2017...tiin vasta helmikuussa 2016. Myöhäisestä käynnistyksestä johtuen ensim-mäisen vuoden ohjelma painottui kohteisiin, joissa suunnitelmavalmius oli hyvä. Näitä ovat olleet

Perusväylänpito ja liikenneväylien korjausvelkaohjelma 2016–2018Väliraportti 6/2017

2017

Väliraportti 1 (39) 14.8.2017

SISÄLTÖ Tiivistelmä .......................................................................................................................................... 2 1 Taustaa ....................................................................................................................................... 3 2 Perusväylänpidon vaikutukset .................................................................................................... 5

2.1 Yleistä .............................................................................................................................. 5 2.2 Korjausvelkaohjelmien erityisvaikutukset ........................................................................ 5

3 Korjausvelkaohjelman tilanne ..................................................................................................... 6 4 Korjausvelkaohjelma osana perusväylänpitoa ............................................................................ 7

4.1 Maantiet ........................................................................................................................... 7 4.1.1 Yleistä ............................................................................................................. 7 4.1.2 Päällystetyt tiet ............................................................................................... 9 4.1.3 Soratiet ......................................................................................................... 12 4.1.4 Sillat .............................................................................................................. 13 4.1.5 Tienpidon vaikutukset ................................................................................... 15

4.2 Radat ............................................................................................................................. 17 4.2.1 Yleistä ........................................................................................................... 17 4.2.2 Ratojen kunto ja korjausvelkaohjelma .......................................................... 18 4.2.3 Radanpidon vaikutukset ............................................................................... 19

4.3 Vesiväylät ...................................................................................................................... 19 5 Digitalisaatiohankkeet ............................................................................................................... 20 6 Kokemukset ja jatkosuositukset ................................................................................................ 21 Liite 1. Kartta korjausvelkakohteista ................................................................................................ 23 Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot (kohteet, joita toteutettiin ja/tai suunniteltiin vuonna 2016) ............... 24

Maantiet .................................................................................................................................... 24 6.1 Radat ............................................................................................................................. 33 6.2 Vesiväylät ...................................................................................................................... 35 6.3 Digihankkeet .................................................................................................................. 35

Liite 3. Digihankkeissa tehdyt merkittävimmät toimenpiteet ............................................................ 37


TIIVISTELMÄ

Suomen tie-, rata- ja vesiväyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnos-sapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena. Liikenneväylien 2,5 miljardin euron korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta vuosille 2016–2018 600 miljoonaa euroa, josta 95 miljoonaa euroa kohdis-tui vuodelle 2016. Lisärahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun keskeisellä väyläverkostolla. Rahoituksella vas-tataan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin. Vuoden 2016 toimenpideohjelma painottui kohteisiin, joissa suunnitelma-valmius oli hyvä. Näitä ovat olleet mm. tienpäällystyskohteet ja sorateiden korjaukset. Ohjelmassa on myös suuria peruskorjauskohteita, joille on ollut vaikea löytää rahoitusta normaalista vuosibudjetista. Kohteiden valinnassa painotettiin niillä saatavia vaikutuksia asiakkaiden tarpeisiin ja väyläomaisuuden säilymiseen. Vaikutukset väyläomaisuuteen näkyvät omaisuuden kuntona ja kunnon ylläpitoon jatkossa tarvittavaan rahoitukseen. Nämä vaikutukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia eivätkä ne välttämättä näy asiakkaille ennen kuin omaisuuden kunto heikkenee niin paljon, että sillä on suoria vaikutuksia väylien käytettävyyteen. Korjausvelkaohjelmalla oli vuonna 2016 merkittävä vaikutus erityisesti tei-den päällysteiden kuntoon. Päällystysohjelma kasvoi 20 % ja päällysteiden kunnon parantumisesta johtuvat ajokustannussäästöt ovat jo ensimmäi-senä vuonna 8-13 miljoonaa euroa. Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden ja tierakenteiden rakenteellisia kunnostuksia sekä paksumpia päällysteitä, jotka pitävät tien kunnossa pidempään. Kolmen vuoden korjausvelkapanostus näkyykin pitkällä aikavälillä noin 2000 kilo-metrin huonokuntoisten teiden vähenemänä (-30 %). Siltojen korjausten vaikutukset käyttäjille konkretisoituvat pääosin vähenty-neinä painorajoituksina ja niistä johtuvina lyhempinä ja tehokkaampina kul-jetuksina. Rataverkolla parannettiin raakapuuterminaaleja, uusittiin ratapihoja, vaih-teita ja kiskoja sekä tehtiin muita sähkö- ja turvalaitetöitä. Ratakohteiden valintaperusteena ovat olleet liikenteen täsmällisyys ja turvallisuus sekä kuljetusten kustannustehokkuus. Meriväylien korjausvelkakohteiden valintakriteerinä on ollut kauppameren-kulun kuljetuskapasiteetin lisääntymänä sekä turvallisuuden ja toimivuuden parantuminen. Korjausvelkaohjelmaan sisältyy kuusi digitalisaatiohanketta, joiden yhtei-nen kustannusarvio 35 milj. euroa. Vuonna 2016 käynnistettiin kymmeniä älykkään väyläomaisuuden hallinnan kehittämistä tukevia tiedonkeruu- ja tiedon analysointipilotteja. Digihankkeilla tuetaan uusien liikkujille suunnat-tujen palveluiden syntymistä ja liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden, en-nakoitavuuden parantamista.


1 Taustaa

Perusväylänpito rahoitetaan kokonaisuudessaan perustienpidon momen-tilta 31.10.20. Budjettirahoitus (ilman lisäbudjetteja tai erillisiä teemahank-keita) on vaihdellut viime vuosina 920-985 miljoonan välillä (vuosi 2017 975 miljoonaa). Perusväylänpidon rahoitus allokoidaan Liikennevirastossa väylänpidon tuotteille joukolla erilaisia laskentajärjestelmiä ja -sääntöjä. Kuvissa 1-3 on väylämuotokohtainen väylien kunnossapitoon ja pieniin parantamisiin käy-tetty rahoitus vuosina 2012-2016. Vuoden 2016 luvuissa on mukana 95 miljoonaa korjausvelkarahoitusta. Tienpidon rahoitus on nimellisesti pysy-nyt lähes ennallaan, kun taas radanpidon ja vesiväylänpidon rahoitukset ovat hieman vähentyneet. Vesiväylien rahoituksesta suurin osa käytetään talvimerenkulkuun (jäänmurto). Vuosien 2012-2016 aikana perusväylänpidon ostovoima on heikentynyt sata miljoonaa. Tässä laskelmassa on mukana kustannusindeksin muutok-sen aiheuttama rahan arvon aleneminen ja toisaalta tuottavuuden kehitty-misen parantava vaikutus (Liikenneviraston selvityksiä 54/2015).

Kuva 1. Perusväylänpidon rahoitus, maantiet, 2012-2016


Kuva 2. Perusväylänpidon rahoitus, rautatiet, 2012-2016

Kuva 3. Perusväylänpidon rahoitus, vesiväylät, 2012-2016 Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoite-tun niukan rahoituksen seurauksena. Liikenneväylien korjausvelan vähen-tämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018, josta 95 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Vuodelle 2017 on allokoitu 200 miljoonan euron rahoitus. Lisärahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun keskeisellä väyläverkostolla. Rahoituk-sella vastataan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin. Korjausvelkaan kohdistettu raha käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti, mutta kaikkia tärkeitä huonokuntoisia kohteita ei pystytä kunnostamaan.


Väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Velan kokonaismäärän kasvu lähes pysähtyi vuoden 2016 lisärahoituksen ansiosta. Korjausvelkalaskennan perusteet on esitetty Liikenneviraston ra-portissa 35/2016. Tätä raporttia päivitetään jatkossa vuosittain korjausvel-kaohjelma edetessä (vuoden 2017 raportti julkaistaan 7/2017) (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2016-35_liikennevaylien_korjausvelka_web.pdf). Korjausvelkaohjelma ja perusväylänpidon lisärahoituskohteet on valmis-teltu ja sovitettu vuosibudjetteihin 2016-19. Kohteista ja niiden ajoituksesta viestitään Liikenneviraston nettisivustolla http://www.liikennevirasto.fi/lii-kennejarjestelma/korjausvelkaohjelma. Asiakkaiden korjausvelkaohjel-maan esittämät kohteet on myös julkaistu Liikenneviraston nettisivulla dy-naamisena karttana http://www.liikennevirasto.fi/liikennejarjestelma/kor-jausvelkaohjelma/vaylien-korjaustarpeet. Asiakkaat esittivät ohjelmaan 666 kpl kohteita, joista voidaan toteuttaa vain pieni osa. Tässä väliraportissa tehdään yhteenveto korjausvelkaohjelman ensimmäi-sen vuoden toteutumista ja ohjelmalla saaduista vaikutuksista osana nor-maalia perusväylänpitoa. Raportti keskittyy maanteiden analysointiin, ra-doista ja vesiväylistä esitetään tärkeimmät asiat.

2 Perusväylänpidon vaikutukset

2.1 Yleistä Perusväylänpito suunnitellaan niin, että sillä saadaan mahdollisimman suu-ret vaikutukset. Vaikutukset kohdistuvat sekä väyläomaisuuteen että asiak-kaisiin. Vaikutukset väyläomaisuuteen näkyvät omaisuuden kuntona ja kunnon ylläpitoon jatkossa tarvittavaan rahoitukseen. Nämä vaikutukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia eivätkä ne välttämättä näy asiakkaille ennen kuin omaisuuden kunto heikkenee niin paljon, että sillä on suoria vaikutuk-sia väylien käyttöön. Asiakkaiden kokemat vaikutukset ovat yleisemmin lyhytaikaisia.

2.2 Korjausvelkaohjelmien erityisvaikutukset Korjausvelkaohjelman kohteet vähentävät omalta osaltaan korjausvelkaa, varmistavat verkon käytettävyyttä, vähentävät väylien käyttäjien kustan-nuksia ja parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Verkon käytet-tävissä olon arvoa yhteiskunnalle ei ole pystytty matemaattisesti määrittä-mään. Yksittäisten kohteiden vaikutukset voidaan useimmiten esittää vain sanallisesti, mutta aina mahdollisuuksien mukaan lasketaan myös euro-määräisiä vaikutuksia. Suurimmalla osalla korjausvelkakohteita konkreettisia vaikutuksia omaan toimintaan tai sidosryhmien suuntaan ei vuonna 2016 vielä toteutunut. Vai-kutukset ovat pitkäkestoisia ja ne realisoituvat vasta pitemmällä aikavälillä. Osa korjausvelkakohteista ei kohdistu suoraan väylien kunnon parantami-seen vaan niissä tehdään samalla kertaa muita liikenteellisiä olosuhteita ja turvallisuutta parantavia toimia, jotka eivät suoraan näy korjausvelan mää-rässä.


Korjausvelkaohjelma sisältää paljon kohteita, joille on ollut erittäin vaikea löytää rahoitusta normaalista vuosibudjetista. Esimerkiksi ohjelmassa ole-vien rautateiden turvalaitteiden uusiminen on kallista (60 milj. euroa), mutta ne ovat liikennöinnin edellytys. Kunnon puolesta ne ovat elinkaarensa päänsä ja niihin on vaikea saada varaosia, joten niiden uusiminen on ainoa mahdollisuus. Myös Jännevirran silta (45 milj. euroa) on hyvä esimerkki erittäin suuresta ja merkittävästä perusväylänpidon kohteesta, johon rahoi-tusta ei olisi mitenkään muuten löydettävissä.

