MESSUEXTRA RAKENNA&SISUSTA 2019 8.-10.2.2019

ISSN: 1459-9058

ww

w.tg

j.fi

Yli 1100 € edut, kun ostat keittiön ja kodinkoneet nyt!

Lisäksi keittiön ja Siemens- kodinkonepaketin ostajalle langaton imuri

Arvo 559 €

Keittiön ostajalle Stalan Neo-allas

Arvo 559 €

Turku (Ravattula)Reivikatu 1 | (02) 253 9690 Ma-pe 9-18, la 10-14

Kampanjatarjous voimassa helmikuun 2019 loppuun asti. Katso tarkemmat kampanjaehdot: www.kalustetukku.fi.

0€0€

Löydä kotiisi sopiva keittiö ja varaa maksuton suunnittelu:

www.kalustetukku.fi

-KADUNKALUSTEET

-KULUNVALVONTA

Vantaa: P. 010 219 0700Robert Huberin tie 7

Hamina: P. 010 219 0710Haanvuorentie 39

Oulu: P. 010 219 0711Jaakolantie 2

Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme:http://kalusteet.elpac.fi www.elpac.fi

www.soledo.fi Tutustu lisää tuotteisiin

SISÄLTÖs. 2-9 Rakennusalas. 10-11 Julkisivu/Pinnoituss. 12-19 LVIs. 20-21 Maarakentaminens. 22-23 Kiinteistönhoitos. 24-25 Sähkörakentaminens. 26-27 Yritys

2 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

RAKENNUSALA

Betonilaakso

050 350 6983www. jo rma laaksonen .ne tjormalaaksonen@saunalahti.fi

Kaikki tuotteetpiharakentamiseensuoraan valmistajalta;esim. betonisetistutusastiat.

TerveTuloa Täyden palvelunCharmia-myymälään

Charmia-keittiöt ovat Suomessa suunniteltuja ja kotimaisista runko-komponenteista koot-tuja. Ne on tehty pit-käikäisiksi ja kestämään kovaakin kulutusta. Mal-listostamme löydät luke-mattomia vaihtoehtoja trendikkäistä uutuuksis-ta suomalaisten kotien kestosuosikkeihin.

Palvelukokonaisuutem-me sisältää kaiken mitä tarvitset– suunnittelemme, valmistamme ja asen-namme sekä tarvittaessa rahoitamme hankintasi. Osaamisemme ei rajoitu

pelkästään keittiöön, ka-lustamme myös kylpyhuo-neet ja kodin muut tilat.

• Ilmainen suunnittelupalvelu • Kuljetus- ja asennuspalvelut • Nopeat toimitusajat • Kauttamme myös rahoitus

Varaa ilmainensuunnitteluaika nyt!

Kalustetukku TurkuRavattula,Reivikatu 102 253 9690www.kalustetukkuturku.fi

luonToTeemainen meSSuTalo Kohoaa raKenna & SiSuSTa -meSSuille

Rakenna & Sisusta -messut Turun Messukes-kuksessa esittelevät ylei-sölle rakennusalan yrityk-siä ja osaamista 8.-10.2.

Näytteilleasettajia on ta-pahtumassa noin 250 yri-tystä, ja tapahtuma onkin lounaisen Suomen alan suurin messutapahtuma.

Esillä on mm. lukuisia kau-den uutuustuotteita. Ra-kentajien ja remontoijien tietopaketille on käyttöä, sillä Varsinais-Suomen

alueella on myönteistä liikehdintää ja mm. työ-paikkoja on hyvin tarjolla.

Tänä vuonna tapahtu-man erikoisuutena on 150 m² messutalo. Messuta-lossa ovat aidot kodin tilat, kuten kylpyhuone, keittiö ja olohuone. Talossa on myös julkisivulautaa ja mm. lehtikuusesta raken-nettu terassi. Messutalon terassilla on koko tapahtu-man ajan mielenkiintoista ohjelmaa. Luvassa on mm. kotoilua ja arjen on-nellisuutta.

Luontoteemat sisustuksessa

myös workshopin aiheena

Luontoaihei ta myös workshopissa. Luonto in-spiroi sisustamaan -work-shop järjestään messuta-lon työhuoneessa perjan-taina. Työpajan vetävät visualisti ja valokuvaaja

Hanna Leino ja floristi An-nina Jaala-Myllyoja, Flör Kukka ja Puutarha.

Sisustusyrittäjä Kati Lai-turi kertoo yleisölle Sisus-tuksen trendeistä lauan-taina.

Messui l la puhutaan myös rakennusten kult-tuurihistoriallisesta arvosta ja vaalimisesta. Aihetta avaa tapahtumassa ra-kennustutkija Eija Suna Turun Museokeskuksesta. Rakennustutkija Sanna Kupila puolestaan kertoo mitä suojelumerkintä ta-lossa merkitsee.

Martin Aitan JP Virtanen puhuu messuilla sunnun-taina vanhojen tavaroiden suosiosta ja käytöstä ny-kysisustuksessa.

Grillissä oivallusruokaa

Messutalon terassilla myös valmistetaan ruo-kaa. Lauantaina 9.2. kokki ja bloggaaja Alexander Trivedi valmistaa kaasug-rillissä pitsaa ja kertoo muun muassa miten tehdä oivallusruokaa.

Prkk ry (Perusraken-tamisen ja Korjaamisen Kehittämiskeskus ry) jär-jestää messuilla ennak-koilmoittautuneille remont-ti- ja rakentajakoulua. Ta-pahtumassa ensiesitellään yleisölle myös Naantalin Asuntomessuja 2022.

Lisätiedot:projektijohtaja Krista Ahonen

TurunAsbestitekniikka Oy

Puh. 040 528 1253turunasbestitekniikka@gmail.com

Me teemmeammattitaidolla asbestin:- Kartoitukset - Mittaukset

- Purkutyöt

Piispanristinkatu 2C, 20760 PIISPANRISTI

Salon Parveke- ja Terassilasitus Oy/ Jukka HellstenYhdystie 303, 25460 KISKO

Puh. 0400 745 181www.lasitus.com

Kun haluat uudistaa ja hyödyntääparveketta, terassia, kuistia ym.

TEETTEETTEETTEETTEETÄ LASITUSÄ LASITUSÄ LASITUSÄ LASITUSÄ LASITUSSaat: lisätilaa, viihtyisyyttä, äänieristystä.

Vesi ja lumi pysyy ulkosalla jne.KYSY MEILTÄ TEILLESOPIVA RATKAISU!

3SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

www.kaarinanpuutyo.fi

Asianajajankatu 220780 KAARINA

Puh. (02) 243 2317, 0400 520 547

• Sisäkatot• Väliseinät• Akustoinnit• Siirrettävät toimistoseinät

• 40 vuoden kokemuksella •

- Uudisrakentaminen- Korjausrakentaminen- Myös saarikohteet

Puh. 050 521 1470/Kari Sirkiäwww.rakennusficaro.fi

Fixing Ficaro Oy

• Mitoitus, myynti ja asennus• Lämpökaivot ja keruuputkistot

KALLIOKAIVO OYPuh. 4305 324, 0400 124 124

Maalämpö

www.kalliokaivo.fi

• Mitoitus, myynti ja asennus• Lämpökaivot ja keruuputkistot

KALLIOKAIVO OYPuh. 4305 324, 0400 124 124

Maalämpö

www.kalliokaivo.fi

• Mitoitus, myynti ja asennus• Lämpökaivot ja keruuputkistot

KALLIOKAIVO OYPuh. 4305 324, 0400 124 124

Maalämpö

www.kalliokaivo.fi

• Mitoitus, myynti ja asennus

• Lämpökaivot ja keruuputkistot

www.kalliokaivo.fi

Olemme osastolla C / 82Tervetuloa tutustumaan!

KAIHTIMET • MARKIISIT

SOITA 0440 161 170

suunnittelu-, mittaus- ja asennuspalvelut

Eerikinkatu 38, TURKUPuh. (02) 253 5888, 0440 161 170

www.johannakaihdin.fi • myynti@johannakaihdin.fiAvoinna: ma 9-18, ti-pe 9-17

heiKKilän KaSarmi-alueen ympärille

SuunniTellaan uuTTa KaupunginoSaa

Senaa t t i - k i i n te i s tö t käynnistää Turun Pihla-janiemessä sijaitsevan Heikkilän kasarmialueen ja sen ympäristön suun-nittelun. Asemakaavoitus käynnistyy helmikuussa Turun kaupunkiympäris-tölautakunnan hyväksyttyä hankkeen maankäytön tavoitteet. Alueen kehittä-mistä on harkittu jo toista-kymmentä vuotta Puolus-tusvoimien toiminnan ja tilatarpeiden vähennyttyä.

Pihlajaniemen alueelle kaavaillaan kokonaista uutta kaupunginosaa, joka kytkeytyisi ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Senaatti-kiinteistöjen kiin-teistökehityspäällikkö Otto Virenius näkee Pihlaja-niemen alueessa hienon mahdollisuuden uudelle, viihtyisälle ja omaleimai-selle kaupunginosalle.

"Alue on keskustan lä-

heisyydessä ja sillä on rikas historia, josta van-hat kasarmirakennukset jäävät kertomaan. Sijainti meren rannalla lisää vielä alueen houkuttelevuutta", summaa Virenius.

Alustavissa hahmotel-missa alueen pohjois-osaan on mietitty kaupalli-sia palveluita. Asumisen ja liiketilojen lisäksi tutkitaan myös toimitilojen ja päivä-kodin rakentamista. Ran-ta-aluetta on alustavasti kaavailtu virkistysalueeksi. Kasarmialueen kulttuuri-historiallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan. Mikäli Puolustusvoimilla ei ole vanhoille kasarmira-kennuksille käyttöä, niihin etsitään uusia käyttäjiä. Kasarmialueen perinteik-kään urheilukentän säilyt-tämistä ja uusia mahdol-lisuuksia myös tutkitaan.

Alueen suunnittelusta

vastaavat arkkitehtitoimis-to AJAK Oy ja kansainvä-lisestikin erittäin arvos-tettu tanskalainen Gehl Architects yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Molempien toimistojen työssä korostuu käyttäjän ja asukkaan mittakaava sekä ympäristön viihty-vyys. Tulevien asukkaiden lisäksi Heikkilän kasar-mialue tulee tarjoamaan virkistysmahdollisuuksia ja palveluja myös ympäröivi-en alueiden asukkaille.

Hienoista lähtökohdista huolimatta alueen suunnit-teluun liittyy myös haastei-ta, sanoo aluekehittämistä ja suunnittelua koordinoiva Pekka Saarinen Urbanity D&M Oy:stä:

"Maaperä ei ole raken-nettavuudeltaan kaikilta osin parasta mahdollista rakennusmaata, tulvien mahdollisuus pitää ottaa

huomioon samoin kuin Puolustusvoimien tarpeet ja toimintaedellytykset. Alueen toteuttaminen tulee kestämään myös kauan ja siksi suunnittelussa varau-dutaan alueen rakentami-seen vaiheittain toimivina osakokonaisuuksina."

Suunnittelua varten tur-kulaisten toiveita ja ajatuk-sia alueen kehittämisestä kerätään verkkokyselyllä. Kysely löytyy osoitteesta www.mpt.link/heikkila ja se on auki 10.3. saakka.

Suunnittelun lähtökoh-dista ja kyselyn alustavista tuloksista keskustellaan 28.2. klo 18 – 20 Brahes-kolanissa, Valtaojantie 27 järjestettävässä asukasti-laisuudessa.

Lisätietoja:Senaatti-kiinteistöt, Kiinteistökehitys-päällikkö Otto Virenius

SähKöinen TunnelmaverKoSTo-meSSuilla

– sisältö laajenee 2021 messuilleSähkö- ja tietoverkko-

alan ammattilaisten pääta-pahtumassa Tampereella oli tänä vuonna ennätyk-selliset 5070 kävijää ja 192 näytteilleasettajaa. Temaattisesti huomion kohteena olivat erityises-ti yhteisrakentaminen, Smart City, sähkönjakelun automaatio ja kybertur-vallisuus. Kahden päivän aikana perehdyttiin myös sähköverkkoinvestointei-hin ja torstain Rekrypäi-vässä saatettiin yhteen alan tulevaisuuden teki-jät ja työnantajat. Turku Energia Sähköverkot Oy palkittiin toista kertaa jae-tulla Vuoden Verkostoteko -tunnustuksella. Seuraa-van kerran Verkosto-mes-sut järjestetään 20.–21.1. 2021, jolloin sähkö- ja tietoverkkoalan messut laajenevat energia- ja tie-toverkkojen ammattimes-suiksi.

Sähkö- ja tietoverkko-alan yhteen keräävässä tapahtumassa kävi kahden päivän ajan positiivinen ja eteenpäin katsova kuhina. Liidejä kerättiin ja kauppoja

käteltiin innokkaasti tapah-tumassa, jonka kokoavana teemana oli yhteisraken-taminen. Tulevaisuuden näkymien lisäksi kävijöillä oli mahdollisuus tutkailla myös konkreettisia uusia liiketoimintamahdollisuuk-sia ja -kumppaneita.

– Uusi Smart Network -alue lunasti paikkansa messuilla. Alueella oli ta-vattavissa erilaisia palve-lu- ja tuoteinnovaatioita esitteleviä startupeja sekä tietoa kehitysideoista, jot-ka mahdollistavat tuttujen ratkaisujen hyödyntämi-sen uudella tavalla. Seu-raavat Verkosto-messut järjestetään tammikuussa 2021, jolloin tapahtuma kasvaa sisällöllisesti, sillä mukaan tulevat lämpö- ja

kaasuverkot laajentavat Verkoston energia- ja tie-toverkkojen messuiksi, kertoo Verkosto-messujen projektipäällikkö Tuija Sie-vola Tampereen Messut Oy:stä.

– Verkosto-messut on erinomainen tilaisuus esi-tellä kaikenlaisia energia-järjestelmiä. Energiaverk-koihin kuuluvat tieto- ja sähköverkkojen lisäksi lämpö- ja kaasuverkot, joten Verkosto-messujen sisältö laajenee vuonna 2021 myös näihin järjes-telmiin. Tulevaisuudessa kaikki järjestelmät tulevat integroitumaan älykkää-seen infraan, kuvaa Ener-giateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula.

Vuoden Verkosto-teko -palkittu: Ky-

berturvallisuudesta huolehtiminen on

osa yrityskulttuuriaToista kertaa jaetun tun-

nustuksen teemana oli nyt verkkojen turvallisuus ja kyberturvallisuus. Tun-nustuksen voittajan valitsi kyberturvallisuuden asian-tuntija Jarno Limnéll, joka kuvasi voittajan sähkönja-keluverkon ohjaus- ja val-vontajärjestelmän hallinta- ja tietoturvapalvelujen ke-hittämistä esimerkilliseksi.

– Palkitun yrityksen in-novatiivinen tapa lähestyä muutosta ja tuotanto- sekä it-verkkojen yhdistäminen mahdollistavat uudenlai-sen tavan käyttää tieto-turva- ja hallintapalveluja. Näkyvyyden korostuminen läpi koko sähköverkon aina viimeiseen releeseen asti on ominaisuus, josta voi ottaa mallia, kertoi Limnéll.

Lisäietoja:Turku EnergiaSähköverkot Oy:nAntti Nieminen

4 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

TYYLIKKÄÄT

MONISÄÄDETTÄVÄTPORTAAT 3-5 VIIKOSSA

Lisätiedot: FenLan Oyjussi.penttila@elisanet.fi

040 544 3140

1 2 3 4

5 6 7 8

9 10

NARMAPINNOITUS OY alsecco rappausjärjestelmienmaahantuonti, myynti, urakointi

NARMAPINNOITUS OY 040-7646648 / 040-7646649www.alseccofinland.fi

Kouru Keskus Paappanen Oy

Ahopellontie 9, 21290 RUSKOPasi Paappanen: 040 559 0621 Petro Paappanen: 0400 795 195

www.kourukeskuspaappanen.fi

• Rakennuspeltityöt • Räystäskourut • Peltilistat • Kattoturvatuotteet

”länSinaapuri oSaa piTää ihmiSeT,TavaraT ja rahan liiKKeellä”

Suomen ja Ruotsin erot liikenteen rahoituksessa ovat huomattavat Ruot-sin eduksi, kertoo tuore selvitys. INFRA ry ja Ra-kennusteollisuus rohkai-sevat päättäjiä ottamaan mallia lännestä, jossa lii-kenneinfraan pantu raha on investointi, ei menoerä.

”Länsinaapurissa osa-taan pitää ihmiset, tavarat ja raha liikkeellä”, INFRAn toimitusjohtaja ja Raken-

nusteollisuus RT:n infratoi-mialan johtaja Paavo Syrjö kommentoi 15.1.2019 jul-kaistua Taloustutkimuksen Ruotsi-Suomi-väyläver-tailua.

Vertailun mukaan Ruot-si laittaa kokoonsa suh-teutettuna reilusti Suomea enemmän rahaa väyläin-vestointeihin ja perus-väylänpitoon.

”Nyt Ruotsiin on synty-mässä uusi hallitus, joka

linjaa toteuttavansa pitkä-jänteistä, vuosille 2018–2029 ulottuvaa 700 miljar-din kruunun infraohjelmaa. Tämä tarkoittaa vajaata kuutta miljardia vuotta kohden, kun Suomessa liikenneinfraan käytetään alle kaksi miljardia euroa vuodessa”, Syrjö mainit-see.

Ruotsalaisittain hoidet-tu liikenneinfra näyttää pitävän talouden pyöriä

pyörimässä. Liikennettä kehittämällä Ruotsissa luodaan asuntorakenta-mista ja muita uusia inves-tointeja. Samalla tuetaan ilmastotavoitteita, elin-keinoelämää, työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä sekä liikenneturvallisuutta.

”Voidaankin pohtia, käyt-tääkö Ruotsi liikennein-vestointeja tietoisemmin talouden ja yhteiskunnan ohjausvälineenä kuin me”,

Syrjö sanoo.Ruotsin liikenneinfran

rahoitukseen käyttämä rahasumma vastaa yli 1,2:ta prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suomessa liikennerahoi-tuksen kokoluokka on ollut 0,8 prosenttia BKT:sta, jos päättymässä olevaa, väliaikaista korjausvelka-ohjelmaa ei huomioida.

”Kes tävä min imi ta -so meillä olisi edes yksi

prosentti BKT:sta liiken-neinfraan. Se tarkoittaa noin 2,3:a miljardia euroa vuodessa. Jos haluamme Ruotsin tapaan liikentees-tä lisää yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä, pitää rahoituksessa päästä rin-nalle ja ohi”, Paavo Syrjö jatkaa.

Naapurusten välillä on huomattava ero myös lii-kenneturvallisuudessa.

Suomen Suurin puuKerroSTalo-hanKe nouSee riihimäelle

ICON Corporation jul-kisti 23.1.2019 pidetyssä lehdistötilaisuudessa Suo-men suurimman puuker-rostalohankkeen, jonka ensimmäinen vaihe raken-tuu kuluvan vuoden aikana Riihimäelle.

Tilaisuudessa oli median lisäksi mukana ICON Cor-porationin johtajat Markus Havulehto ja Teemu Nuuti-nen, Riihimäen kaupungin-hallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri ja kaupungin-johtaja Sami Sulkko sekä hankkeen suunnittelijat ja pääurakoitsija.

”ICON:in hanke edus-taa Riihimäen arvoja par-haimmalla mahdollisella tavalla. Haluamme olla ennakkoluuloton edellä-kävijä, tuoden vahvasti

esille ekologisuutta ja yh-teisöllistä asumista” kertoo Riihimäen kaupunginhalli-tuksen puheenjohtaja Miia Nahkuri.

Hanke sisältää yhteensä 9 kerrostaloa, joihin raken-tuu 324 kotia ja sen yhteis-pinta-ala on 13.500m2. Hankkeen asuntokanta on kohtuuhintaista, mutta laadukkaasti suunniteltua ja rakennettua. Pääura-koitsijaksi valikoitui tiukan karsintaprosessin kautta 70:n vuoden kokemuk-sen puurakentamisesta omaava Virolainen Astel Modular Oü.

”Olemme Virossa ja Ruotsissa vankka toimija, mutta haemme nyt markki-naa lisää Suomesta. Meillä on 230 henkinen yritys ja

modernit modulitehtaat, joten hanke sopi meille erinomaisesti” toteaa Astel Modularin toimitusjohtaja Raul Kinks.

Riihimäkeen kohdistuu mielenkiintoinen yhtälö kahden suomen pääta-lousalueen välisenä ra-danvarsikaupunkina. Vaik-ka kyseessä on Suomen 38:ksi suurin kaupunki, on sen rautatieasema Suo-men 8:ksi liikennöidyin.

”Sijoitamme pääkau-punkiseudulle ja sitä Rii-himäki edustaa, sillä täältä kuljetaan kasvavasti töihin Vantaalle ja Helsinkiin. Tämä on täysin ymmär-rettävää sillä uudistuo-tantoasunnot ovat täällä puolet edullisempia kuin esimerkiksi tikkurilassa

ja 70% edullisempia kuin Helsingin keskustassa” kertoo ICON:in toimitus-johtaja Markus Havulehto.

”Pelkästään meidän juna-asemaa käyttää päi-vittäin jopa 8000 ihmistä, ja valtaosa heistä kulkee pk-seudulle töihin, trendi on kasvava, sillä tikkurilan työssäkäyntialueen saa-vuttaa jopa alle puolessa tunnissa” vahvistaa Riihi-mäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko

Iconin tavoitteena on ol-lut hankkeen kautta tuoda edulliset hinnat mahdolli-seksi asuntojen ostajille.

"Näihin syntyy Riihimä-en edullisimmat huoneis-toneliöt, kun verrataan muuhun uudistuotantoon. Tavoitteena on lisäksi,

että hoitovastike olisi kaksi euroa neliötä kohti kuu-kaudessa, mikä on noin 50 prosenttia edullisempi hin-ta kuin uudistuotannossa yleensä” lisää Havulehto.

Alueelle rakentuu lisäksi yhteinen paviljonkialue, joka on asukkaiden yhtei-sessä käytössä edistäen yhteistöllistä asumista. Paviljongissa voidaan jär-jestää juhlia, kisastudioi-ta, lasten syntymäpäiviä sekä grillijuhlia. Lisäksi pihapiiriin tulee rantalento-pallokenttä ja ulkosalimah-dollisuus, joka on kasvava trendi maailmalla.

"Maailmalla kasvava trendi on asumisen yhtei-söllisyys ja yhteiskäyttöti-lat. Tässä hankkeessa on edustettuna ekologisuus ja

yhteiset ajanviettomahdol-lisuudet omassa pihapiiris-sä ennennäkemättömällä tavalla" kertoo hankkeen arkkitehti Antti Saravuo Visiomo Oy:stä.

Hanke toteutetaan kah-dessa vaiheessa, joista ensimmäisen vaiheen ta-lot rakentuvat jo tämän vuoden aikana. Toisen vaiheen rakentaminen aloitetaan ensimmäisen vaiheen myynnin mukai-sesti ja kokonaan hank-keen on määrä olla valmis 2020-2021.

Lisätietoja: ICON Corporation Oy, toimitusjohtaja Markus Havulehto

5SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

Vakio-Puhallus Oy Puh. 040 566 0429 vakio-puhallus@luukku.com Hämeenojantie 537, 31520 Pitkäjärvi

Tietoa Termex-Selluvillasta: www.termex.fi

Valitse eristysratkaisuksi ekologinen Termex-SelluvillaPuhaltamalla suoritettava asennus on nopea ja helppo tapa eristää talon yläpohja, seinät ja alapohja ekotehokkaasti. Selluvilla on hen-gittävä materiaali, joka edesauttaa hyvää sisä-ilmaa ja rakenteiden pysymistä terveinä.

Pyydä tarjous!

