Oheismateriaali Power Point -esitykseen

Kielitaitoa tarvitaan kaikkialla

Dia 1Aloituskuva

Dia 2Motivointi: kielitaitoa tarvitaan kaikkiallaTehtäviä

Pohtikaa yhdessä- Missä olette käyttäneet vieraita kieliä?- Missä luulette tarvitsevanne vieraita kieliä?- Mitä tarkoittaa kulttuurintuntemus?- Miten koulussa ja koulun ulkopuolella voi harjoittaa ja kartuttaa omaa

kielitaitoaan?

Dia 3

Sloganeita kielitaidosta

Kieliä kevyesti kerhossa. Kielitaito kohentaa kansantaloutta.Kartuta kielitaitoa koulun kielitarjonnalla. Kielikylvyssä kaunat katoavat.Kekseliäs kartuttaa kielitaitoaan kaikkialla. Kartuta kieliä kokaten!Koviksenkin kannattaa kokeilla kieliä. Kielitaitoiset kovassa kurssissa.Kielitaidosta kumpuaa kansainvälisyys. Kielikurssilla kulttuurit kohtaavat.Kaukonäköinen kartuttaa kielitaitoaan. Käytä kieliä kiehtovasti!Kielitaito karttuu keskustellen, kuunnellen ja katsellen.

TehtäviäJakautukaa ryhmiin ja pohtikaa edellä mainittujen iskulauseiden merkitystä. Valitkaa näistä mieleisin – ja perustelkaa valintanne.

Keksikää ryhmissä lisää kielten opiskeluun liittyviä iskulauseita – kokeilkaa myös muilla kirjaimilla!

Dia 4Yritykset arvostavat kielitaitoa

TehtäviäPohtikaa ryhmissä:- Minkälaiset yritykset tarvitsevat kielitaitoisia työntekijöitä?- Millaisissa työtehtävissä kielitaitoa tarvitaan?- Millaisia kielenkäyttötilanteita luulet työelämässä tulevan vastaan?- Onko kotiseudullasi yrityksiä, jotka harjoittavat ulkomaankauppaa?

Dia 5Suomen kauppakumppanit

TehtäviäTutustukaa ulkomaankauppatilastoihin sivulla http://www.tulli.fi/fi/- Selvittäkää millaisia tuotteita Suomesta viedään ulkomaille?- Mitä Suomeen tuodaan ulkomailta?

Diat 6 ja 7Kielenkäyttötilanteita työelämässä I ja II

TehtäviäPohtikaa ryhmissä, millaisia kielenkäyttötilanteita odotatte työelämässä / eri ammateissa tulevan vastaan?Vertailkaa omia näkemyksiänne seuraavien esimerkkien kanssa (diat 6 ja 7)

”Kansainvälisiä kokouksia ja konferensseja, ulkomaisten tutkijoiden opastus Suomessa” (FM, tutkija)

”Kokouksia ja kursseja ulkomailla” (FM, rikoskemisti)

”Luen englanninkielistä vakuutussopimusta tai ruotsinkielistä eläkepäätöstä ja liitteitä. Neuvontaa ruotsiksi, englanninkielisen luennon kuuntelu” (FL, matemaatikko)

”Kun tiedotamme ruotsiksi, tulee myös kyselyjä puhelimitse ja suoria radiohaastatteluja ruotsiksi” (FM, ympäristösuunnittelija)

”Koulutuksia, messumatkoja, kansainvälisen asiakaskunnan tapaamisia” (FM, tuotepäällikkö)

”Alihankkijoita USA:ssa, Intiassa, Kiinassa, Ruotsissa ja UK:ssa” (FM, program manager)

”Vastaan viennistä Englantiin, USA:han ja Hollantiin.” (MMM, markkinointipäällikkö)

”Asiakkaanani on maahanmuuttajalapsi tai kaksikielisen perheen lapsi. Käymme vanhempien kanssa läpi tietoja lapsesta tai kerron vanhemmille tutkimusten tuloksia. Ammattikirjallisuuden lukeminen” (FM, puheterapeutti)

