Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen

opetussuunnitelma

Keravan lukiokoulutusosasto

Keravan lukio ja aikuislukio

Keravan lukio ja aikuislukio

Aikuisille järjestettävän perusopetukseen valmistavan ope-

tuksen opetussuunnitelma

Sisällys

1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 1

2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2

3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

sisällöt

2

3.1. Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa 2

3.2 Luku– ja kirjoitustaidottomat oppilaat 3

3.3. Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 4

Suomi tai ruotsi toisena kielenä 4

Oppilaan oma äidinkieli 5

Muut kielet 5

3.4. Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset

sisällöt

6

Matematiikka 6

Tietotekniikka 7

Suomalaisessa yhteiskunnassa eläminen ja arjen taidot 7

4. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen 8

5. Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki 8

5.1. Kodin ja koulun yhteistyö 9

5.2. Oppilashuolto 9

5.4. Oppilaanohjaus 10

6. Oppilaan arviointi 11

7. Todistukset 11

8. Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suoritta-

minen valmistavan opetuksen aikana

12

1

1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen val-

mistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttaja-

taustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai

perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia

ja tätä vanhemmille vähintään 1 000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusope-

tukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusope-

tusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetus-

lain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjauk-

seen.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen jär-

jestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodoste-

taan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden ter-

vettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto

-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa

vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan

omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai

ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista.

Keravan lukiossa ja aikuislukiossa valmistavan opetuksen opiskelijat ovat vähintään 16

vuotta täyttäneitä. Usein alle 20-vuotiaiden tarpeet ovat kuitenkin erilaiset kuin aikuis-

ten, mahdollisesti kotimaassaan koulutettujen ja jo työelämässä mukana olleiden. Opis-

kelijaryhmät muodostetaan opiskelijoiden erilaisten edellytysten ja tarpeiden mukai-

sesti.

Valmistavaa opetusta voidaan tarjota Keravan lukiossa ja aikuislukiossa nuorille ja ai-

kuisille maahanmuuttajille eritasoisissa ryhmissä. Hyvät opiskeluvalmiudet omaavat

saavat valmistavaa opetusta kotoutumiskoulutuksen ensimmäisen vuoden ryhmässä.

Tässä ryhmässä suomi toisena kielenä kurssit ovat koulukohtaisia valinnaisia perus-

koulun s2-kursseja, jotka tähtäävät peruskielitaitoon ja joihin kuuluu etenevien kurssi-

en lisäksi yhteiskuntaan integroivia sekä puhe- ja kirjoitustaitoa harjoittavia kursseja.

Ne nuoret ja aikuiset, joiden koulupohja ja taidot ovat heikkoja voivat parantaa opiske-

luvalmiuksiaan omassa ryhmässään ennen perusopetuksen ensimmäisen vuoden ryh-

mään siirtymistä. Opiskelija voidaan hänen taitojensa riittäessä siirtää myös lukuvuo-

den aikana opiskelemaan kokonaan vaativammille kursseille.

Lähtötasonsa mukaan erilaisiin ryhmiin sijoitettuja valmistavassa opetuksessa olevia

opiskelijoita voidaan integroida myös muiden ryhmien kursseille. Kaikki valmistavassa

opetuksessa olevat voivat osallistua omien kykyjensä mukaan koulukohtaisille valinnai-

sille s2-kursseille. Myös muiden perusopetuksen oppiaineiden 0-kurssit ja ns. linkki-

2

kurssit (bi5, ge5, fy4, ke4, hi4, yh4) ovat mahdollisia. Linkkikursseilla perehdytään op-

piaineen suomenkieliseen sanastoon ja perusasioihin.

Valmistavassa opetuksessa olevia voidaan myös joissakin tapauksissa integroida suo-

menkielisille aikuisten perusopetuksen kursseille (esim. taito- tai taideaineisiin).

Useimmiten se ei kuitenkaan heikon kielitaidon vuoksi ole perusteltua.

Aikuisia opiskelijoita voidaan jo valmistavan opetuksen vaiheessa alkaa vähitellen in-

tegroida työelämään esimerkiksi järjestämällä tutustumiskäyntejä tai lyhyitä tutustu-

misjaksoja työpaikkoihin.

