Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Koekalastusraportti

Lounais-Suomen kalastusalue

2010

Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen

Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta

Lounais-Suomen kalastusalue

Valkkimyllynkuja 2

20540 Turku

http://www.lskalastusalue.net

Sisältö

1 JOHDANTO............................................................................................................................................. 2

2 TUTKIMUSALUE................................................................................................................................... 2

3 MENETELMÄT ...................................................................................................................................... 2

4 TULOKSET.............................................................................................................................................. 3 4.1 Yläneenjoen valuma-alue .................................................................................................................................... 3

4.2 Pyhäjoen valuma-alue ......................................................................................................................................... 4

5 TULOSTEN TARKASTELU ................................................................................................................. 9 5.1 Yläneenjoki ......................................................................................................................................................... 9 5.2 Pyhäjoki .............................................................................................................................................................. 9

6 TOIMENPIDESUOSITUKSET ........................................................................................................... 10 6.1 Yläneenjoki ....................................................................................................................................................... 10 6.2 Pyhäjoki ............................................................................................................................................................ 10

7 LÄHTEET .............................................................................................................................................. 11

2

1 JOHDANTO

Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalouspalvelut tilasi vuonna 2009 Lounais-Suomen

kalastusalueelta sähkökoekalastukset Pyhäjärveen laskevista Yläneen- ja Pyhäjoista. Koekalastukset

perustuivat Pyhäjärvi-instituutin suunnittelija Henri Vaaralan laatimaan

sähkökoekalastussuunnitelmaan (2008a) ja virtavesi-inventointiin (2008b), joka on toteutettu

kyseisten jokien valuma-alueiden virtavesistä. Inventoinnin tarkoituksena oli kartoittaa virtavesien

tilaa ja kohteita mahdollisiin kalataloudellisiin kunnostuksiin. Sähkökoekalastusten avulla

selvitettiin näiden kohteiden nykyinen kalasto ja samalla arvioitiin niiden soveltuvuutta taimenen

poikastuotantoon. Koekalastukset toteuttivat Jussi Aaltonen ja Tapio Penttilä Lounais-Suomen

kalastusalueelta.

2 TUTKIMUSALUE

Sähkökoekalastuksia toteutettiin laajasti Yläneenjoen ja Pyhäjoen valuma-alueiden virtavesissä.

Yläneenjoen valuma-alueella koekalastettiin viidessä purossa yhteensä kahdeksan koealaa.

Pyhäjoen valuma-alueella koekalastettiin kuudessa kohteessa yhteensä kuusi koealaa.

Koekalastettujen kohteiden kuvaukset ja tarkat sijainnit karttoineen on esitetty Pyhä- ja

Yläneenjoen latvavesien sähkökalastussuunnitelmassa (Vaarala 2008a).

3 MENETELMÄT

Sähkökoekalastetut koealat kalastettiin läpi yhden poistopyynnin menetelmällä.

Koekalastussaaliista laskettiin lajikohtaiset yksilömäärät ja osa yksilöistä mitattiin. Lopuksi saalis

vapautettiin takaisin koealalle. Koekalastuksiin osallistuneet työntekijät käyttivät

sähkökoekalastuksiin ohjeistettuja turvallisuusvarusteita, kuten jännitetyökäsineitä ja

kahluuhousuja (Ympäristöministeriö 2006). Tutkimuksessa käytettiin akkukäyttöistä Hans Grassl

IG200/2 -koekalastuslaitetta, joka on Suomessa yleisesti käytetty laitemerkki ja -tyyppi.

3

4 TULOKSET

4.1 Yläneenjoen valuma-alue

4.1.1 Kreivilänojan länsihaara

Kreivilänojan länsihaaraa koekalastettiin 22.9. Purosta koekalastettiin kaksi koealaa. Molemmat

koealat olivat pituudeltaan noin 200 metriä. Vedenlämpö oli 11 ºC. Koealoilta ei saatu saalista.

4.1.2 Kärrilänoja

Kärrilänojaa koekalastettiin 22.9. Koealan pituus oli noin 200 metriä. Vedenlämpö oli 11 ºC.

Koealalta ei saatu saalista.

4.1.3 Lietsanoja

Lietsanojasta koekalastettiin 24.9. kolme koealaa, jotka olivat noin 150 metriä pitkiä. Vedenlämpö

oli koekalastushetkellä 10 ºC. Purosta ei saatu saalista.

4.1.4 Myllyoja

Myllyojaa koekalastettiin 22.9. Koealan pituus oli noin 100 metriä. Vedenlämpö oli 10 ºC.

