7/2008 Kemi · 2019-10-18 · 7/2008 TOHTORI STOP ARVOITUS TUULI-VOIMAA MUOVIT Langerin resepti toimii terrori-iskuille avautuu analytiikalla nanotekniikalla nousukiidossa. PUB: Kemia-Kemi

TÄSSÄ NUMEROSSA mm:

KEMIAKemi

7/20

08

TOHTORI

STOP

ARVOITUS

TUULI-VOIMAA

MUOVIT

TOHTORILangerinresepti toimii

STOPterrori-iskuille

ARVOITUSavautuuanalytiikalla

TUULI-VOIMAAnanotekniikalla

MUOVITnousukiidossa

PUB:

Kemia-Kemi

Job # & CC: WATR9525

Job Name: WATR9525_Acquity_KK_DBmec.indd Date: 03-28-08Live: 185mm x 266mm Trim: 210mm x 297mm Bleed: 216mm x 303mm Page: 1 Rev: 1Stage: mech Release: 03-28-08 DB AD: DP CW: AS PM: DG Scale: 100%Color: 4c Gutter: — Other: — ST: DB

APP

RO

VALS

C-LO MECH PROOF

MK: ______________________ PM: ______________________ AB: ______________________

AD: ______________________ CW: ______________________ RM:______________________

QC: ______________________ CD: ______________________

Initials / Date Initials / Date Initials / Date

Client / Date: ________________________________________________

A BREAKTHROUGH TECHNOLOGY SHOULDN’T JUST AFFECT YOUR LABORATORY.

IT SHOULD IMPACT THE WAY YOUR ENTIRE ORGANIZATION WORKS.

When technology isn’t holding back scientific

progress, how far will your organization go?

With the revolutionary Waters® ACQUITY

UltraPerformance LC® system, laboratory

scientists have been empowered to develop

methods with greater confidence and efficiency.

ACQUITY UPLC® has given scientists data

and sensitivity far superior to HPLC. As a

result, its impact has been felt in laboratories,

boardrooms, and everywhere science improves

lives. The future of Liquid Chromatography

is the ACQUITY UPLC system. To learn more,

visit www.waters.com/a1Waters Finland, Kutomotie 18, 00380 HELSINKI Tel. (09) 5659 6288

©2008 Waters Corporation. Waters, The Science of What’s Possible, ACQUITY UltraPerformance LC, UPLC, and ACQUITY UPLC are trademarks of Waters Corporation.

[ THEORY ]

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 74

SISÄLLYSJu

ha G

rana

th

Biologisin ja kemiallisin asein tehdyt iskut lentokentille ovat todellinen uhka myös Eu-roopassa. Suomessa suunniteltu suodatinjärjestelmä torjuu hyökkäysten tuhoja. (s. 12)

Mitä olet panemassa suuhusi? Diagnos-tiikkaa tarvitaan muun muassa ravinto-lakeittiön hygienian ja catering-aterian turvallisuuden varmistamiseen. (s. 36)

Scan

stoc

kpho

to

Neljättä vuosikymmentä tutkimusta, keksintöjä ja patentteja. Millennium-innovaattori Robert Langerin tahti ei ole hiljenemään päinkään. (s. 6)

Hel

i Sor

jone

n / M

illen

nium

Tec

hnol

ogy

Priz

e

6 Robert Langer

Tuhansien ideoiden isä Laura Koponen ja Jari Koponen

10 Tätä mieltä Soraa kapitalismin rattaissa Kari Teppola

12 STOP terrori-iskuille Juha Granath

16 Ajankohtaista Kemian Nobel molekyylibiologeille Vihreä vallankumous Jari Koponen

Lääketieteen Nobel tärkeistä viruslöydöistä Päivi Ikonen

20 Biopolymeerit lunastavat lupauksia Jari Koponen

22 Tutkimuksessa tapahtuu •Ihmelääke infarktiin? •Muovitaipuuvereksi •Uusikivunlievittäjäpäihittää morfiinin • Ilmansaasteetuhkasikiölle

26 Uutisia •SelvitysmiesJuhaPyötsiä: ”Yritykset tarvitsevat kansallisen kemikaaliviraston” • Palveluntarjoajatverkottuvat– Reach-markkinoilla odottava tunnelma •BorealisPolymersille innovaatiokeskus Porvooseen •Kotimaistananotietoanetissä

32 Suomen uusi Nokia? Tuulivoimaa nanoteknologialla Teija Horppu ja Päivi Ikonen

34 Analytiikka ratkoo ongelmia Sulo Piepponen

36 Testaus tuo turvaa ja säästöjä Päivi Ikonen

38 Muovit valmiina nousukiitoon Jan-Erik Johansson

40 Epätasapaino uhkaa kemikaalimarkkinoita Reachin toimeenpano vaikeuksissa Kimmo Heinonen ja Leena Laitinen

42 Julkaisuja Vuosisata sellututkimusta Kuusankoskella Pekka T. Heikura

44 Keemikko Happokokeita

46 Kokouksia Koordinaatiokemiaa Jerusalemissa Esther Jahr

Kemianopetuksentutkimusta Istanbulissa Jan Lundell

48 Ulkomailta

50 Henkilöuutisia Vuoden luonnontieteilijä Sirpa Suntioinen: ”Luonnontieteiden opetus uudistettava” Pekka T. Heikura

54 Tulevia tapahtumia

55 Seurasivut

56Kokeilepois

Boeing

Komposiittimuovittekevätuusista lentokoneista kestäviä

ja vähäpäästöisiä. Boeingin muovinen Dreamliner nousee

kepeästi taivaalle. (s. 38)


Jos et ensi kesänä löydä mökkipaikkasi kyläkau-pasta grillihiiliä, syy ei välttämättä ole kauppiaan.

Mahdollista on, että toimitukset ovat jumittuneet ra-jalle, koska maahantuojat eivät hoksanneet ajoissa esirekisteröidä tuotettaan. EU:n virallisessa lehdessä ja kemikaaliviraston nettisivuilla julkaistu kemikaali-

asetuksen uusi poikkeusliite ei tavoittanut niitä.Huoli kemikaaliasetus Reachin onnistumisesta voimistuu aineiden esi-

rekisteröinnin lähestyessä loppuaan. Kun aikaa takarajaan on enää viik-koja, esirekisteröintejä tehneitä yrityksiä on toimijoiden kokonaismää-rään nähden hälyttävän vähän. EU:n alueelle näyttää vääjäämättä muo-dostuvan kahden kerroksen kemikaalimarkkinat, lailliset ja harmaat.

Esirekisteröinnin laistavat yritykset voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: niihin, jotka eivät tiedä, niihin, jotka eivät osaa, ja niihin, jotka eivät halua. Viimeksi mainitut ottavat tietoisesti suuren riskin luottaes-saan siihen, että lain valvonta epäonnistuu. Reachiä ei peruta.

Isomman ryhmän muodostavat ne yritykset – tyypillisesti pienet tai keskisuuret maahantuojat – joilla ei ole lainkaan tietoa tai vain hämä-rä käsitys siitä, että kemikaaliasetus koskee myös niitä. Nämä yritykset heräävät liian myöhään tilanteessa, jossa lastin tarkastava tullimies ky-syy esirekisteröinnistä.

Osaaminen on iso ongelma etenkin EU:n ulkopuolisille toimijoille. Itse esirekisteröinti on suhteellisen helppoa, mutta asetukseen säädet-ty ainoan edustajan käytäntö ei. Liian myöhään toimiin ryhtyneet jäävät auttamatta junasta.

Ongelmia on riittänyt myös lainkuuliaisilla yrityksillä. Ohjeita ja tulkinto-ja on jouduttu odottamaan, ja kemikaaliviraston IT-järjestelmä on ajoittain takkuillut. Marraskuun lopulle ennakoidaan ruuhkaa, jota sekä toivotaan että pelätään.

Sen paremmin kemikaaliviraston väkeä kuin asetuksen toimeenpanoa valvovia viranomaisia ei käy kateeksi. Kemikaalivirasto joutuu arvostelun kohteeksi, vaikka se on syytön asetuksen ongelmakohtiin. Kansalliset viranomaiset ovat vaikeuksissa yrittäessään alimitoitetuilla resursseilla selvitä asetuksen tuomasta työtaakasta.

Pelkästään vastausten muotoilu usein kysyttyihin kysymyksiin on su-junut nihkeästi työryhmissä, joissa on edustajia kaikista jäsenmaista. Tulkintojen, valvonnan ja sanktioiden yhdenmukaistaminen koko EU:n alueella on mahdotonta.

Käytännössä tehokkain valvonta toteutuu yritysten itsensä kautta. Jo nyt yritykset haluavat eri keinoin varmistaa, että ne saavat vain asetuk-sen vaatimukset täyttäviä aineita.

Jos Reachin ulkopuolelle jää iso joukko yrityksiä, viranomaiset joutuvat pahaan välikäteen. Lain kirjaimellinen tulkinta ja tehokas valvonta teki-sivät lopun monesta yrityksestä, myös sellaisista, jotka tähän asti ovat hoitaneet velvollisuutensa tunnollisesti.

Vaikutukset ulottuisivat koko toimintaketjuun ja lopulta kuluttajiin, joi-den piti olla kemikaaliasetuksen varsinaisia voittajia.

5

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

S

Vol.35Coden:KMKMAAISSN0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, 8. kerros, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901faksi 09 3296 [email protected]äätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-chiefDI Leena Laitinen 040 577 [email protected] • Redaktör • Editor Päivi Ikonen 0400 139 [email protected] • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 03 714 [email protected] • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 [email protected]

Ilmoitukset • Annonser • [email protected]äällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerArja Sipilä 040 827 [email protected]

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 [email protected]

TilaushinnatKotimaassa 80 euroa, muut maat 120 euroaKouluille 40 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 80 euro, övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 10(special issue 5/2008 EUR 15)

OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 [email protected]

Kustantaja•Utgivare• PublisherKempulssiOyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, 8. kerros FIN-02100 Espoo puh. 040 577 [email protected]

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardKehityspäällikkö Susanna Eerola, Mittatekniikan keskus Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Suomen Bioteollisuus FIBToimittaja Päivi Ikonen, Kemia-KemiProfessori Maarit Karppinen, TKKPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiAkatemiatutkija Jan Lundell, Helsingin yliopistoTutkimuskeskuksen johtaja Ilkka Pollari, Kemira OyjApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryDI Leif Ramm-Schmidt, Chemitec Consulting Oy Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Painos • Upplaga • Printing order 5 600 Forssa 2008Forssan KirjapainoISO 9002

Kemia-lehden myyntipäällikkö Arja Sipilä on osa-aikaisella opintovapaalla vuoden loppuun asti.

Ilmoitusasioissa teitä palvelevat Arja Sipilän ohella päätoimittaja Leena Laitinen ja talouspäällikkö Irja Hagelberg. Yhteystiedot löytyvät viereisestä tietolaatikosta.

10. marraskuuta 2008

Kuumia grillihiiliä


Ehtymätön idea-nikkari taitaa

loistavasti myös tutkimustulosten kaupallistamisen.

Petja

Par

tane

n

LauraKoponen

Robert Langerin 1970-luvulla käynnis-tämä polymeeripohjaisten materiaalien tutkimus on kantanut hienoa hedelmää. Jo toistasataa miljoonaa potilasta ympä-ri maailman käyttää Langerin kehittämiä lääkeannostelijoita.

Vuoden 2008 Millennium-teknologia-palkintokaan ei silti saanut innovaattoria lepäämään laakereilleen, vaan uusia kek-sintöjä syntyy koko ajan.

Innovaatio-Suomen rakentajille Langer tarjoaa oivallisen esikuvan. Yliopistossa uransa luonut mies tunnetaan poikkeuk-sellisen aktiivisena tutkimuksen kaupal-listajana. Hänen keksintöihinsä perustuvia patentteja on lisensoitu yli 200 yritykseen, ja hän on myös itse ollut mukana perusta-massa lukuisia firmoja.

Professori kuitenkin tuntee omat vah-vuutensa: hän keskittyy tutkimustyöhön ja antaa muiden hoitaa bisnesten johtami-sen.

Alansa menestyneimpiin kuuluva tie-demies on kahminut mittavan kokoelman erilaisia palkintoja jo ennen Millennium-tunnustusta. Yli 600 patentin ja 1 000 tie-teellisen julkaisun luettelo on vaikuttava. Tutkimusalansa Langer kaikesta huolimat-ta löysi sattumalta.

Sitkeä työpalkittiin

Lapsena Robert Langer leikki koeputkilla ja mikroskoopeilla, mutta ei osannut haa-veilla huippututkijan urasta. Luonnontie-teissä menestynyttä poikaa kannustettiin

opiskelemaan insinööriksi.Nuorukainen noudatti neuvoa ja opinto-

jen päätteeksi väitteli kemian tekniikasta vuonna 1974, jolloin Yhdysvaltoja koetteli öljykriisi. Öljyfirmoista sateli työtarjouk-sia, mutta siinä vaiheessa tuoretta tohtoria kiinnostivat jo tutkimus ja opetus.

Satunnaisen käytäväkeskustelun pe-rusteella Langer päätyi Harvard Medical Schooliin Judah Folkmanin biolääketie-teelliseen ryhmään, jossa tehtiin poikke-uksellisen ennakkoluulotonta tutkimusta.

”Minun tehtäväni oli löytää lääkeainei-ta, jotka estäisivät verisuonten kasvamisen syöpäkasvaimeen, jotta sen ravinnonsaan-ti ja sitä kautta kasvu pysähtyisi”, Langer kertoo. ”Todelliseksi haas-teeksi osoittautui kehittää menetelmä, jolla aineita voitaisiin annostella kasvai-men ympäristöön tasaisesti kuukausien ajan.”

Pulmaa pähkäiltyään nuo-ri tutkija päätteli, että ratkai-su voisi olla lääkkeen varas-toiminen sitä hitaasti vapauttavaan poly-meeriin.

Kahden seuraavan vuoden aikana Lan-ger kävi läpi noin 200 erilaista toteutusta-paa idealleen, eikä yksikään toiminut. Sin-nikäs uurastaja ei kuitenkaan hellittänyt, ja kahdessadasensimmäinen keino tepsi.

Tiedeyhteisöä keksintö ei tosin heti va-kuuttanut.

”Pidin ensimmäisen tieteellisen esitel-mäni vuonna 1976. Käytin puhetta edeltä-neet kaksi viikkoa kokonaan sen harjoit-

Robert Langer

Tuhansien ideoiden isäKemisti,keksijäjaMillennium-voittajaRobertLangeronpulppuillut ideoita yli kolme vuosikymmentä, eikä loppua näy.

teluun ja olin hyvin tyytyväinen, kun en takellellut arvovaltaisen yleisön edessä”, Langer muistelee.

Ensikertalainen esitelmöitsijä jäi jän-nittyneenä odottamaan kommentteja, eikä odotuksesta tullut pitkä.

”Luentoni jälkeen kuulijat tulivat il-moittamaan, etteivät usko sanaakaan siitä, mitä olin kertonut.”

Apteekki elimistössä

Nyt, runsaat 30 vuotta myöhemmin, poly-meereistä koostuvat kehonsisäiset lääkeai-neiden annostelijat ovat rutiininomaisessa

käytössä. Niitä hyödynne-tään muun muassa aivo-syöpien, eturauhassyöpien, skitsofrenian ja sydäntau-tien hoidossa.

Tuoreempia esimerkke-jä Langerin ryhmän tutki-muskohteista ovat muisti-polymeereistä valmistetut,

ruumiinlämmön vaikutuksesta itsestään kiristyvät tikit sekä hengitettävien aeroso-lilääkkeiden uudentyyppinen huokoinen rakenne. Niissäkin innovaattori on en-nakkoluulottomasti tarttunut ongelmaan ja löytänyt siihen ratkaisun yhdistämällä asioita toisiinsa uudella tavalla.

Viime vuosina Langerin laboratorios-sa maineikkaassa MIT:ssä on kehitetty jo seuraavan sukupolven lääkeannostelijoita, jotka koostuvat mikrosirulle integroidus-ta lääkeainevarastosta. Ulkoisella ohjaus-

”Luentoni jälkeen kuulijat ilmoittivat,

etteivät usko sanaakaan siitä, mitä kerroin.”

7Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 7

… sivulle 9


Robert Langer on paitsi

tuottelias tutkija myös merkittävä

uuden liiketoiminnan käynnistäjä.

Lokakuisessa Millennium-palkinto-

seminaarissa Mikkelissä puhunut

Langer kiteytti menestyksen

reseptin viiteen teesiin.

Ensimmäinen teesi: Kehitä mahdolli-simman yleis- tai monikäyttöisiä ratkaisuja, joille löytyy paljon erilaisia sovelluksia.

On helpompi kaupallistaa valmistuspro-sessi, jota muuntelemalla voidaan valmistaa useampaa lääkeainetta, kuin vain yhdelle ai-neelle kehitetty menetelmä.

Toinenteesi: Keskity konkreettisiin tuot-teisiin.

Langerin mielestä pelkkää informaatio-ta myyvien biotekniikkayritysten markki-na-arvo on selvästi heikompi kuin tuotteita kauppaavien. Jälkimmäisiä suosivat myös rahoittajat.

Kolmasteesi: Paneudu tutkimuksiin, jot-ka voivat johtaa läpimurtoihin.

Tutkimustuloksien julkistamisen pitää tapahtua huipputiedelehdissä. Sellaista ra-hoittajat arvostavat. Sen sijaan esimerkiksi lehdistötiedotteita todelliset riskirahoittajat eivät juuri noteeraa.

Neljästeesi: Muokkaa tutkimustuloksista mahdollisimman kattava patentti.

Tätä teesiä Langer pitää keskeisenä onnis-tumisen elementtinä. Esimerkkinä hän ker-toi omasta hengitettävien lääkkeiden kulje-tukseen liittyvästä patentistaan. Tekniikassa lääkeainemolekyylit kulkeutuvat keuhkoi-hin huokoisiin polymeerinanopartikkeleihin kiinnitettyinä.

Patentissa materiaalia ei kuitenkaan ole nimetty, vaan siinä puhutaan yleisesti ma-teriaaleista, joiden tiheys on pienempi kuin 0,4 grammaa kuutiosenttiä kohden. Hiuk-kaskoolle annetaan väljät rajat, eikä käytet-täviä lääkeaineitakaan yksilöidä.

Tällainen kilpailua poissulkeva patentti on rahoitusneuvotteluissa kullanarvoinen.

Viidesteesi: Osoita keksinnön toimivuus in vivo -testeillä.

Tämä kohta liittyy lähinnä lääkeaineisiin. Koeputki- ja eläinkokeista on rahoittajien mielestä vielä liian pitkä matka tuotteeseen.

Toimisiko Langerin resepti Suomessa? Yhdysvaltoihin verrattuna meillä on tekijöitä, jotka tuntuvasti hankaloittavat Lange-rin oppien soveltamista.

Ensinnäkin perustutkimuksen pitkäjänteinen tuki on meillä heikoissa kantimissa. Tämä on pääsyitä siihen, että lahjakkaita tutkijoita siirtyy ulkomaille. Erityisesti bio-teknologiassa pitkäjänteisyys on kuitenkin välttämätöntä. Ilman sitä ei kaupallistet-tavia sovelluksia synny.

Toinen rajoitus on riskirahan puute. Suomessa ei ole kansainvälisen tason riskira-hoittajia, ei riskinsietokyvyllä eikä sijoitettavien pääomien suuruudella mitaten. Tätä nykyä ainoa tapa paikata asia on kääntyä kansainvälisten riskirahoittajien puoleen.

Siitä pienyrityksillämme on vain vähän kokemusta ja tutkijoilla vielä vähemmän. Ihmiset pitäisikin kouluttaa toimimaan tällä alueella.

Kansainvälinen riskiraha tietysti merkitsee kotimaisten innovaatioiden kaupallis-tamisen valumista muualle, mutta niin tapahtuu jo nyt. Mitä muutakaan voi odottaa maassa, jossa pankeistakin kaksi kolmasosaa on ulkomaisessa omistuksessa?

Suomi on kuin innovaatioiden varasto, josta muut voivat käydä napsimassa parhaat palat päältä. Tämä on suomalaisten oma valinta.

JariKoponen

Tohtori Langerin resepti

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 7 9

Nic

olle

Rag

er F

ulle

r/Say

o-A

rt

signaalilla piirin ominaisuuksia voidaan muuttaa niin, että lääkeaineet vapautuvat elimistöön haluttuina ajankohtina.

”Järjestelmät eivät vielä ole potilas-käytössä, mutta tekniikka kaupallistetaan noin viiden vuoden kuluttua”, keksijä va-kuuttaa.

Robert Langer uskoo suurten tietokone-alan yritysten kiinnostuvan elimistöön is-tutettavien ”apteekkien” valmistamisesta.

”Elimistön tilaa mittaaviin sensoreihin yhdistettynä ne voivat mullistaa monien tavallistenkin sairauksien hoidon. Mikro-siru voisi esimerkiksi tarkkailla diabetes-potilaan verensokeriarvoa ja aina tarvitta-essa automaattisesti annostella lääkeainet-ta verenkiertoon.”

Ihmisen varaosiaja lääkepistooleita

Ehtymättömästi ideoita suoltava Langer on tutkinut sitäkin, miten voitaisiin val-mistaa kokonaisia elimiä ja siirtää niitä elimistöön. Kudoksen kasvualustaksi hän keksi polymeerirungon, joka hajoaa ajan myötä itsekseen pois.

Tämäkin tutkimusaihe on jo poikinut sovelluksia käytännön hoitotyöhön: po-lymeerirungon ympärille rakennettua kei-noihoa käytetään vaikeiden ihonsiirtojen yhteydessä. Monimutkaisempien kudos-ten, kuten sisäelinten rakentamisessa sen sijaan riittää vielä haasteita.

Muitakin suorastaan utopistisilta kuu-lostavia tekniikoita Langerin ryhmällä on kehitteillä. Hyvä esimerkki on menetelmä, jolla lääkkeitä ammutaan suoraan ihon lä-pi sitä vaurioittamatta. Geeniterapian ke-hittämisessä seuraava suuri askel saattaa puolestaan olla hallittu geenien kuljetus ja vapauttaminen polymeerien avulla.

Elokuussa 60 vuotta täyttänyt Langer ei aio hidastaa tahtiaan. Professori johtaa tutkimusta yli 100 hengen laboratorios-saan ja nauttii yhä opettamisesta: ”Tut-kimustyö palkitsee tekijänsä vasta pitkän ajan jälkeen. Opettaessa näkee työnsä vai-kutuksen välittömästi.”

Satsaus opiskelijoihin on tuonut tulok-sia myös pitkällä tähtäimellä. Monet labo-ratorion kasvateista ovat sittemmin pääty-neet professoreiksi huippuyliopistoihin.

Liki miljoonan euron palkintopotille Millennium-keksijä ei vielä kesällä ollut ehtinyt miettiä käyttökohteita.

”Pohdimme asiaa yhdessä vaimoni kanssa. Hän osaa yleensä neuvoa minul-le, mitä tehdä”, onnellinen voittaja my-häilee.

Kirjoittaja on väitöskirjaansa valmisteleva fyysikko ja vapaa toimittaja.

[email protected]

Lääkeaineita kuljettavat nanopar-tikkelit osaavat käydä täsmäiskuin

syöpäsolujen kimppuun.

Myynninmaailmanennätys

Millennium-palkitun oma ura vahvistaa hä-nen teesiensä toimivuuden, josta paras esi-merkki lienee edellä mainittu keuhkolääke-patentti. Sen pohjalle Langer kumppanei-neen perusti vuonna 1998 yrityksen nimeltä AIR (Advanced Inhalation Research Inc). Vahvan patentin turvin riskirahaa saatiin vaivatta, ja pian yhtiöstä kiinnostuivat isot lääkeyhtiöt.

Niiden kanssa AIR teki huomattavia sopi-muksia, ja jo puolentoista vuoden kuluttua

firma myytiin 113 miljoonalla dollarilla. AI-Riin sijoittaneet saivat rahansa takaisin lähes kymmenkertaisina. Kyseessä lienee histori-an tuottoisin biotekniikkayrityskauppa.

JariKoponen

Kirjoittaja on kemisti ja nanoteknologiaan erikoistunut vapaa toimittaja.

Muistipolymeereistä valmistetut tikit kiristyvät itsestään.


TÄTÄ MIELTÄ

Soraa kapitalismin rattaissa”SORAA sosialismin rattaisiin” totesi tuu-sulalainen sorakeisari Tauno Valo pyrki-essään eduskuntaan 1970-luvun lopulla. Toivotusta hän tehosti minigrip-pussillisel-la hienoa santaa vaalimainoksen kylkiäi-senä.

Tauno Valo meni kirkkaasti eduskuntaan ja oli siellä kolme kautta.

Nyt tuntuu olevan soraa kapitalismin rat-taissa.

Pankkikriisi on osoittanut, että globalisoi-tunut pankkitoiminta on ottanut riskejä, joi-ta se ei pysty itse kantamaan. Kansallinen pankkitoiminnan valvonta ei ole pysynyt ra-jat ylittävän riskinoton perässä. Nyt koetuk-sella ovat pankkien olemassaolon lisäksi muun muassa Islannin valtiontalous ja en-nen kaikkea veronmaksajien kukkaro.

PANKEILLA on kaksi päätehtävää: hoitaa rahaliikennettä ja ohjata pääomia mahdol-lisimman tehokkaasti. USA:n, EU:n ja Kii-nankin huolestuminen tilanteesta johtuu sii-tä, että pääomahuollon hetkellisen vaikeu-tumisen ohella vaarana oli lokakuun alussa myös rahaliikenteen romahtaminen. Oltiin siis lähellä vajota takaisin tavaranvaihtoai-kaan.

Mahdollisesti Suomi olisi pärjännyt; ko-keiltiinhan sitä Neuvostoliiton kanssa yli 40 vuotta hyvällä menestyksellä.

Suurempi huoli on pääoman ohjaus-tehtävän vaikeutuminen. Useimmat yrityk-set maailmalla tarvitsevat laajentuakseen

Juha

Rah

kone

n

KariTeppolaonMuoviteollisuusry:n

toimitusjohtaja.

vierasta pääomaa luottona tai omapää-omanehtoisena sijoituksena. Pankit ja eri-tyisesti pankkien investointirahoitukseen keskittyneet tytäryhtiöt ovat tärkeässä yh-teiskunnallisessa roolissa.

Sosialistinen järjestelmä kaatui juuri huonoon pääomien ohjaukseen. Pääomia sijoitettiin poliittisin päätöksin, ei taloudel-lisin kriteerein.

Pankkien avulla rahoitusta välittyy niiltä, joilla sitä on liikaa, niille, joilla sitä on liian vähän. Pankkien antolainauksessa syntyy aina riskejä. Kun riskejä kertyy liikaa, niitä voidaan yrittää vakauttaa johdannaismark-kinoilla.

Riskejä ostetaan ja myydään rahaa vas-ten. Joskus hyvästä tavoitteesta huolimat-ta riskit kasvavat vähenemisen sijaan, kun tuottoa operaatiolle haetaan liian innok-kaasti.

SEKÄ USA:N että euromaiden pankki-kriisin pelastusoperaatiot ovat kohdistu-neet nimenomaan pankkien ottamien ris-kien hallintaan, riskinkantokyvyn paranta-miseen ja pankkien välisen luottamuksen palauttamiseen.

Pankkien olemassaolo on jatkossakin tärkeää markkinataloudelle, sillä kukaan muu ei pysty ohjaamaan pääomia yhtä te-hokkaasti kuin pankit.

Pankkien toiminnassa nähdään nyt kaik-kialla riskejä. Antolainauksen tulee kuiten-kin pysyä järkevällä pohjalla. Lainat tulee

antaa oikeilla ehdoilla. Pankkitoiminnan vaikeutuessa on vaarana, että vakavarais-tenkin yritysten lainatoiveet hyviin ja tuot-toisiin hankkeisiin kaatuvat lainojen vää-rään hinnoitteluun.

JOTTA veromaksajien rahoja ei tarvittaisi taas uudestaan jonkin ajan kuluttua, pank-kien riskinotolle tulisi saada yhteisesti ja kansainvälisesti sovittuja pelisääntöjä. Li-säksi julkisia vakavaraisuusmittareita, joita on jo nyt, pitää julkisuudessa analysoida enemmän.

Voidaan esimerkiksi kysyä, kattavatko vakavaraisuusmittarit myös pankkien tytär-yhtiöiden toiminnan ja riskit. Myös pankkien asiakkailla on opettelemista tunnuslukujen tulkinnassa. Onko esimerkiksi pankin 10 prosentin omavaraisuusaste tulkittava sa-malla tavoin kuin samansuuruinen omava-raisuusaste teollisuusyrityksessä?

Tunnuslukuja vertailemalla pankin asia-kas voi arvioida asiakkuutensa riskit. Tallet-tajien ja sijoittajien kykyä tunnistaa riskit ja reagoida niihin ei pidä aliarvioida, kunhan arvioinnille annetaan edellytykset.

Markkinatalouden rattaat kaipaavat nyt hieman puhdistusta ja uutta viritystä, jotta santa saadaan pois laakereista. Kyllä niillä rattailla pärjätään taas jatkossa.

[email protected]

10

eXasis – Innovative materials meet visionseXasis is the third concept car to be developed by Rinspeed and BayerMaterialScience.An automotive sculpture of crystal-clear transparency:• transparent bodywork and floor panel made of Makrolon®

• ribbed seat shells made of Makrolon®

• transparent polyurethane gel head restraints made of Technogel®

• chrome effect paintwork based on Desmodur®

and Desmophen® coating raw materials

Inspiration for the cars of tomorrow. VisionWorks.

Info: www.autocreative.com · www.rinspeed.com

Contact: [email protected]

Bay

er M

ater

ialS

cien

ce A

G, 5

1368

Lev

erku

sen,

Ger

man

y, M

S00

0288

81

MS00028881E_eXasis.qxp 22.02.2007 12:00 Uhr Seite 1


Kemiallisin ja biologisin asein tehtävät terrorihyökkäykset lento-, juna- ja bus-siasemille ovat yhä suurempi uhka myös Euroopassa. Otollisimpina bioaseiden kohteina pidetään lentokenttiä.

Turva-alan asiantuntijoiden mukaan ar-vioon on neljä pääsyytä.

Ensinnäkin lentokenttäiskuilla on suuri symbolinen merkitys. Toiseksi ne saavat aikaan paljon kuolonuhreja suljetussa ti-lassa. Lisäksi iskut aiheuttavat paniikkia. Ne myös vaikuttavat laajalti yhteiskuntaan ja talouteen.

Vastaiskuna terrorismille EU käynnisti Airsecure-hankkeen, jossa suomalaisosaa-mista edustaa VTT:n kehittämä ja Lifa Air Oy:n valmistama myrkkysuodatin. Se pys-tyy poistamaan suurtenkin tilojen sisäil-masta vaaralliset kaasut, mikrobit ja radio-aktiiviset aineet.

