4.7.2007 (päivitetty 21.12.2014)

1

SISÄLLYS ESIPUHE .................................................................................................................................................... 2

1. JOHDANTO ........................................................................................................................................... 3

2. PÄIVÄKOTI SATAKIELI ........................................................................................................................... 4

2.1 RYHMÄT JA YHTEYSTIEDOT ............................................................................................................ 6

3. KASVATUSKUMPPANUUS ………………………………………………………………………………………………………………7

4. ERITYISTÄ HOITOA JA KASVATUSTA TARVITSEVA LAPSI…………………………………………………………………10

5. EETTINEN KASVATUS .......................................................................................................................... 11

5.1 Eettinen kasvatus ......................................................................................................................... 11

5.2 Uskontokasvatus .......................................................................................................................... 11

6. LEIKKI TEKEE ELÄMÄN ILOISEKSI ........................................................................................................ 12

7. SISÄLTÖALUEET ELI VARHAISKASVATUKSEN ORIENTAATOT ............................................................. 13

7.1 SADUT JA LORUT .......................................................................................................................... 13

7.2 LIIKKUMINEN ………………………………………………………………………………………………………………………… 14

7.3 LUONTOKASVATUS ...................................................................................................................... 15

7.4 KÄDENTAIDOT ………………………………………………………………………………………………………………………. 16

7.5 MUSIIKKI ....................................................................................................................................... 17

7.6 YHDESSÄOLEMINEN ..................................................................................................................... 19

8. HANKETYÖSKENTELY .......................................................................................................................... 20

8.1 Varhainen mediakasvatus……………………………………………………………………………………………………….20

8.2 Hellyys -hanke…………... ………………………………………………………………………………………………………….20

9. EIHÄN KIUSATA – OLLAAN KAVEREITA .............................................................................................. 21

10. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TASOT ……………………………………………………………………………… 23

10.1 Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma .......................................................................... 23

10.2 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen varhaiskasvatussuunnitelma .......................................... 23

10.3 Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma ................................................................................. 23

11. ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA....................................................................................... 24

LÄHTEET: ................................................................................................................................................ 25

2

ESIPUHE

Päiväkoti Satakielen arvoissa toimintaa ohjaa vahvasti lapsilähtöisyys, yksilöllisyyden huo-

mioiminen, tasapuolisuus sekä suvaitsevaisuus. Päiväkodissa pyritään luomaan lapsen kasvul-

le ja kehitykselle turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä järjestämään monipuolista, lapsen

kasvua ja kehitystä edistävää toimintaa – niin, että lapsi viihtyy, oppii ja kehittyy, myönteises-

sä ja kiireettömässä ilmapiirissä.

Kaiken toiminnan tavoitteena Satakielessä on tukea lapsen hyvinvointia, tiiviissä yhteistyössä

lapsen huoltajien kanssa, perheen rinnalla kulkien. Tavoitteena on luoda paikka, jonne van-

hempien on hyvä jättää lapsi hoitoon päivän ajaksi.

Lasten vanhemmat ovat tärkein yhteistyökumppanimme päivittäisessä työskentelyssä. Päivä-

koti Satakielen ja vanhempien välistä yhteistyötä on lisännyt erittäin aktiivisesti toimiva van-

hempainyhdistys, joka henkilöstön keskuudessa koetaan voimavarana ja mahdollisuutena vai-

kuttaa asioihin laajemmassakin mittakaavassa.

Tämä päiväkoti Satakielen varhaiskasvatussuunnitelma tulee toimimaan päiväkodin sisällä

yhteisenä punaisena lankana, toimintaa ohjaavana ja suuntaavana, ryhmien kasvatuskäsityksiä

kokoavana ja yhtenäistävänä oppaana. Lisäksi toivon varhaiskasvatussuunnitelman edelleen-

kin suuntaavan toimintaa lapsilähtöisemmäksi ja korostavan kaikkien lapsen lähipiirissä ole-

vien aikuisten kasvatuskumppanuuden tärkeyttä.

Haapajärvellä 20.6.2007

Minna Hattunen, varhaiskasvatuksen johtaja

Melkein meidän pihasta alkaa suuri maailma:

Metsä pilven korkuinen, lampi meren laajuinen. Pihapolku koivikossa

pian häipyy kadoksiin. Kaarnavene lammikossa kelluu näkymättömiin.

Outo suuri maailma

on heti portin takana.

3

1. JOHDANTO

Päiväkoti Satakielen varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu Stakesin laatimiin varhaiskasva-

tussuunnitelman perusteisiin (30.09.2003). Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen varhaiskasva-

tussuunnitelma on valmistunut vuonna 2011.

Satakielen varhaiskasvatussuunnitelma on valmistunut v. 2007 keväällä ja sen tekoon ovat

osallistuneet koko päiväkodin henkilöstö. Suunnitelma on tehty henkilökunnan työvälineeksi,

ja sitä arvioidaan ja kehitetään vuosittain tai tarpeen mukaan.

Varhaiskasvatussuunnitelman tekoon ovat kommentoimalla osallistuneet päiväkoti Satakielen

vanhempainyhdistyksen hallituksen jäsenet (kaudelta 01.09.06 - 31.08.07) sekä seuraavat las-

ten vanhemmat päiväkoti Satakielestä:

Mika Hietala

Tuomo Ilvesvuori

Vesa Kivelä

Sami Salmi

Varhaiskasvatussuunnitelmaa on avustanut lukion äidinkielen lehtori Riitta Kylmäluoma (ul-

koasu ja kielenhuolto).

