AIKUISKOULUTTAJAN KÄSIKIRJA

LINJAUKSIA JA TOIMINTATAPOJA AIKUISKOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEEN VARIASSA

www.varia.fi

Anne Heinonen, Helena Koivisto, Anne Sivonen Vantaan ammattiopisto Varia Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut 6.8.2015

1

Sisällysluettelo 1 Ammatillisen koulutuksen uudet tuulet - osaaminen ratkaisee .................................................................................... 2 2 Asiakkuusajattelu ja työelämälähtöisyys aikuiskoulutuksessa ...................................................................................... 2 3 Aikuiskoulutuksen yhteiset tavoitteet tuleville vuosille ............................................................................................... 4 4 Näyttötutkintojärjestelmän toimintaa ohjaavat periaatteet ........................................................................................ 5

4.1 Henkilökohtaistaminen aikuiskoulutuksessa ........................................................................................................ 7 4.2 Hakijan soveltuvuus alalle: SORA -lainsäädäntö ................................................................................................... 8

5 Varian aikuiskoulutusta ohjaavat toimintatavat ja dokumentit .................................................................................... 9

5.1 Konstruktivistinen oppimiskäsitys aikuispedagogiikan perustana ......................................................................... 9 5.2 Aikuiskoulutuksen prosessit ...............................................................................................................................10 5.3 Aikuisten ohjaussuunnitelma .............................................................................................................................11 5.4 Aikuiskouluttajan työnkuva ................................................................................................................................12

6 Aikuiskoulutuksen koulutustarjonta ja rahoitusmuodot Variassa ................................................................................12

6.1 Koulutustarjonta ................................................................................................................................................12 6.2 Oppisopimuskoulutus ........................................................................................................................................14 6.3 Oppilaitoksen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukaisesta vuotuisesta opiskelijamäärästä rahoitettava koulutus ..............................................................................................................................................15 6.4 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus .................................................................................................15 6.5 Työnantajan tai muun ulkopuolisen tahon rahoittama koulutus..........................................................................15 6.6 Työvoimakoulutus ..............................................................................................................................................15

7 Verkostoyhteistyö Varian aikuiskoulutuksessa ...........................................................................................................16

7.1 Työelämän yhteistyökumppanit .........................................................................................................................16 7.2 Muut koulutuksen järjestäjät .............................................................................................................................16 7.3 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Vantaan toimipiste ..................................................................................17 7.4 Vantaan kaupunki ..............................................................................................................................................17

8 Aikuiskoulutuksen arviointi ja laadunhallinta .............................................................................................................18

8.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi .......................................................................................................................18 8.2 AIPAL - näyttötutkintojen palautejärjestelmä .....................................................................................................20 8.3 Varian aikuiskoulutuksen arviointikäytännöt ......................................................................................................21

2

1 Ammatillisen koulutuksen uudet tuulet - osaaminen ratkaisee Näyttötutkintotoiminta täytti 20 vuotta vuonna 2014. Aikuisten ammatillisten näyttötutkintojen suorittami-nen työelämässä on vakiintunut pysyväksi väyläksi osoittaa ammatillinen osaaminen. Seuraavaksi ammatilli-nen koulutus on mielenkiintoisten muutosten edessä, kun tutkintojen rakenteet ja tutkintojärjestelmä uudis-tuvat. Aikuiskoulutukselle tuttu osaamisperusteisuus viedään osaksi nuorten koulutusta ja opetussuunnitel-maperusteinen opiskelu tullee lähenemään näyttötutkintojen toteuttamisen periaatteita. Henkilökohtaista-misen ideologia on tullut osaksi arjen toimintatapoja: osaamisen kartoittamisen kautta tutkinnon suoritta-minen ja siihen liittyvä koulutus räätälöidään yksilöllisesti ja työelämän tarpeet huomioiden. Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa tärkeänä johtoajatuksena on osaamisen, ei opiskelun korostami-nen. Henkilökohtaiset opiskelu- ja tutkintosuunnitelmat tähtäävät siihen, että olemassa oleva osaaminen voidaan osoittaa heti ja näin saada myös työelämän käyttöön. Ammattitaitoa hankitaan vain siltä osin kuin sitä ei ennestään ole. Osaaminen ratkaisee. Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut elää mukana muutoksessa perustehtäväänsä toteuttaen: jär-jestämme ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja elinkei-noelämän kanssa. Tarjoamme joustavia koulutus- ja kehittämispalveluja työelämälle ja huomioimme eri-ikäisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Ammattitaidon muodollinen osoittaminen – tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen - tulee näkymään vahvasti tulevina vuosina sekä koulutuksen järjestäjien toiminnassa että työelämässä. Myös Varia panostaa näyttötutkintotavoitteisen koulutuksen kehittämiseen ja laajentamiseen. Tätä kautta palvelemme alueen elinkeinoelämää mahdollisimman onnistuneesti: tuotamme laadukasta osaamista ja pätevöityneitä henkilöi-tä, jotka palvelevat työpaikan tarpeita ja voivat työssään hyvin. Käsissäsi oleva Aikuiskouluttajan käsikirja on tehty opettajien ja kouluttajien tueksi aikuiskoulutuksen toteut-tamisessa. Käsikirjassa käytetään toimijoista yleiskäsitettä aikuiskouluttaja, jolla tarkoitetaan kaikkia Variassa eri ammattinimikkeillä työskenteleviä ohjaus- ja opetusalan asiantuntijoita (ryhmänohjaaja / opettaja / leh-tori / tutkintovastaava). Käsikirjassa avataan työelämälähtöisyyden ja asiakkuusajattelun taustaa, Varian ai-kuiskoulutuksen tavoitteita, näyttötutkintojärjestelmän periaatteita ja Varian aikuiskoulutuksen toimintaa ohjaavia prosesseja, ohjeita ja menettelytapoja. Käsikirjan loppupuolella kuvataan aikuiskouluttajan työnku-vaa, aikuispedagogiikan periaatteita sekä esitellään Varian koulutustarjontaa. Käsikirjassa on esitelty myös koulutuksen rahoitusmuodot, hanketoiminta ja aikuiskoulutuksen laadunhallinta.

2 Asiakkuusajattelu ja työelämälähtöisyys aikuiskoulutuksessa Aikuiskoulutuksen lähtökohtana ovat kysyntälähtöisyys, työelämän tarpeet, asiakkuusajattelu ja verkosto-mainen toimintatapa. Näiden periaatteiden mukaisesti etsitään parasta mahdollista ratkaisua asiakkaan tar-peisiin. Osaamisen kehittämisen toimenpiteet toteutetaan joko oman oppilaitoksen toimintana tai yhteis-työssä verkostokumppaneiden kanssa.

3

Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluiden asiakasrekisterissä on vuosina 2013 – 2014 ollut yhteensä 570 vantaalaista yritystä. Ulkoiset asiakkaat on asiakkuusajattelun mukaisesti segmentoitu ja jokaiselle asiakas-ryhmälle tarjotaan segmentin mukaisia palveluja. Eräänä keskeisenä palveluna ovat osaamistarvekartoituk-set yrityksille ja työpaikoille. Erityisesti avainasiakkailla osaamistarpeiden selvittämiseen on käytetty CQ (Competence and Qualification) –osaamistarvekartoitusta, joka mahdollistaa työpaikan osaamistarpeiden selvittämisen perusteellisesti am-mattiryhmittäin. Osaamiskartoituksen pohjalta arvioidaan yhteistyössä työpaikan kanssa keskeiset osaamis-vajeet nyt ja tulevaisuudessa sekä niiden merkitys työpaikan toimintaan. Tämän jälkeen Varian aikuiskoulu-tus- ja oppisopimuspalvelut laatii työpaikalle osaamisen kehittämissuunnitelman, jonka toteuttamisesta sovi-taan asiakkaan kanssa. Osaamistarvekartoituksen prosessi on esitelty kuviossa 1. Vuosien varrella osaamis-tarvekartoitus on osoittautunut erittäin hyväksi tavaksi tunnistaa työpaikan todellisia osaamistarpeita ja vas-tata niihin räätälöidyillä koulutusratkaisuilla. Kuvio 1.