Myrkyt räjähteitä pahempia

Suodatinhankkeen vastuuhenkilönä toimi-nut VTT:n tutkija Ilpo Kulmala muistut-taa, että pieni annos voimakasta myrkkyä aiheuttaa enemmän tuhoa kuin iso määrä räjähteitä.

”Tunnetuista kemiallisista aineista myrkyllisimpiä ovat hermokaasut. Muita vaarallisia aineita ovat myrkylliset teolli-suuskemikaalit, joita käsitellään ja varas-toidaan suuria määriä. Näiden myrkkyjen edessä nykyiset suodattimet ovat tehotto-mia.”

Kulmalan mukaan ilmateitse leviäviä myrkkyjä vastaan suunnitellut nykysuo-dattimet on lisäksi tehty sotilaskäyttöön.

”Meidän laitteemme on sen sijaan ke-hitetty nimenomaan siviiliturvallisuuden parantamiseksi lentokentillä, juna- ja bus-siasemilla sekä laivaterminaaleissa.”

Ilmanvaihtojärjestelmään asennettava ilmaisin- ja suodatinjärjestelmä huomaa haitalliset aineet nopeasti. Sen ansiosta myrkkyjen pääsy muihin tiloihin voidaan estää ja vahingot minimoida.

Vuosina 2005–2008 toteutettuun Airse-cure-hankkeeseen osallistui suomalaisten

STOPterrori-iskuille Suomalaiskeksintö

tunnistaa ja eliminoi

ilmaan levitetyt toksiset

kaasut, vaaralliset mik-

robit ja radioaktiiviset

aineet. Suodatin-

järjestelmä kehitettiin

suojaamaan erityisesti

lentokenttiä terroristi-

hyökkäyksiltä.

JuhaGranath

Näkymättömät uhat Biologiset• : Bakteerit, virukset ja tok-siinit. Vaikuttavat tuntien tai päivien viipeellä. Leviävät ilmateitse.

Kemialliset• : Hermokaasut, syövyttä-vät (sinappikaasut), yleismyrkylliset (syanidit), myrkylliset teollisuuskemi-kaalit. Vaikuttavat välittömästi tai jon-kin ajan kuluttua. Leviävät ilmateitse, räjähdyksessä tai kaasuina.

Radioaktiiviset• : Alfa-, beta- ja gam-masäteily. Teollisuudesta tai lääke-tieteestä löytyvät säteilylähteet. Vai-kuttavat välittömästi tai jonkin ajan kuluttua. Leviävät räjähdyksessä tai ilmateitse.


lisäksi turva-alan asiantuntijoita Hollan-nista, Belgiasta, Espanjasta ja Englannista. Projektia isännöi Lifa Air, joka tuotteisti VTT:n keksinnön ja myös markkinoi si-tä. Toimitusjohtaja Vesa Mäkipää odottaa suodatintilauksia EU:n suurilta lentoken-tiltä jo ensi vuoden aikana.

”Kehitystyössä olivat tiiviisti mukana Frankfurtin ja Rotterdamin kentät, joista viimeksimainitulle asensimme lukuisia suodattimia. Ne olivat paikallaan vuoden verran, ja tulokset olivat niin hyviä, että jatkamme nyt EU:n muissa Research and Development Security -hankkeissa”, Mä-kipää kertoo.

Mäkipään mukaan suomalaissuodatti-

Myrkkysuodatinjärjestelmä esitellään Helsinki-Vantaan

lentokentän vastuuhenkilöille marraskuussa.

Juha

Gra

nath

tusjohtaja Mäkipää suunnittelee laitteen esittely- ja myyntimatkaa Aasiaan.

”Eräs Aasian maa on halukas rakenta-maan järjestelmän rautatie- ja metroverk-koonsa. Suodattimet asennettaisiin juniin, jossa ne suojaisivat matkustajia mahdolli-silta bioaseiskuilta.”

Aasiassa ihmiset muistavat vielä kau-hulla Tokion vuoden 1995 metroiskua,

men ensimmäinen varsinainen päämäärä on kuitenkin Berliiniin rakennettava uusi huippumoderni Schönfeldtin lentokenttä.

”Berliinissä tavoitteena on yhdistää viihtyvyys ja turvallisuus. Siinä on haas-tetta kerrakseen, sillä nykyisillä kentillä nämä kaksi asiaa ovat yleensä ristiriidassa keskenään.”

Aasia muistaa Tokion iskun

Suodatinjärjestelmän kauppoihin liittyy myös eksotiikkaa ja salaperäisyyttä. Lo-kakuussa Lifa Air esitteli suodatinjärjes-telmää Singaporesta ja Tšetšeniasta saa-puneille asiakkailleen. Parhaillaan toimi-


Suomalaissuodatinta asenne-taan Rotterdamin lentokentän ilmanvaihtojärjestelmään.

Hermokaasut ovat hyvin myrkylli-siä, helposti levitettäviä ja helppoja valmistaa. Kaasuihin kuuluvat muun muassa tabuuni, somaani, sariini ja VX. Niitä voidaan levittää maastoon tai ae-rosolina.

Yksinkertaisinta on sariinin valmis-tus, jonka loppuvaiheessa tarvitaan vain kahta ainetta. Toinen on kemialli-sen aseen kieltosopimuksessa valvotta-vien aineiden listalla.

Biologisia aseita ovat helposti leviä-vät pernarutto, rutto, kolera ja isorokko.

Vaarallisen pernaruttoaseen valmistuk-sessa tarvitaan vain keittotaitoa, eikä iskun toteuttaminenkaan ole vaikeaa. Pernaruttobakteereita voidaan levittää sumutteena esimerkiksi ilmanvaihto-kanaviin.

Biologisen ja kemiallisen terroris-min uhkaa konkretisoi se, että verkos-ta löytyy yksityiskohtaisia ohjeita asei-den valmistukseen. Myös biotekniikan ja elintarvikesuojelun parissa työsken-telee tuhansia ihmisiä, jotka hallitsevat bioaseiden valmistuksen perusasiat.

jossa uskonnollisen lahkon jäsenet levit-tivät sariinia viiteen junavaunuun keskel-lä aamuruuhkaa. Hyökkäyksessä kuoli 12 ihmistä ja loukkaantui jopa 5 000.

Ilpo Kulmalan mukaan VTT:n kehit-tämä suodatinkaan ei olisi iskua estänyt, mutta sen avulla olisi saatu heti selville, mistä aineesta oli kyse.

”Silloin pelastusyksiköt olisivat tienneet välittömästi, miten ihmisten dekontami-naatio ja lääkitys olisi pitänyt hoitaa. No-pean, hallitun ensihoidon avulla vahinkoja olisi voitu vähentää merkittävästi.”

Kulmala myöntää, että esimerkiksi len-tokentillä kaikkia tiloja ei kyetä suojaa-maan niin hyvin, että matkustajien altis-tuminen voitaisiin kokonaan estää. Suo-dattimien sijoittamisessa etusijalla ovat strategisesti tärkeät kohteet.

”Ensin suojataan pelastushenkilöstön, valvonnan ja lennonjohdon tilat.”

Suurten, avonaisten tilojen suojaus on vaikeampaa. ”Ilmaisimien ja suodatti-mien parhaassa mahdollisessa sijoittelus-sa on otettava huomioon tilan muoto sekä ilmanvaihtoon ja ilmavirtauksiin vaikut-tavat tekijät.”

”Vähättelyn aika ohi”

Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kul-kee vuosittain yli 13 miljoonaa matkus-tajaa. Aseman yritysturvapäällikkö Jyri Vikström pitää suurimpina uhkakuvina kentän läheisyydessä toimivia kemiallisia aineita valmistavia laitoksia ja vaarallisia aineita kuljettavia rekkoja, ei niinkään ter-rori-iskuja.

”Jos myrkkykaasut uhkaavat lentokent-tää, turvaudumme kunnalliseen pelastus-toimeen ja puolustusvoimiin”, hän kuvaa nykytilannetta.

Uusi teknologia ei kuitenkaan ole pois-suljettu vaihtoehto. ”Toki olemme kiin-nostuneita vaaralliset kaasut sisäilmasta poistavasta suodattimesta, jos se vain on hyvä ja halpa. Kukaan ei vain ole käynyt meille sellaista esittelemässä.”

Esittelykäynti Seutulaan tapahtuu vielä marraskuun aikana, vastaa Lifa Airin Ve-sa Mäkipää.

Helsinki-Vantaan kenttää laajennetaan parhaillaan rivakasti, ja matkustajamää-rät varsinkin Aasiasta lisääntyvät. Mäki-pää painottaa, että samalla kasvaa myös tautien uhka.

”Olin vuoden 2003 sars-epidemian ai-

Lifa

Air

Pelottavan helppoja valmistaa

Näin se toimiiJärjestelmän keskeiset komponentit ovat vaarallisten aineiden kemialliset ilmaisimet ja korkean erotuskyvyn suodattimet. Niiden tarve, määrät ja sijoituspaikat arvioi-daan riskianalyysin perusteella.

Detektoreiden avulla havaitaan mahdolliset myrkyllisten aineiden päästöt, joihin voidaan reagoida nopeasti. Suodatuksen avulla vähennetään ilmanvaihdon välityk-sellä leviäviä myrkyllisiä aineita ja suojataan siten ihmisiä.

Lisäksi laitteessa on varaaja ja ultraviolettivalo, jotka suojaavat ilmateitse leviä-viltä taudeilta ja vaarallisilta mikrobeilta.

Lifa Air

Suodatinjärjestelmää on testattu muun muassa Naton kanssa yhteis-työtätekevässäTNO:nlaboratorios-sa Hollannissa sekä Hongkongissa.


K O M M E N T T I

”Minäkin osaisin sen tehdä”Kauhajoen koulusurmien jälkeen ampu-ma-aseiden hallussapitolupia ei ilmei-sesti enää heltiä entiseen tapaan. Mutta kun pyssyn hankkiminen hankaloituu, seuraavaa iskua suunnitteleva saattaa meilläkin jo miettiä kemiallista asetta.

Ainakin netissä aiheesta keskustel-laan vilkkaasti. Eräällä tieteistä kiin-nostuneiden verkkosivulla yksi kirjoit-taja pohtii:

”Hermokaasut ovat yksi sopi-va kokeiltava. Tarvitaan pieni katti-la, ****happoa ja eräitä alkohooleja. Lämmitetään, ei keitetä.”

Toiselta suositulta keskustelupalstalta löytyy kommentti:

”Minä luulen että Bladan oli TEPPiä, joka vaikuttaa kuten hermokaasu. Sitä voi valmistaa ihan laillisista apteek-kiaineista. Minäkin osaisin tehdä sitä. Teini-iässä harrastin tuota taistelukaa-sukemiaa.”

JuhaGranath

kana asiakaskäynnillä Singaporen sai-raaloissa. Kun kotimatkalla vaihdoin konetta Hongkongissa, koko kenttä oli tyhjä. Paikalla olivat ainoastaan hong-kongilaisen tytäryhtiömme työntekijät, jotka hätätöinä puhdistivat ilmanvaih-tojärjestelmiä.”

Mäkipää muistuttaa suodattimen so-pivan myös sairaaloihin.

”Tutkimusten mukaan jopa 30 pro-senttia sairaalabakteereista leviää il-mateitse. Aina ei auta, että käytävillä olisi käsienpesualtaita vaikka kuinka tiheään. Sairaalat eivät kuitenkaan ole vielä olleet kovin kiinnostuneita lait-teestamme.”

”Eräs Aasian maa haluaa järjestelmän rautatie- ja metroverkkoonsa. Suodatti-met asennettaisiin juniin, jossa ne suojaavat matkustajia mahdollisilta bioase-iskuilta”, Lifa Airin toimitusjohtaja Vesa Mäkipää kertoo.

Juha

Gra

nath

Aasiassa muistellaan kauhulla Tokion metroiskua vuonna 1995.

Hinnan ei pitäisi olla hankinnan es-teenä. Mäkipään mukaan uusi suodatin muun muassa kuluttaa energiaa selvästi vähemmän kuin vastaavan suojaustason vanha järjestelmä.

”Meidän laitteemme energiankulu-tus on vain kymmenesosa perinteisten menetelmien painehäviöstä. Keksintö myös soveltuu olemassa oleviin ilmas-tointijärjestelmiin ilman suuria muutok-sia”, hän korostaa.

Myrkkysuodattimen etuja ei sitä pait-si mitata ensisijaisesti rahassa.

”Viime aikojen tapahtumat niin meil-lä kuin maailmalla osoittavat, että ter-rori- ja väkivaltaiskut lisääntyvät koko ajan. Uhkien vähättelyn aika on ohi.”

Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Yleisradiossa.

[email protected]


aJaNKOhTaISTa

JariKoponen

Bioluminesenssi eli eliöiden kyky tuottaa valoa ei ole yleinen, muttei myöskään ylen harvinainen. Kykyä esiintyy muun muassa bakteereissa, levissä, alkueläimissä, äyriäi-sissä, hyönteisissä ja kaloissa. Kiiltomadot ja tulikärpäset ovat tuttuja jokaiselle.

Valtameren välkähdysten lähteeksi paljas-tui eräs alueen meduusoista, Aequorea victo-ria. Eläin käyttää valoa sokaistaakseen saa-listajansa. Tulkitessaan lähelle tulevat laivat uhkaajiksi se turvaa puolustuskeinoonsa.

Yllätyksellinen proteiini

Ensimmäisen askelen meduusan salojen sel-vittämisessä otti japanilainen Osamu Shi-momura. Hän sai vuonna 1955 tehtäväk-seen tutkia, miksi nilviäisen murskaantuneet jäännökset loistivat, kun niitä kasteltiin ve-dellä.

Vuodessa Shimomura eristi valoa tuotta-van proteiinin. Hänellä oli siis jo kokemus-ta, kun hän siirtyi Yhdysvaltoihin tutkimaan Aequoreaa.

Löytääkseen siitä proteiinin Shimomura joutui käsittelemään yli kymmenentuhatta otusta. Urakan lopussa vuonna 1962 odotti yllätys. Jouduttuaan kosketuksiin meriveden kanssa japanilaisen aequoriiniksi nimeämä proteiini säteilikin sinistä valoa.

Pian hän eristi toisen proteiinin, joka ki-malsi ultraviolettivalossa vihreänä. Nobelin palkinnon tuonut GFP (Green Fluorescent Protein) oli havaittu kokeellisesti ensi ker-taa.

Seuraavalla vuosikymmenellä meduusan valontuottomekanismin tutkimukset osoitti-vat, että meriveden kalsiumionit aktivoivat aequoriinin lähettämään sinistä valoa, joka taas virittää GFP:n loistamaan vihreänä.

Muuten GFP:n ympärillä oli hiljaista, ja tuleva nobelistikin oli kiinnostuneempi aequoriinin käytöstä biologisena kalsium-

Kemian Nobel molekyylibiologeille

Vihreä vallankumous Tyynenmeren luoteiskolkalla

kummasteltiin 1950-luvulla

laivojen vanavesissä nähtyjä

vihreitä välähdyksiä. Havainnoista

lähti liikkeelle tapahtumaketju,

joka johti molekyylibiologian

vallankumoukseen ja vuoden

2008 kemian Nobelin palkintoon.

ionimittarina.1990-luvulla tilanne muuttui täysin, ja

syynä olivat GFP:n kaksi erikoista ominai-suutta. Shimomura oli havainnut, että GFP:n valontuottomekanismi ei toimiakseen tarvit-se kuin ultraviolettivalon. Likipitäen kaikki muut luonnon valomekanismit ovat moni-portaisia ja tarvitsevat toimiakseen entsyy-mejä.

Sitten huomattiin, että GFP-geeni voidaan kiinnittää miltei mihin tahansa muita proteii-neja tuottaviin geeneihin ilman, että se häi-ritsee toisten proteiinien toimintaa.

GFP:tä tuottava geeni oli onnistuttu kloo-naamaan vuonna 1992. Kun GFP:n koko-naisrakenne selvitettiin vuonna 1996, seu-rauksena oli molekyylibiologian vihreä val-lankumous.

Solun sisävalot päälleGFP on ihanteellinen merkkiaine. Liitetään vain GFP-geeni tutkittavan rakenteen prote-iineja koodaaviin geeneihin, ja voidaan seu-rata vaikkapa rakenteiden kehitystä muna-solusta aikuiseen yksilöön.

Tämä tapahtuu valaisemalla kohdetta uv-valolla ja seuraamalla mikroskoopilla vih-reinä loistavia kohteita. Soluissa käytettynä GFP on kuin kytkin, jolla napsautetaan sisä-valot päälle.

Ensimmäisenä menetelmää hyödynsi vuonna 1994 Martin Chalfie, joka seura-si sen avulla geneetikkojen suosiman malli-eliön C. elegans -sukkulamadon hermosolu-jen kehitystä. Pian selvisi, että GFP on yleis-käyttöinen markkeri, jonka avulla nähdään, miten geenit ilmentyvät ja mihin proteiinit

Hiiret, joiden ihoso-lukkoon on liitetty GFP:tä,kimmeltävätultraviolettivalossa vihreinä.

Aequorea victoria -meduusa on luon-nossa väritön ja läpi-näkyvä. Sinertävä vä-ri johtuu kuvauksen aiheuttamista heijas-tuksista. Halkaisijal-taan5–10-senttisennilviäisen valoelimet sijaitsevat sateen-varjomaisen rungon alareunassa.

NIH

/NIC

HD

Sier

ra B

lake

ly


eliössä tai solussa kulkeutuvat.Seuraavaksi luonnon GFP:tä ryhdyttiin

parantelemaan. GFP-geenin mutaatioiden avulla on muun muassa parannettu prote-iinin säteilyn kirkkautta ja sen stabiiliutta. Eräällä muunnoksella GFP-geenin ilmen-tyminen on erityisen tehokasta nisäkkäiden soluissa.

Rakenteiden muodostumisen lisäksi GFP:n avulla voidaan seurata esimerkiksi solujen liikkumista ja proteiinien kulkeu-tumista solukalvojen läpi. Stabiili kirkkaus mahdollistaa myös kohdeproteiinin pitoi-suuden määrittämisen: mitä suurempi sätei-lyn intensiteetti, sitä enemmän proteiinia.

Väripaletti laajenee

Seuraava askel eteenpäin otettiin, kun GFP:stä kehitettiin muunnoksia, jotka sätei-livät eri aaltoalueilla. Ensimmäisinä saatiin aikaan sinisenä ja sinivihreänä, myöhemmin keltaisena fluorisoiva muunnos. Keskeisenä tutkijana työssä toimi Roger Tsien, kolmas tuleva nobelisti.

Punainen väri osoittautui vaikeaksi saa-vuttaa. Punainen valo on kuitenkin tärkeä, koska se läpäisee hyvin biologisia kudoksia ja näkyy siten syvemmältä. Ratkaiseva löytö oli erään korallin punainen proteiini, jonka Tsien ryhmineen muokkasi käyttökelpoisek-si markkeriaineeksi.

Nykyään valittavissa on jo parikymmentä erilaista fluorisoivaa proteiineia, joiden tuot-tama valo kattaa koko näkyvän valon alueen. Kirjon ansiosta eri proteiinit voidaan merki-tä eri väreillä ja seurata niitä samanaikaises-ti. Siten voidaan tutkia esimerkiksi aivojen hermosolujen kytkeytymistä toisiinsa.

Värit avasivat uusia alueita tutkittaviksi fluorisoivilla proteiineilla. 2000-luvun aika-na on kehitetty aivan uudentyyppisiä muun-noksia, joiden ansiosta voidaan jo puhua GFP-vallankumouksen toisesta vaiheesta.

Elämän arvoitus aukeaa

Uudet fluorisoivat proteiinit tarjoavat ki-peästi kaivattuja työkaluja proteomiikan tut-kijoille. Proteiinien elinaikaa tai tuottono-peutta ei voida selvittää tavallisilla GFP:illä, sillä kaikenikäiset proteiinit loistavat samal-la tavalla: niillä on vain päälle-kytkin. Uu-

dentyyppiset GFP-molekyylit sen sijaan voi-daan laserpulsseilla kytkeä myös pois päältä. Näin merkityn proteiinijoukon ikää ja käyt-täytymistä voidaan tutkia, sillä vain ne näky-vät mikroskoopissa.

Tuoreisiin muunnoksiin kuuluu fluorisoi-va molekyyli, joka pilkkoutuu nopeasti, jol-loin nähtävillä ovat vain uudet molekyylit. Toisen molekyylin lähettämän valon väri taas muuttuu ajan myötä esimerkiksi vihre-ästä punaiseksi. Proteiinin ikä voidaan las-kea kahden värin fluoresenssien suhteesta.

Fluorisoivien proteiinien hyödyntämisen ovat mahdollistaneet erityisesti fluoresenssi-mikroskopia ja konfokaalimikroskopia, jot-ka ovat kehittyneet huimin askelin.

Toinen keskeinen tekijä on ohjaus-, las-kenta- ja mallinnusohjelmissa tapahtunut kehitys. Ohjelmat ovat välttämättömiä sekä mikroskooppien käytössä että niiden tuotta-maa optista dataa analysoitaessa.

GFP kaikkine muunnoksineen tuottaa tie-toa, jonka ansiosta saadaan entistä tarkempi kuva solun proteiinien paikallisesta ja ajalli-sesta toiminnasta. Korvaamaton hyöty koi-tuu genetiikalle, proteomiikalle, solu-, mo-lekyyli-, rakenne- ja kehitysbiologialle sekä lääketieteelle.

Entä mitä kuuluu Aequorea victorialle? Meduusan vielä 1970-luvulla runsaat kannat ovat romahtaneet. Emme tiedä, onko syynä luonnollinen vaihtelu vai onko kyse jostain muusta. Joka tapauksessa valtameren vihreät välähdykset ovat auttaneet meitä lähemmäs elämän arvoituksen ratkaisua.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.

Meduusa tarvitsee vihreän valon tuottamiseen kahta proteiinia. Aequoriini aktivoituu kalsiumionien pitoisuustason muutoksen vaikutuksesta ja lähettää sinistä valoa. Se puolestaanabsorboituuGFP:nkromoforiosaan(kuvassa”tynnyrin”keskellä),jokaviri-tystilan lauettua loistaa vihreää valoa.

Ylinkuva:OsamuShimomuraonteh-nyt uransa Meribiologian laboratori-ossajaBostoninyliopistossaUSA:nMassachusettsissa.

Keskikuva:MartinChalfieonnewyor-kilaisen Columbian yliopiston profes-sori.

Alinkuva:RogerTsientoimiitutkijanaKalifornianyliopistossaSanDiegossa.

Eile

en B

arro

soVi

ctor

V. C

hen

Tom

Kle

indi

nst

Kooste: Jari Koponen. Proteiinien tertiäärirakennekuvat: RCSB Protein Data Bank.


aJaNKOhTaISTa

Lääketieteen ja fysiologian Nobelin pal-kinto meni tänä vuonna virusten tutki-

joille. Saksalainen Harald zur Hausen sel-vitti, että kohdunkaulansyövän syynä on papilloomavirus. Ranskalaiset Françoise Barré-Sinoussi ja Luc Montagnier ovat hi-viruksen löytäjät.

Heidelbergissä toimivan Saksan syöpätut-kimuskeskuksen entinen johtaja, emeritus-professori Zur Hausen alkoi tutkia kohdun-kaulansyövän taustaa 1970-luvulla. Vuonna 1983 hän löysi yli sadan papilloomaviruk-sen joukosta tyypin, joka johtaa pahanlaatui-siin solumuutoksiin. Muutokset voivat ajan myötä kehittyä syöväksi. Myöhemmin vaa-rallisia virustyyppejä löytyi lisää.

Papilloomaviruksia kantaa vähintään puo-let ihmisistä. Virus tarttuu myös miehiin. Huonomaineisimmat tyypit hpv-16 ja hpv-18 aiheuttavat arvioiden mukaan kaksi kol-masosaa kohdunkaulasyöpätapauksista.

Kohdunkaulansyöpä on naisilla toisek-si yleisin syöpä, johon sairastuu joka vuosi puoli miljoonaa henkeä. Heistä lähes puolet menehtyy tautiin, mutta Zur Hausenin tutki-mustulosten ansiosta sairauden mekanismia on alettu ymmärtää paremmin ja kehittää sii-hen hoitoja.

Papilloomavirusta vastaan on kehitetty myös rokotteita. Rokotteen tehoa ja parasta rokotusstrategiaa selvitetään paraikaa muun muassa Suomen koululaisilla tehtävässä laa-jassa tutkimuksessa.

Hivin ja aidsinyhdistäjät

Pariisilaisen Pasteur-instituutin professori Barré-Sinoussi ja samassa kaupungissa toimivan aids-tutkimuskeskuksen entinen johtaja Montagnier jakavat toisen puolikkaan noin 1,1 miljoonan euron palkintosummasta.

Myös ranskalaistutkijoiden löytö osuu 1980-luvun alkuun. Edeltävällä vuosikym-

Lääketieteen Nobeltärkeistä viruslöydöistä

ToshihideMaskawa(vas.)jaMakotoKobayashi

Harald zur Hausen

Deu

tsch

es K

rebs

fors

chun

gsze

ntru

m

© In

stitu

t Pas

teur

FrançoiseBarré-Sinoussi (vas.) ja Luc Mon-tagnier.

Yoichiro Nambu

Chi

cago

n yl

iopi

sto

KEK

menellä maailmalla oli alkanut levitä tunte-maton, elimistön immuunikadon ja lopulta kuoleman aiheuttava tauti. Kaksikko eristi potilailta retroviruksen, joka sittemmin sai nimekseen hiv.

Tuoreilla nobelisteilla oli keskeinen osa myös viruksen rakenteen ratkaisemisessa ja sen biokemiallisten ominaisuuksien selvit-tämisessä.

Hi-virus lamauttaa elimistön puolustus-mekanismin. Jos tartunnanjälkeistä taudin-kulkua ei estetä, tila johtaa keskimäärin kymmenessä vuodessa aidsiin (acquired im-

Fysiikanpalkintoalkeishiukkastutkijoille

Fysiikan palkinnon saavat amerikkalais-japanilainen Yoichiro Nambu ja japani-laiset Makoto Kobayashi ja Toshihide Maskawa. Kolmikko on selvittänyt ato-mien alirakenteen salaisuuksia.

Emeritusprofessoreista Chicagon yliopis-ton Nambu saa puolet palkintosummasta, hiukkaskiihdytinlaitos KEK:n Kobayashi ja Kioton yliopiston teoreettinen fyysikko Maskawa jakavat toisen puolikkaan.

Päivi Ikonen

munodeficiency syndrome). Juuri ranskalai-set ymmärsivät ensimmäisinä hiv-tartunnan ja aidsin yhteyden.

Ennen pariisilaistutkijoiden keksintöä hankittu immuunipuutos merkitsi kuole-mantuomiota. Heidän löytöjensä jälkeen selvisivät muun muassa taudin tartuntarei-tit, ja sairauteen alettiin kehittää tehokasta lääkitystä.

Lääkityksen ansiosta hiv-aidsiin kuollei-suus on länsimaissa saatu vähenemään suo-rastaan dramaattisesti. Kehitysmaissa, erityi-sesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tauti sen sijaan on yhä vakavampi uhka. Koko maailmassa aids tappaa vuosittain noin kol-me miljoonaa ihmistä.

Hiv-rokotetta ei kuitenkaan ole onnistuttu vielä saamaan aikaan, sillä virus on erittäin muuntautumiskykyinen.

MAINOSTAJIEN LIITTOErottajankatu 19 B, 00130 Helsinki puh. (09) 686 0840, fax (09) 6860 8420www.mainostajat.fi, [email protected]

Vastuullisen markkinointiviestinnän

tietopankki

Mainonnan Säännöt ja Ohjeet -kansioon (624 s.) ja verkkopalveluun on koottu keskeiset mainonnan sääntelyä koskevat ohjeistot.

Mainostajan tavaramerkkiopas, Hyödynnä tavaramerkkiäsi lisensoiden ja Mainostajan kilpailuoikeusopas ovat käytännön esimerkkejä sisältäviä helppolukuisia käsikirjoja.

Lisätiedot ja tilaukset: www.mainostajat.fi

3rd Nordic LIMS Conference February 3 - 4, 2009Hanasaari, Espoo, Finland

LIMS in the frontline for laboratories in changeConference highlights:

Laboratories in change - a human perspectiveEsa Saarinen Philosopher, Professor in Helsinki University of Technology, Finland

LIMS Database - from data graveyard to management asset? Esa-Matti Tolppanen M.D. Consulting Service Director, Datawell Oy, Finland

Biobanks in local, national and international perspective Moderator Joyce Carlson M.D., Ph.D. Associate professor in Lund University, Sweden

Laboratory services - business in change Moderator Christian Backman M.Sc.ICT Manager, Labtium Oy, Finland

Consolidate or integrate? The why’s and how’s of integrating the healthcare LIMS. Moderator Pia Bruce M.Sc., MBADevelopment Director, Laboratory Support Services, Finnish Red Cross Blood Service

LIMS as a tool in crime solving and anti-doping work Moderator Erkki Sippola Ph.D.Deputy director, Finnish National Forensic Laboratory

LIMS – a central source of information in industrial enterprisesModerator Kurt Fjellanger M.Sc.Manager Analysis and Modelling Technology / Manager Industrial IT, Skretting, Norway

The Nordic LIMS Conference is organised by Software Point.More information and registrations:[email protected]


Jari Koponen

Lääkeaineannostelussa on tärkeää hallita materiaali niin, että se läpäisee käytettä-vät molekyylit. Myös helppokäyttöisyy-delle on kysyntää: esimerkiksi ortopedit haluavat luuinsertin, joka kovettuu paikal-laan kehossa.

Muovisen suonituen, sydänläpän tai lonkkaimplantin pitää olla biostabiili eli kestää pitkään. Luunmurtuman kiinnitys-ruuvin taas on hajottava elimistössä jälkiä jättämättä.

”Eri sovellusten tarvitsema materiaa-liominaisuuksien kirjo on laaja ja hyvin vaativa”, sanoo Teknillisen korkeakoulun polymeeriteknologian professori Jukka Seppälä.

Haastavinta materiaalikehitys on silloin, kun samaan materiaaliin pitää saada mon-ta erilaista ominaisuutta.

Opittavaa luonnoltaSuomessa biopolymeereja on tuotettu 1980-luvulta lähtien. Seppälä itse on ollut alalla 1990-luvun alusta ja muun muas-sa johtanut kuusivuotista huippuyksikköä. Tutkittavan loppumisesta ei ole pelkoa.

”Vaikka osaammekin jo räätälöidä eri-laisia ominaisuuksia, kemisti ja insinöö-ri ovat vielä kaukana siitä, mihin luonto pystyy.”

Uusimpia tulokkaita ovat bioaktiiviset materiaalit. Ne voivat esimerkiksi edistää kudoksen kasvua tai vapauttaa istukkeesta vaikkapa tulehdusta estävää lääkettä.

