1 | 2012

Satakunnan ammattikoRkeakoulun oSaamiSuutiSet | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

YRITYSYHTEISTYÖSTÄ VETOVOIMAA Toimitusjohtajan kolumnissa Juha Kämäri

KUMPPANUUS on merkinnyt uudentyyppisen yritysverkoston syntymistä

IHMISEN TERVEYS– maailman kolmanneksi tuottavin bisnes

työelämän tulikokeessa

Teoria muuttuu käytännöksi

2 | AGORA 1/2012

sAtAKUnnAn AMMAttIKORKEAKOULUn OsAAMIsUUtIsEtSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAIsIJA PUBLIsHERsatakunnan ammattikorkeakoulusatakunta University of Applied sciences

tiedepuisto 3, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

PäätOIMIttAJA EDItOR In CHIEFHanna Valtokivi

tOIMIttAJAt EDItORsEeva-Leena FormaMarika EloEeva-Liisa Vallin

Käännökset tRAnsLAtIOns Jarmo nousiainen

ULKOAsU & tAIttO LAYOUtLinda Kuparinen / Vida Design Oy

KAnnEn KUVA COVER PHOtOHarri Joensuu

PAInOPAIKKA PRIntEuraprint

PAInOs CIRCULAtIOn4 000 kpl

säHKöPOstIt EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

sEURAAVA AGORA ILMEstYYFOLLOWInG AGORA WILL BEPUBLIsHEDKesäkuussa/in June 2012www.samk.fi

OsOIttEEnMUUtOKsEt, LEHtItILAUKsEt, PALAUttEEt CHAnGEs OF ADDREss, sUBsCRIPtIOns, FEEDBACK:agora@samk.fi

Issn-L 1456-114XIssn 1456-114X (painettu)Issn 2242-2528 (verkkolehti)

he ovat täällä tänään

PäätOIMIttAJAHanna Valtokivi

8

Pää

KIR

JOIt

Us

Hanna kirjoittaa

viestintäpäällikön

näkökulmasta

sAMKin ajankohtai-

sia kuulumisia.

Hän on kissaihmi-

nen, joka harrastaa

taiteita ja astanga-

joogaa.

Ammattikorkeakoulu-uudistus ja leikkaukset,

opiskelijapaikkojen vähennykset ja toimi-

pisteiden tiivistäminen ovat olleet mediassa

näyttävästi viime aikoina. Muutokset, uudis-

tukset, mielenilmaukset ja mielipiteet tuotta-

vat uutisia, joista saa näyttäviä otsikoita.

Juurikaan uutisarvoa ei ole sillä, että He ovat

täällä tänään. Koko ajan. Näillä kampuksil-

la. Opiskelevat, harjoittelevat, osallistuvat

projekteihin, tekevät opinnäytetöitä, toimi-

vat yritysten tai yhteisöjen kanssa. Edistävät

sitä kokonaisuutta, josta käytetään nimitystä

aluekehitys. He ovat Niitä. Opiskelijoita.

Opiskelijat opiskelevat omaa tulevaisuuttaan

ja elämää varten, menestyäkseen työelämäs-

sä. Työelämä tarvitsee heitä. Opiskelijat, jotka

ovat saaneet hyvää työelämäkokemusta jo

opiskeluaikanaan, edistävät työnantajiensa

menestystä ja liiketoimintaa. Toimikoon tämä

johdantona Agoran aiheisiin, joissa käsitellään

pitkälti opiskelijoiden toimintaa yhteiskunnan

eri osa-alueilla ja siihen liittyvää kumppanuut-

ta työelämän kanssa.

Moniko satakuntalainen tietää, että raken-

nusmessut ovat SAMKin rakennustekniikan

opiskelijoiden vuosittainen vaativa työnäyte.

Moniko tietää, että opiskelijat osallistuvat pe-

lastusharjoituksiin ja huolehtivat palomiesten

kunnosta yhtä hyvin kuin leikittävät syntymä-

päiviään viettäviä lapsia palvelukeskus SOTEE-

KIssa. Toistaiseksi harva tietää, että APPARAA-

TISSA opiskelijat ja yrittäjät hakevat yhdessä

ratkaisuja ja ideoita liiketoiminnan kehittämi-

seksi. Opiskelijat kehittävät ja toteuttavat käy-

tännön systeemejä uusimmalla tekniikalla, joita

esimerkiksi konenäkö edustaa. Ja mitä vielä?

Opiskelijoita tapaa vaikka keskellä Helsinkiä

markkinoimassa Poria tapahtumakaupunkina.

Agora(kin) uudistusten tiellä

Agora-lehti on ilmestynyt jo yli kymmenen

vuotta. Juttuaiheissa ovat heijastuneet am-

mattikorkeakoulujärjestelmän kehitys ja

yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Olemme

kertoneet omasta toiminastamme omista

lähtökohdistamme. Enenevässä määrin ha-

luamme tuoda esille kumppaniemme näkö-

kulmia. Edessä on paljon muutoksia. Agora

osallistuu muutokseen uudistamalla ulko-

asuaan (se helpoin keino), mutta tavoitteena

on virkistää myös sisältöä. Tämä numero

virittelee uutta ilmettä, seuraavassa nume-

rossa kyselemme lukijoiden näkökantoja ja

mielipiteitä sekä ilmeestä että sisällöstä.

AGORA 1/2012 | 3

11

5

11

18

1/12

Pääkirjoitus | Editorial

Sisältö | Index

kolumni toimitusjohtaja Juha kämäri

RePoRtaaSi teoria muuttuu käytännöksi

työelämän tulikokeessa

Palomiestaitoja oppimassa

| Emergency drills as a learning environment

maakunnan suurin opiskelijaprojekti

| Building Engineers manage the largest

student project in the region

Pintos paransi tuotantoaan

konenäkösovelluksen avulla

| Pintos improved its production with a

machine vision application

kumppanuus on merkinnyt uudentyyppisen

yritysverkoston syntymistä

| Partnership in the business network

CaSe Sähköä Susitiellä

kolumni mikä ihmeen apparaatti?

ihmisen terveys

– maailman kolmanneksi tuottavin bisnes

| Advertising accelerates medicalisation

11

14

161718

2345

6

8

16

4 | AGORA 1/2012

tOIMItUsJOHtAJAJuha kämäri

KO

LUM

nI

SAMK haluaa olla Suomen yrityslähtöisin ammattikorkeakoulu. Tämä ei ole pelkkä julistus vaan tavoite, joka tähtää siihen, että kaikessa toiminnassa otetaan yrityselämän tarpeet lähtökohdiksi. Yritysten työvoima-tarpeiden tyydyttäminen ei ole mikään uusi tavoite, onhan koulutustarjontaa jatkuvasti suunnattu työelämän tarpeiden pohjalta. Nyt on kuitenkin yhteinen syy nostaa yritys-yhteistyö aivan uudelle tasolle.

Yhteisessä kannanotossaan Rauman kaup-pakamari ja Satakunnan kauppakamari pitävät ”erittäin tärkeänä, että molemmille paikkakunnille saadaan luotua vetovoi-maiset koulutusyksiköt, jotka tukevat seu-tukuntien yrityselämää”. Samaa asiaa ajoi takaa myös Satakunnan ammattikorkea-koulu Oy:n hallitus, joka vetosi SAMKin pääomistajakaupunkeihin uusien kampus-alueiden suunnittelemiseksi ja rakennutta-miseksi. Tämä tulisi tehdä siten, että uusiin kampusalueisiin ”sisältyvät ajanmukaiset tilat laboratorioille, joiden varustamisesta tehdään yhteinen suunnitelma yritysten kanssa”. Eräs toimittaja kysyi minulta, mitä tämä kaikki tarkoittaa ihan suomeksi sanottuna.

Taustalla on yhteinen huoli siitä, että saa-daanko tulevaisuudessa riittävästi hakijoita Satakunnan yrityselämän kannalta keskei-sille koulutusaloille. Teknologiateollisuus edustaa 61 % Satakunnan viennistä sekä 24 % tuotekehityspanostuksista. Tämän toi-mialan toimintaedellytyksistä, kuten osaa-van asiantuntija- ja esimiestason työvoiman saatavuudesta, huolehtiminen on teollisuu-delle ensiarvoisen tärkeää.