4

3 Aikuiskoulutuksen yhteiset tavoitteet tuleville vuosille Varian strategiassa on määritelty vuoden 2015 visioksi Varian olevan asiakaslähtöinen ja työelämävastuulli-nen kumppani. Uuden strategiakauden työ on parhaillaan käynnissä, joten aikuiskoulutuksenkin painopisteet muotoutuvat ja tarkentuvat kuluvana vuonna. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kuitenkin jo useamman vuo-den ajan ollut aikuiskoulutuksen palvelukyvyn kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän mukaisesti tavoitteemme on kehittyä koulutuksen järjestäjästä yritysten osaamisen kehittämiskumppaniksi ja näin tuottaa selkeää lisäarvoa työpaikoille ja niiden henkilöstölle. Ai-kuiskoulutuksen tavoitteisiin ovat kuuluneet monipuolisten oppimispolkujen tarjoaminen aikuisopiskelijoille, työhyvinvointi -teeman sisällyttäminen aikuiskoulutuksiin, Varian tunnettuuden lisääminen ja verkostoyh-teistyö sekä innovatiiviset ja asiakaslähtöiset koulutusratkaisut. Aikuiskoulutuksen konkreettisia painopistealueita ja niihin liittyviä toimenpiteitä tuleville vuosille ovat:

1. Myynti- ja markkinointinäkyvyyden kehittäminen ja koulutuspalveluiden tuotteistaminen Markkinointi- ja tuotteistamiskoulutusta henkilöstölle markkinoinnin ja asiakastyön tehostami-

seksi 2. Näyttötutkintotarjonnan monipuolistaminen Varian omassa aikuiskoulutuksessa

Näyttötutkintojen järjestämisoikeuksien suunnitelmallinen haku Järjestämissopimusten ja –suunnitelmien päivitys Koulutustarjonnan laajentaminen

3. Työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen

Koulutus- ja kehittämistarpeiden ennakointi Työelämälähtöinen toiminta kappaleessa 2 kuvatulla tavalla

4. Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen

Aikuiskoulutuksen prosessien vieminen IMS- toiminnanohjausjärjestelmään Prosessien tuntemus ja käyttöönotto kaikilla opetusaloilla

5. Nuorisotakuun mukaiset tehtävät ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen – ohjelma

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksojen toteuttaminen ja yhteistyö Valma –uudistuksessa NAO - Nuorten aikuisten osaamisohjelman hakeutumisvaiheen toteuttaminen Nuorten tuetut oppisopimukset yhteistyössä Vantaan Nuorisopalveluiden kanssa Nuoria osaajia Vantaan työmarkkinoille tiedotushanke (2015-2016) Kohdennettujen koulutuspaikkojen täyttäminen (30-50 –vuotiaat)

6. Aikuiskoulutuksen laadun kehittäminen: Pedagoginen osaaminen näyttötutkintojen järjestämises-

sä ja henkilökohtaistamisessa Ryhmänohjaajien säännöllinen kouluttaminen Näyttötutkintomestarikoulutus (NTM) kaikille aikuiskoulutuksessa työskenteleville Näyttötutkintomestarikoulutuksen päivityskoulutuksen toteuttaminen Varian omana ryhmänä Aikuiskouluttajan käsikirja tukemaan opettajan työtä syksyllä 2015 Arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen aikuiskoulutuksessa: oppisopimuskoulutus ja

oppilaitosmuotoinen aikuiskoulutus

5

4 Näyttötutkintojärjestelmän toimintaa ohjaavat periaatteet Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä on työelämälähtöinen, erityisesti aikuisille suunniteltu joustava am-matillisen tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitut-kinnot voi suorittaa näyttötutkintoina. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammattitutkinnoissa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennet-tua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisam-mattitutkinnoissa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on sy-vällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista. Vuonna 2015 näyttötutkintoja on voimassa n. 360. Kaikki näyttötutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle. Opetushallitus on määritellyt tutkintojen perusteet eli sisällöt ja ammattitaitovaatimukset yhteistyössä työelämän kanssa ja ne löytyvät osoitteesta: www.oph.fi/nayttotutkinnot Näyttötutkintoihin liittyvät henkilökohtaiset opiskelu- ja tutkintosuunnitelmat perustuvat aina kyseisen näyt-tötutkinnon perusteisiin, joten on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki toimijat (opiskelija, työpaikka, oppilaitos) tuntevat hyvin tutkinnon perusteet. Näyttötutkintojärjestelmän keskeiset periaatteet ovat (OPH Näyttötutkinto-opas 2015)

1. Kolmikantayhteistyö. Kolmikantainen edustus tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustusta prosessin eri vaiheissa ja tutkintotoimikunnan työssä. Kolmikantayhteistyö kattaa näyttö-tutkinnoissa sekä suunnittelun, toteutuksen että arvioinnin tehtävät.

Toteutuuko kolmikantaisuuden periaate omassa tutkinnossasi, sen kaikissa vaiheissa?

2. Tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta. Koulutuksessa, työelämässä ja har-

rastuksissa hankittua aikaisempaa osaamista voi hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon osoittamisessa. Tärkeintä on hakijan lähtötilanteen kartoittaminen, ammatin hallinta ja osaaminen.

Onko jokaisen opiskelijasi kohdalla tehty tutkinnon osittain johtopäätös siitä, että hän tarvitsee

valmistavaa koulutusta? Onko lähtötilanne ja osaaminen kartoitettu niin hyvin kuin mahdollista?

3. Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkintojärjestelmässä osaaminen osoitetaan käytännön työtehtävissä, samalla omaa työtä ja toimintaa perustellen ja arvioiden. Tutkintosuoritusta voivat täydentää erilaiset kirjalliset materiaa-lit, kuvat, videot, työnäytteet ja muut tuotokset. Tutkintosuoritukset suunnitellaan siten, henkilö voi suorittaa tutkinnon osa kerrallaan.

Tulevatko hakijat meille koulutukseen vain suorittamaan tutkintoa? Näyttötutkintojärjestelmä on

ensisijaisesti tutkinnon suorittamisen järjestelmä, ei koulutusjärjestelmä. Valmistavaa koulutusta jär-

6

jestetään vain silloin, kun tutkinnon perusteiden mukaista ammattitaitoa puuttuu ja selkeät osaa-misvajeet voidaan tunnistaa.

4. Henkilökohtaistaminen. Näyttötutkinnot on aina henkilökohtaistettava. Henkilökohtaistamisen pe-

riaatteet avataan luvussa 4.1.. Tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma, jonka mukaisesti opinnot ja suoritukset etenevät.

Onko opiskelijoidesi henkilökohtaistaminen tehty valtioneuvosten henkilökohtaistamisasetuksen

(2015), järjestämissuunnitelman ja Varian käytänteiden mukaisesti? Aikuiskouluttajan työssä on tärkeää hahmottaa näyttötutkintotoiminnan rakentuminen. Valmistava kou-lutus ja tutkintotilaisuudet ovat kaksi erillistä prosessia. Kuviossa 2 esitellään näyttötutkintotoiminnan rakentuminen ja siihen kuuluvat elementit. Prosessien ymmärtäminen on tärkeää myös asiakkaan näkö-kulmasta. Huolehdi siis siitä, että opiskelijasi osaavat erottaa valmistavan koulutuksen ja tutkintotilai-suudet toisistaan ja että oppimisen ja osaaminen arviointi säilyvät omina prosesseinaan.

Kuvio 2.