4

2. PÄIVÄKOTI SATAKIELI

Roikolantie 20

85800 Haapajärvi

paivakoti.satakieli@selanne.net

Lapsella on oikeus kasvaa mahdollisimman ehyeksi persoonallisuudeksi, luovaksi, aktiivisek-

si, tiedonhaluiseksi, vastuuntuntoiseksi, lämpimäksi, rehelliseksi, rohkeaksi ja kestäväksi.

Lasten arvot

(3–7-vuotiaiden lasten haastattelusta)

1. Uudet ja vanhat ystävät

2. Leikkiminen sisällä ja ulkona

3. Tädit ja sedät

Päiväkodin toimintaa ohjaavat arvot:

1. Lapsilähtöisyys

2. Tasapuolisuus

3. Suvaitsevaisuus

4. Yhteistyö

Lapsella on oikeus

turvalliseen kehitykseen

eheisiin ihmissuhteisiin

hellyyteen ja hoivaan

5

Päiväkoti Satakielen toiminta-ajatus:

Päiväkodin visio:

LAPSEN PARHAAKSI.

SYDÄMELLÄ, TAIDOLLA

JA RAKENTAVALLA YHTEIS-

TYÖLLÄ!

TASAPAINOINEN

JA ONNELLINEN LAPSI YHTEIS-

TYÖSSÄ VANHEMPIEN KANSSA

6

2.1 RYHMÄT JA YHTEYSTIEDOT

Päiväkodissa on yhteensä 89 hoitopaikkaa lapsille, jotka on jaettu viiteen lapsiryh-

mään:

* Pikkupisarat (13 lasta) 1–3-vuotiaiden ryhmä 044 4456 267

* Poutapilvet (13 lasta) 1–3-vuotiaiden ryhmä 044 4456 405

* Viimavarsat (21 lasta) 3–5-vuotiaiden ryhmä 044 4456 406

* Elosalamat (21 lasta) 3–5-vuotiaiden ryhmä 044 4456 266

* Suvituulet (21 lasta) 3 – 5 –vuotiaiden ryhmä 044 4456 463

* Päiväkodin johtaja Anu Sippola 044 4456 186

Kaikki päiväkodissa olevat aikuiset toimivat vastuullisina roolimalleina tarjoten lapselle hä-

nen ikä- ja kehitystasonsa mukaista tukea, hoitoa ja ohjausta. Aikuinen kannustaa lasta oma-

toimisuuteen ja pyrkii saattamaan lapset ajattelemaan ja oivaltamaan asioita itse. Aikuisen

tehtävä on järjestää lapsille suotuisa kasvu- ja oppimisympäristö käsittäen turvallisen, virik-

keellisen ja monipuolisen leikkiympäristön. Päiväkodissa työskentelevä aikuinen on aidosti ja

aktiivisesti kiinnostunut lapsista ja lapsen kasvusta. Tärkeänä roolina on toimia kasvatus-

kumppanina, vanhempien tukena.

7

3. KASVATUSKUMPPANUUS

Mitä kasvatuskumppanuus on?

kanssakäymistä – kannattaa uhrata aikaa keskustelulle

tietojen vaihtoa – yhdessä tiedämme enemmän

vuorovaikutusta – molemmat opettavat ja oppivat myös itse

tukemista ja ymmärtämistä – yhdessä jaksaa pidemmälle

yhteisen edun havaitsemista – onnellista lasta on helpompi hoitaa ja onnellisena on

helpompi kasvattaa

Eräs yhteistyön tärkeimpiä tavoitteita on yhteisten kasvatustavoitteiden ja menetelmien luo-

minen. Tämä vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta lasta ympäröiviltä aikuisilta. Kaikki aikuiset

ovat vastuussa lapsista, riippumatta siitä mitä he päiväkodissa tekevät. Lapsella on mahdolli-

suus tarttua aikuista kädestä, ja saada vastauksia kysymyksiinsä sekä apua tarvittaessa.

Lapsen turvallisuudentunne ja luottamus ihmisiin lisääntyy, kun hän huomaa tärkeimpien ai-

kuisten olevan hänestä kiinnostuneita ja puhaltavan samaan hiileen. Pienestä ihmisestä tuntuu

hyvältä huomata, että hän on vanhemmilleen rakas ja hoitajilleen tärkeä. Kun aikuiset toimi-

vat yhteistyössä kasvatustehtävässään, heidän on helpompi päästä selville siitä, mitä lapsi

käyttäytymisellään tarkoittaa.

Kodin ja päiväkodin välinen yhteistyö

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja päivähoidon henkilöstön tietoista si-

toutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasva-

tuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle tärkeiden aikuisten tiedot ja kokemukset.

Kasvatuskumppanuudella on erityisen tärkeä merkitys

päivähoitosuhteen alkaessa

kun lapsen olosuhteissa tapahtuu muutoksia

kun lapsella ilmenee erityisongelmia

kun on sattunut väärinkäsityksiä

8

Kasvatustyössä on tilanteita, jolloin yhteistyön tehostaminen on välttämätöntä. Tällä tarkoite-

taan yleensä muutoksia lapsen elämässä ja käyttäytymistavoissa. Erilaisista ongelmista kes-

kustellaan tällöin tavallista useammin ja pidempään sekä tavoitteellisemmin. Tehostettu yh-

teistyö ennaltaehkäisee ongelmia tai estää niiden pahenemisen.

Lapsen kasvua, kehitystä ja perheitä voidaan tukea yhteistyössä neuvolan, terapiapalvelujen,

kuntoutusohjaajan, perheneuvolan, esikoulun, koulun tai erityisopettajan kanssa. Päiväkodin

aikuisten on myös mahdollisuus saada moniammatillista verkkokonsultaatioapua lasta ja/tai

perhettä koskevissa vaikeissa asioissa.

