Akavan Erityisalat

Toimintakertomus

2018

2

Sisällysluettelo Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2018 ........................................................................................................ 4

Akavan Erityisalojen liittostrategia .................................................................................................................... 5

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen .................................................................................................................... 12

Toimintavuoden kärkiteemat ...................................................................................................................... 13

Vaalivaikuttaminen ...................................................................................................................................... 13

Työelämäuudistukset ja yhteiskunnalliset uudistukset, Akavan teemaohjelmat........................................ 13

Koulutus- ja työvoimapolitiikka ................................................................................................................... 15

Toiminta Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKissa ............................................................. 15

Työmarkkinatoiminta ...................................................................................................................................... 16

Neuvottelukierros 2017–2018 ja seuraavalle neuvottelukierrokselle 2019–2020 valmistautuminen ....... 17

Tutkimustoiminta ......................................................................................................................................... 19

Yksityissektorin edunvalvonta ..................................................................................................................... 19

Kuntasektorin edunvalvonta ........................................................................................................................ 24

Valtiosektorin edunvalvonta ........................................................................................................................ 28

Korkeakoulusektorin edunvalvonta ............................................................................................................. 29

Kirkon sektorin edunvalvonta ...................................................................................................................... 30

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta ........................................................................................ 30

Yksilöedunvalvonnan palvelut ......................................................................................................................... 32

Työ- ja virkasuhdeneuvonta ja lakipalvelut ................................................................................................. 33

Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta .................................................................................................... 33

Työttömyyskassan palvelut .......................................................................................................................... 33

Palkkaneuvonta ja Palkkanosturi ................................................................................................................. 33

Jäsenkoulutukset ......................................................................................................................................... 33

Urapalvelut .................................................................................................................................................. 34

Järjestötyö ....................................................................................................................................................... 36

Jäsenkunta ja järjestöllinen asema .............................................................................................................. 37

Uudenlaista jäsenlähtöistä yhteisöllisyyttä -strategiaprojekti .................................................................... 37

Aluetoiminta ................................................................................................................................................ 37

Opiskelija- ja nuorisotoiminta ...................................................................................................................... 38

Jäsentapahtumat ......................................................................................................................................... 39

Toiminnanohjausjärjestelmä ja jäsenasioihin liittyvät palvelut ................................................................... 39

Vakuutusedut, ostoedut .............................................................................................................................. 40

Viestintä ja markkinointi .................................................................................................................................. 41

Viestinnän ja markkinoinnin strategiaprojekti ............................................................................................. 42

Jäsenviestintä ............................................................................................................................................... 42

Sisäinen viestintä ......................................................................................................................................... 45

3

Vaikuttaminen .............................................................................................................................................. 45

Markkinointi ................................................................................................................................................. 46

Hallinto, talous ja sisäinen kehittäminen ........................................................................................................ 49

Luottamushallinto ........................................................................................................................................ 50

Akavan Erityisalojen organisaation yhteistyön ja yhteisöllisyyden kehittäminen ....................................... 51

Akavan Erityisalojen toimiston työyhteisön ja johtamisen kehittäminen ................................................... 51

Henkilöstö .................................................................................................................................................... 52

EU:n tietosuoja-asetus ja käytäntöjen kehittäminen .................................................................................. 53

Tilinpäätös ....................................................................................................................................................... 54

Toimintakertomus........................................................................................................................................ 55

Tuloslaskelma ............................................................................................................................................... 57

Tase .............................................................................................................................................................. 58

Liitetiedot ..................................................................................................................................................... 59

Tilinpäätöksen allekirjoitukset ..................................................................................................................... 64

Tilintarkastuskertomus ................................................................................................................................ 64

Liitteet.............................................................................................................................................................. 67

Jäsenyhdistykset .......................................................................................................................................... 67

Jäsenkunta ................................................................................................................................................... 67

Huomionosoitukset ...................................................................................................................................... 69

Akavan Erityisalat AE ry:n hallitus, neuvottelu- ja toimikunnat .................................................................. 69

Akavan Erityisalojen edustajien työroolit eri toimielimissä ......................................................................... 72

Akavan Erityisalojen edustajien työroolit muualla ...................................................................................... 74

4

Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2018

Akavan Erityisaloissa jäsenten edunvalvontatyön keskiössä oli pitkän neuvottelukierroksen loppuun saaminen ja eri työehtosopimusten uusiminen. Yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa Akavan Erityisalat julkaisi jo keväällä 2018 vaalitavoitteensa kevään 2019 eduskuntavaalien osalta.

Työelämäuudistukset ja erilaiset yhteiskunnalliset uudistukset, kuten aktiivimallit ja työntekijän irtisanomissuojan mahdolliset heikennykset saivat myös Aikavan Erityisalojen jäsenet liikkeelle. Akavan Erityisalat osallistui aktiivimallia vastustavaan mielenilmaukseen 2.2.2018. Vuosi 2018 oli kaiken kaikkiaan vilkkaan vaikuttamisen vuosi monin eri tavoin. Työtä ja toimia vaikuttamisen teen tehtiin Akavan Erityisalojen omassa toiminnassa ja sekä aktiivisella otteella Akavassa, sen neuvottelujärjestöissä ja muissa eri sidosryhmissä.

Akavan Erityisalojen kehittämisessä vuosi 2018 oli uuden liittostrategian jalkauttamistyön aloittaminen eri painopisteisiin. Näitä ovat mm. liiton hallinto- ja edunvalvontarakenne, jäsenmaksurakenne, rohkeaa ja näkyvää viestintää (ml. yhteiskunnallinen vaikuttaminen), uudenlaista jäsenlähtöisä yhteisöllisyyttä, tiedon tuotanto ja sen hyödyntäminen sekä yhteistä tekemistä ja yhteisen toiminnan koordinointia.

Jäsenpalveluissa toiminnanohjausjärjestelmän vaiheittainen käyttöönotto eteni, mutta järjestelmäuudistus ei ole ollut mutkatonta ja järjestelmää on edelleen kehitetty.

Toimintavuoden hyviä kehityssuuntia oli jäsenkunnan työttömyyden hellittäminen edelleen. Tällä oli luonnollisesti vaikutus liiton talouteen, kun työttömyyskassan jäsenmaksua voitiin alentaa. Talouden osalta vuosi 2018 oli aiempia vuosia myönteisempi.

Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja Akavan Erityisalat

5

Akavan Erityisalojen liittostrategia

Akavan Erityisalojen liittostrategia hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2017. Liittostrategiassa valittuihin strategian edistämisen ja toiminnan kehittämisen painopisteisiin muodostettiin osaprojektit, joita valittiin johtamaan projektipäälliköt.

HUOM! Kaikkien projektien ohjausryhmänä toimii johtoryhmä. Projektien eteneminen raportoidaan hallitukselle sovitulla syklillä ja tavalla. Kunkin projektin projektisuunnitelman hyväksyy hallitus, joka myös linjaa projektien tavoitteet.

6

7

8

9

10

11

12

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

13

Toimintavuoden kärkiteemat Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kärkiteemoina vuonna 2018 olivat hallitusohjelmatavoitteissa esille nostetut toiminnan painotukset – kahdeksan teemaa, joita tuodaan esille vaalivaikuttamisessa. Teemat ovat 1. Monimuotoinen työelämä oikeudenmukaiseksi, 2. Työelämä aidosti tasa-arvoiseksi, 3. Työpaikoille häirinnän nollatoleranssi, 4. Kulttuurin resurssit kuntoon, 5. Hyvästä hallinnosta arvostettu vahvuus, 6. Koulutusjärjestelmä yhdenvertaiseksi, 7. Enemmän ja parempaa elinikäistä oppimista ja 8. Kannustava ja julkista taloutta kestävästi kehittävä verotus. Vaaliteemoihin sisältyvä monimuotoinen työelämä nostetaan myös erikseen toimintavuoden kärkiteemaksi. Kärkiteemat ovat keskeisiä paitsi edunvalvontatyössä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa myös liiton profiloitumisessa jäseniin ja ulospäin.

Vaalivaikuttaminen

Liiton hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu käynnistyi vuonna 2017 ja tavoitteet hyväksyttiin liiton hallituksessa maaliskuussa ja toukokuussa 2018. Vaalikampanjaan valikoitui kahdeksan teemaa, joiden kattoteemaksi kiteytettiin Parempaan työelämään.

Vaalikampanjan toimenpiteet käynnistyivät kesän puoluekokousten myötä jo keväällä ja syksyllä kampanjaosuus huipentui marraskuun vaalipaneelitilaisuuteen Helsingissä. Keskustelemassa olivat Anders Adlercreutz (RKP), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.), Li Andersson (Vas.), Simon Elo (Sin.), Antti Kaikkonen (Kesk.), Sari Multala (Kok.), Ville Tavio (PS), Pilvi Torsti (SDP) ja Tiina Tuomela (KD). Puoluetapahtumista osallistuimme Akavan mukana Vihreiden, SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan tilaisuuksiin.

Liiton edustajat osallistuivat myös Akavan ja YTN:n hallitusohjelmatavoitteiden laadintaan. Lisäksi liiton edustajat ovat osallistuneet Akavan tavoiteohjelmien laadintaan, mikä on jatkunut vuonna 2019. Liitto on osallistunut Akavan EU-vaalitavoitteiden laadintaan.

Työelämäuudistukset ja yhteiskunnalliset uudistukset, Akavan teemaohjelmat

Liitto arvioi aktiivimallia eri vaiheissa Akavalle ja osallistui mallia vastustavaan mielenilmaukseen 2.2.2018.

Syyskuussa 2018 useat ammattiliitot ilmoittivat järjestöllisistä toimista, joilla vastustetaan maan hallituksen esitystä irtisanomissuojan heikentämistä pienissä yrityksissä. Myös Akavan Erityisalat vastusti irtisanomissuojan heikennystä antamassaan lausunnossaan 22.8.2018.

Akavan Erityisalat päätti, ettei liitto itse aloita poliittisia työtaistelutoimenpiteitä irtisanomissuojan heikentämistä vastaan. Liiton hallitus teki 14.9.2018 järjestöpäätöksen, jonka nojalla jäsenen osallistuminen muiden liittojen järjestöllisiin toimiin oli turvallista.

Liitto vaikutti myös vuonna 2018 yhdessä Suomen Viittomakielen Tulkkien kanssa arvioitaessa Kelan vuonna 2017 järjestämää kuulovammaisten tulkkauspalvelujen kilpailutusta.

Liitto osallistui Akavassa valmisteluun, joka koski liikesalaisuuslakia ja vuosilomalain uudistamista sekä työsopimuslain kilpailevaa toimintaa ja kilpailukielto- ja salassapitosopimuksia koskevan sääntelyn uusimista.

14

Liitto vaikutti Akavan kautta:

työmarkkinakeskusjärjestöjen elinikäisen oppiminen-ryhmän tavoitteiden asettamiseen, kysymyksen ollessa keinoista uudistaa osaamista työmarkkinoiden murroksessa,

tasa-arvovaltuutetun palkka-avoimuutta koskevaan selvitystyöhön,

ohjelmaan edistää ikääntyneiden työllisyyttä,

yhteistoimintalakia koskevaan selvityshenkilöiden Murto ja Vanhanen selvitystyöhön ja

maan hallituksen syksyllä 2018 tekemien eri ehdotusten kommentointiin madaltaa työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomiskynnystä

Liitto toimitti Akavalle työaikalakiehdotusta ja vuosilomalakiehdotusta koskevat näkemyksensä Akavan eduskuntakuulemisia varten.

Liitto kommentoi Akavalle EU-tason työmarkkinajärjestöjen toimintaohjelmaa.

Liitto osallistui myös seuraavien Akavan tavoiteohjelmien laadintaan:

Akavan veropoliittiset tavoitteet 2020-luvulle

Vahva EU merkitsee vahvaa Suomea – Akavan tavoitteet EU-vaaleihin

Työstä ja osaamisesta kasvua – Akavan hallitusohjelmatavoitteet 2019-2030

Akavan maakuntavaalitavoitteet

Kun ura ei ole putki – Turvaa monimuotoiseen työhön

Työn uusi aika: Turvaa ja tasapaino – Akavan työelämätavoitteet 2019-2023

Suomelle on laadittava osaamisstrategia

Talouspoliittisen ohjelman valmistelu (työ alkoi 2018)

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen, sotumallit (työ alkoi jo vuonna 2018)

Terveyspoliittisen ohjelman valmistelu (alkoi 2018)

Lisäksi syyspuolella oli puoluejohtajien vierailuja Akavan hallituksessa, jolloin AE:n edustaja toi esille liiton omia tavoitteita

Lisäksi Akavan hallituksessa käsitelty mm. eläkepoliittisia asioita, järjestäytymistä, erityisesti nuorten järjestäytymistä

Liitto antoi seuraavat lausunnot ja kommentit:

14.2.2018 valtioneuvoston kanslialle lausunto Terveet tilat 2028-toimenpideohjelmasta

14.3.2018 lausunto STM:lle muistiosta yhdistelmävakuutukseksi

25.4.2018 kommentit Akavalle hallituksen esityksestä liikesalaisuuslaiksi

1.6.2018 kommentit työaikalain muutosesityksestä Akavalle ja YTN:lle työaikalain eduskuntakuulemista varten

19.6.2018 lausunto OKM:lle hallituksen esityksestä laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta

2.7.2018 kommentit Akavalle ja 4.7.2018 STM:lle aktiivimalli 1:n muutosesityksistä

9.8.2018 lausunto TEM:ille ja Akavalle esityksestä, joka koski vuosilomalain muuttamista pitkällä sairauslomalla ja kuntoutuksessa olleiden osalta

13.8.2018 lausunto TEM:ille ja Akavalle, aiheena maan hallituksen esitys muuttaa työsopimuslakia ja helpottaa alle 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä henkilöperusteisia irtisanomisia

14.8.2018 kommentit Akavalle hallituksen esityksestä, joka koski valtion työttömyysetuuksiin osoittamien määrärahojen käytön jatkamista palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen

22.8.2018 lausunto TEM:ille ja Akavalle omatoimisen työnhaun mallista

6.11.2018 kommentit Akavalle työsopimuslain henkilöperusteisia irtisanomisia koskevasta muutosesityksestä

6.11.2018 kommentit Akavalle työaikalain HE 158/2018, Akavan eduskuntakuulemista varten

15

Koulutus- ja työvoimapolitiikka

Koulutuspolitiikka

Kevään aikana valmisteltiin Akavan Erityisalojen hallitusohjelmatavoitteet koulutuspolitiikan osalta kevään 2019 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin liittyen. Liitto osallistui tiiviisti myös Akavan koulutuspoliittisen linjapaperin ”Suomeen tarvitaan osaamisstrategia” valmisteluun, joka julkaistiin syyskuussa 2018.

Korkeakouluvision tiekarttatyö jatkui opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa työryhmissä koko toimintavuoden ajan, näiden työskentelyyn vaikutettiin sekä Akavan kautta että liitosta suoraan. Syyskaudella hallitus antoi esityksensä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta, josta Akavan Erityisalat antoi lausuntonsa sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle että eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Syykauden loppupuolella ministeriö julkaisi myös työryhmämietinnön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien uusimiseksi, mihin Akavan Erityisalat antoi lausuntonsa.

Liitto osallistui perinteisille ammattikorkeakoulupäiville, jotka pidettiin toukokuussa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksella Porissa, sekä Akavan ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen yhteiselle opintomatkalle Sveitsiin lokakuun alussa.

Liitto osallistui syyskuussa yhdessä kuuden jäsenyhdistyksensä ja Tekniikan akateemisten TEK:n kanssa Dare to Learn -tapahtumaan Kaapelitehtaalla järjestämällä tapahtumassa työpajan teemalla ”AI is here – do we need human learning?” Syyskuussa julkistettiin myös yhdessä kahdeksan muun YTN-liiton kanssa Osaamistili-aloite jatkuvan oppimisen edellytysten parantamiseksi. Osaamistili on yksi liiton koulutuspoliittisen hallitusohjelmavaikuttamisen kärkiteemoista yhdessä koulutusjärjestelmän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämisen kanssa.

Työvoimapolitiikka

Työvoimapolitiikan saralla maan hallituksen ns. kasvupalvelu-uudistuksen valmistelu jatkui. Liitto vaikutti tähän työhön sekä Akavan kautta että omana toimintanaan, samoin kuin hallituksen aktiivimalli-esityksen valmisteluun. Aktiivimallin osalta liitto osallistui myös helmikuun alussa aktiivimalliesitystä vastustavaan poliittiseen mielenosoitukseen Senaatintorilla.

Pian aktiivimallin valmistelun jälkeen maan hallitus aloitti myös ns. omaehtoisen työnhaun mallin valmistelun kolmikantaisessa työryhmässä. Liitto vaikutti tähän työskentelyyn Akavan kautta. Hallituksen aktiivimalli tuli voimaan huhtikuun alussa, ja jo heti kevään budjettiriihen yhteydessä malli otettiin uuteen käsittelyyn aktiivisuusehtojen laajentamisen osalta. Näistä saatiin esityksiä, joita liitto kommentoi aktiivisesti työryhmän akavalaiselle edustajalle.

Toiminta Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKissa

Akavan Erityisalat toimi jäsenenä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry:ssä. SASK on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. Liitto jatkoi muiden akavalaisten liittojen sekä SASKin kanssa hankeyhteistyötä kotiapulaisten oikeuksien parantamisen puolesta. Maailmassa on noin 67 miljoonaa kotiapulaista, joista suurin osa on nuoria naisia. He ovat yksi haavoittuvimmista työntekijäryhmistä, sillä

16

työtä tehdään neljän seinän sisällä poissa muiden katseilta. Monessa maassa kotiapulaisia ei nähdä työntekijöinä, eikä heillä siten ole oikeuksiakaan.

Akavan Erityisalojen ja SASKin hankkeina ovat kotiapulaisten oikeudet ja järjestäytyminen Indonesiassa sekä kotiapulaisten oikeudet ja järjestäytyminen Filippiineillä. Indonesian hankkeessa tuetaan Indonesian kotiapulaisten järjestäytymistä, johtajakoulutusta sekä vaikuttamistyötä ILO 189 sopimuksen ratifioimiseksi. Filippiinien hankkeessa vahvistetaan Filippiineillä vuonna 2015 perustetun kotiapulaisten järjestön UNITEDin asemaa ammattiliittona sekä sen järjestäytymistä, koulutusta ja vaikuttamistyötä. Vaikuttamistyöllä pyritään tehostamaan kotiapulaisten oikeuksien kannalta keskeisen lainsäädännön toteutumista kunta- ja kylätasolla sekä saamaan tukea kollektiiviseen neuvottelutoimintaan yhteistyössä paikallistason viranomaisten kanssa.

Työmarkkinatoiminta

17

Edunvalvonnan strategiaprojekti

Strategiaprojekti hallinto- ja edunvalvontarakenteen uudistaminen käynnistyi helmikuussa 2018 ja päättyi kun liiton hallitus syyskuun kokouksessaan 2018 ja tammikuussa 2019 päätti strategiaprojektiryhmän esityksen pohjalta käytännön toimenpiteistä. Projektiryhmä, joka koostui liiton hallituksen, jäsenyhdistysten ja liiton toimiston edustajista, kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Projektin alussa järjestettiin tilaisuudet liiton toimiston työntekijöille ja jäsenyhdistyksille. Projektiryhmä kuuli työnsä aikana liiton esittelijöitä, toiminnanjohtajaa, neuvottelu- ja toimikuntien puheenjohtajia, JUKO:n ja YTN:n edustajia sekä Ammattiliitto Pron edustajaa.

Neuvottelukierros 2017–2018 ja seuraavalle neuvottelukierrokselle 2019–2020 valmistautuminen

Liittotasolla käyty neuvottelukierros alkoi syksyllä 2017 YTN:n yksityiseltä sektorilta ja kesti liiton edustamilla eri aloilla toukokuuhun 2018 saakka, jolloin saavutettiin viimeisimmät neuvottelutulokset. Neuvottelukierros toteutettiin palkkaratkaisuilla, joiden taso oli käytännössä pitkälti yleisen linjan mukainen, sopimuskorotusten ollessa 1,6 %/vuosi, yhteensä 3,2 % kahden sopimusvuoden aikana niin, että osa tästä on paikallisesti sovittavaa erää ja osa yleiskorotusta.

Joulukuussa 2018 aloitettiin valmistuminen seuraavalle neuvottelukierrokselle 2019–2020. Jäsenyhdistyksiltä pyydettiin neuvottelutavoitteet ja näkemyksiä järjestölliseen valmiuteen liittyen.