Opiskelijarekrytointi tekniikan ohjelmiin on ollut viime vuosina haasteellista koko Suomessa. Tekniikan koulutusohjelmien ensisijaisten hakijoiden määrät SAMKissa ovat useimmissa koulutusohjelmissa alle kriittisenä pidetyn 1,5 hakijan/aloituspaik-ka. Satakunnalle erittäin tärkeä kone- ja tuotantotekniikan ohjelma on yksi kaikkein kriittisimmistä. Tässä ohjelmassa ensisijaisia hakijoita on ollut alle yksi hakija aloituspaik-kaa kohden. Käytännössä aloituspaikkoja ei ole saatu täyteen ilman lisähakuja. Jatkossa ikäluokat pienenevät ja rekrytointihaasteet tämän myötä kasvavat entisestään. Opiskeli-jarekrytoinnin ongelmat kertautuvat ongel-mina myös opinnoissa. Opintojen keskeyttä-misaste on tekniikan alalla jo nyt korkea ja opiskelijaksi pääsyn helpottuessa keskeyt-täneiden osuus kasvanee entisestään. Myös koulutuksen läpäisy, eli tutkinnon suorit-taneiden osuus aloittaneista, on jäänyt ma-talaksi. Aloituspaikkojen vähentäminen on siis ollut perusteltua ja vähentämisellä täh-dätään keskeyttämisasteen pienentämiseen ja koulutuksen läpäisyn lisäämiseen.

Mutta aloituspaikkojen vähentäminen ei ole vastaus itse perusongelmaan – miten saadaan alan vetovoimaa lisättyä ja kilpai-lukykyä opiskelijarekrytoinnissa kasvatet-tua. Vetovoima muodostuu monen eri te-kijän yhteisvaikutuksesta, näistä joihinkin voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme, osaan emme. Itse opiskelukaupunki vai-kuttaa vetovoimaan, suurilla kaupungeilla on suurempi vetovoima, pienemmillä pie-nempi. Vaikka tässä suhteessa lähtökohta ei ole Satakunnassa paras mahdollinen, vaikutamme niihin tekijöihin, joilla on mer-

kitystä vetovoimaan. Näistä on hyvänä esi-merkkinä kampusratkaisut, joita pohditaan parhaillaan. Keskustelu yritysten kanssa on vasta alkanut, mutta yhteistyön lisäämisen tarpeellisuudesta vetovoiman kasvattami-seksi olemme vakuuttuneita.

Yhteistyötä voidaan tiivistää kaksisuun-taisesti. Yritykset itse esittivät olevansa valmiita avaamaan omia nykyisiä tut-kimus- ja kehittämistoiminnan tilojaan SAMKille tarjoten käyttöön joustavat ja modernit oppimisympäristöt. Tähän pitää tarttua, opiskelijoille tulee luoda mahdol-lisuus toimintaan siellä missä oikeaa työtä tehdään.

Toinen suunta on omien oppimisympäris-töjemme päivitys 2010-luvulle. Tämän ha-luaisin nähdä yhteisenä satakuntalaisena ponnistuksena. Tavoite voitaisiin asettaa korkealle, paljon korkeammalle kuin mi-hin SAMK yksin pystyisi. Yhteinen kone- ja laitekeskus voisi palvella koko Satakunnan koulutus-, TKI- ja yritystoiminnan tarpei-ta. Keskus suunniteltaisiin, rahoitettaisiin ja toteutettaisiin laajana oppilaitosten, yri-tysten ja kaupunkien välisenä yhteistyönä. Tavoite olisi luoda innovatiivinen koulutus- ja kehittämisympäristö, joka tarjoaisi pait-si tilat ja laitteet opiskelijaryhmille, myös infrastruktuurin lopputöiden tekemiseen, tuotekehitykseen ja TKI-toimintaan sekä monenlaisiin yrityspalveluihin. Yhteisen koneteknologiakeskittymän tulisi suunna-ta toimintaansa sekä Poriin että Raumalle, seutukuntien vahvuuksien mukaisesti. Kes-kus voisi saada konkreettisen muodon uute-na yhteisenä osakeyhtiönä.

yritysyhteistyöstä VETOVOIMAA

Juha on satakunnan

ammattikorkeakoulu Oy:n toi-

mitusjohtaja päätöksenteon,

valintojen ja ratkaisujen polt-

topisteessä. Hän on merelli-

sen elämän ja purjehduksen

ystävä, joka on navigoinut

perheensä Raumalle.

AGORA 1/2012 | 5

Ammattikorkeakouluopinnoissa painotetaan teorian ja työkoke-muksen hyvää vuorovaikutusta. Sen takia opintoihin kuuluu muun muassa pakollinen harjoitteluai-ka. Parhaimmillaan teoria ja käy-tännön kokemus muodostavat kokonaisuudeksi, joka hyödyttää kaikkia osapuolia: Opiskelijat nä-kevät mitä tulevissa työtehtävis-sä tulee eteen. Työnantajat saavat uutta tietotaitoa ja entistä val-miimpaa uutta työvoimaa. Opetta-jat saavat ajantasaista työelämäpa-lautetta kentältä. Ja maakunta saa kaivattua aluekehitysvaikutusta.

Seuraavilla sivuilla esitellään kaksi erityyppistä opiskelijapro-jektia, joissa yhteistyökumppa-nit pistävät itsensä monin verroin likoon. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat käyvät tulta päin pa-lomiesten kanssa ja rakennustek-niikan opiskelijat tekevät messut kaiken kansan nähtäväksi.

Teoria muuttuu käyTännöksi työelämän tulikokeessa

RE

PO

RtA

As

I

6 | AGORA 1/2012

tEKstI tEXt: Hanna Valtokivi KUVAt PHOtOs: Jussi Partanen

Tulevat sairaanhoitajat Tea Koi-vula ja Salla Matintalo sekä fy-sioterapeutiksi opiskelevat Liisi Sakala ja Sari Nissilä ovat savusu-keltaneet rakennukseen, sammut-taneet palavan auton, raivanneet onnettomuuspaikkaa, pelastaneet ihmishenkiä kolariautosta ja pu-keutuneet palomiehen varusteisiin.

Kun he jonain päivänä saavat hoitoonsa tuli-palon tai kolarin uhrin, he tietävät millaisis-ta olosuhteista uhri tulee ja miten pelastus-miehistö on autettavia käsitellyt ja hoitanut. Toisaalta he tietävät, minkälaisissa olosuh-teissa pelastajat työskentelevät ja miten hei-dän työkuntoaan voidaan ylläpitää.

– Hieno olla mukana kokemuksellisessa oppi-misessa, nuoret naiset kehuvat. Vastaavaa ei tule vastaan joka päivä.

Opettaja Heli Lamminen kertoo, että monet ovat saaneet kimmokkeen liittyä vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan mu-kaan juuri näistä pelastusharjoituksista.

Oppimisympäristöä kehitetty pitkäjänteisesti

Satakunnan ammattikorkeakoulussa pe-lastusalan ja terveydenhuollon yhteistä oppimisympäristöä on kehitetty pitkällä tähtäimellä jo kymmenen vuoden ajan. Nyt toiminta keskittyy palvelukeskus Soteekkiin.

– Oppimisympäristö on kehitetty yhdessä Po-markun VPK:n kanssa, kertoo Soteekin vas-taava opettaja Heli Lamminen.

Tavoitteena on paitsi opiskelijoiden pereh-dyttäminen kenttäolosuhteisiin, myös palo-kuntalaisten työhyvinvoinnin lisääntymi-nen. Monipuolisen yhteistyön mahdollistaa se, että SAMKissa koulutetaan sekä sai-raanhoitajia, terveydenhoitajia että fysiote-rapeutteja. Terveyden edistämisen ja ylläpi-don kysymykset ovat kattavasti mukana.

– Todenmukaisilla harjoitteilla opiskelijat saa-vat oikean kuvan pelastusalan kuormittavuu-desta ja työn vaativuudesta. Heille tulee tutuksi

Palomiestaitoja oPPimassa

– tehtävänä oli pelastaa kaksi ihmistä kolariauton sisältä. toiset pelasti-vat ihmisiä, toiset hajottivat autoa. kolariauton raivauksessa on tärkeää, että jokainen tietää etukäteen teh-tävänsä. autoa leikattiin leikkureilla ja levittimillä. Potilaan käsittely on järjestelmällistä: yksi menee potilaan kanssa autoon ja selittää, mitä tapah-tuu ja kysyy vointia; yksi tukee niskaa ja päätä, yksi johtaa toimenpidettä ja ohjaa työvaiheita. auton sisällä olevien tehtävä on suojata potilasta. Raivaajien työasennot ovat hankalia, mikä on tärkeä tietää työfysioterapian kannalta. (liisi & Sari)

AGORA 1/2012 | 7

auttamisketjun alkupää, turvallisuuskäytänteet ja toiminta erilaisissa onnettomuustilanteissa.

