TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY

Allianssin toimivuus –

miten ja miksi?

Pertti Lahdenperä

Rakennuttajapäivät 2016

Hämeenlinna 21.-22.1.2016

Rakli & Kiinko

2 21.1.2016 2

Oma allianssihistoria

Ensimmäiset havainnot kansainvälissä

konferensseissa kuulijana

Kv-toteutusmuotokartoitus; allianssi

mukana Australian aineistossa

Kehityshanke suomalaisen

allianssisovelluksen kehittämiseksi

Tekes-hanke:

Projektiallianssi väylähankkeiden

toteutuksessa (Patina)

Ensimmäiset allianssihankkeet Suomessa

Kaavailtu kokeilu kaatui kv rahoituskriisiin

2000

2005

2010

2015

Lielahti–Kokemäki-rata

Tampereen Rantatunneli

Innovaatioiden edistäminen…

Alan osallistuminen, allianssin käyttö

3 21.1.2016 3

Patina-hanke

Kokemukset konsortiovalinnasta allianssin

muodostamistapana

Erillisvalinnan mahdollisuudet allianssitiimin

muodostamisessa

Osittaisten hintakomponenttien käyttö

allianssitiimin valinnassa

Edullisuuden määrittely kyvykkyys- ja

palkkioprosenttikriteerein

Organisaatiokulttuurin muutoshaasteet

allianssin käyttöönotossa

Kaksivaiheisen tavoitehintamallin

mahdollisuudet ja ratkaisut

Arvontuoton keinot ja mekanismit

projektiallianssin toiminnassa

Allianssin arvontuotto kehitysvaiheen

toteutuman perusteella

Projektin internet-sivu:

www.vtt.fi/sites/patina

Projektin julkaisut:

www.vtt.fi/sites/patina/en/publications

Tämän

esityksen

aiheina!

Projektiallianssi väylähankkeiden toteutuksessa -hankkeen teemat:

4 21.1.2016 4

Case-tutkimushanke:

Tampereen Rantatunneli

Lähde: Liikennevirasto

C

B

5

Osa 1: Miten hyvin

allianssi toimii?

Allianssiurakan taloudellisuus. Infrahankkeen toteutusmuotojen innovaatiokyvykkyyksien vertailua.

VTT, Espoo, 2015. VTT Technology 229. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T229.pdf

6 21.1.2016 6

Lähestymistapa

Haastattelut / kuvaukset (innovaatiot, prosessit)

Raportoitu kustannusvaikutus

Esittely / perehtyminen (innovaatiot, prosessit)

Ryhmätyö (innovaatiot muissa toteutusmuodoissa)

Esittelyt, ristiin-kommentointi, keskustelu

Täydentävät näkemykset innovaatioedellytyksistä

Innovaatiopotentiaali muissa toteutusmuodoissa

Kvalitatiivinen tarkastelu Kvantitatiivinen tarkastelu

Case-hankkeen

asiantuntijat (5)

Fokusryhmä-

työpaja

• Tilaajat (7)

• Suunnittelijat (4)

• Urakoitsijat (4)

• Rakennuttaja-

konsultit (2)

Lomakekysely

fokusryhmälle

7 21.1.2016 7

Allianssin raportoimat kustannussäästöt

Merkittävimmät innovaatiot (tarkasteltavana työpajassa) 9 200 000 €

1. Ilmanvaihtokanava 2 950 000 €

2. Tunnelin poikkileikkaus 2 500 000 €

3. Sillat ja pohjaveden alentaminen 1 550 000 €

4. Ajo/työtunneli Nääshallista 1 200 000 €

5. Tekniikkakäytävä 1 000 000 €

Muut innovaatiot (ei tarkasteltu työpajassa) 5 325 000 €

Muut 23 raportoitua innovaatiota 5 325 000 €

Kaikkien innovaatioiden yhteinen aikatauluhyöty (* 2 500 000 €

Kokonaisaikatauluetu (28 innovaatiota) 2 500 000 €

Innovaatioiden tuoma kokonaissäästö yhteensä 17 025 000 €

*) Pääosin viiden merkittävimmän innovaation johdosta (erit. innovaatio nro 4)

Lähde: Arvoa rahalle raportti, KAS-vaihe, Rantatunneli, Allianssin johtoryhmä (2014)

8 21.1.2016 8

Innovaatioedellytykset Miten kyseinen allianssihankkeen innovaatio olisi toteutunut vaihtoehtoisella toteutusmuodolla?

T-urakka ST-urakka PJ-palvelu

Innovaatio olisi realisoitunut hankkeessa Tn Hyöty Tn Hyöty Tn Hyöty

A Muutosehdotus otettiin tarjouspyyntövaiheen ratkaisuksi

jo urakoitsijan valintaa edeltävässä, tilaajan ja konsultin

yhdessä toteuttamassa teknisessä suunnittelussa

____%

____%

____%

____%

____%

____%

B Muutosehdotus otettiin käyttöön urakoitsijan valinnan

kilpailuvaiheessa vaatimukset täyttävänä ratkaisuna ja

se tuli mukaan voittaneeseen tarjoukseen

____%

____%

____%

____%

____%

____%

C Muutosehdotus otettiin käyttöön urakoitsijan valinnan

jälkeen tilaajan ja valitun urakoitsijan yhteistyössä

toteutusvaiheen muutossuunnittelussa

____%

____%

____%

____%

____%

____%

Innovaatio ei olisi realisoitunut hankkeessa

D Muutosehdotus ei ollut huolellisen selvityksen

perusteella mahdollisine kerrannais-vaikutuksineen

kannattava eikä sitä siksi viety käytäntöön

____%

____%

____%

E Muutosehdotusta ei olisi syntynyt/esitetty/noteerattu

eli sen käyttöönottoa ei olisi lähdetty edistämään, sillä se

ei olisi ollut varmuudella riittävän kannattava/riskitön

____%

____%

____%

Total 100% 100% 100%

Tn = Vaihtoehdon arvioitu toteutumistodennäköisyys (urakkamuotokohtainen summa 100 %).