2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjes-

täjä. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetukseen valmistavan

opetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määri-

tellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä so-

veltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa tulee olla:

opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt

periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi

oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen

ohjaustoiminta opiskelun tukena ja erilaiset oppimisympäristöt oppimisen tukena

erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

yhteistyö perusopetuksen kanssa

kodin ja koulun yhteistyö

yhteistyö muiden tahojen kanssa

oppilaan arviointi ja todistukset

3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

sisällöt

3.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa

Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen/ruotsin

kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tar-

vittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle anne-

taan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkie-

lessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Eri oppiaineiden opetuk-

3

sessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joten valmista-

van opetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyö on tärkeää.

Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään,

opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ja että oppilaan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja ope-

tusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu

opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista.

Aikuisille järjestettävässä valmistavassa opetuksessa keskeistä on suomen kielen alkei-

den oppiminen ja opiskelussa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Tärkeää on myös

suomalaisessa yhteiskunnassa elämiseen tarvittavien perustaitojen ja -tietojen oppimi-

nen. Kaikessa opetuksessa otetaan huomioon nuoren ja aikuisen ihmisen tarpeet ja nä-

kökulma.

Opiskelijoille opetetaan myös eri oppiaineiden alkeita aikuisten perusopetuksen ope-

tussuunnitelman mukaisesti. Sisällöt löytyvät esimerkiksi matematiikassa paljolti pe-

rusopetuksen alimpien luokkien oppisisällöistä.

Koska opiskelija ei osaa valmistavaan opetukseen tullessaan ollenkaan suomea, on yh-

teiskuntaan integroivan opetuksen ja eri aineiden oppisisältöjen välittäminen suomen

kielellä lähes mahdotonta. Siksi opiskelijoille annetaan mahdollisuuksien mukaan hei-

dän omalla äidinkielellään tuettua opetusta. Tämä toteutetaan esimerkiksi antamalla

opiskelijoille viikoittain 1- 2 tuntia äidinkielistä tukiopetusta, jossa käydään läpi keskei-

siä asioita ja avataan suomenkielisiä käsitteitä. Tällöin aineen varsinainen opettaja ja

äidinkielinen opettaja tekevät tiivistä yhteistyötä ja suunnittelevat opetusta yhdessä.

Äidinkielistä tukea voidaan järjestää myös käyttämällä oppitunneilla opiskelijoiden äi-

dinkieltä osaavia avustajia.

3.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat

Lapsilla ja nuorilla, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito, painotetaan perusopetukseen valmistavas-

sa opetuksessa näiden taitojen oppimista. Oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asetetaan

siten, että oppilaat saavat omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa opetusta. Sisällöt valitaan niin,

että ne tukevat arkitilanteista selviytymistä, kotoutumista ja auttavat opiskelijaidentiteetin kehitty-

misessä. Oman äidinkielen opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identi-

teettiä.

Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan

taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää

huomiota perusopetukseen siirtymisen aikatauluun. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetuk-

seen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman

mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän lu-

ku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan.

4

Valmistavan opetuksen opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaito voi olla puutteellinen, kos-

ka monilla on vähäinen koulupohja. Siksi kunkin opiskelijan henkilökohtaisessa opin-

tosuunnitelmassa on hänelle tarpeellinen määrä luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun ja

vahvistamiseen tähtääviä oppitunteja.

Luku- ja kirjoitustaidottomien opiskelijoiden valmistavassa opetuksessa on tavoitteena,

että nämä pystyisivät viimeistään vuoden opiskelun jälkeen opiskelemaan täysipainoi-

sesti muiden opiskelijoiden kanssa perusopetuksen ensimmäisillä valmistavilla kurs-

seilla. Näille kursseille kukin opiskelija osallistuu sitten, kun hänen taitonsa ovat riittä-

vät. Nopeasti edistyviä voidaan integroida näille kursseille jo valmistavan opetuksen

aikana.