Siinä missä palokuntalaiset tarjoavat opis-kelijoille elävän oppimisalustan, SAMK edistää palokuntalaisten ”ruiskukuntoa”.

– Toteutamme opiskelijoiden kanssa Pomarkun VPK:n jäsenille fyysisen toimintakyvyn tes-tausta, terveysinfoja, työergonomiaohjausta ja liikunnallisia aktiviteetteja. Osallistujille laa-ditaan myös henkilökohtainen kunto-ohjelma. Tämän ns. Ruiskukunto-toiminnan myötä pyritään sopimuspalokuntien fyysisen ja psyyk-kisen toimintakyvyn ylläpysymiseen ja parantu-miseen. Sillä on tärkeä vaikutus työturvallisuu-delle, Heli Lamminen painottaa.

Pomarkun VPK:n kanssa alkanut yhteistyö on laajentunut muihinkin sopimuspalokun-tiin. Kuluvana vuonna SAMK aloittaa koko Satakuntaa koskevan sopimuspalokunta-laisten fyysisen toimintakyvyn testaukset.

1 Pomarkun palokuntalaiset neuvovat tehtävärasteilla. Opiskelijat ovat saaneet alkuperehdytyk-sen koululla ja turvallisuusohjeet jaetaan paikan päällä.

2 Varsinkin savusukellus oli raskasta. Pimeys ja savu. Painavat laitteet selässä kontattiin. Mas-kin kiinnitys oli tärkeää, jotta sai kunnolla ilmaa. Silti oli vaikea hengittää. Tämä oli fyysisesti vaativin tehtävä. Raahasimme elävän potilaan pois kohteesta. (Tea & Salla)

3 Mikä on opiskelijan ruiskukunto? Palava auto, kolme naista letkun päässä. Kaikki lensivät selälleen, kun vettä alkoi tulla. Nyt tiedetään vesisuihkujen erot. Pisarasuihkulla jäähdytetään palokaasuja. Vesiletku on myös elämänlanka, jota myöten pääsee pois savusukelluksestakin.

infoopiskelijat tutustuvat pelastusalan ja terveyshuollon (Pete)-oppimisympäristöön suorittaessaan käytännön harjoittelua pal-velukeskus Soteekissa, joka on osa Samkin tki-toimintaa.

Vuosittain mukana noin 200 opiskelijaa.

nyt mukana hoitotyön ja fysioterapian opis-kelijat, jatkossa myös sosiaalialan opiskelijat.

Future nurses Tea Koivula and Salla Matinta-

lo and future physiotherapists Liisi Sakala and

Sari Nissilä have smoke dived into a building,

extinguished a burning car, cleared the site of

an accident, saved human lives from a crashed

car and have dressed in fi remen’s uniforms.

When they, in future, are responsible for tak-

ing care of a victim of a fi re or crash, they will

know the circumstances from which the vic-

tim is coming from and how a rescue team

has treated and taken care of him or her. On

the other hand, they know in what kind of cir-

cumstances the rescuers work and how they

can maintain their fi tness for work.

At Satakunta University of Applied Sciences

(SAMK), the joint learning environment of

rescue services and health care has been

under long-term development for already

ten years now. Now these activities are con-

centrated into the Soteekki service centre,

which is part of SAMK’s research and devel-

opment activities.

The aim is to acquaint the students with fi eld

circumstances and to enhance the occupa-

tional well-being of fi remen.

Whereas the fi remen provide the students with

a living learning platform, SAMK promotes the

fi remen’s working capacity with various test-

ing, sports and counselling services.

emergency drills as a learning environment

3

1 2

8 | AGORA 1/2012

Messuryhmä toimii itsenäisesti, mutta joka vuosi joku Satakunnan ammattikor-keakoulun opettajista on niin sanottu ryh-män perään katsoja. Tänä vuonna tehtävä on Mikko Tapiolalla.

– Ryhmä on mielestäni toiminut hyvin yhdessä ja tämän vuoden messurakentajat ovat keskit-tyneet vain johonkin tiettyyn messujen järjestä-misen osa-alueeseen kerrallaan.

Järjestelytyö antaa teorian opiskelulle vas-tapainoa ja järjestäjät pääsevät tekemään monia asioita käytännössä. Rakennusmes-sujen valmistelusta saa oppia aikataulun hallintaan, organisointiin ja projektin joh-

tamiseen sekä myös mainontaan ja mark-kinointiin. Ryhmässä jaetaan tehtäviä ja itse messuilla johdetaan nuorempia opis-kelijoita, tehdään erilaisia suunnitelmia, hoidetaan lupa-asioita ja tutustutaan ja luodaan kontakteja oman alan yrityksiin. Nuoremmat mukana olijat saavat messujen järjestämisestä kokemusta ja siten hyvät valmiudet aikanaan omien messujen pitä-miseen. Messuprojektista annetaan opin-topisteitä talkootöistä tehtyjen tuntien mukaan.

– Messuilla on myös alueellista merkitystä ja pitkä perinne tuo näkyvyyttä Satakunnan ammattikor-keakoululle ja erityisesti rakennustekniikalle.

Messupäälliköllä suurin stressi

Kymmenen henkilön messuryhmää vetää tänä vuonna rakennusinsinööriopiskelija Kai Hautaoja.

– Messuryhmässä oli aluksi 13 henkilöä, mutta messuja kohti mentäessä muutama on tippunut pois. Töitä kuitenkin tehdään kovasti ja kaikki haasteet otetaan tosissaan vastaan.

– Itse opiskelen neljättä vuotta rakennustek-niikkaa ja olen suuntautunut rakennesuun-nitteluun. Valmistuminen on näillä näkymin edessä ennen kesäkuuta, joten hommaa riittää myös messujen ulkopuolella.

– En tiedä onko messujen järjestämisessä paljon-kaan vaikeita tai helppoja asioita. Kaikki on tieten-kin meidän messuryhmällemme uutta ja monista asioista pitää ottaa selvää, mutta kun isot projektit kiinnostavat ja on valmis tekemään kaikkensa nii-den eteen, niin pahempia ongelmia ei esiinny.

– Olemme ottaneet oppia edellisestä ryhmästä, kuten esimerkiksi aikataulujen ja sopimusten laadinnasta. Olemme nyt muuttaneet messujen ilmettä viime vuodesta ja se tulee esiin myös mes-sujen uudessa nimessä. Nimi on nyt ”Rakennus- ja LVI-messut”.

– Teknisten järjestelmien uudistaminen on nyt ajankohtaista monissa rakennuksissa, joten halu-

tEKstI tEXt Eeva-Liisa VallinKUVAt PHOtOs Harri Joensuu & Mikko Lehtojoki

SAMKIn RAKEnnUsInsInööREILLä

maakunnan suurin oPiskelijaProjektiSatakunnan ammattikorkeakoulun valmistuvat rakennusinsinöörit jär-jestävät vuosittain rakennusmessut Poriin. Messujen valmistelutyöt aloi-tetaan jo syksyllä ja maaliskuisena viikonloppuna Karhuhalli on valmis vastaanottamaan tuhansia messuvieraita.

AGORA 1/2012 | 9

amme tarjota toimivia ratkaisuja niin omakoti-asujille kuin taloyhtiöille. Avainsanoja ovat help-pokäyttöisyys, luotettavuus ja energiatehokkuus.

Messujen valmistelu on vuoden työ

Rakennusinsinööri Julia Alin oli järjestä-mässä vuoden 2011 rakennusmessuja kym-menen opiskelijakaverinsa kanssa.

– Tuolloin porukassamme oli kaksi muuta nais-ta, joten ihan yksinäni en miesten keskellä joutu-nut puoliani pitämään.

– Messujen järjestämisen eteen teimme töitä yli vuoden ja viimeisinä kuukausina se muodostui täysipäiväiseksi opiskelujen oheen. Aikaisem-

min olin vanhempien vuosikurssien järjestämil-lä messuilla talkoolaisena ja sitä kautta olin saa-nut kartutettua kokemusta oman vuosikurssin messuja varten.

– Rakennusmessuista sain myös hieman kerrytet-tyä opintopisteitä. Voin lämpimästi suositella opis-kelijoille osallistumista niin messutalkoisiin, kuin itse messujen järjestämiseen. Projekti opettaa ja an-taa todella paljon. Esimerkiksi myynti- ja neuvot-telutaitoja sekä organisointikykyä pääsee hiomaan ja myös työelämään tulee luotua kontakteja.

