7/2004 Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2003...Elintarvikeviraston julkaisuja 7/2004 9 Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2003 National Food Agency of Finland Publishing date August/2004

3

7/2004

Ruokamyrkytykset Suomessavuonna 2003

Helsinki 2004

Elintarvikeviraston julkaisuja 7/2004

Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2003 4

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Elintarvikevirasto, EELA ja KTL esittävät parhaimmat kiitokset kaikille julkai-sun laadintaan osallistuneille yhteistyötahoille. Seuraavat henkilöt ovat anta-neet arvokasta asiantuntija-apua julkaisun kokoamisessa:

Tuula AaltoKyösti Siponen

Marjaana HakkinenHenry KuronenTuula PirhonenLeila Rantala

Ilkka MiettinenPetri RuutuSusanna Lukinmaa

Carl-Henrik von BonsdorffLeena Maunula

Kuntien terveydensuojelu- ja terveysviranomaisten työn tuloksena saadaanruokamyrkytysepidemioita koskevat tiedot kerättyä Elintarvikeviraston ylläpi-tämään kansalliseen ruokamyrkytysrekisteriin ja siten myös laajaan kansain-väliseen käyttöön. Ruokamyrkytysepidemioiden seuranta ja rekisterinpito eiolisi lainkaan mahdollista ilman kunnallisten viranomaisten arvokasta työpa-nosta. Elintarvikevirasto kiittää kuntien viranomaisia tämän tärkeän ja näky-vän tehtäväkentän hyvästä suorituksesta.

Lääninhallitukset ovat osallistuneet selvitystyön koordinointiin alueellaan.

Kiitokset

Elintarvikevirasto

Eläinlääkintä- jaElintarvike-tutkimuslaitos

Kansanterveys-laitos

Helsingin yliopisto

Kunnat

Lääninhallitukset


Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 20035

Elintarvikevirasto Julkaisuaika Elokuu/2004

Hatakka Maija, Johansson Tuula, Kuusi Markku, MaijalaRiitta, Pakkala Pekka ja Siitonen Anja


Vuonna 2003 Suomessa todettiin 33 ruokamyrkytysepidemiaa. Niistä kaksikolmasosaa oli elintarvikevälitteisiä (22/33; 67 %) ja yksi kolmasosa talous-vesivälitteisiä (11/33; 33 %). Vesiepidemioita raportoitiin poikkeuksellisenpaljon, mutta ne olivat kahta yli sata henkilöä sairastuttanutta tapausta lu-kuun ottamatta melko pieniä. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairas-tuneen 488 ja talousveden välityksellä 565 henkilöä.

Kunnat ilmoittivat vuonna 2003 Elintarvikevirastolle yhteensä 67 kotimaises-ta epidemiasta. Puolet näistä epidemioista (33/67; 49 %) oli sellaisia, joissatutkimustulosten perusteella oli osoitettavissa yhteys elintarvikkeisiin ja/taitalousveteen. Muissa raportoiduissa epidemioissa (34/67; 51 %) ei sen si-jaan ollut todisteita ruokamyrkytyksestä. Myös puutteelliset selvitykset johti-vat epidemioiden karsimiseen ruokamyrkytysepidemioiden ryhmästä. Ruo-kamyrkytysepidemiaepäilyt tulee aina tutkia riittävän kattavasti. Selvitykseentulee sisältyä epidemiologinen tutkimus, näytteiden otto ja laboratoriotutki-mukset sekä epidemiaan johtaneiden seikkojen huolellinen selvittäminen jaarviointi, jottei toisaalta yrittäjien eikä toisaalta kuluttajien oikeusturva vaa-rannu puutteellisten selvitysten vuoksi.

Merkittävä elintarvikevälitteinen epidemia oli kuorittujen porkkanoiden väli-tyksellä levinnyt suuri Yersinia pseudotuberculosis-epidemia (yli 100 sairas-tunutta) keväällä Kotkan ja Tampereen seudulla. Molemmissa tapauksissaporkkanat olivat peräisin samalta tilalta, jossa porkkanat oli myös kuorittu japakattu.

Streptococcus equi spp. zooepidemicus aiheutti vakavan infektion yhdeksäl-le henkilölle. Kaikki sairastuneet olivat sairaalahoidossa. Ruokamyrkytyksenvälittäjäksi osoittautui pastöroimattomasta maidosta tehty kutun tuorejuusto.Tämä epidemia osoitti jälleen, että pastöroimattoman maidon ja siitä tehtyjentuotteiden nauttimiseen liittyy huomattava ruokamyrkytysriski.

Yleisin ruokamyrkytysten aiheuttaja oli edelleen norovirus (aiemmin Nor-walk-like virus ja kalikivirus). Se oli syynä neljään (18 %) elintarvikevälittei-seen epidemiaan. Vesiepidemioista sen sijaan lähes puolet (5/11; 45 %) olinoroviruksen aiheuttamia. Ulkomaiset saastuneet pakastevadelmat aiheutti-vat marjakakun välityksellä mittavan epidemian toukokuussa. Yleisin syyelintarvikevälitteisiin norovirusepidemioihin löytyy kuitenkin heikosta tai

Kuvailulehti

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Julkaisija

Tekijät

Julkaisun nimi

Tiivistelmä



puutteellisesta keittiöhygieniasta. Noroviruksen aiheuttamiin vesiepidemioi-hin oli syynä putkiston rikkoutuminen, porakaivon saastuminen sekä kahdes-sa tapauksessa pintaveden käyttö juomavetenä.

Ruokamyrkytysepidemioiden syntyyn vaikuttavina tekijöinä raportoitiin keit-tiöhygieniaan liittyviä puutteita lähes puolessa (10/22; 45 %) elintarvikevälit-teisistä epidemioista. Vesiepidemioiden syinä olivat usein haja-asutusaluei-den vesihuollon ongelmat.

Ruokamyrkytys, ruokamyrkytysepidemia, yersinia, Streptococcus zooepide-micus, norovirus


ISSN (nid.) 1458-168X ISBN (nid.) 951-732-218-6ISSN (pdf) 1459-0212 ISSN (pdf) 951-732-219-4

Sivuja 38 + liitt. Kieli suomi

Luottamuksellisuus Julkinen Hinta 10,10 euroa

Elintarvikevirasto, puh. (09) 3931 530, 3931 526, fax (09) 3931 [email protected], www.elintarvikevirasto.fi

Elintarvikevirasto

Edita Express Pasila, Helsinki 2004

Asiasanat

Julkaisusarjannimi ja numero

Julkaisun teema

Julkaisun myynti/jakaja

Julkaisunkustantaja

Painopaikka ja-aika

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



Presenta-tionsblad

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Utgivare

Författare

Publikationenstitel

Sammandrag

Livsmedelsverket Utgivningsdatum Augusti/2004

Hatakka Maija, Johansson Tuula, Kuusi Markku, MaijalaRiitta, Pakkala Pekka och Siitonen Anja

Matförgiftningar i Finland 2003

År 2003 konstaterades 33 matförgiftningsepidemier i Finland. Två tredjedelarav dem var livsmedelsburna (22/33; 67 %) och en tredjedel av dem härstam-made från dricksvattnet (11/33; 33 %). Exceptionellt många vattenburna epi-demier inrapporterades, men de var relativt små med undantag för två fall dåöver hundra personer drabbades. 488 personer anmäldes ha insjuknat i livs-medelsburna och 565 personer i hushållsvattenburna epidemier.

Kommunerna anmälde år 2003 sammanlagt 67 inhemska epidemier till Livs-medelsverket. Hälften av dessa epidemier (33/67; 49 %) var sådana att manutgående från undersökningar kunde påvisa ett samband till livsmedel och/eller hushållsvattnet. I de övriga epidemierna (34/67; 51 %) konstateradesdäremot inte några bevis på matförgiftning. Bristfälliga utredningar leddeockså till att epidemier inte klassificerades som matförgiftningsepidemier.Misstänkta matförgiftningar skall alltid undersökas tillräckligt noggrant. Ut-redningen skall inkludera en epidemiologisk undersökning, provtagning ochlaboratorieanalyser och en noggrann utredning och bedömning av orsakernatill epidemin så att å ena sidan företagarnas och å andra sidan konsumenter-nas rättsskydd inte äventyras till följd av bristfälliga utredningar.

En betydande livsmedelsburen epidemi var den stora Yersinia pseudotuber-culosis -epidemin (över 100 drabbade) under våren som drabbade Kotka ochTammerfors och som förmedlats via skalade morötter. I bägge fallen härs-tammade morötterna från samma gård, där morötterna också hade skalatsoch förpackats.

Streptococcus equi spp. zooepidemicus förorsakade en allvarlig infektionhos nio personer. Samtliga drabbade vårdades på sjukhus. Förmedlaren vi-sade sig vara färskost av opastöriserad getmjölk. Den epidemin visade än engång att intag av opastöriserad mjölk och av sådan mjölk framställda produk-ter innebär en betydande risk för matförgiftning.

Den vanligaste orsaken till matförgiftningar var fortsättningsvis norovirus (ti-digare Norwalk-like virus och calicivirus). Viruset var orsaken till fyra (18 %)livsmedelsburna epidemier. Av de vattenburna epidemierna förorsakadesåter inemot hälften (5/11; 45 %) av norovirus. Utländska infekterade frusnahallon förorsakade i maj en omfattande epidemi förmedlad via en bärtårta.



○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Nyckelkord

Publikationsse-riens namn ochnummer

Publikationenstema

Beställningar

Förläggare

Tryckeri

Den vanligaste orsaken till livsmedelsburna norovirusepidemier är ändåsvag eller bristfällig kökshygien. De vattenburna epidemierna som norovirusvar orsaken till berodde på trasiga rörledningar, en infekterad borrbrunn och itvå fall på att ytvatten använts som dricksvatten.

Som faktorer som bidragit till uppkomsten av matförgiftningsepidemier inrap-porterades brister i anslutning till kökshygienen i inemot hälften (10/22; 45 %)av de livsmedelsburna epidemierna. Orsaker till de vattenburna epidemiernavar ofta problem med vattenförsörjningen i glesbygderna.

Matförgiftning, matförgiftningsepidemi, yersinia, Streptococcus zooepidemi-cus, norovirus

Livsmedelsverkets publikationer 7/2004

ISSN (nid.) 1458-168X ISBN (nid.) 951-732-218-6ISSN (pdf) 1459-0212 ISBN (pdf) 951-732-219-4

Antal sidor 38 + bil. Språk finska

Offentlighet Offentlig handling Pris 10,10 euro

Livsmedelsverket, tel (09) 3931 530, 3931 526, fax (09) 3931 [email protected], www.elintarvikevirasto.fi

Livsmedelsverket

Edita Express, Böle, Helsingfors 2004



National Food Agency of Finland Publishing date August/2004

Hatakka Maija, Johansson Tuula, Kuusi Markku, MaijalaRiitta, Pakkala Pekka and Siitonen Anja

Foodborne and waterborne outbreaks in Finland in 2003

In 2003, 33 food poisoning epidemics were identified in Finland. Two thirds ofthese were transmitted by food (22/33; 67 %) and one third by domestic wa-ter (11/33; 33 %). The number of food poisoning epidemics transmitted bywater was exceptionally high, but the epidemics were rather small, with theexception of two cases in which more than 100 people were affected. A totalof 488 people were reported to have become ill by food transmission and 565people by domestic water transmission.

Municipalities reported a total of 67 domestic epidemics to the National FoodAgency in 2003. In half of the epidemics (33/67; 49 %) results of investiga-tions showed a connection with food and/or domestic water. In the rest of thereported epidemics (34/67; 51 %) no proof of food poisoning could be found.Some epidemics were also eliminated from the group of food poisoning epi-demics due to deficient investigations. Suspected food poisoning epidemicsshould always be subjected to a sufficiently extensive investigation. In ordernot to endanger the legal safeguards of entrepreneurs on one hand, and ofthe consumers on the other hand, the investigation should entail an epidemi-ological study, sampling and laboratory analyses, as well as careful investi-gation and assessment of the factors that have lead to the epidemics.

In the spring, a significant epidemic transmitted by food in the Kotka andTampere regions was the extensive Yersinia pseudotuberculosis epidemictransmitted by peeled carrots. In both cases the carrots came from the samefarm, where they had also been peeled and packed.

Streptococcus equi spp. zooepidemicus caused a serious infection to nine peo-ple. All the patients required hospitalisation. Investigations showed that the foodpoisoning had been transmitted by goat’s cream cheese made of unpasteurisedmilk. This epidemic once again proved the high risk of food poisoning connectedwith the consumption of unpasteurised milk and products made of it.

The most common cause of food poisonings is still noro-virus (formerly Nor-walk-like virus and calici virus). This virus was the cause in four (18 %) epi-demics transmitted by food. As far as epidemics transmitted by water areconcerned, noro-virus is responsible for almost half of the epidemics (5/11;45 %). In May, an extensive epidemic was caused by berry tarts in which for-eign contaminated frozen raspberries were used. However, the most com-

Description

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Publisher

Authors

Title

Abstract



Keywords

Name and numberof publication

Theme

Distributor

Publisher

Printed in

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

mon cause of noro-virus epidemics transmitted by food is poor or deficientkitchen hygiene. In water epidemics caused by noro-virus, the reason wasdamaged piping, contamination of a bore well and in two cases the use ofsurface water as drinking water.

