KT-Tietokeskus vuosikertomus · 2004. 11. 25. · saamamme sertifikaatti on tietotekniikan toimialalla ensim-mäinen, joka kattaa yrityksen kaikki palvelumuodot. Tämän vuoksi laatujärjestelmämme

Vuosikertomus1 9 9 5

KT-Tietokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Vuoden 1995 tapahtumia . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

KT-Tietokeskuksen palvelut . . . . . . . . . . . . . . 8

Hallituksen toimintakertomus. . . . . . . . . . . 10

KT-Tietokeskus Oy:n tuloslaskelma . . . . . 12

KT-Tietokeskus-konsernin tuloslaskelma . 13

KT-Tietokeskus Oy:n tase. . . . . . . . . . . . . . 14

KT-Tietokeskus-konsernin tase . . . . . . . . . 15

KT-Tietokeskus Oy:n rahoituslaskelma . . . 16

KT-Tietokeskus-konsernin

rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

KT-Tietokeskus-konsernin

tilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . 18

Tilintarkastuskertomus ja hallituksen

lausunto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Hallintoneuvosto, hallitus, neuvottelukunta,

tilintarkastajat, johtoryhmä, osakkaat . . . . . . 26

KT-Tietokeskus maailmalla . . . . . . . . . . . . . . 27

Tuotekehitys, räätäliprojektit ja palvelut. . . . 29

Toiminta yrityssektorilla . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Toiminta kuntasektorilla. . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Toiminta valtionhallinnossa

ja terveydenhuollon alueella . . . . . . . . . . . . . 37

Emoyhtiön toiminta: KT-Tietokeskus Oy . . . 39

Tytäryhtiöiden toiminta: Novosys Oy . . . . . . 41

Tytäryhtiöiden toiminta: Tukiset Yhtiöt . . . . 43

Suomi tietoyhteiskunnaksi . . . . . . . . . . . . . . . 45

Toimipisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

Sisältö
KT-Tietokeskuksen liikeidea
KT-Tietokeskus tarjoaa palveluja yrityk-sille, kunnille ja valtion hallintoon.

KT-Tietokeskus pyrkii asiakkaidentoiminnan tuottavuuden ja kannattavuu-den kehittämiseen tarjoamalla heille laa-dukkaita tietoteknisiä ratkaisuja.

Yritys on KT-Tietokeskus, tietoteknii-kan palveluyritys, jonka asiakkaitaovat yritykset sekä julkisen hallinnon

yksiköt. Toimintamme lähtökohtanaovat aina asiakkaan tarpeet. Vahvuu-tenamme on näihin tarpeisiin tehtypalvelutarjonta. Tarjoamme ohjel-misto-, käyttö-, käyttöönotto- jakäytöntukipalveluja sekä tulostus-,konsultointi ja koulutuspalveluja.

Kokonaispalveluumme sisältyvättarvittaessa myös laitteet, jotka toi-mittaa tytäryhtiömme Novosys Oy.

Markkinat ovat käymistilassa. Suomenatk-markkinoita 90-luvun alun talous-lama koetteli paljon voimakkaamminkuin muualla Euroopassa. Tämän seu-rauksena Suomi jäi tietotekniikan hyö-dyntämisessä muista maista jälkeen.Vuonna 1994 markkinat lähtivät kas-vuun, mutta vasta vuonna 1995 ylitet-tiin vuoden 1990 taso.

Markkinat ovat hyvin laitepainot-teiset. Laitekaupan osuus lienee vuon-na 1995 ollut kokonaismarkkinoistalähes puolet.

Laitekauppa on suhdanneherkkääja vaihtelee taloudellisen tilanteenseurauksena hyvinkin rajusti. Ennus-teiden mukaan laitekaupan kasvu tait-tuu alkaneena vuonna.

Laman aikana markkinoille syntyipatoutunutta kysyntää, joka nyt onpurkautumassa. Järjestelmäinvestoin-nit jatkuvat todennäköisesti voimak-kaina myös tulevina lähivuosina. Koti-taloudet ovat kasvaneet tärkeäksi atk-markkinoiden segmentiksi. Tästä jalaitekaupan suuresta osuudesta johtuuse, että markkinat ovat entistä her-kemmät suhdanteiden vaihtelulle jakehitys entistä vaikeammin ennustet-tavissa.

Vuosi 1995 oli meille menestykselli-nen, kuten seuraaviin sivuihin tarkem-min perehtyvä lukija voi todeta.

Yritys, markkinat, vuosi

3

Toimitusjohtajan katsaus

4

Vuoden 1995 aikana tietotekniik-ka-alan suhdannekehitys jatkuimyönteisenä. Palvelujen kysyntäkasvoi voimakkaammin kuinedellisenä vuonna. Kysynnänsektorikohtaisessa jakaumassa eitapahtunut olennaista muutosta jakasvu painottui edelleen pää-asiassa yrityssektoriin.

Markkinoiden kasvusta huoli-matta kilpailutilanne säilyi kireä-nä. Sen seurauksena toimialansisäiset järjestelyt jatkuivat ai-kaisempien vuosien tapaanfuusioina sekä yritys- ja liike-toimintakauppoina. Tähänkehitykseen myös me osal-listuimme: vuoden alku-puolella ostimme Aamu-lehti-konserniin kuulu-van Optimi-OhjelmistotOy:n liiketoiminnan,ja loppuvuodestaTietosavo Oy:ltä ter-veydenhuollon tie-tojärjestelmäliike-toiminnan. Näinvahvistimmeedelleen ase-miamme ta-lous-, henki-

löstö-, palkka- jamateriaalihallinnon järjestelmä-

toimittajana.Asetimme vuodelle 1995

tavoitteeksi voimakkaan kasvun ja kannattavuuden paranemisen.Nämä tavoitteet onnistuimmemyös saavuttamaan. Konserninliikevaihto nousi 816 miljoonaanmarkkaan. Kasvua edelliseenvuoteen verrattuna kertyi yli 100miljoonaa markkaa. Samoin tulos-parannus oli tuntuva.

Tukiset Yhtiöiden toiminta ei täysin täyttänyt sille asetettujatavoitteita. Optimi-Ohjelmistot Oysulautettiin Tukisetiin vuodenaikana ja Tukisetistä tuli yksi Suo-men suurimmista pk-sektorin hal-

linnollisten sovellusten toimittajis-ta.

Laitemarkkinat jatkoivat rajuakasvuaan, ja Novosysin myyntikasvoi aikaisempien vuosien ta-paan voimakkaasti. Kotitaloudetovat tulleet tietotekniikkamarkki-noilla merkittäväksi sektoriksi.Novosys avasi kuluttajamyyntiintarkoitetut Novoshop-myymälätHelsingissä ja Turussa.

Kun kilpailu kiristyy, yrityk-sen menestys riippuu yhä enem-män sen myymien tuotteidenlaadusta ja asiakkaiden tyytyväi-syydestä. Tämän hyvin tiedostaenolemme kehittäneet laatua jaasiakastyytyväisyyttä. Tärkeämerkkipaalu tällä tiellä on SFS-ENISO 9001 -laatusertifikaatti, jokamyönnettiin KT-Tietokeskuksellekesäkuussa. Poikkeuksellisenmerkittävää tämä on siksi, ettäsaamamme sertifikaatti ontietotekniikan toimialalla ensim-mäinen, joka kattaa yrityksenkaikki palvelumuodot. Tämänvuoksi laatujärjestelmämmerakentaminen on ollut tavallistavaativampi tehtävä. Valinta onkuitenkin täysin tietoinen.

Jos olisimme jättäneet laatu-järjestelmän ulkopuolelle osia palveluketjustamme, emme olisivoineet olla varmoja kokonaispal-velun hyvästä laadusta ja asiak-kaiden tyytyväisyydestä.

Tytäryhtiömme ovat parhail-laan rakentamassa omaa laatujär-jestelmäänsä. Tämä tulee ole-maan yksi niiden sisäisen kehittä-misen painopisteistä.

Asiakkaat ovat yhä enemmänriippuvaisia tietotekniikasta. Samal-la omat tietojenkäsittely-ympäristötyleistyvät. Nämä muutokset syn-nyttävät uusia palvelutarpeita. Jotta toiminta olisi tehokasta,mahdolliset tietojenkäsittely-ym-päristön häiriöt on eliminoitava.

Käyttäjäkunta on entistä laa-jempi, eikä mahdollisesti lainkaantunne tietotekniikkaa. Siksi onhuolehdittava myös siitä, ettäkäyttäjät saavat käyttökoulutuk-sen ja ongelmatilanteissa tarvitta-van neuvonnan ja tuen nopeasti.Näitä tarpeita varten olemme ke-hittäneet uusia verkonvalvonta- jatukipalveluja sekä koulutus- jaHelp Desk -palveluja.

Kun toimintatavat ja -ympäris-töt muuttuvat ja tekniikka kehit-tyy, myös ohjelmistoille asetetaanuusia vaatimuksia. Olemme vas-tanneet niihin kehittämällä uusiaohjelmistotuotteita.

Uudet ohjelmistot antavatasiakkaillemme hyvät mahdolli-suudet uudistaa ja kehittää omaatoimintaansa niin, että siitä tuleeentistä tehokkaampaa ja tuloksel-lisempaa.

Näkymät vuodelle 1996 vai-kuttavat hyviltä. Odotamme liike-vaihtomme kasvavan edelleenselvästi toimialan keskimääräistäkasvua nopeammin. Uskommemyös kannattavuutemme kehitty-vän edelleenkin positiivisesti.Keskeinen tavoitteemme on myöskehittää toimintaamme entistäasiakaslähtöisemmäksi.

Henkilöstölle haluan esittääparhaat kiitokseni hyvistä tulok-sista. Kiitän lämpimästi myöskaikkia konsernin asiakkaita jayhteistyökumppaneita hyvin suju-neesta yhteistyöstä.

5

Jorma Kielennivatoimitusjohtaja

Omavaraisuusaste =oma pääoma + (vapaaehtoiset varaukset – laskennallinen verovelka)

x

100

1995

816

17

71

9

968

84

16

35

843

1994

697

27

54

8

971

75

7

30

718

1993

548

24

39

7

788

56

1

30

695

Konsernin taloudellistakehitystä kuvaavat luvut

Liikevaihto mmk

Liikevaihdon kasvu-%

Käyttökate mmk

Kate-%

Liikevaihto / hlö 1 000 mk

Käyttökate / hlö 1 000 mk

Sijoitetun pääoman tuotto-%

Omavaraisuusaste

Henkilökunta

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) =voitto ennen satunnaiseriä + rahoituskulut – verot

x 100oma pääoma + (vapaaehtoiset varaukset

– laskennallinen verovelka) + korollinen

vieras pääoma

Tunnuslukujen laskentaperusteet

KT-Tietokeskus Oy:norganisaatio

Maija SumiosastopäällikköTuotepalvelut 1

Veijo Kuosmanenosastopäällikkö

Sovellustuki

oto. Raimo Anttila Toimitus-, kehitys-ja markkinointi-

projektit

Heikki Väänänenlaatupäällikkö

Henri Ollilaosastopäällikkö

Yleishallinto

Osmo Wilskajohtaja

Ohjelmistopalvelut

Reijo Koski-Lammijohtaja

Sovelluskehitys

Raimo Anttilajohtaja

Laitepalvelut

Matti Partanenjohtaja

Asiakaspalvelut

oto. Jorma KielennivaHallintopalvelut

JormaKielenniva

toimitusjohtaja

Tarja Virmalaviestintäpäällikkö

Viestintä

Kalevi KnaapiosastopäällikköTuotepalvelut 2

Eero Kiiskiosastopäällikkö

Sovelluspalvelut 1

Ritva Elonenkehityspäällikkö

Telematiikka

Ilkka Alanneosastopäällikkö

Kehityshenkilöstöja -tuki

Timo HonkanenosastopäällikköPalvelukeskus

oto. Matti Partanen

Suurasiakasmyynti

oto. Henri Ollilaosastopäällikkö

Henkilöstöhallinto

Kari VihavainenosastopäällikköTuotepalvelut 3

Pekka Pinniojaosastopäällikkö

Sovelluspalvelut 2

Inkeri Lassilaosastopäällikkö

Projektit 1

Raija KoivistoosastopäällikköTulostuspalvelut

Ahti PihlajamyyntijohtajaAluemyynti

Aino JokinentalouspäällikköTaloushallinto

Arja PaloosastopäällikköTuotepalvelut 4

Aila LehtinenosastopäällikköKäyttöönotto-

palvelut

oto.Reijo Koski-Lammi

Projektit 2

Jarmo Ali-Koveroosastopäällikkö

Alueellisetpalvelukeskukset

oto. Jorma Hänninenjohtaja

Ohjelmisto- ja palvelumyynti

Pirjo ManninenosastopäällikköTuotepalvelut 5

Martti AirasosastopäällikköVerkkopalvelut

Juha Soinivientijohtaja

Kansainvälisettoiminnot

6

Vuoden 1995 tapahtumia

Tammikuun alussa Tukiset Yhtiötosti Optimi-Ohjelmistot Oy:n liike-toiminnan Aamulehti-konsernilta.Kaupan myötä Tukiset kasvoiyhdeksi maan suurimmista pk-sektorin hallinnollisten sovellus-ten toimittajista.

Kesäkuussa Suomen Standar-disoimisliitto myönsi KT-Tietokes-kuksen laatujärjestelmälle laatu-sertifikaatin. Yhtiön toiminta täyt-tää SFS-EN ISO 9001 -standardinvaatimukset.

Kesäkuussa Vantaan Varis-toon avattiin kuluttajamyyntiinsuunnattu Direktori-myymälä. Ni-mi vaihtui myöhemmin Novo-shopiksi. Tästä alkoi Novosysinvaltakunnallisen myymäläketjunrakentaminen.

Marraskuussa Turkuun avat-tiin ketjun ensimmäinen Novo-shop-nimellä toimintansa aloitta-nut myymälä.

Syksyllä 1995 Viroon perus-tettiin yhteisyritys Eisdata Süstee-mide AS. Eisdata toimittaa tieto-palveluja ja niiden tuki- ja koulu-tuspalveluja kaikille toimialoille.