Sähkö muuttui raksaksi

– Lähdin aikoinaan SAMKiin opiskelemaan sähkötekniikkaa, mutta huomasin melko pian, että haluan rakennustekniikan puolelle. Pienestä pitäen rakentaminen ja tekniikka ovat jollakin tapaa kiehtoneet minua ja alan monipuolisuus sekä jatkuva kehittyminen taisivat olla suurim-mat syyt opintojen valintaan, Julia Alin kertoo.

– Koulutusohjelman muutoksen vuoksi opiskelin insinöörin tutkintoa lopulta 4,5 vuotta. Opinto-jen alussa taisi suunnittelu kiinnostaa hieman enemmän, mutta myöhemmin tuotantopuolen

opintojaksot tuntuivat mielekkäimmiltä. Tuo-tantoon suuntautuminen osoittautui kohdallani sopivaksi valinnaksi, eikä minusta kyllä statiikan taidoillani olisi suunnittelijaksi ollutkaan.

Valmistuin kuluvan vuoden tammikuussa ja työskentelen tällä hetkellä työmaainsinöö-rinä Hartela Oy:ssä Porissa. Hartelassa olen ehtinyt olla jo reilut vuoden verran, sillä suo-ritin siellä tuotantopainotteisen moduulin harjoittelujakson ja sitä kautta sain työnjoh-toharjoittelijan paikan. Vaikka rakennusala on yhä miesvaltainen, en ole koskaan huo-mannut että sukupuoleni vaikuttaisi miten-kään, sillä henkilön oma tieto, taito ja mie-lenkiinto ratkaisevat.

Kaikki eivät ehdi rakentamaan messuja

Rakennusinsinööri, moukarinheittäjä Tuo-mas Seppänen kuului myös opiskelijaryh-mään, jonka piti osallistua messutalkoisiin, mutta hänen osallistumisensa ei ole ollut mahdollista urheilukiireiden vuoksi.

– Talvikauden harjoitukset ovat sujuneet hie-nosti ja harjoituksiini on kuulunut niin koti-

moukarimies tuomas Seppänen on tuore rakennusinsinööri.

10 | AGORA 1/2012

maan leireilyä kuin tammikuussa kahden viikon mittainen harjoitusleiri Teneriffalla.

– Harjotteluni tähtää kesäkuun lopun Helsingin EM-kisoihin, heinäkuun lopun olympiakisoihin Lontoossa sekä tietenkin ensimmäiseen Suomen mestaruuteen. Laadukasta harjoittelua pitää pystyä tekemään aina toukokuun loppuun asti. Lisäksi terveenä pysyminen on kaiken A ja O.

– Opintojen ja urheilun yhdistäminen vaatii huolellista suunnittelua. Pitää ottaa huomioon harjoitusleirien ajankohdat, tenttien ajankohdat, pakolliset labrat yms. Satakunta Sports Academy on urheilijan kannalta välttämätön tukipilari

opintojen ohella suoritettavaan harjoitteluun. Rytmi seuraavalle puolelle vuodelle tai vähintään vuosineljännekselle pitää tietää ennakkoon ennen kuin valitsee kursseja ja tekee harjoitusohjelmia.

– Alusta pitäen en edes yrittänyt opiskella "täys-päisesti" muiden rinnalla, vaan annoin itselleni myös opintosuunnitelmassa luvan "myöhästellä" opintosuoritusten kanssa.

Liian kireä opiskelu aiheuttaa ylikuormitusta. Opiskelu antoi vastapainon urheilemiseen, ja silloin sai ajatukset pois suorituspaikoilta.

– Mielestäni urheilu tukee oppimista, sillä sano-taanhan ”terve ruumis, terve mieli". Aamutreeni-en jälkeen on virkeä, mutta aivot hereillä ja val-miit vastaanottamaan uutta tietoa.

– En ole rakennusmessuryhmässä ehtinyt olla, vaikka olisin halunnut. Siitä huolimatta tun-nelmat ovat hyvät, kun sain syksyn aikana tehtyä opinnäytetyön sekä myös suoritettua viimeisen rästitentin. Nyt valmistumisen jälkeen on aika "antautua" huippu-urheilu uralle. Rakennusin-sinöörin opintojen sisältö on ollut monipuolista. Itseäni kiinnostivat eniten statiikka, lujuusoppi ja suunnittelu sekä tuotannonohjaus.

Building engineers who graduate from Sa-

takunta University of Applied Sciences annually

arrange a building fair. Every March, Karhuhalli

in Pori is the destination of thousands of visi-

tors to the fair.

The work group in charge of the fair oper-

ates independently, but every year Satakunta

University of Applied Sciences designates a

teacher to supervise its activities. This year,

Mikko Tapiola is the supervising teacher.

The practical arrangements act as a counter-

balance to the theoretical studies, and those

involved in the arrangements get to do a num-

ber of things in practice. The preparations for

the building fair provide an insight into time-

table management, organisation and project

management, as well as advertising and mar-

keting. The members of the work group divide

tasks among themselves. At the fair, they man-

age younger students, create different kinds

of plans, acquire the required permits and get

to know and contact enterprises in their own

field. Younger participants acquire the experi-

ence of organising a fair, which will be useful

when they later arrange a fair on their own.

ECTS credits for the fair project are awarded in

accordance with the voluntary working hours.

The fair has also regional significance, and the

long tradition generates visibility for Satakunta

University of Applied Sciences, and Construc-

tion Engineering in particular.

Building engineers manage the largest student Project in the region

infoensimmäiset rakennusmessut pidettiin Porissa vuonna 1964, jolloin järjestäjinä olivat valmistuvat rakennusmestarit, mutta vuodesta 1972 messuja varten perustettiin rekisteröity yhdistys ”Porin valmistuvat ra-kennusinsinöörit ry”.

ensimmäiset rakennusmessut järjestet-tiin Porin karhulinnassa ja niiden nimi oli Porin Rakennus- ja vapaa-ajan messut. karhulinnasta messutapahtuma siirrettiin Porin teknillisen oppilaitoksen tiloihin, jos-ta sittemmin tuli Satakunnan ammattikor-keakoulu. tämän jälkeen messujen pito-paikaksi tuli vuonna 1992 juuri valmistunut Porin karhuhalli.

Parhaimpina vuosina messuilla on ollut 10 000 kävijää.

Vanhat messurakentajat muistelevat, että aluksi messujen lattia rakennettiin vaneri-levyistä halliin ja näin tehdään myös tänä päivänä

messuilla on vuosittain lukuisia näytteil-leasettajia, useat yritykset ovat vuodesta toi-seen samoja, mutta mukaan on saatu myös maakunnan ulkopuolisia organisaatioita.

AGORA 1/2012 | 11

Pintos Paransi tuotantoaan samkin konenäkösovelluksen avulla

tEKstI tEXt Eeva-Liisa Vallin KUVAt PHOtOs Jussi Partanen

Satakunnan ammattikorkeakoulu on tehnyt alueen yritysten kanssa yhteistyötä erilaisten konenäköso-vellutusten parissa usean vuoden ajan. Euralainen Pintos Oy on ollut projekteissa mukana pari vuotta.

– Konenäkö sovelluksineen on merkittävä ydinosa Satakunnan ammattikorkeakou-lun käynnistämää tutkimusohjelmaa, kos-ka se on nopeasti kehittyvä teknologian ala, jonka avulla teollisuusyritykset pysty-vät eri tavoin parantamaan kilpailukyky-ään, sanoo tutkimus- ja innovaatiojohtaja Matti Lähdeniemi.

– Satakunnan ammattikorkeakoulun kone-näköosaaminen ja konenäkösovelluksiin käy-

tettävät laitteistot mahdollistavat myös alan monipuolisen opetuksen. Erilaisissa projekteissa meillä on ollut yhteistyökumppaneina useita maakunnan yrityksiä.

– Näkyvän valon aallonpituudella tapahtuvan kuvaamisen ja kuvankäsittelyn sekä älykameraso-vellusten lisäksi SAMKissa on erityisesti infrapu-na- ja spektraalikuvausten osaamista.

Opiskelijoista konenäön asiantuntijoita

Konenäköprojekteissa on ollut mukana useita insinööriopiskelijoita, joista on tul-lut konenäön asiantuntijoita. Samalla he ovat luoneet hyviä suhteita yrityksiin, jon-ne ovat tehneet opinnäytetöitään ja suorit-

taneet harjoitteluja. Yritykset ovat voineet esimerkiksi testata SAMKin laitteilla ko-nenäön käyttöä omien tuotantoprosessi-ensa tehostamisessa. Pilottijärjestelmät on koottu ammattikorkeakoululla jo olemassa olevilla konenäkölaitteistoilla ja osaa niistä on testattu yritysten oikeissa tuotantoym-päristöissä. Konenäkösovellutukset voivat olla esimerkiksi älykamerakuvausta, 3D-kuvausta, lämpökuvausta, lähi-infrapuna-kuvausta tai spektraalikuvausta.

