1

HELSINGIN KAUPUNKI 23.5.2007Päivähoitoalue Kontula-Vesala-Mellunmäki

PÄIVÄKOTI SAANA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2

SISÄLLYS Sivu

Päiväkotimme

1. PERHE PÄIVÄKODIN ASIAKKAANA 3

1.1 Päivähoidon aloittaminen 31.2 Vanhempien ja päivähoidon välinen kasvatuskumppanuus

41.3 Lapsen tukeminen 51.4 Asiakasohjaus 6

2. LAPSI PÄIVÄKODIN ASIAKKAANA 7

2.1 Hoidon kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 72.1.1 Lapsen hyvinvointi 72.1.2 Päiväkoti varhaiskasvatusympäristönä

92.1.3 Lapsi ryhmässä 102.1.4 Kasvattajan tehtävät 10

2.2 Kielen merkitys 112.3 Lapsen tapa toimia 122.4 Varhaiskasvatuksen sisällöt 152.5 Esiopetus 192.6 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus

19

3. PÄIVÄKODIN SISÄINEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄ 20

3.1 Arviointi 203.2 Oma kehittämistoiminta 213.3 Yhteistyötahot ja verkostot 21

3

Päiväkotimme

Päiväkoti Saana on vuonna 1975 perustettu Helsingin kaupungin omistama päiväkoti.Saanassa tarjotaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta 1-6 –vuotiaille lapsille. Saanassaon neljä lapsiryhmää: Tepasto, Mukkavaara, Kenestupa ja Vatikuru ja lapsia onhoidossamme noin 95. Päiväkodin toiminnasta ja kasvatuksesta vastaa noin 22päivähoitoalan ammattilaista. Päiväkotimme sijaitsee Mellunmäessä, kallioisellapaikalla lähellä houkuttelevia metsiä mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien varrella.Päiväkotimme tiloissa toimii myös ryhmäperhepäiväkoti Kultima, joka on osakasvatusyhteisöämme.

Päiväkoti Saanan varhaiskasvatussuunnitelma on työstetty lukuisten henkilöstömmekeskustelujen, omien pohdintojemme ja havaintojemme sekä vanhemmiltasaamiemme palautteiden pohjalta. Haluamme tuoda varhaiskasvatuksemme sisällönesiin sekä vanhempien, että lasten näkökulmasta. Päivähoidon aloituksella on suurimerkitys onnistuneen päivähoito- ja kasvatuskumppanuussuhteen syntymiselle sekävanhemman, että lapsen näkökulmasta.

Tärkein toimintaamme ohjaava arvo on lapsen hyvinvointi. Haluamme taata lapselleturvallisen ympäristön, jossa jokainen lapsi kohdataan omana pienenä ja arvokkaanaihmisenä ja jossa hänen hyvinvoinnistaan huolehditaan kaikin tavoin. Haluamme myöshuolehtia siitä, että meillä on aikaa kohdata lapsi ja tarjota hellyyttä ja syliä hänentarpeidensa mukaan, kiireettä. Tahdomme myös toimia työssämme vastuullisesti jaammatillisesti ja välittäen myönteistä ja motivoitunutta asennetta kohdatessammeasiakkaamme. Tavoitteenamme on, että jo ulko-ovelta voi aistia; tämä on lastenpaikka!

1. Perhe päiväkodin asiakkaana .

Tavoitteemme – vanhempien odotukset päivähoidolle:

Päiväkoti Saanan vanhemmat pitävät turvallista leikkiympäristöä ja hyvää hoitoaensisijaisen tärkeänä. He toivovat, että päiväkodissa on lämmin ja kannustavailmapiiri. Laadukasta, ohjattua toimintaa ja lapselle tarjottuja oppimiskokemuksiapidetään tärkeinä. Vanhemmille on myös tärkeää, että lapsi viihtyy, oppii sosiaalisiataitoja ja hänellä on ikäistään leikkiseuraa. Omaa keittiötä ja hyvää ruokaaarvostetaan. He odottavat, että henkilökunnan puoleen on helppo kääntyä ja heidänkanssaan voi toimia hyvässä vuorovaikutuksessa. On tärkeää, että aamulla lähtiessäon turvallista jättää lapsi päiväkotiin!

1.1. Päivähoidon aloittaminen

Päiväkoti Saanassa panostetaan perheen vastaanottamiseen jo perheen hakiessapäivähoitopaikkaa. Ensimmäinen vuorovaikutustilanne perheen kanssa on tärkeä japerheen tulee kokea olevansa tervetullut päiväkotiin. Päiväkodin ja perheen välinen

4

yhteistyö alkaa perheen saatua päätöksen päivähoidosta. Tämän jälkeen perheenkanssa sovitaan tapaaminen päiväkotiin. Tulevaisuudessa on tarkoituksenammetarjota perheelle myös mahdollisuutta järjestää tapaaminen lapsen kotiin.Tutustumiskäynti on tärkeä, sillä se luo pohjan hyvälle vuorovaikutukselle jakasvatuskumppanuudelle. Tutustumiskäyntiin varaamme aikaa ja rauhallisen tilanaloituskeskustelulle.

Tutustumiskäynnillä perhe tutustuu päiväkotiin, lapsen tulevaan ryhmään jatoimintaan. Henkilökunta tutustuu lapseen ja perheeseen. Jokaisella lapsella onryhmässä oma vastuukasvattaja, joka on perheen lähin yhteistyökumppani lastakoskevissa asioissa. Vastuukasvattaja ottaa perheen ja lapsen vastaan ja kuuleevanhempien ja myös lapsen toiveet. Tästä alkaa vuoropuhelu vanhempien kanssa jasyntynyttä suhdetta kehitetään jatkuvissa keskusteluissa. Kunnioitamme jaarvostamme jokaista perhettä ja heidän periaatteitansa.

Päivähoito alkaa tutustumisjaksolla, jolloin molemmat tai toinen vanhemmista onlapsen mukana aloittamassa päivähoitoa. Pidämme tutustumisjaksoa hyvin tärkeänäja toivomme, että vanhemmat voisivat järjestää mahdollisimman pitkän (viikon)tutustumisjakson hoitosuhteen alkuun. Tutustumisjakson aikana vanhempi on mukanapäiväkotimme arkisissa tilanteissa ruokailussa, päivälevolla ja leikkitilanteissa.Tarkoituksena on, että lapsi yhdessä vanhemman kanssa oppii luottamaan uusiinaikuisiin ja tuntee olonsa turvalliseksi. Vanhempi saa ensimmäisten päivien aikanamyös mahdollisuuden tutustua henkilökuntaan ja samalla saa tietoa päiväkodintoimintaperiaatteista ja arjesta. Jaamme perheille ennen hoitosuhteen alkua päiväkotiSaanan oman esitteen, jossa kerrotaan tärkeimmät hoitosuhteen alkaessa esilletulevat asiat.

Jos aloittava monikulttuurinen perhe ei vielä puhu suomea, käytämme tulkkipalveluatarpeen mukaan tutustumisjakson aikana ja aina aloituskeskustelussa.Tarkoituksenamme on käännättää päiväkotiamme koskevat esitteet myös joillakinyleisimmillä kielillä, tällä hetkellä venäjäksi ja englanniksi.

Kun lapsi jää ensi kertaa yksin päiväkotiin, yritämme tukea vanhempia uudessatilanteessa. Vanhemmat voivat halutessaan soittaa päivän aikana vastuukasvattajalleja kysellä päivän kuulumisia. Kerromme miten lapsen ikävään suhtaudumme jamietimme yhdessä omalle lapselle tärkeitä turvallisuutta tuovia asioita. Päivän jälkeenon tärkeää keskustella sekä vanhempien, että päiväkodin kokemuksista.

1.2 Vanhempien ja päiväkodin välinen kasvatuskumppanuus

Kasvatuskumppanuus on päiväkodin ja perheen välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.Vanhempien ja henkilökunnan välinen yhteistyö vaikuttaa lapsen hyvinvointiin.Päiväkoti Saanassa pyrimme luomaan avoimet ja luottamukselliset suhteetvanhempien ja henkilökunnan välillä. Kun suhde vanhempiin on hyvä, on helpompipuhua vaikeistakin asioista. Kasvattajina pyrimme ammatillisesti tuomaan vaikeatkinasiat esille ja selvittämään rehellisesti, ovat ne sitten lasta tai perheen tilannettakoskevia. Päiväkoti Saanassa hoito- ja kasvatushenkilökunta toimiisamansuuntaisesti yhdessä vanhempien kanssa lapsen parhaaksi.