3.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Suomi tai ruotsi toisena kielenä

Suomen tai ruotsin kielen opintojen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (liite) taso

A1.3–A2.1, joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä -

opinnoissa. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kie-

lenä -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opinnot ovat

pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toi-

sena kielenä -opintojen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetuk-

seen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti

hallitsemansa suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaalle laaditussa omassa opinto-ohjelmassa mää-

ritellään taito- ja ikätason mukaiset tavoitteet ja sisällöt.

SUOMI TOISENA KIELENÄ

Suomi toisena kielenä opetus painottuu valmistavassa opetuksessa sujuvan luku- ja kir-

joitustaidon hankkimiseen sekä puhumisen alkeiden opetteluun. Opiskelussa keskity-

tään suomen kielen puhumisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa tarvittaviin perusasi-

oihin. Näitä ovat muun muassa ääntäminen ja siihen liittyvä keskeisten äännepiirteiden

kuuleminen (pitkät ja lyhyet vokaalit, yksinäis- ja kaksoiskonsonantit sekä diftongit),

aakkoset, lukusanat. Tärkeää on kirjain-äännevastaavuuden ymmärtäminen. Sanaston

opiskelussa keskitytään perussanastoon ja jokapäiväisessä elämässä tarvittavaan sa-

nastoon opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Valmistavassa opetuksessa harjoitellaan suomen kielen sanojen ja lyhyiden lauseiden

lukemista ja kirjoittamista sekä helppojen tekstien ymmärtämistä. Opiskelijoita opete-

taan myös kiinnittämään huomiota tekstiympäristöön eli kaikkiin niihin suomenkelisiin

5

teksteihin, joita hän joka päivä kohtaa, ja häntä autetaan opiskelemaan niiden ymmär-

tämistä.

Perusopetuksen ensimmäisten koulukohtaisten valinnaisten kurssien oppisisältöjä voi-

daan käydä läpi tarpeeksi hitaasti edeten opiskelijan taitojen kannalta mielekkäissä

pienryhmissä. Edistyneemmät valmistavan opetuksen opiskelijat voivat osallistua mui-

den opiskelijoiden kanssa vastaaville nopeammin eteneville kursseille.

Tavoitetaso valmistavan opetuksen loppuessa on yleiseurooppalaisen viitekehyksen

mukainen taso A1.3.

Oppilaan oma äidinkieli

Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuu-

ritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edel-

lytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille.

Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan.

Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen ope-

tuksen perusteiksi (1/011/2001, liite 5). Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tue-

taan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa.

Niille opiskelijoille, joille löytyy oman äidinkielen opettaja, pyritään järjestämään mah-

dollisuuksien mukaan oman äidinkielen opetusta 1 - 2 tuntia viikossa. Erityisen tärkeää

tämä on luku- ja kirjoitustaidottomille ja muille vähän koulua käyneille.

Muut kielet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy oppilaiden vieraan kielen opetuksen ta-

voitteet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan näitä opetussuunnitelman pe-

rusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman mukai-

sesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa

voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana.

Opiskelijan on mahdollista osallistua englannin kielen alkeisiin valmentavalle 0-

kurssille silloin, kun koulussa on sellainen tarjolla ja mikäli se on hänen omien kielellis-

ten valmiuksiensa ja opiskelumotivaationsa kannalta järkevää.

6

3.4 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Valmistavan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot ja kulttuuritausta. Opetuk-

sessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavois-

ta, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista.

Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat

soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suun-

niteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet.

Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen

opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden

tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielen

taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan

tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan.

Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja

monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle

mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilan-

teet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat

valmiuksia elinikäiseen oppimiseen.

Oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumis-

taan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Opiskelijalle annetaan muiden oppiaineiden opiskeluun äidinkielistä tukea luvussa 3.1.

(Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa) kuvaillulla tavalla.

MATEMATIIKKA

Matematiikassa keskitytään matemaattisen ajattelun alkeiden opettelemiseen ja vah-

vistamiseen. Lähtökohtana ovat peruskoulun alimpien luokkien oppimäärän asiat so-

vellettuna aikuisten elämää varten.