Lähdeniemen mukaan Satakunnan am-mattikorkeakoulun tutkimus ja kehitystoi-minnassa hyödynnetään monialaisuuden tuomat vahvuudet ja asiantuntemus. TKI-toiminta näkyy paikallisesti, valtakunnalli-sesti ja kansainvälisesti yhteistyönä, hank-

Pintoksen työntekijä kristiina Väinölä on tyytyväinen työpaikkaansa. meitä on täällä töissä useita naisia, vaikka tehdastyötä pi-detäänkin usein enemmän miesten alana.

12 | AGORA 1/2012

keina ja projekteina. Näiden toteuttajina ovat asiantuntijat, tutkijat, opettajat ja opis-kelijat. SAMKin yhteistyökumppanina voi olla yhtä hyvin paikallinen pk-yritys kuin kansainvälinen suuryritys.

Kokonaisuudessaan SAMKin tutkimusvo-lyymi on 9 miljoonan euron suuruinen.

Konenäkö hyödyksi Pintoksen tuotannossa

Euralainen Pintos on ollut mukana SAMKin konenäköprojekteissa alusta saakka. Tut-kijaopettaja Mirka Leinon mukaan nyt käynnissä oleva projekti lähti liikkeelle Pin-toksen yhteydenotosta keväällä 2010, kos-ka vuoden 2008 keväällä opinnäytetyönä tehty konenäkösovellus oli lakannut toimi-masta. Tarkemman tarkastelun yhteydessä kävi selväksi, että toimimattomuus johtui sovelluksessa käytettävien laservalojen ir-toamisesta. Automaatioinsinööriopiskelija Pauli Valo koulutettiin konenäön osaajaksi ja siten hän hallitsi älykameraohjelmoinnin ynnä muut sovellukseen liittyvät osiot ja pystyi aloittamaan varsinaisen kehitystyön Pintoksella. Sovellus asennettiin käyttöön elokuussa 2011. Sovelluksen tehtävänä on ottaa teräsverkkopinosta verkko robotin tarttujien avulla ja syöttää se katkaistavaksi tietyn kokoisiksi paloiksi. Verkkoja käyte-tään esimerkiksi betonirakenteissa raudoi-tusverkkoina eli tukirunkoina ja myös vaik-ka rakennusten portaissa.

– Pintoksen Rauman Lapin tehtaassa toimiva konenäkösovellus tunnistaa raudoitusverkkoihin heijastettujen laserviivojen avulla robotille paikan, josta robotti voi käydä ottamassa päällimmäisen verkon leikkaukseen. Konenäköjärjestelmä tun-nistaa myös laserviivojen ja raudoitusverkkojen leikkauskohdista päällimmäisen verkon korkeuden eli tartuntapisteen z-koordinaatin, päällimmäisen verkon tartuntakohdan x- ja y-koordinaatit, pääl-limmäisen verkon kiertymän vaakatasossa ja pääl-limmäisen verkon kallistuskulman vaakatasosta, luettelee Mirka Leino.

– Aikaisemmin, ennen konenäkösovellusta, robotti lähestyi ylhäältä päin verkkopinoa, jonka korkeu-den se suunnilleen tiesi. Robotti lähestyi päällim-mäistä verkkoa tunnustelemalla, milloin anturin kanssa toimiva tunnistuselin osuu verkkoon. Tä-hän kului 10–15 sekuntia jokaisen verkon osalta.

Tunnistuksessa myös tapahtui virheitä. Nyt virhei-den määrä on vähentynyt ja toiminta on myös laa-dukkaampaa. Lisäksi aikaa säästyy jonkin verran.

Antoisaa työtä opiskelun kannalta

Automaatioinsinööriopiskelija Pauli Valon mukaan konenäkö ja sen sovellukset ovat olleet todella mielenkiintoisia ja ne ovat antaneet paljon lisäosaamista automaation alalta.

– Asiakkaan luona työskennellessä olen kartut-tanut kokemuksia teollisuusympäristöön suun-niteltavista konenäköjärjestelmistä.

– Pintoksen Rauman Lapin tehtaalle on ollut SAMKista jonkin verran matkaa, mutta se ei ole vaikuttanut millään tavalla projektin to-teutukseen. Kun tehtaalle on tullut asiaa, on sinne ajanut Porista vajaassa tunnissa. Projek-tin toteuttaminen kaikkine lisäyksineen ja kou-lutuksineen on vienyt useita kuukausia. Aluksi järjestelmää suunniteltiin ja testattiin erilaisin versioin ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Tämän jälkeen kesällä 2011 järjestelmä asen-nettiin käyttöön ja sitä on viimeistelty ja säädet-ty syksyn aikana.

– Pääasiassa olen tehnyt projektia itsenäisesti, mutta ideoinnissa ja testauksessa sekä asennus-töissä on ollut mukana usean henkilön konenäön tiimi. Tällä hetkellä teen Pintokselle toista kone-näkösovellusta opinnäytetyönäni ja tarkoitukse-ni on valmistua ensi syksynä.

Pauli Valo sanoo, että hän haluaa ehdotto-masti kehittyä edelleen konenäön osaajana ja jatkossakin suunnitella ja toteuttaa moni-puolisia konenäkösovelluksia.

Yhteistyöprojektista molemminpuolista hyötyä

Johtaja Mikko Nummela Pintokselta on ol-lut konenäköprojektissa mukana alusta saak-ka. Hänen mukaansa projekti sujui normaa-listi eli hitaammin kuin aluksi kuviteltiin, mutta se oli arvattavissa. Kaiken kaikkiaan työskentely on hänen mielestään ollut help-poa ja antoisaa.

Alkusysäys SAMKin kanssa yhteistyöhön tuli yleisötilaisuudesta. Ensin tehtiin opin-

näytetyötä ja sen jälkeen laajennettiin ny-kyiseen projektiin.

– Konenäkö on meillä huomattavasti keven-tänyt ihmisten työtä, enää ei tarvitse nostella raudoitusverkkoja lihasvoimin, kone tekee työn. Tämä on ergometrisesti erinomainen ratkaisu ja siinä sivussa säästyy myös aikaa.

– Uskon että yhteistyömme SAMKin kanssa kasvaa ja laajenee, samalla se antaa teollisuu-delle mahdollisuuden vaikuttaa opetukseen ja yhteistyön kautta luoda hyviä suhteita opis-kelijoihin, jotka ovat tulevaisuuden tekijöitä meidän alallamme. Yhteistyö toivottavasti vahvistaa myös oppilaitoksen asemaa tällä alueella.

– Lisäksi muutamille kehittämisestä kiinnos-tuneille henkilöille opiskelijat antavat oivan tilaisuuden tarkistaa myös omia osaamisiaan ja mietteitä.

SAMKille Pintos Oy on luotettava, osaava, vakaavarainen ja kehittyvä yhteistyökump-pani. Koko henkilökunnan määrä on noin 160, josta Lapin tehtaalla noin 50.

Yhteistyötä usean yrityksen kanssa

Satakunnan ammattikorkeakoulu on teh-nyt konenäköyhteistyötä usean yrityksen kanssa. Puustellille tehtiin esimerkkiso-vellus robotin ja konenäön yhteistoimin-nasta. Sovellus koski Puustellin keittiö-kalustelevyjen käsittelyä. Myös viilujen virheiden tunnistamismahdollisuuksia tutkittiin konenäön avulla. Orakselle SAMK on tehnyt lämpökuvaustutkimuk-sen keernanvalmistuksen eli muottien lämmönkäytön optimoimiseksi. Holl-ming Worksilla tutkittiin lämpökuvauk-sen käyttömahdollisuuksista hitsauksen reaaliaikaisessa valvonnassa.

Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos SataDiagille tehtiin tutkimus veren see-rumin punaisen ja keltaisen värin tunnis-tusmahdollisuuksista konenäön avulla ja Clothing+:lle opinnäytetyönä sykevyön anturialueen laadunvalvontajärjestelmä. Viimeksi mainittujen kanssa töitä jat-kettaneen entistä laajempien sovellusten kanssa.

AGORA 1/2012 | 13

Satakunta University of Applied Sciences

has been cooperating with companies in the

region for several years, working on various

machine vision applications. Pintos Oy from

Eura is one of the companies involved in

these projects.