5

Lapsen tullessa päiväkoti Saanaan kohtaamme lapsen lämpimästi ja myönteisesti.Pidämme tärkeänä, että sekä perhe, että lapsi tuntee olevansa tervetullut jokaisenaaamuna. Lapsen hakutilanteessa pyrimme kertomaan lapsen päivästä myönteiseensävyyn. Lapsen päivästä löytyy aina jotain iloista kerrottavaa. Ikävien asioidenkertomiseen varataan sopiva hetki ja riittävästi aikaa. Lapsen asioista voimme puhuavain vanhemmille, emme sukulaisille tai ystäville.

Kun lapsen hoitosuhde on alkanut ja olemme tutustuneet lapseen, käymmevanhempien kanssa keskustelun, jossa teemme lapsen varhaiskasvatussuunnitelman.Se sisältää oleellisia sovittavia asioita lapsen hoitoon, kasvuun ja kasvatukseenliittyen. Suunnitelmaan palataan vuosittain tai tarpeen tullen useamminkin. Kun lapsion esiopetusikäinen teemme lapsen esiopetuksen suunnitelman (LEOPS) yhdessävanhempien ja lapsen kanssa. Näissä keskustelutilanteissa saamme vanhemmiltaarvokasta tietoa. Perheet puolestaan saavat tärkeää tietoa lapsen kehityksestä jaoppimisesta. Haluamme tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään. Avoinkeskustelu perheen kanssa tekee mahdolliseksi toisen osapuolen ymmärtämisen jayhteisten tavoitteiden tekemisen lapsen parhaaksi. Hoito- ja kasvatushenkilöstö tuokeskusteluun oman ammatillisen näkökulmansa.

Päiväkodissamme perheiden tarpeet ja toiveet yhteistyölle ovat erilaisia ja siksijärjestämme tilaisuuksia, joihin olisi mahdollisimman helppo osallistua ja joista perheetvoivat valita itselleen sopivan tavan olla mukana. Järjestämme vanhempien iltoja jailtapäivähetkiä, joissa keskustelemme päivähoidon sisällöistä. Olemme järjestäneettalkoita, työiltoja tms. joissa perheillä on mahdollisuus tekemisen lomassa keskustellaja kysellä. Vuosittain järjestettävät juhlat ja tapahtumat ovat osakasvatuskumppanuutta. Silloin tällöin järjestettävät avoimet ovet tai kutsu tullapäiväkotiin mukaan retkelle tai arkeen ovat joillekin vanhemmille mieluisia. Kysymmevanhempien ajatuksia, ideoita ja palautetta myös vuosittain koteihin jaettavillakyselyillä. Päiväkoti Saanassa toimii vanhempaintoimikunta, joka järjestääsäännöllisesti erilaisia tapahtumia perheille (pihatalkoot, joululauluilta, kevättempausjne.). Myös näissä tapahtumissa perheet tapaavat toisiaan ja heillä on mahdollisuustutustua oman lapsensa leikkitoverien perheisiin.

1.3 Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Lapselle ominainen tapa oppia vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa, on meilläpäiväkoti Saanassa lähtökohtana silloinkin, kun suunnittelemme ja toteutamme lapsentarvitsemaa yksilöllistä tukea. Tuen tarpeen varhainen huomaaminen on tärkeää.Lapsen tukeminen toteutetaan arjessa, päivittäisissä toiminnoissa. Kun huomaamme,että lapsi tarvitsee yksilöllistä tukea, otamme asian puheeksi vanhempien kanssa jalähdemme yhdessä suunnittelemaan, miten lasta voisi arjen tilanteissa parhaitenauttaa. Vanhempien kanssa yhdessä keskustelu ja sopiminen on ensisijaisen tärkeää,jotta meillä yhteinen näkemys ja käsitys lapsen parhaasta.

Havainnoimme lasta jokapäiväisissä tilanteissa ja toiminnoissa. Näissä tilanteissatulevat esille lapsen leikkitaidot, omatoimisuus, keskittymis- sekä työskentelytaidot javuorovaikutustaidot. Siirtymätilanteissa voimme tarkkailla lapsen joustavuutta jasopeutumista odottamiseen ja tilanteiden vaihtumiseen. Ruokailutilanteissa saammetietoa, miten lapsi istuu, käyttäytyy, suhtautuu ruokailutilanteeseen ja syömiseen.

6

Lapsen kanssa jutellessamme, kirjoja lukiessamme, pelejä pelatessamme, saammetietoa hänen kielellisistä taidoistaan. Ryhmätilanteissa tulee esiin lapsen kykyyhteistoimintaan ja toisiin ihmisiin. Ohjatuissa tilanteissa, esimerkiksi liikuntatuokiossasaamme tietoa lapsen motorisista taidoista, kuten kehon hahmottamisesta.Askartelutuokioissa tarkkailemme lapsen työskentelytaitoja sekä hienomotorisiataitoja, kuten esimerkiksi saksien käyttöä ja kynäotetta. Havaintojen pohjalta onhelpompi tehdä suunnitelmia, jotka vastaavat lapsen tarpeita. Lapsen tunteminen jaymmärtäminen auttavat meitä löytämään lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet.Dokumentoimme sekä lasten leikkiä että muuta toimintaa kirjaamalla javalokuvaamalla. Valokuviin ja piirustuksiin yhdistämme lasten kommentoinnittilanteista.

Joskus päiväkodin varhainen tuki ei riitä ja tarvitaan rakenteellisia tukitoimia japedagogista osaamista. Tällöin lapselle voidaan hakea erityisen tuen palveluja.Päiväkodissamme tukea voi antaa erityislastentarhanopettaja tai ryhmäkokoa voidaanpienentää helpottamaan tuen antamista. Erityistä tukea tarvitseville niin kuin kaikillemuillekin lapsille on tärkeää vahva itsetunto. Itsetuntoa tuemme ja vahvistammehyväksymällä jokaisen lapsen sellaisena kuin hän on. Lapsen minäkäsitys syntyytoisten lasten ja aikuisten antamasta palautteesta. Osoitamme jokaiselle lapsellehänen ainutkertaisuutensa. Lapsi saa tarvitsemansa tuen siinä ympäristössä, johonhän kuuluu. Toimimme paljon pienryhmissä, joissa lapsen on helpompi saadayksilöllistäkin tukea. Vahva itsetunto tulee siitä, että lapsi tunnistaa ja tietää omat hyvätominaisuutensa ja mahdollisuutensa ja että hän tuntee myös omat puutteensa jaheikot puolensa. Hänellä on realistinen käsitys itsestään. Erityistä tukea tarvitsevillelapsille on myös omaa pienryhmätoimintaa, kuten eläinleikkikerho,vuorovaikutusleikkikerhot, kili-kerhot sekä myös yksilöllistä kuntoutusta (koritehtävät).Käytämme kuvatukea kielellisen kehityksen tukena. Yksilöllisen kuntoutuksenkinlähtökohtana on, että lapsi oppii ne taidot, joiden avulla hän pystyy osallistumaanleikkeihin muiden lasten kanssa. Jos ryhmän lasten suosikkileikkinä on junaradallaleikkiminen, tukea tarvitsevan lapsen koritehtävissä harjoitellaan junaradallaleikkimistä. Lapsi voi sitten osallistua junaradalla leikkimiseen toisten lasten kanssa.

Tärkeimmät yhteistyökumppanit myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen asioissa ovatlapsen vanhemmat. Myös moniammatillinen yhteisyö on tiivistä. Lapsenkuntoutukseen voi osallistua monen eri alan ammattilaisia. Yhteistyökumppaneitammeovat kiertävät erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit, toimintaterapeutit,fysioterapeutit, psykologit (neuvola-, sairaala-, koulupsykologi), terveydenhoitajat,sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät ja sairaanhoitajat.

Lapsen kuntoutussuunnitelman tekemiseen osallistuvat vanhempien lisäksi kaikkilapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset. Lapsen kuntouttavassavarhaiskasvatuksessa pidämme tärkeänä, että me kaikki lapsen kanssa työskentelevätteemme samoja asioita lapsen kanssa.