”Iskä ja veli menee illalla opettajalta kysymään,

onko veli kouluhimoinen.”

~ poika 5v ~

Päivähoitosuhteen alkaessa on ennakolta sovittu tutustuminen lapsen vanhempien ja lasta hoi-

tavan aikuisen kanssa. Tällöin tutustutaan leikkitiloihin, päiväjärjestykseen, keskustellaan

lapsen tavoista, tottumuksista, luonteesta, allergioista, ruokailusta ja wc-käytännöistä. Van-

hemmat saavat täytettäväksi esitietokaavakkeen, jonka he palauttavat hoidon alkaessa. Lisäksi

heille jaetaan päiväkotipalvelujen tiedotelehtinen.

Päivittäisiä kuulumisia lapsen päivästä vaihdetaan tuonti- ja hakutilanteissa tai mahdollisen

reissuvihkon välityksellä. Jokaisessa ryhmässä on myös omat kännykät: puhelin- ja viestitie-

dotteet kulkevat vanhemmilta ja vanhemmille. Vanhemmille tarkoitetulla ilmoitustaululla on

esillä kausi- ja viikkosuunnitelmat, oman ryhmän henkilökuntaesite, ajankohtaiset tiedotteet

retkistä ja tilaisuuksista sekä päivähoitoa ja mahdollisia eri projekteja koskevista asioista. Li-

säksi ilmoitustaululla on päiväjärjestys ja ruokalista.

Satakielessä on vähintään kerran vuodessa van-

hempainilta. Vanhempainilta voi myös olla esi-

merkiksi teemailta, asiantuntija- tai projekti-ilta.

Lasten, vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan

yhteisiä juhlia, retkiä, talkoita, tempauksia, avoi-

mia ovia ym. tilaisuuksia järjestetään eri vuoden-

aikoina voimavarojen mukaan. Osa tapahtumista järjestetään yhdessä Satakielen vanhem-

painyhdistyksen kanssa.

9

Aktiivista yhteistyötä Satakielen aikuiset ja lapset tekevät myös kulttuuripalveluiden sekä

seurakunnan kanssa.

Yhdessä vanhempien kanssa laaditaan sekä hoidon alussa että uuden toimintakauden alkaessa

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Kahdenkeskiset keskustelut on sovittu ennakkoon, jol-

loin yhdessä etsitään niitä asioita, jotka ovat lapselle hyväksi. Samalla tietysti kunnioitetaan ja

huomioidaan kotien kulttuurillisia, uskonnollisia ja eettisiä arvoja.

Neljävuotiaasta lapsesta täytetään havainnointikaavake ennen neuvolatarkastusta. Havain-

nointikaavake on suunniteltu ja laadittu yhteistyössä lastenneuvolan henkilökunnan kanssa.

Henkilökunta täyttää päiväkodin osuuden lapsesta ja lapsen huoltajat omansa. Vanhemmat

toimittavat kaavakkeen neuvolaan neljävuotistarkastuksen yhteydessä. Ennen neuvolaa voi-

daan tarvittaessa järjestää keskusteluhetki vanhempien kanssa, jolloin läpikäydään esille tul-

leita asioita.

Satakielen vanhempainyhdistys

Satakielessä toimii syksyllä 2004 perustettu vanhempainyhdistys. Yhdistys tukee päiväkodin

henkilökuntaa lasten hoito- ja kasvatustyössä sekä vaikuttaa hyvän ja terveellisen oppimis- ja

kasvuympäristön luomiseen. Yhdistys haluaa tuoda esiin vanhempien kannanottoja sekä toi-

mia vanhempien yhteistyöelimenä. Vanhempainyhdistyksen tiedotteet ovat nähtävillä jokai-

sen lapsiryhmän ilmoitustaululla.

10

4. ERITYISTÄ HOITOA JA KASVATUSTA TARVITSEVA LAPSI

Lapsen kasvu ja kehitys on yksilöllistä. Kun vanhemmat ja päivähoidon työntekijät havaitse-

vat lapsen kehityksessä viivästymistä tai poikkeavuutta, lapsen tulee saada tarvitsemansa kas-

vatuksellinen ja kuntoutuksellinen tuki sinne, missä hän viettää päivittäin aikaansa.

Lapsi saattaa tarvita erityistä hoitoa ja kasvatusta fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen kehityk-

sen tueksi. Hänellä voi olla myös oppimisvaikeuksia. Päiväkodissamme erityistä hoitoa ja

kasvatusta tarvitseva lapsi osallistuu toimintaan tavallisessa lapsiryhmässä. Ryhmässä toimii

tarvittaessa joko ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja.

Päiväkodin käytettävissä on puhe- ja toimintaterapeutti, kiertävä erityislastentarhanopettaja,

avohuollonohjaaja sekä perheneuvolan psykologi. Lapsen tuen tarvetta arvioidaan yhdessä

vanhempien ja henkilökunnan kanssa ja tarvittaessa konsultoidaan eri alojen asiantuntijoita.

Lapselle, joka tarvitsee erityistä hoitoa ja kasvatusta, laaditaan kuntoutussuunnitelma yhdessä

vanhempien, asiantuntijoiden ja henkilökunnan kanssa. Vuosittain kuntoutusasioita tarkastel-

laan yhteisnäkemyksen pohjalta erityispäivähoidon työryhmässä.

Päivähoidon, esiopetuksen sekä koulun alkaessa ja hoitopaikkojen vaihtuessa tuen jatkuvuu-

desta huolehditaan.