Machine vision with various applications is a

signifi cant core element of the research pro-

gramme launched by Satakunta University of

Applied Sciences. It is a rapidly developing

fi eld of technology, with which industrial en-

terprises can improve their competitiveness.

In addition to imaging and image process-

ing on visible wavelengths of light and smart

camera applications, SAMK has competence

in infrared and spectral imaging in particular.

The machine vision projects have involved

several engineering students, who have be-

come experts in machine vision. At the same

time, they have created good contacts with

the companies for which they have prepared

theses and where they have completed the

practical training.

The purpose of the machine vision applica-

tion of Pintos is to identify the uppermost re-

inforcement mesh on a pile and give the ac-

curate co-ordinates to the robot, which feeds

it to be cut into pieces of a given size. The

reinforcement meshes are used e.g. in con-

crete structures, or in staircases of buildings.

In addition to the machine vision appli-

cations, the research programme of Sa-

takunta University of Applied Sciences

also comprises various energy and en-

vironmental solutions and production

processes. As a whole, the research pro-

gramme serves the development needs of

industry and commerce in the Satakunta

region, and enables close cooperation

with regional industry and commerce.

infokonenäkösovellusten lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusohjelma käsit-tää myös muun muassa erilaiset energia- ja ympäristöratkaisut sekä tuotantoprosessit.

kokonaisuudessaan tutkimusohjelma palve-lee Satakunnan elinkeinoelämän kehittämis-tarpeita ja mahdollistaa läheisen yhteistyön alueen elinkeinoelämän kanssa. Se kytkee Samkin tutkimustoiminnan osaksi alueen muuta tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-toimintaa sekä kansallisia ja kasainvälisiä verkostoja.

tutkimusohjelman painopisteitä ovat mm.

1 Energiajärjestelmät2 Kustannustehokkuus ja tuottavuus3 Rakennettu ympäristö ja kestävä kehitys4 Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys

Pintoksen käyttöhenkilökunta koulutuksessa. Menossa järjestelmän kokonaistoiminnan tarkastelu ja mahdollisten vikatilanteiden korjaus. Koulutuksessa Olli Uusitalo, Tapio Virtanen ja Kristiina Väinölä. Kouluttajina Mirka Leino ja Pauli Valo Satakunnan ammat-tikorkeakoulusta.

Tehtaassa toimiva konenäkösovellus tunnistaa raudoitusverkkoihin heijastettujen laservii-vojen avulla robotille paikan, josta robotti voi käydä ottamassa päällimmäisen verkon leikkaukseen. Konenäköjärjestelmä tunnistaa tartuntapisteen raudoitusverkkoista heijastuvi-en laservalopisteiden avulla.

Pintos imProved it´s Production With a machine vision aPPlication

YHTEISTYÖ ANTAA

TEOLLISUUDELLE

MAHDOLLISUUDEN

VAIKUTTAA OPETUKSEEN

14 | AGORA 1/2012

tEKstI tEXt Eeva-Leena FormaKUVAt PHOtOs Veera Korhonen, shutterstock

Neuvottelukuntatyöllä on pitkät perin-teet, koulutusohjelmien kehittämiseen työnantajat ovat olleet vaikuttamassa ammattikorkeakoulun neuvottelukuntien kautta. Viestit ovat olleet tärkeitä koulu-tusohjelmien opetussisältöjä kehitettä-essä. Samoin harjoittelu ja opinnäytetyöt ovat jo perinteisesti olleet tärkeitä suo-ria linkkejä työelämään ja opiskelijoiden

työnantajakontaktien luomiseen. Tämä toiminta tuotteistettiin 2000-luvun al-kupuolella Kumppanuus-malliksi. Mallin kehittämisen taustalla on vahvasti vai-kuttanut SAMKin tutkimus- ja innovaa-tiojohtaja Matti Lähdeniemi, joka toimii myös ammattikorkeakoulun Tutkimus- ja kehittämisneuvoston ja Yrityskiihdyttä-möneuvoston puheenjohtajana.

Kumppanuudessa on kaksi linjaa. Toi-sessa tuetaan nimenomaan opiskelijan kasvuprosessia ammatillisen osaamisen kehittymisessä yhdessä yrityskumppanin kanssa. Toisessa korostuu asiantuntija-yhteistyö, asiantuntijuuden siirtäminen, rekrytointiyhteistyö sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden toteut-taminen.

on merkinnyt uudentyyppisen yritysverkoston syntymistä

Kumppanuus

Ammattikorkeakoulun keskeisiksi tehtäviksi koulutuksen ohella on määritetty aluekehitys-tehtävä sekä tutkimus-, kehittämis- ja inno-vaatiotoiminta. Toteutuakseen tehtävät ovat edellyttäneet saumatonta vuoropuhelua kou-lutuksen ja elinkeinoelämän välillä yhteistyö-tä palvelevien toimintamallien luomiseksi.

AGORA 1/2012 | 15

– Toiminnan kannalta on tärkeää, että kumppa-nuusprosessissa on toimiva seurantaryhmä, jossa päivitetään kaikki keskeiset asiat, kuten hanke-tilanne, harjoittelua koskevat kysymykset ja yri-tysten osaamisprofi ilimuutokset. Seurantaryhmä on ajantasainen tietolähde siitä, mihin suuntaan business kehittyy, toteaa Lähdeniemi.

Uudentyyppinen yritysverkosto kiinnittyy läheisesti osaksi ammattikorkeakoulun teh-tävää.

Tutkimustoiminta kumppanuuden ytimessä

Kumppanuus tarjoaa ammattikorkeakou-lujen edelleen vahvistuvalle tutkimustoi-minnalle hyvän maaperän. Yhteistyöhön sitoutuneet yritykset ovat voimavara, jonka varaan on hyvä rakentaa opiskelijoille koulu-tuksen aikana syntyvää tutkimustoiminnan ja työelämäosaamista käytännössä. Toisaalta yrityksissä on kysyntää laajempien tutkimus- ja kehittämisprojektien ohella erilaisille ke-hittämis- ja selvitystehtäville, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi opinnäytetöiden ja opiskelijaprojektien muodossa. Opetuksessa projekteja voidaan hyödyntää mm. koulutus-alakohtaisen ja ammatillisen substanssiosaa-misen, projekti- ja verkostotoiminnan osaa-misen, dokumentoinnin, raportoinnin ja esiintymisvalmiuksien kehittämiseksi. Case Susitie on tästä yhtenä esimerkkinä. Opin-näytetöiden ja opiskelijaprojektien ohella tutuiksi tulleita yhteistyömuotoja ovat har-joittelu eri muodoissaan, asiantuntijavaihto sekä yritys- ja asiantuntijavierailut.

Monialaisuus kantaa kumppanuutta

SAMKin strategian mukaisia painoaloja ovat osaamisintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, ympäris-tö, energia, innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä automaatio ja koneteknologia. Paino-aloissa kuvastuu korkeakoulun monialainen osaaminen, mikä on myös vahva perusta kumppanuustoiminnan kehittymiselle.

–Jos aikanaan lähdettiin liikkeelle teknologia-etunojalla, jo tällä hetkellä liiketoiminta ja hy-vinvointiala ovat hyvin mukana kumppaniyri-tysyhteistyössä ja myös näillä aloilla on vahvaa kasvupotentiaalia kumppanuustoiminnalle, pohtii Lähdeniemi.

Vielä alkupolullaan oleva strateginen kumppanuus on tuonut hyvää palautetta ja kumppanuusmalli etenee ja laajenee monia-laisuutta hyödyntäen.

Kumppanuus-malli on käytössä myös yrityskiihdyttämössä

Strateginen kumppanuus tarjoaa systee-maattisen kasvupohjan myös yrittäjäpol-venvaihdoksen kautta toteutuvaan omis-tajavaihdokseen. Matti Lähdeniemi kuvaa yrityskiihdyttämöön kohdistuvaa tilausta olla mukana kumppanuustoiminnassa tu-levaisuuden, ehkä osin vielä tunnistamat-tomaksikin mahdollisuudeksi. Hän näkee kuitenkin, että kumppanuusyhteistyössä voi syntyä tilausta osaamiselle, joka ei ole yrityksessä sen toiminnan ydintä, mutta on tärkeää kuitenkin toiminnan kehittämisen kannalta. Siinä voi olla olla myös yrityskiih-dyttämöyrittäjälle mahdollisuus oman yri-tyksensä kasvupohjan laajentamiselle.