1.4. Asiakasohjaus

Hyvän päivähoitosuhteen perusta on mielestämme perheen onnistunut kohtaaminen,joka useimmiten alkaa jo perheen hakiessa päivähoitohakemusta. Asiakkaankohtaaminen ja hyvä tiedottaminen ovat tärkeä osa asiakasohjausta. Asiakkaalla tulee

7

olla riittävästi tietoa päivähoidon tarjoamista palveluista ja vaihtoehdoista alueella. Kunasiakas ottaa yhteyttä päiväkotiin ohjaamme perhettä sopimaan tapaamisenpäiväkodin johtajan kanssa. Tapaamisessa tutustutaan perheeseen ja keskustellaanperheen päivähoitopalvelujen tarpeesta. Lapselle tehdään palvelusuunnitelma, johonkirjataan keskustellut ja sovitut asiat. Keskustelussa käydään läpi erilaisetpäivähoitomuodot ja muu mahdollinen perhettä tukeva palvelu, sekä kerrotaanyksityisen hoidon tuen mahdollisuuksista. On tärkeää löytää juuri kyseiselle perheelleja lapselle tarkoituksenmukainen hoitomuoto- ja aika.Tapaamisessa esittelemme myös oman päiväkotimme ja sen tarjoamatmahdollisuudet ja kerromme tärkeimmistä toimintaamme ohjaavista periaatteista.

Perheen tarvitsema päivähoidon tarve on muuttuva. Lapsen kasvaessa myös lapsentarpeet muuttuvat. Haluamme alusta alkaen käydä hyvää vuoropuhelua perheenkanssa arvioiden samalla lapsen näkökulmasta päivähoitomuodon riittävyyttä jasopivuutta.

Kun lapsi aloittaa päivähoidon teemme perheen kanssa lapsenvarhaiskasvatussuunnitelman. Yhdessä sovitut tavoitteet ja sopimukset asiat kirjataantoteutussuunnitelmaan. Tätä arvioidaan vuosittain lapsen kasvun ja muuttuvientarpeiden mukaan. Suunnitelmaan kirjaamme myös lapsen tuen tarpeen ja sopimuksetsiitä miten aiomme tukea lapselle antaa.

2.Lapsi päiväkodin asiakkaana

Tavoitteemme – lasten toiveet päiväkodille:

Lasten mielestä päiväkodin aikuisen pitää olla hellä ja ystävällinen. Hän onhuomaavainen ja lohduttaa ja auttaa lasta, jos hän ei esimerkiksi pääse leikkiin. Joslapselle sattuu jotain, aikuinen huomaa ja hoitaa. Mukavassa päiväkodissa käytäisiinpaljon ulkona, voitaisiin välillä lukea kirjaa ja siellä olisi vesiliukumäki! Päiväkodissapitäisi olla lisää laulua ja juhlamekkoja sekä hienoja kenkiä. Tarvittaisiin myös paljonlegoja ja joku talo, jossa voi leikkiä eläimillä. Päiväkodissa kivaa on unikaveri,jumpparadat ja metsäretket, maalaaminen, pelaaminen ja leikkiminen. Kivassapäiväkodissa leikitään, leikitään, leikitään…

2.1 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus

2.1.1 Lapsen hyvinvointi

Onnistunut aloitus päivähoidossa on pohja lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa. Silloinkiinnitämme erityistä huomiota lapselle annettavaan aikaan. Jokaisella lapsella onvastuukasvattaja, joka ottaa lapsen ja perheen vastaan ja jonka puoleen perhe voikääntyä lapsen asioissa. Vastuukasvattajan tehtävänä on vahvistaa lapsenkiintymyssuhteen muodostumista ja helpottaa eroahdistusta omista vanhemmista.Lapsi voi tuoda valokuvan omista vanhemmistaan tai esimerkiksi äidin huivin tai omannallen tai nuken tai minkä tahansa unilelun helpottamaan päiväkotiin jäämistä. Lapsen

8

kanssa katsellaan valokuvia, joita hän on tuonut. Hyväksymme lapsen ikävän jahelpotamme sitä olemalla paljon lapsen lähellä. Lapsi saa rauhassa tutustuapäiväkotiin, ensin oman ryhmän tiloihin. Jokaisella lapsella on oma naulakkopaikka,jossa on valokuva lapsesta.

Alle 3-vuotiaiden ryhmissä vastuukasvattajan rooli on päiväkodissamme erityisentärkeä ja korostunut. Annamme lapselle mahdollisuuden kiintyä yhteen aikuiseen.Vastuukasvattaja kulkee arjen tilanteissa (wc:ssä käynnit, ruokailut, lepohetket,pukemiset) lapsen kanssa. Lapsi saa rauhassa, omassa tahdissaan, muodostaa uusiakiintymyssuhteita toisiin aikuisiin. Odotamme, kunnes huomaamme, että lapsi onvalmis ottamaan kontaktia uusiin aikuisiin. Olemme lapsen saatavilla, osoitammeesimerkiksi hymyllä, että hyväksymme lapsen.

Päiväkodissamme on selkeä, kuvin tuettu päivärytmi, joka käydään läpi aamupiirissä.Säännöllinen päivärytmi tuo turvallisuutta lapsen arkeen. Pidämme tärkeänä, että lapsisaa riittävästi lepoa ja riittävästi ravitsevaa ruokaa. Ruoka valmistetaan päiväkodinomassa keittiössä. Keittiössä otetaan huomioon lasten allergiat ja erityisruokavaliot.Omassa keittiössä valmistetaan ruuat alusta alkaen ja leivotaan paljon. Silloin tällöinmyös lapset leipovat tai valmistavat välipalaa. Jokaiselle lapselle järjestetäänmahdollisuus päivälepoon tai päiväuniin rauhallisessa tilassa. Pukeutumisessaotamme huomioon vuodenaikojen ja sään vaihtelut. Aikuinen varmistaa, että lapsellaon asianmukaiset varusteet ulkoiluun siirtymisvaiheessa. Jokaisella lapsella on sekäsisä- että ulkovaatteet. Huolehdimme lapsen turvallisuudesta sekä sisällä että ulkona.Varmistamme, että henkilökuntaa on aina riittävästi paikalla turvallisuudentakaamiseksi. Noudatamme piha- ja turvallisuussääntöjä ja huolehdimme, että kaikkipihaleikkivälineet ovat asianmukaisessa kunnossa.

Lapsen terveydestä huolehdimme kiinnittämällä erityistä huomiota puhtaaseenleikkiympäristöön. Kädet pestään aina aamuisin vanhempien kanssa päiväkotiintultaessa. Leluja pestään säännöllisesti. Opetamme lapsia käyttämään nenäliinaa jalaittamaan käsi suun eteen yskiessä ja huolehtimaan kasvojen ja käsien puhtaudesta.

Vahvistamme lapsen itseluottamusta tuomalla esille lapsen vahvuudet. Tarjoammetoimintaa, jossa lapsi saa mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia.Osoitamme, että jokainen lapsi on yhdenvertainen ja arvokas omana itsenään,erilaisine tarpeineen.

Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa noudatamme lapsilähtöisyys-periaatetta.Toiminta on suunniteltu pedagogisesti ottamalla huomioon jokaisen lapsenkehitystason ja yksilölliset tarpeet. Jokainen kasvattaja on tietoinen, mitä tehdään jamiksi.

Huolehdimme, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja tuntee olevansa arvokas omanaitsenään. Haluamme luoda kiireettömän ilmapiirin. Hellyys ja sylissä pitäminen ontärkeää. Varmistamme, että päivän aikana on riittävästi tilanteita, joissa voimmekuunnella lasta. Rauhalliset pukemis- ja riisumis- ja ruokailutilanteet antavat siihenhyvän mahdollisuuden. Vahvistamme lapsen itseluottamusta huomioimalla lapsenvahvuudet ja kehumalla lasta onnistumisista. Hyväksymällä toisemme, me aikuisetannamme mallin hyväksyvästä ja toisia kunnioittavasta ilmapiiristä.

9

2.1.2 Päiväkoti varhaiskasvatusympäristönä

Päiväkoti Saana tarjoaa lapselle monipuolisen, lapsilähtöisen ja paljon vaihtoehtojatarjoavan oppimisympäristön. Meillä on monipuolista leikkimateriaalia tarjolla, lelujenlisäksi myös leikkiä rikastuttavaa materiaalia, kuten pahvilaatikoita, kankaita jne.Leikin merkitys on erityisen suuri. Lapsen leikkiä kunnioitetaan ja järjestetään myösmahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin järjestämällä tilat, joissa leikki voi jatkua.Me kasvattajat osallistumme lapsen leikkiin ruokkimalla lapsen mielikuvitustamenemällä mukaan ”tarinaan”. Lapsen ajatuksia leikistä ja leikkivälineistä eikyseenalaisteta. Lapsi saa käyttää leluja haluamallaan tavalla. Tietyillä leluilla eitarvitse leikkiä tietyllä tavalla.