Opetuksen sisältöjä ovat muun muassa:

mittasuhteiden ymmärtäminen

kello, kalenteri, aikataulut

kaupassa tarvittavat taidot: rahan ja hintojen ymmärtäminen

arjessa tarvittavat mittaustaidot (esim. lääkkeen tai pesuaineen annostelu tai

käsitöissä ja kodin korjaustöissä tarvittava mittaaminen

peruslaskutoimitukset

7

Opiskelija voi suorittaa myös aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisia

matematiikan kursseja, mikäli hänen matemaattiset valmiutensa jo valmistavan ope-

tuksen aikana siihen riittävät.

TIETOTEKNIIKKA

Valmistavan opetuksen tietotekniikan tavoitteet ja sisällöt ovat pitkälti tieto- ja viestin-

tätekniikan perusopetuksen 0-kurssin mukaiset: tietotekniikan termistö, laitteen pe-

ruskäyttö sekä Internetin ja sähköpostin perusteet. Tietotekniikan ja suomen kielen

oppimista yhdistetään muun muassa kirjoittamalla puhtaaksi hyvin lyhyitä omia tekste-

jä ja pelaamalla helppoja suomenkielisiä pelejä. Tehdään myös verkosta löytyviä suo-

men kielen oppimiseen tarkoitettuja harjoituksia.

Tietotekniikan opetusta tarvitaan myös, jotta opiskelija pystyisi etsimään Internetistä

tietoa tarvitsemistaan palveluista ja myöhemmin myös hoitamaan asioita verkossa.

SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA ELÄMINEN JA ARJEN TAIDOT

Opiskelijalle annetaan perustietoja suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toiminnasta.

Opetus on mahdollisimman käytännönläheistä. Opetukseen sisältyy paljon tutustumis-

käyntejä ja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimisen harjoittelua. Tutustumiskäyntei-

hin liittyy asiaa pohjustavia ja jälkikäteen selvittäviä tehtäviä.

Valmistavassa opinnoissa perehdytään ainakin seuraaviin osa-alueisiin

perustietoa suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta ja palveluista

asioiminen eri viranomaisten kanssa (Kela, työvoimatoimisto, sosiaalitoimis-

to, poliisi)

joukkoliikenteen käyttäminen

asuminen

kirjastot ja muut kulttuuripalvelut

liikuntapalvelut

terveydenhoitopalvelut ja terveyskasvatus

jokapäiväisten asioiden hoito (esim. laskunmaksu, posti, kaupassa käynti, sii-

vous) siinä määrin kuin opiskelijalla on puutteita näissä taidoissa

Eri osa-alueita opiskellaan paitsi omina opintokokonaisuuksinaan myös läpäisyperiaat-

teilla muiden oppiaineiden yhteydessä. Erityisesti suomi toisena kielenä -oppiaineessa

on paljon yhteiskuntaan integroivia ja käytännön kielitaitoon tähtääviä kurssisisältöjä.

8

4. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen

Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppi-

määrää, joten jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Oppilaan omaan opinto-

ohjelmaan kirjataan:

oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet

oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin

opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö

oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen

ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet

Opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Valmista-

van opetuksen oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma.

Opetussuunnitelman perusteissa mainittua oppilaan omaa opinto-ohjelmaa kutsutaan

aikuisille järjestettävässä valmistavassa opetuksessa henkilökohtaiseksi opiskelusuun-

nitelmaksi.

Kunkin opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan valmistavan ope-

tuksen alkuvaiheessa. Opintojen ensimmäiset päivät tai viikot käytetään opiskelijoiden

tarpeiden ja lähtötason kartoittamiseen sekä opiskelijoiden ryhmäyttämiseen ja perus-

opiskeluvalmiuksien parantamiseen ja motivaation vahvistamiseen. Henkilökohtaiset

opiskelusuunnitelmat laaditaan tänä aikana.

Opiskelijoiden lähtötaso selvitetään havainnoimalla ja arvioimalla heidän opiskeluval-

miuksiaan sekä tietojaan ja taitojaan kirjoittamisessa, lukemisessa tietotekniikassa ja

englannissa. Lähtötason arvioinnissa käytetään myös hyväksi aikaisemmista opinnoista

saatuja todistuksia mikäli mahdollista.