7

4.1 Henkilökohtaistaminen aikuiskoulutuksessa Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjälle asetettua velvoitetta tarjota aikuisille asiakas-lähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. (OPH Näyttötutkinto-opas 2015.) Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijan ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista ja henki-lökohtaistamista koskevan asiakirjan laadintaa. Variassa em. asiakirja on nimeltään henkilökohtaistamis-suunnitelma. Henkilökohtaistaminen tehdään aina tätä asiakirjaa käyttäen. Henkilökohtaistamissuunnitel-mat tallennetaan Fronteriin Henkilökohtaistamisen huoneeseen, alakohtaisiin kansioihin. Henkilökohtaistamisessa hakijalle valitaan soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot, oppimisympäristöt, opetus- ja arviointimenetelmät sekä ohjaustoimet. Lisäksi otetaan huomioon erilaisesta kulttuuri- ja kieli-taustoista tai muista syystä, kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet. Syksystä 2015 alkaen näyttötutkinnon suorittajille tarjotaan myös opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja osana näyt-tötutkintoon valmistavaa koulutusta (kesto korkeintaan 6kk päätoimisena). Näiden opintojen tarve arvioi-daan osana hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista ja dokumentoidaan henkilökohtaistamissuunitel-maan. Mikäli opiskelijalla havaitaan oppimiseen liittyviä erityistarpeita, voidaan laatia lisäksi HOJKS eli henkilökoh-tainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Henkilökohtaistamista tehdään kaikissa näyttötutkin-non suorittamisen vaiheissa eli

hakeutumisvaiheessa tutkinnon suorittamisen vaiheessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa

Hakeutumisvaiheessa koulutuksen järjestäjä tekee hakijan ja työpaikan kanssa johtopäätökset siitä, tarvit-seeko hakija valmistavaa koulutusta vai ei. Henkilö voi suorittaa tutkintonsa monin eri tavoin riippuen aikai-semmasta osaamisestaan. Tavallisin vaihtoehto on hankkia hakeutumisvaiheen jälkeen lisää ammattitaitoa

HUOM. Opettele ja käytä vain oikeita ja ajanmukaisia käsitteitä, jotka kuuluvat aikuisten näyttötutkintojär-jestelmän piiriin. Käsitteiden hallinta kertoo ammattitaidostasi tutkinnon suorittajille, työelämälle, yhteistyökumppaneille ja työyhteisölle. Käsitteet myös erottavat opetussuunnitelmaperustaisen ja näyttötutkintoperustaisen järjestelmän toisistaan

Toimintaa ohjaava uusi valtioneuvoston asetus henkilökohtaistamisesta on astunut voimaan 1.8.2015. Lue asetus osoitteessa http://www.oph.fi/julkaisut/2015/nayttotutkinto_opas_2015

Näyttötutkintopas 2015, liite 3

8

oppilaitoksessa ja työssä oppien, jonka jälkeen osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuudessa ja tunnustetaan osaksi tutkintoa. Toinen vaihtoehto on edetä suoraan tutkintotilaisuuteen jossakin tutkinnon osassa aikai-semmin saavutetun ammattitaidon perusteella ja saada osaaminen tätä kautta osoitettua ja tunnustettua. Kolmas vaihtoehto on hakea tunnustamista suoraan tutkinnon osittain. Näin menetellään silloin kun henkilö on suorittanut voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkin-non perusteiden mukaisen tutkinnon osan tai osia ja osa(-t) voidaan liittää uuteen tutkintoon (määräys tut-kinnon muodostumisesta).

4.2 Hakijan soveltuvuus alalle: SORA -lainsäädäntö SORA –lainsäädännön (SOveltumattomuuden RAtkaisut) tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutukses-sa ja työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opis-kelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Näin pyritään edistämään potilas- ja asia-kasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Lainsäädännöllä säädetään myös oppilaitoksen tiedonsaantioikeuksista, kurinpi-tomenettelystä, huumausainetestauksesta sekä opiskelijan oikeusturvakysymyksistä. SORA- säännösten mu-kaisia terveydentilavaatimuksia sovelletaan 1.1.2012 jälkeen opiskelijoiksi hakeville. Pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei ole esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sellaista henki-löä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssä oppimiseen. Tätä arvioidaan silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asia-kasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyy-dettäessä koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnös-tä esittää rikostaustaote, jos työssä oppimisessa tai opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä toimitaan ala-ikäisten parissa. Tiettyjen edellytysten täyttyessä voidaan opiskelijalta pyytää huumausainetestiä koskeva todistus. Opiskelijalta voidaan myös viimesijaisena keinona peruuttaa opiskeluoikeus opinnoissa. Varian aikuiskoulutuksessa SORA –lainsäädännön piiriin kuuluvat seuraavat tutkinnot:

sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (kaikki osaamisalat) koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto vanhustyön erikoisammattitutkinto turvallisuusalan tutkinnot 1.1.2016 alkaen

SORA –tutkintojen hakeutumisvaiheessa käytettävät lomakkeet löytyvät Fronterista henkilökohtaistamisen huoneesta. Lisätietoja tarvittaessa aikuisten opinto-ohjaajalta.

Lisätietoa SORA –lainsäädännön piiriin kuuluvista tutkinnoista annetaan hakijalle näyttötutkinnon hakeutumisvaiheessa. SORA –lainsäädäntö on uudistunut 1.8.2015 alkaen. Ajantasaiset tiedot ai-heesta http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/103/0/sora-opas

9

5 Varian aikuiskoulutusta ohjaavat toimintatavat ja dokumentit Aikuiskoulutuksen toteuttamista ohjaavat työelämän tarpeet, Varian aikuiskoulutuksen strategiset tavoitteet sekä näyttötutkintojärjestelmän mukainen lainsäädäntö. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä toimintaa ohjaa erityisen voimakkaasti viranomaistehtävän hoitaminen koulutuksen järjestämisessä. Näiden velvoittei-den lisäksi toimintaa tukevat aikuispedagogiikan näkökulmasta Varian omat linjaukset, prosessit, käytänteet ja käytettävät dokumentit. Toimintaamme ohjaavia varialaisia dokumentteja ovat

Vantaan kaupungin ja Varian strategiat, tuloskortti aikuiskoulutuksen toimintasuunnitelma ja vuosisuunnitelma (Fronter) aikuiskouluttajan käsikirja (Fronter) aikuiskoulutuksen prosessikuvaukset (IMS) näyttötutkintojen järjestämissopimukset ja –suunnitelmat (G-asema) valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelmat (Fronter) aikuisten ohjaussuunnitelma ja eritysohjauksen suunnitelma (Fronter) ohjeet henkilökohtaistamiseen (Fronter) opiskelijoiden henkilökohtaistamissuunnitelmat (Fronter) oppisopimuksen perehdytyskansio aikuiskouluttajalle (Fronter) C&Q –toimintatapakuvaus (Fronter) sisäinen sopimus ja hinnoittelulaskelma koulutuksen hankinnasta Varian sisällä

5.1 Konstruktivistinen oppimiskäsitys aikuispedagogiikan perustana Millaiseen oppimiskäsitykseen aikuiskouluttajan työ perustuu? Jokaisella kouluttajalla on luonnollisesti oma ”opettajan käyttöteoriansa”, joka on muodostunut koulutuksen ja työkokemuksen kautta ja näin tulee olla-kin. Varian tasolla opetussuunnitelman yhteinen osa viittaa konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jonka on linjattu ohjaavan opetus- ja ohjaustyötämme. Varian strategiassa vuosille 2012-2015 todetaan seuraavaa: ”Opetus- ja ohjausmenetelmien monipuolistamiseksi ja parantamiseksi perehdymme konstruktivistisen op-pimiskäsityksen periaatteisiin ja sen avulla tavoiteltavaan ammattitaitoon. Sen jälkeen perehdymme ja val-mentaudumme oppimiskäsityksen mukaisiin, Variassa toteutettaviin oppimis- ja ohjausmenetelmiin ja käy-tämme niitä työssämme.” Tämä linjaus koskee sekä nuoriso- että aikuiskoulutusta. Konstruktivistinen oppimiskäsitys perustuu siihen, että oppiminen tapahtuu tietoa rakentamalla, aikaisem-paan osaamiseen pohjautuen. Henkilökohtaistamisen periaatteiden mukaisesti jokaiselle opiskelijalle laadi-taan henkilökohtaistamissuunnitelma, joka kuvaa opiskelijan yksilöllistä oppimispolkua ja oppimisympäristö-jä sekä niihin liittyviä toimenpiteitä. Opiskelijan tukena on aikuiskoulutukseen erikoistunut opinto-ohjaaja, joka samalla valmentaa oman oppilaitoksemme kouluttajia opiskelijoiden henkilökohtaistamiseen. Yrityskoh-taisissa ryhmissä koulutukset räätälöidään yritysten tarpeisiin, jotka selvitetään muun muassa haastattelun tai osaamistarvekartoituksen avulla. Aikuiskoulutusten toteutuksessa tavallisin pedagoginen lähtökohta on, että ammattitaito ja osaaminen ra-kentuvat työssä oppimisen ja tietopuolisen oppimisen yhdistyessä. Näin ollen aikuiskoulutuksessa tulee pa-nostaa paitsi lähiopetukseen, myös työssä oppimisen ohjaukseen ja etätyöskentelyyn eri muodoissaan (esim.

