agai Muittalla s F e b r u a r 1908.

boatŧa guovte gærde juokke m anost, la s ja 15ad bæive, ja m aksa ovta- 60 øra jakkebælesŧ. Blađđe m atta dinggujuvvut juokke poas-

tarappe bokte. D ieđetusak m aksek 5 øra rana.). 3.

»Sagai M uittalæ gje kruvna ja 20 øra 5ad jakkoåat.

Barbina-loddek.(Lasse oudeb numm ari.)

Manne son barbmaloddek æi oro dabe dalvvegge? Manne son dak vag- jolek hæitekætta nu gukka go ellek? Dam jæraldakki i læs nu alkke vaste- det. Mutto dam mi sattep goit cælk- ket, atte barbmalođdak æi gavnasi da- be dalvveg borramuâa. Si nelgosegje, jos si galgasegje læt dabe davven bag- jel dalve.

Barbmaloddi borramus læ eri- noamacet insevtak: cuoikak ja mađok. Dak læk dabe vallje gæseaige; mutto go dalvve boatta, de javkkek insevtak. Damditi sirddek barbmalodflek Afrikai ja æra liegga ædnamidi, gost si orruk dalvveg. Dobbe læ sist vallje borra- mus. Mutto go giđđa boatta, de §ad- da sigjidi dobbe ila bakas, ja si aiba- sesgottek- fast sin saddam ædnam marji]ai.

Mutto i dat vastadus læk galle. Manga barbmalodde guđđek min æd- natna arrad cakcag, vaiko sist læ bor- ramus oaggot, nu ollo go sittek. Jos mi valddep ovta barbmalodde biebmo- lođden, de dat halideggoatta ja rak buooca, go dat aigge boatta, goas si dabe lavvijek erit sirddet. Jos mi cuoppap đast soagjadolgid, nuft atte dat i sate girddet, de dat vuolgga va3e maddas guvllui

Mi arvvedep dast, atte i dat læk duâšc dam diti, go borramuä vaillo, atte si sirddek dabe erit, motto sist læ juo riegadæmes vagjolam-aibas.

Gukke læ barbmaloddi matke. Manga sajest feHtijek si diettalas vuoi- pastet, ja maidai mærai bagjel fertti- jek si girddet. Barbmaloddin læk guk- kes, secalas soajak, nuft atte si læk gievrak girđdet. Mutto mangas læk

imastallam, moft dak smaveb locUlek galggek nagadet girdclet rasta Gas- kamæra (mæra gaskal Europa ja Af- rika) Ægypteni. Muttom jotteolmai muittal, atte son Ægyptenest, gosa barbmaloddek botte, oini, atte stuoreb loddek gudde daid s mavebuid cielge- sek alde, go botte girde rasta Gaska- mæra. Vækkalagak dat vel jeca læk.

Manga lodcle cliettalas hævvanek m aŧke alde ovta claihe nubbe lakai. Sevdnjis ijaid gircldek ollo lodđek fy- ratoarnai vuostai ja norddek jecasek jarnas. Dat læ fyra cuovgga, mi valcl- da sin calmid. Muttomak hævvanek garradalkest, ja Madda-Europast bivd- dek olbmuk daid loddid dolgi diti.

Mutto, đon lokke, ale goit don muosetutte daid smava loddid, mak juokke gicta bottek du baikkai! Ale rafhetutte daid, mutto oapa baica dai- na læt vissalen, corggaden ja havska- jen, ja jos donge nuftgo barbmalod- dek jottacak olgus dam vides mailb- mai, de ale vajaldatte donge du rnan navuođa sidad!

Madda-Afrika gollegruvainlæ mannain jage fidnijuvvum golle 150 tniljon kruvna ouddi, go barggo- balkka ja buok olgusgolatusak erit mannek. Gal dobbe juo læ gavdnum obba valljet golle.

Ođđa ruđak.20 duhat ođđa 5-ørasagak læk raka- duvvum ja farga jottoi bottek. Maidai ođđa 2 kruvnasaâ gappalagak læk ra- kaduvvum.

Porsangostlæ Peder Sætrum valljijuvvum ordfø- raren ja Sivert Andersen viceordføra- ren.

Kvalsundastlæ Martin Nilsen fast valljijuvvum ordføraren ja gavppeolmai Karl Buck viceorđføraren.

