Metallin toimialakatsaus - Teollisuusliitto on Suomen ... · tömyys kävi lähivuosien huipussaan vuonna 2015, jolloin työttömyysaste oli 9,4 prosenttia. Vuonna 2016 työttömyysaste

TeknologiaMetallin toimialakatsausSyksy 2017

TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 4/2017

3 Kasvun aikana työ etsii osaavia tekijöitä7 Talouden yleinen kehittyminen13 Maailmantalouden, Suomen ja metalliteollisuuden tila vuonna 2017 ja lähiajan näkymät15 Tuotanto ja työllisyys toimialoittain

2 TEOLLISUUSLIITTO 2017

TEKNOLOGIA TOIMIALAKATSAUS 2017 3

KASVUN AIKANA TYÖ ETSII OSAAVIA TEKIJÖITÄ

Vuoden toinen neljännes oli metalliteollisuudessa uusien tilausten huippuaikaa. Edellisen kerran uusien tilausten määrä kipusi yhtä korkealle keväällä 2008. Vaikka kesällä 2017 tahti hiljeni, ovat metalliyritysten tilauskirjat paksummat kuin kertaakaan sitten vuoden 2009.

Hyviä uutisia on tullut muutenkin: Suomen metalliteollisuus on kääntynyt kasvuun tänä vuonna. Teollisuusliiton tutkimusyksikössä ennakoimme tuotannon kasvavan tänä vuonna 4 prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia. Erityisen vilkasta on ollut kulkuneuvoteollisuudessa, mutta kaikilla muillakin toimialoilla tuotanto kasvaa. Työllisyyden arvioimme nousevan 1 prosentin sekä tänä että ensi vuonna.

Kasvun taustalla on monta tekijää. Ensinnäkin teollisuuden investoinnit ovat vauhdittuneet kautta maailman. Tämä on luonut kysyntää Suomessa tuotetuille investointitavaroille, kuten erilaisille koneille ja laitteille. Toiseksi suomalaiset yritykset ovat vaikeina vuosina onnistuneet kehittämään tuotteitaan, tuotantoaan ja toimintatapojaan kilpailukykyisemmiksi. Tuotteet myös vastaavat paremmin asiakkaiden vaatimuksia. Lisäksi palkansaajat ovat kantaneet huomattavaa yhteiskuntavastuuta palkkamaltin ja kilpailukykysopimuksen myötä. Näiden seik-kojen yhteisvaikutus näkyy yritysten tilanteen kohentumisena.

Vaikka lähivuosina kasvua voi pitää nopeana, jo nyt on nähtävissä sille esteitä. Sen vuoksi Suomi ei hyödy täysmittaisesti tämän hetkisestä hyvästä markkinatilanteesta ja kilpailu-kyvystä.

Esteistä suurin on työvoimapula. Lyhyen – vaikka ei välttämättä lyhyeksi jäävän – suhdanne-nousun jälkeen yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Tämä kertoo metalli-alan ammatillisen koulutuksen alhaisesta kiinnostavuudesta. Alan koulutus ei vedä, eikä työpaikkoja saada täytettyä. Kasvun mahdollisuuksia rajoittaa myös viime vuosien alhainen investointiaste, joka on heikentänyt tuotantokapasiteettia ja hidastanut tuottavuuskehitystä.

0

50

100

150

200

250

0

50

100

150

200

250koko metalli

18e17e16151413121110090807

Lähde: Tilastokeskus, Teollisuusliiton tutkimusyksikkö

TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät)

1 000 henkeä

-30

-20

-10

0

10

20

30

-30

-20

-10

0

10

20

30koko metalli

18e17e16151413121110090807


TUOTANNON MÄÄRÄN MUUTOS, %

Metalliteollisuuden tuotannon ja työllisten määrän kehitys vuosina 2007–2018e


Lähivuosina olisi metalliteollisuuden investoitava voimakkaasti tuotantolaitoksiinsa ja henkilöstöönsä sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantami-nen onnistuu esimerkiksi hyödyntämällä automaatiota, robotisaatiota ja teollista internetiä. Samalla investoinnit toisivat helpotusta pahenevaan työvoimapulaan. Tuotantotapojen muutos asettaa uusia vaatimuksia työntekijöiden ammattitaidoille ja osaamiselle. Siksi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä henkilöstökoulutuksen kehittäminen ovat kullanarvoisia.

LIITON YRITYS- JA TOIMIALASEURANTA

Tämä Teollisuusliitto ry:n metallialoja koskeva toimialakatsaus on osa liiton tutkimusyksikön tekemää yritys- ja toimialaseurantaa. Annamme katsauksessa kuvan metalliteollisuuden ja metallialojen eri toimialojen kehityksestä viime vuosina. Katsaus toimii myös apuna, kun vertaillaan yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Katsaus on tehty tutkimusyksikön tutkijoiden yhteistyönä.

Aina vuoden lopulla tutkimusyksikkö laatii toimialakatsaukset ja keväällä suhdanne- katsaukset. Katsaukset on suunnattu ennen muuta luottamushenkilöille ja liittovaltuustolle. Lisäksi tietoja käytetään yleisemminkin edunvalvonnassa sekä osana taloutta koskevaa opetusta Murikan kursseilla.

Metalliteollisuuden toimialakatsauksessa käytetään toimialoja koskevassa jaottelussa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL2008) mukaista aineistoa. Siinä metallialan yritykset on sijoitettu kahdeksaan toimialaan. Lisäksi tarkastellaan malmikaivoksia sekä toimialaa muu valmistus, johon kuuluu yrityksiä Teollisuusliitto ry:n metallialojen sopimus-aloilta. Teknologiasektorin metallialojen katsauksen lisäksi tutkimusyksikkö tuottaa erillisen Auto- ja rengasalan toimialakatsauksen loppuvuonna 2017.

Vuodesta 2018 alkaen katsaukset laaditaan sektoreittain ja julkaistaan yhtenä niteenä. Metallialaa koskevat suhdanne- ja toimialakatsaukset julkaistaan Teknologiasektorin katsauksina. Auto- ja rengasalan katsaukset laajennetaan koskemaan Kemian sektorin toimialoja. Puutuotesektori ja Eritysalojen sektori saavat omat osionsa Teollisuusliitto ry:n suhdanne- ja toimialakatsauksiin. Julkaisussa kullakin sektorilla on oma tunnusvärinsä, joten ne on helppo erottaa toisistaan.

Katsauksissa hyödynnetyt tiedot perustuvat useaan lähteeseen. Päälähteinä olemme käyttäneet Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja teollisuustilaston uusimpia saatavilla olevia tietoja sekä Tullihallituksen ja Balance Consultingin tuoreimpia aineistoja. Lisäksi olemme tutkimusyksikössä tuottaneet tietoa haastattelemalla metallialojen luotta-mushenkilöitä. Tarkempien tietojen kohdalla lähteeksi on merkitty Teollisuusliiton luottamus-henkilöt ja haastatteluajankohta.

KATSAUKSEN TIEDOT JA TUNNUSLUVUT

Jokaisen toimialan keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut löytyvät toimialaa koskevan osion alusta erillisestä infoboksista. Varsinaisen tekstin alussa selvitämme, miltä toimialan yritysten talous- ja työllisyystilanne näyttävät nyt. Vertaamme kehitystä vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Annamme myös arvion ensi vuoden kehityksen suunnasta.

Infoboksista selviävät esimerkiksi kunkin toimialan tuotteet, tärkeimmät asiakkaat, vienti-maat ja henkilöstön määrä. Esitämme tiiviissä muodossa, miten tuotanto, tavaravienti ja palveluvienti sekä kannattavuus ja vakavaraisuus ovat kehittyneet viimeisen vuoden aikana. Tuotannon, kannattavuuden ja vakavaraisuuden osalta annetut tiedot on suhteutettu metallialoja kokonaisuudessaan kuvaaviin arvoihin. Viennin osalta toimialan vientiä verrataan Suomen koko tavara- ja palveluvientiin.


Kannattavuuden ja vakavaraisuuden osalta toimialan yrityksille annetaan sanallisen arvion kolmiportaisella asteikolla heikko, tyydyttävä tai hyvä. Näitä napakasti esiteltyjä tietoja ja arvioita voi lukea seuraavalla tavalla.

Toimialan yritysten kannattavuuden osalta selviää nettotulos. Nettotulosprosenttia voidaan metallin toimialoilla pitää hyvänä, jos se on yli 5 prosenttia. Sen sijaan, jos nettotulos jää alle 5 prosentin mutta pysyttelee kuitenkin nollan yläpuolella, taso on tyydyttävä.

Vakavaraisuuden osalta esittelemme tietoboksissa kunkin toimialan yritysten omavaraisuus-asteen. Omavaraisuusaste kertoo, miten suuren osan oma pääoma muodostaa yrityksen koko pääomasta (eli taseesta). Tämä tunnusluku kuvaa yrityksen kykyä selviytyä pitkällä aikavä-lillä sitoumuksistaan. Sanallisen arvion antamisessa on käytetty seuraavia kriteerejä: Oma-varaisuusaste on hyvä, jos se on yli 40 prosenttia. Jos se jää 20–40 prosenttiin, tasoa voidaan pitää tyydyttävänä. Heikosta tasosta kertoo, jos omavaraisuusaste on alle 20 prosenttia.

Infoboksissa esitetyt tunnusluvut perustuvat tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin. Tilastojen tuottamisessa on kuitenkin aina viivettä. Siksi olemme merkinneet näkyviin vuoden, jolta tieto on saatavilla. Joissakin tapauksissa on niin, ettei tietoja ole. Tällöin olemme merkinneet kyseisiin kohtiin ”ei saatavana”.

Suhdanne- ja toimialakatsauksia on julkaistu viimeisen 30 vuoden ajan, kun otetaan huomioon aiemmat Metallityöväen Liitto ry:n aikaiset katsaukset. Tämä on lajissaan ensimmäinen Teollisuusliitto ry:n metallialojen toimialakatsaus.

Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ehdotuksia katsausten kehittämiseksi!

Teollisuusliitto ry:n tutkimusyksikkö8.12.2017



Suomen taloudellinen kehitys vuosina 2015–2016

Määrän muutokset, %

2015 2016 Bruttokansantuote 0,0 1,9

Tehdasteollisuuden tuotos -2,9 2,0

Metalliteollisuuden tuotos -2,6 -0,4

Tavaroiden ja palvelusten vienti 0,8 1,3

Tavaroiden ja palvelusten tuonti 3,2 4,4

Kulutusmenot 1,1 1,6

Investoinnit 0,7 7,2

Työttömyysaste, % 9,4 8,8

Kuluttajahintojen muutos, % -0,2 0,4

Lähde: Tilastokeskus

Kuvio 3. Maailman BKT:n kehitys alueittain, %

TALOUDEN YLEINEN KEHITTYMINEN

Viime vuodet ovat olleet tavanomaista hitaamman talouskasvun aikaa maailmantaloudessa. Tämä kehitys on leimannut enemmän teollisuustuotan-toa kuin palveluita. Tämän myötä myös koneisiin ja laitteisiin tehdyt investoinnit ovat olleet kes-kimääräistä matalammalla tasolla ja maiden vä-linen kauppa ei ole kasvanut yhtä vahvasti kuin aiemmin. Seurauksena on nähty, että maailman-laajuinen tuottavuuskehitys on hidastunut. Viime vuonna koko maailman kasvu hidastui entisestään. Toisaalta ilmassa oli jo selviä kasvun merkkejä, sillä teollisuuden investoinnit olivat käynnistymässä. Lisäksi monissa maissa työllisyystilanteen paran-tuminen lisäsi yksityistä kulutusta.

Euromaissa on kokonaistuotannon kasvu ollut viime vuodet hitaampaa kuin Yhdysvalloissa tai Aasian kehittyvissä maissa. Heikomman kehityk-sen taustalla ovat olleet erityisesti teollisuuden kilpailukykyongelmat ja julkisen talouden tasa-painottaminen. Talouden rattaat ovat pyörineet verkkaisemmin, kun julkisella sektorilla ja usein myös yrityksissä on keskitytty velkojen maksuun. Pikkuhiljaa talouskurin ”raskain” velvoite on hel-littänyt otettaan ja tilanne on normalisoitunut, mikä on lisännyt kysyntää ja kulutusta. Euroalueen teollisuuden kilpailukyky on myös parantunut ja talouskasvu on vakiintunut 2 prosenttiin.