Päiväkodin oppimisympäristö on pedagogisesti suunniteltu. Oppimisympäristöärakentaessamme olemme kiinnittäneet huomiota lapselle luontaisiin tapoihin oppia.Otamme huomioon lasten erilaiset oppimistavat. Oppimistyylejä ovat: kinesteettinen eliliikkeeseen perustuva oppiminen, visuaalinen eli näkemiseen perustuva oppiminen,auditiivinen eli kuulemiseen perustuva oppiminen ja taktillinen eli tuntoon perustuvaoppiminen. Kun opetamme esimerkiksi uuden laulun, kinesteettinen ja taktillinen oppijaoppivat sen parhaiten ja nopeimmin, kun hän saa rytmittää laulua vaikka taputtamallakäsiään. Visuaalinen oppija saa tuekseen kuvat, joiden avulla hän oppii ja auditiivinenoppija kuuntelee. Aktiivista oppimista tukevassa ympäristössä materiaali on lastenulottuvilla. Päiväkotimme sisätilat olemme suunnitelleet niin, että siellä onmahdollisuus pienryhmätoimintaan, joka on yksi keskeisimmistä toimintatavoistamme.Erilaisten kerhojen (Kili -, eläinleikki - ,vuorovaikutusleikkikerhot) lisäksi toimimmepienryhmissä lähes kaikissa arjen tilanteissa.

Ulkoleikkeihin päiväkodin vaihtelevamaastoinen piha tarjoaa mainiot mahdollisuudet.Lapsilla on mahdollisuus kallioilla kiipeilyyn, keinumiseen, hiekkaleikkeihin,vesileikkeihin, rakentelu – ja majaleikkeihin, pallopeleihin ja vaikka asfaltinmaalaamiseen. Päiväkoti Saanan lähistöllä sijaitsee Asukaspuisto Luosto, jossaSaanan lapset usein käyvät leikkimässä. Aivan päiväkodin lähituntumassa onMellunmäen ala-asteen urheilukenttä, jossa järjestämme liikuntatapahtumia vähintäänkaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja kevättalvella (rusettiluistelutapahtuma).Esiopetusryhmä käyttää kenttää useamminkin. Syksyisin 3-6-vuotiaille järjestetäänkentällä liikuntatuokioita ja talvisin luistelua. Päiväkodistamme on hyvät yhteydetVuosaaren uimahalliin, jossa esiopetusikäiset käyvät uimakoulussa

Lasten sosiaalisia suhteita pyrimme tukemaan järjestämällä runsaasti toimintaa, jossasosiaaliset taidot vahvistuvat. Yhteisöllisyyttä vahvistamme harjoittelemallavuorovaikutustaitoja ensin pienryhmissä ja taitojen myötä isommissa ryhmissä.Leikimme vuorovaikutusleikkejä kuten vettä kengässä ja sähly. Lapsi voi itse valitahäntä kiinnostavaa tekemistä silloin, kun ei ole ohjattua toimintaa. Lapsi oppii itsetekemällä ja tutkimalla. Annamme hänelle siihen mahdollisuuden. Turvallisessailmapiirissä lapsi uskaltaa kokeilla eikä epäonnistumista tarvitse pelätä.

Me aikuiset olemme osa lapsen oppimisympäristöä. Kasvatusilmapiiri Saanassa onammatillinen. Toimintamme perustuu pedagogiseen osaamiseen. Me noudatammeyhdessä tehtyjä sopimuksia, kuten ”kaveria ei jätetä” - periaatetta. Puhummetoisillemme ystävällisesti ja kunnioittavasti. Olemme kirjanneet ja allekirjoittaneetyhteiset pelisäännöt, jotka päivitetään kerran vuodessa. Arjen komiikka ja hauskat

10

tilanteet ovat työn voimavara ja keventävät monia tilanteita. Yhdessä lasten kanssanauraminen ja iloitseminen ovat meille tärkeitä.

Kiireettömyyttä pyrimme edistämään omalla esimerkillämme. Emme turhaan hoputatoisiamme emmekä lapsia. Mietimme, mihin meillä on kiire vai onko mihinkään.Aamuisin otamme lapset vastaan rauhallisesti ja kiireettömästi, vaihdammevanhempien kanssa kuulumiset ja saamme näin tuoreimmat tiedot lapsesta.Tavoitteenamme on päiväkoti, jonne on matala kynnys lasten, vanhempien,henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden tulla.

2.1.3 Lapsi ryhmässä

Lapsi viettää suurimman osan päivästään ryhmässä. Me aikuiset autamme lastakasvamaan ryhmän jäseneksi ja tuntemaan olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi omassaryhmässään. Kun lapsi tulee uuteen ryhmään, hänelle järjestetään mahdollisuus liittyäryhmän jäseneksi tutustuttamalla hänet ensin yhteen ryhmän lapsista ja järjestämälläsellaista tekemistä, mistä hän ja hänen uusi ystävänsä ovat kiinnostuneet.Harjoittelemme vuorovaikutustaitoja ja hyviä käytöstapoja. Laadimme yhdessäsopimuksia, joiden avulla lapsi oppii ryhmässä toimimisen taitoja: toisten ja itsensäkunnioittamista, oman vuoron odottamista, hyviä käytöstapoja.

Vahvistamme lapsen itsetuntoa ja itseluottamusta rohkaisemalla jokaista ilmaisemaanoman mielipiteensä. Harjoittelemme taitoja vuorovaikutusleikkien ja draaman avulla.Aluksi jokainen kertoo lempivärinsä, -eläimensä, -ruokansa. Lapsi huomaa, että onerilaisia mielipiteitä ja että ne voi ilmaista rohkeasti. Kehumme jokaista, joka onrohjennut ilmaisemaan mielipiteensä. Pienryhmätoiminnan avulla helpotamme lapsenpäivittäistä arkea.

2.1.4 Kasvattajan tehtävät

Seuraamme lapsen kehitystä erilaisten toimintojen yhteydessä sekä vapaan ja ohjatunleikin aikana niin ulkona kuin sisällä. Tekemämme havainnot, valokuvat, lastentekemät työt ja heiltä kirjatut keskustelut kerätään kasvun kansioon. Dokumentoinnissahuomioidaan lapselle henkilökohtaisesti tärkeät työt. Kansiot ovat lasten ulottuvilla jakäytettävissä päivittäin. Lasten vastuukasvattaja huolehtii kasvun kansion sisällönkarttumisesta säännöllisesti dokumentointipäivässä. Dokumentoimalla jahavainnoimalla kasvattaja ja vanhemmat saavat tärkeää tietoa lapsen kasvusta jaoppimisesta.

Toiminnan suunnitellussa otamme huomioon lasten kehitystason ja iän sekä heidänyksilölliset tarpeensa. Lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden pohjalta laaditaan tavoitteet jasuunnitelmat. Kasvattajan tulee toimintaa valitessaan tietää miksi näin teemme.Toimintaa toteutetaan pienryhmissä jolloin lapsi saa tukea ja apua tarvitessaan jahäntä ohjataan ammatillisesti, johdonmukaisesti ja myönteisesti. Emme unohdaluovaa tapaa ohjata erilaisia lapsia. Otamme toiminnan suunnittelussa huomioonlapsilta nousevat ajankohtaiset asiat ja kiinnostuksen kohteet. HuolehdimmeSaanassa siitä, että lapsella on mahdollisuus omaan mieleiseensä toimintaan.Olemme rakentaneet leikkiympäristöstä sellaisen, että se innostaa lapsia tarttumaantoimeen.

11

Annamme lapsille paljon myönteistä palautetta. Myönteisen palautteen kautta lapsisaa itseluottamusta ja innostuu kokeilemaan ja yrittämään. Kasvattajalla tulee ollaherkät tuntosarvet, joilla voi tunnistaa, mitä kukin lapsi tarvitsee. Kasvattajan ontärkeää nähdä ja ymmärtää myös perheiden erilaiset voimavarat ja tukea tarvittaessaperhettä.

Saanan henkilökunta on kiinnostunut omasta työstään ja sitoutunut siihen.Työskentelemme suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä muiden tiimien jamuun henkilökunnan sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Selkeät suunnitelmathelpottavat arjen työtä. Jokaisella on kiinnostus oman ammattitaidon ylläpitämiseen jakehittämiseen. Oman työn arviointi yhdessä tiimin ja itsensä kanssa on työnkehityksen kannalta tärkeää.

