Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
2/2015 numero 78
Ellada Pantou Festivaali Helsingissä
Liiton 35-vuotisjuhla
Hallituksen päätöksiä 24.10.2015
2
PUHEENJOHTAJALTA
”Ellada Pantou” Festivaali
Saimme viime keväänä mielenkiintoisen tarjouksen,
kun kreikkalaisen Ellada Pantou osuuskunnan presi-
dentti Thomas Sopilidis ehdotti, että järjestäisimme
yhdessä Suomeen 1. kansallisen Ellada Pantou fes-
tivaalin. Yhteisön tarkoituksena on edistää uusien yritysten pääsyä ulkomaisille
markkinoille, kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja keskinäistä ymmärtämystä.
Mukana on aina ollut kreikkalaisten paikallisia järjestöjä. Järjestelyt sopivat hyvin
myös liiton toimintasuunnitelmaan. Meillä oli jo varattuna salikin liiton 35-vuotis-
juhlaa varten. Sovimme, että jatkaisimme valmistelua Ellada Pantoun suomalai-
sen jäsenen Kimon Papadopouloksen, Helsingin Suomi-Kreikka yhdistyksen ja
Suomen Helleenien kanssa.
Monien mutkien jälkeen saimme valmiiksi kaksipäiväisen ohjelman. Perjan-
taina 23.10.2015 oli Eurooppasalissa ateenalaisen Georgios Gurlaksen Art Ko-
lonakista kokoama taidenäyttely sekä runsaasti esitelmiä kreikkalaisesta keitto-
taidosta, Suomen ja Kreikan yhteistyömuodoista ja turismista. Lauantaina olikin
sitten ratkiriemukas liiton 35-vuotisjuhla Ravintola Kaisaniemessä. Lämpöiset kii-
tokset vielä kaikille, jotka olivat toteuttamassa erinomaisesti onnistuneita tapah-
tumia.
Tähän Filellinas-lehden numeroon on koottu lähes kaikki festivaalin esitelmät.
Kuten kirjailija Markku Pääskynen mainitsee artikkelissaan, sekä suomi että
kreikka ovat pieniä kieliä ja molempien taitajia on varsin rajallinen määrä. Tässä
kieliongelmaa on yritetty helpottaa siten, että osa artikkeleista on englanniksi ja
suomenkielisissä artikkeleissakin on kuvatekstejä ja yhteenvetoja englanniksi.
Ajatus on ollut, että näin kreikkalaiset ystävämmekin voisivat seurata, millaisia
aiheita on käsitelty.
Last spring the President of the Social Cooperative Enterprise "Ellada Pantou"
Thomas Sopilidis made an interesting proposal of the 1st National Ellada Pantou
Festival in Finland. The aim of the Festival is to promote the commercial and
cultural relationships as well as the mutual understanding of the two countries.
The Federation of the Finnish-Greek Associations had already plans for the 35th
anniversary celebrations. Hence, it was easy to make a positive decision with
Ellada Pantou, and continue the preparations for the festivities with the Finnish
member Kimon Papadopoulos in Ellada Pantou, the Finnish-Greek Association
in Helsinki and the Hellenic Association in Finland.
After some preliminary plans the organizers decided to divide the events for
two days: on Friday 23th October there were at the Hall of European Commission
an Art Exhibition organized by Georgios Gourlas from Art Kolonaki, presenta-
tions of the Greek gastronomy, the friendship and collaboration of Finland and
Greece, the cultural exchanges and tourism between the two countries. On Sat-
urday the 35th jubilee party was organized at the Restaurant Kaisaniemi.
Most of the presentations held on Friday are written now as articles for this
issue of Filellinas. Some articles are in English, but also in those written in Finnish
there are some headings, figure texts and summaries in English to help to under-
stand what topics have been handled. Warm thanks to all of them who have par-
ticipated in helping to carry through this very successful Festival!
Yrjö Viinikka
President of the Federation of the Finnish-Greek Associations
Sisällys / Contents: Puheenjohtajalta 2
Thomas Sopilidis 3
The Art Exhibition
George Gurlas 4
Greek Cuisine
Kreikkalainen gastronomia 5
Veggie 6
Eleftherios Gavrielides 7
Philippos Extra Virgin Oil 8
100 years of Collaboration
Finnish-Greek Associations 9
Kreikkalaiset Suomessa 10
The Hellenic Association 12
Ateenan-instituutti 13
Culture in Focus
Antigone reloaded 15
Kreikan kirjallisuus 16
Kreikkalainen musiikki 17
Filoxenia means
Suomalaisten turismi 21
35th Anniversary
SKYL 35v 24
Liittohallitus 26
Acknowledgements 27
Kansikuva / Front page fig
Akis Staboulis and ERT3 at the
Hall of European Commission.
Photo: Thomas Sopilidis.
Julkaisija / Publisher
Toimitus / Editors
Kaija Kivikoski (K.K.)
Yrjö Viinikka (Y.V.)
Mikko Piironen (M.P.)
Yhteystiedot / Contacts:
Hiekkakivenkuja 3
01700 Vantaa, Finland
Tel. +358 40 8313930
kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi
Ilmoitushinnat / Adverts
1 sivu sopimuksen mukaan /
1 page as agreed
½ sivua / page 150 €
¼ sivua / page 100 €
ISSN: 1799-4306
3
Ellada Pantou Festival
Together are we strong: Evangelos Velentzas (Suomen Helleenit), Thomas Sopilidis (President of Ellada Pantou),
Stavroula Skaltsi (GNTO/Stockholm), Eero Nokela (Finnish-Greek Association in Helsinki).
Τι είναι αυτό που συνδέει τους δύο λαούς, τον Φινλανδικό
με τον Ελληνικό; Μήπως να είναι ο γαλάζιος σταυρός που
έχουμε στις σημαίες μας; Μήπως είναι το πάθος μας για
την ζωή και την δημιουργία;
Άραγε να είναι το ατίθασο και ανήσυχο πνεύμα που
αναζητά πάντα το φως και τον καθαρό ουρανό; Δεν είμαι
σίγουρος ακόμη.
Αυτό που ξέρω με σιγουριά είναι πως εργαστήκαμε
σκληρά αλλά με χαμόγελο για να φέρουμε πιο κοντά ο
ένας τον άλλον, με γέφυρα τον πολιτισμό και με όχημα την
αγάπη που έχουμε μεταξύ μας.
Μέσα από το 1ο Φεστιβάλ «Ελλάδα Παντού» στο
Ελσίνκι γέμισαν οι αισθήσεις μας αγάπη, μουσική, γεύσεις,
όνειρα και σχέδια για το μέλλον, και χτίσαμε ένα νέο
δίαυλο επικοινωνίας ανάμεσα στους δύο λαούς.
Ήταν υπέροχα! Κάναμε όλοι νέους φίλους, μάθαμε
καινούρια πράγματα, ταξιδέψαμε με αμάξια, αεροπλάνα
αλλά και με το νου μας και στις δύο χώρες, και παρ΄ολη τη
κούραση, γυρίσαμε στα σπίτια μας με ένα γλυκό
συναίσθημα που κρατάει ακόμη και σήμερα που γράφω
αυτές τις γραμμές.
Ευχαριστώ μέσα από την καρδιά μου όσους
συνεργάστηκαν και βοήθησαν για να πραγματοποιηθεί
αυτό το φεστιβάλ.
Το πιο πολύτιμο πράγμα που έμεινε από τη
συνύπαρξη μας για εμένα, δεν είναι η επιτυχία του
φεστιβάλ: Είναι πως τώρα νοιώθω πως απόκτησα νέους
φίλους σε όλη την Φινλανδία !
Καλή αντάμωση τον επόμενο Οκτώβριο
Θωμάς Σοπιλίδης
Mikä mahtaa yhdistää Suomen ja Kreikan kansaa? Oli-
siko kyseessä kummankin maan lipussa esiintyvä sininen
risti vai kummankin kansan elämän- ja uuden luomisen
halu?
Kenties yhdistävä tekijä on alati valoa ja pilvetöntä tai-
vasta kaipaava vallaton ja levoton ihminen? En ole vielä
päättänyt kantaani.
Mielestäni on täysin varmaa, että olemme ponnistelleet
kaikin voimin, mutta kuitenkin hymyhuulin, jotta kan-
samme lähentyisivät entisestään. Siltana kansojemme vä-
lillä toimii kulttuuri ja ohjaavana voimana keskinäinen kiin-
tymys.
Ensimmäisillä kansallisilla ”Ellada Pantou” -festivaa-
leilla Helsingissä saimme kaikein aistein nauttia kiintymyk-
sen ilmapiiristä, musiikista, makuelämyksistä, unelmoida
ja luoda tulevaisuuden suunnitelmia sekä rakentaa uutta
yhteistyökanavaa kansojemme välille.
Suurenmoista! Solmimme uusia ystävyyssuhteita,
opimme uutta, matkustimme paitsi autoilla ja lentokoneilla
myös ajatuksissamme kummassakin maassa, kunnes uu-
pumuksesta piittaamatta palasimme koteihimme miellyttä-
vän tunteen vallassa. Juuri tuo tunne on päällimmäisenä
tänäänkin näitä rivejä kirjoittaessani.
Kiitän sydämeni pohjasta kaikkia niitä, jotka osallistui-
vat tämän festivaalin järjestämiseen ja ojensivat auttavan
kätensä, jotta festivaalista muodostuisi onnistunut tapah-
tuma.
Festivaalin onnistuminen ei mielestäni ole arvokkain
yhdessä vietetyistä hetkistä saavutettu asia vaan se, että
sain uusia ystäviä kaikkialta Suomesta. Tapaamisiin ensi
lokakuussa !
Thomas Sopilidis Käännös: Kaija Kivikoski
4
The Art Exhibition ”Ellada Pantou” / Taidenäyttely
George Gourlas
Those that attended the proceedings of the two-days “Ellada Pantou” Festival in Helsinki, in October 23-24, 2015 had
the chance to enjoy a truly captivating art exhibition, organized by Art Kolonaki gallery.
Sixty pieces of contemporary Greek Fine Art, were put across, in two significant spaces of the Finnish capital; the
Hall of European Commission and the historic Kaisaniemi restaurant. Artworks – that were specifically selected for this
exhibition – were made by thirteen artists, all from different parts of Greece, with diverse techniques and resulting art.
The participating artists were:
Voula Apostolou (paintings),
Markella Argetaki (wearable art/jewelry),
Giolanda Karakasidi (sculptures from wood),
Maria Karzi (paintings),
Korinna (paintings)
Sophia Koutsombina-Fragkou (paintings),
Anastasia Konstantakatou (selected art objects
from her art e-shop www.meraki.gr),
Martha Lazari (wearable art/jewelry),
Pavlina Mavridou (paintings),
Mairy Skaraki-Perdikomati (painting on porcelain),
Lisa Souri (hagiographies),
Chrysoula Stamati (hagiographies),
Zoe Halkiopoulou (paintings).
Among the numerous visitors of the exhibition, were the
Representatives of the Hellenic Embassy in Finland and
of the Finnish Ministry of Foreign Affairs.
Art Kolonaki gallery owner, Dr George Gourlas, after the
conclusion of the exhibition, expressed his sincere grati-
tude for all the assistance and support of “Ellada Pantou”
executives, as well as of the assistance and support of
the Heads of the Greek Community in Helsinki and the
Federation of Finnish-Greek Associations. He also ex-
pressed his anticipation to participate again in next year’s
festival and promised that the artworks would be even
more captivating!
Markella Argetaki at Kaisaniemi with her art objects.
Photo T.Sopilidis.