”Opettaminen; opiskelijat useista eri maista” (KM, lehtori)

”Vieraskielisen aineiston käyttäminen opetustilanteen valmisteluun” (VTM, lehtori)

”Emoyhtiön yhteydenotto puhelimitse tai sähköpostilla, emoyhtiön materiaalin muokkaus Suomeen sopivaksi. Katto-organisaatioiden lähettämät tiedotteet ja heille materiaalin tuottaminen. Ruotsalaisten toimittajien tai yhteistyökumppaneiden opastus Suomessa” (KM, viestintäpäällikkö)

”Palaveri, seminaari, vapaamuotoinen illanvietto, puhelinkeskustelu, sähköpostin lähettäminen tai vastaanottaminen, raporttien laatiminen ja lukeminen, ulkomaisten ohjeistusten kääntäminen ja soveltaminen Suomeen; telekonferenssi, esitys omiin tehtäviin liittyen” (VTM, henkilöstö- ja koulutuspäällikkö)

”Kontaktien hoitoa ja yhteistyötä ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa” (ELL, tarkastuseläinlääkäri)

Lähde: Sinikka Karjalainen ja Tuula Lehtonen (toim.): Että osaa ja uskaltaa kommunikoida – akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 13/2005

Dia 8Työnantajat arvostavat kielitaitoa

”--- monia tehtäviä ei voi hoitaa, jos ei osaa kieltä. Vaikka olisi muuten kuinka hyvä ja pätevä.” (lääkealan yritys)”…kielitaito on yksi elementti työhönotossa.(…) Mutta jos kielet ovat vahvat, niin se on ehdottomasti plussa CV:n marginaalissa.” (asianajotoimisto)”…rekrytoinnissa ilman muuta kielitaito on sellainen ensimmäinen asia, joka tsekataan aina, kun valintoja tehdään.” (vakuutusyhtiö)

Lähde: Sinikka Karjalainen ja Tuula Lehtonen (toim.): Että osaa ja uskaltaa kommunikoida – akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 13/2005

TehtäviäPohtikaa: - Miten voitte työnhakutilanteessa osoittaa työnantajalle oman

kielitaitonne.

- Miten arvioisit ja kuvailisit omaa kielitaitoasi työnhakutilanteessa?- Mitä tarkoittaa kulttuurintuntemus? - Harjoitelkaa CV:n kirjoittamista työpaikkahakemuksen liitteeksi.Paritehtävä:- Harjoitelkaa työhönottohaastattelua – esittäkää kysymyksiä ja

kuvailkaa omaa osaamistanne ja omia vahvuuksianne. Vaihtakaa rooleja.

Dia 9

HaastatteluHanna Ruska-Becker

TehtäviäTutustukaa Hannele Ruska Beckerin haastatteluun ja pohtikaa miten voitte itse suunnitella kieliopintojanne tulevaa opiskelua ja työelämää varten?

”Koulujen korkeatasoinen kieltenopetus kannattaa hyödyntää”

Hanna Ruska-Becker toimii Turun kauppakorkeakoulussa saksan kielen lehtorina ja kielten laitoksen johtajana. Kauppakorkeakoulussa opiskelee 2600 perustutkinto-opiskelijaa, jotka kaikki suorittavat vähintään 34 opintopistettä liike-elämän viestintään painottuvia kieli- ja viestintä opintoja. Opinto-ohjelmaan kuuluvat molemmat kotimaiset kielet ja niiden lisäksi opiskellaan kahta vierasta kieltä. Kauppatieteiden opiskelijat ovat yleisesti ottaen kiinnostuneita kielistä ja monet opiskelevat niitä enemmän kuin vähimmäisvaatimukset velvoittavat, Ruska-Becker toteaa.