Maailman talousveturina on toiminut Yhdysval-lat, jossa kokonaistuotanto on kasvanut keskimää-rin yli 2 prosenttia vuoden 2009 jälkeen. Kysymyk-sessä on historiallisestikin poikkeuksellisen pitkä nousukausi. Kiinan kokonaistuotannon kasvun hi-dastumista on odotettu jo pidemmän aikaa, mutta ainakaan vuonna 2016 tästä ei vielä ollut merkkejä. Tällä hetkellä Kiinan talouskehitys tuntuu olevan maan valtaapitävien hallinnassa. Kiinasta tulleet hyvät uutiset ovat vahvistaneet talousnäkymiä maailmanlaajuisesti.

Suomen kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 2016 monen vuoden tauon jälkeen. Kasvua kertyi 1,9 prosenttia. Teollisuustuotannon määrä oli 2 pro-senttia edellisvuotta suurempi, mutta lähtötaso oli alhainen neljän vuoden laskun jälkeen. Myös tavaravienti lisääntyi noin 2 prosenttia. Yksityinen kulutus ja rakentaminen jatkuivat vilkkaina. Työt-tömyys kävi lähivuosien huipussaan vuonna 2015, jolloin työttömyysaste oli 9,4 prosenttia. Vuonna 2016 työttömyysaste oli 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä lisääntyi noin 10 000 hengellä.

Suomen julkisen talouden tila pysyi huolestut-tavana, sillä valtion, kuntien ja muiden julkisyh-teisöiden tulot eivät kata menoja. Yksinkertaisesti kerätyillä verotuloilla ei kateta nykyisiä menoja, ja verotuksen keventäminen lisää taakkaa entises-tään. Julkinen velka on kasvanut voimakkaasti vuoden 2008 jälkeen. Talouskasvun myötä julkisen talouden tasapainottaminen vaikuttaisi mahdol-liselta, vaikka varsinaista käännettä ei vielä ole nähty.

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10USA

Kehittyvät taloudet

EU-maat

18e17e161514121110090807-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

Maailma

Lähde: IMF, World Economic Outlook 10/17

EU-maat Kehittyvättaloudet

Yhdysvallat

13


40

60

80

100

120

1413121110090807

Metalli-teollisuus

Kokotehdasteollisuus

Metalliteollisuuspl. sähkö- ja elektroniikka

Lähde:Tilastokeskus

1560

80

100

120

140

16


0

20

40

60

80

100

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

30 Muiden kulkuneuvojen valmistus

29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

27 Sähkölaitteiden valmistus

26 Elektroniikkateollisuus

25 Metallituotteiden valmistus

24 Metallien jalostus

16151413121110090807

Koneiden ja laitteidenkorjaus, huolto ja asennusMuiden kulkuneuvojenvalmistusMoottoriajoneuvojenvalmistusMuiden koneiden jalaitteiden valmistusSähkölaitteidenvalmistusElektroniikkateollisuus

MetallituotteidenvalmistusMetallien jalostus

Kuvio 4. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden tuotoksen määrän kehitys, indeksi (2007=100)

Kuvio 5. Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta, %

KEHITYS METALLITEOLLISUUDESSA

TUOTANTO

Metalliteollisuuden tuotanto laski 0,4 prosenttia vuonna 2016. Tämä oli jo viides peräkkäinen vuosi tuotannon laskussa. Metallin toimialojen väliset erot ovat olleet suuret (kuviot 7–8). Elektroniikka-teollisuuden tuotanto supistui 10 prosenttia vuonna 2016. Kun tuotantoa tarkastellaan ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuutta, metalliteollisuuden tuotanto kasvoi 2 prosenttia. Nopeinta kasvu oli kulkuneuvojen valmistuksessa, nousua peräti 15 prosenttia.

Viime vuosien suurin muutos on ollut elek-troniikkateollisuuden osuuden supistuminen, kun tarkastellaan metalliteollisuuden toimialojen suh-teellisia osuuksia. Nokian ja muiden alan yritysten vaikeuksista huolimatta on elektroniikkateollisuu-den osuus kuitenkin pysynyt noin neljänneksessä. Viimeiset viisi vuotta suurimpana toimialana jalos-tusarvolla mitattuna on ollut koneiden ja laitteiden valmistus.

TYÖLLISYYS

Metallityöväen Työttömyyskassan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavien määrä on vähenty-nyt huomattavasti. Samanaikaisesti työntekijöiden työpaikat eivät ole metalliteollisuudessa ainakaan merkittävästi lisääntyneet. Mitä ilmeisemmin Teol-lisuusliiton jäseniä on työllistynyt muille aloille, kun he ovat jääneet työttömiksi metalliteollisuu-desta. Lisäksi näyttää siltä, että eläköityneiden tilalle ei läheskään aina palkata uusia vakituisiin tehtäviin, vaan työt teetetään joko vuokratyövoi-malla tai tehtävät organisoidaan uudelleen. Lop-puvuonna 2017 päivärahan saajien määrä on ollut noin kolmanneksen pienempi kuin vuotta aiemmin, joten töitä on löytynyt.

Kuvio 6. Metallityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneet henkilöt kuukausittain, viimeinen havainto 11/2017

Lähde: Metallityöväen Työttömyyskassa

0

5 000

10 000

15 000

20 000 Lomautetut

Muut päivärahan saajat*

Lomautetut Muut päivärahan saajat*

* Kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai -päivää tekevät henkilöt yms.

07 08 09 10 11

henkilöä

12 13 14 15 16 17


-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

4025 Metallituotteiden valmistus

24 Metallien jalostus

18e17e16151413121110090807

Metallituotteidenvalmistus

Metallien jalostus


0

10

20

30

40

50

60

0

10

20

30

40

50

60

Metallituotteiden valmistus

Metallien jalostus

18e17e16151413121110090807

Lähde: Tilastokeskus, Teollisuusliitto (ennusteet)

1 000 henkeä


0

10

20

30

40

50

60

0

10

20

30

40

50

60

Sähkölaitteiden valmistus

Elektroniikkateollisuus

18e17e16151413121110090807

1 000 henkeä


-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

4027 Sähkölaitteiden valmistus

26 Elektroniikkateollisuus

18e17e16151413121110090807

Elektroniikkateollisuus

Sähkölaitteidenvalmistus


-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

4030 Muiden kulkuneuvojen valmistus

29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus

18e17e16151413121110090807

Muiden kulkuneuvojenvalmistus

Moottoriajoneuvojenvalmistus


0

10

20

30

40

50

60

0

10

20

30

40

50

60

Muiden kulkuneuvojen valmistus

Moottoriajoneuvojen ym. Valmistus

18e17e16151413121110090807

1 000 henkeä


-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

4033 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

18e17e16151413121110090807

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Teollisuusliitto (ennuste)

Muiden koneiden jalaitteiden valmistus

Koneiden ja laitteidenkorjaus, huolto jaasennus


0

10

20

30

40

50

60

0

10

20

30

40

50

60

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

Koneiden ja laitteiden valmistus

18e17e16151413121110090807

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Teollisuusliitto (ennuste)

1 000 henkeä


0

10

20

30

40

50

60

Kuviot 7–8 Tuotannon määrän vuosimuutokset (%) ja työllisten määrät metallin toimialoilla vuosina 2007–2018e


Kuvio 10. Palkansaajat metalliteollisuudessa neljännesvuosittain, viimeinen havainto 3. nelj. 2017

Työntekijät Toimihenkilöt

* Vuoden 2011 alusta lähtien ammattiluokitus on uudistunut, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin Lähde: Tilastokeskus

60

70

80

90

100

110

120

130

140

08 11*

1 000 henkilöä

12 13 1407 09 10 15 16 1760

70

80

90

100

110

120

130

140

Kuvio 11. Suomalaisen metalliteollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä

Lähi-Itä ja Afrikka Latinalainen AmerikkaKeski- ja Itä-Eurooppa

Aasia (ml. Oseania)Pohjois-AmerikkaLänsi-Eurooppa

Lähde: Teknologiateollisuus ry

henkilöä

0

20 000

40 000

60000

80 000

100 000

120 000Lähi-Itä ja Afrikka

Latinalainen Amerikka

Keski- ja Itä-Eurooppa

Aasia (ml. Oseania)

Pohjois-Amerikka

Länsi-Eurooppa

161514131211100908070

20 000

40 000

60000

80 000

100 000

120 000

Vuonna 2016 metalliteollisuus työllisti noin 177 000 palkansaajaa ja yrittäjää. Koko metalliteolli-suudessa työllisten määrä väheni selvästi (-2 700). Viimeisten kymmenen vuoden aikana muutos on ollut selvä: vuonna 2008 työllisiä oli noin 228 000.

Huonojen vuosien aikana alan työpaikoista on kadonnut useampi kuin joka viides. Vuoden 2007 jälkeen eniten työpaikkoja (-21 000) on hävinnyt elektroniikkateollisuudesta. Suunta on edelleenkin sama: vuonna 2016 katosi vielä tuhat elektroniik-kateollisuuden työpaikkaa. Vuokratyön yleisty-minen saattaa laskea metallialan työllisyyslukuja. Vuokratyöyrityksen kautta työskentelevät tilastoi-daan palvelualalle, koska työnantajana on palvelu-alan yritys.

Kuviosta 10 käy ilmi, että vuodesta 2012 alkaen metalliteollisuuden henkilöstö on jakaantunut suunnilleen tasan työntekijöihin ja toimihenkilöi-hin. Teollisuusliiton tutkimusyksikössä pidämme kuitenkin kuvion 10. lähteenä olevaa Tilastokes-kuksen työvoimatutkimusta hieman epätarkkana ja varsinkin lyhyen aikavälin muutosten kuvaajana työvoimatutkimusta voi pitää suuntaa-antavana.

Metalliteollisuuden kansainvälistyminen näkyy selvästi suomalaisyritysten ulkomaisten yksiköiden henkilöstömäärissä. Voimakkaan nousun jälkeen ulkomaisen henkilöstön määrä alkoi laskea vuonna 2011. Vuonna 2016 ulkomaisen henkilöstön määrä kasvoi: yhteensä heitä oli 264 000, mikä on lähes 30 000 enemmän kuin edellisvuonna. Suurimpa-na syynä tähän oli yrityskauppa, jossa Nokia osti Alcatel-Lucentin.

Kuvio 9. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden työllisten määrän kehitys, indeksi (2007=100)

Koko tehdasteollisuus333 000 henkeä vuonna 2016

Metalliteollisuus177 000 henkeä vuonna 2016


70

80

90

100

110Metalliteollisuus197 000 henkeä

Koko teollisuus371 000 henkeä

1615141312111009080770

80

90

100

110


VIENTI

Metalliteollisuuden tavaraviennin arvo oli vuonna 2016 noin 24 miljardia eu-roa, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viennin ar-voon vaikuttaa viennin määrän lisäk-si vientihinnat. Moottoriajoneuvojen ja sähkölaitteiden kohdalla vientimäärät laskivat voimakkaasti, kun taas metal-lien jalostuksen tilannetta heikensi raju hintojen lasku.

Metalliteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä oli lähes puolet (46 %). Vientimarkkinoista ehdottomasti tär-kein oli Eurooppa, jonne kohdistui 70 prosenttia kaikesta metalliteollisuuden tavaraviennistä. Euroopan osuus on ollut hienoisessa kasvussa. Euroopan osuus viennistä oli korkeimmillaan alan toimi-aloista metallien jalostuksen ja kulku-neuvojen valmistuksen kohdalla. Näillä aloilla Eurooppaan suuntautui lähes 90 prosenttia viennistä, mutta myös kaikil-la muilla metallin toimialoilla Euroopan osuus on yli puolet.