Lääkeaineannostelussa biopolymeere-jä käytetään kapseleina tai mikropalloina. Silloin materiaalin keskeinen ominaisuus on biohajoavuus.

”Biohajoavia kapseleita asennetaan ihon alle esimerkiksi syövän hormonaalisessa hoidossa”, kertoo professori Arto Urtti,

Biopolymeeritlunastavat lupauksia Lääketieteellisiltä biopolymeereilta vaaditaan paljon. Mekaanisesti niiden

pitää yhdessä sovelluksessa olla jäykkiä, toisessa joustavia. Joskus tärkeää on materiaalin pitkäikäisyys, toisinaan sen täytyy hajota nopeasti.

joka toimii Helsingin yliopiston Lääketut-kimuskeskuksen johtajana.

Biomateriaaleista Urtin mielenkiinnon kohteena ovat ne, joita voidaan käyttää so-lukasvatuksen tukirakenteina tai lääkkei-den ja geenien kuljettajina soluihin.

”Hajoamattomista polymeereista val-mistetaan muun muassa silmään pantavia kapseleita estämään verkkokalvotulehduk-sia”, Urtti kertoo. Kun lääkeaine on kulu-nut loppuun, kapseli täytyy poistaa.

Elimistön ansat

Kliinisessä lääkinnässä hyödynnetään jo nanopartikkelien kokoisia liposomeja, mutta biopolymeeristen nanohiukkasten käyttö on vielä tutkimusasteella.

Urtin ja Seppälän mukaan nanopartik-keleihin liittyy suuria odotuksia, mutta rat-kaistavana on vielä vaikeita ongelmia. Yk-

TKK

Bioaktiiviset materiaalit ovat usein huokoisia ja elastisia.


si niistä on elimistön reagointi varsinkin verenkiertoon ruiskutettuihin hiukkasiin.

”Maksan ja pernan verisuonet ovat vuo-tavia, joten partikkelit pääsevät niistä ulos. Tällöin ne saavat kimppuunsa makrofagit eli elinten syöjäsolut, jotka tuhoavat par-tikkeleita”, Urtti kuvailee.

Toisaalta myös syöpäkasvainten suo-net vuotavat, minkä ansiosta partikkelit puolestaan voivat tunkeutua kasvaimeen viemään lääkeainelastinsa perille. Partik-keleita voidaan myös naamioida tietyillä molekyyleilla, jotta makrofagit eivät tun-nista niitä.

Erityisesti aivot ja silmänpohja ovat hy-vin suojattuja vierasaineilta ja myrkyiltä. Suojan muodostavat veriaivoeste ja veri-retinaeste.

”Aivot ja silmänpohja ovat kuitenkin tärkeitä lääkityskohteita, joten esteet on kyettävä läpäisemään. Silloin täytyy käyt-tää hyväksi solukuljetuksen erikoismeka-nismeja”, Urtti kertoo.

Esteitä voi olla myös solujen sisällä. ”Esimerkiksi solun lysosomit hajottavat suuria molekyyleja, kuten geenejä tai gee-nien hiljentäjiä. Pienimolekyylisiä lääkeai-neita ne eivät onneksi niinkään vaurioita.”

Geeniterapian mahdollisuudet

Myös geenihoitojen tulevaisuudenmah-dollisuudet ovat huikeat. Kun geeni vie-dään sopivalla partikkelikuljettimella so-lutumaan, se alkaa ilmentyä eli tuottaa itselleen ominaista proteiinia. Geenitera-pialla voidaan siten hoitaa elimistön oman

Biomateriaalien monet muodotBiomateriaali on käsitteenä monimerkityksinen. Laajimmillaan sillä voidaan tarkoittaa elävän luonnon tuottamia ja käyttämiä aineita ja raken-teita.

Toisen määritelmän mukaan biomateriaalista on kyse silloin, kun ihminen pyrkii jäljittelemään luontoa eli valmistamaan keinotekoisia aineita, joilla on luonnolle tunnusomaisia ominaisuuksia.

Keinotekoiset biomateriaalit voidaan jakaa ala-luokkiin käyttötarkoituksen mukaan. Lääketieteel-liset biomateriaalit ovat keskeinen luokka.

Lääketieteellisiin materiaaleihin kuuluvat en-sinnäkin implantit ja tukirakenteet, joita elimistön tulee sietää ja jotka kestävät elimistön olosuhteita. Materiaalit voivat olla joko pysyviä tai kehossa hajoavia. Esimerkiksi biohajoava kiinnitysruuvi liukenee itsestään luunmurtuman parannuttua.

Siinä missä istukkeet ovat varsin suurikokoisia, lääketieteellisten biomateriaalien toinen pääalue edustaa äärimmäistä pienuutta. Mikro- ja nanopar-tikkeleita käytetään kuljettamaan lääkeaineita tai geenejä elimistön eri osiin. Niitä voidaan hyödyn-tää myös diagnostiikassa ja kuvantamisessa.

Turu

n yl

iopi

sto/

P.V

allit

tu, T

yks/

K.A

itasa

lo

Bioaktiivisesta lasista ja polymeerikomposiitista val-mistettu implantti kiinnittyy luun kasvun myötä kiin-teäksi osaksi kalloa.

Polymee-reistä voidaan valmistaa alle mikrometrin paksuisia nano-kuituja solujen kasvatusalus-toiksi. Kasvu-ympäristöä voi-daan parantaa edelleen funk-tionalisoimalla kuituja kemial-lisesti.

Ant

ti La

ukka

nen

geenin toimimattomuutta.Joskus elimistön viallinen geeni voi

tuottaa virheellistä tai haitallista proteii-nia. Tällöin se voidaan myös kytkeä pois päältä. Se tapahtuu pakkaamalla partikke-liin DNA:n sijaan siRNA:ta, joka toimii geeninhiljentimenä. siRNA:n ei tarvitse päästä tumaan, kuten DNA:n, vaan sen vapautuminen solulimaan riittää.

Lääkeainekuljetuksessa ei juuri käyte-tä kationisia nanopartikkeleita, mutta geenien kuljettamiseen käytettävien hiukkas-ten materiaalien pitää olla polykationisia.

”Koska DNA:lla on negatiivinen varaus, positiivisesti varattu partikkeli sitoo ja pakkaa geenin”, Urtti selvittää.

Hän on ryhmineen tutkinut DNA:n va-pautumisen pullonkauloja. Tulokset viit-taavat tumaan.

”Meillä voi olla erilaisia partikkeleita, jotka vievät geenejä yhtä tehokkaasti so-luun ja jopa tumaan. Siirretyn geenin ak-tiivisuudessa voi kuitenkin olla satakertai-siakin eroja”, Urtti kertoo.

Mistä erot johtuvat, ei tiedetä. Yksi to-dennäköinen syy on DNA:n erilainen va-pautuminen, mutta perustutkimuksella on vielä paljon selvitettävää.

Vientituotteiden ykkönenAlan kaupallisesti menestyneimpiä koti-maisia tuotteita on Turussa kehitetty biola-si, jota markkinoi maailmalle Vivoxid Oy. Antibakteerinen, luuston kasvua edistävä aine sopii erinomaisesti luuimplanteiksi.

Kun biolasiin lisätään muovia, syntyy entistä joustavampi ja helpommin käsitel-tävä komposiitti, mikä lisää materiaalin sovellusmahdollisuuksia.

”Käyttökohteita tämäntapaisille mate-riaaleille on lukemattomia. Toistaiseksi olemme raapaisseet vain pintaa”, Jukka Seppälä muistuttaa.

”Biomateriaaleissa on sekin hyvä puoli, että niiden matka laboratoriosta kliiniseen käyttöön on lääkkeitä lyhyempi, sillä vi-ranomaishyväksyntä on usein nopeampi.”

Menestyneimpiä lääkettä vapauttavia tuotteita Suomessa ovat Bayer Schering Pharman – entisen Leiraksen – hormoni-annostimet sairauksien hoitoon ja raskau-den ehkäisyyn. Viisi vuotta toimiva ehkäi-sykierukka on Suomen suurin farmaseutti-nen vientituote.

Kirjoittaja on kemisti ja nanoteknologiaan erikoistunut vapaa toimittaja.


TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mu-kaan Suomessa on maailman korkein tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus alle 15-vuoti-ailla. Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset sairastavat diabetesta eniten maailmassa.

Diabeteksesta on tullut kansantauti: sai-rastuneiden määrä on 1950-luvun alusta vii-sinkertaistunut.

”Mikä huolestuttavinta, kasvu on kiihty-nyt entisestään 1990- ja 2000-luvulla. Li-säksi sairastumisikä näyttää yhä alenevan”, toteaa Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Valma Harjutsalo.

Ykköstyypin diabetekseen sairastuttiin vielä 1960- ja 1970-luvuilla yleisimmin 10–14-vuotiaana, mutta viime vuosina il-maantuvuus on ollut suurinta 5–9-vuotiai-den joukossa. Koska kasvuvauhti on nopein 0–4-vuotiailla, uusien tapausten määrä saat-taa vuonna 2020 olla suurin aivan pienillä lapsilla.

Paljon tuntemattomiatekijöitä

Ulkoisia tekijöitä, jotka saavat sairauden puhkeamaan geneettisesti alttiilla henkilöil-

Brittiläiset tutkijat ovat kehittäneet lääke-valmisteen, joka heidän mukaansa estää 80 prosenttia sydäninfarkteista ja aivohalvauk-sista.

”Polypilleri” koostuu viidestä aineesta: kolesterolia alentavasta statiinista, kolmes-ta verenpainelääkkeestä ja foolihaposta,

lä, ei vielä tunneta.”Diabeteksen puhkeamista edeltää jopa

vuosia kestävä esidiabetesvaihe, jonka ai-kana haiman insuliinia tuottavien solujen vaurio etenee. Suomessa ja maailmalla on käynnissä useita hoitotutkimuksia, joiden ta-voitteena on puhkeamisen estäminen. Jopa rokotteen mahdollisuutta tutkitaan.”

Sairauden puhkeamisen aiheuttavien ym-päristötekijöiden kartoittamiseksi tarvittai-siin Harjutsalon mukaan runsaasti lisää pa-nostusta.

Avoinna on paljon kysymyksiä, joihin ei ole selitystä. Yksi on havainto, jonka mu-kaan pojilla on tyttöjä suurempi riski sai-

Nykyään ykkös-tyypin diabetek-seen sairastuvat

yleisimmin 5–9-vuotiaat,

mutta nopeinta vauhtia tautitapa-ukset lisääntyvät vielä pienemmillä

lapsilla.

Lapsuusiän diabetesyleistyy huimaa vauhtia

rastua murrosiässä. Tutkijat arvelevat, että murrosiän hormonaalisilla tekijöillä voisi olla osuutta asiaan.

Tiedetään myös, että kansallisuuksien vä-lillä on eroja geneettisessä alttiudessa. Toi-saalta suuria ilmaantuvuuseroja on myös geneettisesti samankaltaisten väestöjen vä-lillä.

”Esimerkiksi Suomessa ja Venäjän Karja-lassa väestöt ovat geneettisesti hyvin saman-laisia, mutta elintaso ja elinympäristö taas hyvin erilaisia. Tyypin 1 diabetes on Suo-messa kuusi kertaa yleisempi kuin Venäjän Karjalassa.”

Arja-Leena Paavola

Lontoolaisen Wolfson-instituutin johta-jan Nicholas Waldin mukaan valmisteella ei juuri ole sivuvaikutuksia. Jos kaikki yli 55-vuotiaat ottaisivat päivittäin polypillerin, kyseessä olisi mullistava askel ennaltaehkäi-sevässä terveydenhoidossa, Wald sanoo.

Kardiologi Roger Boyle kertoo Der Spie-gel -lehdelle olevansa varma, että pillerillä olisi merkittävä vaikutus kuolinsyytilastoi-hin. Boyle vaatii lääkettä yhteiskunnan kor-vattavaksi.

Suomalainen lääketieteen professori Jussi Huttunen on sen sijaan pitänyt mallia ”ää-riesimerkkinä medikalisaatiosta”. Duode-cim-lehteen kirjoittaneen Huttusen mukaan kustannukset karkaisivat käsistä. Samalla iso määrä ihmisiä, joilla tautiriski on hyvin pieni, altistuisi lääkkeen haittavaikutuksille. Niille, joille lääkitys on tarpeen, se pitäisi joka tapauksessa räätälöidä henkilökohtai-sesti.

Kansalaiset myös arvelisivat, ettei elinta-voista tarvitse välittää, kunhan muistaa na-pata aamulla pillerin. Terveellinen ruokava-lio, liikunta, painonhallinta ja tupakoimisen lopettaminen unohtuisivat ja muut sairaudet lisääntyisivät, Huttunen pelkää.

Britit odottavat monitehopillerilleen myyntilupaa kahden vuoden kuluessa. Lää-kettä valmistaa intialainen Cipla.

Pekka T. Heikura

Päivittäinen pilleri vai terveelliset elintavat, kas siinä pulma.

joka ehkäisee valtimoiden seinämien kovet-tumista. Päiväannos maksaa punnan eli 1,30 euroa.

Ihmelääke infarktiin?

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to


Eurooppalaisten talitiaisten munista on mi-tattu korkeita orgaanisten ympäristömyrkky-jen pitoisuuksia. Suomalaisten lintujen mu-nat olivat kuitenkin puhtaimmasta päästä.

Antwerpenin yliopiston johtamassa yh-teiseurooppalaisessa tutkimuksessa näyttei-tä kerättiin 14 maasta eri puolilta maanosaa. Suomesta mukana olivat Turun ja Oulun yli-opistot, jotka ottivat näytteitä Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Munista mitattiin polykloorattujen bife-nyylien (PCB), palonestoaineena käytet-tävien polybromattujen difenyylieetterien (PBDE) ja orgaanisten torjunta-aineiden määriä.

Kaikkia yhdisteitä havaittiin kaikista mit-tauspaikoista, mutta pitoisuudet vaihtelivat

Muovi taipuu vereksiEnglantilaisen Sheffieldin yliopiston tut-kijat kehittävät muovista verta, jota voi-taisiin hätätilanteissa käyttää oikean veren tilalla.

Monet nykyiset veren korvikkeet poh-jautuvat joko muunneltuun hemoglobiiniin tai fluorihiiliin. Menetelmissä on kuiten-kin haittoja. Joskus vastaanottajan elimistö hylkii hemoglobiinia, toisinaan happi va-pautuu vereen liian nopeasti. Nestemäisten tuotteiden kuljetuskin on vaikeaa.

Englantilaiset keksivät vakaamman, ve-siliukoisen vaihtoehdon tekoveren pohja-aineeksi: monihaaraisen polyeetterin. Se ei sisällä ihmissoluja tai vasta-aineita eikä

Nanokuidut ovat hyvä keino ilman puh-distamiseen pienhiukkasista. Sähkö- staattisella menetelmällä valmistetta-vat polymeerikuidut kykenevät suodat-tamaan pienimmät, alle 300 nanomet-rin partikkelit, kertoo Tampereen tek-nillisessä yliopistossa väitelleen Pirjo Heikkilän tutkimus.

Nanokuituja voidaan tehdä esimer-kiksi nailonista tai akryylistä, joiden kevyt ja huokoinen rakenne sopii tar-

koitukseen erinomaisesti. Ne ovat pa-rempi vaihtoehto kuin hauras ja paina-va lasikuitu, joka lisäksi aiheuttaa iho-ärsytystä.

Heikkilän mukaan pienikin määrä nanokuitua tavallisen suodattimen pin-nalla parantaa sen suodatustehoa huo-mattavasti. Kuituja muokkaamalla te-hoa saadaan entistä enemmän.

Nanokuiduilla puhdis-tettua ilmaa on hyvä hengittää.

Nanosuodatuksellapuhtaampaa hengitysilmaa

myöskään juoksetu.Muoviveren suurimpia etuja on, että se

muutetaan nestemäiseksi vasta tarvittaessa. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi sotilas voi-si kantaa mukanaan muovipussillista tahna-maista tekoverta ja tarvitessaan lisätä siihen vettä.

Muovitahna on punaista, koska se sisältää samaa porfyriinia, joka antaa värin myös oi-kealle verelle. Pienet muovimolekyylit si-toutuvat toisiinsa haarautuvana rakenteena, jonka koko ja muoto ovat hyvin samanlai-set kuin luonnollisilla hemoglobiinimole-kyyleillä. Polymeerimolekyylien ytimessä on rauta-atomi, kuten hemoglobiinissakin. Rauta sitoo happea keuhkoissa ja vapauttaa sitä kehoon.

Muoviverta ei vielä ole testattu ihmisillä.

suuresti, eikä selkeitä maantieteellisiä tren-dejä ollut. PCB-yhdisteitä oli runsaimmin alueilla, joilla on paljon asutusta ja teolli-suutta. Korkeita arvoja löytyi muun muassa Tšekistä ja Espanjasta.

Torjunta-aineiden jäämät olivat suurim-pia maatalousvaltaisissa ympäristöissä. Yleisin oli DDE, hyönteismyrkkynä käyte-tyn DDT:n hajoamistuote. Havainto osoit-taa orgaanisten ympäristömyrkkyjen hidas-ta hajoamista luonnossa, sillä DDT:n käyttö kiellettiin useimmissa maissa jo 1970-luvun alussa.

Talitiaisten munissa runsaasti ympäristömyrkkyjä

Blu

eprin

t Par

tner

s

Muoviveri voidaan varastoida huoneen-lämmössä, ja sillä on pitempi käyttöaika kuin aidolla verellä.

Myös palonestoaineita löytyi tiaisten munista kaikkialta Euroopasta, mutta niiden määrät eivät olleet korkeita.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to


TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Uusi kivunlievittäjäpäihittää morfiininElimistön oma entsyymiproteiini vähentää kipua kahdeksan kertaa tehokkaammin kuin morfiini. Hämmästyttävän kivunlievittäjän löysi suomalais-amerikkalainen tutkijaryh-mä.

Proteiini tehoaa koviin tulehduskipuihin ja neuropaattisiin kipuihin, jotka aiheutuvat kipuhermon vaurioista.

Helsingin yliopiston professori Pirkko Vihko on tutkinut eturauhasen hapan fos-fataasi -entsyymiä (PAP) yli 30 vuotta. Vii-me vuonna Vihkon ryhmä osoitti, että sitä on monissa muissakin elimissä ja soluissa. PAP-entsyymiä on myös kipuhermoissa, mutta vaurioituneista hermoista se on hä-vinnyt.

Kun hiiriltä poistettiin PAP-entsyymi, niistä tuli herkkiä tulehdus- ja hermovaurio-kivulle. Kipu häipyi, kun jyrsijät saivat kor-vikeannoksen entsyymiä. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt.

Tutkijat selvittivät, että entsyymi muodos-taa elimistössä adenosiinia, joka adenosiini-reseptorin kautta taltuttaa kivun. Seuraavak-si asiaa tutkitaan ihmisillä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvoste-tun Neuron-lehden kansikuva-artikkelina.

Kunnollinen suojautuminen vähentää altistumista kreosootille, kertoo Työter-veyslaitoksen tutkimus. Olennaista ovat huolellinen hygienia sekä suojakäsinei-den, suojavaatteiden ja hengityssuojai-men käyttö puuta työstettäessä.

Kreosoottiöljy on kivihiilitervan tis-le, jota on käytetty vuosia ilmajohtopyl-väiden ja ratapölkkyjen kyllästämiseen. Öljy sisältää syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä.

Kreosootin käyttö lisääntyi uudelleen, kun CCA:n eli kupari-kromi-arseenikyl-lästeen käyttö EU-alueella päättyi vuon-na 2006. Nopeasti markkinoille toimi-tetut tolpat olivat märkiä ja tahraavia, mikä herätti huolen niiden terveysvai-kutuksista.

Suomessa joka toinen uusi pylväs on nykyään kyllästetty kreosootilla. Ainoa tarjolla oleva kyllästevaihtoehto on ku-pariyhdiste, jonka lahosuojatehosta ja muista ominaisuuksista ei ole pitkäai-kaista kokemusta. Uusia vaihtoehtoja selvitetään.

Kierrätys ja poltto– molempi parempiSekä jätteiden kierrätys että poltto ovat hy-viä tapoja vähentää kasvihuonekaasupäästö-jä, joten niiden vastakkainasettelu on turhaa. Tärkeintä on käyttää jätteet hyödyksi eikä viedä niitä kaatopaikalle.

Tulokseen päätyi Suomen ympäristökes-kuksen, Helsingin yliopiston, Åbo Akade-min, Tampereen teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteistutkimus.

Hyötykäyttö vähentää päästöjä sitä enem-män, mitä enemmän se korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sekajätteestä suurin hyöty saadaan polttamalla, muovista kierrät-tämällä ja biojätteestä mädättämällä.

Akatemia rahoittaamembraanitutkimustaSuomen Akatemia on myöntänyt 446 000 euroa kolmivuotiseen mem-braanitekniikan tutkimusprojektiin. Hankkeessa ovat mukana Lappeen-rannan teknillisen yliopiston membraanitekniikan ja teknillisen poly-meerikemian laboratorio, Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio ja Arcada.

Konsortion tavoitteena on valmistaa track etch (TE) -membraaneja uudella protonisuihkuun perustuvalla menetelmällä. Menetelmä pienen-tää membraanien valmistuskustannuksia ja tekee niistä mekaanisesti kestävämpiä. Membraanien erotusselektiivisyyttä säädellään huokosten funktionalisoinnilla.

Jätteet kannattaa lajitella ja toimittaa sen jälkeen joko uusio- tai energia-

käyttöön. Pääasia on, etteivät ne päädy kaato-

paikalle.

Kivusta kär-sii useampi

ihminen kuin sydänsaira-uksista, dia-beteksesta ja syövästä

yhteensä. Eli-mistön oma

kipulääke saat-taa vastaisuu-

dessa muuttaa tilanteen.

Suojautuminen ehkäiseekreosoottialtistusta

Oikein asennetusta kreosoottipylvääs-

tä ei ole vaaraa ulkopuolisille.

Tolppiin ei kuitenkaan ole

syytä koskea.

Scan

stoc

kpho

to

Scanstockphoto

Scan

stoc

kpho

to


Halpa viina on lisännyt huono-osaisten kuol-leisuutta Suomessa. Muiden väestöryhmien kuolleisuuteen vuonna 2004 toteutettu alko-holin hinnanalennus ei ole vaikuttanut.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston tutkijoiden Kimmo Herttuan ja Pekka Martikaisen ja Stakesin Pia Mäkelän sel-vityksestä. Sen tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -tiedelehdessä.

Kahdessa vuodessa hinta-alen jälkeen al-

Ilmansaasteet uhka sikiölleKun äiti altistuu yhdyskuntailman otso-nille kahden ensimmäisen raskauskuukau-tensa aikana, lapsella on kohonnut riski saada suu- ja kitalakihalkio.

Johtopäätökseen tuli tutkijaryhmä, joka julkaisi tuloksensa Environmental Health Prospective -lehdessä.

Suu- ja kitalakihalkion riski kasvaa 10 prosenttia aina, kun otsonin määrä hen-gitysilmassa lisääntyy 10 mikrogrammaa kuutiometrissä. Otsonia muodostuu foto-kemiallisessa reaktiossa, jossa auringon-valon ultraviolettisäteet kohtaavat pääasi-assa liikenteen tuottamat ilmansaasteet.

Tutkimusaineistona olivat Taiwanissa vuosina 2001–2003 syntyneet lapset ja heidän äitiensä raskausaikainen saasteal-tistus. Taiwanin 72 mittausaseman ver-kosto seuraa rikkidioksidin, typen oksi-dien, pienhiukkasten, hiilimonoksidin ja otsonin pitoisuuksia ilmassa.

Suomesta tutkimuksessa oli mukana Oulun ja Birminghamin yliopistoissa työs-kentelevä professori Jouni Jaakkola.

Suklaa hellii sydäntäSuklaassa on runsaasti sydänterveyttä edistäviä flavonoideja, paljastaa Suomen Aka-temian rahoittama tutkimusohjelma. Tuorein analyysi eri puolilla maailmaa tehdyistä flavonoidiselvityksistä nosti yllättäen tumman suklaan marjojen ja hedelmien rin-nalle.

Helsingin yliopiston elintarvikekemian dosentin Marina Heinosen mukaan on muun muassa todistettu, että kun ihminen syö suklaata, virtaavuus hänen verisuonis-saan paranee. Kuopion yliopistossa tehty väitöskirja taas osoittaa, että tumma suklaa vaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin.

Lisäksi suklaa sisältää teobromiinia, kofeiinia ja muita yhdisteitä, jotka vaikutta-vat aivojen välittäjäaineisiin. Sitä kautta suklaa parantaa myös mielialaa ja henkistä hyvinvointia.

Liikaa suklaata ei kuitenkaan kannata syödä, sillä herkussa on myös runsaasti ras-vaa ja sokeria.

Alkoholin hinta-ale ei ole vaikuttanut hyvätuloisten kuol-leisuuteen, mutta monen vähäosai-semman halpa viina on vienyt ennenai-kaiseen hautaan.

Suomalais-taiwanilainen tutkimus on ensimmäinen todiste siitä, että ilman-saasteet, erityisesti otsoni, vaikuttavat haitallisesti ihmisen sikiönkehitykseen. Eläinkokeissa otsonin on havaittu lisää-vän sikiön luuston epämuodostumia.

Mitä tummempi suklaa, sitä parempi sydämelle. Vaalealla

suklaalla ei ole samoja vaikutuksia.

Huono-osaiset maksavathalvan viinan hengellään

koholikuolleisuus kasvoi miehillä 16 pro-senttia ja naisilla peräti 31 prosenttia. 82 prosenttia lisäyksestä johtui kroonisista al-koholitaudeista, erityisesti maksasairauk-sista.

Tautikuolemiin verrattuna päihtymyskuo-lemien kasvu oli vähäistä, mutta nekin li-sääntyivät erityisesti pitkäaikaistyöttömillä.

Absoluuttisesti kuolleisuus kasvoi eni-ten 55–59-vuotiailla miehillä, naisista

Scan

stoc

kpho

to

50–54-vuotiailla. Työikäisillä kasvu kohdistui työttömiin ja varhaiseläkeläisiin sekä niihin, joiden sosioekonominen asema on matala.

Sen sijaan työs-säkäyvien ja alle 35-vuotiaiden alko-

holikuolleisuus oli ennallaan.Kohtalokkaiden alkoholisairauksien ja

-myrkytysten lisäksi mukaan laskettiin myös humalassa tapahtuneet tapaturmaiset ja vä-kivaltaiset sekä sydänperäiset kuolemat.

Tutkimuksen seuranta-aika käsitti vuodet 2001–2005.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to


SÄ

HK

EIT

ÄUUTISIA

Suomeen tulee perustaa kan-sallinen kemikaalivirasto,

jonka pääasiallinen tehtävä on kemikaalien tuotevalvonta. Li-säksi virasto hoitaisi kemikaa-lien olosuhdevalvontaa. Tähän päätyy raportissaan selvitys-mies, Kemianteollisuuden apu-laisjohtaja Juha Pyötsiä.

”Toivon tosissani, että virasto saadaan aikaan. Se on kaikkien alan yritysten etu. Uudet kemi-kaalivelvoitteet ovat niin raskai-

ta ja vaativia, ettei niiden hoita-minen ilman kansallista virastoa onnistu”, Pyötsiä korostaa.

Pontimena hankkeelle on pait-si kasvanut velvoitetaakka myös nykyisen hajautetun kemikaali-hallinnon tehottomuus. Keski-tetty hallinto toisi tehon lisäksi säästöjä.

Viraston ytimen muodostaisi-vat Pyötsiän ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen kemi-

Selvitysmies Juha Pyötsiä:

”Yritykset tarvitsevatkansallisen kemikaaliviraston”

Suomeen pitäisi ehdotto-masti saada kansallinen

kemikaalivirasto, sanoo sel-vitysmies Juha Pyötsiä.

Biotie ostaa saksalaisyhtiön

Suomalainen Biotie ostaa saksalaisen lääkekehitysyhtiön Elbion GmbH:n. Yhtiö aloitti toimintansa, kun toimiva johto os-ti lääkekehitysliiketoiminnan teollisuuskonserni Degussalta. Vuonna 2004 Elbion GmbH:n rahoittajiin liittyi joukko kansain-välisiä pääomasijoittajia.

Biotien uusi liiketoimintakokonaisuus keskittyy uusia hoito-muotoja tarvitsevien keskushermostosairauksien, kuten riip-puvuuksien ja psykoottisten sairauksien, sekä tulehdussai- rauksien, kuten nivelreuman ja psoriaasin, lääkkeiden tutki-mukseen ja kehittämiseen.

Suomalaista ympäristöteknologiaaarabimaihin

Espoolainen Preseco toimittaa kaksi kompostointilaitosta Abu Dhabiin Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin. Laitosten sijoi-tuspaikka on maan ensimmäinen sertifioitu luomufarmi, joka toimii täysin kemikaalittomasti ja pyrkii suljettuun kiertoon. Rumpukompostointilaitokset tuottavat tilan jätteistä korkea-laatuista multaa.

Saudi-Arabiaan Preseco toimittaa vesiprosessilaitteita pai-kalliselle rakennusliikkeelle, joka urakoi lähelle Jeddaa jäte-vedenpuhdistamon. Kumpikin kauppa on arvoltaan noin mil-joona euroa.

kaaliosasto, Suomen ympäris-tökeskuksen kemikaaliyksikkö sekä Elintarviketurvallisuusvi-rastosta kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi, hyväksyminen ja rekisteröinti.

Virasto hoitaisi kaikki kemi-kaalilain edellyttämät tehtävät, kuten Reach- ja GHS-asetuksen valvonnan. Lisäksi sille kuului-si kasvinsuojelulainsäädännön vaatimusten toteuttaminen.

Päämääränä suurvirasto

Pyötsiän mukaan toinen vaih-toehto olisi perustaa laaja-alai-sempi kemikaali- ja turvalli-suusvirasto. Se huolehtisi myös Tukesin ja Kuluttajaviraston nykyisin hoitamasta tuoteval-vonnasta. Kokonaisuuteen so-pisivat lisäksi sisäasiainministe-riön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön markkinavalvontatehtävät, jotka nyt ovat Tukesin kontolla.

Suurvirastoon voitaisiin kes-kittää myös käyttö- ja olosuh-devalvonta, kuten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyturvalli-suus, josta siitäkin toistaiseksi vastaa Tukes. Mukaan mahtui-sivat lisäksi työsuojelun valvon-nan toimeenpano sekä eräät ym-päristönsuojelun ja jätehuollon tehtävät.

”Lopullinen tavoite on nimen-omaan laaja-alainen virasto”, Pyötsiä sanoo. ”Sen edut ovat ilmeiset. Suurvirastoon päästään kuitenkin vain asteittain suppe-ammasta vaihtoehdosta aloitta-malla.”