Miten opiskelunsa aloittavien kielitaito on kehittynyt viime vuosina?Kielitaito on kaventunut ja samaan aikaan englanti on asemaltaan vahvistunut. Nykyopiskelijoista useimmilla on erittäin hyvä englannin kielen taito. Toisaalta opiskelijoilla ei välttämättä ole kotimaisten kielten ja englannin lisäksi lainkaan toisen vieraan kielen taitoa ja jos on, niin taso on erittäin kirjava. Lukiossa on voitu ottaa kurssi sieltä, toinen täältä, mutta kielen opiskeluun tarvittava pitkäjänteisyys on puuttunut.Ruotsin kohdalla voi todeta, että korkeakouluopiskelijoista jopa noin 30-40 % on sellainen kielitaito, joka ei vastaa lukion tavoitetasoa. Tukikursseille on paljon kysyntää vaikka korkeakoulun tehtävä ei pitäisi olla yleissivistävän koulutuksen aukkojen paikkaaminen.

Mitkä kielet kiinnostavat ?Espanjan suosio on kasvanut ja se näkyy jo lukiotasolla. Myös venäjä on meillä kasvattanut suosiotaan.

Millaista kielitaitoa tarvitaan opiskeluaikana?Suuri osa tenttikirjoista on nykyään englanninkielisiä. Jos opintoihin kuuluvan toisen vieraan kielen opiskelun aloittaa opiskeluaikana alusta, niin tie on kyllä aika pitkä. Siksi olisi hyvä, että pohjataidot olisivat jo olemassa opiskelujen alkaessa.

Mitä kieliä kauppakorkeakoulusta valmistunut tarvitsee työelämässä?Tästä aiheesta on tehty tarvekyselyjä ja hiljattain myös yksi oma kysely Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneille. Englanti nousee itsestään selvänä esiin suomen kielen ohella. Kielitaidon tarve vaihtelee luonnollisesti työtehtävien mukaan, mutta kyselyn mukaan työelämässä tarvitaan etenkin Suomen pääkauppakumppanien kieliä: ruotsia, saksaa ja venäjää. Jonkin

harvinaisemman kielen hyvä taito saattaa myös usein olla ratkaiseva etu kilpailtaessa työpaikoista.

Kumpi on tärkeämpää, kirjallinen vai suullinen kielitaito?Kyselyissä korostuu usein suullisen kielitaidon tarve. Toisaalta joskus tuntuu, että suullisen taidon painotus on mennyt opetuksessa välillä liiallisuuksiinkin – myös kielen perusrakenteet pitää hallita. Opetus onkin taiteilua suullisen ja kirjallisen välillä. Kielet ovat tässä eri asemassa, englanniksi monen kielitaito on small talk-tasolla, kun taas esimerkiksi saksaksi puhumiseen saattaa kynnys olla korkeampi.

Millaisen viestin haluaisit lähettää koululaisille ja heidän vanhemmilleen?Suomalaisissa kouluissa on tarjolla korkeatasoista kieltenopetusta ja osaavat opettajat, joiden ammattitaitoa kannattaa hyödyntää ja kerätä hyvä pohja tulevaisuutta varten. Kielten opiskelu on monia muita aineita työläämpää ja siksi kielitaidon aukkoja ei myöskään voi paikata yhtä nopeasti. Kieltä ei yksinkertaisesti pysty omaksumaan kovin lyhyessä ajassa vaan oppiminen vaatii aina aikaa ja siksi kannattaa aloittaa jo koulussa. Mielestäni kannattaa opiskella useita vieraita kieliä, mutta ei kuitenkaan sen yhden kurssin verran, vaan keskittyä syventämään taitojaan 1-2 kielessä.Vanhempien tulisi kannustaa lapsiaan kielten opiskeluun, sillä monipuolinen kielitaito on investointi tulevaisuuteen.

Dia 10 HaastatteluIrina Björklund

Tehtäviä- Pohtikaa ryhmissä, millaisissa tilanteissa itsellänne on ollut iloa kielitaidosta

ja vieraiden kulttuurien tuntemisesta? - Tutustukaa sitten Irina Björklundin ja Olli-Pekka Karjalaisen kokemuksiin.