10

oppimistehtävät, verkko-opetus). Syksystä 2015 eteenpäin kaikista Variassa toteutettavista näyttötutkintoon valmistavista koulutuksista laaditaan yhtenäinen valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma (”totsu”), joka kertoo toteutettavan koulutuksen ammattitaitovaatimukset, sisällöt, toteutustavat ja arviointimene-telmät. Valmistavaa koulutusta toteutetaan tutkinnon perusteiden ja toteutussuunnitelman mukaisesti tut-kinnon osittain. Oppimisen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee käytännön työtehtävät ammattitaidolla, joka perustuu teoreettiseen osaamiseen ja henkilökohtaisesti hankittuun kokemustietoon. Yrityskohtaisissa koulutuksissa aikuiskoulutuksen kehittäminen tapahtuu saatujen kokemusten ja tulosten pohjalta, yhdessä asiakkaan kanssa. Parhaat pedagogiset ratkaisut syntyvät useimmiten pitkäkestoisen asiakaskumppanuuden ja yhtei-sen tuotekehityksen kautta. Kuviossa 3 avataan muutamia työssä oppimisen ja tietopuolisen oppimisen muotoja.

Kuvio 3.

5.2 Aikuiskoulutuksen prosessit Aikuiskoulutuksen prosessit on kirjattu IMS –toiminnanohjausjärjestelmään. Aikuiskoulutuksen prosessiku-vaukset ovat:

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen toteutus ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Työssä oppimisen arviointi ja tutkinnon arviointi oppisopimuskoulutuksessa

11

Oppilaitosmuotoinen aikuiskoulutus: näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen ha-

keutumisen henkilökohtaistaminen Oppilaitosmuotoinen aikuiskoulutus: ammattitaidon arviointi näyttötutkinnoissa Oppilaitosmuotoinen aikuiskoulutus: opinnot ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilö-

kohtaistaminen

Valmistavan koulutuksen ja tutkintojen myynti oppisopimustoimistoille Asiakaskohtaisten koulutuspalvelujen valmistelu / suunnittelu Näyttötutkintojen suunnittelu ja järjestämissopimukset

Aikuiskoulutuksen yhtenäisten prosessien luominen ja ylläpitäminen Variassa on haasteellista, koska aikuis-koulusta toteutetaan monella eri opetusalalla ja monin eri koulutusmuodoin. Prosessien tarkoitus on sel-keyttää työn- ja vastuunjakoa aikuiskoulutuksen järjestämisessä. Tärkeintä on kuitenkin sopia ja varmistaa vastuut jokaisen koulutushankkeen alkaessa: kuka tekee mitäkin ja onko prosessia tarpeen päivittää kyseisen koulutuksen toteuttamisessa? Oppisopimuskoulutukseen liittyen kouluttajien ja opettajien tueksi löytyy Fronterista Oppisopimuksen perehdytyskansio aikuiskouluttajalle. Oppisopimuskoulutuksen ominaispiirteet ja toteuttaminen on esitelty tarkemmin kappaleessa 6.2 Oppisopimuskoulutus.

5.3 Aikuisten ohjaussuunnitelma Aikuiskoulutuksen osuus Varian ammatillisessa koulutuksessa on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Se on asettanut haasteita myös opintojen ohjaukselle. Ammatillista koulutusta koskevien säädösten mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opintojen ohjausta. Opiskelijalle tulisi antaa henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta, muun muassa ryhmä- ja pienryhmäohjaus-ta. Ohjauksesta määrätään myös Varian opetussuunnitelman yhteisessä osassa ja näyttötutkinnon suoritta-misen henkilökohtaistamisessa. Aikuiskoulutusta järjestetään monin eri rahoitusmuodoin. Koska rahoitus vaikuttaa ohjaukseen, on tärkeää huomioida ohjausresurssien riittävyys koulutusta suunniteltaessa. Tällöin saadaan toteutumaan ohjauksen tasavertaisuus. (Aikuisten ohjaussuunnitelma 2015.) Aikuiskoulutuksen ohjaussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on luoda ohjauksen malli, joka takaa jokaisel-le aikuisopiskelijalle yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet opintojen onnistumisen tukemiseen. Ohjaus-suunnitelma on tehty varsin käytännönläheiseksi, jotta sen käyttö opetusaloilla olisi mahdollisimman help-poa. Suunnitelma tarjoaa hyvän viitekehyksen kaikille niille toimijoille, jotka omalta osaltaan ovat tukemassa aikuisopiskelijan oppimispolkua. Siinä on myös eritelty eri toimijoiden tehtävät opiskelijan ohjaamisessa. Koska erityistä tukea tarvitsevien aikuisopiskelijoiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt, aikuisten ohjaussuun-nitelmasta löytyy tietoa ja ohjauksen näkökulmia myös tälle alueelle. (mt. 2015.) Aikuisten ohjaussuunnitel-ma löytyy Fronterista henkiölökohtiaistamisen huoneesta. Aikuiskouluttajien apuna on aikuiskoulutukseen erikoistunut opinto-ohjaaja, joka auttaa ja tukee kouluttajia mm. henkilökohtaistamiseen ja ohjaukseen liit-tyvissä kysymyksissä.

12

5.4 Aikuiskouluttajan työnkuva Varian perustehtävänä on tarjota laadukasta ohjausta ja opetusta, joka perustuu nykyaikaiseen oppimiskäsi-tykseen. Aikuiskoulutuksen ja aikuispedagogiikan erityispiirteiden tuntemus ovat onnistumisen edellytyksiä aikuiskoulutuksen toteuttamisessa. Etenkin tutkintotavoitteisten koulutusten suhteen on tärkeää huomioi-da, että aikuiskoulutusta tulee toteuttaa lakien ja määräysten mukaisesti, huomioiden Variassa yhteisesti sovitut käytänteet ja välineet. Hyvänä esimerkkinä yhteisistä käytänteistä on Variaan luotu henkilökohtais-tamisprosessi, johon kaikilla on käytössä yhtenäinen ja toimiva lomakepohja sekä sitä tukeva ohjeistus. Kos-ka suurin osa Variassa toteutettavasta aikuiskoulutusta on aikuisten näyttötutkintojärjestelmään kuuluvaa tutkintotavoitteista koulutusta, aikuiskouluttajan työ edellyttää aikuisten näyttötutkintojärjestelmän tunte-musta. Aikuiskouluttajan työnkuvan hahmottamisessa keskeistä on oivaltaa, että työhön kuuluu paljon muutakin kuin luokkahuoneessa tapahtuva opetus. Osalle opetusaloja ja aikuiskouluttajia tämä on jo itsestään selvää, osa vasta aloittaa aikuiskoulutuksen toteuttamista. Aikuiskouluttajan työssä resursseja vaaditaan paitsi opet-tamiseen myös opintojen ohjaamiseen, työpaikkakäynteihin, oppimistehtävien kommentoimiseen, Fronterin käyttöön sekä hallinnollisiin ja näyttötutkintojärjestelmän mukaisiin työtehtäviin. Myös yhteydenpito työpai-koille ja työssä oppimisen ohjaaminen vaativat oman työpanoksensa. Olennaisena osana aikuiskouluttajan työtä on lisäksi toisessa luvussa kuvattu asiakas- ja työelämälähtöinen toimintatapa, joten työssä ei ole kyse vain pedagogisten seikkojen hallinnasta. Aikuiskouluttajan oman ymmärryksen lisäksi myös esimiehillä tulee olla selkeä käsitys aikuiskoulutuksen to-teuttamisesta ja siihen liittyvistä työtehtävistä. Monimuotoiset ohjaus-, opetus- ja hallinnointitehtävät tulee resurssoida tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta rakenteet ja käytänteet mahdollistavat aikuiskoulutuksen toteuttamisen.