In almost half of the food poisoning epidemics transmitted by food (10/22;45 %) deficient kitchen hygiene was reported as a contributing factor. Prob-lems of water supply management in sparsely populated areas were oftenthe cause in epidemics transmitted by water.

Food poisoning, food poisoning epidemic, yersinia, Streptococcus zooepi-demicus, noro-virus

National Food Agency publications 7/2004

ISSN (nid.) 1458-168X ISBN (nid.) 951-732-218-6ISSN (pdf) 1459-0212 ISSN (pdf) 951-732-219-4

Pages 38 + app. Language Finnish

Confidentiality Public Price EUR 10,10

National Food Agency, Tel. (09) 3931 530, 3931 526, fax (09) 3931 [email protected], www.nfa.fi

National Food Agency

Edita Express, Pasila, Helsinki 2004



○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Sisällysluettelo

1........ Johdanto ........................................................................................15

2........ Ruokamyrkytysten selvitys ............................................................162.1 Sosiaali- ja terveysministeriön ohje ...........................................162.2 Kansanterveyslaitoksen ohje epäilyilmoituksen tekemisestä ..162.3 Elintarvikevirasto – kansallisen ruokamyrkytysrekisterin

ylläpitäjä ....................................................................................162.4 Viranomaisten yhteistyö ............................................................16

3....... Ruokamyrkytysepidemiat Suomessa 1975–2003 ..........................18

4....... Aineisto vuonna 2003 .....................................................................204.1 Epäilyilmoitukset .......................................................................204.2 Selvitysilmoitukset ....................................................................20

5....... Ruokamyrkytysten aiheuttajat ........................................................215.1 Elintarvikevälitteiset epidemiat .................................................23

5.1.1 Bakteerit ...........................................................................23Clostridium perfringens ...................................................23Streptococcus equi spp. zooepidemicus .........................23Yersinia enterocolitica ......................................................24Yersinia pseudotuberculosis ............................................24

5.1.2 Virukset ............................................................................245.1.3 Kemialliset aiheuttajat ......................................................255.1.4 Tuntematon aiheuttaja ....................................................25

5.2 Talousvesivälitteiset epidemiat .................................................25

6....... Välittäjäelintarvikkeet .....................................................................26

7....... Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikat ....................28

8....... Epidemioihin johtaneet virheet .......................................................308.1 Elintarvikevälitteiset epidemiat .................................................308.2 Talousvesivälitteiset epidemiat .................................................31

9....... Näytön vahvuus ..............................................................................329.1 Näytön vahvuuden luokittelun perusteet ...................................329.2 Ruokamyrkytysepidemioiden luokittelu ....................................33

10... Ruokamyrkytysrekisterin ja tartuntatautirekisterin tietojen vertailu .34

11... Johtopäätökset ................................................................................35

12... Kirjallisuus .......................................................................................37



Kuvat tekstissä

Kuva 1. Epäily- ja selvitysilmoituksen tekeminen ja konsultaatio-mahdollisuudet elintarvike- ja vesivälitteisissäepidemioissa .......................................................................17

Kuva 2. Suomessa vuosina 1975–2003 raportoidutruokamyrkytysepidemiat ......................................................18

Kuva 3. Suomessa vuosina 1975–2003 raportoiduissaruokamyrkytysepidemioissa sairastuneiden määrätvuosittain .............................................................................19

Kuva 4. Elintarvike- ja talousvesivälitteisten epidemioidenlukumäärä eri kuukausina Suomessa vuonna 2003 ............22

Kuva 5. Elintarvikevirastolle ilmoitettujen epidemioiden yhteis-määrä (A–E) ja niistä elintarvike/talousvesivälitteisiksiluokiteltujen epidemioiden (A–D) määrät Suomessavuosina1999–2003 ............................................................. 33

Taulukot tekstissä

Taulukko 1. Suomessa vuonna 2003 raportoidutruokamyrkytysepidemiat ja niissä sairastuneiden määrät ...21

Taulukko 2. Suomessa vuonna 2003 raportoidutruokamyrkytysepidemiat aiheuttajan ja koon mukaan .........22

Taulukko 3. Suomessa vuonna 2003 raportoidut elintarvikevälitteisetepidemiat aiheuttaneen elintarvikkeen mukaan ..................27

Taulukko 4. Suomessa vuonna 2003 raportoidut elintarvikevälitteisetepidemiat ruokailupaikan mukaan ......................................28

Taulukko 5. Suomessa vuonna 2003 raportoidut elintarvikevälitteisetepidemiat käsittelyvirheen mukaan.....................................30

Taulukko 6. Ruokamyrkytysepidemioiden luokittelun arviointiperusteet. ..32

Taulukko 7. Ruokamyrkytysepidemioiden luokittelu näytön vahvuudenperusteella Suomessa vuosina 1999–2003 .........................33

Taulukko 8. Ruokamyrkytysrekisterin ja tartuntatautirekisterin tietojenvertailu vuonna 2003 ...........................................................34

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Elintarvikevälitteiset epidemiat Suomessavuonna 2003. ...............................................................40

Liitetaulukko 2. Talousvesivälitteiset epidemiat Suomessavuonna 2003. ...............................................................41

Liitetaulukko 3. Muut Elintarvikevirastoon ilmoitetut epidemiatvuonna 2003. ...............................................................42

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



Liitteet

Liite 1. Sosiaali- ja terveysministeriön ohje Nro 1/021/97 ..........................44

Liite 2. Kansanterveyslaitoksen ohje epäilyilmoituksen tekemisestäDnro 344/44/97 ..............................................................................54

Liite 3. Selvitysilmoitus ruokamyrkytysepidemiasta ja täyttöohje ..............56

Liite 4. Malliraportti: Raportti elintarvike/talousvesivälitteisestäepidemiasta (EVI, EELA, KTL) .......................................................60

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○





○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

1Johdanto

Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruuan tai talousveden nauttimisen välityk-sellä saatua tarttuvaa tautia tai myrkytystä. Ruokamyrkytysepidemialla tar-koitetaan tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut samanlaatui-sen sairauden syötyään samaa ruokaa tai juotuaan samaa alkuperää olevaavettä, ja missä epidemiologisesti kyseinen ruoka tai vesi voidaan todeta sai-rauden lähteeksi. Harvinaisen tai hyvin vakavan taudinaiheuttajan kutenesim. botuliinitoksiinin aiheuttamassa ruokamyrkytyksessä katsotaan ilmoi-tettavaksi epidemiaksi yhdenkin henkilön sairastuminen. Perhe-epidemiallatarkoitetaan ruokamyrkytystä, johon sairastuneet kuuluvat samaan kotitalou-teen. Alueellisessa epidemiassa saastunut elintarvike aiheuttaa sairastumi-sia laajemmalla alueella tai eri paikkakunnilla. Ruokamyrkytyksen aiheuttajavoi olla mikrobi, muu infektiivinen partikkeli tai niiden tuottamat toksiinit, para-siitti, myrkyllinen eläin, kasvi tai sieni tai muu kemiallinen aine.

Elintarvikkeiden ja talousveden välityksellä leviävien epidemioiden selvittä-miseksi, rajoittamiseksi ja ehkäisemiseksi on tarpeellista seurata niidenesiintymistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään mm. valvontatoiminnansuunnittelussa ja uusien epidemioiden ehkäisyssä. Ruokamyrkytysepide-mioiden havaitseminen ja niiden nopea rajoittaminen vaativat valppautta jauseiden viranomaisten välistä yhteistyötä.



2Ruokamyrkytysten selvitys

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

2.1 Sosiaali- ja terveysministeriön ohje

Terveydensuojelulain (763/1994) perusteella kun-tien terveydensuojeluviranomaisilla on velvolli-suus selvittää alueellaan ilmenneet ruokamyrky-tysepäilyt ja ilmoittaa ruokamyrkytysepidemioistavaltion viranomaisille.

Ruokamyrkytysten selvitystyön tehostamiseksi il-moitusmenettelyä uudistettiin vuonna 1997. Erityi-senä uutuutena oli kirjallisen epäilyilmoituksenkäyttöönotto. Sosiaali- ja terveysministeriö lähettitammikuussa 1997 kunnille ohjeet ruokamyrky-tysten seurannasta ja ilmoittamisesta (liite 1). Oh-jeessa suositeltiin edelleenkin ruokamyrkytystenselvitystyöryhmien perustamista kuntiin. Epäilyil-moituksen tarkoituksena on saattaa tieto elintarvi-ke- tai vesivälitteisen epidemian epäilystä mah-dollisimman nopeasti valtakunnallisten valvonta-viranomaisten tiedoksi, antaa heille mahdollisuuskoordinoida epidemian selvittämistä ja ryhtyä ti-lanteen mahdollisesti vaatimiin muihin toimenpi-teisiin. Selvitysilmoitus on yksityiskohtainen ruo-kamyrkytysepidemian selvitys, josta käy ilmi ta-pahtumapaikka ja -ajankohta, altistuneiden ja sai-rastuneiden, sairaalahoitoa tarvinneiden sekämahdollisesti kuolleiden määrät, oireet ja taudin-kuva, välittäjäelintarvike, havaittu virhe elintarvik-keen tai juomaveden käsittelyssä, suoritetut tutki-mukset ja epäilty tai varmistettu aiheuttaja. Selvi-tysilmoitus toimitetaan mahdollisimman pian sel-vitystyön päätyttyä Elintarvikevirastoon (EVI).

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen (liite 1) mu-kaisesti perhe-epidemioista ei tehdä epäilyilmoi-tusta, ellei siihen ole erityistä syytä. On kuitenkinhuomattava, että perhe-epidemiatkin kuuluvatselvityksen piiriin ja niistä lähetetään aina selvitys-ilmoitus EVIin.

2.2 Kansanterveyslaitoksen ohjeepäilyilmoituksen tekemisestä

Vuonna 1997 otettiin käyttöön ruokamyrkytys- javesiepidemioiden epäilyilmoitusmenettely (liite 2).Epäilyilmoituksen yhteydessä kunnallisilla viran-omaisilla on mahdollisuus halutessaan saada no-peasti konsultaatioapua epidemian selvitystyö-hön. Epäilyilmoitus lähetetään Kansanterveyslai-toksen infektioepidemiologian osastolle erityisellälomakkeella, aina telefaksilla. Kansanterveyslai-tos (KTL) välittää tiedon heti EVIlle, Eläinlääkintä-ja elintarviketutkimuslaitos EELAlle, KTLn mikro-biologian ja ympäristöterveyden osastoille, asian-omaiselle sairaanhoitopiirille ja lääninhallitukselle.

2.3 Elintarvikevirasto – kansallisenruokamyrkytysrekisterin ylläpitäjä

Kunnat lähettävät alueellaan selvitetyistä ruokamyr-kytysepidemioista selvitysilmoituksen EVIin, joka yl-läpitää ilmoituksista koottavaa kansallista ruokamyr-kytysrekisteriä (liite 3). EVI toimii Suomen yhdysvi-ranomaisena WHO:n Euroopan alueen ruokamyr-kytysten seurantajärjestelmässä. Seurantajärjestel-män keskuksena toimii Saksan Riskinarvioinnin Ins-tituutti (Federal Institute for Risk Assessment, BfR).Tiedot ruokamyrkytysepidemioista ilmoitetaan vuo-sittain myös EUn zoonoosiraporttiin.

2.4 Viranomaisten yhteistyö

Kunnan ruokamyrkytysten selvitystyöryhmä onavainasemassa epidemian selvittämisessä. Ontärkeää, että ryhmä käynnistää epäillyn epide-mian selvitystyön nopeasti ja huolehtii, että kaikkitarvittavat tutkimukset epidemian selvittämiseksitehdään. Ryhmälle kuuluu myös tiedonkulustavastaaminen tutkimuksia tekevien viranomaisten



○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Kuva 1. Epäily- ja selvitysilmoituksen tekeminen sekä konsultaatiomahdollisuudet elintarvike- ja vesi-välitteisissä epidemioissa.a Elintarvikevirasto lähettää selvitysilmoituksen Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokseen ja Kansanterveyslaitokseen.b Elintarvikevirasto lähettää tiedon Suomen ruokamyrkytysepidemioista vuosittain Berliiniin, Saksan Riskinarvioinnin Instituuttiin

(Federal Institute for Risk Assessment, BfR).

välillä sekä ilmoitukset valtion viranomaisille. Epi-demioiden selvittäminen vaatii hyvää yhteistyötäpaikallisten elintarvikevalvonta- ja tartuntatautivi-ranomaisten sekä elintarvikelaboratorioiden jakliinisen mikrobiologian laboratorioiden välillä.Tärkeitä yhteistyötahoja epidemiaselvityksissäovat myös elintarviketuotantolaitokset. Tiedonkul-ku myös keskushallinnon viranomaisille on välttä-mätöntä, jotta selvitystyötä voidaan tarvittaessakoordinoida (kuva 1).

KTLn, EVIn ja EELAn mahdollisuudet tukea kunnal-lisia viranomaisia epidemioiden selvittämisessäovat parantuneet epäilyilmoituskäytännön myötä.Hyvä ja tiivis yhteistyö viranomaisten kesken onedistänyt ruokamyrkytysepidemioiden havaitsemis-

ta, tutkimusta ja seurantaa Suomessa. Epidemioi-den luokittelu viiteen ryhmään (A–E) näytön vahvuu-den suhteen on tehty EVIn, EELAn ja KTLn yhteis-työnä. Valtakunnallinen ruokamyrkytysten seuran-nan yhteistyöryhmä seuraa ruokamyrkytysepide-miatilannetta, kehittää epidemioiden selvitystyötä jatorjuntastrategioita.