Tietosavon terveydenhuollontietojärjestelmäliiketoiminnanostolla saimme vahvan jalansijanterveydenhuollon talous- ja mate-riaalihallinnon markkinoilta.

Ensimmäistä Kunta 2000 -kokonaisuuteen kuuluvaa ohjel-mistoa, integroituihin tietokantoi-hin perustuvaa Regis-paikkatieto-ja rekisterijärjestelmää, tehtiinHelsingin kaupungille.

Toinen vuoden suurimmistasovelluskehityshankkeista, sosi-aali- ja terveydenhuollon uusi jär-jestelmä, eteni niin pitkälle, ettäensimmäiset uudet Soster-projek-tin sovellukset otettiin käyttöönvuoden 1996 alussa.

Ipana-ohjelmisto toimitettiinTyöministeriölle. OliopohjainenIpana on käytössä mm. työvoima-toimistojen itsepalvelupäätteissä.

Puolustuslaitoksen atk-toimis-tolle tehtiin Kirave-tietojärjestel-mä; kiinteistö-, rakennus-, verk-koja luonnonvaratiedoista koos-tuva integroitu paikkatietojärjes-telmä.

Laitetoimituksissa Novosys yl-

7

si uuteen omaan ennätykseensä:vuoden kahdeskymmenestuhan-nes PC toimitettiin joulukuussa.

Koska kunnat siirtyvät vuo-den 1997 alusta liikekirjanpitoon,ne uusivat taloushallinnon ohjel-mistojaan. Useat kymmenet jul-kishallinnon organisaatiot tekivätpäätöksen AdeEko+ -järjestelmänhankkimisesta.

Saimme monia uusia yritys-asiakkaita: mm. ABB Oy -konser-ni, Omaisuudenhoitoyhtiö Arse-nal Oy, Keskinäinen yhtiö Yrittä-jäinvakuutus-Fennia.

Myös valtionhallinnosta saim-me uusia asiakkaita: mm. Svens-ka Handelshögskolan, Teatteri-korkeakoulu, Maataloudentutkimuskeskus, Autorekisteri-keskus ja Ajoneuvohallinta.

KT-Tietokeskus sai kuluneenvuoden aikana 15 uutta koko-naisratkaisun tehnyttä kunnallistaorganisaatiota asiakkaakseen.

Avasimme kaksi uutta alue-palvelukeskusta: Ouluun ja Vaa-saan. Kuusankosken aluepalvelu-keskus muutti Kouvolaan.

KT-Tietokeskuksen SFS-EN ISO 9001

-laatusertifikaatti on tietotekniikan

toimialalla ensimmäinen, joka kattaa

yrityksen kaikki palvelumuodot.

KT-Tietokeskus – ohjelmistotuotteet ja palvelut

Toiminnot

Asiakas-hallinto

Asiakas-palvelu

Henkilöstö-hallinto

Kiinteistö-hallinto

Materiaali-hallinto

Potilas-hallinto

Talous-hallinto

Tekninen hallinto

Yleis-hallinto

Tekninen suunnittelu

Viestintä

Ohjelmisto-tuotteet

Sonet Primas Mediser Status

on laitteistoriippumatonclient/server -pohjainenratkaisu yrityksen kaik-keen tiedonkäsittelytar-peeseen: myyntiin jamateriaalihallintoon,taloushallintoon, henki-löstöhallintoon, tuotan-nonohjaukseen ja kus-tannuslaskentaan.

on laaja tuotekokonai-suus, joka voidaan koo-ta usealla vaihtoehtoisel-la tavalla – asiakkaantarpeiden mukaisesti.

on terveydenhuollontuote- ja palvelukonsep-ti. Se on avoin, luotetta-va kokonaisratkaisu, jo-ka sisältää tuotteita japalveluita asiakkaan tar-peisiin joustavasti mu-kautuvina yhdistelminä.Mediser-järjestelmä in-tegroidaan siten, ettäkaikki osajärjestelmätkäsittelevät tietoa samal-la tavalla.

on julkishallinnon yhte-näinen tuotepaketti. Seon suunniteltu käytettä-väksi julkishallinnollisentietojenkäsittelyn eri ta-soilla perustoiminnoistajohtamiseen.

Suunnittelemme ja to-teutamme asiakkaalleyksilöllisiä tietojärjes-telmäkokonaisuuksiatarvittaessa alusta al-kaen. Liitämme ylei-siin – esimerkiksi ta-lous- ja henkilöstöhal-linnon ohjelmistoihin– toimialakohtaisiaratkaisuja, jotka vaa-tivat erikoisosaamista.Tai yhdistämme omiinohjelmistotuotteisiim-me valmiita yritys-ohjelmistoja ja asiak-kaan vaatimia erikois-piirteitä.

Asiakas-kohtaisetohjelmistot

KT-Tietokeskus on palveluyritys,jonka toiminnan lähtökohtana onasiakkaan tarpeet ja vahvuutenalaaja palvelutarjonta.

Tarjoamme ohjelmisto-, käyt-

tö-, käyttöönotto- ja käytöntuki-palveluja sekä tulostus-, konsul-tointi- ja koulutuspalveluja. Koko-naispalveluumme sisältyvät tarvit-taessa myös laitteet, jotka toimit-

8

taa tytäryhtiömme Novosys Oy.Olemme kehittäneet ja toimit-

taneet satoja ohjelmistoja, joilla on tuhansia käyttäjiä. Tuotekehi-tyksemme ohjenuoria ovat ennen

kaikkea avoimuus ja liitettävyys.Kehitämme ja ylläpidämme aktii-visesti ohjelmistotuotteita yritys-ten ja yhteisöjen kaikkiin keskei-siin tarpeisiin.

Osa ohjelmistoistamme muo-dostaa selkeitä tuoteperheitä. Neovat palvelukokonaisuuksia, jois-ta asiakkaat voivat valita käyttö-tarkoitukseensa sopivat tuotteet.

9

Lisäksi KT-Tietokeskuksellaon runsaasti erikoistuotteita ja valmiudet myös aivan uusien jär-jestelmien rakentamiseen.

Palvelut

Koulutus Käyttöönotto-palvelut

Laitteisto-tuki

Help Desk-palvelu

Verkontuki-palvelut

KT-Tietokeskus on atk-alan suurimpia koulutta-jia. Tarjoamme asiakkail-lemme sekä ohjelmis-tokohtaista koulutustaettä ns. yleiskoulutusta:järjestämme atk:n perus-ja yleiskursseja sekäkysytyimpiin ohjelmis-toihin liittyvää perus- jajatkokoulutusta.

Tietotekniikan hyödyn-tämisen varmistamiseksiteemme -ohjelmistuottei-ta sekä valmisohjelmis-toja käyttäville ja käyt-töönottaville asiakkaille – tarvittaessa käyttöön-ottosuunnitelmat, selvi-tämme koulutustarpeetsekä annamme tukeamyös koulutuksen jäl-keen.

Laitteistotukemme vastaaasiakkaan laitteistojenjatkuvasta ylläpidosta jajouhevasta toiminnasta.Itse laitteisto voi sijaitajoko asiakkaan omissatoimitiloissa tai KT-Tietokeskuksen palvelu-keskuksessa.

LähiverkkopalvelujenHelp Desk auttaa tieto-verkon ongelmatilantei-den selvittelyssä ja pe-rinteiseen käyttöpalve-luun kuuluva Help Desktarjoaa puhelintukea oh-jelmistojen ja yksittäistenlaitteiden käyttöön liitty-vissä kysymyksissä.

Netcenter valvoo verk-koja, verkkoyhteyksiä javerkkoihin kytkettyjälaitteita reaaliajassa. In-ternet-palvelumme sisäl-tää Internet -yhteydet,yhteyksien ylläpidon,palomuuri -suojauksensekä täydellisen WWW -palvelun.

Käyttö-palvelut

Tulostus- ja postituspalvelut

Integrointi-palvelut

Laitteet Asennus

Eri puolilla Suomea si-jaitsevat palvelukeskuk-semme tarjoavat edullis-ta käyttöpalvelua. Täl-löin asiakas käyttää pal-velukeskuksen laitteisto-ja tarpeensa mukaan jaKT-Tietokeskus vastaalaitteiston toimivuudesta.Palvelukeskuslaitteis-toilta voi myös varatatietokoneaikaa jousta-vasti asiakkaan omienohjelmistojen käyttämi-seen.

Tulostus- ja postituspal-velumme vastaa koko-naispalveluna asiakkai-den kirjeiden, laskujensekä tiedotteiden tulos-tamisesta ja lähettämi-sestä. Käytettävissämmeon koko maan kattavaverkko sekä uudenaikai-set, tehokkaat laitteistot. KT-Tietokeskus on myössuorapostituksen am-mattilainen.

Omat tuotteemme japalvelumme perustuvatavoimiin ratkaisuihin,riippumattomuuteenlaiteympäristöstä. Siksikykenemme luomaanmyös asiakkaan erilaisis-ta ohjelmistoista, palve-luista ja laitteistoista toi-mivia kokonaisuuksia.

KT-Tietokeskus-konsernion useiden merkittävientietokoneiden, mi-nikoneiden, mikrojen jaoheislaitteiden jälleen-myyjä. Asiantuntijanaasiakkaan laitteistohan-kinnoissa toimii tytär-yhtiö Novosys Oy. Huo-lehdimme myös käyttö-järjestelmien ja varus-ohjelmistojen tuesta jaylläpidosta.

Luonnollisesti otammekokonaisvastuun asiak-kaan laitteistojen ja oh-jelmistojen asennuksestasekä niiden sujuvastakäyttöönotosta.

Hallituksen toimintakertomus
Toimintaympäristön kehitys
Taloudellinen kasvu jatkui. Senseurauksena myöstietotekniikkainvestoinnitlisääntyivät. Hyvästäkysyntätilanteesta huolimattakilpailutilanne säilyi kireänä.

Tietotekniikkatoimialallatapahtui runsaasti yritys- ja liike-toimintakauppoja. Ostajat olivatpääasiassa alan suuryrityksiä. Jovuosia kestänyt alankeskittymiskehitys sai siten jatkoa.

Hyvän kysyntätilanteen vuoksialalla esiintyi työvoimapulaa.Laman aikana irtisanottuja olikuitenkin samanaikaisesti edelleenrunsaasti työttömänä. Ongelmanmuodostaa alan nopea tekninenkehitys. Sen seurauksenaammattitaito vanhenee nopeasti.Tämä asettaauudelleenkoulutukselle suurenhaasteen.

Ensimmäinen EU-jäsenyysvuosi päättyi myönteisissätunnelmissa. Monet suomalaisettietotekniikkayritykset onnistuivatpääsemään mukaan EU:nrahoittamiin kehitysprojekteihin.Tämän myötä suomalaistenkorkea tietotekninen osaaminen jasoveltaminen on jo lisännyttunnettuuttaan Euroopassa.Osaltaan tästä on varmasti apuasuomalaistentietotekniikkayritystenkansainvälistymiskehityksessä.

Liikevaihdon kehitys

Konsernin liikevaihdon kasvujatkui voimakkaana ja ylitti selvästialan keskimääräisen kasvun.Liikevaihto kasvoi edellisestävuodesta 17 % ja nousi 816,0 milj.markkaan. Kasvu johtui osin alanyleisestä kasvusta ja

markkinaosuuksien kasvusta, osinliiketoimintaostoista. Enitenmarkkinaosuus kasvoiyrityssektorissa.

Emoyhtiön liikevaihto kasvoiedellisestä vuodesta 11,4 % janousi 299,3 milj. markkaan.Novosys Oy:n liikevaihto kasvoi19,3 %. Tukiset Yhtiöidenliikevaihto kasvoi OptimiOhjelmistot Oy:n liiketoiminnanoston myötä 73,8 %.

Tulos ja vakavaraisuus

Konsernin tuloskehitys olipositiivinen. Käyttökate nousi 71,0milj. markkaan ja paraniedellisestä vuodesta 32 %. Voittoennen varauksia ja veroja paranimyös merkittävästi. Se nousi 26,9milj. markkaan, kun se edellisenävuonna oli 11,2 milj. markkaa.

Emoyhtiön käyttökate paraniedellisestä vuodesta 39,1 % ja oli42,2 milj. markkaa. Suhteellinenkannattavuus käyttökatteellamitattuna parani 11,3 %:sta 14,1%:iin. Voitto ennen varauksia javeroja nousi edellisen vuoden 7,0milj. markasta 11,0 milj.markkaan.

Konsernin omavaraisuusasteparani 30 %.sta 35 %:iin.

Investoinnit ja tuotekehitys

Konsernin nettoinvestoinnit olivat45,7 milj. markkaa, jostaemoyhtiön osuus oli 31,3 milj.markkaa. Konsernintuotekehitysmenot olivat noin 3 %ja emoyhtiön noin 9 % liikevaihdosta. Tuotekehityspainottui sosiaali- jaterveydenhuollon, taloushallinnonsekä kiinteistönpidon järjestelmiin.Pääosa tuotekehityksestä on itsetehtyä. Se on rahoitettu

10

tulorahoituksella ja käsiteltyvuosikuluna.

Konsernin rakenne ja sen kehittäminen

KT-Tietokeskus-konserniinkuuluvat KT-Tietokeskus Oy jatytäryhtiöt Novosys Oy sekäTukiset Yhtiöt, joka koostuuTukiset Yhtiöt Oy:stä ja ErcinOy:stä.

Tietotuki Oy fuusioitiin ErcinOy:öön ja Novocenter Oy KT-Tietokeskus Oy:öön tilikauden aikana. Tukiset Yhtiöt osti OptimiOhjelmistot Oy:n liiketoiminnottammikuun alussa ja KT-Tietokeskus Oy osti TietosavoOy:n terveydenhuollonjärjestelmien liiketoiminnotjoulukuussa.

Novosys Oy osti tammikuussa1996 VTKK-ToimistojärjestelmätOy:n koko osakekannan.