P.s. Meiltä myös peltikattojen maalaukset.Tiilikattojen pesut + pinnoitukset. p. 045 879 2323

Vakio-Puhallus Oy Puh. 040 566 0429 vakio-puhallus@luukku.com Hämeenojantie 537, 31520 Pitkäjärvi

Tietoa Termex-Selluvillasta: www.termex.fi

Valitse eristysratkaisuksi ekologinen Termex-SelluvillaPuhaltamalla suoritettava asennus on nopea ja helppo tapa eristää talon yläpohja, seinät ja alapohja ekotehokkaasti. Selluvilla on hen-gittävä materiaali, joka edesauttaa hyvää sisä-ilmaa ja rakenteiden pysymistä terveinä.

Pyydä tarjous!

P.s. Meiltä myös peltikattojen maalaukset.Tiilikattojen pesut + pinnoitukset. p. 045 879 2323

RAUMAN ERIKOISPUUTYÖ

MITTATILAUSTYÖNÄPUUPORTAAT JA -KAITEET

Koulupolku 24, 27150 EURAJOKIPuh. (02) 868 0123, GSM 040 524 0823

www.raumanerikoispuutyo.fi

JoLa Rakennus ja Pinnoitus tekee vankalla ammattitaidolla haitta-aine kapselointia, ilmavuotojen tiivistyksiä, lattioiden, seinien ja kattojen pinnoituksia kotimaisilla TKR-pinnoitteilla, jotka ovat kasviöljypohjaisia, M1 luokiteltuja (hajuttomia ja liuotteettomia) jolloin lopputulos on käyttäjälle aina tuotteena turvallinen ratkaisu.

TKR-pinnoitteidentyypillisiä käyttökohteita:

• Tiivistyskorjaukset ja haitta-aineiden hallinta sekä kapselointi • Kone- ja ilmastointihuoneet, varastotilat

• Elintarviketeollisuuden pinnat• Lattiat, lastaussillat, liikuntasaumat, jalkalistat, portaat

• Pumput, turbiinisalit, jätevesi ja kala-altaat • Betoni- ja metallisäiliöt

Puh. 0400 447 201hannu.koskinen@jola.fi www.jola.fi

Turun kaupunkiympäris-tötoimialan asiakaspalve-lussa Turku-pisteessä voi 28.1. alkaen hoitaa myös rakennusvalvontaan liitty-viä asioita.

Turun kaupungin kiin-teistötoimiala ja ympä-ristötoimiala yhdistyivät viime vuoden alussa kau-

punkiympäristötoimialaksi. Uuden toimialan rakenta-mista koskeva asiakaspal-velu ja asiakkaan ohjaus tarjotaan jatkossa samasta paikasta Turku-pisteestä.

Asiakas saa Turku-pis-teen asiakaspalvelusta neuvoja rakentamiseen liittyen myös tontti- ja

kaava-asioissa. Lisäksi kaupunginarkistossa ja rakennusvalvonnassa ole-vat arkkitehtipiirustukset sekä erityissuunnitelmat kuten rakenne-, ilmanvaih-to- sekä vesi- ja viemä-röintipiirustukset saa nyt samasta paikasta.

Rakennusvalvonnan

lupa-arkkitehtejä, tarkas-tusinsinöörejä ja hortono-meja vastaanottoaikana tapaamaan menevät asi-akkaat ohjataan edelleen rakennusvalvontaan Puo-lalankatu 5:n kakkosker-

rokseen.

Turku-piste on avoinna ma-to klo 9-15.30 ja pe klo 9-15.

Osoite: Puolalankatu 5, 20100 Turku

Lisätietoa:

Asiakaspalveluesimies Maija PaijaTurun kaupunki, kaupunkiympäristö-toimiala

FixCel avaahämeenlinnaan yhden Suomen

SuurimmiSTa TaloTehTaiSTajopa 300 uutta työpaikkaa

Kotimainen puhtaan sisäilman rakennuksia valmistava Fixcel Group Oy on avannut uuden tuotanto- ja varastotilan Hämeenlinnan yrityspuis-to Moreeniin. Uudet tilat mahdollistavat Fixcelin tuotantokapasiteetin kas-vun ja tuovat Hämeenlin-naan alkuvaiheessa 100, täyden kapasiteetin saa-vutettuaan jopa 300 uutta työpaikkaa.

Fixcel Group Oy on vuokrannut toimitilat Hä-meenlinnan Moreenis-sa Aberdeen Standard Investmentsin hallinnoi-masta logistiikkakiinteis-tö Itäportintie 3:sta. En-simmäinen osa tehtaasta

avattiin syksyllä 2018, loput toteutetaan asteittain syksyyn 2019 mennessä. Uusien tilojen myötä Fix-celin lattianeliökapasiteetti lähes viisinkertaistuu.

Fixcel tarjoaa nopeita ja terveellisiä modulaarisia ratkaisuja sisäilmaongel-miin rakentamalla puhtaan sisäilman rakennuksia te-räskennoista. Siirrettävät moduulirakennukset täyt-tävät kaikki pysyväisra-kennusten kriteerit ja ovat muokattavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin.

”Kennomenetelmä on suomalainen innovaatio, joka pohjautuu laivanra-kennustekniikkaan. Mo-duulit pystytään toimitta-

maan nopeasti ja ne ovat hyvin terveellisiä”, Fixcelin vastuullinen johtaja Jussi Paavoseppä kertoo.

Kovassa kasvussa ole-va yrityspuisto Moreeni sijaitsee vain noin 4 km Hämeenlinnan ydinkes-kustasta valtatie 3:n ja 10:n risteyksessä. Moree-nia on kehitetty systemaat-tisesti erityisesti metalli-, logistiikka-, ympäristö- ja energia-alan yrityksien tarpeisiin.

”Moreenin sijainti tär-keiden kulkuyhteyksien varrella on täydellinen”, Jussi Paavoseppä sanoo.

”Moreenin alue on tutki-tusti jakelua ajatellen edul-lisin sijainti Suomessa,

kun katsotaan Helsingin ja Turun satamista maahan-tuotuja ja kaikkialle Suo-meen jaeltavia tuotteita”, Aberdeenin Senior Asset Manager Pekka Riikonen sanoo.

Fixcelin sijoittumista Mo-reeniin edesauttoi Linnan Kehitys Oy sijoittumispal-velutiimi.

”Fixcel tuo Hämeenlin-nan seudulle ja Moreeniin lisää tuotannollista huippu-osaamista, jolle on selvästi kasvavaa kysyntää mark-kinoilla”, Linnan Kehitys Oy:n sijoittumispalveluiden johtaja Ari Räsänen sanoo.

”Hämeenlinnan uuden tehtaan kokonaistyöllis-tämisvaikutus täydessä

kapasiteetissa tulee ole-maan 300 henkeä, mikä on Hämeenlinnalle erittäin hieno uutinen.”

Fixcel Group lyhyesti

Fixcelin päämääränä on edistää terveyttä, hyvää arkkitehtuuria ja kaupun-kikuvaa tarjoamalla laadu-kasta rakentamista sekä asumisen mukavuutta. Fixcelin modulaarinen te-räsrakentaminen tarjoaa ekologisen ja tehokkaan ratkaisun korkeatasoisiin väistötiloihin. Fixcel to-teuttaa puhtaan sisäilman rakennukset teolliseen ra-kennustapaan kehitetyllä ja patentoidulla FIXCEL®-

teräskennolla.Vuonna 2015 perustettu

Fixcel on markkinajohtaja modulaaristen sairaaloi-den toimittamisessa ja sen liikevaihto 20 miljoonaa euroa. Yrityksen tavoittee-na on avata kansainväli-nen toiminta vuoden 2020 aikana.

Fixcelin kaikki tuotteet valmistetaan yhtiön omis-sa tehtaissa Lempäälässä ja Hämeenlinnassa.

www.fixcel.fi

Lisätietoja: Fixcel Group OyMaija PalomäkiMarkkinointi- ja viestintäpäällikkö

raKennuSvalvonTa palveleeaSiaKKaiTa TurKu-piSTeeSSä

6 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

Yrittäjätie 1, 40950 MUURAMEPuh. 040 732 1212 • 045 235 1051 • 045 117 5170

matti.parkki@mp-plast.fi

Myynti:MP-Plast Oy, Vantaan Kiinnike ja Rak Oy

SPITEC OY, KÄRKIKIINNIKE OY,Ahlsell Oy, ProMart Oy

www.mp-plast.fiPuh. 0400 015 333

www.rakennuslaskenta.com

Uudisrakennuskohteet mm.- omakoti- ja pientalorakentaminen

www.rakennusrand.fi

0400 520 987/Petri0440 520 987 /Tero

Inontie 3, 21270 NOUSIAINEN

Puh. 0400 414 236 • www.sl-rak.fi

Odotettu asuntokaupan kasvu ei toteutunut:

KoTeja vaihdeTTiinlaiSKaSTi vuonna 2018

Vuosi 2018 ol i h ie-man odotettua vaisumpi asuntomarkkinoilla. Koko vuonna myytiin kiinteis-tönvälittäjien ja rakennus-liikkeiden kautta 58 557 vanhaa asuntoa, joka on 2,9 prosenttia vähemmän vuonna 2017. Asuntoja myytiin kuitenkin 3,7 % enemmän kuin edeltävinä viitenä vuotena keskimää-rin. Vanhojen kerrostalo-asuntojen kauppaa tehtiin 5 % ja rivitalojen 2,4 % vähemmän kuin vuonna 2017, mutta omakotitalo-jen kauppa kävi prosentin verran vilkkaammin kuin

vuonna 2017.Uusia asuntoja myytiin

lähes 30 % enemmän kuin edeltävinä viitenä vuotena keskimäärin. Tässä nä-kyy selvästi viime vuosi-en väkevä rakentamisen korkeasuhdanne. Uusien asuntojen kokonaismyyn-timäärä vuonna 2018 oli 10 598 kpl, joka oli 8,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Vuoden 2018 toinen vuosineljännes erottuu muita vanhempana van-hojen asuntojen kaupassa viime vuoteen verrattuna, kun taas uusia asuntoja

myytiin suhteellisesti par-haiten 3. neljänneksellä. Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä myytiin 14 325 vanhaa ja 2811 uutta asuntoa. Vanhojen asun-tojen kauppa jäi vuoden viimeisellä neljänneksellä 2,6 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja uudiskohteiden myynti laski 7,8 %. Joulukuussa myytiin 3499 vanhaa ja 762 uutta asuntoa.

Maltillista hinnan-nousua koko

maassa, keski-määräiset myynti-

ajat tasaisia vuodesta 2017

Vanhojen kerrostalo-asuntojen hinnat ovat nousseet vuonna 2018 n. 2 % vuoden 2017 hinta-tasosta. Helsingissä van-han kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta joulukuussa 2018 oli 5206 euroa, Espoossa 4013 euroa ja Vantaalla 2683 euroa. Muualla Suomessa vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli 2230 euroa.

Vanhan ker ros ta lo -asunnon keskimääräinen myyntiaika pääkaupunki-seudulla vuonna 2018 oli 62 päivää ja muualla Suo-messa 90 päivää. Vanhan omakotitalon keskimää-räinen myyntiaika vuonna 2018 oli pk-seudulla 121 päivää ja muualla Suo-messa 142 päivää. Hel-singissä kerrostalokaksion myyntiaika joulukuussa oli 52 päivää ja muualla Suo-messa 90 päivää.

Kasvukeskuksien suosio näkyy asuntomarkkinoilla. Kun verrataan vuoden 2018 lukuja pitkäaikai-seen keskiarvoon, asunnot kävivät erityisen hyvin kaupaksi Vantaalla (19,7 %), Turussa (18,8 %), Tampereella (18,3 %) ja Espoossa (18,1 %). Reip-paasti plussan puolelle päästiin myös Lahdessa

(9 %) ja Oulussa (4,4 %).

Markkina pysyy haaleana myös

2019 – megatrendeistä näkyvimpiä ovat ikääntyminen ja

kaupungistuminenVanhojen asuntojen

kauppa oli odotuksia hil-jaisempaa vuonna 2018 ja ennusteet kuluvalle vuodelle ovat maltillisia. Ikääntyminen on merkit-tävä megatrendi, joka vai-kuttaa myös asuntomark-kinoihin. Lähellä palveluita olevien kerrostaloasunto-jen kysyntä kasvaa, kun taas haja-asutusalueilla sijaitsevat omakotitalot eivät käy entiseen tah-tiin kaupaksi. Kaupunkien keskustassa sijaitsevi-en asuntojen kysyntä on kovaa niin nuorten kuin ikääntyneiden keskuudes-sa. Myös vuokra-asumi-nen kasvattaa suosiotaan. Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan vuokra-asuntojen osuus asunto-kunnista on nyt korkeim-millaan sitten 1970-luvun. PTT:n Asuntomarkkinat 2019 – ennusteen mu-kaan suurten kaupunkien keskustoissa asuminen on

- Talojen nostot- Lattiapintojen nostot- Eristysruiskutukset- Polyuretaanivalut

Puh. 0500 645 103www.suomenuretaanipalvelu.fi

nousseiden hintojen vuok-si monelle mahdollista vain vuokraamisen kautta.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Max Me-derin mukaan kaupun-gistuminen näkyy aina vain vahvemmin vanhojen maaseutuasuntojen myyn-titilanteissa ja asuntojen hinnoissa. Hän on myös havainnut, että nuorem-mat sukupolvet asuvat pidempään vuokralla en-nen asunnon ostamista, ja tämä ilmiö näkyy vuok-ramarkkinan kasvamise-na. Markkinoilla on myös selkeästi havaittavissa, että ostettavan kohteen kunto kiinnostaa kuluttajia enemmän. ”Talon tai talo-yhtiön kunto on nykyään merkittävässä roolissa, myös osakeasunnon ny-kyaikaisuus ja hyvä kunto ovat tärkeitä kuluttajalle”, Meder selvittää.

Asuntomarkkinoi-den näkymät

vuodelle 2019: ostovoima paranee

Uusia osakeasuntoja valmistuu vuonna 2019 ennätysmäärä. Niiden myynti on rakentajilla en-tistä vaikeampaa. Tämän vuoksi kiinteistönvälittäjät

saavat ensi vuonna myyn-tiin entistä enemmän uusia osakeasuntoja. Suuren määrän vuoksi niiden kau-pankäynti on haasteellista.

Tilastoasiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi, että van-hojen osakeasuntojen ja omakotitalojen kauppa käy edelleen nihkeästi, ja että uusia omakotitaloja rakennetaan historiallisen vähän. Bruttokansantuot-teen kasvun odotetaan hidastuvan. Lehtinen ku-vaa vuoden 2019 asun-tomarkkinoiden näkymiä myös positiivisiksi: työl-lisyys paranee edelleen hieman, palkkojen osto-voima asuntomarkkinoilla paranee, lainakorot ovat edelleen alhaalla ja uusien asuntolainojen kysyntä py-syy edellisvuoden tasolla. Myönteistä on sekin, että uusien osakeasuntojen tarjonta on vilkasta ja esi-merkiksi ASP-tilien määrä on kasvussa. Se viittaa siihen, että yhä useammat kotitaloudet harkitsevat ensiasunnon ostamista.

Meder ennakoi kohtuul-lisen hyvää kaupallista vuotta välitysalalle. Me-derin mukaan asuntoja vaihdetaan tänä vuonna vilkkaasti, koska markki-noilla tuntuu olevan patou-tunutta tarvetta asunnon-vaihtoon. ”Kun siirtyneet tarpeet lisätään normaaliin asuntokauppamäärään, uskoisin että tästä vuodes-ta on tulossa määrällisesti hyvä asuntokauppavuo-si”, Meder kertoo. Toki markkinaodotuksissa on myös hieman haasteita näköpiirissä. ”Kuluttajien luottamusindeksissä on näkyvissä heikkenemistä ja korkojen nousua on odoteltu jo tovi”, painottaa Meder.

Lisätiedot:Kiinteistönvälitysalan KeskusliittoToimitusjohtajaMaria-Elena Cowell

7SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

Löylyn tähden™Kerkes-kivillä esim. Aitokiuaslämpiää reilussa tunnissa!

-kiuaskivet• lyömätön kestävyys• puhtaat löylyt• 5 vuoden takuu• soveltuu kaikkiin kiuastyyppeihin

Katso lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu: www.kerkes.fi tai soita: 050 373 1313

• UUDISRAKENTAMINEN

• SANEERAUKSET

• HUONEISTOREMONTIT

• KYLPYHUONEREMONTIT

• SUUNNITTELUPALVELUT

GSM 0400 522 925www.tg-rakennus.com

Tuulenpuuska 221600 PARAINEN

Rakennusmestari TOMI GRÖNBERG

Plåtslageri - Peltisepänliike

Oy T Lindström AbPARGAS-PARAINEN

Duvstigen 1, 21600 PARGAS Tel/Puh. (02) 458 3440E-mail: psl@parnet.fi www.psl.fi

KOSKI150 OSTOKIRJA

KUNTOSALIKORTTI

VALOKUITU

KOSKI150 JUHLAVUODEN TONTTIKAMPANJA

WWW.KOSKI.FI

ILMAINEN KUNTOSALIKORTTI 10 vuodeksi koko perheelle Kosken juuri uusittuun kuntosaliin!

1.1.2019-31.12.2019 Omakotitontit 1,70€/m2 ja lisäksi Kosken Tl kunta tarjoaa omakotitontin ostajalle

Koski150 Ostokirjan ja kuntosalikortin!

OSTOKIRJA ON MAKSUVÄLINE ALUEEN YRITYKSIIN.Ostokirjan arvo määräytyy tontin ostohinnan mukaan: esim.

2.300m2 tontilla saat 3.760 euron arvoisen ostokirjan!

Kaikkiin kaava-alueen tontteihin on saatavilla valokuitu.

tontit.lieto.fi

Liedon seitsemässä viihtyisässä ja omaleimaisessa taajamassa luonto ja palvelut ovat aina lähellä.Heti vapaita omakotitontteja on tällä hetkellä tarjolla Kirkonseudulla, Ilmarisissa ja Asemanseudulla. Normaalia suurempia omakotitontteja on tarjolla Yliskulmalla ja Tarvasjoella. Vuoden 2019 uudet pientalotontit sijoittuvat Kirkonseudulle Talviniityn asuinalueelle.

Liedon keskeinen sijainti Turun talousalueella lähellä nopeita liikenneväyliä on ihanteellinen. Liedon yritysalueiden ykkönen on Turun kehätien varrella sijaitseva Avanti, josta on rakentumassa tuhansien mahdollisuuksien yrityspuisto. Alue työllistää jo nyt 1500 työntekijää ja uusista yritystonteista on kova kysyntä.

Tontteja asumiseen ja yrittämiseen

Olemme Rakenna & Sisusta -messuilla 8.-10.2.2019 osastolla A 98, tervetuloa!

Ohjelmaa osastolla la klo 12 & 14:30: ”Savelle vai kalliolle? Rakentamisen perustamisvaiheen kustannukset”

8 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

Piharakennuksetammattitaidolla

Tikanmaan Huolto OyRatatie 7-11, 21250 MASKU

Puh. 040 728 1607www.tikanmaanhuolto.fi

LähiTapiolan ekonomisti:

KorKojen jyrKKänouSu on epäTodennäKöiSTä

- kahden prosentin korkotaso realistinenEuroalueella asuntolai-

nojen viitekorkoina käyte-tyt euribor-korot ovat pysy-neet nollan tuntumassa tai jopa sen alapuolella neljä viime vuotta. Korkojen lasku pysähtyi viime vuo-teen ja tänä vuonna korot ovat kääntyneet lievään nousuun.

Korkojen nousu merkit-see esimerkiksi asunto-velallisille korkomenojen kasvua, mutta toistaisek-si markkinoilla sijoittajat odottavat vain maltillista nousua. LähiTapiolan yk-sityistalouden ekonomis-tin Hannu Nummiaron mukaan sijoittajien kor-ko-odotuksista kertovissa korkofutuureissa näkyy jo korkojen nousua, mutta nousu on yhä pientä.

Euriborien kehitys hei-jastelee Euroopan kes-kuspankin rahapolitiikkaa. Euriborien kehityksessä näkyvät sijoittajien odo-tukset Euroopan keskus-pankin toimista. Torstaina EKP odotusti päätti pitää keskeiset ohjauskorot en-nallaan. Heikentyvät kas-vunäkymät laimentavat sijoittajien koronnosto-odotuksia.

- Suhdanne- ja inflaa-tionäkymät heikkenevät, mikä on lykkäämässä ko-ronnostoja tämän vuoden tuolle puolen. Joulukuussa EKP laski kasvuennus-teita, mutta joutunevat laskemaan niitä vielä lisää

kevään aikana. Viime vuo-den lopulla inflaatio käväi-si hiukan yli tavoitteena olevan kahden prosentin öljyn hinnan vetämänä, mutta nyt suunta muuttuu. Suhdannemielessä tämä vuosi ei näytä koronnos-tovuoldelta, mutta asiat eivät ole niin yksinkertai-sia. EKP:llä on halu tämän noususuhdanteen aikana päättää epätavanomaiset toimet, Nummiaro sanoo.

- Koronnosto on siis mahdollinen. Se voi koh-distua vain negatiiviseen talletuskorkoon eli kor-koon, jolla pankit makuut-tavat rahoja keskuspan-kissa. Samalla koronnosto nostaisi myös asuntolaino-jen viitekorkoja.

Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että ultramata-lien korkojen aikakauteen ei ole syytä tuudittautua. Negatiiviset korot eivät ole normaali talouden tila. Kun kriiseistä on selviydytty, hiljalleen inflaatio ja kor-kotaso lähtevät kestävästi nousuun.

Voisiko Japanin alhaisten korkojen

tie olla mahdollinen?

Euroalueella on kuiten-kin haasteensa. Maailman talouskasvun hidastumi-nen väistämättä vaikut-taa euroalueen talouden kehitykseen. Jännitteitä

tuovat myös Euroopan omat vaikeudet Britannian brexitistä Italian velkataak-kaan.

Pidemmällä aikavälil-lä euroalueen haastavat ikääntyminen ja synty-vyyden lasku sekä työn tuottavuuden kasvun hi-dastuminen. Nämä ovat laskeneet arviota yli ta-loussyklien vallitsevasta tasapainoreaalikorosta. Tämä reaalikorko tasa-painottaa kansantalouden säästämisen ja investoin-nit. Tänä päivänä siihen tarvitaan historiaa alhai-sempaa korkoa.

- Käytetyin arvio (Hols-ton, Laubach, Williams) mallintaa euroalueen tasa-painoreaalikoroksi 0,2 pro-senttia. Kun siihen lisätään inflaatio-oletus 1,8 pro-senttia, päädytään nimel-liskorkoon kaksi prosent-tia. Arvioon liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta, joten sanotaan tasapainoreaa-likoron parhaan mahdol-lisen arvauksen liikkuvan välillä +1 prosenttia ja -1 prosenttia. Nimelliskor-

kona se tarkoittaisi 1-3 prosenttia. EKP:n voisi siis keskimäärin asettaa lyhyet korot tälle välille, Nummi-aro muotoilee.

- Mutta tulevaisuus voi yllättää tämänkin luotta-musvälin. Esimerkiksi työn tuottavuus voi nousta en-nakoitua voimakkaammin uusien innovaatioiden, ku-ten keinoälyn ja robotiikan hyödyntämisen kautta, tai syntyvyys voi nousta, jol-loin tasapainoreaalikorko voisi olla korkeampi.

Talouden syklinen yli-kuumeneminenkin on mahdollista, mikä pakot-taisi nostamaan korkoja inflaatiopaineiden hillitse-miseksi. Myös EKP arvo-paperiostojen tuottama raha voi alkaa luottojen kautta kiertää reaalita-louleen, jolloin kasvu ja inflaatio kiihtyisivät. Vaih-toehtona on kuitenkin yhä myös Japanin vuosikym-meniä jatkunut matalien korkojen tie.

- Pitkän ajan rakenteel-liset tekijät voivat ajaa euroalueen Japanin tielle, jota viitoittavat alhainen kasvu, inflaatio ja korkota-so. Minusta Japanin nolla-

korkotie näyttää todennä-köisemmältä skenaariolta kuin kuuden prosentin stressikorkopolku.