11

5. EETTINEN KASVATUS

5.1 Eettinen kasvatus

Eettisen kasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen empaattisuuden kehittymistä sekä ohjata

lasta arvostamaan itseään ja muita ihmisiä. Eettinen kasvatus tukee lapsen kykyä hyväksyä ja

kunnioittaa erilaisuutta. Tärkeää on myös johdattaa lapsi pohtimaan ja arvioimaan omaa käyt-

täytymistään (hyvä – paha, oikea – väärä) sekä ottamaan siitä vastuuta.

5.2 Uskontokasvatus

Uskontokasvatuksen lähtökohtana on lapsen oma koti, sen arvot ja uskon-

to sekä kulttuuriperinne. Pääsääntöisesti päiväkodissamme on tapana siu-

nata ruoka.

Lisäksi käymme kynttiläkirkossa sekä seurakunnan järjestämissä erityista-

pahtumissa sekä huomioimme uskonnolliset juhlapyhät, kuten joulu ja pääsiäinen. Uskonto-

kasvatusta toteutetaan myös erilaisten laulujen, lorujen ja kirjallisuuden avulla.

12

6. LEIKKI TEKEE ELÄMÄN ILOISEKSI

”Lapset leikkivät roolivaatteissa. Neljävuotiasta tyttöä

tullaan hakemaan kotiin ja hänen isänsä kehuu tytön valkoista

prinsessamekkoa.

- Se on naimisismekko, sanoo toinen kaveri asiantuntevasti.”

Leikin merkitys lapsen kehitykselle on äärimmäisen tärkeä. Leikkiessään lapsi käsittelee tun-

teitaan sekä vahvistaa minäkuvaansa ja itsetuntoaan. Lapsi oppii tekemään ja pohtimaan yh-

dessä muiden kanssa, ymmärtämään toisten tunteita, liikkumaan, keksimään ja tarinoimaan.

Lisäksi sosiaaliset kyvyt ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät leikin tiimellyksessä. Leikki

kehittää mielikuvitusta, eläytymistä sekä vaikuttaa persoonallisuuden kehitykseen. Oppimisen

välineenä leikki on keskeinen, se toimii omalta osaltaan myös moraalikehityksen suuntaajana.

Leikki on lasten ominta toimintaa. Leikki voidaan nähdä harjoitteluna tulevaa elämää varten,

mutta lisäksi leikki on elämää tässä ja nyt. Leikeissä lapsi harjoittelee niitä elämälle tärkeitä

taitoja, joihin hänellä on kulloinkin valmiudet. Lapsi ei leiki ainoastaan oppiakseen ja kehitty-

äkseen, vaan hän leikkii ilokseen ja nauttiakseen elämästään.

Aikuisen tehtävänä on luoda edellytyksiä lapsen monipuoliselle leikille rakentamalla leik-

kinurkkauksia ja toimimalla myös mallileikkijänä. On tärkeää, että myös aikuiset sitoutuvat

tarvittaessa leikkiin ja sen ohjaamiseen sekä huolehtivat leikin turvallisuudesta. Mitä pienem-

pi lapsi, sen tärkeämpää on, että lapsen leikkiä ohjataan leikkimällä lapsen kanssa. Leikkiti-

lanteita seuraamalla aikuinen saa lapsesta arvokasta tietoa. Leikin juuret muodostuvat hyvin

varhaisessa vaiheessa vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa.

Lapsi tarvitsee aikaa, rauhaa ja tilaa leikkiä. Kun lapsella on riittävästi leikkiaikaa ja leikin

päättymisestä ilmoitetaan ajoissa, niin leikin lopettaminen sujuu mutkattomasti. Lapsen olisi

hyvä saada jatkaa samaa leikkiä useana päivänä niin halutessaan.

”Meidän isi leikkii välillä mun kanssa ja

välillä se leikkii äidin kanssa.

~ poika 3v ~

13

7. SISÄLTÖALUEET ELI VARHAISKASVATUKSEN ORIENTAATOT

7.1 SADUT JA LORUT

Kirjallisuuden tulisi sisältyä lapsen jokaiseen päivään niin, että hän

oppii keskittymään kirjan kuvien katselemiseen ja tottuu keskustelemaan niistä

osaa kuunnella sekä omin sanoin kerrottuja että kirjoista luettuja suorasanaisia ja

runomuotoisia tekstejä

kiinnostuu katselemaan kirjoja myös oma-aloitteisesti

Aikuisen tulee huolehtia siitä, että lasten saatavilla olisi monipuolista ja lapsille soveltuvaa

luettavaa ja katseltavaa.

”Pusutellaanko loruja?” kysyy kolmevuotias poika.

Päiväkodissamme kirjallisuus on esillä seuraavasti:

lorupussi

kuvakirjat

unisadut

sormi- ja käsinuket, joilla mm. satuja ja loruja elävöitetään

riimittely, omien runojen tekeminen

nukke- ja pöytäteatteri

elokuvissa ja teatteriesityksissä käynti

itse tehtyä teatteria: pöytä- ja käsinukeilla sekä lasten omat esitykset

satujen kuuntelu kasetilta tai cd:ltä

saduttamista eri keinoin

”Minkä kuulen – sen unohdan.

Minkä näen – sen muistan.

Minkä teen – sen ymmärrän.”

~kiinalainen sananlasku~

14

7.2 LIIKKUMINEN

Lapsen tulee voida päivittäin harjoittaa liikunnallisia perustaitoja monipuolisesti sekä sisällä

että ulkona. Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Aikuisten teh-

tävänä on rakentaa lapsille kiinnostava liikuntaympäristö, toimia mallina ja liikkua mukana.