Henkilöstö ja sen kehittäminen

KT-Tietokeskus-konserninpalveluksessa oli vuoden 1995lopussa 877 henkilöä.Henkilökunnan määrä olikonsernissa keskimäärin 843henkilöä. Vuoden lopussaemoyhtiössä oli 631 henkilöä jakeskimäärin 602 henkilöä.

Konsernin maksetut palkatluontoisetuineen olivat 151,1 milj.markkaa, josta hallintoneuvoston,hallituksen ja toimitusjohtajienosuus oli 1,8 milj. markkaa jamuun henkilökunnan 149,3 milj.markkaa.

Emoyhtiössä maksetut palkatluontoisetuineen olivat 110,2 milj.markkaa, josta hallintoneuvoston,hallituksen ja toimitusjohtajanosuus oli 0,9 milj. markkaa jamuun henkilökunnan 109,3 milj.

markkaa.Henkilöstön koulutuksen

pääpaino oli teknisenammattitaidon ohellaasiakaspalvelu-, yhteistyö- jamuiden henkilökohtaistenvalmiuksien kehittämisessä.

Vuoden 1996 näkymät

Tietotekniikka-alan suhdanneodo-tukset ovat myönteiset. Neljäviidestä alan yrityksestä uskooliikevaihtonsa kasvavan edellisestävuodesta. Suurin ongelma tuleeolemaan ammattitaitoisentyövoiman riittämättömyys.

Alan painopisteet ovatmuuttumassa. Verkkojen jatietoliikenteen merkitys kasvaa

nopeasti. Samalla työasema/palvelinratkaisut yleistyvät. Myösuudet ohjelmistosukupolvet jaoliopohjaisuus valtaavat alaa.

Organisaatiot ulkoistavattietotekniikkatoimintojaankiihtyvällä vauhdilla. Tekninenkehitys ja tietotekniikan käytönlaajeneminen kattamaan entistäsuuremman osan organisaatioidenhenkilöstöstä lisää merkittävästierilaisten tukipalvelujen kysyntää.

KT-Tietokeskus-konsernin tavoitteena on jatkaa voimakastakasvua. Samalla tavoitteena onmyös edelleen parantaakannattavuutta. Näiden lisäksikeskeisiin tavoitteisiin kuuluuasiakaspalvelun ja laadunkehittäminen. Emoyhtiön

11

ensimmäisenä isonatietotekniikkapalvelutalona saamaSFS-EN ISO 9001 -laatusertifikaattion tarkoitus laajentaa kattamaanmyös tytäryhtiöiden toiminta.

KT-Tietokeskus Oy:n hallituksen esitys voittovarojenkäytöstä

Konsernitaseen mukainen vapaapääoma on 39.371.189,76markkaa. KT-Tietokeskus Oy:ntaseen mukainen vapaa omapääoma on

voitto edellisiltä tilikausilta 24.835.592,25 mk

tilikauden voitto 9.679.407,58 mk

34.514.999,83 mk

KT-Tietokeskus Oy:n tuloslaskelma (1 000 mk)

LiikevaihtoLiiketoiminnan muut tuototKulut

Aineet ja tarvikkeetVaraston muutosUlkopuoliset palvelutHenkilöstökulutVuokratMuut kulut

KäyttökatePoistot käyttöomaisuudesta jamuista pitkävaikutteisista menoista

LiikevoittoRahoitustuotot ja -kulut

OsinkotuototKorkotuototKorkokulutMuut rahoituskulut

Voitto ennen satunnais-eriä, varauksia ja verojaSatunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuototSatunnaiset kulut

Voitto ennen varauksiaja verojaPoistoeron muutosVapaaehtoisten varausten vähennys

Välittömät verotTilikaudeltaAikaisemmilta tilikausilta

Tilikauden voitto

1.1. – 31.12.1995

299.3022.321

7.38977

18.776142.94416.912

73.282259.380

42.243

31.974

10.269

474.629

– 3.213– 506

957

11.226

640– 836– 196

11.030– 8.52610.321

– 3.146–

– 3.1469.679

1.1. – 31.12.1994

268.497741

5.985591

14.541124.10727.54666.100

238.870

30.368

26.248

4.120

76.209

– 3 815– 6261.775

5.895

1.067– 2

1.065

6.960307

–

– 3.686–

– 3.6863.581

12

KT-Tietokeskus-konsernin tuloslaskelma (1 000 mk)

LiikevaihtoLiiketoiminnan muut tuototKulutAineet ja tarvikkeetVaraston muutosUlkopuoliset palvelutHenkilöstökulutVuokratMuut kulut

KäyttökatePoistot

Käyttöomaisuudesta jamuista pitkävaikutteisistamenoistaKonserniliikearvon poisto

LiiketulosRahoitustuotot ja -kulut

OsinkotuototKorkotuototMuut rahoitustuototOsuus osakkuusyritysten tuloksistaKorkokulutMuut rahoituskulut

Tulos ennen satunnaiseriä,varauksia ja verojaSatunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuototOsuus osakkuusyritysten tuloksistaSatunnaiset kulut

Tulos ennen varauksiaja verojaPoistoeron muutosVapaaehtoisten varausten muutos

Välittömät verotTilikaudeltaAikaisemmilta tilikausilta

Tilikauden tulos

1.1. – 31.12.1995

815.9717.033

449.864– 16.051

19.301195.78023.265

79.870752.029

70.975

35.5288.045

43.573

27.402

474.162

26

132– 4.337

– 890– 860

26.542

673

– 110– 181

382

26.924– 9.24110.321

– 6.46475

– 6.389

21.615

1.1. – 31.12.1994

697.197701

363.221– 458

14.924163.37033.25569.876

644.188

53.710

33.7698.045

41.814

11.896

76.063

133

– 170– 6.114

– 810– 891

11.005

1.067

– 801– 47219

11.224457

–

– 5.756– 72

– 5.828

5.853

13

KT-Tietokeskus Oy:n tase (1 000 mk)

Vastaavaa

Käyttöomaisuus ja muut

pitkäaikaiset sijoitukset

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Liikearvo

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Käyttöomaisuusarvopaperit ja

muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Lainasaamiset

Vaihto- ja rahoitusomaisuus

Vaihto-omaisuus

Tavarat

Saamiset

Myyntisaamiset

Lainasaamiset

Siirtosaamiset

Rahoitusomaisuusarvopaperit

Muut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset

Vastattavaa

Oma pääoma

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma

Vararahasto

Vapaa oma pääoma

Kertyneet voittovarat

Tilikauden voitto

Varaukset

Kertynyt poistoero

Vapaaehtoiset varaukset

Pakolliset varaukset

Vieras pääoma

Pitkäaikainen

Vaihtovelkakirjalainat

Lainat rahoituslaitoksilta

Eläkelainat

Muut pitkäaikaiset velat

Seuraavan vuoden lyhennysosa

Lyhytaikainen


Eläkelainat

Saadut ennakot

Ostovelat

Siirtovelat

Muut lyhytaikaiset velat

31.12.1995

11.912

5.568

405

17.885

2.029

34.515

52.487

691

89.722

14.421

5.000

19.421

127.028

818

33.619

24.932

9.096

67.647

13.036

6.145

87.646

214.674

15.584

24.057

39.641

24.836

9.679

34.515

74.156

21.013

20.642

3.438

45.093

3.997

100

33.561

1.100

– 7.546

31.212

4.097

2.349

973

15.724

33.128

7.942

64.213

95.425

214.674

31.12.1994

13.689

1.591

405

15.685

2.029

35.950

46.382

338

84.699

21.631

5.600

27.231

127.615

895

29.744

18.880

13.126

61.750

18.824

17.289

98.758

226.373

15.584

24.057

39.641

22.813

3.581

26.394

66.035

12.487

30.963

6.439

49.889

7.994

200

36.087

2.300

– 7.823

38.758

4.097

2.526

3.166

15.538

39.591

6.773

71.691

110.449

226.373

14

15

KT-Tietokeskus-konsernin tase (1 000 mk)

Vastaavaa

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Liikearvo

Konserniliikearvo

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Käyttöomaisuusarvopaperit ja

muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkuusyritysosakkeet ja -osuudet

Muut osakkeet ja osuudet

Lainasaamiset

Vaihto- ja rahoitusomaisuus

Vaihto-omaisuus

Tavarat

Saamiset

Myyntisaamiset

Lainasaamiset

Siirtosaamiset

Muut saamiset

Rahoitusomaisuusarvopaperit

Muut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset

Vastattavaa

Oma pääoma

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma

Vararahasto

Vapaa oma pääoma

Kertyneet voittovarat

Tilikauden tulos

Varaukset

Kertynyt poistoero

Vapaaehtoiset varaukset

Pakolliset varaukset

Vieras pääoma

Pitkäaikainen

Vaihtovelkakirjalainat


Eläkelainat

Muut pitkäaikaiset velat

Seuraavan vuoden lyhennysosa

Lyhytaikainen


Eläkelainat

Saadut ennakot

Ostovelat

Siirtovelat

Muut lyhytaikaiset velat

31.12.1995

11.453

13.353

2.515

405

27.726

2.029

34.515

62.063

696

99.303

2.554

3.403

–

5.957

132.986

43.219

109.088

1.662

10.886

–

121.636

13.036

11.001

188.892

321.878

15.584

24.057

39.641

17.756

21.615

39.371

79.012

21.824

23.755

3.438

49.017

3.997

500

46.504

1.100

– 8.852

43.249

4.497

3.255

2.634

76.685

50.208

13.321

150.600

193.849

321.878

31.12.1994

13.869

7.292

10.560

405

32.126

2.029

35.950

52.497

349

90.825

3.074

3.293

600

6.967

129.918

27.169

90.946

1.004

12.816

50

104.816

18.824

27.752

178.561

308.479

15.584

24.057

39.641

13.462

5.853

19.315

58.956

12.583

34.076

6.439

53.098

7.994

5.747

49.952

2.300

– 9.254

56.739

4.509

3.545

4.054

55.432

59.730

12.416

139.686

196.425

308.479

KT-Tietokeskus Oy:n rahoituslaskelma (1 000 mk)

Varojen lähteetTulorahoitus

KäyttökatePakolliset varauksetRahoitustuototKäyttöomaisuuden luovutustuototMuu tulorahoitus (netto)

PääomarahoitusPitkäaik.vieraan pääoman lisäys

Varojen käyttöVoitonjako

Vieraan pääoman korotVerotOsingot

InvestoinnitKäyttöomaisuusinvestoinnitMuut pitkäaikaiset sijoituksetArvostuserien muutos

Pääoman palautuksetPitkäaik.vieraan pääoman vähennys

Rahoitusomaisuuden muutosVaihto-omaisuuden muutosLyhytaikaisen vieraanpääoman muutos

1.1. – 31.12.95

42.243– 3.001

4.676365

– 19644.087

–44.087

3.7193.1461.558

32.353––

7.82348.599

– 11.635– 77

7.200– 4.512

1.1. – 31.12.94

30.3686.4396.2176.536

33249.892

–49.892

4.4413.6851.247

29.367–

– 175

8.09146.656

15.957– 591

– 12.1303.236

16

KT-Tietokeskus-konsernin rahoituslaskelma (1 000 mk)

Varojen lähteetTulorahoitus

KäyttökatePakolliset varauksetRahoitustuototKäyttöomaisuuden luovutustuototMuu tulorahoitus (netto)

PääomarahoitusPitkäaik.vieraan pääoman lisäys

Varojen käyttöVoitonjako

Vieraan pääoman korotVerotOsingot

InvestoinnitKäyttöomaisuusinvestoinnitArvostuserien muutos

Pääoman palautuksetPitkäaik.vieraan pääoman vähennys

Rahoitusomaisuuden muutosVaihto-omaisuuden muutosLyhytaikaisen vieraanpääoman muutos

1.1. – 31.12.95

70.974– 3.001

4.2361.028

– 16373.074

–73.074

5.2286.3891.558

47.591–

13.89274.658

– 6.31916.050

– 11.315– 1.584

1.1. – 31.12.94

53.7106.4396.2028.219

28774.857

1.39176.248

6.9245.8281.247

33.196– 175

15.40562.425

28.107458

– 14.74213.823

17

Tilinpäätöksen liitetiedot (1 000 mk)

Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserniyhtiöt ja kaikki osakkuusyhtiöt lukuunottamatta Kiinteistö OyRukavarria, joka ei harjoita varsinaista liiketoimintaa, ja jonka merkitys konsernin tulokseen on vähäinen.

Tukiset Yhtiöistä on laadittu erillinen alakonsernitilinpäätös.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiöiden osakkeista maksettu oman pääoman ylit-tävä hinta on esitetty konserniliikearvona.

Osakkuusyhtiöitä ovat Suomen Tietoverkkopalvelu Oy, Solid Information Technology Oy, Opti Inter-Consult Oy,Kiinteistö Oy Rukavarri ja Eisdata Süsteemide AS, joka perustettiin tilikauden aikana. Medici Data Oy:n osakkeet onmyyty tilikauden aikana.

Osakkuusyhtiöt on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus-yhtiöiden tilikauden tuloksesta on esitetty rahoituserissä ja konsernin osuus osakkuusyhtiöiden aikaisempien vuosientuloksista satunnaisissa erissä.