Velallisen viisi vinkkiä

Lainasopimus. Korkojen nousun vaikutus omaan talouteen riippuu asunto- tai muun lainan sopimus-ehdoista. Annuiteetti- ja tasalyhennyslainoissa korkojen noustessa lai-nanhoitokulut haukkaavat suuremman osan kuu-kaisituloista. Tasaerälai-noilla korkojen nousu ei vaikuta kuukausittaisiin lainanhoitokuluihin, mutta laina-aika pitenee, eli hoi-tokulut haukkaavat tuloista pidemmän aikaa. Kannat-taa aloittaa tarkastamalla millainen on oma laina-sopimus ja paljonko lai-nanhoitoon viimeksi meni rahaa.

Stessitestaa. Selvitä pal-jonko lainanhoitoon menisi rahaa, jos korot nousisivat 2 prosenttiyksikköä. Tar-vittaessa kysy pankiltasi laskelmaa. Lainananto-prosessissa lainanhoito-kykysi testataan 6 prosen-tin stressiskenaariossa. Lainasopimuksen korko-herkkyyden lisäksi lainan määrään vaikuttaa, kuinka paljon kuukausittaiset ve-lanhoitokulut nousevat eri korkostresseissä.

Iso riski. Oman talouden budjetoinnissa kannattaa miettiä varautumista siten, että isoon riskiin varau-dutaan vakuuttamalla pa-

himman varalle ja pieneen riskiin säästämällä pahan päivän varalle. Ison riskin kotitalouksissa on tärkeää turvata talous kaikissa skenaarioissa. Monilla tuo-reilla asuntovelallisilla vel-kaa on vielä paljon jäljellä ja he ovat kokeneet vain todella alhaisten korkojen aikaa. Tällöin korkokustan-nusten tuplaantuminen voi tulla aivan yllättäen. Jos oma talous on jo valmiiksi viritetty tiukalle, niin lisä-menot voivat ajaa arjen todelliseen niukkuuteen. Tällöin korkeampi kiin-teä korko tai korkoputken käyttö on järkevää, vaikka korkokulut lopulta jäisivät korkeammiksi kuin vaihtu-villa koroilla. Suojausta voi verrata vakuuttamiseen.

Pieni riski. Pienellä lai-namäärällä korkosuojien käyttö ei aina ole järke-vää. Jos korkoja ei pystytä nostamaan tai nousu jää vaimeaksi, vaihtuvat korot johtavat edullisempiin lai-nakustannuksiin. Tässäkin tapauksessa voi kuiten-kin säästämällä varautua korkojen nousuun. Oman talouden budjetti kannat-taa jo nyt sopeuttaa 2 prosentin korkotasoa vas-taaviin kuluihin ja siirtää nämä eurot kuukausittain esimerkiksi matalan riskin yhdistelmärahastoon. Jos korot nousevat odotettua enemmän, niin kertynyttä puskuria voi purkaa kor-keiden korkojen aikana. Jos korot eivät nousekaan, niin säästöt ovat muodos-taneet pesämunan eläke-säästämiselle.

Velanhoito. Budjetoi aina velanhoitoon. Lyhentämäl-lä lainaa oman talouden korkoriski pienenee. Kor-kojen nousuvauhti tulee olemaan maltillinen tai saattaa lykkääntyä vie-lä pitkään, mikä antaa mahdollisuuden pienentää lainaa ennen kuin kor-keammat korot ovat hy-vässäkään talousskenaa-riossa mahdollisia. Vältä pikalainojen velkakierre, sillä uusiutuvat lyhyet ja kalliit lainat romuttavat lopulta koko budjetin. Ly-hentämällä asuntolainaa verrytät myös nettovaral-lisuutta eläkeikää varten.

Lisätietoja:Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito

9SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

aSunTomeSSujen2018 paraS Talo oli KorjauS-raKenTamiSKohde BunKKeri

Asuntomessut järjes-tettiin viime kesänä Porin Karjarannassa. Messujen kantava teema asuminen läpi ihmiselämän rakentui monipuolisten messukoh-teiden ja asuinympäris-tön yhdistelmästä, jonka ansiosta uudella keskus-tan kupeessa sijaitsevalla asuinalueella sujuu elämä vauvasta vaariin niin pal-veluiden kuin asumismuo-tojen puolesta. Kuukauden mittaisilla Asuntomessuilla kävijöillä oli mahdollisuus äänestää suosikkikohdet-taan Paras talo, paras piha ja paras sisustus -äänes-tyksessä. Jo perinteeksi muodostuneeseen paras talo, paras piha ja paras sisustus -äänestykseen pystyi osallistumaan täyt-tämällä messuvierailun yhteydessä jaetun tut-kimuslomakkeen. Ääniä annettiin yhteensä 9119.

Eilen illalla Helsingis-sä järjestetyssä Asunto-messugaalassa julkistettu yleisöäänestyksen tulos kertoo, että alueen his-toria ja nykypäivä olivat kävijöiden mieleen, sillä Paras Talo -äänestyksen

kärkisijan nappasi vanha 1930-luvulla rakennettu kohde, Bunkkeri. Myös pa-ras sisustus -kategoriassa voiton nappasi Bunkkeri. Paras piha -äänestyksen voiton nappasi Luoto-ni-misen talon piha.

Paras Talo -voittajassa, Bunkkerissa, messukävi-jöitä viehätti erityisesti käy-

tetyt rakennusmateriaalit sekä kohteen erilainen ul-konäkö. Ääniä voittaja sai yhteensä 12,9%.Vuonna 1937 rakennettu Shellin entinen asuin- ja autova-jarakennus on kunnos-tettu asuinkäyttöön talon alkuperäinen henki huo-mioiden. Bunkkeri-nimellä tunnettu suojeltu, kolmi-

kerroksinen talo, sijaitsee messualueen keskellä ja kertoo koko alueen van-hasta historiasta omalla ainutlaatuisella tarinallaan. Kohteen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa so-pivasti Bunkkerissa esitel-tiin messujen ajan myös BMWn sähkö- ja hybridi-autoja sekä latausjärjes-

telmiä. Kohteen korjausra-kentamisesta vastasi Juha Heino ja näytteilleasettaja-na kohteessa toimi BMW.

Parasta pihaapääsi myös testaamaan

Asuntomessukävijöiden suosikkipihaksi nousi ke-sän messuilta kohteen 23, Luoto, piha. Tiukassa ää-nestyksessä piha sai ääniä yhteensä 8,41%. Kehuja sai erityisesti pihalla oleva suuri terassi pihasaunoi-neen sekä uima-altaineen. Pihasuunnitelmassa oli otettu huomioon myös tunnelmallisuus sekä käy-tännöllisyys. Pihan suun-nittelusta vastasi piha-suunnittelija Marita Wallin / PIHA.SI, näytteilleaset-tajana toimi Mammuttikoti. Kohteen rakennuttajana toimi Jaana Seppälä ja Janne Vilpponen. Kohteen pihalla tehtiin viime kesän helteillä Porissa myös his-toriaa, sillä ensimmäistä kertaa Asuntomessujen historiassa kävijät pääsivät testaamaan pihaa messu-vierailun yhteydessä, kun

talon uima-allas avattiin viilentymistä varten heltei-sillä messuilla.

Paras sisustus -äänes-tyksessä voiton vei kohde 16, Bunkkeri. Ääniä Bunk-kerin sisustus sai yhteensä 12,04%. Sisustuksessa oli otettu huomioon rakennuk-sen aiempi historia sekä osoitettu kunnioitusta ai-toja materiaaleja kohtaan. Kohteen sisustusta kuvat-tiin messuluettelossa näin: Sisustus on suunniteltu kuvitteelliselle pariskun-nalle, jolla on aikuinen juuri kotoaan muuttanut tytär. He nauttivat elämästä, johon kuuluu hyvä ruoka, matkustelu, taide, musiikki ja elokuvat. Kodin sisus-tuksessa näkyy perheen arvostus hyvää muotoilua, aitoja materiaaleja ja laa-dukkaita kotimaisia brän-dejä kohtaan. Kohteen si-sustussuunnittelijana toimi Anna-Leena Hämäläinen, ja sisustajana Hakola.

Lisätietoja:Leena Honkajuuri, viestintäpäällikkö, Suomen Asuntomessu

KaTToliiTTo huoliSSaan KaTolleTehTävien laiTeaSennuSTen

TuomiSTa ongelmiSTa

Kattoliitto kehottaa huo-lelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, kun katoille asennetaan aurinkopa-neeleita tai muita laitteita. Pahimmillaan esimerkiksi katon vedenpitävyys voi vaarantua ja takuu raueta, mikäli asennuksia ei ole to-teutettu ammattitaitoisesti.

Erilaisten laitteiden, ku-ten satelliittiantennien ja -lautasten sekä mainos-kylttien ja aurinkopanee-lien asennukset katoille ovat yleistyneet eikä yhtälö ole ongelmaton. Erityisesti kiinnostus aurinkoener-giaan on koko ajan kas-vanut, ja aurinkopaneelit

katolla ovat yleistyneet niin teollisuusrakennuksissa kuin kotitalouksissakin. Aurinkopaneelien ja mui-den laitteiden asentami-sessa on kuitenkin monia huomioonotettavia asioita, jotta katon toimivuus on taattu.

Aurinkopaneelien kiin-nitys ja sijoittaminen tulee aina suunnitella kohdekoh-taisesti, jotta varmistetaan alustan kantavuus, kiinni-tyksen kestävyys, vesitii-veys, vedenohjaus sekä lumi- ja tuulikuormat. Ole-massa olevan rakenteen kuormituksen kestävyys tai sallittavat lisäkuormat

on huomioitava suunnitte-lussa. Katoille asennetta-vissa aurinkovoimaloissa rakennesuunnittelija onkin tärkeä yhteistyökumppani. Aurinkopaneelien asen-tajalla ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia var-mistua katon teknisestä toiminnasta.

Katolle jälkiasennuk-sia tehtäessä vastuu- ja takuuasiat voivat jäädä epäselviksi tilaajalle. Esi-merkiksi urakoitsijoiden myöntämien takuiden eh-tona on yleensä katon

säännöllinen huolto. Tämä voi vaikeutua tai estyä kokonaan katolle asen-nettujen lisävarusteiden johdosta, jolloin katolle myönnetty takuu raukeaa. Kattoliiton suositus onkin, että tilaaja on aina ennen katolle tehtäviä laiteasen-nuksia yhteydessä takuun myöntäneeseen kattoura-

koitsijaan.Rakennesuunnittelun li-

säksi on varmistettava kat-tourakoitsijan ja laiteasen-nusta suorittavan tahon keskinäinen tiedonkulku. Asia ei ole itsestäänsel-vyys myöskään rakenteilla olevissa kohteissa, joissa jokainen urakoitsija huo-lehtii omasta vastuustaan

ja urakastaan. Kattoliiton mukaan tiedonkulkuun urakoitsijoiden välillä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ja tilaajille ko-rostettava kokonaisuuden ja suunnittelun tärkeyttä.

Lisätietoja:Toimitusjohtaja Sanna Nuikka

KVK-TEAM OYKatto- ja julkisivuremontitvarmalla ammattitaidolla!

Vuonna 2016 perustettu rakennusalan yhtiö, jollaon vuosien kokemus katto- ja julkisivuremonteista.Meiltä luonnistuu myös kaikenlaiset muut remontit,saneeraukset ja uudis-rakentaminen, niin ulkonakuin sisälläkin tehtävät.

Kysy rohkeasti!

kvk.team.oy@gmail.com

Pyydä ilmainen arviokäynti

Peter Vikman 050 431 0787Kristian Kuisma 045 131 0428Markku Kuisma 045 131 0427

10 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

JULKISIVU/PINNOITUSKierräTTävä rae-

puhalluS valTaa alaaKierrätettävä

puhallusrae vaiperinteinen

puhallushiekkaKorjaamojen, konepa-

jojen rakennustyömaiden, teknisten oppilaitosten ym. vakiokalustoon kuuluvat hiekka- ja raepuhallus-laitteet. Maalattavissa tai muuten pinnoitettavissa kohteissa edeltävänä työ-vaiheena on useinmiten pintojen puhdistus puhal-tamalla joko hiekalla tai muulla rakeella. Vanha, ruostunut tai likainen pinta poistetaan tai puhdistetaan ennen uutta pinnoitusta. Ympäristö- ja terveyshait-tojen eliminoimiseksi yhä useammin käytetään tai jopa vaaditaan rakeen kierrätystä ja irtoavan

pölyn talteenottamista. Tallaisia kohteita ovat eri-laiset sisällä tapahtuvat puhallukset esim. raken-nustyömaalla, vesistöjen läheisyydessä tapahtu-va puhallus tai vaikkapa siltatyömaalla tapahtuva kunnostustyö. Samoin oppi-laitoksissa annetta-va opetus pitää tapahtua terveyttä vaarantamatta ja ympäristöarvoja kunnioit-taen. Hiekkapuhalluksissa käytettävän puhallushie-kan pöly- ja ympäristöhai-tat ovat melkoiset ja niinpä yhä useammin ja useam-min käytetään korvaavia, kierrätettäviä materiaaleja – käyttökohteesta riippuen esim. korundia eli alu-miinioksidia, lasikuulaa, piikarbidia, teräsrakeita

jne. Puhallusmateriaalin kierrätyksellä päästään myös pieneen materiaalin kulutukseen. Myös tästä on saatavissa säästöjä työkohteessa.

Raepuhallukseen on kehitettyratkaisuja

Tamperelainen Kom-pressorikeskus Oy on kehittänyt ratkaisuja rae-puhalluksen laitepuolelle. Niin sanottuja pölyvapaita raepuhalluslaitteita on ke-hitetty kokonainen tuo-teperhe pienestä 5 litran säiliöllä varustetusta rae-puhaltimesta raskaaseen käyttöön tarkoitettuun, 200 litran säiliöllä varustettui-hin laitteistoihin saakka. Lisäksi vanhoihin avopu-haltimien lisälaitteeksi on kehitetty ns. Raesieppo, jonka avulla pölyt voidaan johtaa työkohteesta joko ulos tai haluttuun keräily-pisteeseen. Yhteiskun-nallisestikin merkittävää tuotekehitystyötä on ollut tukemassa myös paikalli-nen TE-keskus.

Pölyvapaalla PUHTI painehiekkapuhaltimella ongelma on ratkaistu siten, että irrotessaan puhalletta-vasta pinnasta pöly, jäte ja puhallettava rae imaistaan takaisin laitteen “kiertoon”. Pöly ja jäte erotetaan pu-hallusrakeesta erilaisten suodatinratkaisujen avulla

ja kerätään tarkasti tal-teen saastuttamatta ym-päristöä. Puhallettava rae johdetaan takaisin pai-neraepuhaltimen säiliöön ja käytetään uudelleen. Näin hengitysilma pysyy puhtaana ja ympäristö pölyttömänä sekä puhal-lusmateriaalin ympäris-töystävällinen kierrätys toteutuu.

PUHTI-raepuhalluskaappi

Pienten kappaleiden puhallus sujuu parhaiten - siististi ja pölyttömästi - PUHTI-raepuhalluskaa-peissa. Kaappi on ikkunoin varustettu suljettu tila, jos-sa painepuhaltimen tai si-vuvirtauspistoolin ja imurin

avulla kierrätetään puhal-lettava materiaali uudel-leen käyttöön. Kevyempi pöly imetään poistoilman mukana suodattimeen. Imuri vie pölyt kaapin sisäl-tä. Ja kun pölyttyviä suo-jaimia ei tarvitse käyttää on työskentely todella muka-vaa. Etuseinän lasi on aika ajoin vaihdettavissa.

Kompressorikeskus Oy on Tampereella toimiva yli 25 vuotta vanha yritys, jonka tuotteisiin kuuluu hiekka- ja raepuhallus-laitteiden ohella mäntä- ja ruuvikompressorit, erkois-kompres-sorit – kuten polt-tomoottori- ja akkukäyt-töiset - maalauslaitteet, paineilmatyökalut, rappa-

uslaitteet ja täydellinen huolto- ja varaosapalvelu. Kopressorikeskus onkin paineilmalla toimivien ko-neiden ja laitteiden täyden palvelun talo. Erityisesti hiekka- ja raepuhallus-laitteet ovat yrityksen pit-käaikaisen innovatiivisen tuotekehitystoiminnan tu-losta – laadukkaita ja tek-niikaltaan alansa parhaita. Tuotevalikoimaan kuuluu paitsi vakio-tyyppiset ko-neet ja laitteet myös asia-kaskohtaisesti kehitettyjä ja räätälöityjä tuotteita.

Lisätietoja:Kompressorikeskus OyPuh. (03) 381 2111www.kompressorikeskus.fi

vanha KaSarmialue KouvolaSSa Saa uuden elämän aSunTomeSSujen myöTä

– esillä uusinta asumista historiallisessa ympäristössäPioneeripuisto on val-

takunnallisesti merkit-tävä rakennettu kulttuu-riympäristö, joka saa uuden elämän uniikkeina asuntoina ja liiketiloina. Kuvaaja: Jari Heikkilä

Vuoden 2019 asun-tomessualue rakentuu parhai l laan Kouvolan Korialle. Pioneeripuiston messualue on alun perin venäläisten 1910-luvulla rakentama punatiilinen kasarmialue Kymijoen jyl-hissä rantamaisemissa. Pioneeripuisto on valta-kunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriym-päristö, jonka vanhat va-

ruskuntarakennukset ovat saaneet uuden elämän uniikkeina asuntoina ja liiketiloina.

–Kesän 2019 messuko-konaisuus on upea yhdis-telmä uusimpia asumisen ratkaisuja ja historiaa. Ra-kentamisen uusia ide-oita esittelevät alueelle rakennettavat modernit pientalot, rivitalot, paritalot ja uudenlainen seniori-asumisen kortteli, jotka luovat mielenkiintoisen kontrastin vanhalle kasar-mialueelle. Rakennusten kirjo on tänä vuonna poik-keuksellisen laaja, moniin aiempiin messuvuosiin

verrattuna, kun pääsem-me alueelle, jossa on näin paljon vanhaa olemas-sa olevaa rakennuskan-taa, kuvailee Osuuskunta Suomen Asuntomessujen viestintäpäällikkö Leena Honkajuuri.

Kouvolan Korialle synty-välle uudelle asuinalueelle muuttaa valmistuessaan noin 250 asukasta. Yh-teensä 8 hehtaarin alue sijaitsee 6 kilometrin mat-kan päässä Kouvolan Mat-kakeskuksesta.

Pioneeripuistossa on parhaillaan käynnissä 22 kohteen rakentaminen, joista noin puolet on har-

jakorkeudessa. Osassa kohteista tehdään jo si-sätöitä ja toisissa ollaan perustusvaiheessa. Mes-sukohteet valmistuvat omissa aikatauluissaan ja valmista tulee olla touko-kuun loppuun mennessä, projektipäällikkö Sanna Kauppi Kouvolan kaupun-gilta kertoo.

Kesän 2019 Asunto-messut ovat remonttia suunnittelevien paratii-si, sillä alueella on usei-ta korjausrakentamisen kohteita. Messuvieraat pääsevät tutustumaan muun muassa remon-toituun Pioneerikouluun,

asunnoksi remontoitavaan entiseen Miehistösaunaan ja Upseerin päiväkotiin, joka on aiemmin palvellut pioneeriupseerikerhona. Lisäksi sisustukset nou-sevat ensi kesänä entistä suurempaan rooliin itse messukokemuksen osal-ta. Vanha Pioneeripuiston alue herää todella uu-teen eloon heinäkuussa messuporttien avauduttu kuukauden ajaksi. Asun-tomessuilla Kouvolassa on ennätysmäärä tehtä-vää ja ajanvietettä aina opastetuista kierroksista erityisohjelmaan ja artisti-esiintymisiin.

Asuntomessut Kouvo-lassa ovat avoinna 12.7.-11.8.2019, kello 10-18. Poikkeuksena keskiviik-kojen artisti-illat, jolloin messuportit ovat avoinna aina kello 21 saakka.

Lisätietoja: Sanna KauppiprojektipäällikköKouvolan kaupunki, Asuntomesut Kouvolassa 2019

11SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

amoS rexinvoiTToKulKu jaTKuu

– palkitaan Vuoden 2018 BetonirakenteenaAmos Rex palkitaan

Vuoden 2018 Betoniraken-teena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta raken-nuttamisesta ja toteutuk-sesta.

Amos Rex on näyttä-vä rakennuskokonaisuus, joka koostuu uusista maanalaisista näyttelyti-loista, vanhaan loistoonsa entisöidystä Lasipalatsis-ta elokuvateattereineen sekä näyttelytilojen katto-na kumpuilevasta Lasipa-latsin tapahtuma-aukiosta. Kohde on oivallinen esi-merkki betonin käytöstä, jossa museokokonaisuu-den muunneltavat sisätilat sekä erityisesti museon vaativat maanalaiset ra-kenteet että maanpäälliset kupolirakenteet korosta-vat rakennusmateriaalin tarjoamia mahdollisuuk-sia. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennus-teknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja taitavilla detal-jeilla varustettu kiinnosta-va arkkitehtoninen koko-naisuus, joka luo osaltaan uutta vuorovaikutteista, elävää kohtaamisten ja tapahtumien julkista kau-punkitilaa ja -kulttuuria.

JKMM Arkkitehdit Oy:n suunnittelema Amos Rex on esimerkillinen kohde arkkitehtonisesta kunnian-himosta ja taidosta. Talon kaikissa rakenteissa ja useissa sisätilojen pinnois-sa, kuten pääsisäänkäyn-nin portaissa ja lattioissa betonia on käytetty ko-konaisvaltaisesti. Voitta-neessa työssä yhdistyvät

merkittävällä tavalla ark-kitehti- ja rakennesuun-nittelu, innovatiivinen tila-suunnittelu sekä taidokas ja laadukas rakentaminen.

Lasipalatsin aukiolla kohtaavat kolme vuosi-sataa: 1800-luvun alussa rakennettu Turun sotilas-kasarmi, 1900-luvulla ra-kennettu funkkisrakennus Lasipalatsi ja nyt 2000-lu-vulla paikkaan liittynyt kult-tuurin sekä avoimen kau-punkitilan yhdistävä Amos Rex. Amos Rexin maan-alaiset sisätilat nähdään ulkopuolella orgaanisina kumpareina, kumpuina ja kattoikkunoina, jotka luo-vat avoimen oleskelutilan kaupunkilaisille. Sisällä niillä on tärkeä rakenteel-linen merkitys ja ne luovat joustavia, avoimia näytte-lytiloja, joihin voidaan ra-kentaa monenlaisia näyt-telyjä. Amos Rex liittyy niin

päätilojen kuin museotoi-minnan materiaalihuollon osalta sujuvasti ympäröi-vään rakennuskantaan.

Vaativat pohja- ja kallio-rakenteet sekä museon alapuolella metron häiriö-tön toiminta oli varmistet-tava niin suunnittelu- kuin rakentamisaikana. Tek-nisesti vaativat purku- ja tuentatyöt sekä uudis-rakenteiden mitoitus- ja toteutus ovat edellyttäneet huolellista suunnittelua ja valmistelua. Uudisraken-nuksen alueella oli kallion louhintarintauksen korke-us vanhan Rexin seinälin-jalla reilusti yli kymmenen metriä ja rakennuksen ete-läpäässä uudisrakennus perustettiin paaluille. La-sipalatsin aukion keskellä oleva suojeltu savupiippu jätettiin paikalleen ja sen alapuolella ollut maan-alainen lämpökeskus pu-

rettiin. Piippu seisoi työn aikana terästukien varas-sa ja piipun alta louhittiin runsaasti pois vanhoja rakenteita ja kalliota. Suo-jeltuun savupiippuun on nyt sijoitettu museotilojen raitisilman sisäänotto- ja jäteilman ulospuhallusreitti sekä poistumistie.

Amos Rexin teräsbe-toniset paikalla valetut kupoliholvit mahdollistavat maan alle laajat pilaritto-mat tilat näyttelyiden to-teutukseen. Yläpohjan be-tonirakenteessa on kolme erisuuruista kupolia, joista nousee kattoikkunakartio. Tasaisen vesikaton osalla on lisäksi kaksi kattoikku-nakartiota. Amos Rexin näyttelytilojen tietomal-lintamalla suunniteltujen kupolien jännevälit ovat pisimmillään 32 metriä. Kupolien betonirakenteis-sa on hyödynnetty ma-

teriaalin maksimaalista puristuslujuutta ja betoni-teknologiaa. Vinojen pin-tojen betonointityö on ollut erittäin vaativaa.