Laajan viraston toteuttamista-pa on myöhemmin selvitettävä erikseen, sillä asia ei sisältynyt Pyötsiän toimeksiantoon.

Pyötsiän selvitys on parhail-laan valtiovarainministeriön työryhmän käsiteltävänä. Ryh-mä tekee sen pohjalta esityksen marraskuun aikana, minkä jäl-keen hanke siirtyy ministeriöi-den puitavaksi.

Päivi Ikonen

Scan

stoc

kpho

to


enemmänvähemmällä

Lisätietoa OneWireless-ratkaisuistaverkkosivultamme

www.honeywell.com/ps/wireless

© 2008 Honeywell International Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Honeywellinlangattomissaratkaisuissa vaintaivas on rajana.Teräsalan yritys

paransi prosessejaan ja lisäsi tuotantoaan 15prosentilla Honeywellin langattomien ratkaisujen avulla.

Honeywell on auttanut asiakkaitaanratkaisemaan prosesseihin jaliiketoimintaan liittyviä haasteita:innovatiiviset, langattomatsovellukset suojaavat herkästihaavoittuvia kohteita ja täyttävätmyös teollisen ympäristönvaatimukset läpi kokotuotantolaitoksen. Honeywellinyleiskäyttöinen OneWireless™-silmukkaverkko tukee useitateollisuuden protokollia jasovelluksia samanaikaisesti. Setukee muun muassa Honeywellinlangattomia XYR-lähettimiä sekäpikapaikannusjärjestelmää, jokakäyttää edistyksellistäpaikannusteknologiaa henkilöidenja laitteiden paikallistamiseen.Honeywellin OneWireless-ratkaisuilla saat enemmänvähemmällä.

Wireless FINNISH 60 x 266 .qxd 9/10/08 13:28 Page 1

Palveluntarjoajat verkottuvat

Reach-markkinoilla odottava tunnelma

RE

AC

H

taukset kaasumaisista ja pölymäisistä ai-neista.

”Zeus Techilla on GMP- ja GLP-tasoisis-ta validoinneista ja laadunvarmistustoimin-noista vuosien kokemus, jota hyödynnäm-me nyt myös Reach-toiminnoissa”, kertoo laadunvarmistusinsinööri Sanna Mattila. Valikoimassa ovat myös projektien koko-naishallinta ja selvitystyöt, esirekisteröinti- ja rekisteröintipalvelut, tiedon kerääminen ja välittäminen sekä SIEF-toiminnot.

Micoltech on FT Jan Nylundin perus-tama yritys, joka tarjoaa kemiaan ja tekno-kemian tuotteisiin liittyviä kehitys- ja tut-kimuspalveluita. Reach-toiminta ulottuu kemikaaliluokitusten, käyttöturvallisuus-tiedotteiden ja kemikaaliturvallisuusarvi-ointien laatimisesta valmisteiden uudelleen formulointiin, rekisteröintipalveluihin ja SIEF-toimintoihin.

Orthotopix on bioalan palveluyritys, jo-ka tarjoaa apua aineiden rekisteröintivai-heeseen. Valikoimassa ovat mm. hormo-naalisesti vaikuttavien aineiden in vivo -tutkimukset, endokriinihajottajien in vitro -tutkimukset ja solumalli yhdisteiden ste-roidimetaboliavaikutusten tutkimiseen.

Avaimet käteen -palvelua

Insinööritoimisto Gradientti Oy, Asianajo-toimisto Hammarström Puhakka Partners Oy, Ramboll Finland Oy ja Ramboll Ana-lytics Oy ovat käynnistäneet kehityspro-jektin, jossa luodaan yrityksille ja konsorti-oille avaimet käteen -periaatteella toimiva aineiden rekisteröintipalvelu.

Asiakkaille tarjotaan Rechin, kilpailuoi-keuden, kemian ja testauspalvelujen sekä tiedonhallinnan asiantuntemusta ja palve-luja. Tekes-rahoitteista hanketta koordinoi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy.

”Aineen rekisteröinti edellyttää erityis-osaamista ja tehokasta tiedonhallintaa yri-tyksissä ja toimitusketjuissa. Harvan yri-tyksen omat resurssit riittävät velvoitteiden tunnistamiseen, toimitusketjun varmenta-miseen ja toimimiseen konsortiossa”, tote-aa Insinööritoimisto Gradientin toimitus-johtaja Kirsti Määttä.

”Asetus edellyttää valmistajilta ja maa-hantuojilta yhteistyötä aineiden rekiste-röinnissä, jolloin esimerkiksi tiedonvaih-don pelisäännöistä on sovittava. Tämä taas edellyttää mm. kilpailuoikeudellista asiantuntemusta ja tietojärjestelmiltä kor-keita tietoturvallisuusvaatimuksia”, sanoo Ramboll Finlandin laatupäällikkö Riikka Tammivuori.

Leena LaitinenRE

AC

H

Suomalaiset Reach-palvelujen tarjoajat ovat alkaneet vahvistaa tarjontaansa

verkottumalla. Alalle ilmaantuu myös uusia yrittäjiä. Tunnelmat ovat odottavat aineiden rekisteröintivaiheen kynnyksellä.

Riskinarvioinnin osaaja

Viikin tiedepuistossa toimiva konsulttiyritys Chemest Oy on tuore toimija Reach-kentäl-lä. Yrityksen on perustanut Arto Kultamaa, jolla on kemistin koulutus ja parinkymme-nen vuoden kokemus ympäristöhallinnos-sa kemikaalien riskinarvioinnin hankkeis-ta. Hän on kirjoittanut yhdessä Kenneth Bergrothin kanssa pk-yrityksille suunnatun REACH-työkirjan.

Kultamaa lupaa hoitaa esirekisteröinnin kokonaan tai avustaa mm. aineen asianmu-kaisessa määrittelyssä. Yritys voi toimia ns. third party representative -roolissa tai asian-tuntijana SIEF-tiedonvaihtofoorumeissa.

Rekisteröintivaiheen valikoimassa ovat ainekohtaisen tiedon hankinta ja hallinta IUCLID 5 -tietokannassa, tutkimustiedon laadunarviointi, aineen ympäristövaaran ja -riskin arviointi, PBT-arviointi, altistumis-skenaarioiden tuottaminen sekä mallinnus-palvelut.

Miten yksi mies selviää noin leveästä työ-sarasta?

”Hyvä yhteistyöverkosto on tärkeä osa kokonaisuutta. Kysyntä ratkaisee omien asiantuntijoiden rekrytointitarpeen ja sen, mihin kulloinkin keskitymme. Pari sopivaa asiantuntijaa on jo kiikarissa”, tuore yrittäjä hymyilee.

Kotimainen klusteri

FinnREACH on palveluklusteri, jossa toimii viisi yritystä: tamperelaiset Histola Research Oy ja AX-Suunnittelu sekä turkulaiset Zeus Tech Oy, Micoltech Oy ja Orthotopix Oy.

Klusteri on muodostettu Tekesin avulla tänä vuonna, mutta sen taustalla on vuosien yhteistyö. Toistaiseksi klusterin jäsenet saa-vat valtaosan liikevaihdostaan muusta kuin Reach-palveluista.

Histola Research tarjoaa terveysvaaran ar-viointiin ensimmäisenä Suomessa OECD:n validoimia in vitro -testejä. ”Saamme vie-lä tämän vuoden puolella GLP-statuksen”, kertoo tieteellinen johtaja Markus Soima-suo.

AX-Suunnittelu on muita toimijoita suu-rempi monialainen insinööritoimisto, jonka toimialoja ovat prosessi- ja LVISA-suunnit-telu. Reach-sektorilla palveluihin kuuluvat riskinarvioinnit, altistumisskenaarioiden laadinta sekä päästö- ja työhygieeniset mit-


UUTISIA

Kotimaista nanotietoa netissä

keskuudessa ja sitä kautta lisätä kansainvä-listä yhteistyötä. Tulevaisuudessa tietokan-taa voitaisiin myös laajentaa ottamalla mu-kaan muita maita.

”Järjestelmä on rakennettu joustavalle alustalle, joten sivustoa on helppo muokata tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kieliversiot on helppo toteuttaa”, Kauppinen toteaa.

Selkokielinen selvitys

Elokuussa julkistettiin eduskunnan tulevai-suusvaliokunnan teettämä esiselvitys nimel-tä Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit. Selvitys antaa tiiviissä muodossa perustiedot nanomateriaaleihin liittyvistä epäillyistä ris-keistä ja mahdollisista altistusreiteistä.

Tekijät suhtautuvat riskeihin vakavasti ja painottavat asiaan liittyvän tutkimuksen tär-keyttä ja tarpeellisuutta. Esiselvitys on hyvä selkokielellä kirjoitettu tietopaketti kansalai-sille aiheesta, josta suomeksi ei muuten juuri ole saatavissa tietoa.

FinDNanon osoite on www.findnano.net/fi, ja eduskunnan raportti löytyy osoitteesta www.eduskunta.fi > Valiokunnat > Tulevai-suusvaliokunta > Ajankohtaiset hankkeet.

Jari Koponen

Eduskunnan raportti on hyvä tietopaketti nanomateriaalien mahdollisuuksista ja riskeistä.

Nettiin on ilmestynyt pari mielenkiintoista kotimaista nanoteknologiasivustoa. Ensim-mäisenä avattiin kesäkuussa FinDNano-tie-tokanta, joka valmistuttuaan sisältää tiedot kotimaisten korkeakoulujen ja tutkimuslai-tosten nanoteknologialaitteista.

Hanke käynnistyi Tekesin FinNano-tek-nologiaohjelman Instrumentit ja työkalut -ryhmän aloitteesta. Käytännön toteuttaja on osaamiskeskusohjelman nanoklusteri-ryhmä.

”Tietokanta on suunnattu lähinnä tutki-joille edistämään alan yhteistyötä ja laittei-den yhteiskäyttöä”, kertoo Juha Kauppinen Mictechistä, jolla on hankkeen vetovastuu. ”Tärkein tavoite on saada laitetietokanta kat-tavaksi vuoden sisällä. Toivomme myös, että saisimme korkeakouluilta mahdollisimman paljon nanoteknologiaan liittyviä osaamis-kuvauksia.”

Mukaan on tarkoitus ottaa myös alan yri-tyksiä, jotka voivat kertoa tuotteistaan ja palveluistaan business to business -henges-sä. Maksullisella palvelulla kustannettaisiin tietokannan ylläpito OSKE-ohjelman pää-tyttyä vuonna 2013.

Tavoitteisiin kuuluu myös tehdä tietokan-ta tunnetuksi ulkomaisten tutkimusryhmien

Scan

stoc

kpho

to

Borealis Polymers Oy:n uusi innovaatiokes-kus on otettu käyttöön Porvoon Kilpilahdes-sa. Uusi Aurora-talo vahvistaa merkittävästi katalyytti- ja prosessitutkimukseen erikois-tuneen keskuksen tutkimuskapasiteettia.

Reilut yhdeksän miljoonaa euroa mak-saneen innovaatiokeskuksen rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2006, ja talo valmis-tui viime kesänä lähes tavoiteaikataulussa. ”Budjetti piti rakennuskustannusten nousus-ta huolimatta”, iloitsee hankkeen ohjausryh-mää vetänyt Marja Ora.

Borealiksen Porvoon innovaatiokeskuk-sessa työskentelee nyt saman katon alla noin 140 henkilöä kymmenestä maasta. Borealik-sen kaksi muuta tutkimuskeskusta toimivat Itävallan Lintzissä ja Ruotsin Stenungssun-dissa.

”Keskukset eivät tee päällekkäistä työtä vaan täydentävät toisiaan asiakkaiden tar-peista lähtien”, tiivistää Borealis Polymers Oy:n tuotekehityksestä vastaava johtaja Al-fred Stern, jonka mukaan Porvooseen on

Tutkija Pertti Elo esittelee uutta PPR-tutkimuslaitteistoa, jonka 48 mini-

reaktoria mahdollistavat huippunopean katalyytintestauksen.

muodostunut todellinen polyolefiinitutki-muksen osaamiskeskittymä. Juuri osaajat ratkaisivat sen, että investointi toteutettiin Suomessa.

Uutuuttaan hohtavan laboratorion lip-pulaiva on uusi Parallel Pressure Reactor (PPR) -tutkimuslaitteisto, joka moninker-taistaa keskuksen katalyytintestauskapasi-teetin. Laitteistoon kuuluu 48 minikokoista reaktoria, joissa voidaan tehdä kaksi vuoro-kautta kestävän ajon aikana 48 samanaikais-ta polymerointikoetta.

”Kalifornialaisen Symyxin toimittama

Borealis Polymersille uusiinnovaatiokeskus Porvooseen

laitteisto sopii loistavasti katalyyttien ja pro-sessien tutkimukseen. Laitteisto on lajissaan seitsemästoista maailmassa – huippumoder-ni mutta vapaa lastentaudeista”, hymyilee katalyyttialalta väitöskirjaansa viimeistele-vä tutkija Pertti Elo.

Leena Laitinen

Min

na V

uorio


SÄ

HK

EIT

Ä

Suomen parhaaksi kypsytetyksi juus-toksi on valittu Valion Joensuun tehtaan valmistama Salaneuvos. Saman tehtaan tuorejuustot Viola Kevyt Mustapippuri ja Viola Valkosipuli palkittiin parhaina tuorejuustoina.

Parhaan maustamattoman tuorejuus-ton tittelin sai Juustoportin Leipäjuusto. Saman yrityksen Isabella 17 nousi maan parhaaksi kevytjuustoksi. Juustonkal-taisten valmisteiden ykkössijan jakoivat

Juustoportin Julia 17 ja Valion Olterman-ni Rypsi.

Muut palkitut olivat Juusto Kairan Pohjanpoika parhaana murukolojuusto-na, Herkkujuustolan Hilma parhaana kit-tijuustona ja Ålands Centralandelslagin Kungsgård 45+ parhaana erikoisjuusto-na.

Suomessa tehdään juustoa noin 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrästä 45 miljoonaa menee vientiin.

Kemiralta katoaa 300 työpaikkaa

Suomen parhaat juustot palkittiin

Keskivertosuomalainen syö juustoa parikymmentä kiloa vuodessa. Pohjoista perinnettä edustaa Juustoportin Leipäjuusto, joka valittiin maan parhaaksi maustamattomaksi tuorejuustoksi.

Juus

topo

rtti

Kemiran lokakuussa päättyneiden yt-neuvottelujen tulos oli yhtiön heti alkuun ennakoima: lähtemään joutuu 298 henkeä. Joukosta irtisanotaan enimmil-lään 191. Loput 107 ovat eläkeputkeen siirrettäviä tai määräaikaisia, joiden työsuhdetta ei jatketa.

Kemiran mukaan irtisanomiset tuntuvat eniten Vaasan ja Oulun tuotekehitysyksiköissä. Tutki-mushenkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä Espooseen, jonne Kemira keskittää yhtiön Pohjois-Euroopan tutkimuksen ja tuotekehityksen.

”Meiltä irtisanottiin noin 50 henkeä”, kertoo toi-mihenkilöiden luottamusmies Arja Paloniemi Vaa-sasta. Lisäksi parikymmentä siirtyi vapaakirjan tur-vin odottamaan 60-vuotispäiväänsä ja sen myötä eläkettä.

Tuotekehityksessä työskenteleviä joukosta oli noin 40. ”Kaikille oli tarjolla paikka Espoossa, ja sinne lähteekin 21 henkeä. Loput eivät eri syistä voi vaihtaa paikkakuntaa.”

Vaasassa katsotaan eteenpäinUseimpien irtisanottujen työvelvollisuus yhtiössä jatkuu vielä kuukausia, pisimmillään kesäkuuhun saakka. Se ja yhtiön tarjoama monipuolinen tukipa-ketti helpottavat uudelleenorientoitumista.

”Espooseen menijätkin siirtyvät vasta kesällä. Si-ten kaikilla on onneksi vähän aikaa järjestellä elä-määnsä”, Paloniemi sanoo.

Irtisanomiset koskettivat myös paperikemikaali-en tuotantoa, josta sai lähteä 20 henkeä. Työnteki-jöiden luottamusmiehen Pauli Lehtosen käsityksen mukaan he kuitenkin työllistyvät varsin helposti. ”Täällä on metallifirmoja, ja työnvälityksen kanssa on sovittu uudelleenkoulutuksesta. Osa on uuden paikan jo saanutkin.”

”Mutta kemisteille ja laboranteille ei Vaasan seu-dulta töitä löydy”, Paloniemi muistuttaa. ”Siksi toi-von, että mekin saamme käyntiin jonkin muunto-koulutuksen. Monia kiinnostaisi esimerkiksi farma-seutiksi opiskeleminen.”

Molemmat ovat tyytyväisiä siitä, että neuvottelut saatiin vihdoin loppuun ja asiat selviksi.

”Helpotti kun saatiin päätökset käteen”, Palonie-mi huokaisee. ”Sokkivaihe meni ohi kauan sitten, ja tässä on ollut pari kuukautta aikaa sopeutua. Nyt lamaantuminen on kääntynyt tulevaisuuteen kat-somiseksi. Kaikki uskovat vielä löytävänsä uuden uran ja uuden työn.”

Päivi Ikonen

BioCis Pharman tulehduslääke eteneeTurkulainen lääkekehitysyritys BioCis Pharma on aloittanut kliiniset tutkimukset kehittämällään ihotulehduslääkkeellä. Tutkimuksessa selvitetään voiteen tehoa ja turvallisuutta atooppisesta ihot-tumasta kärsivillä potilailla. Samaan aikaan tutki-taan lääkeaineen kulkeutumista kehossa terveil-lä vapaaehtoisilla. Tutkimukset valmistuvat ensi keväänä.

Haemme tekniikan ja liikenteen koulutusalalle englannin-kieliseen Environmental Engineering -koulutusohjelmaan

KEMIAN LEHTORIAvakinaiseen toimeen 2.1.2009 alkaen tai sopimuksen mukaan erityisesti orgaanisen ja ympäristökemian opetukseen.

Tehtävään kuuluu opetusta myös suomenkielisissä koulutus-ohjelmissa. Laboratorio-opetus ja projektitoiminta edellyt-tävät hyvää laboratoriolaitteiden tuntemusta ja kiinnostusta projektiopetuksen ja laboratoriotoiminnan kehittämiseen.

Arvostamme

• alan teollisuudessa ja / tai tutkimuslaitoksessa hankittua työkokemusta

• kiinnostusta projektimuotoisen opetuksen kehittämiseen.

Kelpoisuusvaatimukset ovat ammattikorkeakouluista annetun asetuksen 352/2003 mukaiset.

Palvelusuhteen ehdot määräytyvät Palvelulaitosten työnan-tajayhdistyksen opetusalan työehtosopimuksen (PTYOTES) mukaisesti.

Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Riitta Lehtinen, puh. 020 783 6138, 040 569 2705 tai [email protected] .

Koulutuspäällikkö Riitta Lehtiselle osoitetut hakemukset ja CV toimitetaan 21.11.2008 klo 16 mennessä osoitteella [email protected] . Asiakenttään maininta haettavasta tehtävästä. Hakemuksia ei palauteta.

EVTEK-ammattikorkeakoulu ja Helsingin ammat ti korkea koulu Stadia yhdistyivät 1.8.2008 Metropolia Ammattikorkea-kouluksi.

Metropolia on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailu kykyinen pääkaupunki-seudun erityistarpeisiin suunnattu innovaatioammattikorkeakoulu, jonka neljä koulutusalaa ovat kulttuuriala, liike ta lous, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne.

UUTISIA

Biomateriaalikeskus ShanghaihinsuomalaisvoiminShanghailaisen Zhongshanin yliopistollisen keskus-sairaalan yhteyteen perustetaan suomalais-kiinalai-nen biomateriaalien ja kudosteknologian tutkimus-keskus. Keskus yhdistää molempien maiden tieteel-lis-teknologisen osaamisen.

Hankkeessa on mukana kuusi suomalaista yliopis-toa. Projektia koordinoi Turun yliopiston yhteydessä toimiva Turun biomateriaalikeskus.

Tutkimusryhmien lisäksi hankkeeseen osallistuu parikymmentä biomateriaali-, kudosteknologia-, diagnostiikka- sekä terveydenhuollon laite- ja palve-lualan yritystä, jotka tähtäävät Kiinan markkinoille.

Zhongshanin sairaala on koko Aasian suurin; siellä hoidetaan jopa 10 000 poliklinikkapotilasta päivässä. Tieteellinen mielipidejohtajasairaala tarjoaa suoma-laisyrityksille parhaan mahdollisen portin itään.

Shanghaihin nouseva 17 000 neliön laajuinen tutkimuskeskus rakenne-taan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen valmistuu Expo 2010 -maa-ilmannäyttelyn avajaisiin.

Scan

stoc

kpho

to

SÄ

HK

EIT

Ä

Kemikaalivirasto julkaisi kandidaattilistanKemikaalivirasto ECHA on julkaissut niin sanotun kandidaatti-listan eli luettelon erityistä huolta aiheuttavista aineista. Luet-telo sisältää tässä vaiheessa 15 kemikaalia. Niiden jakelijoiden tulee tästä lähtien toimittaa asiakkailleen aineiden käyttöturval-lisuustiedot.

Listasta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä saa tietoa osoit-teesta www.echa.eu > Uutiset.

Uusilla energiateknologioillamiljardien vientinäkymätPäästöjen rajoittaminen mullistaa energiateknologian kysyn-nän. Suomen vientinäkymät etenkin uusiutuvan energian tek-nologioille ja energiansäästölle ovat satojen miljardien eurojen arvoiset. Tulokseen päätyi Tekesin Climbus-ohjelman tutkimus, jota koordinoi VTT.

Markkinoiden ajavana voimana toimii tulevaisuuden ilmas-topolitiikka. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii siirtymistä lähes nollapäästöiseen energiajärjestelmään. Investoinnit tuulivoi-maan ja bioenergiaan kasvavat tutkimuksen mukaan moni-kymmenkertaisiksi.

Metallien ympäristöperäisille riskeille arviomenettelyMetallien ympäristö- ja terveysriskinarviomenettelyyn on kehi-tetty uusi menetelmä. Kaksivuotisen Finmerac-hankkeen tulok-sena syntyi riskinarvioinnin syy-seuraussuhteen käsitekaavio, jossa arvioinnin osa-alueet on kuvattu muuttujina.

Menetelmä perustuu tutkimukseen, jossa arvioitiin hankkeen kohdealueet, Pyhäsalmen sinkkikaivos, Harjavallan suurteolli-suuspuiston ympäristö sekä Kokkolan sinkki- ja kobolttitehtai-den vaikutusalue.

Verkkotyökalu kemikaaliarviointiinTyöympäristössä esiintyvien kemikaalien yhteisvaikutuksen ar-viointiin on kehitetty uusi verkkotyökalu. Mixie-ohjelmaa voi-daan käyttää kemikaaliriskien arvioimisessa, työhygieenisten mittausten tulosten tarkastelussa sekä työpaikkaselvityksissä.

Montrealin yliopiston ja työturvallisuusinstituutti IRSST:n ke-hittämä ilmainen työkalu löytyy osoitteesta www.irsst.qc.ca. Suo-menkieliset käyttö- ja tulkintaohjeet saa osoitteesta www.ttl.fi.

Muovinen maapallopanee älyn koetukselleABS-muovista valmistettu pienoismaailma esittää maapalloa avaruudesta nähtynä, osin pilvien peit-tämänä. Kun pallon ympärille käärityn kaksiulot-teisen liukupalapelin palasia liikuttelee, paljastuvat myös maanalaiset ja merenpohjan maisemat.

Yhden tyhjän kohdan ansiosta osia voi siirrellä yksi kerrallaan ja vaikkapa suunnitella itselleen iki-oman maailman. Alkuperäiseen muotoon palaami-nen ei tosin enää olekaan kovin yksinkertaista.

Bolaris-pulmapallot ovat teollisen muotoilijan Hannu Hjerpen ideoimia ja patentoimia. Pallojen kestävä, myrkytön kuviointi on tehty uv-kovettei-sella kännykänkuorten koristelutekniikalla.

Diff

Des

ign

Oy

Muovinen maailma on

älypeli, kuten oikeakin.

Muovipallo on helppo

käyttää, mutta vaikea

ratkaista.

Rahoitusta bioenergiahankkeilleSuomen Akatemia on avannut haun suomalais-brasilialaisille energia-alan tutkimushankkeille. Haun teemat ovat bioenergia, sellu- ja pape-riteollisuuden energiatehokkuus sekä biomassojen tuotto ja käyttö biojalostamoissa. Yhteishankkeet tulevat osaksi akatemian Kestävä energia -tutkimusohjelmaa. Lisätietoja saa osoitteesta www.aka.fi.

30 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 7


Muovituotteelle uusi elämä

www.suomenuusiomuovi.fi

Käytetyistä purjeista aletaan tehdä hyötytuotteita. Hankkeen takana ovat Suomen purjehtija-liitto, purjeneulomo WB-Sails ja nummelalainen Globe Hope, jo-ka valmistaa vaatteita ja asustei-ta kierrätysmateriaaleista. Jokai-sesta purjetuotteesta lahjoitetaan

Kierrätystuulta purjeisiin

Purje-hanke aktivoi purjeh-tijoita toimittamaan hanka-

lasti hävitettävät käytetyt purjeet kierrätykseen, jossa

ne saavat uuden elämän uusiotuotteena.

10 prosenttia WWF:n Itämeren suojelukampanjaan.

Purjemateriaaleina käyte-tään muun muassa hiilikuitula-minaatteja. Viime aikoina ovat yleistyneet membraanipurjeet, joissa materiaali leivotaan sa-malla kun itse purje tehdään.

Materiaalit ovat keveitä ja kestäviä, joten ne taipuvat mo-niin muotoihin ja käyttötarkoi-tuksiin. Ensimmäiset Purje-tuot-teiden mallikappaleet esiteltiin syyskuussa.

Numeron 8/2008 osateemana

•Prosessi-ja ympäristöratkaisut•Puhdastilat

IlmoituksetKemia-lehdessähuomataan!

Varaukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipilä puh. 040 827 [email protected]

Päätoimittaja Leena Laitinen puh. 040 577 [email protected]

SÄHKEITÄ

Muoviteollisuudenensimmäinen vesijalanjälkiSadan neliön asunnon varustaminen lämpimin lattioin nielee 29 kuutiota vettä. Tulokseen päätyivät muoviratkaisujen toimittaja Borealis ja putkistolämmitysjärjestelmiä rakentava Uponor, jot-ka ensimmäisinä mittasivat muovinvalmistuksen vesijalanjälkeä. Yhtiöt arvioivat vesimäärän, joka tarvitaan, kun keskivertotaloon asennetaan moderni putkisto ja lattialämmitys. Vedenkäyttö tut-kittiin läpi muoviteollisuuden arvoketjun raaka-aineiden hankin-nasta alkaen.

PFOS-yhdisteidenkäyttökielto voimaanPerfluorioktaanisulfonaattien eli PFOS-yhdisteiden käyt-tökielto on astunut voimaan. Yhdisteitä saa käyttää enää valtioneuvoston asetuksessa määritellyissä tarkoituksissa, kuten tietyissä puolijohde- ja valokuvateollisuuden proses-seissa sekä sähkökemiallises-sa pinnoituksessa.

PFOS-yhdisteitä on käytet-ty laajasti muun muassa teks-tiili-, paperi- ja metalliteollisuu-dessa sekä kuluttajatuotteissa 1950-luvulta lähtien. 1990-lu-vun lopulla ilmeni, että erittäin pysyviä myrkyllisiä yhdistei-tä on levinnyt ympäristöön ja kertynyt eliöihin maailmanlaa-juisesti. Suomessa teollisuus on 2000-luvulla suurelta osin siirtynyt käyttämään korvaavia aineita.

Spinverse tukee Millennium-palkintoaKehitysyhtiö Spinverse on tehnyt merkittävän lahjoituksen Millen-nium-teknologiapalkinnolle.

Varhaisen vaiheen teknologioita liiketoiminnaksi jalostavan yh-tiön hallituksen jäsenet Matti Packalén, Lars Gädda, Matti Klei-mola ja Yrjö Neuvo ovat lahjoittaneet hallituspalkkiona saaman-sa Spinversen osakkeet Millennium-palkinnon tukemiseen, osaksi Tekniikan akatemia -säätiön osakesalkkua. Lahjoitus on viisi pro-senttia yhtiön koko osakekannasta.


Teija Horppu

Vuoden 2008 alussa startannutta lahtelais-ta Eagle Tuulivoima Oy:tä on jo ehditty kutsua Suomen uudeksi Nokiaksi. Maail-man ainoan matalan tuulen voimalan val-mistuttajan liiketoiminta on käynnistynyt vauhdilla, jota omistajat itsekin ihmette-levät.

Yrityksellä on yksinoikeuteen perustuva tuulivoimaloiden jälleenmyyntisopimus St1 Oy:n kanssa, tytäryhtiö Yhdysvallois-sa ja jälleenmyyjäverkostot rakenteilla USA:n lisäksi Intiaan, Kroatiaan, Viroon ja Englantiin. Eagle-voimalan siipi puo-lestaan on ehdolla vuoden nanotuotteeksi maailmassa.

Siiven salaisuus piilee hyptoniitissa, funktionalisoidun hiilinanoputken ja epok-sihartsin seoksessa. Keksintö syntyi Jy-väskylän yliopistossa vuosina 2002–2003 tehdyssä tutkimuksessa puoliksi vahin-gossa, kun tutkijat huomasivat, että putkia voidaan ultraäänimenetelmällä funktiona-lisoida oletettua enemmän.

Maailman paras siipi

Hyptoniitin teki tunnetuksi padasjokelai-sen Montreal Sportsin jääkiekkomaila, joka vuonna 2006 valittiin vuoden nano-tuotteeksi maailmassa. Pientuulivoima-

Suomen uusi Nokia?

Tuulivoimaa nanoteknologialla Suomalainen innovaatio tarjoaa yhden hyvän

ratkaisun maailmanlaajuiseen puhtaan energian

tuotannon ongelmaan. Eagle-tuulivoimalan vauhtia

siivittää nanoteknologia.

lan siiven materiaalina hyptoniitti on yli-voimainen. Se on kevyt, jäykkä ja sitkeä, minkä ansiosta siipien pinta-ala on voitu kaksinkertaistaa.

Tähän saakka Eagle Tuulivoima on val-mistanut viiden kilowatin voimalaa, jonka siiven pituus on 2,75 metriä. Lähiaikoina tuotantoon tulee 10 kilowatin ja ensi ke-väänä 20, 50 ja 100 kilowatin laitokset. Avoinna on, otetaanko tuotantoon myös

500 kilowatin eli 0,5 megawatin voima-la, joka olisi jo hyvin lähellä isoa voima-laitosta.

Siipien suuren pinta-alan ansiosta Eagle- voimala tuottaa sähköä 30 prosenttia enemmän kuin perinteisistä materiaaleis-ta tehty pientuulivoimala, sillä tuotannon aloitustuuleksi riittää kaksi metriä sekun-nissa.