6 Aikuiskoulutuksen koulutustarjonta ja rahoitusmuodot Variassa Variassa aikuiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti näyttötutkintoperusteisesti. Tämä edellyttää näyttötut-kintojen järjestämissopimusta kyseiseen tutkintoon tai alihankintasopimusta tutkintosuoritukset järjestävän toisen tutkinnon järjestäjän kanssa. Kun Varilla on alihankintasopimus toisen tutkinnon järjestäjän kanssa tutkinnon järjestämisestä, voidaan järjestää tutkintoon valmistaa koulutusta, mutta ei tutkintotilaisuuksia. Näyttötutkintojen järjestämissopimus liitteineen on Variaa oikeudellisesti sitova asiakirja, jossa sopijapuolina ovat kyseisen alan tutkintotoimikunta ja tutkinnon järjestäjä. Kun näyttötutkintojen järjestämissopimus on allekirjoitettu, tutkintotoimikunta edellyttää ja luottaa näyttötutkinnon järjestäjän toimivan sopimuksessa ja näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Järjestämissopimuksen vastainen toiminta oi-keuttaa tutkintotoimikuntaa purkamaan järjestämissopimuksen päättymään heti. Molemmilla sopijapuolilla on oikeus irtisanoa järjestämissopimus päättymään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun toinen sopijapuoli on saanut kirjallisen irtisanomisen todisteellisesti tiedoksi. 6.1 Koulutustarjonta Varialla on voimassa oleva näyttötutkintojen järjestämisoikeus alla lueteltuihin tutkintoihin. Aikuiskoulutuk-seen haettavien uusien järjestämisoikeuksien haku tapahtuu johtoryhmän päätöksellä ja aikuiskoulutuksen

13

toimintasuunnitelman mukaisesti. Järjestämissopimusten ja –suunnitelmien laadinnassa opetusalat saavat tukea aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluista, jotta Variasta lähtevät suunnitelmat ovat mahdollisimman yhdenmukaisia ja järjestämissuunnitelmaohjeen mukaisia. Varian voimassa olevat järjestämisoikeudet: PERUSTUTKINNOT Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija Kokin osaamisala, kokki

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani

Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisala (restaurointialan ttk) Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisala (sisustusalan ttk)

Logistiikan perustutkinto

Varastopalvelujen osaamisala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala Vammaistyön osaamisala Vanhustyön osaamisala

Turvallisuusalan perustutkinto

Turvallisuusalan osaamisala, turvallisuusvalvoja AMMATTITUTKINNOT Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Sisustusalan ammattitutkinto Vartijan ammattitutkinto

Tutkinnon osat: Vartijan työn perusteet ja Vartijan peruskurssi ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Vanhustyön erikoisammattitutkinto Varian aikuiskoulutuksen järjestämisessä on mahdollista käyttää seuraavia rahoitusmuotoja:

14

6.2 Oppisopimuskoulutus Valtionosuusrahoitteinen: Perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot sekä ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus, joissa tietopuolinen opetus voidaan ostaa myös talon ulkopuolelta. Oppi-sopimuskoulutus on tutkintomaksua (58€) lukuun ottamatta maksutonta sekä opiskelijalle että työnantajalle. Ammatti- ja erikoisammattitutkintopaikat on kiintiöity, joten Varialla on niitä vuosittain rajoitettu määrä. Perustutkintoja voidaan sen sijaan toteuttaa kysynnän mukaan, kunhan oppisopimuksen edellytykset täytty-vät. Oppisopimuskoulutuksen tietopuolista opetusta voidaan myydä myös ulkopuolisille oppisopimustoimis-toille, jolloin koulutus on Varialle maksullista palvelutoimintaa. Tästä on laadittu oma prosessikuvaus toimin-nan tueksi. Aikuiskoulutuspäälliköiden hoitamaan oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävään (hallinnollinen ja pe-dagoginen tehtävä) kuuluu oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ja hallinnointi, sopimusten valmistelu, henkilökohtaistamisesta vastaaminen sekä oppisopimusprosessin toteutus. Toiminta on erittäin säädeltyä ja sitä ohjaavina keskeisinä lakeina, määräyksinä ja ohjeina ovat muun muassa Laki ammatillisesta koulutukses-ta, Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, Asetus ammatillisesta koulutuksesta ja Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, Työsopimuslaki, Hallintolaki, Henkilötietolaki, Opetushallituksen määräykset ammatilli-sen tutkinnon perusteista sekä näyttötutkinnon perusteista (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot), Valtio-neuvoston asetus henkilökohtaistamisesta, Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen (OPM 4/503/2008), Näyttötutkinto-opas 2015, Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen (OKM 2011:8) ja Laki julkisista hankinnoista. Ajantasaiset tiedot ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä löytyvät osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/lait_ja_saeaedoekset/?lang=fi Oppisopimuskoulutuksen henkilökohtaistamiseen kuuluu lain mukaan henkilökohtaistamissuunnitelman li-säksi henkilökohtainen opiskeluohjelma HOPS. 1.8.2015 voimaan tulleen henkilökohtaistamisasetuksen mu-kaan nämä kaksi asiakirjaa voidaan myös yhdistää. Oppisopimuspalvelut, opiskelija ja työnantajan edustaja laativat opiskeluohjelman yhteistyössä siten, että se on liitettävissä oppisopimukseen sitä laadittaessa. Vari-an aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut vastaa HOPSin laadinnasta ja pyytää tarvittaessa asiantuntija-apua opetusalalta. Opiskeluohjelman laatimisessa otetaan huomioon opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkoke-mus sekä työpaikan koulutustarpeet. Suunnitelma keskittyy erityisesti työssä oppimisen suunnitteluun. HOP-Sista tulee käydä ilmi seuraavat asiat

suoritettava tutkinto opetus- tai näyttösuunnitelman peruste sekä tutkinnon laajuus keskeiset työtehtävät (= työssä oppimisen suunnitelma, työtehtäväkartoitus) koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja sen ajoittuminen koulutusajalle vastuulliset kouluttajat muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat

Aikuiskoulutuspäällikkö edustaa oppisopimuksissa riippumatonta osapuolta, jolle kuuluu sopimusten valvon-ta- ja johtamisvastuu sekä tarvittaessa ongelmiin puuttuminen ja niiden ratkaiseminen. Hänen vastuullaan

Oppisopimuskoulutuksessa on työsuhteen olemassaolon vuoksi monia erityispiirteitä, joten käänny aina alan aikuiskoulutuspäällikön puoleen mikäli tarjoat oppisopimusvaihtoehtoa asiakkaalle.

15

on oppisopimusten ongelma- ja muutostilanteissa lakien ja määräysten mukainen toiminta ja lakien sovel-taminen arkeen ihmisten kielelle. Oppisopimuskoulutuksissa joissa tietopuolinen opetus on ostettu Variasta oman talon sisältä, on erittäin tärkeää että aikuiskoulutuspäällikkö ja opetusalan aikuiskouluttajat tekevät kiinteää yhteistyötä. Lisäksi toimintamallina on tehdä sisäinen sopimus ja hinnoittelulaskelma koulutuksen hankinnasta talon sisällä. Tällöin aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut ostavat koulutuksen opetusalalta. Tarjouspyynnön esittää aikuiskoulutuspäällikkö ja asiakirjat valmistelee opetusalajohtaja, joka yhdessä ai-kuiskoulutusjohtajan kanssa vahvistaa hankinta-asiakirjat allekirjoituksellaan. 6.3 Oppilaitoksen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukaisesta vuo-

tuisesta opiskelijamäärästä rahoitettava koulutus Valtionosuusrahoitteinen: Osa järjestämisluvan mukaisista paikoista on suunnattu aikuisille, jotka ovat näyt-tötutkintoon valmistavan perustutkinnon suorittajia. Esimerkiksi iltakoulutuksena järjestettävä hiusalan pe-rustutkinto aikuisille tai sosterin ”vakinainen vitosrahoitteinen vos” aikuisten lähihoitajakoulutuksena.

6.4 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Valtionosuusrahoitteinen: On ammatillista lisäkoulutusta (at, eat, ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus), joka on Varian itse tuottamaa. Koulutus on joko omaehtoista tai henkilöstökoulutusta. Perusajatuksena on, että opiskelija tai yritys rahoittaa osan koulutuksesta. Valtionosuus määräytyy sen mukaisesti, kummasta vaihto-ehdosta on kysymys. Varialla on kiintiöity määrä opiskelijatyövuosia oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisä-koulutuksen järjestämiseen.