Irina Björklund näyttelee kuudella kielelläMuun muassa elokuvien "Mannerheim" sekä "Haarautuvan rakkauden talo" tähti Irina Björklund puhuu useita vieraita kieliä sujuvasti. Björklundin uraan kuuluu elokuvia paitsi Suomessa myös Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Björklundin mukaan vieraiden kielten osaaminen helpottaa elämää ja työnsaantia ulkomailla ja hän toteaakin: "kielet avaavat rajattomia ovia työelämään ja ystäväpiiriin".

Mitä vieraita kieliä osaat? Puhun sujuvaa suomea, ruotsia, ranskaa ja englantia, ymmärrän ja puhun jonkin verran venäjää ja espanjaa. Kotikieli perheessäni on aina ollut ruotsi, mutta kävin Suomessa ranskalaista koulua suomeksi ja ranskaksi, ja Ranskaan muuttaessani kävin koulua ranskaksi, englanniksi ja ruotsiksi. Eli sain lapsena neljä ilmaista kieltä. Päätin sitten koulussa vielä opiskella venäjää ja espanjaa.

Mistä vieraista kielistä sinulle on ollut eniten hyötyä? Kaikki kielet ovat olleet minulle ammatissani korvaamattomia. Ne ovat avanneet ovia näyttelijäntyölle kaikkiin eri maihin, joissa kyseisiä kieliä puhutaan. Espanja taitaa olla ainoa kieli, jota en näyttelijänä ole vielä käyttänyt, mutta toivon, että senkin aika tulee.

Minkälaisissa tilanteissa olet joutunut käyttämään vierasta kieltä? Asun Yhdysvalloissa, kaikkien eri kansalaisuuksien Mekassa, eli joka päivä saan käyttää eri kieliä, jos vain haluan. Totta kai pelkällä englannillakin pärjäisi pitkälle, mutta on mukavaa jutella ruotsalaisille ruotsia, ranskalaisille ranskaa, miehelleni ja suomalaisille ystäville puhelimessa suomea, ja meksikolaisille kadulla sanan tai kaksi espanjaa

Miksi vieraiden kielten osaaminen on mielestäsi tärkeää? Se helpottaa oudosti elämää - varsinkin jos pitää matkustamisesta, jos haluaa laajentaa elämäänsä Suomen rajojen ulkopuolelle. Sitä kun ei koskaan tiedä mihin suuntaan elämä heittelee, yhtäkkiä saattaa olla tarjolla jokin huikea mahdollisuus ulkomailla, eikä sitä mahdollisuutta pysty ottamaan, jos ei puhu muuta kuin suomea.

Moni ajattelee, että englannin kielellä tulee toimeen kaikkialla. Mitä sanoisit heille? Ainakin amerikkalaiset huomaavat vasta Eurooppaan, Meksikoon tai Aasiaan matkustaessaan pelkän englannin kielen osaamisen tuottavan rajoituksia. Uskon, että moni eurooppalainen on jo tajunnut, ettei se ole totta. Meidän ei tarvitse matkustaa niinkään kauas, kun huomaamme jo, että lukuisten kielten osaaminen olisi poikaa.

Millaisia terveisiä lähetät suomalaisille nuorille, jotka pohtivat suhdettaan kielten opiskeluun? Kielten ja etenkin kieliopin opiskelu koulussa saattaa tuntua tylsältä ja turhalta, varsinkin jos se on pakollista. Mutta sitä sitten kiittelee tuota piinaa jälkikäteen - kielet avaavat rajattomia ovia työelämään ja ystäväpiiriin, loppuelämäksi.

Dia 11HaastatteluOlli-Pekka Karjalainen

Olli-Pekka Karjalainen heittää moukaria englanniksi

Moukarisuuruus Olli-Pekka Karjalainen kehottaa puhumaan rohkeasti vieraita kieliä. Englanti on hänen jokapäiväinen käyttökielensä maailmalla, mutta kaikkialla ei englannilla pärjää. Saksan, ranskan ja espanjan kielistä olisi hänen mielestään hyvä osata ainakin perusteet.