1. Liikevaihto toiminnoittain tmkOhjelmistopalvelutKäyttöpalvelutLaitemyyntiYhteensä

2. Suoriteperusteiset henkilöstökulut ja luontoisedut

PalkatEläkekulutLakisääteiset henkilöstökulutVapaaehtoiset henkilöstökulut

Luontoisedut

3. Suunnitelman mukaiset poistotAineettomat oikeudetLiikearvoKertaluonteinen poistoRakennuksetKoneet ja kalustoMuut aineelliset hyödykkeetKonserniliikearvo

Emoyhtiö Emoyhtiö1995 1994

180.757 152.548115.047 112.638

3.498 3.311299.302 268.497


108.361 94.67716.044 14.38913.183 11.930

5.357 3.111142.945 124.107

1.407 1.425144.352 125.532


6.344 6.1141.137 842.666 –1.435 1.435

20.278 18.527115 88

– –31.975 26.248

Konserni Konserni1995 1994

233.131 183.229114.750 116.934468.090 397.034815.971 697.197


147.763 125.36922.487 18.38817.103 15.1558.427 4.458

195.780 163.3703.894 3.650

199.674 167.020


6.689 7.0763.539 1.964

– –1.435 1.435

23.745 23.198120 96

8.044 8.04443.572 41.813

Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasa-poistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat seuraavat:

vuosia3555

3515355

5355

5

Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot

Mikro-ohjelmistotOhjelmistotLiikearvo Muut pitkävaikutteiset menot

RakennuksetRakennuksetRakennusten ainesosatVäestönsuojatAsfaltointityöt

Koneet ja kalustoTietokonelaitteetMikrotMuu käyttöomaisuusAutot

Muut aineelliset hyödykkeetMuut aineelliset hyödykkeet

18


4. Konsernin sisäiset rahoitustuotot ja -kulutKonserniyhtiöiltä saadut rahoitustuotot

Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksistaKonserniyhtiöille suoritetut rahoituskulut

Korkokulut

5. Satunnaiset erätSatunnaiset tuotot ovat liikevaihtoveron palautuksia vuosilta 1989 – 1992.Satunnaiset kulut sisältävät osakkuusyhtiö Suomen Tietoverkkopalvelu Oy:n osakkeiden arvonalennuksen.

6. Pakolliset varauksetEmoyhtiön tilikauden 1.1. – 31.12.1995 pakollisten varausten vähennys on 3.001 tmk. Edellisen vuoden varauksesta tyhjien toimitilojen vastaisiin vuokramenoihin on purettu tulokseen 3.000 tmk, koska osa tiloista on otettu uudelleenomaan käyttöön.Konsernin vapaaehtoisia varauksia vastaavat verovelat 31.12.95 ovat 12.762.154 mk ja 31.12.94 olivat 11.664.700 mk.

7. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeetAineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet jamuut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1.

LisäyksetVähennykset

Hankintameno 31.12.Kertyneet poistot 1.1.Vähennysten poistot 1.1. – 31.12.Poistot 1.1. – 31.12.

Kirjanpitoarvo 31.12.Kokonais- ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 1.1.Poistoeron lisäys 1.1. – 31.12.Kokonais- ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 31.12.

Liikearvo Hankintameno 1.1.

Lisäykset 1.1. – 31.12.Hankintameno 31.12.

Kertyneet poistot 1.1.Poistot 1.1. – 31.12.

Kirjanpitoarvo 31.12.

Kokonais- ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 1.1.Poistoeron lisäys 1.1. – 31.12.Poistoeron vähennys 1.1. – 31.12.Kokonais- ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 31.12.

Konserniliikearvo Hankintameno 1.1.

Lisäykset 1.1. – 31.12.Hankintameno 31.12.




1.102 635

22 9


29.902 27.8774.574 6.334

– 31 –34.445 34.211

– 15.789 –14.0036 –

– 6.344 –6.11412.318 14.094

3.206 2.5713.270 635

6.476 3.206


1.675 –7.779 1.6759.454 1.675

– 84 –– 3.803 –84

5.567 1.591

251 –605 251

856 251


33.977 32.1204.278 6.296

– 31 –38.224 38.416

– 19.683 –17.0666 –

– 6.689 –7.07511.858 14.275

3.204 2.5673.284 637

6.488 3.204


11.120 9.3709.600 1.750

20.720 11.120– 3.827 –1.864– 3.539 –1.96413.354 7.292

270 10605 260

875 270


34.614 32.581– 2.033

34.614 34.614– 24.055 –16.010

– 8.044 –8.0442.515 10.560

19


Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1.Hankintameno 31.12.



Kokonais- ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotusPoistoeron lisäys 1.1. – 31.12.Poistoeron vähennys 1.1. – 31.12.Kokonais- ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 31.12.

Aineelliset hyödykkeetKoneet ja kalustoHankintameno 1.1.

LisäyksetVähennykset

Hankintameno 31.12.Kertyneet poistot 1.1.Vähennysten poistot 1.1. – 31.12.Poistot 1.1. – 31.12.


Kokonais- ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 1.1.Poistoeron lisäys 1.1. – 31.12.Poistoeron vähennys 1.1. – 31.12.Kokonais-ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 31.12.

Kirjanpitoarvosta 31.12. koneidenja laitteiden osuus

Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1.

LisäyksetHankintameno 31.12.



Kokonais-ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 1.1.Poistoeron lisäys 1.1. – 31.12.Poistoeron vähennys 1.1. – 31.12.Kokonais-ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 31.12.


46.265 46.26546.265 46.265

– 10.315 –8.880– 1.435 –1.43534.515 35.950


4.842 4.757– 85

– 80 –

4.762 4.842


85.329 81.28826.594 21.215– 2.522 –3.735

109.401 98.768– 37.070 –34.404

434 545– 20.278 –18.527

52.487 46.382

4.115 5.3424.359 –

– –1.227

8.474 4.115

46.942 41.258


630 524467 106

1.097 630– 291 –204– 115 –88

691 338

72 124372 –

– –52

444 72


46.265 46.26546.265 46.265

– 10.315 –8.880– 1.435 –1.43534.515 35.950


4.842 4.757– 85

– 80 –

4.762 4.842


103.222 97.68334.139 24.987– 3.364 –4.250

133.997 118.420– 48.848 –43.270

660 545– 23.745 –23.198

62.064 52.497

4.269 5.6664.995 –

– –1.397

9.264 4.269

48.232 42.709


1.137 1.031467 106

1.604 1.137– 788 –692– 120 –96

696 349

–3 40438 9

– –52

435 –3

20


Osakkeet ja osuudetKirjanpitoarvo 1.1.

Lisäykset 1.1. – 31.12.Vähennykset 1.1. – 31.12.


Hankintamenot on esitetty vain käytössä olevista poistamattomista hyödykkeistä.

Poistoeron muutokset yht.Kokonais- ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 1.1.Poistoeron lisäys 1.1. – 31.12.Poistoeron vähennys 1.1. – 31.12.Kokonais- ja suunnitelma-poistojen kertynyt erotus 31.12.

8. Käyttöomaisuuden verotusarvotMaa-alueetRakennuksetTytäryhtiöosakkeetOsakkuusyhtiöosakkeetMuut osakkeet ja osuudet

9. Käyttö- ja vaihto-omaisuuden palovakuutusarvot tmk


21.631 25.035201 48

– 7.410 –3.45214.422 21.631


12.487 12.7948.605 971

– 80 –1.278

21.012 12.487


4.304 4.30418.085 18.4853.803 5.9021.419 1.4032.418 2.591

30.029 32.685


182.415 169.425


6.367 10.747274 57

– 684 –4.4375.957 6.367


12.583 13.0409.321 992

– 80 –1.449

21.824 12.583


4.304 4.30418.085 18.485

– –1.419 1.4032.587 2.758

26.395 26.950


228.973 200.509

21

100 % 15000 17 740 1 500 1 599 9 635100 % 2250 – 3 202 23 7 073 6 267

41 % 41 31 6 31 – 18931,5 % 315 425 315 508 224

20 % 35000 93 70 350 5033 % 10 1 819 10 1 863 125 % 375 EEK 375 141

7 % 225 151 808

4 % 102 102 92610 % 42 42 421 % 10 50 117

288 885

17 % 14 98 34170 186


Omistus / Osuus omasta Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Viimeksi laaditunäänivalta Kpl pääomasta tilinp. mukainen

10. Osakkeet ja osuudet 31.12.1995 voitto / tappio

Emoyhtiön omistamat konserniyhtiötNovosys Oy, HelsinkiTukiset Yhtiöt Oy, Raisio *)

Emoyhtiön omistamatosakkuusyhtiötSuomen Tietoverkkopalvelu Oy,HelsinkiOpti Inter-Consult Oy, TurkuSolid Information Technology Oy, HelsinkiKiinteistö Oy Rukavarri, KuusamoEisdata Süsteemide AS, Viro*) alakonserni

Konserni- ja osakkuusyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu 31.12.1995 ja ne perustuvat 12 kk pituisiin tilikausiin.

Muut osakkeet ja osuudet Omistus- Kpl Nimellisarvo Kirjanpitoarvoosuus

Emoyhtiön omistamatKiinteistö Oy KuusankoskenOstoskeskus, KuusankoskiKiinteistö Oy Satakunnankatu 19 – 21,TampereTietovara Oy, HelsinkiDatatie Oy, HelsinkiPuhelinosakkeetTytäryhtiöiden omistamatMuut osakkeetLupporinki OyPuhelinosakkeet

11. Konsernisaamiset ja konsernivelatKonsernisaamiset

Vakautettu lainaMyyntisaamisetLainasaamiset, lyhytaik.Siirtosaamiset

KonsernivelatOstovelatSiirtovelat


5.000 5.000333 247

23.300 18.0001.036 1.990

29.669 25.237

3.286 3.651432 264

3.718 3.915

22


13. Saamiset, jotka erääntyvät yhden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttuaSiirtosaamisetLainasaamiset

14. Maksamattomat ennakkomaksutEnnakkolaskut

15. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttuaEläkelainat

16. Annetut pantit ja vastuusitoumuksetOmasta velastaPantitKiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiinYrityskiinnitykset

Konserniyhtiön velastaPantitTakaukset

Muut omat vastuutEläkesitoumuksista johtuva vastuu

Leasing-vastuutLeasingmaksut 1995 / 1994Leasingmaksut 1996 / 1995

Takaisinostovastuut


388 4025.000 5.6005.388 6.002


23.348 25.105


8.038 14.14941.000 41.000

– –

1.000 1.00035.751 44.122

365 391

4.417 6086.148 415

17 21

Konserni Konserni1995 1994388 402

– 624388 1.026


19.322 19.976


32.352 34.715


9.038 15.19942.000 41.00014.000 14.000

– –– –

365 391

5.082 1.6196.460 925

17 21

12. Saamiset ja velat / osakkuusyhtiötSaamiset

Lainasaamiset, pitkäaik.MyyntisaamisetLainasaamiset, lyhytaik.Siirtosaamiset

VelatOstovelatSiirtovelat


– 6005 53

1.586 880440 53

2.031 1.586

51 1267 374

58 500


– 60039 54

1.586 880445 111

2.070 1.645

88 2977 374

95 671

23


17. VaihtovelkakirjalainatPSP vaihtovelkakirjalaina4 / 86 / 104 31.12.1996 saakka,maksamatta oleva määrä

18. Oman pääoman muutoksetSidottu oma pääoma

Osakepääoma 779.218 * 20,–Vararahasto

Yhteensä

Vapaa oma pääomaKertyneet voittovaratOsingonjakoTilikauden tulos

Yhteensä

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ


3.997 7.994


15.584 15.58424.057 24.05739.641 39.641

26.394 24.060– 1.558 –1.247

9.679 3.58134.515 26.394

74.156 66.035


3.997 7.994


15.584 15.58424.057 24.05739.641 39.641

19.315 14.709– 1.558 –1.24721.615 5.85339.372 19.315

79.013 58.956

Helsingissä 7.3.1996

Lauri A. Manninen Simo Lämsä Ilkka Hallavo

Jouko Juppala Christel von Martens Marketta Nordman

Antti Salonen

Jorma Kielennivatoimitusjohtaja

24

KT-Tietokeskus Oy:n osakkeen-omistajille

Olemme tarkastaneet KT-Tietokeskus Oy:n kirjanpidon,tilinpäätöksen ja hallinnontilikaudelta 1.1. - 31.12.1995.Hallituksen ja toimitusjohtajanlaatima tilinpäätös sisältäätoimintakertomuksen sekäkonsernin ja emoyhtiöntuloslaskelman, taseen jaliitetiedot. Suorittamammetarkastuksen perusteellaannamme lausunnontilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettuhyvän tilintarkastustavan

Tilintarkastuskertomus

mukaisesti. Kirjanpitoa sekätilinpäätöksenlaatimisperiaatteita, sisältöä jaesittämistapaa on tällöintarkastettu riittävässälaajuudessa sen toteamiseksi,ettei tilinpäätös sisälläolennaisia virheitä tai puutteita.Hallinnon tarkastuksessa onselvitetty hallintoneuvoston jahallituksen jäsenten sekätoimitusjohtajan toiminnanlainmukaisuutta osakeyhtiölainsäännösten perusteella.

Lausuntonamme esitämme,että tilinpäätös, joka osoittaavoittoa 9.679.407,58 mkemoyhtiössä ja vapaata omaa

25

pääomaa 39.371.189,76 mkkonsernissa, on laadittukirjanpitolain sekätilinpäätöksen laatimistakoskevien muiden säännöstenja määräysten mukaisesti.Tilinpäätös antaakirjanpitolaissa tarkoitetullatavalla oikeat ja riittävät tiedotkonsernin ja emoyhtiöntoiminnan tuloksesta jataloudellisesta asemasta.Tilinpäätöskonsernitilinpäätöksineenvoidaan vahvistaa sekävastuuvapaus myöntääemoyhtiön hallintoneuvoston jahallituksen jäsenille sekä

Helsingissä 8. maaliskuuta 1996

TILINTARKASTAJIEN OY - ERNST & YOUNG KHT-yhteisö

Jorma Jäske KHT Jan Rönnberg KHT

Hallintoneuvoston lausunto

Hallintoneuvosto on tutustunut tilinpäätökseen vuodelta 1995 sekä tilintarkastuskertomukseen.Hallintoneuvosto puoltaa tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman ja konsernitaseenvahvistamista sekä yhtyy hallituksen esitykseen vapaan oman pääoman käyttämisestä.