6.5 Työnantajan tai muun ulkopuolisen tahon rahoittama koulutus Voi olla mitä tahansa ammatillista perus-, lisä tai täydennyskoulutusta, joka suunnitellaan ja toteutetaan yh-teistyössä asiakkaan kanssa. Koulutus on oppilaitokselle maksullista palvelutoimintaa. Opiskelijan itse rahoit-tamaa koulutusta voivat olla esimerkiksi erilaiset lyhyet kortti-, pätevyys- tai passikoulutukset. Koulutus on oppilaitokselle maksullista palvelutoimintaa.

6.6 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen tavoitteena on parantaa osallistujien mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja turvata alueen työnantajille osaavan työvoiman saatavuus. Koulutus on tarkoitettu työikäisille ja on pääasiassa am-matillista koulutusta. Koulutukseen voivat osallistua sekä työttömät että ne työssä olevat, joita uhkaa työt-tömyys. Maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta. Koulutusta järjestetään myös yhteistyössä työnantajien kanssa. (https://www.ely-keskus.fi.) Työ- ja elinkeinotoimisto valitsee opiskelijat yleensä yhteis-työssä oppilaitoksen kanssa. Varia kuten muutkin oppilaitokset hakevat työvoimakoulutuksia tarjousmenet-telyn kautta opiskelijaryhmä kerrallaan. Koulutus on oppilaitokselle maksullista palvelutoimintaa. ELY-keskus vastaa yhdessä TE-toimistojen kanssa työvoimakoulutusten hankinnoista. Koulutukset hankin-taan tarjouskilpailun perusteella noudattaen julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä. Hankittavan koulutuksen arviointiperusteet ilmoitetaan tarjouspyynnön yhteydessä.

16

PKS-rahalla tapahtuva maahanmuuttajakoulutus on pääkaupunkiseudun aiesopimuksen kautta rahoitetta-vaa vantaalaisten työttömien maahanmuuttajien ammatillista aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutusjohtaja käy vuosittain neuvottelut pks-rahalla toteutettavista ryhmistä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Koulutus- ja rahoitusmuotojen käytöstä tehdään aikuiskoulutusjohtajan johdolla vuosisuunnitelma. Rahoi-tuksen ja tilastoinnin kannalta on välttämätöntä, että jokainen opiskelija on määritelty kuuluvaksi johonkin rahoitusmuotoon. Asiakaspalvelun näkökulmasta aikuiskouluttajan on hyvä tuntea eri rahoitusmuodot pää-piirteissään, jotta hän pystyy kertomaan asiakkaalle eri vaihtoehdoista. Lisätietoja aikuiskoulutuksen rahoi-tusmuodoista saa Varian taloushallinnosta ja aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluista.

7 Verkostoyhteistyö Varian aikuiskoulutuksessa Vantaan ammattiopisto Varialla on tiivis ja jatkuva yhteistyö alueen työelämän yhteistyökumppaneiden, muiden koulutuksen järjestäjien, TE-hallinnon ja Vantaan kaupungin kanssa. Varia on mukana monissa alu-eellisissa hankkeissa, jotka tukevat Varian strategisia tavoitteita ja strategisten linjausten pohjalta aikuiskou-lutuksen konkreettisia painopistealueita. Liitteessä 1. kuvataan Varian verkostoyhteistyön rakenteet ja ver-kostoyhteistyön muodot.

7.1 Työelämän yhteistyökumppanit Varian aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut on osa Leija Yrityspalvelukeskusta, jonka tavoitteena on pal-vella vantaalaisia yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tähän yhteistyöverkostoon kuuluvat muun muassa Helsingin seudun Kauppakamarin Vantaan toimisto, Vantaan Yrittäjät ry, Vantaan Uusyrityskeskus ry ja TE-toimiston työnantajapalvelut. Näiden toimijat ovat mukana muun muassa Varian kaikkien nuorisota-kuuhankkeiden yhteisessä ohjausryhmässä ja konkreettisessa markkinoinnissa ja kehittämistyössä.

7.2 Muut koulutuksen järjestäjät Pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja Helsingin seudun kauppakamari teke-vät yhteistyössä pääkaupunkiseudun työelämän tarvitseman työvoiman ja sen edellyttämän toisen asteen ammatillisen koulutuksen koulutustarpeen ennakointia. Ammatillisten koulutustarpeiden laadullista enna-kointia varten on perustettu Ennakointikamari, jonka tavoitteena on selvittää eri toimialojen tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeita ja saada nämä tarpeet siirtymään osaksi oppilaitosten koulutussuunnittelua ja -tarjontaa sekä lisätä yrityksissä tietoa koulutuspalveluista. Tätä toimintaa tukee myös Palma2 – ennakoinnin implementointi osaksi palvelutoimintaa –hanke, jossa ennakointitietojen pohjalta lähestytään erityisesti nousevien toimialojen yrityksiä ja kartoitetaan yritysten osaamisen kehittämistarpeita kilpailukyvyn ja kas-vun kannalta. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä ammatillisen koulutuksen pal-velukyvyn ja tehokkuuden lisäämiseksi, pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn edistämiseksi, sekä nuorten koulu-tustakuuseen vastaamiseksi. Yhteistyön tavoitteena on myös lisätä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteis-työtä. Vantaan kaupungilla on sopimukseen perustuvaa yhteistyötä seuraavien koulutuksen järjestäjien kanssa: Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta, Espoon seudun

17

koulutuskuntayhtymä Omnia, Ami-säätiö, Helmi Liiketalousopisto Oy, Helsinki Business College Oy ja Kauppi-aitten Kauppaoppilaitos Oy. Varia kuuluu myös Urabaari-verkostoon, jossa kehitetään asiakaslähtöisesti oppimiseen perustuvia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja pääkaupunkiseudulla hakeutumisvaiheessa oleville 20 -29-vuotiaille nuorille aikuisille. Heitä ohjataan oman uran ja oppimispolun suunnittelussa. TNO -palvelut ovat työkaluja, joita osaamisohjelman tavoittamiseen ja opinnoissa onnistumisen tukemiseen tarvitaan. Urabaari-verkostoon kuuluu 15 ammatillisen koulutuksen järjestäjää pääkaupunkiseudulta. Verkostoyhteistyötä tehdään laajasti myös muiden koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa. Varialla on vuositasolla 60–70 oppilaitosyh-teistyökumppania, joiden kanssa räätälöidään koulutusratkaisuja yrityksille, yhteisöille ja aikuisopiskelijoille. Uudenmaan oppisopimustoimijoiden kanssa järjestetään säännöllisesti alakohtaisia verkostotapaamisia. Varia on jäsenenä Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:ssä, joka kokoaa yhteen oppisopimuskou-lutusta tarjoavat tahot. Yhdistyksen tavoitteena on edistää jäsenten välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä, seurata oppisopimuskoulutuksen kehitystä ja alan lainsäädäntöä ja tehdä näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja lausuntoja. Tämän lisäksi yhdistys nimeää oppisopimuskentän edustajia työ-ryhmiin ja toimikuntiin sekä tiedottaa jäseniään edellä mainituista asioista järjestämissään kokouksissa, kou-lutuksissa, neuvottelupäivillä ja sähköisesti. 7.3 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Vantaan toimipiste Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston Vantaan toimipiste on tärkeä yhteistyökumppani, jonka kautta Varia tavoittaa erinomaisesti sekä alueen työnantajia että työssä olevia ja työttömiä työnhakijoita. Vantaan TE-toimisto ja Varia ohjaavat yhteistyössä henkilöitä, joilla ei ole tutkintoa, heille parhaiten soveltuviin koulu-tusvaihtoehtoihin ja –muotoihin. Varia ohjaa TE-toimiston asiakkaita työ- ja elinkeinotoimiston tilaisuuksissa sekä työttömien valmennuskursseilla, joissa tiedotetaan aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista ja koulutustar-jonnasta. Lisäksi TE-toimiston kautta saadaan ajantasaista tietoa Vantaan työvoimatarpeista. Syksyllä 2015 aloitamme Vantaan TE –toimiston kanssa yhteistyössä ”Nuoria osaajia Vantaan työmarkkinoil-le” –hankeen. Erityisenä kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat vailla perusopetuksen oppimäärän suorittami-sen jälkeistä tutkintoa. Hankkeen aikana jalkaudutaan työelämään ja tiedotetaan työnantajille erityisesti kohderyhmään kuuluvien nuorten oppisopimuskoulutusmahdollisuuksista ja työllistämisestä palkkatuella. Tavoitteena on madaltaa työnantajan kynnystä nuoren oppisopimusopiskelijan palkkaamiseen. Hanke tukee muita Vantaan ammattiopisto Variassa toteutettavia nuorisotakuuhankkeita. 7.4 Vantaan kaupunki Vantaan kaupungilla on toimivat sisäiset yhteistyöverkostot. Kaupungin sisällä toimitaan yhtenä kokonaisuu-tena tehden yhteistyötä koulutusasioiden tiimoilta esimerkiksi elinkeino- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Työllisyyskysymykset ovat tärkeä painopiste kaupungin toiminnassa. Esimerkiksi vuoden 2014 Elinvoimaoh-