5
The art of Greek Cuisine and Nature /
Kreikkalainen keittotaito ja luonto
Kreikkalaisen gastronomian monimuotoisuus
The Diversity of Greek Gastronomy
Akis Staboulis
Akis Staboulis, teacher at Helsinki Culinary School
Perho, in interwiev with TV group ERT3.
Photo: T.Sopilidis
Kreikassa syödään hyvin ja terveellisesti.
Ruokailuperinteet poikkeavat toisistaan kuitenkin
alueellisesti hyvinkin selvästi mm. uskonnon ja
paikallisten kulttuurierojen vaikutuksesta.
DISTRICTS
EAST MACEDONIA & THRACI CENTRAL MACEDNIA WEST MACEDONIA THESSALY EPIRUS IONIAN ISLANDS CETRAL GREECE PELOPONNESSOS ATTICA CRETE SOUTH AEGEAN NORTH AEGEAN
The districts differ in gastronomic traditions depending
on the source of livelyhood and the influences of religions,
history, western and eastern cultures.
Manner-Kreikassa vallitsevana olleessa paimen-
tolaiskulttuurissa juusto ja voi sekä piirakat ja liha olivat
yleisiä, rannikolla ja saaristossa olennaisia piirteitä ovat
olleet niukkuus ja yksinkertaisuus, mutta myös viljan,
oliivien ja viinin käyttö. Vähässä Aasiassa ja
kaupungeissa on taas monimutkaisempi kaupunkilais-
keittiö.
Myös alueen historia näkyy ruokakulttuurissa. Antiikin
ajalta perityvät vehnä ja ohra, oliiviöljy, sika, lammas,
riista, viini, kalat ja äyriäiset sekä palkokasvit, erityisesti
arkinen linsseistä valmistettu keitto.
Bysantin aika toi myös Kreikkaan luostarien
ruokatavat, kuten paastoajat, pääsiäisen lampaan ja
leivonnaiset. Ruokien säilöntä kehittyi, kun opittiin
käyttämään etikkaa ja sokeria. Tältä ajalta ovat myös
peräisin monet kastikkeet, kuten kalakastike garos, joka
valmistettiin fermentoimalla kalanperkeitä viikkokausia
auringossa. Tämän jälkeen niistä puristettiin käynyttä
nestettä pulloon. Tätä tarjoiltiin usein maidossa ja huna-
jassa liotetun hanhenmaksan kera. Valmistus oli ainakin
jossain vaiheessa kielletty kotioloissa sen kuvottavan
löyhkän takia. Lopputuote oli kuitenkin verrattain miedon
hajuista ja makuista. Myös makean hunajaiset herkut
tulivat bysanttilaisena aikana yleisiksi.
Läntistäkin vaikutusta on kreikkalaisissa keittiöissä,
varsinkin venetsilaisten tavat Kreetalla ja Joonianmeren
saarilla ovat edelleen havaittavissa. Tällöin opittiin
riisiruokien valmistus, rosmariinin ja etikan käyttö
salaateissa, villiyrteistä saatava horta sekä tavallisesti
köyhyydestä kertova ohran viljely. Läntistä vaikutusta
ovat myös kestomakkarat, kinkut, kuivattu turska, pastat
sekä kreikkalainen trahanas, johon kuuluu rouhittua
vehnää tai kuskusmaista pastaa ja hapatettua maitoa.
Idästä taas ovat tulleet moussaka (turkin musakka,
joka on tullut arabian sanasta mussaqqa’ah eli
jäähdytetty) ja liha-jyvämakaronipata juvetsi eli giouvetsi
(turkiksi güvec). Baklava on tunnetusti makea leivonnai-
nen, josta nautitaan erityisesti Lähi-idässä, Balkanilla ja
muilla entisillä osmanien valtakunnan alueilla sekä Etelä-
Aasiassa. Sen pääraaka-aineet ovat filo-taikina, pähki-
nät ja siirappi. Vaikutteita on saatu aina Persiasta
saakka, kuten esimerkiksi jahni (yahni)
vihannesmuhennokset (ruskistettua sipulia, tomaattia ja
oliiviöljyä). Dolmat ja sarmat eli viininlehti- tai
kaalikääryleet ovat olleet yleisiä Balkanin ja Uralin
välisellä alueella. Myös juutalainen keittiö on tuonut omat
lisänsä, esim. avgolemono, muna-sitruunakastike tai
keitto, on yhteistä kreikkalaisen ruokaperinteen kanssa.
6
Kasvisruuan keidas /Presentation of a Greek Vegetarian Restaurant in Helsinki Pinja Rosenberg
Pinja Rosenberg is a freelance journalist and also a
worker at Veggie. Photo: T.Sopilidis.
Kreikka on helppo maa kasvissyöjälle, sisältäähän
kreikkalainen keittiö paljon kasvisruokia (spanakopita,
horiatiki, briam…). Runsaalla kasvisruuan käytöllä on
myös pitkät perinteet. Antiikin Kreikassa lihansyöntiä pi-
dettiin barbaarisena, joten sitä syötiin vain harvoin. Li-
han sijaan suosittiin kasviksia, viljoja, palkokasveja, ka-
laa, oliiveja, yrttejä, oliiviöljyä ja juustoja.
Ainakin litteiden ja tylsien hampaiden sekä käsien
perusteella ihmiset soveltuvat paremmin keräilijöiksi ja
kasvisten pureskelijoiksi kuin lihaa repimään. Kasvis-
syöntiin on myös terveydelliset perusteet, jonka kreikka-
laiset ymmärsivät jo 400-luvulla eaa.
Ruoka olkoon lääkkeesi ja lääke ruokasi
Hippokrates (länsimaisen lääketieteen isä!) kiinnos-
tui ravinnon yhteydestä sairauksiin. Hippokrateen kou-
lukunta pyrki tasapainoittamaan, puhdistamaan ja pa-
rantamaan kehoa ruokavalion avulla. He tulivat siihen
tulokseen, että sairaudet eivät johtuneet yliluonnollisista
syistä kuten jumalten epäsuosiosta vaan usein riittämät-
tömästä ravinnosta ja huonosta ruokavaliosta.
Nykytutkimuksen mukaan terveysvaikutuksistaan
tunnettu välimerellinen ruokavalio ei siis vain tapahtunut
vaan se tietoisesti muokattiin edesauttamaan terveyttä.
Perinteisen kreikkalaisen keittiön perusainekset ore-
ganosta oliiviöljyyn ovat samoja kuin tuhansia vuosia
sitten.
Oros ganos, vuorten ilo
Kreikassa on maailman parhaat olosuhteet orega-
non kasvulle. Oreganoa on käytetty tuhansia vuosia
paitsi ruuanlaitossa, myös lääkkeenä. Oregano on anti-
oksidanttipitoinen, se rauhoittaa tulehduksia ja sisältää
muun muassa rautaa, kalsiumia ja K-vitamiinia. Lauta-
selta kannattaakin syödä aina joka ikinen oregano-
hippu!
Oliivien sadonkorjuu alkaa Kreikassa lokakuun puo-
livälissä. Oliiviöljy sopii erinomaisesti kasvisten kanssa
ja sen terveysvaikutukset ovat laajalti tiedossa. Oliiviöl-
jyä voi kokeilla sellaisenaan myös pakkasen ja kuivan
sisäilman rohduttamiin huuliin, iholle tai hiuksiin.
Photo: P.Rosenberg
Veggie
Avattu syyskuussa 2014
Kasvisruokaan keskittynyt kreikkalainen lounaskahvila
Kasvisversioita myös perinteisistä liharuuista kuten
moussakasta ja pastitsiosta
Omistaja Nikos Kouloumbis, kotoisin Ateenasta
Osoite: Munkkiniemen puistotie 22, Helsinki
Tel. 045 8627008
Avoinna talvikaudella: ma-pe 10-16, la 11-16
7
The History of Greek Foodstuffs in Finland
Kreikkalaisia elintarvikkeita tuovan Gavrielides Food -yhtiön esittely
Eleftherios Gavielides
Photo: T.Sopilidis
Back in the 1977, I was working in Saudi Arabia as a
civil engineer and I came to Finland to marry my wife
Ulla. At that time, it was difficult to find a job as an engi-
neer in Finland. Companies were offering me work, but
their projects were located in Saudi Arabia, Libya, Iraq,
Iran and so forth.
While I was searching for job opportunities, I didn’t
want to stay idle, so I went to the University of Helsinki
to study Finnish and Arabic in case I had to return to
Saudi Arabia. At the University, I met a linguist Dr Kim
Schneider, who asked me to help him in his Greek stud-
ies and to cut the long story short, I became a Greek
teacher at an Institute of Adult Education, Finnish Greek
Society and so on. At the same time, I found a job as an
engineer in Finland.
At the end of the school year, we decided to make a
Greek evening and I found out that there were no Greek
products in Finland. I could not find them before either,
but I thought I just didn’t know where to look.
Half seriously and half-jokingly we discussed with my
students, why don´t I bring Greek foodstuffs to Finland
and they would be my customers and tell their friends
too. So I started importing, I did not know the difficulties.
In the1980s Finland had a very protective policy to-
wards imports of foodstuffs as either importing was pro-
hibited or it was restricted and licensed. Finland wanted
to be self-sufficient in foodstuffs. These challenges dis-
couraged many importers.
Mrs. Aili Lamminen, President of the Finnish-Greek
Association in Helsinki, tasting the products.
Photo: T. Sopilidis.
Despite the initial difficulties, imports increased surpris-
ingly well. In no time products were in every chain and
every shop.
What was supposed to be a side job of a side job
became a main job. Today, Greek foodstuffs are in
every shop, not only mine but also from other importers
as well as Private Labels. I would like to thank my stu-
dents, members of Finnish Greek Society, which were
my first customers and promoted the products, Greek
restaurants, tourism that made Greek products known,
and all consumers for using our products.
Nowadays, the company has 35 employees with a
turnover of 13 Me and a generation change is under
process.
8
Buffet music
Musicians Mikaella Papachrysanthou (canon) and Loukia Valasi (santouri). Photo T. Sopilidis..
New Special Product from Greece: Philippos Extra Virgin Olive Oil
Uuden kreikkalaisen supremeluokan oliiviöljyn esittely
Manos Zampella
Philippos supreme quality Extra Virgin Olive Oil, comes
from only the finest olive grove regions of Hellas. Each year,
Mr. Philippe Poli devotedly selects each harvest, personally
supervising the milling, extraction and bottling of the pure oil
obtained from the fruit of the olive tree, ensuring its distinctive
flavor, unique aroma and superb invigorating qualities.
www.philipposhellenicgoods.com
Photo: T.Sopilidis
9
Finland – Greece: over 100 years of Friendship and Collaboration /
Yli 100 vuotta Suomen ja Kreikan ystävyyttä ja yhteistyötä
Finnish-Greek Friendship Associations Suomi-Kreikka ystävyysyhdistykset
Yrjö Viinikka
Yrjö Viinikka is the president of the Federation of the Finnish-Greek
Associations. Photo: T.Sopilidis.
The first Finnish-Greek association was established in Helsinki 26.2.1957 at
the instigation of Edvin Linkomies, professor of Roman literature and also
the Prime Minister of Finland 1943-1944. The common interest of the mem-
bers of this as well as in all of the other oldest associations, was the culture
of the ancient Greece.
The Greek culture, especially music but also cinema and literature, came
surprisingly popular after the fall of the military government in Greece 1974.
At the same time charter flights offered a new and easy way to visit Greece.
Most of the Finnish-Greek associations were established during this era.
Eight associations decided 26.10.1980 to found the Federation of Finn-
ish-Greek Associations for their cooperative organization. The first presi-
dent was Arvo Allonen and secretary Rauni Vornanen. According to action
plan the main duty of the Federation is to promote the exchange of cultural
events between Greece and Finland. During the economically best years this
has been also supported by the Ministry of Education and Culture.