TUOTTAVUUS

Metalliteollisuuden työn tuottavuus laski voimakkaasti vuosina 2008–2012 tuotantomäärien supistuttua. Työn tuot-tavuus tarkoittaa kiinteähintaista ar-vonlisää työtuntia kohden. Yleisestikin on havaittu, että lyhyellä tähtäimellä tuottavuuskehitys on vahvasti kytkök-sissä tuotannon määrän kehitykseen. Tämän taustalla on se, että laskusuh-danteessa työtuntien määrä ei vähene yhtä paljon kuin tuotantomäärät.

Vuoden 2012 jälkeen tuottavuus on kuitenkin ollut kasvussa, vaikka tuotan-to onkin supistunut. Toisaalta kehitystä ei voida pitää tyydyttävänä ainakaan viime vuoden osalta, koska metalliteol-lisuuden arvonlisä laski. Tuottavuuden kasvu perustui siihen, että työtuntien määrä väheni vielä voimakkaammin. Vuosina 2013–2015 metalliteollisuudessa tuotettu arvonlisä sitä vastoin kasvoi.

Kuvio 12. Metalliteollisuuden viennin arvon jakautuminen alueittain, %

Kuvio 13. Viennin arvon jakautuminen alueittain vuonna 2016, %

Muut maat

Muu Aasia

Lähi- ja Keski-Itä

Pohjois-Amerikka

Muu Eurooppa

Euroalue

Lähde: Tullihallitus

0

20

40

60

80

100 Muut maat

Muu Aasia


Pohjois-Amerikka

Muu Eurooppa

Euroalue

16151413121110090807

Kuvio 14. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (2007=100) (Kiinteähintainen arvonlisä per työtunnit)

Koko teollisuus Metalliteollisuus

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

40

60

80

100

12024-30+33 Metalliteollisuus

C Tehdasteollisuus

1615141312111009080740

60

80

100

120

Muut maat

Muu Aasia


Pohjois-Amerikka

Muu Eurooppa

Euroalue

Lähde: Tullihallitus

0

20

40

60

80

100 Muut maat

Muu Aasia


Pohjois-Amerikka

Muu Eurooppa

Euroalue

Muut kulkuneuvotMoottoriajoneuvot, perävaunut ja puoliperävaunutKoneet ja laitteetsähkölaitteetTietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteetMetallituotteetMetallien jalostus

Muutkulkuneuvot

Moottori-ajoneuvot

yms.

Koneet jalaitteet

Sähkö-laitteet

Tietokoneet,elektronisetja optisettuotteet

Metalli-tuotteet

Metallienjalostus


90

100

110

120

130

140

90

100

110

120

130

140Reaalipalkat

Nimellispalkat

16151413121110090807

Nimellispalkat

Reaalipalkat

Lähde: EK, Tilastokeskus

Kuvio 15. Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys teknologiateollisuudessa, indeksi (2007=100)

Kuvio 16. Metalliteollisuuden investointiaste, %

0

2

4

6

8

10aste

16151413121110090807

4,7

%

6,9

5,4

3,9

5,65,5


7,1

5,46,1

6,6

Kuvio 17. Metalliteollisuuden kannattavuus ja omavaraisuusaste, %

Nettotulos-%Käyttökate-%

-10

0

10

20

30

40

50

60

-10

0

10

20

30

40

50

60Nettotulos-%

Käyttökate-%

16151413121110090807

Omavaraisuusaste, %


PALKAT

Kuviossa 15 on esitetty metalliteollisuuden nimel-lispalkkojen ja reaalipalkkojen kehitys vuosina 2007–2016. Reaalipalkat tarkoittavat nimellispalk-kojen nousua vähennettynä inflaation määrällä. Viimeisen vuosikymmenen aikana reaalipalkat nousivat 1,5 prosenttia. Tarkempi kuvaus palkka-kehityksestä löytyy tutkimusyksikön tekemästä palkkakatsauksesta (ks. internetsivut osoitteesta www.teollisuusliitto.fi).

INVESTOINNIT Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisä-ykseen eli investointiaste on vaihdellut 2000-luvul-la melko paljon. Vaihteluun ovat vaikuttaneet sekä investointien muutokset että arvonlisäyksen muu-tokset. Vuonna 2016 investointiaste jatkoi kasvua kolmatta vuotta peräkkäin. Investointihalukkuutta lisäsi metalliteollisuuden tuotteiden parantunut kysyntä ja tarve hyödyntää uutta teknologiaa.

Investointiastetta voidaan kuitenkin pitää kes-tämättömän matalana. Toimialoista investointiaste oli yli 10 prosenttia ainoastaan metallien jalostuk-sessa ja moottoriajoneuvojen valmistuksessa. Suu-rimmalla toimialalla, muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa jäädään reiluun 4 prosenttiin. Tätä voi pitää erityisen huolestuttavana metalliteollisuu-den tulevaisuuden kannalta varsinkin, kun inves-tointiaste ei ole noussut yli 5 prosentin kertaakaan sitten vuoden 2009.

KANNATTAVUUS

Metalliteollisuuden kannattavuus parani vuon-na 2016. Tämä johtui etupäässä elektroniikkateollisuuden kannattavuuden normalisoitumisesta. Nokian ja muun elektroniikkatoimialan pitkitty-neestä kriisistä johtuvien alaskirjausten tuloksena kannattavuus oli ollut erittäin heikko vuonna 2015. Tämä näkyi metalliteollisuuden yhteenlasketussa kannattavuudessa. Vuonna 2016 elektroniikkatoi-mialan ulkopuolisen metalliteollisuuden nettotulos-prosentti oli 5,3, jota voi pitää hyvänä tai ainakin tyydyttävänä. Taso oli kuitenkin laskenut selvästi, sillä vuonna 2015 nettotulosprosentti oli yli 8 pro-senttia. Metalliteollisuuden omavaraisuusaste oli hyvällä tasolla ja parantui entisestään.


MAAILMANTALOUDEN, SUOMEN JA METALLITEOLLISUUDEN TILA VUONNA 2017 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Maailman kokonaistuotannon kasvu on kiihtynyt lähelle pitkän ajan keskiarvoa. Tänä ja ensi vuonna se tulee olemaan 3,5 prosentin tietämillä. Kasvun taustalla on maailmankaupan ja teollisuuden inves-tointien lisääntyminen. Viime vuosina suunta on ollut toinen, sillä kasvu on painottunut enemmän kulutuk-seen, rakentamiseen ja kotimarkkinoihin. Yritykset ovat päätyneet investoimaan entistä vilkkaammin.

Tällä hetkellä kilpailukyvyn ja markkinaosuuk-sien säilyttäminen vaatii vanhan kapasiteetin kor-vaamista ja tehokkaampien tuotantomenetelmien käyttöönottoa. Yleensä tämä tarkoittaa työn orga-nisointia uudelleen robottien ja automaation avulla nykyistä enemmän. Vaikka talousnäkymät ovatkin parantuneet kautta maailman, jatkavat keskus-pankit elvyttävää rahapolitiikkaa. Elvytys tukee entisestään suhdannetilannetta.

Maantieteellisesti tarkasteltuna kaikki Suomen viennin ja talouskehityksen kannalta merkittävät markkina-alueet kehittyvät hyvin. Euroalueen ko-konaistuotanto lisääntyy vakaata noin 2 prosentin vuosivauhtia. Euroalueen ulkopuolisista eurooppa-laisista maista Ruotsin talouskehitys jatkuu vah-vana, mutta Iso-Britannian kasvu jää euroaluetta hitaammaksi osin EU-eron seurauksena. Venäjällä kokonaistuotanto on kääntynyt hitaaseen nousuun.

Yhdysvaltojen kokonaistuotannon kasvu on hi-dastumassa historiallisen pitkän nousun jälkeen. Kiinassa kokonaistuotannon arvioidaan yleisesti kasvavan tasaista 6 prosentin vauhtia lähivuodet. Vaikuttaakin siltä, että Kiina onnistuu siirtymään nopeasta vientivetoisesta kasvusta enemmän pal-veluihin perustuvaan talousmalliin suhteellisen hallitusti, eivätkä tähän muutokseen liitetyt pelot tule toteutumaan.

SUOMEN NÄKYMÄT

Suomen talous pystyy tällä hetkellä hyödyntämään vientimarkkinoiden antaman vetoavun. Maailman-talouden painottuminen investointeihin on hyvä uutinen Suomelle, sillä teollisuuden investoinneissa tarvittavat koneet ja laitteet ovat merkittävä osa Suomen teollista selkärankaa. Käänne ei kuiten-kaan yksinomaan nojaudu markkinakysynnän paranemiseen. Vaikutusta on myös sillä, että yri-tykset ovat onnistuneet kehittämään tuotteitaan ja toimintatapojaan. Lisäksi hintakilpailukykykin on kohentunut.

Tammi-elokuun vientilukemat kuvaavat kehi-tystä hyvin: viennin arvo lisääntyi 16 prosenttia. Esimerkiksi Kiinaan suuntautuva vienti lisääntyi

30, euroalueelle 21, Venäjälle 20 prosenttia ja Yh-dysvaltoihin 9 prosenttia.

Ekonomistien ennusteiden mukaan Suomen ko-konaistuotanto kasvaa tänä vuonna noin 3 prosent-tia ja ensi vuonnakin päästään yli 2 prosenttiin. Teollisuuden tuotannon, viennin ja investointien lisäksi taloudellista toimeliaisuutta ylläpitävät ra-kentaminen sekä yksityinen kulutus – edellisten vuosien tapaan. Kotitalouksien velkaantuneisuus kasvaa, joten osa tästä kulutuksesta perustuu ve-lanottoon, mikä ei tietenkään voi jatkua ikuisesti.

Suomen julkinen talous on tasapainottumassa hieman lähivuosina. Valtion velka jatkaa kuiten-kin kasvuaan, vaikka vauhti hidastuukin menojen kasvaessa tuloja hitaammin. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen voi laskea lähivuosina, jos bruttokansantuote kasvaa velanottoa nopeammin.

Talouskäänne näkyy myös työllisyydessä. Työl-listen määrä tulee lisääntymään noin 20 000 hen-gellä vuodessa tänä ja ensi vuonna. Kuten aina taloustilanteen parantuessa työmarkkinoille palaa ihmisiä, jotka eivät heikompina aikoina ole hake-neet työtä. Tästä syystä työttömyysaste laskee hitaammin. Työttömyysaste laskee kuitenkin 8,5 prosenttiin viime vuoden noin 9 prosentista.

METALLITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Metalliteollisuuden tuotanto ja työllisyys kääntyvät kasvuun tänä vuonna. Tuotanto on kasvanutTilastokeskuksen volyymi-indeksin mukaan vuo-den 2017 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (Kuvio 18). Vienti on kasvanut 22 pro-senttia tammi-elokuussa. Myös kokonaisuudessaan tänä vuonna metalliteollisuuden tuotanto tulee arviomme mukaan kasvamaan 4 prosenttia.

Parhaiten kehittyy kulkuneuvoteollisuus, mutta muutkin toimialat kasvavat tänä vuonna. Elek-troniikkateollisuuden voimakas lasku päättyy ja toimialan tuotanto kasvaa 3 prosenttia. Metalli-teollisuuden uudet tilaukset ovat Tilastokeskuksen mukaan lisääntyneet vuositasolla 21 prosenttia tammi-syyskuussa. Vuonna 2018 metalliteollisuu-den tuotanto kasvaa 3 prosenttia.

Metalliteollisuuden työllisyys paranee 1 pro-sentin vuosivauhtia tänä ja ensi vuonna. Tänä vuonna metalliteollisuus työllistää Teollisuuslii-ton tutkimusyksikön arvion mukaan noin 179 000 henkilöä. Työllisten määrä jakaantuu suunnilleen tasan työntekijöihin ja toimihenkilöihin. Työllisyys kasvaa molemmissa henkilöstöryhmässä.