Opiskelusuunnitelmien laatimisesta ja siihen liittyvästä lähtötason testaamisesta vastaa

opinto-ohjaa tiiviissä yhteistyössä ryhmänohjaajien ja eri aineiden opettajien kanssa.

Varsinainen ainekohtainen testaaminen on aineenopettajien vastuulla.

Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjataan valmistavan opetuksen opetus-

suunnitelman perusteissa mainitut asiat. Opiskelusuunnitelmaan voidaan valmistavan

opetuksen aikana tehdä muutoksia opiskelijan edistymisen ja tarpeiden mukaan.

5. Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki

Kun perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve opiskelun tukeen, tuki

annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa op-

9

pilaille annetaan tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista

erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, on tarpeen kartoittaa oppilaan erityisen tuen tarve.

5.1 Kodin ja koulun yhteistyö

Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osa-

puolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun ai-

kaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi.

Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille anne-

taan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvi-

oinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppi-

laan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-

opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen.

Alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin ollaan yhteydessä tiiviisti. Huoltajien yhteystiedot

kirjataan jo nuoren ilmoittautuessa valmistavaan opetukseen, ja heihin otetaan yhteyttä

aktiivisesti. Opiskelun alkuvaiheessa järjestetään koululle vanhempainiltatyyppinen

yhteinen tapaaminen, jossa huoltajille annetaan tarvittavaa tietoa koulutuksesta. Tar-

vittaessa tilaisuudessa käytetään tulkkia.

Täysi-ikäisten opiskelijoiden perheenjäseniä voidaan kutsua koululle tapaamisiin yh-

dessä opiskelijan kanssa, mikäli opiskelija itse haluaa. Perheenjäsen voi olla opiskelijan

suostumuksella mukana esimerkiksi keskusteltaessa aikuisen opiskelijan opinnoista

opinto-ohjaajan kanssa.

5.2 Oppilashuolto

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tar-

koitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvin-

voinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.

Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden tuen tarpeiden varhaiseen

tunnistamiseen ja tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Lisäksi huoltajille annetaan riittävät

tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, me-

netelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä perheen sekä perheelle mah-

dollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. Tarvittaessa on huolehdittava tulk-

kauksen järjestämisestä.

Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan valmistavan opetuksen aikana yhteistyössä koulun oppilashuolto-

henkilöstön kanssa.

10

Alaikäisillä opiskelijoilla on oikeus käyttää kouluterveydenhoitajan palveluita. Aikuiset

opiskelijat käyttävät pääsääntöisesti oman kuntansa normaaleja terveys- ja sosiaalipal-

veluja.

Keravan lukion ja aikuislukion perusopetuksen opiskelijahuoltoryhmä huolehtii myös

valmistavan opetuksen nuorten opiskelijoiden opiskelijahuollosta. Ryhmään kuuluu

apulaisrehtori, terveydenhoitaja, oppilaitospsykologi, opinto-ohjaaja sekä ryhmänoh-

jaaja. Tavoitteena on varhaisen puuttumisen periaate ja asia tuodaan opiskelijahuolto-

ryhmään vasta, kun ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja eivät ole onnistuneet ongelmaa

yhdessä opiskelijan kanssa ratkaisemaan.

Tarvittaessa opiskelijalle järjestetään tulkkaus hänen asioidessaan opiskelijahuoltohen-

kilöstön kanssa.

5.3 Oppilaanohjaus

Opetussuunnitelmassa määritellään, miten oppilaanohjaus valmistavassa opetuksessa toteutetaan.

Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnal-

le asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista

kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua valmistavassa opetuksessa

tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset

tiedot ja taidot kehittyvät.

Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja

edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajal-

leen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanoh-

jauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksis-

taan jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ei käytetä termiä oppi-

laanohjaus vaan opinto-ohjaus. Opinto-ohjausta antavat sekä opinto-ohjaaja että kaikki

opettajat omien oppiaineidensa yhteydessä.

Opinto-ohjausta annetaan erityisillä opinto-ohjaustunneilla, tarvittaessa pienryhmäoh-

jauksena. Kaikki opiskelijat saavat opinto-ohjaajalta myös yksilöohjausta.