Päiväkodissa on liikunnan perusvälineistöä ja välineet ovat myös lasten saatavilla omaehtoista

liikuntaa varten.

Aikuinen ja lapsi olivat mäellä mäenlaskussa.

Puussa oli paljon laulavia lintuja ja niitä ihasteltiin.

Kaveri alkoi itkeä suureen ääneen, jolloin toinen

lapsi tuumasi: ”Linnut pelkää huutoa.”

Päivittäisen liikunnan sisältöjä:

ohjattu liikunta: satujumppa ja musiikkiliikunta

lastentanssi

liikuntaradat sekä pallon ja välineiden käsittely

luontoliikunta ja seikkailukasvatus sekä retket

talviliikunta: hiihto, luistelu, mäenlasku

kesäliikunta: kiipeily, pallopelit, juoksuleikit, naru- ja ruutuhyppely, potkulaudat

vesiliikunta: vesileikit ja uinti

perinneleikit

Päivittäisen liikunnan toteuttaminen:

aamuvoimistelu / taukovoimistelu

liikuntahetki

ulkoilu

omaehtoinen liikunta

retket

perheliikunta

kausiluontoiset liikuntaretket ja urheilutapahtumat

15

7.3 LUONTOKASVATUS

Luontokasvatuksemme etenee vuodenaikojen mukaan. Parhaimmillaan luontokasvatus avaa

luonnon niin lapselle kuin aikuisellekin rauhoittumisen ja ilon lähteenä. Lapsi saa elämyksiä

ja kokemuksia luonnosta, oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua

ympäristöä ja erilaisia ihmisiä. Lapsella on vapaus hankkia kokemuksia ja tutkia ympäristö-

ään.

Vuodenaikojen vaihtelu ja luonnossa tapahtuvien muutosten seuraaminen auttavat lasta jäsen-

tämään aikakäsitystä. Aikuinen opettaa lapselle sekä luonnossa että kaupunki-ympäristössä

liikkumista ja toimimista. Omien lapsuusmuistojen pohtiminen antaa aineksia lasten kanssa

olemiseen luonnossa.

Luontokasvatuksessa oppimiskäsitys perustuu kokemukselliseen ja elämykselliseen oppimi-

seen: ympäristössä liikkumiseen, tekemiseen ja olemiseen. Tärkeintä on leppoisa yhdessäolo

ulkona: luonnon kunnioittaminen, löytäminen, tutkiminen, pohtiminen sekä luonnossa viih-

tyminen –säällä kuin säällä.

Olimme syksyllä ruokapöydässä syömässä ja samalla

vaihdoimme kuulumisia. Viisivuotias poika kysyi aikuiselta:

”Oletko käynyt persikassa?” (Lapsi oli käynyt puolukassa.)

16

7.4 KÄDENTAIDOT

Kädentaidot antavat lapselle luontaisen keinon tutustua

itseensä. Kädentaitojen kautta lapsi välittää muille tun-

teitaan ja ajatuksiaan, häntä rohkaistaan luovuuteen ja

itseilmaisuun ja hänelle tarjotaan niiden kautta kokemuk-

sia ja elämyksiä. Päiväkodin arjessa kädentaidot kehitty-

vät kuin itsestään, esimerkiksi pukemis- ja riisumis-

tilanteissa, rakenteluleikeissä ja ruokailutilanteissa. Kä-

dentaitojen kautta kehitetään lapsen hienomotoriikkaa, iloitaan tekemisestä, tutustutaan erilai-

siin materiaaleihin ja niiden käyttämiseen sekä kehitetään lapsen liike- tila-, muoto- ja värita-

jua. Lapsen kokonaisvaltainen kehitys vahvistuu haju-, maku-, kuulo-, näkö-, tunne- ja koske-

tusaistien käyttämisellä.

Päiväkotimme toimintaa ohjaavat kädentaitojen osalta vuodenaikojen ja juhlapäivien lisäksi

erilaisiin projekteihin osallistuminen. Myös toimintakauden alussa suunnitellut teemat, kuten

eläimet, sadut ja liikenne, ohjaavat kädentaitojen toimintaa.

Kädentaitojen sisällöt ja menetelmät:

piirtäminen, värittäminen ja maalaaminen

leikkaaminen, liimaaminen, repiminen, rypistely ja taittelu

rakentelu

muovailu, leipominen

pukemis-, riisumis- ja ruokailutilanteet

(ruokailuvälineiden oikea käyttö, itsenäinen opettelu)

käsityöt ja nikkarointi

Kädentaitoja harjoitetaan pienten lasten kanssa helppokäyttöisin työ-

välinein kuten harjoittelusaksilla, paksuilla värikynillä ja isoilla raken-

nuspalikoilla. Isompien lasten kanssa kädentaitoja harjoitellaan samoilla

menetelmillä kuin pienten lasten ryhmissä, mutta tehtävät monipuolis-

tuvat ja itsenäinen harjoittelu lisääntyy.

17

7.5 MUSIIKKI

Lapsi näkee kuulemansa ja kuulee näkemänsä. Kuulohavainto on oppimisen lähtökohtana.

Päiväkodin tavoitteena musiikkikasvatuksessa on myönteisen asenteen synnyttäminen ja lau-

luvaraston luominen.

Kaikki lapset eivät opi yhtä helposti, mutta voivat laulaa ja soittaa omien edellytysten mu-

kaan. Jokaisella tulee olla mahdollisuus iloita musiikista ja kehittää leikin sekä elämysten

avulla musiikillisia perusvalmiuksiaan.