Kuvio 18. Metalliteollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä kausitasoitetut sarjat, indeksi (2010=100)

40

60

80

100

120

140

160

180

40

60

80

100

120

140

160

180LV-kuvaaja: Kausitasoitettu

VOLYYMI: Kausitasoitettu

1716151413121110090807

Liikevaihto

Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/17, volyymi-indeksi 9/17

Tuotannon määrä

Vaikuttaa vahvasti siltä, että Suomen metalli-teollisuuden kustannus- ja reaalinen kilpailukyky ovat tällä hetkellä kunnossa. Markkinoilla on run-saasti kysyntää suomalaisille metalliteollisuuden tuotteille eikä suhdanteen heikkeneminen vaikuta todennäköiseltä seuraavan kahden vuoden aikana. Varsinkin ne yritykset, jotka ovat viime vuosina panostaneet tuotteidensa kehittämiseen, ovat li-sänneet myyntiään.

Suurimmiksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi ovat muodostumassa pula osaavasta henkilöstöstä sekä riittämätön tuotantokapasiteetti, joka johtuu al-haisesta investointiasteesta. Välitön puuttuminen näiden rajoitteiden poistamiseksi olisi ensi sijaisen tärkeää metalliteollisuuden tulevaisuutta ajatellen.


Toimialan suurimmat yritykset vuonna 2016Liikevaihto

M€Henkilöstöä

yhteensäHenkilöstöä

Suomessa

Outokumpu konserni * 5 792 10 600 2 363

Norilsk Nickel Harjavalta Oy 664 281 281

Boliden Harjavalta Oy 251 521 521

Aurubis Finland Oy 249 231 231

Boliden Kokkola Oy 232 584 584

Componenta konserni 184 878 465

Luvata Pori Oy 165 352 352

Ovako Imatra Oy Ab 157 538 538

OSTP Finland Oy 108 230 230

Cupori konserni 96 167 167

SSAB, Suomen yksiköt ** .. 4 900 4 900

* Vuosikertomuksen tiedot ** Teollisuusliiton luottamushenkilöt lokakuu 2017 Lähde: Balance Consulting

METALLIEN JALOSTUS

Tuotteet: Metallista valmistetut levyt, putket, harkot ja langat sekä valimotuotteet

Tärkeimmät asiakkaat: Metallituotteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistajat sekä rakennustuoteteollisuus

Henkilöstömäärä 2016: 13 400 (-3,6 %)

Tuotanto 2016: 8,1 miljardia euroa (-4,6 %), (17 % metalliteollisuuden tuotannosta)

Liikevaihto 2016: 10,9 miljardia euroa (-8,7 %)

Yritysten lukumäärä 2016: 139 (-5)

Tavaravienti 2016: 4,6 miljardia euroa (-10 %), (9 % Suomen tavaraviennistä)

Vientimaat 2016: Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat ja Alankomaat

Palveluvienti 2015: 0,9 miljardia euroa (+8 %), (5 % Suomen palveluviennistä)

Kannattavuus 2016: Nettotulos -0,1 %, heikko (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %)

Vakavaraisuus 2016: Omavaraisuusaste 44,6 %, hyvä (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %)

Tänä ja ensi vuonna metallien jalostuksen tuotanto kasvaa 2 prosenttia. Parantuneen suhdannetilan-teen myötä pitkään jatkunut työllisten määrän supistuminen loppuu tänä vuonna. Henkilöstön määrä lisääntyy tänä vuonna 1 prosentin ja pysyy samalla tasolla ensi vuonna. Varsinkin terästeol-lisuuden tilanne on parantunut vaikeiden vuosien jälkeen. Valimot ovat kärsineet rankasta rakenne-muutoksesta viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta nyt tilanne on vakiintumassa. Värimetallien jalostuksen tilanne jatkuu hyvänä.

Tuotannon määrällä mitattuna metallien jalos-tus on kuulunut viime vuodet metalliteollisuuden harvoihin kasvualoihin. Työllisten määrä sitä vas-toin on laskenut hitaasti jo pidemmän aikaa. Metal-lien jalostus työllistää noin 13 000 henkilöä. Näistä yli puolet työskentelee teräksen valmistuksessa, neljännes värimetallien valmistuksessa ja hieman yli 10 prosenttia valimoissa.

Teräksen valmistuksessa kannattavuus on ollut heikko jo pitempään, vaikka tuotanto onkin kasva-nut. Kannattavuus on kuitenkin parantunut viime ja tänä vuonna teräksen hintojen nousun myötä. Alan toimintaedellytyksiä on helpottanut Euroo-pan Unionin terästuonnille asettamat rankaisu-tullit. Tulleja on asetettu etenkin Kiinalle, jonka on katsottu vallanneen markkinoita liian alhaisten hintojen eli polkumyynnin sekä kiellettyjen valtion-apujen avulla. Kiina tuottaa jo puolet maailman teräksestä. Tullien lisäksi teräsyhtiöitä on auttanut teollisuustuotannon ja investointien lisääntyminen Euroopassa.


40

60

80

100

120

140

160

180

40

60

80

100

120

140

160



1716151413121110090807

Liikevaihto


Tuotannon määrä

1000 henkeä


0

5

10

15

20Metallien jalostus

18e17e161514131211100908070

5

10

15

20

Kuvio 20. Metallien jalostuksen liikevaihto ja tuotannon määrä Kausitasoitetut sarjat, indeksi (2010=100)

Kuvio 19. Metallien jalostuksen työllisten määrä

Värimetallien valmistus on pärjännyt terästuo-tantoa paremmin viime vuosina. Tähän toimialaan kuuluu kuparin, sinkin, nikkelin ja alumiinin jalos-tajia. Näiden metallien jalostuksessa kilpailu ei ole kiristynyt aivan yhtä kovaksi kuin teräksen val-mistuksessa, mikä on näkynyt tuotteiden parem-pana hintakehityksenä ja parempana kannattavuu-tena. Varsinkin kuparin ja sinkin valmistuksessa yritysten voitot ovat olleet poikkeuksellisen suuria.

Valimoilla on ollut suuria ongelmia jo pidemmän aikaa. Kymmenessä vuodessa valimoiden henkilös-tö on puolittunut. Valimoiden ongelmat jatkuvat, mutta valimoilta on kuulunut pitkästä aikaa myös myönteisiä uutisia. Lakkautettu Karhulan valimo on aloittanut toimintansa uudelleen, ja maan suurin valimoyritys Componenta Oyj on tehnyt positiivista tulosta pitkän tappiokierteen jälkeen.

Metallien jalostus on kansainvälisesti erittäin kilpailtu ala, mikä näkyy myös Suomessa toimi-vien yhtiöiden kannattavuudessa. Useat Suomessa toimivista laitoksista ovat maailman huippuja, kun tarkastellaan tuotannon tehokkuutta, kehittämis-kykyä sekä osaamista. Nämä selvät kilpailukyky-edut ja parantunut markkinatilanne mahdollistavat tuotannon kasvun jatkumisen.


METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS


M€Henkilöstöä


Suomessa

Fiskars konserni * 1 205 8 560 1 220

Rettig konserni * 943 4 090 530

Rolls-Royce Oy Ab 320 600 600

Abloy Oy 180 830 830

Fortaco Group konserni 172 2 030 470

Peikko Group konserni 172 1390 320

Metos Oy Ab 101 350 350

Amec Foster Wheeler Energia Oy 99 380 340

Normek Group konserni 80 270 270

Sako Oy 67 280 280

Stera Group konserni 65 730 480

Teiskonen konserni 64 310 310

Parmarine Oy 60 390 390

Konepaja Häkkinen Konserni

44 290 290

Komas Oy 33 250 250

* Vuosikertomuksen tiedot Lähde: Balance Consulting

Tuotteet: Metallirakenteet, metallisäiliöt, höyrykattilat, työkalut, aseet sekä metallin taonta, työstäminen ja päällystäminen

Tärkeimmät asiakkaat: Rakentaminen sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistaminen

Henkilöstömäärä 2016: 43 300 (-1 %)

Tuotanto 2016: 7,0 miljardia euroa (+4 %), (14 % metalliteollisuuden tuotannosta)

Liikevaihto 2016: 6,8 miljardia euroa (+3 %), (12 % metalliteollisuuden liikevaihdosta)

Yritysten lukumäärä 2016: 4 410 (-60)

Tavaravienti 2016: 1,1 miljardia euroa (+10 %), (2 % Suomen tavaraviennistä)

Vientimaat 2016: Ruotsi, Venäjä, Norja, Viro, Yhdysvallat ja Saksa

Palveluvienti 2015: 0,1 miljardia euroa (-23 %), (1 % Suomen palveluviennistä)

Kannattavuus 2016: Nettotulos 4,0 % tyydyttävä, (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %)

Vakavaraisuus 2016: Omavaraisuusaste 53,3 % hyvä, (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %)

Metallituotteiden valmistus on kääntynyt kasvuun johtuen osaltaan parin viime vuoden aikana vil-kastuneesta kotimaisesta rakentamisesta. Tänä vuonna kysyntää on lisännyt myös kotimaisten koneiden ja laitteiden parantunut menekki niin ko-timaassa kuin ulkomailla. Lisäksi Euroopan talous-kasvu on näkynyt suoran viennin vilkastumisena.

Toimialan tuotanto on kasvanut vuoden 2017 tammi-syyskuussa 8 prosenttia, kapasiteetin käyt-töaste 4 prosenttia ja vienti 2 prosenttia vuoden 2016 tammi-syyskuusta. Tuottajahinnat ovat nous-seet 2 prosenttia. Tänä vuonna tuotannon määrä kasvaa 4 prosentilla ja vuonna 2018 vielä 3 prosen-tilla. Henkilöstön määrä kasvaa 1 prosentin tänä vuonna ja 1 prosentin myös vuonna 2018.

Toimialalle tehdään paljon materiaalihankin-toja metallien jalostuksesta. Sen tuotteita menee kotimaassa rakentamiseen ja muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen sekä jonkin verran vien-tiinkin. Kotimainen rakentaminen kasvaa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin.

Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen koh-dalla tilanne on viime vuotta parempi, sillä sille ennustetaan kasvua tälle ja ensi vuodelle. Metsäko-neiden, energialaitteiden, metsäteollisuuslaitteiden, kaivoskoneiden ja logistiikkalaitteiden hyvä menek-ki tuo kysyntää. Laivaan asennettavia laitteita me-nee kotimaisille telakoille, johtuen niiden hyvästä tilauskannasta. Maatalouskoneiden kysyntä on osoittanut hieman piristymisen merkkejä.

Tavaraviennin osalta toimialan tilanne on ollut alkuvuonna hieman viime vuotta parempi ja vienti lisääntyy tänä ja ensi vuonna. Aseita, metallira-kenteita, metallikappaleita sekä metallisäiliöitä ja altaita on mennyt vientiin viime vuotta enemmän. Höyrykattiloiden sekä koneiden ja laitteiden osina käytettävien takomotuotteiden vienti on vähenty-nyt. Palveluvienti on vähäistä.


Kuvio 22. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä Kausitasoitetut sarjat, indeksi (2010=100)

Kuvio 21. Metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä

40

60

80

100

120

140

160

180

40

60

80

100

120

140

160



1716151413121110090807

Liikevaihto


Tuotannon määrä

1000 henkeä


0

10

20

30

40

50


18e17e161514131211100908070

10

20

30

40

50

60

Toimialan merkittävin pörssiyhtiö on Fiskars Oyj, joka toimii muillakin kuin metallialoilla. Sen globaali liikevaihto oli kasvussa vuoden 2017 kol-mella ensimmäisellä neljänneksellä. Toiminta oli kannattavaa. Yhtiön markkina-arvo oli jakson lo-pulla hieman korkeampi kuin vuotta aiemmin. Yhtiö on organisoinut parin vuoden takaisen yritysoston jälkeen toimintaansa uudelleen ja myynyt eräitä Suomen toimintojaan. Lisäksi yhtiö on siirtänyt Suomesta jonkin verran tuotantoaan halvemman kustannustason maihin. Esimerkiksi vuonna 2016 puutarhatyökalujen valmistusta siirrettiin Puolaan ja tällöin Suomesta katosi 40 työpaikkaa.