Opinto-ohjaukseen kuuluu opiskelutaitojen opetus, joka voi alkaa opiskelijan lähtö-

tasosta riippuen jopa aivan perusasioista kuten kynän ja muiden välineiden käytöstä ja

motoriikan parantamisesta. Muita sisältöjä ovat muun muassa lukujärjestyksen ja mui-

den suunnitelmien ja aikataulujen ymmärtäminen, erilaisiin tehtävä- ja harjoitustyyp-

peihin tutustuttaminen, läksyjen lukuun ja muihin suomalaisen koulun käytänteisiin

ohjaaminen.

11

Opinto-ohjauksen keskeinen osa-alue on suomalaiseen koulutusjärjestelmään, ammat-

teihin ja työelämään perehdyttäminen. Opiskelijoita ohjataan tutustumaan erilaisiin

jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja miettimään jo alustavasti omaa suuntautumistaan

työelämässä.

Aikuisten ja nuorten valmistavan opetuksen aikana voidaan aloittaa vähittäinen integ-

roiminen työelämään. Integrointi on alussa pienimuotoista, esim. tutustumiskäyntejä

työpaikoille. Joidenkin opiskelijoiden opinto-ohjelmaan voidaan liittää myös peruskou-

lun työelämään tutustumisjaksojen (TET:n) tyyppisiä muutamien päivien tai viikkojen

mittaisia jaksoja työpaikoilla. Työelämään liittyvästä opinto-ohjauksesta vastaa pääasi-

assa opinto-ohjaaja.

6. Oppilaan arviointi

Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille

annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan

edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan

kuva myös perusopetuksen vaatimuksista.

Oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikolla. (liite). Pe-

rusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua.

Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan

ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön.

Kaikki opettajat arvioivat opiskelijoita jatkuvasti omilla tunneillaan. Jatkuvan arvioin-

nin avulla seurataan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista

ja päivitetään suunnitelmaa tarvittaessa.

Opiskelijan opiskelusuunnitelmaan kuuluvista perusopetuksen valinnaisista kursseista

ei anneta arvosanaa vaan suoritusmerkintä. Etenemistä voidaan kuitenkin seurata

muun arvioinnin lisäksi valinnaisillakin kursseilla myös testien avulla.

7. Todistukset

Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todis-

tukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuva-

taan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana.

Valmistavaan opetukseen osallistunut saa osallistumistodistuksen, jossa mainitaan hä-

nen opiskelemansa oppiaineet ja opintokokonaisuudet tuntimäärineen.

12

Todistukseen voidaan kirjata tarvittaessa suositus opiskelijalle sopivien jatko-opintojen

tasosta.

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan suoritetuista oppiaineiden op-

pimääristä ja niiden osista annetaan aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

opetussuunnitelman perusteiden 2004 luvun 6.1.6 mukainen todistus.

8. Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittami-

nen valmistavan opetuksen aikana

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusope-

tuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mai-

nittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa (38 §) tarkoi-

tettuun erityiseen tutkintoon.

Erityisessä tutkinnossa selvitetään eri tavoin, vastaavatko oppilaan tiedot ja taidot perusopetuksen

oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja kyseisessä oppiaineessa. Tutkintoon osallistuvan oppilaan

osaamista arvioidaan suhteessa vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin.

Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman pe-

rusteisiin 2004 sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Erityisessä tut-

kinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppi-

määrä.

Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen ope-

tussuunnitelman perusteiden 2004 lukuun ”8.3. Todistukset” kohtaan ”Muut todistukset”.

Jos opiskelija osallistuu aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisille kurs-

seille ja suorittaa ne hyväksyttävästi, hän saa niistä kurssisuorituksen. Näin hän voi

suorittaa jo valmistavan opetuksen aikana aikuisten perusopetuksen oppimäärään si-

sältyviä opintoja. Pyytäessään hän saa todistukseksi suorituksistaan todistuksen suori-

tetuista opinnoista.

Opiskelija voi suorittaa oppiaineen oppimäärän tai sen osan voi myös erityisessä tut-

kinnossa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.