In cooperation with the member associations and other organizations the
Federation has organized concerts, eg. Jorgos Dalaras, Domna Samiou,
Haris Aleksiu, Jannis Parios, Manos Hatzidakis, Stelios Vamvakaris,
Akropoli Kompania, Rebetiko Kompania tu Pavlu have visited Finland,
some of them even many times.
Other activities of the cultural exchange include visits of teachers of Greek
folk dances, eg. Vassilis Harassopoulos and Stefanos Ganotis, as well as
dance groups Lykeion ton Ellinidon Halkidos and Syllogos Pontion Neas
Santas with the Hellenic Association in Finland. In addition, art exhibitions
and film weeks were organized, and a number of experts have given
presentations concerning different
aspects of Greek culture in the
meetings of the associations. After
the finance crisis, certain orphan-
ages and unemployeds kitchens
are also supported in Greece.
However, the famous Greek
cuisine and wines cannot be for-
gotten. They have always been,
usually combined with Greek mu-
sic and dances, the most im-
portant parts of the popular Greek
evenings of the different member
associations.
The Member Associations
of the Federation 1.1.2015
Association Year Membs
HELSINKI 1957 580
TURKU 1975 126
KUOPIO 1978 130
LAPPEENRANTA 1978 2
OULU 1978 50
TAMPERE 1978 105
LAHTI 1979 5
PORI 1979 124
VAASA 1982 39
KAJAANI 1985 37
RAUMA 1988 80
JYVÄSKYLÄ 1989 28
KOUVOLA 1989 123
PIETARSAARI 1989 71
KEMI 1990 51
ROVANIEMI 1991 41
JOENSUU 1992 30
HAMINA 1993 134
VARKAUS 2013 73
FEDERATION 1980 1829
10
Kreikkalaiset Suomessa 1890 – 2015 The Greeks in Finland: Historical Review 1890 - 2015
Kimon Papadopoulos
Kimon Papadopoulos is the vice president of Finnish-Greek Association in Helsinki and “Ellada Pantou” member in
Finland. Photo T.Sopilidis.
Suomalaisille Kreikka on ollut aina 1800 luvun alusta läh-
tien tärkeä matkustuskohde. Tärkeimpänä syynä tähän
oli 1800-luvulla syntynyt antiikin Kreikan ihailu ja filhelle-
nismi sekä yleinen uteliaisuus.
Matkailijoiden joukossa oli sotilashenkilöitä, tutkijoita
ja kirjailijoita. August Maximilian Myhrberg osallistui
Kreikan vapaussotaan ja John Nylander Thessalian so-
taan.1900-luvun alkupuolella tunnettuja suomalaisia mat-
kalijoita olivat runoilija ja hellenisti Emil Zilliacus, arkki-
tehti Hilding Ekelund, Turun yliopiston rehtori V.A. Kos-
kenniemi sekä kirjailija Mika Waltari.
Kreikalle Suomi oli tärkeä sijaintinsa vuoksi sekä kaut-
takulkumaana Venäjälle. Kreikkalaisten joukossa oli soti-
lashenkilöitä, kirkonmiehiä, tutkijoita ja kauppiaita.
Kreikka tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäis-
ten joukossa 5.1.1918. Diplomaattisuhteet maiden välillä
solmittiin vuonna 1920.
Suomessa oli talvisodan aikana pieni kreikkalainen
siirtokunta, johon kuuluivat muun muassa Lamposin,
Lempidakisin, Harisisin, Petalasin, Kouliasin, Karavi-
tisin, Christidesin, Mavropoulosin, Mavrostomosin,
Karavokyrosin sekä Passasin perheet.
Achileas Christidesin vuonna 1899 perustamalla tu-
pakkatehdas Fennialla oli Suomen tupakkateollisuuden
vaiheissa merkittävä rooli. Sen tunnetuimpia tuotteita oli
Työmies-savuke joka tunnettiin niin sanottuna kansan sa-
vukkeena. Fennian tuotteet saivat kultamitalin Pariisissa
1907 ja Brysselissä 1908. Fennian perustaja Achileas
Christides työskenteli tehtaassaan kuolemaansa, vuo-
teen 1923 asti. Häntä seurasi vanhin poika Walter Wil-
helm ja sen jälkeen nuorempi poika Giorgos Achileas
Cristides. Vuonna 1920 Achileas Christidesin taloudelli-
sella tuella Suomen ilmavoimille ostettiin kaksi italialaista
Savoia lentokonetta.
Christidesin lisäksi Suomessa toimi myös toinen me-
nestynyt kreikkalainen tupakka-alan yrittäjä, Kalimnok-
sen saarelta enonsa kutsusta vuonna 1921 Suomeen tul-
lut Mihalis Passas. Hän perusti vuonna 1939 tupakka-
kaupan ja toi Suomen tupakkaa Kreikasta ja Yhdysval-
loista. Sodan jälkeen hän toimi pitkään Kreikan kunnia-
pääkonsulina Suomessa. Sotavuosina hän teki lahjoituk-
sen Suomen aseteollisuuden tarpeisiin. Myöhemmin hän
lahjoitti myös suomalaisia puutaloja Kreikan maanjäris-
tyksen uhreille.
11
Lisäksi Suomessa toimii Ioannis Karavokiroksen
vuonna 1931 perustama Oy Itämainen Halvatehdas Ab
nykyiseltä nimeltään Oy Halva Ab. Ensimmäinen tuote
oli perinteinen kreikkalainen makeinen, halva. Sen lisäksi
yritys harjoitti marjatuotteiden tukkukauppaa. 1950-lu-
vulla yritys laajensi tuotevalikoimaansa lakritsiin, salmiak-
kiin ja hedelmämakeisiin. Halva Oy:n nykyinen toimitus-
johtaja on Ioannis Karavokirosin veljen pojanpoika Jean
Karavokiros.
Erityisen maininnan ansaitsee myös Kalimnoksen
saarelta Suomeen tullut Georgios Lampos, jonka ko-
dissa Helsingin Rikhardinkadulla kreikkalainen siirto-
kunta sotavuosina kokoontui. Giorgios Lampos, edellä
mainitun Mihalis Passasin eno, oli suomalaisen iskelmä-
musiikin ensimmäisen nuorisoidolin Lasse Liemolan iso-
isä.
Suomen kautta matkusti vuonna 1890 Venäjälle tur-
kiskaupiaita Kastoriasta ja Pohjois-Kreikasta. Erityisesti
heistä on mainittava Kastoriasta kotoisin ollut turkiskaup-
pias, joka matkusti usein Venäjälle. Kreikaksi hänelle an-
nettiin nimi Rusos Rusos, josta tuli sitten Rousoulis.
Hän oli vuonna 1965 Suomeen muuttaneen Hristos
Rousouliksen isoisä. Hristos Rousoulis avasi ensimmäi-
sen turkiskauppansa vuonna 1966 ja toi Suomeen Kas-
torian turkiksia. Seuraavana vuonna hän laajensi toimin-
taansa myös Helsinkiin. Vuonna1980 Rousouliksella oli
yli kymmenen kauppaa Suomessa ja hän oli maamme
suurin turkiskauppias.
Helsingissä kokoontui 26.2.1957 joukko yliopiston
professoreita ja muita Kreikan ystäviä Hotelli Kämppiin ja
he päättivät perustaa professori Edvin Linkomiehen
aloitteesta Suomi-Kreikka yhdistyksen. Perustamisko-
kouksen puheenjohtaja, Kansallisteatterin pääjohtaja
Arvi Kivimaa, totesi puheessaan: ”On tosiaankin tarve
perustaa Suomi-Kreikka Yhdistys Helsinkiin – onhan
Kreikka kulttuurin perusmaa”.
Kreikkalainen siirtokunta kokoontui 28.8.1972 Klaus
Kurki -ravintolaan arkkitehti Dimitris Pantzopouloksen
kutsusta ja perusti Suomen Kreikkalaisten siirtokun-
tayhdistyksen.
Ensimmäisen hallituksen jäsenet olivat: puheenjoh-
taja Dimitrios Pantzopoulos, varapuheenjohtaja
Georgios Koulias, sihteeri Georgios Zazanis, rahas-
tonhoitaja Panagiotis Alexandrou, sekä muut jäsenet
Hristos Rousoulis, Giorgos Cristides ja Vasilis Niko-
lau. Yhdistyksen perustaminen hyväksyttiin sisäministe-
riön päätöksellä 5.10.72.
Vuonna 2004 Kreikkalainen siirtokunta lakkasi toimi-
masta, kunnes 2009 Kreikan suurlähettilään, Mr. Xristo
Kontovounisiosin, pyynnöstä perustettiin uusi kreikka-
laisten yhdistys, Suomen Helleenit, joka toimii edelleen.
Vanhankaupungin nuorisoseuran talo Berghyddan on
perinteinen juhlapaikka idyllisessä ympäristössä Helsingin
kaupungin syntysijoilla. Monikäyttöiset tilamme ja osaava
henkilökuntamme tarjoavat puitteet ikimuistoisiin perhejuhliin,
yritystilaisuuksiin ja kulttuuritapahtumiin.
Osoite:
Vanhankaupungintie 3
00560 Helsinki
http://www.berghydan
Amerodos Oy
Kimon Papadopoulos
040 568 5611
12
The Hellenic Association of Finland / Suomen Helleenit ry:n esittely
Nikolaos Manias
Dear Friends of Greece
On behalf of the board of the Hellenic Association of
Finland I would like to welcome you all to “ELLADA
PANTOU FESTIVAL”.
I moved to Helsinki as an exchange student from
London in June 1999 and I have been actively in-
volved in the Hellenic Association since the beginning
of its establishment.
Past
The history of the Greek Association goes back to the
year 1972. On the 5th of October 1972 the first seven
members of the board were elected. The initial name
was Hellenic Community of Finland (Ελληνική
Κοινότητα Φιλλανδίας).
The purposes of the Greek Community from those
days still remain the same, since the nurturing of the re-
lations among the Greek people who live in Finland, is
still our main goal.
Ten years after, the need of cultivating the mother
tongue led those Greeks to establish the first preschool
kids club which started its activities in a space offered by
the Orthodox Church of Helsinki.
It was in 1984 when the first Greek teacher arrived
from Greece to Finland. The school stopped its opera-
tion in 2010 due to that the Greek Ministry of Education
did not send a teacher replacement.
In 1999 the library with 4.000 books was created in
the Greek Community’s headquarters in the area of Kal-
lio. The library does not exist anymore and due to the
lack of space the books were donated to the University
of Helsinki Library.
In the year of 2004 the Greek Community stopped its
operation for 5 years.
Present
On March 8, 2009 the first and second generation
Greeks decided to form the Hellenic Association of
Finland (Suomen Helleenit ry) based in Helsinki.
Nikolaos Manias has been the treasurer of the Hellenic
Association for the past 5 years. Photo T.Sopilidis
Through the Hellenic Associations’ activities all of us
have the opportunity to get to know each other, wel-
come newcomers, develop social, cultural and entertain-
ing activities.
The aim of the Hellenic Association is to solve prob-
lems for example issues concerning Greek education
and nurturing the Greek language.
The Association provides detailed information to all
Greeks that would like to move to Finland. Also ensures
the best possible way to inform and publish all our activi-
ties through social media Facebook, email and our web-
site (www.greeks.fi).
Members can participate in our activities and suggest
new ideas, wishes to the members of the board through
discussions in the Facebook forum or by email.