Mitä vieraita kieliä osaat? Englantia, ruotsia ja saksaa. Kahta viimeistä osaan sen verran, että en kuole nälkään Berliinissä tai Tukholmassa, mutta englantia osaan mielestäni kiitettävästi. Kielet on opittu pääasiassa lukiossa, mutta sen jälkeen etenkin englanti on parantunut huomattavasti, koska se on enemmän tai vähemmän työkieli minulle. Luen valtio-oppia, ja yliopistossa 90% kirjoista on englanniksi. Lisäksi vietän ulkomailla monta viikkoa vuodesta.

Mistä vieraasta kielestä sinulle on ollut eniten hyötyä? Reissussa tulee oltua tosiaan paljon, ja asioiden hoitaminen ja kavereiden kanssa rupattelu hoituu englanniksi. Olen reissussa usein yksin, eikä muita suomalaisia ole alle sadan kilsan päässä.

Minkälaisissa tilanteissa olet joutunut käyttämään vierasta kieltä? Kilpakaverit tulevat ympäri maailmaa, ja heidän kanssaan hengaillaan aika paljon, kun samoissa kisoissa pyöritään. Tosin aina ei vastapuolen kielitaito riitä, mutta sitten otetaan elekieli käyttöön ja hoidetaan homma siten. Kun yksin reissaa, niin yllättävän paljon tulee päivässä ihan käytännön pikkujuttuja hoidettavaksi.

Miksi vieraiden kielten osaaminen on mielestäsi tärkeää? Että pärjää maailmalla itsekseen. Nykyään reissataan paaaaljon enemmän kuin ennen, eikä sormi saa mennä suuhun, jos joutuu selvittämään vaikkapa epäselvyyksiä lentolipuissa.

Mitä vierasta kieltä haluaisit osata? Ranskaa ja espanjaa. Etenkin Ranskassa ei meinaa millään pärjätä englannilla. Hassuinta on se, että siellä varsinkin nuoret osaavat englantia ihan hyvin mutta eivät suostu puhumaan sitä sitten millään. Espanjaa puhutaan niin monessa maassa, että siitä olisi hyvä oppia ainakin perusteet.

Millaisia terveisiä lähetät suomalaisille nuorille, jotka pohtivat suhdettaan kielten opiskeluun? Opiskelkaa täysillä vaan ja muistakaa käytännön harjoittelu. On se siistiä, kun voi kaverille brassailla vaikka Zagrebissa tilaamalla kahvin ja nisun serbokroatiaksi! Rohkeasti puhumaan vaan, se on tärkeämpää kuin teoria!

Lähde: www.sukol.fi Suomen kieltenopettajien liitto

Dia 12

HaastatteluHannele Kokotti

TehtäviäMitä henkilöstöpäällikkö Hannele Kokotti tarkoitta sanoessaan: ”Kohotan kulmiani jos CV:ssä on vain suomi ja englanti.”

”Kohotan kulmiani, jos CV:ssä on vain suomi ja englanti”

Hannele Kokotti työskentelee VTT:llä henkilöstöpäällikkönä. VTT eli valtion teknillinen tutkimuskeskus on Pohjoismaiden suurin tutkimusorganisaatio, jonka palveluksessa työskentelee 2700 ihmistä. Työ on kansainvälistä, sillä tutkimus on nykypäivänä globaalia ja VTT:n asiakkaat usein kansainvälisiä. Kokotti korostaa peruskielitaidon lisäksi myös tervettä uteliaisuutta kieliä ja muita kulttuureja kohtaan. Kaikkea ei tarvitse osata täydellisesti, mutta kiinnostunut kannattaa olla.

Millaista kielitaitoa VTT:llä työskennellessä tarvitaan?Nykyisin kaikkien tulee osata englantia, edes suomi ei ole yhtä välttämätön. Lisäksi meillä tehdään paljon työtä eri kielialueilla, joista tärkeimmät ovat EU-maat ja sen valtakielet. Pohjoismaat ovat tärkeitä ja niissä pärjää ruotsilla tai skandinaaviskalla. Uusia alueita ovat Etelä-Amerikka, jossa tarvitaan espanjaa sekä Venäjä ja lisäksi Kiina ja Intia. Kun projektia suunnitellaan jollekin tietylle kielialueelle, työntekijän kielitaito on selkeää plussaa.