Kumppanuus on merkinnyt uudentyyppisen yritysverkoston syntymistä, jossa tieto ja odo-tukset välittyvät nopeasti ja niihin pystytään myös reagoimaan puolin ja toisin, toteaa Matti Lähdeniemi.

PartnershiP in the Business netWorkThe new kind of business network becomes

an integral part of SAMK’s mission in the stra-

tegic partnership activities. The development

of the partnership model has been strongly in-

fl uenced by Matti Lähdeniemi, Research and

Innovation Director at SAMK, who also chairs

SAMK’s Research and Development Council

and the Enterprise Accelerator Council.

Partnership is carried out in two ways.

Firstly, the student’s growth process dur-

ing the development of professional com-

petence is supported in cooperation with

the business partner. Secondly, emphasis

is placed on the cooperation with experts,

transfer of expertise, recruitment cooper-

ation and implementation of research and

development projects.

“From the viewpoint of the operations, it is

important that the partnership process in-

cludes a well-functioning monitoring group

that updates all the central matters, such as

the project status, issues related to practi-

cal training and changes in the companies’

competence profi les. the monitoring group

is an up-to-date source of information on

business trends,” Lähdeniemi sums up.

KUMPPANUUS TARJOAA

TUTKIMUSTOIMINNALLE

HYVÄN MAAPERÄN

16 | AGORA 1/2012

SAMKin sähkötekniikan kolmannen vuo-sikurssin opiskelijat Taru Telén, Sanna Nurminen, Marjaana Rinne, Juuso Satola, Marko Sokura ja Pekka Vartio toteuttivat yhteistyössä Pori Energian Sähköverkot Oy:n kanssa laatutyökalun, jolla analysoi-daan sähköverkon alueurakoinnin toteu-tumista. Saneeraustyöt ovat usein ilmajoh-tojen korvaamista maakaapeleilla, jolloin esimerkiksi kaivuutöitä tehdään alueella paljon. Susitien alueella sähköverkoston sa-neeraus toteutettiin keväällä 2011.

SAMKin ja Pori Energia Sähköverkot Oy:n Susitie-projekti käynnistyi lokakuussa 2011 ja saatiin päätökseen maaliskuun alussa 2012. Työnantajapuolelta yhdyshenkilönä on toiminut rakennuttajainsinööri Jari Ha-kulinen ja SAMKista lehtori Ari Lehtio. Susitie-projektissa on suunniteltu asiakkai-den kokemuksia mittaava palautekysely, toteutettu se ja analysoitu saadut tulokset. Tältä pohjalta on valmistunut laatutyökalu, joka on monistettavissa eri aluerakentamis-kohteisiin. Työkalun muodostaa asiakas-tyytyväisyyskysely, joka on tarkoitus lähet-tää alueen asukkaille töiden valmistuttua. Kysymykset liittyvät tiedottamiseen, tur-vallisuuteen, töiden sujuvuuteen ja lopputu-lokseen. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää

urakoitsijoiden toiminnan arvioimiseen ja asiakaspalvelun kehittämiseen.

Taru Telén kertoo Susitie-projektin koke-muksien olleen hyviä:– Projektissa toteutetut asukashaastattelut sujuivat hyvässä hengessä. Pori Energia oli tie-dottanut asukkaita tutkimuksesta ennakkoon, meitä osattiin odottaa ja vastaanotto oli hyvä. Työ oli mielekäs myös siksi, että tuloksista saa-tiin heti käytännön hyöty toimeksiantajalle.

Projektit tuovat työelämän luontevasti mukaan insinöörikoulutukseen

Pori Energia Sähköverkot Oy on ollut mukana Susitie-projektin ohjausryhmässä ja valvonut ja tukenut hankkeen edistymistä jakamalla tietoa projektin eteenpäin viemiseksi. Opis-kelijat ovat projektin yhteydessä päässeet tutustumaan työmaakohteisiin ja projektitie-dottamista on harjoiteltu myös tuottamalla Watti-viestiin artikkeli hankkeesta yhteis-työssä projektin toimeksiantajan kanssa.

Taru Telén kuvaa projektikokemusta hy-väksi vaihteluksi koulutukselle:– Projektin toteuttamisessa on ollut apua siitä, että tietää, mistä sähköverkoston aluesaneera-uksessa on kyse. Tämä on ollut hyvä tapa opinto-

jen suorittamiselle käytännönläheisellä tavalla, arvokasta on myös toimeksiantajalta saatava työtodistus projektista. Tällaiset projektit edel-lyttävät vuorovaikutustaitoja ja tulosten rapor-toinnissa on hyvä mahdollisuus myös esiinty-mistaidon kehittämiseen. Mukavaa vaihtelua teoriapohjaiseen koulutukseen, toteaa Taru. Sähkötekniikan koulutus kytkeytyy Sata-kunnan energia-alan yritysten toimintaanlaajasti juuri opiskelijaprojektien ja päät-tötöiden kautta. Lisäksi monet sähkötek-niikan opiskelijat löytävät kesätyöpaikan tai harjoittelupaikan energiatuotantoonkeskittyneistä yrityksistä tai toimipis-teistä. Kesä- ja harjoittelutyöt ovat usein sähkökunnossapitoon liittyviä töitä tai uusien sähkökäyttöjen rakentamista van-hojen tilalle.

– Päättötöitä on tehty vuosien varrella monille sähkö- tai energia-alan yrityksille: Pori Energia Sähköverkot Oy, Pori Energian Aittaluodon voimalaitos, Leppäkosken Sähkö -konserni (työ palkittiin SAMKin Osaaja 2008 kilpailussa), PVO POOL OY, Teollisuuden Voima Oy, Va-tajankosken Sähkö Oy joitakin mainitakseni. Yhteistyötä on laajasti Satakunnassa ja lähi-maakunnissa sijaitsevien yritysten kanssa, tote-aa Ari Lehtio SAMKista.

Sähköä Susitiellä

tEKstI tEXt: Eeva-Leena FormaKUVA PHOtO: Veera Korhonen

CA

sE

Pori Energia ja Satakunnan ammattikorkea-koulu kumppaneina tuottavat yhteistyössä käytännönläheistä oppia valmistuville säh-köalan insinööreille Satakunnassa.

taru telén arvostaa projektikokemusta.

AGORA 1/2012 | 17

Kun googlaat sanan apparaatti, saat 106 000 osumaa. Jos katsot apparaatin sanakirjasta, saat ehdotuksen ottaa yhden p-kirjaimen pois; aparaatti, joka taas tarkoittaa kojetta tai laitetta. Meidän kahden p:n apparaatti on kaikessa yksinkertaisuudessaan yritysten ja korkeakouluopiskelijoiden kohtauspaikka Liisankatu 8:ssa täällä Porissa ja pian myös Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä.

Mitä siellä siis tehdään? Annan käytännön esi-merkkejä tämänvuotisista projekteista, joissa yhteisö ja opiskelijat tekevät yhteistyötä. Esi-merkit avaavat monesti sisällön parhaiten.

Aurubis halusi toimeksiannossaan full HD -tasoista videokuvaa valssaamon prosessis-ta. Apparaatti löysi kuvaajat korkeakoulun opiskelijoista. Käytännössä kolme opiskelija kuvasi yhden päivän ajan 400 metriä pitkän

prosessin eri osia. Opiskelijoiden mielestä homma oli tosi siisti ja asiakas tyytyväinen.Temsec halusi toimeksiannossaan Excel-taulukon, jolla voi helposti hallinnoida työn-tekijöiden ja työkohteiden tunnit. Apparaat-ti löysi tekijän. Käytännössä yksi opiskelija luo ja räätälöi Excel-laskentataulukon asiak-kaiden toiveiden mukaan. Työ on käynnissä parhaillaan, joten emme tiedä vielä, ovatko tekijä ja asiakas tyytyväisiä tulokseen.

Porin Narukerä halusi Apparaatilta järjestä-jiä jääpallon nuorten MM-kisoihin Porissa tammikuussa. Apparaatti sai kuusi tekijää kisoihin. Kisat sujuivat hyvin ja opiskelijat saivat arvokkaan kokemuksen kisojen jär-jestämisestä.

Tällä hetkellä etsitään kosketuspöydälle pelisuunnittelijoita.

aPParaatin 5tehtävää:1 Kohtauttaa korkeakoulujen opiskelijat ja

yritysten toimeksiannot.2 Tarjoaa väliaikaisesti työttömäksi jääneille

ideointi- ja kehittämispaikan yritystoimin-nan kiihdyttämiseen (Protomo-toiminta).