Toimialalta löytyy monia muitakin menestyviä yhtiöitä. Esimerkiksi metalliosia rakentamiseen valmistava Peikko Finland Oy on kasvanut hyvää vauhtia jo useamman vuoden ajan. Henkilöstön määrää on lisätty myös Suomessa.

Metallituotteiden valmistuksessa on paljon pieniä alihankkijayhtiöitä, joiden neuvotteluvoi-ma suhteessa päähankkijayhtiöihin on huonoina aikoina heikko, mutta paranee selvästi hyvinä ai-koina. Päähankkijat ovat huonoina vuosina vetä-neet siltä tuotantoa takaisin itselleen, siirtäneet ali-hankintojaan halvemman kustannustason maihin tai keskittäneet niitä avaintoimittajille. Alihankki-ja-asema altistaa alan yhtiöitä myös suhdanteis-ta johtuville raaka-aineiden ja energian hintojen vaihteluille. Toimialalla on jonkin verran omilla lopputuotteillaan markkinoilla olevia yhtiöitä. Ne näyttävät usein pärjäävän paremmin kuin puhtaat alihankkijayhtiöt.

Toimialan yhtiöt ovat keskimäärin hyvin vaka-varaisia. Niihin sitoutuu hieman vähemmän pää-omaa liikevaihtoon verrattuna, kuin metallitoimi-aloilla keskimäärin. Yhtiöiden kannattavuus on keskimäärin hyvä, mutta siinä on selvää vuosit-taista suhdannetilanteesta seuraavaa vaihtelua.


MUIDEN KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS


M€Henkilöstöä


Suomessa

Kone konserni 8 784 52 110 2 330

Wärtsilä konserni * 4 801 18 010 3 420

Cargotec konserni 3 514 11 180 950

Valmet konserni * 2 926 12 010 4 710

Metso konserni 2 586 11 540 1 850

Konecranes konserni 2 118 10 950 1 760

Outotec konserni 1 058 4 190 1 310

Sandvik Mining and Construction Oy 650 1 690 1 690

Andritz Oy 538 790 790

Ponsse konserni * 517 1 450 880

John Deere Forestry konserni 362 730 730

Oras konserni 245 1360 500

Halton Group konserni 200 1 430 420

Sulzer Pumps Finland Oy 159 520 520

Huurre Group konserni 133 700 410

Raute konserni * 113 640 460

MSK Group konserni 92 420 420

Valtra Oy Ab 89 770 770

Hollming konserni 57 400 400

Sampo-Rosenlew konserni 53 430 430


Tuotteet: Laivamoottorit, puunjalostuskoneet, nosturit, maa/metsätalouskoneet ja työstökoneet

Tärkeimmät asiakkaat: Rakentaminen ja elektroniikkateollisuus


Tuotanto 2016: 13,9 miljardia euroa (-2 %), (28 % metalliteollisuuden tuotannosta)

Liikevaihto 2016: 15,3 miljardia euroa (-2 %), (27 % metalliteollisuuden liikevaihdosta)



Vientimaat 2016: Ruotsi, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Saksa, Alankomaat ja Ranska


Kannattavuus 2016: Nettotulos 9,9 % hyvä, (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %)


Muiden koneiden ja laitteiden valmistus on useam-man huonomman vuoden jälkeen viimein käänty-nyt kasvuun johtuen kulutustavaroiden ja teolli-suustuotteiden kysynnän kasvusta. Tämä koskee erityisesti Suomen vientiä Eurooppaan. Investoinnit ovat lisääntyneet kaikilla markkina-alueilla.

Toimialan tuotanto kasvoi vuoden 2017 tam-mi-syyskuussa 4 prosentilla, kapasiteetin käyt-töaste 6 prosentilla ja vienti 13 prosentilla vuoden 2016 tammi-syyskuusta. Tuottajahinnat nousivat 1 prosentilla. Tuotannon määrä kasvaa 3 prosenttia vuonna 2017 ja 3 prosenttia ensi vuonna. Henki-löstön määrä nousee 1 prosentin tänä vuonna ja 1 prosentin vuonna 2018.

Toimialalle hankitaan paljon tavaraa metalli-tuotteiden valmistuksesta. Sen tuotteita menee kotimaisiin teollisuuden ja energiatuotannon in-vestointeihin, rakentamiseen, monipuolisesti muille metallitoimialoille sekä vientiin. Kotimaiset teolli-suuden ja energiatuotannon investoinnit kasvavat tänä vuonna ja myös ensi vuonna.

Kotimaisen kysynnän vinkkelistä tilanne on viime vuotta parempi. Investointien kasvun myötä metsäkoneiden, energialaitteiden, metsäteollisuus-koneiden, maanrakennuskoneiden, kaivoskoneiden ja logistiikkalaitteiden, kuten nosturien ja trukkien, menekki on hyvä. Laivoihin asennettavien lait-teiden kysyntä kotimaisille telakoille on hyvällä tasolla. Maatalouskoneiden kysyntä on piristynyt vuoden mittaan.

Tavaraviennin tilanne on ollut alkuvuonna sel-västi viime vuotta parempi. Saman tapaista tavaraa on mennyt niin vientiin kuin kotimaahan. Puun-jalostuskoneita on viety viime vuotta enemmän. Laivoja rakennetaan globaalisti vähän, jolloin niihin asennettavien laitteiden vienti on vähentynyt. Ko-neiden ja laitteiden toimituksiin liittyvät huolto- ja ylläpitosopimukset ovat kasvussa. Palveluviennillä on huomattava merkitys tälle toimialalle.


Kuvio 24. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä Kausitasoitetut sarjat, indeksi (2010=100)

Kuvio 23. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä

1000 henkeä


0

10

20

30

40

50


18e17e161514131211100908070

10

20

30

40

50

60

40

60

80

100

120

140

160

180

40

60

80

100

120

140

160



1716151413121110090807

Liikevaihto


Tuotannon määrä

Toimialalla on seitsemän isoa pörssiyhtiötä eli Kone Oyj, Wärtsilä Oyj, Metso Oyj, Valmet Oyj, Cargotec Oyj, Konecranes Oyj ja Outotec Oyj. Näi-den yhtiöiden yhteenlaskettu tilauskanta vuoden 2017 kolmannen neljänneksen lopussa oli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin. Kaikki, paitsi Car-gotec Oyj, kykenivät kasvattamaan liikevaihtoaan. Yhtiöiden markkina-arvo oli kauden lopulla selvästi korkeampi kuin vuotta aiemmin, lukuun ottamatta Konetta, jolla se säilyi samalla tasolla. Outotecilla oli kannattavuusongelmia, kun taas muut yhtiöt kykenivät toimimaan kannattavasti.

Muista isoimmista yhtiöistä useimmilla menee hyvin. Esimerkiksi Sandvik Mining and Construc-tion Oy on tänä vuonna kasvanut ja palkannut Tampereen ja Turun yksiköihinsä lisää henkilökun-taa. Suomen yksiköiden asema konsernin sisällä on vahvistunut.

Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen yh-tiöt valmistavat usein lopputuotteita, mikä vah-vistaa niiden asemaa tarjontaketjussa. Toimialalla on useita yhtiöitä, jotka ovat globaalisti alansa huippuja. Kahdeksan suurinta yhtiötä kattavat yhteensä lähes puolet toimialan henkilöstön mää-rästä. Nämä yhtiöt työllistävät myös välillisesti merkittävästi, sillä ne ovat rakentaneet ympärilleen laajat alihankkijaverkostot. Toimitettujen laitteiden ylläpidosta, huollosta ja korjaamisesta on tullut toimialan monille yhtiöille tärkeää toimintaa.

Toimialan yhtiöt ovat keskimäärin vakavarai-sia. Niihin sitoutuu paljon pääomaa, tase voi olla jopa kaksinkertainen vuotuiseen liikevaihtoon verrattuna. Riittävä omavaraisuusaste on silloin tärkeä vakautta turvaava tekijä. Yhtiöiden kan-nattavuus yleisesti on ollut metalliteollisuuden parhaimmistoa.


TIETOKONEIDEN SEKÄ ELEKTRONISTEN JA OPTISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUS


M€Henkilöstöä


Suomessa

Nokia konserni * 23 614 100 880 5 850

Microsoft Mobile Oy 857 1 090 1 090

Planmeca konserni 730 2 680 950

Scanfil konserni * 508 3 290 320

Vaisala konserni * 319 1 570 970

GE Healthcare Finland Oy 289 740 740

Teleste konserni * 259 1 510 510

Polar Electro konserni 219 1 520 420

Thermo Fisher Scientific Oy 154 750 750

Murata Electronics Oy 135 890 890

Okmetic konserni 75 360 360

Suunto Oy 74 390 390

Bittium konserni 64 620 620


Tuotteet: Elektroniset komponentit, tietokoneet, viestintälaitteet, viihde-elektroniikka, mittauslaitteet, säteilylaitteet, tallennusvälineet ja optiset instrumentit

Tärkeimmät asiakkaat: Televiestintä ja sähkölaitteiden valmistus






Vientimaat 2016: Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Alankomaat, Saksa ja Ruotsi

Palveluvienti 2015: 5,2 miljardia euroa (-3 %), (28 % Suomen palveluviennistä)

Kannattavuus 2016: Nettotulos -2,8 % heikko, (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %)


Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuot-teiden valmistuksen¹ pahin alamäki näyttää tait-tuneen, kun matkapuhelinten ja verkkojen suun-nittelun viimeisen parin vuoden ajanjakson alas-ajotoimet on viety päätökseen. Toimiala näyttää kääntyvän kasvuun osaltaan hyvin vetävän vies-tintälaitteiden viennin avulla. Toimialalla on silti edelleen kannattavuusongelmia.

Toimialan tuotanto on lisääntynyt vuoden 2017 tammi-syyskuussa 8 prosenttia, kapasiteetin käyt-töaste 5 prosenttia ja vienti 12 prosenttia vuoden 2016 tammi-syyskuusta. Tuottajahinnat ovat ko-honneet 1 prosentin. Tuotannon määrä kasvaa tänä vuonna 3 prosentilla ja ensi vuonna 2 prosentilla. Henkilöstön määrä säilyy ennallaan vuonna 2017, mutta kääntyy 1 prosentin kasvuun vuonna 2018.

Toimialan yhtiöt ovat verkostoituneet ja niiden keskinäinen kauppa on runsasta. Sen tuotteita pää-tyy paljon televiestintäverkkojen rakentamiseen, toisten metallitoimialojen tuotteisiin sekä vientiin. Televiestintäverkkoja rakennetaan, vaikka samalla eletään jonkinlaista 4G- ja 5G-teknologioiden vä-listä suvantokautta.

Lähes kaikkien metallitoimialojen kohdalla ti-lanne on parantunut ja niille ennustetaan kasvua tälle ja ensi vuodelle. Kulkuneuvojen, työkoneiden, terveysteknologialaitteiden sekä yleisesti teolli-suuden koneiden ja laitteiden hyvä menekki tuo kysyntää elektroniikkatuotteille.

Tavaraviennissä toimialan tilanne on ollut al-kuvuonna viime vuotta selvästi parempi ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä ja myös ensi vuonna. Viestintälaitteiden vienti on kasvanut selvästi sekä mittaus-, testaus- ja navigointilaitteidenkin hie-man. Säteilylaitteiden ja elektronisten piirien vienti on sen sijaan hieman vähentynyt. Palveluvienti on erityisen tärkeä tälle toimialalle.

1 Tilastokeskus on yhdistänyt tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistusta ja sähkölaitteiden valmistusta koskevat tilastot liikevaihdon, kapasiteetin käyttöasteen ja tuotannon volyymin osalta. Se on päätynyt tähän siksi, että kummallakin toimialalla on yksi suuri yhtiö. Tilastokeskus käyttää kokonaisuudesta nimitystä sähkö- ja elektroniikkateollisuus.