3 Korjausvelkaohjelman tilanne Ohjelma saatiin käynnistettyä tehokkaasti, vaikka päätös ohjelmasta saa-tiin vasta helmikuussa 2016. Myöhäisestä käynnistyksestä johtuen ensim-mäisen vuoden ohjelma painottui kohteisiin, joissa suunnitelmavalmius oli hyvä. Näitä ovat olleet mm. tienpäällystyskohteet ja sorateiden korjaukset. Liikenneviraston kokonaisrahoituskehys korjausvelkakohteisiin oli 95 mil-joonaa euroa ja kohteita toteutettiin 91,8 miljoonalla eurolla (97 prosenttia kokonaiskehyksestä). Väylämuotokohtainen jakauma on esitetty kuvassa 4 ja hankkeiden toteutustilanne kuvassa 5. Kokonaan valmiiksi saatiin 58 kohdetta ja näiden kustannusarviot toteutuivat kokonaisuutena erittäin hy-vin. Loput 132 kohdetta ovat pääosin suunnittelussa ja ne toteutetaan vuo-sina 2017-2018. Kartta kohteista on liitteessä 1 ja kohdekohtaiset listat on esitetty liitteessä 2.

Kuva 4. Hankkeet väylämuodoittain

Tie; 189

Rata; 33

Vesiväylä; 7 Digi; 6

HANKKEET 2016-18 - VÄYLÄMUOTO


Kuva 5: Hankkeiden toteutuksen tilanne Valtaosa kohteista pystytään toteuttamaan alkuperäisen aikataulun puit-teissa eli vuoden 2018 loppuun mennessä. Isot rautateiden turvalaitehan-kinnat sisältävät laitetoimittajien pitkät seurantajaksot, jotka ulottuvat vuo-delle 2019, ratojen päällysrakennetyöt vaativat jälkituentaa ja muutaman siltakohteen toteutus aikataulussa riippuu suunnittelun edistymisestä. Li-säksi joissain hankkeessa tehdään pieniä viimeistelytöitä vuonna 2019. Kohteiden liikenteelliset vaikutukset saadaan pari poikkeusta lukuun otta-matta jo vuodesta 2018 alkaen.

4 Korjausvelkaohjelma osana perusväylänpitoa

4.1 Maantiet

4.1.1 Yleistä Perusväylänpidolla huolehditaan noin 78 000 kilometrin maantieverkosta. Tieverkon pituus on kasvanut vain vähän viimeisen 20 vuoden aikana (kuva 6). Toisaalta liikennesuorite on tänä aikana kasvanut noin 30 pro-senttia (kuva 7), eli tiestön rasitus on lisääntynyt vastaavasti. Perusväylän-pidon rahoitus on ollut pitkään niukka, mikä näkyy mm. päällystetyn tiestön kunnon heikentymisenä (kuva 8).

Ei aloitettu; 33

Suunnittelussa; 105

Toteutuksessa; 40

Valmis; 57

HANKKEET 2016 - STATUS


Kuva 6: Maantieverkon pituus päällysteluokittain

Kuva 7: Maantieverkon liikennesuorite vv.1996-2016


Kuva 8: Päällystettyjen teiden kunto ja sorateiden painorajoitukset (km) Seuraavissa luvuissa on analysoitu perusväylänpidon, korjausvelan ja asi-akkaiden kannalta merkittävimmät omaisuuserät: päällystetyt tiet, sillat ja soratiet. Näiden osuus maanteiden perusväylänpidon ylläpitorahoituksesta on lähes 90 prosenttia.

4.1.2 Päällystetyt tiet Päällysteiden ylläpitoon, ml. tiemerkinnät, on käytetty vuosina 2007-2016 vuosittain 120-140 miljoonaa euroa, millä on saatu vuodesta riippuen 2000-3500 kilometrin pituinen päällystysohjelma. Rahoitus on ollut tarpei-siin nähden niukkaa viimeiset viisi vuotta, mikä näkyy päällysteiden kiihty-vänä rappeutumisena ja kuvassa 9 kuntotilan selkeänä huonontumisena. Päällysteiden rappeutumisessa on merkittävää myös se, että erittäin huo-nokuntoisia teitä (=teitä, joiden optimaalinen kunnostusaika on ohitettu) on jo 2800 kilometriä. Nämä tiet sijaitsevat lähinnä vähäliikenteisillä seutu- ja yhdystieverkoilla. Valta- ja kantateillä kuntotila on merkittävästi parempi kuin muulla tiever-kolla (kuva 9).


Kuva 9. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä 2000-2016 (km). Kasvu taittui vuonna 2016 korjausvelkaohjelman myötä. Liikennesuoritteesta noin 9 prosenttia kulkee huonokuntoisella tieverkolla (kuva 10).

Kuva 10. Huonokuntoisella tiestöllä toteutunut liikennesuorite (%). Korjausvelkaohjelmassa on 188 maantiekohdetta, kustannusarvioltaan yh-teensä 325 milj. euroa. Vuonna 2016 valmistui 51 kohdetta, joista suurin osa oli tienpäällystyskohteita, sisältäen myös teiden rakenteellista kunnos-tusta. Vuonna 2016 päällystettiin teitä yhteensä noin 3 500 km, josta kor-jausvelkaohjelman osuus oli merkittävä, 700 km. Korjausvelkaohjelman lisäpanostus taittoi hyvin huonokuntoisten päällysteiden kasvua vuonna 2016 (kuva 9).


Kuvassa 11 on esitetty ennuste päällystetyn tiestön kunnon kehittymiselle perusväylänpidon rahoituksella sekä lisättynä korjausvelkarahoituksella. Kolmen vuoden korjausvelkapanostus näkyy pitkällä aikavälillä noin 2000 kilometrin huonokuntoisten vähenemänä (30 %). Päällysteiden kunnon ny-kytilan säilyttäminen koko maantieverkolla vaatii vuosittain vähintään 4000 kilometrin päällystysohjelman; tähän on päästy viimeksi vuonna 2005.

Kuva 11. Huonokuntoisten päällystettyjen määrän ennuste eri rahoitusta-soilla. Päällystysohjelmien kohdistuminen tieluokille on esitetty kuvassa 12. Valta- ja kantateillä vuosivaihtelu on ollut pientä. Muulla tieverkolla, varsin-kin yhdysteillä on nähtävissä päällystysvolyymin merkittävä pienentyminen kymmenen vuoden aikana, mikä saatiin käännettyä vuonna 2016 korjaus-velkarahoituksen ansiosta.

Kuva 12. Päällystysohjelman pituus vv. 2005-2016 (km)


Päällystetyn tiestön kunto vaikuttaa suoraan tien käyttäjien ajokustannuk-siin. Ajokustannukset koostuvat aika-, ajoneuvo-, onnettomuus- ja ympäris-tökustannuksista, joita merkittävimpiä ovat aika- ja ajoneuvokustannukset. Korjausvelkaohjelman vaikutuksista ajokustannuksiin on tehty laskelmia, jotka perustuvat väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmassa tehtyihin ajokustannusten kuntoriippuvuusmalleihin (Tiehallinnon selvityksiä 25/2006). Näiden laskelmien perusteella korjausvelkarahoituksella saata-vat päällysteiden kunnon parantumisesta johtuvat ajokustannussäästöt ovat jo ensimmäisenä vuonna 8-13 miljoonaa euroa, lähtöoletuksista riip-puen. Päällystyksiin käytettiin vuonna 2016 korjausvelkarahoitusta 47 mil-joonaa euroa, joten tämä investointi maksaa itsensä takaisin jo noin 4-7 vuoden aikana. Teiden normaali päällystyskierto on noin 20 vuotta, joten korjausvelkarahoitus on tässä suhteessa ollut erittäin tehokas. Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden ja tierakenteiden rakenteellisia kunnostuksia ja paksumpia päällysteitä, jotka pitävät tien kunnossa pidempään. Kohteiden valinnan perusteena ovat olleet kuljetus-ten tehokkuus, ajoneuvokustannukset, liikenneverkon käytettävyys sekä teiden kustannustehokas elinkaaren hallinta. Päällystystoimien yhteydessä on joillain kohteilla tehty myös lisäkaistoja ja liittymäjärjestelyjä, joilla on parannettu liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

4.1.3 Soratiet Sorateitä on noin 28000 kilometriä eli noin kolmasosa maantieverkosta, mutta niiden osuus liikenteestä on vain kolme prosenttia. Yksittäiset sora-tieosuudet palvelevat kuitenkin esimerkiksi maatalouden ja metsäteollisuu-den tarpeita, joten niiden kunnossapito on vähäisestä liikenteestä huoli-matta perusteltua. Vuosina 2008-12 sorateiden kunnostukseen panostettiin puuhuolto-ohjel-man kautta runsaat 100 miljoonaa euroa. Tämä panostus on näkynyt sora-teiden kohtuullisena kuntona viime vuosina. Puuhuolto-ohjelman jälkeen sorateiden kunnostamiseen ei ole panostettu merkittävästi korjausvelkaoh-jelmaa lukuun ottamatta, mikä tulee näkymään lähivuosina sorateiden kun-non heikkenemisenä. Huonokuntoiseksi luokiteltuja sorateitä on noin 2800 kilometriä eli 10 pro-senttia soratieverkon pituudesta. Sorateiden runkokelirikon haitat ovat vä-hentyneet merkittävästi ja niitä on nykyään vain muutamalla sadalla kilo-metrillä (kuva 13). Syynä suosiolliseen kehitykseen ovat toisaalta viime vuosikymmenellä tehdyt merkittävät puuhuollon lisäpanostukset sekä usean vuoden suotuisat kevätolosuhteet. Vähentyneen runkokelirikon si-jasta sorateitä rasittaa lisääntyneistä sateista ja huonosta soratien kulutus-kerroksesta johtuva pintakelirikko, mikä näkyy tien käyttäjille pehmeänä pintana keväisin ja syksyisin ja johtaa tyytymättömyyteen sorateiden kun-toon.


Kuva 13. Runkokelirikon pituus sorateillä (km) Korjausvelkaohjelmassa sorateiden korjauksiin kohdistettiin vuonna 2016 runsaat 3 miljoonaa euroa, mikä lähes kaksinkertaisti käytössä olleen ra-hoituksen. Rahoitusta käytettiin kelirikon haittojen ja painorajoitusten pois-toon sekä kuivatuksen kunnostamiseen. Sorateiden kunnon ja ajokustannusten välille ei ole olemassa käyttökelpoi-sia laskentamalleja. Yleensä sorateiden liikennemäärät ovat niin pieniä, että niiden kunnon parantamisella ei saada merkittäviä ajokustannushyö-tyjä, ellei liikenne kokonaan katkea painorajoituksen takia. Sorateiden pa-rantamisen suurin hyöty onkin kelirikon uhan ja tätä kautta mahdollisten painorajoitusten uhan poistuminen.

4.1.4 Sillat Maantieverkolla on 15 140 siltaa, joiden vuosittaiseen hoitoon, korjauksiin ja tarpeellisiin sillantarkastuksiin käytetään 45-50 miljoonaa euroa. Rakenteiden ikääntymisen vuoksi "suurten ikäluokkien" siltoja (1970-lu-vulla rakennetut) on tullut ja tulee edelleen seuraavan 10-15 vuoden ai-kana peruskorjausikään, mikä lisää merkittävästi rahoitustarvetta ensi vuo-sikymmenen alkupuolelta lähtien (kuva 14). Rahoitustarve nousee tasolle 70-80 miljoonaa 2020-luvun loppuun mennessä.


Kuva 14. Siltojen ikääntymiskehitys lisää merkittävästi peruskorjaustarvetta tulevina vuosikymmeninä. Huonokuntoisten maantiesiltojen määrää on saatu viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennettyä ja kunto on pystytty pitämään hyvällä tasolla jo pitkään (Kuva 15).

Kuva 15. Huonokuntoisten maantiesiltojen määrän kehitys Uusien raskaan liikenteen massojen ja mittojen myötä vuosina 2014-2017 käytetään 55 miljoonaa euroa erillisrahoitusta erityisesti painorajoitettujen siltojen vähentämiseen. Merkittävä määrä elinkeinoelämälle haitallisia pai-norajoituksia, noin 50 siltaa, on jo saatu vähennettyä (kuva 16).