Samek ja boecuk dærvan ouđđan ollim .

Damppa »Alice,« mi dast cakcag 14. decetnber Bossegoppest jottai New- Foundlandi, lce 3ad januar ollim dok- ko. Dampast legje 4 Same bærras ja 300 boccu. Damppa læ adnam buor- re dalke matke alde, ja sikke olbmuk ja boccuk læk dærvan dokko ollim.

Bivvelas olmai.Kristianiast orro okta olmai, gutte ma- i]emus cieca dalvest i læk bigjam smak- koge ommani, ja gutte dal i sat liko- ge lieggasi. Son læ buoremus lanjast go læ riekta coaskes, muittal muttom Kristiania blađđe.

Meteorgæđge goddi ovta olbma.Muttom engelas olmai goddatalai Ame- rikast imaslas lakai. Okta meteorgæđ- geges gaccai dam vieso sisa, gost son læi, ja cakketi vieso ja sorbmi olbma. Gæđgge mauai 6 metar ædnam

iMuite dal đinggot »S. Muittalcegje?«

Ođđa laka.Laka arvvalus luovos manai vuoig- gadvuođai birra garvvijuvvu dal ju- stitsdepartementast. Dat laka arvvalus šadda dal farga valddujuvvut arvva- laddam vuollai stuoradiggest.

Stuoradiggeolbmast, Sabast,læ dam jage akka ja manak mielđe. Dibma oroi su akka manaiguim sidast Unjargast.

Amerika billæ tta halbbo.9ad januar rajest læ Amerika billetta halbbom, 13 kruvna halbeb go ouddal.

Bræyya Selyikast.Ouddal juovlaid callim mon moad-

de sane dam blađđai ja muittalim, at- te dabe læi hæjos bivddo. Mutte đast mai]i]elist bođi buorre guolle, ja đat læ ain dalge maidai. Oaggo goccodet buorre bivddon, go olbmuk goddasek gosi duhat kilo ragjai sætast. Vierro bivddo-vadnasak æi ollim deika ouđ- dalgo januar algost. Orro-sukkek leg- je juo dam ragjai buoremusak fidnim ucca oasaca. Dam jage læk deika boattam moadde sukkevadnasa Ivggost maidai, mak æi iæmas dabe goassege.

Ja, vare hal tiistasi dat guolle, atte dam dalve olbmuk dagasegje buorre bivdo, atte æi darbasifce gattat sin maŧkesek. Olbmuk læk balttom daid mai]emus dalvid jottemest dalv- vebivddoi; dastgo dat læ alo læmas liægjo. Stuora buorre læ læmas đam daLve fiskaridi, go jeca ogguk vieggat salledid Jiekkarvuonast, mak saddek halbes sækten. Dusse kr. 1,50 kas- sast, dam sagjai go sæktedampak Jav- vijek valddet kr. õ,00 kassast.

Guollehadde læ dabe 10, øra ki- lost, ja vuoivashadde 10 øra litarest.

Januar manost 1908 *' L. - f A

Sokkarduollo.Rađđetus aiggo ouddanbuktet dam arvvalusa, atte duoilo sokkarest ucce- duvvu õ øra kilo ala 1909 rajest.

Samlaga sfcemmim 1907.1907 steminijuvvujegje samlagak e-

rit lieittujuvvut cuovvovas ,5 gavpu- gin, namalassi: Hammerfestast, Mosjø-.

■ enest, Tvedestrandast, Hønefossest, i Mossest ja Fredrikstadast.

Sandagak sadde stemmim bokte bissot Caccesullost, Tromsast, Moldest, Egersundast, Arendalast ja Larvikast.

Unjargastlæ oapatægje A. Hoem fast valljijuv- vum Unjarga, ordføraren ja Sal>a vi- ‘

. peordføraren.

G arasjogastlæ pappa Nisseu valijijuvvum ordfø- ren, ja Josef Isaksen viceordføraren.

Baci aicakætta jecaš.Ođđabæive-ruota læi okta bardne Ivg- gost rriev»saki,d vagataddamen. Go son

j rnanai ovta juova bajas,, ani son bisso . soabben'. Fakkistaga njalgeti sop ja

bisso ba'vketi ja dæivai su gaibe vuol- lai. Son dolvvujuvvui Tromsa buoc-

cevissoi, mutto jami dast maijijelest. Fastain muitotus atte læt varrogas bissoin.