”Hyptoniitti mahdollistaa tuulivoiman

Nanosiivet jauhavat tuulivoimaa kolman-

neksen enemmän kuin perinteisistä ma-

teriaaleista tehdyt.

Eagl

e Tu

uliv

oim

a

Eagle Tuulivoiman edustajat otettiin lämpimästi vastaan Bayer Material Sciencen tehtaalla Saksan Leverkusenissa. Vasemmalta Christine Engels, Juha Siitonen, Anne-Marie Wirtz, Miamari Siitonen, Andrea Knebel, Martin Schmid ja Tanja Fuchs.

Eagl

e Tu

uliv

oim

a


Vauhtia ladulle,puhdasta pöydälleKööpenhaminan syyskuisilla nanotekno-logiamessuilla oli tutkimuslaitteiden li-säksi esillä vain kolme varsinaista nano- tuotetta, joten jokainen niistä herätti suur-ta huomiota, Juha Siitonen kertoo.

Tuulivoimalasiiven lisäksi valokei-laan nousivat huippumodernit sukset ja ikipuhtaana pysyvä pöytäliina – kaikki suomalaisia keksintöjä.

Peltonen Skin kehittämä maastohiihto-suksi perustuu samaan materiaaliin kuin Eaglen siipi eli Amroyn hyptoniittiin.

Nanoputkien ja epoksihartsin seos te-kee suksesta erittäin kevyen, joustavan ja ammattitermein ”helppohiihtoisen”.

”Suksessa tällainen nanoepoksiraken-ne on ainutlaatuinen”, sanoo Peltosen toimitusjohtaja Juhani Eskelinen. Inno-vaatio on myynnissä toista talvikautta ja sen suosio kasvamaan päin.

Massamarkkinoista ei tosin ole kyse eikä suksikeksintö sunnuntaihiihtelijöil-le suunnattu. ”Tämä on huipputason kil-

paurheilijoille tarkoitettu huipputuote ja volyymit sen mukaiset”, Eskelinen ko-rostaa.

Nanoliinalla huimat säästöt

Mikkeliläisen Tefi Oy:n nanopöytäliina sen sijaan sopii vaikka joka kotiin. Alun perin ammattilaiskäyttöön kehitetty aito kangasliina on käsitelty menetelmällä, joka tekee siitä likaa hylkivän.

Tahrat irtoavat liinasta pelkällä pyyh-käisyllä, mikä pidentää pesuvälejä sel-västi. Käsittely ei myöskään poistu pesus-sa. Jos mekaaninen kuluminen kuitenkin lopulta heikentää likaahylkivyyttä, omi-naisuus voidaan palauttaa niin sanotulla elvytyksellä.

”Nanoliinassa käsittely on kuidussa eikä materiaalin pinnalla, kuten vaha-liinoissa. Se ei siksi muuta kankaan tun-tua mitenkään”, kertoo toimitusjohtaja Markku Alanen.

tuottamisen myös sisämaassa, missä keski-tuuli on viisi metriä sekunnissa. Kansain-välisillä messuilla minua onkin kädestä pitäen onniteltu, että meillä on maailman paras pientuulivoimalan siipi”, kertoo yh-tiön markkinointi- ja myyntijohtaja Mia-mari Siitonen.

Nanoputket Bayerilta

Yhtiön tärkein yhteistyökumppani eli nanoputkien valmistaja on saksalainen Bayer. ”Bayer tuottaa maailman parhaan hiili-nanoputken”, sanoo Eagle Tuulivoiman toimitusjohtaja Juha Siitonen.

Nanoepoksirakenne tekee sekä perin-teiseen että luisteluhiihtoon tarkoite-tuista suksimalleista poikkeuksellisen keveitä, sitkeitä ja kestäviä.

Nanopöytäliinat herättivät huomiota Tekesin osastolla Kööpenhaminan nano-

messuilla. Pöydän takana Juho-Kusti Kajander Spinversestä.

Pirjo

Nik

ku/N

anot

ekno

logi

an k

lust

erio

hjel

ma

Suomalaisyritys tuli Bayerille tutuksi huhtikuisilla Pariisin JEC-messuilla, joil-le Eagle Tuulivoima osallistui Hybtoniten valmistajan Amroy Oy:n kanssa. Siitoset eivät kuitenkaan osanneet arvata, kuinka arvokkaana kemianjätti pitäisi heidän tuo-tettaan.

Pian Bayerin edustajat lensivät tapaa-maan heitä Yhdysvaltain Houstoniin toi-sille messuille. Seuraavaksi Siitoset kut-suttiin konsernin pääkallonpaikalle Sak-saan, jossa vastaanotto oli innostunut.

”Hyvä etteivät punaista mattoa levittä-neet”, Miamari Siitonen muistelee.

Yhteistyö käynnistyi rivakasti. ”Parhail-

laan Bayer tekee Eagle Tuulivoimasta ja sen siipi-innovaatiosta artikkelia kansain-välisiin tiedejulkaisuihin.”

Lahtelaisyritys on vajaassa vuodessa edennyt vaiheeseen, johon pääsemiseen al-kujaan arvioitiin kuluvan yli kaksi vuotta. Meno ei ole ainakaan hidastumassa: maa-ilmalla tuulivoimaa asennetaan 10-kertai-nen määrä ydinvoimaan verrattuna.

St1 arvioi, että Suomessa on vuonna 2020 satatuhatta viiden kilowatin tuuli-voimalaa. Ne tuottaisivat sähköä puolen ydinvoimalan verran.

Kirjoittaja on vapaa [email protected]

Keksintö perustuu pintajännitykseen, joka muodostaa mikroskooppisen ilmati-lan kankaan ja tahraavan aineen väliin. Li-ka ei siksi pääse lainkaan kosketuksiin itse kuidun kanssa.

”Oleellista on, että tekniikan avulla ra-vintolat säästävät 95 prosenttia liinojen pe-su- ja kuljetuskustannuksistaan. Lisäsääs-töä kertyy materiaalissa, koska liinoja ei tarvita niin paljon”, Alanen huomauttaa.

”Huima prosenttiluku, jos sen kertoo vaikka kaikkien Euroopan ravintoloiden määrällä. Siinä säästyy vettä aika iso jär-vellinen.”

Päivi Ikonen

Nor

mar

k/Pe

ltone

n Sk

i

Sulo Piepponen

VTT:ssä haetaan ratkaisuja prosessihäiri-öihin, materiaali- ja laitevaurioihin, käyttö- ja kulutustavaroissa esiintyviin ongelmiin, tuntemattomien aineiden tunnistukseen ja alkuperäselvityksiin sekä materiaalien ai-toustutkimuksiin. Lisäksi vastataan asiak-kaan kysymyksiin: miksi näin tapahtui ja miten tapahtunut voidaan välttää.

Ongelmanratkaisun tarpeita ilmenee kaikkialla: teollisuudessa, kaupan piirissä, liikenne- ja kuljetusvälinesektorilla, va-kuutusyhtiöillä, taloyhtiöillä, viranomai-silla ja yksityishenkilöillä.

Näytteitä mikroskooppisistatrukilla kuljetettaviin

Laboratorion on kuunneltava tarkkaan, mitä asiakas kertoo. Sen on osattava kysyä

Mielenkiintoisimmillaan

analytiikka tähtää ongelman-

ratkaisuun. Menetelmien ja työ-

välineiden hallinta ei yksin riitä,

vaan analyytikolta vaaditaan

myös laaja-alaista näkemystä ja

kokemusta erilaisista ilmiöistä

ja prosesseista. Usein tarvitaan

lisäksi apuvoimia materiaalien,

prosessien ja vaurioiden asian-

tuntijoista.

Analytiikka ratkoo ongelmia

oikeita asioita tapauksen taustasta, ympä-ristöstä ja prosessista. Toisinaan asiakas pyytää pelkkää analyysiä, vaikka taustal-la on selvästi laajempi ongelma. Silloin asiantuntevan laboratorion tulee ehdottaa koko ongelman ratkaisua.

Monet yritykset eivät mielellään kerro tuote- tai prosessisalaisuuksiaan, vaikka ongelmanratkaisu vaatisi myös taustatie-

Maahantuoja on saanut useita valituksia iho-oireita aiheuttaneesta nojatuolista. VTT ottaa kahden tuolin istuin- ja selkä-osista näytteet, jotka analysoidaan staatti-sella headspace-tekniikalla kaasukromato-grafia-massaspektrometrisesti.

Näytteistä löytyy runsaasti buteenidiha-pon dimetyyliesteriä eli dimetyylifuma-raattia, jonka VTT toteaa ihoa ärsyttäväk-si ja haitalliseksi ihokosketuksissa. Tutki-musselostus leviää maahantuojan kautta myös viranomaisille.

Samaan aikaan lahtelaisen lääkärin Ta-pio Rantasen potilaiksi ilmestyy henkilöi-tä, joilla on pahoja iho-oireita. Normaali hoito ei tepsi. Kuultuaan VTT:n havain-noista Rantanen tekee kokeita dimetyyli-fumaraatilla ja toteaa sen jo erittäin pienis-sä pitoisuuksissa (0,0001 %) voimakkaasti allergisoivaksi yhdisteeksi. Yhdistettä on tuolissa käytetty homeenestoon.

Rantanen julkaisee kliiniset tutkimuk-sensa ja myös VTT:n alkuperäiset tulokset arvostetussa kansainvälisessä lehdessä.

Tankattuaan Pietarista raskasta poltto-öljyä laiva lähtee kohti Hampuria. Jo matkalla moottoreissa havaitaan käyn-tiongelmia. Satamassa moottori ei enää käynnisty.

Asiantuntijat toteavat moottorin pumppusuuttimet pahasti syöpyneiksi. Osat, jotka normaalisti kestävät kym-meniätuhansia tunteja, kuluivat pilalle sadan tunnin ajossa. Laivayhtiö toimit-taa polttoaineen tutkittavaksi VTT:hen.

Polttoaineesta analysoidut happolu-vut TAN (total acid number) ja SAN (strong acid number) antavat viitteitä syövyttävyydestä, mutta eivät kuiten-kaan selvästi kerro syytä tapahtumaan. Aiemman kokemuksen perusteella syö-pymisen syyksi aletaan epäillä naftee-nihappoja. Ne ovat voimakkaasti metal-lipintoja syövyttäviä erityisesti yli 200 asteen lämpötiloissa, suurissa virtaus-nopeuksissa ja paineessa.

Nafteenihapot analysoidaan näyteöl-jystä GC-MS-tekniikalla, mikä on vaa-tiva toimenpide. Happojen määrä tode-taan vertailuöljyyn nähden 15-kertai-seksi. Suuttimien syöpymisen syy on selvillä.

Miksi mukava tuoli aiheutti sietämättö-män kutinan ja pahoja iho-oireita? Sen paljastivat VTT:n analyysit.

Miksi tuoli ärsyttää ihoa?

Miksi moottori hajosi?


VTT

toja. VTT:n perusperiaatteita ovat ehdo-ton luottamuksellisuus ja puolueettomuus, mutta yritysten pyynnöstä tehdään myös erillisiä salassapitosopimuksia.

Etenemisjärjestys ja käytettävät ana-lyysimenetelmät suunnitellaan VTT:n si-säisessä asiantuntijapalaverissa. Tarvitta-essa ratkaisuehdotus pilkotaan etapeiksi, koska tuntemattoman asian selviämisestä tietyillä toimenpiteillä ei aina voida olla täysin varmoja. Etapin täyttyessä jatketaan keskustelua asiakkaan kanssa ja sovitaan mahdollisesti tarvittavista jatkotoimista.

Analytiikka tarvitsee aina näytteen. Toisinaan näyte on mikroskooppisen pie-ni, toisinaan trukilla nostettava särkynyt kone- tai laitekappale. Ennen varsinaisia analyysejä kaikki näytteet luetteloidaan ja valokuvataan, joskus myös mikroskoop-pisesti.

Erityisen tärkeää näytteen valmistus analyysiä varten on silloin, kun ongelma on pienen elektroniikka- tai muun kom-ponentin sisällä. Väärin toimimalla on-gelmanratkaisun avaimet voidaan tuhota ja näyte menettää lopullisesti. Jos hyvin pienestä näytteestä on tehtävä useita ana-lyysejä, analyysien järjestys on mietittävä tarkasti.

Kokemus auttaatulosten tulkinnassa

Ongelmanratkaisulle tyypillisiä analyy-simenetelmiä tutkimuksen alkuvaihees-sa ovat muun muassa röntgenanalytiik-ka (XRF, XRD), infrapunaspektrometria (FTIR), kaasu- tai nestekromatografia ja massaspektrometria (GC-MS, LC-MS) se-kä optinen ja elektronimikroskopia (OM, SEM-EDS).

Myös monet laboratorion perusana-lyysit ja niiden lisäksi käytettävät kuva-analyysit, esimerkiksi läpivalaisukuvat, ja materiaalien fysikaaliset mittaukset autta-vat ongelman ratkaisussa. Tärkein vaihe

Seisokin aikana tehtaalla käynnistetty typpikompressori räjähtää kappaleik-si. Kukaan ei kuitenkaan onneksi louk-kaannu. Kaksi kuukautta turman jälkeen VTT:lle toimitetaan kompressorin palo-ja ja pyydetään sitä selvittämään, mistä onnettomuus johtui.

Kuten kaikki kemistit tietävät, typpi-kaasu ei räjähdä. Kompressoriin on täy-tynyt päästä vierasta räjähdysherkkää ai-netta, ehkä öljyä, joka on voinut paineen ja kitkan seurauksena lämmetä ja lopulta räjähtää.

Osista ei kuitenkaan löydy merkkejä öljystä. Typessä olevan öljysumun rä-

VTT

on kuitenkin saadun informaation ymmär-täminen joko tiettyä ratkaisua tukevana tai poissulkevana materiaalina.

Tässä vaiheessa astuvat arvoonsa tutki-jan kokemus ja laaja-alainen tietämys sekä looginen päättelykyky, kuten myös kyky etsiä ilmiöön liittyvää uutta tietoa eri läh-teistä.

Vuosien varrella VTT on selvittänyt hyvin erilaisia ongelmatapauksia, joiden luonne on vaihdellut pienistä tunnistusteh-tävistä rahallisesti merkittäviin vauriota-pauksiin. Monet tapauksista ovat olleet ai-nutkertaisia ja ratkaisultaan yllättäviäkin.

Kokemuksen mukaan noin 90 prosenttia tapauksista saadaan ratkaistua. Ratkaise-mattomissa tapauksissa ei ole ollut saata-vissa riittävästi taustatietoja, tai näyte ei ole suoraan liittynyt tapaukseen.

Kemiallisella analyysillä ei voi selvittää esimerkiksi sitä, onko näytteeksi toimitet-tu lukko murrettu tasan 1,5 vuotta sitten.

Miten typpikompressori voi räjähtää?jähdysherkkyyskään ei ole suuri. Sen sijaan SEM-EDS-analyysi paljastaa grafiittihiukkasia. Ne ovat tyypillisiä koksikaasussa, joka sisältää yli 50 pro-senttia vetyä. Miten kaasu olisi joutunut kompressoriin?

Seisokin aikana oli purettu runsaas-ti typpeä typpiverkostosta, jolloin sinne pääsi koksikaasua siihen liitetystä kaa-suverkosta. Juuri seisokkiajat ovat alt-tiita häiriöille, koska silloin prosessi ei ole normaalissa kontrollissa.

Kyseessä on siis vetyräjähdys. Johto-päätöstä tukevat myös voimakas pamah-dus ja kompressorin kärsimät vauriot.


Kirjoittaja toimii VTT:n palvelupäällikkönä[email protected]


Päivi Ikonen

Ilmanpaineen muutos lyö korvat lukkoon. Kone kaartaa kohti kenttää ja kohta pyörät tapaavat kiitoradan pinnan. Turvallisesti kotona, taas kerran.

Harva tietää, että osakiitos onnellisesta perillepääsystä kuuluu pienelle mutta len-toyhtiöille korvaamattomalle diagnostisel-le testille. Testaamalla varmistetaan, ettei polttoaineen syöttö jumbojetin moottorei-hin tyssää kesken lennon.

”Lentokoneiden tankkien kondenssive-dessä on aina bakteereita ja homesieniä. Pahimmillaan ne voivat aiheuttaa levä-mäisen, hyytelöä muistuttavan kasvuston, joka saattaa muodostaa vaarallisen tuk-keuman”, selvittää Orion Diagnostican apulaisjohtaja Ossi Hiltunen.

Koneita huollettaessa tarkistetaan siksi säännöllisesti, ettei salamatkustajiksi pää-se liikaa mikrobeja. Orion Diagnostican testillä voidaan todeta myös laivojen polt-toainetankkien ja pilssiveden puhtaus. Li-säksi sitä käytetään metalliteollisuudessa leikkuunesteiden mikrobikontaminaation seurantaan.

”Teollisuushygieniatuotteilla on erittäin laaja käyttöalue nakkikioskeista elintarvi-ketehtaisiin ja konepajoista sairaaloihin”,

Testaus tuo turvaa ja säästöjä Diagnostiikka-ala on tavalliselle kuluttajalle vieras. Jatkuvasti

kehittyvien testien ansiota kuitenkin on, että syömme puhtaita

elintarvikkeita, matkaamme turvallisesti ja säästämme rutkasti

rahaa muun muassa terveydenhuollossa.

vahvistaa Orion Diagnostican toimitusjoh-taja Jaakko Rissanen.

Yhtiön tukipilareihin kuuluvan ryhmän tuotteita viedään joka puolelle maailmaa. Mutta jos vaikkapa Nokian nimi on glo-baalisti tunnettu ja diagnostiikkavalmista-jan emokonsernin Orionin brändi ainakin Suomessa kaikille tuttu, testauksen osalta on toisin.

”Suurelle yleisölle me olemme näky-mätön osa Orionia”, Rissanen naurahtaa. ”Mutta ei meidän liiketoiminnallemme sellaisesta näkyvyydestä ole ollut juuri li-säarvoakaan.”

Sama koskee diagnostiikka-alaa ylipää-tään. Kun testaustuotteista ylivoimainen valtaosa on tarkoitettu ammattilaiskäyt-töön, business to business -markkinointi on riittänyt ainakin toistaiseksi.

Lähitestien osaaja

Diagnostiikkatuotteiden kehittäminen käynnistyi Orionissa jo 1960-luvulla. Vuonna 1974 liiketoiminta eriytettiin Ori-on Diagnostica -tulosyksikköön, joka on siitä pitäen jatkanut tutkimuksen viemis-tä eteenpäin. Yksikkö yhtiöitettiin vuoden

2004 alussa.Yhtiön ensimmäinen testi, vuonna 1968

lanseerattu Uricult on tarkoitettu virtsa-tietulehduksen diagnosointiin. Siitä tuli nopeasti yrityksen keihäänkärki, joka – jatkuvasti paranneltuna – on säilyttänyt eturivin asemansa. Muutama vuosi sitten laskettiin, että lääkärit hyödyntävät suo-malaistestiä 152 maassa.

”Uricult edustaa meidän toista vahvaa aluettamme lähitestaustuotteita”, Jaakko Rissanen kertoo.

Lähi- eli vieritestauksella tarkoitetaan toimenpidettä, joka suoritetaan hoitopai-kalla, esimerkiksi lääkärin vastaanotolla. Kyseessä on nopea ja kätevä vaihtoehto sille, että näyte lähetettäisiin tutkittavaksi erilliseen laboratorioon.

”Kun lähdimme tekemään lähitestaus-

Orion DiagnosticaPerustettu 1974.•

Liikevaihto 43 miljoonaa euroa.•

Henkilöstömäärä 290.•

Osaamisalueet: proteiinimääri-•tykset, infektiotautidiagnostiikka, hormonien ja luumerkkiaineiden määritykset, teollisuuden ja elin-tarvikkeiden testit.

Tuoteryhmät: vieritestaus (POC), •keskitetty testaus, huumetestaus, dentaalidiagnostiikka sekä teolli-suus- ja elintarvikehygienia.

Tuotannosta 80 prosenttia vientiin.•Is

tock

phot

o


tuotteita, kukaan ei oikein edes tiennyt tar-kasti, mitä lähitestaus on, mutta ratkaisu osoittautui oikeaksi.”

Keskitettyjen tuotteiden eli isoihin la-boratorioihin tarkoitettujen laitteiden ja testien markkinat ovat Rissasen mukaan asteittain sulkeutuneet muilta kuin suurim-milta toimijoilta. Pienten ja keskisuurten, joihin Orion Diagnostica kuuluu, on löy-dettävä paikkansa omalla erikoisosaami-sellaan.

Pienemmillekin tilaa riittää, sillä ala kas-vaa jatkuvasti. Kokonaismarkkina kasvaa noin seitsemän prosentin vuosivauhtia, ja esimerkiksi molekyylibiologian diagnos-tiikassa luku on yli 10. Diagnostiikka-markkinoiden nykyarvo maailmanlaajui-sesti on noin 24 miljardia euroa ja Suo-messa toimivien valmistajien liikevaihto noin 250 miljoonaa.

”Kehitys on ollut huima. Jos suomalai-nen lääkäri vuonna 1950 sai laboratorio-testein selville 50 asiaa, niin vuonna 2010 maailmalla on ennustettu olevan jopa 120 000 erilaista diagnostiikkatestiä”, Ris-sanen havainnollistaa.

Innovointi elinehto

Kuten lääketeollisuudessa, myös diagnos-tiikka-alalla toimiminen vaatii jatkuvaa in-novointia. Uuden lääkemolekyylin matka pilleriksi apteekin hyllylle voi viedä jopa 15 vuotta. Diagnostiikassa kehityskaari ei ole aivan näin pitkä.

”Meillä idean matka valmiiksi tuotteek-si kestää keskimäärin 2–7 vuotta. Joskus pelkkä säilyvyystutkimus vie kaksi vuot-ta”, Rissanen kuvaa urakan aikajanaa.

”Kun aika venyy, tuotekehityskustan-nukset tietysti kasvavat. Se on kova haas-te.”

Uusien tuotteiden kehittämisestä tulee Rissasen mukaan muutenkin yhä haasta-vampaa. ”Regulaatioiden määrä nousee jatkuvasti. Jos ennen riitti, että teimme yhden englanninkielisen käyttöohjeen, nyt EU vaatii niitä yli 20 eri kielellä.”

Myös innovoinnin lähtökohta on muut-tunut.

”Ennen arvioitiin tarpeita teknologian, nyt markkinoiden kautta. Pyrimme koko ajan seuraamaan tilannetta ja havaitse-maan, mitä asiakkaat tarvitsevat.”

Jatkuva innovointi on Rissasen mukaan yhtiön elinehto myös tulevaisuudessa.

”Uricultia voisi nimittää pioneeri- tai miinanpolkijatuotteeksi. Sellaisia syntyy ehkä yksi kolmessa vuodessa, ja niihin tähtäämme edelleen.”

Tuoksuu puhtaalta, lattiat hohtavat ja pin-nat kiiltelevät. Mutta onko siivoustyön laatu varmasti hyvä? Sen paljastaa Orion Diagnostican tuorein innovaatio, Hygi-cult On -testi.

Riittää, että pöydän pintaa pyyhkäis-tään pienellä testiliuskalla. Herkkä pika-testi mittaa pinnoilta valkuaisainejäämät. Proteiinit tarjoavat kasvualustan haitalli-sille mikrobeille, ja niiden olemassaolo kertoo, että puhdistus ei ole tapahtunut kunnolla.

”Jos jäämiä löytyy, liuska muuttuu omenanvihreäksi, ja jos niitä on paljon, liuska menee siniseksi”, kertoo tuote-päällikkö Anne-Marie Ackermann, uutuuden kehittäneen työryhmän vetä-jä. Maitopisaran pyyhkäisy testiliuskalla vahvistaa asian.

Helppokäyttöistä testiä hyödyntävät etupäässä ammattilaiset, kuten siivous-firmojen työnjohtajat. Yhtä hyvin testillä voisi tavallinen kuluttajakin valvoa sii-vousfirmalle ulkoistamansa kotisiivouk-

sen laatua.Muita käyttäjiä ovat catering-ala, suur-

keittiöt ja ravintolakeittiöt, joissa on tes-tin avulla helppo hoitaa omavalvonta. Esimerkiksi leikkuulaudat tulisi aina tes-tata lihan ja käsittelyn jälkeen, jotta ne ovat varmasti puhtaita ennen kuin laudal-la aletaan pilkkoa salaattiaineita.

”Eräs lentoyhtiö käyttää testiä catering-valmistuksensa valvonnassa. Liuskaan ei saa tulla mitään, eli ei saa olla yhtään jää-miä”, Ackermann mainitsee.

Samassa tuoteperheessä on entuudes-taan bakteeriviljelyyn perustuvia hygie-niatestejä. Nyt kehitetty uutuus on ensim-mäinen pikatesti, jota myydään Suomen lisäksi jo muutamassa muussakin maas-sa. Varsinainen markkinointi on kuiten-kin vasta alkamassa.

Innovaation menestykseen yhtiössä luotetaan lujasti. ”Tämä voi hyvin olla meidän seuraava uricultimme”, Ossi Hil-tunen sanoo.

Väärät säästöt tulevat kalliiksiDiagnostiikka-alan yhteisenä ongelmana on, että terveydenhuollon budjeteista päättävät eivät läheskään kaikkialla ymmärrä testauksen merkitystä. Pulma kär-jistyy tilanteissa, joissa kukkaronnyörejä eri syistä kiristetään.

”Meidän osuutemme on alle viisi prosenttia kaikista terveydenhuollon menois-ta. Mutta kun säästötoimenpiteet alkavat, diagnostiikasta leikataan ensin”, sanoo Orion Diagnostican Ossi Hiltunen.

Ammattilaisten mukaan käytäntö on täysin nurinkurinen. Nimenomaan diag-nostiikka on väline, jonka avulla säästetään huomattavasti terveyssektorin koko-naiskustannuksissa.

”Hyvä esimerkki on laitteisto, jolla sormenpääverestä saadaan muutamassa minuutissa luotettava, kvantitatiivinen CRP-tulos. Se kertoo lääkärille heti, onko infektion syynä bakteeri vai virus. Testin ansiosta voidaan välttää valtava määrä turhia, kalliita antibioottikuureja – mutta vain, jos sitä käytetään.”

Jatkuva innovointi ja tuotekehitys ovat diagnostiikkayritysten elinehto.

Uusi pikatesti paljastaa heti, onko puhdistus teh-ty riittävän huolellisesti.

Orio

n D

iagn

ostic

a

Omenanvihreä vakooja


Jan-Erik Johansson

Ilmailuteollisuudella on valtavat paineet pienentää hiilidioksidipäästöjään. Puh-taampien polttoaineiden ohella keskeises-sä osassa ovat uuden sukupolven koneet, joiden valmistuksessa hyödynnetään edis-tyneitä muoviratkaisuja.

Boeingin Dreamliner tekee ensilenton-sa joulukuussa 2008. Kone on suoritusky-kyisten muoviosien ansiosta ympäristölle aiempia malleja haitattomampi. Suunnil-leen puolet Dreamlinerista on komposiit-teja eli lasi-, hiili- tai kvartsivahvisteisia muoveja.

Kehittyneet komposiittiosat tekevät uu-tuudesta 20 prosenttia kevyemmän kuin samankokoinen perinteinen lentokone.

Muovit valmiina nousukiitoon Muovikomposiitit tekevät lentokoneista ympäristölle aiempaa

haitattomampia. Boeing esittelee joulukuussa jumbojetin, jonka polttoaineen kulutus ja päästöt ovat viidenneksen entisiä pienemmät. Koneiden huoltokustannuksia komposiitit vähentävät jopa kolmanneksen.

Painonvähennys pienentää polttoaineen kulutusta ja samalla päästöjä viidennek-sen.

Muovikomposiitteja on hyödynnet-ty myös jo markkinoille tulleessa Airbu-sin A380-koneessa. Yhtiön mukaan A380 käyttää kevennyksen ansiosta 100 kilo-metrillä alle kolme litraa polttoainetta matkustajaa kohden.

Lentomukavuusparanee

Komposiittimateriaalit lisäävät myös mat-kustajien mukavuutta. Keveydestä huoli-matta ne ovat hyvin vahvoja ja paineen-

kestäviä, joten matkustamossa on suurem-pi ilmanpaine.

Kymmenen kilometrin lentokorkeudes-sa Dreamlinerin ilmanpaine on kuin 2 000 metrin korkeudessa. Perinteisten konei-den matkustamoilmanpaine vastaa 2 700 metrin korkeutta. Parannus muun muassa loiventaa aikaerorasitusta. Kun ilmassa on enemmän happea, unettomuus vähenee.

Muovikomposiitit kestävät myös kor-roosiota erinomaisesti, joten matkusta-mon ilmankosteuttakin voidaan lisätä. Se puolestaan ehkäisee silmien kuivumista ja nestehukkaa.

Boeing ennustaa, että komposiittien kor-roosionkestävyys ja vähäinen kuluminen vähentävät koneiden huoltokustannuksia 30 prosenttia. Kun perinteisissä koneis-sa on tehtävä perinpohjainen huolto 6–8 vuoden välein, komposiittimateriaaleis-ta koostetun Dreamlinerin ensimmäinen iso huolto on kaavailtu vasta 12 vuoden päähän.

Kirjoittaja on kemianinsinööri ja PlasticsEuropen pr-johtaja.

www.plasticseurope.org

Muovikone nousee kevyesti

pilvien päälle.

Kuvat: Boeing


Helicombin työntekijät Soua Yang (vas.) ja Erika Ceniceros lisäävät esi-impregnaattia kom-posiittimuottiin, jossa syntyy kiinteitä siiven etureunan kermejä Boeing C-17:ään.

Komposiittimateriaaleissa matrii-si eli sidos pitää yhdessä vahvem-

masta materiaalista valmistettuja kui-tusäikeitä. Sitomisen lisäksi muovinen matriisi suojaa kuituja paineen aiheutta-milta vahingoilta. Matriisisovelluksissa suosittuja ovat vahvat lämpökovettuvat muovit.

Markkinoita hallitsee edullisen hin-tansa ansiosta epoksihartsi, mutta mah-dollisia ovat myös syanaattiesteri- ja polyimidihartsit, toisinaan jopa lämpö-muovautuvat muovit.

Erikoistapauksissa matriisissa voi-daan käyttää keraamisia materiaaleja, hiiltä ja metalleja. Keraamisia materi-aaleja käytetään esimerkiksi avaruusra-kettien komponenteissa, joille on olen-naista lämmönkestävyys.

Lentokoneiden vahvisteet koostuvat pääasiassa hiilikuiduista, jotka tekevät materiaaleista erittäin vahvoja. Airbusin A380:ssa on myös kvartsi- ja lasivahvis-teita. Airbusin viimeisimmän konemal-lin matkustamot tehdään lasikuiduista ja fenolihartseista. Materiaalin valinnassa on ajateltu savuntorjuntaa mahdollisen tulipalon varalta.