Kuva 16. Huonokuntoisten maantiesiltojen määrän kehitys. Painorajoitus-ten määrä nousi 1.10.2013 rekkojen kokonaismassojen noston takia Siltojen korjausten vaikutukset käyttäjille tulevat pääosin vähentyneinä pai-norajoituksina ja niistä johtuvina lyhempinä ja tehokkaampina kuljetuksina. Väyläomaisuuden omistajalle hyödyt syntyvät pitkällä aikavälillä pienem-pinä elinkaarikustannuksina. Korjausvelkaohjelmarahoituksella korjataan tai parannetaan runsaat 30 maantiesiltaa. Näillä toimilla korjataan 18 huonokuntoista ja 11 painorajoi-tettua siltaa, pidennetään 15 sillan elinkaarta merkittävästi ja parannetaan erikoiskuljetusten verkon toimintakykyä. Valtaosa rahoituksesta (45 milj. euroa) käytetään Jännevirran sillan uusimiseen (Vt 9).

4.1.5 Tienpidon vaikutukset Tienpidon vaikutuksia voidaan mitata ajo- ja kuljetuskustannusten vähene-misellä, liikenneturvallisuudella ja asiakastyytyväisyydellä. Luvussa 4.1.2 esitettiin korjausvelkaohjelman tuoma ensimmäisen vuoden ajokustannus-hyöty, noin 10 miljoonaa. Vastaavanlaisia hyötyjä saavutetaan muillakin päällystystoimenpiteillä, mikäli ne kohdistetaan riittävän vilkasliikenteiselle tieverkolle (keskimääräinen vuorokausiliikenne yli 1000 ajoneuvoa). Yritysten kuljetuskustannusten vähenemisestä ei Liikennevirastolla ole käytettävissä numeraalista tietoa. Kattava mittari tienpidon vaikutuksille on säännöllisesti tehtävät tienkäyttä-jien tyytyväisyystutkimukset. Kuvissa 17-19 on esitetty tyytyväisyyden kehi-tys kesä- ja talviajan tyytyväisyyteen sekä tyytyväisyyteen kokonaisuutena. Sekä yksityishenkilöiden että raskaan liikenteen tyytyväisyys ovat laske-neet tasaisesti viimeiset vuodet, mikä osaltaan kertonee liian matalasta pa-nostuksesta tiestön kunnossapitoon. Korjausvelkarahoituksen mahdollinen vaikutus tyytyväisyyteen ei näy vielä vuoden 2016 luvuissa, tosin vuoden 2017 kokonaistyytyväisyyden pienen parantumisen voidaan ainakin osin katsoa johtuneen korjausvelkaohjelmasta ja sen saamasta positiivisesta julkisuudesta.


Kuva 17. Tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella. Tutkimus toteu-tetaan joka toinen vuosi.

Kuva 18. Tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvella.


Kuva 19. Kokonaistyytyväisyys väyläverkon palvelutasoon

4.2 Radat

4.2.1 Yleistä Rataverkon pituus on noin 6000 kilometriä. Tästä puolet on sähköistettyä rataverkkoa. Rataverkon pituus on pysynyt pitkään lähes vakiona, kuten myös sähköistetty osuus. Nopean (yli 160 km/h) ja kantavamman (akseli-paino 25 t) osuus on hieman lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden ai-kana. (Kuva 20).

Kuva 20. Rataverkon pituuden ja tiettyjen ominaisuuksien kehittyminen Rataverkon henkilöliikennesuorite on pysynyt pitkään lähes vakiona, kuten myös rautateiden kuljetusmäärä, jossa on näkyvissä pientä vaihtelua lä-hinnä taloudellisista suhdanteista johtuen (Kuva 21).


Kuva 21. Rataverkon pituuden ja ominaisuuksien kehittyminen

4.2.2 Ratojen kunto ja korjausvelkaohjelma Rataverkon päällysrakenteen ja vaihteiden kunto on pysynyt viime vuoden kohtuullisen vakiona. Kuntoa kuvaava radan geometrisen kunnon indeksi (GKPT) on ollut korkea, 97 %, viimeiset neljä vuotta. Osan päällysraken-teesta muodostavat myös ratasillat, joista huonoja seitsemän prosenttia, mikä on suhteessa yhtä paljon kuin huonojen maantiesiltojen osuus, mitä voidaan pitää riittävän hyvänä tasona. Ratojen päällysrakenteen hyvä kunto on välttämätön edellytys junaliiken-teen sujuvuudelle, mutta se ei yksin takaa sitä. Muut rautatiekohteet (mm. vaihteet, asetinlaitteet ja sähkörata) ovat komponentteja, joiden toiminta-varmuutta parantamalla häiriöitä vähennetään ja täsmällisyyttä paranne-taan, mutta ennen kaikkea poistetaan riskejä yksittäisen suurivaikutteisen häiriön syntyyn sekä samalla pienennetään kiireellisen ja kalliin kunnossa-pidon tarvetta. Korjausvelkaohjelmassa on 33 ratakohdetta, kustannusarvioltaan yhteensä 223 milj. euroa. Vuonna 2016 parannettiin raakapuuterminaaleja, uusittiin Vainikkalan ratapihaa ja pääradan (Helsinki-Seinäjoki) vaihteita ja kiskoja sekä tehtiin muita sähkö- ja turvalaitetöitä. Ohjelmassa on myös käynnis-tetty koko ohjelman suurimmat ratakohteet: turvalaitteet Riihimäki-Tam-pere, Kotka/Kotolahti ja Mussalo sekä Niirala ja Vainikkala. Ratakohteiden valintaperusteena ovat olleet liikenteen täsmällisyys ja tur-vallisuus sekä kuljetusten kustannustehokkuus. Raakapuuterminaaleilla parannetaan metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Kiskojen ja vaihteiden uusinta vähentävät liikenteen häiriöitä ja parantavat mahdollisuuksia liiken-teen täsmällisyyden kehittämiselle.


4.2.3 Radanpidon vaikutukset

Radanpidon vaikutuksia mitataan junaliikenteen täsmällisyydellä, ratojen kuntoindeksillä ja asiakkaiden tyytyväisyydellä rataverkon palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana. Tärkein vaikutusmittari on radanpidosta johtuvat viivästykset junaliiken-teessä. Nämä viivästykset ovat pysyneet vain tyydyttävällä tasolla usean vuoden ajan eikä tavoitteita ole pystytty saavuttamaan kuin harvoin (Kuva 22). Kaukoliikenteessä tavoitetaso on 4 prosenttia ja lähiliikenteessä 1,5 prosenttia.

Kuva 22. Radanpidosta johtuvat viivästykset kauko- ja lähiliikenteessä Korjausvelkakohteita ohjelmoitaessa junaliikenteen täsmällisyys oli yksi tekijä muiden joukossa, eikä siinä yhteydessä tehty tarkempaa vaikutusar-viota. Ohjelmaan sisältyy mm. raakapuuterminaalien kunnostamisia, jotka palvelevat elinkeinoelämän toimintaa, mutta eivät sisällä erityisiä täsmälli-syysvaikutuksia. Koska täsmällisyys koostuu niin monesta eri osatekijästä, on korjausvelkaohjelman vaikutusta mahdoton arvioida

4.3 Vesiväylät Liikenneviraston vastuulla on rannikkoväyliä yhteensä hieman alle 8 300 km ja sisävesiväyliä 8 000 km. Lisäksi väylien käyttämiseen tarvittavia tur-valaitteita on 25 000 kappaletta. Vesiväylien hoitoon ja ylläpitoon käytetään vuosittain noin 25 miljoonaa euroa, mistä vuonna 2016 oli 7 miljoonaa koh-distettu korjausvelan hallintaan.


Väylien kuntoa mitataan huonokuntoisten kauppamerenkulun kiinteiden turvalaitteiden lukumäärällä. Kuvassa 23 on turvalaitteiden kuntohistoria ja ennuste vuoteen 2020 asti. Huonokuntoisten turvalaitteiden lukumäärän pitäminen vakiona edellyttää vuosittain noin 4 milj. euron rahoitusta. Nyky-kehyksellä on arvioitu, että lukumäärä alenee noin 10 kpl/vuosi. Korjaus-velkarahoituksen vaikutus huonokuntoisten turvalaitteiden määrään on pieni, sillä korjausvelkarahoituksella korjattavat turvalaitteet ovat keskimää-räistä merkittävästi suurempia.

Kuva 23. Kauppamerenkulun turvalaitteiden kunto Korjausvelkaohjelmassa on yhteensä 7 kohdetta, kustannusarvio 12 milj. euroa. Vuonna 2016 rannikolla korjattiin sovitut kohteet, eli Oulu 2 ja Oulu 3 kiinteät turvalaitteet (sektoriloistot) sekä tehtiin Tainion majakan korjaus-työt. Lisäksi valmisteltiin 2017 korjauksia teettämällä kuntotutkimuksia ja suunnittelua. Sisävesiväylillä Saimaan kanavan alaporttien uusimisen pro-jekti käynnistettiin kilpailuttamalla syksyllä 2016 yhden sulun porttien val-mistus ja asennus. Porttien konepajatyöt alkoivat marraskuussa 2016. Porttien asennus paikalleen aloitettiin maaliskuussa 2017. Meriväylien korjausvelkakohteiden valintakriteerinä on ollut kauppameren-kulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Saimaan kanavan alaporttien uusimisella varmistetaan liikenteen jatkuvuus.

5 Digitalisaatiohankkeet Korjausvelkaohjelmassa on kuusi digitalisaatiohanketta (Kuva 24), joiden yhteinen kustannusarvio 35 milj. euroa. Vuonna 2016 rahoitusta käytettiin 3,9 miljoonaa (11 %), pääosin hankkeiden suunnitteluun, kilpailutukseen ja käynnistykseen. Merkittävä osa hankkeesta ovat kymmenet erilaiset älyk-kään väyläomaisuuden hallinnan kehittämistä tukevat tiedonkeruu- ja ana-lysointipilotit.


Kuva 24. Digitalisaatiohankekokonaisuudet Alla on esitetty hankkeilla saatavia päävaikutuksia. Yksittäisten kohteiden saavutukset on esitetty liitteessä 3. Hankkeiden vaikutukset syntyvät pää-osin tulevina vuosina. DIGI1-vaikutukset: Liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden, ennakoitavuu-den parantaminen ja uusien liikkujille suunnattujen palveluiden syntyminen (mm. MaaS). DIGI2-vaikutukset: Rataverkon häiriötilanteiden hallinnan ja täsmällisyyden parantaminen, junaliikenteen kilpailun avautumisen tukeminen ja energian kulutuksen vähentäminen. DIGI3-vaikutukset: Väyläomaisuuden hallinnan kehittäminen, kunnossapi-don tarkempi kohdistaminen, tiestön kunnossapidon kustannustehokkuu-den paraneminen 10–20% pitkällä aikavälillä, optimoidut elinkaarikustan-nukset, kattava digitaalisessa muodossa oleva tieto tieverkosta. DIGI4-vaikutukset: Turvallisuuden ja , täsmällisyyden parantaminen, häiriö-tilanteiden ennaltaehkäisy, välilliset kustannussäästöt asiakkaille, ratojen kunnossapidon kustannustehokkuuden paraneminen, kattava digitaali-sessa muodossa oleva tieto rata-verkosta. DIGI5-vaikutukset: Navigointiturvallisuuden, väylien kuljetustehokkuuden sekä tiedonvaihdon ja -laadun kehittyminen merenkulussa. DIGI6-Vaikutukset: Asiakas hyötyy nopeamman, laadukkaamman ja hel-pomman palvelun muodossa ja viraston prosessit tehostuvat.

6 Kokemukset ja jatkosuositukset Ohjelma lähti käyntiin hyvin eikä toteutuksessa ole ollut merkittäviä muusta perusväylänpidosta poikkeavia ongelmia. Kohteiden kustannusarviot ovat pitäneet hyvin, pieniä ylityksiä ja alituksia on esiintynyt, mutta tämä on ta-vallista myös muissa perusväylänpidon kohteissa.