2.2. Kielen merkitys

Kielen oppiminen on edellytys lapsen ajattelulle ja kommunikoinnille. Pieni lapsiopettelee kieltä vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Hän kertoo elein ja pieninääntein aikomuksistaan ja aikuista tarvitaan tulkitsemaan ja kertomaan mitä asiat ovat.Kasvattajina me tuemme lasta ja vastaamme hänen ilmaisuunsa. Päiväkoti Saanassakieli ja vuorovaikutustaitoja kehitetään arjen tilanteissa. Pukemis- riisumishetket ovathyviä tilaisuuksia riimitellä, luetella, toistaa ja laulella tai tunnistaa vaikkapa värejä taivaatekappaleita. Aikuinen huomioi lapsen kielen taidon ja iän ja osaa sopivalla tavallaharjoitella kieltä yhdessä lapsen kanssa. Jokainen aikuinen toimii mallina jaesimerkkinä lapselle. Käytämme selkeää kieltä ja lyhyitä lauseita. Kiinnitämmehuomiota myös äänen käyttöön ja sävyyn elävöittääksemme kielellistä ilmaisua.Avoimessa ja kannustavassa ilmapiirissä lapsi rohkenee ilmaisemaan itseäänsanallisesti ja tulee ymmärretyksi.

Lapsi oppii kieltä myös leikkiessään ja muiden lasten kanssa jutellessaan. Lasten kirjatja sadut, leikit, lorut ja laulut lisäävät lapsen sanavarastoa, kielitaitoa ja mielikuvitusta.Kuvakirjat ovat lapsen saatavilla ja aikuiset lukevat lapsille aamupiirissä, lepohetkilläsekä rauhallisissa aamu- ja keskipäivän hetkissä. Valitsemme kieleltään selkeitä jasopivan pituisia kertomuksia. Saduilla ja tarinoilla ovat tärkeä osa lapsen päivässä.

Kiinnitämme huomiota myös lapsen toimintaympäristön kielellisyyteen. Erityisestilapset, jotka opettelevat suomea toisena kielenään tarvitsevat kuvia kielenoppimisensa tueksi. Aikuiset käyttävät kuvia tukena ohjatessaan lapsia. Satuakertoessamme kuvitamme sen selkein kuvin tai esimerkiksi satupusseilla taimagneettitaulukuvin. Huomaamme käyttää kieltä myös odottelutilanteissa vaikkapalorutellen. Valitsemme lapsen saataville myös kieltä kehittäviä pelejä (kalapeli, Alias,Afrikan tähti) ja leikkivälineitä (nukkekoti).

Esiopetusikäiset lapset kiinnostuvat kirjoitetusta kielestä ja lukemaan oppimisesta.Oppimisympäristömme tukee lapsen kielellistä tietoisuutta. Kirjaimia ja sanoja onlasten tasolla nähtävissä. Herätämme lapsen kiinnostusta kieleen sanoja tavuttamallataputuksin, tutkimalla sanan alku- ja loppuäänteitä, sanojen pituutta ja sanojenyhdistämistä. Opettelemme kirjainten tunnistamista ja kirjoittamista sekä kirjain- jaäännevastaavuutta. Käytämme Kisu Pikkukuun esikoulukirjaa. Luemme satujapäivittäin ja rohkaisemme lapsia kertomaan omia tarinoita. Kielen kehityksen tukena

12

riimittelemme, loruilemme ja arvuuttelemme. Tutustumme myös kieleenilmaisumuotona teattereissa ja antaen lapselle mahdollisuuden opetella kieltä jailmaisua draaman keinoin.

2.3. Lapsen tapa toimia

Leikkiminen

Liikkuminen, tutkiminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaisu sekä leikkiminen ovatlapselle ominaisia tapoja tutkia maailmaa ja opetella asioita. Kasvattajina mehavainnoimme lapsen leikkiä ja toimintaa ja saamme tärkeää tietoa lapsen ajattelusta.Varhaiskasvatusympäristön hyödyntäminen ja sen rakentaminen monipuoliseksi jakiinnostavaksi ovat myös kasvattajan tehtäviä. Kasvattajan tehtävänä on myöshuolehtia riittävästä ajasta ja rauhallisesta tilasta leikkiin.

Leikkivälineet ovat kestäviä jamonipuolisia.

Leikkiympäristö on tilava javiihtyisä.

Päiväkodissa on mahdollisuuserilaisiin leikkeihin kuten rooli-,maja- ja rakenteluleikkkeihin.

Leikki kehittää sosiaalisia taitoja

Leikki luo iloa ja mielihyvää

Leikkiminen mahdollistaauusia ystävyyssuhteita

Lapselle merkityksellisiäasioita voidaan toteuttaaleikissä

Uusia asioita ja taitojaopitaan leikkimällä

Huolehdimme puitteet leikille.

Tuemme leikkiä, erityisesti pienillä

Huolehdimmeleikkirauhasta ja annammeaikaa leikkimiselle

Teemme mahdolliseksi leikinsekä yksin että ryhmässä

Opetamme huolehtimaanleikkitavaroista

Leikkiin on saatavilla leikkiärikastavaa materiaalia(peitteet, laatikot, putket jne.)

13

Liikkuminen

Lapsi tutustuu ympäristöönsä liikkumalla ja kokeilemalla omia taitojaan. Lapsi oppiiluottamaan omiin taitoihinsa ja saa liikkumisesta hyvän mielen ja onnistumisenkokemuksia. Annamme lapselle mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen ulkoillessa,mutta myös sisällä huolehdimme lapselle tilaisuuksia ja turvallisen tilan omien taitojenharjaannuttamiseen.

Liikuntavälineet turvallisia jahyväkuntoisia. Oma liikuntasali tilava.

Piha on haasteellinen ja kiehtovaliikuntapaikka.

Lähiluonto ja metsätkin ovatliikuntapaikkoja.

Vuodenaikojen mukaisetliikuntamahdollisuudet: luistelu, hiihto,pihatyöt, pulkkamäki.

Sisätilojen monipuolinenliikuntakäyttö (liikuntavälineitäon saatavilla, auloja ja käytäviäideoidaan liikkumiseensopiviksi)

Olympialaiset, rusettiluistelu, itsenäisyyspäiväntanssiaiset, konttauskisa ja pihatalkoot ovatlapselle hauskoja yhdessäolon ja liikkumisenhetkiä ja odotettuja vuosittaisia tapahtumia

Liikkumisesta iloa ja hyvää oloa..

Opetamme perinteisiä pihaleikkejä.

Huolehdimmepäivittäisestämahdollisuudestaliikkumiseen ja ulkoiluun.

Tuemme lasten erityisiätarpeita (psykomotorinenkerho, sherbourne-liikunta,kilikerho)

Innostamme lasta liikkumaan.

Järjestämme ohjattualiikuntaa viikoittain.

Arvioimme ja seuraamme lastentaitojen kehittymistä.

Luistelu- ja pelikenttä,leikkipuisto, jäähalli,uimahalli.

Lapsen motoriset taidot ja oman kehon hallinta

kehittyvät.Päivittäiset liikuntamahdollisuudet: kiipeily,temppuilu, mailapelit, ruutuhypyt, pihaleikit,

pulkkamäki jne.Lapsen luottamus omiin taitoihin lisääntyy.

14

Tutkiminen

Kun lapsi tutkii ympäristöään tulee kasvattajan olla herkkä huomaamaan lapsenkiinnostus ja tarjota hänelle mahdollisuus tehdä havaintoja ja kokeilla. Järjestämmesaataville tarvittavaa materiaalia ja välineistöä, mikä innostaa lasta oppimaan. Lapsenkysymyksiin mietitään vastauksia yhdessä.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Muovaillessa, maalatessa, soittaessa tai musiikkia kuunnellessaan lapsi nauttii ja saaelämyksiä. Annamme lapselle mahdollisuuden harjoitella monipuolisestikuvaamataidon, askartelun ja käsitöiden tekemisen taitoja sekä rohkaisemme lastakokeilemaan ja löytämään itselleen mieluista toimintaa. Musiikki on lapsen arjessa eritavoin päivittäin nautittavana mutta juhlat, konsertit ja vierailut ovatkin jomieleenpainuvia kokemuksia.

Kasvun seuraaminen: kukkienistuttaminen ja siementen kylväminen jahoitaminen.

Kokeileminen: jään sulattaminen, värjäysjne.

Luontoon ja lähiympäristöönretkeily.Tutkimusvälineitä saatavilla (luupit,

mittanauha, vaaka jne.)