Lækgo don vnoittam?2be januar gacce Suovvovas vuoitok

præmieobligasona lotteriast daid num- mari ala:■ierie nr. 4335 iblig. nr. 39 vuoitto OOOO

77 6736 — — 38 77 1000077 4684 — --- 72 77 10007 7 3397 — --- 7 7) 50077 5595 — --- 8 77 50077 4643 — --- 20 77 ~ .5007 7~ 6054 — --- - 97 77 — 50077 1453 — --- 12 7 7 5007 7 6084 — --- 32 77 5007 7 576 — --- 43 7/ 5007 7 2262 — --- 48 71 5007 7 2998 — -- 5 11 500

~ 17 5016 — -- ' 57 "11 10071 3959 — --- 94 17 1007 7 ~ 1307 — --- 85 T 7 1007 7 5040 — --- 12 17 10077 4494 —- --- 23 17 1007 7 945 — -- - 12 7 1_ 1007 7 5310 — -- 54 7 7 100

4148 — --- 96 • 77 10071 710 — --- 59 ~ 77 100

2198 — --- 43 71 100_ 77*̂ 902 — --- 10 _ __7 7- 100T.7 241 — — ,58 ~ 17 1007 7* 7173 — --- 62 ~77 100

-77 - 961 — --- 95 l' 10077 6306 7-- --- 57 77 1007 7 4123 --- --- 44 ‘ 77 100

6080 ,--- --- 60 7 1 100' 71 , 24 --- -- - 96 -------- 100

17 2839 --- --- 18 ~7 7 1007 1 2950 --- — 48 71 ~ 10071 * 2368 --- --- 92 — ,,— 1007 7 3635 --- --- 58 1 7 10071 2386 --- --- 16 1 7 100- ? ■ - 8415 --- -- 72 77 1007 1 2519 --- --- 83 71 10077 61 --- --- 46 ~5 7 ~ 100

— 77 306 --- --- 54 1 7 1007 7 2865 --- --- 37 11 100»7 r 4581 --- — 97 1 7 100

r 7 7 6311 T- --- 57 17 100č uovvovas ser lak sadcle gessuju

vut sisa lonestuvvut: 6536, 5612, 2946, 3817, 122, 229, 3377, 3058, 1606.

Sameæđmim ämtmanue Urbyelæ læmas Petersborgast ja læ dal fast boattäm ruökt'Öt. Son læi arvvaladda- men Ruosarika rađđetusain muttom gorge birra Madda-Varjagest. Dat gorg- ge læ raje alde. I dat likkostuvvairi

amtmannai oaggot garvesen manga la- gas Sietadusa dam gorgebirra.

Boccuk borre luokkasuinid.Vargai gađdesuokkanost Davve-Varja- gest læk dam dalve læmas ollo boc- cuk, mak læk billedam orroid luokka- suinid, maid orrok dal galgge vuojetet sidi. »Finmarken« arvval, atte arnt- manne galgasi algget dutkat dam ase ja væketet daid olbmuid, gæina dal sadda suoidnevadne ja uccan oame- biebmo.

Brævva Jakovnonast.Dabe læ dam cavca læmas buor-

re salledbivddo firmiguim. Maidai Smiervuona ja Læibbevuona olbmuk Jæk læmas dabe salleclid bivdclemem Mutto læ læmas daggar vaivve oaggot salleclid bagjel Smiervudni. Daggoy Jakovuonast bagjel Smiervudni, galga- si læt kruvnamađe.

Ja de læ đatge nu hægjo, go damppa i jođe dabe. Damge cavca læ ollo tapijuvvum, go damppa i jođe dabe. I olmus oago. maid darbasa, ige bæsa vuovddet maid fidne.

Dal mar]i]el ođđajage læ læmas vehas fierbmeguolle, mutto læ nu dæivvam vuolde. Muttomin satta god- det bæl’nub’ cuođe, ja nubbe bæive fast illa vuossat. Salledin dat vissasi nuft bagjanadda. Maidai linaiguim Jæk goddasam vehas. Salledbivddâ gal juo læ vadnum.