Jännevirran sillan (kohde 1) kilpailutus onnistui erinomaisesti ja kohteen kustannusarviosta voitiin siirtää 10 miljoonaa muihin kohteisiin. Kohteesta säästyneillä rahoilla tuettiin Uudenmaan Elyn hanketta kantatiellä 51 (Han-nuksenpelto), missä korjataan nykyistä pahoin vaurioitunutta pohjanvahvis-tusta (puupaalut ja paaluhatut) uudella paalulaattarakenteella. Jännevirran sillan lisäksi myös muiden kohteiden välillä on siirretty ja tul-laan siirtämään rahoitusta, jotta kohteet saadaan toteutettua mahdollisim-man tehokkaasti. Merkittävistä muutoksista keskustellaan LVM:n kanssa. Ohjelman seurantaa varten kehitettiin johdon raportointijärjestelmä, johon päivittyi viikoittain hankkeiden kokonaistilanne väylämuodoittain. Järjes-telmä oli käytettävissä myös LVM:ssä. Vastaavanlainen raportointi käyn-nistetään myös vuonna 2017 korjausvelkakohteiden lisäksi myös perus-väyläpidon lisärahoituksella tehtäville kohteille. Korjausvelkaohjelman nettisivustolle päivitetään säännöllisin väliajoin koh-teiden päivittyneitä tietoja, mm. toteutusvuodet.


Liite 1. Kartta korjausvelkakohteista


Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot (kohteet, joita toteutettiin ja/tai suunniteltiin vuonna 2016)

Maantiet ELY Kohde Kohde-

nu-mero

käytetty ra-hoitus 2016

Milj. €

Vaikutukset

UUD Mt 2873 Hakoinen-Puus-telli; väli Rehakka-Vä-hikkälä

67 0,32 Tien kantavuuden ja päällysteen parantaminen. Erittäin huonokuntoinen soratien pintaus (SOP). Pintauksen huono kunto vaikeuttaa tien käyttöä ja ylläpitoa. Väylän varrella on maa- ja metsätaloustuotantoa.

UUD Mt 13649 Rehakka-Na-pila


UUD Mt 2873 Hakoinen-Puus-telli; väli Tuulensuu-Re-hakka


UUD Mt 1635 Monninkylä-Tönnö

73 1,63 Tien rakenteen ja päällysteen kunnostaminen. Väylä on tärkeä yhteys Monninkylästä (kt 55) Askolan ja Pukkilan kautta Orimattilaan alueiden pienteollisuuden kuljetuksille sekä maa- ja metsätaloustuotannolle.

UUD Mt 186 Salo-Mustio-In-koo; väli Mustio-Inkoo

77 0,64 Huonokuntoisen päällysteen kunnostaminen. Väylä on suorin reitti Inkoon satamasta Salon suuntaan. Inkoon satama on erikoistunut irtotavaralastien käsittelyyn ja va-rastointiin ja on Suomen suurin erilaisten raakamineraa-lien ja -maa-ainesten käsittely satama. Satama on auki läpi vuoden. Väylän varrella on useita taajamia ja maata-loustuotantoa.

UUD Mt 178 Loviisa-Valkom 78 0,31 Huonokuntoisen päällysteen kunnostaminen. Väylä kuuluu osana erikoiskuljetusten verkkoon. Väylän päässä Valkon teollisuusalue ja satama.

UUD Mt 176 Loviisa-Lapinjärvi; väli Skinnarby-Lapinjärvi

79 1,07 Tien kantavuuden ja päällysteen parantaminen. Väylä tär-keä yhteys Loviisasta Lapinjärvelle ja vt 6:lle sekä väylän varren asutuksen asiointi- ja työmatkaliikenteelle sekä maa- ja metsätaloustuotannolle. Väylää käytetään myös puutavarakuljetuksiin.

UUD Vt 25 Hanko-Mäntsälä; väli Dragsvik-Broby ja Mustio-Vappula

83 1,83 Poikittaisepätasaisuuden poistaminen ja päällysteen kun-nostaminen. Väylää käyttää merkittävä määrä raskasta lii-kennettä mm. Hangon satama, räjähdysainetehdas. Kuu-luu erikoiskuljetusten verkkoon. Väylä on paikoin poikkileik-kaukseltaan kapea ja osin sillä esiintyy sivuttaiskaltevuus-ongelmia, jotka aiheuttavat kuljetusten huojumista ja lisää-vät riskiä tieltä suistumiseen.

UUD Mt 295 Levanto-Hämeen-koski; väli Kärkölän kk-Korkee

84 1,12 Tien rakenteen ja päällysteen kunnostaminen. Väylä on tärkeä suora yhteys vt 4:n ja vt 12:n välillä. Väylän varrella paljon asutusta, maa- ja metsätaloustuotantoa sekä saha-teollisuuden tuotantolaitos Järvelän taajamassa. Huono-kuntoinen ja heittoinen väylä aiheuttaa lisäkustannuksia kuljetusyrityksille. Tien rakenteen kunnostaminen ja pääl-lystäminen sekä pienisäteisten kaarteiden oikaisut paranta-vat liikennöitävyyttä ja liikenneturvallisuutta. Liikennemäärä (KVL) n. 500 ajon/vrk, raskasta liikennettä 6,7 %.


UUD Vt 7 Helsinki-Vaalimaa;

väli Tattarisuo-Kosken-kylä

85 2,24 Päällysteen vaurioiden ja heittojen poistaminen. Moottori-tiellä merkittäviä painumia ja heittoja. Merkittävä itään suuntautuva niin kotimaan- kuin ulkomaankaupan raskaan liikenteen väylä, joka kuuluu osana erikoiskuljetusten verk-koon.

UUD Vt 6 Helsinki-Joensuu-Kajaani; väli Koskenkylä-Pukaro

86 2,12 Päällysteen vaurioiden ja heittojen poistaminen. Väylä on merkittävä yhteys pohjois-etelä -suunnassa sekä Nuija-maan kautta itärajan ylittävälle henkilöauto- ja raskaalle lii-kenteelle. Etenkin raskaan liikenteen kuormitus on alimitoi-tetulle ja osin heittoiselle tierakenteelle huomattava. Väylän huonokuntoisuus lisää kuljetuskustannuksia autoilijoille. Väylä on osa erikoiskuljetusten verkkoa.

UUD Vt 1 Kirkkojärvi paranta-minen

131 0,04 Hankkeen valmistuttua ajoradoille tulvivan veden riski poistuu moottoritien korotuksen ansiosta. Jatkossa ei ole riskiä mahdollisille kaistojen sulkemisille tulvan takia. Hankkeen toteuttamisella saadaan myös valmius raken-taa lisäkaistat ko. kohdalle myöhemmin. Lisäksi tehdään varausputket tulevaa telematiikkaa varten. Moottoritien molemmille reunoille tehdään 1,4 m korkeat melukaiteet.

UUD Mt 110 Leppävaara 132 0,01 Painumakohteen korjaaminen ja sortumavaaran estäminen uusimalla nykyinen tierakenne. Vilkas kauppakeskus, juna-asema, suurten erikoiskuljetusten reitti.

UUD Mt 186 Pitkälahti 133 0,83 Painumakohteen korjaaminen ja sortumavaaran estäminen korvaamalla nykyinen tierakenne paalulaatalla. Erikoiskul-jetusreitti. Liikennemäärä (KVL) yli 1400 ajon/vrk.

UUD Siltojen korkeusrajoitus-ten poistaminen Uuden-maan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella

136 0,07 Siltojen korkeusrajoitusten poistaminen elinkeinoelämän reiteiltä.

UUD Päätieverkon huonokun-toisten rumpujen, las-kuojien ja putkistojen kor-jaus Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hä-meen maakuntien alu-eella

170 0,05 Keskeisellä tieverkolla on kymmeniä riskirumpuja. Teräs-rummun puhkiruostuminen johtaa äkilliseen tien katkeami-seen. Tällöin joudutaan ennakoimattomasti siirtymään kier-totien käyttöön. Kiertotie pidentää kuljetusmatkaa ja kas-vattaa näin kuljetuskustannuksia. Monilla runkoreiteillä vai-kutukset voivat heijastua koko logistisen ketjun suunnitte-luun. Raskaan liikenteen määrät ovat huomattavan suuret. Keskeiset satamat, kansainvälinen lentoasema, monien kaupan ja teollisuuden toimintojen logistiikkakeskukset, tuotantolaitokset sekä pääkonttorit sijaitsevat Helsingin seudulla ja alueelta käsin hoidetaan toimialojen valtakun-nallinen logistiikka. Lisäksi tien kuivatusjärjestelmän merki-tys tien rakenteen kunnossa pysymisessä on keskeinen.

UUD Mt 120/mt 11365/mt 1324 Lahnuksen liittymän korjaus

171 0,16 Liittymän tasaus on läheisyydessä sijaitsevan järven ve-denpinnan alapuolella, joten vettä nousee liittymäalueelle runsassateisina ajanjaksoina ja sulamisvesien aikaan. Kui-vana tie pysyy pumppaamon varassa. Liittymän alueella kulkee reittibussilinja ja runsaasti työmatkaliikennettä.


UUD Vt 3 Nummenniitty ja

Karhukorpi, raskaiden ajoneuvojen pysäköinti-paikkojen lisääminen alu-eita uudelleen järjestele-mällä

177 1,12 Ajo- ja lepoaikalainsäädännön vuoksi kuljettajien on pidet-tävä tauot tietyin aikavälein. Lakisääteisten taukojen pitä-minen edellyttää pysäköintiin soveltuvien alueiden olemas-saoloa ja kuljetuskustannusten pitäminen kohtuullisena edellyttää taukopaikkoja sopivissa kohdin kuljetusketjua. Pääkaupunkiseudulta on poistunut alueita eikä korvaavia alueita ole rakennettu. Nummenniitty ja Karhukorpi korvaa-vat osaltaan Keimolanportin poistuvaa aluetta, jossa on suuret päivä- ja yönaikaiset käyttöasteet; nykyisellään yli 100 %. Vt 3:n valtakunnallinen raskaan liikenteen yhteys, suuret raskaan liikenteen määrät, pk-seudun suurten logis-tiikka-alueiden, lentokentän ja satamien läheisyys.

UUD Mt 132/mt 1324 portaa-lien nosto

180 0,02 Alikeravantielle suuntautuva raskas ja korkea erikoiskulje-tusliikenne joutuu tällä hetkellä käyttämään vt 4:n huoltoliit-tymiä päästäkseen pois Alikeravantieltä.

UUD Mt 103, Vuosaaren tun-nelin ylläpitotoimenpiteet

181 0,49 Tunnelin rakenteiden korjaukset. Vuosaaren satamatien tunnelin normaalien hoitotoimenpiteiden lisäksi välttämättö-miä ylläpitotoimia tunnelin käyttöturvallisuuden takaa-miseksi.

VAR Mt 204 Yläne - Säkylä, päällystäminen

4 0,40 Tien päällystäminen. Säkylän ja Euran alueen elintarvike-teollisuuden keskittymän pääreitti lounaiseen ja eteläi-seen Suomeen. Erittäin vilkas raskaan liikenteen reitti.

VAR Mt 1840 Koski-Äijälä ra-kenteen parantaminen

5 0,01 Omya Oy:n Kiskossa sijaitsevan kalkkikivikaivoksen ja Särkisalon Förbyssä sijaitsevan rikastamon väliset ras-kaat kiviaineskuljetukset edellyttävät maantieltä 1840 hy-vää kantavuutta ja jatkuvaa toimintavarmuutta.

VAR Mt 261 Niinisalo-Ikaalis-ten raja parantaminen

8 1,92 Maantie 261 on Pohjois-Satakunnan elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkein kuljetusreitti Pirkanmaan ta-lousalueelle. Korjauksella parannettiin erityisesti maidon, puun ja paikallisen teollisuuden kuljetusedellytyksiä noin 21 kilometrin osuudelta.

VAR Mt 204 Tortinmäki - Kur-jenrahka, rakenteen pa-rantaminen

9 0,19 Säkylän ja Euran alueen elintarviketeollisuuden keskitty-män pääreitti Lounaiseen ja eteläiseen Suomeen. Erittäin vilkas raskaan liikenteen reitti; raskaan liikenteen määrä (KVL raskas) 500 ajon/vrk.