Liiton piiristä valittujen henkilöstöedustajien seminaari toteutettiin 15.–16.11.2018. Seminaarissa käsiteltiin mm. henkilöstöedustajan tehtäviin aktivointia ja ristiriitatilanteiden käsittelyä työpaikalla.

Henkilöstöedustajien työn tukemiseksi järjestettiin myös työnohjausta. Kuuden luottamusmiehen ryhmä kokoontui keväällä. Akavan Erityisalojen verkkosivustolla oli koko neuvottelukierroksen ajan sopimusneuvottelut 2017-2018 –sivusto. Sinne julkaistiin ajankohtaiset neuvottelutiedotteet kaikilta sektoreilta.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n toiminta YTN-toiminnassa vuoden 2018 merkittäviä toimintoja ja tapahtumia olivat:

Saatettiin loppuun syksyllä 2017 alkanut neuvottelukierros ja uudistettiin auki olleet työehtosopimukset.

Vaikutettiin työaikalainsäädännön uudistamiseen Akavan ja YTN:n kautta ja vaikuttamalla sidosryhmissä.

Toimintavuoden aikana oli vireillä myös useita muita työelämän lainsäädännön hankkeita, kuten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen, aktiivimallit.

Osallistuttiin KV-edunvalvontaan Finnunionsin jäsenyyden kautta. Tuettiin ja koulutettiin henkilöstöedustajia työpaikkojen edunvalvontatyössä. Lisättiin työvoimaa YTN:n toimistoon edunvalvontatyön tueksi.

18

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n toiminta

JUKOn toiminta keskittyi neuvottelukierroksen läpiviemiseen vuoden 2018 alussa. Heti vuoden alussa JUKO ilmoitti hakevansa neuvottelukierrokselta palkankorotuksia. Työtaisteluvalmiutta kohotettiin JUKOn eri sektoreilla.

Neuvottelut jatkuivat sopimusten päättymisen 31.1.2018 jälkeen ja JUKO asetti kuntasektorille ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon 6.2.2018 alkaen. Kuntasopimuksesta saatiin neuvottelutulos 8.2. ja sen jälkeen neuvottelutulokset tulivat myös valtiolle 10.2. ja kirkolle 16.2.

Yliopistosektorin neuvottelut eivät edenneet, joten JUKO jätti lakkovaroituksen 13.2. JUKOn hallitus jätti 16.2. kunnan, valtion, kirkon ja Avaintan neuvottelutulokset pöydälle tukeakseen auki olevaa yliopistosektorin sovittelua. JUKO päätti 2.3. lisäksi kaikkia JUKOn sopimusaloja koskevasta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta 7.3. alkaen vauhdittaakseen yliopistojen jumiutuneita neuvotteluja. Yliopistojen henkilöstöjärjestöt JUKO, JHL ja Pardia hyväksyivät 6.3. toisen sovintoehdotuksen yliopistojen työehtosopimusta koskevasta työriidasta ja uhkaavat työtaistelutoimet peruttiin.

JUKOn neuvottelukunnat arvioivat neuvottelukierrosta sekä oman sektorinsa että koko JUKOn näkökulmasta ja esittivät kehittämisehdotuksia tulevaa neuvottelukierrosta varten. Keskeisenä parannuskohteena pidettiin viestinnän sekä työtaisteluvalmiuden kehittämistä.

Viestinnän kehittämisessä JUKO tavoitteena oli näkyvyyden lisääminen, profiilin kirkastaminen sekä kehittää mediaviestintää. JUKO teki kehittämistä yhteistyössä viestintätoimisto Era-Contentin kanssa. Keskeisiä teemoja olivat

Julkisen sektorin työntekijöiden sekä työn arvostuksen kasvattaminen

Luottamushenkilöiden profiilin nostaminen

Esimies- ja asiantuntijatyön merkityksellisyyden lisääminen

JUKOn asiantuntijuuden näkyminen yhteiskunnassa

JUKOn kaikkien sektoreitten järjestövalmiutta koordinoiva työryhmä esitti JUKOn hallitukselle järjestövalmiuden kehittämistoimenpiteitä

Mahdollisuus irtautua työtaistelusta lyhennetään 4 vuorokaudesta 2 vuorokauteen

Taloudellisen valmiuden kehittämiseksi kootaan valmiusrahasto

yhteistyö yli sektoreiden ml. tukilakot Akava Erityisalojen edustajat osallistuivat aktiivisesti JUKOn kaikkeen toimintaan. Liitto toimii JUKOssa Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta.

Entren ja AKYn toiminta

Vuoden 2018 alkupuolella akavalaiset liitot lähtivät yhdistämään Entre – Akavan yrittäjiä ja AKY – akateemisia yrittäjiä. Yhdistymishanke oli tarpeellinen, jotta akavalaisten yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontaa voitiin tehostaa ja järkevöittää resurssien käyttöä.

Yhdistämisen merkitys Akavan Erityisaloille ja jäsenille:

Keväästä 2016 Akavan Erityisalat oli kehittänyt huhtikuussa 2016 perustettua Entreä resursseillaan ja asiantuntemuksellaan.

19

Yhdistyneelle uudistetulle liittokokonaisuudelle ei tarvinnut ohjata Akavan Eritysaloista resursseja aiemmalla tavalla.

Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvonta ja palvelut Akavassa ja sen jäsenliitoissa saa laajemmat ja yhtenäiset resurssit Akava-yhteisössä.

Uuden liittokokonaisuuden myötä yrittäjien ja itsensätyöllistäjiien edunvalvonta saa laajemman taustan. Edunvalvonta yhtenäistyi ja palveluiden kehittäminen tehostuu.

Akavan Erityisalojen jäsenet saavat Akyn tuottamaa palvelua ja toimintaa, Akavan Erityisalojen tarjoamat palvelut yrittäjäjäsenille sekä jäsenyhdistyksen tarjoamat palvelut.

Akavan kannalta yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvonta ja asioiden esille nostaminen selkiytyy yhden liittokokonaisuuden kautta.

Yhdistyminen päätettiin selvityksen jälkeen tehdä siten, että Entre purettiin yhdistyksenä ja AKYsta tuli vastaanottava yhdistys. Pääperuste tälle oli, että AKY on Suomen Yrittäjien jäsen ja Akyn liittojen jäsenet voivat hankkia SY:n yrittäjyyspalvelupaketin edulliseen jäsenhintaan ja saada siten lisää tarvittavia yrittäjäpalveluita. Entre ja AK tekivät yhdistymissopimuksen. Uudeksi nimeksi ALY otti AKY – akavalaiset yrittäjät.

Tutkimustoiminta

Tutkimustoiminnan strategiaprojekti

Toimintavuoden aikana on toteutettu uudistuneeseen Akavan Erityisalojen strategiaan perustuvaa strategiahanketta ”Tiedon tuotanto, analysointi ja hyödyntäminen Akavan Erityisalojen yhteisössä”. Projektisuunnitelma esiteltiin liiton hallituksen kokouksessa maaliskuussa ja lokakuun kokouksen yhteydessä esiteltiin välikatsaus. Työskentely projektissa on jatkunut vuoden 2019 alkupuolella.

Työelämätutkimus

Loka-marraskuussa suunniteltiin ja toteutettiin perinteinen työelämätutkimus liiton edunvalvonnan eri sektoreilla: yksityinen, kunta-, valtio- ja korkeakoulusektori. Tämän tutkimuksen tulokset saadaan käyttöön huhtikuun alussa 2019.

Palvelutyytyväisyystutkimus

Jäsenistön palvelutyytyväisyystutkimus toteutettiin kesällä. Kyselyllä selvitettiin myös jäsenistön arvoja. (Tutkimuksesta tarkemmin Järjestötoiminta-luvussa)

Yksityissektorin edunvalvonta

Yksityissektorin edunvalvontaa koordinoi yksityissektorin neuvottelukunta, jolla oli toimintavuonna neljä kokousta, minkä lisäksi neuvottelukunta järjesti sisäisen työseminaarin, jossa linjattiin toimintavuoden toimintaa yksityissektorilla. Painopisteiksi edunvalvontatyössä valittiin paikallinen sopiminen, työsuhteen ehdot/työehtosopimustoiminta ja henkilöstöedustus.

Neuvottelukunta seurasi toiminnassaan maan hallituksen hallitusohjelmaan perustuvien, työelämää koskevien lakien valmistelua ja otti niihin kantaa.

Keväällä käynnistyi paikallisen sopimisen kampanja, joka on tässä vaiheessa suunnattu yksityiselle sektorille. Aloite kampanjalle tuli yksityissektorin neuvottelukunnasta, joka nimesi työryhmän.

Paikallisen sopimisen käsitteelle ei ole yhtä oikeaa määritelmää. Hankkeessa käsite on laajasti ajateltuna, eli käsite ei sisällä vain työehtosopimuksen antamin valtuuksin käytäviä neuvotteluja ja työehtoja heikentävää sopimista. Kampanjassa tuodaan esiin, että paikallisesti voidaan sopia vaikka mistä – työehtosopimukset ja

20

lainsäädäntö antavat vain minimin, ei maksimia. Paikallisen sopimisen keinoin työnantajalla on oivat mahdollisuudet parantaa työnantajamielikuvaa ja huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista, ja sitä kautta parantaa tuottavuutta.

Kampanjan tiimoilta järjestettiin useita tilaisuuksia. Maaliskuussa kokoonnuttiin seminaariin, jossa Finnairin henkilöstöjohtaja kertoi Finnairin henkilöstöpolitiikasta. Järjestettiin myös muutama vapaamuotoinen aamupalatilaisuus, joka oli suunnattu kaksoisroolissa oleville työntekijöille eli sellaisille, jotka omalla työpaikallaan toimivat sekä työnantajan että työntekijän roolissa. Ja ovat mahdollisesti niitä, jotka vastaavat työpaikan paikallisesta sopimisesta. Kevät huipentui jäsenristeilyyn, jonka ohjelmana oli kyselymme tulosten julkistaminen sekä laadukas paneelikeskustelu.

Iso osa kampanjaa on nettisivusto www.sovitaanvaan.fi. Vaikka sivusto onkin jo nyt varsin kattava, sitä on tarkoitus täydentää koko ajan. Lisäksi sivustolle nostetaan esimerkkejä hyvistä työpaikoista paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan näkökulmasta.

Alkuvuodesta toteutettiin jäsenkysely paikallisesta sopimisesta. Kyselyn tulokset julkistettiin paneeliristeilyllä. Saimme kyselyn perusteella selkeän tuloksen, että halukkuutta neuvotteluille on, jos resurssit ovat kunnossa. Kyselyn avulla luotiin uusi mittari, jossa resurssit pitävät sisällään kuusi eri asiaa: luottamus, tietämys, hyvä tahto, rohkeus, ajan käyttö ja neuvotteluosaaminen.

Liiton piiristä valittuja henkilöstöedustajia osallistui YTN:n luottamusmieskursseille.

Toimintavuoden aikana toimittiin Suomen Journalistiliiton kanssa yhteistyössä av-käännösalan työehtosopimusta ja alaa koskevissa ajankohtaisasioissa.

Yksityinen museoala

Akavan Eritysaloilla on Palvelualojen työnantajaliitto Paltan kanssa voimassa yleissitova museoiden työehtosopimus, joka kattaa noin 600 yksityisten museoiden piirissä työskentelevää työntekijää. Työehtosopimus uusittiin 15.2.2018 (1.2.2018–31.1.2021). Museoalalla valmisteltiin myös

#sovitaanvaan-risteilyllä panelisteina olivat Li Andersson, Harri Hietala, Janne Makkula ja Jari Murto.

21

työehtosopimukseen etätyömalli. Akavan Erityisalat ja Museoalan Ammattiliitto käynnistivät syksyllä 2018 valmistelun museoalan palkkakampanjaksi, jolla halutaan nostaa alan arvostusta, työnteon edellytyksiä ja palkkatasoa.

Av-käännöstoimistojen työehtosopimus

Av-käännöstoimistoja koskevan työehtosopimuksen uudistamista koskeneet neuvottelut alkoivat joulukuussa 2017 yhdessä Suomen Journalistiliiton, av-kääntäjien ja Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n sekä alan yritysten kanssa.

Neuvottelutulos saavutettiin 23.1.2018, sopimuskauden olleessa 1.1.2018–31.1.2019. Palkkoja ja euromääräisiä summia sovittiin korotettaviksi 1,5 %:lla 1.4.2018 lukien kuitenkin niin, että 0,4 % on paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovittavaa erää. Paikallisen erän sopimisen edellytykseksi asetettiin, että yrityksessä on valittu luottamusmies. Mikäli työnantaja ja luottamusmies eivät sopisi erän jaosta, työnantaja päättäisi erän jakamisesta. Jos luottamusmiestä ei olisi valittu 1.4.2018 mennessä, palkankorotuksena maksettiin 1,5 % 1.4.2018 lukien. Työehtosopimuksen freelancereiden repliikkipalkkioita koskevassa porrastuksessa sovittiin olevan 1.4.2018 lukien 2 porrasta, portaat 1-2. Aikapalkkaisia kääntäjiä koskevaa kohtaa muutettiin niin, että koeaika on työsopimuslakia vastaavasti enintään 6 kuukautta.

Marraskuussa 2018 käynnistettiin yhdessä Suomen Journalistiliiton ja av-kääntäjien sekä Käännösalan asiantuntijat ry:n kanssa valmistautuminen 31.1.2019 päättyvän sopimuskauden jälkeiselle neuvottelukierrokselle.

Toukokuussa 2018 käynnistettiin yhdessä Suomen Journalistiliiton, av-kääntäjien sekä Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n kanssa vaikuttamistoiminta riippuvaisessa asemassa olevien itsensätyöllistäjien palkkioiden määräytymistä ja neuvotteluoikeuksia sekä muita työelämäkysymyksiä koskevissa asioissa. Liitto oli mukana aiheen tiimoilta myös kolmessa tapaamisessa työ- ja elinkeinoministeriössä. Av-käännösalan eri toimijat tapasivat työministeri Jari Lindströmin kutsusta 9.10.2018 työ- ja elinkeinoministeriössä. Pyöreän pöydän keskustelun aiheena oli itsensätyöllistäjien neuvottelutoiminta, painopisteenä av-käännöstoiminta. Mukaan keskusteluun oli kutsuttu työntekijäjärjestöistä Akavan Erityisalat, Käännösalan asiantuntijat ja Journalistiliitto sekä työnantajapuolelta Medialiitto. Alan yrityksistä paikalla olivat BTI Studios Oy, Pre-Text Oy ja Stellar Text Oy.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Liitto osallistui YTN:n hallitusohjelmatavoitteiden laadintaan.

Liiton edustaja osallistui YTN:n kansainvälisen ryhmän toimintaan ja tässä yhteydessä YTN:n vastuuhenkilönä Finunionsin toimintaan tietyiltä osin. Kansainvälisen ryhmän työssä keskeistä oli vaikuttaminen EU:n perhevapaadirektiiviehdotuksen ja työolodirektiiviehdotuksen sisältöihin. Lisäksi valmisteltiin YTN:n tavoitteet EU-vaikuttamista varten. Lisäksi ryhmä valmisteli YTN:n hallitukselle esityksen, joka koskee kansainvälisen edunvalvonnan toimintatapoja.

Liiton edustaja alusti YTN:n kahdella luottamusmieskurssilla yhteistoiminnasta.

Yksityisten alojen neuvottelukierros kesti kaiken kaikkiaan kahdeksan kuukautta. Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto tekivät ensimmäisen sopimuksen 30.10.2017. Tästä muodostui ns. yleinen linja, joka oli puhdas palkkasopimus (3,2% 2v). Laadullista kehitystä sopimuksiin ei juurikaan tullut. Huolimatta siitä, saavutettiinko tulos neuvottelupöydässä vai valtakunnansovittelijan toimistossa, ovat kaikki sopimukset noudattaneet samaa peruslinjaa.

22

Koordinoitu liittokierros oli työnantajapuolen tahto. YTN linjasi heti alussa, että aloille annettiin suuri toimintavapaus. Vain yleiset teemalliset tavoitteet lyötiin lukkoon ja palkankorotuksissa haettiin ostovoimaa tukevia prosenttikorotuksia.

Neuvottelukierroksen pituudesta johtuen myös tuleva neuvottelukierros hajaantuu pitkälle aikajaksolle. Syksyllä 2018 alkoi valmistautuminen vuonna 2019 päättyvien sopimusten ja optiovuosien neuvottelemiseen.

YTN haastoi syksyllä 2017 metsäalan yrityksiä ylempiin toimihenkilöihin kohdistuneesta työsopimusrikkomuksesta, kun yhtiö kilpailukykysopimuksen nimissä päätti yksipuolisesti leikata ylempien toimihenkilöidensä pekkaspäiviä. YTN voitti kiky-käräjät.

Akava Erityisalojen edustajat osallistuivat aktiivisesti YTN:n toimintaan.

YTN Järjestöala

YTN-liittojen järjestöalan jäsenet (yli 6000) työskentelevät yli 1 800 eri järjestössä ja säätiöissä, jotka ovat hyvin erityyppisiä. Järjestöt voidaan jakaa karkeasti eri ryhmiin; asiantuntija- ja edunvalvontajärjestöt, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, opiskelijajärjestöt, kulttuurijärjestöt ja liikuntajärjestöt. Kaikkiaan Suomessa on noin 125 000 rekisteröityä yhdistystä, joista suurin osa on pieniä, vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen muuttuvan roolin myötä alalla on merkittävästi jäsenpotentiaalia.

Työmarkkinatutkimus (YTN-data) osoitti, että palkkaus ja määräaikaisuudet ovat edelleen järjestöalan akavalaisten keskeisiä haasteita. Jäsenet näkevät tulevaisuuden kuitenkin melko valoisana ja vakaana. Omaan työhön ollaan varsin tyytyväisiä.

Järjestöalalta vastanneiden mediaanikuukausipalkka lokakuussa 2017 oli 3600 euroa ja vastaava keskiarvopalkka 3830 euroa. Molemmilla tunnusluvuilla koko YTN:n keskitaso on noin 700 euroa korkeampi. Verrattaessa lukuja tilanteeseen vuosi aiemmin olivat järjestöalan vastaajilla mediaani ja keskiarvo laskeneet varsin paljon.

Määräaikaisuuksien osuus järjestöalalla oli selkeästi suurempi kuin YTN:ssä keskimäärin: 25 % vastaajista ilmoitti olevansa määräaikaisessa työsuhteessa, kun vastaava osuus koko YTN:n tasolla oli vain 5 %. Määräaikaisten osuus oli järjestöalalla vielä suurempi kuin vuonna 2016.

Tyytyväisyyttä toi mm. laaja etätyömahdollisuus; 85 prosenttia kaikista vastaajista kertoi, että omalla työpaikalla tehdään etätyötä. 77 prosenttia kertoi, että voi itse halutessaan tehdä etätyötä. Järjestöalalla vastaavat osuudet olivat jopa 93 ja 91 %.

Neuvottelukierroksen järjestöalan sopimuksista ensimmäinen saatiin neuvoteltua 27.3. ja se koskee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) henkilöstöä. Sopimus on muodoltaan liityntäpöytäkirja YTN:n ja Paltan väliseen runkosopimukseen. Liityntäpöytäkirjan tekstiehtoihin ei tehty muutoksia eli sopimusuudistus käsitti käytännössä vain palkkaratkaisun. Sopimus on voimassa 30.4.2020 saakka.

YTN:n opiskelijajärjestöjen työehtosopimusten osalta neuvotteluja käytiin koko kevät. Neuvottelutuloksena SYL:n työsuhteen lisäehdot kirjattiin omana liitteenään ylioppilaskuntien sopimukseen ja samalla tavalla SAMOKin poikkeavat ehdot tuli kirjattua amk-opiskelijakuntien sopimukseen. Työnantajaliitto sai läpi tahtonsa, ja opiskelijajärjestöjen sopimusten määrä väheni, mutta pieni ja urhea työntekijäpuolen neuvottelijajoukko sai turvattua kollektiivisen sopimisen SYL:n ja SAMOKin toimistoilla. Palkankorotusratkaisut olivat molemmissa sopimuksissa identtiset: työnantajapuolen aloitteesta paikallisen

23

sopimisen kirjausta ei ratkaisuun otettu mukaan ja yleiskorotus- ja yrityskohtaiset erät ovat samat kuin SKS:n sopimuksessa.

Yleissitovuuden vahvistamislautakunta teki päätökset, joissa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimus sekä ylioppilaskuntien työehtosopimus on todettu yleissitovaksi.