Akvaarion elämän seuraaminen.

Lapsi oppii asioitaitselleen luontaisellatavalla

Lapsi kokee onnistumisia ja oppimiseniloa

Huolehdimme, että saatavilla on riittävästitutkimiseen innostavaa materiaalia javälineitä.

Huomaamme lapsen kiinnostuksen jainnostamme häntä.

Vastaamme lapsen kysymyksiinja pohdimme niitä yhdessä.

Dokumentoimme lapsen oppimista.

Olemmeennakkoluulottomia,kannustamme jainnostamme.

Lapsi oppii syy- ja seuraussuhteita

Ongelmanratkaisukyky vahvistuu

Tieto karttuu

Yritys, erehdys ja oivallus

Vierailut: Heureka,luonnontieteellinenmuseo

Kierrättäminen omaan kierrätyspisteeseen jaläheisiin keräyslaatikoihin.

Monipuolinen oppimismateriaali ja kirjat

15

2.4. Varhaiskasvatuksen sisällöt

Lapset oppivat päiväkodissa erilaisissa tilanteissa ja vuorovaikutuksessa aikuisten jaleikkitovereiden kanssa. Kasvattajien tehtävänä on välittää ja näyttää lapsilleympäröivästä maailmasta tutkittavaa ja pohdittavaa. Sisältöjen valintaan vaikuttavatlasten kiinnostuksen kohteet. Sisällöt liitetään lapsen kokemusmaailmaan jalähiympäristöön, jotta ovat konkreettisia lapsille ja siten innostavat oppimaan.

Luonnontieteellinen näkökulma

Päiväkoti Saanan lähiympäristöstä ja pihapiiristä löytyy hyvät mahdollisuudetympäröivän luonnon ilmiöiden ja tapahtumien seuraamiseen. Pihapiiri on luonnonehtymätön tarkastelukohde, jossa tutkitaan ötököitä, kaivetaan maaperää, ihmetelläänmullasta nousevia kasveja ja huomataan sään mukanaan tuomat ihmetyksen aiheet;jääriite, purot, rapisevat lehdet ja lumikinokset. Pihapiirissä vilisee oravia ja tilhetherkuttelevat pihlajamarjoilla. Iän karttuessa lähdemme tutkimaan lähimetsiä.Päiväkodissamme toteutetaan myös luontoretkiä. Myös muut retket lähiluontoon taimeren rannalle laajentavat lapsen tuntemusta luonnosta.

Päiväkodissamme on akvaario, jonka vedenalainen elämä houkuttelee tutkimaan jakyselemään. Istutamme keväisin siemeniä ja tutkimme, miten mullan alta nousee

Toimintaympäristö rakennetaanviihtyisäksi ja esteettiseksi.

Päiväkodin yhteiset lauluhetket (jokatoinen viikko) teatteriesitykset,taidenäyttelyt ja juhlat.

Päiväkodin taidepajassa voi keskittyä jakokeilla erilaisia materiaaleja.Luonnossa voi kokeilla erilaisiamateriaaleja.

Lapsella on mielekästätoimintaa (maalaaminen,muovailu, laulaminen,musiikin kuuntelu)

Lapsi kokee taide-elämyksiä ja nauttii.

Lasten työt ovatarvostavasti ja kauniistiesillä.

Dokumentoimmelapsen työskentelyä.

Annamme aikaa ja materiaalejalapsen saataville.

Annamme lapselle kannustavaapalautetta ja rohkaisemme häntä.

Opetamme käsittelemään hyvinja arvostavasti välineitä, soittimiaja teatteritarvikkeita.

Lapsen mielikuvitus ja leikki saavat aineksia

Lapsen taidot kehittyvät musiikissa,ilmaisussa, kuvataiteissa.

Lapsen aistit kehittyvät.

Lapsi iloitsee tekemästään ja nauttii yhdessä

puuhailusta muiden lasten kanssa.

Tuomme oman osaamisemme javahvuutemme käyttöön. (luonto-musiikki/teatteri-, kuvataide- ja liikuntatiimitsuunnittelevat ja toteuttavat toimintaa kaikillelapsille).

Ohjaamme jaopetamme lapselletaitoja ja tekniikoita.

Päiväkodin vierailijat:teatteriesitykset ja konsertit(1-2 krt/vuosi)

16

hyvässä hoidossa taimia. Lapset tutkivat luonnonilmiöitä myös mittaamalla jahavainnoimalla (pituusmitat, tilavuusmitat, magneetit, taskulamput, luupit). Kirjat jakartat ovat lasten ulottuvilla.

Myös lapsen oma kasvaminen on kiinnostavaa. Seuraamme kasvua mittaamalla jakeskustelemme hyvästä ravinnosta, terveellisestä ruuasta ja terveydestä. Seuraammesäiden ja lämpötilojen vaihtelua, pohdimme sopivaa pukeutumista ja pihapiirissätapahtuneita vuodenaikojen muutoksia.

Saanassa on oma kierrätyspiste, jonne huolehdimme kierrätettävät jätteet. Päiväkodinhenkilökunnan luontotiimi järjestää vuosittain luontoteemaan liittyviä päiviä(sadonkorjuujuhlat, kierrätyspäivä, jalanjälkipaja tms.).

Esiopetustoiminnassa pohdimme lapsen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita.Aamupiirissä keskustelemme sään vaihteluista ja vuodenaikojen muutoksesta.Metsämörriretket ovat osana esiopetusta. Retkillä opitaan tuntemaan, kunnioittamaanja suojelemaan luontoa sekä koetaan luonto eri aistien kautta. Lähiympäristööntehtävät retket innostavat lasta oppimaan ja nauttimaan luonnon tärkeydestä.Esiopetusikäiset huolehtivat kierrätystarvikkeidenkuljettamisesta jakierrätyspapereiden lajittelusta.

Historiallis-yhteiskunnallinen näkökulma

Päiväkodissamme järjestetään säännöllisesti isovanhempienpäivä, jonne mummit javaarit ovat tervetulleita. Laulamme ja leikimme perinneleikkejä yhdessä.Kalevalanpäivän aikoihin perinteet ovat mukana toiminnassamme vaikkapaperinneruokaviikon, vanhojen esineiden näyttelyn tai näytelmän muodossa.

Päiväkotimme elämään kuuluu myös oma mummimme, joka viikoittain vieraileepienten lasten ryhmässä laulattamassa ja satuja kertomassa.

Lapsen oma kasvu ja elämänvaiheet tulevat tutuksi kasvun kansiota kootessamme.Omat vauva-ajan valokuvat ja kädenjäljet ovat lapsista kiinnostavia ja herättävätkysymyksiä ajasta, menneestä ja tulevasta. Valokuvakansioista voi tutkia ja muistellaviime aikojen tapahtumia.

Ympäröivän yhteiskunnan tapahtumat välittyvät myös lasten arkeen. Keskustelemmeajankohtaisista uutisista. Merkittävimmät uutiset siirtyvät lasten leikkeihin tai niistäjärjestetään yhteinen päiväkotitapahtuma (olympialaiset, itsenäisyyspäivänvastaanotto jne.). Kaupunkiimme tutustumme vierailemalla silakkamarkkinoilla,joulukadulla, talvipuutarhassa, osallistumalla näyttelyihin ja tekemällä vaikkapamuseoretken.

Esiopetuksessa edellisten lisäksi seuraamme lähiympäristön muuttumista jakehittymistä, kun alueen rakentaminen tuo naapuriimme uusia kerrostaloja jaasukkaita. Lisäksi keskustelemme ajankohtaisista yhteiskunnan tapahtumista jaasioista.

17

Matemaattinen näkökulma

Pienet lapset tutustuvat matematiikan maailmaan arjen tilanteissa ja leikkiessään.Laskemme varpaita, laulamme kolmesta variksesta, vertaamme kumpi duplo-torni onkorkeampi ja puhallamme kaksi syntymäpäiväkynttilää. Käsitteet vähän tai paljontulevat tutuksi vaikkapa puurolautasella.