Musiikkikasvatuksessa tulisikin tähdätä lapsen koko persoonallisuuden kasvattamiseen sekä

rikastuttamiseen. Päiväkodissa toteutamme musiikkikasvatusta seuraavilla tavoilla:

Laulaminen ja äänenkäyttö

Opetellaan laulamaan erilaisia lauluja:

laululeikit

sormi- ja käsileikit

jumppaleikit

vuodenaikojen ja teemojen mukaan.

Tutustutaan erilaisiin äänenkäyttötapoihin: kuiskaaminen, lallatus, eläinten matkimi-

nen jne.

Kuunteleminen

Tunnistetaan tuttuja lauluja melodian tai sanarytmin perusteella, nimetään rytmisoit-

timia ääninäytteistä, leikitään ystävän äänen tunnistusleikkejä.

Rauhallisessa ympäristössä kuunnellaan hiljaisuutta sekä ympäristön ääniä.

Opitaan keskittymään kuuntelemalla erilaista musiikkia. Luodaan mielikuvia kuullusta

musiikista.

Käydään konserteissa, seurataan musiikkiesityksiä ja esiinnytään itsekin esimerkiksi

erilaisissa esityksissä ja juhlissa.

”Laulaen iloa saamme,

sitä myös toisille jaamme.

Hetkinen siis laulakaamme,

musiikki yhteistä on. ”

18

Rytmiin tutustuminen

Tutustutaan erilaisiin sana- ja lorurytmeihin.

Perussyke ja temponvaihtelut koetaan liikkuen

ja leikkien sekä keho- että rytmisoittimia

käyttäen.

Liikkuminen

Toteutetaan erilaisia rytmejä liikkumalla.

Opetellaan erilaisia pari- ja piirileikkejä.

Liikutaan improvisoiden musiikin mukaan.

Muu luova toiminta

Piirretään tai maalataan musiikin luomia mielikuvia.

Keksitään tarinoita kuullusta musiikista ja elävöitetään satuja ja loruja soittimilla.

Päiväkodilla musiikkikasvatus liittyy jokapäiväiseen elämään jokaisessa

lapsiryhmässä. Lisäksi meillä on talon yhteisiä musiikkihetkiä ja talossa

käy vierailevia esiintyjiä.

19

7.6 YHDESSÄOLEMINEN

Aikuinen – lapsi

Lapset osaavat arvostaa sitä, että aikuiset keskustelevat heidän kans-

saan ja kuuntelevat, mitä lapsilla on sanottavaa. Aikuisten lapsen

kanssa viettämä aika, läsnäolo ja keskustelu edistävät myönteisesti

hänen kasvuaan ja kehitystään. Pieni lapsi oppii kaiken ensin sosiaa-

lisen ympäristönsä kautta. Eniten vaikuttaa tapa, jolla aikuiset ovat

vuorovaikutuksessa lasten kanssa päivittäin ja hetkittäin. Lapsilla on

yleensä hyvä ja turvallinen suhde aikuisiin, jotka kohtelevat heitä tasa-

puolisesti. Lapsen mieleen syntyy malli yhdessäolemisesta. Se on pohja sille, miten hän myö-

hemminkin ennakoi vuorovaikutustilanteita, osallistuu niihin, havainnoi ja tulkitsee niitä.

Lapsi tarvitsee pysyviä ja lämpimiä suhteita häntä hoitaviin aikuisiin.

”Jokainen lapsi on päiväkodin päähenkilö,

hyväksy ja arvosta lasta sellaisenaan.

Lapsi saa kokea itsestään olevan iloa aikuiselle.”

Lapsi – lapsi

Lapsi oppii kaverisuhteissa monia taitoja: neuvottelua, vuorottelua ja toisten huomioon otta-

mista. Useinkaan aikuisen ei tarvitse puuttua lasten keskinäisiin leikkeihin, elleivät ne muutu

niin rajuiksi, että turvallisuus on vaarassa. Lasta voi auttaa pohtimaan ystävyys-suhteisiin liit-

tyviä asioita: miten muiden käytös vaikuttaa minuun ja minun muihin. Kaikki eivät tule par-

haiksi ystäviksi kaikkien kanssa.

Aikuinen – aikuinen

Lasten vanhemmat ovat tärkeimmät, lapsen tulee saada olla ylpeä vanhemmistaan. Yhteistyö,

kasvatuskumppanuus, lapsen vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välillä on hyvin mer-

kittävää. Se auttaa sekä vanhempia että päiväkodissa työskenteleviä aikuisia kasvattamaan

lasta johdonmukaisesti sekä huomioimaan lapsen yksilölliset ominaispiirteet.

Huomioimalla eri kulttuurit ja sosiaaliset taustat kunnioitetaan perheen kasvatusnäkemystä ja

vakaumusta. Avoimella yhteistyöllä luomme lapselle turvallisen ja terveellisen kasvuympäris-

tön.

20

8. HANKETYÖSKENTELY

8.1 Varhainen mediakasvatus

Päiväkoti Satakieli oli kesästä 2006 – vuoden 2008 loppuun saakka mukana Pohjois-Suomen

sosiaalialan osaamiskeskuksen järjestämässä varhaiskasvatuksen kehittämishankkeessa. Sata-

kielen hankesuunnitelman aiheena oli ”Varhainen mediakasvatus”. Tavoitteena oli aktiivinen

yhteistyö lasten ja vanhempien kanssa, ja työskentelyn lähtökohtana lapsilähtöinen toiminta.