A380:n nokka on tehty kvartsikui-dulla vahvistetuista muoveista. Toinen erinomainen vahvistusmateriaali on ara-midi, jota käytetään myös luodinkestä-vissä liiveissä ja kypäröissä.

Lentokoneiden lattiapäällysteet vah-vistetaan aramidilla, jotta ne kestäisivät terävien korkojen kovaa painetta neliö-senttiä kohden. Lisävahvistusta saadaan muovista, alumiinista tai paperista val-mistetuista kennoista eli kerroskompo-siiteista, jotka kestävät erityisen hyvin taivutusta.

Ominaisuudetkäyttötarkoituksen mukaan

Valitsemalla huolellisesti vahviste- ja matriisimateriaalit insinöörit kykenevät tuottamaan ominaisuuksia, jotka vastaa-vat tarkasti tiettyä rakennetta tai käyt-tötarkoitusta. Kuitujen suunta esimer-kiksi määrää, minkäsuuntaista painetta materiaali kestää. Lentokoneen siivet saadaan näin joustamaan vain haluttuun suuntaan.

Komposiitit ovat muuttaneet myös koneiden tuotantotapaa. Ennen nii-den käyttöönottoa koneet rakennettiin valmistamalla ensin teräsvahvisteinen alumiinirunko. Sivu- ja yläkaaret nii-tattiin yhteen, minkä jälkeen päälle kiinnitettiin niiteillä isoja, ohuita alu-miinilevyjä.

Sitten porattiin osiin reiät käsin tai la-

Kestävät komposiititserohjatuilla koneilla, minkä jälkeen ku-hunkin reikään asetettiin kiinnike osien yhdistämiseksi. Kun runko-osat olivat val-miita, ne kiinnitettiin yhteen ja täytettiin eristeillä, johdoilla ja ikkunoilla.

Komposiitit merkitsivät hyvästejä me-luisalle ja likaiselle tuotannolle.

”Osat tehdään puhdastilassa, jonka lämpötila ja ilmankosteus ovat vakaat, mi-kä estää pölyn pääsyn lopputuotteeseen”, kertoo insinööri Hannes Schlosser itäval-talaisesta FACC:stä, joka valmistaa kom-posiittirakenteita sekä Boeingille että Air-busille. Valmiit osat tarkastetaan tasaisen laadun varmistamiseksi ultraäänellä.

Komposiitti tehdään asettamalla liotet-tuja kuitukerroksia muotteihin eli valusy-dämiin. Niihin sumutetaan tai pumpataan sidosainetta, yleensä nestemäistä hartsia, ennen kuin kappaleet asetetaan tyhjiösäi-liöihin. Muottia kuumennetaan 1,5–2,5 tuntia 120–180 celsiusasteessa isoissa uu-neissa, autoklaaveissa, joissa on 2–10 baa-rin paine.

Prosessin aikana hartsit kovettuvat muotoon, jota ei voi sulattaa uudelleen, ja paine takaa, että kui-dut jäävät tiiviisti niiden sisään. Kovettumispro-sessissa hartsi muuttuu muoviksi molekyyliket-jujen yhdistyessä jäy-käksi, kolmiulotteiseksi rakenteeksi.

Sidosteprosessissa muodostuu molekyyli, jonka molekyylipaino on suurempi, ja materiaa-li, jonka sulamispiste on korkeampi. Tärkeimpiä katalysaattoreita epoksi-hartsien kovettumispro-sesseissa ovat aromaatti-set amiinit.

Muovit ovat korvan-neet myös eräät koneen osat yhteen liittävistä nii-teistä. Paksumpien, pak-sureunaisten kerroskom-

posiittien välisen tilan täyttämiseen käyte-tään tiheyksiltään erilaisia epoksihartseja, jotka kovetetaan vakaan liitoksen aikaan-saamiseksi.

Tulevaisuuson muovikoneiden

Komposiitit alkoivat ilmestyä lentoko-neisiin 1970-luvulla, ja niiden osuus ko-neiden rakenteissa on sen jälkeen kasva-nut tasaisesti. Kun Airbusin vuoden 1972 koneissa komposiitteja oli 4,5 prosenttia, vuonna 1991 osuus oli 10 ja vuonna 2005 jo 25.

Seuraavassa mallissaan, joka on tulos-sa markkinoille vuonna 2012, yhtiö arvioi käyttävänsä 53 prosenttia komposiittima-teriaaleja.

Airbusin A380:ä on tilattu lähes 200 ja Boeingin Dreamlineria yli 700 kappaletta, mutta muovikoneiden aikakaudelle tämä on vasta alkua.


RE

AC

H

Kimmo Heinonen

Kemikaalivirasto ECHAn työ on alka-nut hyvin. Järjestelmäkehitys, henkilös-tön rekrytointi ja komiteoiden työsken-tely etenevät kutakuinkin aikataulussa. Helsingistä on tullut Euroopan kemian klusterin pääkaupunki. Kulissien taka-na kuitenkin liikehditään levottomasti, kun aikaa aineiden esirekisteröinnille on enää viikkoja.

Helsingissä järjestettiin lokakuussa kaksi tapahtumaa, joissa haasteita käy-tiin läpi. ECHAn ensimmäiseen sidos-ryhmäpäivään saapui 400 osanottajaa, monet EU:n ulkopuolelta. Kemianteol-lisuuden viides Reach-seminaari koko-si pitkälti toistasataa suomalaista osal-listujaa.

Keskeneräisyys kostautuu

Pienet yritykset unionissa ja kaikki toi-

mijat sen ulkopuolella ovat ongelmissa, jotka eivät johdu mistään yksittäisestä tekijästä; komissiosta, kansallisista vi-ranomaisista tai sidosryhmistä. Pulma on EU:n päätöksenteossa.

Reachin laadinnasta puuttui tervettä järkeä. Moni asia jäi keskeneräiseksi ja tulkinta epäselväksi, kun asetusta run-nottiin kasaan. Komissio on joutunut jälkeenpäin muun muassa päättämään, onko kynttilä esine vai valmiste.

Esirekisteröintien tähänastinen ete-neminen on herättänyt huolta siitä, että Etelä-Eurooppaan on muodostumassa alue, jossa huomattava osa toimijoista laiminlyö Reachin määräykset ja jossa asetuksen toteutumista ei valvota tehok-kaasti tai lainkaan.

Jos unioniin syntyy vapaamatkusta-jien joukko, kallis hanke vesittyy eikä sen tavoitteita saavuteta. Lakimiehen

Epätasapaino uhkaa kemikaalimarkkinoita

Reachin toimeenpano vaikeuksissa Takaraja aineiden esirekisteröinnille koittaa tuota pikaa

– monelle toimijalle liian pian. Yritykset sekä EU:ssa että sen ulkopuolella ovat kohdanneet ongelmia, jotka heikentävät liike-elämän sitoutumista kemikaaliasetukseen ja vaaranta-vat sen tasapuolisen toimeenpanon.

Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä kokosi 400 hengen yleisön lisäksi yli 200 web-streaming-osallistujaa, jotka seurasivat esityksiä verkon välityksellä. Kysymysten ristitulessa johtaja Jukka Malm (vas.), pääjohtaja Geert Dancet ja vanhempi tieteellinen asiantuntija Finn Pedersen.

näkökulmasta Reachiin perehtynyt Cas-per Herler Asianajotoimisto Hammar-ström Puhakka Partners Oy:stä näkee edessään leveän työsaran, kun yritykset alkavat neuvotella yhteistyön pelisään-nöistä ja kustannusten jaosta.

Ongelmia syntyy myös asetuksen sisäisistä ristiriidoista. Asetusta rus-tattaessa tuskin kukaan tarkoitti, et-tä jätteiden hyötykäyttö hankaloituu. EU-maiden viranomaiset joutuvat nyt erotuomarin asemaan ottelussa, jonka säännöistä ei ole riittävää tietoa.

Rahkeet eivät riitä

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval-vontakeskus STTV ja Suomen ympäris-tökeskus Syke hoitavat Suomen kansal-lista Reach-neuvontaa, ns. helpdeskejä. Kaija Kallio-Mannila Sykestä ja Ma-rilla Lahtinen sosiaali- ja terveysmi-nisteriöstä kuvasivat koruttomasti val-tavaa työtaakkaa.

Helpdeskit ottavat viikoittain vastaan kymmeniä kysymysryppäitä. Samaan aikaan perustetaan yhä uusia työryh-miä ja komiteoita, joihin on löydyttävä edustajia. Luvattuja lisäresursseja ei ole saatu ja nykyisetkin ovat leikkausuhan alla. Lisäkuormitusta aiheuttaa pätevien virkamiesten siirtyminen kemikaalivi-raston palkkalistoille.

Myös kemikaaliviraston neuvonta- palvelu on ruuhkautunut niin, että ECHA ei enää vastaa kyselyihin, joi-hin ei ole yritetty ensin saada vastauk-sia kansallisilta viranomaisilta. Vasta-usten yhdenmukaistamiseksi virasto on perustanut helpdeskien yhteistyöelimen REHCORNin.

Kemian kauppa ja jatkokäyttäjät aloit-tivat Reach-valmistelut liian myöhään odottaessaan tulkintojen selviämistä. Se on kostautunut, sillä kemikaalien maa-hantuojat ja EU:n ulkopuoliset valmis-

Kim

mo

Hei

none

n


tajat eivät enää ehdi kattavasti esirekisteröi-dä aineitaan.

Erään venäläisen maahantuontiyrityksen edustaja kommentoi näin: Suuret ja keski-suuret venäläiset yhtiöt ovat esirekisteröi-neet aineensa. Pienet eivät tunne asiaa lain-kaan. Suuret jatkavat rekisteröintiin saakka, keskisuuret eivät.

Reach-klusterin ytimessä toimivilla suo-malaisilla palveluntarjoajilla on ollut kovat odotukset, mutta läpimurtoa ei ole tullut. Tekes on päättänyt rahoittaa aiheesta uuden markkinatutkimuksen. Paljastaakohan se jo-tain ennen näkemätöntä?

Tietojärjestelmä tulikokeessa

Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä Finlan-dia-talossa oli menestys, ja pääjohtaja Geert Dancet lupasi tapahtumasta jokavuotista. Seuraavan kerran päivä järjestetään 27. tou-kokuuta 2009 Helsinki Chemicals Forumin yhteydessä.

Viraston Reach-IT-järjestelmä on ollut ko-vassa paineessa mutta toiminut pääosin hy-vin. Eteläkorealaisen hakkerin hyökkäys on torjuttu ja ohjelman ajoittaista hitautta saatu vauhditetuksi nopeammalla ohjelmaversiol-la. Jos ongelmat pahenevat, ECHA asentaa taas parannetun version.

Marraskuun viimeisten päivien ruuhka voi silti vaikeuttaa tietojen syöttöä ja var-mistusten saantia. Jos yrityksen esirekiste-röinti epäonnistuu Reach-IT:stä johtuvan teknisen ongelman takia, virasto lupaa sille lisäaikaa.

Kemikaaliviraston tulee perustaa toimin-tansa tieteelliseen aineistoon ja säilyttää si-dosryhmien ja myös kuluttajien luottamus. Näin totesi Leena Ylä-Mononen ECHAsta. Hänen mukaansa pelkkä tiedottaminen ei rii-tä, vaan tavoitteena on oltava kaksisuuntai-nen keskustelu.

Tässä virasto tuntuu onnistuneen. ECHAl-la on hyvä asiantuntemus ja avoin toiminta-tapa. Ongelmiin tartutaan ripeästi. Kun esi-merkiksi asetustekstin tulkinnassa ilmenee vaikeuksia, joita virasto ei itse voi ratkaista, se pyytää heti ohjeistusta komissiolta.

GHS on nyt CLP

Esirekisteröinneistään suoriutuneet yritykset eivät pääse lepäämään laakereillaan pitkään. Ovella on jo seuraava järeä paketti, YK:n kehittämä aineiden uusi luokitusjärjestelmä CLP (Classification, Labelling and Packa-ging), joka pohjautuu YK:n GHS-suosituk-seen.

Uusi CLP-asetus tulee näillä näkymin voimaan kaikissa jäsenmaissa ensi vuoden alussa. Koska asetusteksti ei muuttunut kä-sittelyn viime vaiheissa, CLP-koulutus voi alkaa heti.

Kirjoittaja toimii Reach-konsulttina Finn-Kasei Oy:ssä.

[email protected]

Esirekisteröintejä tehneitä yrityksiä oli 22. lokakuuta kaikkiaan 15 428. Suomen suurta lukua (574) selittää se, että monien EU:n ulkopuolisten yritysten ainoat edustajat ovat hoitaneet esirekisteröinnin Suomen kautta. Esirekisteröintejä tehneitä suomalaisyrityksiä oli noin 70.

Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Hannu Vornamo on huolestunut esi-

rekisteröintejä tehneiden toimijoiden pie-nestä määrästä. Lokakuun 22. päivä esire-kisteröintejä oli tehnyt reilut 15 000 yri-tystä, joista suomalaisia noin 70.

”Tässä vaiheessa esirekisteröineitä yri-tyksiä pitäisi olla paljon enemmän”, sanoo Vornamo, jota askarruttaa etenkin EU:n ulkopuolisten toimijoiden ja ylipäätään pienten ja keskisuurten yritysten kohtalo. Luvut enteilevät, että suuri joukko toimi-joita sekä EU:n sisällä että ulkopuolella jättää Reach-velvoitteensa hoitamatta, jo-ko tietämättään tai tieten.

Uhkaava tilanne ei yllätä Vornamoa. ”Pelkäsimme tällaista, sillä kyseessä on todella vaikeaselkoinen lainsäädäntö. EU:n ulkopuoliset toimijat ovat kokeneet ainoan edustajan käytännön hyvin hanka-laksi.”

”Onnistuukohan tämä hanke?” Kysy-mys jää ilmaan, kun Kemianteollisuuden apulaisjohtaja Juha Pyötsiä päättää esi-tyksensä kemikaaliasetuksen ongelmista. Niistä vakavimpia on, että pienet ja keski-suuret yritykset eivät ymmärrä asetuksen sisältöä ja että järjestelmää ei edelleen-kään tunneta EU:n ulkopuolella.

Jos epäröit, esirekisteröi

Ne, jotka tietävät velvoitteensa ja pyrki-vät ne täyttämään, ovat kohdanneet usei-

ta hankaluuksia. Päätöksiä avoimiin ky-symyksiin on saatu tipoittain, ja yritykset ovat joutuneet lain tulkitsijan asemaan. Pyötsiä neuvoo yritystä esirekisteröimään, jos arvelee siihen olevan pienintäkään ai-hetta, ja seuraamaan kemikaaliviraston nettisivua www.echa.eu, jonne uusimmat tiedot päivitetään.

”Alun perin arvioitiin, että yksittäisiä esirekisteröintejä tehtäisiin noin 180 000 ja että kaikkiaan noin 30 000 ainetta esire-kisteröitäisiin. Luvut ylitettiin jo lokakuun alussa. Veikkaan, että esirekisteröintejä tehdään lopulta yli puoli miljoonaa.”

Esirekisteröinti on vasta helpoin vaihe Reachiä, Pyötsiä muistuttaa. Uudet haas-teet ovat edessä, kun tiedonvaihtofooru-mit aloittavat toimintansa.

”Yhdessä SIEFissä on keskimäärin muutamia jäseniä, mutta enimmillään jo-pa tuhat. Miten asioista sopiminen onnis-tuu tällaisen joukon kesken?”

Esirekisteröintiaika loppuu kesken. Laki ei kuitenkaan salli joustoja aikatau-luissa.

”Joulukuun koittaessa EU:n alueel-le syntyy yhdessä yössä hyvin epäselvät kemikaalimarkkinat. Kukaan ei tiedä, mi-tä sen jälkeen tapahtuu niille, jotka eivät ole hoitaneet esirekisteröintejään”, Hannu Vornamo sanoo.

Leena Laitinen

http://echa.europa.eu

2313

1500

1421

1067

928

898

574

385

283

280

188

164

152

137

119

117

105

95 64 64 62 53 50 48 19 12

721

11

448

3150

0

1000

2000

3000

Ger

man

yU

KF

ranc

eN

ethe

rland

sIt

aly

Spa

inIr

elan

dB

elgi

umF

inla

ndP

olan

dS

wed

enC

zech

Rep

.A

ustr

iaB

ulga

riaR

oman

iaH

unga

ryD

enm

ark

Por

tuga

lG

reec

eN

orw

ayS

lova

kia

Cyp

rus

Slo

veni

aLi

thua

nia

Est

onia

Latv

iaLu

xem

bour

gLi

echt

enst

eiIc

elan

dM

alta

Legal entities signed up

total = 15428 (22.10.2008)

”Onnistuukohan tämä?”

Esirekisteröineet yritykset EU-maissa 22.10.2008


Pekka T. Heikura

Kymijoen varteen 1800-luvun lopulla perus-tetuissa tehtaissa oli aluksi käytetty paperin raaka-aineena enimmäkseen lumppua. Alan keksintöjen myötä sen osuus alkoi vähentyä puuhiokkeen hyväksi.

Puuhiomossa tapahtuvaa puun mekaanista kuidutusmenetelmää seurasi pian kemialli-nen sulfiittimenetelmä. Lumpuista päästiin tällöin lopullisesti eroon, ja selluloosapa-perit korvasivat lumppupaperin. Kuusan-kosken sulfiittitehdas rakennettiin vuonna 1893, Kymintehtaan vuonna 1887 ja Voik-kaan vuonna 1902.

Paperinvalmistuksen asiantuntijat olivat alkuun ulkomaalaisia ja tulivat lähinnä Sak-sasta, Itävallasta ja Ruotsista. Kotimaisten paperi-insinöörienkin oli opiskeltava ulko-mailla, tavallisesti Saksassa.

Paperinvalmistuksen kemiallistumisen myötä Suomessa heräsi kiinnostus teknilli-siin tutkimuslaitoksiin, varsinkin kun huo-mattiin, että sellaisia oli perustettu Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin.

Maamme teollisuuden yhteinen kemialli-nen tutkimuslaitos Centrallaboratorium Ab – Keskuslaboratorio Oy (lyhenne myöhemmin KCI) aloitti toimintansa vuonna 1916. Myös Kymin Osakeyhtiö oli osakkaana KCI:ssa ja teki sinne toimeksiantoja.

Kymin oma tutkimus alkoi kuitenkin jo, kun talo vuonna 1913 sai ensimmäisen ke-mistinsä, tohtori-insinööri Adolf Kling-stedtin.

Kuusankoskelle syntyi vähitellen yhtiön oma keskuslaboratorio, jossa 1920-luvun alussa työskenteli viidestä kuuteen henkeä. Huoneita oli käytössä vain kaksi, mutta ah-taudesta huolimatta tieteellinen taso pyrit-

Tutkimustoiminta kuusankoske-laisessa Kymin Osakeyhtiössä alkoi vuonna 1913, kun taloon palkattiin ensimmäinen kemisti. Se päättyi, kun UPM Kymmene vuonna 2005 keskitti Suomen-tutkimuksensa Lappeenrantaan. Lähes sadan vuoden taipaleelle mahtuu paljon kiinnostavaa.

sen ja kemianteollisuuden tuotteisiin liitty-vän tutkimuksen 1990-luvulle saakka.

Johansson puolestaan keskittyy paperiin ja paperijalostukseen liittyviin tutkimus-aktiviteetteihin sotienjälkeisestä kaudelta 1990-luvun puoliväliin.

Teksti avautuu alan terminologiasta huo-limatta yllättävän hyvin ja onnistuu tavoit-teessaan esitellä alan tutkimusta Kuusan-koskella.

Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa [email protected]

Pruukista konserniksi

Kymijoen varteen Kuusankosken partaal-le syntyi 1870-luvun alussa kaksi pape-ritehdasta: A.W. Wahrenin johdolla pe-rustettu Kymin Osakeyhtiö – Kymmene Aktiebolag sekä kreivi Carl Mannerhei-min ideoima Kuusankoski Aktiebolag. Kolmas, Voikkaan Tehdas – Voikka Bruk rakennettiin Voikkaankosken äärelle ai-van 1800-luvun lopussa.

Vuonna 1904 nämä kolme yritystä fuusioituivat, kun Kymi sai omistukseen-sa kaksi muuta. Vahvistuneesta yhtiöstä tuli aikansa suurin pohjoismainen pape-rinvalmistaja.

Vuonna 1986 Kymi fuusioitui Kaukas-yhtiön kanssa. Kun näin muodostunut Kymmene Oy vuonna 1996 fuusioitui Rauma-Repola Oy:n ja Yhtyneiden Pa-peritehtaiden kanssa, syntyi nykyinen UPM Kymmene -konserni.

Metsäjätit myllerryksessä

UPM ilmoitti 10. syyskuuta sulkevansa Kajaanin paperitehtaansa ja Valkeakosken sel-lutehtaansa vuoden 2008 loppuun mennessä. Kun konsernin muissakin yksiköissä on odotettavissa tehostamistoimia, työttömäksi jää vuoden 2010 loppuun mennessä yh-teensä 1 600 henkeä.

Stora Enso kertoi samana päivänä omat synkät uutisensa. Se lakkauttaa 550 työpaik-kaa Suomessa ja lähes 1 200 muualla. Toimintansa lopettavat kartonkikoneet Imatralla ja Varkaudessa sekä muovipäällystekoneet Imatralla ja Karhulassa.

Toivoa sopii, ettei suomalaisen puu- ja paperiteollisuuden tarinaa vastaisuudessa lue-ta pelkästään historiikeista.

Vuosisata sellututkimustaKuusankoskella

tiin pitämään korkealla. Keskuslaboratorion lisäksi yhtiöön perustettiin myös tehtaiden käyttölaboratorioita.

Vuonna 1919 yhtiön pääkemistiksi tuli tekniikan tohtori Helmer Roschier, josta tuli vuonna 1925 myös keskuslaboratorion johtaja. Hänen aikanaan sellunvalmistus tuli yhä tärkeämmäksi. Roschierin kiinnostuk-sen kohteita olivat sellunkeiton teoreettisen perustan selvitys, sivutuotteen jäteliemen hyväksikäyttö ja tehtaiden siirtyminen pui-den rumpukuorintaan.

Roschierin vuoteen 1938 kestäneenä toi-minta-aikana yhtiön laboratoriotoiminta mo-nipuolistui, hankittiin uusia laitteita ja hen-kilöstö lisääntyi pariinkymmeneen.

Pätevä historiikki

Kymin paperi- ja sellutehtaiden pitkäaikaiset tutkimusjohtajat, filosofian tohtori, dosentti Pauli Paasonen ja filosofian maisteri, ke-misti Markku Johansson ovat kirjoittaneet kirjan Kymin tutkimustoiminnan vaiheista.

Tänä vuonna ilmestynyt 258-sivuinen Lumppupaperista hienopaperiin, Kymin tut-kimustoiminnan vaiheet on omakustanne.

Tutkimustoiminta Kymillä päättyi vuon-na 2005, kun UPM Kymmene keskitti tut-kimustoimintansa Lappeenrantaan. Kuusan-koskelaistutkimuksen tallentamiseen juuri nyt on painava syy. Aiheesta kirjoittaminen voisi myöhemmin olla vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta. Paasonen ja Johansson ovat itse olleet aitiopaikalla ja siksi parhaita henkilöi-tä urakan hoitamiseen.

Materiaalin laajuudesta johtuu, että kir-joittajat ovat joutuneet jakamaan työn kah-teen osaan. Paasonen kuvailee paitsi yhtiön varhaisvaiheet myös selluloosan valmistuk-

Kemianteollisuus ry:n suosittu kurssi uusitaan.

Kurssi antaa perustiedot kemikaaliturvallisuuden ja -valvonnan hoitamisesta yrityksissä. Se antaa myös käyttöturvallisuustiedotteen laatimiseen tarvittavan valmiuden.

Kurssi soveltuu sekä kemianteollisuudessa että kemikaaleja käyttävillä toimialoilla toimiville henkilöille.

chemLisätietoja ja ilmoittautumiset www.chemind.fi/chemasverkkokauppa

Kemikaaliturvallisuuden peruskurssi 2009

Jakso 1: 14.-16.1.2009, Kemikaalilainsäädäntö, kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutukset Jakso 2: 10.-11.2.2009, Kemikaalien teollinen käsittely ja työturvallisuus Jakso 3: 6.-7.5.2009, Kemikaaliasioiden hallinta yrityksessä

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsija

Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi.

Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

Reilut 150 vuotta sitten happokoe mer-kitsi kullan tunnistamiseksi tehtävää testiä. Koska kulta ei tunnetusti reagoi ainakaan yhden hapon kanssa, kemis-tejä käytettiin Kalifornian suuren kulta-ryntäyksen aikaan erottamaan oikea aine huijareiden versioista.

1960-luvulla Harvardin yliopisto in-nostui rahoittamaan omalaatuisia hap-pokokeita. Ne läpäisseiden totuusarvo ei ole yhtä suuri kuin kullan rahallinen, eikä tutkimussuunnitelman mukaisia koetuloksiakaan kukaan nykyisin ar-vosta.

Kokeiden sivuvaikutuksia sen sijaan pidetään kiinnostavina. D-lysergihapon dietyyliamidin syöttäminen tuhansille koehenkilöille sai aikaan merkittävää kehitystä maailmankirjallisuudessa.

Sen harrastajalle termi happokoe tar-koittaa Tom Wolfen kuvausta kollega Ken Keseyn LSD-kokeiluista. Keseyn naapurin mukaan Wolfen kertomus on erittäin siistitty versio sateenkaarenvä-riseksi maalatulla koulubussilla ja ha-polla tehdyistä matkoista.

Kesey nousi lopulta maineeseen paitsi happomatkailijana myös kirjoit-tamalla kirjan käenpesän yli lentämi-sestä. Kumpikaan suorituksista ei ilah-duttanut naapuria, joka olisi mielellään tyytynyt vähemmän kemialliseen naa-purustoon.

Kaikki eivät myöskään pitäneet LSD:n oheistuotteena syntyneestä uu-desta journalismista, jossa faktojen si-jaan keskityttiin toimittajan päänsisäi-siin tapahtumiin. Pakinoiden siirtymi-

nen uutissivuille ei joidenkin mielestä ollut suotavaa.

Katukielen termillä ”happo” ei kui-tenkaan ole tekemistä suomenkieli-sen lentävän lauseen ”liian hapokas-ta” kanssa. Suomi on Pisa-tutkimusten mukaan koulutuksen kärkimaa, minkä huomaa myös kolajuomaa arvioinees-ta lausunnosta. Juoma totta tosiaan si-sältää happoa.

Klassisen kolanesteen pH on noin 2,5, ja sekaan saa lisätä fosforihap-poa. Ruskeiden janonsammuttajien pH vaihtelee merkeittäin ja tuoteper-heittäin, minkä epäonninen Pisa-suo-malainen ansiokkaasti havaitsi.

Suomalaisella hapokkuuskokeel-la voi kätevästi arvioida jo etukäteen, kuinka paljon kolaa kunkin nenä kes-tää. Uusimmalla happotestillä puoles-taan välttää helposti sosiaalisen elä-män karikot.

Jostain syystä hapot, varsinkin or-gaaniset, ovat kansan suosiossa. Vii-me aikoina aivan erityisen suosituksi hapoksi on noussut etikka. Syynä il-meisesti on, että se sekoitetaan etiik-kaan.

Etikassa ei pitäisi olla mitään eettis-tä, mutta sitä käytetään nimenomaan eettisiin syihin vedoten. Etiikalla korva-taan niin pesuaineita, tekstiilien huuh-teluaineita, lattianpesuaineita kuin shampootakin. Mitä eettisemmän ku-luttamisen nimeen vannovasta hen-kilöstä on kyse, sitä varmemmin hän haiskahtaa etikalle.

Nykyaikaisen happokokeen voi-

kin tehdä aistinvaraisesti lähimmäisiä ja vastaantulevia nuuskimalla. Mikäli tuntemattomasta henkilöstä lemahtaa etikka, hän on selvästi ekoihmisiä.

Heidän kanssaan on oltava varo-vainen. Jos nenä erottaa kylään kut-sutusta etikkaisen vivahteen, on syy-tä pikaisesti siirtää hanhenmaksa juh-lapöydästä jääkaapin perimmäiseen nurkkaan. Myös wc-raikastimet ja eläinkokeita vaatinut kosmetiikka on paras kätkeä kiireesti komeroon.

Sen sijaan keittiökaapin uumenista tulee kaivaa esiin oma etikkapullo ja ryhtyä huomaamattomasti ruiskautte-lemaan sen sisältöä huoneiston latti-oille.

Puheenaiheet on hyvä valita huolel-la. Etikantuoksuiselle voi kertoa esi-merkiksi uusista kompostointi-ideois-ta, mutta uutta autoa on parempi olla kuvailematta.

Etikkaisessa seurassa ei pidä muis-tella ulkomaanmatkoja, vaan eettisiä raitiovaunuretkiä. Voi myös mainita so-pivan mielenosoituksen, jos on sattu-nut sellaisen ohi kaupungilla kävele-mään.

Happoa haistaessaan kannattaa siis heittäytyä ekoksi. Happokoe saat-taa tosin epäonnistua, kun nuha iskee. Ongelmaan on mahdollisesti olemassa ekologinen ratkaisu. Nuhatippoina voisi ehkä käyttää etikkaa tai kolajuomaa.

KeemikkoSopivasti hapokas, etikkaisesti ajatteleva

Happokokeita


Muovi- ja kumiteknologian kansainväliset erikois-messut 12.-14.11.2008 Lahden Messukeskuksessa

www.lahdenmessut.fi

• Kehittyvä tuotantotekniikka

• Muovit ympäristöhaasteiden ratkaisuissa

• Uudet materiaalit ja komposiittirakenteet

• Osta muovia - tapaa sopimusvalmistajat osastoillaan

Muoviala koolla valtakunnan päätapahtumassa Lahdessa!

Koko tuotantoketju raaka-aineista ja laitevalmistajista alan palvelutarjontaan, lopputuotteisiin ja käyttäjiin.

Lisätietoja:Lahden Messut Oy Olli Patja, puh. (03) 525 [email protected]

NEUBERGER

INNOVATIVETECHNOLOGYWORLDWIDE

ww

w.k

nf.s

e

KNF Neuberger AB Box 440 60 SE-100 73 TukholmaPuh +46 8 7445113 Fax +46 8 7445117 [email protected]

Kalvopumpputekniikkaaasiantuntijoilta

KNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljy-vapaita pumppuja ja järjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipaine-pumput, nesteen siirto-ja annostelupumput.

OEM- ja laboratorio-versiot.

Asiakassovitteiset pum-put ovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.