Ruokamyrkytysepidemioiden tutkimustulosten ra-portoinnin helpottamiseksi ja selkeyttämiseksiEVI, EELA ja KTL ovat yhteistyössä kehittäneetmalliraportin ”Raportti elintarvike/talousvesi-välitteisestä epidemiasta” (liite 4). Malliraportinmukaista tulosten esitystapaa toivotaan selvitysil-moituksen liitteeksi.



3Ruokamyrkytysepidemiat

Suomessa 1975–2003

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Vuosi

Suomessa on vuodesta 1975 lähtien kerätty järjes-telmällisesti tietoja ruokamyrkytysepidemioista. Seu-rannan alusta vuoden 2003 loppuun mennessä Suo-messa on raportoitu 1 536 epidemiaa, joista 1 461(95 %) elintarvikevälitteisiä ja 75 (5 %) talousve-sivesivälitteisiä epidemioita (kuva 2) (Hirn ym. 1991,Hirn ja Maijala 1992, Hirn ym. 1992, Hirn ja Myllyniemi1994a, Hirn ja Myllyniemi 1994b, Hirn ym. 1995, Rah-kio ym. 1997, Kukkula 1998, Hatakka ja Wihlman1999, Hatakka ja Halonen 2000, Hatakka ym. 2001,Hatakka ym. 2002, Hatakka ym. 2003).

Vuosien 1975–2003 aikana on raportoitu yhteen-sä noin 64 420 henkilön sairastuneen näissä epi-

demioissa. Heistä noin 35 330 (55 %) sairastuielintarvikkeiden välityksellä ja noin 29 090 (45 %)talousveden välityksellä (kuva 3).

Vuosina 1975–1986 epidemioita rekisteröitiinvuosittain 40–80 (kuva 2). Vuosina 1987–1996epidemioita todettiin vuodessa keskimäärin vainnoin 30. Epäilyilmoitukset otettiin käyttöön vuoden1997 aikana. Jo sinä vuonna ilmoitettujen epide-mioiden määrä (N=68) oli kaksinkertainen verrat-tuna aiempiin vuosiin. Vuosina 1997–2002 kunnattekivät vuosittain noin 100 selvitysilmoitusta epi-demioista. Koska oli ilmeistä, että kaikki rapor-toidut epidemiat eivät olleet elintarvike- tai talous-

Kuva 2. Suomessa vuosina 1975–2003 raportoidut ruokamyrkytysepidemiat.

Vesivälitteiset

Elintarvikevälitteiset

Kpl

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

075 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03



○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Kuva 3. Suomessa vuosina 1975–2003 raportoiduissa ruokamyrkytysepidemioissa sairastuneidenmäärät vuosittain.

vesivälitteisiä, EVI, EELA ja KTL ryhtyivät kehittä-mään epidemioiden luokittelua näytön vahvuudensuhteen. Suoritetun arvioinnin perusteella luoki-teltiin vuosina 1999–2003 elintarvike- ja talousve-sivälitteisiksi epidemioiksi 34–89 % ilmoitetuistakotimaisista epidemioista. Luokittelun käyttöönot-to heijastuu tilastoissa raportoitujen ruokamyrky-tysepidemioiden kokonaismäärän vähenemisenävuoden 1998 jälkeen. Laskua on tapahtunut erityi-sesti elintarvikevälitteisten epidemioiden määräs-sä. Epidemiaselvitystason parantuminen viimevuosina on mahdollistanut epidemioiden arvioin-nin entistä luotettavammin. Luokittelun tavoittee-na on ollut poistaa tilastoista ne epidemiat, joissanäytön vahvuus ei anna riittävää osoitusta tietynelintarvikkeen, ruokailun tai juomaveden merki-tyksestä epidemian välittäjänä tai joissa on ilmeis-tä, että tartunta on tapahtunut muuta reittiä, esim.suoran kosketuksen kautta.

Luokittelun kriteereitä on tarkistettu aloitusvuoden(1999) jälkeen. Kolmen viimeisen vuoden (2001,2002 ja 2003) arviointiperusteet ovat samat, min-kä vuoksi luokittelun tulokset ovat vertailukelpoi-sia. Tavoitteena on ollut luoda järjestelmä, jossaerilaiset epidemiat voidaan luotettavasti luokitellaeri luokkiin ja siten selvittää, kuinka varmasti ai-heuttajaksi todettu patogeeni ja välittäjä voidaanosoittaa epidemian syyksi. Tämä helpottaa riskin-hallintatoimenpiteiden suunnittelemista. Myösnäytön vahvuuden puolesta heikompaan ryh-mään luokitelluista selvitysilmoituksistakin voi-daan saada merkittävää tietoa Suomessa tapah-tuneista ruokamyrkytyksistä. Luokittelu auttaamyös karsimaan tästä tilastosta pois muista syistäjohtuneet epidemiat ja näin rekisterin tiedot pysty-vät paremmin kuvastamaan todellisten raportoitu-jen ruokamyrkytysepidemioiden tilanteen kehitty-mistä Suomessa.

Vuosi

Kpl10000

900080007000600050004000300020001000

075 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03

Vesivälitteiset




○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

4Aineisto vuonna 2003

4.1 Epäilyilmoitukset

Vuonna 2003 kunnat tekivät 58 epäilyilmoitusta elin-tarvike/talousvesivälitteisistä epidemioista. Epäily-ilmoitukset kohdistuivat 57 epidemiaan.

4.2 Selvitysilmoitukset

EVI sai selvityksen yhteensä 67 epidemiasta. Tie-dot EVIn ruokamyrkytysrekisteriin on kerätty pää-osin kuntien tekemistä selvitysilmoituksista. MyösKTLn ja EELAn eri tahojen kanssa yhteistyössätekemät epidemiologiset ja laboratoriotutkimuksetsisältyvät rekisteriin.

EVI, EELA ja KTL ovat yhteistyössä luokitelleetepidemiat näytön vahvuuden perusteella viiteenluokkaan (A–E, kohta 9). Elintarvike/talousvesi-välitteisiksi (A–D) luokiteltiin 33 epidemiaa.Nämä epidemiat sisältyvät kansalliseen ruoka-myrkytysrekisteriin ja niitä käsitellään tarkem-min tässä julkaisussa (taulukko 1, liitetaulukko1, liitetaulukko 2).

Liitetaulukossa 3 on luetteloitu ne raportoidut epi-demiat, joissa ei ollut osoitettavissa yhteyttä elin-tarvikkeisiin tai talousveteen (N = 34, luokka E).



○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

5Ruokamyrkytysten aiheuttajat

Taulukko 1. Suomessa vuonna 2003 raportoidut ruokamyrkytysepidemiat ja niissä sairastuneiden määrät.

N = 33 % N = *1 053 %


Clostridium perfringens 2 9 20 4Streptococcus zooepidemicus 1 5 9 2Yersinia enterocolitica 1 5 30 6Yersinia pseudotuberculosis 1 5 114 23Norovirus 4 18 170 35Histamiini 2 9 10 2Pilaantuminen 2 9 7 1Tuntematon 9 41 128 26

Yhteensä 22 101 488 99

Talousvesivälitteiset

Campylobacter jejuni 1 9 3 1Salmonella enterica Potsdam 1 9 2 0Norovirus 5 45 261 46Rotavirus 1 9 140 25Ulostesaastutus 3 27 159 28

Yhteensä 11 99 565 100

Aiheuttaja Epidemioiden Sairastuneidenlukumäärä lukumäärä

Vuonna 2003 todettiin 33 ruokamyrkytysepide-miaa, joissa raportoitiin sairastuneen yhteensänoin 1 053 henkilöä (taulukko 1 ja kuva 3). Suu-rin osa epidemioista oli elintarvikevälitteisiä (22/33; 67 %). Vesivälitteisiä epidemioita raportoi-tiin 11 (33 %). Vajaa puolet sairastuneista sairuokamyrkytyksen elintarvikkeiden (488/1053;46 %) ja hieman yli puolet talousvetenä käyte-tyn veden (565/1053; 54 %) välityksellä. Sairas-tuneista 33 (3 %) joutui sairaalahoitoon. Yersi-nia pseudotuberculosis ja Streptococcus equispp. zooepidemicus aiheuttivat vakavimmat sai-rastapaukset ja niiden aiheuttamissa epide-

mioissa raportoitiin 21 henkilön (17 %) olleensairaalahoidossa.

Elintarvikevälitteisistä epidemioista puolet oli pie-niä (N=11; 1–10 sairastunutta) ja vajaa puolet kes-kisuuria (N=10; 11–100 sairastunutta). Suuria, yli100 sairastuneen, elintarvikevälitteisiä epidemioi-ta raportoitiin yksi. Siinä ilmoitettiin sairastuneen114 henkilön kuorittujen porkkanoiden välitykselläja epidemian aiheuttaja oli Yersinia pseudotuber-culosis (taulukko 2, liitetaulukko 1).



Taulukko 2. Suomessa vuonna 2003 raportoidut ruokamyrkytysepidemiat aiheuttajan ja koon mukaan.

1–10 11–100 > 100N = 33 N = 13 N = 17 N = 3

ElintarvikevälitteisetClostridium perfringens 2 1 1 0Streptococcus zooepidemicus 1 1 0 0Yersinia enterocolitica 1 0 1 0Yersinia pseudotuberculosis 1 0 0 1Norovirus 4 0 4 0Histamiini 2 2 0 0Pilaantuminen 2 2 0 0Tuntematon 9 5 4 0

Yhteensä 22 11 10 1% 100 50 45 5

TalousvesivälitteisetCampylobacter jejuni 1 1 0 0Salmonella enterica Potsdam 1 1 0 0Norovirus 5 0 4 1Rotavirus 1 0 0 1Ulostesaastutus 3 0 3 0

Yhteensä 11 2 7 2% 100 18 64 18

Aiheuttaja Epidemioiden Epidemioiden määrät sairastuneidenlukumäärä määrän mukaan luokiteltuna

Yhdestätoista ilmoitetusta talousvesivälitteisestäepidemiasta kaksi oli suurta yli sadan henkilön epi-demiaa, joista toinen oli noroviruksen ja toinen ro-taviruksen aiheuttama. Useimmat vesiepidemiatolivat keskisuuria sairastuttaen muutamia kymme-niä ihmisiä (taulukko 2, liitetaulukko 2).

Elintarvikevälitteisiä epidemioita raportoitiin enitentoukokuulta (N=8) ja seuraavaksi eniten kesäkuul-ta (N=4). Muina kuukausina elintarvikevälitteisiäepidemioita esiintyi 0–2 kuukaudessa. Vesiepide-mioita raportoitiin eniten toukokuulta (N=4) ja hei-näkuulta (N=4) (kuva 4).

○

○

○

○

○

○

○

○

○



○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Kuva 4. Ruokamyrkytysepidemioiden lukumäärä eri kuukausina Suomessa vuonna 2003.

5.1 Elintarvikevälitteiset epidemiat

5.1.1 Bakteerit

Clostridium perfringensVuonna 2003 raportoitiin kaksi C. perfringensin ai-heuttamaa epidemiaa. Ravintolassa valmistettu li-hapullakeitto kuljetettiin jäähdytettynä palveluta-loon. Lihapullakeittoa syöneistä palvelutalonasukkaista puolet (15/31; 48 %) sairastui keski-määrin 8 tunnin kuluttua syömisestä pääoireina ri-puli ja vatsakivut. Lihapullakeitossa todettiin kor-kea C. perfringens-pitoisuus (4,0 x 105 pmg/g) jaeristetyillä kannoilla todettiin enterotoksiinigeeni,cpe. Ruokamyrkytykseen johtaneita tekijöitä olivatvalmistuskeittiön puutteelliset tilat ja laitteet, min-kä vuoksi kuuman ruoan riittävän nopeaa jäähdy-tystä ei pystytty järjestämään (luokka A).

Ravintolassa tarjottu liharuoka oli syynä viiden hen-kilön sairastumiseen toisessa C. perfringensin ai-heuttamassa epidemiassa. Kypsennetystä ja jääh-dytetystä lihasta, joka oli eri erää kuin mitä sairastu-neet olivat syöneet, todettiin korkea C. perfringens-pitoisuus (8,8 x 104 pmy/g). Eristettyjen kantojentoksiinintuottokykyä ei tutkittu (luokka C).

Streptococcus equi spp.zooepidemicusEpidemiologiaTampereen seudulla sairastui 7 henkilöä Strepto-coccus equi spp. zooepidemicus (S. zooepidemi-cus) -bakteerin aiheuttamaan vakavaan yleisin-fektioon kahden viikon aikana lokakuussa 2003.Terveydenhuollon ja elintarvikevalvonnan yhteis-työnä selvitettiin nopeasti sairastuneita yhdistävätekijä. Kaikki sairastuneet olivat syöneet paikalli-sen juustolan valmistamaa, Tampereen seudullamyynnissä ollutta, kutun tuorejuustoa. Juusto olivalmistettu pastöroimattomasta maidosta. Sa-maan aikaan sairastui lisäksi juustolan kaksi työn-tekijää. Yleisimmät oireet potilailla olivat kuume yli38∞C, nivelkivut ja oksentelu. Itämisaika vaihteli12 h–12 vrk, ollen keskimäärin 3,4 vrk. Kaikki sai-rastuneet (N=9) olivat sairaalahoidossa, jonkakesto oli 6–32 vrk, keskimäärin 14 vrk.