Helsingissä 25.3.1996

Timo Kietäväinen

hallintoneuvoston puheenjohtaja

KT-Tietokeskus Oy

Hallintoneuvosto

Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, pjSuomen Kuntaliitto

Varatoimitusjohtaja Juhani Paloheimo, I vpjPostipankki Oy

Varatoimitusjohtaja Pekka Alanen, II vpjSuomen Kuntaliitto

Pääsuunnittelija Olli AhovaaraKT-Tietokeskus Oy

Kaupunginkamreeri Seppo HakalinKuusankosken kaupunki

Kaupunginjohtaja Esko HanninenRiihimäen kaupunki

Toimialajohtaja Reijo HautalaTampereen kaupunki

Apulaisyhteistyöjohtaja Anja Höök-TiihonenPääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Varatoimitusjohtaja Veijo JalavaKuntien eläkevakuutus

Kaupunginsihteeri Erkki LaakkonenVantaan kaupunki

Kunnallisneuvos Veikko LehikoinenHausjärvi

Kaupunginjohtaja Elina LehtoHämeenlinnan kaupunki

Kehityspäällikkö Gunnar LindbergHelsinki

Johtaja Berndt LångvikSuomen Kuntaliitto

Pääsuunnittelija Jouko MalinenKT-Tietokeskus Oy

Kaupunginjohtaja Hannes ManninenTornion kaupunki

Rahoitusjohtaja Aulis MattilaJoensuun kaupunki

Toimitusjohtaja Pertti MattilaPSP-Kuntapankki Oy

Kaupunginjohtaja Jyrki MyllyvirtaMikkelin kaupunki

Pääsuunnittelija Juhani NylundHelsinki

Kaupunginjohtaja Matti PelttariRovaniemen kaupunki

Kaupunginjohtaja Rauno SaariRaision kaupunki

Projektisuunnittelija Jouko SillanpääHelsinki

Talouspäällikkö Maarit ToveriHelsinki

Ryhmäpäällikkö Marja-Liisa ViheräHelsinki

Aluesihteeri Kim ZilliacusVantaa

Hallitus

Talousarviopäällikkö Lauri A. ManninenHelsingin kaupunki

Pankinjohtaja Ilkka HallavoPostipankki Oy

Hallintojohtaja Jouko JuppalaVantaan kaupunki

Toimitusjohtaja Simo LämsäKuntien eläkevakuutus

Kehittämispäällikkö Christel von MartensSuomen Kuntaliitto

Kehittämisjohtaja Marketta NordmanEspoon kaupunki

Kunnanjohtaja Antti SalonenKalvolan kunta

Neuvottelukunta

Tietohallintopäällikkö Antero AnttonenPorin kaupunki

Kaupunginsihteeri Jouko GrönroosRiihimäen kaupunki

Atk-päällikkö Tapio HuttunenVantaan kaupunki

Atk-päällikkö Jouko IkonenKuopion kaupunki

Kaupunginjohtaja Pekka IkonenKiteen kaupunki

Tietohallintopäällikkö Matti JormakkaJyväskylän kaupunki

Atk-päällikkö Leena JousjärviEspoon kaupunki

Perusturvajohtaja Hannu KallunkiKuusamon kunta

Atk-päällikkö Tuomo KarakorpiHelsingin kaupunki

Erityisasiantuntija Erkki KarimaaSuomen Kuntaliitto

Atk-päällikkö Jukka KasviHelsingin kaupunki

Atk-päällikkö Reijo KemppainenLappeenrannan kaupunki

Talousjohtaja Peter KjällmanPorvoon mlk

26

Atk-päällikkö Raimo KokkonenPääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Apulaisjohtaja Pauli KruhseKuntien eläkevakuutus

Tietotekniikkapäällikkö Heikki KunnasTurun kaupunki

Erityisasiantuntija Heikki LunnasSuomen Kuntaliitto

Yksikön johtaja Seppo OrjatsaloPostipankki

Suunnittelusihteeri Antero PeräkasariAnjalankosken kaupunki

Atk-päällikkö Esa PulkkinenJoensuun kaupunki

Atk-päällikkö Martti Pysäys Keski-Suomen keskussairaala

Atk-päällikkö Seppo PyykköOulun kaupunki

Tietojärjestelmäpäällikkö Juhani RomppanenKemin kaupunki

Tietotekniikan johtaja Heikki SinervoTampereen kaupunki

Kaupunginkamreeri Pirkko TainaKauniaisten kaupunki

Taloussihteeri Tuulikki TiainenSavonlinnan kaupunki

Talousjohtaja Anders WikholmLänsi-Uudenmaan aluesairaala

Järjestelypäällikkö Kalevi VäätänenLahden kaupunki

Tilintarkastajat

Tilintarkastajien Oy – Ernst & YoungKaivokatu 8, 00100 Helsinki

KTM Jan Rönnberg (KHT)

Matti Kalliolahti (KHT)Varatilintarkastaja

JohtoryhmäToimitusjohtaja Jorma KielennivaJohtaja Raimo AnttilaJohtaja Aino Jokinen (1.4.96 alkaen)Johtaja Reijo Koski-LammiJohtaja Matti PartanenJohtaja Osmo Wilska

OsakkaatEspoon kaupunki 12,1 %Helsingin kaupunki 25,6 %Kuntien eläkevakuutus 7,8 %Postipankki Oy 15,1 %PSP-rahoitus Oy 5,0 %Suomen Kuntaliitto 14,4 %Vantaan kaupunki 12,2 %Muut 7,8 %

KT-Tietokeskus osallistuu EU:n neljänteen puiteohjelmaan

Suomen liittyminen EuroopanUnioniin avasi suomalaisille yri-tyksille mahdollisuuden osallistuaEU:n rahoittamiin tutkimus- ja ke-hittämisohjelmiin. Kaikki EU:nrahoittamat TK-ohjelmat kuuluvatneljänteen puiteohjelmaan, jokatoteutetaan vuosina 1994–98.

KT-Tietokeskuksen kannaltaerityisen kiinnostavia ovat Telema-tiikkaohjelma (Telematics App-lications Programme) sekä ESPI-RIT 4 eli IT-ohjelma (InformationTechnologies Programme). Tele-matiikkaohjelman tavoitteena onkehittää uusia telemaattisia sovel-luksia ja palveluja, kun taas IT-oh-jelma pyrkii tietoteknisen osaami-sen kehittämiseen ja alan perustut-kimuksen edistämiseen.

Telematiikkaohjelma

Telematiikalla tarkoitetaan sovel-luksia, joissa yhdistyy tietojenkä-sittely ja televiestintä.Telematiikkaohjelman avullakomissio pyrkii Euroopan Unioninyleisen politiikan toteuttamiseen.Ohjelman päätavoitteet ovat eu-rooppalaisen teollisuuden kilpailu-kyvyn turvaaminen, julkisten pal-velujen tehokkuuden edistäminenja työpaikkojen lisääminen tele-maattisin keinoin.

Telematiikkaohjelma on jaettu14 tutkimussektoriin, joista valta-osa sivuaa KT-Tietokeskuksenpalveluja.

KT-Tietokeskus osallistui vuo-den 1995 aikana kuudella hake-muksella Telematiikkaohjelmanhakukierroksille. Komissio on teh-nyt kolmesta hankkeesta myöntei-sen rahoituspäätöksen.

Promise

PROMISE-projekti on Nokian tut-kimuskeskuksen koordinoima tut-

kimus- ja kehityshanke. Hank-keessa kehitetään yleiseurooppa-lainen palvelujärjestelmä, joka tar-joaa matkustajille helpon tavan se-kä suunnitella että toteuttaa mat-kansa tehokkaasti. Palvelu tarjo-taan uudentyyppisille kannettavil-le ja autopäätteille olemassaoleviamatkapuheluverkkoja hyväksi-käyttäen. KT-Tietokeskuksen teh-tävä on integroida tiedon ja palve-lujen tuottajat Primas Media -ohjel-miston avulla PROMISE-järjestel-mään.

KT-Tietokeskuksen ja Nokiantutkimuskeskuksen lisäksi Suo-mesta hankkeeseen osallistuvatTielaitos ja Telecom Finland. Mo-nikansallisessa konsortiossa ovatedustettuna Suomi, Ruotsi, Saksa,Hollanti, Ranska ja Iso-Britannia.

Watis

WATIS-projekti on Belgian flaa-minkielisen alueen työvoima- jakoulutusviranomaisen, VlaamiseDienst Voor Arbeidsbemiddelingen Beroepsopleidingin koordinoi-ma hanke, joka osallistuu Telema-tiikkaohjelman Informaatiosuun-nitteluohjelmaan. Tavoitteena onkehittää monikielinen asiakas- jaitsepalvelujärjestelmä, jonka avullavälitetään tietoa työ- ja koulutus-markkinoista. Palvelujen tuottami-sessa on tarkoitus käyttää multi-mediaa soveltuvin osin.

Suomesta hankkeessa on KT-Tietokeskuksen lisäksi mukanatyöministeriö. Projektiin osallistuuorganisaatioita Belgiasta, Suomes-ta, Irlannista ja Espanjasta.

Equality

Euroopan suurkaupungit perusti-vat Telecities-organisaationkoordinoimaan ja edistämäänTelematiikkaohjelmaan osallistu-

27

mista. Sen jäsenkaupungeistaHaag, Newcastle, Leeds, Rooma,Livorno ja Helsinki jättivät yhdessäEQUALITY-projektiehdotuksenTelematiikkaohjelman Kaupunki-ja haja-asutusalueet-ohjelmaan.Ohjelman tavoitteena on elin-olosuhteiden parantaminen niilläalueilla, joilla yhteiskunnalliset jataloudelliset edellytykset ovatesimerkiksi rakennemuutoksenvuoksi heikentyneet. EQUALITY-projektissa on tarkoitus parantaakaupunkilähiöiden palveluja tele-maattisin keinoin.

KT-Tietokeskus osallistuuSuomessa toteutettavaan kehitys-työhön.

Espirit 4 / IT-ohjelma

Yksi Euroopan Unionin tavoitteis-ta on tietoyhteiskunnan kehittämi-nen. Tietoyhteiskunnassa merkit-tävä osa tuotannosta ja palveluistatapahtuu tietotekniikkaa hyväksi-käyttäen. Eräs IT-ohjelman tutki-musalueista on ohjelmistotekno-logiat, jossa tavoitteena on ohjel-mistotyömenetelmien, standardienja välineitten kehittäminen jasoveltaminen.

Ohjelmistoteknologiat-ohjelmaon jaettu toimenpideohjelmiin,joista KT-Tietokeskus osallistuuESSI /Software Best Practise-ohjel-maan yhdellä hanke-ehdotuksella.

Kansainvälistä yhteistyötä lähi-alueella: yhteisyritys Viroon

KT-Tietokeskus, islantilainenSKYRR, Viron valtion tietojenkä-sittelykeskus RAK sekä Viron kau-punkiliitto ELL perustivat syksyllä1995 Eisdata Süsteemide AS -nimi-sen yhteisyrityksen. Eisdata toimit-taa tietopalveluja ja niiden tuki- jakoulutuspalveluja kaikille toimi-aloille.

Uudet tuotteet parantavat asiakkaittemme palvelukykyä ja tehokkuutta

Primas – terveydenhuolto ja sosiaalitoimi

KT-Tietokeskus tekee sosiaalitoi-men ja terveydenhuollon uuttatietojärjestelmää. Yhtenäisen tieto-teknisen kokonaisuuden tarkoi-tuksena on parantaa alan organi-saatioiden palvelukykyä ja tehok-kuutta. Soster-projektissa syntyvätuudet Primas-tuotteet ovat asia-kastietojen ylläpito, oman palve-luorganisaation ja ulkopuolistentuottajien tietojen, palvelutarjon-nan ja resurssien ylläpito, hake-musten ja tilausten käsittely, ajan-ja hoitovarausmaksut, käyntitieto-jen käsittely, asiakkaan palveluko-konaisuuden hallinta sekä lasku-tus- ja maksatusperusteiden käsit-tely ja raportointi. Soster-projektion hanke, jossa sosiaalitoimen jaterveydenhuollon palveluja tarkas-tellaan yhtenä kokonaisuutena.

Vuoden aikana Soster-projek-tin kehitystyö edistyi hyvää vauh-tia. Ensimmäiset sovellukset otet-tiin käyttöön vuoden 1996 alku-puolella.

Kunta 2000 -projekti – teknisenhallinnon uudet perusrekisterit

KT-Tietokeskus uudistaa yhdessä

KT-Tietokeskus on toteut-tanut työvoimatoimistoihinuuden itsepalvelujärjestel-män, Ipanan. Järjestelmänavulla työnhakija saa tietojaavoimista työpaikoista.

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon uuden

yhtenäisen tietojärjestelmän ensimmäiset

sovellukset otetaan käyttöön vuonna

1996.

lähes 30 kaupungin kanssa tekni-sen hallinnon perusrekisterit. Tie-tojärjestelmä antaa mahdollisuu-den tietojen yhteiskäyttöön kun-nan eri hallintokunnissa.

Järjestelmään kuuluvat kaava-tiedot, kiinteistötiedot, rakennus-valvonnan tiedot, rakennus- ja yri-tystiedot ja väestötiedot sekä kart-taliittymä, jonka avulla rekisterijär-jestelmä ja paikkatietojärjestelmätoimivat kokonaisuutena.

Lisätoimintoina siihen kuulu-vat myös kiinteistötoimitukset,palvelunäytöt, tilastot, ulkopuoli-sen käyttäjän palveluosa sekä val-tionhallinnon liittymät.

Järjestelmä on integroitukokonaisuus, jossa eri osat hyö-dyntävät toistensa tietoja.

Primas-kiinteistönpidon järjestelmä

KT-Tietokeskus on rakentamassakiinteistönpidon tietojärjestelmä-kokonaisuutta. Sen kehittäminenperustuu kymmenen vuodenkokemukseen kiinteistönpidontietojärjestelmistä sekä nykyaikai-seen tekniikkaan.

Primas-kiinteistönpidolla halli-taan kiinteistönpidon ja tilahallin-nan perusrekistereitä ja siihen liit-tyviä operatiivisia toimintoja. Oh-jelmisto on riippumaton laitteis-toista, käyttöjärjestelmistä tai tieto-kannoista. Siitä on yhteydet ta-lous-, henkilöstö- ja materiaalihal-linnon ohjelmistoihin sekä pank-keihin ja CAD-ohjelmiin.

Uusi taloussuunnitteluohjelmisto

KT-Tietokeskus rakentaa uutta ta-loussuunnitteluohjelmistoa, jokavoidaan liittää osaksi taloushallin-non kokonaisratkaisuja. Erityisenhelppokäyttöiseksi suunniteltutuote rakennetaan tukemaan teho-

29

kasta ja nykyaikaista budjetointianiin julkisessa hallinnossa kuinyrityksissäkin. Ohjelmisto voidaan ottaa tuotantokäyttöön keväällä1996.