Suomi-Venäjä-Seuraan neuvoteltiin talokohtainen työehtosopimus ajalle 1.6.2018 – 31.5.2020. Sopimus siirrettiin Akavan Erityisaloilta YTN:lle.

Allianssin kanssa käytiin keskusteluja mahdollisesta talokohtaisesta työehtosopimuksesta.

Henkilöstöedustajille tiedotettiin sopimusneuvottelujen eri vaiheista ja luottamusmiehet olivat aktiivisesti mukana kaikissa YTN:n järjestöalan sopimusneuvotteluissa.

Jäsenistölle järjestettiin perinteinen kesäkuun tilaisuus. Aiheena oli luottamuksen rakentaminen työyhteisössä. Tilaisuuteen olivat tervetulleita myös ei-jäsenet, ”ota kollegasi mukaan” -periaatteella.

Lisäksi tilaisuudessa kuultiin ajankohtaiskatsaus työaikalain uudistuksesta ja käytiin läpi YTN data järjestöalan näkökulmasta.

Järjestöjen muuttuvan roolin myötä alalla on merkittävästi jäsenpotentiaalia. Jäsenmäärän kasvuun tulee myös varautua ja toisaalta muistaa, että kentällä toimii muitakin ammattiliittoja, mm. Erto, Jyty ja JHL, jotka koko ajan vahvistavat otettaan järjestökentästä.

Alakohtaista tiedotustoimintaa vietiin eteenpäin järjestöalan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2018 tiedotustoiminnan painopisteenä olivat työehtosopimusneuvottelut. Vuoden aikana tehtiin kaksi järjestöalan Extra -tiedotetta sekä opiskelijajärjestöille suunnattu uutiskirje ja kysely. Järjestöalan www-sivuja päivitettiin vuoden aikana säännöllisesti.

YTN-dataa hyödynnettiin sekä jäsentilaisuudessa että viestinnässä. Opiskelijajärjestöille lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin kevään palkkaratkaisuja työpaikkatasolla sekä toimintavalmiuksia.

Järjestöalalla toimii tällä hetkellä viisi YTN:n yritysyhdistystä, AEL:n Ylemmät toimihenkilöt ry, Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien työntekijät ry, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran) Henkilökuntayhdistys Karhu ry, SuPerin ylemmät toimihenkilöt ry ja Ylioppilaskuntien Työntekijät ry.

Järjestöalan taustaryhmällä oli vuoden aikana viisi kokousta. Taustaryhmä määritteli tärkeimmiksi tehtävikseen työelämän kehittämisen ja edunvalvonnan. Lisäksi taustaryhmän jäsenten rooliin kuuluu nostaa asioita esiin ja osallistua aktiivisesti keskusteluun.

Viime vuoden viestintäseminaarissa nousi esiin tarve järjestöalan profiilin nostamisesta ja tänä vuonna alettiin suunnitella näkyvyyskampanjaa, joka on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana. Kampanjaa varten perustettiin oma työryhmä, joka kokoontui vuoden aikana muutamia kertoja.

YTN Kauppa

Kaupan alalla jatkettiin talokohtaisten työehtosopimusten neuvottelua. Neuvottelut edistyivät, mutta sopimuksia ei kuitenkaan saatu vielä toimintavuonna aikaiseksi.

Vuoden aikana toteutettiin kyselyitä jäsenistölle liittyen työehtosopimustavoitteisiin, työtaisteluvalmiuteen, palkkaan ja osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittämistä koskeva kyselytutkimus tehtiin ensikertaa. Kyselytutkimuksessa selvisi, kuinka paljon kaupan alan ylempien toimihenkilöiden osaamista hyödynnetään olemassa olevassa työtehtävässä sekä kuinka paljon jäsenet saavat koulutusta ja kuinka paljon itse saa vaikuttaa tarvitsemaansa koulutukseen. Lisäksi isoissa kaupan alan yrityksissä toteutettiin yrityskohtaiset kyselyt paikallisten neuvotteluiden tueksi.

24

Kaupan alalla järjestettiin useita eri tilaisuuksia eri aiheista. Tilaisuuksia järjestettiin muun muassa tulospalkkaus ja palkitseminen sekä työhyvinvointi ja työaika teemoilla koulutukset.

Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta

Kohderyhmänä sopimuksettomat ovat haastava, koska ryhmän sisällä on useita eri aloja. Eri työelämän aihealueet ”vastuutettiin” neuvottelukunnan jäsenille ja keskustelu siirrettiin Sharepoint-alustalle.

Järki-ryhmän toiminta keskittyy sopimuksettomalle kentälle, mutta erityisesti järjestöalalle. ”Järjestöväen koti” Facebook-ryhmässä on 294 jäsentä ja se toimii hyvin. Muutoinkin sosiaalisessa mediassa on lanseerattu tunniste #järjestöväenkoti.

Keväällä järjestettiin jäsenistölle Järjestöväen koti-ilta. Illan teemana oli vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Alustajana toimi Marion Fields Opintokeskus Siviksestä. Lisäksi vuoden aikana lanseerattiin uusi järjestöväen iltavuoro- konsepti, jossa järjestöalan jäsenet voivat ilmoittaa oman työpaikkansa iltavuoroon ja kutsua muita jäseniä työpaikoilleen kylään tutustumaan toimintaan. Iltavuorossa myös tutustutaan järjestävän jäsenen uratarinaan. Iltavuoro järjestettiin syksyllä Suomi-Venäjä-seuran VenäjäMatkojen toimistolla.

Järki-ryhmä kokoontui neljä kertaa ja se seurasi aktiivisesti ajankohtaisia järjestökentälle vaikuttavia asioita. Myös järjestöalan, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön tutkimuksiin ja selvityksiin perehdyttiin.

Järjestöalan jäsenille lähetettiin kaksi omaa uutiskirjettä. Lisäksi järjestöalan oma esite uudistettiin.

Muuta

Liiton edustaja on osallistunut Vakuutusoikeudessa sivutoimisen jäsenen varajäsenenä yksityisen sektorin työeläkkeiden muutoksenhakuasioissa niiden ratkaisemiseen.

Kuntasektorin edunvalvonta

Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa koordinoi kunnan neuvottelukunta. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Neuvottelukunta osallistui Lappeenrannan työmarkkinaseminaarin 16.–17.8.2018. Neuvottelukunta arvioi toimintaansa toimikauden viimeisessä kokouksessa 30.11.2018.

Neuvottelukierros ja KVTES-sopimus

Toimintavuosi alkoi sopimusneuvottelukierroksella. Sopimuskauden päätyttyä 31.1.2018 liitto päätti osallistua JUKOn ilmoittamaan ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon 6.2.2018 alkaen, mahdollisen lakkovaroituksen antamisesta sekä lakkoavustuksen suuruudesta. Kuntasektorin neuvottelut päätyivät tulokseen 8.2.2018 ja ylityö- ja vuoronvaihtokielto peruttiin.

JUKOn hallitus hyväksyi kaikki sopimukset vasta 6.3.2018, koska JUKOn jäsenyhdistykset halusivat tukea yliopistosektorin neuvotteluja niin, että JUKO ei allekirjoita muita sopimuksia ennen yliopistosektorin saavuttamaa neuvottelutulosta. Lisätukena yliopistoneuvotteluille JUKO julisti myös ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka olisi alkanut keskiviikkona 7.3. Yliopistoratkaisun synnyttyä 6.3. JUKOn kaikkia sopimusaloja koskeva ylityö- ja vuoronvaihtokielto peruuntui.

KVTES 2018–2019 –sopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018 - 31.3.2020. Reilu kaksivuotinen sopimus korottaa palkkoja 3,46 prosenttia. Ratkaisu vastaa tasoltaan yksityisillä aloilla tehtyjä palkkaratkaisuja. Kunta-alalla sovittiin myös tilastoselvityksestä, jossa selvitetään alan ansiokehityksen ja -tasojen

25

takamatkaa suhteessa yksityiseen sektoriin. Palkankorotukset ovat yleiskorotukset 1.5.2018 on 26 €/kk tai vähintään 1,25 % ja 1.4.2019 1,0 %, paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 1,2 % ja kertaerä tammikuussa 2019 9,2 % kuukausipalkasta.

Keskeiset tekstimuutokset ovat:

Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevia mukaan ylityökorvausten piiriin.

Koulutusmääräyksiä uudistettiin, työnantajan määräämä koulutus työajaksi.

Keskeytyneen jakson määräykset kaikkiin työaikamuotoihin.

Työaikamuoto 37,5 h/vko siirtyy yleistyöajan piiriin erityistyöajaksi 38 h 15 min, pidennys ylikompensoidaan.

Luottamusmieskorvaus nousee 7 %, työsuojeluvaltuutetulle myös pieni parannus sekä uusi korvaustaso 700 edustettavasta alkaen.

Pääluottamusmiehen tai vastaavan vapautus vähintään 1 pvä/vko, kun edustettavia vähintään 105 (aiemmin 120).

Palkallinen isyysvapaa pitenee kuudesta päivästä 12 päivään.

Tilapäinen hoitovapaa. Äkillisesti sairastuneen lapsen ikäraja nousi 12 vuoteen.

Takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan johdosta tehtävästä sairausajan palkan takaisinperinnästä luovutaan.

JUKOn neuvottelutiedotteet tiedotettiin sähköpostilla kunnan neuvottelukunnalle ja muille kuntasektorin sisäisessä tiedotejakelussa oleville. Kuntasektorin sopimusextroja lähti kolme toimintavuonna. Mm. ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ohjeistettiin jäseniä kohdennetulla uutiskirjeelle. Kunta-alan syntyneestä sopimuksesta tiedotettiin uutiskirjeellä, Kuntatiimi-jäsentiedotteella ja webinaarilla, josta tehtiin myös tallenne. Liitto järjesti yhdessä jäsenyhdistysten kanssa viisi alueellista KVTES-sopimusinfoa. Tilaisuuksiin osallistui liiton asiamiehen lisäksi jäsenyhdistysten toimihenkilöitä ja paikallinen JUKOn pääluottamusmies. Tilaisuudet olivat Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Helsingissä.

Neuvottelukierroksen 2017–2018 toteutumista ja tulosta arvioitiin kunnan neuvottelukunnan kokouksessa

Neuvottelukierros meni pääpiirteissään hyvin. Palkankorotusten tason lisäksi tuloksellisuuserä oli plussaa. Tiedotus ja sisäinen viestintä toimi hyvin. Some-viestinnän merkitys nousi. Sektoreiden yli menevä viestintä toimi hyvin. Ulkoisessa viestinnässä ilmeni kehittämistä.

Tekstitavoitteiden valmisteluun olisi pitänyt varata enemmän aikaa. Palkkausohjelman sisällön rakentaminen ei onnistunut ja tuloksena tilastollinen selvitystyö sopimuskaudella. Myös työelämän kysymyksiä koskevat tavoitteet tulisi ottaa keskeisemmin mukaan valmisteluun. Työtaisteluvalmiuden käyttö tuli osaltaan yllätyksenä, eikä yliopistosektorin tukitoimeksi valmistellun vuoronvaihto- ja

26

ylityökiellon onnistumisesta oltu varmoja. Työtaisteluorganisaatioiden kehittäminen tulee olemaan keskeinen parannuskohde.

Sopimuskaudella oli toiminnassa KVTES 2018–2019 –työryhmää, jotka ovat palkkausjärjestelmää arvioiva työryhmä, sairauslomaa koskevia sopimusmääräyksiä käsittelevä työryhmä, työssä oppimista ja ohjausta käsittelevä työryhmä, etätyötä käsittelevä työryhmä, SOTE-neuvotteluryhmä, TEHO-ryhmä, SOS-ryhmä, Kunteko 2020 –ryhmä, Vaka-työryhmä, Kunnan tilastoryhmä ja Työn murros -työryhmä

JUKO pyysi jäsenyhdistyksiltä tavoitteita työryhmien tehtäväalueilta syksyllä 2018. Palkkausjärjestelmää arvioivassa työryhmässä JUKOn toisena edustajana oli Akavan Erityisalojen edustaja.

Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoimintaa ohjaavasta kuntasektorin pääsopimuksesta oli tarkoitus neuvotella vuoden 2018 aikana. Neuvottelut eivät edenneet sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntymisen vuoksi.

Kuntasektorin epäpätevyysalennus

Keväästä 2018 alkaen kuntasektorilla oli noussut puheenaiheeksi ns. epäpätevyysalennuksen perusteeton käyttö. Epäpätevyysalennusta on käytetty silloin kun KVTES:n palkkahinnoittelussa on määritetty koulutuksen pätevyysvaatimus mutta esim. sijainen ei sitä täytä. Akavan Erityisalat ohjeisti jäseniä, että perusteettomasti tehtyä epäpätevyysalennusta voi vaatia korjattavaksi.

Sote- ja maakuntauudistus

Keväällä 2018 odotettiin, että sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti on eduskunnan käsittelyssä kesä-heinäkuun vaihteessa. Pääministeri Juha Sipilä antoi 27.6. ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä. Siirtyminen johtui perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tarvittavista muutoksista valinnanvapauslakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Tämä tarkoitti, että eduskunta jatkoi maakunta- ja sote-uudistuksen käsittelyä syyskaudella 2018.

Kvtes-taustaryhmä

Kuntasektorin asiamiehen ja jäsenyhdistysten toimihenkilöitten kuntasektorin taustaryhmässä valmisteltiin sopimustiedottamiseen liittyviä alueellisia sopimusinfoja, järjestövalmiuden kehittämistä ja kuntasektorin työelämätutkimuksen kysymyksiä.

Luottamusmieskoulutukset

Kuntasektorin luottamusmiesten koulutukset toteutettiin JEA-liittojen, Kuntoutusalan asiantuntijoiden, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian, Suomen Terveydenhoitajaliiton ja VAKAVAn yhteistyönä.

Kuntasektorin luottamusmiehille järjestettiin kaksi peruskurssia, kaksi jatkokurssia ja kolme neuvottelupäivää. Koulutuksen teemoina olivat paikallista sopimista koskevat valmiudet, luottamusmiestyössä tarvittavien taitojen kehittäminen ja sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen

Lisäksi yhdessä JEA-liittojen kanssa järjestettiin kurssi Teknisen sopimuksen luottamusmiehille,

maakuntaliittojen yhteistoimintakurssi ja AVAINTES luottamusmieskurssi. Kuntasektorin luottamusmiehiä osallistui myös liiton omaan luottamusmiesseminaarin syysliittokokouksen yhteydessä marraskuussa Helsingissä.

Kuntasektorin työelämätutkimus 2018 kysymyksiä valmisteltiin kunnan neuvottelukunnassa ja Kvtes-taustaryhmässä lokakuussa 2018. Tutkimukseen haluttiin mukaan kysymyksiä työelämän muutoksesta ja

27

osaamisen näkymistä palkkauksessa. Myös vastausaktiivisuutta haluttiin parantaa mm. kysymysten määrää supistamalla.

Kuntasektorin työelämätutkimus toimitettiin jäsenille 15.11.2018 sähköisellä jäsenkirjeellä. Vastausaikaa kyselyyn oli 2.12.2018 saakka.

Akavan Erityisalojen kuntasektorin järjestövalmiutta kehitettiin yhdessä liiton jäsenyhdistysten ja muiden akavalaisten liittojen kanssa.

Neuvottelukierroksen jälkeen JUKOssa aloitettiin työtaistelua koskevien ohjeitten ja sääntöjen kehittäminen. Keskisinä kehittämiskohteina olivat säännöt lakosta irtautumisesta ja työtaistelurahaston kerääminen. JUKOn liittokokouksessa 19.11.2018 päätettiin työtaistelutarkoitukseen kerättävästä kertaluontoisesta jäsenmaksukorotuksesta vuodelle 2019.

JUKO sopi liittokokouksessaan 19.11. käyttävänsä työtaisteluoikeuttaan tarvittaessa koko JUKOn voimin.

JUKOn järjestövalmiutta nostettiin tarkentamalla ohjeistusta ja järjestämällä 17.1. KVTES-alueen järjestövalmiuswebinaari. Mukana olivat paikalliset järjestövalmiusryhmät.

JUKOn järjestövalmius perustuu 25 suurimman kaupungin järjestövalmiusryhmiin. Järjestövalmiusryhmien kokoonpanoa päivitettiin neuvottelujen alla. JUKO valmisteli yhdessä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa yhteisiä suunnitelmia järjestövalmiuden nostamiseksi

JUKO oli mukana rahoittamassa kuntatyön kehittämisohjelma KunTekoa, jossa edistetään kuntatyön tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantaen samanaikaisesti myös työelämän laatua. KunTekon palveluja ovat hyödyntäneet kymmenet kuntaorganisaatiot. Palvelut ovat saaneet osallistujilta erinomaista palautetta. Liitto on tiedottanut KunTekon palveluista omissa välineissään.

Toiminta JEAssa ja JUKOssa

Akavan Erityisalat toimii JUKOssa Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. JEAn kuntaryhmällä oli vuoden 2017 aikana 9 kokousta. Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies toimi JEAn kuntaryhmän puheenjohtajana ja JEAn hallituksen puheenjohtajana.

Kuntasektorin asiamies oli JUKOn kunnan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, KVTES-jaoston varapuheenjohtaja ja jäsen KVTES-alueen järjestövalmiustyöryhmässä, tekniikan jaostossa, paikallistyöryhmässä ja koulutustyöryhmässä. Keskeisiä teemoja JUKOn toimielimissä olivat kuntasektorin neuvottelukierroksen arviointi ja sen perusteella tehdyt kehittämistoimenpiteet.

Jäsenviestintä

Jäsenviestintää hoidettiin muun muassa 10 akavalaisen liiton yhteisellä Kuntatiimi-tiedotteella. Kuntatiimissä käsiteltiin KVTES- ja Teknisen sopimuksen lisäksi AVAINTES-sopimuksen kysymyksiä.

Liiton edustaja toimi Kuntatiimin vastaavana toimittajana ja tiedote toimitettiin Akavan Erityisaloissa. Vuonna 2018 Kuntatiimi ilmestyi sähköisenä neljä kertaa ja käännettynä ruotsinkielellä Kommunteamet-infobladet.

28

Kuntasektorilla tuotettiin vuoden aikana seuraavat kannanotot ja kuulemiset:

Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto kampanjoivat viidennen kerran museoalan reilujen kesätyöpaikkojen puolesta. Somessa asiaa nostettiin esille aihetunnisteella #alanarvostus. Liittojen tiedotteessa ”Museoalan kesätyömarkkinat siistiytyneet?” 19.4.2018, todettiin että kuluva vuosi on ensimmäinen, jolloin ei ole törmänneet rimanalituksiin museoalan kesätyömarkkinoilla.

Akavan Erityisalojen tiedote 20.6.2018 ”Kuntien kulttuuritoiminnasta hyvä lakiesitys – lisäksi tarvitaan laatukriteerit tarkentava asetus” Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen pitää selkeänä edistysaskeleena lausunnolla olevaa lakiesitystä kuntien kulttuuritoiminnasta. Liitto esittää kuitenkin, että lain tavoitteiden toteutumiseksi lakia täydennetään mm. kulttuuripalvelujen laatua ja henkilöstön kelpoisuutta tarkentavalla asetuksella. Akavan Erityisalat antoi lausuntonsa kesäkuussa 2018 Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamiseen.

Valtiosektorin edunvalvonta

Akavan Erityisaloissa valtiosektorin edunvalvontaa koordinoi valtion neuvottelukunta, joka kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Neuvottelukunta seurasi valtion muutostilanteita, tuki JUKOssa tapahtuvaa edunvalvontatyötä ja otti kantaa lainsäädäntö- ja työmarkkinasopimuksiin valtion henkilöstön näkökulmasta. Neuvottelukunta piti myös seminaarin, jossa se työsti valtiolle hyvän johtamisen kysymyksiä ja arvioi monitilatoimistoissa työskentelyä JUKOn edunvalvontaan vietäväksi.

Liittoa työllistivät valtiolla eri toimialoilla käynnissä olevat fuusio- ja kehittämishankkeet. Osana JUKOa liiton edustaja toimi fuusiohankkeiden taustaryhmissä (Opetushallitus, Traficom, Digi- ja väestötietovirasto, LUOVA) sekä luottamusmiesryhmissä (ministeriöiden yt-taustaryhmä, avien taustaryhmä) ja osallistui virastojen henkilöstöinfoihin. Vastaavasti muut akavalaiset liitot järjestivät osana JUKOa valtiosektorin jäsenistölle edunvalvontatilaisuuksia ajankohtaisista työmarkkinakysymyksistä. Liitto tuki myös eri muodoissa jäsenyhdistysten ja luottamusmiesten pitämiä työpaikkakohtaisia tapahtumia.