Palkkatuella järjestettävä oppisopimuskoulutus on eräs merkittävimmistä yhteistyömuodoista TE-toimiston kanssa. Palkkatukea voidaan myöntää työnantajalle joka palkkaa työttömän työnhakijan oppisopimuksella suorittamaan näyttötutkintoa.

18

jelmassa on keskitytty monin tavoin työllisyyden edistämiseen. Vantaalla on panostettu yhteistyössä esimer-kiksi pitkäaikaisten työttömien työllistymisen tukemiseen, myönnetty yrityksille avustusta pitkäaikaistyöttö-mien palkkaamiseksi sekä otettu kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita kaupungin eri toimialoille. Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä yli kymmenen vuotta nuorten tuettujen oppisopimusten parissa. Viime vuosina yhteistyöhön on kuulunut myös Nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmään kuuluvien nuorten hakeminen, ohjaaminen ja koulutuksen järjestäminen yhteistyössä.

8 Aikuiskoulutuksen arviointi ja laadunhallinta Varian perustehtävänä on tarjota laadukasta ohjausta ja opetusta joka perustuu lainsäädäntöön, nykyaikai-seen oppimiskäsitykseen ja oppilaitoksen yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin. Aikuiskoulutuksen arvioin-nin ja laadunhallinnan tulee tähdätä näiden seikkojen varmistamiseen kaikkien ydin- ja tukiprosessien osalta, jotta pystymme arvioimaan omaa onnistumistamme perustehtävässä. Viime vuosina arviointitehtävää on korostettu vahvasti osana ammatillista koulutusta. Arvioinnin kohteeksi on nostettu paitsi opiskelijoiden op-pimisen ja osaamisen arviointi, myös koulutuksen järjestäjien oman toiminnan arviointi. Keväällä 2015 toteutettiin valtakunnallinen laadunhallinnan itsearviointiprojekti ammatillisen koulutuksen kentällä. Kaikki koulutuksen järjestäjät (ammatilliset oppilaitokset) tekivät toiminnastaan laajan kriteeripoh-jaisen itsearvioinnin. Variassa helmikuun aikana toteutettuun arviointiin osallistuivat opiskelijat, henkilöstö, sidosryhmät ja työelämän yhteistyökumppanit. Arviointiasteikko oli neliportainen ja toiminnan tasoa seuraa-vasti kuvaava: 1 Puuttuva, 2 Alkava, 3 Kehittyvä ja 4 Edistynyt. Itsearvioinnin tulokset ovat luettavissa Fron-terissa sekä G-asemalla polussa G:\vatol\KANSLIA\Toimintajärjestelmä\Toimintajärjestelmän arviointi kevät 2015\Tulokset\Kaikki tulokset. Aikuiskoulutuksen näkökulmasta tärkeitä arviointikohteita olivat erityisesti näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen itsearviointi. 8.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi Näyttötutkintojärjestelmässä erotetaan oppimisen ja osaamisen arviointi omiksi prosesseikseen. Oppimista arvioidaan valmistavassa koulutuksessa eli työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja oppilaitoksen lähiopetuk-sessa. Osaamista arvioidaan tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista, ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa sekä kehittää hänen itsearviointitaitojaan. Rakentavalla oppimisen arvioinnilla vahvistetaan myönteistä mi-näkuvaa ja tuetaan ammatillista kasvua. Samalla arviointi tuottaa tietoa osaamisen tasosta opiskelijalle itsel-leen, työnantajalle ja oppilaitokselle. Oppilaitos arvioi opiskelijan ammattitaidon kehittymistä ja antaa palautetta oppimistehtävistä. Opiskelijan itsearviointi kuuluu oleellisena osana nykyiseen arviointijärjestelmään. Tällöin opiskelija saa arvokasta tietoa siitä, miten koulutukselle asetetut tavoitteet on saavutettu tai saavutetaan. Tavoitteet pohjautuvat tutkin-non perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin ja henkilökohtaistamissuunnitelmaan. Eräs tärkeimmistä oppimisen arvioinnin tehtävistä on arvioida sitä, onko opiskelija valmis siirtymään tutkintosuorituksiin osoit-

19

tamaan osaamistaan. Tutkintosuorituksen lähestyessä on tärkeää kuulla sekä opiskelijan, työpaikan että op-pilaitoksen näkemys opiskelijan valmiuksista ja osaamisen tasosta. Osaamisen arviointi Tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan tutkintotilaisuuksissa kolmikantaisesti ja kyseisen tutkinnon jär-jestämissuunnitelman mukaisesti. Opetushallituksen Arvioinnin oppaassa (Oppaat ja käsikirjat 2015) on mää-ritelty järjestämissuunnitelmasta ilmenevät kohdat. Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten kukin tutkinto aiotaan järjestää. Siinä kuvataan seuraavia arviointiin liittyviä asioita:

1) henkilökohtaistaminen tutkinnon järjestämisen eri vaiheissa • tutkinnon suorittajan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen • tutkinnon soveltuvuus näyttötutkintoon hakeutujalle • arviointi- ja päätöksentekoprosessi aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi 2) näyttötutkintotilaisuuksien järjestäminen • näyttötutkintotilaisuuksien järjestämispaikka (työpaikan tai työssäoppimispaikan soveltuvuuden ar-

viointi ja valintakriteerit) • näyttötutkintotilaisuuksien sisältö tutkinnon osittain: käytännön työtehtävät, joissa tutkinnon suorit-

taja osoittaa tutkinnon perusteissa vaaditun ammattitaidon kattavasti ja luotettavasti, täydentävät ammattitaidon osoittamistavat, joilla varmistetaan kattavuus ja luotettavuus ja tutkinnon perustei-siin mahdollisesti sisältyvien erillispätevyyksien suorittaminen

3) arvioijien valinta, osaamisen arviointi ja dokumentointi • arvioijien valinta ja perehdyttäminen • osaamisen arviointi ja dokumentointi • arviointiesityksen tekeminen ja dokumentointi • arvioinnista, oikaisumenettelystä, tutkintosuoritusten uusinnasta ja arviointipäätöksestä tiedottami-

nen. Arvioinnissa on mukana työnantajan edustaja, työntekijän edustaja ja oppilaitoksen edustaja, joista yhdellä tulee olla näyttötutkintomestarin pätevyys. Osaamista arvioidaan pääsääntöisesti tutkintotilaisuuden aikana tehdystä työstä. Ammattitaitoa arvioidaan tutkinnon perusteissa määriteltyjen arvioinnin kohteiden ja kri-teerien mukaisesti. Arviointiasteikko on perustutkinnossa kiitettävä (3), hyvä (2), tyydyttävä (1) ja hylätty. Ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa arviointiasteikko on hyväksytty ja hylätty.