The Hellenic Association of Finland is all of us who
have: Greek origin, have received Greek education or
have interest in Greek culture regardless of language,
ethnic origin and religion.
According to the National Statistical Center of Fin-
land (Tilastokeskus) in 2014 the number of Greeks reg-
istered at the registry office of Finland (Maistraatti) was
842. Currently, the Hellenic Association has around 170
members including children. Also under our email list we
have around plus 80 people which are interested in re-
ceiving our news.
13
Suomen Ateenan-instituutti – 30 vuotta tiedettä, taidetta ja kulttuuria
The Finnish Institute in Athens – 30 years of science, arts and culture
Manna Satama
Manna Satama is the secretary general at the Foundation
of the Finnish Institute in Athens. Photo T.Sopilidis.
Suomen Ateenan-instituutti on toiseksi vanhin Suomen
ulkomailla toimivista neljästä tiedeinstituutista. Instituutti
on toiminut vuodesta 1984 sitä ylläpitävän säätiön sään-
töjen mukaisesti Kreikkaan suuntautuvan tutkimuksen ja
taiteen tukijana. Se on vakiinnuttanut asemansa kansain-
välisessä ja suomalaisessa akateemisessa yhteisössä.
Miksi ja milloin Ateenaan?
Instituutin perustamissuunnitelmat lähtivät liikkeelle
1980-luvun alussa pääkonsulin Konstantínos La-
zarákiksen ja Helsingin yliopiston kanslerin Nils Oker-
Blomin aloitteesta. Ateenan-instituutista haluttiin muo-
dostaa tukikohta, jonka tehtävänä olisi tukea suomalais-
ten tutkijoiden ja opiskelijoiden Kreikkaan kohdistuvaa
tutkimusta. Esikuvana toimi vuonna 1954 Roomaan pe-
rustettu Villa Lante, joka oli tuohon aikaan Suomen ainoa
ulkomailla toimiva instituutti ja jossa suomalaiset antiikin-
tutkijat olivat menestyksellisesti kouluttautuneet ja ver-
kostoituneet.
Instituutti aloitti epävirallisesti toimintansa Ateenassa
syksyllä 1984. Helsingissä instituuttia ylläpitävä säätiö re-
kisteröitiin lokakuussa ja ensimmäinen johtaja, professori
Paavo Castrén matkusti Ateenaan ilman varmuutta toi-
miluvasta taikka -tilasta. Kreikan kulttuuriministeriö
myönsi lopulta toimiluvan toukokuussa 1985, ja instituutin
viralliset vihkiäiset pidettiin 21. toukokuuta 1985, Pyhän
Konstantinoksen päivänä kunnianosoituksena pääkon-
suli Lazarákikselle. Instituutin vuosijuhla on siitä lähtien
järjestetty aina kyseistä päivää lähimpänä olevana tors-
taina.
Toiminta lähti liikkeelle nopeasti tavallisesta vuokra-
huoneistosta käsin. Huoneisto sijaitsi Akropoliin etelärin-
teellä, ja parvekkeelta avautui hulppea näkymä suoraan
tuohon Ateenan symboliseen ytimeen. Vuodesta 1992 al-
kaen instituutti on toiminut Suomen valtion omistamassa
uusklassisessa rakennuksessa, sekin vain kivenheiton
päässä Akropoliilta. Instituutin perustoiminta rahoitetaan
opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen valtionavus-
tuksen turvin. Tutkimus- ja mittavammat kulttuurihank-
keet toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella, tiedettä ja
taidetta tukevien säätiöiden avustuksin ja yksityislahjoi-
tuksin.
Vuodesta 1999 lähtien instituutti on tarjonnut majoi-
tusta tutkijoille, opiskelijoille, kirjailijoille ja taiteilijoille
ydinkeskustan pohjoispuolella sijaitsevasta kerrostalosta.
Talon lahjoitti ateenalainen tekniikan professori Nikólaos
G. Koronéos vuonna 1996, ja se on nimetty lahjoittansa
mukaan Koroneos-taloksi. Lahjoituksellaan professori
Koronéos halusi kunnioittaa isänsä muistoa ja osoittaa
ihailuaan Suomen kansaa kohtaan.
Tutkimusta maalla ja merellä
Kreikan lain mukaan Suomen Ateenan-instituutilla on tie-
deinstituuttina arkeologisen koulun status ja siten mah-
dollisuus ja velvollisuus arkeologisten kenttätöiden suo-
rittamiseen Kreikassa. Näiden hankkeiden ansiosta suo-
malaisten arkeologien kansainvälinen koulutus ja verkos-
tot ovat harpanneet eteenpäin viime vuosikymmeninä.
Instituutin ensimmäiset kenttätyöhankkeet sijoittuivat
vuosituhannen taitteeseen ja 2000-luvun alkuvuosille.
Tällä hetkellä käynnissä on kolme kenttätyövaiheessa
olevaa projektia, joista kaksi sijaitsee Peloponnesoksen
niemimaalla, toinen vuorilla, toinen merellä.
Arakhamitain kylässä tutkitaan äärimmäisen merkit-
tävää antiikin pyhäkkö-aluetta instituutin entisen johtajan
Björn Forsénin johdolla. Kyllenessä, antiikin Olympian
satamakaupungissa, tutkitaan antiikin ja myöhemmän
frankkilaisajan satama-aluetta instituutin nykyisen johta-
jan Jari Pakkasen johdolla.
Projekteista kolmas sijaitsee Kreikan valtion ulkopuo-
lella, Sisilian Naksoksessa. Hanketta johtaa niin ikään
Jari Pakkanen. Aikaisempia kenttätyöprojektejakin on
viime vuosina edistetty, erityisesti julkaisuvalmisteluin.
14
Tiedettä ja opetusta, taidetta ja kulttuuria
Kenttätyöt ovat vain yksi osa instituutissa tehtävää tie-
teellistä työtä. Instituutin johtajat ovat toisinaan koonneet
toimikaudellaan jatko-opiskelijoista koostuvan monitie-
teellisen työryhmän. Nämä työryhmät ovat tutkineet
muun muassa hellenististä Ateenaa, Ateenan viimeistä
"pakanallista renessanssia" taikka ns. heeros-muisto-
merkkejä. Instituutissa on tutkittu teatteria, tanssia ja mu-
siikkia, uskontoa ja kielen muutoksia, piirtokirjoituksia, ru-
noja ja tragedioita. Aiheita ja näkökulmia menneeseen ja
nykyiseen on yhtä monta kuin on tutkijaa.
Instituutin tieteellisen työn kannalta tärkeitä ovat kan-
sainväliset konferenssit sekä yksittäiset luennot, joita ins-
tituutissa järjestetään säännöllisesti. Tutkimustuloksia jul-
kaistaan instituutin kansainvälisessä, vertaisarvioidussa
tieteellisessä julkaisusarjassa. Sarjan ulkopuolella jul-
kaistaan yleistajuisempia teoksia suomeksi.
Koulutus ja opetus ovat kaikessa toiminnassa keskei-
siä. Vuosittain järjestetään suomalaisille korkeakoulu-
opiskelijoille suunnattu antiikin Kreikan peruskurssi. Joi-
nain vuosina kurssi on laajentunut Kreikan rajojen ulko-
puolellekin. Kenttätyöprojektit toimivat luontevasti käy-
tännön opetuksessa. Viime vuosina niissä on testattu eri-
tyisesti uutta mittaustekniikkaa ja tietokoneohjelmistoja,
ja samalla on voitu kouluttaa suomalaisia opiskelijoita lait-
teiden käytössä ja hyödyntämisessä. Instituutin ulkopuo-
lisia kurssijärjestäjiä autetaan mahdollisuuksien mukaan
vaikkapa auttamalla kontaktien luomisessa, kurssisisältö-
jen ideoinnissa ja toteutuksessa.
Instituutissa järjestetään myös kirjallisuustapahtumia,
konsertteja, elokuvailtoja ja näyttelyitä joko omissa ti-
loissa tai muualla Ateenassa. Instituutin toimistonhoitaja
María Martzoúkou, joka on kuulunut instituutin henkilö-
kuntaan alusta asti, on ansioitunut suomalaisen kirjalli-
suuden kreikantaja. Teoksia on Kalevalasta nykyproo-
saan; tällä hetkellä työn alla on suomalaisia dekkareita.
Viimeisin kunnianosoitus mittavasta käännösurasta on
vuonna 2011 Martzoúkoulle myönnetty Suomen valtion
ulkomainen kääntäjäpalkinto.
Juhlavuosi 2014–2015: ”Idän ja lännen rajamailla”
Instituutin yksi keskeinen tehtävä on muistuttaa antiikin
Kreikan jälkivaikutuksesta, joka on suomalaisessakin yh-
teiskunnassa läsnä kaikkialla kulttuurista politiikkaan.
Jos emme tunne menneisyyttä, tulevaisuudelle ei ole
suuntaa.
Instituutin 30-vuotista toimintaa on juhlistettu vuosina
2014 ja 2015 yleisteemalla ”Idän ja lännen rajamailla”,
millä on haluttu herättää ajatuksia ja keskustelua kulttuu-
risten risteyskohtien merkityksistä ja vaikutuksista. Sa-
malla instituutin toimintaa on tehty tunnetummaksi ja nä-
kyvämmäksi. ”Idän ja lännen rajamailla” on suomalaiselle
ja kreikkalaiselle kohdeyleisölle mielenkiintoinen ja hel-
posti lähestyttävä aihe – yhdistäähän Kreikkaa ja Suo-
mea myös maantieteellis-poliittinen asema Euroopan itäi-
sessä osassa.
Kreikka ja siihen liittyvät ilmiöt jäävät suomalaisessa
keskustelussa helposti syrjään. Viime vuosina Kreikka on
ollut esillä lähinnä talouskriisin valossa. Instituutin keskei-
nen toiminta, Kreikkaan kohdistuva tutkimus, tarjoaa kui-
tenkin hedelmällisen mahdollisuuden tutkia kulttuureja,
uskontoja ja yhteiskuntaa idässä ja lännessä, men-
neessä ja nykyisyydessä. Tällaiselle tarkastelulle on ti-
laus ja tarve ja nyt siihen on ollut oivallinen tilaisuus Suo-
men Ateenan-instituutin saavutettua antiikin ateenalaisit-
tain täysvaltaisen kansalaisen iän.
Juhlavuoden aikana on järjestetty Kreikassa ja Suo-
messa tieteellisiä kollokvioita, esitelmä- ja muita yleisöti-
laisuuksia ja Helsingissä ja Turussa arkkitehtuurikävely-
kierroksia. Instituutti on ollut näkyvillä myös suuremmissa
tapahtumissa, kuten Helsingin kirjamessuilla (2014) ja
Tieteiden päivillä tammikuun 2015 alussa yhdessä mui-
den tiedeinstituuttien kanssa. Instituutti tempaisi myös
vähemmän perinteisessä joukkotapahtumassa: joukko
lähinnä instituutin nykyistä ja aiempaa henkilökuntaa ja
juoksi yhdessä Ateenan maratonin marraskuussa 2014.
Tempauksella haluamme muistuttaa, että tiede, taide ja
kulttuuri ovat kestävyyslajeja, joissa pitkäjänteinen ja
määrätietoinen työskentely on hyvien tulosten edellytys.