Maanalaisessa taidemu-seossa on paksuja betoni-rakenteita yläpohjakupo-leiden reuna-alueilla sekä näyttelysalin lattioissa. Paksujen betoniraken-teiden kuivattamiseksi kehitettiin uusi salaoja-putkiston tyyppinen be-toninkuivausmenetelmä, joka perustuu suljettuun ja lämmitettyyn ilmankiertoon ja kosteuden imemiseen rakenteista.

Lasipalats in aukion kummut on päällystetty arkkitehdin paikalle suun-nittelemilla apilanlehden-muotoisilla ja pyöreillä betonikivillä. Vaativa ja mittatarkka yli 2000 ne-liön kiveyksen asennus- ja saumaustyö on tehty erityisellä tarkkuudella ja huolellisuudella.

Kohde on hyvä esimerk-ki julkisesta rakennukses-ta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaan-saatu ympäristöystävällis-tä, kestävää ja laadukasta rakentamista. Hankkeessa

on hyödynnetty jo olemas-sa olevaa rakennuskantaa ja se on oiva esimerkki rakennusten käyttötarkoi-tuksen muutoksesta ja kierrätettävyydestä. Myös uudisrakentamisen ra-kenne- ja materiaalien kestävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Toteu-tunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta raken-nuttamisesta, eri osapuol-ten saumattomasta yhteis-työstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta, toteutuk-sesta ja käsityötaidosta.

Amos Rex toteutettiin Helsingin kaupungin ja Föreningen Konstsam-fundetin yhteishankkeena. Amos Rex on yksityinen taidemuseo, jonka toi-mintaa Konstsamfundet rahoittaa. Suojellun Lasi-palatsin peruskorjaus oli tärkeä osa hanketta: 6 700 kerrosneliöitä. Uudis-rakentamisen osuus oli 6 300 kerrosneliötä.

Suunnittelu alkoi vuon-na 2013 ja rakennustyöt tammikuussa 2016. Muse-on ensimmäinen näyttely avautui yleisölle elokuussa 2018.

KuiTuSemenTTilaTTia haaSTaa uivaT luKKoponTTilaTTiaT

Triofloor Oy aloittaa sveitsiläisen Li &Co:n val-mistaman Micodur –kui-tusementtilattian maa-hantuonnin ja myynnin Suomessa. Absoluuttisen mittastabiilia kuitusement-tilattiaa voidaan asentaa yhtenäisenä uivana alu-eena jopa tuhansia neliöitä ilman liikuntasaumalistoja ja elämisvaroja – ainoana uivana lukkoponttilattiana maailmassa.

Sementistä, kuiduista ja mineraaleista koostuva kuitusementti tunnetaan tällä hetkellä parhaiten ra-kennusten ulko- ja sisäver-

housmateriaalina, jossa sen iskun- ja lianestokyky, vedenkestävyys, pala-mattomuus ja alhaisesta pH-arvosta johtuva or-gaanisen kasvuston esto-kyky yhdessä materiaalin hyvän pinnoitettavuuden kanssa ovat tehneet siitä paljon käytetyn verhous-levyn. Li & Co kehittämän menetelmän avulla kui-tusementistä voidaan val-mistaa nyt myös kestäviä lukkoponttilattioita, joiden tekniset ominaisuudet ovat täysin poikkeukselliset markkinoilla oleviin parket-ti-, korkki-, vinyyli- ja lami-

naattilattioihin verrattuna.Micodur-lattia valmis-

tetaan sementti-selluloo-sakuitu-mineraali-kompo-siitista, joka sisältää vain 2 % synteettisiä kuituja eikä lainkaan synteettisiä sideaineita (98 % luonnon-tuote). Valmistustavasta johtuen sen haihtuvat or-gaaniset kaasupäästöt (VOC /AgBB /< 100 ppm)ovat puuainespohjaisia lat-tioita pienemmät eikä kui-tusementti myöskään toimi helposti kasvualustana puun tapaan orgaaniselle kasvustolle.

Lattia soveltuu erinomai-

sesti lattialämmityksen kanssa käytettäväksi, sillä lämpö läpäisee materiaalin helposti (EN12524 / n. 0,05m2K/W) ja kiviaines-pohjaisena materiaalina se myös luovuttaa lämpöä tasaisesti huoneilmaan. Materiaaliin ei myöskään vaikuta ilmankosteuden tai lämpötilan muutokset (EN434 / <0,01 %), joten suuria monimuotoisia yh-tenäisiä alueita voidaan päällystää tuotteella ilman liikuntasaumalistoja ja elä-misvaroja.

Micodur-kuitusementti-lattian pohjassa on aske-

läänieriste (EN ISO 717-2/ n. 19 dB) ja pintaan on painettu uusimmalla digitaalisella painoteknii-kalla kuvapinta, joka on päällystetty erikoiskovalla Korus-lakkakerroksella (EN16511/ KL33). Lak-kapinta ei ole märkänä-kään liukas(EN51130 ja EN 13893/ R10/ luokka DS) ja askeltuntu on kiin-teä lattian painon ansios-ta (12 kg/m2.). Lattia on antistaattinen(EN1815/ < 2kV)) ja pinnan valon-, kemikaalin- ja tahrankes-tävyys on erinomainen (ISO105, EN423 ja EN438-

2). Tuotteen paloluokka on BflS1(EN ISO 717-2).

Lattiaa valmistetaan lankku- ja laattakoossa (7,5 x 200 x 1235 mm ja 7,5 x 460 x 920 mm). Mallistossa on 10 lank-kukuosia sekä 13 laat-takuosia – myös oman designkuosin painaminen on mahdollista.

Lisätietoja: Triofloor Oy, myyntijohtaja Pasi Auvinen

12 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

LVI

CUBEO

Upea neljään suuntaan avautuva hissiluukullinentakka jonka sydämenä on huippulaadukassveitsiläinen Rüegg Cubeo.Tämän ympärille voidaan rakentaa halutun kokoisen

Teho 7­15kW

Hissiluukku, näkyvyys kolmeen suuntaan.Takassa on huippulaadukas sveitsiläinenRüegg RIII takkasydän.

Teho 4,7­13,7kW

WWW.TAKKAMESTARIT.EU / WWW.RUEGG.FI

Myyntinäyttely Espoon Suomenojalla, Suomalaistentie 1­3Puhelin: 09­881 34 64

AukioloajatMa­To 10­17, Pe 10­16La 10­14

MASTER

ovh575

0€

Takkas

ydäme

n

tarjous

hinta

5100€

ovh726

8€

Takkas

ydäme

n

tarjous

hinta

6200€

Pakkasten paukkuessa energiansäästön nimissä voi tuntua tärkeältä es-tää kylmän ilman virtaus huoneistoon. Harkitse-mattomasti tehtynä se voi kuitenkin aiheuttaa sisäil-maongelmia.

Huono säästökohde

Koneellinen tai painovoi-mainen poistoilmanvaihto on hankala säästötoimen-piteiden kohde. Usein voi tuntua, että sen kautta johdetaan lämmintä si-säilmaa harakoille. Se on kuitenkin syytä hyväksyä, koska ainoat mahdolliset säästötoimenpiteet liittyvät ilmanvaihdon pienentämi-seen.

Sekä ihmiset että raken-nusten rakenteet tarvitse-vat puhdasta ilmaa. Ilman-vaihdolla on tärkeä rooli paitsi epäpuhtauksien, myös kosteuden poistami-sessa. Rakenteisiin tiivis-tyvä ja jäävä kosteus syn-

nyttää mikrobikasvustoja ja muita terveyshaittojen aiheuttajia, erityisasian-tuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.

Missään nimessä asuk-kaiden ei pidä itse tuk-kia korvausilmarakoja- tai venttiileitä. Siten saattaa tietämättään aiheuttaa reilusti tulevaa säästöä kalliimman ongelman.

Huonetiloihin tarvitaan

korvausilmaaSuuressa osassa Suo-

men asuinrakennuksia ilmanvaihto perustuu ko-neelliseen poistoilman-vaihtoon. Myös vanhem-pia, painovoimaiseen il-manvaihtoon perustuvia järjestelmiä on edelleen käytössä. Molemmissa jär-jestelmissä ilman vaihtu-vuus huonetiloissa perus-tuu järjestelmän aikaan-saamaan alipaineeseen, joka vetää sisätiloihin rai-

kasta ulkoilmaa.Puhtaan ilman hallittua

sisääntuloa varten järjes-telmissä on tyypillisesti tehty ikkunan karmeihin ulkoilman saamiseksi raot. Uudemmissa tai useissa peruskorjatuissa raken-nuksissa huoneiston ul-koseinään on asennettu erityinen korvausilmavent-tiili. Oikein asennettuna näiden kautta saadaan huoneistoon raikasta ilmaa ilman häiritsevää vedon tunnetta, Mäkinen sanoo.

Ammattilainen auttaa

Omia toimia parempi vaihtoehto on ottaa yhteyt-tä ammattilaiseen. Turhan suurella toimiva ilmanvaih-to voidaan säätää tasolle, joka tarvitaan ihmisten ja rakennusten hyvinvoin-nille.

Järjestelmän säätö voi-daan useimmiten tehdä suoraan olemassa oleviin laitteisiin. Muitakin toi-

menpiteitä voidaan harki-ta, mutta silloin tarvitaan kunnolliset kannattavuus-laskelmat. Tärkeintä on, että ilmanvaihtoon liittyvät

muutokset tehdään suun-nitelmallisesti ja oikealla ammattitaidolla.

LisätietojaLVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ryerityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen

SUOMENKAIVOSANEERAUS

PALVELUMMEJuomavesikaivojenpuhdistukset

Kaivojen sisä-puoliset korjaukset

Maavesivuotojen injektoinnit

Desinfioinnit ja pinnoitukset

Vesianalyysit

SuomenKaivosaneeraus Oy

on erikoitunutjäte- sekä

puhdasvesikaivojenpinnoituksiin ja injektointeihin.

Meillä on monen vuodenkokemus jäte- ja

puhdasvesikaivojenkorjauksista.

SUOMEN KAIVOSANEERAUSPuh. 0440 919 118 / Marko Myllyojawwww.suomenkaivosaneeraus.fi

Kysy tarjous!

älä SääSTäSiSäilmaSi laaduSTa

13SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

SCOP YLI5,5

*Kylmän ilmasto-olosuhteen vuosihyötysuhde

Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät sivuiltamme: energiapakkaus.fi

SATOJA TOTEUTUNEITA

SÄÄSTÖ- KOHTEITA

ENERGIAPAKKAUS.FI

MAAHANTUOJA:STIEBEL ELTRON OyKapinakuja 1, 04600 MäntsäläPuh. 020 720 9988, info@stiebel-eltron.fi

maalämpö noSTaaKiinTeiSTöSi arvoa

Mitä on maalämpö?Maalämpöjärjestelmät

hyödyntävät maaperään, pohjaveteen, tai vesistöön varastoitunutta aurinko-energiaa. Tämä auringon lataama ilmaisenergia ke-rätään joko lämpökaivolla kallioperästä, pintamaa-han kaivettavalla keruu-putkistolla, tai vesistöön asennettavalla keruuput-kistolla. Useimmiten maa-lämpöjärjestelmät tehdään lämpökaivojärjestelmällä, sillä tarvittava energialäh-de saadaan siten käyttöön suhteellisen pienelläkin tontilla.

Koska maaperän läm-pötila on alhainen, täytyy ilmaislämmönlähteen läm-pötila nostaa tarvittavalle tasolle. Tähän käytetään hyväksi lämpöpumpun kompressorikoneikkoa ja kylmäainetta. Tämä prosessi on keksitty jo 1800-luvun alkupuolella.

Miksi lämpöpumppu?

Tärkeimmät syyt lämpö-pumpun valintaan talon- ja käyttöveden lämmitykseen ovat järjestelmän käytön edullisuus ja yksinkertai-suus, sekä tietysti ekologi-suus. Meistä jokainen ym-märtää käytettävissämme olevien luonnonvarojen ja energian rajallisuuden, sekä hinnan. Maaläm-pöpumpulla jopa yli 70% tarvittavasta energiasta saadaan ilmaisenergiana. Tätäkin ilmaisenergian määrää voidaan lisätä liittämällä järjestelmään esimerkiksi aurinkokeräi-met. Käytön edullisuuden lisäksi säästämme samalla luonnonvaroja, ja ilmas-toa. Juuri näistä syistä maalämpö lisää kiistatta kiinteistön arvoa.

Näet, mitä säästät - EnergiamittausLämpöpumpun läm-

pökerroin kertoo, kuinka monta kilowattituntia il-maisenergiaa taloon saa-daan jokaista käytettyä sähkökilowattituntia koh-den. Eri laitteiden vertai-luun on oma standardi, EN 14511. Saksalaisen Stiebel Eltron KIINTEIS-TÖ-maalämpöpumppujen standardin mukaisesti

testattu lämpökerroin, eli hyötysuhde, on jopa yli 4.9 (0/35C˚).

Kuten kaikissa Stiebel Eltron lämpöpumpuissa, myös KIINTEISTÖ-maa-lämpöjärjestelmissä tämä on jokaisen käyttäjän to-dettavissa. Laitteistojen tehokkuuden ja luetetta-vuuden erot korostuvat isoissa kiinteistöissä joissa tarvittava lämmitysener-giamääräkin on merkit-tävä. Kaikissa laitteissa on kulutetun ja tuotetun energia mittaus.

Lämpöpumppu, mitä muuta?

Maalämpöjärjestelmän kokonaissuunnittelussa huomioidaan paljon muu-takin kuin lämmön, ja läm-pimän käyttöveden tuotto lämpöpumpulla. Stiebel Eltronin järjestelmiin voi-daan liittää myös aurinko-lämpöjärjestelmä. Erittäin merkittävänä lisäarvona järjestelmällä voi hyödyn-tää myös erittäin edullista ja ekologista passiivivii-lennystä, kalliokylmää. Tarvittaessa tietysti myös aktiivista, koneellista jääh-dytystä.

Stiebel EltronAmmattilaisten arvosta-

ma Stiebel Eltron on Eu-roopan johtava perinteikäs lämpöpumppuvalmistaja, jolla on lähes 40 vuoden maailmanlaajuinen ko-kemus maalämpöjärjes-telmistä, ilma-vesiläm-pöpumppujärjestelmistä, ja aurinkolämpöjärjestel-mistä. Kokemus korostuu isoissa, palkituissa KIIN-TEISTÖ-lämpöpumppujär-jestelmissä; Saksalaisen Stiebel Eltronin laitteet tarjotaan ainoastaan ko-konaissuunniteltuina läm-

pöpumppujärjestelminä, missä koko rakennuksen käyttäytyminen ja käyttö-veden tuotto on huomioitu keruupiirin mitoituksessa, laitemitoituksessa – ja kokoonpanossa. Stiebel Eltronin kokemus aurin-kolämpöjärjestelmistä on aina käytettävissä myös lämpöpumppujärjestel-missä.

Takeeksi laadukkaasta järjestelmästä kaikissa laiteissa on tuotetun ja ku-lutetun energian mittaus, ja 7 vuoden kompresso-ritakuu.

www.putkiasennukset.fi

MYYDÄÄNPOLTTOPUUTA

kuivaa koivua ja sekaklapiakotiin tuotuna vähintään 3 irtokuutiota

0500 952 050www.steninge.fi

14 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

Uusi öljykattila ja pohdi ilma-vesilämpöpumppua öljyn rinnalle!

hyBridilämmiTyKSelläon TulevaiSuuTTa, järjeSTelmä

vuodenajan muKaan

Lämmitysöljyn hinta alkoi laskea neljä vuotta sitten ja nyt se näyttää asettuneen paikoilleen. Öljylämmityksestä luo-puminen ei edullisen käyttöhinnan vuoksi enää houkuttele, vaan laitteet huolletaan ja vaihdetaan uusiin.

Suomessa on noin 160 000 öljylämmitteistä pientaloa. Tässä joukossa on edelleen 1980-luvulla rakennettuja öljylämmitteisiä taloja, joissa on vielä alkuperäiset öljyläm-mityslaitteistot.

30–40 vuotta vanhat kattilat eivät ole enää energiatehok-kaita eivätkä myöskään talo-udellisia käyttää, sanoo eri-tyisasiantuntija Eero Otronen Suomen Lämmitystiedosta.

1970–1980-lukujen öljy-kattilan vaihtaminen kehitty-neempään kattila-, poltin- ja säätölaite-tekniikkaan pie-nentää lämmityskustannuk-sia useimmissa tapauksissa 20–30 prosenttia.

– Öljylämmitysmuodon vä-heneminen on merkittävästi hidastunut. Lisäksi moni on alkanut etsiä täydentäviä lämmitysjärjestelmiä öljyn rinnalle. Ekologisesti ajatellen ei öljylämmityslaitteistoa siis kannattaisi ajaa ylivanhaksi, toteaa Otronen.

Kattila on öljylämmityksen

sydänAlkaako öljykattilasi olla

yli-ikäinen? Olisiko uuden kattilan aika? Kattila on öl-jylämmityksen sydän. Kun sydän sykkii hyvin, toimii koko järjestelmä paremmin. Jos kattilan ikä on ylittänyt kolmekymmentä vuotta, on viimeistään järkevää vaihtaa tilalle uusi, energiatehok-kaampi kattila.

Moni seikka kertoo siitä, että kattila on tiensä päässä: Onko öljynkulutus lisäänty-nyt? Eikö lämmintä vettä riitä tarpeeksi? Eikö poltin toimi kunnolla? Entä likaantuuko kattila nopeasti?

Kattilanvaihto uuteen ei vaadi kymmenien tuhansien investointeja. Uuden perus-

kattilan saa muutamalla tu-hannella eurolla. Panostus maksaa itsensä takaisin. Uusi kattila tuottaa lämpöä tehokkaammin ja öljynkulutus vähenee. Kattilaremontissa myös lämmönsäätöautoma-tiikka tulee päivitettyä.

Vanha kattila kuluttaa öljyä noin 2500–3500 litraa vuo-dessa. Uudella kattilalla voi saada jopa kolmanneksen säästön kulutuksessa. Uu-della kattilalla on huoletonta toiminta-aikaa edessä pitkälle tulevaisuuteen. Nykykattiloi-den tekniikka on erittäin ke-hittynyttä, ja rinnalle voi liittää myös uusiutuvaa energiaa.

Öljykattilan vaihdon yh-teydessä kannattaa usein kunnostaa myös tekninen tila. Ammattilainen osaa neu-voa, onko järkevää uusia samalla esimerkiksi pumput ja paisunta-astia.

Kattilan vaihtotarve ei tule sinulle yllätyksenä, kun huo-lehdit poltinhuolloista vuosit-tain. Hyvin suunniteltu katti-lavaihto on aina taloudellisin.

Öljylämmitys ei ole hinnalla pilattu

Uusi öljykattila ja poltin

maksavat asennuksineen keskimäärin 5 000–7 000 euroa. Jos öljylämmitykseen liitetään lisäksi ilma-vesiläm-pöpumppu, kustannus on 7 000–10 000 euroa. Tehtäes-sä valintaa hybridilämmityk-sestä tulee tarkastella mm. kiinteistön sijaintia ja kokoa, asukasprofiilia, lämmönjako-tapaa sekä omaa ajankäyttöä suhteessa tarvittavaan läm-möntuottoon.

Miksi ilma-vesi-lämpöpumppu öljy-lämmityksen rinnal-le eikä siirtymistä

maalämpöön?Ilma-vesilämpö- ja maa-

lämpöpumppu tekevät kumpi-kin saman: lämmittävät sekä rakennuksen että lämpimän käyttöveden. Ilma-vesilämpö-pumppu ei kuitenkaan vaadi energiakaivon poraamista, joka on maalämmön hank-kijalle isoin kuluerä. Siksi ilma-vesilämpöpumpun ta-kaisinmaksuaika on useita vuosia lyhempi.

Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö asennetaan sei-nään tai maatelineeseen. Rakennuslupaa ei tarvita, eikä sen takia tarvitse rikkoa pihan kivetyksiä tai muita päällystyksiä. Myös piha-maan nurmikot ja istutukset saavat olla rauhassa. Lisäksi maalämpö ei sovellu kaikille tonteille esimerkiksi maape-rän tai kaavan vuoksi.

Öljyllä lämmittäminen on

edullistaLämmitysöljyn hinta on

pysynyt vakaana neljättä vuotta, jolloin keskimääräiset hinnat ovat vaihdelleet 75 sentistä 100 senttiin litralta.

Hintataso on ollut 25–35 % edullisempi verrattuna neljän viiden vuoden takaisiin huip-puhintoihin. Eikä näköpiirissä ole lämmitysöljyn kallistumis-ta vuoden 2019 aikana. Tämä varmasti luo öljylämmittäjille uskoa investoida uusiin öl-jylämmityskattiloihin eikä ole tarvetta haikailla kalliiden lämmitystapamuutosten pe-rään maalämpöön.

Päivittäin enää noin viisi öljykattilaa vaihdetaan läm-pöpumppuun, kun niitä kalliin lämmitysöljyn aikana vaih-dettiin vielä kolminkertainen määrä. Joka päivä öljylämmit-täjät omilla kustannuksillaan tekevät kunnostuksia yli 8 öljylämmitysjärjestelmään, mikä tarkoittaa vuositasolla reilua 3000 järjestelmää (läh-de, Rakennustutkimus RTS Oy, Asuntokorjaaja 2018).

Maalämpö on syvältä

Jos 1960–80-luvuilla raken-nettuun pientaloon harkitaan lämmitystapamuutosta öljy-lämmityksestä maalämpöön, on syytä asiaan perehtyä huolella LVI-suunnittelijan opastuksella. Mikäli talon lämmönjako on toteutettu pat-teriverkostona, kuten yleensä on vanhemmissa taloissa, tulee myös verkoston tar-kastelu ja uudelleen mitoitus huomioida suunnittelussa.

Poltinhuolto mittauksineen on osaavanammattilaisen tehtävä, mutta kattilan

puhtaanapito sopii asukkaalle itselleenkin.

Ilma-vesilämpöpumpulla öljylämmityksen rinnalla saa puolitettua vuotuisen energialaskunsa.

Vertailu vanhanöljylämmitysjärjestelmän kunnostamisesta:uusi öljylämmitysjärjestelmä tai maalämpö

Kiinteistön lämmitettävä pinta-ala on 150 neliömetriä ja vuotuinen energiatarve 22 500 kWh Vanha öljykattila on otettu käyttöön 1980 luvun alkupuolella ja kattilan vuosihyötysuhde on 75 prosentti. Kiinteistön vuotuinen energiakulutus on 30 000 kWh.

Lämmitysöljyä kuluu 3 000 litraa. Polttoöljyn maksaessa 1,00 euroa litralta ovat läm-mityksen käyttökustannukset 3 000 euroa vuodessa.

Kun päätetään kunnostaa ja modernisoida öljylämmitysjärjestelmä, keskimääräinen investointi on 6 000 euroa. Uudella kattilalla vuosihyötysuhde paranee 90 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että vuotuiseksi energiakulutukseksi muodostuu 25 000 kWh eli lämmitysöljyä kuluu 2 500 litraa. Lämmityksen käyttökustannus on 2 500 euroa vuodessa.

Jos öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön, on keskimääräinen investointi 20 000 euroa. Vuosihyötysuhteella COP 3,0 saadaan maasta energiaa 15 000 kWh ja lämmityksen sähkön kulutus on 7 500 kWh. Kiinteistön kuuluessa sähkön hintatilastoissa käyttäjäryh-mään K2 on tilastoitu keskihinta 0,17 €/kWh, eli lämmityksen käyttökustannukseksi tulee 1 275 euroa vuodessa.

Vertailun tulos: Käyttökustannuksissa maalämpö saa vuositasolla 1225 euron edun. Vastaavasti investointikustannuksissa öljylämmityksen uudistaminen tulee 14 000 euroa maalämpöä edullisemmaksi. Öljylämmityskunnostus on maksettu takaisin 12 vuodessa ja samoin maalämmössä takaisinmaksu vie 12 vuotta.