Isommat lapset oppivat muotoja, vertailua ja luokittelua omaehtoisesti leikkivälineistönja pelien avulla. Lasten saatavilla on monipuolista materiaalia, joiden avulla lapsi voimitata, lajitella ja kokeilla (värilaboratorio, viivaimet, lajitteluhahmot tms.). Erilaisetrakentelusarjat tukevat matemaattista ajattelua ja ongelmaratkaisukykyä. Numerot jaaikakäsite tulevat tutuksi esimerkiksi aamupiirissä yhdessä kalenteria tutkiessamme taikelloa seuratessamme. Liikunta- ja sääntöpelit opettavat leikinomaisestijärjestyslukuja, muotoja ja määriä. Lapsen looginen ajattelu ja matemaattiset taidotkarttuvat päiväkodin kaikessa toiminnassa. Kauppaleikit, jumppahetket, pöytienkattaminen ovat päivittäisiä hetkiä, joissa aikuinen tukee ja tarjoaa mahdollisuudenlapselle harjoitella tai tutustua matematiikkaan.

Esiopetuksessa on tarkoitus luoda pohjaa ja herättää kiinnostusta matematiikanoppimiselle. Aikuisen positiivinen asenne matematiikkaa kohtaan on ensiarvoisentärkeää: numerot esillä lapsen tasolla ryhmähuoneessa, lapsen ohjaaminenymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja lapsen matemaattisen ajattelunkehittäminen. Kehittymistä edistävät: luokittelu, vertailu, mittaaminen, painomitat,geometriset muodot, avaruudelliset suhteet, lukukäsite, lukujonot, järjestysluvut,numero-lukumäärä vastaavuus aika ja tilastot. Mittaamme esimerkiksi multilinkeillä,kuinka pitkä on huoneen pituus, vertailemme vaateripustimella punniten lelujen painoatai etsimme ryhmähuoneesta erilaisia muotoja. Lisäksi harjoittelemme luovaaongelmaratkaisutaitoa ja opettelemme löytämään ja käyttämään matematiikkaaarkielämässä; päättely, lasten lukumäärän laskeminen, lämpömittarit, kokonainen-puolikas, vähän-paljon. Käytämme myös Kisu Pikkukuun kirjaa matematiikanoppimisessa.

Uskonnollis-katsomuksellinen näkökulma

Päiväkoti Saanan perheissä on monien eri uskontojen ja elämänkatsomustenedustajia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja esiopetussuunnitelmaatehdessämme sovimme perheen kanssa yhteisistä käytännöistä myös uskonnollistenja elämänkatsomuksellisten asioiden suhteen. Kysymme, voiko lapsi osallistuakirkollisiin tilaisuuksiin ja kuinka paljon lapsi voi olla mukana päiväkodissajärjestettävissä tapahtumissa, joissa kristillinen arvomaailma tulee esille. Huomioimmemyös perheiden uskontokuntien mukaiset ruokavaliot.

Joka vuosi vietämme kirkollisia juhlia: adventtihartaus ja joulujuhla kuvaelmineenpäiväkodissa, joulukirkko ja pääsiäiskirkko Mellunmäen seurakuntakeskuksessa taiMikaelin kirkossa. Isommat lapset voivat osallistua myös joulupolkulle Saalem-seurakunnassa tai seurakunnan järjestämään pääsiäisvaellukseen. Juhlapyhienyhteydessä laulamme myös hengellisiä lauluja. Esikoululaisilla on mahdollisuusosallistua myös kirkolla järjestettäviin tutustumiskäynteihin. Muista uskontokunnista

18

tuleville lapsille järjestämme oheistoimintaa ja mahdollisuuksien mukaan myös heidänkanssaan käsitellään eettisiä asioita.

Kirkollisten juhlien yhteydessä esille tulevat kysymykset, jotka koskevat syntymää jakuolemaa. Vastaamme lapsen kysymyksiin ottamalla huomioon perheenvakaumuksen ja lapsen ikätason. Tuemme lapsen ja perheen näkemystä.Toimimme hyvässä yhteisymmärryksessä perheiden kanssa, joilla on erilainenelämänkatsomus tai uskonto. Avoin keskustelu ja kunnioittava suhtautuminenerilaisuuteen ja eri kulttuureihin poistaa ennakkoluuloja.

Eettinen näkökulma

Eettinen kasvatus nivoutuu päiväkodissamme lähes kaikkeen toimintaan,esiopetusikäiset mukaan lukien. Lasten kysymykset ja pohdinnat tulevat esilleaamupiirissä, ruokapöydässä, lepohetkelle mentäessä, sylihetkissä ja ihan missätahansa tilanteissa. Me aikuiset saamme päivittäin pohdittavaksemme niin eettisiä kuinmoraalisiakin kysymyksiä. Lasten riitatilanteita selvitellessämme törmäämmepohdintoihin oikeasta ja väärästä, toisen kunnioittamisesta, hyvästä, pahasta jaoikeudenmukaisuudesta. Jokainen lapsi joutuu kohtaamaan myös pettymyksiä.Nimeämme tunteita lapsen kanssa ja rohkaisemme ja kannustamme ilmaisemaantunteita sanallisesti. Kehumme aina, kun lapsi selviää pettymyksestään.

Pelot ja ahdistuksetkin kuuluvat lapsen elämään. Päiväkodissamme on myös sodanjaloista paenneita perheitä, joiden lapsilla on paljon omakohtaisia kokemuksia pelostaja ahdistuksesta. Autamme heitä käsittelemään pelkoja ja annamme turvallisen paikantunteiden käsittelylle leikin avulla, kuuntelemalla lasta ja olemalla lapsen saatavilla.Lapset saavat leikkiä pois pelkonsa. Pyssyleikkejä ei kielletä. Kirjojen avullakäsittelemme lasten pohtimia eettisiä kysymyksiä. Niitä voi lähestyä lukemallalastenkirjoja, jotka kertovat esimerkiksi ystävän menettämisestä, kuolemasta taiperheriidoista.

Hyviä tapoja ja toisten kunnioittamista harjoittelemme myös päivittäisissä tilanteissa.Aamuisin toivotamme hyvää huomenta, päiväkodista lähtiessä kättelemme hyvästiksi,ruokapöydässä harjoittelemme vuoron odottamista ja ystävällisesti pyytämistä sekämuita kohteliaita tapoja.

Esteettinen näkökulma

Pienet lapset saavat kokemuksia ja tekevät havaintoja ympäristöstään kaikkien aistienvälityksellä. Annamme lapselle mahdollisuuden saada elämyksiä ja kokemuksia omantekemisen, osallistumisen ja havaintojen kautta. Lapsella on saatavilla materiaalia javälineitä maalaamiseen, piirtelyyn, askarteluun ja muovailuun. Katuliidut jasaippuakuplien puhaltaminen ulkosalla kuuluvat kesään. Lapsia rohkaistaankokeilemaan. Pienillä lapsilla välineet ja materiaalit ovat turvallisia. Tärkeää ontekemisen ilo!

19

Toimintaympäristön siisteys ja järjestys antavat lapselle mallin. Opettelemmesiistimään jäljet ja huolehtimaan leikkitiloistamme. Lasten työt asetellaan kauniistiesille ja tilat sekä tarvikkeet houkuttelevat toimimaan.Musiikki kuluu lasten päivittäiseen arkeen. Lasten kanssa lauletaan aamupiirissä jalauluhetkissä ja vaikkapa pukiessa, musiikkia kuunnellaan päivälevolle mentäessä jatoisinaan myös piirrellessä. Kokoonnumme yhdessä joka toinen perjantai laulamaan jamusisoimaan.

Esiopetuksessa edellisten lisäksi vietämme elämyksellisiä syntymäpäiväjuhlia, joissajokainen lapsi saa vuorollaan olla huomion keskipisteenä. Hauskat teemapäivät esim.kummitusjuhlat ja naukujaiset tuovat juhlaa ihan tavalliseen arkeen. Lapset osallistuvaterilaisiin taidepajoihin muutaman kerran vuodessa. Jokainen esikoululainen onvuorollaan viikon taiteilija ja hänen työnsä on arvokkaasti esillä koko viikon. Lisäksilapset keksivät, kirjoittavat ja kuvittavat itse omia satukirjoja.

2.5. Esiopetus

Helsingissä noudatetaan 31.1.2005 päivättyä Helsingin esiopetuksen opetussuun-nitelmaa. Esiopetuksen toiminta-aika on päiväkodissamme klo 8.30-12.30.Esiopetuksen tehtävänä on antaa tasavertaiset kouluvalmiustaidot sekäennaltaehkäistä mahdollisia oppimisvaikeuksia. Oppimiskäsityksemme mukaan lapsion aktiivinen oppija, joka oma-aloitteisesti hakee ja kyselee tietoa. Oppimisessa ontärkeää elämyksellisyys ja kokemuksellisuus.