VAR Mt 12387 Palolaistentien korjaus

54 0,04 Tien täsmäkorjauksilla poistettiin roudan aiheuttamia hait-toja. Toimenpiteillä varmistettiin tienvarsiyritysten mm. broi-leriteollisuutta ympärivuotiset toimintaedellytykset

VAR Mt 2440 Nakkila-Koke-mäki päällystäminen

90 0,71 Tien parantamisella varmistettiin työmatkaliikenteen suju-vuus. Tietä uudelleen päällystettiin noin 17 km osuudelta

VAR Vt 12 Rauma-Eura pääl-lystäminen

91 0,63 Tien parantamisella lisättiin Rauman sataman kuljetusten toimintavarmuutta. Tietä uudelleen päällystettiin noin 7 km osuudelta

VAR Kt 52 Perniö-Raaseporin raja päällystäminen

92 0,39 Tien parantamisella lisättiin Hangon sataman kuljetusten toimintavarmuutta. Tietä uudelleen päällystettiin noin 11 km osuudelta.

VAR Vt 12 Eura - Raijala 94 0,08 Rauman seudun ml. Rauman satama ja metsäteollisuus pääyhteys sisämaahan. Vt 12 varrella myös merkittävää elintarviketeollisuutta.

VAR Kt 40 Makarlan ylikulku- ja risteyssilta (T-1079)

146 0,09 Huonokuntoisen ja kantavuuspuutteellisen sillan uusimi-nen, suurten erikoiskuljetusten reitti

VAR Mt 2470 Vuolteen silta I (T-1109) ja II (T-1110)

148 1,71 Vuolteen silta on ainoa Kokemäenjoen ylittävä silta seudun elinkeinoelämän kuljetuksille. Siltojen peruskorjauksilla var-mistettiin elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuus


VAR Mt 1800 Galtbyn tielaitu-

rin uusiminen 149 0,09 Galtbyn linjalla kuljetetaan monta kertaa viikossa tuoreta-

varaa mantereelta Ahvenanmaan ulkosaariin (lähinnä Sot-tunga ja Kökar) ja kalaa Ahvenanmaalta mantereelle. Li-säksi laituri mahdollistaa matkailua.

VAR Mt 2250 Loukolan sillan korjaus (T-214)

150 0,04 Painorajoitettu silta haittaa sahan puukuljetuksia

VAR Turun kaupunkiseudun viitoituksen uusiminen

183 0,18 Turun kaupunkiseudulla uusittiin huonokuntoista viitoitusta. Viittoja uusittiin useita satoja.

PIR

Mt 252 Punkalaidun - Sastamala

10 0,69 Tien parantaminen on vähentänyt pelkästään ajokustan-nuksia 319 000 euroa ensimmäisen vuoden aikana. Sasta-malassa työttömien työnhakijoiden määrä laski 15 % vuo-den takaiseen tilanteeseen verrattuna. Punkalaitumella vä-hennys oli 6 % mutta työttömyys on ollut Pirkanmaan alhai-simmalla tasolla.

PIR

Kt 44 Kiikka - Lavia pääl-lysteen korjaus

15 1,01 Tie on merkittävä kuljetusreitti Pohjanmaalta etelään. Ras-kasta liikennettä on 220 ajon./vrk ja tien parantaminen on vähentänyt pelkästään ajokustannuksia 772 000 € ensim-mäisen vuoden aikana. Sastamalassa työttömien työnhaki-joiden määrä laski 15 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

PIR Kt 66 rakenteen paranta-minen Herraskylä - Lie-denpohja

16 1,00 Tie on merkittävä kuljetusreitti. Raskaita ajoneuvoja kulkee 263 kpl/vrk. Ajokustannukset vähenivät ensimmäisen vuo-den aikana 797 000 euroa. Tien vaikutusalueella olevan Virtain kaupungin työttömien työnhakijoiden määrä on vä-hentynyt 28 % edellisvuoteen verrattuna.

PIR

Mt 344 rakenteen paran-taminen välillä Väärin-maja - Vilppula

17 0,43 Tie on tärkeä metsäteollisuuden kuljetusreitti. Ajokustan-nukset vähenivät ensimmäisen vuoden aikana 160 000 eu-roa. Mänttä-Vilppulan työttömien työnhakijoiden määrä vä-heni vuoden aikana 10 %. Tien vaikutusalue ulottuu aina Jämsään ja Äänekoskelle saakka metsäteollisuuden raaka-ainehankintojen osalta.

PIR

Mt 58 Juupajoki - Lyly päällystäminen

96 0,30 Erittäin merkittävä metsäteollisuuden runkoyhteys valtatie-verkon ulkopuolella. Ajokustannukset vähenivät 279 000 euroa ensimmäisen vuoden aikana. Mänttä-Vilppulan työt-tömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 10 % ja Juupajoen 17 %.

PIR

Vt 23 Kurjenkylä - Her-raskylä päällystäminen

98 0,71 Merkittävä poikittainen kuljetusyhteys. Parannetun osuu-den varrella merkittävästi myös Virtain maakäyttöä. Tien parantaminen on vähentänyt pelkästään ajoneuvokustan-nuksia 315 000 euroa ensimmäisen vuoden aikana. Viratin työttömien työnhakijoiden määrä vähentynyt 28 % edellis-vuodesta.

PIR Vt 11 Nokia - Häijää päällystäminen

99 0,92 Merkittävä yhteys satamaan. Raskasta liikennettä 499–629 ajon/vrk. Parantamisen ansiosta ajokustannukset ovat vä-hentyneet noin 1 170 000 euroa.

PIR

Vt 12 Tampereen ranta-väylän päällystäminen

100 0,81 Tampereen Ranta-Tunnelin suunnitelma-alueen ulkopuo-lella oleva tieosuus parannettiin tässä yhteydessä, koska sen viivästymistä oli tunnelitöiden takia viivytetty. Tunnelin kohdalla uuden maankäytön rakentaminen aloitettiin välit-tömästi, kun tunneli otettiin käyttöön. Alueen tonttien ra-kennusoikeus on 80 000 km2 ja arvo noin 900 miljoonaa euroa. Lisäksi päällystetty osuus sivuaa TAYS:n aluetta jota kehitetään voimakkaasti. Tälle alueelle tulee lähinnä yritystoimintaa palvelevaa maankäyttöä 644 000 kem2 eli nykyinen maankäyttö kaksinkertaistuu.


PIR

Pirkanmaan pääteiden päällysteiden kunnon varmistaminen

102 0,44 V. 2016 parannettiin tämän hankkeen osalta päällyste maantiellä 3495 eli Hki-Tre moottoritien jatkeella ja siihen liittyvät rampit. Parantamisen vaikutukset ajokustannuksiin ovat ensimmäisen vuoden osalta 274 000 euroa, missä ei ole huomioitu ramppien korjausten vaikutuksia. Raskasta liikennettä 1207 ajon/vrk.

KAS

Kt 46 Kouvola - Heinola; väli Uimila -Heinola, pe-ruskorjaus

3 0,29 Tien peruskorjaus. Kt 46 on osa (Vt4-Kt46-Vt15) valtakun-nallista yhteysväliä Keski- ja Pohjois-Suomesta Kymen-laaksoon ja mm. HaminaKotkan satamaan ja Vaalimaan kautta Venäjälle, sekä osa kansainvälistä kuljetusreittiä Norjasta Venäjälle. Tie on tärkeä metsäteollisuuden kulje-tusreitti. Useat kuljetuslajit (mm. konttikuljetukset) joutuvat käyttämään nykyisellään kiertoreittejä esim. Lahden kautta tien huonon kunnon (kapeus, poikittaista huojumista ai-heuttavat epätasaisuudet) vuoksi. Raskaan liikenteen tieltä suistumiset ja kaatumiset ovat tavanomaisia joka talvi.

KAS

Kt 62 Huuhkala - Käyh-kää

18 0,02 Kantatie 62 Huuhkala - Käyhkää, kantatie 62 on geomet-rialtaan mutkainen ja pääosin liian kapea nykyiselle liiken-teelle. Tie on merkittävä metsäteollisuuden kuljetusväylä Etelä-Karjalan tuotantolaitoksille. Raskas liikenne rasittaa kapeaa ja paikoin riittämättömin rakennekerroksin tehtyä tietä, jolla on yleisesti kuivatuspuutteita.

KAS

Mt 368 rakenteen paran-taminen, Voikoski, Kou-vola

24 0,50 Rakenteellisesti erittäin huonokuntoinen tieosuus vilkkaalla metsäteollisuuden raakapuukuljetusten reitillä parannettiin. Tien välittömällä vaikutusalueella sijaitsee metsä- ja kemi-anteollisuuden laitoksia kuten Woikoski Oy kaasutehdas ja UPM- Kymmene Oy:n Kymin paperitehdas. Yhteysvälin lii-kenneturvallisuus ja käytettävyys parantuivat samoin elin-keinoelämän kuljetusten sekä työssäkäyntiliikenteen suju-vuus ja toimitusvarmuus parantuivat.

KAS

Seutu- ja yhdysteiden päällysteet, Mt 355 Meri-tuulentie

25 0,19 Etelä- Kymenlaakson merkittävin seututie, joka johtaa Ha-mina-Kotka satamaan. Tien päällystettiin paksummalla laa-talla päällystepaikkausten sijaan. Tien liikenneturvallisuus ja käytettävyys parantuivat, erityisesti elinkeinoelämän kul-jetusten ja työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimitusvar-muus parantuivat.

KAS

Seutu- ja yhdysteiden päällysteet, Mt 14625 Keltakangas

26 0,54 Tien 14625 kautta kulkee puutavara Stora Enson Inkerois-ten paperitehtaalle. Tien päällystettiin paksummalla laatalla päällystepaikkausten sijaan. Yhteysvälin liikenneturvalli-suus ja käytettävyys parantuivat samoin elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimi-tusvarmuus parantuivat

KAS

Seutu- ja yhdysteiden päällysteet, Mt 170 Lei-kari - Summa

27 0,50 Tie 170 kulkee Kotkan ja Haminan välillä moottoritien rin-nakkaistienä. Tien vaikutusalueella on merkittävästi paikal-lisia yrityksiä ja teollisuutta. Tien päällystettiin paksummalla laatalla päällystepaikkausten sijaan. Yhteysvälin liikenne-turvallisuus ja käytettävyys parantuivat samoin elinkei-noelämän kuljetusten sekä työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimitusvarmuus parantuivat


KAS

Vt 6 Lappeenranta - Imatra kiireisimmät pääl-lystekorjaukset (Vt 6 ja Vt 13)

104 0,70 Valtatien 6 kehittämishankkeen takuuaika päättyi 6/2015. Urakoitsija oli tehnyt takuuajan päällystekorjaukset täsmä-korjauksina, mutta tien päällyste urautui reilusti nopeam-min kuin normaali päällyste. Tie vaati osittaisen uudelleen-päällystämisen. Valtatie 6 on Etelä-Karjalan valtaväylä. Tien välittömällä vaikutusalueella sijaitsee useita metsä- ja kemianteollisuuden laitoksia ja muuta raskasta teollisuutta. Yhteysvälin liikenneturvallisuus ja käytettävyys parantuivat samoin elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäyntilii-kenteen sujuvuus ja toimitusvarmuus parantuivat.

KAS

Mt 14721 Länsisillan pe-ruskorjaus

155 0,13 Länsisilta sijaitsee yhdystiellä 14721 Virolahdella. Alueelta louhitaan graniittia rakennuskiviblokeiksi, jotka menevät lä-hes kokonaan vientiin maantie 14271 kautta. Tiellä oleva erittäin huonokuntoisen silta peruskorjattiin. Toimenpiteillä pystyttiin pitämään tie liikennöitävässä kunnossa myös ras-kaalle liikenteelle ilman painorajoituksia. Tieosuuden käy-tettävyys parani samoin elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimitusvarmuus paran-tuivat.