Lähteet: Energiavirasto, Öljy- ja biopolttoaineala ry; lämmitysenergian keskihinta vuonna 2018.

Uusi toimiva maalämpöjärjes-telmä edellyttää useimmiten myös pattereiden vaihtoa matalalämpöradiaattoreiksi tai lämmönjaon uusimista vesikiertoiseksi lattialämmi-tykseksi.

Hyvin harvoin taajamissa pienillä tonteilla on mah-dollista toteuttaa lämmön-keruuta pinta-alaa vievänä vaakaputkistona. Porattu lämpökaivo on miltei ainoa toimiva ratkaisuvaihtoehto. Maalämpö tulee syvältä, kai-vojen syvyydet pientaloissa vaihtelevat 150 metristä 250 metriin. Vain riittävän syvä ja oikein mitoitettu energiakaivo mahdollistaa toimivan maa-lämpöjärjestelmän.

Omin toimin kohti parempaa energia-

tehokkuutta– Jokainen talonomista-

ja tekee tietysti omat rat-kaisunsa, mutta kiinteistöä kannattaa aina tarkastella kokonaisuutena, Eero Otro-nen sanoo.

– Järjestelmän modernisoi-minen ei vähennä kulutusta, mikäli talo on kovin hatara ja päästää lämmön taivaan tuu-liin. Öljynkulutuksen laskun ja taloudellisen hyödyn nimissä kannattaakin tarkastaa talon tiiveys, ovatko eristeet niin hyvät kuin voisivat olla.

– Ovatko asumistottumuk-set järkevät, onko huoneläm-pötila mahdollisesti yli Suo-messa tarkoituksenmukai-sena pidetyn 20–22 asteen. Kannattaa tarkistaa myös, ovatko lämmityksen termos-taattisäädöt kunnossa.

On hyvä tarkastaa myös, ettei vettä kuluteta turhaan: hanojen, suihkujen ja muun käyttövesikaluston kunto sekä termostaattien toimi-vuus. Vielä mietintään, onko omissa kulutustottumuksissa korjaamisen varaa.

– Rinnakkaisen lämmitys-muodon, aurinkokeräimen tai lämpöpumpun käyttö käyttö-veden lämmitykseen on jär-kevää erityisesti 4-6 henkilön, suuremmissa talouksissa, joissa vedenkulutus on run-saampaa kuin 2-3 hengen talouksissa, Eero Otronen sanoo.

Oma osuutensa öljyn kulu-tuksen määriin on myös öljy-polttimen huollolla ja kattilan puhdistuksella.

– Poltin on syytä huoltaa vähintään 2 vuoden välein ja kattila puhdistaa vuosittain. Samoin myös yli 10 vuotta vanha poltin tulee huollattaa vuosittain. Kattilan likaantumi-sen myötä sekä kulutus että päästöt kasvavat, muistuttaa Otronen.

Suomen Lämmitystieto Oy

ÖLJYLÄMMITYKSEN KUNNOSTUSVERTAILUKUNNOSTETTU ÖLJYLÄMMITYS

Pinta-ala: 150 m2, Energiatarve: 22 500 kWh

Energiakulutus 25 000 kWhÖljyn kulutus 2500 litraaÖljyn hinta 1,00 €/lKäyttökustannukset 2500 €/v

1225 € Maalämmön eduksi14000 € Öljylämmityksen eduksi 12 v Maalämmön osalta 12 v Öljylämmityksen osalta

Energiakulutus 30 000 kWhÖljyn kulutus 3000 litraaÖljyn hinta 1,00 €/lKäyttökustannukset 3000 €/v

Energiakulutus 22 500 kWhSähkön kulutus 7500 kWh Sähkön hinta 0,17 €/kWhKäyttökustannukset 1275 €/v

VANHA ÖLJYLÄMMITYS MAALÄMPÖ

Investointi 6000 €Vuosihyötysuhde 90 %

Vuosihyötysuhde 75 % Investointi 20 000 €Vuosihyötysuhde, COP 3,0

Käyttökustannuksien ero:Investointien ero:

Takaisinmaksuaika:

15SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

Lämpöä asumiseenoljylammitys.fi

Vaihda vanha öljylämmitys

uuteen öljylämmitykseen

Pienet päästöt Energiatehokas ja turvallinen

Edullisin asentaa, taloudellinen käyttää

Lisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi

16 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

SYNCONTA 700 LMaahan upotettava pumppaamo. Saatavana myös lämpöeristettynä tai lämpökaapelilla varustettuna.Soveltuu yhden kiinteistön tai kesämökin pumppaamoksi.

SANIMAT 4002Jätevesipumppaamo jätevesien pumppa-ukseen padotus kor-keuden alapuolisilta alueilta. Sopiva esim. asuinkerrostaloihin ja toimistorakennuksiin.

SANIMAT 1000Jätevesipumppaamo yhden tai kahden perheen tiloihin. Tukkeutumattomalla Contra Block järjes-telmällä varustettu.

SANISETTKäyttövalmis harmaa/jätevesi-pumppaamo kiintoainettomien jäteve-sien pumppaukseen.

NIROLIFTTäysin automaattinen ja asen-nusvalmis lattiakaivopump-paamo kosteisiin tiloihin.

PIRANHAMAT 100 & 120Pienikokoinen jäteveden pumppausyksikkö, johon voi-daan liittää suoraan yksi WC, lavuaari ja suihkuallas.

Sulzer Pumps Finland OyPuh. 010 234 3333www.sulzer.com

HUOLTO- JAASENNUSTYÖT

VESI-ILMA-LÄMPÖPUMPUT

KIINTEISTÖ-HUOLLOT

KATTILAN-VAIHDOT YM.

GSM 0400 644 955, 040 546 3292ahoset@gmail.com040-546 3292

Helmikuu kuluu syyskuu-hun nähden moninkertai-sesti enemmän lämmitys-energiaa. Omakotitalossa omilla toimilla voi parantaa asumismukavuutta ilman, että lämmityskulut karkaa-vat pilviin. Lämmitys on suurin yksittäinen asumi-sen kustannus.

Pakkasten vaikutus läm-mityskuluihin on suuri, mutta fiksu kuluttaja toimii säiden mukaisesti. Asukas voi hyödyntää olemassa olevaa lämmityksen au-tomatiikkaa ja pitää kodin säätölaitteet kunnossa.

– Säätölaitteisiin ja käyt-tötapoihin liittyvillä toimilla

voi säästää yhteensä jopa 20-30 prosenttia kodin kokonaisenergian vuosi-kulutuksesta. Kannattaa varmistaa, että pattereiden termostaatit ja vesipat-tereiden kohdalla myös venttiilit ovat kunnossa ja lämpötila-asetus järkevä. Ilmanvaihtoa ei saa kovilla pakkasillakaan sulkea, mutta puhallinnopeutta kannattaa aktiivisesti sää-tää käyttötilanteen mu-kaan, poissaollessa ilman-vaihto voi olla minimino-peudella, sanoo Motivan asiantuntija Sami Seuna.

Automaatio voidaan opettaa optimoimaan läm-

mitysmuodon valinta olo-suhteiden ja pörssisähkön vaihteluiden perusteella. Ilman älykästä automaa-tiota lämmitys ja ilman-vaihto saattavat toimia päällekkäin niin, että kotia yhtä aikaa lämmitetään ja viilennetään. Automaation avulla energiaa säästyy monella tavalla ja samalla myös sähkön hintaa voi painaa alaspäin.

Lämmitä puulla ja pidä lämpötilat kohtuullisina

Pienet asiat kuten läm-pötila-asetukset ja lämpöti-lan laskeminen huoneissa, joissa oleskellaan vain vähän, ikkunoiden sekä ulko-ovien ja parvekeovien tiivistäminen, tuuletuksen välttäminen ja ilman kier-ron varmistaminen huo-neessa pattereilta ovat toimia, joita kaikki voivat tehdä.

Jos talossa on lisäksi takka tai leivinuuni, sen käyttöönotto on pakkasilla järkevää. Puun pienpoltto tulee tehdä oikein ja läm-mittää tulisijaa säännöl-lisesti. Uusia ilmalämpö-pumppuja voi pääsääntöi-sesti huoletta käyttää ko-villakin pakkasilla, vaikka hyötysuhde heikkeneekin.

– Lämmityskuluissa voi säästää mukavasti, kun hyödyntää poissaoloase-

tuksia. Kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys kannattaa ajastaa käyttö-aikoja ennakoiden, läm-mittäen aina muutamia tunteja huoneen käyttöai-kaa ennen. Vähällä käy-töllä olevista huoneista voi väliaikaisesti laskea lämpötilaa. Lämmitetyis-sä autotalleissa ja varas-toissa riittää jopa alle 10 astetta, vaikka useimmiten niitä pidetään jopa lähes asuintilojen lämpötiloissa, sanoo Seuna.

Lue myös nämä viisi vinkkiä

pakkauskauden selättämiseen:

1. Sopiva huonelämpö vedottomissa olosuh-teissa on noin 20–22 astetta

Lämmityksessä tärkein-tä on huolehtia oikeista huonelämpötiloista. Suo-siteltava asuinhuoneen lämpötila on noin 20–22 astetta. Vedon ehkäisemi-seksi ikkunoiden ja ovien tiivistyksestä kannattaa huolehtia ja samalla huo-mioida riittävän korvaus-ilman saanti. Sisälläkin kannattaa pukea kunnon vaatteet. Lämmitysjär-jestelmässä tai talon ra-kenteissa on jotain vialla, jos joudut turvautumaan huonekohtaiseen lisäläm-mittimeen. Pitämällä läm-

pöpattereiden edusta va-paana lämmin ilma pääsee kiertämään tasaisesti huo-neeseen. Kovimmilla pak-kasilla kannattaa välttää tuuletusta. Sälekaihtimet tai verhot ikkunan edessä ainakin yöaikaan vähentä-vät lämmönhukkaa.

2. Älä lämmitä varastoa tai autotallia liikaa

Tiesitkö, että käyttämät-tömissä huonetiloissa, va-rastoissa ja autotalleissa lämpötilaksi riittää 7–12 astetta? Jos lähdet mat-kalle, kaikkien asuintilo-jen lämpötilaa voi alentaa muutamilla asteilla. Myös ilmanvaihto kannattaa sää-tää pienemmälle. Suojaa tarvittaessa vesimittaritila ja/tai vesijohdon läpivien-tipaikka pakkasvahdilla tai muulla termostaattiohjatul-la lämmittimellä.

3. Ota tulisija käyttöön viimeistään pakkasilla

Pakkaskaudella on jär-kevää käyttää aktiivises-ti tulisijaa. Vuositasolla sähkölämmittäjä voi va-raavalla tulisijalla ja sään-nöllisellä puunpoltolla kor-vata jopa 30 prosenttia kokonaisenergiankulutuk-sestaan. Säännöllisessä puupoltossa lämmitys-tä voidaan jopa säätää hieman alemmas ja näin saada suuri hyöty puu-lämmityksestä välttäen ylilämmitystä. Polttopuu kannattaa tuoda sisälle

ainakin muutama päivä ennen polttoa. Taloissa, joissa on lattialämmitys syvällä betonivalussa, latti-alämmityksen säätöä kan-nattaa laskea jo noin 12 tuntia ennen puupolttoa, sillä lattia reagoi viiveellä.

4. IlmalämpöpumppuIlmalämpöpumpulla voit

säästää paljon ja oman laitteesi energiansäästöön voit itse vaikuttaa. Muiden sähkölämmittimien, erityi-sesti ilmalämpöpumpun lä-histöllä olevien, lämpötila-asetusta kannattaa säätää muutama aste alemmaksi kuin ilmalämpöpumpulla. Ilmalämpöpumpun sisäyk-sikön ilmansuodatin tulee imuroida kerran kuukau-dessa, muuten laitteen suorituskyky ja hyöty-suhde laskevat. Likainen suodatin vaikuttaa myös sisäilmanlaatuun.

5. IlmastovinkkiKovimpien pakkasten

aikana tuotettu sähkö tuottaa eniten hiilidioksi-dipäästöjä, koska silloin sähköä tuotetaan eniten myös hiilivoimalla. Jos mahdollista, vältä suuri-tehoisten sähkölaitteiden (kuten esim. sähkökiukaan käyttöä) kalleimpien pörs-sisähkötuntien aikana.

LisätietojaMotiva Oy, Kuluttajien energianeuvontaAsiantuntija Sami Seuna

Motivan Energianeuvonta:

aloiTa nyT TuliSijan lämmiTyS– paukkupakkaset saapuvat

pohjoiSmaaT oTTivaTilmaSTopoliTiiKan

johTajuudenEnergia-alaa edustava

Energiateollisuus ry (ET) on tyytyväinen Pohjois-maiden tänään allekirjoit-tamaan julkilausumaan il-mastopoliittisen yhteistyön syventämisestä.

- On ilahduttavaa, että Pohjoismaiden pää- ja ilmastoministerit osoittavat ilmastopoliittista johtajuut-ta ja näyttävät suunnan Pariisin sopimuksen si-toumusten toimeenpanol-le, sanoo ET:n toimitusjoh-taja Jukka Leskelä.

Pohjola pystyy yhdessä entistä vaikuttavampaan ilmastodiplomatiaan, täyt-tämään omat vastuunsa sekä näyttämään esimerk-kiä muulle Euroopalle ja maailmalle.

- Pohjoismaiden yhtei-nen sitoumus on konkreet-tinen ja vahvistaa energia-alan yritysten peräänkuu-luttamaa ennakoitavuutta ja rajat ylittävää yhteistyö-tä, Leskelä jatkaa.

Päästökaupan ulkopuo-lella oleva talouden osa

tuottaa kasvavan osuuden kaikista Pohjolan pääs-töistä. Onkin tärkeää, että ministerit kiinnittivät huo-mion kokonaisvaltaisesti päästöjen vähentämiseen.

- Olen erityisen ilahtu-nut, että julkilausumassa annettiin painoarvoa myös kansalaisten tiedonsaan-nin edistämiseen ja kes-tävien ilmastoratkaisu-jen tekemiseen. Vaativat päästövähennystavoitteet eivät toteudu ilman toimien sosiaalista hyväksyttävyyt-

tä, Leskelä toteaa.Erinomainen käytän-

nön esimerkki uudesta tavasta tehdä yhteistyötä on pohjoismainen säh-kömarkkinafoorumi. Sen sidostahoja laajasti osallis-tavissa työryhmissä mieti-tään juuri nyt uusia keinoja hyödyntää lisääntyvää vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa, parantaa jär-jestelmän joustavuutta ja kykyä ylläpitää markkinoi-den tasapaino muuttuvissa tilanteissa.

- Maailman parhaimmin toimiviksi tunnustettuja rajat ylittäviä pohjoismaisia sähkömarkkinoita voidaan kehittää edelleen parem-miksi. Samalla voidaan parantaa koko talouden energiatehokkuutta ja syr-jäyttää päästöllistä muuta energiaa.

17SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

KierToilmaTaKKa on nyKyaiKaaTakat ovat paitsi läm-

mönlähteitä, joilla voidaan säästää energiaa, myös tärkeitä sisustuselement-tejä. Takan hankinnassa ja käytössä on kuitenkin omat niksinsä, jotka kannattaa huomioida, jotta lopputulos olisi toivottu: Takka kestäisi pitkään ja täydentäisi par-haiten olemassa olevaa päälämmitysjärjästelmää.

-Varaava takka soveltuu erinomaisesti puuraken-nuksiin joissa on sähkö-patterit seinillä. Vastaa-vasti kivitalossa tai taloissa joissa on lattialämmitys, on kiertoilmatakka mielestäni parempi takkavaihtoehto, kertoo Espoossa toimivan Takkamestarit Kohonen Oy:n Antti Kohonen.

Takan suunnittelussa ja hankinnassa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan tai erikoisliikkeen puoleen, josta yleensä saa asian-tuntevaa palvelua.

- Jos haluat varmistua takkamyyjän puolueetto-masta myyntipuheesta, tarkista että hänellä on myynnissä kiertoilmatak-koja ja varaavia takko-ja. Jos kauppiaalla ei ole myynnissä kiertoilmatak-koja, eivät he näistä puhu-kaan - varsinkaan niiden hyvistä ominaisuuksista, vinkkaa Kohonen.

Maailmanlaajuisilla tuli-sijamarkkinoilla varaavien

takkojen markkinaosuus on pieni,vain noin 1.5 %. Kiertoilmatakkojen osuus takkamarkkinoista on jopa yli 70 %.

- Suomessa rakennus-teollisuus on markkinoinut voimakkaasti varaavaa takkaa jo yli 30 vuotta ainoana oikeana tulisija-na. Herääkin kysymys, miksi markkinaosuus on niin pieni maailmalla, jos varaava takka olisi ainoa oikea lämmitysvaihtoehto? Varaavan takan valintaa ei voi puolustella arktisilla olosuhteillamme. Pohjois-Amerikassa ja Norjassa mereltä puhaltava tuuli tekee olosuhteista huo-mattavasti meitä arktisem-mat , eikä varaava takka ole sielläkään pärjännyt kilpailussa kiertoilmatak-kojen kanssa Jos taasen tarkastellessaan maamme johtavan varaavien tak-kojen valmistajan pörssi-kurssia viimeiseltä viideltä vuodelta, huomataan par-haiten varaavien takkojen myynnin ja suosion hiipu-misen myös Suomessa: Pörssikurssi on tullut alas viidessä vuodessa 570 %, huomauttaa Kohonen.

Kiertoilmatakan idea pe-rustuu erilliseen takkasy-dämeen ja kuorirakentee-seen. Kiertoilmalämmityk-sellä toimivat takat anta-vat lämpöä reaaliajassa.

Kohosen mukaan se on erittäin tärkeä ominaisuus nimenomaan taloissa, joissa on lattialämmitys. Kiertoilmatakan lämmön tuottoa voidaan säätää portaattomasti.

- Kiertoilmatakkoja voi käyttää myös avotakkoina, jolloin lämmön tuotto on minimaalista, lisää Ko-honen.

Kiertoilmatakka varaa lämmön talon rakentei-siin. Se tasaa huoneiston lämpötiloja ja pitää myös lattiapinnat lämpöisinä. Lämpö varataan talon ulkoseiniin, väliseiniin, alapohjaan ja yläpohjaan, sekä kaikkeen mitä huo-neistossa on sisällä.

- Kiertoilmatakka imee huoneen kylmän ilman takan alaosasta sisään-sä, lämmittää sen ja pu-

haltaa takan yläkautta takaisin huoneistoon. Kun kiertoilmatakan kuoreen muurataan riittävästi va-raavaa massaa saadaan yhdistettyä varaavan takan ja kiertoilmatakan ominai-suudet. Tämä on merkittä-vä etu lattialämmitteisissä puurunkoisissa taloissa, muistuttaa Kohonen.

Kivitalossa talon massa toimii lämmön varaajana. Kiertoilmatakalla lämmit-täessä ei lämpöä tarvitse odotella tuntitolkulla, vaan se antaa lämmön heti kun sitä tarvitaan, eli jo noin viiden minuutin polton jäl-keen.

Kiertoilmatakan etuihin kuuluu myös hyvin hallittu palaminen. Se tarkoittaa puhdasta palamista. Hor-min päästä ei tule näkyvää savua koska pienhiukkas-

päästöt ovat kiertoilma-takoissa perinteisiin tuli-sijoihin verrattuna erittäin pieniä.

- Näyttävyyttä lisää se, että kiertoilmatakan voi tehdä niin, että tuli näkyy yhteen, kahteen, kolmeen tai jopa neljään suuntaan samanaikaisesti. Tämän päivän takka on varustettu tietenkin hissiluukulla, lisää Kohonen.

Takkamestarit Kohonen Oy on täyden palvelun tulisijatalo. Yritys palvelee niin yksityisiä asiakkaita kuin rakennusliikkeitäkin kaikissa tulisijoihin liittyvis-sä asioissa.

- Uskollisille asiakkaille teemme takkaa jo heidän neljänteen taloonsa. Tämä kertoo asiakkaidemme tyytyväisyydestä ja luot-tamuksesta tuotteitamme

ja palvelujamme kohtaan, toteaa Kohonen.

www.takkamestarit.eu

Teksti: Antti Kohonen, Takkamestarit Kohonen Oy

PellettiPolttimet, -takat, -kattilat• Myynti • Asennus • Huolto • Varaosat

Wahlroos VerkstadGrankärrvägen 10, Långåminne

Puh. (06) 365 7105, 0400 862 493Sähköposti: pellets@wv.fi

www.wv.fi

Tule tutustumaanlämmitysjärjestelmäämme 8.-10.2.2019Turun rakennus ja sisustusmessuille.

Olemme osastolla A/8, tervetuloa!

Olemmeosastolla C43

Tervetuloatutustumaan!

18 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

ilma-veSilämpöpumppupäiviTTi Talon uuTeen KunToon

Uusi Jäspin ilma-vesi-lämpöpumppu leikkasi omakotitalon lämmitys-kulut alle puoleen – eikä asumismukavuudesta ole tingitty tuumaakaan.

Elettiin vuotta 2006, kun perhe Värikoski rakensi omakotitalon Nokian kau-pungin Haaviston Lato-mäkeen. Lähes tuhannen neliön tontille syntyi 135 asuinneliötä. Lisäksi tuli 36 neliön tila talo kylkeen autolle ja varastolle.

Perinteisen mallinen talo on edelleen ilo silmälle, sillä sitä on hoidettu hyvin.

– Aiomme pysyä tässä niin kauan kuin jalka vä-hänkin nousee. Olemme kumpikin eläneet näissä maisemissa yli 60 vuotta eikä meillä ole tarvetta muuttaa pois, kertoo Merja Värikoski.

Pariskunnan uusin yl-peys on ilma-vesilämpö-pumppu Jäspi Tehowatti Air Split, joka hyödyntää 8 kilowatin teholla ulkoil-maan sitoutunutta ilmaista auringon energiaa. Se otettiin käyttöön touko-kuussa 2017.

Ilma-vesilämpöpumppu hoitaa talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityk-sen.

– Se on helppokäyttöi-nen, asumisen mukavuut-ta lisäävä laite, joka lisäksi säästää huomattavasti sähköä ja euroja, Jouko Värikoski innostuu.

Laite vaihtui, mutta Jäspi-merkki pysyiJouko on tarkka mies,

joten lämmityslaiteremontti ei syntynyt hetken mieli-johteesta. Lämmitystavan ja eri merkkien huolellinen vertailu vei pari vuotta.

Joukon valinta oli moder-ni, kotimainen Jäspi Teho-watti Air. Myös aiempi ja moitteetta toistakymmentä vuotta palvellut sähkökatti-la oli samalta valmistajalta. Lämmönjako hoituu alku-peräisellä vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Maalämpökin oli vaih-toehtona. Mutta kun olisi pitänyt porata lämpökaivo ja putket tuoda seinän läpi – se tuntui liian vaivalloi-selta. Lisäksi kokonaisuus olisi tullut tuhansia euroja valittua kalliimmaksi.

– Ei alkuperäisessä kompaktissa sähkökatti-lassa mitään vikaa ollut, hyvä peli sekin oli. Mutta sähköä kului melko lailla.

Uus i lämpöpumppu maksoi asennuksineen pyöreästi 10 000 euroa. Laitteiston osuus oli hiukan alle 7 000 euroa. Asennuk-sesta saa verotuksessa kotitalousvähennyksen, isäntä erittelee.

Muutaman satasen Jou-ko sai, kun myi vanhan sähkökattilan pois. Rahaa

tärkeämpää oli kierrättämi-nen. Kattila palvelee vielä pitkään Oulussa.

Tuhannen euron vuosisäästö

Miten uusi laitteisto muutti sähkönkulutusta? Se selviää Värikosken tarkoista taulukosta, joihin hän on kirjannut sähkölas-kut vuosien ajan.

Kun talossa oli sähkö-kattila, kokonaiskulutus oli vuosittain keskimäärin 19 000 kWh. Ensimmäisenä vuotena ilma-vesilämpö-pumppu alensi lukemaksi 11 000 kWh, vaikka siihen mahtui pitkä ja hyytävä pakkasjakso.