Kuvio 25. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen työllisten määrä

1000 henkeä


0

10

20

30

40


18e17e161514131211100908070

10

20

30

40

50

Muutamista pörssiyhtiöistä tärkein on Nokia Oyj, joka työllistää neljänneksen toimialan Suomen henkilöstömäärästä. Sen globaali liikevaihto su-pistui hieman vuoden 2017 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2016 kolmeen en-simmäiseen neljännekseen. Toiminta oli tappiollista ja pääsyynä tähän lienevät Alcatel-Lucent fuusios-ta syntyneet kustannukset. Yhtiön markkina-arvo oli neljänneksen lopussa hieman alempi kuin vuotta aiemmin. Yhtiön Suomen toiminnot supistuivat.

Monilla muillakin yhtiöillä menee hyvin. Esi-merkiksi terveysteknologian tuotteita valmistavat Planmeca Oy, GE Healthcare Finland Oy, Thermo Fischer Scientific Oy, Polar Electro Oy ja Suunto Oy ovat olleet kasvussa muutamana viime vuote-na ja lisänneet Suomessa henkilökunnan määrää. Planmeca Oy on jo noussut kansainvälisestikin merkittäväksi toimijaksi hammaslääkintälaitteiden valmistuksessa.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen yhtiöitä toimii sekä ali-hankkijoina välituotteiden markkinoilla että pää-hankkijoina lopputuotteiden markkinoilla. Suomes-sa valmistetaan lyhyitä elektroniikan tuotesarjoja. Toimialalle on ominaista jatkuva tuottajahintojen lasku, jolloin samaan liikevaihtoon päästäkseen yhtiöiden on vuosittain kasvatettava tuotantonsa määrää. Toisaalta elektroniikan osuus teknisten tuotteiden loppuhinnasta kasvaa. Televiestintä kas-vaa määrältään vuodesta toiseen, mikä pitää yllä verkkojen rakentamisen tarvetta. Digitalisaation leviäminen lisää elektroniikan kysyntää.

Toimialan yhtiöt ovat keskimäärin hyvin vakavaraisia. Niihin sitoutuu metallin toimialoista eniten pääomaa liikevaihtoon verrattuna. Riittävä omavaraisuusaste on silloin hyvin tärkeä vakautta luova tekijä. Yhtiöiden kannattavuus on keskimää-rin ollut heikko.


SÄHKÖLAITTEIDEN VALMISTUS


M€Henkilöstöä


Suomessa

ABB Oy * 2 235 5 140 5 140

Prysmian Finland Oy 314 490 490

EM Group konserni 284 1 640 440

Vacon Oy 241 750 750

Helvar Merca konserni 159 710 420

Reka konserni 120 500 320

Kemppi konserni 111 590 400

Eaton Power Quality Oy 99 310 250

VEO Oy 69 340 340

Helkama Emotor konserni 68 310 310

Teknoware konserni 57 350 270

Ouneva konserni 47 290 290

Enics Finland Oy 44 260 260


Tuotteet: Sähkömoottorit, generaattorit, sähkökojeistot, akut, sähköjohdot ja valaisimet

Tärkeimmät asiakkaat: Rakentaminen sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistus






Vientimaat 2016: Saksa, Yhdysvallat, Etelä-Korea, Ruotsi, Kiina ja Venäjä


Kannattavuus 2016: Nettotulos 6,8 % hyvä, (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %)


Sähkölaitteiden valmistus¹ on tänä vuonna käänty-nyt kasvuun osittain kotimaisen ja eurooppalaisen rakentamisen hyvän suhdannetilanteen seurauk-sena. Erityisesti isot kotimaiset rakennushankkeet ovat piristäneet toimialaa. Vienti on alkanut vetää vuoden alkupuoliskolla viime vuotta paremmin.

Toimialan tuotanto on noussut vuoden 2017 tam-mi-syyskuussa 8 prosenttia, kapasiteetin käyttö-aste 5 prosenttia ja vienti 7 prosenttia vuoden 2016 tammi-syyskuusta. Tuottajahinnat ovat nousseet 1 prosentin. Vuonna 2017 tuotannon määrä kasvaa 4 prosenttia ja vuonna 2018 vielä 3 prosenttia. Hen-kilöstön määrä kasvaa 1 prosentilla tänä vuonna sekä 1 prosentilla ensi vuonna.

Toimialalla hyödynnetään runsaasti metalli-tuotteiden valmistuksen välituotteita. Toimialan tuotteita menee merkittävästi kotimaiseen rakenta-miseen, kotimaiseen muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen sekä vientiin. Kotimainen rakenta-minen jatkaa tänä ja ensi vuonna kasvuaan.

Muiden koneiden ja laitteiden valmistukselle on tulossa kasvua tälle ja ensi vuodelle. Koneet ja laitteet ovat sähkötoimisia ja niihin menee sähkö-laitteita osaksi kokonaisuutta. Energiahuollon ja teollisuuden investoinnit ovat kasvussa. Esimer-kiksi älykkäiden sähköverkkojen rakentaminen ja tuulivoimalahankkeet tulevat lisäämään kysyntää merkittävästi.

Tavaraviennin kohdalla toimialan tilanne on ollut alkuvuoden jonkin verran viime vuotta pa-rempi, ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä ja ensi vuonna. Sähköjohtoja on mennyt vientiin huomattavasti viime vuotta enemmän. Sähkömoot-toreiden ja sähkölamppujen vienti on säilynyt lä-hes ennallaan. Palveluvienti on vielä pientä mutta kasvusuuntaista.

1 Tilastokeskus on yhdistänyt tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistusta ja sähkölaitteiden valmistusta koskevat tilastot liikevaihdon, kapasiteetin käyttöasteen ja tuotannon volyymin osalta. Se on päätynyt tähän siksi, että kummallakin toimialalla on yksi suuri yhtiö. Tilastokeskus käyttää kokonaisuudesta nimitystä sähkö- ja elektroniikkateollisuus.


Kuvio 26. Sähkölaitteiden valmistuksen työllisten määrä

1000 henkeä


0

5

10

15


18e17e161514131211100908070

5

10

15

20

Kuvio 27. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä Kausitasoitetut sarjat, indeksi (2010=100)

40

60

80

100

120

140

160

180

40

60

80

100

120

140

160



1716151413121110090807

Liikevaihto


Tuotannon määrä

Suurimmassa yhtiössä, joka on ABB Oy, on töis-sä lähes kolmannes toimialan koko henkilöstön määrästä, minkä lisäksi sillä on laaja alihankkija-verkosto. Yhtiön liikevaihto säilyi Suomessa vuon-na 2016 edellisen vuoden tasolla. Yhtiön kannatta-vuus oli hyvä. Tilauskanta oli vuoden 2016 lopussa suurempi verrattuna vuotta aiempaan. Tilanne vaihtelee kuitenkin merkittävästi yksiköittäin ja tuoteryhmittäin. Yhtiön rakenneuudistusten yhte-ydessä sen hallintotoimintoja on siirretty Suomesta pois ja siksi henkilöstön määrä on hieman laskenut. Yhtiön Suomen yksiköiden menestymisessä ei ole kyse pelkästään niiden kilpailukyvystä toimialal-laan vaan myös ABB-konsernin sisällä.

Suomalaisista lähivuosien menestystarinoista PKC Group Oyj laajeni voimakkaasti yritysostoin 2010-luvulla ja oli merkittävä työllistäjä Suomessa. Valtaosa henkilöstöstä työskenteli ulkomaisissa yksiköissä, varsinkin Meksikossa. Sittemmin yhtiön Suomen toiminnot ovat kuihtuneet yrityskauppojen ja irtisanomisten myötä. Kaapeleita valmistava Prysmian Finland Oy on päässyt hyvään kasvuun tänä vuonna ja palkannut Kirkkonummen yksik-köönsä lisää henkilökuntaa.

Sähkölaitteiden valmistuksen yhtiöt valmista-vat sekä alihankinta- että lopputuotteita. Toimi-alan mahdollisuuksia parantavat sähköverkkojen maakaapelointi, sähkönkulutuksen etämittauksen yleistyminen, palvelinsalien rakentaminen, teolli-suuden automatisointi, sähköautojen ja maaläm-mön yleistyminen sekä aurinkosähkö ja sähkön pientuotanto.

Toimialan yhtiöt ovat keskimäärin vakavarai-sia. Niihin sitoutuu metalliteollisuuden keskiarvoa vähemmän pääomaa liikevaihtoon verrattuna. Yh-tiöiden kannattavuus on ollut keskimäärin hyvä, selvästi metalliteollisuuden keskiarvoa parempi.


MOOTTORIAJONEUVOJEN, PERÄVAUNUJEN JA PUOLIPERÄVAUNUJEN VALMISTUS


M€Henkilöstöä


Suomessa

Valmet Automotive konserni 306 1 957 1 500

Agco Power Oy 273 705 705

BRP Finland Oy 261 356 356

SOE Bus Production Oy * 64 188 188

Ab Närpes Trä & Metall Oy 59 358 358

VAK Oy 55 283 283

Närko Group konserni 50 224 215

Ab Ekeri Oy 48 178 178

Carrus Delta Oy 30 198 198

* Vuoden 2015 tiedot Lähde: Balance Consulting

Tuotteet: Moottoriajoneuvot, niiden osat ja tarvikkeet sekä perävaunut ja puoliperävaunut

Tärkeimmät asiakkaat: Kotitaloudet ja kuljetusalan yritykset

Henkilöstömäärä 2016: 7 000 (+0 %)

Tuotanto 2016: 1,7 miljardia euroa (+4,7 %), (3 % metalliteollisuuden tuotannosta)

Liikevaihto 2016: 1,7 miljardia euroa (+3,0 %)



Vientimaat 2016: Saksa, Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro

Palveluvienti 2015: Ei saatavana

Kannattavuus 2016: Nettotulos 1,7 %, tyydyttävä (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %)

Vakavaraisuus 2015: Omavaraisuusaste 35,5 %, tyydyttävä (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %)

Moottoriajoneuvojen tuotanto kasvaa tänä vuonna 20 prosenttia. Kasvun taustalla on pitkälti Val-met Automotive Oy:n Uudenkaupungin tehdas, joka on kasvanut Suomen suurimmaksi tehtaaksi. Vielä ensi vuonnakin toimialan tuotanto kasvaa 8 prosenttia. Työllisyys kasvaa tänä vuonna 15 prosenttia ja ensi vuonna 5 prosenttia.

Valmet Automotive on noussut tällä hetkellä alalla täysin hallitsevaksi toimijaksi Suomessa. Lähes puolet alan henkilöstöstä työskentelee Val-met Automotivella ja viennistä yrityksen osuus on vieläkin korkeampi. Koska yritys on tällä hetkellä täysin riippuvainen yhden asiakasyrityksen tilauk-sista, voi toimialan tilannetta pitää tietyllä tapaa epävarmana. Mercedeksen valmistuksen loppuessa olisi ainakin väliaikainen tuotannon supistuminen vääjäämätöntä. Toisaalta Valmet Automotive on suoriutunut erinomaisesti teknisesti ja aikatau-lultaan haastavasta Mercedes-projektista, mikä on parantanut yrityksen asemia tulevia projekteja koskevissa neuvotteluissa.

Toimialan toinen henkilömäärältään suuri yritys on moottorivalmistaja Agco Sisu Power Oy, joka valmistaa moottoreita etupäässä amerikkalaisen Agco-konsernin eurooppalaisille traktoritehtaille. Agcon tuotanto on kasvussa ja se on myös pal-kannut uusia työntekijöitä.

Alalla on myös paljon varsinkin koti- ja lähi-markkinoita palvelevia yrityksiä, joiden tuotteita ovat linja-autot, raskaan liikenteen perävaunut, moottorikelkat ja erikoisajoneuvot. Monilla näistä yhtiöistä on vakaa markkina-asema ja huomattava osa on myös onnistunut kasvattamaan tuotanto-aan viime vuosina. Erikoisajoneuvoista Suomessa valmistetaan muun muassa jäte- ja paloautoja, ambulansseja sekä aurauskalustoa.