Valtion palkkausjärjestelmät ja erityisesti niihin liittyvät toimenkuva- ja palkkausmuutokset työllistivät liitossa. Työtä tehtiin tyypillisesti yhdessä jäsenen, jukolaisen luottamusmiehen ja liiton lakimiehen kanssa yhdessä. Jäsenen asioissa turvauduttiin myös viralliseen neuvottelutiehen. Liitto osallistui palkkausjärjestelmätyöhön useissa virastoissa esimerkiksi Museovirastossa ja Opetushallituksessa. Monilla valtion toimialoilla on vireillä merkittäviä kehittämishankkeita, jotka vaativat vaikuttamistyötä. Liiton valtiosektorin jäsenille suunnattiin marraskuussa 2018 työelämätutkimus 2019.

Sote- ja maakuntauudistus koskee useimpia valtionhallinnon toimialoja. Liiton keskeinen tavoite on ollut turvata valtiolta maakuntahallintoon siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen ehdot, asema ja tulevan edunvalvonnan edellytykset. Liitto osallistui JUKOn maakuntaneuvottelukunnan ja JUKOn maakuntaneuvottelukunnan alaisen valtion jaoston työhön sekä JUKOn lausuntojen työstämiseen.

Neuvottelukierros

Valtiolle neuvoteltiin helmikuussa 2018 yleinen virka- ja työehtosopimusratkaisu (1.2.2018-31.3.2020). Palkankorotusten kustannusvaikutus vastasi yleistä linjaa. Yleiskorotuksina maksetaan valtion henkilöstölle yhteensä 2,1% vuosina 2018-2019. Virastoerinä maksetaan yhteensä 1,35 % vuosina 2018-2019. Lisäksi neuvotteluosapuolet sopivat viraston tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän (9,2 %) maksamisesta.

Muita valtiosektorin keskeisiä edunvalvontakohteita olivat valtion talousarvioesitys 2019, hallituksen lainsäädäntö ja -työelämähankkeet sekä JUKOn luottamusmiesten tukeminen virastoeräneuvotteluissa. Neuvottelukierroksen tuloksista järjestettiin liiton valtion jäsenistölle aamiaistilaisuus maalikuussa 2018.

29

Toiminta JEAssa ja JUKOssa

Liitto osallistui JUKOn toimintaan osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. JEAn toimijat kokoontuivat säännöllisesti ennen JUKOn valtion neuvottelukunnan kokouksia käsittelemään neuvottelukunnassa päätettäväksi tulevia asioita. JUKOn valtion neuvottelukunta kokoontui 10 kertaa käsittelemään valtion muutoshankkeita, uudistettuja palkkausjärjestelmiä, keskustason erimielisyysneuvotteluja ja työtuomioistuinriitoja sekä ajankohtaisia työmarkkinatilanteita. Keskeisiä valtiosektorin hankkeita olivat sote- ja maakuntauudistus sekä monet toimiala- tai virastokohtaiset hankkeet ja työryhmät.

Liiton valtiosektorin asiamies toimi JUKOn valtion neuvottelukunnan ja keskuslakkotoimikunnan jäsenenä. Lisäksi asiamies toimii JUKOn edustajana sopimustoiminnassa niissä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa virastoissa, joissa ei ole JUKOn luottamusmiestä sekä ns. kummiasiamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla. Asiamies toimi tarvittaessa myös JUKOn neuvottelijana ja kouluttajana.

JUKOn luottamusmiehinä toimivia Akavan Erityisalojen jäseniä osallistui sekä JUKOn järjestämiin luottamusmiesten perus- ja jatkokursseihin että JEA/Vakavan järjestämiin luottamusmiesten neuvottelupäiviin. Liitto toimi järjestäjänä useassa kurssissa.

Sopimustoimintaan liittyvää järjestövalmiustyötä jatkettiin JUKOn valtiosektorilla keskuslakkotoimikunnassa. Keskuslakkotoimikunnan työskentelyä tiivistettiin ja JUKOlle valmisteltiin ohjeistusta ja rahoitusmalleja työtaistelutilanteita varten.

Valtiosektorin jäsenistö sai liitosta kohdennettua viestintää uutiskirjeen muodossa ja jäsenille toimitettiin valtiosektorin edunvalvonnasta akavalaisten liittojen yhteistuotantona edunvalvontaviestintään keskittyvä Keppi ja porkkana -tiedote, joka ilmestyi sähköisenä neljä kertaa.

Kansallisgalleria

JUKOn edunvalvonnan piiriin kuuluu myös Kansallisgalleria, jossa sopimusosapuolina ovat JUKO ja Sivistystyönantajat. Kansallisgalleriassa työskentelee noin 100 liiton jäsentä monista eri jäsenyhdistyksistä. Myös Kansallisgallerialle neuvoteltiin oma työehtosopimusratkaisu (1.2.2018-30.3.2020), joka toi jäsenistölle yleisen linjan mukaiset korotukset sopimuskaudelle 3,45 %. Lisäksi osapuolet neuvottelivat palkkausjärjestelmän kehittämisestä.

Korkeakoulusektorin edunvalvonta

Neuvottelukierros

Loppuvuodesta 2017 käynnistyneet työehtosopimusneuvottelut jatkuivat ja neuvottelutahti tiivistyi vuoden 2018 alussa kun sekä yliopistojen yleisen työehtosopimuksen että Avaintesin voimassaolo päättyi 31.1.2018. Avaintes seurasi kunta-alan pääsopimuksen KVTES:in mukaista linjaa, mutta yliopistosektorilla sopuun päästiin vasta valtakunnansovittelijan 2. sovintoesityksen jälkeen maaliskuun alkupuolella. Tätä ennen koko Helsingin yliopiston henkilökunta oli päivän mittaisessa lakossa 28.2. Samana päivänä järjestettiin myös useita muita mielenosoituksia muissa yliopistoissa. Yliopistosektorilla erityisesti

30

erimielisyydet palkkausjärjestelmän uudistamisesta hiersivät neuvottelutulokseen pääsemistä ja neuvottelutuloksessa sovittiinkin, että työskentely siirretään työryhmään sopijapuolten välille.

Palkkaustyöryhmän työ käynnistyi kesäkuussa ja työskentelyä jatkettiin kesälomien jälkeen elokuussa. Työryhmän työskentelyn aikataulu oli tiukka, ja sopuun palkkausjärjestelmän uudistamisesta päästiin syyskuun lopussa. Uudistuksessa tehtäväkohtaiseen vaativuusluokitteluun ei tehty muutoksia, vaan uudistus koski henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteita. Uudistus astui voimaan 1.1.2019.

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaisista muista työryhmistä tilastotyöryhmän työ käynnistyi heti alkusyksyllä ja määräaikaisuustyöryhmän työ joulukuussa. Määräaikaisuustyöryhmässä käsitellään määräaikaisten työsuhteiden laajuutta ja käyttöä eri yliopistoissa ja eri henkilöstöryhmissä. Työryhmän työ jatkuu toukokuun loppuun 2019 asti.

Heti neuvottelukierroksen päätyttyä maaliskuussa JUKOn yliopistoneuvottelukunta analysoi tarkoin menneen neuvottelukierroksen onnistumista. Analyysin pohjalta lähdettiin kehittämään niin järjestövalmiutta kuin neuvottelukierroksen viestintääkin.

Yliopistosektorin uutiskirje Yliote ilmestyi vuonna 2018 yhteensä kolme kertaa. Tämän lisäksi jäsenille lähetettiin sopimusneuvotteluiden aikana tiivistetysti uutiskirjeitä neuvottelujen etenemisestä, lakkoon valmistautumisesta sekä neuvotteluiden tuloksista.

Korkeakoulutoimikunta kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Näistä yksi kokous järjestettiin seminaarimuotoisena yhdessä opiskelijatoimikunnan kanssa. Seminaarin teemana oli avoimen yliopiston rooli tulevaisuudessa, mikä liittyi kiinteästi OKM:n korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision tiekarttatyöskentelyyn.

Kirkon sektorin edunvalvonta

JUKO sopii Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa evankelisluterilaisen kirkon työ- ja virkaehtosopimuksen. Kirkolle neuvoteltiin virka- ja työehtosopimusratkaisu (1.2.2018-31.3.2020), joka koostuu yleiskorotuksista, kertaerästä ja työpaikkakohtaisista eristä kustannusvaikutukseltaan 3,2 %. JUKOn kirkon neuvottelukuntatyössä liiton edustaja edustaa kaikkia akavalaisia ns. ei-hengellisiä ammattiryhmiä kirkon palveluksessa. JUKOn kirkon neuvottelukunta kokoontui 10 kertaa. Kirkon sektorilla JUKO osallistui moniin edunvalvontahankkeisiin, työryhmiin ja Kirteko-työhyvinvointihankkeeseen. Jäsenistö otti yhteyttä liittoon varsinkin palkkauskysymyksistä. Kirkon sektorilla työskenteli noin 200 liiton jäsentä monista eri jäsenyhdistyksistä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta

Liiton ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.

Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille järjestettiin kolme koulutustilaisuutta: EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutukset yrittäjän toimintaan 2.2.2018 Helsingissä, Verosuunnittelu ammatinharjoittajille 4.5.2018 Helsingissä ja Myyntineuvotteluiden ja oman osaamisen myynnin valmennus 5.10.2018 Helsingissä.

Toimikunnan oma koulutustoiminta aiheesta ”Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja ja yrittäjä” jatkui. Kohderyhminä olivat liiton palkansaaja- ja opiskelijajäsenet. Koulutustilaisuuksia oli kaksi.

Yhtenä toimintavuoden painopisteenä oli ammatinharjoittajan ja yrittäjän jaksamisen tukeminen. Tämän edistämiseksi haettiin ja saatiin Kelan Kiilakuntoutus. Kiilakuntoutuksen sisältö suunniteltiin yhteistyössä

31

Kiipula-Aviren kanssa. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille suunnattu jaksamista tukeva jäsen- ja verkostoitumistilaisuus oli Helsingissä 19.10.2018. Toimintavuoden aikana kilpailutettiin jäsenille suunnattu työnohjaus ryhmänä ja työnohjaajaksi valittiin Tiina Komi. Työnohjauksen aloittaminen siirtyi seuraavaan vuoteen.

Toimikunnan sisäistä viestintää parannettiin ottamalla käyttöön WhatsApp.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaan vaikutettiin toimimalla Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa ja tekemällä yhteistyötä Akavalaiset yrittäjät AKY:n kanssa. Edunvalvonnassa oli toimikauden aikana keskeisesti esillä yhdistelmävakuutus ja yrittäjyyden edistämisen strategia.

32

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien yksilöedunvalvonnasta vastaa toimikunnan sihteeri. Yksilöedunvalvonnassa olivat erityisesti esillä toimeksiantosopimuksiin ja niiden tulkintaan liittyvät asiat.

Yksilöedunvalvonnan palvelut

33

Työ- ja virkasuhdeneuvonta ja lakipalvelut

Yksilöedunvalvonnassa lakimiehet käsittelivät noin 7 900 asiaa vuonna 2018; varsinaisten yhteydenottojen lukumäärä oli tätä pienempi. Käsiteltyjen asioiden määrä oli jonkin verran suurempi kuin vuonna 2017, jolloin asioita oli käsittelyssä noin 7600.

Keskeisiä asioita vuonna 2018 olivat kysymykset palkkauksesta, työ- ja virkasuhteen päättämisistä ja alkamisista, työaika, vuosiloma, määräaikaisuudet, kilpailukieltosopimukset ja työsuhteen ehtojen muutokset. Työttömyysturva-asioiden osalta käsiteltiin erityisesti perinteisiä karenssiasioita ja soviteltua päivärahaa. Lisäksi esillä olivat lakkoihin ja mielenilmauksiin liittyvät kysymykset.

Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta

Perhe- ja perintöoikeudellisessa neuvonnassa hoidettiin noin 600 asiaa vuonna 2018.

Työttömyyskassan palvelut

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko teki loppuvuodesta aktiivimallia koskevan kyselyn asiakkailleen. Kyselyn mukaan mallilla ei koettu juuri olleen työllistäviä tai muuten aktivoivia vaikutuksia. Sen sijaan moni koki aktiivimallin lannistavana.

Palkkaneuvonta ja Palkkanosturi

Nykyiseen palkkatietotyökaluun, Palkkapuntariin, tehtiin palkkatietojen päivitys uusimpaan Tilastokeskuksen palkka-aineistoon. Liiton verkkosivuseuranta on osoittanut, että palkkatyökalu ja liiton palkkasuositukset ovat jäsenten yksi eniten käyttämistä palveluista.

Toimintavuoden aikana aloitettiin myös uuden palkkaustyökalun, Palkkanosturin, hankinnan valmistelu. Palkkanosturiin syötetään sekä liiton jäsenten palkkaustiedot, jotka kerätään sektorikohtaisilla työmarkkinatutkimuksilla, sekä Tilastokeskuksen palkka-aineisto ammattiluokitusten mukaan.

Jäsenkoulutukset

Jäsenkoulutusten tarkoituksena on vahvistaa, tukea ja edistää jäsenen työmarkkinaosaamista, hyvinvointia ja elämänlaatua. Koulutukset painottuvat edunvalvontaan ja kestävän työelämän kehittämiseen ja ne toteutetaan strategian mukaisista teemoista, jäsenten toiveita kuunnellen. Koulutukset olivat jäsenille maksuttomia. Akavan Erityisalat järjesti vuonna 2018 yhteensä 43 jäsenkoulutustilaisuutta ympäri Suomen, joista yksi jouduttiin perumaan. Koulutuksiin osallistui yhteensä 1 087 jäsentä. Koulutuskalenteri suunniteltiin koko vuodeksi. Suunnittelun apuna käytettiin mm. koulutuspalautteita, jäsenkyselyä sekä jäsenyhdistyksiltä saatuja toiveita. Ilmoittautumiset hoidettiin Webropolin kautta, koska uusi toiminnanohjausjärjestelmä ei ollut käytössä koulutusilmoittautumisten osalta koko vuonna.

Koulutusaiheet painottuivat työhyvinvointiin, työehtojen parantamiseen, tasa-arvoiseen työelämään, johtamiseen ja työn ja perheen yhteensovittamisen haasteisiin. Koulutuksissa keskityttiin muun muassa piilotyöpaikkoihin, työsuhteen ehtojen muutostilanteisiin, johtamisen haasteisiin, palkkaneuvotteluihin ja oman osaamisen argumentointiin niin opiskelijoiden, HR-ammattilaisten kuin johtamistyötä tekevienkin jäsenten keskuudessa. Yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa järjestettiin yhteensä kuusi Työhyvinvointikortti-koulutusta. Niihin osallistui 110 jäsentä. Ammatinharjoittajille tarjottiin koulutusta verosuunnittelusta, EU:n tietosuoja-asetuksesta sekä tuotteistamisesta ja myynnin tehostamisesta. Yhteistyössä Farmasialiiton ja YTY:n kanssa tarjottiin Johtajuuden webinaarisarja, joka kesti koko vuoden. Jäsenkoulutusten kouluttajina toimivat vaihtelevasti liiton lakimiehet ja ulkopuoliset kouluttajat. Yhteensä neljä koulutusta järjestettiin webinaareina ja viisi tilaisuutta livestriimattiin suorana lähetyksenä liiton

34

Youtube-kanavalla. Digitaalisten ratkaisujen ansiosta saavutettiin selvää kustannussäästöä ja sen ansiosta voitiin tarjota useampia koulutustilaisuuksia.

Toimintavuonna jo toisen kerran järjestetty Haavi-hanke oli Akavan Erityisalojen, Specian ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen järjestämä palvelumuotoilukoulutus, jossa ns. generalistialoja edustavat jäsenet pääsivät ratkaisemaan neljän toimeksiantajan todellisia haasteita.

Koulutuksista tiedotettiin nettisivuilla, sähköisissä uutiskirjeissä, sosiaalisessa mediassa, erityistilanteissa henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä, jäsenyhdistysten tiedotteissa sekä Akava-yhteisössä.

Urapalvelut

Urapalvelu perustuu henkilökohtaisen ja asiakaslähtöisen palvelun tarjoamiseen jäsenille. Palvelun tarkoituksena on tukea jäsentä työnhaussa ja työllistymisessä, uudelleensijoittumisessa, oman osaamisen tunnistamisessa ja markkinoinnissa sekä uratavoitteiden laatimisessa. Ura- ja työnhakupalvelu on jäsenille maksutonta, ja toteutetaan puhelimen välityksellä. Palveluihin liittyviä työkaluja käyttämällä voi jäsentää ja kiteyttää taitoja ja mielenkiinnonkohteita sekä punnita eri vaihtoehtoja. Keskustelut valmentajan kanssa ovat luottamuksellisia.

Akavan Erityisalojen urapalvelut on ulkoistettu Up Partnersille. Uusi sopimuskausi alkoi vuonna 2017 ja jatkuu saman yhteistyötahon kanssa vuoden 2019 loppuun. Urapalvelun kautta jäsenille tarjottiin henkilökohtaista valmennusta työelämän muutostilanteissa, tukea työnhakuun, urasuunnitteluun ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelun osa-alueita olivat mm. tulokselliset työnhakukäytännöt, hakemus, CV, työhaastattelu, omat vahvuudet, tavoitteet, valintatilanteet, osaamisen tunnistaminen, työssä kehittyminen, LinkedIn-profiili, kehityskeskustelut, palkkaneuvottelut, työn ja muun elämän yhteensovittaminen sekä tunteet työelämässä. Vuonna 2018 urapalveluiden portaaliin kirjautui yhteensä 469 Akavan Erityisalojen jäsentä. Portaaliin kirjautuneista 74 % käytti henkilökohtaista puhelinvalmennusta, 10 % henkilökohtaista skype-valmennusta ja 16 % oli kiinnostunut videoiden kautta tapahtuvasta uravalmennuksesta. Urapalveluita käytettiin vain 4 % ennakoitua vähemmän. Yleisarvosanaksi uravalmennus sai 4,5 / 5, kun vastausprosentti oli 35. Tärkeimmäksi valmennusteemaksi nousi oman osaamisen kehittäminen.

Akavan Erityisalat oli mukana kaikissa omaehtoisen työllistymisen projekteissa; Uudenmaan OTTY, joka käytti markkinointinimeä Työnhakuveturi, Varsinais-Suomen VOTTY, joka käytti markkinointinimeä Urapurje, Pohjois-Pohjanmaan PPOTTY eli markkinointinimeltään Urasampo sekä uusimpana Pirkanmaan PIOTTY eli Uratehdas. Nämä yhteisakavalaiset eri rahoituslähteistä rakennetut projektit tarjoavat ura- ja työelämäpalveluja. Uudellamaalla toimivan OTTY:n alaisen Työnhakuveturin luennoille osallistui yhteensä 49, webinaareihin 79 sekä Walk for Jobs -tapahtumaan 13 Akavan Erityisalojen jäsentä. Vertaistuellisiin boosteriryhmiin osallistui yhteensä 31 jäsentä. OTTY:n palveluita käytti siis kaiken kaikkiaan 172 Akavan Erityisalojen jäsentä. Kaikista Uudenmaan OTTY:n toimintaan osallistuneista työllistyi 79 % vuoden 2018 aikana.

OTTY järjesti Walk for Jobs –rekrytointitapahtuman kolmannen kerran syyskuussa 2018 työnhakijoiden sekä rekrytoijien ja työnantajien verkostoitumista edistämään. Tilaisuus pidettiin Otahallissa Espoossa. Ideana on kävellä ratakierros ja samalla työnhakija voi pitää lyhyen kiteytetyn esittelyn itsestään ja osaamisestaan, ja tehdä itseään tunnetuksi mahdollisille työnantajille. Yrityksille tapahtuma tarjosi mahdollisuuden rekrytoida tehokkaasti kandidaatteja jatkohaastatteluihin sekä markkinoida yritystä. Mukana oli 56 yritystä ja tapahtumaan osallistui 324 ennakkoon ilmoittautunutta työnhakijaa.

35

Tapahtuman esikuva on Tampereen Uratehtaan useampaan kertaan menestyksellisesti toteuttama konsepti. Tapahtumaa toteuttamassa oli projektiryhmä, joka koostui työnhakuboosterin keväällä 2018 käyneistä osallistujista, osasta OTTY:n hallituksen jäseniä, OTTY:n henkilökunnasta sekä OTTY-liittojen toimihenkilöistä. Projektiryhmässä toimiminen tarjosi luontevan jatkopolun työnhakuboosteriryhmäläisille ryhmän päättymisen jälkeen. Palaute tapahtumasta oli positiivista, kiitettiin tehokkuudesta, erilaisesta mutta vakavasti otettavasta rekrytointitapahtumasta ja rennosta tunnelmasta.