Laboratoriotutkimusten tuloksetS. zooepidemicus eristettiin potilaiden (joista 2 olielintarviketyöntekijää) näytteistä(9/9), juustolanyhteydessä olevan kuttulan tilatankista lokakuunlopussa otetusta raakamaitonäytteestä (1/1), yh-destä kuttutuorejuuston valmistuserästä (3/3, val-



○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

mistuspäivä 23.10.) sekä yhden kutun emätinli-manäytteistä (2/2), jotka otettiin kahden viikon vä-lein. Kaikki 9 ihmisistä sekä tilatankkimaidosta,juustosta ja vuohen emätinlimasta eristetyt bak-teerikannat osoittautuivat keskenään identtisiksisekä morfologisesti, biokemiallisesti että geno-tyyppinsä (pulssikenttäelektroforeesi ja ribotyypi-tys) perusteella (Hakkinen ym. 2004).

Juustolan toimintaJuustola oli kunnan viranomaisen hyväksymämaitoalan laitos. Tuorejuuston valmistus tapahtuisiten, että maito lämmitettiin +32∞C:een, sitten li-sättiin juoksute ja sen jälkeen juustoa pidettiin kyl-mässä suolavedessä 15 minuutin ajan. Valmistajaoli määritellyt säilyvyysajaksi 9 päivää valmistus-päivä mukaan lukien. Juustolan rakenteissa ja toi-minnassa ei havaittu merkittäviä puutteita. Lain-säädäntöön perustuva omavalvontaohjelman mu-kainen näytteenotto oli toteutettu. Juuston valmis-tus keskeytettiin heti, kun epäilys ruokamyrky-tysepidemiasta tuli tietoon. Juuston valmistukses-sa siirryttiin epidemian jälkeen käyttämään pastö-roitua maitoa. Juustola toteutti kaupoissa myyn-nissä olleiden tuotteidensa takaisinvedon välittö-mästi, kun epäilys markkinoilla olevasta tervey-delle vaarallisesta juustosta tuli tietoon.

JohtopäätöksetKyseessä oli harvinainen ruokamyrkytyksen ai-heuttaja, jonka osoittamiseksi elintarvikkeista taiympäristönäytteistä ei ole toistaiseksi luotettavaamenetelmää eikä sitä siten olisi todettu rutiinival-vonnassa. Juustolan omavalvontaohjelmassa eimyöskään ollut osattu varautua erityisesti S.zooepidemicuksen aiheuttamaan terveysvaa-raan. Toisaalta pastöroimattomassa maidossa voiolla taudinaiheuttajia, eivätkä ne tuhoudu tuore-juuston valmistusprosessissa.

Epidemian tutkimuksissa todettiin vahva näyttökutun tuorejuuston syömisen ja sairastumistenvälillä (luokka A). Tätä osoittivat laboratoriotutki-musten tulokset, joissa identtinen S. zooepidemi-cus-kanta todettiin potilaissa, elintarviketyönteki-jöissä, tilatankkimaidossa, tuorejuustossa ja vuo-hen emätinnäytteessä. Myös epidemiologinen yh-teys osoitettiin. Maito saastui todennäköisesti lyp-syn yhteydessä tautia kantaneesta eläimestä. Onmyös mahdollista, että infektoituneet työntekijätovat voineet saastuttaa juuston sen valmistuksenaikana.

Yersinia enterocoliticaJoulukuun puolivälissä 2003 Kotkassa ilmeni Yersi-nia enterocolitica O:3 -epidemia, jossa sairastui yli20 henkilöä voimakkain vatsatautioirein. Epidemia

paljastui, kun kolmelle potilaalle tehtiin Kymenlaak-son keskussairaalassa kahden päivän sisällä turhaappendektomia. Kotkan ympäristökeskus selvittiepidemiaa yhdessä KTL:n kanssa. Yksittäisiä tauti-tapauksia ilmeni jo marraskuussa, mutta varsinai-nen epidemia ilmeni 1.–12.12.2003. KTLn suolisto-bakteriologian laboratorio varmisti kaikkiaan 12Yersinia enterocolitica O:3 tapausta Kymenlaaksonseudulta marras–joulukuussa. Pääoireina sairastu-neilla oli voimakas vatsakipu, kuume ja ripuli. Oi-reet kestivät keskimäärin 2 viikkoa ja yli 70 % ha-keutui joko lääkärin tai terveydenhoitajan vastaan-otolle viimeistään oireiden pitkittyessä. Sairastumi-set jäljitettiin työpaikkaruokalaan. Tarjolla olleistaruoista ei enää saatu näytteitä. Kohorttitutkimuk-sessa havaittiin, että ateriointiin kyseisessä ruoka-lassa joulukuun alussa liittyi selvästi kohonnut sai-rastumisriski, mutta yksittäistä ruoka-ainetta ei voi-tu osoittaa tartunnanlähteeksi.

Yersinia pseudotuberculosisToukokuun puolivälissä Kotkan keskussairaalas-sa kiinnitettiin huomiota kuumeileviin lapsiin, joillaoli voimakkaita vatsakipuja. Kaikki sairastuneet,suurin osa koululaisia tai päiväkotilapsia, olivatsyöneet saman keskuskeittiön valmistamia lou-naita. Epidemiologinen tutkimus tehtiin 76 henki-lölle, joilla todettiin ulosteviljelyssä Y. pseudotu-berculosis -serotyyppi O:1 bakteeri (41 tapausta)tai diagnosoitiin jälkitautina joko kyhmyruusu (35tapausta) tai reaktiivinen artriitti (1 tapaus). Vertai-luryhmä valittiin satunnaisotannalla koko 7 400 al-tistuneen henkilön joukosta. Epidemian syyksiosoittautui kotimaisesta porkkanasta valmistettuporkkanaraaste, joka oli saastunut jo porkkanoi-den tuotantotilalla. Sairastumistapauksia todettiinmyös Tampereella, jossa koulujen keskuskeittiöoli käyttänyt saman tilan porkkanoita.

Kliininen taudinkuva vastasi tyypillistä yersinioosi-infektiota: pääoireina olivat kuume ja vatsakivut,ja jälkitautina noin puolella sairastuneista diagno-soitiin kyhmyruusu. Säärissä esiintynyt kyhmyruu-su oli kivulias ja vaikeutti liikkumista. Kyhmyruu-suun sairastuneista noin 40 %:lla oli yli 15 erillistäkyhmyä. Ripulia tai oksentelua esiintyi vain noinneljäsosalla tapauksista. Y. pseudotuberculosis-infektion itämisajaksi voitiin nyt ensimmäistä ker-taa määrittää kahdeksan päivää (vaihtelu 4–23päivää).

Y. pseudotuberculosis O:1 todettiin 114 henkilöllä.Sairastuneiden kokonaismääräksi arvioitiin las-kennallisesti noin 840 henkeä. Porkkanoiden täs-mällinen saastumistapa on vielä epäselvä, jaeläinlähdettä selvitetään edelleen jatkotutkimuk-sin. Myös kyhmyruusun mahdollista yhteyttä ku-



○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

dosantigeeni HLA B27:n esiintymiseen ja kyhmy-ruusun hoitokäytäntöjä selvitetään edelleen jatko-tutkimuksin.

5.1.2 ViruksetKalikivirusten taksonomiaa on hiljattain uudistet-tu. Caliciviridae-heimoon kuuluu neljä virussukua,joista kaksi, noro- ja sapovirukset, aiheuttavat ih-misille vatsatautia. Noroviruksista on aiemminkäytetty nimityksiä Norwalk-Like Virus (NLV) jaryhmänimeä kalikivirus. Noroviruksista voidaanerottaa kaksi genoryhmää G1 ja G2. Sapovirukset(entinen nimi Sapporovirukset) aiheuttavat ripuli-tauteja lähinnä lapsille eivätkä yleensä leviä ve-den tai elintarvikkeiden välityksellä.

Norovirukset ovat Suomessa yleisimpiä vatsatau-tiepidemioiden aiheuttajia. Ne voivat aiheuttaaepidemioita esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa,hotelleissa, laivoissa ja kylpylöissä. Suomessa onviime vuosina todettu 30–50 mikrobiologisesti var-mistettua norovirustapausten ryvästä, joista kes-kimäärin vajaa kolmannes on ollut elintarvike- taitalousvesivälitteisiä.

Noroviruksen aiheuttamia elintarvike- ja talousve-sivälitteisiä epidemioita on raportoitu Suomessavuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2003 ilmoitettiin18 mikrobiologisesti varmistettua norovirusepide-miaa. Puolet niistä (N=9) osoitettiin elintarvike- taitalousvesivälitteisiksi (taulukko 1). Ne norovirus-epidemiat, joissa ei todettu yhteyttä elintarvikkei-siin tai talousveteen (N=9, luokka E), on esitetty lii-tetaulukossa 3.

Norovirus aiheutti neljä elintarvikevälitteistä epi-demiaa (4/22; 18 %). Niissä ilmoitettiin sairastu-neen noin 170 henkilöä, mikä muodostaa noin kol-masosan kaikista elintarvikkeiden välityksellä sai-rastuneista. Kaikki epidemiat olivat keskisuuriasairastuneiden määrän vaihdellessa 16–61.

Vantaalla ravintolassa sattuneessa epidemiassaruoka saastui todennäköisesti infektoituneen työn-tekijän käsitellessä ruokia. Saman genoryhmän no-rovirus todettiin sekä potilaista että työntekijästä(luokka C). Kolme muuta norovirusepidemiaa liittyi-vät pitopalvelujen valmistamiin ruokiin, jotka oli kul-jetettu erilaisiin juhlatilaisuuksiin.

Suurimmassa epidemiassa Kuusankoskella sai-rastui 61 henkilöä (27 % altistuneista). Kohort-titutkimus osoitti, että kinuskivadelmakakunsyönnin ja sairastumisten välillä oli tilastollisestimerkitsevä yhteys (RR 11,8 %). Kakun valmis-tuksessa oli käytetty unkarilaisia vadelmia ilmankuumennuskäsittelyä. Potilasnäytteistä osoitet-

tiin norovirus, mutta ei vadelmanäytteistä. Näy-tön vahvuus luokiteltiin epidemiologisen ja po-tilasnäytteiden tutkimustulosten perusteellaluokaksi A. Kyseisen tuontimarjaerän ei tiedetäaiheuttaneen muita norovirusmarjaepidemioitaSuomessa.

Kahdessa muussa pitopalveluruokiin yhdistetys-sä norovirusepidemiassa epidemioihin johtaneetseikat jäivät tuntemattomiksi. Karstulan epidemi-assa kohorttitutkimuksen ja potilasnäytteiden tu-lokset osoittivat selvän yhteyden ruokailuun (luok-ka B). Turun epidemiassa näyttö jäi edellistä hei-kommaksi perustuen kuvailevaan epidemiologi-aan ja potilasnäytteiden tuloksiin (luokka D).

Norovirusten osoittamiseksi on toistaiseksi onnis-tuttu kehittämään tutkimusmenetelmä paitsi poti-las- ja vesinäytteille, elintarvikkeista ainoastaanraa’oille ostereille ja simpukoille. Pakastemarjois-ta pystyttiin osoittamaan norovirus ensimmäisenkerran vuonna 2002 Kuusankosken marjarahkae-pidemian yhteydessä (Bonsdorff 2002). Useim-missa tapauksissa elintarvikkeen mahdollinenosoittaminen sairauden lähteeksi on siksi edel-leen todettava muilla kuin elintarvikenäytteisiinkohdistuvilla virustutkimuksilla. Tällöin analyytti-sellä epidemiologisella tutkimuksella ja potilas-näytetutkimuksilla on ratkaiseva merkitys tehtäes-sä johtopäätöksiä aiheuttajasta, välittäjästä janäytön vahvuudesta. Laboratoriomenetelmiä kui-tenkin kehitetään koko ajan. Sen vuoksi elintarvi-kenäytteiden lähettäminen virustutkimuksiin onedelleen toivottavaa ruokamyrkytysepidemiaepäi-lyissä.

5.1.3 Kemialliset aiheuttajatHistamiini aiheutti kaksi pientä epidemiaa kala-tuotteiden välityksellä. Toisessa epidemiassa sai-rastui kolme henkilöä tuoreen Indonesiasta tuo-dun tonnikalan välityksellä. Ravintolasta otetussanäytteessä todettiin korkea histamiinipitoisuus(1100 mg/kg) (Luokka A). Toisessa epidemiassasairastui 7 henkilöä myös ravintolassa tarjotuntonnikalan välityksellä. Tonnikala oli kylmäsavus-tettua ja siinä todettiin histamiinia 740 mg/kg(luokka A). Tonnikalan alkuperämaa jäi epäsel-väksi.

5.1.4 Tuntematon aiheuttajaMerkittävässä osassa elintarvikevälitteisiä epide-mioita (9/22; 41 %) epidemian aiheuttaja jäi tunte-mattomaksi (taulukko 1). Sairastuneiden osuusnäissä epidemioissa oli noin neljäsosa kaikistasairastuneista (128/488; 26 %). Epidemiat olivatpieniä tai keskikokoisia. Suurimmassa epidemias-sa sairastui 43 henkilöä.