Yhteystietoja
Suomen Ateenan-instituutti / The Finnish Institute at
Athens www.finninstitute.gr,
Zitrou 16, 11742 Athens,
Tel. + 30 210 922 1152, [email protected];
Blogi "Akropoliin juurelta":
http://ateenaninstituutti.blogspot.fi
Suomen Ateenan-instituutin säätiö:
asiamies Manna Satama, +358 50 434 5523,
Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry:
https://fi-fi.facebook.com/ateenanystavat,
sihteerin sähköposti: ateenanystavat@gmail
Instituutti toimi aluksi vuokrahuoneistossa Propileon-kadulla. Vuodesta 1992 alkaen se on toiminut Suomen valtion
omistamassa rakennuksessa Zitrou 16:ssa, Makrigiannin kaupunginosassa. Talossa on viisi toimistohuonetta, luento-
sali ja käsikirjasto. Lisäksi siihen kuuluvat pieni vierasasunto, sauna ja puutarha. Vuodesta 1987 lähtien instituutti on
tarjonnut majoitusta tutkijoille ja opiskelijoille, ensin naapurikorttelista vuokratusta, Penelopeksi kutsutusta huoneistosta.
15
Culture in Focus / Kulttuuriyhteistyöstä
Antigone reloaded
Sofia Pantouvaki ja Janne Pellinen
Sofia Pantouvaki is Professor in Costume Design, Aalto University, Helsinki, and Janne Pellinen is
director and dramaturgy.
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun, Taideyliopiston Si-
belius-Akatemian sekä Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja
lavastustaiteen ja muotoilun ja arkkitehtuurin laitosten
kanssa yhteistyönä toteutettava esitys Antigone Reloa-
ded sai ensi-iltansa 11.6. Ateenassa Michael Caco-
yannis-säätiön tiloissa.
Esitys perustuu keväällä 2014 Teatterikorkeakou-
lussa pidettyyn Uuden musiikkiteatterin opintokokonai-
suuteen ja siellä tehtyyn esityksen ”Brotha in da box”,
jonka ohjasi Janne Pellinen.
Pellinen mietti Antigone Reloadedia suunitellessaan
sitä, miten antiikin tragediaa voi tuoda postdramaattiseen
kontekstiin ja mitä henkilökohtaista samaistumispintaa lä-
hes 2500 vuotta vanhassa näytelmätekstissä voi olla.
Esityksen teemoja ovat kuolemanpelko, kohtuutto-
muus sekä apollonisen ja dionysisen välinen vuoropu-
helu. Näistä viimeinen tarkoittaa minulle kevyen, älyllisen
ja postmodernin ja toisaalta vilpittömän emotionaalisen
tason yhteiseloa ja vuorottelua. Koreografi Linda Marti-
kasen kanssa olemme käyneet kiinnostavaa ja hedel-
mällistä dialogia liittyen siihen, mitä kehollisuus tarkoittaa
näiden eri tasojen osalta. Esityksen aikaisempi versio oli
oikeastaan rakkaudenosoitus isävainajaani kohtaan, ja
tämä aihe esityksessä on edelleen mukana. Esityksen
uudessa versiossa lähtökohtana on ollut orgaanisen ko-
konaistaideteoksen valmistaminen, jossa näyttämön eri
osa-alueita yhdistetään tutkimalla ja ennakkoluulotto-
masti kokeilemalla.
Projektin vetäjänä Suomen päässä on toiminut Aalto-
yliopiston pukusuunnittelun professori Sofia Pantouvaki.
Ateenassa järjestettäviä työpajoja vetävät Sofia Pan-
touvakin lisäksi lavastustaiteen professori Liisa Ikonen
(Aalto-yliopisto), ohjauksen lehtori Minna Harjuniemi
(Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu), valosuunnittelun
professori Tomi Humalisto (Taideyliopiston Teatterikor-
keakoulu), musiikin lehtori Markus Fagerudd (Taideyli-
opiston Teatterikorkeakoulu) sekä äänisuunnittelun pro-
fessori Juhani Liimatainen (Taideyliopiston Teatterikor-
keakoulu).
Teksti:
http://www.uniarts.fi/uutishuone/antigone-reloaded
Antigone reloaded The performance studies the question of how to bring an
ancient tragedy to contemporary post-dramatic context:
what is the relevance and sense of studying and staging
Antigone today?
The performance handles the themes of death, excess
and the Apollonian Dionysian dichotomy. It studies and
combines Sophocle’s text and characters, pop culture
imagery, music as an organic part of acting and drama-
turgy and ultimately the question of personal or intimate
approach to a political subject. The aim of the rehearsal
process is to create a complete and uncompromising
artwork through investigation and creative mutual pro-
cess between different study disciplines.
Text and picture:
www.ancientdrama.gr/en/finland/antigonereloaded/
16
Kreikan kirjallisuus Suomessa / Greek Literarure in Finland
Markku Pääskynen
Markku Pääskynen is a writer and translator.
Photo: T.Sopilidis
Kun mietin muutamia viikkoja sitten tätä esitystä, päätin
sattumanvaraisesti lukea muutaman suomennoksen
menneiltä ajoilta. Yksi niistä oli Ilias Veneziksen Aiolian
maa (1943), joka Johannes Polvan kääntämänä ilmes-
tyi vuonna 1960. Toinen oli Pantelis Prevelakiksen Ikui-
nen aurinko (1959), jonka Kyllikki Villa suomensi
vuonna 1963. Kolmas oli Maria Jordanidun Kultainen
sarvi - Kreikkalaisen naisen tarina (1962), jonka
vuonna 1985 suomensi Leena Vatanen-Batis.
Ayvalikissa Vähässä-Aasiassa vuonna 1904 syntynyt
Ilias Mellos eli Ilias Venezis joutui nuorena osmaniajan
etnisten vainojen kohteeksi. Hänet vangittiin ja vietiin
pakkotyöhön. Ihme että hän selvisi hengissä. Niistä
ajoista hän kirjoitti kansainvälisesti tunnetuimman teok-
sensa Numero 31328. Sen sijaan romaani Aiolian maa
sijoittuu Ayvalikin eli Aivaliin ja aikaan ennen ensim-
mäistä maailmansotaa, jolloin turkkilaiset ja paikallinen
kreikkalainen vähemmistö elivät suhteellisen rauhassa
keskenään.
Rethymnonissa vuonna 1909 syntyneen Pantelis
Prevelakiksen romaani Ikuinen aurinko sijoittuu Kree-
talle ja Kreetan pikkukyliin Psiloritisvuoren läheisyy-
dessä. Oikeastaan tämän teoksen nimi pitäisi suomentaa
"Kuoleman auringoksi" (O ílios tou thánatou), sillä pää-
henkilö Jorgakiksen lapsuus ja nuoruus ovat nälän ja
kuoleman värittämää: hänestä tulee orpo, hänen rakas-
tettunsa kuolee ja lopulta hänen holhoojatätinsä kuolee
kostajan harhaluotiin, joka oli tarkoitettu Jorgakikselle it-
selleen.
Konstantinopolissa vuonna 1897 syntyneen Maria
Kriezin, sittemmin Maria Jordanidoun tunnetuin teos
Loksandra ilmestyi kreikaksi 1962 ja suomennos Kultai-
nen sarvi yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Ilias Ve-
neziksen tapaan hän eli kreikkalaisena turkkilaisten kes-
kellä ja joutui muuttamaan synnyinseudultaan pois.
Kuten sanoin, nämä ovat sattumanvaraisesti luke-
miani teoksia. Kun katsoo suomennettujen nykykreikka-
laisten teosten bibliografiaa, huomaa miten harva niistä
on käännetty alkukielestä. Sekundaarikielinä on usein ol-
lut englanti, saksa tai ranska. Antiikin kirjallisuutta me
suomalaiset olemme lukeneet alkukielistä tehtyinä kään-
nöksinä jo melko pitkään, tosin tietääkseni ainakin Pentti
Saarikoski on Platonin Faidroksen kohdalla käyttänyt
englanninkielisiä oikopolkuja. Antiikin Kreikan kirjalisuu-
teen tai muuhun vanhempaan kreikankieliseen kirjallisuu-
teen en tässä esityksessä sen enempää puutu, riittänee
kun sanon että sitä on suomennettu kattavasti ja hyvin.
Esimerkiksi Ilias Veneziksen Aiolian maan suomenta-
nut Johannes Polva oli klassisen kreikan tuntija. Kyllikki
Villa sen sijaan suomensi Prevelakiksen Ikuisen auringon
saksan kielestä, mikä näkyy paitsi lauserakenteissa
myös henkilön- ja paikannimien kirjoitusasussa. Maria
Jordanidun Kultaisen sarven suomentanut Leena Vata-
nen-Batis lienee kreikkalaisissa naimisissa mutta ei ym-
märtääkseni ammattikääntäjä. Suomen ongelma koskien
nykykreikkalaista kirjallisuutta tuntuukin olevan pula pä-
tevistä kääntäjistä. Moni hyvin nykykreikkaa osaava ei
osaa kirjoittaa kelvollista kaunoa suomeksi, moni hyvin
kaunon osaava ei hallitse tarpeeksi hyvin tai ollenkaan
nykykreikkaa. Sama ongelma taitaa olla toisinkinpäin:
suomalaista nykykirjallisuutta kreikantaa lähinnä Suomen
Ateena-instituutissa työskentelevä Maria Martzoukou.
Nykykreikkalaisista kirjailijoista Nikos Kazantzakis
on Suomessa käännetyin, aina viisikymmenluvulta
saakka. Hänen laajasta tuotannostaan on suomennettu
kahdeksan teosta. Niistä ainoastaan Askeesin Sirkka
Saksa on suomentanut alkukielestä. Aivan uusimman
kirjallisuuden ahkerin suomentaja runous mukaan lukien
on Reija Tanninen. Häntä voimme kiittää Apostolos
Doksiadiksen, Nikol Russun, Nikos Engonopuloksen
sekä kahden runoantologian toimittamisesta ja käännök-
sistä.
Runouden suomentaminen onkin hiukan kohentunut
viime aikoina. Esimerkiksi tämän vuoden alussa ilmestyi
Nuori Voima -lehden Kreikka-numero, johon on suomen-
nettu nuoria ja Kreikassakin vähän tunnettuja lyyrikoita
kuten Vasilis Amanatidis, Christos Chrysopoulos,
Petros Golitsis, Katerina Iliopoulou, Dimitra Kotoula,
Konstantinos Melissas eli Viktor Tsilonis ja Antonis
Samarakis. Heistä viisi kävi Suomessakin lukemassa ru-
nojaan. Lisäksi muutama vuosi sitten ilmestyi Odysseus
17
Elytiksen Ylistetty olkoon (To Áksion estí), samoin Ni-
kos Gatsoksen Amorgos-runoelma kokonaisuudes-
saan Kirjailija-lehden lukuliitteenä. Runouden kääntämi-
sellä ei kuitenkaan elä, ei kukaan eikä missään maassa,
joten työ on ollut lähinnä rakkautta runouteen ja kreikan
kieleen.
Yleisesti ottaen on hyvä muistaa truismi, että niin
kreikka kuin suomikin ovat pieniä kielialueita. Se että
esimerkiksi englannista suomennetaan valtaosa kään-
nöskirjallisuudesta Suomessa, ei kerro että kyse olisi
kauttaaltaan laadukkaasta kirjallisuudesta vaan siitä että
englannin taitajia on niin paljon. Olen aivan varma, että
moni loistava kreikkalainen teos jää suomentamatta yk-
sinkertaisesti siksi, että nykykreikkaa taitavia on maas-
samme vain kourallinen. Siis kourallinen niitä, jotka kie-
lentajunsa ansiosta osaavat kirjoittaa myös hyvää suo-
mea. Truismi lienee sekin tosiasia, että pienten kielten
on hiukan taisteltava suuria kieliä vastaan, eikä kirjalli-
suus ole huonoin taistelun keino.