Työllistymisprojektien käyttöä seurattiin aktiivisesti ja tarpeen mukaan palvelun markkinointia lisättiin. Palveluntarjoajat kontaktoivat liiton urapalveluista vastaavaa joka kuukausi ja välittivät markkinointimateriaalia suoraan sosiaaliseen mediaan tai uutiskirjeisiin hyödynnettäväksi.

Työneuvola-hanke

Työneuvola-hanke syntyi akavalaisille toimihenkilöille suunnatun tuotekehitystyön erikoisopintojen myötä syksyllä 2018 ja jatkuu vuonna 2019. Hankkeen tavoitteena on luoda työelämän ”neuvola”, joka auttaa työntekijöitä löytämään potentiaalinsa, pysymään työkykyisinä ja tyytyväisinä, sekä liittojen jäseninä. Tarkoitus on rakentaa digitaalinen alusta ja testi sekä mahdollisesti verkkokursseja, joiden avulla työneuvolaa pyöritetään. Työneuvola tähtää vahvasti jäsenhankintaan ja -pitoon. Hankkeen vetäjänä toimii lakimies Niina Riipinen (Tral). Ohjausryhmän muut jäsenet ovat Jaana Ignatius (Akava), Ira Laitakari-Svärd (IL), Eero Blåfield (Lakimiesliitto), Satu Sahla-Juvankoski (AE) sekä Aki Reininmäki (YKA).

36

Järjestötyö

37

Jäsenkunta ja järjestöllinen asema

Kevään ja kesän aikana toteutettiin liiton palvelutyytyväisyyskysely yhdessä TJS Opintokeskuksen kanssa. Kyselyssä selvitettiin myös jäsenistön arvoja ja asenteita. Tulosten mukaan liiton palvelut nähdään luotettavina ja asiantuntevina sekä monipuolisina. Jäsenyyden keskeiset motiivit ovat jäsenen tarve saada tukea, turvaa ja tietoa sekä edunvalvontaa. Tulosten mukaan jäsenet haluavat edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä sekä arvostavat Akavan Erityisalojen avoimuutta ja inhimillisyyttä. Akavan Erityisalat näyttäytyy jäsenille ammattitaitoisena ja asiantuntevana organisaationa.

Akavan Erityisalojen jäsenmäärä oli vuoden 2018 lopussa 26 453, joista opiskelijajäseniä oli 5 071. Akavan Erityisalat on Akavan kuudenneksi suurin jäsenliitto.

Jäsenkunnan profiilissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Jäsenistöstä 82 % oli naisia (82,3 % vuonna 2017). Jäsenistöstä 44 % asuu Uudellamaalla (44 % vuonna 2017). Työssäkäyvistä jäsenistä työskenteli yksityisellä sektorilla yrityksissä 42,2 %, järjestöissä 7,5 %, yliopistoissa 6,3 %, kuntasektorilla 29 %, valtiolla 17,2 %, seurakunnissa 0,8 % ja Avaintessiä noudattavien työantajien palveluksessa 1,7 %. Ammatinharjoittajajäseniä oli 2,2 %.

Vuoden aikana neuvoteltiin uusien jäsenryhmien liittymisestä Akavan Erityisaloihin. Neuvottelut jatkuvat vuonna 2019.

Uudenlaista jäsenlähtöistä yhteisöllisyyttä -strategiaprojekti

Akavan Erityisalojen vuoden 2018 alusta voimaan tulleessa strategiassa linjattiin Uudenlaista jäsenlähtöistä yhteisöllisyyttä -kokonaisuus kokonaan uudeksi osa-alueeksi, jota aletaan Akavan Erityisalojen yhteisössä vahvistaa ja kehittää. Osa-alueesta muodostettiin oma strategiaprojektinsa.

Vuonna 2018 projektin painopiste oli taustatyössä: jäsenistöä ja yhteisöllisyyden nykytilaa selvitettiin ja arvioitiin. Taustatyön tekemisen lisäksi otettiin ensimmäisiä askelia projektin sisällöllisissä teemoissa: osallisuudessa (jäsenaloite) sekä luottamuksen ja sitoutumisen vahvistamisessa (arvot). Projektin sisältöjä työstettiin työpajoissa yhdessä jäsenyhdistysten kanssa.

Projektissa ei ole ollut projektiryhmää vaan työtä on tehty projektipäällikkövetoisesti Akavan Erityisalojen yhteisöä mukaan osallistaen. Yhteisöllisyys-projekti jaksottuu useamman vuoden ajalle. Projektilla on myös vahva linkitys muihin Akavan Erityisalojen strategiaprojekteihin.

Projekti saavutti ensimmäiseltä vuoden aikana tavoitteensa. Projektin aikana vahvistui käsitys siitä, että yhteisöllisyyden edistämistä jäsenistön kesken Akavan Erityisaloissa ja yleisemminkin ammattiliitoissa tarvitaan. Liittomme perustyö eli edunvalvonta edellyttää sitä, että jäsenemme kokevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ovat tarvittaessa valmiita toimimaan yhdessä yhteisten asioiden eteen. Tulossa ovat mm. työehtosopimusneuvottelut, jolloin yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta toisia kohtaan todella tarvitaan.

Aluetoiminta

Akavan Erityisalojen aluetoimintaa kehitettiin erillisen strategiaprojektin suuntaisesti vuoden 2018 aikana. Aluetoimintaa tarkasteltiin sekä luottamus- että toimihenkilöiden keskuudessa järjestettyjen työpajojen, palaverien sekä kyselyiden kautta ja niiden perusteella laadittiin uusi aluetoiminnan suunnitelma. Uuden suunnitelman keskeisimmät tavoitteet tuleville vuosille ovat oikeanlaisen ja toimintaa kuvaavamman terminologian käyttöönotto eli käytännössä aluevaikuttaminen muuttui

38

aluetoiminnaksi sekä viestinnän kehittäminen niin, että jäsen saa mahdollisimman helposti käsityksen kaikesta omalla alueellaan tapahtuvasta liiton toiminnasta. Alueryhmät päätettiin perustaa uudelleen alueyhdyshenkilöiden tueksi ja jäsenyhdistysten kanssa haluttiin tiivistää aluetoiminnan yhteistyötä ja selvittää päällekkäisyyksien poistamista. Tärkeimpänä uuden suunnitelman tavoitteena haluttiin nostaa aluetoiminnan merkitys jäsenhankinnan ja -pidon sekä työhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja uudenlaisen verkostoitumisen kanavana jäsenten tietoisuuteen. Samalla myös liiton näkyvyys alueellisesti toteutui.

Akavan Erityisalojen alueyhdyshenkilöinä toimi yhteensä 15 luottamustoimista liiton jäsentä ympäri Suomen. Alueyhdyshenkilöiden haku kaudelle 2019–2020 suoritettiin vuoden lopussa. Yhteensä 11 alueelle saatiin alueyhdyshenkilöt. Yhtään hakemusta ei saapunut Etelä-Savon, Lapin, Hämeen, eikä Pohjanmaan alueille. Haut päätettiin jättää auki. Myös haku Akavan maakuntaverkostojen puheenjohtajiksi järjestettiin vuoden lopussa. Seuraavalle kaudelle Akavaa edustamaan valittiin Akavan Erityisaloista Päivi Hännikäinen (Specia) Kaakkois-Suomeen sekä Risto Tolonen (Specia) Varsinais-Suomeen.

Jäsenille järjestettiin yhteensä 17 työelämätietoutta, työssä jaksamista, yhteisöllisyyttä ja AE:n ajankohtaisasioihin keskittynyttä aluetapahtumaa. Aluetilaisuuksissa haluttiin korostaa asian ja virkistyksen yhteisvaikutusta ja suosia paikallisuutta sekä luennoitsijoissa että kulttuurielämyksissä. Aluetoiminnan edunvalvonnallista roolia tuettiin ja jäsenyhdistysten kanssa keskusteltiin yhdistysten roolista ammatillisen edunvalvonnan tuottajina alueellisesti. Aluetapahtumia järjestettiin yhteistyössä liiton koulutus- ja opiskelijatoiminnan kanssa. After work -tilaisuuksista muotoutui jo vakiintunut ja pidetty aluetoiminnan malli. Yhtään suunniteltua tilaisuutta ei jouduttu perumaan. Osallistujia tapahtumissa oli yhteensä 446.

Alueyhdyshenkilöille kohdennettu seminaariviikonloppu järjestettiin Hämeenlinnan Aulangolla 17.–18.11. Seminaarissa esiteltiin liiton palvelutyytyväisyystutkimusta sekä vaalitavoitteita ja käytiin läpi aluetoiminnan projektiselvityksen tulokset. Työpajoissa pohdittiin konkreettisesti aluetoiminnan malleja ja mietittiin, kuinka jäsenyhdistysten oma alueellinen toiminta saadaan linkitettyä AE:n aluetoimintaan. Seminaariin osallistui yhteensä 7 alueyhdyshenkilöä, 1 yhdistysten toimihenkilö, liiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä yhteyspäällikkö.

Opiskelija- ja nuorisotoiminta

Vuoden 2018 aikana Akavan Erityisalojen hallituksen alainen opiskelijatoimikunta jatkoi toimintaansa. Opiskelijatoimikunta kokoontui neljä kertaa vuoden aikana, joista yksi oli miniseminaari yhdessä korkeakoulutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltiin mm. eduskuntavaaleja, työharjoitteluja, opiskelijoiden kontaktointia sekä jäsenkyselyn tuloksia. Opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja jatkoi Akavan Erityisalojen hallituksessa puhe- ja läsnäolo-oikeudella opiskelijaedustajana.

Akavan ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa, jossa Akavan Erityisaloja edustivat opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja sekä järjestöasiantuntija. Lisäksi järjestöasiantuntija teki yhteistyötä Akavan kanssa osallistumalla akavalaisten opiskelijavastaavien verkostoon. Akavan Erityisalat osallistui myös keskusjärjestön Akava PopUp- kiertueeseen, jonka tavoitteena oli järjestäytymisen edistäminen.

Akavan Erityisalat huolehti korkeakoulunäkyvyydestä yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Luentoja ja infotilaisuuksia järjestettiin pyynnön ja tarpeen mukaan yhteistyössä eri jäsenjärjestöjen, korkeakoulujen tai ainejärjestöjen kanssa.

39

Opiskelijoille ja työuransa alussa oleville nuorille jäsenille järjestettiin kaksi jäsenkoulutusta vuoden aikana. Aiheina linkittyivät opiskelijajäsenten toiveista piilotyöpaikkojen hakemiseen sekä ja oman osaamisen argumentointiin. Koulutukset järjestettiin webinaareina, jotka tallennettiin jäsensivustolle, jotta entistä useampi pääsi hyödyntämään koulutuksia jäsenetunaan.

Vuoden aikana päivitettiin olemassa olevaa materiaalia sekä tehtiin uutta materiaalia opiskelija- ja nuorisotoimintaan. Työharjoitteluopas uudistettiin kokonaan.

Opiskelevia jäseniä kannustettiin palvelujen hyödyntämiseen esimerkiksi tiedottamalla ajankohtaisista asioista ja tapahtumista opiskelijoiden sähköisessä uutiskirjeessä, joka ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Vuoden aikana jatkettiin nuorille suunnattua turvaa taloutesi- kesäkampanjaa, jonka tavoitteena oli laajentaa opiskelijoiden tietoisuutta työttömyysturvan kerryttämisestä sekä kannustaa opiskelijoita maksamaan jäsenmaksu kesätöistään. Kampanjan johdosta opiskelijat olivat aktiivisesti liittoon yhteydessä asioiden tiimoilta.

Jäsentapahtumat

Akavan Erityisalojen jäsenkuntaa kokoontuu kevät- ja syysliittokokousten lisäksi vuosittain kymmeniin jäsentapaamisiin, joista valtaosa liittyy kouluttautumiseen ja verkostoitumiseen.

Vaikuttamiseen liittyviä jäsentapaamisia olivat toimintavuonna kokoontuminen aktiivimallia vastustavaan mielenilmaukseen alkuvuodesta ja kesän kynnyksellä Helsinki Pride -tapahtumaan. Aktiiveja osallistui myös eduskuntavaalikampanjaan liittyvään vaalipaneeliin marraskuussa.

Yksi suurimpia jäsentapaamisia oli Kirjallinen ilta, joka järjestettiin taas marraskuussa yhden välivuoden jälkeen. Yhteistyökumppanina ja tapahtumapaikkana oli tällä kertaa kustannusosakeyhtiö Otava. Suosittu tapahtuma keräsi jälleen monisatapäisen osallistujajoukon. Illan ohjelmaan kuului -50 % kirja-alennuksen lisäksi kolme mielenkiintoista kirjailijavierasta: Helena Petäistö, Outi Pakkanen ja Enni Mustonen.

Toiminnanohjausjärjestelmä ja jäsenasioihin liittyvät palvelut

Vuonna 2017 hankitun toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyö on edelleen kesken. Tämä on vaikuttanut jäsenpalveluun, joka on ollut ruuhkautunut lähes koko toimintavuoden. Tilannetta on pyritty parantamaan muun muassa määräaikaisella työsuhteella sekä ulkopuolisilla ostopalveluilla. Tämän lisäksi toimistossa on sisäisillä järjestelyillä muutettu työnkuvia. Toiminnanohjausjärjestelmän toimittaja Attido Oy myi aSuite –liiketoiminnan YAP Oy:lle (nyk. Futunio Oy) 1.11.2018. Liiketoimintasiirron arvellaan hyödyttävän toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyötä. aSuiten toiminnallisuuspuutteet on kuitenkin edelleen niin merkittäviä, että jäsenpalvelun tason nostamiseksi ns. normaaliin tasoon saattaa kulua aikaa muutamia kuukausia.

Liiton vastuu- ja oikeusturvavakuutus on If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vuonna 2018 tästä vakuutuksesta maksettiin korvauksia 16 (6 vuonna 2017) vahinkotapauksesta yhteensä 62 187 euroa (15 105 euroa vuonna 2017).

40

Vakuutusedut, ostoedut

Valtaosa akavalaisten liittojen nk. ostoeduista ja alennuksista toteutetaan yhteisen Member+ -jäsenpalvelun kautta, joka otettiin käyttöön keväällä 2017. Palvelu toteutetaan A-lomien kautta, eikä siitä tule jäsenliitoille lisäkustannuksia. Palvelun päätuote on lomamökkien vuokraaminen. Member+ tavoittelee 100 000 rekisteröityneen käyttäjän määrää, mistä vuoden 2018 loppuun mennessä oli saavutettu 34 184. Akavan Erityisalojen jäseniä oli rekisteröitynyt palveluun vuoden loppuun mennessä 2412 kpl, mikä on 9,05 % liittomme kokonaisjäsenmäärästä. Akavan Erityisalojen jäsenet kuuluvat Member+ -tilastojen mukaan palveluiden aktiivisimpiin käyttäjiin paitsi rekisteröitymisprosentin mukaan, myös lomamökkien vuokraustilastojen perusteella. Member+ -palvelua ja valikoimaa kehitetään jatkuvasti, ja käyttäjäpalautteen mukaan erityisen suosittuja ovat olleet matkailuun ja hyvinvointiin liittyvät edut. Myös palvelun käytettävyyttä aiotaan tehostaa, ja tähän liittyen A-lomien hallitus päätti mm. aloittaa selvityksen oman Member+ -mobiiliapplikaation kehittämisestä.

Vuoden alussa Akavan Erityisalat ja valtaosa akavalaisista liitoista (kaikkiaan 30 kpl) aloitti yhteistyön Danske Bankin kanssa. Yhteistyön ytimenä on tarjota akavalaisten liittojen jäsenille pankkipalveluita ”jäsenetuhintaan”; palvelut on suunnattu vastavalmistuneille ja asuntolainan hakijoille. Etenkin asuntolainaan liittyvä yhteistyö sai paljon julkisuutta. Danske Bank ei anna yksityiskohtaisia lukuja etujen käyttömääristä, mutta yleiskatsauksessa Akavan Erityisalojen jäsenet ovat sijoilla 5. ja 6. verrattaessa jätettyjen asuntolainahakemusten kokonaismääriä ja suhteutettaessa niitä liittojen omiin jäsenmääriin.

Jäsenetuihin kuuluva vapaa-ajan matkustaja- ja tapaturvavakuutus on vakuutusyhtiö Turvassa. Turvan asiakastyytyväisyys on ollut erittäin korkealla tasolla. Jäsenillä oli vuonna 2018 mahdollisuus ladata vakuutusyhtiö Turvan matkavakuutuskortti myös mobiiliversiona. Turvalta saatujen tietojen mukaan Akavan Erityisalojen jäsenet ovat ahkerimpia ’Taskuturvan’ eli oman mobiilivakuutuskortin/-neuvonnan lataajia. Vuoden lopulla jo 1114 jäsentä oli ladannut kortin TaskuTurva-sovelluksessa. Turvan kanssa pidetään säännöllisiä kehityspalavereita.

Liiton vastuu- ja oikeusturvavakuutus on If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vuonna 2018 tätä kautta maksettiin korvauksia 16 henkilölle yhteensä 62 187 euroa.

Member+ -etujen lisäksi jäsenet saivat Teboil-yhtiöltä alennusta polttoainehankinnoista ja 30 % alennuksen Werner & Jarlin verkkokaupan normaalihintaisista kirjoista. Kirjatarjous oli voimassa koko vuoden ja Teboil-alennus on jatkuva.

41

Viestintä ja markkinointi

42

Viestinnän ja markkinoinnin strategiaprojekti

Toimintavuonna tehtiin intensiivisesti viestinnän ja markkinoinnin brändistrategiaa uuden liittostrategian mukaisesti teemalla ”Rohkeaa ja näkyvää viestintää vahvempi AE-yhteisöbrändi”. Syksyllä projektiin kiinnitettiin mukaan strategiakonsultti Era Content ja työ laajeni viestinnän kysymyksistä myös liiton visiota ja arvoja koskevaksi projektiksi. Eran johdolla brändistrategiaa valmisteltiin syksyllä ja alkuvuonna 2019 kaikkiaan 11 työpajassa eri kokoonpanoilla, joissa mukana olivat viestinnän ja markkinoinnin lisäksi vaihdellen toimiston, hallituksen ja jäsenyhdistysten edustajia. Akavan Erityisalojen uudesta brändistrategiasta päätettäneen keväällä 2019.

Jäsenviestintä

Toimintavuosi 2018 oli ensimmäinen vuosi, jolloin jäsenviestintää hoidettiin Akavan Erityisaloissa ilman liittolehteä. Tämä näkyi uutiskirjeviestinnän kaksinkertaistumisena. Kun vuonna 2017 uutiskirjeitä, kutsuja tai muita sähköisiä viestejä jäsenille lähti 148, vuonna 2018 määrä oli 313. Ennätyskuukausi oli tammikuu, jolloin eri jäsenryhmät saivat liitosta 100 erilaista sähköistä viestiä.

Kuukausittaisen koko jäsenistölle lähtevän uutiskirjeen lisäksi koulutuksista tiedotettiin kootusti uutiskirjeissä. Opiskelijoille ja ammatinharjoittajajäsenistölle ja eri sopimusalojen jäsenistöille lähti omia uutiskirjeitään.

Uutiskirjeiden keskimääräinen avausprosentti on pysynyt yli 50 prosentissa. Kuukausittaisen jäsenkirjeen avausprosentti nousi hieman (36 %, vuonna 2017 30 %) ja sektorikohtaisissa kirjeissä se pysyi samana (52 %).

Tarjosimme jäsenyhdistyksille ns. konsernisopimusta Creamailerin uutiskirjejärjestelmään. Vuoden 2018 aikana yhdistyksistä Specia, Kumula, KAJ (nyk. Kieliasiantuntijat) Nuoli ja SURE ottivat Creamailerin käyttöön, MAL heti vuoden 2019 alussa. Sopimusneuvottelukierros työllisti edelleen alkuvuotta 2018. Neuvotteluviestintää varten luotuun verkkosivustoon tuotettiin aktiivisesti materiaalia vielä helmikuussa. Sopimusten solmimisen jälkeen viestittiin sopimusten sisällöistä. Mm. uutta KVTES-sopimusta esiteltiin prezi-esityksellä, jota hyödynnettiin verkkosivuilla, webinaarissa ja jäsentilaisuuksissa. Uusien sopimusten myötä uudistettiin myös liiton ja jäsenyhdistysten palkkasuositukset.