Ajatuksena oli mediakasvatus, joka pohjautuu lasta suojaavaan näkökulmaan ja kuvan luke-

misen opetteluun meitä ympäröivässä valtavassa tietotulvassa. Mediakasvatuksen opit ja aja-

tukset ovat jääneet elämään Satakielen seinien sisälle.

Mediakasvatus on mielestämme yhteinen asia. Median käyttö voi olla sosiaalista vuoro-

vaikutusta, yhteinen jaettu kokemus, perheen yhdessäoloa. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea,

ohjausta, läsnäoloa ja kiinnostusta.

” Poika, ikää 5 vuotta, kertoi katsovansa Pelle Hermannia,

johon aikuinen vastasi että hän katsoo myös. Poika tuumasi, että

siksi se meillä loppuu kesken, kun sinä katsot sitä kotonasi!”

8.2 Hellyys -hanke

Päiväkoti Satakieli oli Lapsen hyvä arki 2 –hankkeen kehittämispäiväkotina vuosina 2012-

2013. Painopisteenä oli erityisesti kehittää pienryhmäpedagogisia menetelmiä liittyen varhai-

seen vuorovaikutukseen ja lasten sosiaalis-emotionaaliseen kehitykseen. Kehittämisprosessis-

sa käytettiin mukaillen ALLIES e-Guide materiaalia, joka on Euroopan komission III –

ohjelman rahoittama ja sitä koordinoi Nais- ja sukupuolentutkimus Oulun yliopistosta.

Kehittämistyö tapahtui pääasiallisesti päiväkodissa kuuden viikon jaksoissa, mutta koteja

haastettiin mukaan toimintaan omalla osuudellaan. Tavoitteena oli entisestään lisätä lasten

yksilöllistä huomioimista, positiivisen palautteen antamista sekä kehittää pienryhmätoimintaa.

Hyväksi havaitut toimintamallit mm; lasten silittäminen, hoivaava vuorovaikutusleikki, aske-

leittain -tuokiot, lapsen tärkeän päivän viettäminen, kehutuolit ja -paperit jäävät elämään Sa-

takielen toimintaan.

”Halaushippa oli kivaa. Ku mä otin niitä kiinni ja

sitte halattiin. Tuli iloinen mieli” (Tyttö 4v)

21

9. EIHÄN KIUSATA – OLLAAN KAVEREITA

Satakielen henkilökunta on keväällä 2012 laatinut kiusaamisen ehkäisemissuunnitelman.

Suunnitelman pohjana on Mannerheimin lastensuojeluliiton Kiusaamisen ehkäisemiskoulutus.

Kiusaaminen jaetaan fyysiseen ja psyykkiseen kiusaamiseen. Fyysistä kiusaamista on muun

muassa nipistely, töniminen, lyöminen, puristaminen, kamppaaminen ym. käsiksi käyminen.

Psyykkiseen kiusaamiseen luetaan esimerkiksi nimittely, ulkonäön-, vaatteiden-, tavaroiden-

ym. arvosteleminen, ulkopuolelle jättäminen, tahallinen ärsyttäminen ja härnääminen, poik-

keuksellisen ulkonäön tai kielellisen kehityksen jälkeen jäämisen vuoksi kiusaaminen.

Lapsilta kysyttäessä kiusaamiseksi luokiteltiin:

♥ potkiminen, rääpiminen, pureminen

♥ säikyttely, huijaaminen, ilkeily

♥ tilanteet, kun toinen ei leiki toisen kanssa

♥ toisen sanominen tyhmäksi

♥ ruokarauhan häiritseminen

♥ nimittely, kiroilu

KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY JA KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN

Lisäksi annamme lapsille myönteistä palautetta, luemme aiheeseen kuuluvia kirjoja ja hyö-

dynnämme nukketeatteria. Näitä kaikkia toteutamme yhteistyössä vanhempien kanssa.

♥Yhteisten sääntöjen laatiminen lasten kanssa

♥Aikuisen roolin korostaminen:

ohjaa ja havainnoi lasten leikkiä sisällä

ja ulkona

♥ Sosiaalisten taitojen opetteleminen

toisen positiivinen kohtaaminen

positiiviseen käytökseen kannustaminen

keskustellaan / kerrotaan tunteista

opetellaan anteeksi pyytämistä sekä te-

kojen hyvittämistä

kiinnitetään huomiota käytöstapoihin

♥Oikean ja väärän toiminnan opettaminen

♥Asetetaan johdonmukaiset rajat

(lapsen kokoinen vastuu)

22

Kiusaamisen seuranta ja arviointi

Aikuisen aktiivisella havainnoinnilla ja läsnäololla on tärkeä merkitys. Havainnot dokumen-

toidaan havainnointivihkoon.

Kiusaamistilanteen tapahtuessa:

1. Aikuinen ja kiusaamistilanteessa olleet lapset juttelevat tapahtuneesta yhdessä. Tämän

jälkeen aikuinen juttelee kaikkien osapuolten kanssa erikseen. Jos kiusaajalla on ollut

mukana ns. tukijoukkoja, käsitellään tilanne yhdessä koko lapsiryhmän kanssa. Kiu-

saamisesta kerrotaan myös kiusaamistilanteessa läsnä olleiden lasten vanhemmille.

2. Kiusaamisen jälkeen aikuiset seuraavat ja havainnoivat aktiivisesti lasten vuorovaiku-

tusta. Kahden - kolmen päivän päästä aikuinen haastattelee uudelleen kiusaamistilan-

teessa olleita osapuolia (kaikkien osapuolten kanssa erikseen) – jatkuuko kiusaaminen

edelleen?