Vahvaa näyttöä (luokka A) elintarvikevälitteisyy-destä ei todettu yhdessäkään tuntemattoman ai-heuttajan epidemiassa. Yhdessä tapauksessaosoitettiin kohorttitutkimuksella merkitsevä yhteysvihersalaatin ja kinkkumakaronisalaatin syömisenja sairastumisten välillä (luokka B). Aiheuttajaa eitodettu elintarvikenäytteistä eikä potilasnäytteitätutkittu. Etiopiasta tuodut mausteet ja yrttitee liit-tyivät erään toimintakeskuksen epidemiaan, mut-ta itse sairastumisten aiheuttanut tekijä jäi tunte-mattomaksi (luokka C).

Monissa epidemioissa, joissa aiheuttaja jäi tunte-mattomaksi, todettiin kuitenkin näytteiksi otetut elin-tarvikkeet tai puhtausnäytteet hygieeniseltä laadul-taan huonoiksi. Epidemioihin johtaneina syinä ra-portoitiin virheellinen säilytyslämpötila, infektoinuttyöntekijä ja puutteellinen omavalvonta. Tuntematto-man aiheuttajan epidemioissa näyttö elintarvikevä-litteisyydestä jäi melko heikoksi (luokka D) yli puo-lessa tapauksista.

5.2 Talousvesivälitteiset epidemiat

Vuonna 2003 rekisteröitiin 11 talousveden välityk-sellä levinnyttä epidemiaa. Niissä sairastui yh-teensä noin 565 henkilöä (taulukko 1, liitetaulukko2). Suurimmat vesiepidemiat olivat Nauvossa tou-kokuussa sattunut norovirusepidemia, jossa sai-rastui noin 150 henkilöä ja Palokassa kesäkuussasattunut rotavirusepidemia, jossa sairastui noin140 henkilöä. Kampylobakteeri- ja salmonellaepi-demiat olivat pieniä sairastuttaen yhteensä 5 hen-kilöä. Muissa veden välityksellä tapahtuneissaepidemioissa sairastui keskimäärin 60 henkilöä.Valtaosa vesiepidemioista (9/11; 82 %) tapahtuitouko–heinäkuun välisenä aikana.

Raportoiduista vesiepidemioista puolet oli norovi-ruksen aiheuttamia (5/11; 46 %). Norovirus aihe-utti myös puolet veden välityksellä tapahtuneistasairastumisista (261/565; 46 %). Nauvolaisessamajatalossa sairastui toukokuun aikana useitavierailijaryhmiä keskimäärin 24 tunnin kuluttuasaapumisesta oireina ripuli ja oksentelu. Potilas-näytteistä ja porakaivovedestä osoitettiin samaangenoryhmään kuuluva norovirus (luokka A). –

Puhdistamattoman järviveden ja jokiveden käyttöjuomavetenä oli syynä kahteen maatilamatkailuunliittyvään norovirusepidemiaan. Hankasalmenepidemiassa norovirus osoitettiin järvivedestä japotilaista (luokka A) ja Inarin epidemiassa jokive-destä (luokka B). – Naantalissa joutui putkirikonseurauksena jätevettä päiväkodin vesijohtove-teen. Päiväkodin lapsista noin puolet sairastui vat-satautiin. Lisäksi ilmoitettiin useita sekundäärita-pauksia. Päiväkodista otetussa vesinäytteessä to-dettiin norovirus (luokka B).

Rotaviruksen raportoitiin aiheuttaneen Palokassakesäkuussa vesiepidemian, jossa sairastui 140henkilöä vesijohtoveden välityksellä. Pohjavesi-laitoksen vedestä, kiinteistöjen likakaivoista ja po-tilaista osoitettiin rotavirus (luokka A).

Campylobacter jejunin saastuttama lähdevesi olisyynä kolmen henkilön sairastumiseen vuokra-mökillä. Potilaista ja lähdevedestä eristettiin C. je-juni (luokka A).

Kuusamon terveysvalvontaviranomaiselle ilmoi-tettiin heinäkuussa useita epäilyjä luontopolunjuomavesien laadusta. Juomavetenä käytettiinpurovettä. Vesinäytteiden tutkimukset osoittivatulostesaastutusta (E. coli) useissa näytteenotto-pisteissä. Kahdelta vatsatautiin sairastuneeltaeristettiin Salmonella Potsdam. Puroveden juomi-sen ja sairastumisten välillä oli ilmeinen yhteys(luokka C).

Kolmessa vesiepidemiaksi luokitellussa epide-miassa ei taudinaiheuttajaa pystytty toteamaan.Näissä tapauksissa vesinäytteissä todettiin ulos-tesaastutusta osoittavia E. coli -bakteereita. Mäntsä-län epidemiassa vesiosuuskunnan 50 kiinteistöllejakama desinfioimaton pintavesi oli saastunut ojantukkeutumisen seurauksena. Epidemiologinen tutki-mus ja ulostesaastutusta osoittavien bakteerien löy-tyminen osoittivat, että kyseessä oli veden välityk-sellä levinnyt vatsatautiepidemia (luokka B). Ylöjär-ven epidemiassa osoitettiin potilasnäytteestä pienipyöreä virus ja porakaivovedestä E. coli (luokka B).Karinaisten epidemiassa maatilan ruoanvalmistuk-sessaan ja matkailijoiden juomavetenä käyttämäkaivovesi todettiin saastuneeksi (luokka B).

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



Niissä tapauksissa, joissa välittäjäelintarvike pys-tyttiin osoittamaan, liha ja lihavalmisteet olivat ylei-simmin raportoitu elintarvikeryhmä (4 epidemiaa).Seuraavaksi yleisimpiä välittäjiä olivat kasvikset jakasvistuotteet (3 epidemiaa) sekä kala ja kalaval-misteet (2 epidemiaa) (taulukko 3). Noin puolessaepidemioista (12/22; 55 %) välittäjäelintarviketta eipystytty toteamaan tai useita elintarvikkeita epäiltiintartunnan lähteeksi. Useimmissa noroviruksen jatunnistamattoman aiheuttajan epidemioissa osoitet-tiin yhteys tiettyyn ruokailuun, vaikka yhteyttä tiet-tyyn yksittäiseen ruokalajiin ei ollut todettavissa.

Lihaan ja lihavalmisteisiin liittyviä epidemioita oli-vat lihapullakeiton ja liharuoan välittämät C. per-fringens-epidemiat. Lisäksi kahdessa lihavälittei-sessä epidemiassa todettiin liha mikrobiologisestipilaantuneeksi (brasilialainen naudan sisäfile jakypsennetty joulukinkku).

Kasvikset toimivat välittäjinä kolmessa epide-miassa. Y. pseudotuberculosis aiheutti suurim-

6Välittäjäelintarvikkeet

man elintarvikevälitteisen epidemian (114 sairas-tunutta) vuonna 2003. Epidemian tutkimuksetosoittivat kuorittujen porkkanoiden toimineen vä-littäjinä. Porkkanoiden saastuminen oli mitä ilmei-simmin tapahtunut maatilalla. Ulkomaiset pakas-tevadelmat todettiin toisen melko suuren (61 sai-rastunutta) kasviksiin liittyneen norovirusepide-mian välittäjäksi. Kolmannessa kasvisvälitteises-sä epidemiassa aiheuttaja jäi tuntemattomaksi,mutta välittäjäelintarvikkeiksi osoitettiin Etiopiastatuotu yrttitee ja mausteet.

Kala ja kalavalmisteiden ryhmä oli syynä kahteenhistamiinimyrkytysepidemiaan. Toisessa tapauk-sessa välittäjänä toimi tuore Indonesiasta tuotutonnikala ja toisessa kylmäsavustettu tonnikala,jonka alkuperämaa ei selvinnyt.

Pastöroimattomasta maidosta valmistettu kutuntuorejuusto paljastui S. zooepidemicus-tartuntojenvälittäjäksi.

Taulukko 3. Suomessa vuonna 2003 raportoidut elintarvikevälitteiset epidemiat aiheuttaneen elintarvikkeen mukaan.

Aiheuttaja

Clostridium perfringens 2 2Streptococcus zooepidemicus 1 1Yersinia enterocolica 1 1Yersinia pseudotuberculosis 1 1Norovirus 1 3 4Histamiini 2 2Pilaantuminen 2 2Tuntematon 1 8 9Yhteensä 4 1 0 2 0 3 12 0 22% 18 5 0 9 0 14 55 0 101

Liha

ja li

hava

lmis

teet

Mai

to ja

mai

tova

lmis

teet

Mun

a ja

mun

aval

mis

teet

Kal

a ja

kal

aval

mis

teet

Vilj

a ja

vilj

aval

mis

teet

Kas

viks

et ja

kas

vist

uotte

et

Tunt

emat

on ta

i use

ita ru

okia

Muu

t

Yht

eens

ä

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



Ruokailupaikan mukaan jaoteltuna puolet rapor-toiduista epidemioista liittyi ruokailuun ravintolois-sa (taulukko 4). Tässä luokittelussa ravintoloihinsisältyy varsin erityyppisiä ravintoloita mukaan lu-kien hampurilais- ja kebabravintolat sekä kahvilat.Ravintolaruokailuun liittyvien epidemioiden aihe-uttajien kirjo oli suuri. C. perfringens, Y. enterocoli-tica, norovirus ja pilaantunut ruoka aiheuttivat ku-kin yhden ravintolaepidemian. Molemmat hista-miinimyrkytysepidemiat sattuivat ravintolassa.Ravintolaruokailuun liittyvän viiden epidemianosalta aiheuttaja jäi tuntemattomaksi. Y. pseudo-tuberculosis-epidemia sai alkunsa kouluissa japäiväkodeissa tapahtuneista ruokailuista.

7Elintarvikevälitteisten

epidemioiden tapahtumapaikat

Neljäsosa elintarvikevälitteisistä epidemioista (6/22; 27 %) liittyi ruokailuun erilaisissa juhlatapahtu-missa, joihin ruoka oli toimitettu yleensä pitopal-veluista. Aiheuttajia olivat tällöin norovirus ja tun-tematon aiheuttaja.

Kotona syöntiin liittyneitä epidemioita raportoitiinkaksi. Toinen oli C. perfringens-epidemia lihapul-lakeiton välityksellä, kun ruoka kuljetettiin palvelu-taloon vanhuksille. Toinen, S. zooepidemicuksenaiheuttama epidemia liittyi pastöroimattomastamaidosta valmistettuun juustoon.

Taulukko 4. Suomessa vuonna 2003 raportoidut elintarvikevälitteiset epidemiat ruokailupaikan mukaan.

Aiheuttaja

Clostridium perfringens 1 1 2Streptococcus zooepidemicus 1 1Yersinia enterocolitica 1 1Yersinia pseudotuberculosis 1a 1Norovirus 1 3 4Histamiini 2 2Pilaantuminen 1 1 2Tuntematon 5 4 9

Yhteensä 1 11 0 0 0 0 2 0 7 1 22% 5 50 0 0 0 0 9 0 32 5 100

a Yersinia pseudotuberculosis -epidemia: Oppilaitoksia, päiväkoteja

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Työp

aikk

aruo

kala

Rav

into

la

Leiri

kesk

us

Opp

ilaito

s

Päi

väko

ti

Sai

raal

a / v

anha

inko

ti

Kot

i

Työp

aikk

a

Muu

Use

ita p

aikk

oja

Ruo

kailu

paik

at y

hten

sä



8Epidemioihin johtaneet virheet

8.1 Elintarvikevälitteiset epidemiat

Epidemioihin johtaneet pääasialliset syyt/virheetolivat lähes puolessa epidemioista (9/22; 41 %) jäl-jitettävissä ruoan valmistuspaikkaan (liitetaulukko1). Osassa syitä oli löydettävissä useammasta kuinyhdestä paikasta valmistuksen, kuljetuksen, säily-tyksen ja tarjoilun aikana ja osassa virheen tapah-tumapaikkaa eikä virhettä pystytty selvittämään (9/22; 41 %). Vaikka käsittelyvirhe on usein jäljitettä-vissä ruoan valmistus- tai tarjoilupaikkaan, on kui-tenkin huomattava, että varsinainen aiheuttajamik-robi on usein tullut elintarvikkeeseen jo ketjun aikai-semmassa vaiheessa.

Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhte-ys viiden epidemian syntyyn (taulukko 5). Näitäolivat S. zooepidemicuksen aiheuttama epidemiakutun tuorejuuston välityksellä, Y. pseudotubercu-losis-epidemia kuorittujen porkkanoiden välityk-sellä, norovirusepidemia unkarilaisten pakasteva-delmien välityksellä sekä kaksi histamiinimyrky-tysepidemiaa tonnikalan välityksellä.

Epidemioiden syntyyn vaikuttavina tekijöinä ra-portoitiin keittiöhygieniaan liittyviä puutteita lähespuolessa epidemioista (10/22; 45 %) (liitetaulukko1). Näistä seitsemän epidemian osalta havaittiinkaksi tai useampi seikka, jotka ovat voineet yh-dessä vaikuttaa epidemian syntyyn. Raportoiduis-ta puutteista ja virheistä noin neljäsosa liittyi läm-pötiloihin (taulukko 5) ja niillä oli merkittävä vaiku-tus kuuden (27 %) epidemian syntyyn (liitetauluk-ko 1). Infektoituneella keittiötyöntekijällä oli osuut-ta kahden epidemian synnyssä, joista toinen olinoroviruksen ja toinen tuntemattoman aiheuttajanepidemia.