Dam dalve læk dabe vallje riev- vanak. Satte fal lifci likko daid oag- got. Mutto æi dak oro dæivvamen riekta burist min vuona baccek. Soa- mes gullu sivatallamen, go i dæiva,, atte æi læm gul saddam havlak pat- rona sisa.

Y.

Yelias guolle-vuo.ssam birra.Guolle âadda savremus, go vus-

,su naft: Cacce, masa læ muddagetsaltte bigjum, dulddejuvvu vuost, ja de æska luittujuvvujek guolle-caskak caccai. Daina lagin snarketek guolek dallana^a, ja guole vuoibme i mana nu ollo libmi. Mutto mangas vussek gulid nuft, atte si cuppek gulid gaib- ma caccai, ja de njuccek guolek, go 5acce hiiljet dola alde bakkana. Ollo vuoibme guolest manna maidai daina lag;in iibmi, mi đasto leikkijuvvu ol- gus đaihe addujuvvu omidi.

Galbmum guolek galggek vuost cupput galbrna caccai ja orrot dast

ovta gaska, vai jiegr)a (isa), mi læ cuopast, baOcasa olgus. Jos galbmom guolek cuppujek ja bigjujek cacai dola ala, de dak æi sađda buorek.

Amerika ja Japan.Amerika ja Japan gaskast i læk

đaina mai]emu§ aigin læmas riekta cialgas. Amerikast æi liko, atte Japa- ualagak dokko sirddek, ja Amerika læ viggam oaggot gilddosa, a t te dak gaf- hes Japanalagak æi oago dokko boat- tet nuft mendo ollo. Japanalagak æi mieđet dasa, maid Amerika sitta. Ja i oro goabbage vuoilanæmen. Mangas gaddek, atte dam guovto gaski dat gal vel marjemusta boccida soatte.

ö k ta »proleta.«Okta olmai einosti muttom coag-

galmasast Aaiesunda gavpugest, atte gavpug dussa. Okta varre Skolma fierral vuolas, ja mærra badda nuft, atte Aalesunda dussa. Dat dapatus, celki son, sađda boatte maŋebarga. Æ dnagak dieđostge jakke »prufetai;« dastgo mar]ebarga-iđđed oidnujegje njælje-aige juo mannarnen manga cuo- đe oibmu Borgundgeidnoi, gost si dal makka galggek bæssat oaidnet dam hirmos dapatusa. »Profeta« jes mai- dai dai særvest. Mutto bæivve nok- kagoåi, ige mikkege dapatusaiđ sad- dam. De macce »oskolagak« mai]e-staga gavpugi.' • ------

Departementtaarvval, atte beviiggijuvvujek ruđak te- lefona rakadattet Skoganvarest Gara§- jokki ja Kvaisundast Repvudni.

Noaidek.Ivggost legje dolus aige garra noaidek.

M uittaluvu, atte m uttom in læi okta boares akko noaiddomen. Son galgai oaggot Hoavl- lesullo sirdaset Ivggoi. ŧHoavllesuolo læ guk- ken avest. Dobbe iæ lođdevarre, ja boares aige læi lodde bivddem bnorre æ latus Sami- di.) Boares akko dal noaiddo. Muttom boa- res agja vagga olgus-sisa ja gakkada: >Imarvved, m oft læ. Loddaci jiedna gullu juo.« Dat boares agja billedi buok, go algi bære aigga dam b irra sardnot.

Katrina.De læi arvve markanaige. Nuor-

ragærdde doargaladde oaive damditi, go boares olbmuk legje dakkam mai- dai dain sæmma, dailego legje nuorak.

Dakin gocikoi vuolas; mutto mar- kanâilljost fal læi hus§a. Lavoi siste algge vuovddek galvosek ouddanbard-

đet. Ruovddegalvvo ja bivtasgalvvo, laibek ja njalggak, guolek, appelsi- nak ja cabbak.

Dobbe læi boares aige rajest juo ollo kruvsagalvvo.

De sevnjudesgođi, ja uccan mav- si vaivve cuoggot gæcos bæive gal- voiguim arve siste.