POS

Mt 522 Haapajoen sillan peruskorjaus

160 0,32 Teräsbetoninen palkkisilta peruskorjattiin (mm. reunapalkit, kaiteet ja pintarakenteet uusittiin). Sillan hyötyleveyttä kas-vatettiin yhdellä metrillä ja vauriopistesumma pieneni 544 pisteellä. Sillan kuntoluokka parani huonosta (2) hyvään (4).

POS Mt 616 Lapassalmen sil-lan uusiminen

157 0,13 Huonokuntoisen sillan uusiminen

POS Mt 15409 Kerivirran sillan uusiminen

159 0,01 Erittäin huonokuntoisen, painorajoitetun sillan uusiminen

POS Kt 73 Ukkola - Mt 518 päällystäminen ja raken-teenparannus

112 0,57 Tien kantavuuspuutteita korjattiin ja huonokuntoinen pääl-lyste uusittiin. Kohteen peittoprosentti oli 16,63. Kt 73 on tärkeä reitti mm. Kevätniemen sahan ja EnoCellin raaka-ai-nekuljetuksille.

POS

Kt 73 Jamali - Vieki pääl-lystäminen

111 1,15 Tien kantavuuspuutteita korjattiin ja huonokuntoinen pääl-lyste uusittiin. Kohteen peittoprosentti oli 28,14. Kunnos-tuksen ansiosta tien nopeusrajoitus voitiin palauttaa nor-maalitasolle. Kt 73 on tärkeä reitti mm. Kevätniemen sahan ja EnoCellin raaka-ainekuljetuksille.

POS Kt 75 Hankamäki - Palo-mäki Päällystäminen

110 1,08 Kt 75:llä uusittiin ikääntynyt huonokuntoinen päällyste vä-lillä Hankamäki - Palomäki. Kohteen peittoprosentti oli 9,49. Kt 75 on puukuljetusten runkoreittejä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan välillä.

POS Kt 75 Mujejärvi - Läänin-raja päällystäminen ja ra-kenteenparannus

109 0,33 Tien kantavuuspuutteita korjattiin ja huonokuntoinen pääl-lyste uusittiin. Kohteen nopeusrajoitus oli alennettu vuoden ajan runsaiden vaurioiden takia, joten kunnostuksen ansi-osta mm. Kuhmo Oy:n puukuljetusten sujuvuus parani.

POS

Sorateiden kelirikkokor-jaus

61 1,94 Rahoituksella tehtiin kelirikkokunnostuksia Itä-Suomen so-ratieverkolla n. 30 kohteessa. Kelirikkokorjausten yhteispi-tuus oli n. 36 km. Kunnostusten ansiosta tarve etenkin metsätalouden kuljetuksia haittaaville panorajoituksille vä-henee.

POS Varusteiden ja laitteiden ohjelmoitu korjaus

187 0,23 Rahoituksella toteutettiin tievalaistusten saneeraukset nel-jässä kohteessa.


POS

Vt 9 Jänneviran sillan uu-siminen

1 2,94 Hankkeen valmistuttua poistuu käytöstä Jännevirran kapea ja huonokuntoinen kääntösilta. Tieliikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat. Kiinteän maantiesillan myötä poistu-vat avattavan sillan tuomat häiriöt ja riskit tie- ja vesiliiken-teen toimivuudelle. Raskaan liikenteen kiertohaitta (80 km) poistuu, kun nykyiselle sillalle asetettu 65 tonnin painorajoi-tus uuden sillan myötä poistuu. Hankkeen valmistuttua alu-een nopeusrajoitus on 80 km/h, nykyisin sillan läheisyy-dessä nopeusrajoitus on 60 km/h ja itse sillalla 40 km/h. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 0,256 kpl / vuosi.

KES St 775 Himanka - Viita-saari

31 1,06 Seututien palvelutason palauttaminen kuljetusten edellyttä-mälle laatutasolle. Korjauksen jälkeen tien hoidettavuus ja ajettavuus paranevat, jolla on vaikutusta kuljetusten turval-lisuuteen, sujuvuuteen, kaluston kestävyyteen ja kuljetta-jien hyvinvointiin. Reunapainumia poistettiin 5,6 kilometriä. Seututie toimii mm. puukuljetusyhteytenä Pohjanmaalta valtatielle 4. KVL 427–673 ja KVL raskas 54–79. Raskaan liikenteen osuus keskimäärin 13 %. Metsäsektorin asiakas-palautteissa nostettiin esille huonokuntoisen yhteyden kun-nostustarve.

KES St 648 Saarijärvi - Kan-nonkoski

32 1,48 Toteutuksessa. Viimeinen osuus tehdään vuonna 2017. Ei raportoida vielä valmiiksi.

KES St 610 Korospohja - Tammijärvi

33 0,54 Seututie on yksi tärkeimmistä puukuljetusyhteyksistä valta-tieltä 4 Jämsänjokilaakson paperitehtaille. Yhteysväliä käyttämällä saadaan merkittäviä kustannussäästöjä, koska kuljetusten ei tarvitse kiertää Jyväskylän kautta. Tien hoi-dettavuutta parannettiin vaihtamalla päällystetyyppi yhte-neväksi koko matkalla ja reunapainumia poistettiin 2,6 kilo-metriä. KVL 880–1823 ja KVL raskas 78–143. Raskaan lii-kenteen osuus keskimäärin 9 %. Metsäsektorin asiakaspa-lautteissa esitettiin yhteyden liukkauden torjunnan paranta-mista ja tien heitot nostettiin esille liikenneturvallisuutta vaarantavana.

KES Kt 69 parantaminen vä-lillä Suolahti - Valtra

34 0,02 Kantatie on tärkeä poikittainen yhteys elinkeinoelämän kuljetuksille ja tien välittömään läheisyyteen sijoittuu teol-lista toimintaa. Parantamistoimilla vaikutetaan Valtran trak-toritehtaan liikenteen sujuvuuteen ja yleisen liikenteen tur-vallisuuteen.

KES Vt 18 parantaminen vä-lillä Multia - Väätäiskylä

35 2,80 Valtatieyhteydeltä poistuu palvelutasopuute, kun tietä le-vennettiin. Tien hoidettavuus ja ajettavuus paranevat, jolla on vaikutusta kuljetusten turvallisuuteen, sujuvuuteen, ka-luston kestävyyteen ja kuljettajien hyvinvointiin. Reunapai-numia poistettiin 9,2 kilometriä. Parannettua tieosuutta 23 kilometriä. KVL 1022–1284 ja KVL raskas 118–172. Ras-kaan liikenteen osuus keskimäärin 12 %. Metsäsektorin asiakaspalautteissa huonokuntoisen yhteyden kunnostus-tarve nousi esille kiireellisenä.

KES Keski-Suomen soratei-den kunnostus elinkei-noelämän tarpeiden mu-kaisesti

62 0,09 Keski-Suomen maakunta on erikoistunut metsäteollisuu-teen ja alueen metsänkasvupotentiaalin johdosta biotalou-den raaka-ainekuljetuksien määrä tulee tieverkolla kasva-maan. Sorateiden peruskorjaukset Keski-Suomen elinkei-noelämän tarpeiden mukaisesti.


KES Keski-Suomen päällystet-

tyjen seututeiden perus-korjauksia

113 0,05 Keski-Suomen maakunta on erikoistunut metsäteollisuu-teen ja alueen metsänkasvupotentiaalin johdosta biotalou-den raaka-ainekuljetuksien määrä tulee tieverkolla kasva-maan. Keski-Suomen maakunnan päällystetyn seutu- ja yhdystieverkon rakenteellinen kunto on huono. Huonokun-toista tieverkkoa kunnostetaan Keski-Suomen elinkeinoelä-män tarpeisiin. Kohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa.

EPO Äänekosken tehtaan edellyttämiä teiden pa-rantamisia Etelä-Pohjan-maan alueella (Mt. 697 ja 7140, Soini)

36 1,44 Puutavaraliikenteen ja muun raskaan liikenteen kuljetusten sujuvuus ja turvallisuus parani, kun teiden reunapainumat, halkeamat ja heitot poistettiin.

EPO St 661 VAR ELYn raja - Päntäne

38 0,03 Tien peruskorjaus. Merkittävä kauttakulku Etelä-Pohjan-maalta Länsirannikon teollisuuslaitoksille. Kapea, mutkai-nen, painumia jne.

EPO Yt 6741 Vaasa - vt 8 eri-koiskuljetusten reitin pa-rantaminen

40 0,03 Teiltä poistettiin vuonna 2016 erikoiskuljetusten kaapeli- ja sähköjohtoesteet. Tierakennemuutokset toteutetaan vuonna 2017.

EPO Kt 63 Evijärvi - Ina 41 0,03 Tie parannetaan kestämään vilkas raskas liikenne. Tien päällystelaji ja leveys liikenteen edellyttämälle tasolle.

EPO Agrobio-teollisuudelle tär-keiden teiden parantami-sia Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueilla (sr tiet)

63 0,39 Biotaloudelle tärkeiden huonokuntoisten yhdysteiden pa-rantamisia. Kohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa.

EPO Kt 44 VAR ELYn raja - Rahikka päällystämien

114 2,00 Kantatien rakenteellista kuntoa (kantavuutta) parannettiin stabiloimalla ja uudelleen päällystämällä.

EPO Yt 7060 Töysä - Hako-mäki

115 0,16 Tien päällyste uusittiin metsäteollisuuden reitiltä.

EPO Yt 7054 Alavuden as. - Tuuri

116 0,39 Metsäteollisuuden kuljetusreitiltä Alavuden aseman väliva-rastolle poistettiin liikenneturvallisuutta haittaavat reunapai-numat ja heitot (SKAL toive) sekä uudelleen päällystettiin.

EPO St 747 Ytteresse - Ås-backa

121 0,48 Metsäteollisuuden kuljetusreitiltä Pietarsaareen poistettiin liikenneturvallisuutta haittaavat reunapainumat ja heitot (SKAL toive) sekä uudelleen päällystettiin.

EPO

St 687 Alakylä - Ohrikylä

127 0,35 Tielle tehtiin kevyt rakenteen parantaminen, jolla poistettiin verkkohalkeamat, urat, reikiintymisriski, reunapainumat ja kantavuuspuute. Tielle tehtiin muutama mutkan ja mäkipai-kan oikaisu raskaan liikenteen toiveiden mukaisesti.

EPO St 687 Jurva-Teuva

128 1,57 Tielle tehtiin kevyt rakenteen parantaminen (stabilointi ja teräsverkot ja kuivatus), jolla poistettiin verkkohalkeamat, urat, reikiintymisriski.

EPO Kt 68 rautatien ylikulku-silta Pedersöre

162 0,07 Huonokuntoisen sillan uusiminen Rautatien ylikulkusilta. Suunnittelu aloitettu vuonna 2016

EPO Kt 63 Lassilan silta Evi-järvi

163 0,09 Huonokuntoisen sillan vahventaminen Lassilan silta. Suun-nittelu aloitettu vuonna 2016.

EPO Teiden kuivatuksen pa-rantamista Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alu-eilla

174 0,06 Teiden kuivatusta parannettiin (Kylkkälän pumppaamon suunnittelu, sivu- ja laskuojia perkaamalla ja muutamia rumpuja korjaamalla) teiden elinkaaren pidentämiseksi. Kuivatuskohteiden toteutus jatkuu 2017–2018.

POP Yt 8730 Rautavaarantie - Mondomineralsin kaivos, peruskorjaus

42 0,04 Tien peruskorjaus ja päällystäminen. Kelirikko- ja painora-joitushaitan poistaminen. Kaivoskuljetusten reitti.


POP St 822 Kestilä - Pyhäntä

tien peruskorjaus 43 0,78 Maa- ja metsätalouden kuljetukset sekä sujuvuus ja toimin-

tavarmuus ovat huomattavasti parantuneet sekä kustan-nukset jonkin verran alentuneet ajoneuvovaurioiden vähen-tymisen johdosta.