Kreikkalainen musiikki Suomessa / A journey to melodies and rhythms of
Greece - Some sing...others dance - A short journey through time and space
Evangelos Velentzas
Evangelos Velentzas is the President of the Hellenic Association in Finland, a
member of Antama orchestra and a teacher of Greek language as a mother tongue
to children living in the Helsinki metropolitan area, as well as a foreign language to
adults that are interested in and love Greek language and culture.
Photo: T.Sopilidis
Kreikkalaisia sävelmiä on kuunneltu mm. radiossa Suomessa jo 1950-luvulta al-
kaen, kuten esimerkiksi:
Delfiinipoika – Seija Karpiomaa (’57)
Ei koskaan sunnuntaisin – Vieno Kekkonen (’60)
Kreikan rannat – Ritva Mustonen (’61)
Tuska - Laila Kinnunen (’68)
Dirlanda – Kai Hyttinen (’72
Villitsee mun – Anita Hirvonen (’77)
Kun Arja Saijonmaa sai kutsun Mikis Theodorakisin maailmankiertueelle
1970-luvun alussa, alkoi aivan uusi aikakausi kreikkalaisen musiikin Suomen val-
loituksessa, joka jatkuu edelleen. Yhteistyön tuloksena syntyi paljon hyvin tunnet-
tuja lauluja, joita sisältyi mm. kokoelmaan:
Arja Saijonmaa ja Mikis Theodorakis Ateenassa ”Jokainen arkiaamu”
Kootut levytykset 1972 – 1979.
1. 18. marraskuuta – naurava poika
2. Jumalalle kunnia
3. Ahtaita syrjäkujia
4. Alistuneet
5. Suojaisan poukaman hiekalla
6. Teurastamo
7. Tuska 8. Vielä vähän
9. Sinä seisoit ikkunassa
10. Valmista vuode kahdelle
11. Ne jotka saapuu illalla
12. Sotiris Petrulas
13. Poika on allapäin
14. Lepakko räystäskolossaan
15. Jokainen arkiaamu
16. Oveni on avoin
17. Satama
18. Meidän kortteli
19. Marina
20. Antonio Torres Heredia
21. Toukokuun päivä
22. Juna
23. On aika laulaa
24. Sinun vuorosi on tänään
18
Aman Amanista Pentaraan
Suomessa syntyi myös kreikkalaiseen musiikkiin erikois-
tuneita yhtyeitä. Aluksi duona esiintyneet Eero ja Vuokko
Heimolinna muodostivat yhtyeen Aman Aman 1982. Kun
mukaan tulivat Martti Leiwo ja hänen vaimonsa, saatiin-
kin aikaan jo kvartetti. Ohjelmistossa oli rebetikaa, laikaa
ja dimotikaa riippuen tapahtumien kuuntelijoiden ja tanssi-
joiden toiveista. Kokoonpanossa olivat mukana myös
Timo Puhakka, Heikki Rehtijärvi ja Jarmo Vannemaa.
Heimolinnat perustivat vuonna 1995 yhdessä Teuvo ja
Tarja Ryynäsen kanssa toisenkin yhtyeen, nimeltään
Laiki Familia.
Jannis Papaioannou (1913-1972) oli Heimolinnojen
suosikki. He järjestivät säveltäjän 80-vuotispäivän kunni-
aksi vuonna 1993 syntymäpäiväjuhlat. Perinnettä jatkettiin
sittemmin vuosittain.
Rebetika kuului erityisesti Eero Heimolinnan harrastuk-
siin. Hän on mm. kirjoittanut nuotinnokset kaikkiin Markos
Vamvakariksen äänitettyihin lauluihin. Näihin oli erikois-
tunut viisikko eli Rebetiko Kompania Pentara, jota kuul-
tiin mm. 20.3.2012 Porthaniassa.
Rebetiko Kompania Pentara: Vesa Putkonen (tumber-
leki, baglamas), Petri Tohka (baglamas), Risto-Pekka
Pennanen (guitar), Vuokko Heimolinna (singer) and Eero
Heimolinna (buzuki, singer). Photo: Y.Viinikka.
Nostalgia ja Odysseia
Muitakin yhtyeitä syntyi Helsinkiin. Jannis ja Kirsti La-
kopoulos perustivat yhtyeen nimeltään Nostalgia 1985.
Siihen kuuluivat muusikot Elektra Curtis Martin (viulu),
Istvan Zalay (cembalo, viulu), Tereza Zalay (kosketin-
soittimet), Jannis Lakopoulos (laulu, kitara), Kirsti La-
kopoulos (laulu, lyömäsoittimet), Pekka Nylund (buzuki),
Panagiotis Asimakopoulos (kitara), Antero Jakoila (ki-
tara). Yhtye levytti kaksi albumia: ”Rakkauden rippuja”
(1988) and ”Ihan Itku kurkussa” (1991).
Perinteitä jatkamaan perustettiin 1995 uusi yhtye
Odysseia, jonka muodostivat Jannis Lakopoulos (laulu,
kitara), Joosef Lakopoulos (tarabuka, laulu), Artturi La-
kopoulos (kitara, basso ja, piano), Anna Baric (viulu,
mandoliini, buzuki), Sofia Lakopoulou (laulu), Risto
Toppola (buzuki), Ricardo Padilla (lyömäsoittimet),
Markku Nikula (bassokitara), Kaj Olander (ney-huilu,
saksofoni), Sakis Kastranis (buzuki),Jannis Hatzihara-
lampous (lyömäsoittimet), Manne Laukkanen (lyömä-
soittimet).
Duo Zorbas
Kari Vannemaa kertoi kuunnelleensa kreikkalaista musiikkia jo 1960-luvulla, mm. Nana Mouskurin ja Marinelan
lauluja. Mutta syvällisempi yhteys syntyi vasta Rodoksen matkalla 1970-luvulla. Haris Alexiou oli juuri julkaissut albu-
minsa "Twelve popular songs“. Erityisesti laulu ”Dimitroula” oli tehnyt vaikutuksen. Niinpä Hariksen ja Dalaraksen laulut
muuttivat hänen koko elämänsä. Hän soitti aluksi mm. Aman Aman yhtyeessä ja perusti sittemmin Finnish Rembetiki
Kompanian 1992. Hänen tunnetuin yhtyeensä on edelleen Duo Zorbas (1999), jossa hän soittaa kielisoittimia (buzuki,
oud, kitara) sekä huilua yhdessä Maaria Vannemaan (viulu
ja laulu) kanssa. Orkesterin muita jäseniä ovat Sami Maja-
mäki (urut), Victoria Vatanskaja (piano), Juha Levo
(basso) sekä Christer Hackman ja Murat Ermutlu (lyömä-
soittimet).
Orchestra Duo Zorbas (DZO) has seven members! We
used to play in the Greek tavern “Zorbas” and its owner
Kimon Papadopoulos named us “Duo Zorbas”.
Members of the band: Kari Vannemaa is the musical di-
rector of the orchestra and plays buzuki, oud, flute, electric
and acoustic guitar. Maaria Vannemaa is soloist violinist,
singer and the diva of the orchestra. Sami Majamäki
plays harmonium, Victoria Vatanskaja piano, Juha Levo
bass and Christer Hackman with Murat Ermutlu percus-
sions.
19
Trio ja Duo Sirtaki
Turkulainen kreikkalaiseen populaarimusiikkiin sekä re-
betikasovituksiin erikoistunut Trio Sirtaki syntyi vuonna
1991. Yhtye on esiintynyt säännöllisesti siitä lähtien. Yh-
tyeen kantavana voimana on ollut Kimmo Hyyppä.
Triossa oli pitkään laulusolistina Stelios Tziuornas ja
basistina Jorma Hellgren.
Viime vuosina orkesteri on tunnettu Duo Sirtakina.
Duon muusikot, Kimmo Hyyppä (busuki) ja Ari-Pekka
Haapanen (laulu, busuki, kitara) ovat kokeneita muusi-
koita. Kimmo on myös kreikkalaisen musiikin tutkija.
Hän on tehnyt aiheesta erikoistyönsä Turun yliopistoon
ja erikoistunut busukiin jo yli 20 vuoden ajan. Ari Pekka
hallitsee kreikkalaisen laulun ja on mm. kitaransoiton
opettaja.
Duo Sirtaki on esiintynyt kreikkalaisissa illoissa Tu-
run seudulla sekä monien Kreikkayhdistysten tilaisuuk-
sissa, varsinkin länsirannikolla. Keikkoja yhtye on tehnyt
sadoittain vuosien varrella. Kimmo on esiintynyt myös
Kreikassa paikallisten muusikoiden kanssa. Monet
muistavat myös Samppalinnan kesäteattrin Zorbas-
musikaalin, jossa pojat hoitivat mutkikkaat busukiosuu-
det Zorbas-orkesterissa. Nykyisin Duon tapaa säännöl-
lisesti busuki-illoissa Turun Athene-ravintolassa.
Duo Sirtaki at the 35th Anniversary of the Finnish-Greek
Association in Pori (2014). Photo Y.Viinikka
.
Souvlaki Orchestra
Hyvin tunnettu on myös Souvlaki Orchestra (1995).
Vuonna 1998 alkoi Vaasan työväenopistossa säännölli-
nen kurssimuotoinen harjoittelu ja isompi kokoonpano
Souvlaki Orhistra alkoi saada muotoaan. Ovat sitten
sieltä käyneet soittelemassa kaikkialla Suomessa, pai-
kallisten Suomi-Kreikka yhdistysten tilaisuuksissa, mu-
siikki- ja elokuvafestivaaleilla Vaasassa ja Kreikassa,
radiossa ja TV-dokumenteissa, usein yhdessä vaasalai-
sen tanssiryhmä Meltemian kanssa.
Yhteistyötä ontehty myös virolaisen ”Rebetes”-yhty-
een kanssa sekä Pärnussa että Vaasassa. Useimmat
yhtyeen muusikot ovat suomalaisia, mutta ovat rakastu-
neet kreikkalaiseen musiikkiin, perinteisiin tansseihin ja
Kreikan kulttuuriin kokonaisuutena. Heidän ohjelmistos-
saan on yli 500 kreikkalaista laulua ja lisäksi myös suo-
malaista perinteisiä musiikkikappaleita. Orkesteri on
myös levyttänyt tuotantoaan.
The members of Souvlaki Orchestra from Vaasa:
Matti Jakobsson (buzuki, notations, arrangements), Il-
ias Missyris (baglama, vocals, lute), Rauli
Ruhanainen (guitar), Edmond Nushi (violin), Bengt
Heikius (clarinet), Jari Tupala (bass) and Kristian
Isaksen (percussions), with the guest vocalist Erza Nu-
shi at the 30th anniversary of the Federation of the Finn-
ish-Greek Associations at Kaisaniemi Restaurant in
Helsinki (2010). Photo: Y.Viinikka.
Lemonades
Vähän erilainen kreikkalainen yhtye on Lemonades Helsingistä. He soittavat
swingiä, bluesia sekä latinorytmejä Kreikan nykymusiikin ja rebetikon makuisesti.
Five Helsinki based Greek musicians are the members of the group: Ilias Papailias
(bouzouki), Vasilis Katopodis (bass), Dimitris Tzarouhis (guitar), Thanasis
Gotsopoulos (percussions), Chryssa Panagiotopoulou (vocals).
Photo: Lemonades
20
Antama
Uusimpia tulokkaita kreikkalaista musiikkia soittavista yhtyeistä on Antama, joka aloitti huhtikuussa 2012. Heillä on
kuitenkin ollut jo kolmessa
vuodessa yli 40 esiintymistä
juhlissa, klubeilla, sosiaalisissa
tapahtumissa, konserttisaleissa,
festivaaleilla (Maailma kylässä,
ETNO Espa), puistoissa ja
kaduilla, kahviloissa ja
ravintoloissa Helsingissä ja
muualla Etelä-Suomessa.