Daiii jurdasi maidai muttom §ovkis, ruoinas nisson, gutte cuogoi okto je§ vavno vuostai krusalittides- guim. Son læi ain nuorra; mutto hæt- te ja vaillevuotta læi juo roavcagat- tam su cabba muođoid, ja daid cap- pis calbmeguolgaid gaskast ravkke guokta lossamielalas calme.

Son datoi gæccat alme guvllui, mutto dat læi sævdnjad ja coaskes odne. De gæcasti son girkko.balvva- iægje vieso sisa glasa cađa. Son suo- keti gæppaset. Na, duoina ciobbe sis- te dat gal læ ucca visses sida. Duoina dat gal i læk mikkege golggoællemid, i coaskes ige suojetaga, æige hæjos balggak.

Man cabbes læi dalle, go sust ain læi mannaosko, dai læi maidai dat oasalasvuotta valddum sust erit. Sudnji rak coskedi, ja son giessali stuora iines cavgabut jecas birra. Ja fastain gæcca son girKkobalvvalægje viesso glasi. Son mati burist arvve- det, man muossedet duok dal cokka- jek birra cuovga, acce, ædne ja ma- nak. Mutto dabe olggon suvva dušse cakca coaska-biegga. Buoremus læ, go olmus læ jecas vistest.

Son ciegai calmides gieđaides- guim, son i dattom oaidnet æmbo

. mutto boares muitok, æi dak sate nu farga erit hoiggaduvvut, dak itte, 03311 liæga, bavSagatte su vaimo nuft atte dat allaget vaiddalisgođi.

Læigo dat duođai nu gukka aig- ge dam ragjai go son læi nuorra ja havskai ja guđi sidas? Igo dat læm oiles agalasvuotta dam ragjai? Gav- pug gæcest læi su sida. Acõe læi duogjar, ja sida læi likkolas Katrina biđgi ilo jecas birra sidast, bargade- din, danssimsalast su boagostæmes bokte. Muttom bæive morrani su vaib- mo. De saddai ællem, mi i sattam jaskoduvvut. Ustebak ravvijegje; aSce ja ædne læiga nu vuostai dasa; mutto dat vaibmo, mi acagasta, i han clat lavve gilddosid guldalet.

Ja Katrina naittali. Boadnja læi bargge ovta bipofabrikast, ja nu gie- đalas ja doaimalaš go son læi, de i

læm vaddes sudnji biebmat sikke akas ja jeSas. Algost manai dat burist. Katrina Salmin ja jienast læi ain fab- mo boađnjas vaimo bagjel. Mutto de riemai son jukkat ja spællat nuftgo ouddal. Ja daggar cabba olrnai go son læi! Sust legje calmek, mak dego suotastegje nissonid. Katrina gulai manga lagas saga, mutto son i jak- kam daidi, i dattom jakket. Dal gillai son davja vaile. Sisaboatto læi ucceb go ouddal, ja ige dat boattam buok dallodoailami.

De riegacli manna. Æ dne vai- mo mielast læi clego bæiva§ fast bođi vissoi. Okta Sabiia nieidda, gæst leg- je ace calmek. Mutto boadnja ællem i æratuvvam. Ja muttom bæive ceiki son, atte son dal læi vaibbam bargga- mest ærai ouđast. Son datoi læt frig- ja; dast læi nu gargge sudnji, son da- toi vuolgget olgus mailbmai. Si galg- ge dastmaijijel jottet gavpugest gavpu- gi. Gal hal mannaige læi sagje vav- nost, arvvali boadnja. Go Katrina dam gulai, de arvvedi son, atte i đam bæive rajest sat læm likko vuordde- 111 est.

De algi sirddemællem; masotaga ja sidataga. Olmai lovti burist aige. I son callam dast maidege, vaiko su akka i læm æmbo go suoivvanest oud- dalaä ektoi. Acce, ja ædne læiga jab- mam — dat læi dusse manna, gutte vel bajasdoalai Katrina. Dat manna læi su mailbme, su albme ædnam al- de. Dam mana diti læi, son gierdcla- vagat gillam buok, nælge, goalloma ja Jaitasvvođa. Go si matkuâtegje bæi- vadakkan varrebaJgga mielde, de gud- di son manas giettagavastes ja oapati dam sardnot vuostas sanid. Son lav- loi ja illodatti jeSas manaines, go dat gæiggoladdai su smavva gieđaides daid hærvvarasi maijijai, mak legje balges guorain.