POP Kt 89 Kontiomäki - Var-tius tien peruskorjaus

44 0,66 Kansainväliselle rajaylityspaikalle johtava tieyhteys ja mer-kittävä puutavaran kuljetusreitti. Muuta tietä selkeästi ka-peampien huonokuntoisten jaksojen korjaamista. Kansain-välisten tavara kuljetusten sekä puuraaka-aine- ja puutuo-tekuljetusten sujuvuus ja turvallisuus ovat parantuneet huomattavasti. Lisäksi ajoneuvovauriot ovat vähentyneet tien kunnon paranemisen myötä.

POP Kt 75 Rastinjärvi - Kuhmo tien reunojen vahvistami-nen

46 2,56 Tien reunojen vahvistaminen suistumisten ehkäisemiseksi. Kuhmosta Itä- ja Etelä-Suomeen suuntautuvien elinkei-noelämän kuljetusten sujuvuus ja toimitusvarmuus ovat pa-rantuneet merkittävästi. Lisäksi liikenteen turvallisuus ky-seisellä tiejaksolla on huomattavasti parantunut.

POP St 849 Kiiminki - Yli-Ii 47 0,16 Tien peruskorjaus. Puun ja turpeen kuljetusreitti Ouluun. POP Kanta-, seutu- ja yhdys-

teiden päällystäminen 48 0,24 Huonokuntoiset päällysteet aiheuttavat vaurioita ajoneu-

voille, hidastavat työmatkoja ja elinkeinoelämän kuljetuk-sia.

POP St 922 Kromitien ja Thu-revikinkadun liittymä

49 0,04 Parantaa Röyttän Outokummun tehtaan liikenteen suju-vuutta ja kevyen liikenteen turvallisuutta.

POP Yt 18063 Puusaarentie 64 0,04 Soratien kunnostaminen. Kelirikkohaittojen poistaminen POP Tulvakohteita 65 0,07 Sorateiden kunnostamisia. Tulvahaittojen lieventämisiä.

Kunnostuskohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa. POP St 855 Yli-Olhava - Tan-

nila 129 0,16 Tien peruskorjaus ja päällystäminen. Puunkuljetusreitti

Koillismaalta ja Ylä-Kainuusta Kemin tehtaille. POP St 800 Kestilä - Vaala -

Puolanka tien peruskor-jaus

130 1,61 Maa- ja metsätalouden kuljetukset sekä sujuvuus ja toimin-tavarmuus ovat huomattavasti parantuneet sekä kustan-nukset jonkin verran alentuneet ajoneuvovaurioiden vähen-tymisen johdosta.

POP Painorajoitettujen siltojen vahvistaminen

164 0,05 Huonokuntoisten ja painorajoitettujen siltojen korjaus ja uu-siminen

POP Vt 8 Liminganjoen silta, Liminka

165 0,03 Sillan peruskorjaus. Erikoiskuljetusreitti, kantavuuspuute yliraskaille kuljetuksille, Länsirannikon kuljetusreitti

POP Vt 8 Perukanojansilta, Siikajoki


POP Vt 8 Siikajoen silta, Siika-joki


POP Vt 4 Olhavajoen silta 168 1,26 Sillan peruskorjaus. Erikoiskuljetusreitti, kantavuuspuute yliraskaille kuljetuksille, kuljetusreitti Oulusta pohjoiseen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan

POP Teiden kuivatuksen pa-rantamista Pohjois-Poh-janmaan ja Kainuun alu-eilla

175 0,24 Teiden kuivatuksen parantaminen elinkaaren pidentä-miseksi. Kohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa.

POP Varusteiden ja laitteiden korjaamisia ja uusimisia Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella

188 0,40 Kohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa.


LAP Vt 21 / E8 AURORA (Ko-

lari, Muonio, Enontekiö) 2 0,20 Hankkeen toteuttamisen jälkeen liikenneturvallisuus para-

nee, vaikutukset erityisesti raskaan liikenteen onnetto-muuksiin ja poro-onnettomuuksiin. Hankkeessa saadaan kapeaa valtatietä päällystettyä ja levitettyä tavoiteleveyteen noin 140 km matkalta. Samalla poistetaan kantavuus- ja le-veyspuutteita silloista ja uusitaan kaksi siltaa. Lisäksi iki-routakohteiden epätasaisuus poistetaan pysyvästi neljästä kohdasta syvillä massanvaihdoilla ja siltaratkaisulla. Hank-keessa tehdään lisäksi valmius testata autonomisia autoja vt 21:llä yleisen liikenteen mukana.

LAP St 924 Lantonperä - Tai-niniemi

51 0,03 Tien peruskorjaus. Tärkeä puutavarakuljetusten reitti Itä-Lapista Kemin tehtaalle, tie on erittäin kapea ja vaaka-geometrialtaan sekä sivukaltevuuksiltaan puutteellinen.

LAP Mt 924 Simo - Lanton-perä - Taininiemi

52 2,78 Maantietä on levennetty metrillä ja sen kantavuutta on pa-rannettu. Maantie on tärkeä puutavaran ja turpeen kulje-tusreitti ja toimenpiteet ovat parantaneet sekä raskaan että muun liikenteen turvallisuutta. Raskaalta liikenteeltä on saatu positiivista palautetta parantamisen jälkeen.

LAP Vt 4 Norvajärventien ris-teyssilta L-1338, Rova-niemi

169 0,15 Sillan uusiminen. Nykyisen sillan ongelmallinen rakenne (ylipitkät ulokkeet) aiheuttaa merkittäviä ongelmia kuljetuk-sille, mm. 104 t kokeilu.

6.1 Radat Kohde Kohde-

nu-mero


Vaikutukset

Vainikkalan ratapiha 301 1,36 Asetinlaitteen uusiminen, Itäisen ratapihan (Vainikkalan asema) raiteiden pidentäminen ja uusi huoltoraide sekä laituripolun turva-laitos. Vainikkala on Suomen ja Venäjän välisen henkilö- ja tava-raliikenteen tärkein raja-asema. Hankkeen tavoitteena on ratapi-han toiminnallisuuden parantaminen, välityskyvyn lisääminen ja pitkien 1100 metrin junien liikennöintimahdollisuuksien parantami-nen reitillä Vainikkala–Kouvola–Kotka/Hamina. 1970-luvulla ra-kennetun asetinlaitteen pitkäkestoinen vikaantuminen aiheuttaa suuria liikennehaittoja idän liikenteeseen. Matkustajien turvallisuus paranee.

Kotka / Mussalo ja Koto-lahti

302 1,10 Kotolahti ja Mussalo ovat liikenteellisesti tärkeä kokonaisuus Kot-kan sataman liikennöinnille. Hankkeessa korvataan nykyiset puut-teelliset turvalaitevarustelut uudella asetinlaitteella, täydennetään puuttuvia huoltopolkuja ja sähköistetään raiteita.

Kiteen raakapuutermi-naali

303 1,41 Hankkeessa uusitaan terminaalin ratarakenteita ja vaihteita. Li-säksi päivitetään raiteistoa vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita mahdollistamalla matkaveturin vetämät kokojunat, uusitaan turva-laitteita ja luodaan paremmat välivarastointialueet. Hanke on osa valtakunnallista rataverkon raakapuuterminaalien ja kuormaus-paikkojen verkostoa, jolla parannetaan biotalouden kasvun kan-nalta tärkeän raakapuulogistiikan toimivuutta mahdollistamalla ko-kojunan käyttö ja riittävän suuret välivarastoalueet. Ohjelmalla bio-talouden raakapuukuljetusten kustannustehokkuus ja puuhuollon toimitusvarmuus paranevat merkittävästi.


Kiuruveden raakapuuter-minaali

305 1,19 Hankkeessa uusitaan terminaalin ratarakenteita ja vaihteita. Li-säksi päivitetään raiteistoa vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita mahdollistamalla matkaveturin vetämät kokojunat, uusitaan turva-laitteita ja luodaan paremmat välivarastointialueet. Hanke on osa valtakunnallista rataverkon raakapuuterminaalien- ja kuormaus-paikkojen verkostoa,

Vuokatin raakapuutermi-naali

306 2,06 Hankkeessa uusitaan terminaalin ratarakenteita, laajennetaan vä-livarastointialueita ja parannetaan tieyhteyttä terminaaliin. Lisäksi päivitetään raiteistoa vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita mah-dollistamalla matkaveturin vetämät kokojunat ja laajennetaan väli-varastointialueita.

Riihimäki - Tampere 307 3,30 Varmistetaan radan käytettävyyttä ja liikenteen täsmällisyyttä kun-nostamalla radan päällysrakennetta (mm. läpituenta, kiskonvaih-toja).

Kirkkonummi - Turku, osuus Kirkkonummi - Karjaa

308 0,01 Varmistetaan radan käytettävyyttä sekä liikenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta uusimalla radan tukikerrosta, kiskoja sekä turvalait-teita Kirkkonummen ja Karjaan välisellä osuudella.

(Kouvola)-Juurikorpi-(Kotka/Hamina) Mylly-koski-Inkeroinen

309 0,03 Varmistetaan radan käytettävyyttä sekä liikenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta uusimalla radan päällysrakennetta 7,5 km matkalla.

Kokkola -Ykspihlajan sa-tama

314 0,18 Radan päällysrakenteen uusiminen. Merkittävä tavaraliikenteen satamayhteys Kokkolan satamaan.

Tampere - Seinäjoki, pääraiteiden vaihteet

315 3,44 Junaturvallisuuden varmistaminen nopean liikenteen vaihteita uu-simalla.

Raumonjoen ratasilta (L-2396), Laurila-Tornio

319 0,89 Huonokuntoisen ratasillan peruskorjaus

Lempäälän kanava- ja alikulkusilta (H-3102), Toijala-Tampere

320 0,06 Huonokuntoisten rakenteiden korjaus vilkkaasti liikennöidyllä pää-radalla.

Nickbyn silta 324 0,20 Huonokuntoinen silta Sköldvikin sataman radalla. Sillan sulkemi-nen vaikeuttaisi polttoainekuljetuksia merkittävästi.

Tampereen alueen säh-köradan kaukokäyttöjär-jestelmän uusiminen (SRKK)

325 0,96 Tampereen alueen sähköradan käyttökeskusjärjestelmän uusimi-nen ja käytettävyyden turvaaminen seuraaviksi vuosikymmeniksi.

Rekola syöttöasema= Matari SA (uusi)

328 0,11 Syöttöasema, jolla turvataan pääradan ja Kehäradan energian saanti ja samalla mahdollistetaan muiden alueella olevien syöttö-asemien parantamistyöt.

Vanhentuneiden Bom-bardier Ebilock 850-ase-tinlaitteiden eli Toijala 1 ja 2 sekä Hämeenlinna 1, 2, 3 uusiminen (Riihi-mäki)-(Tampere)-välillä.

333 6,15 1990-luvun tietokoneasetinlaitteiden uusiminen. Sisälaitteiden va-raosien saatavuus on huono ja osin loppunut. Kaikkia tarvittavia osia ei ole enää tuotannossa. Yhdenkin asetinlaitteen pitkäkestoi-nen häiriö aiheuttaa Helsinki–Tampere–Seinäjoki-välillä laajasti lii-kenteeseen vaikuttavia junaliikenteen myöhästymisiä. Pääradan mahdolliset liikenteen häiriöt vaikuttavat keskeisesti pääkaupunki-seudun junaliikenteeseen.


6.2 Vesiväylät Kohde Kohde-

nu-mero


Vaikutukset

Oulu 2, Turvalaite 401 0,48 Kauppamerenkulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Korjausten viivästyminen vaikeuttaa huoltotöitä, li-sää turvalaitevikoja ja vaikuttaa siten rahtialusten navigointiin tur-vallisuutta heikentävästi.

Oulu 3, Turvalaite 402 0,22 Kauppamerenkulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Korjausten viivästyminen vaikeuttaa huoltotöitä, li-sää turvalaitevikoja ja vaikuttaa siten rahtialusten navigointiin tur-vallisuutta heikentävästi.