Orkesteri on levyttänyt keväällä
2014 kaksi rebetikalaulua (Global
Music Helsinki) esittelyä varten.
Orkesteri esiintyi yhdessä
Nefes-yhtyeen (toinen
monikansallinen orkesteri
Helsingissä, joka soittaa
Välimeren ja orientaalista
musiikkia) jäsenten kanssa
marraskuussa 2014 soittaen
lauluja ja musiikkia, jotka ovat
yhteisiä Kreikan ja Turkin
musiikkiperinteille.
Members of Antama were/are: the Finn Antti Kaski (guitar), the Finnish Greek Meri-Sofia Lakopoulos (violin,
kementze, vocals) The Icelandic Norwegian Vidar Skrede (buzuki, baglama) and the Greeks: Vassilis Katopodis
(bass, vocals), Evangelos Velentzas (buzuki, vocals), Ilias Papailias (buzuki, lute, vocals) and Michael Syskakis
(Cretan lute and lyre, vocals). Photo: Antama.
Julkaisuja kreikkalaisesta musiikista / Theoretical approaches: articles, theses, books
Eero Heimonlinna 1997. Yiannis Papaioannou and his recorded songs from 1937-1939. Article in the festive issue of
Finnish Greek Association for the 40 years of its operation.
Risto-Pekka Pennanen 1999. Westernization and modernization of Greek folk music, Doctoral thesis, Acta
Universitatis Tamperensis.
Risto-Pekka Pennanen 2013. Between Sultan and Emperor: Politics and Ottoman Music in Habsburg Bosnia-Herze-
govina, 1878–1918, in “Ottoman Intimacies, Balkan Musical Realities” (2013), Papers and Monographs of the Finnish
Institute at Athens, Vol XIX
Venla Sykäri 2011. Words as Events: Cretan Mantinades in Performance and Composition. Studia Fennica Folkloris-
tica 18. Helsinki: SKS. 224 pages.
Kreikkalaisia kansantansseja / Greek folk dances
Jaakko Kara 1977. Jumalaiset askeleet. Master Thesis, Helsinki University Press.
Rauni Vornanen 1998. Opa! Kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykyaikaan. Gummerus 1998.
Teksti: Yrjö Viinikka Evangelos Velentzasin esitelmäaineiston perusteella ja täydentäen.
21
Filoxenia means…
Matkusta Kreikkaan, niin tiedät mitä vieraanvaraisuus on!
Greek Tourism, an Eternal Journey / Kreikan turismista
Stavroula Skaltsi
Stavroula Skaltsi is the Director of Greek National
Tourism Organization in Stockholm.
Photo: Thomas Sopilidis.
She presented the activities of the organization in
Scandinavia, Finland and Baltc states and showed
examples of lovely videos of the Greek tourism
organization.
http://www.visitgreece.gr/
Rodokselta se alkoi … / Finnish Tourism in Greece
Eero Nokela
Suomalaisten Kreikan ”valloituksen” voi katsoa alkaneen
ensimmäisistä pakettimatkoista Rodokselle vuonna
1963. Määrät olivat aluksi pieniä, mutta nyt puhutaan jo
sadoista tuhansista. Kesällä Kreikka on ykköskohde, ja jos
Espanjalla ei olisi Kanariansaaria, Kreikka olisi kunkku
koko vuoden tilastossakin.
Eero Nokela is the President of the Finnish Guild of
Travel Journalists. Photo T. Sopilidis.
Suomalaisten matkailua Kreikkaan leimaa voimakas
saarivetoisuus: Ateena on toki ollut lentokohteena use-
asti, kuten päättyneenä kesäkautena, mutta meillä suo-
sitaan suoria tilauslentoja eri saarille, voimakkaimmin
Rodokselle ja Kreetalle, joka on viimeisen kymmenen
vuoden aikana kohonnut todelliseksi suosikiksi kahden
lentokenttänsä ansiosta. Vanha kunnon Rodos vetää
puoleensa yhä vakiokävijöitä, lapsiperheitä ja yksittäisiä
auringonpalvojia, mutta rinnalle ovat nousseet joka-
kesäiset kestosuosikit, kuten Kos, Samos, Zakynthos,
Skiathos, Santorini, Korfu ja Lefkas.
22
Kun Rodos oli ”löydetty”, seuraavaksi matkattiin hiu-
kan pohjoisempana sijaitsevalle Kosille – aluksi rahtilai-
valla, kunnes lentokentän laajennus mahdollisti suorat
lennot myös sinne. Kreetan valloitus alkoi Agios Niko-
lauksesta, laajeni vuosien mittaan länteen, missä
toiseksi lentokohteeksi tuli Hania. Nyt Kreetalle lenne-
tään useammin Haniaan, mistä on lyhyt bussimatka
Rethymoniin, Planatiakseen, Kalevisiin ja myös saa-
ren etelärannalle. Heraklion pitää silti pintansa, nyt myös
Ierapetra ja siitä länteen sijaitsevat rantakohteet aina Pa-
loehoraan saakka ovat suomalaisten matkailukartalla.
Läntisen saariston valloitus alkoi Korfulta, jonne en-
simmäiset tilauslennot tehtiin 80-luvun alussa. Seuraa-
vina olivat vuorossa Lefkas (Prevezan kentältä, josta
pääsee myös Pargaan), Kefalonia ja Zakynthos.
Monet vannoutuneet ”kreikkahullut” aloittivat jo var-
hain ns. saarihyppelyn eli ottivat vain lennon ja lähtivät
heti lentokoneen laskeuduttua omin päin kiertämään saa-
ria useaksi viikoksi. Jotkut matkanjärjestäjätkin tekivät
valmiina reittejä, ja sellainen on taas tarjolla ensi kesäksi
(Santorini-Paros-Naksos-Santorini).
Egeanmeren saaret ovat pitäneet pintansa vuosikym-
menet, kokeiltu on Thessalonikia ja alueen läntisintä
”sormea”, joissa pieni ja idyllinen Afitoksen kylä oli muu-
taman kesäkauden suosiossa. Egeanmerellä on ollut tar-
jolla Skiathoksen lennon ”päässä” Skopelos, Mamma
Mia -tarinasta tuttu ”hääsaari”, parina vuonna 2010-lu-
vulla Limnos, ja muutamaan kertaan Thassos, jonne
pääsee Kavalan lentokentän kautta. Unohtaa ei sovi
kestosuosikkia Lesbosta, jota on markkinoitu myös hä-
veliäästi Mitilinina.
Viehättävälle, aikoinaan kansainvälisten julkkisten
suosimalle Mykonokselle on Suomesta lennetty kol-
meen otteeseen: ensin Hans Helmutin chartereilla, sen
jälkeen on Aurinkomatkat yrittänyt saada suomalaiset
siitä innostumaan, mutta aina Mykonos on ”hylätty” parin
vuoden kokeilun jälkeen. Paketteja Parokselle ja Nak-
sokselle on tarjottu myös osana Mykonoksen-lentoa,
koska riittävän suuri lentokenttä on vain Mykonoksella.
Santorinin ohella Mykonoksella on kalliin saaren maine,
vaikka molemmista löytyy edullistakin majoitusta.
Rodokselta lounaaseen sijaitseva Karpahtos oli pit-
kään matkanjärjestäjien ohjelmassa, kohta sitä taas tar-
jottaneen ”uutuutena”, kuten tapana on! Kreikan toiseksi
suurin saari Evia on myös ollut valmismatkakohteena,
samoin Korintin kanavan lähellä sijaitseva Loutraki,
josta on lyhyt matka moniin Peloponnesoksen niemimaan
kulttuurikohteisiin.
Sunset on the island of Siros. Photo: Y.Viinikka.
Tilastoykkönen ja -kakkonen
Suomalaisten matkustus Kreikkaan alkoi muutaman sa-
dan hengen vuosimääristä ja on kasvanut nyt ”virallisesti”
lähelle 200 000 vuotuista valmismatkaajaa. Tähän lukuun
sisältyvät kaikki ne, jotka ovat ostaneet matkanjärjestäjän
tai -toimiston kautta lennon ja majoituksen luvusta puuttu-
vat siis ne, jotka varaavat esimerkiksi netin kautta pelkän
lennon ja hotellin.
Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) pitää kirjaa to-
teutuneista valmismatkamääristä ja julkaisee tiedot tam-
mikuisilla matkamessuilla. Kuten sanottu, jos Espanjalla
ei olisi Kanariansaaria, koko vuoden tilastoykkönen olisi
kirkkaasti Kreikka. Pelkkien kesämatkojen valossa se sitä
onkin, mutta talvikauden suuret matkailijamäärät Kanari-
alle nostavat Espanjan koko vuoden ykköseksi.
Kreikan ”pahin” kilpailija lähialueella on Turkki, jonka
ovat löytäneet paitsi Kreikan-kävijät, myös Espanjaan tai
Italiaan ihastuneet. Turkkiin menijöiden määrät ovat vaih-
delleet suuresti vuosittain johtuen maan turvallisuustilan-
teesta: aina kun jossain päin pamahtaa pommi, puhumat-
takaan lähellä turismialueita, kysyntä laskee, ja menee
jonkin aikaa ennen kuin Turkkia harkitaan uudelleen. On-
neksi pahemmilta terrori-iskuilta on säästytty toisin kuin
Egyptissä.
23
Vuoden 2014 tilaston – lentäen tehdyt vapaa-ajan val-
mismatkat – mukaan Kreikassa kävi 183 707 suomalaista,
6,3 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. SMALin mu-
kaan vuoden 2015 tarjonnassa Kreikkaan on nousua,
mutta tammikuussa 2016 ollaan viisaampia. Silloin kuul-
laan, miten paljon Kreikan suosio kasvoi, vai kasvoiko sit-
tenkään, kärsiihän maa nyt paitsi omasta talouskriisistään
myös hallitsemattomasta turvapaikanhakijoiden läpikulku-
ryntäyksestä tietyillä saarilla.
Sama tilasto kertoo, että Turkkiin menijöitä oli 120 975
(pudotusta 5,6 % edellisvuodesta). Jos Espanjan-kävijöi-
den kokonaismäärästä 284 896 (- 3,1 %) pudotetaan Ka-
narialle lentäneet 239 494 suomalaista, jää Baleaareille ja
muualle Espanjaan matkanneiden suomalaisten määräksi
vain noin 45 500! 90-luvun alun lamavuosina valmismat-
kojen määrä putosi 550 000:een, joista Kreikkaan meni-
jöitä oli 110 000 eli joka viides suomalainen!
Matkanjärjestäjien kova kilpailu
Aurinkomatkat aloitti Ateenan- ja Rodoksen matkat
1960-luvulla. Se on yhä suurin ja kaunein, mutta Finnmat-
kat on aivan kannoilla muutaman tuhannen matkaajan
päässä. Kolmantena tulee Apollomatkat perässään Tjä-
reborg. Viides on Kreikka-tarjontaansa koko ajan kasvat-
tanut Lomamatkat/Matka-Vekka.
Kilpailu on kovaa, ja se pitää tietysti hinnat kurissa. Oi-
kukkaat Suomen kesäsäät aiheuttavat matkanjärjestäjille
päänvaivaa: jos täällä paistaa aurinko viikkokausia, hintoja
on laskettava jopa kannattavuusrajan alapuolelle, kun
meikäläiset suuntaavat kesämökeilleen, jos taas sataa ja
on viileää kuten menneenä kesänä, kaikki matkat myy-
dään loppuun listahinnoilla. Matkanjärjestäjärintamalla on
ollut ”vilkasta” kaikkina menneinä vuosikymmeninä. Kreik-
kaan meitä on lennättänyt alusta saakka Finnair ja toinen
kotimainen Kar-Air, joka sittemmin fuusioitiin Finnairiin.