Kokonaiskulutuksesta pyöreästi 4 500 kWh on taloussähköä, joka kuluu lämmityslaitteesta riippu-matta. Siten sähkökattilan aikana talon ja käyttö-veden lämmitys veivät 14 500 kWh vuodessa. Ilma-vesilämpöpumppu kulutti 6 500 kWh vuodes-sa. Erotus, 8 000 kWh, tarkoittaa vuositasolla yli 55 prosentin säästöä läm-mityksessä ja käyttöveden tuotossa. Rahassa se on yli 1 000 euroa.

Jouko laski, että lämmi-tyslaitteet maksavat itsen-sä takaisin kahdeksassa vuodessa. Laskelmassa hän otti huomioon kotitalo-usvähennyksen ja sähkön hinnan maltillisen nou-sun. Jos hinnat karkaavat rajummin, kuoletusaika lyhenee entisestään.

Asumismukavuudesta perhe ei ole tinkinyt piirua-kaan. Sisälämpötila pysyy 22 asteessa eikä suihkus-sa käydä kelloa tuijottaen. Takassa on poltettu puuta talvella enimmillään 2–3 kertaa viikossa.

– En usko, että meillä on tarvetta säästää nykyistä enempää, sanoo Jouko.

Merja myötäilee, että ei-köhän se ole tässä.

Moderni laite vanhan kattilan

paikalleVärikoskien talon ilma-

vesilämpöpumpun myi, mitoitti ja asensi tampere-lainen Näsin Vesijohtoliike. Sama firma perehdytti Joukon laitteen käyttöön. Värikoski kiittelee palvelua ja asennuksen nopeutta.

– Myyjä ei luvannut lii-koja, mikä olisi vain är-syttänyt minua. Toimitus sujui näppärästi kolmessa päivässä. Kuljetusvaurioi-tunut kotelopelti uusittiin ja kiertovesipumpun liitos-vuoto korjattiin. Neuvoja-kin olen saanut, joten voiko enää muuta toivoa?

Ulkoyksikkö sijoitettiin räystään alle lämpimään paikkaan. Isäntä valoi betonista alustat, joiden päälle 75 sentin korkuinen ja 60 kiloa painava ulkoyk-sikkö nostettiin.

– Ei se hypi. Eikä lait-teen melukaan häiritse. Äänenpainetaso on vain noin 50 desibeliä parin metrin päässä. Kesällä se on hyvinkin vaimea, kun invertteri ohjaa puhaltimen hitaille nopeuksille.

Ulkoyksikön lauhdeve-si virtaa saattolämmöllä varustetussa putkessa alapuoliseen viemäriput-keen. Lauhdevesiputki ei saa jäätyä umpeen.

Hiukan tavallista posti-laatikkoa isomman läm-mönsiirtoyksikön asentajat kiinnittivät teknisessä tilan seinään. Varaajan sisäl-tämä sisäyksikkö seisoo entisen sähkökattilan pai-

kalla.Sisäyksikköön liitetyt

kupariset vesiputket hive-levät silmää, siistiä työtä! Seasta erottuu kaksi varo-venttiiliä ja yksi ilmanpois-toventtiili. Ylivuotoputki on

johdettu viemäriin.

Käyttöliittymää on helppo käyttääIsäntä esittelee sisäyksi-

kön käyttöliittymää, jonka näyttö on riittävän suuri ja valikot helppo tajuta. Navigointi hoituu parilla

painikkeella ja säätöpyö-rällä. Päävalikkoja ovat sisäilmasto, käyttövesi, info ja minun laitteistoni.

– Voin helposti säätää sisälämpötilan ja käyttöve-den lämpötilan. Voin myös ohjelmoida lämmityksen ja käyttöveden viikonpäiville ja pitkiksikin jaksoiksi. Voin muuttaa talon lämpökäy-rää ja lämmitysveden me-

nolämpötilaa. Käyttöveden mukavuustilaksi voin valita säästö, normaali tai luksus sen mukaan kuinka paljon haluamme kuumaa käyt-tövettä.

Käyntihäiriöitä ei ole ol-lut. Jos sellainen tulisi, näyttö kertoo mistä on kyse ja mitä pitäisi tehdä.

– Olen niin harvoin näitä asetuksia muutellut, kun ei ole ollut tarvetta, Jouko kiittelee.

Ilma-vesilämpö-pumpun huolloksi riittää puhdistusElämä on ollut helppoa

ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Lämpöä on riit-tänyt eikä huolia ole ollut.

Lämmitysjärjestelmän huoltokin on yksinkertais-ta. Jouko Värikosken mu-kaan lattialämmitysputkis-ton paluulinjan sakkasihti pitää silloin tällöin tarkistaa ja puhdistaa. Teknisessä tilassa se on käytännössä ainoa huoltokohde.

Ulkoyksikön huolloksi riittää puiden lehtien ja muiden roskien poista-minen. Talvikaudella on syytä pitää silmällä, ettei ulkoyksikön säleikköön tai laitteen pohjaan kerry jäätä.

Laitteessa olisi varalla vielä muutamia hienouk-sia, joita Värikosket eivät vielä ole hyödyntäneet. Etäohjauksen avulla läm-

mitystä voisi seurata ja ohjata kodin ulkopuolella, vaikkapa matkoilla. Kesän helteisiin toisi viilennystä jäähdytyskonvektori, joka voisi olla seinäkiinnittei-nen Cool W tai kattomalli Cool R.

Lisätietoja: Kaukora Oywww.kaukora.fi

Jouko Värikoski katselee tyytyväisenä tarkkoja laskelmiaan. Uusi Jäspin ilma-

vesilämpöpumppu leikkasi omakotitalon lämmityskulut alle puoleen. Eikä asumis-mukavuudesta ole tingitty tuumaakaan.

– Mikäli ulkolämpötila alittaa -20 astetta tai lait-teen lämmitysteho ei muutoin vastaa tarvetta, sisäyksikön sähkövastukset alkavat lämmittää

215-litraisen varaajan vettä, Jouko Värikoski ker-too. Jouko teki itse tukevat perustukset ulkoyk-

sikölle. Melusta ei voi puhua, vaan täydelläkin te-holla ulkoyksikkö pikemminkin hyrisee hennosti.

19SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

TURUN AKKwww.turunakk.fi • info@turunakk.fi

▪ Rakennusalalle▪ LVI- ja kiinteistö- tekniikka-alalle

Lue lisää ja hakeudu opiskelemaan

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

nopeaSTi ammaTTiinraKennuS-, lvi- ja

KiinTeiSTöTeKniiKKa-aloille

Turun AKK tarjoaa am-matillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta työ-elämän tarpeisiin. Oppi-laitoksessa suoritetaan vuosittain noin 600 koko tutkintoa ja tuhan-sittain tutkinnon osia sekä erilai-sia lupakortteja, pätevyyk-siä ja sertifikaatteja. Turun AKK toimii Turussa kah-dessa toimipaikassa, Artu-kaisissa ja Kärsämäessä. Turun AKK:lla on myös oma oppisopimustoimisto sekä henkilöstövuokraus-yhtiö, joka aut-taa opiske-lijoiden työllistymisessä.

”Tarjoamme vaihtoeh-don peruskoulusta val-mistuneille, jotka eivät hakeudu toisen asteen koulutukseen. Oma koulu-tusalani rakennus-, LVI- ja kiinteistötekniikka työllis-tää oppilaitok-sessamme lähes 20 opettajaa. Aloilla on paljon kysyntää työn-tekijöistä, sillä suurten ikä-luokkien eläköityminen konkretisoituu parin seu-raavan vuoden aikana”, kertoo koulutus-päällikkö Jarkko Pirhonen.

”Huutava pula erityises-ti kirvesmiehistä, raken-nusmestareista ja -insi-nööreistä. Palkkataso on melko hyvä ja yritykset ovat valmiita maksamaan hyvistä osaajista. Kysyn-nästä kertoo myös se, että viime vuonna tähän aikaan meillä oli haku auki yh-teen rakennusalan koulu-tukseen, kun tällä hetkellä koulutuksia on reilut 12. Kouluttautumismahdolli-suuksia siis on ja meilläkin on pulaa hyvistä hakijois-ta”, Pirhonen painottaa ja jatkaa:

”Myös LVI-ala ja kiinteis-töhuolto kärsivät työvoi-mapulasta. Lähes kaikki ammattilaiset työl-listy-vät. Kiinteistönhuoltoalal-la vanhin opiskelijamme on ollut 61-vuotias, joka palkattiin työ-harjoittelun kautta työntekijäksi alan yritykseen. Kaikki on siis mahdollista.”

Opinnoissa erilaisia toteutus-

vaihtoehtoja ”Koulutuksi imme on

mahdol l ista hakeutua useilla eri rahoitusmuo-doilla. Myös oppisopi-mus-koulutus on lähtenyt uuteen nousuun. Omilla koulutusaloillani on vuo-den 2018 aikana ollut 122 oppisopimusopiskelijaa.”

”Oppisopimuskoulutuk-sessa opiskelija oppii töitä tekemällä. Oppisopimus-koulutuksen edel-lytyk-senä on alan työpaikka, jonka nuori itse hankkii. Työpaikan hankkiminen on osa työn-hakuvalmennus-ta, johon oppilaitos voi toki antaa vinkkejä. Tärkeintä on kuitenkin omatoi-mi-suus, koska sitä työnan-tajat arvostavat edelleen”, jatkaa Pirhonen.

”Oppisopimuskoulu-tuksessa oppilaitoksessa opiskellaan mahdollisim-man vähän, pääpaino on työssä oppimisessa. Saat-taa esimerkiksi olla, että jo puolen vuoden päästä opintojen aloittamisesta opiskelija siirtyy työelä-mään koulutussopimuksel-la (ent. työharjoittelusopi-mus). Usein, kun nuori hoitaa hommansa työpai-kalla hyvin, on palkinto-na työpaikka”, Pir-honen toteaa.

Suomen kieltä rakennusalan painotuksella

”Opiskelijoistamme noin puolet on maahanmuutta-jataustaisia. Heissä on pal-jon potentiaa-lia, kunhan kieliongelma ratkaistaan. Siksi järjestämmekin suo-men kielen koulutuksia eri painotuksilla esimerkiksi rakennus- ja LVI-aloille. Kun suomen kielen osuus on käyty, jatka-vat opiske-lijat normaalisti koulutuk-sessa muiden mukana.”

Naisille suunnattua koulutusta

Pirhonen kertoo, että Turun AKK järjestää myös vain naisille suunnattuja kone- ja tuotanto-tekniikan

sekä rakennustekniikan koulutuksia. Rakennus-alan koulutuksessa on täl-läkin het-kellä 10 henkilön ryhmä innokkaita naisia. Ensimmäisestä ryhmästä

yli puolet on jo työhar-joittelussa.

”Naispuoliset opiskelijat ovat usein todella moti-voituneita ja myös taitavia käsistään. Sekä rakennus-

että metalliala sopii erittäin hyvin myös naisille, joten odotammekin lisää naisha-kijoita”, Pirhonen jatkaa.

Miten hakeutua Turun AKK:n koulutuksiin?

”Kaikkiin koulutuksiimme haetaan kotisivujemme kautta. Yksistään raken-

nus- sekä LVI- ja kiinteis-tötekniikan aloilla käynnis-tyy vuoden 2019 aikana yhteensä 15 koulutusta”, Pirhonen summaa.

www.turunakk.fi

20 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

MAARAKENTAMINENKunTalla

helppohoiToinen piha

Kuntta, eli siirtovar-vikko, on erilaisista var-pukasveista koostuva metsänpohjamatto. Se luo pihaan kauniin help-pohoitoisen tunnelman.

Kunttapihan edut ovat lyömättömät: Piha on heti valmis ja se elää vuoden-aikojen mukaan. Keväällä raikas vihreä muuttuu ke-sän myötä tummanvihre-äksi, kun taas syksyllä värit hehkuvat ruskan sävyissä. Suomen Kunttapiha on toi-

mittanut ja asentanut kunt-tasiirrännäisiä vuodesta 2000 alkaen, osana maan-rakennus- ja pihatyöpalve-luitaan. Yrittäjä Heikki Kela kertoo nostavansa kuntan metsätalousmetsistä, jotka ovat menossa päätehak-kuuseen. Kuntan toimitus on luvanvaraista. - Meiltä saa alkuperäistodistukset kuntalle.

Uusi kunttapiha on kuin uusi koti varvikolle, joka siirretään turvaan ennen

metsäkoneiden saapu-mista. Usein sanonkin asiakkailleni, että he ovat tehneet ekoteon, hymyilee Kela.

Kela toimittaa kuntat pienimmillään 24 neliöön, eli pieniäkään asiakkaita ei ole suljettu pois. Hän kertoo, että kuntan suo-sio on viime aikoina ollut nousussa.

- Kuntta soveltuu mo-nenlaiseen kohteeseen. Sitä voi käyttää yhtälailla

maakellarin tai pihasaunan katolla, kuin koko pihalla tai todella jyrkissäkin pai-koissa, hän luettelee.

Kuntta toimitetaan kuor-malavoille pakattuna le-vyinä, jotka on helppo asentaa valmiille pohjalle.

Kuntan alle levitetään n 10 cm hiekkaa. Hyvä pohjatyö varmistaa, ett-eivät rikkakasvit puske vuosien saatossa varpu-kasvillisuuden sekaan. Jos rikkakasvillisuutta on paljon, suosittelee Kela hiekkakerroksen alle asen-nettavan vahvan suodatin-kankaan.

Kuntassa on 5-10 cm paksu juuristo, joten pi-haan tuotava metsämatto on varpujen kanssa yh-teensä jopa 20 cm paksu. Kela muistuttaakin, että tämä olisi hyvä huomioida pihan pohjarakenteiden sekä tontilla sijaitsevien rakennusten perustusten korkeuksissa.

Kunt ta on luonnon maisemointituote, johon muodostuu polkuja kul-kuväylille, aivan kuten

metsässäkin. Käytävät ja reitit poluille kannattaakin suunnitella etukäteen ja toteuttaa kuntan asennuk-sen yhteydessä. Sorapolut ja kivetyt käytävät sopivat hyvin kunttapihaan. Myös puiset kulkureitit ovat yleistyneet viime vuosina. Kunttapiha yllättää iloisesti syyskesällä oman pihan marjasadolla!

Kuntan toimitukset ja asennukset:

Turun jaHelsingin seutu:

Arboristi-puutarhuriMinna Toivanen T:mip. 050 4310 930minnatoivanen@kolumbus.fiwww.minnatoivanen.fi

Muu Suomi:Suomen kunttapihaSnowwayHeikki Kelap. 0400 287 221suomenkunttapiha@gmail.comwww.suomenkunttapiha.fi

Mäkelänkankaantie 249490 Neuvoton

Maahantuonti: 05 - 343 5666 (24 h) www.hamre.fiinfo@hamre.fi

CAMSO-kumitelat hyllystä-

50vuotta

luonnonvaraKeSKuKSenTuTKijoille Sören WiBe -palKinTo

– metsien hiilensidontaan tarvitaan ohjauskeinoja

AMMATTILAISETOIKEAAN TARPEESEEN

www.tgj.fi

Lukelaiset Jussi Lin-tunen ja Jussi Uusivuori ovat saaneet the Journal of Forest Economics -lehden Sören Wibe -palkinnon hii-lensidontaan kannustavia ohjauskeinoja käsittele-västä artikkelistaan. Leh-den perustajan mukaan nimetty palkinto annetaan kahden vuoden välein par-haalle tutkimusartikkelille.

Kahden vuoden aikana Journal of Forest Eco-

nomics -lehdessä on jul-kaistu 71 artikkelia, joiden joukosta valinta tehtiin. Lintusen ja Uusivuoren artikkeli On the Economics of Forests and Climate Change: Deriving Optimal Policies julkaistiin vuonna 2016.

– Artikkelissa julkaistun tutkimuksemme mukaan metsien hiilensidontaan voidaan kohdistaa erilai-sia ohjauskeinoja. Täl-

lä hetkellä politiikassa ei oteta riittävästi huomioon metsien ja niiden käytön ilmastovaikutuksia, pohtii tutkimusprofessori Jussi Uusivuori.

Metsien ja biomassan käytön ilmasto-ohjaus voi-daan toteuttaa eri tavoin, mutta ohjauskeinojen tu-lee olla toistensa kanssa yhteensopivia. – Metsän-hoidon kannustimien li-säksi myös puunkäytölle

olisi tarkoituksenmukais-ta asettaa ohjaus, joka kannustaa pitkäkestoisia hiilivarastoja kerryttävään puunkäyttöön, toteaa tut-kija Jussi Lintunen.

Hiilinieluille hintaArtikkelin aihe on polt-

tava sekä Suomessa että kansainvälisesti. EU:n il-mastopolitiikassa on käy-tössä monia kannustimia kasvihuonekaasupääs-töjen ilmastovaikutusten hillitsemiseksi, mutta hii-lensidontaan ei ole kan-nustimia. Tutkimuksessa etsitään poliittisia ohjaus-keinoja, joilla päästäisiin hyvään ja kustannuste-hokkaaseen lopputulok-

seen metsien hiilinielujen hinnoittelussa. Mukana tarkastelussa ovat met-sänomistajat, yritykset ja yhteiskunnan päätöksen-tekijät sekä lopputuottei-den kuluttajat.

– Suosituksemme on se, että politiikkaa pitää viedä toimijatasolle. Maanomis-taja ja metsänomistaja vastaavat niistä toimista, joilla tämä hiilensidonta tehdään. Nyt asiaa käsitel-lään vain valtioiden tasolla, kertoo Uusivuori.

– Hiilinielujen markkinat kytkeytyvät myös EU:n LULUCF-regulaatioon. Mallissamme hiilensidon-takorvauksilla ohjattaisiin metsänomistajien käyt-

täytymistä niin, että hii-livaraston koko kasvaisi ohjauksettomaan tilantee-seen nähden, Lintunen täydentää.

Lintunen ja Uusivuori tekevät metsä- ja ympäris-töekonomian tutkimusta. Luken Biotalous ja ym-päristö -yksikön Yritys- ja ympäristötalous -ryhmäs-sä aiheen parissa työsken-telee aktiivisesti nelisen henkeä, ja viime vuosina tutkijat ovat tehneet useita julkaisuja teemasta, jossa taloustiede liitetään kiinte-ästi metsätieteisiin.

Lisätietoja:Tutkimusprofessori Jussi Uusivuori, Luke

21SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

www.kankareenpaalutus.f i

T E R Ä S PA A L U T U K S I A

050 5273 614 myynti@kankareenpaalutus.fi

40vuotta

- Pienkaivinkonetyöt ja maa-ainekset - Nostot ja kuljetukset- Vaihtolavat ja varastokontit

Puh. 0400 525 855www.siipola.net

eTelä-Suomen alue-eKologiSTaverKoSToa ajanTaSaiSTeTaan

- vaikuta ehdottamalla arvokkaita luontokohteitaMetsähallitus on aloitta-

nut alue-ekologisen ver-koston ajantasaistamisen Etelä-Suomen valtionmail-la. Projektissa päivitetään vuosina 1996-2000 laa-dittujen alue-ekologisten suunnitelmien tietoja. Se on yksi osa Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelmaa ja val-mistuu vuoden 2019 lo-pussa.

Vuosien saatossa ver-kostossa ja metsätalouden toimintaympäristössä on tapahtunut runsaasti muu-toksia. Merkittävimpiä ovat olleet Metso-toimintaohjel-ma ja sen mukana tulleet uudet maankäyttö- ja luon-tokohteet sekä metsälain 10§:n muutokset. Laissa erityisen arvokkaiden elin-

ympäristöjen tulkintaa on muutettu ja lain mukaisia kohteita lisätty.

Alue-ekologinen ver-kosto säilyttää ja ylläpitää monimuotoisuutta sekä sovittaa yhteen metsien eri käyttömuotoja. Verkosto koostuu monikäyttömet-sien ja suojelualueiden kokonaisuudesta, jossa ne täydentävät toinen toi-siaan. Verkoston laatua parannetaan etsimällä mo-nikäyttömetsistä arvokkai-ta luontokohteita. Samalla päivitetään ja korjataan vanhoja verkoston tietoja. Tavoitteena on entistä tarkempi tieto monikäyt-tömetsien luontoarvoista.

Yleisöltä toivotaan apua uusien arvokkaiden koh-teiden löytämiseksi. Osoit-

teessa www.metsa.fi/vai-kuta on avoinna karttapoh-jainen nettikysely, jossa vinkkejä voi antaa. Kohteet voivat olla riistan, retkeilyn tai maiseman kannalta tärkeitä tai ne voivat olla yksittäisiä vanhoja metsiä, karttapohjilta puuttuvia lähteitä, luonnontilaisia soita jne. Ilmoitetut kohteet tarkastetaan paikkatieto-aineistoista ja tarvittaessa maastossa. Kyselyn lisäksi Metsähallitus keskustelee päivitystarpeista sidosryh-mien kanssa eri tilaisuuk-sissa.

Lisätietoja: Metsähallitus, Metsätalous Oy, projektipäällikkö Suvi Haapalehto

pohjoiSmainen viherKaTTopalKinTo helSinKiläiSelle

vihreiSTä vihrein -KerroSTalollePohjo ismainen The

Scandinavian Green Roof Award 2018 -palkinto on myönnetty Helsingin Jät-käsaaressa sijaitsevalle TA-Yhtiöiden Vihreistä vih-rein -asuintalohankkeelle.

Vuonna 2017 valmistu-neessa Vihreistä vihrein -kerrostalokorttelissa on 121 asuntoa ja kaiken kaikkiaan 2 256 m² viher-kattoa ja kattopuutarhaa. Kattopuutarhakokonai-suus muodostuu kuudes-ta eri ketoniitty-, keittiö-, metsämarja- ja sammal-saniaispuutarha-alueesta sekä maksaruohoviherka-tosta. Rakennusta peittää viherjulkisivu. Asukasviih-tyvyyden ja kaupunkivih-reyttämisen ekologisten näkökohtien lisäksi ra-kennusprojektin avulla tutkitaan kasvijulkisivujen ja viherkattojen rakenteel-lisia vaikutuksia ja niiden toiminnallisuutta osana rakennusta.

Palkintolautakunta perusteluissaan:”Vihreistä vihrein -hank-

keen idea oli toimia esi-merkkinä kaupunkivihre-yttämiselle. Hanke osoitti, kuinka tärkeää onnistu-neen tuloksen kannalta on, että vihersuunnittelu on kiinteä osa prosessia hankesuunnittelun alusta loppuun ja koko raken-tamisen ajan. Vihreistä vihrein -hanke on monia

muita rakennushankkei-ta kunnianhimoisempi, sillä siinä kattopuutarhat yhdistyvät eri toiminnalli-suuksiin ja tavoitteisiin. Se on peloton ja intohimolla toteutettu hanke, jossa on hyödynnetty nykyaikaisia ideoita ja ratkaisuja suun-nitella ja toteuttaa vihrei-tä rakennuksia. Hanke asettaa myös lähtötason tulevaisuuden kaupunki-vihreyttämiselle.”

TA-Yhtiöiden kommentit:

”Vihreistä vihrein -hanke on ollut hieno haaste. Se on ollut hyvä mahdollisuus kokeilla ja kehittää vihre-ää konseptia asumisessa rakennusta ja energiaa

säästävin keinoin, ja antaa meille arvokasta tietoa ajan kuluessa. Haluamme olla osaltamme tuomas-sa luontoa kaupunkiin ja saada tietoa,miten kasvil-lisuus vaikuttaa asumis-viihtyvyyteen sekä yhtei-söllisyyteen. Saamamme asukaspalaute kertoo mei-dän olevan oikealla asial-la – tällaisille hankkeille on tiheissä kaupunkikes-kuksissa tarvetta. Mikäli kunnat huomioivat tont-tipolitiikassaan tällaisen rakentamisen, olemme valmiit jatkamaan vihreää rakentamista. Saamam-me kokemukset Vihreistä vihrein -asuntokorttelista auttaa meitä löytämään sopivia ja taloudellisesti

tehokkaita toteutustapoja myös jatkossa.”