… vaativiin sovelluksiin:

TutkimusLaboratoriotProsessilaitteetElintarviketekniikkaAnalyysitekniikkaLääketieteen laitteet

www.knf.se

KNF_an_fi_0803.pdf 2008-01-03 11:18:02


KOKOUKSIA • TAPAHTUMIA

Professori Dan Meyersteinin isännöimät ICCC-38:n (International Conference on Coordination Chemistry) osallistujat saivat viiden päivän ajan nauttia monipuolisesta ohjelmasta Iupacin sponsoroimassa tapah-tumassa.

Kahdeksan pleenariesitelmöitsijän joukos-sa oli Nobel-palkittu amerikkalaisprofessori Richard R. Schrock, joka puhui typen kata-lyyttisestä pelkistämisestä ammoniakiksi.

Energiakriisi nousi keskusteluun heti en-simmäisen plenaaripuhujan, myös yhdysval-talaisen professorin Harry Grayn bioepä-orgaanista fotokemiaa käsitelleessä esityk-sessä.

Professori Giovanni Natile Italiasta esit-teli yleisölle tutkimuksen platinayhdisteiden imeytymisestä soluihin ja aksiaalisen estro-geeniligandin sisältävien Pt(IV) lääkeainei-den cis-platinan vapautumisesta kehossa.

Saksalaisprofessori Ilme Schlichting pi-ti erinomaisen esityksen metalloproteiinien ja mekanististen reittien karakterisoinnista röntgenmenetelmien avulla.

Muut plenaariesitelmöitsijät olivat profes-sorit Chi-Ming Che Hongkongista, Sason Shaik Israelista, Lawrence Que USA:sta ja Achim Müller Saksasta.

Kongressin tieteellinen ohjelma muodos-tui kaikkiaan 119 suullisesta ja 410 poste-

Koordinaatiokemiaa Jerusalemissa

Koordinaatiokemian konferenssi

ICCC-38 pidettiin 20.–25. heinäkuuta

Israelin Jerusalemissa. Tapahtuman

painopisteenä olivat uusien materi-

aalien funktionalisoiminen ja koordi-

naatioyhdisteiden käyttö katalyysissä.

riesityksestä. Painopiste oli uusien materi-aalien funktionalisoimisessa ja koordinaa-tioyhdisteiden käyttämisessä katalyysissä. Tärkeä aihe oli myös bioepäorgaaninen ke-mia ja organometalliyhdisteiden käyttö lää-keaineina.

Luentosarjojen teemoja olivat metal-lit biologiassa ja lääketieteessä, koordi-naatiokemistin työkalupakki, metallikom-pleksien selektiivinen katalyysi, pienten molekyylien aktivointi, reaktiiviset väli-aineet, funktionaaliset materiaalit/metallit nanosensoreissa sekä organometallikemia. Neljä esitystä käsitteli uusiutuvaa energiaa.

Seuraavaksi Australiassa

Konferenssia varjosti vain ICCC:n pysyvän sihteerin, professori Stanley Kirschnerin äskettäinen kuolema. Coordination Che-mistry Review -lehdessä julkaistavat kutsut-tujen puhujien esitelmät omistetaan Kirsch-nerin muistolle.

Kokoontumiseen osallistui 48 maasta 544 henkeä, joista 30 prosenttia oli nuoria tutkijoi-ta. Muutamat maat, kuten Kenia, olivat mu-kana ensimmäistä kertaa. Suurimmat ryhmät tulivat Venäjältä ja Saksasta. Suomea edusti yksi tutkija Oulun yliopiston epäorgaanisen kalkogeenikemian tutkimusryhmästä.

Tieteellisen ohjelman lisäksi kongressin osanottajilla oli tilaisuus myös sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ensimmäisen illan get-to-gether pidettiin Israelin kansallismuseossa, jossa tutustuttiin muun muassa Kuolleenme-ren kääröihin.

Kahden ja puolen päivän tieteellisten kes-kustelujen jälkeen rentouduttiin konferenssi-retkellä, puolen päivän opastetulla kierrok-sella Jerusalemin vanhassa kaupungissa.

Seuraava kongressi, ICCC-39 järjestetään Australian Adelaidessa 25.–30. heinäkuuta 2010.

Esther Jahr

Kirjoittaja toimii tutkijana Oulun yliopiston kemian [email protected]

Yllä kirjoittaja ja näkymä Jerusalemin vanhaan kaupunkiin. Alla Itkumuuri ja Kalliomoskeija.

Esth

er J

ahr

Cor

nelia

Fut

ter


Jan Lundell

Istanbul tunnetaan Euroopan ja Aasian maan-osat yhdistävänä kaupunkina, jossa kulttuu-rit ja ihmiset ovat kohdanneet vuosisadasta toiseen. Paahtavan heinäkuun auringon alla paistatellut Istanbul oli jälleen yhdistävä te-kijä, kun kemian opetuksen ammattilaiset ja tutkijat kokoontuivat.

ECRICE-kongressin aihealueet käsitte-livät kemian oppimisen kehittämistä, tuke-mista ja ymmärtämistä eri muodoissa. Li-sänsä aihevalikoimaan toivat kemian ope-tuksen näkökulmat teollisuusympäristössä, etiikassa ja opetussuunnitelmatyössä.

Konferenssin kahdeksan kutsuttua esitel-mää käsittelivät kemian opetuksen ja kemi-an tutkimuksen suhdetta. Professori Peter Childsin mielestä kemian opetuksen tutki-mus on edellytys opetuksen ja oppimisen ke-hittämiselle ja tehostamiselle.

Kemian opetuksentutkimusta Istanbulissa Eurooppalainen kemian opetuk-

sen konferenssi ECRICE tarjosi jo

yhdeksännen kerran uusia

kiinnostavia näkökulmia kemian

opetuksen tutkimukseen.

kemian käsitteiden ymmärtämisessä. Käy-tetyimpiä malleja on jaksollinen järjestelmä, jonka historia on täynnä ihmeellisiä yhteen-sattumia ja luovaa ajattelua. Professori Eric Scerrin luento jaksollisesta järjestelmästä oli kokouksen mieleenpainuvimpia: lenno-kas matka alkuaineiden halki kemialliseen maailmankuvaan ja moderniin tiedekäsityk-seen.

Suomen taso ei kalpene

Konferenssi tarjosi myös monia lyhyitä esi-tyksiä mitä moninaisimmista kemian ope-tuksen tutkimuksen kohteista. Posterien ää-rellä käydyt keskustelut ja vuoropuhelut an-toivat uusia ajatuksia ja ideoita. Työpajoissa opetuksen ja tutkimuksen kysymyksiä pääsi pohtimaan kollegoiden kanssa syvemmin-kin.

Kaikista esityksistä jäi mielikuva, että kemian opetuksen tutkimuksella on paljon annettavaa opetukselle. Miten opettaa? Mi-tä opettaa? Miten auttaa oppimaan? Missä ja miten väärinkäsitykset syntyvät ja miten niitä voidaan ehkäistä? Miten motivoidaan oppimaan kemiaa? Näistä kysymyksistä voi jokainen aloittaa oman opetuksensa kriitti-sen tarkastelun.

Uusi Bogazicin yliopiston luota alkava silta vie kulkijan yli Bos-porinsalmen ja samalla maan-osasta toiseen.

Turkin armeijan museo toimi oivana op-pimisympäristönä kemian opetuksen tutki-mukselle. Suomalaisia osallistujia oli pai-kalla neljä. Greta Tikkanen ja Anne Laa-janiemi postereineen edustivat Helsingin yliopistoa. Jyväskylän yliopiston Jouni Vä-lisaaren ja Jan Lundellin suulliset esitykset liittyivät ekso- ja endotermisten reaktioiden oppimiseen ja tietotekniikan hyödyntämi-seen kemian opettajankoulutuksessa.

Tilaa parinsadan osallistujan joukossa oli-si ollut useammallekin suomalaiselle, sillä oma kemian opetuksen tutkimuksen tasom-me ei lainkaan kalpene kansainvälisessä ver-tailussa.

Turkkilaisten järjestäjien tukena konfe-renssin järjestämisessä oli EuCheMS:n ke-mian opetuksen jaosto DCE. Sen toiminta tarjoaa myös suomalaisille kemian opetuk-sen ihmisille aktiivisen tiedotus- ja toimin-takanavan, jota tulisi hyödyntää enemmän. Suomen Kemian Seuran Kemianopetuksen jaoston toiminnasta voi saada oivan kim-mokkeen myös eurooppalaisille näyttä-möille.

Kirjoittaja toimii Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa opettajankoulutuksen

vastaavana [email protected]

Jan

Lun

dell

Professori Mor-ton Hoffman haas-toi kuulijansa miet-timään kemian ope-tuksen pedagogisia ratkaisuja. Opetuk-sessa ei ole yhtä vii-sasten kiveä, vaan jokainen oppimista-pahtuma ja oppija on ainutlaatuinen. Opet-tajan pedagogiset valmiudet ovat siksi oppimisen kannal-ta aivan yhtä tärkei-tä kuin alan asioiden osaaminen.

Kemian mennei-syydellä on oma roo-linsa nykyaikaisen


ULKOMAILTA

Amerikkalaisvainajat lipeäkäsittelyynIndianalainen BioSafe Engineering on esi-tellyt uuden menetelmän vainajien käsitte-lyyn: emäksisen hydrolyysin.

Menetelmässä ruumis upotetaan lipeäl-lä täytettyyn terässäiliöön, jonka lämpötila nostetaan 150 celsiusasteeseen ja paine run-saaseen neljään baariin. Pehmeät kudokset hajoavat käsittelyssä, jossa myös luut peh-menevät jonkin verran.

BioSafe Engineering kehitti menetelmän alun perin eläinten raatojen ja ympäristöl-le vaarallisten materiaalien hävittämiseen, kirjoittaa Popular Mechanics. Nyt yhtiö on

Meritaimen ui PariisiinPariisissa on ongittu Seine-joesta meritai-men. Joen puhdistamisesta vastaavien vi-ranomaisten mukaan taimenen löytyminen on merkittävä osoitus joen tervehtymisestä, koska herkkä kala elää vain puhtaassa ve-dessä. Meritaimenta ei koskaan aiemmin ole tavattu Pariisin alueelta.

Seine oli vielä 1960-luvulla täynnä teolli-suus- ja maatalousjätettä. ”Biologiseksi au-tiomaaksi” luokitellussa joessa eli vuonna

Hampaat hohtamaan plasmasuihkullaHammaslääkärisi saattaa tulevaisuu-dessa puhdistaa hampaasi kivuttomal-la plasmaruiskulla, jos on uskomista kiinalaistiedemiehiä.

Hua Zhongin tiede- ja teknologia-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet dentistien työkaluksi kylmäplasma-suihkun, joka sisältää sähköpulsseilla varattuja helium-, happi- ja typpielekt-roneja. Suihku on potilaalle turvalli-nen ja tuskaton, mutta hammaspinto-jen bakteerien ohuet soluseinät se vii-paloi nopeasti.

Professori Xinpei Lu sanoo Popular Mechanics -lehdessä, että plasmaruis-kua voidaan käyttää myös hammas-lääkärin instrumenttien sterilointiin. Seuraavaksi tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää sitä tukkeutuneiden valti-moiden avaamisessa.

Pekka T. Heikura

Taulutelevisiot ovat iso haitta ilmastolle. Kalifornian yliopiston tutkijoiden mukaan litteiden näyttöjen valmistuksessa käytetty typpitrifluoridi NF3 on 17 000 kertaa vaaral-lisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Typpitrifluoridia ei vuonna 1997 otet-tu mukaan Kioton protokollaan, koska sen käyttö oli silloin vielä vähäistä. Taulutele-visioiden ja muiden digitaalisten laitteiden tuotanto on sittemmin kasvanut räjähdys-mäisesti.

Valmistusprosessissa kaikkea NF3:a ei

Pariisilaiset saavat taas nauttia puhtaas-ta joesta. Jopa meritaimen on kotiutunut ul-jaaseen uuteen Seineen.

1970 vain kolme kalalajia. Uiminen joessa on ollut ankarasti kiellettyä paitsi liikenteen myös saasteiden takia, kertoo The Guardi-an.

Viimeisten kolmen vuosikymmenen aika-na teollisuuden päästöjä ja raskasmetallien, elohopean, lyijyn ja kuparin, määrää on kui-tenkin onnistuttu vähentämään. Kalalajeja uskotaan Seinessä olevan tätä nykyä jo 32.

Pekka T. Heikura

Kiinalaisten tutkijoiden kehittämä kylmäplasmasuihku puhdistaa ham-paat tehokkaasti ja kivuttomasti.

saada talteen, vaan muutama prosentti kar-kaa ilmakehään, jossa kemikaalin puoliintu-misaika on 550 vuotta.

Tänä vuonna typpitrifluoridia tuotetaan yhteensä noin 4 000 tonnia, kirjoittaa Scien-tific American. Jos kaikki päätyisi ilmake-hään, määrä vastaisi yli 67 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Hiilidioksidipäästöjen koko-naismäärä oli vuonna 2005 runsaat 15 100 miljoonaa tonnia.

Pekka T. Heikura

alkanut markkinoida keksintöään myös hau-taustoimistoille niissä Yhdysvaltain osaval-tioissa, joissa laki sallii emäksisen hydro-lyysin.

Yritys korostaa menetelmän ympäristö-hyötyjä polttohautaukseen verrattuna. Kre-matoriot tupruttavat taivaalle muun muassa hiilidioksidia ja levittävät ympäristöön ham-paiden paikoista peräisin olevaa elohopeaa.

Yhtiön mukaan emäksinen hydrolyysi neutraloi palsamointinesteen, tuhoaa kehon lääkejäämät, kuten solumyrkyt, ja tehostaa ruumiin maatumista. Orgaaninen aines pa-lautuu siten ekosysteemiin nopeasti ja tur-vallisesti. Titaani-implantit taas voidaan ot-taa talteen ja toimittaa uuskäyttöön kehitys-maihin.

Pekka T. Heikura

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

Taulutelevisio uhka ilmastolle


Pieni kannettava, kuumemittaria muistutta-va laite desinfioi juomaveden, jota kauko-maita kiertävä turisti ei uskalla nauttia sel-laisenaan.

Matkailijoiden käyttöön suunniteltu Steri-Pen Journey käyttää virusten, bakteerien ja alkueläinten tuhoamiseen ultraviolettivaloa. Pöpöjen nitistämiseen vaadittava aika riip-puu veden määrästä. Esimerkiksi puoli litraa puhdistuu 48 sekunnissa.

Saksalaisen Focus-lehden mukaan uv-kä-

Kärsäkkäältä tehoa aurinkokennoihinBrasilialaisen hyönteisen selkäpanssarin kiteitä voitaisiin hyödyntää aurinkoken-noissa, kertovat Utahin yliopiston tutkijat. Kärsäkäskiteiden ansiosta kennojen tehok-kuus paranisi jopa viidenneksen.

Ryhmä löysi eteläamerikkalaisötökän panssarista kiteitä, joiden avulla eläin kä-sittelee näkyvää valoa. Kiteet on teoreetti-sesti tunnettu jo pitkään, mutta niitä ei ole onnistuttu valmistamaan keinotekoisesti.

Tutkija Michael Bartl sanoo Der Spie-gel -lehdessä, että kärsäkkään kitiinisuo-mut voisivat myös sopia malliksi uudenlai-sille puolijohderakenteille, joita käytetään optisten tietokonesirujen valmistamisessa. Suoraan niitä ei voida hyödyntää, koska kitiini ei ole tarpeeksi kestävää ja se on huono puolijohdemateriaalina.

Tutkijat yrittävät nyt selvittää, kuinka kärsäkäs tuottaa kiteensä, jotta prosessia voitaisiin imitoida laboratoriossa.

Pekka T. Heikura

Munuaiskivitautitapausten määrä lisääntyy merkittävästi tällä vuo-sisadalla, ja syy on ilmastonmuu-toksen. Näin väittää Teksasin yli-opistossa tehty tutkimus.

Tutkijoiden mukaan munuais-kivien esiintyvyys Yhdysvaltain kaakkoisosissa on 50 prosenttia suurempi kuin maan viileämmän luoteisosan asukkailla. Selityksenä on nestehukka, joka edistää kivien muodostumista. Kun ilmasto läm-penee, yleistyvät sekä nestehukka että munuaiskivitauti.

Jos lämpötila nousee kahdesta viiteen astetta, uusia tautitapauk-sia tulee pelkästään USA:ssa vuo-teen 2050 mennessä 1,6–2,2 mil-joonaa, teksasilaiset laskevat. Kas-vu nykyiseen saattaa olla jopa 10 prosenttia.

Munuaiskiviä syntyy, kun huo-nosti liuenneiden mineraalisuolo-jen muodostamat kovat kiteet ka-sautuvat yhteen. Tautia voi ehkäis-tä juomalla riittävästi.

Tutkimuksesta kertoi Scientific American.

Pekka T. Heikura

Kohti keinotekoista elämää

Yhdysvaltalaisen Craig Venter -instituutin tutkijat ovat rakentaneet kaikki 582 970 emäsparia, jotka muodostavat Mycoplasma genitalium -bakteerin perimän. Genomi sisältää 485 proteiineja koodaavaa geeniä.

Scientific American -lehden mukaan tutkijoiden seuraava tavoite on istuttaa ge-nomi bakteerin soluun, josta sen oma kromosomi on poistettu. Solun odotetaan ryh-tyvän sen jälkeen kasvamaan ja jakautumaan.

Jos solu todella alkaa lisääntyä, kyseessä on maailman ensimmäinen keinotekoi-nen organismi. Instituutin tutkijaryhmä on aiemmin menestyksekkäästi vaihtanut genomeja bakteerien välillä, joten se uskoo luomisen ihmeen tapahtuvan ensi vuo-den aikana.

Pekka T. Heikura Aurinkokennojen hyötysuhde saattaa tehostua, jos tutkijat onnistuvat selvittämään kär-säkkään selkäkiteiden syntyprosessin.

Rai

ja P

eura

/Oul

un y

liopi

ston

ele

ktro

niop

tiika

n la

itos

Taskukokoinen uv-laite puhdistaa juomaveden

Alle 20-sent-tinen, vajaat 140 gram-maa painava uv-puhdis-taja toimii pattereilla.

sittely tehoaa, ottipa veden hanasta, purosta tai lammikosta. Jos vesi kuitenkin on same-aa, se on ensin suodatettava, koska uv-valon teho heikentyy sameassa.

Uv-säteily veden desinfiointikeinona on tunnettu jo sata vuotta. Laitteistojen kehit-tyessä menetelmä on viime aikoina alka-nut yleistyä myös suomalaisissa vedenot-tamoissa.

Pekka T. Heikura

Ilmaston lämpeneminenaiheuttaa munuaiskiviä

Kun munuais-kivet kulkeu-tuvat virtsa-tiehyeeseen, seurauksena on ankara ki-pukohtaus.

Scan

stoc

kpho

to

49


HEnKILöUUTISIA

”Koulujen luonnontieteiden opetus ei anna riittävää orientaatioperustaa, joka on rat-kaiseva yliopisto-opintojen menestykselli-selle suorittamiselle”, sanoo filosofian toh-tori Sirpa Suntioinen, jolla kemistitaustan lisäksi on myös pedagoginen koulutus.

Opetus yliopistoissa taas korostaa liikaa opettajan auktoriteettia: opettaja opettaa ja opiskelija pänttää. Opiskelijan oma aivo-työ jää Suntioisen mukaan tekemättä ja tieteen tarvitsema ”lapsenomainen häm-mästely ja kysely” toteutumatta.

Kun koulupohja on hutera, monet kes-keyttävät luonnontieteen opinnot jo en-simmäisenä lukuvuonna. Suntioinen tietää mistä puhuu: hänen itsensä aikanaan kou-lussa saamat valmiudet kemiassa ja fysii-kassa olivat kehnot, ja vahinko oli korjat-tava kovalla työllä korkeakouluopiskelun alkuvaiheessa.

Vuoden luonnontieteilijäksi valittu Sun-tioinen puhui aiheesta Luonnontieteilijä-päivänä 30. syyskuuta Helsingin yliopis-ton Biomedicumissa.

Luonnontieteiden Akateemisten Liit-to LAL päätyi Suntioisen palkitsemiseen tunnustuksena hänen uraauurtavasta työs-tään luonnontieteiden yliopisto-opetuksen kehittämisessä. Suntioista kiitettiin myös tämän rohkeista, kriittisistä ja rakentavista kannanotoista sekä ansiokkaasta laatujär-jestelmien kehittämisestä.

57-vuotias Suntioinen on vuodesta 2002 toiminut Kuopion yliopiston laatupäällik-könä. Kaudeksi 2003–2008 hänet valittiin opetuksen kehittämisestä vastaavaksi va-rarehtoriksi. Vuodesta 2008 hän on ollut myös Itä-Suomen yliopistohankkeen laa-tutyön vastuuhenkilö.

Raja-aidat nurin

Sirpa Suntioisen mukaan yliopistoissa annettava opetus ei vastaa tämän päivän ja tulevan nuorison odotuksia ja tarpeita. Vahvistusta kaipaavat erityisesti kestävän kehityksen ja ekologian teemat. Niitä ol-

Vuoden luonnontieteilijä Sirpa Suntioinen:

”Luonnon-tieteiden opetus uudistettava”

Vuoden luonnontieteilijäksi valitun kemistin Sirpa Suntioisen

mukaan Suomessa tarvitaan ala-asteelta yliopistoihin saakka nykyistä

laadukkaampaa luonnontieteiden opetusta. Alan osaaminen on

kohtalonkysymys viime kädessä koko ihmiskunnalle.

laan onneksi jo integroimassa opetukseen ainakin ammattikorkeakouluissa.

Toisaalta luonnontieteellistä osaamista tarvitaan ilmastonmuutoksen edetessä ko-rostetun paljon. ”Maailman pelastaminen vaatii luonnontieteellistä tietoa”, Suntioi-nen muistuttaa.

Suntioinen puolestaan vaatii luonnon-tieteen opetusmenetelmien uudistamista. Yliopisto-opettajien pedagogisissa tai-doissa olisi hänen mielestään reilusti ke-hitettävää.

”Ei riitä, että yliopiston opettaja on hyvä tutkija, vaan hänen on myös kyettävä an-tamaan laadukasta opetusta. Toistaiseksi häneltä kuitenkin kysytään vain tutkijan taitoja, pedagogiset ovat sivuasia”, Sunti-oinen moittii.

Perinteisen, opettajan auktoriteettia ko-rostavan suuntauksen sijasta Suntioinen perää opiskelijalähtöisempää käytäntöä ja kognitiivista oppimista, jossa vastuu on pääasiassa opiskelijalla. Oppija jäsentää ja valikoi tietoa, opettaja on enemmänkin opastaja ja neuvoja. Uudenlaista lähesty-mistapaa on Suntioisen mukaan kokeiltu esimerkiksi Kuopion yliopiston analyytti-sen kemian opetuksessa.

Luonnontieteilijöiden olisi myös kaa-dettava raja-aita niin sanottujen hengen-tieteiden, kuten filosofian suuntaan.

”Vuoropuhelu selkeän ja eksaktin luon-nontieteen ja arvosidonnaisena pidetyn hengentieteen kanssa on tarpeen erityises-ti eettis-moraalisissa kysymyksissä. Nii-

tä yliopisto-opettajan on uskallettava roh-keasti nostaa esiin.”

Suntioinen haluaa myös ravistella myyt-tiä luonnontieteiden ”vaikeudesta”. Ke-miaa ja fysiikkaa pelätään hänen mukaan-sa aivan turhaan, ja virheellinen kuva oli-si saatava pikimmiten korjattua, jotta alan opinnot saadaan nykyistä houkuttelevam-maksi vaihtoehdoksi.

Jopa kemiassa ja fysiikassa menestyvät-kin hakeutuvat valitettavan usein muille, ”trendikkäämmille” aloille. Samalla me-netetään osaajia. Luonnontieteilijän hei-kohkoa ammatti-identiteettiä onkin vah-vistettava ja työn kuvaa kirkastettava.

Paluu 1950-luvulle

Vuoden luonnontieteilijä tunnustaa ole-vansa pessimisti sen suhteen, kykenem-mekö estämään maapalloa uhkaavan eko-katastrofin.

Edessä häämöttävien kriisien torjumi-seksi pitäisi tehdä paljon enemmän kuin nyt tehdään. Sirpa Suntioinen myöntää, et-tä hänen uskonsa ihmisen kehityskykyyn on tässä asiassa horjunut.

”Edessä voi olla paluu 1950-luvun elä-mäntyyliin, jossa taataan ensi sijassa ruo-ka ja asunto. Palkkaa ei tuhlata huvituk-siin, kuten nykyään.”

Pekka T. HeikuraKirjoittaja on historioitsija ja vapaa toimittaja.

[email protected]

Maailman pelastaminen vaatii luonnontieteellistä

tietoa, kiteyttää Sirpa Suntioinen.

Veik

ko S

omer

puro


Euroopan tutkimusneuvosto ERC (European Research

Council) on myöntänyt merkit-tävän tutkimusrahoituksen vii-delle suomalaisen johtamalle tutkimushankkeelle. Rahoitus on enimmillään 3,5 miljoonaa euroa viidelle vuodelle.

Rahoituksen saaneista akate-miaprofessori Howard Jacobs johtaa Tampereella mitokondri-oiden biogeneesin ja mitokond-riotautien tutkimusyksikköä, joka on yksi kansallisista huip-puyksiköistä. Jacobsin ryhmä tutkii syitä mitokondriotautei-hin, joihin ei toistaiseksi ole pa-rannuskeinoja.

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski vetää toista kansallista huippuyksikköä eli metapopu-laatiobiologian ryhmää Helsin-gissä. Hanski tunnetaan kansain-välisesti uraauurtavista metapo-pulaatio- ja evoluutiobiologian tutkimuksistaan. Hänen tutki-muskohteitaan on myös pohjois-ten metsien biodiversiteetti.

Eurooppalainen rahoitussuomalaisille huippututkijoille

Erkk

i Kar

én

Jevg

eni M

eike

Docent Jyri-Pekka Mikkola, akademiforskare vid Åbo Aka-demi, har anställts som profes-sor vid Umeå universitet.

Mikkola, Finlands akademis innovationspristagare 2006, sökte en professur i teknisk ke-mi, hållbar utveckling.

Rikssvenska universitet är dy-namiska och framsynta. Efter att ha hämtat sakkunnigutlåtanden beslöt Umeå universitet att an-ställa två (!) professorer inom det nämnda området, Mikkola samt doktor Leif Jönsson från Lund.

Båda skall syssla med kemis-ka processer och produkter som är knutna till bioraffinaderikon-ceptet, som innebär framställ-ning av bränslen och kemika-lier utgående från förnyelsebara källor.

För de nordiska länderna inne-bär förnyelsebar källa närmast skogen och veden som växer i

Syövän ja virusinfektioidentutkimuksiinAkatemiaprofessori Jussi Tai-pale keskittyy tutkimuksessaan elinten kasvuun liittyvään solu-jenväliseen viestintään, joka on merkittävää solujen jakautumi-sen ja syövän kehittymisen kan-nalta.

Taipaleen ryhmä työskentelee Biomedicum Helsingissä osana Suomen Akatemian genomitie-

Howard Jacobs Ilkka Hanski Jussi Taipale

skogen. Sverige är ett av de le-dande länderna i utveckling av bioetanolprocessen, som utnytt-jar ved som råvara.

Ett intensivt forsknings- och utvecklingsarbete pågår inte bara vid Umeå universitet utan också i bioraffinaderiet som byggs och utvecklas i Örn-sköldsvik. Här behövs Jönssons expertis i enzymatiska katalysa-tor och Mikkolas sakkunskap i heterogena katalysatorer och jo-niska vätskor.

Bro mellan två städer

Åbo Akademi ville dock inte förlora en av sina bästa krafter. Tekniska fakulteten gjorde en framställning om att Jyri-Pek-ka Mikkola skulle utnämnas till professor även vid Åbo Akade-mi.

Umeå universitet och Åbo Akademi kom överens om att

dela jobbet så att Mikkola till-bringar 80 procent av sin arbets-tid i Umeå och 20 procent i Åbo, i Processkemiska centret.

Kansler för Åbo Akademi ut-nämnde Mikkola till samprofes-sor i teknisk kemi, hållbar ut-veckling fr.o.m. 1.8.2008. Sam-ma dag tillträdde han tjänsten i Umeå.

Installationsfestigligheterna

ägde rum i Umeå den 18 okto-ber, i samband med universite-tets årshögtiden. Ett stort antal studia generalia -föreläsningar hölls i samband med festlighe-terna och 13 hedersdoktorer pro-moverades.

Umeå universitet har insett att kemin är ett av de stora fram-tidsområden. Storsatsningen på kemi i Umeå demonstreras av faktumet att det installerades åt-ta professorer anknutna till ke-miområdet.

Temat för Jyri-Pekka Mik-kolas installationsföreläsning var Framtidens bioraffinaderi för hållbart samhälle. Publiken följde med spänning den nye professorns power point -show: från den mörka oljan till den gröna skogen. Vägen är vacker på pappret, men otaliga fors-karår krävs för att förverkliga drömmen.

Tapio Salmi

Jyri-Pekka Mikkolaär Åbo-Umeå-samprofessor

don hyödyntämisen huippuyk-sikköä, pohjoismaista molekyy-lilääketieteen huippuyksikköä ja Biocentrum Helsinkiä.

Helsinkiläinen syöpägenetii-kan professori Päivi Peltomäki puolestaan tutkii syöpäalttiutta. Hänen tavoitteenaan on oppia ymmärtämään sekä perinnöllis-ten että muiden syöpien synty-mekanismeja ja löytää tehokkai-ta keinoja syöpien estämiseksi.

Ari Heleniuksen tutkimus-kohde on virusinfektioiden so-lubiologia. Hän on toiminut Zürichin tiede- ja teknologia-yliopiston ETH:n biokemian professorina vuodesta 1997 ja on myös Helsingin yliopis-ton dosentti. Helenius sai vast-ikään Sveitsin Nobeliksi kutsu-tun Marcel Benoist -palkinnon uraauurtavasta työstään bioke-mian ja solubiologian alalla.

Um

eå u

nive

rsite

t

Jyri-Pekka Mikkola.


henkilöuutisia

Agilent TechnologiesPasi Vuorinen on nimitetty Ke-mia- ja biotieteet -yksikössä tuo-teasiantuntijaksi Euroopan asia-kaspalveluorganisaatioon. Hänen vastuualueenaan ovat uuden suku-polven GC-massaspektrometrit.

DyneaNina Kopola on nimitetty Euroo-pan liiketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi ja Ilpo Koivisto talous-johtajaksi.

EurotoxProfessori Jyrki Liesvuori on valittu Euroopan toksikologien ja toksikologiyhdistysten liiton Eurotoxin puheenjohtajaksi. Lie-sivuori toimii Turun yliopiston toksikologian professorina ja Työ-terveyslaitoksen Turun aluejohta-jana.

HyxoHeidi Mikkonen on nimitetty Hach Langen laboratoriotuottei-den tuotepäälliköksi.