Koko ajan kasvanut tarjonta on toiminut suomalaismatkai-
lijoiden parhaaksi, suorat lennot ovat vieneet meidät 18 eri
kohteeseen, viime kesänäkin 12:een ja lisäksi Ateenaan
kaikkien aikojen suurimmalla volyymilla. Ateenaan lensi
Finnairin lisäksi kreikkalainen Aegean Airlines ja norjalai-
nen Norwegian, Finnair tarjosi reittilennollaan myös bis-
nesluokan palvelua.
Ulkomaisista matkanjärjestäjistä täältä ovat poistuneet
tanskalainen Spies ja pohjoismainen Fritidsresor, koti-
maisista lopettaneet Hans Helmut, Hassen matkat ja
Ihannematkat. Fritidsresor ja Hasse fuusioitiin Finnmat-
koihin Finnairin myydessä sen TUI-konsernille vajaa 10
vuotta sitten.
Miksi aina Kreikkaan?
Kreikkaan meitä houkuttavat miellyttävä ilmasto, takuu-
varma aurinko, hyvät rannat, edulliset hinnat, lyhyt lento-
matka ja laaja kirjo kohteita, mutta myös turvallisuus ja tut-
tuus. Monille Kreikka on kuin toinen kotimaa, jonne pala-
taan vuosi vuodelta, jopa samaa hotelliin ja samaan huo-
neeseen! Kreikkalaisista moni on saanut elinikäisiä ystä-
viä, joihin pidetään yhteyttä kesätapaamisten ulkopuolel-
lakin.
Suomalaisia ja kreikkalaisia yhdistää tietynlainen me-
lankolisuus, surumielinen musiikki, konstailematon ruoka
ja vieraanvaraisuuden tunne. Me voimme iloita ja surra yh-
dessä, laulaa ja tanssia murheemme pois tai vain olla. It-
keä ja nauraa vaikkei aina täysin ymmärrettäisi toistemme
kieltä. Kuinka moni meistä onkaan mennyt Kreikasta pa-
lattuaan heti syksyllä opiskelemaan kreikkaa tai tanssi-
kursseille! Tanssin- ja kielenopetus ovat hyvin tärkeitä,
näin voimme ymmärtää toisiamme entistä paremmin ja
vaihtaa ajatuksia niin vaikeina kuin ruusuisinakin aikoina.
Kreikka on syvällä suomalaisessa sydämessä eikä se
lähde sieltä kovin helpolla. Olkaamme kreikkalaisten tu-
kena nyt kun maassa on vaikeaa, helpoiten tuemme heitä
matkustamalla sinne viimeistään kesän tullen.
24
Tunnelma katossa Kaisaniemessä: SKYL 35v / The 35th Anniversary of the Federation of Finnish Greek Associations
Yrjö Viinikka
The Greek Buffet Dinner. Photo T. Sopilidis
Koska oli kulunut 35 vuotta siitä, kun kahdeksan yhdis-
tystä päätti perustaa Helsingissä Suomi-Kreikka yhdis-
tysten liiton, olikin saatu sopiva syy juhlintaan. Juh-
lamme oli nyt myös tärkeä osa Ellada Pantou -festivaa-
lia. Niinpä saimmekin poikkeuksellisen upeat puitteet
Ravintola Kaisaniemeen. Paikalle oli saapunut yli kaksi-
sataa juhlijaa sekä pääkaupunkiseudulta että maakun-
tien yhdistyksistä. Mukana oli paljon myös paikallisia
kreikkalaisia sekä gastronomiamessuilta tulleita suoma-
lais-kreikkalaisen kauppakamarin jäseniä ja luonnolli-
sesti Elada Pantou -kutsuvieraamme Kreikasta. Ravin-
tola oli pannut parastaan ja ruoka oli todella maittavaa.
Books and paintings from two Finnish artists, Merja
Tuominen-Gialitaki and Kaisa Sovero, who have lived in
Greece. Photo: T.Sopilidis.
Juhlassa oli esillä myös Ellada Pantou -taidenäyt-
tely sekä taiteilija Kaisa Soveron ja kirjailija Merja Tuo-
minen-Gialitakin yhteinen myyntipöytä. Tässä sai ensi-
esittelynsä kreikkalais-suomalainen kalenteri, johon
Kaisa Sovero on lahjoittanut kuvat ja jonka tuotto käyte-
tään Kreikan vähävaraisten lapsiperheiden ruokahankin-
toihin Solidaari ry:n valvonnassa.
.
25
Vaasalainen Meltemia-tanssiryhmä esitteli upeita tanssitaitojaan. Heitä on
käynyt opettamassa mm. ateenalainen Vasilis Harassopoulos ja lisäoppia on
haettu muualtakin Kreikasta. Toisen tanssinumeron esitti Anne Myntti Porista.
Kaunis ja herkkä kynttilätanssi sopi erinomaisesti kreikkalaisen tsiftetelin ryt-
meihin.
Candle dance by Anne Myntti (Pori).
Photo: Jari Myntti
Dance group Meltemia (Vaasa).
Photo: T.Sopilidis
Illan kohokohta oli Thomas Sopilidiksen (laulu,
buzuki ja baglama), Loukia Valasin (santuri ja
laulu) sekä Mikaella Papachrysanthoun (canon,
laulu) muodostaman yhtyeen tunnin musiikkishow
”Mama Ellas”. Tanssikansa riensi välittömästi kar-
keloimaan, kun tuttuja keikkalaisia sävelmiä tulvehti
esille.
Illan loppupuolella nähtiin myös ateenalaisten ja
paikallisten kreikkalaisten muusikoiden hienosti soi-
via yhteisesityksiä. Tunnelma oli hyvin vapautunut
ja tästä onkin hyvä jatkaa taas kohti uusia yhteis-
työn haasteita.
”Mama Ellas” show. Photo: T.Sopilidis
.
Late night zeibekiko by Ellada Pantou
orchestra, Antama and Kimon with
friends. Photo: Jari Myntti
26
Liittohallitus 2015
Puheenjohtaja: Yrjö Viinikka
Hiekkakivenkuja 3, 01700 Vantaa
040 098 1698, viinikka(at)utu.fi
Varapuheenjohtaja: Matti Kontio
Sirkkalankatu 10 A 1,
20500 Turku
050 598 5574,
matti.kontio(at)saunalahti.fi
Sihteeri: Marita Jurva
Juvantie 56 as 1, 51900 Juva
050 340 6720,
marita.jurva(at)elisanet.fi
Taloudenhoitaja: Pirjo Koskinen
Sommelontie 39, 28300 Pori
040 507 6199,
pirjo.koskinen(at)festum.fi
Tiedottaja ja Filellinas-lehden
toimittaja:
Kaija Kivikoski
Hiekkakivenkuja 3, 01700 Vantaa
040 831 3930,
kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi
Jäsenet: (suluissa varajäsen)
Jukka Parkkinen, Jyväskylä
(Matti Antila, Pietarsaari)
Pekka Kinnunen, Länsi-Pohja
(Matti Järvinen, Rovaniemi)
Aili Lamminen, Helsinki
(Marjukka Lehtinen, Helsinki)
Martina Villa, Tampere
(Leila Venäläinen, Turku)
Jorma Miinalainen, Hamina
(Arja Fri, Kouvola)
Jari Vuoristo, Rauma
(Anne Myntti, Pori)
Mikko Piironen, Keski-Savo
(Arja Kalaitsidis, Kuopio)
Liittohallituksen
kokous 24.10.2015 Arvo Allosen muistorahaston sti-
pendit
Stipendihakemuksia oli saapunut
stipenditoimikunnalle 5 kpl. Toimi-
kunnan jäsen Kaija Kivikoski esitteli
hakemusten sisältöä. Stipenditoi-
mikunta päätti ehdottaa 1000 euron
stipendinsaajaksi väitöskirjatutkija
Laura Ivaskaa, joka haki apurahaa
tutkiakseen nykykreikasta 1952-
2004 suomennettua kaunokirjalli-
suutta. Hallitus päätti yksimielisesti
myöntää stipendin Laura Ivaskalle.
Sihteeri ilmoittaa päätöksestä kai-
kille stipendinhakijoille.
Filellinas-lehti
Juhlavuoden 2015 syksyn Filelli-
nas-lehti päätettiin toimittaa pääasi-
allisesti sähköisesti jaettavassa
muodossa.
Kreikkalais-suomalaiset
kalenterit
Taiteilija Kaisa Sovero on lahjoitta-
nut kuvia maalauksistaan käytettä-
väksi vuoden 2016 kalenterin pai-
natukseen. Kalenterit painetaan
Ateenassa. Niihin tulee mm. kreik-
kalaiset juhla- ja nimipäivät. Liitto
hoitaa tilausten vastaanoton sekä
maksuliikenteen. Jäsenyhdistysten
toivotaan hankkivan kalentereita
myyntiin. Kalenterin hinta on 15 eu-
roa/kpl + postimaksut. Varat tilite-
tään painokustannusten jälkeen
Solidaari ry:lle Ateenaan käytettä-
väksi köyhien lapsiperheiden ruo-
kahankintoihin.
Matkamessut Helsingissä
21-24.01.2016
Ilmoittaudutaan messuille ja val-
mistellaan yhdessä Helsingin yh-
distyksen kanssa. Muista jäsenyh-
distyksistä toivotaan runsasta
osanottoa sekä päivystäjiä.
Muut tapahtumat
Keskusteltiin mahdollisesta osallis-
tumisesta Tampereen Tallipihalla
kotimaisten tanssiryhmien yksipäi-
väiseen tanssitapahtumaan sekä
Helsingin yhdistyksen järjestämään
Musiikkimaratoniin.
Talousarvio
Päätettiin esittää liittokokoukselle v.
2016 jäsenmaksun pitämistä ennal-
laan: Jäsenmaksu on 1,50 €/yhdis-
tyksen henkilöjäsen ja yli 300 jäse-
nen jälkeen 0,75 €/ henkilöjäsen.
Valtionapuhakemus, 5000 €, on jä-
tetty OKM:lle.
Liittokokous
Seuraava hallituksen kokous sekä
liittokokous pidetään lauantaina
27.2.2016 Helsingissä, ellei muita
ehdotuksia tule. Tutkitaan vielä
mahdollisuuksia Rauman yhdistyk-
sen kanssa kokouksen järjestä-
miseksi.
ERT3-TV
Special greetings for the TV group from ERT3, who filmed all the Festival
events for their Program “Diaspora”. The first part of it has been presented
in Greece 8th November and the second part 6th December.
The TV group and the musicians Loukia Valasi and Mikaella
Papachrysanthou in the Kaisaniemi park, Helsinki. Photo: T.Sopilidis
27
Acknowledgements : The organizers express their gratitude to the following companies:
Amerodos Oy
Eckeröline
Fysimera
Gavrielides Foods
Oy Halva Ab
House Kastri
Kampaamo Joseph
Nordea Pankki Oyj
Rabbit Mama
Restaurant El Greco
Restaurant Minos
Restaurant Thalassa
Veggie
Vikingline
And to the following Greek hotels which have donated holidays for lottery prizes:
Fodele Beach, 25
km west of Heraklion
airport in Crete, lies
on a unique location
with a breathtaking
view, on the exquisite
sandy beach of
Fodele area (birthplace of the world-wide fa-
mous painter Dominikos Theotokopoulos, well
known as EL GRECO)
/www.fodelebeach.gr/
Christina Hotel
Karitsa, Larissa
Greece
www.christina-hotel.gr/
28