Mutto adnabai jabmem avvera dast, maid okta oarbes nisson siello goScoda jeSas davveren? Jabmem dus- §efal njæidda buok ja irianna mojo- tallamin gukkebuidi. Gukken sidast erit fertti Katrina addet æduami ruok- tot su marjemus likkos dam mailmest. Dal læi su mielast buok jabmam. Boadnja vagjoli su jeSas gæinoi miel- đe. Akka fertti gæSSat gavpe bærrai. Ækkedest bođi boadrija valdđet bæi- ve sisaboađo, ja de javketi son fast.

Dam lakai læi son davja dakkam. UstebJas sani molssomtaga lavi son

guodđelet Katrina, ja go Katrina mo- raâlas mielain gæcai su mai]r|ai, de gulai son granna-aka hælbotes jienain lattestæmen: »Haa, haa, i dat læganu buorre su gidda doallat! Olmus berre jierme adnet, go boadnja aldse- sis vallje.«

Katarina rak bælketi dai sani di- ti. Maid son duot basteles calmag nisson ossa? Dak sanek cuggijegje su; dat læi dego mirko! Álelassi dat sæmma nisson, gi bakki su ja su boadnja gaski — su boadnja, gutte juo aigga læi gukkanam sust erit — mutto dadde sikke Ibmel ja mailme oudast læi su boadnja.

Dat læi okta sevdnjis, armötes igja. I oktage naste, i mikkege dær- vuođaid su ucca engelagast, gutte su ouddal læi mannam dokko bajas.

Duise girkkobalvvalægje viesost læi ain cuovgga. Vuoi, jos son duos- tasi goalkotet uvsa ala ja occat suoje amas olbmuiđ lutte, gullat vela ovta gærde olbmuid sardnotnen sivojeŧ- ja usteblagat.

Man masotæbme ja soaigos dat igja dadde læi! Dussas halidi son bæs- sat oađđet ja vajalđattet buok. Son guldala, læ jecas gurppam guoddai si- sa. Jaska læ markansilljost. Mutto de gullujek muttomak njakkamen ja savkastallamen. Fastuiu gaiddek dak erit.

Katrina roakota gieđaides. Dat læ su boadnja ja granna-akka. Buok læ nu jamas, nu guoros.

Iđđedest læi t'ast arvve ja njuos- kadak. Katarina sogjalatta jecas vav- no vuostai ja gæcca^ olgus. Boadnja læ nu buorre mielast odne. Son corg- ge ja sarnoda bædnagin. Katrina i jiednad maidege, go boadnja sardno. Son i liko, mutto i đaddeke cærggo- goađe, nut'táo lavve. Fastain dego cuggi Katrinai. Dat læi granna-aka gæcastak.

»Buorre iđđed! Dal juo gærgost vuolgget. Lækgo oađđam burist?«

Katrina i jiednad maidege — son dusse sovkoda vehas.

»Ikgo don gula,« cerggi boadnja. »Vehas olbmuvierro i vahagatte juo- le oapesvuođa diti; muite dam!«

Katrina gæcasti vuost boadnjas ala, dasto bissauegje su calmek hilg- gomin grannanisson ala.

Sæmma boddost dassaluvvui son vavno vuostai. Boadnja læi caskam su, ja đuot nisson ræsketi garraset.

Ækkedest læi markkan nokkam. Galvok bigjujuvvum kasaiđi, ja nubbe iđđed vulgge olbmuk gavpugest erit. Dat læi hæittam arvvemest; mutto mierkka læi ain vari bagjel.

Boadnja vælla aiii vavnost ja snorra. Katrina Sokka ja doalla sui- tekid. Son læ hirmos vaibas. Go dat ruoidna hæsta orosta fieltest, de man- na son vavnost erit, cadnala suitekid gidda ja vagja hilljacet vavno guoras, vela æmbo hilljacet go hæsta.

ImaslaS bæssaladđam jurddagak botte sudnji.

Gal suige vavđuo jorra gukke- buidi, vaiko vel mon im lækge nhel- de. Ja go de ollijek ovta vidnevuovd- dem vieso ragjai, de cuogasta hæsta; gal dat dietta isedes viero, ja de goc- ca son ja . . . .