Kuvio 29. Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistuksen liikevaihtoKausitasoitettu sarja, indeksi (2010=100)

Kuvio 28. Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistuksen työllisten määrä

60

80

100

120

140

160

180

200

220

60

80

100

120

140

160

180

200

220Lv-kuvaaja

1716151413121110090807

Liikevaihto

Lähde: Tilastokeskus, viimeinen havainto: liikevaihtokuvaaja 8/17

1000 henkeä


0

2

4

6

8


18e17e161514131211100908070

2

4

6

8

10

Kuten muussakin ajoneuvoteollisuudessa toimi-alan kannattavuus on jäänyt jo pidemmän aikaa alhaiseksi. Tämä johtuu kovasta kansainvälisestä kilpailusta, joissa suomalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan suurten kansainvälisten toimijoiden ja myös halvemman kustannustason maiden yri-tysten kanssa. Pidemmällä aikavälillä kannatta-vuusongelmat voivat alkaa näkyä myös yritysten lakkauttamisina ja tuotantomäärien alenemisena, mutta tällä hetkellä tällaisia uhkia ei juuri ole.


MUIDEN KULKUNEUVOJEN VALMISTUS


M€Henkilöstöä


Suomessa

Meyer Turku konserni 792 1 771 1 771

Patria Land Systems Oy 127* 293 ** 291 **

Patria Aviation Oy 114 1 008 800

Transtech Oy 106 503 503

Arctech Helsinki Shipyard Oy * 37 535 535

Technip Offshore Finland Oy 34 481 481

Inhan Tehtaat Oy 30 147 147

* Vuoden 2015 tieto**Teollisuuliiton luottamushenkilöt marraskuu 2017 Lähde: Balance Consulting

Tuotteet: Laivat ja veneet, raideliikenteen kulkuneuvot, ilma-alukset sekä niiden osat

Tärkeimmät asiakkaat: Laivanvarustamot, liikennelaitokset, puolustusvoimat ja kotitaloudet


Tuotanto 2016: 2,1 miljardia euroa (+27,5 %), (4 % metalliteollisuuden tuotannosta)

Liikevaihto 2016: 2,0 miljardia euroa (+23,5 %)


Tavaravienti 2016: 0,8 miljardia euroa (-10 %), (1,5 % Suomen tavaraviennistä)

Vientimaat 2016: Saksa, Irlanti, Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat

Palveluvienti 2015: 0,04 miljardia euroa (+18 %), (0,2 % Suomen palveluviennistä)

Kannattavuus 2016: Nettotulos 0,3 %, tyydyttävä (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %)

Vakavaraisuus 2016: Omavaraisuusaste 22,4 %, tyydyttävä (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %)

Toimialan tuotanto ja työllisyys ovat voimakkaassa kasvussa etupäässä Turun telakan toiminnan vahvistumisen ansiosta. Myös muilta osin tilanne on pääsääntöisesti hyvä. Tosin muiden telakoi-den ja puolustusvälinevalmistajien tulevaisuuden näkymiin liittyy epävarmuustekijöitä. Alan tuo-tanto kasvaa 10 prosenttia vuodessa tänä ja ensi vuonna. Työllisyys lisääntyy 5 prosenttia molem-pina vuosina.

Toimialan suurin ja merkittävin yritys on Meyer Turku Oy. Vuodesta 2014 eteenpäin eli saksalai-sen omistajan aikana Turun telakkaan liittyvät hyvät uutiset ovat seuranneet toisiaan. Entinen kriisiyritys on noussut yhdeksi teollisuutemme kirkkaimmista tähdistä. Tällä hetkellä Turussa on tilauksia vuoteen 2024 saakka ja uusien tilauksien saaminenkin on todennäköistä.

Lähivuosina Turun telakan tuotantokapasiteetti nousee merkittävästi laajan investointiohjelman myötä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tuo-tannon kasvattaminen etenee suotuisasti. Telak-kayhtiön lisäksi laivatilauksilla on laajoja ker-rannaisvaikutuksia alihankintaverkoston kautta. Valitettavasti kuitenkaan telakan menestys ei ole näkynyt alihankkijoiden toiminnan tervehtymi-senä, vaan harmaa talous ja alipalkkaus ovat yhä vakavia ongelmia.

Risteilyaluksia rakentavien telakoiden näkymät ovat poikkeuksellisen hyvät lähivuosille. Telakoiden yhteinen huoli on, että kiinalaiset telakat tulevat valtaamaan alaa kielletyn valtionavun ja muiden maailmankaupan pelisääntöjen vastaisten keinojen avulla.

Vaikka Turussa meneekin hyvin, on muilla Suo-messa toimivilla telakoilla erinäköisiä ongelmia. Helsingin telakalla on tilauksia vain ensi kesään asti. Porin Mäntyluodossa toimiva Technip Offshore Finland Oy on kärsinyt töiden vähyydestä jo pi-demmän aikaa. Lisäksi Rauman telakka hakee vielä toimintamalliaan, vaikka siellä tilauksia onkin.


Suomessa toimivien telakkayhtiöiden oma hen-kilöstö on vähentynyt noin 3 000 henkeen. Kuiten-kin laajan alihankkijaverkoston ja useiden tuotan-tovaiheiden ulkoistamisen seurauksena tänäkin syksynä telakoilla työskentelevien määrä on ollut lähes 6 000.

Raidekalustovalmistaja Transtech Oy nauttii tällä hetkellä ennätyksellisestä tilauskuormasta. Yritys on onnistunut valloittamaan uusia markki-noita raitiovaunuvalmistajana. Toistaiseksi kaikki raitiovaunutilaukset ovat tulleet kotimaasta.

Veneenrakentajien tuotanto kasvaa sekä koti-maan myynnin että Pohjoismaihin suuntautuvan viennin vetämänä. Ala kuuluu maassamme har-valukuiseen menestyneiden korkealuokkaisten ku-luttajatuotteiden valmistajiin. Perinteisistä alu-miinivenemerkeistä Busterin ja Silverin mallistot on uudistettu menestyksekkäästi. Metallivenei-den hyvistä markkinanäkymistä kertoo sekin, että perinteinen lasikuituvenevalmistaja Bella-Veneet Oy on ilmoittanut aloittavansa alumiiniveneiden rakentamisen. Alalle on myös tullut aivan uusia valmistajia.

Puolustusvälineitä valmistavista yrityksistä selkeästi suurin on Patria Oyj. Patria tarvitsisi ki-peästi uusia tilauksia nykyisen laajuisen toiminnan varmistamiseksi. Yritys neuvottelee monellakin ta-holla tärkeistä vientikaupoista, jotka onnistuessaan kasvattaisivat tuotantoa. Pidemmällä aikavälillä tärkeää olisi varmistaa se, että tuleviin hävittä-jäkauppoihin liittyvästä tuotannosta, huollosta ja elinkaaripalveluista mahdollisimman suuri osa tuotettaisiin Suomessa.

Muiden kulkuneuvojen valmistuksen kannat-tavuus kuuluu metalliteollisuuden alhaisimpiin. Vakavaraisuus on metallin toimialojen heikoin.

1000 henkeä


0

3

6

9

12


18e17e161514131211100908070

3

6

9

12

15

Kuvio 30. Muiden kulkuneuvojen valmistuksen työllisten määrä


KONEIDEN JA LAITTEIDEN KORJAUS, HUOLTO JA ASENNUS


M€Henkilöstöä


Suomessa

Caverion konserni 2 364 16 910 4 100

Kone Hissit Oy 242 700 700

Efora Oy 207 960 960

Millog konserni 204 1 090 1 090

Maintpartner Group konserni 156 1 650 1 000

Finnair Technical Services Oy 106 590 590

Insta Automation Oy 60 360 360

Oy Botnia Mill Service Ab 58 390 390

Honeywell Oy 36 210 210

Sataservice-Yhtymä konserni 33 280 280

Lähde: Balance Consulting

Tuotteet: Teollisuuden koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden asennus

Tärkeimmät asiakkaat: Paperiteollisuus, energiahuolto, elintarviketeollisuus sekä jäte- ja vesihuolto


Tuotanto 2016: 3,1 miljardia euroa (+3 %), (6 % metalliteollisuuden tuotannosta)

Liikevaihto 2016: 2,5 miljardia euroa (+2 %), (4 % metalliteollisuuden liikevaihdosta)

Yritysten lukumäärä 2016: 2 748 (+21)


Vientimaat 2016: Yhdysvallat, Sveitsi, Kiina, Venäjä, Ruotsi ja Espanja


Kannattavuus 2016: Nettotulos 4,7 % tyydyttävä, (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %)

Vakavaraisuus 2016: Omavaraisuusaste 34,8 % tyydyttävä (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %)

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus on saanut alkuvuodelle piristysruiskeen Äänekos-ken biotuotetehtaan rakennustyömaasta samalla, kun muitakin teollisuuden ja energiatuotannon in-vestointeja on ollut käynnissä. Uusia merkittäviä investointihankkeita on käynnistymässä ja suun-nitteilla.

Toimialan tuotanto on vähentynyt vuoden 2017 tammi-syyskuussa 4 prosenttia ja vienti 8 prosent-tia verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Samassa ajassa kapasiteetin käyttöaste on kas-vanut 6 prosenttia. Tuottajahinnat ovat nousseet 1 prosentin. Tänä vuonna tuotannon määrä säilyy ennallaan, mutta kasvaa 1 prosentin vuonna 2018. Henkilöstön määrä vähenee 1 prosentilla vuonna 2017, mutta väheneminen taittuu ensi vuonna.

Toimialan sisäiseen käyttöön menee paljon me-tallituotteita sekä koneita ja laitteita. Sen tuotteita ja palveluja ostetaan etenkin kotimaiseen rakenta-miseen sekä teollisuuden ja energiatuotannon in-vestointeihin. Hieman menee vientiinkin. Kotimai-nen rakentaminen lisääntyy tänä ja ensi vuonna.

Kotimaiset teollisuuden ja energiatuotannon in-vestoinnit kasvavat tänä vuonna ja kasvu jatkuu ensi vuonna. Metsä-, kemian- ja elintarviketeolli-suuden investoinnit ovat osaltaan pitäneet asen-nuspuolen kysyntää yllä. Huollon ja korjauksen osalta tilanne on melko vakaa, kun valmistuvat laitokset ylläpitävät kysyntää. Kuitenkaan tämä ei kokonaan korvaa laitosten sulkemisten vaiku-tuksia.

Tavaravienti on alkuvuonna ollut viime vuotta pienempää. Vienti on projektiluonteista ja siksi sen määrä vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Viennin merkitys on kuitenkin ollut kasvamaan päin. Pal-veluvientiä on toistaiseksi vähän.


Kuvio 32. Koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksenliikevaihto ja tuotannon määräKausitasoitetut sarjat, indeksi (2010=100)

Kuvio 31. Koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen työllisten määrä

1000 henkeä


0

5

10

15

20


18e17e161514131211100908070

5

10

15

20

25

40

60

80

100

120

140

160

180

40

60

80

100

120

140

160



1716151413121110090807

Liikevaihto


Tuotannon määrä

Pörssiyhtiöistä tähän toimialaan kuuluu Cave-rion Oyj, jonka globaali liikevaihto väheni vuoden 2017 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä verrat-tuna vuoden 2016 kolmeen ensimmäiseen neljän-nekseen. Toiminta ei ollut kannattavaa. Yhtiön ti-lauskanta oli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Yhtiön markkina-arvo kolmannen neljänneksen lopulla oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Suomen toiminnot säilyivät edellisvuoden tasolla.

Muiden yhtiöiden näkymissä on toisiinsa verrat-tuna suuria eroja tälle ja ensi vuodelle. Ne kunnos-sapitoyhtiöt, joiden toiminta perustuu pitkäaikai-siin kunnossapitosopimuksiin, ovat melko vakaassa tilanteessa. Esimerkiksi Efora Oy on muutamana viime vuotena toiminut samalla, melko vakaalla ta-solla. Asennustoimintaan erikoistuneiden yhtiöiden tilanne vaihtelee huomattavasti sen mukaan, miten ne milloinkin pärjäävät urakkatarjouskilpailuissa.

Koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen yhtiöistä monet ovat pieniä ja toimivat paikallisesti. Pienyritykset palvelevat suhteelli-sen harvalukuista asiakaskuntaa, usein vain yhtä asiakasta. Monet yhtiöistä ovat syntyneet jonkin teollisuusyhtiön ulkoistettua kunnossapitotoimin-tonsa. Tätä tapahtuu yhä, vaikka moni yhtiö hoitaa edelleen kunnossapidon itse.

Toimiala nojaa ennen muuta kotimarkkinoihin. Koneita ja laitteita pitää jatkuvasti korjata ja huol-taa, mikä vakauttaa toimialan tilannetta. Yhtiöitä syntyy ja häviää tiheämpään tahtiin kuin useim-milla muilla metalliteollisuuden toimialoilla. Asen-nustoiminta on pirstoutunut mutkikkaiksi alihan-kintaketjuiksi, jolloin on hankala valvoa työehtojen toteutumista. Siksi ongelmiltakaan ei ole vältytty ja harmaata taloutta esiintyy. Myös ulkomaista kilpailua on ilmestynyt työmaille. Näistä syistä johtuen kilpailutilanne on joskus epäreilu velvoit-teensa asiallisesti hoitavalle yhtiölle.

Toimialan yhtiöt ovat keskimäärin kohtuullisen vakavaraisia. Niihin sitoutuu metallitoimialoista vähiten pääomaa liikevaihtoon verrattuna. Oma-varaisuusasteen merkitys vähenee silloin hieman. Toimialan yhtiöiden kannattavuus on ollut koh-tuullinen ja metalliteollisuuden keskiarvoa parempi.


MUU VALMISTUS


M€Henkilöstöä


Suomessa

Amer Sports konserni * 2 622 8 240 512

Rapala VMC konserni * 261 2 829 280

Mölnlycke Health Care Oy * 127 494 494

Sinituote konserni 90 524 524

Suomen Rahapaja konserni * 67 186 65

Lappset Group konserni * 47 314 200

Respecta Oy 34 188 188

Merivaara konserni 27 104 104

Scott Health & Safety Oy 27 92 92

Lojer konserni * 25 132 120


Tuotteet: Korut, kultasepäntuotteet, kolikot, urheiluvälineet, lääkintä- ja hammas- lääkintäinstrumentit, sairaalakalusteet, turvavarusteet sekä muut muualla luokittemattomat tuotteet

Tärkeimmät asiakkaat: Yksityinen kulutus, julkiset- ja yksityiset terveyspalvelut


Tuotanto 2016: 0,6 miljardia euroa (+1 %), (ei lasketa metalliteollisuuteen)

Liikevaihto 2016: 0,7 miljardia euroa (-1 %)


Tavaravienti 2016: 0,2 miljardia euroa (+6 %), (0,4 % Suomen tavaraviennistä)

Vientimaat 2016: Ruotsi, Yhdysvallat, Viro, Saksa, Kiina ja Etiopia

Palveluvienti 2015: Ei saatavilla

Kannattavuus 2016: Nettotulos 2,3 %, heikko (metalliteollisuuden keskiarvo 3,3 %)

Vakavaraisuus 2016: Omavaraisuusaste 48,2 %, hyvä (metalliteollisuuden keskiarvo 49,4 %)

Terveysteknologia on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, joten alan kasvuodotukset ovat erittäin kovat lähitulevaisuudessakin. Kultasepäntuot-teiden valmistuksen näkymät ovat paremmat ja työllisyys pysyy lähitulevaisuudessa ennallaan. Koko toimialan tuotanto on pysytellyt vuonna 2016 edellisvuoden tasolla. Tänä ja ensi vuonna tuotanto kasvaa noin 2 prosentin vuosivauhtia. Työllisyys pysyy tänä vuonna ennallaan ja kasvaa ensi vuon-na noin 1 prosentin.

Toimialan henkilöstöstä noin kolmannes työs-kentelee yrityksissä, joissa noudatetaan Teollisuus-liitto ry:n sopimia työehtosopimuksia.

Terveysteknologian tuotteet kattavat lähes puo-let toimialan tavaraviennistä. Alan suurimmat yritykset tosin lasketaan elektroniikkateollisuu-den toimialalle. Esimerkiksi sairaalakalusteiden vienti on kasvanut voimakkaasti viime ja tänä vuonna. Koko terveysteknologia-ala on kasvanut usean vuoden ajan, ja kasvun odotetaan jatkuvan lähivuosina. Ikääntyneen väestön määrä lisääntyy länsimaissa, joten terveyspalveluala on selvästi kasvava bisnes. Terveydenhuollon digitalisaation odotetaan parantavan hoidon laatua ja laskevan kustannuksia. Tätä kasvun mahdollisuutta monet kotimaiset yritykset ovat jo hyödyntäneetkin.


1000 henkeä


0

2

4

6

8


18e17e161514131211100908070

2

4

6

8

10

40

60

80

100

120

140

160

180

40

60

80

100

120

140

160


1716151413121110090807

Liikevaihto

Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/17

Kuvio 34. Muun valmistuksen liikevaihtoKausitasoitettu sarja, indeksi (2010=100)

Kuvio 33. Muun valmistuksen työllisten määrä

Korujen ja kultasepäntuotteiden valmistaji-en pahimmat ongelmat vaikuttavat olevan ohit-se. Alan teollisten toimijoiden toiminta on saatu kannattavaksi, mutta tämä on vaatinut rankkoja henkilöstövähennyksiä. Kultasepäntuotteiden ko-timaisen myynnin vuosien alamäki on takanapäin, ja myynti on kääntynyt hienoiseen kasvuun tänä vuonna. Työllisyyden paraneminen ja kuluttajien luottamuksen vahvistuminen lisäävät yksityistä kulutusta, joka puolestaan lisää myös kultasepän-tuotteiden kauppaa.

Keväällä kalastusvälinevalmistaja Rapala irtisa-noi 45 henkeä Vääksyn tehtaan tuotannosta kan-nattavuuden parantamiseksi. Alkuvuoden aikana Rapalan liikevaihto on hieman viime vuotta jäljes-sä. Kannattavuus jää viime vuotista heikommaksi.


METALLIMALMIEN LOUHINTA

Toimialan suurimmat yritykset vuonna 2016 Kaivos

Yritys

Yrityksen

henkilöstöSotkamon kaivos Terrafame Oy 692

Kittilä Agnico-Eagle Finland Oy * 435

Kevitsa Boliden Kevitsa Mining Oy 393

Pyhäsalmi Pyhäsalmi Mine Oy 226

Kemi Outokumpu Chrome Oy ** 200

Kylylahti Boliden Kylylahti Oy 133

Orivesi ja Jokisivu Dragon Mining Oy 81

Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy * 76* Vuoden 2015 tieto

** Teollisuusliiton luottamushenkilöt marraskuu 2017. Henkilöstömäärä ei sisällä ferrokromitehtaan henkilöstöä

Lähde: Balance Consulting

Tuotteet: Metallimalmit ja niistä tehdyt rikasteet

Tärkeimmät asiakkaat: Metallin jalostus, erityisesti teräksen, nikkelin ja kuparin tuottajat sekä koruteollisuus

Henkilöstömäärä 2016: 2 000 (+5,3 %)

Tuotanto 2016: 0,9 miljardia euroa (+26 %), (ei lasketa metalliteollisuuteen)

Liikevaihto 2016: 0,7 miljardia euroa (+26 %)


Tavaravienti 2016: 0,2 miljardia euroa (+59 %) (0,3 % Suomen tavaraviennistä)

Vientimaat 2016: Kiina, Ruotsi, Kanada ja Belgia

Palveluvienti 2015: ei saatavana

Kannattavuus 2016: ei saatavana

Vakavaraisuus 2016: ei saatavana

Kaivostoiminta on erittäin suhdanneherkkä ala. Tällä hetkellä saamme nauttia vuorostaan pa-remmista ajoista. Käänteen taustalla on maail-manlaajuinen teollisuustuotannon, rakentamisen ja investointien lisääntyminen. Korkeasuhdanne näkyy erityisesti metallien hinnoissa ja sitä kautta liikevaihdossa ja kannattavuudessa. Alan liikevaih-to on noussut Suomessa tänä vuonna 45 prosenttia. Myös tuotanto nousee tänä vuonna 10 prosenttia ja työllisyys 5 prosenttia. Vuonna 2018 tuotanto ja työllisyys pysyvät tämän vuoden tasolla.

Yksittäisistä tapahtumista alan kokonaisuuden kannalta merkittävin on ollut Terrafamen Sotkamon kaivoksen tilanteen paraneminen. Tällä hetkellä kaivoksen tuotantomäärät ovat korkeammat kuin koskaan, eikä merkittäviä tuotannollisia ongelmia ole ilmennyt. Merkittävin käännekohta kaivoksen toiminnan jatkumisen varmistamisessa oli valtio-omisteisen Terrafame Oy:n perustaminen vuonna 2015. Tämän jälkeen kaivokselta on kuultu etu-päässä hyviä uutisia.

Metallimalmien louhinnan tilanne on siinä mielessä vakaa, että myös lähivuosina tuotan-non pääpaino on jo useamman vuoden toimineil-la kaivoksilla. Suomessa tullaan kuitenkin hyvin todennäköisesti avaamaan pari uutta kaivosta muutaman vuoden sisällä. Lähimpänä avaamista ovat Sotkamon hopeakaivos ja Keski-Pohjanmaan litiumkaivokset. Myös joidenkin aiemmin suljettu-jen kaivosten uudelleen avaamista valmistellaan. Mahdollisesti avattavista kaivoksista kukin työl-listää suunnitelmien mukaan noin sata henkeä. Terrafamen Sotkamon kaivoksella ja Agnico-Eaglen Kittilän kaivoksella työskentelevien määrät liik-kuvat tuhannen molemmin puolin, jos mukaan lasketaan kaivosyhtiöiden henkilökunnan lisäksi kaivosalueilla toimivat urakoitsijat.


0

50

100

150

200

250

0

50

100

150

200


1716151413121110090807

Liikevaihto

Lähde: Tilastokeskus, viimeinen havainto: liikevaihtokuvaaja 8/17

1000 henkeä


0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5Metallien jalostus

18e17e161514131211100908070,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

Kuvio 36. Metallimalmien louhinnan liikevaihtoKausitasoitettu sarja, indeksi (2010=100)

Kuvio 35. Metallimalmien louhinnan työllisten määrä

Metallimalmien louhinta työllistää Tilastokes-kuksen mukaan noin 2 000 henkeä. Tämä ei anna oikeaa kuvaa Suomessa toimivien metallikaivosten työllistävyydestä, sillä osa työllisistä tilastoidaan muille toimialoille. Arviomme mukaan kaivostoi-minta työllistää vähintään 3 000 henkilöä kaivos-yhtiöissä ja alihankkijoilla.

Alan merkitys on alueellisesti suuri. Metalli-malmikaivokset sijaitsevat yleensä alueilla, joilla muuta elinkeinotoimintaa on vähän. Kaivoksilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia varsinkin erittäin korkean investointiasteen seurauksena. Me-tallimalmien louhinnan investointiaste on pysynyt yli 60 prosentissa vuodesta 2007. Samanaikaisesti metalliteollisuuden investointiaste on ollut koko ajan alle 10 prosenttia. Viime vuonna metallimal-mialan yritykset investoivat koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin 230 miljoonaa euroa.

Metallien etsintä ja muu uusien kaivosten avaa-miseen tähtäävä toiminta on ollut kasvussa, mikä antaa uskoa siihen, että pidemmällä tähtäyksellä Suomessa avataan uusia kaivoksia. Toisaalta kai-vostoiminta on aina väliaikaista, ja siksi on luon-nollista, että kaivoksia myös suljetaan. Pyhäsalmen kaivoksen toiminta loppuu näillä näkymin vuonna 2019 malmivarojen ehtymisen vuoksi. Tämän vuok-si Pyhäsalmen kaivokselle on etsitty aktiivisesti uusia, työllistäviä käyttötarkoituksia.

Documents

Metallin toimialakatsaus - Teollisuusliitto on Suomen ... · tömyys kävi lähivuosien huipussaan vuonna 2015, jolloin työttömyysaste oli 9,4 prosenttia. Vuonna 2016 työttömyysaste