Suuri osa sopimusaloittaisesta viestinnästä hoidettiin yhteistyössä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Kuntajäsenille tiedotettiin Kuntatiimi-tiedotteella, joka ilmestyy myös ruotsiksi. Kuntatiimi toimitetaan Akavan Erityisaloissa. Valtiosektorin jäsenille tiedotettiin Keppi ja porkkana -tiedotteella ja yliopistosektorin jäsenille Yliote-tiedotteella. Akavalaisille ammatinharjoittajajäsenille tuotettiin Akavan Erityisaloissa vielä kaksi Entren uutiskirjettä ja kaksi jäsentapahtumaa ennen Entren ja AKYn yhdistymistä. YTN:ssä vastuullamme oli järjestöalan viestintä.

Uuden toiminnanohjausjärjestelmän tekstitys oli vuoden 2017 tapaan myös vuonna 2018 viestinnän voimavaroja paljon vienyt projekti. Ohjelmistotoimittajan ylitsepääsemättömien ongelmien vuoksi korjaukset viivästyivät jatkuvasti ja niitä jouduttiin pääsääntöisesti tekemään useaan otteeseen.

Sosiaalisen median käyttöä esimerkiksi tapahtumaviestinnässä ja vaikuttamisviestinnässä lisättiin edelleen. Liiton Facebookin, Twitteriin ja Instagramin kävijämäärät kasvoivat tasaisesti vuoden aikana.

Uusitut verkkosivut otettiin käyttöön tammikuussa 2018 ja niiden kehittäminen jatkui koko toimintavuoden.

43

Uutiskirjeet

Uutiskirjeiden lähetysmäärät vuonna 2018 ja 2017

Uutiskirjeitä, kutsuja tai muita viestejä

Vastaanottajia Uutiskirjeitä, kutsuja tai muita viestejä

Vastaanottajia

2018 2017 Joulukuu 10 53 645 14 81 116 Marraskuu 44 128 333 14 38 598 Lokakuu 22 51 307 10 39 357 Syyskuu 22 88 567 9 53 537 Elokuu 10 73 460 5 45 203 Heinäkuu 1 23 552 1 22 412 Kesäkuu 17 87 053 11 58 084 Toukokuu 9 78 889 13 56 872 Huhtikuu 17 38 151 8 24 495 Maaliskuu 27 67 054 26 149 692 Helmikuu 34 101 333 13 15 137 Tammikuu 100 100 605 24 110 533 Yhteensä 313 891 949 148 695 036

44

Toimintavuonna 2018 Akavan Erityisalojen uutiskirjeviestintä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Uutiskirjeissä julkaistiin aiempaa enemmän artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Kuvissa henkilöhaastatteluissa esiintyneet 1. Asko Mustonen, Hilkka Malinen ja Satu Huber, 2. Tuija Kokko, 3. Eija Hakakari, 4. Jorge Cheda, 5. Sara Härmälä, 6. Suvi Seikkula, 7. Cátia Suomalainen Pedrosa ja 8. Ari Salminen.

1 2

3

4

5

6

7

8

45

Sisäinen viestintä

Akavan Erityisalojen sisäistä viestintää hoidettiin edelleen joka kuukausi ilmestyvällä sisäisellä uutiskirjeellä. Henkilöstöedustajille ei enää tuotettu omaa uutiskirjettä. Noin puolet vastaanottajista avaa sisäisen uutiskirjeen. Myös liiton Intranet toimi edelleen tärkeänä kanavana.

Vaikuttaminen

Vuoden 2018 viestintää leimasivat Sipilän hallituksen ja ammattiliittojen konfliktit, joista kaksi oli ylitse muiden. Alkuvuonna tyytymättömyys aktiivimallia kohtaan huipentui isoon SAK-vetoiseen mielenilmaukseen Helsingissä ja irtisanomislakikiista johti työtaisteluihin syksyllä.

Akavan Erityisalat oli kummankin teeman osalta aktiivinen ja liikkeellä hyvissä ajoin. Toteutimme mm. jäsenkyselyt toivottavista toimenpiteistä. Muun muassa niiden pohjalta osallistuimme kevään aktiivimalli-mielenilmaukseen ja irtisanomislain osalta teimme jo varhaisessa vaiheessa järjestöpäätöksen, joka suojasi jäsenten osallistumista työtaisteluihin. Kumpikin kiista näkyi paljon myös jäsenviestinnän sisällöissä. Otimme vuoden aikana myös aktiivisesti julkisuudessa kantaa ajankohtaisiin työmarkkinakysymyksiin.

Akavan Erityisalat teki kannanottoja/tiedotteita medialle 28 kappaletta vuoden 2018 aikana (25 kpl vuonna 2017). Eniten mediahuomiota sai Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderiin syksyllä liittyvät mielipiteemme. Ne liittyivät Fjäderin maahanmuuttajia koskeneeseen lausuntoon, jonka vuoksi Akavan Erityisalat vaati Fjäderin luottamuksen arvioimista.

Liitolla oli toimintavuonna käytössä myös Cision-vaikuttajatietokantapalvelu ja jakelutyökalu, jonka kautta tehtiin 11 mm. eduskuntavaalivaikuttamiseen liittyvää jakelua.

Kannanottoja ja mediatiedotteita 2018

14.12. Työttömyyskassa Erkon kysely: Aktiivimalli ei juuri aktivoi – moni kokee mallin lannistavana 29.11. Akavan Erityisalat: Järjestöjen yleishyödyllistä työtä rahoitettava valtion budjetista 17.11. Akavan Erityisalojen puheenjohtajaksi Tuire Eilittä Rovaniemeltä 31.10. Akavan Erityisalat: Tervetuloa eduskuntavaalitapahtumaamme 16.11. 29.10. Akavan Erityisalat: Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin luottamus arvioitava 25.10. Akavan Erityisalat: Koulutus tärkein keino edistää maahanmuuttajien työllistymistä 22.10. Akavan Erityisalat: Tervetuloa eduskuntavaalitapahtumaamme 16.11. 11.10. Akavan Erityisalat: Suomi tarvitsee kaikkien korkeakoulujen panosta elinikäiseen oppimiseen 09.10. Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat: Toimeksiantajastaan riippuvaisille itsensätyöllistäjille mahdollisuus työehtosopimustoimintaan 02.10. Akavan Erityisalat: Irtisanomislakiin tehdyt lievennykset eivät riitä 17.09. Akavan Erityisalat ja Tekniikan akateemiset TEK: Suomesta eettisen tekoälyn kärkimaa 07.09. Korkeakoulutettujen ammattiliitot: Osaamistilistä vauhtia osaamisen uudistumiseen 04.09. Akavan Erityisalat: Elinikäinen oppiminen selkeämmin korkeakoulujen agendalle 14.08. Akavan Erityisalat: Hallitus ajamassa työntekijät päättymättömälle koeajalle 04.07. Akavan Erityisalat: Vuosilomauudistuksessa parantamisen varaa 20.06. Akavan Erityisalat: Kuntien kulttuuritoiminnasta hyvä lakiesitys – lisäksi tarvitaan laatukriteerit tarkentava asetus 08.06. Akavan Erityisalat: Vaaliteemaksi #parempaantyöelämään 22.05. Akavan Erityisalat: Uuteen aikaan kurottava työaikalakiesitys jättää suuren vastuun työpaikoille 16.05. Akavan Erityisalojen kysely paikallisesta sopimisesta: Resurssit lisäisivät neuvotteluhalua 11.05. Akavan Erityisalat: Paikallisen sopimisen edellytykset? - Paneelissa 16.5. Andersson, Hietala, Makkula ja Murto 19.04. Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto: Museoalan kesätyömarkkinat siistiytyneet? 12.04. Akavan Erityisalat kehysriihestä: Silpputyöt huono suunta, kulttuurin lisärahasta plussaa

46

04.04. Akavan Erityisalat: Yhdistelmävakuutuksen sovittava pienituloisille 08.03. Akavan Erityisalat: Tuemme SASKin työtä naisten aseman parantamiseksi 08.02. Akavan Erityisalat: Ulosmarssi Tampereen yliopistolla - järjestöpäätös suojaa jäseniämme 02.02. Akavan Erityisalat: Olemme mukana #äänityöttömälle-mielenilmauksessa tänään 26.01. Akavan Erityisalat: Työttömyysturvan aktiivimallit pysäytettävä 24.01. Blogi: Ammattiliittojen palvelut tunnistettava osaksi työttömyyden hoitoa

Jo kertomusvuoden kesällä Akavan Erityisalat aloitti hallitusohjelmavaikuttamisen teemalla #parempaantyöelämään. Kampanjalle luotiin oma ilmeensä ja kahdeksan vaaliteeman esittelyyn tuotettiin esite ja verkkosivusto. Teemoja esiteltiin puoluekokouksissa ja niitä alettiin elokuusta alkaen esitellä yksi kerrallaan kuukausikirjeessä. Teemaa konkretisoimaan tuotettiin jäsenen tai asiantuntijan haastatteluja. Kampanja huipentui marraskuussa vaalipaneeliin Helsingissä. Se striimattiin ja tapahtumassa oli myös viestiseinä. Yhdeksää puoluetta edustavien panelistien lisäksi vieraanamme oli politiikan toimittaja Unto Hämäläinen, joka alusti tilaisuudessa. Vaalitapahtuma sai verrattain hyvin somejulkisuutta osittain myös siksi, että se oli kevään eduskuntavaalien ensimmäisiä vaalipaneeleja.

Tammikuussa liitto osallistui kolmatta kertaa Helsingissä Menestyvät järjestöt -tapahtumaan, jossa liiton ständi sai innostuneen vastaanoton.

Yksityissektorin #sovitaanvaan-kampanja oli viestinnällisesti merkittävä. Kampanjaan liittyen tuetettiin muun muassa verkkosisältöjä, tapahtumaviestintää sekä artikkeleita.

Osallistuimme myös keskusjärjestöjen Helsinki Pride -perhetapahtumaan kesäkuussa ja Yleisradion hallinnoimaan Nettiä ikä kaikki -haasteeseen.

Markkinointi

Markkinoinnissa painopiste oli digitaalisen markkinoinnin tehostamisessa. Hakukonemainonta (Google AdWords) on orgaanisen näkyvyyden jälkeen merkittävin liikennettä ohjaava tekijä Akavan Erityisalojen verkkosivustolle ja erittäin tärkeä liiton verkkonäkyvyyden varmistaja. Valtaosa eli noin 75 % verkkosivukäynneistä tulee Googlen hakukoneen kautta.

Vuoden 2018 viimeisen kvartaalin aikana aloitettiin hakukonemainonnan kokonaisuudistus yhteistyössä digimarkkinointitoimisto Kublan kanssa. Uudistuksen alkuun liittyi mainostekstien, mainosryhmien ja avainsanojen päivitys ja kehittäminen sekä kilpailija-analyysi muutaman valikoidun kilpailijan verkkonäkyvyydestä (mm. YTK-kassa). Vuoden lopussa Akavan Erityisalat hyväksyttiin myös Google Ad Grants -ohjelmaan, mikä mahdollistaa sen, että osa hakukonemainonnasta pystyttäisiin jatkossa rahoittamaan em. ohjelman kautta. Googlen hakukonemainonnan lisäksi hyödynnettiin myös Facebook-mainontaa erityisesti opiskelijakohderyhmälle.

Akavan Erityisalojen verkkosivuilla käyttäjiä oli 123 922 kpl, joista uusia kävijöitä 120 320. Istuntojen määrä oli 209 039 (lähde: Google Analytics). Etusivun jälkeen suosituimpia sivuja olivat palvelut ja edut sekä jäsenyys, jonka alasivuista osalta etenkin jäsenmaksut ja jäsentietojen päivitys keräävät suhteessa eniten sivukatseluita (kts. taulukko seuraavalla sivulla). Suositummat avainsanat liittyvät työttömyysturvaan ja palkkaukseen.

47

Suosituimmat sivut akavanerityisalat.fi –verkkosivustolla 2018

MGM (member ger member) -jäsensuositteluohjelma uudistui 2017-2018 vuodenvaihteessa. Entisistä suosittelupalkinnoista (lehtitilaukset ja tuotelahjakortit) luovuttiin kokonaan, ja kaikki jäsenyyden suosittelijat saavat palkinnoksi 50 euron arvoisen Superlahjakortin. Lahjakorttia voi hyödyntää yli 100 liikkeeseen tai elämykseen, ja mukana on mm. matkailun, muodin ja kodintuotteiden tunnettuja merkkejä. Kulttuurin ystävä voi hyödyntää lahjakorttia esim. Finnkinon sarjalippujen tai Museokortin hankkimisessa. (Lisätietoja www.gogift.com).

Jäsenhankintaan liittyvinä arvokumppaneina jatkoivat jo vakiintuneet Suomen luonnonsuojeluliitto (uhanalaisen saimaannorpan suojelu) ja HelsinkiMissio (yksinäisiä vanhuksia palveleva Aamukorva-puhelin). Näille yhteistyökumppaneille lahjoitetaan yksi euro jokaisesta uudesta jäsenestä; vuoden aikana kertynyt summa jaetaan tasan em. toimijoiden kesken.

Vuoden kuluessa järjestettiin jäsenrekrytoinnin tueksi neljä tehostettua kampanjaa. Kolme kampanjoista suunnattiin koko jäsenistölle, ja kohderyhminä olivat sekä uudet jäsenet että jäseniä tuoneet suosittelijat. Syksyn kampanja kohdistettiin jäsenyhdistysten toiveiden mukaisesti pelkästään opiskelijoille ja uusille opiskelijajäsenille. Kampanjoista sovittiin tammikuussa 2018 AEOVV-tapaamisessa jäsenyhdistysten kanssa.

Kevään ja alkukesän jäsenrekrytointikampanjassa (2.5. - 22.6.) palkintoina arvottiin kolme Silja Linen ”Päivä Tukholmassa” -risteilylahjakorttia deluxe-hytissä. Kesäkampanjan (26.6. - 31.8.) palkintoina oli kaksi kotimaisen Helkamaveloxin Jopo-sähköpyörää. Syksyn opiskelijakampanjassa (3.9. - 31.10.) arvottiin kolme Ticketmasterin 300 euron lahjakorttia ja vuodenvaihteessa 1.12. aloitetun (jatkui 31.1.2019 asti) kampanjan palkintoina oli perinteiseen tapaan kolme Aurinkomatkojen 1000 euron arvoista matkalahjakorttia.

Suunnitelmana oli järjestää jäsenistölle sekä keväällä että syksyllä jäsentietojen päivityskampanjat, sillä vanhentuneet jäsentiedot vaikeuttavat mm. jäsenpalvelua ja viestintää. Kampanjoinnin tavoitteena oli positiivisessa hengessä ja humorististen bannereiden avulla kannustaa jäseniä pitämään jäsentietonsa ajan tasalla ja näin varmistamaan esim. uutiskirjeiden saamisen. Keväällä kampanja toteutettiin huhtikuun kahden ensimmäisen viikon aikana hyvin tuloksin: 366 jäsentä kävi tarkistamassa ja/tai päivittämässä tietonsa. Kampanjaa markkinoitiin näkyvimmin sosiaalisessa mediassa ja lisäksi uutiskirjeissä ja

48

verkkosivuilla. Kampanjan aikana jäsentietojaan päivittäneiden kesken arvottiin 10 kappaletta 50 euron arvoisia S-ryhmän lahjakortteja. Syksyksi kaavailtu päivityskampanja jouduttiin peruuttamaan toiminnanohjausjärjestelmään liittyvien ongelmien vuoksi.

Kaikki jäsen- ja päivityskampanjoiden materiaalit suunniteltiin ja tuotettiin omin voimin Akavan Erityisalojen viestinnässä ja markkinoinnissa.

Vuoden kuluessa uudistettiin yleisesite ”Paremman työelämän asiantuntija”, jäsensuositteluesite (MGM) ja ”Työharjoittelijan opas”. Uutena oppaana tuotettiin erityisesti nuorille/opiskelijoille suunnattu työttömyysturvaesite ”Työttömyyskassa -mitä väliä?”. Myös vuoden 2019 vaaleja varten koottiin liiton vaalitavoitteita esittelevä ”Parempaan työelämään” -esite.

Digitaalisten palveluiden kehittämiseksi lanseerattiin kesäkuussa verkkosivuille oma chatbot ”Arvo”. Liiton verkkosivuilla palveleva, käsikirjoitettu Arvo on toiminnassa 24/7 ja keskittyy jäsenpalvelun yleisimpiin kysymyksiin (esim. liittyminen, jäsenmaksut). Arvon toimintoja seurataan myös tausta-analytiikan avulla ja sisältöä kehitetään tarpeiden mukaan. Arvolla on tähän mennessä ollut 1994 käyttäjää.

49

Hallinto, talous ja sisäinen kehittäminen

Vahdinvaihto syysliittokokouksessa 2018. Puheenjohtajuuden jättävä Maarit Helén (vas.) onnittelee uutta puheenjohtajaa Tuire Eilittää.

50

Luottamushallinto

Liiton hallinnossa on hallituksessa, neuvottelu- ja toimikunnissa varsinaisine ja varajäseniin yhteensä noin 140 henkilöä.

Akavan Erityisalojen kevätliittokokous pidettiin 21.4. ja syysliittokokous 17.11. Helsingissä. Kevään liittokokouksen yhteydessä oli myös seminaariosuus luottamushallinnolle. Seminaariosuudessa työstettiin Akavan Erityisalojen strategiaa yhteisessä työpajassa. Syyspuolella liittokokouksen seminaariosuus toteutettiin vaalipaneelina. Syksyn liittokokouksen yhteydessä oli liiton hallituksen ja puheenjohtajan vaali.

Liiton hallituksella oli toimintavuonna yhdeksän kokousta, joista kaksi oli sähköpostikokouksia. Kahden kokouksen yhteydessä oli myös seminaariosuus. Hallituksen esittelijänä toimi toiminnanjohtaja ja sihteerinä työmarkkinalakimies. Liiton hallitus huolehti liiton toiminnan johtamisesta strategian mukaisesti sekä liiton toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta. Liiton hallitus muodosti liiton kantoja keskeisiin edunvalvonnallisiin ja järjestöllisiin kysymyksiin muun muassa Akavassa sekä neuvottelujärjestöissä JUKOssa ja YTN:ssä ja edunvalvontajärjestö Entre - Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry:ssä, sittemmin AKY – akavalaiset yrittäjät ry:ssä. Vuonna 2018 esillä oli mm. neuvottelukierros ja eri sopimusalojen sopimukset, aktiivimallista johtuva sopimuspoliittinen mielenilmaus 82.2.2018), johon Akavan erityisalat osallistui. Syyspuolella hallitus käsitteli työntekijän irtisanomissuojan heikentämistavoitteista johtuvaa työtaistelutoimenpiteitä. Vuoden 2018 kevätpuolella liiton hallitus linjasi Akavan Erityisalojen vaalitavoitteet. Keskeisiä asioita hallinnossa olivat myös tietosuoja ja toiminnanohjausjärjestelmään liittyvät asiat.

Liiton hallitus seurasi Akavan Erityisalojen vuoden 2018 alusta asteittain voimaan tulleen liittostrategian toteuttamista, joka tapahtuu strategian pohjalle päätettyjen osaprojektien kautta. Toimintavuonna järjestettiin eri kokoonpanoille erilaisia strategiaa valmistelevia työpajoja ja kokouksia.

Kuvassa marraskuun 2018 liittokokouksessa valittu hallitus vuosille 2019-2010. Takana vas. Wikström Annette, AitoHSO, Valkeajärvi Anu, Viesti, Isotalo Juha, TAKU, Pietilä Mika, Nuoli, Sääskilahti Susanna, MAL, Paalanen Heikki, Suomen Verotarkastajat, Palmi-Felin Salla, Kumula. Edessä vas. Hario Pasi, Specia, Eilittä Tuire, Specia (puheenjohtaja), Harinen Aino, Specia. Kuvasta puuttuu: Seikkula Suvi, Kieliasiantuntijat.

51

Liiton työvaliokunta piti toimintavuoden aikana kuusi kokousta, joista yksi oli seminaarikokous. Sen teema oli vuoden 2019 toiminnan ja talouden suunnittelun lähetekeskustelu sekä jäsenmaksurakenteen katsaus ja tarvittavat toimet. Työvaliokunnan kokouksissa käsiteltiin erilaisia henkilöstö- ja kehittämisasioita sekä valmisteltiin hallituksen kokousten asioita. Työvaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja.