Helsingin kasuunima-jakka

404 0,04 Kauppamerenkulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Korjausten viivästyminen vaikeuttaa huoltotöitä, li-sää turvalaitevikoja ja vaikuttaa siten rahtialusten navigointiin tur-vallisuutta heikentävästi.

Tainion majakan korjaus 406 0,31 Kauppamerenkulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Korjausten viivästyminen vaikeuttaa huoltotöitä, li-sää turvalaitevikoja ja vaikuttaa siten rahtialusten navigointiin tur-vallisuutta heikentävästi.

Saimaan kanavan ala-porttien uusiminen

407 0,62 Saimaan kanavan 8 sulun alaportit uusitaan. Porttirakennetta ke-hitetään helpottamaan sulun kunnossapitoa ja talviliikennettä. Jos portteja ei uusita, vaativat vanhat portit yhä enemmän kunnossapi-toa. Kanavan kunnossapitokustannukset kasvavat. Liikennekatkot porttivaurioiden seurauksena lisääntyvät. Nykyisten porttien ei odoteta kestävän koko jäljellä olevaa vuokra-sopimusaikaa.

6.3 Digihankkeet Kohde Kohde-

nu-mero


Vaikutukset

Automatisoitu liikenne- ja liikkumistietojen keräämi-nen ja jakelu

501 0,37 Kerätään tietoa tie-, vesi- ja rautatieliikenteestä moderneilla tekni-sillä välineillä, jotka mahdollistavat jatkuvan tilannekuvan, ennus-tamisen sekä analyysit. Tietoja hyödynnetään liikenteenohjauk-sessa, liikennetiedottamisessa, kunnossapidossa, väylien paran-tamishankkeiden suunnittelussa ja tietopalveluissa.

Rataverkon kapasiteetin hallinta ja optimointi

502 0,25 Simulointi- ja analytiikkamenetelmien kehittäminen tukemaan te-hokasta rataverkon käyttöä, suunnittelun automatisointia ja häiriö-tilanteiden hallintaa sekä tukemaan junien kulun ohjausta suju-vaksi ja energiatehokasta.

Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta

503 0,41 Otetaan käyttöön uusia automatisoituja koko tieverkon kattavia tie-donkeruumenetelmiä ja kehitetään tiestötietojen ja kunnonhallin-nan järjestelmiä, jotka mahdollistavat väylänpidon toimenpiteiden suunnittelun ja tarkan kohdentamisen siten, että tiestön kuntoa yl-läpitävät tai parantavat toimenpiteet on mahdollista toteuttaa mi-tattuun tietoon perustuen ja ennen mahdollisten vaurioiden synty-mistä. Digitaalista suunnittelutietoa hyödynnetään ja ylläpidetään koko väylän elinkaaren ajan.


Rataverkon kunnonhallin-nan ja ylläpitojärjestel-mien kehittäminen

504 1,82 Otetaan käyttöön uusia automatisoituja koko rataverkon kattavia tiedonkeruumenetelmiä ratojen ja turvalaitteiden kunnossapidon ja kunnon seurantaan. Kehitetään ratatietojen ja kunnonhallinnan järjestelmiä, jotka mahdollistavat toimenpiteiden suunnittelun ja tarkan kohdentamisen siten, että ratojen kuntoa ylläpitävät tai pa-rantavat toimenpiteet toteutetaan mitattuun tietoon perustuen ja ennen liikenteelle aiheutuvan haitan syntymistä. Digitaalista suun-nittelutietoa hyödynnetään ja ylläpidetään koko väylän elinkaaren ajan.

Merenkulun älyväylä 505 0,84 Toteutetaan Merenkulun älyväylä palveluiden ja tiedontuotantoko-keiluiden pilotointi ja tuotteistaminen. Näitä ovat esimerkiksi turva-laitteiden kaukohallinta, turvalaitetietojen ja turvallisuustiedottei-den digitaaliset palvelut navigointiin sekä joukkoistettu tiedonke-ruu.

Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi

506 0,16 Digitalisoidaan Liikenneviraston ja ELY:jen L-vastuualueen pro-sessit ja rajapinnat asiakaskontaktien käsittelyyn koskien mm. pa-lautteita, lupia ja tietopyyntöjä. Kehitetään modernit vuorovaikutuk-sen mahdollistavat kanavat väylien kuntoon ja liikenteeseen koh-distuvien havaintojen ilmoittamiseen ja jakamiseen joukkoista-malla.


Liite 3. Digihankkeissa tehdyt merkittävimmät toimenpiteet

DIGI1: Automatisoitu liikenne- ja liikkumistietojen kerääminen ja jakelu Saavutukset 2016: • Liikenneviraston Bigdata-ympäristöön tuotettiin uusina tietolajeina LAM-mittausten historiatiedot vuodesta 1995 lähtien. Uusien tietojen viemistä BigData-ympäristöön testattiin. • Tie- ja kevyen liikenteen liikennetiedon tavoitetilan selvitys (LIIKETTA) valmistui. • Yksittäisen liikkujan liikkumista tutkittiin "Liikkumistiedon keruu ja analy-sointi (LIKE) t&k-projektissa. • Joukkoliikenteen kilpailutustiedon rekisteri (JUKU) sekä kaikille avoin, keskeiset tunnuslukutiedot sisältävä Julki-JUKU valmistuivat. • Liikenneviraston ja HSL:n yhteistyössä tekemä uusi avoin Reittiopas saa-tiin valmiiksi tuotantokäyttöönottoa varten. • Kerätyn tiedon jakamista avoimena datana jatkettiin vuonna 2016 ja uu-sina tietoina avattiin mm. meriliikenteen reaaliaikatiedot, ratatöiden ennak-kotiedot sekä lisää tie- ja rataverkon rekisteritietoja. DIGI2: Rataverkon kapasiteetin hallinta ja optimointi Saavutukset 2016: • Rataurakoitsijoiden mobiilialustan (RUMA) toteuttaminen: Projektin toteu-tusvaiheen käynnistyminen ja paikannusominaisuuksien pilottivaihe. • Asiakaslähtöinen ja joustava kapasiteetin hakeminen: Toteutettu mahdol-lisuus tehdä osaväliperumisia LIIKE-käyttöliittymän raidemuutososiossa niiden toimijoiden toimesta (ratapihaohjaajat), jotka kunakin päivänä tietä-vät, mikä tavarajunan tarkka lähtö- tai määräpaikka kyseisen päivän osalta on osiin jaetun liikennepaikan sisällä. Tämä tulee raidemuutostoiminnalli-suuden kanssa helpottamaan ratapihojen kapasiteetin hallintaa ja voidaan ottaa käyttöön esim. ratapiha kerrallaan tarkemman kapasiteetin hallinnan tarpeen kasvaessa. Ed. ominaisuus otettu tuotantoon LIIKE:en, mutta ei vielä käytetä operatiivisessa toiminnassa. Otetaan käyttöön Tampereella heinäkuussa 2017 KAPA/Litsu-projektissa. DIGI3: Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta ja tiestötietojen ylläpitojärjes-telmän kehittäminen Saavutukset 2016: • Väyläverkonhallinnan ja tieosoiteverkon hallinnan uusi sovellus on otettu käyttöön • Taitorakennerekisterin käyttöönotto koulutuksineen on aloitettu • Harja-järjestelmä on käytössä teiden hoidon alueurakoissa • Tievalaistusomaisuuden ja –toimenpiteiden hallintajärjestelmäpalvelun käyttöönotto on aloitettu • Ennakoivaan kunnonhallintaan liittyviä kokeiluja on edistetty (mm. BIFI, Maitotie, Iin alueurakan digitalisointi) • Edistetty tiestötietojärjestelmän sekä suunnitelma- ja toteutumatietojärjes-telmän hankinnan suunnittelua useilla piloteilla ja kokeiluilla


• Tiemerkintätietojen hallinta uudessa Tiestötietojärjestelmässä on määri-telty DIGI4: RAID-e - Rataverkon ennakoiva kunnonhallinta ja ylläpitojärjestel-mien kehittäminen Saavutukset: • Projektitoimisto hankittiin (innovatiivisesti) menettelyllä, joka mahdollisti myös pienempien toimijoiden pääsyn mukaan suureen järjestelmäkehitys-hankintaan. Tämä on jo laajentanut ja vahvistanut toimittajakenttää. Kysei-set yritykset ovat myös rekrytoineet uusia ihmisiä ympäri Suomen. • Avoimen haun kilpailutus (kokeilut) tuotti näkyvyyttä markkinoilla oleviin ratkaisuihin ja innovaatioihin • Vaihteiden kunnossapitotietojen mobiili tiedonkeruu (vaihdepilotti) on otettu käyttöön kymmenellä kunnossapitoalueella. Järjestelmän avulla saa-daan ajantasainen, sähköisesti dokumentoitu, analysoitavissa oleva tieto vaihteiden kunnossapitotilanteesta. • Toteutettiin vaihteiden vaihto-ohjelman laatiminen ylläpidon ohjelmoinnin tueksi. Vaihteiden vaihto-ohjelman avulla toimenpiteiden priorisointia voi-daan tehdä alueellisesti ja valtakunnallisesti, mikä edesauttaa ylläpitotoi-menpiteiden kohdentamista ennakoivasti, oikea-aikaisesti ja kustannuste-hokkaasti. Toteutus viedään tuotantokäyttöön kesällä 2017. • Laajaa ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten eri urakoitsijat ja kon-sultit, kanssa. Yhteistyötä edistetty myös Ratafoorumin työryhmien käyn-nistämisen kautta. Yhteistyön avulla on tunnistettu uusia liiketoimintamah-dollisuuksia, muun muassa tiedon laadunhallinnassa. DIGI5: Merenkulun älyväylä Saavutukset: • Tutkimus N2000 korkeusjärjestelmäuudistuksesta -- valmistui • Digitaalinen Saimaan kanava (merenmittaukset ja maaston laserkeilaus) – valmistui • Syvyysmallit: mallituotteen määrittely - valmistui, testisimulaattorin han-kinta – valmis, mallituotteen lataus testisimulaattoriin Sköldvikin väylän osalta - valmis • Kaukovalvonta laitteiden asennukset: Sköldvikin ja Uudenkaupungin väy-lien osalta – valmistui • Meriolosuhdetiedot: Vedenkorkeustietojen kehittäminen – edettiin pitkälle ja Sköldvikin väylän osalta vedenkorkeustietopalvelut – edettiin hyvin DIGI6: Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi Saavutukset: • Lupa- ja päätösprosessien digitalisoimiseksi toteutettiin johto- ja kaapeli-lupien sijoittamisen esiselvitys ja etenemissuunnitelma, jonka tulokset esi-teltiin ministeriölle. Jatkotoimenpiteitä tehdään tämän osalta osahank-keessa 3 ja 6 vuoden 2017 aikana. Muiden ELYn vastuulla olevien lupa-asioiden osalta tehtiin palvelumuotoilutyötä (ELY-IE2-hankkeen puitteissa).


• Asiankäsittely 2.0 –projekti päätettiin suunnitellusti 2016 lopussa. Projek-tissa otettiin käyttöön mm. sähköinen allekirjoitus ja siirryttiin sähköiseen hallinnolliseen asiankäsittelyyn. • Kauppa-alustukipalvelu saatiin kesällä pilottikäyttöön suunnitellusti ja jat-kokehitys aloitettiin. • Vahingonkorvausten raportointijärjestelmän ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Ensimmäisessä vaiheessa mahdollistettiin vahinkotapausten kirjaaminen asiankäsittelyyn. Jatkokehitys käynnistettiin. • Sähköinen kilpailuttaminen KIPPO-järjestelmällä mahdollistettiin tavoittei-den mukaisesti. Jatkokehitys, mm integrointi Liikenneviraston Asiankäsitte-lyyn aloitettiin.

www.liikennevirasto.fi

Documents

2017...tiin vasta helmikuussa 2016. Myöhäisestä käynnistyksestä johtuen ensim-mäisen vuoden ohjelma painottui kohteisiin, joissa suunnitelmavalmius oli hyvä. Näitä ovat olleet