HUOM. Valmistavan koulutuksen numeerinen arviointi poistui 1.8.2015. Tutustu Opetushallituksen uudis-tettuun Arvioinnin oppaaseen osoitteessa www.oph.fi/nayttotutkinnot

Määräykset, ohjeet ja lomakkeet Arvioinnin opas 2015

20

Arvioijilta edellytetään, että heillä on riittävä koulutus ja työkokemus tutkinnosta, jota he ovat arvioimassa ja että he tuntevat arvioitavan tutkinnon perusteet. Oppilaitos perehdyttää arvioijat tarvittaessa. Työnantaja-arvioija voi olla esimerkiksi työpaikan esimies tai muu hallinnollisessa asemassa oleva henkilö, joka tuntee riittävän hyvin arvioitavan tutkinnon toimialan. Työntekijäarvioija on tutkinnon suorittajan kanssa samaa tai samantyyppistä työtä tekevä henkilö. Työntekijäarvioija osaa arvioida päivittäisen työn tekemistä. Opetus-alan edustajan tehtävänä on huolehtia siitä, että arviointi perustuu tutkinnon perusteisiin ja näyttötutkinto-järjestelmän periaatteet toteutuvat. Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan ainoastaan tutkinnon suorittajan osaamista ja sen tasoa, ei oppimista tai kehittymistä. Arvioinnissa olennaista on, että se kohdistuu suoritukseen ja toimintaan, ei henkilöön tai per-soonaan. Arviointi tehdään aina suhteessa tutkinnon perusteiden kohteisiin ja kriteereihin. Arvioijat keräävät tietoa seuraamalla tutkinnon suorittajan työskentelyä ja tutustumalla arviointiaineistoon. Arviointiesitys tehdään arviointiaineiston pohjalta: toiminta työpaikalla, kirjalliset materiaalit, kuvat, videot, työnäytteet ja muut tuotokset. Osaamisen arvioinnissa annetaan myös aina tutkinnon suorittajalle mahdollisuus itsearvi-ointiin. Kolmikanta tekee tutkintotoimikunnalle arviointiesityksen, jossa arvioijat esittävät yhteisen ehdotuksen tut-kinnon osan arvosanasta. Päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotoimikunta antaa tutkin-non suorittajalle tutkintotodistuksen, kun kaikki vaadittavat tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 8.2 AIPAL - näyttötutkintojen palautejärjestelmä AIPAL on internetin kautta käytettävä palautejärjestelmä, jolla kootaan tutkinnon suorittajien mielipiteitä näyttötutkintoon hakeutumisesta, tutkinnon suorittamisesta sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta. Palautetta käytetään näyttötutkintojärjestelmän toimivuuden seurannassa ja kehittämisessä. Palaute anne-taan anonyyminä ja se raportoituu koulutuksen/näyttötutkinnon järjestäjille, tutkintotoimikunnille, Opetus-hallitukselle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle. AIPAL –palautetietoa vertaillaan myös pääkaupunkiseudun oppilaitosten kesken. Ns. Manta-mittareissa (yh-teiset mittarit pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen arviointiin) oppilaitosten yhteisen arvioinnin kohteeksi on nostettu kysymys siitä, paljonko suoritettu tutkinto lisää opiskelijan osaamista. Tulosten perus-teella opiskelijat ovat valtakunnan keskitasoa tyytyväisempiä koulutukseensa Variassa. Opetushallitus on uudistanut AIPAL-palautejärjestelmän. Uudistettu AIPAL otettiin käyttöön tammikuusta 2015 alkaen. Opetushallitus on uudistanut myös valtakunnalliset palautekysymykset. Kaikki palaute kerätään 7.1.2015 alkaen käyttäen uusia, kaikille tutkinnoille yhteisiä valtakunnallisia palautekysymyksiä. Tutkinnon järjestäjällä on edelleen mahdollisuus laatia näiden yhteyteen omia lisäkysymyksiään, joiden kautta kerätty palaute raportoituu vain organisaatiolle itselleen. AIPAL-järjestelmällä:

kerätään valtakunnallinen palaute näyttötutkintojen suorittajilta kahdessa vaiheessa: hakeutumis-vaiheessa ja tutkinnon suorittamisen vaiheessa, kun palautteen antaja on osallistunut henkilökohtai-sen tavoitteensa mukaiseen viimeiseen tutkintotilaisuuteen,

palautetta voi kerätä vain tutkintoihin, joihin tutkinnon järjestäjällä on voimassa oleva näyttötutkin-tojen järjestämissopimus (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot),

palaute annetaan anonyyminä ja tulokset raportoituvat vasta, kun vähintään viisi vastaajaa on anta-nut palautetta,

21

valtakunnalliset tutkinto- ja opintoalakohtaiset tulokset raportoituvat tilastomuodossa, tutkinnon järjestäjäkohtaisilla lisäkysymyksillä kerätty palaute raportoituu vain tutkinnon järjestäjälle itselleen

työvoimakoulutuksena näyttötutkintoja suorittavat antavat palautteen vain työhallinnon OPAL-järjestelmällä.

Lisätiedot ja Aipalin valtakunnalliset kysymykset löytyvät osoitteesta http://www.oph.fi/tietopalvelut/arviointi-_ja_seurantatieto/aipal 8.3 Varian aikuiskoulutuksen arviointikäytännöt Syksyn 2015 tavoitteena on yhtenäisen arviointijärjestelmän luominen Varian omaan aikuiskoulutukseen sekä oppisopimuskoulutuksen arviointikohteiden päivittäminen. Oppisopimuksen osalta kaikki opiskelijat osallistuvat puolivuosittain tehtävään koulutuksen väliarviointiin ja oppisopimuksen päättöarviointiin Sopi-musPro –ohjelman kautta. Valtakunnallisia SopimusPro –kysymyksiä uudistetaan parhaillaan ja ne saadaan käyttöön syksyn 2015 kuluessa. Edellä mainittujen valtakunnallisten arviointimenetelmien (Aipal, Opal, So-pimusPro –arviointi) lisäksi palautetta kerätään Varian omilla välineillä esimerkiksi Webropol -kyselyjen avul-la, kurssipalautteiden muodossa ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Laadun varmistamiseksi viimeksi mai-nittuja välineitä yhtenäistetään ja arviointikäytänteitä päivitetään yhteistyössä opetusalojen kanssa. Samalla yhtenäistetään Aipal –palautteen keräämis- ja käsittelytavat. Kehittämistyössä huomioidaan numeerisen ar-vioinnin poistuminen valmistavasta koulutuksesta 1.8.2015 lähtien. Laadun varmistamiseksi aikuiskoulutusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan useilla eri foorumeilla ku-ten aikuiskoulutustiimit, työtiimit, päällikköpalaverit ja aikuiskoulutuksen kehittämispäivät. Tiimien muistiot löytyvät dokumentoituna Fronterista. Laadun kehittämiseksi järjestetään ryhmänohjaajien koulutusta, NTM-koulutusta ja NTM-päivityskoulutusta, oppisopimusten ohjausryhmätapaamisia, työpaikkaohjaajien perehdy-tystä, arvioijakoulutusta ja oppilaitoksen sisäisiä alakohtaisia henkilökohtaistamistyöryhmiä. Aikuiskoulutuksen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä opiskelijoiden, työelämän, kumppanien ja oman talon opetusalojen kesken. Jaetaan siis osaamistamme jotta varialainen aikuiskoulutus laajenee ja paranee enti-sestään!

Kuvaus yhteistyöverkostoista LIITE 1 Varian Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut

VARIA/AIKUISKOULUTUS- JA

OPPISOPIMUSPALVELUT

VARIA/NUORISOKOULUTUS

ASIAKKAAT:YRITYKSET

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT JA OPPILAITOKSET

VANTAAN KAUPUNKI

TYÖELÄMÄ-YHTEISTYÖ-KUMPPANIT

SIDOSRYHMÄT

YHTEISTYÖ-OPPILAITOKSET

LUKIOT

NUORISOPALVELUT

TYÖLLISYYS-PALVELUT

AIKUISOPISTO

PK.SEUDUN YHTEISTYÖRYH

MÄ

URABAARI

MUUT KOULUTUKSEN

JÄRJESTÄJÄT

PERUSOPETUS

TT/ YRITTÄJÄTA/YRITTÄJÄ

VANTAAN YRITTÄJÄT

HELSINGINSEUDUN KAUPPAKAMARI

YRITYSVANTAA

OKMOPHjne.

UUDENMAAN TE-TOIMISTO

ELY-KESKUS

KELA

MEDIA

LIITOT JA JÄRJESTÖT