Keittiössä tapahtunutta ristikontaminaatiota, vir-heellistä säilytyslämpötilaa ja liian pitkää säilytys-aikaa pidettiin Y. enterocolitica-epidemiaan vai-kuttaneina syinä. Puutteelliset tilat ja laitteet sekäsen seurauksena liian hidas kuuman ruoan jääh-dytys olivat syynä lihapullakeiton välityksellä syn-tyneeseen C. perfringens-epidemiaan.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



Taulukko 5. Suomessa vuonna 2003 raportoidut elintarvikevälitteiset epidemiat käsittelyvirheen mukaan.

Aiheuttaja

Clostridium perfringens 2 1 1 1 1 6Streptococcus zooepidemicus 1 1Yersinia enterocolitica 1 1 1 3Yersinia pseudotuberculosis 1 1Norovirus 1 1 1 2 5Histamiini 2 1 3Pilaantuminen 1 1 1a 3Tuntematon 1 1 1b 6 9

Yhteensä 5 1 2 2 0 1 4 0 3 2 2 9 31% 16 3 6 6 0 3 13 0 10 6 6 29 100

a pakkaus rikkoutunutb puutteellinen omavalvonta

8.2 Talousvesivälitteiset epidemiat

Vuonna 2003 vesiepidemioista neljän todettiin liit-tyneen käsittelemättömän pintaveden käyttöönjuomavetenä. Purovettä, jokivettä ja järvivettä juo-tiin sellaisenaan. Yhdessä tapauksessa vesilaitosjakoi pintavettä, jota ei desinfioitu. Putkiston rik-koutuminen ja jäteveden pääsy vesijohtoverkos-toon oli syynä yhden epidemian syntyyn. Osa epi-demioista liittyi maatilamatkailuun.

Vesiepidemioita aiheuttavat yleisimmin juomave-teen joutuneet suolistoperäiset bakteerit ja viruk-set. Pohjavesi on yleensä hyvälaatuista, koskamikrobit poistuvat vedestä sen kulkeutuessa maa-

perän läpi. Pohjavedet ovat myös pintavesiä pa-remmin suojassa saastumiselta. Toisaalta pohja-vesilaitosten tuottama talousvesi on erityisen haa-voittuvaa, koska veden hyvän laadun vuoksi sitäei yleensä desinfioida. Pohjavedenottamo tai yksi-tyinen kaivo voi tulvimisen seurauksena likaantuajätevesiä sisältävillä pintavesillä.

Pintavesilaitoksilla taudinaiheuttajamikrobit voivatläpäistä puutteellisen vedenpuhdistuksen. Tämänlisäksi veden desinfioinnissa käytetty alhainenklooripitoisuus ei aina kykene tuhoamaan taudin-aiheuttajia (Vartiainen ym. 1999).

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Saa

stun

ut r

aaka

-ain

e

Ris

tikon

tam

inaa

tio

Riit

täm

ätön

jääh

dyty

s

Riit

täm

ätön

kuu

men

nus

Riit

täm

ätön

pes

u

Puu

tteel

liset

tila

t

Virh

eelli

nen

säily

tysl

ämpö

tila

Virh

eelli

nen

kulje

tusl

ämpö

tila

Liia

n pi

tkä

säily

tysa

ika

Infe

ktoi

tunu

t työ

ntek

ijä

Muu

teki

jä

Tunt

emat

on

Yht

eens

ä



9Näytön vahvuus

Luotettavin johtopäätös tietylle elintarvikkeelle taivedelle altistumisen ja sairastumisten välisestäyhteydestä perustuu saman aiheuttajan toteami-seen elintarvike- tai vesinäytteestä ja potilaistasekä yhteyden osoittamiseen analyyttisen epide-miologisen tutkimuksen avulla. Ruokamyrkytyse-pidemioiden selvitystyö on kuitenkin vaihtelevienkäytännön olosuhteiden rajoittamaa tutkimustakentällä. Tieto epidemiasta saattaa tulla viran-omaisten tietoon niin myöhään, ettei epäiltyä elin-tarviketta ole jäljellä tai sairastuneista henkilöistäei enää kannata ottaa näytteitä. Myös epidemiolo-gisen tutkimuksen toteuttaminen saattaa olla han-kalaa tilanteen luonteen tai resurssien puutteenvuoksi.

9.1 Näytön vahvuuden luokittelun perusteet

Vuoden 2003 ruokamyrkytysrekisterin tietoja tar-kasteltiin näytön vahvuuden suhteen soveltaenEVIn, EELAn ja KTLn vuodesta 1999 lähtien ke-hittämää luokitusta. Se perustuu englantilaiseenvesiepidemioiden luokittelussa käytettyyn arvioin-tiin (PHLS 1996). Suomessa luokitusta on kehitet-ty ottaen huomioon elintarvikevälitteisten epide-mioiden erityispiirteet. Tavoitteena on, että kai-kentyyppiset ruokamyrkytysepidemiat voitaisiinluokitella luotettavasti näytön vahvuuden perus-teella ja näin seurata paremmin ruokamyrkytysti-lanteen kehittymistä vuosien kuluessa. Arvioinninperusteita on tarkistettu arvioinneista kertyneidenkokemusten ja lisääntyneen tiedon myötä. Ruoka-myrkytysepidemioiden luokitteluperusteet on esi-tetty taulukossa 6 (Hatakka ym. 2004).

Elintarvike/talousvesivälitteiset epidemiat luokitel-laan neljään ryhmään (A–D). Näytön vahvuuteenvaikuttavat– epidemiologisen tutkimuksen tulos– laboratoriotutkimusten tulokset ja– todetut olennaiset epidemian syntyyn vaikutta-

neet tekijät.

Vahvin näyttö elintarvike/talousvesivälitteisyy-destä (luokka A1) saadaan, kun analyyttisen epi-demiologisen tutkimuksen tulos osoittaa tilastol-lisesti merkitsevän yhteyden ruoan/veden nautti-misen ja sairastumisen välillä ja potilasnäytteistäja elintarvike/vesinäytteistä eristetään ilmiasul-taan ja genotyypiltään sama patogeeni. Perus-lähtökohtana on sairastuneiden ryväs ja kysei-seen patogeeniin sopivat oireet sekä muidenvaihtoehtojen sulkeminen pois. Vahva näyttö voi-daan saavuttaa myös muilla keinoin. Vahva näyt-tö on kyseessä myös silloin, kun epäilyttävässäelintarvikkeessa/vedessä todetaan esimerkiksikorkea pitoisuus biogeenisia amiineja tai baktee-ritoksiineja ja sairastuneiden oireet sopivat todet-tuun aiheuttajaan sekä kuvaileva epidemiologi-nen tutkimus tukee elintarvike/vesitutkimustentuloksia (luokka A5).

Näytön vahvuus heikkenee luokkaa D kohden.Joissakin tapauksissa ruokailijoiden sairastu-misryväs ja sopivat oireet ilman näyttöä analyyt-tisen epidemiologisen tutkimuksen ja laborato-riotutkimusten tuloksista ja vaikuttavista teki-jöistä voidaan katsoa ruokamyrkytysepidemiak-si (luokka D).

Vuosien 2001, 2002 ja 2003 epidemioiden arvi-ointeja voidaan pitää keskenään vertailukelpoisi-na. Raportoidut epidemiat, joissa ei todettu yh-teyttä sairastumisten ja elintarvikkeiden tai ve-den nauttimisen välillä, luokiteltiin ryhmään E (einäyttöä).

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



9.2 Ruokamyrkytysepidemioiden luokittelu

EVIlle raportoiduista 67 kotimaisesta epidemiasta33 (49 %) luokiteltiin elintarvike/talousvesivälittei-siksi ja ne luokiteltiin näytön vahvuuden suhteenluokkiin A–D. Yhteyttä sairastumisten ja elintarvik-

Taulukko 6. Ruokamyrkytysepidemioiden luokittelu neljään luokkaan (A–D), luokittelun perusteet.

Luokka Epidemiologinen tutkimus Laboratoriotutkimusten tulokset Vaikuttavat

Kuvaileva Analyyttinen tekijät3

Ryväs Oireet Sulkee Kohortti Potilas Ruoka/ Elin- Todettu sopivat pois muut tai tapaus juomavesi tarvike-

vaihto- verrokki työntekijä2

ehdot

A1 + + + + + + ND NDA2 + + + + + ND ND +A3 + + + ND + + ND NDA4 + + + ND ND + + (ND)A5 + + + ND ND1 + ND1 (ND)

B1 + + + + ND ND ND NDB2 + + + ND + ND ND +B3 + + + ND ND1 + ND1 NDB4 + + ND ND + + ND ND

C1 + + + ND ND ND ND +C2 + + + ND ND ND ND NDC3 + + ND ND + ND ND +C4 + + ND ND ND + ND ND

D + + ND ND ND ND ND ND

+ = raportoitu loppuraportissa tai positiivinen laboratoriotutkimustulosND = ei tehty / ei todettu / ei raportoitu1 Oireet sopivat biogeenisten amiinien tai bakteeritoksiinien aiheuttamaan myrkytykseen2 Elintarviketyöntekijän positiivinen tulos vahvistaa näyttöä ja voi kohottaa luokituksen tasoa. Positiivinen tulos on esitettyvaatimuksena vain luokassa A4.3 Olennaiset epidemian syntyyn vaikuttavat tekijät, kuten saastunut raaka-aine, ristisaastuminen, riittämätön jäähdytys tailämpökäsittely, virheellinen lämpötila säilytyksen tai kuljetuksen aikana, liian pitkä säilytysaika, puutteellinen käsittelyhygieniaja vatsatautia potevan työntekijän osallistuminen ruoan valmistukseen.

keiden tai veden nauttimisen välillä ei todettu 34/67 (51 %) ilmoitetussa epidemiassa (luokka E)(taulukko 7, kuva 5).

○

○

○

○

○

○



Kpl

120

100

80

60

40

20

0

Kuva 5. Elintarvikevirastolle ilmoitettujen epidemioiden (A–E) ja niistä elintarvike/talousvesivälitteisiksiluokiteltujen epidemioiden määrät (A–D) Suomessa vuosina 1999–2003.

Taulukko 7. Ruokamyrkytysepidemioiden luokittelu näytön vahvuuden perusteella Suomessa vuosina 1999–2003.

Luokka 1999 2000 2001 2002 2003

N % N % N % N % N %

A Vahva näyttö 32 29 18 18 15 16 8 6 11 16B Todennäköinen 27 25 13 13 9 9 9 8 8 12C Mahdollinen näyttö 29 27 15 15 18 19 8 8 5 7D Ei selkeää näyttöä 1 1 30 29 16 17 13 12 9 14

A–D yhteensä 89 82 76 75 58 61 38 34 33 49E Ei näyttöä 20 18 26 25 38 39 75 66 34 51

A–E yhteensä 109 100 102 100 96 100 113 100 67 100

1999 2000 2001 2002 2003 Vuosi

A–D ruokamyrkytys- E Ei näyttöä epidemiat ruokamyrkytysepidemiasta



10Ruokamyrkytysrekisterin ja

tartuntatautirekisterin tietojen vertailu

EVIn ylläpitämään ruokamyrkytysrekisteriin kerä-tään vuosittain kuntien ruokamyrkytysten selvitys-työryhmien tekemistä selvitysilmoituksista mm.epidemioiden määrät ja niissä sairastuneiden mää-rät. Tartuntatautilaki määrää lääkärin tekemään tar-tuntatauti-ilmoituksen epäilemästään tai toteamas-taan yleisvaarallisesta tai ilmoitettavasta tartunta-tautitapauksesta sekä mikrobiologian laboratoriontekemään tartuntatauti-ilmoituksen mainittuja sai-rauksia osoittavista löydöksistä. KTLn infektioepi-demiologian osasto pitää yllä näihin tietoihin perus-tuvaa valtakunnallista tartuntatautirekisteriä ja mik-robiologian osasto suolistobakteriologian kantare-kisteriä salmonella-, EHEC- ja shigellatartunnoistaeristetyistä kannoista (KTL rekisterit).

Vuonna 2003 EVIn ruokamyrkytysrekisteriin ilmoi-tettujen sairastuneiden määrät ja KTLn rekisterei-hin ilmoitettujen mikrobiologisesti varmistettujen

suolistoinfektioiden määrät on esitetty taulukossa8. Luvut eroavat toisistaan, koska tapausten mää-rittely ja kertyminen rekistereihin on erilaista. Ruo-kamyrkytysrekisteri sisältää Suomessa sattuneis-sa ruokamyrkytysepidemioissa sairastuneidenhenkilöiden lukumäärän, joista on tehty ilmoitusliittyviä. Epidemian yhteydessä ei usein kaikistasairastuneista oteta näytteitä. KTL rekistereihin il-moitetut suolistoinfektiot on ilmoitettu kaikkien ta-pausten yhteismääränä ja kotimaisten tapaustenosuutena. Salmonella- ja shigellatartunnoista tie-detään, että suurin osa oli peräisin ulkomailta.

KTLn laboratoriopohjaisen seurannan perus-teella todettiin lisäksi neljä kotimaista salmonel-laryvästä (liitetaulukko 3). Lisäksi todettiin kaksivakavaa V. cholerae, non-O1, non-O139 -infek-tiota samassa kuussa eri puolilla Suomea. Niis-tä toinen johti potilaan kuolemaan.