Taloussuunnitteluohjelmistosoveltuu monenlaisille asiakas-organisaatioille. Ohjelmiston tili-koodirakenne on joustava: asiakasitse määrää, mitä osia kirjaustun-nisteessaan käyttää, sekä tunnis-teen osien järjestyksen ja pituudet.

Asiakas voi hajauttaa budje-toinnin vastuuyksikkötasolle jalaatia budjeteista rajoittamattomanmäärän vaihtoehtoja usealle vuo-delle etukäteen itse määrittelemäl-lään tunnisterakenteella. Budje-toinnin perustana voidaan käyttäätuotteistettuja palveluja. Talous-suunnittelu tukee budjetointia, jos-sa hyödynnetään palvelujen tuot-teistamista.

Sairaalan johdon Info-Prima

SairaalaPriman rinnalle rakenne-taan Info-Prima -ohjelmaa. Siitä tu-lee johdon työkalu henkilöstö-taloudellisen tuloslaskelman tekoavarten.

Info-Prima on Priman tieto-kannasta erillinen ohjelma, jonkaavulla saadaan henkilöstöön liitty-viä raportteja ja tilastoja. Tietokan-nasta saadaan henkilöstötaloudel-lisia tunnuslukuja henkilöstön ra-kenteesta, vaihtuvuudesta, tehdyntyön hinnasta, poissaoloista ja nii-den kustannuksista.

Kaikki yliopistolliset sairaalatovat kiinteästi mukana Info-Pri-man kehitystyössä.

Telemaattiset osajärjestelmät

KT-Tietokeskus ja HelsinginPuhelin Oy kehittävät ja markki-

noivat yhdessä puhelimen käyt-töön ja tietoliikenteeseen pohjau-tuvia palveluja. Hankkeessa Hel-singin Puhelin hoitaa ääniautoma-tiikan ja KT-Tietokeskus sovellus-ten linkittämisen. Tavoitteena onyhteinen konsepti, jonka avullavoidaan kehittää uusia palveluja.

Puhelinpohjaiset palvelutantavat mahdollisuuden kehittääajasta ja paikasta riippumattomiauusia palvelumuotoja, ja sen lisäk-si kehittää palvelujen maksulli-suutta.

Ensimmäiset konkreettisethankkeet on jo aloitettu. Esimer-kiksi Helsingin sosiaalivirasto onottanut palvelun käyttöön viesti-palveluna: kentällä liikkuvat ko-dinhoitajat saavat työnohjaustie-tonsa soittamalla tiettyyn nume-roon.

Soittamalla tiettyyn palvelunu-meroon asiakas voi esimerkiksiperuuttaa varaamansa lääkäriajan,ilmoittaa mittarilukemat tai varatakirjastosta materiaalia.

Räätäliprojektit

Työvoimatoimistojen uusi itsepal-velujärjestelmä antaa mahdollisuu-den lisätä työvoimatoimistojenitsepalvelutyöasemien määrää jaon nykyistä helppokäyttöisempi.KT-Tietokeskuksen toteuttama,Ipana-järjestelmä otettiin käyttöönsyksyllä 1995.

Järjestelmän avulla työnhakijasaa tietoja avoimista työpaikoista,jotka työnantaja on halunnut ylei-seen tiedotukseen. Suomen työ-paikkojen lisäksi järjestelmästälöytyvät myös Ruotsin ja Norjan

Ipana-järjestelmän avulla työnhakijat

saavat tietoja avoimista työpaikoista

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Itse-

palvelutyöasemia on jo suurimmissa

työvoimatoimistoissa.

avoimiksi ilmoitetut työpaikat.Itsepalvelujärjestelmällä voi hakeatietoa myös työvoimahallinnontukemista koulutusmahdollisuuk-sista Suomessa.

Itsepalvelutyöasemia on käy-tössä suurimmissa työvoimatoimis-toissa. Uusia työasemia tuodaanmyös kirjastoihin, varuskuntiin jamuihin valvottuihin yleisötiloihin.

Kirave on paikkatietojärjestelmäPuolustusministeriön kiinteänomaisuuden hallintaan. Kiravekoostuu integroiduista kiinteistö-,rakennus-, verkko- ja luonnonva-ratietojärjestelmistä. Järjestelmässäpystytään liikkumaan joko kartaltaominaisuustietoihin tai päinvas-toin.

Järjestelmä tehdään Puolustus-ministeriölle kokonaan alusta al-kaen, sillä sen vaatimukset olivatainutlaatuiset: kaikkien järjestel-män osien on toimittava yhdessäpuolustusvoimien muiden järjes-telmien kanssa. Ratkaisun on olta-va riippumaton tietokannasta. Tie-toturvan on oltava ehdoton. Kos-ka järjestelmän on tarkoitus riittääpitkälle tulevaisuuteen, sen jatku-vuus on turvattava.

KT-Tietokeskus vastaa myös Kirave-projektin projektihallinnos-ta ja toimittajan laadunvarmistuk-sesta.

Regis on Helsingin kaupungilletehtävä paikkatieto- ja rekisterijär-jestelmä. Integroituihin tietokan-toihin perustuva Regis korvaa tähänasti käytetyt erilliset tietokannat.

Vuosina 1996–98 aikana vai-heittain toteutettavan järjestelmäntavoitteina ovat alemmat käyttö-kustannukset, joustava käyttö sekänopeampi ja monipuolisempi asia-kaspalvelu. Regis-järjestelmänpohjana ovat Kunta 2000-tuoteke-hitysprojektin tulokset.

31

Palvelujen kehittäminen

KT-Tietokeskus on kehittänytuusia Internet-palveluja asiakkail-le, jotka eivät halua sitoa omia re-surssejaan maailmanverkon käy-tön hallintaan. KT-Net ja KT-Web -palvelujen käyttö ehkäisee verk-komurrot ja vapauttaa asiakkaanpalvelinkapasiteetin muihin tehtä-viin. Asiakas voi keskittyä palvelu-jen hyödyntämiseen, ei käytönvaatiman tekniikan osaamiseen.

KT-Tietokeskuksen ja Novosysinyhteinen Help Desk -palveluperustettiin vuoden 1995 lopulla.Palvelulla pyritään ratkaisemaanasiakkaan järjestelmissä ja niidenkäytössä ilmenevät ongelmat.Asiakkaalla on vain yksi puhelin-numero, josta löytyy apu kaik-kiin teknisiin ongelmatilanteisiin.Kysymykset voivat liittyä laitteenhuoltoon, verkon toimintaan jatulostuksiin tai jopa ohjelmankäyttöön.

Kysymykset kirjataan HelpDeskin tietokantaan ja ne voidaanraportoida asiakkaalle esim. kuu-kausittain.

Tuotekehitys on jatkuvaa vuoropuhelua,

johon osallistuvat niin KT-Tietokeskuksen

asiantuntijat kuin asiakkaatkin.

Vahva kasvu yrityssektorilla jatkuu

”Ilman ruuvia ei mikään tuote pysy kasas-sa, eikä ilman hyvää partneria palvelu-bisnestä pystytä luomaan.” KT-Tietokeskussuunnitteli ja toteutti Mercantile Pultilleelektronisen tiedonsiirtojärjestelmän.EDI:n avulla oikeat ruuvit lähtevät varas-tosta oikeaan osoitteeseen.

KT-Tietokeskuksella on tarjotta-vana yrityssektorille painavia etu-ja. Tunnemme talous- ja henki-löstöhallinnon, logistiikan jamateriaalihallinnon. Toinen etuon se, että ohjelmamme muuntu-vat helposti asiakkaan tarpeidenmukaisesti. Tämä osaamisen jatuotevalikoiman yhdistelmä luoasiakkaille taloudellisen ja lisäar-voa tuottavan kokonaisuuden.

Valitsemamme strategia onosoittautunut oikeaksi. KT-Tieto-keskuksen kasvu yrityssektorillaon ollut nopeaa: emoyhtiön liike-vaihto tällä alueella kasvoi vuon-na 1995 yli 60 %. Määrällisestieniten uusia asiakkaita kirjattiinlaitepalveluille, jossa uusia asia-kasnimiä olivat mm. ABB Oy -

Strategia yrityssektorilla:

KT-Tietokeskus kasvaa sekäomilla tuotteillaan ja palve-luillaan että kansainvälisillätuotteillaan merkittäväksiohjelmistointegraattoriksi,jonka kilpailukeinoja ovatpalvelutaso ja laatu.

Novosys tarjoaa yrityk-sille laitteita ja ohjelmistoja,mutta myös merkeistä riip-pumatonta, syvällistä integ-rointiosaamista.

Tukiset operoi pääasias-sa pk-sektorilla jälleenmyyn-tikanavan kautta.

Maailmankuulujen Nauticat-moottori-

purjehtijoiden rakentaja Siltala Yachts

Pöytyällä hoitaa taloushallintonsa Sonet-

ohjelmistolla.

konserni, OmaisuudenhoitoyhtiöArsenal Oy, Keskinäinen yhtiöYrittäjäinvakuutus-Fennia.

Tietojenkäsittelyn ulkoistami-nen vaatii paljon yritykseltä, jon-ka käsiin toiminto uskotaan. Kuntietojärjestelmät hajautetaan, käyt-täjät tarvitsevat enemmäntukipalveluja, eikä tarvittavia tuki-henkilöitä kannata sijoittaa omaanorganisaatioon. KT-Tietokeskuk-sella on osaamista monesta erikäyttöjärjestelmästä ja monestaeri käyttöympäristöstä, joten pys-tymme ottamaan suurenkin yri-tyksen tietohallinnosta kokonais-vastuun ja toimimaan integraatto-rina. Asiakas voi siis keskittyäomaan liiketoimintaansa.

Lisää jalansijaa yrityssektorilla

Pk-yrityksille konsernilla on tarjo-ta kompakti tuotepaketti, Sonet-ohjelmisto. Tällä uuden sukupol-ven tuotteella voidaan hoitaa pk-yrityksen koko tietohallinto:ulkoinen ja sisäinen laskenta, res-kontrat, palkat, materiaalihallinto,tuotannonohjaus jne. Sonet-ohjel-miston avulla odotamme saavam-me entistä vahvemman asemanpk-sektorilta. Konsernin asiakas-listalla on jo nyt noin 3.000 pk-yritystä.

AdeEko+ on Sonetia järeämpi järjestelmä, joka antaa mahdolli-suudet myös monipuoliseen kus-tannuslaskentaan sekä aktiiviseentaloudenohjaukseen. AdeEko+ -järjestelmän on hankkinut mm.K-noutotukku Oy.

Finnairille toteutimme TaxTop-varastonhallintaohjelmiston.Client/ server-järjestelmäympäris-töön perustuvalla ohjelmistollavalvotaan tax free -tuotteiden va-rastoa ja ohjataan pakkaamoa.Myös Amica Yhtiöille toteutta-mamme varastonohjausjärjestelmä

33

ja Oy Veho Ab:lle toimitettava au-tokaupan järjestelmä ovat Suo-messa uutta tietohallinnon osaa-mista.

Vuonna 1994 ostimme SyPressOy:ltä talous- ja henkilöstöhallin-non liiketoiminnan. Kaupan myö-tä KT-Tietokeskus sai paljon uusiaasiakkaita graafisesta teollisuudes-ta. Näistä mm. Kangasalan Lehti-paino Oy, Pohjois-Karjalan Kirja-paino Oy ja Kirjapaino Kalevaovat vaihtaneet Sonet-ohjelmis-toon.

Kauppapaikka, KT-Tietokes-kuksen ylläpitämä jatkuvasti päi-vittyvä tarjouspyyntötietokanta,jatkoi toimintaansa. Kauppapaik-ka toimii elektronisesti reaaliajas-sa.

Tietohallinnon tuntemus ja osaaminen kuntien palveluksessa

KT-Tietokeskuksella on laajaohjelmisto- ja palveluvalikoimakunnallishallinnon monenlaisiintarpeisiin, kunnan taloushallin-nosta kirjastojärjestelmään saak-ka.

KT-Tietokeskuksella on pit-kät perinteet kuntien tietohallin-non ongelmien ratkaisemisessa.Vuosien mittaan meille on kerty-nyt syvällinen toimialaosaaminenja kuntien toiminnan tuntemus.Siksi pystymme toimimaan myöstoiminnan muutoksen konsultti-na.

Erityisen vahvan asemanolemme saaneet asukasluvultaansuurimman neljänneksen joukos-sa olevien kuntien atk-hankin-noista. Pienin neljännes on puo-lestaan ollut kilpailijoiden vahvaaaluetta.

Kunnallishallinnossa toimivil-le asiakkaille tarjoamme muuttu-vissakin olosuhteissa turvallisenja taloudellisen ohjelmistoja pal-velukokonaisuuden. Kokonaisuu-teen kuuluvat myös kilpailijoihinverrattuna ainutlaatuiset ylläpito-palvelut.

KT-Tietokeskuksella on kun-

Strategia kunnissa:

Uudet ohjelmistot ja palve-lut kehittävät kuntien hallin-nollisia ratkaisuja. Ne tuke-vat kuntien toimintaa japrosesseja sekä tehostavatniiden palvelua.

Primas-kirjastojärjestelmä on kirjastoalan

ammattilaisten kanssa luotu kokonais-

järjestelmä, joka mahdollistaa mm. valta-

kunnallisesti verkottuneet yleisöpäätteet ja

tosiaikaisen kirjastoauton.

nallishallinnolle vahva ohjelmisto-tarjonta sen kaikkien hallintokun-tien tarpeisiin. Asiakkaat ovatkiinteästi mukana ohjelmistojenkehitystyössä. Vuoden 1995 aika-na kuntasektorin uusista tuote-projekteista tärkeimmät olivatterveydenhuollon Primas-sovel-lukset sekä Kunta 2000 -projektinohjelmistokokonaisuus. Yksi osatästä kokonaisuudesta on integ-roituihin tietokantoihin perustuvaRegis-paikkatietojärjestelmä, jotatehdään ensimmäisenä Helsinginkaupungille.