3. Jos kiusaamista ei kummankaan osapuolen mukaan enää tapahdu, jatketaan silti aktii-

vista havainnoimista aikuisen toimesta.

4. Jos kiusaaminen ei lopu, toivotaan lasten vanhempien puhuvan asiasta myös kotona.

Aikuisilla on tärkeä rooli lasten leikin tukemisessa ja positiivisten mielikuvien luomi-

sessa!

5. Kiusaamisen edelleen jatkuessa, järjestetään osapuolten vanhempien kanssa palaveri –

varsinkin, jos omat työkalut eivät riitä.

6. Kiusaamisen systemaattisesti jatkuessa tämänkin jälkeen pyydetään apua perheneuvo-

lalta tai psykologilta.

Arviointia tapahtuu jatkuvasti, mutta erityisesti keväällä, jolloin tarkastellaan muun muassa

seuraavaa: onko kiusaamisenestosuunnitelma toiminut työvälineenä ja onko siitä ollut hyö-

tyä? Onko kiusaamistilanteet huomattu paremmin ja onko kiusaamiseen puututtu helpommin?

23

10. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TASOT

10.1 Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma

Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma valmistui 2003 ja sen tarkoituksena on ollut

ohjata varhaiskasvatuksen sisällöllistä kehittämistä koko maassa sekä lisätä laadullista tasa-

arvoa kuntien välillä. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma toimii peruspalvelukun-

tayhtymän, yksikkökohtaisten ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjana.

10.2 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen varhaiskasvatussuunnitelma

Selänteen varhaiskasvatussuunnitelma on hyväksytty ja otettu käyttöön keväällä 2011.

10.3 Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkoti Satakielessä on käytössä lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhais-

kasvatussuunnitelman (lapsi vasun) tekee lapsen huoltajat ja henkilökunta yhteistyössä kes-

kustellen. Lapsivasut ovat pohjana koko ryhmän toiminnan suunnittelulle.

24

11. ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA

Päivähoidon laadun arviointi ja kehittäminen perustuu saatuun palautteeseen. Palautteen anta-

jina toimivat lapset, perheet, henkilöstö ja hallinto. Laatutyössä tehdään näkyväksi asiakasläh-

töisyys, laatu arjen jokapäiväisessä toiminnassa sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Päiväkoti

Satakielessä on päivittäisen palautemahdollisuuden lisäksi käytössä asiakastyytyväisyys-

kyselyt.

Työyhteisön toiminnan arviointi perustuu jatkuvaan oman työn arviointiin sekä esimiehen

kanssa käytäviin kehityskeskusteluihin. Lisäksi Satakielessä on käytössä opiskelijoiden täyt-

tämät arviointilomakkeet.

Varhaiskasvatus on jatkuvaa arviointia, tavoitteiden asettamista ja toteuttamista. Satakielen

varhaiskasvatussuunnitelman arviointia tullaan tekemään vuosittain tai tarpeen vaatiessa. Lap-

sen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään yhdessä lapsen vanhempien kanssa vähintään

kerran vuodessa.

25

LÄHTEET:

Päiväkoti Satakieli ja yhteistyö:

Haapajärven esiopetussuunnitelma. 2011.

Haapajärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. 2005.

Lastentarha-lehdet. 2006.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Yhteistyöllä lapsen parhaaksi. 1980. Helsinki.

Päiväkoti Satakielen perehdyttämiskansio.

Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi:

Toimiva integraatio päiväkotiarjessa. Lastentarhanopettajaliitto.

Eettinen kasvatus:

Haapajärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. 2005.

Leikki:

Haapajärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. 2005.

Lastentarha-lehti. 3/2005.

Sadut ja lorut:

Lampi, I. 1988. Lorusta lukuhetkeen. Mannerheimin lastensuojeluliiton P-julkaisusarja N 10.

Tammen Kultainen lastenrunokirja. 2005. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Liikkuminen:

Karvonen, P. & Pirttimaa, R. 1986. Liikkumisen ilo. MLL.

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Yliopistopaino Kustannus.

Luontokasvatus:

Aho, L. & Järvinen, H. 1996. Luontoverne. Käsikirja esiopetukseen. Porvoo: WSOY.

Arjanne, S., Hulden, P., Leinonen, M., Liimola, A., Lähdesmäki, Seija O. & Pirttilä, I. 2000.

Metsän oppimispolku. Metsä- ja puuopetuksen malli. Jyväskylä: Gummerus.

Honkanen, L. & Karvonen, P. Halataan puuta. Luonto- ja liikuntaleikkejä. 1996. Tampere:

Tammer-Paino Oy.

Kinnunen, J. & Nykänen, R. Ruohon juuria. 1991. Mikkelin Ympäristösuojelutoimisto.

26

Nikkinen, I. 2001. Metsämörri. Ohjaajan käsikirja. Suomen Latu.

Sundsten, B. & Jäger, J. 2004. Nuoren retkeilijän opas. Kustannus-Mäkelä Oy.

Kädentaidot:

Einon, D. 2003. Luova lapsi: kannusta lasta käyttämään luovuuden monet muodot.

Musiikki:

Hongisto-Åberg, M., Lindeberg-Piiroinen, A. & Mäkinen, L. 1991. Hip hoi musisoi. Espoo:

Fazer.

Ollaranta, R. & Simojoki, M. 1980. Musiikkia muksuille. Helsinki: Otava.

Yhdessä oleminen:

Haapajärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. 2005.

Pulkkinen, L., Heikkinen, A. , Markkanen, T. & Ranta, M. 1977., Näin ohjaan lastani. Jyväs-

kylä: Gummerus.

www.mll.fi