Hyöty = Tilaajalle tuleva nettohyöty suhteutettuna allianssissa saavutettuun hyötyyn (=100 %).

9 21.1.2016 9

Kyselyn

tulokset

10 21.1.2016 10

Suhteellinen kustannusten alenema vaiheittain

”Suhteellinen

kehityspotentiaali”

11 21.1.2016 11

Hankkeen kustannusarviot ja tavoitekustannus

12 21.1.2016 12

Vertailukustannusten määrittäminen

13 21.1.2016 13

Eri toteutusmuotojen suhteelliset vertailuhinnat

Vaihtoehtoisten toteutusmuotojen suhteellisten kustannusten vertailutason

muodostaa Rantatunnelin allianssiurakan oletettu kustannustaso (100 %).

14 21.1.2016 14

Innovaatioesteitä perinteisissä

toteutusmuodoissa (1/2)

Suunnitteluvaihe

Suunnittelija jättää parannusidean esittämättä, koska uhkana on sen

hyödyntämisen edellyttämä lisätyö tai uudelleensuunnittelu ilman lisäkorvausta.

Esitettyä ideaa ei oteta käyttöön, jos tilaaja joutuisi teettämään

uudelleensuunnittelua rinnakkaistoimeksiannoissa.

Kilpailutetuissa, kokonaishintaisissa suunnittelutoimeksiannoissa ei ole aikaa

ideointiin eikä vaihtoehtojen tarkastelua juuri tehdä – ”tuotetaan vain kuvat”.

Rakennettavuus- ja kustannustietous on heikkoa ja kokonaisosaamisen puute

minimoi parannusideat suunnittelussa, jossa urakoitsija ei ole mukana.

Kilpailuvaihe (jatkuu…)

Tarjouspyyntösuunnitelmat ovat liian yksityiskohtaisia ja tilaaja rajoittaa

urakoitsijoiden vaihtoehtoistarjouksia (tulkinnanvara, julkiset hankinnat).

Tarjoaja ei esitä ideaa, koska se saatettaisiin (ainakin välillisesti) kilpailijoiden

tietoon (tasapuolinen kohtelu), jolloin kilpailuetu kuitenkin menetettäisiin.

15 21.1.2016 15

Innovaatioesteitä perinteisissä

toteutusmuodoissa (2/2)

Kilpailuvaihe (…jatkoa)

Kilpailuvaihe on liian lyhyt, kun uudet ratkaisut vaativat uudelleen suunnittelua

tai viranomaispäätöksiä ja vaikuttavat muiden osapuolten tehtäviin.

Riittävää selvitystä vaihtoehdon vaatimusten- ja määräystenmukaisuudesta

eikä hyödyistä ehditä tehdä (tilaajan vähäiset resurssit; opportunismiepäilyt).

Toteutusvaihe

Työläät ja pitkät neuvottelut siitä, kuka vastaa muutetun ratkaisun

toimivuudesta ja kuinka hyödyt jaetaan (sopimus kun ei ota tähän kantaa).

Hanke on jo niin pitkällä, ettei ideaa ehditä ottaa käyttöön tai siitä ei enää

saada riittävää hyötyä (potentiaalinen menetys, ratkaisuista irtaantuminen).

Osapuolet epäilevät, että minkä tahansa idean esittäjä yrittää vain hyötyä itse,

eivätkä tue tai hyväksy idean käyttöönottoa (epäluottamuksen ilmapiiri).

Yksittäinen osapuoli voi pelkästään omaa etua tavoitellessaan estää idean

käyttöönoton rinnakkaissopimusmallissa (riskin minimointi).

16

Osa 2: Miksi allianssi

toimii niin hyvin?

Allianssiurakan arvontuoton mekanismit. Johdon kognitiivinen kartta. VTT, Espoo, 2015.

VTT Technology 243. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T243.pdf

17 21.1.2016 17

Lähestymistapa

Vaikutusverkon mallinnus 1 (kehitysvaiheen alussa)

Vaikutussuhteiden alustavat painotukset

Vaikutusverkon mallinnus 2 (kehitysvaiheen päätyttyä)

Haastattelunauhojen sisältöanalyysi

Henkilökohtaisten erillismallien yhdistäminen

Käsitteiden yhdistely, vaikutussuhteiden karsinta

Kvalitatiivinen tarkastelu Kvantitatiivinen tarkastelu

Allianssin johto-

ryhmän jäsenet,

kaksi haastattelu-

kierrosta (2*8)

Vaikutusmallin

koostaminen

sekä aineiston

analysointi

Vaikutusmallin

pelkistäminen

Vaikutussuhteiden lopulliset painotukset

Erillismallien laskennallinen analyysi

Yhdistelmämallin laskennallinen analyysi

18 21.1.2016 18

Kyvykkyysvalinnan luomat edellytykset

19 21.1.2016 19

Kehitysvaiheen tuloksellisuus

20 21.1.2016 20

Toiminnan tehokkuus

21 21.1.2016 21

Positiiviset tulosvaikutukset

22 21.1.2016 22

Painotukset

Eri ominaisuustekijöiden

suhteellinen tärkeys (∑100%)

tulosten taustalla

Toimintamallin suhteelliset

vaikutukset eri

tulosalueparannuksiin

(∑100%)