Asukkaat ovat luon-nehtineet asuintalo-

aan seuraavasti:”Yksi Suomi 100 vuotta

-teemoista oli "suomalai-nen onni asuu metsässä". Meille täällä kaupungissa asuville Vihreistä vihrein -kattopuutarha tarjoaa pienen mahdollisuuden virkistäytymiseen aina kun siltä tuntuu. Suuri kiitos siitä suunnittelijoille ja to-teuttajille.” – Talossa asuva perhe

Viherkatot ovat kaupun-kivihreyttämisen kannalta avainasemassa yhä tiivis-tyvässä kaupunkiraken-tamisessa. Viherkattojen avulla voidaan lieventää muun muassa ilmaston-muutoksesta aiheutuvia lämpö- ja hulevesivai-kutuksia. Scandinavian Green Infrastructure Asso-ciationin (SGIA) vuotuinen Viherkattopalkinto jaetaan vuosittain erityistunnustuk-sena. Palkinnon tarkoitus on inspiroida rakennusten omistajia, suunnittelijoita ja rakentajia laadun ja in-novaatioiden tavoitteissa. Tänä vuonna ehdolla oli kahdeksan pohjoismaista viherhanketta. Voittaneen Vihreistä vihrein -hank-keen rinnalla toisen pal-kinnon sai 79&Park -hanke Tukholmasta ja kolmannen

palkinnon Herlev Ny Hos-pital Tanskasta.

Lisätietoja:TA-Yhtiöt

22 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

KIINTEISTÖNHOITO

pulse

An ASSA ABLOY Group brand

Rykmentintie 2, 20810 TURKUPuh. 020 7000 200www.turunlukko.fi

nollahuKKa-elämänTa-vaSSa vuoden jäTTeeT

mahTuvaT laSipurKKiin

- Tykkylunta on täällä Imatran suunnalla jo näh-tävissä. Nuorissa kasva-tusmetsissä puut ovat luo-killaan ja riukuuntuneissa metsissä puita on katkeil-lut, kertoo työsuojeluval-tuutettu Pasi Parviainen. Hän ostaa työkseen puuta yksityismetsänomistajilta ja kulkee lähes päivittäin metsässä.

- Kun liikut maastossa, muista turvallisuus. Vältä tykkylumialueita ja kierrä ne. Muista kertoa tuttaval-le, milloin lähdet metsään

ja milloin palaat. Jos si-nuun ei saada yhteyttä, niin tiedetään hälyttää apua. Ja vaikka menisit metsään kaverin kanssa, niin kerro kolmannelle, missä liikutte. Kännykkään kannattaa ladata 112-so-vellus, Parviainen neuvoo kaikkia luonnossa liikkujia.

Työturvallisuuskeskus TTK ja METO – Metsäalan Asiantuntijat ry tekivät yhteistyössä videon ”Hil-jainen kuolema”, missä kerrotaan tykkylumesta ja sen vaaroista. Videolla

kuullaan Meton työturval-lisuusasiantuntija Markku Varista.

- Lähipäivien sääen-nuste lupaa lisää lunta, mikä kasvattaa metsien lumitaakkaa entisestään. Muista tarkkailla tilannetta metsässä, Markku Varis muistuttaa.

- Varmista metsään läh-tiessä, että kännykässä on virtaa ja kenttää, jotta voit tarvittaessa hälyttää apua itsellesi tai jollekin toiselle. Helpotat pelastustoimia myös pukeutumalla näky-

västi, hän neuvoo.METO – Metsäalan Asi-

antuntijat ry:n puheen-johtaja Stefan Borgman kehottaa varovaisuuteen kaikkia luonnossa liikkujia:

- Ihmishenki ja turval-lisuus ovat ykkösjuttuja. Nollatoleranssi näissä asi-oissa on ainoa oikea tie, hän toteaa.

Lisätietoja: puheenjohtaja Stefan Borgman

www.tgj.fi

Energiatodistukset ja kuntotarkastuksetkaikkiin kiinteistöihin

Sertifioitu Energiatodistusinsinööri Kurt WesterlundP. 050 5814 602 www.renson.fi

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 1.–3.2. järjestettyjen Asta Rakentaja -messujen tee-moina olivat tänä vuonna remontointi, keittiöt ja ko-din turvallisuus. Vetonau-loina olivat elämyksellinen pakohuonepeli sekä tee-se-itse-alue, jossa remp-pakuvioihin voitiin tutustua omin käsin. Perjantaina järjestettiin oman talon rakentamisesta ja perus-korjauksesta haaveileville maksuttomat Rakentaja- ja Remonttikoulut. Lauantai-na rokkitähti Sipe Santa-pukki kertoi ekologisesta talohankkeestaan ja nol-lahukka-aatetta avasi Otso Sillanaukee, jonka vuoden jätteet mahtuvat puolen litran lasipurkkiin. Sunnun-taina nuijittiin hyvänteke-väisyyshuutokauppa. Mes-suilla oli tänä vuonna noin 280 näytteilleasettajaa, viime helmikuussa mes-suilla oli 12 046 kävijää.

Nollahukka-elämänta-van nimeen vannovalla Otso Sillanaukeella on toi-mivia vinkkejä jokaiselle, joka haluaa pohtia omaa kulutuskäyttäytymistään. Sillanaukee piti puheen-vuoron Asta Rakentaja -messuilla 2.2.

– Kannattaa joskus tyh-jentää ja käydä läpi oma sekajätepussi ennen sen viemistä roskakatokseen. Kohtaamalla omat jätteet ja omien kulutustottumus-tensa jäljet voi paremmin ymmärtää, mitä jätettä omassa elämässään eni-

ten aiheuttaa ja aloittaa juuri sen jätteen karsimi-sessa tai korvaamisessa jollain pakkauksettomalla vaihtoehdolla, Sillanaukee vinkkaa.

Kestävä elämäntyyli ei Sillanaukeelle ole vain roskien vähentämistä, vaan kaiken hukan mini-moimista. Huomiota voi kiinnittää esimerkiksi kodin lämpötilaan ja ruokahävik-kiin. Myös taloyhtiöt voivat vaikuttaa asukkaidensa kierrätyshalukkuuteen.

Lauantaina 2.2. mes-sujen juontaja Oska-ri Palomäki haastatteli Apulanta-yhtyeestä tuttua Sipe Santapukkia tämän talohankkeesta, joka on tri-buutti sekä suomalaiselle luonnolle että orgaaniselle arkkitehtuurille. Sunnuntai-sen hyväntekeväisyyshuu-tokaupan tuotto ohjattiin

mielenterveystyöhön.

Pakohuonepelissä testissä ol palo-

turvallisuustaidot – taidot haltuun ja remonttihaaveista

tottaPirkanmaan pelastuslai-

toksen kokemuksellisessa pakohuonepelissä keski-tyttiin paloturvallisuuteen. Tästä pakohuoneesta ei kuitenkaan paeta, vaan yhdessä toimimalla ja ha-vainnoimalla tehdään kai-kille turvallinen olo. Tarkoi-tus oli avata silmät myös oman kodin mahdollisille riskitekijöille.

– Voimme itse tehdä pie-nillä arkisilla toimilla kodis-tamme turvallisen, mutta yhtä lailla voimme helposti huolimattomuuden ja vä-

linpitämättömyyden avulla tuottaa itsellemme riskejä, vinkkaa pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen Pirkanmaan pelastuslai-tokselta.

Suomalaisten into re-montoida omin käsin on laantunut, nyt hyödynne-tään enemmän ammattilai-sia. Messuillaomia nikka-rointitaitojaan voi kuitenkin kohentaa laajan remon-tointisisällön avulla. Hands on by K-Rauta Lahdesjärvi -pisteellä voi suunnitella mood boardin ja tutustua laatta- ja tapettiuutuuksiin, testissä on myös ammat-timaisia sähkötyökaluja ja pesureita. Lauantai-na järjestettiin PRKK:n hyödylliset Rakentaja- ja Remonttikoulut, jotka oli suunnattu oman talon ra-kentamista tai peruskorja-usta suunnitteleville.

TyKKylumen määrämeTSiSSä KaSvuSSa

23SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

ALUESUOJAUKSENASIANTUNTIJA

- Aidat, portit,puomit, automatiikka ja huollot

Kynttilätie 9, 11710 RIIHIMÄKI

Puh. 0400 458 122, 050 547 7705www.puomitek.fi • puomitek@puomitek.fi

Kärsämäentie 35, 20360 TURKU www.julkisivukonsultointi.fi

– Maalaus-, rappaus-, saumaus- ja betonin korjaustöiden neuvonta,

suunnittelu ja valvonta– kuntoarviot, -tutkimukset, rakennuttajatehtävät

JULKISIVUKONSULTOINTI JK OY

Puh. (02) 233 0840, 0400 827 920

TTS – TyöTehoSeuraKouluTTaa

viemäriSaneeraajia!Tilastokeskuksen arvi-

on mukaan korjaustarve asuntojen talotekniikka-järjestelmissä kasvaa voi-makkaasti vielä vuosikym-menen ajan. Vanhat vesi- ja viemäriputkistot tulevat käyttöikänsä päähän ja aiemmin saneeratut koh-teet tulevat jo toiselle kier-rokselle. Korjaustarvetta kasvattaa myös ongelmat uusissa putkistoissa, jois-sa valurautaosien huonon laadun ja asennustyövir-heiden takia putkisto alkaa vuotamaan jo muutaman vuoden sisällä asennuk-sesta.

Putkistojen uusiminen ”perinteisellä menetelmäl-lä” eli purkamalla vanhat putket pois ja asentamalla uudet, on varsin raskas ja kallis tapa toteuttaa linjasaneeraus. Asukkaat joutuvat tällöin evakkoon, koska tekniikkakuiluihin

pääsy edellyttää käytän-nössä kylpyhuoneiden ja joskus myös keittiön pur-kamisen.

Putkien saneeraaminen moderneilla menetelmillä, kuten pinnoittamalla ja su-kittamalla on todettu alku-aikojen haasteiden jälkeen erittäin luotettavaksi ja edulliseksi menetelmäksi. Suomi on edelläkävijä-maa sukitukseen liittyvien tuotteiden ja menetelmien kehittelyssä, muut maat ottavat meistä oppia!

Sukittamalla toteute-tuissa remonteissa ei juu-rikaan ilmene ongelmia jälkeenpäin. Tämän ovat huomanneet myös va-kuutusyhtiöt, joista osa määrittelee sukittamalla saneeratun putkiston uutta vastaavaksi.

Putkistosaneerauksessa käytettävät tuotteet ja me-netelmät ovat sertifioituja

Eurofins Expert Services Oy :n toimesta (ent. VTT Expert Services). Tämä on yksi osa laadunvarmistus-ta. Toinen osa on viemäri-saneerausta suorittavien asentajien ammattitaidon varmistaminen.

TTS – Työtehoseura on yhteistyössä Moment ry :n (Modernit viemärisa-neerausmenetelmät) ja Eurofins Expert Services Oy :n kanssa kehittänyt viemärisaneeraajan pä-tevöitymiseen tähtäävän koulutuksen. Kolmepäi-väisen koulutuksen aikana pääpaino on turvallisessa ja laadukkaassa työsken-telyssä. Koulutus sisältää teoriaopintoja sekä käy-tännön harjoituksia todel-lisia kohteita vastaavis-sa viemärijärjestelmissä. Koulutuksen päätteeksi osallistujan osaaminen varmistetaan kirjallisella

tentillä sekä näyttötyöllä, jonka osallistuja toteuttaa todellisessa saneeraus-kohteessa. Koulutuksen hyväksytysti suoritettuaan osallistuja voi hakea hen-kilösertifiointia Eurofins Expert Services Oy :lta.

Henkilösertifiointi tarkoit-taa sitä, että sertifikaatin haltijan osaaminen on varmistettu luotettavilla menetelmillä. Sertifikaatin voimassaolon jatkuminen edellyttää, että sen haltija pitää ammattitaitoaan yllä; siis tekee viemärisanee-raustöitä ja raportoi niistä sertifioijalle sekä osallistuu säännöllisin väliajoin täy-dennys- ja päivityskoulu-tuksiin.

LisätietojaTTS TyötehoseuraMikko Myller

älyKäS KeinopienenTää SähKölaSKua

Sähkön jyrkästi noussut hinta puhuttaa. Lämmitys on sähkölämmitteisen ko-din suurin yksittäinen ener-giasyöppö, joka vastaa keskimäärin 50 prosenttia kodin sähkön kulutukses-ta, ja moni sähkölämmit-täjä kokee, ettei voi itse vaikuttaa asiaan. Todel-lisuudessa on olemassa keino, jolla sähkölämmit-täjä voi pienentää sähkö-laskuaan. Suomalainen OptiWatti on lämmityksen ohjausjärjestelmä, joka leikkaa kulutusta älykkääs-ti asumismukavuudesta tinkimättä.

Älykäs, oppiva lämmi-tyksen ohjaus on keskei-sin keino parantaa kodin energiatehokkuutta, ja langaton järjestelmä sopii vanhan lämmitysjärjestel-män rinnalle ilman suuria remontteja. OptiWatti Oy:n toimitusjohtaja Ari Tolonen kertoo yrityksen asiakkai-

den saavuttaneen jopa 40 prosentin säästöjä sähkö-lämmityksen kuluissa.

- Älykkäälle lämmityksen ohjaukselle on nyt iso tila-us. Säästön lisäksi ener-gian ilmastovaikutukset kiinnostavat tänä päivänä niin kuluttajia kuin isojen liiketilojen ja julkisten ra-kennusten päättäjiä. Jo-kainen säästetty kilowatti-tunti säästää ympäristöä. Olemme asentaneet Opti-Watin jo lukuisiin kohteisiin Suomessa, ja ensimmäi-set asennukset Ruotsiin teimme loppuvuonna.

Rivitalokolmion lämmityskulut

puolittuivatVantaalainen Mikko

Pennanen kokee järke-väksi hyödyntää keinot, joilla voi säästää turhasta kulutuksesta. Rivitalokol-mion sähkölämmityksestä oli helppo leikata ylimää-

räinen pois. Pennanen onnistui jo ensimmäisen OptiWatti-vuoden aikana säästämään 77 neliömet-rin asunnon lämmitysku-luista noin puolet. Kun ennen järjestelmää kodin lämmitys maksoi 1 200–1 400 euroa vuodessa, mak-saa se nyt vain 700 euroa.

Säästö perustuu pieniin, mutta optimaalisiin lämpö-tilan säätöihin. OptiWatin avulla kodin huoneet voi säätää lämpenemään tai viilenemään täsmällisesti tiettyyn aikaan. Kotia ei esimerkiksi pidetä täydes-sä mukavuuslämpötilassa silloin, kun asukkaat ovat päivisin töissä. Tavallisilla termostaateilla vastaavaa ajastusta ei ole mahdollista tehdä. Lisäksi OptiWattiin voi liittää ilmalämpöpum-pun, jolloin kaikki läm-mittimet toimivat yhtenä kokonaisuutena.OptiWatti toimii kaikkien sähköso-

pimustyyppien kanssa. Pörssisähköä käyttäville järjestelmä tarjoaa mah-dollisuuden lisäsäästöön. Pennasillakin OptiWatti säästää kahdella tavalla: pienentämällä kokonais-kulutusta sekä ohjaamalla kulutusta halvoille tunneil-le. Mikko Pennanen on eri-tyisen tyytyväinen siihen, että kaiken älyn takana on helppo käyttöliittymä, joka toimii niin tietokoneella, tabletilla kuin puhelimella.

Lisätietoja: Ari TolonenOptiWatti Oy

MYYNTI - SUUNNITTELU - VALMISTUS - ASENNUSMITTATILAUKSENA: Lasiterassit ja -huoneetUUTUUS: Aurinkoenergiaa varastoiva lasikatto!

Sijoita tulevaisuuteen! Valitse VISION solarwww.visionlasiterassit.fi • myynti@visionlasiterassit.fi Kårkullantie 2 • 21610 KIRJALA • P. 040 8252 533

Löydät meidät osastolta A49

24 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

SÄHKÖRAKENTAMINEN

– S2-ryhmän sähköurakointi– Sähköasennukset

• SÄHKÖTYÖT AMMATTITAIDOLLA VUODESTA 1955 •

Parrantie 2, 20300 TURKUPuh. (02) 253 9666

www.turunsahkohuolto.fi

Fingrid ToTeuTTaadigiTaaliSen SähKöaSeman piloTin

Fingr id on va l innut kumppanikseen Empower PN Oy:n ja Sprecher Au-tomationin digitalisoimaan Pernoonkosken sähköase-man. Tavoitteena on saada kokemuksia ja kartoittaa mahdollisuuksia digitaali-sen tekniikan hyödyntämi-sestä sähköasemaympä-ristössä.

Tammikuun 23. päivä Fingrid on allekirjoittanut sopimuksen Pernoonkos-ken sähköaseman perus-parantamisesta ja digita-lisoimisesta Empower PN Oy:n kanssa. Teknologia-toimittajana ja integraat-torina projektissa toimii itävaltalainen Sprecher

Automation. Sopimuksen arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyy tammikuun aikana ja ase-man uudet järjestelmät otetaan käyttöön vuoden 2020 syksyllä. Peruspa-rannuksen yhteydessä Pernoonkosken sähkö-asemalla toteutetaan T&K-hanke osana Fingridin strategista hanketta Di-gitaalinen sähköasema. Kahdessa johtolähtöken-tässä suojaus- ja ohjaus-järjestelmät toteutetaan perinteisten järjestelmien lisäksi valokuituverkolla ja optisilla virtamuuntajilla.

"Pernoonkosken digi-pilotti on meille väliaskel

ennen 100% digitaalista sähköasemaa", sanoo Fingridin rakentamis-päällikkö Daniel Kuosa. "Tavoitteena on kehittää monistettava digiasema-konsepti sekä uusille että vanhoille saneerattaville sähköasemille. Digitaa-lisessa asemassa kaikki tieto liikkuu valokuituyhte-yksiä pitkin lähiverkossa, mikä vähentää perinteisen kaapeloinnin määrää jopa 90 prosenttia. Samalla järjestelmät saadaan pie-nempään tilaan ja laittei-den määrää voidaan tu-levaisuudessa vähentää." Digijärjestelmät voidaan myös testata täydellisesti

etukäteen ja ottaa käyttöön nopeammin kuin perintei-set järjestelmät. Digitaali-sessa muodossa olevaan informaatioon päästään helpommin käsiksi ja sitä pystytään hyödyntämään tehokkaammin esimerkiksi kunnonvalvontaan. Yhtenä tärkeänä tavoitteena lisäk-si on, että digitaalinen säh-köasema valvoo itseään ja kertoo milloin joku on men-nyt rikki, tai paremminkin, milloin jotain on menossa rikki. Asiakkaille ja yhteis-kunnalle nämä tarkoitta-vat viime kädessä lisää kustannustehokkuutta ja vähemmän keskeytyksiä.

”Pernoonkosken digi-

taalisen sähköaseman rakentaminen on Empo-werille merkittävä pään-avaus uuden sukupolven sähköverkkoratkaisuissa. Älykkään yhteiskunnan rakentaminen on uusitun strategiamme ytimessä ja tämä hanke mahdollistaa uuden ja vanhan osaami-sen integroinnin toimivaksi uuden tyyppiseksi koko-naisuudeksi. Hankkeen myötä Empower vahvistaa asemaansa merkittävä-nä älykkäiden ratkaisujen toimittajana sähköverk-koympäristöön.” kertoo Empower PN Oy:n toimi-tusjohtaja Timo Kiiveri.

"We are very proud to

be Fingrid's partner for another digital substa-tion automation system installed at a European TSO's substation. This challenging paradigm shift in protection technology and substation automation will lead to a gain of expe-rience and set the path for the future." states Stefan Hofer, area sales manager for Sprecher Automation GmbH.

Lisätietoja:Sähköasemien rakentamispäällikkö Daniel Kuosa

Caruna ja Telia yhteistyöhön

TavoiTTeena huippunopeavaloKuiTuyhTeyS yhäuSeammalle SuomeSSa

Caruna ja Telia Finland ovat sopineet uudenlai-sesta ja laajuudessaan ainutlaatuisesta yhteis-rakentamishankkeesta, jonka aikana rakennetaan tehokkaasti ja ympäris-töystävällisesti sekä säh-kö- että valokuituverkkoa.

Kesällä 2019 alkavat kaivinkoneet avata kai-vantoja, joihin sijoitetaan samaan aikaan sekä säh-kökaapelia että teleope-raattorin valokuitua. Säh-kö- ja valokuituverkkojen yhteisrakentamista ei ole koskaan aiemmin Suo-messa tehty tässä laajuu-dessa. Aiemmin energia-

yhtiöt ja teleoperaattorit ovat rakentaneet yhdessä vain noin 10–20 % hank-keista, kun jatkuvaa ja toimivaa yhteistyön mallia ei ole ollut.

Yhteistyön alkaessa noin tuhat kilometriä nykyistä il-majohtoa vaihdetaan sää-varmaan maakaapeliin, minkä seurauksena 30 000 asiakkaan sähkönja-kelu Lounais-Suomessa paranee entisestään vuo-teen 2022 mennessä.

Kun valokuitu rakenne-taan yhteistyössä samaan aikaan sähköverkon maa-kaapeloinnin kanssa, asi-akkaiden on mahdollista

hankkia nykyaikaisin ja luotettavin internet-yhteys.

Pientalojen kiinteistä laajakaistaliittymistä vain

noin 7 % on toteutettu ko-konaan valokuidulla kotiin asti. Carunan ja Telian aloittama yhteistyö paran-taa valokuidun saatavuutta pientaloalueilla.

Yhteisrakentami-sella on merkittävä vaikutus Suomen

digitalisoitumiseenLaadukkaiden verkko-

yhteyksien varmistami-nen on sekä Carunalle että Telialle tärkeää. Ra-kentamisalueen kunnille toimiva valokuituverkko on kilpailutekijä, joka voi houkutella kuntaan uutta liiketoimintaa ja investoin-teja. Asukkaille tämä mer-kitsee kehittyviä sähköisiä palveluja sekä työn että vapaa-ajan osalta.

"Sekä asukka iden , maanomistajien ja suu-remmassa mittakaavassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta on järkevää, että modernin yhteiskunnan vaatimat yhteydet raken-netaan kerralla kuntoon. Toisin sanoen katu tai tie avataan ainoastaan kerran, mikä vähentää rakentamisesta ympäris-tölle aiheutuvia haittoja", Carunan sähköverkko-johtaja Kosti Rautiainen taustoittaa hanketta.

Liikenne- ja viestintä-

ministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategi-an tavoitteena on nostaa Suomi digitalisaation kär-kimaaksi – vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus nope-aan, vähintään 100 Mbit/s, nettiyhteyteen.

”Suomi on valokuitu-rakentamisessa muita Pohjoismaita jäljessä. Il-man yhteiskunnan tukea valokuitua on rakennet-tu lähinnä suurten kau-punkien kerrostaloihin ja keskustoihin. Olemme innoissamme, että yhteis-rakentamishankkeen myö-tä pystymme tarjoamaan valokuitua avoimella mal-lillamme yhä useammalle perheelle myös rakenne-tuilla pientaloalueilla”, Telia Finlandin Avoimen Kuidun liiketoimintajohtaja Sanna Mutka sanoo.

Kustantaja: Target Julkaisut OyPetäjistönkatu 9, 50100 MIKKELIIlmoitukset/markkinointi:puh. 0440 211 777, faksi (015) 211 288target.julkaisut@surffi.fi

Sivunvalmistus / graafinen suunnittelu:Marko Hämäläinen,rakennus.lehdet@dnainternet.netVastaava toimittaja: Petri LaitinenPainopaikka: Lehtisepät OyLehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu siihen osaan ilmoitusta, jossa virhe onhavaittu, mutta enintään ilmoituksen hintaan.Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuneesta välillisestä vahingosta.Mahdolliset huomautukset on tehtävä seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemises-ta. Huomautus on tehtävä sille mainostoimittajalle, jonka kanssa ilmoituskauppa on sovittu.© Target julkaisuissa valmistettuun materiaaliin.