Miten näet työelämää aloittavien nuorten kielitaidon?Englantia osaavat kyllä kaikki, mutta muiden kielten taitajista ei ole mitään runsauden pulaa. Saksaa puhuvia ei paljoa ole ja venäjän puhujia tarvittaisiin ehdottomasti lisää. Ruotsista on vaikea tietää, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, vielä tilanne on ok. Minulla on vakaa usko, että ruotsia tullaan tarvitsemaan myös tulevaisuudessa. Viime aikoina pohjoismainen yhteistyö on elänyt lamavuosia, kun kaikki ovat katsoneet kohti EU:ta. Meillä on kuitenkin valtavasti yhteistä ja yhdessä Pohjoismaat myös muodostavat merkittävän toimijan.

Millaista kielitaitoa odotat näkeväsi työnhakijan CV:ssä?Oletan, että englannin lisäksi sieltä löytyy ainakin kaksi muuta kieltä, pelkkä suomi ja englanti saavat minut kohottamaan kulmiani. Kielten tasossa voi toki olla eroja, sillä kaikki organisaatiot kouluttavat henkilöstöään tarpeen mukaan. Tietty pohjataso kielen osaamisessa on hyvä olla olemassa. Nykypäivänä työpaikat järjestävät vähän puhdasta kielenopetusta, enemmän keskitytään suoraan ydintoimintaan, neuvottelutaitoihin tai koulutetaan esittelemään yritystä ja myymään palveluita vieraalla kielellä.Lisäksi haluaisin korostaa kulttuurintuntemusta kielitaidon taustalla. Kun lähdetään uuteen maahan tai käynnistyy merkittävä projekti, johtoa ja

avainhenkilöitä koulutetaan ensin paikalliseen business-kulttuuriin ja vasta sitten opetellaan paikallista kieltä. Tämän vuoksi arvostan työnhakijan CV:ssä myös jonkinlaista kansainvälistä kokemusta.

Kumpi on tärkeämpää, kirjallinen vai suullinen taito?Molemmat. Kirjallinen taito on tietyillä kielillä, kuten englanniksi, pakko olla olemassa, koska niin iso osa kommunikaatiosta on sähköposteja, asiakirjoja yms. Skypen ja videoneuvottelujen aikakaudella tarvitaan myös sujuvaa suullista taitoa.Toisaalta myös rohkeus käyttää kieliä on tärkeää. Kaikkia kieliä ei tarvitse osata täydellisesti. Kiinnostus puhekumppanin kieltä kohtaan on usein positiivinen viesti, jolla voi näyttää, että huomioi toisen ihmisen. Silloin vaikkapa saksaa voi puhua niin pitkälle, kuin oma taito riittää. Ja kielestä kuin kielestä oppii jo lyhyen vierailun aikana muutamia perussanoja, jos haluaa.

Lähteet:

Yritykset arvostavat kielitaitoa: Elinkeinoelämän keskusliitto.Kielitaitoa rekrytointikriteerinä painottavien yritysten osuus kaikista vastaajistahttp://www.ek.fi/www/fi/tilastokuvat/koulutus_rekrytointi/perusopetus_lukio.phphttp://www.ek.fi/ek_suomeksi/osaaminen/tulevaisuuden_osaamistarpeet/palvelut2020/index.php

Osuus tuonnista / viennistä maittain 2008: Tullin tilastot

Kielenkäyttötilanteita työelämässä ja Työnantajat arvostavat kielitaitoa: Sinikka Karjalainen ja Tuula Lehtonen (toim.): Että osaa ja uskaltaa kommunikoida – akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 13/2005

Haastattelut ja niiden lainaukset: Maria Gnosspelius / Hanasaari ja SUKOL, Suomen kieltenopettajien liitto, www.sukol.fi