Toimintaperiaatteenamme on eheyttävä esiopetus, jossa toiminnassa yhdistyy eriorientaatioalueet. Oppimisprosessi on tärkeä, ei lopputulos. Käytämmeyhteistoiminnallisia oppimisen periaatteita joka meillä tarkoittaa, että oppiminentapahtuu pienryhmissä, lapsen kehitystaso huomioon ottaen. Toiminnan lähtökohtanaon leikki, sosiaaliset taidot, omatoimisuuteen tukeminen, tutkiminen, kokeilu ja huumorijoka rikastuttaa arkeamme.

Teemme yhteistyötä lähikoulujen alkuopetuksen kanssa. Mellunmäen ala-asteen jalähipäiväkotien kanssa olemme laatineet yhteistoimintasuunnitelman, jonka mukaantoteutamme yhteistyötämme. Päivähoitoalueellamme toimii alueellinenoppilashuoltoryhmä, joka koostuu terveydenhoidon, perheiden palveluiden, koulun japäivähoidon työntekijöistä. Esiopetusvuoden alussa päiväkodin esikouluopettajat,alueemme kiertävä erityislastentarhanopettaja ja päiväkodin johtaja kokoontuvatoppilashuoltoryhmänä keskustelemaan ja suunnittelemaan esikoululaisten mahdollistatuen tarvetta tulevana vuonna.

2.6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus

Päiväkotimme asiakaskunnassa on yhä kasvava joukko lapsia eri kieli- ja kulttuuritaustoista. Kun lapsi, jonka äidinkieli on joku muu kuin suomen kieli, tulee päiväkotiin, aloitamme hänen suomen kielen opetuksensa mahdollisimman nopeasti.

Varmistamme myös, että lapsen oman äidinkielen kehitystä tuetaan. Keskustelemmeperheiden kanssa siitä, että oman äidinkielen oppiminen on tärkeää ja että se onedellytys suomen kielen oppimiselle.

20

Suomi toisena kielenä -opetus toteutuu parhaiten ja luontevimmin osana jokapäiväistätoimintaa. Suomen kielen oppiminen tapahtuu sekä spontaanisti että ohjatustipienryhmissä tai yksilöllisesti. Arjen pukemis- ja riisumistilanteet, joissa nimetäänvaatekappaleita, lasketaan nappeja, nimetään värejä, verrataan kenkien kokoja jalorutellaan, ovat oivallisia kielen oppimistilanteita.

Suomen kielen oppimiseen tarkoitettu materiaali on paljolti samaa, jota käytetäänsuomenkielistenkin lasten opetuksessa. Hyödynnämme myös materiaalia, jotakäytämme erityisopetuksessa. Aamupiirissä käymme päiväjärjestyksen kuvien avulla,kuvitamme satujen kerrontaa, kuvitamme lauluja, rytmitämme sanoja ja lauseita. Hyväkielen kehitystä tukeva toimintatapa on musiikki, jossa rytmi ja toistot auttavat lastajäsentämään kieltä.

Meillä Saanassa toimitaan paljon pienryhmissä. Erityisesti suomen kielen oppimistatukevia ovat Kili-kerhot, joissa on neljä lasta kerrallaan. Käytämme suunnittelun,toteutuksen ja arvioinnin perustana Suomi toisena kielenä opetuksen vuosiympyrää.Sen mukaan teemme Kettu-kartoitukset kaksi kertaa vuodessa, samoin kuin täytämmes2-seurantalomakkeen jokaisesta lapsesta sekä huolehdimme, että jokaisen lapsens2-seurantalomake lähtee kouluun Leopsin mukana.

3. Päiväkodin sisäinen kehittämistehtävä

3.1 Arviointi

Päiväkoti Saanassa asetamme jokaisen toimintakauden alussa tavoitteet toiminnalle,jota arvioimme säännöllisesti. Arviointi on jatkuvaa ja yksi työvälineistämme. Tiimitarvioivat toimintaansa kerran viikossa pidettävissä tiimipalavereissa. Kerran vuodessakäymme esimiehen kanssa kehityskeskustelut. Keskustelut perustuvat omaanitsearviointiin ja yhteisten tavoitteiden laatimiseen.

Vanhemmilla on mahdollisuus arvioida toimintaamme kerran vuodessaasiakaskyselyjen avulla. Teemme vanhempien kanssa yhdessä lapsenvarhaiskasvatussuunnitelman, jota arvioimme säännöllisesti. Esiopetusikäisilleteemme syksyllä tavoitteet, joita arvioimme yhdessä vanhempien kanssa. Arviointiinosallistuu myös lapsi.

Arviointimenetelminä käytämme dokumentointia, havainnointia, keskusteluja, Kettu- jalumiukkokartoituksia sekä Kita-kartoituksia. Lasten toiminnan dokumentointivälineinäkäytämme kasvunkansioita. Jokaisella lapsella on oma kansio, johon lasten kanssakeräämme piirustuksia, askarteluja, valokuvia, retkiesitteitä, lapsen tarinoita.Havainnoimme lapsen toimintaa ja kehitystä lapsen leikkiessä, ohjatussa toiminnassa,ulkoillessa ja kaikissa arjen tilanteissa. Kettu- sekä lumiukkokartoitukset on suunniteltukartoittamaan lapsen kielen kehitystä. Kita-kartoituksella saamme tietoa suomeatoisena kielenä puhuvan lapsen kielen kehityksestä kouluvalmiuksia varten.Arviointi on yksi tärkeimmistä kehittämiskohteistamme.

21

3.2 Päiväkodin kehittämistoiminta

Päiväkotimme haluaa kehittää jatkuvasti varhaiskasvatuksen osaamistaan ja taitojaan.Henkilökunnalla on monipuolista osaamista ja koulutusta, jota jaamme sekä tiimeissäkeskustellen että koko työyhteisön kesken. Järjestämme vuosittain 1-2kehittämispäivää sekä 2-4 työiltaa, joissa voimme syventää kasvatus- jatoimintaperiaatteitamme ja jakaa osaamistamme.

Oleellista kehittämistyössä mielestämme on oman toiminnan jatkuva arviointi.Pohdimme yhdessä miksi näin teemme. Yhteisen näkemyksen jakasvatustietoisuuden löytyminen vaatii jatkuvaa keskustelua ja kyseenalaistamista.Henkilökuntamme osallistuu sekä alueelliseen että koko kaupungin järjestämäänoman vastuutehtävänsä suuntaiseen täydennyskoulutukseen.

3.3 Yhteistyötahot ja verkostot

Päiväkoti Saana tekee yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Lapsen asioissa perhe onaina mukana ja osallisena kun lapsen kasvun tukemiseksi tarvitsemme vuoropuheluaasiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Päiväkoti tarvitsee toimiakseenmyös erilaisten palveluja tarjoavien kumppaneiden verkostoa. Yhteistyössä haluammeolla aktiivisia ja aloitteellisia. Tarvitsemme monipuolista yhteistyötä, jotta voimmetarjota ammattitaitoista ja hyvää päivähoitoa lapsille ja perheille.

22

Päiväkotimmeyhteistyökumppanit

Päiväkoti Saana

…kun perhe tarvitsee tukea.

…kun lapsi on esiopetuksessa.

… kun lapsi tarvitsee erityistä tukea.

…jotka ohjaavat tai osallistuvat toimintaamme.

…toimintamme tukena.

…kun lapsella on eri kieli- tai kulttuuritausta.

-kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto)

-terveydenhoitaja

-neuvolapsykologi

-puheterapeutti,

- fysioterapeutti,

- toimintaterapeutti

- fysiatri

-s2-opettaja

-tulkkipalvelu

- valmistava opetus

-kulttuuripalvelut:: kirjasto, museot, Annantalo ym.

-tilakeskus: talonmies, isännöitsijä

-päivähoidon ruokahuolto- ja siivoustyönohjaus

- työterveyshuolto

-poliisi, pelastuslaitos

-perheneuvola

-kotipalvelu

-lastensuojelu

-perhetyöntekijä

-asukaspuisto Luosto

-srk:n palvelut

-alueen lapsiperheitä tukevat projektit

- esiopetuksen oppilashuoltoryhmä- alueen ala-asteet

- alueellinen erityisopettaja (aero)

- koulupsykologi

- erityisopetus

- päivähoitoalueen päällikkö

- alan oppilaitokset ja tutkimus

-päivähoidon vastuualue

-alueen muut päiväkodit ja perhepäivähoito

-sijaisvälitys Seure

-lasten ja nuorten sairaala

-vammaisneuvola

- lasten arviointipoliklinikka

- ympäristö- ja terveystarkastajat