3 Sparraa korkeakouluopiskelijoita yritystoi-minnan kiihdyttämisessä.

4 Tarjoaa maksuttomat tilat ja laitteet yksilölli-seen tai ryhmässä tekemiseen.

5 Tarjoaa kehittäjäorganisaatioille tiloja pala-verien järjestämiseen.

mikä ihmeen aPParaatti…

vieraileva KOLUMNISTI

LEHtORItero tuomi

Tervetuloa tutustumaan Apparaattiin Liisankadulle Poriin tai Risto Rytin katu 70:een (SAMK) Huittisiin!

KO

LUM

nI

KUVAt PHOtOs nelli savolainen

Huittisten Apparaatin avajaisissa (vasen kuva) opiskelija Juha-Pekka Mikkola ja Seloy Oy:n myyntipäällikkö Henri Kiuru. Talon omaa väkeä edustivat koulutusjohtaja Timo Mattila (vas.) ja entinen yksikönjohtaja Aarno Korpela.

18 | AGORA 1/2012

”Vaivaako ulkonäkö?” tiedustelee Helsingin Sanomissa komeileva mainos. Kukapa kat-soessaan itseään alasti peilistä, ajattelee, että olenpa minä täydellinen. Ei oikeastaan kukaan. Tämä esteettisen kirurgian mainos saa ihmiset löytämään itsestään virheitä ja haluamaan niihin korjausta. Ihmisen ruu-miista on tullut lääketieteellinen projekti. Se on pala palalta medikalisoitu. Rumuutta-kin pidetään sairautena, jota on hoidettava.

Terveyssosiologian professori Markku Myl-lykangas Itä-Suomen yliopistosta puhui medikalisaatiosta SAMKin Perjantain hui-put -seminaarissa. Amerikasta maailmalle levinnyttä ilmiötä pidettiin väliaikaisena, mutta sitä se ei kuitenkaan ollut. Medikali-saatio oli tullut jäädäkseen, eikä lopusta ole tietoakaan.

Luonnollisia asioita lääketieteellistetään

Medikalisaatiota voidaan kuvata yhdellä sanalla: lääketieteellistäminen. Kaikkiin mahdollisiin ongelmiin tarjotaan ratkai-suksi terveydenhuoltoa ja lääketiedettä. Tarjolla on terapioita, pillereitä ja ihmisille tehdään turhia tutkimuksia ja hoitoja.

– Medikalisaatio tarkoittaa muun muassa elämäntapahtumien, käyttäytymisen ja poik-keavuuksien lääketieteellistämistä eli niiden käsittelemistä lääketieteen ja terveydenhuollon keinoin, Myllykangas kertoo.

Naisille ja miehille on kehitelty erilaisia sairauksia, joilla pyritään selittämään luon-nollisia ikääntymisen aiheuttamia muutok-sia. Perin luonnolliset asiat kuten lisäänty-minen ja syntymä ovat myös medikalisoitu yhteiskunnassamme. Raskauksia pannaan alulle yhä useammin keinotekoisesti ja ras-

kauden luonnollinenkin alkuun saatto on mystifioitu.

– Peitto pöllyää kalenteri ja lämpömittari kou-rassa. Suorituspaineissa käy kuumana vain ovulaatio- ja raskaustestien kauppa, Myllykan-gas kuvailee.

Sairauksia terveille

Kaikki mainonta kiihdyttää medikalisaatio-ta. Sairauksia kaupitellaan ja harrastetaan tautitehtailua. Lääkkeiden lisäksi lääkefir-mat markkinoivat yhä enemmän sairauksia.

– Yhä merkittävämpi osa mainonnasta suunna-taan ”terveille” ihmisille. Heidät pitää mainonnan avulla saada tuntemaan itsensä sairaiksi. Ennen sairaiden hoitoon etsittiin keinoja, nyt etsitään me-netelmille asiakkaita, Myllykangas painottaa.

Mainonnan päämäärä on myynnin edis-täminen. Mainostettiinpa farkkuja, autoja tai terveyspalveluita. Terveysmainonnassa voidaan kuitenkin pelotella erilaisilla sai-rauksilla ja kuolemalla. Vaatemyyjä ei voi perustella ihmisen ostopäätöstä: jos et osta näitä farkkuja, sairastut.

Ihmisille syötetään lumetta

Epäeettisestä mainonnasta päästään para-medikalisaatioon eli uskomuslääkintään. Puoskarointiin, joka paisuu medikalisaati-on imussa.

– Erilaisten terapiahoitojen, käärmeöljyjen ja muiden tököttien kauppiaat yrittävät romuttaa lääketieteen ylivaltaa. Enkelienergiaterapeutit, homeopaatit, metafyysiset papit, reiki-, ihme- ja kaukoparantajat sekä muut ilveilijät tarjoavat ainoastaan lumevaikutusta, jolla rahastaminen on epäeettistä, Myllykangas haastaa.

Homeopaattisia aineita mainostetaan aina vain hyödyllisinä. Myllykangas painottaa tämän olevan täyttä roskaa. Homeopatias-sa on kyse puoskaroinnista, jossa ihmisille syötetään vain ”muistavaa” kraanavettä. Homeopaatit pitävät tätä virheellisesti vaihtoehtolääketieteenä.

– Vaihtoehtolääketiede on surkea termi. Puoskaroinnilla ei ole mitään tekemistä lää-ketieteen kanssa. Eihän meillä ole myöskään vaihtoehtokemiaa tai -fysiikkaa. Miksi olisi vaihtoehtolääketiedettä, Myllykangas kum-mastelee.

Rahalla saa, ilman ei

Terveydenhuolto on maailman kolmannek-si parhaiten tuottavaa bisnestä. Ihmisten terveydellä tehdään kauppaa. Kymmenen myydyimmän lääkkeen kärjessä ei ole yh-tään lääkettä kehitysmaiden tappavimpien tautien hoitoon. Kehitysmaihin ei kehitellä lääkkeitä, koska heillä ei ole varaa maksaa niistä.

– Rahastuksen makua löytyy myös esteettisestä plastiikkakirurgiasta. Yhteiskunnan varoin koulutetut lääkärit yksityisbisneksessä käyt-tävät taitonsa turhuuteen. He takovat rahaa asentelemalla kumitissejä, oikomalla ryppyjä, imemällä rasvaa, tiukentamalla naisten su-kuelimiä sekä paksuntamalla ja pidentämällä miesten peniksiä. Samanaikaisesti julkisella puolella on huutava pula plastiikkakirurgeista, Myllykangas sanoo.

Medikalisaation hillitseminen näyttää mahdottomalta. Kehityksen päässä hää-möttää epätoivottava tulevaisuudenkuva, pharmageddon, jolla tarkoitetaan sysi-mustaa maailmaa, jossa lääkintä aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

tEKstI tEXt Marika Elo KUVAt PHOtOs Veera Korhonen

– maailman kolmanneksi tuottavin bisnes

Ihmisen terveys

AGORA 1/2012 | 19

Markku Myllykankaan kiehtova esitys medikalisaatiosta sai kuuntelijat ajattelemaan terveydenhuoltoa ja lääketiedettä uudelta kantilta.

Markku Myllykangas, Professor of Health So-ciology at the University of Eastern Finland, gave a presentation on medicalisation in the “Friday Highlights” seminar. Medicalisation refers to the approach where any possible prob-lems are solved through means of health care and medicine. Even natural signs of ageing are regarded as ailments so that people would inc-reasingly use health services. Advertising acce-lerates medicalisation, and advertisements are increasingly directed at “healthy” people, ai-ming to make them feel unwell.

advertising accelerates medicalisation

EnnEn sairaudEn hoitoon Etsittiin kEinoja, nyt Etsitään mEnEtElmillE asiakkaita.

20 | AGORA 1/2012Satakunnan ammattikorkeakouluwww.samk.fi

SOSIAALI- JA TERVEYSALA

HYVINVOINTITEKNOLOGIA | PoriSosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto*

KUNTOUTUS | PoriSosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto*

SOSIAALIALA | PoriSosionomi (ylempi AMK)

TERVEYDEN EDISTÄMINEN | PoriSosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto*

LIIKETOIMINTA JA KULTTUURI

YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTAOSAAMINEN | PoriTradenomi (ylempi AMK)

TEKNIIKKA JA MERENKULKU

HYVINVOINTITEKNOLOGIA | PoriInsinööri (ylempi AMK

www.samk.fi/ylempiamk | www.samk.fi/ylempiamk | www.samk.fi/ylempiamk

*Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkintonimike perustuu lähtötutkintoon.

LISÄÄ ASIANTUNTEMUSTA JA JOHTAMISTAITOJA!

HAUSSA5.3.-3.4.