Huoltopäälliköksi on nimitetty Teemu Saari.

Insinööritoimisto EcobioDI Anja Nysten on nimitetty joh-tavaksi konsultiksi vastuualuei-naan kemikaalien hallintaan ja Reach-asetukseen liittyvät asiat.

KemiraKemira Oyj:n strategiseen johto-ryhmään on nimitetty Harri Ker-minen (toimitusj.), Esa Tirkko-nen (varatoimitusj.), Petri Helsky (Paper), Pekka Ojanpää (Water), Randy Owens (Oil and Mining), Håkan Kylander (Eurooppa), Hannu Melarti (Pohjois-Ame-rikka), Hilton Casas (Latinalai-nen Amerikka), Ronald Kwan (Aasia), Jyrki Mäki-Kala (talous ja rahoitus, IT), Petri Boman (toi-mitusketju), Johan Grön (T&K, teknologia), Jukka Hakkila (la-kiasiat, riskienhallinta, sisäinen tarkastus), Päivi Jokinen (mark-kinointi), Timo Leppä (viestintä) ja Eeva Salonen (henkilöstö).

Krotek FM Tero Reijonen on nimitet-ty toimitusjohtajaksi 16.10.2008 alkaen. Hän siirtyi Krotek Oy:n omistajaksi ja toimitusjohtajak-si One-Med Oy:n tuotepäällikön tehtävästä.

Lassila & TikanojaHannele Gröhn-Vanninen on nimitetty teollisuuspalvelujen Business Controlleriksi. Teemu Salmela on nimitetty ongelmajä-tepalvelujen tuotantojohtajaksi ja Jarmo Pekkala materiaalihyöty-käyttöratkaisujen palvelupäälli-köksi. Tommi Järvinen on nimi-tetty L&T Recoil Oy:n raaka-aine-hankintojen hankintajohtajaksi.

Pöyry EnvironmentSuunnittelijaksi Tampereelle on nimitetty Sanna Karppinen ja vesihuollon asiantuntijaksi Reija Kolehmainen.

TikkurilaTikkurila Oy:n toimitusjohtajak-si on nimitetty Erkki Järvinen, joka aloittaa vuoden 2009 ensim-mäisellä neljänneksellä. Siihen as-

ti toimitusjohtajana toimii Jarmo Mäenpää. Kemiran maaliliike-toiminnasta vastannut johtaja Vi-sa Pekkarinen siirtyi eläkkeelle lokakuun lopussa.

Susanna Aaltonen on nimitet-ty Tikkurilan viestintäjohtajaksi ja Arja Schadewitz talous- ja pörs-sitiedottamisesta vastaavaksi joh-tajaksi.

Simo Laitala on nimitetty Tik-kurilan tytäryhtiön TOO Tikkuri-lan toimitusjohtajaksi ja Tikkurila Deco Eastin Keski-Aasian alue-johtajaksi.

Vapor FinlandFT Heikki Ollila on nimitetty tut-kimus- ja tuotekehitysjohtajaksi vahvistamaan yhtiön asiantunte-musta biolaitosprojekteissa sekä muussa tuotekehityksessä.

Jukka Sarja on nimitetty ke-hityspäälliköksi. Sähkövoima-tekniikan insinööri AMK Kaarlo Kärkkäinen on nimitetty projek-ti-insinööriksi ja insinööri AMK Petteri Kumpulainen suunnitte-luinsinööriksi Nivalan toimipis-teeseen.

NIMITyKSIä

Helsingin yliopistoFK Harri Setälän väitöskirja Re-gio- and Stereoselectivity of Oxi-dative Coupling Reactions of Phe-nols – Spirodienones as Construc-tion Units in Lignin tarkastettiin 27.9.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. John Ralph (University of Wisconsin, USA) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen.

FL Henrietta Grönbergin väi-töskirja Rhizoctonia -Scots Pine Interactions: Detection, Impact on Seedling Performance and Host Defence Gene Response tarkas-tettiin 10.10.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Jarkko Hantula ja kus-toksena prof. Timo Korhonen.

FM Johanna Lammin väitös-kirja Orphan Nuclear Receptor Subfamily NR4A – Their Interp-lay with Other Nuclear Receptors and Functions in Osteoblasts tar-kastettiin 11.10.2008.Vastaväittä-jänä toimi prof. Matti Poutanen ja kustoksena prof. Olli A. Jänne.

MMM Jaakko Pakarisen väi-töskirja Impact of the Human Bac-terial Environment on Mycobac-teriosis and Allergy tarkastettiin 16.10.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Erika von Mutius (Münche-nin yliopistollinen lastensairaala) ja kustoksena prof. Per Saris.

FL Maria Lindénin väitöskirja Stabilization of Phospholipid Co-atings in Capillary Electrophore-sis tarkastettiin 24.10.2008.Vas-taväittäjänä toimi prof. Katarina

VäITÖKSIäEdwards (Uppsala universitet) ja kustoksena prof. Marja-Liisa Riekkola.

ETM Taru Pilven väitöskir-ja Effects of Dairy Proteins and Calcium on Diet-induced Obesity in Mice tarkastettiin 31.10.2008.Vastaväittäjänä toimi prof. Han-nu Mykkänen ja kustoksena prof. Riitta Korpela.

Prov. Anne Tammimäen väi-töskirja Roles of Forced Nicotine Exposure and Comt Eene Disrup-tion in the Development of Ad-diction-Related Behavioural and Neurochemical Changes in Mi-ce tarkastettiin 31.10.2008. Vas-taväittäjänä toimi prof. Markku Koulu ja kustoksena prof. Pekka T. Männistö.

Jyväskylän yliopisto FM Patrik Michelinin väitöskir-ja Production, Purification and Evaluation of Insect Cell-Expres-sed Proteins with Diagnostic Po-tential tarkastettiin 17.10.2008. Vastaväittäjänä toimi tri Kenneth Lundstrom (PanTherapeutics, Sveitsi) ja kustoksena prof. Chris-tian Oker-Blom.

FM Arto Valkosen väitöskir-ja Structural Characteristics and Properties of Substituted Chola-noates and N-substituted Chola-namides tarkastettiin 18.10.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Kris-tiina Wähälä ja kustoksena prof. Erkki Kolehmainen.

Kuopion yliopistoSanna Oikarin väitöskirja Eva-luation of Phenotypic Changes of Acyl-CoA Binding protein / Dia-zepam Binding Inhibitor Ove-rexpression in Transgenic Mice and Rats tarkastettiin 3.10.2008.Vastaväittäjänä toimi prof. Wolf-gang Langhans (Eidgenössische Technische Hochschule Zürich, Sveitsi) ja kustoksena prof.Karl-Heinz Herzig.

FM Pasi Soinisen väitöskirja Quantitative 1H NMR Spectros-copy – Chemical and Biologi-cal Applications tarkastettiin 10.10.2008.Vastaväittäjänä toimi prof. Ilkka Kilpeläinen ja kustok-sena prof. Reino Laatikainen.

M.Sc. Delia Pinton väitöskir-ja Ozonolysis of Constitutively-emitted and Herbivory-induced Voliatile Organic Compounds (VOCs) from Plants: Consequen-ces in Multitrophic Interactions tarkastettiin 24.10.2008.Vastaväit-täjänä toimi prof. Marcel Dicke (Wageningenin yliopisto, Hollan-ti) ja kustoksena prof. Jarmo Ho-lopainen.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Pirjo Heikkilän väitöskirja Nanostructured Fibre Composi-tes and Materials for Air Filtra-tion tarkastettiin 3.10.2008. Vas-taväittäjänä toimi prof. Marianne Nyström ja kustoksena prof. Ali Harlin.

Turun yliopistoFM Jenni Bernoullin väitöskirja An Experimental Model of Pros-tatic Inflammation for Drug Dis-covery tarkastettiin 3.10.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Teu-vo Tammela ja kustoksena prof. emer. Risto Santti.

M.Sc. Xiang-Guo Lin väitös-kirja Chemoenzymatic Enantio-selective Synthesis of Beta-amino Acid Derivatives Using Lipases tarkastettiin 3.10.2008. Vastaväit-täjänä toimi prof. Per Berglund (Royal Institute of Technology, Ruotsi) ja kustoksena prof. Liisa T. Kanerva.

LL Jan Kissin väitöskirja The role of Endothelial Enzymes NOS, VAP-1 and CD73 in Acute Lung Injury tarkastettiin 17.10.2008. Vastaväittäjänä toimi dos. Caj ja kustoksena prof. Sirpa Jalkanen.

HLL Tiina Rannen väitöskirja Thermoplastic Bioactive Compo-site – With Special Reference to Dissolution Behaviour and Tissue Response tarkastettiin 31.10.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Riitta Suuronen ja kustoksena prof. Ti-mo Närhi.

Åbo AkademiTkL Eija Bergelinin väitöskirja Wood Resin Components in Birch Kraft Pulping and Bleaching tar-kastettiin 10.10.2008. Vastaväit-täjänä toimii prof. Armando Sil-vestre (University of Aveiro, Por-tugali) ja kustoksena prof. Bjarne Holmbom.


in memoriam

Filosofian maisteri Pekka Kippo kuoli yllättäen lyhyen sairau-den jälkeen Tampereella 8.9.2008. Hän oli syntynyt Kokkolassa 15.6.1946.

Pekka Kippo pääsi ylioppilaaksi Porin Lyseosta 1967 ja val-mistui Åbo Akademista pääaineenaan orgaaninen kemia 1978. Toimittuaan vähän aikaa Porissa matemaattisten aineiden opet-tajana hän siirtyi vuonna 1980 tuotepäälliköksi Oy Tamro Ab:n palvelukseen. Siitä alkoi Pekan menestyksekäs ura kaupan ke-mistinä ja yrittäjänä.

Tamrosta Kippo jatkoi tuotepäälliköksi Merck Oy:n laborato-rio-osastoon 1987 ja sitten Pineco Trading Oy:hyn 1993. Vuon-na 1995 hän perusti Tampereelle oman yrityksensä Krotek Oy:n ja toimi sen toimitusjohtajana kuolemaansa asti.

Pekka Kippo oli aina iloinen, avulias ja hyväntuulinen. Hän tuli erinomaisesti toimeen niin asiakkaittensa kuin työtoverei-densa ja ystäviensä kanssa. Hänet tunnettiin laajalti kemistien keskuudessa, ja hänen ammattitaitoonsa kemian laitteiden ja erikoiskemikaalien myyjänä luotettiin.

Pekalla riitti kiinnostusta ja aikaa myös yhdistystoimintaan ja kemistien edunvalvontaan. Hän oli jäsenenä Kemistiliiton hal-lituksessa ja liittovaltuustossa ja toimi Kaupan Kemistien pu-heenjohtajana. Tampereella hän oli monet vuodet Pirkanmaan

Filosofian maisteri Pekka Kippo

Arvostettu kaupan kemistiKemistiseuran hallituksessa ja tarjosi auliisti yrityksensä tilat seuran hallituksen kokouspaikaksi.

Oopperaa ja sipuleita

Pekka Kippo erikoistui etenkin kromatografian laitteisiin ja tarvikkeisiin. Kielitaitonsa ansiosta hän pystyi sujuvasti kom-munikoimaan ulkomaisten päämiesten kanssa ja toimittamaan nopeasti vaikeastikin saatavia erikoistuotteita. Hän piti hyvää huolta asiakkaistaan etenkin silloin, kun laiteasennuksissa tai toimituksissa esiintyi ongelmia.

Vapaa-aikanaan Pekka rentoutui nauttimalla oopperamusii-kista tai kuuntelemalla ja katselemalla luontoa Luvian mökil-lään. Ruohonleikkuu oli Pekalle sydämen asia; pihamaan piti olla siisti.

Perunannosto sujui sen kummemmin asiaa pohtimatta, mutta sipulit hieman mietityttivät.

”Tätä en kylä maar ymmärrä, maahan pannaan yksi sipuli ja sitten nostetaan yksi sipuli”, Pekka hauskuutti ystäviään.

Kaikkein rakkain Pekalle ehkä kuitenkin oli oma yritys. Hän ei aina malttanut edes viettää kunnon kesälomaa mökillään, vaan Rantatien toimistoon piti poiketa joka päivä pitämään yh-teyttä asiakkaisiin. Työtä jatkaa nyt uutena yrittäjänä yksi Pekan yhteistyökumppaneista.

Pekka Kippo oli esimerkillinen kemian alan pienyrittäjä, joka pyyteettömästi auttoi, tuki ja kannusti kemistejä näiden työssä. Pekan äkillinen poismeno oli järkyttävä yllätys. Laaja ystävien, työtovereiden ja tuttavien joukko jää kaipaamaan sydämellistä ihmistä.

Erkki Kantolahti ja Marketta VäisänenKirjoittajat ovat Pekka Kipon pitkäaikaisia ystäviä.

In vitro -solukokeet sopivat käy-tettäviksi tekstiilien tuoteturval-lisuuden arvioinnissa, osoittaa Kaisa Klemolan väitöstutki-mus. Kokeiden käytöllä on myös mahdollista edistää tekstiilitok-sikologista tutkimusta alan ym-päristön- ja työsuojelussa.

Solutestit ovat erinomaisia tutkittaessa materiaaleja, joiden koostumusta ei tunneta. Herk-kinä analyyseinä solukokeet antavat arvokasta tietoa, mutta täydellistä varmuutta tekstiilin turvallisuudesta ne eivät takaa. Esimerkiksi allergiaan liittyviä

Solukokeet kertovattekstiilien turvallisuudesta

testejä niillä ei voi korvata.Klemola sovelsi solukokeita

tekstiilivärien ja värjättyjen kan-kaiden tutkimiseen. Lisäksi hän tutki muutamien markkinoilla olevien tuotteiden kankaita.

Tutkitut reaktiivivärit todettiin toksisiksi, mutta niillä värjätyt kankaat eivät olleet haitallisia. Tuotteiden tekstiileistä valkais-tu, värjäämätön puuvillakangas oli hyvin toksinen. Ongelmana oli luultavasti kankaan optinen kirkaste. Jotkut reaktiivivärein värjätyt kankaat olivat myrkyl-lisiä, jolloin syynä ilmeisesti oli

viimeistysaine. Toisaalta muuta-mat erittäin voimakkaasti kemi-allisesti käsitellyt kankaat osoit-tautuivat haitattomiksi.

Filosofian maisteri Kaisa Klemolan biokemian väitöskir-ja, suomenkieliseltä nimeltään Tekstiilien toksisuus; reaktii-viväreistä ja värjätyistä kan-kaista aiheutuva sytotoksisuus ja siittiöiden heikko liikkuvuus tarkastettiin Kuopion yliopis-tossa 17.10.2008. Vastaväittäjä-nä toimi dosentti Eero Priha ja kustoksena professori Atte von Wright.Kaisa Klemola


Biotechnica-messutvetivät väkeäSaksan Hannoverissa loka-kuun alussa järjestetyt Bio-technica-messut olivat me-nestys. Messuihin tutustui noin 11 000 vierailijaa 39 eri maasta. Saksan ulkopuo-lelta messukävijöistä tuli 23 prosenttia.

Näytteilleasettajia oli yh-teensä 28 maasta 535, ainoa-na suomalaisosallistujana tällä kertaa MediCel.

Tapahtumaan sisältyi näyttelyn lisäksi korkeata-soinen konferenssi- ja part-nerointiohjelma, joka sai runsaasti kiitosta.

Suosion myötä messuista tulee vuosittainen tapahtu-ma. Seuraava Biotechnica on vuorossa 6.–8. lokakuu-ta 2009, tapahtumapaikkana jälleen Hannover.

Lisätietoja messuista löy-tyy osoitteesta www.bio-technica.de.

Kemia-lehden pakinoitsija Kee-mikko alias salanimikirjailija Rainer Granit on joutunut an-karan ryöpytyksen kohteeksi jä-tettyään Uudenmaan työsuoje-lupiirille tutkintapyynnön Big Brother -talon asukkien työs-kentelyolosuhteista.

”Valitin asiasta salanimellä juuri siksi, että pelkäsin BB-fa-nien vastatoimia”, Granit sanoo. ”Ja kyllä sieltä on tullutkin lunta tupaan.”

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT

Muovi Plastics Lahti 12.–14.11.2008www.lahdenmessut.fiFinnmateriaJyväskylä 13.–14.11.2008www.jklpaviljonki.fi/finnmateria2008Farmasian päivätHelsinki 14.–16.11.2008www.farmasianoppimiskeskus.fiNäytteenotto vesi- ja vesistötutki-muksissaHelsinki 17.–19.11.2008www.ael.fiKemianteollisuuden GHS-CLP-teemapäiväHelsinki 3.12.2008www.chemind.fi/tapahtumakalenteriNordic LIMS ConferenceHanasaari, Espoo 3.–4.2.2009www.softwarepoint.comNäytteenottajien kokoontumisajot Helsinki 12.2.2009www.ael.fiESCMIDHelsinki 16.–19.5.2009www.akm.ch/eccmid2009/

tuleVia tapahtumia

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan kongressi- ja messutapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: [email protected].

ChemBio 09Helsinki Chemicals ForumHelsinki 27.–29.5.2009www.finnexpo.fiYhdyskuntatekniikka 2009Tampere 27.–29.5.2009www.yhdyskuntatekniikka.fiNBC 2009Jyväskylä 8.–11.6.2009www.nbcsec.fi/nbc/index1.htmInternational Conferenceof Quantum ChemistryHelsinki 22.–27.6.2009www.helsinki.fi/kemia/icqc30th International Symposium on Free RadicalsSavonlinna 25.–30.7.2009www.helsinki.fi/kemia/FRS2009Nanotechnology – Occupationaland Environmental HealthHelsinki 26.–29.8.2009www.ttl.fi/nanoeh2009Alihankinta 2009Tampere 8.–10.9.2009www.alihankinta.fiFarmasian päivätHelsinki 20.–22.11.2009www.farmasianoppimiskeskus.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT

PACK&MOVEBasel, Sveitsi 18.–21.11.2008www.packmove.chISMOM 2008Pucon, Chile 26.–30.11.2008www.ismom2008ufro.clCIAA Congress 2008Bryssel, Belgia 27.–28.11.2008www.ciaacongress2008.euPlastics & Rubber IndonesiaJakarta, Indonesia 3.–6.12.2008www.pamerindo.comIPB 2008Shangai, Kiina 9.–11.12.2008www.ipbexpo.comInterplastica 2009Moskova, Venäjä 27.–30.1.2009www.interplastica.ruAgricultural FilmBarcelona, Espanja 24.–26.2.2009www.amiplastics.com13th Wasser BerlinBerliini, Saksa 30.3.–3.4.2009www.wasser-berlin.deAchema 2009Frankfurt, Saksa 11.–15.5.2009www.achema.deChemical Reactions in FoodPraha, Tšekki 13.–15.5.2009www.carolina.cz/crfvi

12th International Conference on Chemistry and the EnvironmentTukholma, Ruotsi 14.–17.6.2009www.chemsoc.se/sidor/KK/icce2009NPE 2009Chicago, USA 22.–26.6.2009www.npe.orgLOPE-C Large-area, Organic & Printed Electronics Convention Frankfurt, Saksa 23.–25.6.2009www.lope-c.comIupac 45th General AssemblyGlasgow, Britannia 1.–9.8.2009www.iupac.org3rd European Conference on Chemistry in Life SciencesFrankfurt, Saksa 3.–5.9.2009www.gdch.de/3ecclscEuroanalysis 2009Innsbruck, Itävalta 6.–10.9.2009www.euroanalysis2009.atECME 2009Kööpenhamina, Tanska 9.–12.9.2009http://ecme09.ku.dk/Pack Print InternationalBangkok, Thaimaa 23.–26.9.2009www.pack-print.deBiotechnicaHannover, Saksa 6.–8.10.2009www.biotechnica.de

Granitin mukaan tv-ohjelman esiintyjät ovat tuotantoyhtiöön työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa. Heillä pitää siis olla oikeus muun muassa lepo-taukoihin ja vapaa-aikaan. Laki myös kieltää videoinnin suih-kussa, saunassa ja wc:ssä.

BB-talossa tapahtunut kor-vannaulausoperaatio oli viimei-nen pisara, joka katkaisi kirjaili-jan selän ja sai tämän ryhtymään ajamaan asiaa.

Rainer Granitja myrsky vesilasissa

Rainer Granit haluaa muistut-taa, että myös esimerkiksi jää-kiekko- ja jalkapalloseurat ovat työnantajia, jotka nekin hoitavat työnantajavelvoitteensa. Urhei-lijoilla on tosin lyhyen uran ja vammautumisriskin takia eri-koisjärjestely verotuksessa ja sosiaaliturvassa.

”Tv-viihteelle laki ei suo mi-tään erityisasemaa”, Granit pai-nottaa.

ETSITKÖ OSAAJAA?Kemia-lehden uutiskirje• Tehokas kanava rekrytointiin• Tavoittaa yli 2500 alan ammattilaista• Katso ja tilaa: www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja:Myyntipäällikkö Arja Sipilä Päätoimittaja Leena Laitinenpuh. 040 827 9778 puh. 040 577 [email protected] [email protected]


Seuroissa tapahtuu

seurasiVut

Seurasivut kertovat Suomen Kemian Seuran jäsenseurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Suomen Massaspektrometrian SeuranSyyskokous ja iltaseminaari14.11.2008 klo 14.30Lisätietoja ja ilmoittautuminen (mainitse erikoisruokavalio): [email protected] tai puh. 050 563 3988.

Kemiallisteknillisen Yhdistyksen Vaalikokous ja ekskursio19.11.2008 Eduskuntataloklo 16.15 opastettu kierros talossaklo 18.00 vaalikokousLisätietoa ja ilmoittautuminen: [email protected].

Suomalaisten Kemistien SeuranJoulukuun pikkujoulukokous3.12.2008 klo 17.30–22Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, HelsinkiLisätietoja ja ilmoittautuminen 1.12.2008 mennessä: [email protected], puh. 010 425 6302.

Suomalaisten Kemistien SeuranHelmikuun kokous ja vierailu4.2.2009 klo 16Nanotalo, Puumiehenkuja 2, Otaniemi, EspooLisätietoja ja ilmoittautuminen 2.2.2009 mennessä: [email protected], puh. 010 425 6302.

Suomen Kemian Seuran sekä Kromatografiajaoston ja Suomen Massaspektrometrian Seuran TäydennyskoulutuskurssiLC-MS teoriassa ja käytännössä19.–20.3.2009 SATO-talo, HelsinkiLisätietoja ja ilmoittautuminen: www.kemianseura.fi.

Suomalaisten Kemistien Seuran90-vuotisjuhlakokous24.4.2009Helsingin yliopisto, Unioninkadun juhlahuoneistoLisätietoja vuoden 2009 alussa.

Kemian Päivät27.–29.5.2009 Helsingin Messukeskus.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä8/08 17. marraskuuta 16. joulukuuta1/09 12. tammikuuta 11. helmikuuta2/09 22. helmikuuta 25. maaliskuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Suomen Kemian Seuran osoitteeseen [email protected].

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Kemia-Kemi-lehden osoitteeseen [email protected].

Keski-Suomen Kemistiseura on saanut historiikin. Julkis-tustilaisuudessa 9.6.2008 seu-ran puheenjohtaja Mari Rautio luovutti juhlallisin menoin pai-noksen ensimmäisen kappaleen kirjan koonneelle perustajajäse-nelle ja kunniajäsenelle, emeri-tuslehtori Ilkka Pitkäselle.

Seuran 40-vuotisjuhlien suun-nittelu oli kiihkeimmillään ke-väällä 2007, kun seuran varapu-heenjohtajana tuolloin toiminut Helena Palm pyysi Pitkästä kir-joittamaan Kemia-lehteen jutun seuran taipaleesta.

Pitkäsen artikkeli, joka ku-vasi sekä seuran historiaa et-tä marraskuussa 2007 vietettyä 40-vuotisjuhlaa, ilmestyikin tä-män vuoden ensimmäisessä nu-merossa.

Kirjoitusta varten Pitkänen kertoo halunneensa tarkistaa seuran arkistoista joitakin asi-oita ja löytäneensä kaikenlaista kiintoisaa. Arkistojen selaami-nen vei miehen mennessään, ja niiden tutkimiseen ja muistiin-panojen tekemiseen meni pari kuukautta. Tekstiä havainnol-listamaan Pitkänen lisäsi valo-kuvia.

Tervetuloa Kemia-lehdenlukijaraatiin:

www.kemia-lehti.fi

Keski-Suomen Kemistiseu-ran täyttäessä 35 vuotta vuonna 2002 Jyväskylän yliopiston ke-mian laitoksessa oli järjestetty valokuvanäyttely, jonka kuvat koottiin cd:ksi. Osa kuvista on peräisin tältä cd:ltä, osa Pitkä-sen itsensä ja osa aktiivisten ke-mistiseuralaisten ottamia. Valo-kuva-arkistojen perkaamiseen ja sopivien kuvien valitsemi-seen kului toiset kaksi kuukaut-ta. Työn valmistuttua Pitkänen luovutti muistiinpanonsa seuran johtokunnan käyttöön. Pitkäsen luvalla johtokunta päätti painat-taa tekstistä historiikin.

Keski-Suomen Kemistiseu-ra 40 vuotta 1967–2007 -kir-jaa saa 10 euron kappalehintaan Hannu Pakkaselta, [email protected], Kemian laitos, Sovelta-van kemian osasto (SK516), PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. Postitse toimitettaessa summaan lisätään postituskulut.

Elina SievänenKirjoittaja on Keski-Suomen

Kemistiseuran johtokunnan jäsen ja tiedotusvastaava.

[email protected]

Keski-Suomen Kemistiseuran puheenjohtaja Mari Rautio luovuttaa historiikin sen kokoajal-le, seuran kunniajäsenelle Ilkka Pitkäselle.

Keski-Suomen kemisteille historiikki

Juss

i-Pek

ka A

ittol

a


Palsta esittelee luonnontieteiden kotikokeita ja arjen yllättäviä havaintoja.

Lähetä palstanpitäjälle oma vinkkisi, ohjeesi tai tarinasi:

[email protected].

Kokeile pois!

Lääkärit tekevät varjoainekuvauksia sairaaloissa, mutta toimen-pidettä voit kokeilla kotonakin. Kokeen kohteeksi ei kuitenkaan käy ihminen, vaan sopiva kasvi.

Tarvitset siis ensinnäkin kukkia, mieluiten valkoisia, sillä ku-vaus onnistuu parhaiten kasveilla, joiden terälehdet ovat valkoi-set. Hanki lisäksi tummaa elintarvikeväriä, mielellään punaista tai sinistä. Niiden sijasta sopii myös muste. Koeastiana toimii lasi-

maljakko.Liota haaleaan veteen

elintarvikeväriä tai mustetta ja kaada

neste maljak-koon. Aseta

sen jälkeen myös kukat maljak-koon ja si-joita vaasi valoisaan ja läm-pimään paikkaan.

Lopusta

Hevoskastanjan pähkinöiden kuorista syntyy oivallista saippuaa.Kastanjapuun tai -pensaan voit löytää Etelä-Suomesta, jossa

menestyy hyvin balkaninhevoskastanja. Myös punertavakukkais-ta punahevoskastanjaa tavataan lounaisrannikolla. Aivan eteläi-simmässä Suomessa voit törmätä keltahevoskastanjaankin.

Jos et asu kastanja-alueella, voit ostaa saippuan raaka-aineen vaikkapa internetistä. Kastanjoita myydään myös joissakin kau-poissa luonnonmukaisena pesuainevaihtoehtona eli pesupähki-nöinä.

Saippuaresepti kuuluu seuraavasti:Kastanjan ruskea ulkokuori irrotetaan ja paloitellaan pienek-

si silpuksi. Palaset siirretään paistinpannulle, jonne lisätään pari desilitraa vettä. Seosta keitetään muutama minuutti. Valmiin kei-toksen annetaan jäähtyä.

Jäähtynyt kastanjankuoriseos kaadetaan sopivaan astiaan siivi-län läpi, jotta kiinteä aines saadaan eroteltua pois. Jäljelle jäänyt nestemäinen tuote valutetaan korkilliseen muovipulloon.

Sen jälkeen pulloa ravistellaan kunnolla. Käsittelyn tuloksena muodostuu vaahtomaista kastanjasaippuaa. Kokeile pestä omate-koisella saippuallasi vaikkapa muutama pari likaisia sukkia. Toi-mii varmasti!

Kukkien varjoainekuvaus

Kastanjasaippuan salaisuus piilee kuoren sisältämässä luon-nonaineessa saponiinissä. Saponiini on molekyyli, jolla on hyd-rofiilisiä eli vettä puoleensa vetäviä ominaisuuksia. Lisäksi sillä on hydrofobisia eli vettä hylkiviä mutta likaa puoleensa vetäviä ominaisuuksia.

Saponiini muodostaa liuoksen sekä orgaanisen aineksen eli li-an että veden kanssa. Siksi se huuhtelee pois sukkienkin lian.

Scan

stoc

kpho

to

huolehtii transpiraatio-ilmiö. Transpiraatio merkitsee haihdun-nan osaa, jossa vesi kulkee kasvin läpi. Prosessi on osa kasvin elintoimintoja.

Wikipedia tarkentaa, että vesi siirtyy kasvin juuriin pääasias-sa osmoosin vaikutuksesta. Sitten se nousee kapillaari-ilmiön ja vesimolekyylien sähköisten vuorovaikutusten avulla kasvin vartta pitkin lehtiin. Lehdistä vesi haihtuu lopulta ilmarakojen kautta pois.

Kasvit tarvitsevat vettä fotosynteesin ylläpitämiseen ja kemial-listen aineiden kuljetukseen. Jatkuva vesimolekyyliketju juurista lehtiin ja nestejännityksen aiheuttama paine pitävät ruohovartiset kasvit pystyssä.

Transpiraatio toimii samanlaisena kasvin jäähdytysmekanismi-na kuin eläimillä hikoilu. Ilmarakojensa avulla kasvi voi säädellä vedenkulutustaan.

Lämpöisessä ja aurinkoisessa paikassa transpiraatio on nope-aa. Jo muutaman tunnin kuluttua näet maljakkoon panemiesi kukkien valkeissa terälehdissä tummia väriainemuodostumia. Mielikuvitukselliset kuviot havainnollistavat hyvin tehokkaasti, miten kasvi kuljettaa nestettä sisällään.

Jos katkaiset kukan varren, voit yrittää paikantaa varren sisällä nestettä ylöspäin kuljettavan johtosolukon eli ksyleemin.

Lähde: Mick O’Hare. How To Fossilise Your Hamster, Profile Books 2007.

Saippuaa hevoskastanjoista

Documents

7/2008 Kemi · 2019-10-18 · 7/2008 TOHTORI STOP ARVOITUS TUULI-VOIMAA MUOVIT Langerin resepti toimii terrori-iskuille avautuu analytiikalla nanotekniikalla nousukiidossa. PUB: Kemia-Kemi