Taulukko 8. Ruokamyrkytysrekisterin ja tartuntatautirekisterin tietojen vertailu vuonna 2003.

Mikrobi EVI ruokamyrkytysrekisteri KTL rekisterit

Ilmoitetut sairastuneet Ilmoitetut suolistoinfektiot

Kotimaiset Kaikki tapaukset

Salmonella 2 311 2290EHEC 0 10 14Yersinia 114 ET 646Listeria monocytogenes 0 ET 41Kampylobakteeri 2 ET 3190Shigella 0 3 67

Yhteensä 119 6248

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



11Johtopäätökset

den turvallisuudelle. Kasvisten saastumisen estä-miseen niin alkutuotannossa kuin käsittelyssä javarastoinnissa tulee kiinnittää entistä suurempaahuomiota vaikka saastumisreittejä ei vielä tunne-takaan tarkoin.

Yleisin elintarvikevälitteisten ja vesivälitteistenepidemioiden aiheuttaja oli edellisten vuosien ta-paan norovirus. Ulkomaiset pakastevadelmat ai-heuttivat jälleen yhden melko mittavan noroviru-sepidemian. Muissa elintarvikevälitteisissä noro-virusepidemioissa syy löytyi usein puutteellisestakeittiöhygieniasta.

Vuonna 2003 raportoitiin poikkeuksellisen paljon ve-siepidemioita, 11 kpl. Haja-asutusalueiden vesihuol-lon ongelmat olivat syynä useaan epidemiaan. Edel-lisistä vuosista poiketen raportoitiin useita pintave-den käytöstä aiheutuneita epidemioita. Näitä esiintyiennen kaikkea maatilamatkailun yhteydessä.

Vuodelle 2004 oli myös tyypillistä, että saastunee-seen raaka-aineeseen liittyneissä epidemioissasairastumisien aiheuttajana toimivat vielä vähem-män tunnetut tekijät ja/tai elintarvikkeet. Esimer-kiksi ainoa salmonellan aiheuttama epidemia olipurovedestä saatu pienimuotoinen vesiepidemia.Tämä ei ole yllättävää, sillä Suomen salmonellati-lanne eläintuotannossa ja eläimistä saatavissaelintarvikkeissa on jo monen vuoden ajan ollutvarsin hyvä (Anonymous 2003, Laihonen ym.2003). Sen sijaan Yersinia pseudotuberculosis ai-heutti jälleen kasvisten välityksellä epidemian jakutun tuorejuuston välityksellä levinnyt S. zooepi-demicuksen aiheuttama epidemia yllätti kaikkiosapuolet. Tällaisten epidemioiden torjuminen voiolla varsin hankalaa, sillä tietoa siihen on vain vä-hän tarjolla. Sen sijaan unkarilaisten pakasteva-delmien välityksellä levinnyt norovirustartunta oli-si todennäköisesti ollut estettävissä kuumenta-malla marjat EVIn suositusten mukaisesti.

Histamiinin aiheuttamia ruokamyrkytyksiä onperinteisesti todettu muutamia vuosittain. Aikai-

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Raportoitujen ruokamyrkytysepidemioiden mää-rä on selvästi kääntynyt laskuun viime vuosina.Vuosina 2002 ja 2003 epidemioiden määrä on ol-lut alle 40, eli samalla tasolla kuin 90-luvun alku-puolella. Syynä voivat ainakin osittain olla, ruoka-myrkytystilanteen paraneminen, kuntien rapor-tointiaktiivisuuden lasku tai kiristyneet arviointipe-rusteet ruokamyrkytysepidemioiden luokittelussa.Tämän seurannan puitteissa ei valitettavasti näi-den eri syiden merkitystä pystytä arvioimaan.

Ruokamyrkytyksiä luokiteltaessa ja tätä raporttiakirjoitettaessa on käynyt hyvin ilmi, että kuntienepidemioiden selvitystyön taso on parantunut sel-västi viime vuosina. Tämä on tärkeää, koska puut-teelliset epidemian selvitykset ja tutkimukset voi-vat johtaa virheelliseen arviointiin epidemian levi-ämistavasta. Tällöin sekä yrittäjän että kuluttajanoikeusturva voi vaarantua.

Vuonna 2003 todettiin kaksi poikkeuksellisen va-kavaa ruokamyrkytysepidemiaa, joista toisen ai-heutti Y. pseudotuberculosis kuorittujen porkka-noiden välityksellä ja toisen S. zooepidemicus ku-tunjuuston välityksellä.

Pastöroimattomasta maidosta tehdyn kutunjuus-ton välityksellä levinnyt S. zooepidemicus-epide-mia osoitti jälleen kerran raakamaitoon liittyvänterveysvaaran. Viime vuosina Suomessa on to-dettu muitakin pastöroimattoman maidon käyt-töön liittyviä epidemioita. Niissä aiheuttajana onollut salmonella ja kampylobakteeri. Vuonna 2003todettiin myös luonnonvesistä välittyneittä vesie-pidemioita. Näyttääkin siltä, että kuluttajille tulisijakaa enemmän tietoa pastöroimattoman maidonnauttimiseen liittyvistä mikrobiologisista riskeistäsamoin kuin pintavesien soveltumattomuudestajuomavedeksi.

Y. pseudotuberculosis -epidemian liittyminen pa-kattuihin käsiteltyihin kasviksiin, joiden elinkaarikylmässä säilytettäessä on pidempi kuin pakkaa-mattomien tuotteiden, on uusi uhka näiden tuottei-



semmin ne liittyivät säilykkeisiin, mutta kulutus-tottumusten muutosten myötä painopiste on siir-tynyt tuoreena tai vähän prosessoituna Suo-meen saapuneeseen tonnikalaan. Tonnikalanrunsaan histidiinipitoisuuden ja sen mikrobifloo-ran vuoksi siihen liittyy aina histamiinimyrkytyk-sen riski ellei säilytysajoista ja lämpötiloista sekähygieniasta huolehdita riittävästi. Kylmäsavus-tuksen soveltuvuutta tonnikalan käsittelyyn tuleeselvittää, sillä toinen histamiinimyrkytysepidemi-oista liittyi kylmäsavustettuun tuotteeseen. Aikai-sempina vuosina todettuja papujen lektiinien ai-heuttamia myrkytyksiä ei sen sijaan vuonna 2003raportoitu yhtään. Näyttääkin siltä, että papujenliotus- ja keitto-ohjeet on hyvin opittu suurtalouk-sissa.

Ruokamyrkytysten luokittelua näytön vahvuudenperusteella on tehty samoilla periaatteilla nyt kol-men vuoden ajan. Luokittelu perustuu kuntien lä-hettämiin selvitysilmoituksiin. Sen tarkoituksena onkarsia ruokamyrkytysrekisteristä pois sellaiset epi-demiat, jotka eivät ole elintarvikkeiden tai talousve-den aiheuttamia. Tämä on tärkeää, jotta ruokamyr-kytystilastosta voidaan paremmin seurata tilanteenkehittymistä vuodesta toiseen. Näyttää siltä, ettäviimeisen kahden vuoden aikana tilanne onkin py-synyt ennallaan eli noin 30 epidemian tasossa.Ruokamyrkytysepidemioista suurin osa aiheutuisuurtalouksissa, pitopalveluissa tai vesilaitoksillatapahtuneista virheistä. Ruoka- ja vesivälitteistenepidemioiden ennaltaehkäisyyn on siis edelleensyytä kiinnittää niissä huomiota.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



12Kirjallisuus

Anonymous. 2003. Trends and sources of zoonotic agents in animals, fee-dingstuffs, food and man in Finland in 2002. Publications by the Ministry ofAgriculture and Forestry, Department of Food and Health 10/2003, Yliopisto-paino, Helsinki 2003, 74 p.

Bonsdorff 2002, henkilökohtainen tiedonanto.

Hakkinen, M., Lahti, E., Hatakka, M., Johansson, T., Rantala, L., Gindonis,V., Seuna, E., Vuento, R., Karppelin, M., Aalto, T., Siponen, K., Virolainen-Julkunen, A., Vuopio-Varkila, J., Kuusi, M., Huotari, K. 2004. An outbreakcaused by Streptococcus equi subsp. Zooepidemicus associated with con-sumption of fresh goat cheese. In abstracts of Posters of the 5th World Cong-ress Foodborne Infections and Intoxications, Berlin, Germany 7–11 June2004. Federal Institute for Risk Assessment and FAO/WHO CollaboratingCentre for Research and Training in Food Hygiene and Zoonoses, Berlin,Germany.

Hatakka, M., Halonen, H. 2000. Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 1999.Elintarvikeviraston julkaisuja 7/2000, 27 s.

Hatakka, M., Johansson, T., Kuusi, M., Loukaskorpi, M., Maijala, R., Nuorti,P. 2002. Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2001. Elintarvikeviraston jul-kaisuja 4/2002, 38 s.

Hatakka, M., Johansson, T., Kuusi, M., Maijala, R., Pakkala, P., Siitonen, A.2003. Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2002. Elintarvikeviraston julkai-suja 5/2003, 38 s.

Hatakka, M, Kuusi, M., Maijala, R. 2004. Classification of reported food andwaterborne outbreaks by the quality of evidence. In abstracts of Posters ofthe 5th World Congress Foodborne Infections and Intoxications, Berlin, Ger-many 7–11 June 2004. Federal Institute for Risk Assessment and FAO/WHOCollaborating Centre for Research and Training in Food Hygiene and Zoon-oses, Berlin, Germany.

Hatakka, M., Loukaskorpi, M., Pakkala, P. 2001. Ruokamyrkytykset Suomes-sa vuonna 2000. Elintarvikeviraston julkaisuja 8/2001, 27 s.

Hatakka, M., Wihlman, H. 1999. Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 1998.Elintarvikeviraston julkaisuja 5/1999, 25 s.

Hirn, J., Maijala, R., Pakkala, P. 1991. Ruokamyrkytysten raportointi ja epide-miat 1990. Suomen Eläinlääkärilehti 11(97), 519–525.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



Hirn, J., Maijala, R. 1992. Ruokamyrkytystilanteemme 1991. Suomen Eläin-lääkärilehti 11(98), 609–614.

Hirn, J., Maijala, R., Johansson, T. 1992. Foodborne disease outbreaks inFinland during the period 1975–1990. 3rd World Congress Foodborne Infec-tions and Intoxications, 1992 Berlin, Congress Proceedings pp. 33–36.

Hirn, J., Myllyniemi, A. L. 1994a. Ruokamyrkytysepidemiat Suomessa 1992.Suomen Eläin-lääkärilehti 4 (100), 256–260.

Hirn, J., Myllyniemi, A. L. 1994b. Raportoidut ruokamyrkytysepidemiammevuonna 1993. Elintarvike ja terveyslehti 4–5, 86–93.

Hirn, J., Johansson, T., Myllyniemi, A. L. 1995. Suomessa vuonna 1994 ra-portoidut ruokamyr-kytykset. Elintarvike ja terveyslehti 3–4, 106–115.

Johansson, T.,Maijala, R. 2002 Jatkotutkimuksista lisää tietoa ruokamyrky-tysten selvityksessä. Kaari pellolta pöytään. 2, 25.

Kansanterveyslaitos. 2002. Tartuntataudit Suomessa 2001. Kansanterveys-laitoksen julkaisuja KTL B7/2002, Helsinki, 43 s.

Kansanterveyslaitos. 2003. Tartuntataudit Suomessa 2002. Kansanterveys-laitoksen julkaisuja KTL B8/2003, Helsinki, 48 s.

Kukkula, M. 1998. Ruokamyrkytystilanne Suomessa vuonna 1997. Yhteen-veto selvitysilmoituksista. Elintarvikevirasto, tutkimuksia 3/1998, 15 s.

Laihonen, M., Kuronen, H., Laaksonen, T., Johansson, T., Maijala, R., Seu-na, E. 2003. Salmonellan esiintyminen eläimissä ja eläimistä saatavissa elin-tarvikkeissa. EVI, EELA, MMM julkaisuja 2003, 3, 57 s.

PHLS Communicable Disease Surveillance Centre. 1996. Strength of asso-ciation between human illness and water: revised definitions for use in out-break investigation. Communicable Disease Report 6(8), 65–68, London.

Rahkio, M., Hirn, J., Salminen, K. 1997. Ruokamyrkytysten raportointi ja ruo-kamyrkytysepidemiat vuosina 1995 ja 1996. Elintarvike ja terveyslehti 5/1997, 19–29.

Vartiainen, T., Miettinen, I., Zacheus, O. 1999. Vesiepidemiat voidaan estäähyvällä talousveden käsittelyllä. Kansanterveys 2/1999, 2–3.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Elintarvikevälitteiset epidemiat Suomessa vuonna2003.

Liitetaulukko 2. Talousvesivälitteiset epidemiat Suomessa vuonna2003.

Liitetaulukko 3. Muut Elintarvikevirastoon ilmoitetut epidemiatvuonna 2003.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○



a V

irhe

tark

oitta

a tä

ssä

yhte

ydes

sä e

pide

mia

n sy

ntyy

n va

ikut

tane

ita te

kijö

itä:

1. S

aast

unut

raa

ka-a

ine

5. R

iittä

mät

ön p

esu

9. L

iian

pitk

ä sä

ilyty

saik

a2.