Uusi kirjanpito vuoden 1997 alusta

Kunnat siirtyvät kirjanpitolainmukaiseen kirjanpitoon vuoden1997 alusta. Muutokseen varau-tuen kunnat uudistavat taloushal-lintonsa tietojärjestelmiä. Uudis-tusprosessi alkoi vuonna 1995 jajatkuu alkaneena vuonna edel-leen. AdeEko+ on uusia tarpeitavastaava ohjelmisto, jonka hank-kimisesta useat kunnat ja kunnal-liset yhteisöt tekivät päätöksenkuluneen vuoden aikana.

Uusi kuntalaki määritteleekunnille myös entistä suuremmattiedotusvelvoitteet. Yksi välinenäiden velvoitteiden täyttämiseenon kehittämämme uusi työasema/palvelin -pohjainen tiedotusjärjes-telmä Primas-Media.

Valtionhallinnon tavoin kun-natkin ovat perustaneet yhteis- taimonipalvelupisteitä, joissa kunta-lainen voi saada useamman hal-lintokunnan palvelua. Tämä hel-pottaa asiointia virastoissa ja vä-hentää turhia soittoja ja luukuillajonottamista.

Edelläkävijäkunta kuntalais-ten tietopalvelussa on Kuusamo.Primas-Media toimii niinkin arki-sissa tehtävissä, että sen avulla

35

kiireinen perheenäiti voi tilatakotimikrolla perunat suoraan vil-jelijältä keittiöönsä.

Lisääntyvä palvelun tarve jatoisaalta supistuvat määrärahatvoidaan Primas-Median avullasovittaa yhteen. Kunnat voivattuottaa enemmän palvelua pie-nemmillä voimavaroilla.

Siirtyminen uuteen kirjanpitoon vuoden

1997 alusta merkitsee suurta kulttuuri-

muutosta kunnissa.

Haastajan asemiin valtionhallinnon ja terveydenhuollon markkinoilla

Valtionhallinnon tietohallinnonmarkkinat ovat uusjaossa. VTKK:nvalta-asema on ollut vahva, ja uu-den kilpailijan TT-Tiedon synty-misen myötä kilpailutilannemuuttuu nyt ratkaisevasti.

Valtionhallinnon markkinoillakonsernillamme on nyt motivoivahaastajan asema. KT-Tietokeskuk-sen menestyksen eväät ovat ta-lous- ja henkilöstöhallinnon syväl-linen osaaminen sekä toimivat jatarpeiden mukaan kehittyvätohjelmistot. Niiden ansiostavoimme tarjota valtion virastoilleja laitoksille taloudellisen ja tur-vallisen palvelukokonaisuuden.Koska olemme laitemerkeistä javarusohjelmistoista riippumatontoimittaja, olemme vaativissa infor-maatiotekniikan projekteissaturvallinen ja asiakasläheinen yh-teistyökumppani.

Strategia valtionhallinnossa:

KT-Tietokeskus nousee paino-pistealueilla kilpailukykyi-seksi vaihtoehdoksi valtion-hallinnon järjestelmien toi-mittajana.

Strategia terveydenhuollossa:

KT-Tietokeskus tulee säilyt-tämään johtavan asemansaterveydenhuollon ohjelmisto-jen ja tietotekniikkapalvelu-jen kokonaistoimittajana.

Puolustuslaitoksen KIRAVE-tietojärjestel-

män taakse kätkeytyy kiinteistö-, raken-

nus-, verkko- ja luonnonvaratiedoista

koostuva integroitu paikkatietojärjestelmä.

Räätälöidyt ratkaisut

KT-Tietokeskuksen vahvaa aluettavaltionhallinnossa ovat perin-teisesti olleet valtion tilivirastojentaloushallinnon markkinat – noin40 % virastoista on asiakkaitam-me.

Vuoden 1995 aikana toimitim-me valtionhallinnon käyttöönmyös henkilöstöhallinnon järjestel-miä. Sonet-ohjelmiston pohjaltaniitä on räätälöity mm. Merenkul-kuhallitukselle.

Rajavartiolaitokselle toimitet-tiin räätälöity materiaalihallinto-ohjelmisto.

Suurin työn alla oleva sovel-luskehitysprojekti, puolustusminis-teriön asiakaskohtainen järjestel-mä, jatkuu edelleen.

Integrointi-osaamisemme käytös-sä terveydenhuollossa

Tietotekniikan käyttöalueet terveydenhuollossa ovat erittäinlaajat, automaatiosta aina hallin-non informaatiojärjestelmiin saakka.

Olemme tuoneet terveyden-huollon markkinoille uuden pal-velukonseptin, Mediserin, jossahyödynnetään KT-Tietokeskuksenintegraatio-osaamista.

Mediser on eri toimittajien oh-jelmistoista ja palveluista muodos-tuva kokonaisuus.

KT-Tietokeskuksen osuuskokonaisuudesta on potilashallin-non ydinsovellus sekä henkilöstö-ja palkanlaskennan ja talous- jamateriaalihallinnon ohjelmistot.

Mediser-palvelukonseptin mu-kaan KT-Tietokeskus ottaa tieto-teknisistä ratkaisuista kokonaisvas-tuun. Räätälöityyn kokonaisuuteenkuuluvat niin tarvittavat ohjelmis-tot, laitteet kuin palvelutkin – tar-vittaessa myös koulutus ja ylläpito.

37

Terveydenhuollon arkipäivää ovat suuretasiakasvirrat ja yhä pienemmät mahdolli-suudet palvella asiakkaita. Tietotekniikkatuo osaltaan helpotusta tilanteeseen.

Lisää osaamista terveydenhuol-lon taloushallintoon

KT-Tietokeskus rakensi muutamavuosi sitten kunnille tarkoitetustahenkilöstöhallinnon järjestelmästäsairaaloille oman version. Nyt tä-mä järjestelmä, SairaalaPrima, onkäytössä jo kaikissa yliopistollisis-sa keskussairaaloissa ja etenee hy-vää vauhtia myös sairaanhoitopii-reihin. SairaalaPriman ansiosta KT-Tietokeskus on hallinnut tervey-denhuollon palkka- ja henkilöstö-hallinnon markkinoita. Vuoden ai-kana ostimme Tietosavo Oy:n ta-lous- ja materiaalihallinnon tieto-järjestelmäliiketoiminnan ja saim-me siten vahvan jalansijan myösnäillä järjestelmämarkkinoilla.

Odotamme terveydenhuollontaloushallinnon markkinasektorillaalkaneena vuonna suurta kasvua.Tavoitteenamme on saada myösnäistä markkinoista entistä suu-rempi osuus.

KT-Tietokeskus Oy:n vuoden suuri voitto oli laatusertifikaatti

Vuonna 1990 KT-Tietokeskusasetti itselleen tavoitteen, jonkamukaan vuonna 1995 liikevaih-tomme olisi yli 700 mmk ja hen-kilökunnan määrä 900. Tätä vi-siota pidettiin silloin monella ta-holla perin utopistisena.

Nyt voimme todeta ennus-teen jotakuinkin toteutuneen:konsernin liikevaihto toiminta-vuodelta 1995 oli 816 mmk jahenkilökunnan määrä 843.

Viime vuosien aikana kasvuon siis ollut voimakasta sekäliikevaihdon että henkilökunnanosalta. Vuonna 1995 Pitäjänmäentoimitilasta loppuivat työhuoneet,ja 50 henkilöä muutti takaisinvanhoihin toimitiloihin Itäkeskuk-seen, josta oli muutettu poisvuonna 1993.

Entä tästä eteenpäin? Vuonna2000 liikevaihtomme voisi ollakaksinkertaistunut. Myös henki-löstön määrä on lähes kaksinker-tainen nykyiseen verrattuna. Toi-mimme kansainvälisesti ja meilläon laatupalkinto. KT-Tietokeskuson haluttu työpaikka ja sen asia-kaspalvelu on parempaa kuinkilpailijoiden.

Millainen on KT-Tieto-keskus vuonna 2000? Jatkuvan kasvun ja kannat-tavuuden avainsanoja ovatasiakashenkisyys ja laatu-ajattelu kaikessa toimin-nassa.

KT-Tietokeskuksen ajanmukaisessa

pääkonttorissa Helsingin Pitäjänmäellä

työskentelee yli 600 henkilöä. Tänne on

keskitetty myös konsernin tietotekniikka-

alan koulutus.

Laatujärjestelmän kehittäminen jatkuu

15.6.1995 Suomen Standardisoi-misliitto myönsi KT-Tietokeskuk-sen laatujärjestelmälle laatuserti-fikaatin. Yhtiön toiminta täyttääSFS-EN ISO 9001 -standardin vaa-timukset. KT-Tietokeskus onmaan suurista tietotekniikkata-loista ensimmäinen, joka sertifioikerralla koko toimintansa. Sertifi-kaatti on osoitus siitä, että yhtiötoimii järjestelmällisesti laadunsuunnittelussa ja kehittämisessä.Samalla se asettaa yhtiön suurenhaasteen eteen: asiakkaat ja muutyhteistyöryhmät odottavat hyväälaatua kaikessa toiminnassa.

Laatu on kokonaisuus ja laa-tuajattelun tavoitteena tyytyväi-nen asiakas. Tavoitteen saavutta-mista seurataan yli 30 laatumitta-rilla, jotka kaikki ovat jatkuvastikoko henkilöstön seurattavissa.

Laatujärjestelmän kehittämi-nen jatkuu edelleen. Seuraavanavaiheena on laajentaa järjestelmämyös tytäryhtiöiden, Novosysin jaTukisetin toimintaan.

Laatumielikuva alan parhaita

Keväällä 1995 valmistunut yritys-kuvatutkimus (I.R.O. Research Oy)kertoo KT-Tietokeskuksen mieli-kuvasta markkinoilla ilahduttaviauutisia. Mielikuva on edelleennoussut ja on nyt hyvä. KT-Tieto-keskus on tutkimuksessa mukanaolleista tietotekniikan palveluta-loista tunnetuimpien ja arvoste-tuimpien joukossa. Erityisen hyvätarvosanat saadaan kaikista palve-lu- ja asiakashenkisyyttä koske-vista kohdista.

Kun samaa tutkimusta verra-taan kymmenen vuoden takai-seen, kyse on kuin aivan eri yri-

39

tyksestä. Vuonna 1985 silloinenKunnallistieto ei kuulunut vaka-vasti otettavien atk-toimittajienryhmään. Nyt voitimme kilpailijam-me monissa kysytyissä kohdissa,ja lopuissakin jaoimme kärkisijan.

KT-Tietokeskuksen johtoryhmä. Vasem-

malta: Reijo Koski-Lammi, Matti Partanen,

Jorma Kielenniva, Osmo Wilska ja Raimo

Anttila.

Novosysin vuosi: kasvu jatkui, ketjuuntuminen alkoi

Yhdessä konsernin muiden yritys-ten kanssa Novosys tarjoaa syner-giaetuja: kun konsernin muut yri-tykset ovat erikoistuneet ohjelmis-toihin ja palveluihin, meidän eri-koisaluettamme ovat laitteistot jatietoliikenne, käyttöjärjestelmät javalmisohjelmistot.

Novosysin edustamia merk-kejä ovat mm. Compaq, Digital,Hewlett Packard, IBM, ICL ja Tos-hiba. Laitteiden lisäksi Novosystoimittaa asiakkailleen ohjelmisto-tuotteita, asennus-, tuki- ja konsul-tointipalveluja sekä verkko- ja tie-toliikenneosaamista kautta maan.

Meillä on kokemusta ja asian-tuntemusta ratkaista kulloinkin kä-sillä oleva haaste kokonaisuutenaja etsiä uusia näkökulmia ja vaih-toehtoisia ratkaisuja.

Novosysin ensimmäinen ku-luttajille suunnattu myymälä avat-tiin huhtikuussa 1995 Direktori-ni-mellä Vantaan Varistossa. Marras-kuussa 1995 Turkuun avattu No-voshop avaa Novosys Oy:n myy-mäläketjun, joka tarjoaa maailmanjohtavien valmistajien helposti ym-märrettäviä ja korkealuokkaisiavakioratkaisuja myös kuluttajille.Samalla Vantaan Varistossa sijaitse-van myymälän nimi muuttui myös

Tietotekniikan myynti onluottamuskauppaa. Siksi ketjun yhtenäinen ilme ontärkeä, samoin kuin senmyymät kansainvälisetmerkkituotteet.

Ensimmäinen kuluttajille suunnattu

Novoshop-myymälä avattiin Vantaan

Varistossa.

Novoshopiksi. Novoshop-myymä-löitä avataan vuoden 1996 aikanauseille paikkakunnille. Novosystarjoaa palvelujaan 11 paikkakun-nalla 12 toimipisteen ja 17 KT-Tie-tokeskuksen aluepalvelupisteenkautta.

Yhteistyötä alusta loppuun

Käytännössä yhteistyö asiakkaam-me kanssa alkaa siitä, että Novo-sys konsultoi etsittäessä sopivaatietojärjestelmää. Tuloksena voi ol-la kaapelointisuunnitelma, ehdo-tus verkon komponenteiksi, laite-ratkaisu, asennussuunnitelma taivastaava.

Kun laitealusta on valittu,asennetaan käyttöjärjestelmät jasovellusohjelmat. Help Desk -pal-velu tarjoaa esim. vianselvityspal-veluita sekä puhelintukea. Yrityk-sestä voi varata väliaikaisen mik-rotukihenkilön uuden järjestelmänsisäänajon ajaksi.

Vuoden 1995 saavutuksia

Vuosi 1995 oli Novosysissä kehit-tymisen ja kasvamisen aikaa. 500mmk:n liikevaihto ylitettiin. Tähänvuoteen osui myös toinen merkki-paalu: toimitimme lähes 22.000PC:tä.

Palveluaikaa parannettiin niin,että aukioloaikamme (8–20 ma–pe) ovat markkinoiden parhaat se-kä myymälöissä, puhelinmyynnis-sä että varaston noutopisteissä.