Koealalta saatiin saaliiksi 26 kymmenpiikkiä.

4.1.5 Savonjoki

Savonjokea koekalastettiin 24.9. Koealan pituus oli noin 200 metriä. Vedenlämpö oli 9 ºC. Saaliiksi

saatiin kolme haukea, jotka olivat pituudeltaan 8-10 cm.

4

4.2 Pyhäjoen valuma-alue

4.2.1 Sepän mylly

Sepän myllyn aluetta koekalastettiin 15.9. Koealan pituus oli noin 40 metriä. Vedenlämpö oli 9 ºC.

Koealalta saatiin saaliiksi kolme tunnistamatonta, pientä (25 mm) särkikalaa. Koskessa esiintyi

purokatkaa.

4.2.2 Juholan mylly

Juholan myllyn aluetta (kuva 1) koekalastettiin 17.9. Koealan pituus oli noin 100 metriä.

Vedenlämpö oli 8 ºC. Koealalta saatiin saaliiksi taimen, hauki, kaksi madetta, 11 pikkunahkiaista ja

19 puronieriää, joista yhdeksän mitattiin (taulukko 1). Koskessa esiintyi purokatkaa.

Taulukko 1. Juholan myllyn koekalastussaaliin mittaustiedot

Laji Pituus (mm) Taimen 233

Puronieriä 105

Puronieriä 107

Puronieriä 112

Puronieriä 106

Puronieriä 103

Puronieriä 108

Puronieriä 108

Puronieriä 101

Puronieriä 110

5

Kuva 1 Juholan myllyn padon alapuolinen koski

6

4.2.3 Välikoski

Juholan myllyn yläpuolinen Välikoski koekalastettiin 17.9. Koealan pituus oli noin 100 metriä.

Koealalta saatiin saaliiksi 32 puronieriää, jotka olivat pituudeltaan noin 20-30 cm. Koskessa esiintyi

purokatkaa.

4.2.4 Eskolankoski

Välikosken yläpuolinen Eskolankoski koekalastettiin 17.9. Koealan pituus oli noin 50 metriä.

Koealalta saatiin saaliiksi puronieriä ja kaksi kymmenpiikkiä. Koskessa esiintyi purokatkaa.

4.2.5 Myllyumpaidanoja

Myllyumpaidanojaa koekalastettiin 15.9. Koealan pituus oli noin 70 metriä. Puron vedenlämpö oli

8 ºC. Koealalta saatiin saaliiksi kaksi kymmenpiikkiä ja 12 puronieriää (taulukko 2 ja kuva 2).

Purossa esiintyi purokatkaa.

Taulukko 2. Myllyumpaidanojan koekalastussaaliin mittaustiedot

Laji Pituus (mm) Puronieriä 71

Puronieriä 92

Puronieriä 82

Puronieriä 84

Puronieriä 79

Puronieriä 82

Puronieriä 71

Puronieriä 97

Puronieriä 96

Puronieriä 75

Puronieriä 77

Puronieriä 78

Kymmenpiikki 71

Kymmenpiikki 50

7

Kuva 2 Myllyumpaidanojan puronieriä

8

4.2.6 Markanoja

Markanojaa (kuva 3) koekalastettiin 15.9. Koealan pituus oli noin 100 metriä. Vedenlämpö oli 9 ºC.

Koealalta ei saatu saalista, mutta koskessa esiintyi purokatkaa.

Kuva 3 Markanojan koskialue

9

5 TULOSTEN TARKASTELU

5.1 Yläneenjoki

Yläneenjoen viidestä koekalastetusta sivupurosta tavattiin kaloja ainoastaan kahdesta. Myllyojasta

tavatut kymmenpiikit elävät purossa ympärivuotisesti, joten Myllyojaa voidaan pitää kelvollisena

elinympäristönä. Savonjoesta saaliiksi saadut yksittäiset hauenpoikaset voivat olla peräisin

Pyhäjärvestä tai Yläneenjoen alajuoksulta. Täten ne eivät indikoi elinympäristön ympärivuotista

elinkelpoisuutta. Yläneenjoen sivupuroja yhdistävät voimakkaasta maankäytöstä aiheutuvat

ongelmat, kuten veden happamoituminen, äärevöityneet virtaamaolosuhteet, rehevöityminen ja

voimakas kiintoainekuormitus. Yläneenjoen sivupuroista ei tavattu purokatkaa, jota esiintyy yleensä

pohjavesisyöttöisissä puroissa.