Akavan Erityisalojen liittoyhteisön organisaatio

Akavan Erityisalojen organisaation yhteistyön ja yhteisöllisyyden kehittäminen

Vuoden 2018 aikana päätettiin koko liitto-organisaatiota koskevasta yhteisö- ja yhteisöllisyysprojektista. Sen tavoitteena on liittoyhteisön eri toimijoiden yhteistyön, vuorovaikutuksen, avoimuuden ja luottamuksen parantaminen. Tällä teemalla järjestettiin liiton toimistolle, jäsenyhdistysten ja hallituksen edustajille yhteisöpäivä 20.9.2018. Yhteisö- ja yhteisöllisyysprojekti jatkuu myös vuoden 2019 aikana.

Akavan Erityisalojen toimiston työyhteisön ja johtamisen kehittäminen

Vuonna 2018 Akavan Erityisalojen toimistossa työyhteisön hyvinvointia hoidettiin johtamisen, esimiestyön ja työyhteisön yhteistoiminnan edistämisen kautta. Työyhteisön hyvinvoinnin ja esimiestyön > lähijohtamisen kehittämisessä hyödynnetään Mehiläisen kanssa toteutettua työhyvinvointikyselyä. Tältä pohjalta vuoden 2018 aikana on tehty lähijohtamisen kehittämiseksi yksiköiden esimiehille ja toiminnanjohtajalle 360-arviointi.

Yhteistoimintaneuvottelukunta ja työsuojelutoimikunta, joissa on johdon ja henkilöstön edustus, jatkoivat työtään vuoden 2018 aikana. Toimiston johtoryhmä kokoontui säännöllisesti, keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Toimiston johtoryhmän kokousten esityslistat ja pöytäkirjat ovat avoimet toimiston henkilökunnalla.

52

Toimistossa on päivitetty henkilöstön käsikirjaa muun muassa etätyöohjeistuksen ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien osalta. Lisäksi toimistossa on käytössä varhaisen tuen malli, päihdeohjelma sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

Henkilöstölle pidettiin vuotuiset kehityskeskustelut, joista koostettiin yhteenveto, joka esitettiin liiton työvaliokunnalle. Työyhteisö toteutti kaksi virkistyspäivää, joista toinen oli koulutuspainotteinen.

Henkilöstö

Akavan Erityisalojen toimistossa työskenteli vuonna 2018 keskimäärin 24 toimihenkilöä. Työssäoloajan mediaani oli 6 vuotta. Alle 30-vuotiaita henkilöstöstä oli 4 %, 30-40-vuotiaita 19 %, 41-50-vuotiaita 52 ja yli 51-vuotiaita 26 %. Naisia oli 74 % ja miehiä 26 %.

Henkilöstösuunnittelun välineenä toimii henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Suunnitelma pitää sisällään muun muassa vuosittaiset, kehityskeskusteluissa läpikäytävät henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen liittyvät tavoitteet.

Henkilöstöä osallistui mm. seuraaviin täydennys- ja lisäkoulutuksiin: Akava-yhteisön Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto, Kansallinen tulorekisteri, Neuvottelutaidon koulutus, Akava-akatemian Tehokkaan lobbauksen ABC, Google Analytics ja Helsingin seudun kauppakamarin ”Tunteet ja inhimillisyys työelämässä”. Liiton johtoryhmä osallistui omaan kehittymisvalmennukseensa ja 360-arviointiin.

Henkilöstö toimintavuonna Aikio Saara, asiamies, neuvottelupäällikkö 1.3. alkaen (3.10. asti) Eskola Kari, työmarkkinalakimies Heininen Mirkka, viestintäassistentti, verkkotiedottaja Honni Jaana, jäsensihteeri Ikonen Harri, lakimies Joutsenniemi Anna, viestintäpäällikkö Joutsi Kimmo, talouspäällikkö Kajander Mira, järjestöassistentti Kinase Jarno, järjestelmäasiantuntija (23.5. alkaen) Korpisaari Jaakko, asiamies, neuvottelupäällikkö 1.3. alkaen Kosonen Katja, jäsensihteeri Lamponen Helena, edunvalvontayksikön päällikkö Lapinlampi Kari, järjestelmäasiantuntija (opintovapaalla 1.7. alkaen) Leppänen Juho-Heikki, lakimies Leppänen Pirjo, markkinointipäällikkö Luomanmäki Salla, toiminnanjohtaja Mustapää Johanna, jäsensihteeri (8.1.-30.9.) Nieminen Minna, asiamies, neuvottelupäällikkö 17.4. alkaen Ojanen Amalia, opiskelija- ja nuorisoasiamies, järjestöasiantuntija 1.2. alkaen, neuvottelupäällikkö 1.10. alkaen Ristola Tanja, jäsensihteeri Saari Elina, lakimies (16.4. alkaen) Sahla-Juvankoski Satu, yhteyspäällikkö Siren Kirsi, johdon assistentti Sirkel Eva, toimistoassistentti Torvela Tuire, lakimies Ulmanen Sanna, jäsensihteeri (12.1. asti) Zibellini Anna, lakimies (perhevapaalla 16.3. alkaen)

53

EU:n tietosuoja-asetus ja käytäntöjen kehittäminen

EU:n tietosuoja-asetuksen toukokuussa 2018 alkaneeseen soveltamiseen valmistautuminen oli mittava tehtävä liittoyhteisössä. Osa toimista toteutettiin Akava-yhteisön tietosuojahankkeen puitteissa, osa toteutettiin liiton omin toimenpitein. Liiton hallitus hyväksyi asetuksen edellyttämät eri politiikkalinjaukset. Henkilötietoja koskevat eri dokumentit, sopimukset ja käytänteet käytiin läpi ja päivitettiin. Liiton toimiston henkilöstölle ja jäsenyhdistyksille järjestettiin asetusta koskevaa koulutusta. Osana Akavan hanketta liiton edustaja kilpailutti tietosuojavastaavan tehtävän 12 akavalaisen liiton osalta. Asetuksen voimaan tuloon valmistautuminen työllisti koko liitoyhteisöä, minkä ohella tästä vastaavilla liiton toimihenkilöillä oli toimintavuonna yhteensä 34 kokousta, palaveria, koulutusta tai vastaavaa.

Liiton tietosuojavastaavana toimii OTK Arto Pirinen Apicap Consulting Oy.

Käytänteiden arviointi ja päivittäminen jatkuvat vuonna 2019.

54

Tilinpäätös

55

Toimintakertomus

Toiminta-ajatus

Akavan Erityisalat AE ry (AE) on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien ammattiliitto ja palvelujärjestö, joka ajaa jäsentensä etuja työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisissa kysymyksissä.

Akavan Erityisalojen tarkoituksena on 22 ammatillisen yhdistyksen työmarkkinakeskusjärjestönä valvoa jäsenyhdistystensä ja näiden jäsenten palkkausta ja muita työ- ja virkasuhteeseen liittyviä sekä ammatillisia, yhteiskunnallisia ja koulutuksellisia etuja. Tämän lisäksi liitto edustaa jäsenyhdistyksiä näitä yhteisesti koskevissa kysymyksissä ja edistää jäsenyhdistyksiinsä kuuluvien jäsenten yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä yhteistyötä. Akavan Erityisalojen toimistossa työskenteli vuonna 2018 keskimäärin kaksikymmentäneljä (24) työntekijää.

Toimintavuosi 2018

Toimintavuoden ylijäämä oli kokonaisuudessaan 50 149,97 euroa (vuonna 2017 alijäämä 544 043,75 euroa). Tulos oli myös selkeästi arvoitua parempi (talousarviossa tulos 92 000 alijäämäinen). Parempaan tulokseen vaikutti erityisesti kasvaneet jäsenmaksutulot sekä se, että varsinaisen toiminnan menot olivat arvioitua pienemmät. Kokonais-jäsenmaksutulo oli kaiken kaikkiaan noin 8 199 000 euroa (7 767 000 euroa). Se nousi edelliseen vuoteen verrattuna noin 5,6 prosenttia. Kokonaistuotoista tilitettiin jäsenjärjestöille noin 2 530 000 euroa (2 518 000 euroa), mikä oli noin 31 prosenttia (32 prosenttia) kokonaisjäsenmaksutulosta. Erityiskoulutettujen työttömyyskassalle (ERKO) tilitettiin noin 1 773 000 euroa (2 022 000 euroa), mikä oli noin 22 prosenttia (26 prosenttia) kokonaisjäsenmaksutulosta. Liiton jäsenmaksutuotoksi muodostui noin 3 896 000 euroa (3 228 000 euroa), mikä oli noin 48 prosenttia (42 prosenttia) kokonaisjäsenmaksutulosta. Talousarvioon jäsenmaksutuotoksi oli arvioitu 3 762 000 euroa, joten talousarvio ylitettiin noin 3,6 prosentilla.

Varsinaisen toiminnan kulut olivat kokonaisuudessaan noin 3 742 000 euroa (3 839 000 euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna kulut laskivat noin 2,5 prosenttia (noin 98 000 euroa). Talousarviossa varsinaisen toiminnan kulujen määräksi arvioitiin 3 885 500 euroa, joten varsinaisten toiminnan kulut alittuivat noin 3,7 prosenttia (noin 144 000 euroa) syysliittokokouksen 2017 hyväksymään talousarvioon verrattuna.

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotot olivat noin 250 000 euroa, mikä vastaa talousarviossa arvioitua nettotuottoa. Edelliseen vuoteen verrattuna sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotot olivat noin 61 000 pienemmät. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuottojen vähenemiseen vaikutti erityisesti vuoden 2018 loppupuolen sijoitusmarkkinoiden lasku ja siitä johtuneet sijoitusomaisuuden alaskirjaukset.

Vuonna 2018 palkkojen yhteismäärä oli noin 1 474 000 euroa (1 493 000 euroa). Palkkaa maksettiin keskimäärin 24 (24) henkilölle. Talousarviossa palkkojen yhteismääräksi oli arvioitu 1 482 300 euroa.

Liiton jäsenyhdistysten kokonaisjäsenmäärä oli vuoden lopussa 26 842 (27 017) jäsentä. mikä merkitsi noin 0,65 prosentin laskua edellisvuoteen. Maksavien jäsenten määrä oli vuoden lopussa 21 607 (22 014), mikä merkitsi noin 1,8 prosentin laskua edellisvuoteen.

Tuleva kehitys

Vuoden 2018 tulos oli selkeästi parempi kuin edellisen vuoden tulos. Vuoden 2019 aikana liiton jäsenmaksutulojen arvioidaan edelleen kohenevan johtuen muun muassa siitä syystä, että toiminnanohjausjärjestelmän kehittymisen myötä jäsenmaksujen perintä tehostuu. Myös liiton työllisyysnäkymät ovat kohentuneet vuoden 2018 aikana, joka vaikuttaa merkittävästi sekä jäsenmaksutulon kasvuun että työttömyyskassan menojen laskuun. Vuosi 2019 näyttääkin alustavien lukujen valossa selvästi edellisiä vuosia paremmalta. Liitossa on meneillään myös uuden strategian

56

mukaiset painopisteet, joiden seurauksena jäsenpalvelua saadaan tehostettua ja jäsenmäärän kasvua saadaan turvattua.

Hallitus

Hallituksessa toimivat: Puheenjohtaja Maarit Helén, Pasi Hario (I varapuheenjohtaja), Mari Lankinen (II varapuheenjohtaja) ja Marina Paulaharju (III varapuheenjohtaja) 21.4. asti, Hanna Puura 21.4. alkaen. Jäseninä toimivat Ari Ampuja 21.4. asti, Heikki Paalanen 21.4. alkaen, Hanna Boman 21.4. asti, Suvi Seikkula 21.4. alkaen, Aino Harinen, Heta Koski, Salla Palmi-Felin, Mika Pietilä ja Susanna Sääskilahti. Liiton toiminnanjohtajana toimi Salla Luomanmäki.

57

Tuloslaskelma

1.1.2018-31.12.2018

1.1.2017-31.12.2017

VARSINAINEN TOIMINTA

Tuotot 197 069,70 212 250,26

Kulut

Henkilöstökulut -1 897 605,28 -1 931 754,43

Poistot -93 604,19 -97 939,44

Muut kulut -2 140 245,72 -4 131 455,19 -2 142 634,01

-4 172 327,88

Tuotto-/kulujäämä -3 934 385,49

-3 960 077,62

VARAINHANKINTA

Tuotot 5 669 243,60 5 249 597,64

Kulut -1 934 799,67 3 734

443,93 -2 144 309,42 3 105

288,22

Tuotto-/kulujäämä -199 941,56 -854 789,40

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

Tuotot 424 498,20 335 116,07

Kulut -174 406,67 250 091,53 -24 370,42 310 745,65

Tuotto-/kulujäämä 50 149,97 -544 043,75

Omatoiminen tuotto-/kulujäämä 50 149,97 -544 043,75

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 50 149,97 -544 043,75

58

Tase

VASTAAVAA 31.12.2018 31.12.2017

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 101 586,84 182 072,31

Muut pitkävaikutteiset menot 6 969,03 302,93

108 555,87 182 375,24

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto 33 220,59 35 500,66

Käyttöomaisuusarvopaperit

Osakkeet ja osuudet 1 760 803,21 1 760 803,21

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 5 843 253,33 6 250 467,60

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 7 745 833,00 8 229 146,71

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Jäsenmaksusaamiset 730 000,00 630 000,00

Muut siirtosaamiset 614 141,36 183 704,24

Saamiset yhteensä 1 344 141,36 813 704,24

Rahat ja pankkisaamiset 181 961,05 120 310,95

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 526 102,41 934 015,19

VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 271 935,41 9 163 161,90

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Sidotut rahastot

Työtaistelurahasto 1 397 828,79 1 397 828,79

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 7 121 993,85 7 666 037,60

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 50 149,97 -544 043,75

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 569 972,61 8 519 822,64

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Ostovelat 102 538,30 91 419,36

Muut velat 191 708,01 147 016,17

Siirtovelat 407 716,49 404 903,73

Lyhytaikaiset velat yhteensä 701 962,80 643 339,26

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 701 962,80 643 339,26

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 271 935,41 9 163 161,90

59

Liitetiedot

1. Tuloslaskelman toimintokohtainen erittely.

Toteutunut Talousarvio Toteutunut Talousarvio

1.1.2018 1.1.2018 1.1.2017 1.1.2017

31.12.2018 31.12.2018 31.12.2017 31.12.2017

euroa euroa euroa euroa

1 EDUNVALVONTA

101 Kuntasektorin edunvalvonta -207 033,08 -210 200 -192 213,89 -194 000

102 Valtiosektorin edunvalvonta -145 192,34 -154 000 -133 594,22 -136 500

103 Yksityissektorin edunvalvonta -317 711,13 -335 600 -350 556,86 -350 200

107 Ammatinharj. ja yrittäjien edunvalvonta -15 914,71 -24 600 -21 142,44 -25 900

108 Mentorointi 0,00 0 0,00 0

104 Kirkkosektorin edunvalvonta -9 713,76 -11 400 -9 735,52 -11 000

109 Korkeakoulusektorin edunvalvonta -60 626,43 -65 000 -50 766,62 -52 000

105 Yhteiskunnallinen edunvalvonta -69 024,57 -82 200 -83 876,04 -88 000

106 Ammatillinen edunvalvonta -18 127,85 -18 900 -18 041,72 -19 300

120 Koulutus -96 633,95 -115 700 -128 953,56 -151 900

199 Muu edunvalvonta -149 889,00 -163 000 -145 685,29 -158 600

Edunvalvonta yhteensä -1 089 866,82 -1 180 600

-1 134 566,16 -1 187 400

2 JÄRJESTÖTYÖ

210 Organisaation kehittäminen -16 523,46 -13 000 -23 210,07 -19 700

215 Jäsenhankinta / markkinointi -94 593,71 -103 000 -82 579,67 -103 600

220 Vaalivaliokunta -1 261,88 -1 700 0,00 0

226 Järjestölliset toimenpiteet -10 049,30 -2 000 -9 250,96 -2 000

227 Järjestövalmiuden kehittäminen 0,00 -1 000 0,00 -1 000

240 Aluetoiminta -73 082,57 -84 700 -84 050,80 -105 700

250 Opiskelijatoiminta ja tmk. -55 125,83 -79 000 -71 462,95 -81 900

282 Muut järjestötilaisuudet 0,00 0 0,00 0

290 Jäsenedut -383 202,22 -378 000 -342 728,65 -345 000

299 Muu järjestötyö ja tmk. -104 172,02 -104 300 -122 637,28 -165 800

Järjestötyö yhteensä -738 010,99 -766 700 -735 920,38 -824 700

3 VIESTINTÄ

302 Jäsentiedotteet -2 757,61 -3 000 -1 746,84 -2 600

304 Yhteenveto-lehti 0,00 0 -102 495,35 -99 500

307 Viestinnän erityisprojektit -12 428,84 -12 000 -9 898,90 -10 000

308 Internet ja intranet -10 054,26 -10 000 -1 204,98 -10 000

312 Työsuhdeoppaat -1 488,00 -5 000 -2 181,56 -8 000

314 Esitteet -10 753,04 -14 000 -11 732,49 -10 000

319 Muut julkaisut 0,00 -3 000 0,00 -5 000

390 Viestinnän kehittäminen -34 191,31 -32 000 -13 414,66 -20 000

395 Media- ja vaikuttajaviestintä -11 740,70 -12 000 -1 030,00 -2 000

399 Muu viestintä -187 389,38 -196 200 -195 661,33 -202 000

Viestintä yhteensä -270 803,14 -287 200 -339 366,11 -369 100

60

4 MUU TOIMINTA

401 Kansainväliset suhteet -7 880,80 -10 100 -7 433,60 -9 500

411 Ulkoiset suhteet -1 324,11 -2 000 -4 383,19 -3 000

431 Jäsenmaksut -550 761,64 -553 700 -558 951,17 -560 600

441 Tutkimus -38 618,45 -50 500 -15 567,12 -42 800

Muu toiminta yhteensä -598 585,00 -616 300 -586 335,08 -615 900

5 LUOTTAMUSHALLINTO

500 Liittokokoukset -15 192,74 -16 500 -15 643,14 -18 000

510 Hallitus ja työvaliokunta -65 991,71 -71 000 -63 272,71 -77 500

599 Muu luottamushallinto -42 661,53 -48 500 -40 258,76 -47 700

Luottamushallinto yhteensä -123 845,98 -136 000 -119 174,61 -143 200

6 TOIMISTO

600 Hallinto -72 154,87 -66 300 -81 736,16 -76 800

610 Henkilöstö -502 670,93 -514 900 -516 177,69 -438 000

620 Toimitilat -136 385,32 -101 500 -122 920,27 -117 400

630 Tietoliikenne -115 941,13 -109 000 -105 246,01 -107 600

690 Poistot -93 604,19 -107 000 -97 939,44 -100 000

Toimisto yhteensä -920 756,44 -898 700 -924 019,57 -839 800

Varsinainen toiminta yhteensä -3 741 868,37 -3 885 500 -3 839 381,91 -3 980 100

7 VARAINHANKINTA

700 Jäsenmaksutuotot 3 896 234,60 3 762 000 3 227 871,64 3 515 000

705 Jäsenmaksukulut -354 307,79 -218 900 -243 279,13 -220 200

710 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 250 091,53 250 400 310 745,65 267 300

Varainhankinta yhteensä 3 792 018,34 3 793 500 3 295 338,16 3 562 100

TILIKAUDEN TULOS 50 149,97 -92 000 -544 043,75 -418 000

2. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

1) Tilinpäätös on laadittu valtioneuvoston asetuksen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksistä

esitettävistä tiedoista säädettyjen 2 ja 3 lukujen pienyrityssäännöstä noudattaen.

2) Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus.

Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon.

3) Sijoitusomaisuuden arvostaminen.

Arvopaperit ja muu sijoitusomaisuus on merkitty tilinpäätöksessä hankintamenon suuruisina tai, jos niiden tilinpäätöspäivän todennäköinen luovutushinta on sitä alempi, tämän määräisenä.

Eräpäivään asti pidettävät joukkovelkakirjat on kirjattu ali- tai ylikurssilla jaksotettuun

hankintamenoon.

4) Kulujen kohdistus toiminnanaloille.

Toiminnanaloille on kohdistettu toiminnanalan erilliskulut. Yhteiskulut on esitetty yhtenä

eränä varsinaisen toiminnan viimeisenä ryhmänä.