Yhtiössä käynnistettiin mittavaprojekti toiminnan laadun varmis-tamiseksi. Tavoitteenamme onsaada toiminnallemme ISO 9001 -laatusertifikaatti.

Organisaatiomallin muuttami-nen on toinen suuri vuonna 1995käynnistetty hanke. Toimintamal-leja on kehitetty asiakaslähtöisiksiprosessimalleiksi, jotka helpottavat

41

asiakastyytyväisyyden ja reagointi-herkkyyden kehittämistä nopeastimuuttuvilla markkinoilla. Asiakas-tyytyväisyyden jatkuva mittaami-nen tulee olemaan pysyvä osa toi-mintaa.

Vuonna 1995 vahvistettiinosaamista ja palkattiin mm. uusiatuotepäälliköitä. Kuluttajamyyntiäkehitettiin, toimitusvalmiuksiaparannettiin ja luotiin Help Desk -palvelu yhteistyössä emoyhtiönkanssa.

Uuden toimintavuoden tavoit-teet liittyvät edelleen asiakashen-kisyyden ja kilpailukyvyn kehittä-miseen: asiakastyytyväisyys, tulos,toimitusten laatu, organisaation jayhteistyön toimivuus ja toiminta-mallien ja tuote- ja palveluvalikoi-man kilpailukyky. Laitetoimittaja-na pyrimme kasvamaan edelleen.

Tärkeä kilpailuetu on myösNovosysin tarjoama integraatio-osaaminen: riippumattomanaasiantuntijana osaamme yhdistääeri valmistajien tarjoamat kompo-nentit. Vuonna 1996 panostammetähän tekniseen osaamiseemmeedelleen.

Toimitusjohtaja Jarmo Kuusivuori

Tukiset tähtää pk-yritysten

ohjelmistojen suurimmaksi toimittajaksi

Toimitusjohtaja Kari Kontula

Sopimus Optimi-Ohjelmistot Oy:nliiketoiminnan ostamisesta allekir-joitettiin 2.1.1995. Optimi-Ohjel-mistojen liikevaihto vuonna 1994oli ollut noin 19 mmk. Ostohet-kellä sen palveluksessa oli noin 55 henkeä, joten yritys oli näilläluvuilla mitattuna vähän TukisetYhtiöitä suurempi. Vuoden aikanapurimme päällekäisyyksiä ja suun-tasimme toimintaa uudelleen. Täs-tä syystä Optimi-Ohjelmistojenhenkilöstö väheni noin kahdella-kymmenellä.

Toiminta-ajatuksensa mukaanTukiset Yhtiöiden tarkoituksenaon olla selkeä markkinajohtajaSuomessa pk-sektorin tarvitsemienhallinnollisten valmisohjelmistojenkehittäjänä ja markkinoijana.Markkinajohtajuuden mittari onasiakkaiden määrä. Vuoden 1995aikana Optimi- ja Tukiset-tuotteitaosti ja otti käyttöön lähes 200 uut-ta asiakasta. Tuotelinjauksessatehtiin päätös siitä, että tuotekehi-tyksen painopiste on yksityissek-torilla Tukiset Sonet- ja julkishal-linnossa Tukiset Status -tuoteper-heissä.

Vuonna 1995 Tukiset Yhtiötosti Optimi-Ohjelmistot Oy:nliiketoiminnan ja selkiyttitoimintaansa uudessa tilan-teessa.

Ohjelmistoja kehitetään nykyaikaisilla

ja tehokkailla välineillä, joita Tukiset

luo myös itse.

Toiminnan kehittämisen tavoitteena tyytyväinen asiakas

Aloitimme toiminnallisten proses-sien voimakkaan kehittämisen. Tä-män tavoitteena on asiakastyyty-väisyyden parantaminen toimin-nan ja tuotteiden laatua nostamal-la. Liiketoiminnalliset ydinproses-simme ovat tuotekehitys, versioke-hitys, asiakaspalvelu ja toimitus-prosessi.

Näistä tuotekehityksen tär-keimmät hankkeet ovat teollisuu-den tuotannonsuunnittelu ja tuo-tantotietojen keruu, seurakunta-sektorin jäsenrekisterin ja kunta-sektorin elatusturvan kehittäminen.

Versiokehitysprosessin tarkoi-tuksena on huolehtia siitä, ettätuotteemme vastaavat jatkuvastilakien ja työehtosopimusten vaati-muksia ja täyttävät sisällöltään jakäyttöominaisuuksiltaan asiakkai-den odotukset.

Asiakaspalveluprosessin tar-koituksena on huolehtia tuottei-demme käytön aikana tarvittavistapalveluista. Vuonna 1995 kehitet-tiin erityisen voimakkaasti kunta-sektorille tarjottavia tukipalveluitaKT-Tietokeskuksen kanssa. Toimi-tusprosessin kehittämisessä paino-pisteemme oli verkoston valmiuk-sien parantamisessa Tukiset Sone-tin osalta. Tuotepolitiikkammemukaan ensisijaisesti kumppanim-me kehittävät toimialakohtaisia li-säsovelluksia.

Suurten muutoksien ja koti-markkinoilla toimivien pk-yritys-ten taloudellisen tilanteen vuoksiTukiset Yhtiöt ei vuonna 1995 saa-vuttanut liikevaihto- ja kannatta-vuustavoitteitaan.

Vuosi 1996 – kohti omaa laatusertifikaattia

Tukiset Yhtiöiden päätavoitteet

43

vuonna 1996 liittyvät kannattavuu-teen, kasvuun ja asiakastyytyväi-syyteen.

Kunnat siirtyvät kirjanpitolainmukaiseen kirjanpitoon 1.1.1997.Muutoksen luomille markkinoillekehitämme Sonet-ohjelmistostauuden Status-version. Sen ja mui-den uusien sovellusten käyttöön-otosta huolehtivat ensisijassakumppanimme.

Ennusteet eritoten kotimarkki-noilla toimivien pk-yritysten talou-dellisen tilanteen kehittymisestävuonna 1996 ja tämän vaikutuk-sesta ohjelmistohankintoihin ovatristiriitaiset. Me uskomme markki-noiden piristyvän ja olemmeverkostomme kanssa valmiitahaasteisiin.

Toiminnallisten prosessiemmekehittäminen jatkuu edelleen. Ta-voitteemme on läpäistä vuodenloppuun mennessä vähintään omaauditointi ja näin ainakin konser-nin sisäisesti sertifioitua.

Verkostoomme pyrimme saamaan erityisesti kumppaneita, jotka kehittävät toimialakohtaisialisäsovelluksia Sonet ja Status-tuo-teperheisiimme.

Suomi tietoyhteiskunnaksi

Vuonna 1994 valtioneuvosto antoivaltiovarainministeriön tehtäväksikansallisen tietohallintostrategianvalmistelun. Tehtävään nimettiintyöryhmä, joka koottiin hallinnonja elinkeinoelämän edustajista.Työryhmän jäseneksi nimitettiinmyös toimitusjohtaja JormaKielenniva KT-Tietokeskuksesta.

Suomi tietoyhteiskunnaksi –kansalliset linjaukset -strategia onlaadittu tukemaan Suomen uudis-tumista selviytymis- ja menes-tymiskykyisenä yhteiskuntana.

Uudistumistarve johtuu ennenkaikkea taloutemme yhdentymi-sestä avoimeen, muuttuvaan maa-ilmantalouteen sekä suurtyöttö-myydestä ja valtiontalouden krii-sistä, mutta myös uusien tekniikoi-den aiheuttamista muutospaineis-ta.

Suomi tietoyhteiskunnaksi -strategia ei yksin ratkaise kansan-ja valtiontalouden ongelmia, muttaauttaa osaltaan yhteiskunnan jasen jäsenten sopeutumista ongel-man ratkaisemisen vaatimiin muu-toksiin.

Tietotekniikasta talouden kolmas tukijalka

Tietoyhteiskuntastrategian vision mukaan— Suomi on verkostomaisesti

toimiva tietoyhteiskunta, ja— Suomi kilpailee tietoja

viestintätekniikan soveltami-sessa ja tietoteollisuudessamaailman ykkössarjassa.

Vision, päämäärien ja strategian kokonaisidean jäsentämiseksi on

Onko paljon puhuttu verkostotalous avaintyöttömyyden vähentämiseen? Onko tieto-tekniikka puolestaan avain verkostotalou-teen? KT-Tietokeskus on mukana kansalli-sen tietotekniikkastrategian valmistelussa.

tehty ohjaavat, kansalliset linjauk-set. Ne toimivat samalla yksityis-kohtaisten toimenpide-ehdotustenjäsentelynä.

Linjaus 4 edellyttää tietoyhteis-kunnan palvelujen käyttömahdol-lisuuksia ja perustaitoja kaikillekansalaisille.

Kehittyneessä yhteiskunnassatietotekniikan sovellusten ja tieto-verkkojen käyttäminen on perus-taito luku- ja kirjoitustaidon ta-paan. Lähes kaikissa työtehtävissäkäytetään apuna tietojärjestelmiä.Monia palveluja tarjotaan käytettä-väksi tietoverkkojen kautta kotonatai työpaikoilla, esimerkkeinäpankki- ja matkapalvelut. Tieto-verkot tulevat olemaan vaihtoehtoyhä useamman palvelun saa-vutettavuudelle.

Tietotekniikka lisää kansalaisen vaikutus-mahdollisuuksia

2000-luvun alkaessa kansalaisilleon tarjolla monenlaisia tietoyhteis-kunnan uusia mahdollisuuksia:— Jokaisella on mahdollisuus

käyttää helposti ja edullisestiyleisen tietoverkon palvelujatiedonsaantiin, asiointiin jaomaehtoiseen viestintään.Hinta ei ole esteenä palvelu-jen käytön aloittamiselle.

— Suomen kaikki koulut on va-rustettu opetukseen sopivillatietotekniikan laitteilla ja yh-teyksin yleiseen tietoverk-koon.

— Suomen kaikki yleiset kirjastoton varustettu yleisen tietover-kon työasemilla, jotka ovatkaikkien käytettävissä mm. it-sepalveluja ja elinikäistä oppi-mista varten.

— Tietoverkoista on saatavillamaksutta tai kohtuulliseenhintaan laadukkaita ohjelmis-

45

toja ja tietoaineistoja oppi-laitosten ja itsensäkehittämisentarpeisiin.

— Suomessa on laajalti käytössätietokoneen ajokortti todistuk-sena tietotekniikan käyttötai-doista. Ajokortista on kehitettymuunnelmia eri käyttötarkoi-tuksiin.

Uudistukseen yhteisvoimin

Suomi tietoyhteiskunnaksi -strate-gian toteuttaminen on nähtävä en-sisijaisesti Suomen uudistamisin-vestointina. Tähän on käytettävä normaalinkehittämis- ja käyttötoiminnan li-säksi vähintään 0,2 % bruttokan-santuotteesta eli noin miljardimarkkaa vuosittain. Valtaosa lisä-investoinneista toteutuu liiketalou-dellisin periaattein, kasvavaa ky-syntää vastaavasti.

Valtion vastuulla on huolehtiauudistumiselle välttämättömienedellytysten luomisesta. Vuotuisetbudjettivaikutukset riippuvat to-teutuksen nopeudesta. Merkittävinjulkisin varoin rahoitettava kustan-nuserä on kaikkien koulujen jakirjastojen varustaminen riittävällätietotekniikalla. Muilta osin toteu-tus voidaan rahoittaa pääosin ta-vanomaisten toimintamenojenmäärärahoja kohdistamalla. Suuretkehittämishankkeet ja tiedotus-kampanjat vaativat erillisrahoitus-ta.

Toimipisteet

KT-Tietokeskus Valimotie 17, PL 38, 00381 Helsinki. Puh. (90) 50 671, telefax (90) 5067 2370,

Internet: http://www.ktt.fi/

Hämeenkatu 10, 11100 Riihimäki. Puh. (914) 7471, telefax (914) 721 421

Novosys Valimotie 17, PL 5, 00381 Helsinki. Puh. (90) 506 731, telefax (90) 5067 3500

Tukiset Lukkarlantie 2, 21200 Raisio. Puh. (921) 437 8400, telefax (921) 437 1645

Osoite KT-Tieto- KT-Tieto- Novosys Tukisetkeskuksen keskuksen

myynti- palvelu-konttori keskus

HELSINKI Valimotie 17, 00380 Helsinki • • • •RIIHIMÄKI Hämeenkatu 10, 11100 Riihimäki • • •FORSSA Wahreninkatu 11, 30100 Forssa •HAAPAJÄRVI Kustaa Vaasan k. 2 – 4, 85800 Haapajärvi •JOENSUU Kauppakatu 40 A, 80100 Joensuu • •KERAVA Paasikivenkatu 3 A, 04200 Kerava •KOTKA Kirkkokatu 8, 48100 Kotka •KOUVOLA Kauppalankatu 6 – 8, 45700 Kouvola • • •KUOPIO Tulliportinkatu 33, 70100 Kuopio • • •LAPPEENRANTA Kirkkokatu 1, 53100 Lappeenranta • •OULU Ahjotie 1 D, 90150 Oulu • • •PORVOO Vuorikatu 2, 06100 Porvoo •TAMPERE Satakunnank. 19 B 13, 33210 Tampere • •TAMPERE Kaskimäenkatu 1, 33900 Tampere •RAAHE Rantakatu 8, 92100 Raahe •RAISIO Lukkarlantie 2, 21200 Raisio • • •JYVÄSKYLÄN mlk Lepolantie 9, 40800 Vaajakoski • •PORI Antinkatu 25, 28100 Pori • •TURKU Puutarhakatu 53, 20100 Turku •TURKU Viilarinkatu 5, 20320 Turku /Novoshop •VAASA Strömberginpuistotie, RR1, 65320 Vaasa • • •VANTAA Martinkyläntie 48, 01720 Vantaa /Novoshop •

46

Documents

KT-Tietokeskus vuosikertomus · 2004. 11. 25. · saamamme sertifikaatti on tietotekniikan toimialalla ensim-mäinen, joka kattaa yrityksen kaikki palvelumuodot. Tämän vuoksi laatujärjestelmämme