Katrina fertte orostet. Niske bav- casta nu garraset. Son mojotalla. Dat bavcas i daide mannat bagjel! Vavd- no javkka mierka sisa. Bæna davja orostadda vuorddet Katrina — mai]e- musta javkka datge mierka sisa. De dal læ son aibas okto jes.

Mutto alma su manna vagjola oudabæld’ su ja sævva ja sævva.

Son mogja dego lifci niegadæ- men cabba niego — dego lifci oaidne- meu alme rappasæmen.

Koarttaspelim helvetestMonte Carlost læk 17 olbmu hæga valddain aldesek.

Santalistanastgalgga læt nælggehætte, muittala mis- sonær Skrefsrud ovta brævast, maid son læ callam Norgi.

Garradaikke Amerikast.Newyorkast telegraferijuvvu, atte hirb- mos garradalkek læk dobbe læmas mannam mano loapast, ja ollo vahaga læk dak dalkek đobbe dakkam. 4 ski- pa læk đussam ja 24 olbinu hævva- nam, mai særvest maidai 4 nissona.

Fløttumgandabirra oidnujek ain callemen. Okta darogiel avisa muittala, atte dam cav- ca javkai okta nieidda, ja olbmuk jakke, atte son læi isa vuollai vugjum. Fløttumgandast jerrujuvvui ja sou muittali, atte ovta saje jogast læk 2 dimbara, ja đam guovte vuolde galg- gek si occat su

Daina mai]emu§ beivin læ lika occujuvvum. 20 olbma rajest 50 olb-

ma ragjai læk læma§ occambargost. Si læk isa cuollam ja gavdnam dam guokta dimbara, maid gandda namati; mutto lika vel æi læk gavdnam.

Fløttumgandda ain jakka, attö Gudrun lika læ dam bavtest, maid nuft gukka læk bacalam. Dai davtid, maid gavdne Kristianiast, i loga gand- da læt Gudruna. Daggar saga læk dakkam dam duhat kruvna oudast, mi loppeduvvui dasa, gutte gavdna Gudruna.

Okta doavter saddai viggujuvvut hoa- pos ovta boares ako lusa, guŧte læi fakkista- g a buoccam. Ouddalgo son algi dalkkas ra- kadet, de bijai son auddan moadde gacalda- g a boares akkoi. Son jæ ra i inaidai sust, moft son jecas dovdai, go son oagoi davda.

»Mon legjim goallogoattam nuft gar- raset,« vastedi boares akko.

sGullekgo don banid skilkestæm en, go don goallogottek?«

»Im mon gullam,« vastedi akko. »Dak legje orromen bævde alde dam bodda, ja mon im, m uittam passet daid.«

Sisma E. G. TliorkilsenKristiansandast jami gæppesvigest dast gieskad 63 jage bøaresen. Bis- ma Thorkilsen læi riegadam Kristian- sanda gavpugest dam jage 1845 ja' valdi theologalas am m at eksamen ja- gest 1871. Jage mai]i]el saddai son kapellanan Sund gieldast Maddeb-ber- genshus amtast, 1877 namatuvvui son gielđapappan Øvredø gilddi, 1891 fast gieldapappan Oddernessi lakka Kris- tiansanda, ja jagest 1901 saddai son stiftaproavasen Kristiansandast. 2 ja-- ge inai]r]el clam 23ad april 1904 big- jui son bisman Kristiansanda stifti dam bæggalmas bisma Heuch mai]i]el.

Thorkilsen bajassaddai garra haugianalas dalost. Su mannavuođa rajest juo læi đat su hallo pappan sađđat. Su skuvla-aiges cađa son i mærkasattam jecas buorre eksamen bokte, mutto su visgalvuođas bokte ja su rakisvuođas ja oskaldasvuođas bok- te su studerimidi. Su alggo páppa jagin juo ouddanbijai son su stuora navcaides særvvegoclde vuoittet jecas bællai ja ibmardusaidi.

Giđda maijemus aige ragjai legje sust stuora barggonavcak. Dimag i loapatam son su ammatjottemes oud- dalgo oktober mano loapast. Yel 2 vakko ouddalgo son jami sardnedi son sikke sodnabæive ja vuostarga Mandalast manga duhat olbmuidi.

R e d a k t ø r a : A. Larsen.