61

3. Henkilöstökulut

2018 2017

Palkat 1 473 531,02 1 492 777,47

Eläkekulut 395 866,03 405 008,10

Muut henkilösivukulut 28 208,23 33 968,86

Yhteensä 1 897 605,28 1 931 754,43

4. Suunnitelman mukaiset poistoajat.

Käyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavan suunnitelman mukaan:

ATK -ohjelmistot tasapoistot 4 vuodessa

Muut pitkävaikutteiset menot tasapoistot 5-10 vuodessa

Koneet ja kalusto 25% menojäännöspoisto

5. Suunnitelman mukaiset poistot.

2018 2017

ATK -ohjelmistot 80 485,47 81 735,08

Muut pitkävaikutteiset menot 2 045,19 4 370,80

Koneet ja kalusto 11 073,53 11 833,56

Yhteensä 93 604,19 97 939,44

6. Käyttöomaisuuden muutokset.

Ohjelmistot Muut pitkä- Koneet ja Yhteensä

vaikutteiset kalusto

Menojäännös 1.1.2018 182 072,31 302,93 35 500,66 217 875,90

Investoinnit 0,00 8 711,29 8 793,46 17 504,75

Käyttöomaisuuden myynnit 0,00 0,00 0,00 0,00

Menojäännös 31.12.2018

ennen suunnitelmapoistoja 182 072,31 9 014,22 44 294,12 235 380,65

Tilikauden suunnitelmapoistot 80 485,47 2 045,19 11 073,53 93 604,19

Menojäännös suunnitelman

mukaisten poistojen jälkeen 101 586,84 6 969,03 33 220,59 141 776,46

62

7. Sijoituksissa olevien arvopapereiden markkina-arvo 31.12.2018.

2018 2017

Osakkeet

Markkina-arvo 38 515,47 33 668,88

Vastaava kirjanpitoarvo 4 204,70 4 204,70

34 310,77 29 464,18

Danske Capital

Markkina-arvo 2 382 973,11 2 619 825,04

Vastaava kirjanpitoarvo 2 382 973,11 2 424 788,00

0,00 195 037,04

eQ Varainhoito

Markkina-arvo 1 109 423,25 1 088 455,83

Vastaava kirjanpitoarvo 1 000 000,00 1 000 000,00

109 423,25 88 455,83

FIM Sijoituspalvelut

Markkina-arvo 393 811,01 660 122,01

Vastaava kirjanpitoarvo 300 000,00 564 688,59

93 811,01 95 433,42

Mandatum Life

Markkina-arvo 1 085 360,49 1 057 176,17

Vastaava kirjanpitoarvo 1 000 000,00 1 000 000,00

85 360,49 57 176,17

United Bankers

Markkina-arvo 291 317,04 0,00

Vastaava kirjanpitoarvo 289 275,00 0,00

2 042,04 0,00

Joukkovelkakirjalainat

Markkina-arvo 205 914,82 209 231,12

Vastaava kirjanpitoarvo 205 914,82 209 231,12

0,00 0,00

Indeksilainat

Markkina-arvo 322 100,00 431 500,00

Vastaava kirjanpitoarvo 400 000,00 400 000,00

-77 900,00 31 500,00

Muut sijoitustuotteet

Markkina-arvo 260 885,70 248 552,71

Vastaava kirjanpitoarvo 260 885,70 248 552,71

0,00 0,00

EROTUS 247 047,56 553 261,42

63

8. Sijoitus- ja rahoitustoiminta.

2018 2017

Tuotot

Osinkotuotot 1 697,85 1 543,50

Korkotuotot likvidi 293 614,48 227 565,88

Myyntivoitot 110 225,17 89 151,79

Sijoitusten arvonkorotus 18 161,09 12 280,00

Muut tuotot 799,61 4 574,90

Tuotot yhteensä 424 498,20 335 116,07

Kulut

Rahastojen arvonalennus -137 329,04 0,00

Joukkovelkakirjojen arvonalennus -3 316,30 -3 749,54

Muiden sijoitustuotteiden arvonalennus 0,00 -1 447,29

Korkokulut -5 927,20 -3 363,03

Myyntitappiot -14 472,62 -15 473,27

Hoitokulut -13 361,51 -337,29

Kulut yhteensä -174 406,67 -24 370,42

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 250 091,53 310 745,65

9. Sitoumukset, joiden vakuudeksi annettu osakkeita.

2018 2017

Rahalaitoslainat (euroa) 500 000,00 500 000,00

Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo (euroa) 1 760 803,21 1 760 803,21

Pantattujen osakkeiden lukumäärä (kpl) 1077 kpl 1077 kpl

10. Leasingvastuut 31.12.2018.

Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät:

2018 2017

Tilikaudella 2019 maksettavat 20 428,72 7 213,30

Myöhemmin maksettavat 28 993,68 5 935,60

Yhteensä 49 422,40 13 148,90

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista.

Päiväkirja ATK-tulosteena

Pääkirja ATK-tulosteena

Tuloslaskelma ja tase ATK-tulosteena

Tasekirja ATK-tulosteena

Liitetietotositteet ATK-tulosteena

Tasekirja (KPL 3:8.1 §) on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10.1 §).

Tilikauden kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana

tilikausi on päättynyt (KPL 2:10.2 §).

64

Tilinpäätöksen allekirjoitukset

Akavan Erityisalat AE ry

Helsingissä 21. maaliskuuta 2019

Tuire Eilittä Aino Harinen Pasi Hario Mari Lankinen Heikki Paalanen Salla Palmi-Felin Mika Pietilä Valkeajärvi Anu Wikström Annette

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 1. huhtikuuta 2019

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Pasi Hirvonen KHT

Tilintarkastuskertomus

Akavan Erityisalat ry:n liittokokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Akavan Erityisalat ry:n (y-tunnus 0281358-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia yhdistyksestä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

65

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen velvollisuudet

Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhdistys aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhdistys pysty jatkamaan toimintaansa.

66

arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus vastaa muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 1.4.2019

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Pasi Hirvonen KHT

67

Liitteet

Jäsenyhdistykset

Aito HSO Akateemisten Järjestötoimitsijoiden Liitto AJT Hallintonotaarit Kihlakunnanulosottomiehet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys Kuntien asiantuntijat – Kumula Käännösalan asiantuntijat KAJ Merenkulkuopistojen opettajainyhdistys Museoalan ammattiliitto MAL Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt Pelastushallinnon Virkamiehet Specia - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Geronomiliitto Sure - Suomen Restonomiliitto Suomen Suuhygienistiliitto SSHL Suomen Urheilujärjestöjen Johtavat Toimihenkilöt Suomen Verotarkastajat SVT Suomen Viittomakielen Tulkit Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti

Jäsenkunta

Jäsenmäärän kehitys

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

68

Ikäjakauma %

Työnantajasektorit %

Maantieteellinen jakauma

69

Huomionosoitukset

Akavan Erityisalojen hopeinen ansiomerkki Mattila Tiina Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Torikka Kari Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV

Akavan ansiomerkit Tolonen Risto Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Vappula Jorma Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys

AEK-Koulutussäätiön apurahat Julin Elina Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Kanniainen Sari Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Miettinen Leena Kuntien asiantuntijat – Kumula Pötsönen Ulla Kuntien asiantuntijat – Kumula Valtonen Enni (HAAVI) Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Liski Päivi Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Paldanius Anne Museoalan ammattiliitto MAL Pylvänäinen Ruut Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Wilen Lauri Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Albert Johanna Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Gruborovics Essi Kuntien asiantuntijat – Kumula Haarajoki Reetta Museoalan ammattiliitto MAL Lehtinen Outi Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Lemmetty Sini Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Malmberg Anitta Suomen Viittomakielen Tulkit Oijusluoma Katja Museoalan ammattiliitto MAL Rossi Johanna Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Tervo-Hiltula Peppi Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Vierelä Timo Specia – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Akavan Erityisalat AE ry:n hallitus, neuvottelu- ja toimikunnat

Hallitus Puheenjohtaja Maarit Helén (Kumula)

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet 1. varapuheenjohtaja Pasi Hario (Specia) Tuire Eilittä (Specia) 2. varapuheenjohtaja Mari Lankinen (TAKU) Ville Niutanen (TAKU) (21.4. saakka)

Juha Isotalo (TAKU) (21.4. alkaen) 3. varapuheenjohtaja Marina Paulaharju (AitoHSO) (21.4. saakka) Hanna Puura (AitoHSO) (21.4. saakka) Hanna Puura (AitoHSO) (21.4. alkaen) Kristiina Halme (AitoHSO) (21.4. alkaen) Hanna Boman (KAJ) (21.4. saakka) Antti Kangasmäki (KAJ) (21.4. saakka)

70

Suvi Seikkula (KAJ) (21.4. alkaen) Aino Harinen (Specia) Päivi Hännikäinen (Specia) Salla Palmi-Felin (Kumula) Liisa Pantakoski (Kumula) (21.4. saakka) Pekka Suhonen (Kumula) (21.4. alkaen) Heta Koski (Viesti) Jaakko Hänninen (Viesti) Ari Ampuja (SVT) (21.4. saakka) Merja Aaltonen (OTTO) Heikki Paalanen (SVT) (21.4. alkaen) Mika Pietilä (Nuoli) Kirsi Yrjölä (Nuoli) (21.4. saakka) Riikka Mykrä (Nuoli) (21.4. alkaen) Susanna Sääskilahti (MAL) Minna Ylimaunu (TAAY)

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta Puheenjohtaja Seppälä Piritta (Viesti) Jäsenet Varajäsenet Hario Pasi (Specia) Mattila Tuula-Maria (Specia) Hyvönen Anne (SSHL) Salo Ulla (SSHL) Isotalo Merja (TAKU) Wallin Riikka (TAKU) Laurikainen Mikko (MAL) (13.9. saakka) Aino Harinen (Specia) Nemitz Liisa(KAJ) Sillander Liisa (KAJ) Punkki Mikko (TAAY) Partanen Ritva (Specia) Räisänen Lasse (Nuoli) Yrjölä Kirsi (Nuoli) Mac Eochagáin Ian (KAJ) Vesanen Aino (KAJ) Vuorio-Kuokka Laura (Viesti)

Kunnan neuvottelukunta Puheenjohtaja Mika Vertainen (Kumula)

Jäsenet Varajäsenet Esko Pääskylä (Specia) Suvi Kuikka (Specia) Mirja-Liisa Jussila (Kumula) Sonja Peschkow Marita Ahola (Specia) Marja Malin (Specia) Jorma Rihto (TAKU) Heini Haapaniemi (TAKU) Antti Kangasmäki (KAJ) Martin Hausen (KAJ) Marianna Falkenberg (MAL) Maarit Talamo-Kemiläinen (MAL) Päivi Aravuori (Viesti) Anne Sivula (Viesti) Mari Heinonen (SSHL) Arto Koskela (SSHL) Mika Pietilä (NUOLI) Sari Nybäck (NUOLI) Ritva Ikkelä (TAAY) Arto Hiltunen (SURE)

Yksityissektorin neuvottelukunta Puheenjohtaja Marina Paulaharju (AitoHSO)

Jäsenet Varajäsenet Eilittä Tuire (Specia) Hännikäinen Päivi (Specia) Halme Kristiina (AitoHSO) Karjalainen Annika (AitoHSO) Harinen Aino (Specia) Partanen Ritva (Specia) Hänninen Jaakko (Viesti) Koski Heta (Viesti) Koskinen Chia (TAKU) Isotalo Juha (TAKU)

71

Penttinen Anni (SURE) Pellinen Niina (SURE) Pietilä Eija (Nuoli) Mutanen Niina (Nuoli) Siltala Eeva (MAL) Wahlroos Tuija (MAL) Sjögren Vanessa (KAJ) Seikkula Suvi (KAJ) Valjus Marja (Specia) Sakkinen Annukka (Specia)

Valtion neuvottelukunta Puheenjohtaja Sirpa Lotsari (Specia)

Jäsenet Varajäsenet Holopainen Anna-Liisa (Specia) Mattila Tiina (VSV) Kristiansson Anna-Liisa (Kotus) Widenius Risto (Kotus) Ampuja Ari (SVT) Lehmusvuo Marko (SVT) Susitaival Hanna (TAKU) Kolu Marja (TAKU) Tapiovaara Päivi (AitoHSO) Vaskuu Anu (AitoHSO) Aaltonen Merja (UO) Iivanainen Jukka (UO) Parland Nike (KAJ) Kohvakka-Stjernberg Hanna (KAJ) Kaila Aino-Maija (MAL) Koski Marianne (MAL) Ylimaunu Minna (TAAY) Leppänen Juho (TAAY) Kaikkonen Päivi (Viesti) Mäkinen Risto (HN)

Korkeakoulutoimikunta Puheenjohtaja Tapio Heiskari (Specia)

Jäsenet Varajäsenet Anni Rintala (Specia) Lotta Aarikka (Specia) Petra Renvall (Specia) Pekka Suhonen (Kumula) Erno Heikkinen (Kumula) Anne Hytönen (Viesti) Mari Ratia (KAJ) Anniina Pietilä (KAJ) Susanna Kokkinen (TAAY) Juha Iso-Aho (TAKU) Anni Penttinen (SURE) Niina Pellinen (SURE) Anu Valkeajärvi (Viesti)

Opiskelijatoimikunta Puheenjohtaja Mikael Kinanen (TAKU)

Jäsenet Varajäsenet Juho Kajava (KAJ) Taru Savolainen (KAJ) Julia Anjala (Aito HSO) Marjo Sarhola (Aito HSO) Niina Pellinen (SURE) Lauri Laikko (SURE) Arttu Huoviala (Specia) Tapio Moilanen (Specia) Kaisa-Leena Rahikka (Specia) Petra Renvall (Specia) Joona Saari (TAKU) Joonas Pulkkinen (TAKU) Uula Neitola (MAL) Elina Kangosjärvi (MAL) Mari Liukkonen (Viesti) Antti Aalto (Nuoli) Neea Kähkönen (Nuoli) Jussi Mikkonen (Kumula) Esko Nousiainen (Kumula)

72

Järki-ryhmä puheenjohtaja Aino Harinen (Specia) Tuire Eilittä (Specia) Juhana Honkanen (KAJ) Karoliina Härkönen-Clive (KAJ) Tiina Metso (Specia) Ritva Partanen (Specia) Eija Pietilä (Nuoli) työryhmän esittelijä Saara Aikio (9.4. saakka) työryhmän esittelijä Amalia Ojanen (9.4. alkaen)

Alueyhdyshenkilöt Etelä-Pohjanmaa: Jaskari Katja Pohjanmaa: Pajunurmi Pia (5.4. saakka) Etelä-Savo: Justander Arja Pohjois-Karjala: Melanen Sini-Maria Häme: Koskela Seija Pohjois-Pohjanmaa: Pietilä Mika Kaakkois-Suomi: Hännikäinen Päivi Pohjois-Savo: Sares Ilona Kainuu: Pääskylä Esko Satakunta: Vesterbacka Kirsi (23.3. alkaen) Keski-Suomi: Partanen Ritva Uusimaa: Lehtonen Sanna Lappi: Kivekäs Marja Varsinais-Suomi: Rautiainen Anne-Marie Pirkanmaa: Elonen Jaana (23.3. alkaen)

Akavan Erityisalojen edustajien työroolit eri toimielimissä

Hallitus varapuheenjohtaja Salla Luomanmäki varajäsen Helena Lamponen Työvaliokunta varsinainen jäsen Salla Luomanmäki Elinkeinopoliittinen toimikunta varajäsen Tuire Torvela Opiskelijoiden valtuuskunta varsinainen jäsen Mikael Kinanen (TAKU) varajäsen Amalia Ojanen Opiskelijavaltuuskunnan työjaosto varsinainen jäsen Mikael Kinanen (TAKU) Järjestötoimikunta varsinainen jäsen Satu Sahla-Juvankoski

Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta varsinainen jäsen Minna Nieminen Työelämätoimikunta varsinainen jäsen Helena Lamponen varajäsen Kari Eskola Tasa-arvotyöryhmä puheenjohtaja Kari Eskola Sosiaali- ja terveyspoliittinen toimikunta varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari Vuosilomalakityöryhmä jäsen Helena Lamponen Kilpailukieltosopimukset-työryhmä jäsen Helena Lamponen Akavan aluejohtoryhmät Kymenlaakso: puheenjohtaja Päivi Hännikäinen (Specia) Varsinais-Suomi: puheenjohtaja Risto Tolonen (Specia)

73

Entre - Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät (30.5. saakka) Hallituksen puheenjohtaja Salla Luomanmäki Hallituksen varajäsen Helena Lamponen

AKY – Akavalaiset yrittäjät (31.5. alkaen) Varapuheenjohtaja Salla Luomanmäki

Hallitus jäsen Salla Luomanmäki varajäsen Helena Lamponen Hallituksen työvaliokunta jäsen Salla Luomanmäki YTN:n alakohtaiset tausta- ja valmisteluryhmät: Graafinen ja viestintäala vastuullinen asiamies Saara Aikio (3.10. saakka) Järjestöala taustaryhmän puheenjohtaja Tapio Heiskari (Specia) vastuullinen asiamies, neuvottelija Saara Aikio (3.10. saakka) vastuullinen asiamies Amalia Ojanen (3.10. alkaen) asiamies Kari Eskola viestintätuki Anna Joutsenniemi assistentti Mirkka Heininen Kaupan ala asiamies Saara Aikio (3.10. saakka) asiamies Amalia Ojanen (3.10. alkaen) Sopimuspoliittinen ryhmä jäsen Saara Aikio (11.10. saakka) jäsen Amalia Ojanen (11.10. alkaen) Kansainvälisten asioiden ryhmä jäsen Helena Lamponen

Kunnan neuvottelukunta varapuheenjohtaja Jaakko Korpisaari Kunnan KVTES-jaos varapuheenjohtaja Jaakko Korpisaari Kunnan teknisen sopimuksen TS-jaos varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari Kunnan paikallistyöryhmä varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari Kuntasektorin järjestövalmiustyöryhmä varajäsen Jaakko Korpisaari Kunnan KVTES-alueen järjestövalmiustyöryhmä varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari Maakunnan neuvottelukunta varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari Maakunnan terveydenhuoltojaoston varsinainen jäsen Jaakko Korpisaari varajäsenen Mari Heinonen (SSHL) Maakunnan valtion jaosto varsinainen jäsen Kari Eskola varajäsen Saara Paavola (Specia) Valtion neuvottelukunta varsinainen jäsen Kari Eskola Valtion keskuslakkotoimikunta varsinainen jäsen Kari Eskola Kirkon neuvottelukunta varsinainen jäsen Kari Eskola Yliopistoneuvottelukunta varsinainen jäsen Minna Nieminen Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA Hallitus puheenjohtaja Jaakko Korpisaari Kuntaryhmä puheenjohtaja Jaakko Korpisaari

74

Kuntatiimi-tiedote vastaava toimittaja Jaakko Korpisaari

Hallitus puheenjohtaja Salla Luomanmäki varajäsen Jaakko Korpisaari varsinainen jäsen Marina Paulaharju (AitoHSO) varajäsen Mari Lankinen varsinainen jäsen Anita Tuohino (KAJ) varajäsen Risto Tolonen varajäsen Mika Pietilä

Hallitus jäsen Kimmo Joutsi (19.4. saakka) jäsen Pirjo Leppänen (19.4. alkaen) varajäsen Kimmo Joutsi (19.4. alkaen)

Hallitus jäsen Satu Sahla-Juvankoski

Akavan Erityisalojen edustajien työroolit muualla

Akavan edustaja Suomen Saksan Instituutin Säätiön valtuuskunnassa Salla Luomanmäki

Akavan edustaja edustajiston varajäsen Eläketurvakeskuksen edustajistossa Salla Luomanmäki

Akavan edustaja Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvostossa Salla Luomanmäki

Akavan edustaja Ilmarisen hallintoneuvostossa Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Salla Luomanmäki

Vakuutusyhtiö Turva Hallintoneuvoston jäsen Salla Luomanmäki

Veronmaksajain keskusliiton hallitus, työvaliokunta ja Verotieto Oy Hallituksen jäsen Salla Luomanmäki

Jukon edustaja KT Kuntatyönantajien kvtes-palkkausrakennetyöryhmässä jäsen Jaakko Korpisaari

Jukon edustaja Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän muutoksen hallinta ja tuki -ryhmässä jäsen Jaakko Korpisaari

Vakuutusoikeus varsinainen sivutoiminen jäsen Kari Eskola sivutoimisen jäsenen varajäsen Helena Lamponen

Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry Hallituksen jäsen Satu Sahla-Juvankoski

Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumin ennakointiryhmät

Koulutus, kulttuuri ja viestintä: Varsinainen jäsen Raisa Karttunen (TAKU) Varajäsen Siina Repo (Viesti) Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut: Varsinainen jäsen Anni Penttinen (SURE)