Ammattilaiset Oikeaan TarpeeseenKustantaja: Target Julkaisut Oy,Petäjistönkatu 9, 50100 MIKKELIPuh. 0440 211 777, target@tgj.fi

Ilmoitusmyynti:puh. 050 491 2335, target@tgj.fipuh. 045 658 0701, markkinointi@tgj.fi

Sivunvalmistus: Marko HämäläinenVastaava toimittaja: Petri LaitinenPainopaikka:Suomalainen Lehtipaino Oy

Osoitelähteet: Bisnode Finland Oy,Tilastokeskus, Target Julkaisut Oy asiakasrekisteri

Lehden vastuu virheellisestä il-moituksesta rajoittuu siihen osaan ilmoitusta, jossa virhe on havaittu, mutta enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa ilmoittajalle mah-dollisesti aiheutuneesta välillisestä vahingosta.Mahdolliset huomautukset on tehtä-vä seitsemän päivän kuluessa ilmoi-tuksen julkaisemisesta. Huomautus on tehtävä sille mainostoimittajalle, jonka kanssa ilmoituskauppa on sovittu.© Target julkaisuissa valmistettuun materiaaliin.

25SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

SÄHKÖASENNUKSETAMMATTITAIDOLLA

Yläneentie 41, MYNÄMÄKIPuh. 0400 226 266

SÄHKÖ-OSKARI OY

www.sahko-oskari.fi Kielokuja 10, 20740 TURKUPuh. 0400 528 030

www.tst-asennus.fi

SähKöinen TunnelmaverKoSTo-meSSuilla

– sisältö laajenee 2021 messuilleSähkö- ja tietoverkko-

alan ammattilaisten pääta-pahtumassa Tampereella oli tänä vuonna ennätyk-selliset 5070 kävijää ja 192 näytteilleasettajaa. Temaattisesti huomion kohteena olivat erityises-ti yhteisrakentaminen, Smart City, sähkönjakelun automaatio ja kybertur-vallisuus. Kahden päivän aikana perehdyttiin myös sähköverkkoinvestointei-hin ja torstain Rekrypäi-vässä saatettiin yhteen alan tulevaisuuden teki-jät ja työnantajat. Turku Energia Sähköverkot Oy palkittiin toista kertaa jae-tulla Vuoden Verkostoteko -tunnustuksella. Seuraa-van kerran Verkosto-mes-sut järjestetään 20.–21.1. 2021, jolloin sähkö- ja tietoverkkoalan messut laajenevat energia- ja tie-toverkkojen ammattimes-suiksi.

Sähkö- ja tietoverkko-alan yhteen keräävässä

tapahtumassa kävi kahden päivän ajan positiivinen ja eteenpäin katsova kuhina. Liidejä kerättiin ja kauppoja käteltiin innokkaasti tapah-tumassa, jonka kokoavana teemana oli yhteisraken-taminen. Tulevaisuuden näkymien lisäksi kävijöillä oli mahdollisuus tutkailla myös konkreettisia uusia liiketoimintamahdollisuuk-sia ja -kumppaneita.

– Uusi Smart Network -alue lunasti paikkansa messuilla. Alueella oli ta-vattavissa erilaisia palve-lu- ja tuoteinnovaatioita esitteleviä startupeja sekä tietoa kehitysideoista, jot-ka mahdollistavat tuttujen ratkaisujen hyödyntämi-sen uudella tavalla. Seu-raavat Verkosto-messut järjestetään tammikuussa 2021, jolloin tapahtuma kasvaa sisällöllisesti, sillä mukaan tulevat lämpö- ja kaasuverkot laajentavat Verkoston energia- ja tie-toverkkojen messuiksi,

kertoo Verkosto-messujen projektipäällikkö Tuija Sie-vola Tampereen Messut Oy:stä.

– Verkosto-messut on erinomainen tilaisuus esi-tellä kaikenlaisia energia-järjestelmiä. Energiaverk-koihin kuuluvat tieto- ja sähköverkkojen lisäksi

lämpö- ja kaasuverkot, joten Verkosto-messujen sisältö laajenee vuonna 2021 myös näihin järjes-telmiin. Tulevaisuudessa kaikki järjestelmät tulevat integroitumaan älykkää-seen infraan, kuvaa Ener-giateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula.

Vuoden Verkosto-teko -palkittu: Ky-

berturvallisuudesta huolehtiminen on

osa yrityskulttuuriaToista kertaa jaetun tun-

nustuksen teemana oli nyt verkkojen turvallisuus ja kyberturvallisuus. Tun-

nustuksen voittajan valitsi kyberturvallisuuden asian-tuntija Jarno Limnéll, joka kuvasi voittajan sähkönja-keluverkon ohjaus- ja val-vontajärjestelmän hallinta- ja tietoturvapalvelujen ke-hittämistä esimerkilliseksi.

– Palkitun yrityksen in-novatiivinen tapa lähestyä muutosta ja tuotanto- sekä it-verkkojen yhdistäminen mahdollistavat uudenlai-sen tavan käyttää tieto-turva- ja hallintapalveluja. Näkyvyyden korostuminen läpi koko sähköverkon aina viimeiseen releeseen asti on ominaisuus, josta voi ottaa mallia, kertoi Limnéll.

Turku Energia Sähkö-verkot Oy:n käytön ryhmä-päällikkö Antti Nieminen totesi kiitospuheessaan, että kyberturvallisuudes-ta huolehtiminen ei ole avaruustiedettä, vaan osa yrityskulttuuria.

TurKu energiaSähKöverKoT oy palKiTTiin

KyBerTurvalliSuudeSTaTurku Energia Sähköver-

kot Oy on palkittu Vuoden Verkostoteko -tunnustuk-sella Tampereen Verkosto-messuilla. Tunnustuksen teemana oli tänä vuonna verkkojen turvallisuus ja kyberturvallisuus. Kaksi-päiväiset Verkosto-messut järjestettiin 23.−24.1.2019 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, sa-maan aikaan messujen kanssa toteutettiin tietolii-kennealan ammattilaisten Verkkopäivät. Sähkö- ja tietoverkkoalan ammat-tilaisten päätapahtuman asialistalla olivat älykäs kaupunki ja liikenne, säh-könjakelun automaatio, hajautuva energiantuotan-to sekä paikannus. Muka-

na oli myös näkökulmia sähköverkkoinvestointei-hin, yhteisrakentamiseen sekä alan työllistymismah-dollisuuksiin. Messuilla oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 192 näyt-teilleasettajaa. Verkosto 2017 -messuilla oli 168 näytteilleasettajaa ja 5061 kävijää.

Toista kertaa jaetulla Vuoden Verkostoteko -tunnustuksella halutaan nostaa esille esimerkillisiä toimijoita kasvavalta alalta. Tunnustuksen teemana oli tänä vuonna verkkojen turvallisuus ja kybertur-vallisuus. Tunnustuksen voittajan valitsi kybertur-vallisuuden asiantuntija Jarno Limnéll, joka myös

luovutti palkinnon Tur-ku Energia Sähköverkot Oy:lle Verkosto-messujen avajaispäivänä. Limnéll kuvasi voittajan sähkönja-keluverkon ohjaus- ja val-vontajärjestelmän hallinta- ja tietoturvapalvelujen ke-hittämistä esimerkilliseksi.

– Turku Energia Sähkö-verkkojen innovatiivinen tapa lähestyä muutosta ja tuotanto- sekä it-verkkojen yhdistäminen mahdollis-tavat uudenlaisen tavan käyttää tietoturva- ja hal-lintapalveluja. Näkyvyyden korostuminen läpi koko sähköverkon aina viimei-seen releeseen asti on ominaisuus, josta voi ottaa mallia, Limnéll toteaa.

26 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019

YRITYS

TILITOIMISTOKIMMO HEIKKINEN KY

KLT-kirjanpitäjä

• Kirjanpidot, tilinpäätökset• Palkanlaskennat

• Yritysten perustamiset

Hiirakkokatu 4, 20380 TURKUPuh 050 505 6623

www.tilitoimistoheikkinen.fi

Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | 044 7007 400

ma–pe 8–18 | la 10–15turunekotori.fi

Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista!

Työtä ympäristön hyväksi jo 20 vuoden ajan

Muista ympäristöä,osta kotiisi kierrätettyä!

Tuo ylimääräinen tavara kiertoon,

ja tee löytöjä luontoa

ja lompakkoa säästäen!

Sisusta

kestävästi

Edullista lämmintä varastotilaaHETI KÄYTÖSSÄSI!

Nyt alk. 29,-/kk

MITÄ1-20m2 VARASTOTILOJA

MISSÄLEAF CENTERIN PIHATIE

MILLOINAINA 24H KÄYTÖSSÄSI

MITENVARAA VARASTOSI NETISSÄ!

SiBeliuSTalon meTSähalliTäyTTyy juhlahumuSTa

Lahden Sibeliustalos-sa ensimmäistä kertaa järjestettävä Lahti Love Rakkaudesta juhliin -ta-pahtuma täyttää Metsä-hallin juhlahumulla 23.-24. helmikuuta. Häiden sekä muiden juhlien järjestäjät yhteen kokoavan messu-tapahtuman järjestää Lah-den Messut yhteistyössä lahtelaisten toimijoiden Eana Centerin ja Via De-con kanssa. Täysin uuden-lainen tapahtumakonsepti yhdistää Sibeliustalon ai-nutlaatuisen miljöön mes-sujen juhlavaan tuote- ja palvelutarjontaan.

Lahti Love -tapahtumas-sa on esillä kattava tarjon-ta juhlien järjestämiseen liittyviä paikallisia toimijoi-ta. Näytteilleasettajia on messuilla mukana kaikilta juhlien järjestämiseen liit-tyviltä osa-alueilta. Juhla-pukeutuminen, asusteet, kukat, kauneuspalvelut- ja tuotteet sekä juhlatilat ja niiden somistus sekä cate-ringpalvelut tuodaan tyylik-käästi esille Sibeliustalon

juhlavassa Metsähallissa. Mukana tapahtumassa on myös muun muassa valo-kuvaukseen, juhlien ohjel-mapalveluihin ja lahjoihin erikoistuneita toimijoita.

Lahti Love-konseptin toinen alullepanija, Via Deco -somistusyrityksen omistaja Susanna Lanz kertoo kaikenlaisten juh-lien järjestämisen ole-

van vahvassa kasvussa. ”Tänä päivänä panoste-taan häiden lisäksi muun muassa syntymäpäiviin, ylioppilasjuhliin sekä baby showereihin, koko ajan enemmän ja isommin. Lahti Love- tapahtumassa on runsaasti ideoita ja tarjontaa monenlaiseen ja -kokoiseen juhlimiseen”, kertoo Lanz. Maailmalla

suuri trendi on tällä het-kellä ”Do it yourself”, juh-lajärjestelyissä suositaan kierrätystä ja ekologisuut-ta. Amerikassa vahvasti käytetty somistevuokraus on yleistynyt koko ajan enemmän Suomessa ja myös Lahdessa. Ajan tren-diin sopien juhlien somis-teet voi ostamisen sijaan vuokrata vain juhlien ajak-

si. ”Astioiden vuokraus on ollut juhlien järjestäjille jo pidemmän aikaa tuttua pi-topalveluiden kautta, mut-ta nyt se on mahdollista myös monenlaisen juhliin liittyvän somistuksen kans-sa”, toteaa Lanz.

Lahtelaisia kukkakaup-poja on mukana Lahti-Lovessa runsaasti. Kun trendejä katsoo, vuosi 2019 on ehdottomasti kukkien vuosi. ”Näyttävät kukat koristavat juhlatilaa, kattauksia, autoa tai muu-ta kulkupeliä ja morsian kantaa niitä kimpussaan ja sulhanen rinnallaan. Mutta nyt kukkia voi löytää myös puvusta ja paljon aiempaa näyttävämmin kampauk-sista”, kertoo Mira-Elise Ristilä / HELEÄ by Bella Artista. Ristilä on luonut yhdessä Lanzin kanssa Lahti Love-konseptin ja vastaa mm. tapahtuman muotinäytöksistä ja ohjel-masta.

Lahti Love huipentuu Miss

Lahti -finaaliinLahti Love -tapahtumas-

sa juhlatunnelmaa luo-daan näyttävillä muotinäy-töksillä, elävällä musiikilla ja tyylikkäällä tilasomistuk-sella. Tapahtuman yhtey-dessä järjestetään myös Miss Lahti -kilpailun finaali. Sibeliustalon Metsähalliin rakennetulla ohjelmalaval-la kruunataan sunnuntaina 24.2. vuoden 2019 Miss Lahti. Kauneuskilpailun järjestelyistä vastaa Tero Suominen.

Lahti Love – Rakkau-desta juhliin -tapahtuma järjestetään Lahden Sibe-liustalossa

23.-24. helmikuuta. Ta-pahtuma on avoinna lau-antaina klo 10-17 ja sun-nuntaina klo 10-16.

Lisätiedot: www.sibeliustalo.fi/lahtiloveKOKO Lahti Oy/Lahden Messut

ProjektipäällikköJonna Järvelä

oiKeuSTurvan ToTeuTu-minen vaaTii rahaa

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saa-da asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä toi-mivaltaisessa tuomiois-tuimessa. Oikeusturvan toteutuminen Suomessa edellyttää, että kaikilla olisi tosiasiallisesti mah-dollisuus saada asiantun-tevaa oikeudellista apua asiaansa. Haavoittuvassa asemassa olevilla on tällä hetkellä vaikeuksia päästä oikeuksiinsa eikä oikeuden saatavuus toteudu tasa-puolisesti myöskään taval-lisille kansalaisille. Asian-ajajaliiton mielestä tilanne on korjattavissa, mutta se vaatii pikaisia konkreettisia

muutoksia muun muassa lainsäädäntöön.

Asianajajien laaja eläköi-tyminen lähivuosina sekä käräjäoikeuksien toimi-paikkojen vähentyminen uhkaavat johtaa siihen, että asianajopalveluja on saatavilla vain suurim-milla paikkakunnilla. Oi-keusavun kautta hoidetut jutut ovat merkittävä osa pienempien paikkakuntien asianajajien työtä. Alalle on haastavaa houkutella nuoria toimijoita, koska kannattavuus näissä juttu-ryhmissä voi olla heikkoa.

Asianajajaliiton puheen-johtaja Jarkko Ruoholan mielestä kyse on erityi-sesti jälkeen jääneistä

oikeusapupalkkioista; ta-sa-arvoinen oikeusturva saadaan tulevaisuudessa paremmin toteutumaan, jos avustajille maksetaan tärkeästä työstä kohtuulli-nen korvaus.

− Valtion varoista yksi-tyisille oikeusavustajille maksettavat palkkiot ovat jääneet huomattavasti todellisista kustannuk-sista jälkeen. Avustajien palkkioiden korotus olisi välttämätöntä palveluiden korkean laadun ja saa-tavuuden takaamiseksi. Oikeusturvaa ja oikeus-apua ei saa rapauttaa tekemällä avustajien työ käytännössä hankalak-si tai tosiasiallisesti kan-

nattamattomaksi. Eihän voi olla niin, että kaikkein haavoittuvimpien ryhmien oikeudellinen avustaminen on vapaaehtoistyötä, Ruo-hola huomauttaa.

Suomen Asianajajaliit-to näkee, että julkisen oikeusavun tulisi ulottua myös asianajajien tarjo-amana ensi vaiheen oi-keudelliseen neuvontaan ja lisäksi ulkoprosessuaa-lisiin kysymyksiin, kuten vaikkapa tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävään ositukseen tai perinnön-jakoon.

− On varsin erikoinen asetelma, että julkinen oikeusavustaja voi antaa valtion varoilla oikeusapua vaikkapa omaisuuden osi-tuksessa tai erottelussa, mutta asianajaja ei voi, Ruohola hymähtää. Tällöin ei myöskään toteudu se periaate, että kansalaisen tulisi voida itse valita oma avustajansa asiaansa hoi-tamaan.

Lisätiedot: Asianajajaliiton puheen-

johtaja Jarkko Ruohola

www.tgj.fi

27SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Turku 2019

SuoSiTTu TullilaSKuriKehiTeTTiin yhTeiSTyöSSä

yliopiSTo-opiSKelijoiden KanSSaaSiaKaSTa ajaTellen

Maailman tullijärjestö eli WCO on valinnut tämän vuoden teemaksi ”Fiksut rajat sujuvaa kauppaa, matkustamista ja kuljetus-ta varten”. WCO painottaa teemassaan mm. teknolo-gian hyödyntämistä, ja sii-tä uusi tullilaskuri on hyvä esimerkki. Nettiostaminen ulkomailta on yleistynyt ja siksi Tulli haluaa auttaa ja

neuvoa asiakkaita.Tullin nettisivuilla on jo

muutamien kuukausien ajan voinut laskea uuden tullilaskurin avulla arvion EU:n ulkopuolelta toimitet-tujen nettiostosten tullista ja arvonlisäverosta. Tulli-laskuri kertoo annettujen tietojen perusteella, miten lähetyksen toimitusmaa vaikuttaa maahantuon-

tiveroihin. Sen lisäksi se vastaa kysymyksiin, miten postilta tai muulta rahdin-kuljettajalta saa selville pa-ketin sijainnin ja miten sen saa itselleen. Tullilaskuri sisältää hyviä vinkkejä, ja lopuksi palvelu antaa vielä muistilistan nettiostajan avuksi.

Uusi tullilaskuri on saa-nut hyvää palautetta. Sen

kehittäminen aloitettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston tietotekniikan opiskelijoiden kanssa. Yh-teistyö on osa Tullin keino-ja kehittää uusia asiakas-neuvontatapoja ja saada selville asiakastarpeita. Suomenkielisen tullilas-kurin kehitysversio otettiin käyttöön kesällä 2018. Käyttäjiltä pyydetiin palau-

tetta laskurista, ja saatujen palautteiden perusteella sitä jatkokehitettiin syk-syn aikana, jolloin siihen lisättiin mm. usein tilattuja tavaroita. Nyt Tullilaskuris-ta on otettu käyttöön myös ruotsin- ja englanninkie-liset versiot. Tullilaskurin käyttö on syksyn aikana kolminkertaistunut. Nyky-ään sivulatauksia on noin

65 000 kuukaudessa.Uusi tullilaskuri on loista-

va apuri nettiostajille. Net-tikaupasta tilatut tuotteet voi myös helposti tullata tuonti-ilmoituspalvelussa netissä. Ohjeet postilä-hetyksen tullaukseen voi katsoa vaikka videolta Tullin Youtube-kanavalta.

maaTalouS- ja KalaSTuSneuvoSTo KeSKiTTyy yhTeiSen

maaTalouSpoliTiiKan uudiSTuKSeenMaatalous- ja kalastus-

neuvosto kokoontui Brys-selissä 28.1.2019 vuoden ensimmäiseen kokouk-seensa. Kokouksessa Suomea edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. EU:n maatalous-ministerit keskustelevat neuvostossa yhteisen maatalouspolitiikan uudis-tuksesta sekä kasviproteii-nin omavaraisuuden kehit-tämisestä. Muissa asioissa keskustellaan maaseudun kehittämisen rahoituksen merkitystä käsittelevästä kannanotosta, jossa Suo-mi on myös mukana.

Puheenjohtajamaana tammikuun alussa aloit-tanut Romania esittelee kautensa työohjelman Yh-teisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus on keskei-nen Romanian kaudella esillä oleva kokonaisuus. Romanian tärkeinä pi-tämiä aiheita ovat myös mm. biotalous, innovaa-tiot, maatalouteen liittyvä tutkimus sekä Euroopan kasviproteiinitarjonnan li-säämisen keinot.

Keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan uu-distuksesta painottuu CAP:n strategiasuunni-

telma-asetuksen täytän-töönpanomalliin ja mark-kinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiin. Edellinen puheenjohtajamaa Itävalta edistyi hyvin asetusten käsittelyssä ja tämä työ toimii perustana Roma-nian kaudella tehtävälle työlle. Romania tuo kes-kusteltavaksi toimia, jotka yksinkertaistaisivat CAP:n toimeenpanoa. Suomi pi-tää tätä lähtökohtaisesti hyvänä kehityskulkuna. Lisäksi ministerit kuule-vat komission esityksen CAP:n ympäristö- ja ilmas-tokysymyksiin.

Neuvosto käsit telee myös komission valmis-telemaa kasviproteiini-suunnitelmaa. Kasviprote-iiniomavaraisuus on EU:n alueella haaste, johon pyritään löytämään ratkai-suja. Suomi kannattaa toi-mia, joilla varmistetaan ja kehitetään kasviproteiinien tuotantoa sekä koko toi-mitusketjua, kuten mark-kinatiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä, tuotantoa ja tutkimusta koskevan tie-don jakamista sekä kulut-tajainformaatiota. Suomen tavoitteena on laajempi kasviproteiinin tuotannon

tarkastelu, johon myös nurmet otettaisiin mukaan. Lisäksi nurmet ovat osa myös ilmasto- ja ympäris-tötoimia.

Slovenia on valmistellut maatalous- ja kalastus-neuvostoon kannanoton, jossa maa peräänkuulut-taa maaseudun kehittämi-seen suunnattujen varojen tason pitämistä mahdolli-simman lähellä nykyisen ohjelmakauden rahoitus-tasoa. Kannanoton on allekirjoittanut jo 17 jä-senmaata Suomi mukaan luettuna. Komission ehdo-tuksessa monivuotiseksi

rahoituskehykseksi vuo-sille 2021–2027 maaseu-dun kehittämispolitiikan rahoitus vähenisi 15 %. Allekirjoittaneet jäsenmaat näkevät näin merkittävän laskun erittäin huolestut-tavana, koska se uhkaa monien hyvin toimivien maaseudun kehittämistoi-mien jatkuvuutta.

Lisätietoa maa- ja metsätalous-ministeriöstä:neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen

luKSian media-alalle #uuSiamiS -palKinTo

Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriminis-teriön #Uusiamis-kilpailulla haluttiin tuoda esiin opet-tajia ja opinto-ohjaajia, jotka ovat lähteneet uu-distamaan omaa ja kou-lutuksen järjestäjän toi-mintaa yhdessä muiden opettajien, opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Mää-räaikaan mennessä saa-tiin 40 hyvää ehdotusta palkittavista eri puolelta Suomea. Palkinnon saajat valitsi raati, joka koostui opiskelijoiden, työelämän ja opetusalan edustajis-ta. Opetusministeri San-ni Grahn-Laasonen jakoi #Uusiamis-kilpailun pal-kinnot Educa-messuilla 25.1.2019.

Raadin mukaan ennak-koluuloton uudistaminen,

kannustavuus ja yhteistyö monien eri tahojen kanssa nostivat Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskun-tayhtymän media-alan opettajatiimin #Uusiamis-palkintojen saajiksi. Opet-tajatiimiin kuuluvat Mia Marjomäki, Mikko Kuri, Kanerva Kilpelä ja Otso Tummavuori.

Lisäksi palkintoperus-teissa todettiin, että Luk-sian media-alan opettajat ovat luoneet uutta ja to-teuttaneet oppilaitokses-saan uudenlaista opetusta ja ohjausta syksystä 2017 lähtien. Heidän opiskelijan-sa työskentelevät tiimeissä aidoissa sisäisissä ja ulkoi-sissa asiakasprojekteissa ja oppivat ammatillisen tutkinnon osat projekteja toteuttaessaan. Oppimi-

nen tapahtuu aidoissa tilanteissa ja työelämän käytännöt työajanseuran-nasta määräaikojen nou-dattamiseen tulevat näin tutuiksi opiskeluaikana.

Tiimin jäsenet ovat al-kaneet rohkeasti toteut-taa yhteisopettajuutta, työskennellä tiimissä ja kokeilleet uusia rooleja opettamisessa ja ohjaa-misessa. He ovat yhdes-sä opiskelijoiden kanssa luoneet aivan uudenlaisen oppimisympäristön ja työs-kennelleet niin, että jokai-nen opiskelija on voinut toteuttaa omaa yksilöllistä opintopolkuaan.

Lisätietoa:Opettaja Kanerva Kilpelä, Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

28 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Turku 2019