5.2 Pyhäjoki

Pyhäjoen koekalastuskohteista saatiin saalista huomattavasti enemmän kuin Yläneenjoen kohteista.

Pyhäjoen kohteista ainoastaan Markanoja jäi ilman saalista. Kaikissa koekalastuskohteissa esiintyi

purokatkaa. Havainnot indikoivat Pyhäjoen valuma-alueen runsasta lähteisyyttä. Pyhäjoen yläosien

runsaslukuisin kalalaji on puronieriä, joka on Suomessa istutusperäinen laji. Puronieriä lisääntyy

ainakin Myllyumpaidanojassa ja Juholan myllyn alapuolisessa koskessa. Koekalastusten ainoa

taimen saatiin saaliiksi Juholan myllyn alapuolisesta suvannosta. Puronieriän on todettu aiheuttavan

taimenkantojen taantumista erityisesti pienissä virtavesissä (Korsu 2008).

10

6 TOIMENPIDESUOSITUKSET

6.1 Yläneenjoki

Yläneenjoen kalataloudellisia kehittämismahdollisuuksia rajoittavat voimakkaan maankäytön

aiheuttamat ongelmat, kuten virtaamaolosuhteiden äärevöityminen, rehevöityminen ja

happamoituminen. Yläneenjoen sivupuroissa on laajalti tarvetta perattujen koskien ennallistamiseen

ja valuma-aluekunnostuksiin. Mikäli valuma-alueen ongelmakohtiin ei pystytä puuttumaan, voivat

koskikunnostukset jäädä tuloksiltaan mitättömiksi. Yläneenjoen valuma-alueelta tulisikin valita yksi

puro sellaiseksi kehittämiskohteeksi, jonka kunnostuksessa huomioitaisiin sekä valuma-alueen että

purouomaston ekologiset kehittämistarpeet. Koekalastuskohteista esimerkiksi Lietsanoja vaikuttaisi

potentiaaliselta kohteelta tällaiselle kehittämishankkeelle, jonka tavoitteena olisi muun muassa

luontaisten taimen- ja rapukantojen kotiuttaminen. Luontaisesti lisääntyvien taimen- ja rapukantojen

myötä Yläneenjoen arvostus todennäköisesti kohoaisi paikallisten ihmisten keskuudessa.

6.2 Pyhäjoki

Pyhäjoessa on huomattavaa potentiaalia taimenen poikastuotantoon huolimatta siitä, että puronieriä

voi rajoittaa sitä osaltaan. Taimenen poikastuotantoa rajoittaa nykyään useat eri vaellusesteet ja

koskialueiden heikko tila. Taimenkannan vahvistaminen edellyttää perattujen koskialueiden

kunnostamista ja kalateiden rakentamista kaikkiin Pyhäjoen patorakenteisiin, joiden yläpuolella on

potentiaalista lisääntymisaluetta. Tällaisia rakenteita ovat muun muassa Korven museopato ja

Juholan myllypato. Pyhäjokeen ja sen sivupuroihin tulisi istuttaa runsaasti taimenenpoikasia (esim.

vastakuoriutuneita), mikäli joen alkuperäinen taimenkanta todetaan hävinneeksi. Kotiutusistutusten

ja elinympäristökunnostusten avulla elvytettävä taimenkanta voisi tuottaa vaikuttavan määrän

vaelluspoikasia Pyhäjärveen ja jopa mereen saakka. Koska Eurajokeen, joka on Pyhäjärven

laskujoki, istutetaan nykyään Isojoen taimenkantaa, tulisi samaa kantaa käyttää myös Pyhäjoen

istutuksissa. Puronieriäistutukset tulisi lopettaa taimenen suojelemiseksi.

11

7 LÄHTEET

Korsu, K. 2008. Ecology and impacts of nonnative salmonids with special reference to brook trout

(Salvelinus fontinalis Mitchill) in North Europe. Oulun yliopisto & Riista- ja kalatalouden

tutkimuslaitos. Saatavissa: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514288647/isbn9789514288647.pdf

Vaarala, H. 2008a. Pyhä- ja Yläneenjoen latvavesien sähkökalastussuunnitelma. Pyhäjärvi-

instituutti.

Vaarala, H. 2008b. Yläneenjoen ja Pyhäjoen latvavedet - kalataloudelliset inventoinnit. Pyhäjärvi-

instituutti.

Ympäristöministeriö 2006. Työsuojelu sähkökalastuksessa. Ympäristöministeriö. Saatavissa:

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60906&lan=sv