Ris

tikon

tam

inaa

tio6.

Puu

tteel

liset

tila

t10

. Inf

ekto

itunu

t työ

ntek

ijä3.

Riit

täm

ätön

jääh

dyty

s7.

Virh

eelli

nen

säily

tysl

ämpö

tila

11. M

uu4.

Riit

täm

ätön

kuu

men

nus

8. V

irhee

lline

n ku

ljetu

släm

pötil

a12

. Tun

tem

aton

ET

Ei t

ieto

a

* E

site

tty lu

ku o

n ar

vio.

Liite

taul

ukko

1. E

linta

rvik

eväl

ittei

set e

pide

mia

t Suo

mes

sa v

uonn

a 20

03.

Aih

eutt

aja

Aik

aP

aikk

aA

ltist

unei

taS

aira

stun

eita

Epä

ilty

tai

Oso

itett

u ta

iV

alm

ista

jaR

uoka

ilupa

ikka

Näy

tön

osoi

tett

u vä

littä

jäep

äilty

vir

hea

vahv

uus

Clo

strid

ium

per

frin

gens

Touk

okuu

Kuo

pio

3115

Liha

pulla

keitt

o3,

6R

avin

tola

Kot

i (pa

lvel

utal

o)A

Clo

strid

ium

per

frin

gens

Loka

kuu

Tam

pere

55

Liha

ruok

a3,

4,7,

9R

avin

tola

Rav

into

laC

Str

epto

cocc

us z

ooep

idem

icus

Loka

kuu

Ruo

vesi

ET

9K

utun

juus

to1

Elin

tarv

iket

eol l i

suus

Kot

iA

(pie

n)

Yers

inia

ent

eroc

oliti

ca O

:3M

arra

s–jo

uluk

uuK

otka

*180

30R

uoka

ilu r

avin

tola

ssa

2,7,

9R

avin

tola

Rav

into

laB

Yers

inia

pse

udot

Touk

okuu

Kot

ka ja

*107

0011

4K

uorit

ut p

orkk

anat

1K

esku

skei

ttiö

Use

ita p

aikk

oja/

Atu

berc

ulos

is O

:1Ta

mpe

reko

uluj

a pä

iväk

otej

a

Nor

oviru

sH

elm

ikuu

Van

taa

3116

Ruo

kailu

rav

into

lass

a10

Rav

into

laR

avin

tola

CN

orov

irus

Touk

okuu

Tur

ku70

45P

itopa

lvel

un r

uoka

12P

itopa

lvel

uM

uu/ju

hlap

aikk

aD

Nor

oviru

sTo

ukok

uuK

ouvo

la22

661

Vad

elm

akak

ku (

mar

jat U

nkar

i)1,

4P

itopa

lvel

uM

uu/ju

hlap

aikk

aA

Nor

oviru

sE

loku

uK

arst

ula

*100

48P

itopa

lvel

un r

uoka

12P

itopa

lvel

uM

uu/ju

hlap

aikk

aB

His

tam

iini

Kes

äkuu

Hel

sink

i3

3To

nnik

ala

tuor

e (I

ndon

esia

)1,

12R

avin

tola

Rav

into

laA

His

tam

iini

Joul

ukuu

Kok

kola

87

Kyl

mäs

avut

onni

kala

1E

linta

rvik

eteo

llisu

usR

avin

tola

A

Pila

antu

min

enTo

ukok

uuM

ikke

li4

2N

auda

n si

säfil

e (B

rasi

lia)

7,9

Elin

tarv

iket

eolli

suus

Rav

into

laC

Pila

antu

min

enJo

uluk

uuT

ikka

kosk

i*4

005

Kyp

senn

etty

joul

ukin

kku

11E

linta

rvik

eteo

llisu

usTy

öpai

kkar

uoka

laD

Tun

tem

aton

Huh

tikuu

Tam

pere

55

Rav

into

lan

ruok

a12

Rav

into

laR

avin

tola

DT

unte

mat

onTo

ukok

uuP

ori

139

Pito

palv

elun

ruo

ka10

Pito

palv

elu

Muu

/juhl

apai

kka

DT

unte

mat

onTo

ukok

uuK

emijä

rvi

ET

5R

avin

tola

n ru

oka

12R

avin

tola

Rav

into

laD

Tun

tem

aton

Kes

äkuu

Suo

nenj

oki

ET

23Y

rttit

ee ja

mau

stee

t (E

tiopi

a)12

ET

Muu

/ei m

äärit

elty

pai

kka

CT

unte

mat

onK

esäk

uuLa

pua

9543

Mak

aron

ikin

kku-

ja v

iher

sala

atti

5,11

Pito

palv

elu

Muu

/juhl

apai

kka

BT

unte

mat

onTo

ukok

uuH

elsi

nki

3015

Rav

into

lan

ruok

a12

Rav

into

laR

avin

tola

DT

unte

mat

onK

esä–

hein

äkuu

Laht

i*1

08

Rav

into

lan

ruok

a12

Rav

into

laR

avin

tola

DT

unte

mat

onH

einä

kuu

Tam

pere

9517

Rav

into

lan

ruok

a7

Rav

into

laM

uu/ju

hlap

aikk

aD

Tun

tem

aton

Hei

näku

uJä

rven

pää

133

Rav

into

lan

ruok

a12

Rav

into

laR

avin

tola

D

Yht

eens

ä48

8



Liite

taul

ukko

2. T

alou

sves

iväl

ittei

set e

pide

mia

t Suo

mes

sa v

uonn

a 20

02.

Aih

eutta

jaA

ika

Pai

kka

Alti

stun

eita

Sai

rast

unei

taV

esila

itost

yypp

iE

pide

mia

anN

äytö

n

joht

anei

ta s

yitä

vahv

uus

Cam

pylo

bact

er je

juni

Hei

näku

uK

anno

nkos

ki3

3Lä

hdev

esi

Läht

en s

aast

umin

enA

Sal

mon

ella

Pot

sdam

Hei

näku

uK

uusa

mo

ET

2P

urov

esi

Pin

tave

den

käyt

tö ju

omav

eten

äC

Nor

oviru

sH

elm

ikuu

Han

kasa

lmi

1311

Järv

ives

iP

inta

vede

n kä

yttö

juom

avet

enä

A

Nor

oviru

sM

aalis

kuu

Naa

ntal

i90

40P

ohja

vesi

laito

sP

utki

sto

rikko

utun

utB

Nor

oviru

sTo

ukok

uuIn

ari

5640

Joki

vesi

Pin

tave

den

käyt

tö ju

omav

eten

äB

Nor

oviru

sTo

ukok

uuN

auvo

*150

150

Por

akai

voP

orak

aivo

n sa

astu

min

enA

Nor

oviru

sH

einä

kuu

Sod

anky

lä25

20K

aivo

vesi

Ved

en v

ähyy

s ka

ivos

saA

Rot

aviru

sK

esäk

uuP

alok

ka*1

0000

140

Poh

jave

sila

itos

Raa

kave

den

saas

tum

inen

A

Ulo

stes

aast

utus

Hei

näku

uM

änts

älä

*150

047

Pin

tave

sila

itos

Pin

tave

den

saas

tum

inen

, ei d

esin

fioitu

B

Ulo

stes

aast

utus

Touk

okuu

Ylö

järv

i*6

0060

Por

akai

voP

orak

aivo

n sa

astu

min

enB

Ulo

stes

aast

utus

Touk

okuu

Kar

inai

nen

6452

Kai

vove

siK

aivo

vede

n sa

astu

min

enB

Yh

teen

sä*1

2501

565

ET

= e

i tie

toa

* E

site

tty lu

ku o

n ar

vio.



Liite

taul

ukko

3. M

uut E

linta

rvik

evira

stoo

n ilm

oite

tut e

pide

mia

t vuo

nna

2003

.a

Aih

eutta

jaA

ika

Pai

kka

Sai

rast

unei

taLi

sätie

toja

Sal

mon

ella

New

port

Touk

o–he

inäk

uuS

aarij

ärvi

8K

anna

t gen

eetti

sest

i ide

nttis

iäS

alm

onel

la A

bony

Hei

nä–e

loku

uLa

itila

6S

alm

onel

la T

yphi

mur

ium

FT

104

Syy

s–lo

kaku

uItä

-Suo

mi

11K

anna

t mon

iresi

sten

ttejä

, gen

eetti

sest

i ide

nttis

iäS

alm

onel

la M

inne

sota

Mar

ras–

joul

ukuu

Rai

sio

4

Vib

rio c

hole

rae

non-

O1

1M

erik

alan

syö

ntiä

epä

ilti in

tart

unna

n lä

htee

ksi

Vib

rio c

hole

rae

non-

O13

91

Mer

ikal

an s

yönt

iä e

päilt

i in ta

rtun

nan

läht

eeks

i

Yers

inia

ent

eroc

oliti

caE

loku

uR

aum

a3

Tart

unto

jen

läht

eeks

i epä

ilti in

ruo

kai lu

a er

ääss

ä ra

vint

olas

sa

Hep

ati it

ti A

Tam

mik

uuN

ilsiä

14

Nor

oviru

sH

elm

ikuu

Kau

hava

70Ilm

asot

akou

lun

leiri

Nor

oviru

sH

elm

ikuu

Por

i12

Nor

oviru

sM

aalis

kuu

Tam

pere

3K

ylpy

läN

orov

irus

Maa

lisku

uR

aum

a8

Nor

oviru

sM

aalis

kuu

Vie

rem

ä19

Päi

väko

tiN

orov

irus

Huh

tikuu

Ikaa

linen

n. 1

50K

ylpy

läN

orov

irus

Elo

kuu

Kot

kaus

. kym

men

iäP

akas

teva

delm

ia e

päilt

iin ta

rtun

nan

läht

eeks

iN

orov

irus

Loka

kuu

Van

taa

32P

äivä

koti

Nor

oviru

sM

arra

skuu

Hyv

inkä

ä8

Pie

ni p

yöre

ä vi

rus

Joul

ukuu

Tam

pere

n. 9

0K

oulu

Tun

tem

aton

Tam

mik

uuA

sikk

ala

n. 1

00S

aast

unut

ta v

erko

stov

että

epä

iltiin

tart

unto

jen

läht

eeks

iT

unte

mat

onTa

mm

ikuu

Suo

nenj

oki

8T

unte

mat

onH

uhtik

uuK

ajaa

ni12

Tart

unta

hen

kilö

stä

tois

een

Tun

tem

aton

Huh

tikuu

Tam

pere

2K

ylpy

läT

unte

mat

onTo

ukok

uuN

ousi

aine

n16

Tun

tem

aton

Touk

okuu

Lapp

eenr

anta

33K

oulu

Tun

tem

aton

Kes

äkuu

Tam

pere

4T

unte

mat

onK

esäk

uuH

elsi

nki

5T

unte

mat

onK

esäk

uuTa

mpe

re6

Tun

tem

aton

Elo

kuu

Lapp

eenr

anta

3T

unte

mat

onE

loku

uJo

ensu

uus

. kym

men

iäT

unte

mat

onE

loku

uP

ieks

ämäk

i25

Kun

tout

uske

skus

Tun

tem

aton

Elo

kuu

Var

kaus

11Lo

mak

esku

sT

unte

mat

onE

loku

uT

urku

13T

uris

tiryh

mä

Tun

tem

aton

Syy

skuu

Kok

emäk

i14

Tun

tem

aton

Syy

skuu

Hel

sink

in.

10

Tun

tem

aton

Mar

rask

uuK

älvi

ä7

Leiri

kesk

usT

unte

mat

onM

arra

skuu

Mik

keli

5T

unte

mat

onM

arra

skuu

Hel

sink

i9

Tun

tem

aton

Mar

rask

uuH

elsi

nki

5

aE

pide

mio

ista

34

kunt

ien

ilmoi

ttam

aa ja

4 K

TLn

tiet

oon

tulle

ita ta

pauk

sia.



Liitteet

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Liite 1. Sosiaali- ja terveysministeriön ohje Nro 1/021/97

Liite 2. Kansanterveyslaitoksen ohje epäilyilmoituksen tekemi-sestä Dnro 344/44/97

Liite 3. Selvitysilmoitus ruokamyrkytysepidemiasta ja täyttö-ohje

Liite 4. Malliraportti: Raportti elintarvike/talousvesivälitteisestä epidemiasta (EVI, EELA, KTL)



Liite 1. Sosiaali- ja terveysministeriön ohje Nro 1/021/97 (1/10)






























Liite 2. Kansanterveyslaitoksen ohje epäilyilmoituksen tekemisestä Dnro 344/44/97 (1/2)



Liite 2. Kansanterveyslaitoksen ohje epäilyilmoituksen tekemisestä Dnro 344/44/97 (2/2)



Liite 3. Selvitysilmoitus ruokamyrkytysepidemiasta ja täyttöohje (1/4)












Liite 4. Malliraportti: Raportti elintarvike/talousvesivälitteisestä epidemiasta (EVI, EELA, KTL) (1/5)

Malliraportti: Raportti elintarvike/talousvesivälitteisestä epidemiasta(EVI, EELA, KTL)

www.elintarvikevirasto.fi/valvonta/p1695.pdf













Documents

7/2004 Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2003...Elintarvikeviraston julkaisuja 7/2004 9 Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2003 National Food Agency of Finland Publishing date August/2004