15.1.2015 Helmi Korhonen Nuorten Palvelu ry

Mitäs nyt tehdään? Kun nuoret vaan pelaa

Miksi puhutaan pelaamisesta?

98,5 % 10–75-vuotiaista suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä (Pelaajabarometri 2013). Nuorille

pelaaminen on ajan kuluttamista, yhteisöllisyyttä, roolien kokeilua ja harrastus siinä missä mikä

tahansa muukin. Pelaamisella on niin positiivisia kuin negatiivisiakin vaikutuksia. Pelaamiseen

käytetty aika korreloi usein harrastuneisuuden tason kanssa, digitaalinen urheilu on kasvava

ammattikunta. Suurin riski peleissä liittyy niiden sisältöihin, haitallinen materiaali ja yksinäisyys

pelatessa lisäävät negatiivisia vaikutuksia.

Pikatietoa

- Mobiilipelaaminen kasvava trendi viime vuosina, lisännyt satunnaista pelaamista (esim.

Facebookin ja älypuhelimen pelit)

- Monet nuoret pelaavat heidän ikäisiltään kiellettyjä pelejä (mm. GTA V, CoD K18)

- Pelaamiseen käytetty aika ei kerro suoraan pelaamisen haitoista – pelin sisältö ja niiden

kokemusten käsitteleminen ovat suuremmassa roolissa

- Digitaalinen pelaaminen lisää mm. tunteiden säätelyä, englannin kielen taitoa, silmä-

käsikoordinaatiota ja luo yhteisöjä

- Suurin riski pelaamisessa liittyy yksinäisyyteen – yksinäinen nuori on suuremmassa riskissä

uppoutua pelaamisen maailmaan

Kolme kovaa pelaamisesta

- Ole kiinnostunut pelaamisesta harrastuksena

- Luokaa yhteisiä pelisääntöjä (pelitön perjantai, aikarajat pelin mukaan)

- Ole läsnä, tarjoa vaihtoehtoja ja ohjaa esimerkilläsi

Lisää tietoa:

Ikärajat.fi – tietoa elokuvien, tv-ohjelmien ja digitaalisten pelien ikärajoista ja sisältösymboleista

Pelituki.fi – nuorten pelaamiseen li ittyvä tiedon tuottaminen, tukea pelihaittojen tunnistamiseen ja ehkäisyyn

Peluuri.fi – pelaamiseen li ittyvää tietoa pelaajalle ja hänen läheisilleen (mm. testejä)

Etsivanettityo.fi – nuoril le suunnattu verkkopalvelu, joka tukee nuorta ja auttaa ongelmissa