Altistavat ja suojaavat tekijät miten tukea perheitä ... · Altistavat ja suojaavat tekijät ... mitenkään onnistu että yksi ihminen… ei pysty niinkö sitä perhettä ohjaamaan”

24.11.2009 Hilkka Honkanen 1

Altistavat ja suojaavat tekijät –

miten tukea perheitä riskioloissa?

YHESSÄ TEHEN LASTEN ETTEEN – Lapsen hyvä arki-hankkeen ajankohtaisfoorumi Ylivieska 21.11.2009

Yliopettaja, TtT, perheterapeutti Hilkka Honkanen, OAMK


Esitykseni perustuu

24.10.2008 Kuopion yliopistossa tarkastettuun

väitöskirjaani:

Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa -

Näkökulmana mielenterveyden edistäminen

Väitöskirja löytyy osoitteesta

http://www.uku.fi/vaitokset/2008/isbn978-951-27-0819-

2.pdf

http://www.uku.fi/vaitokset/2008/isbn978-951-27-0819-2.pdf










Miksi kiinnostuin aiheesta?

2000-luvulla huolipuhe lasten hyvinvoinnista ja perheiden polarisaatiosta lisääntyi

Neuvolatyötä kritisoitiin sen keskittymisestä fyysisen terveyden edistämiseen

Neuvolatyöhön kohdistui paineita toiminnan kohdentamiseksi sitä eniten tarvitseville

Oman työkokemukseni neuvolatyöstä ja kouluterveydenhuollosta


Onko huolipuheeseen aihetta? Mitä tilastomme kertovat?

Alaikäisten määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina

1995-2004 (Tuori ym. 2006).



Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset vuosina 1991–2007

(Stakes, tilastotiedote 23/2008).



Kiireellisesti huostaanotetut ja huostassa olleet lapset vuosina

1991–2007 (Stakes, tilastotiedote 23/2008).



Huostassa vuosittain olevat lapset suhteutettuna vastaavaan

väestöön 1991 – 2007 (Stakes, tilastotiedote 23/2008).



Asiakkaat lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä

1996–2007 (Stakes, tilastotiedote 23/2008)


Tutkimusten kertomaa

Perehtyminen laajaan sekä kotimaiseen että kansainväliseen tutkimukseen osoitti, että lapsuuden epäsuotuisilla kokemuksilla on yhteyttä

1) Sosioemotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen ja mielenterveyteen

2) Terveystottumuksiin

3) Sairastavuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin

4) Ennenaikaiseen kuolleisuuteen


Kuolema

Syntymä

Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset

Sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset häiriöt

Riskikäyttäytyminen

Sairaudet, vammat ja

sosiaaliset ongelmat

Varhainen

kuolema

ACE-pyramidi

(suomennos ja mukaelma, Felitti 2004, ACE-Study)


Suomalaisia seurantatutkimushankkeita, joissa on

tuotettu tietoa lapsuuden olosuhteiden vaikutuksista

myöhempään elämään

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus("North Finland premature birth study" NFPC)

http://kelo.oulu.fi/NFBC/indexfi.htm

Lapset-tutkimus (vuonna 1981 syntyneiden kohortti)

Pojasta Mieheksi on Lapset tutkimuksen osahanke

Lapsesta aikuiseksi(the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development)

http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/Tutkimus/humander

Suomalaisen nuorperheen terveyskasvatusvalmiudet(Finnish Family Competence Study)

http://www.med.utu.fi/kansanterveystiede/ffc/

Hyvän kasvun avaimet käynnistyi syksyllä 2007.

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

http://www.utu.fi/cyri/tutkimus/hka/

Nuorten mielenterveysTampereella ja Vantaalla toteutettava peruskoulun 9-luokkalaisia koskeva seurantatutkimus.

http://www.ktl.fi/portal/suomi/ktl_tutkii/tutkimus/mielenterveys-_ja_paihdeongelmat/nuorten_mielenterveys/

http://kelo.oulu.fi/NFBC/indexfi.htm

http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/Tutkimus/humander

http://www.med.utu.fi/kansanterveystiede/ffc/

http://www.utu.fi/cyri/tutkimus/hka/





Mistä lapsuuden epäsuotuisat

kokemukset syntyvät?

Tutkimusten mukaan lapsuuden epäsuotuisten kokemusten ja kaltoinkohtelun yhteys on selvä

Kaltoinkohtelu yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot. Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan lapseen perheessään kohdistunutta fyysistä tai henkistä väkivaltaa ja laiminlyöntiä.

Riskioloissa vanhemmuus ”ränsistyy” ja altistaa kaltoinkohtelulle


Kuinka yleistä lasten kaltoinkohtelu on?

Kaltoinkohtelun yleisyys:

Tutkimustietoa saatavilla huonosti (maailmalla noin

40 % lapsista altistuu kaltoinkohtelulle)

Suomessa Salokankaan ym. (2006) tutkimuksessa

seulottiin lapsuuden traumaattisia kokemuksia

terveyskeskuksessa asioivilta ja psykiatrisen

avohoidon potilailta (yhteensä 920 TK-pot ja 178 PS-

pot).

Koko aineistosta 44,1 % (TK 37,8 % ja PS 69,1) ilmoitti

kokeneensa laiminlyöntiä perheen taholta,

seksuaalista hyväksikäyttö 19,6 % (TK 16,1 % ja PS 34,5 %)

Fyysinen väkivalta 22,7 % (TK 10,5 % ja PS 22,1 %).

Psykiatrisen avohoidon potilailla kokemuksia oli enemmän.


Perheiden riskiolosuhteita, joissa on

vaarana vanhemmuuden ”ränsistyminen”

tutkimusten mukaan

Työttömyys (ja liika työ)

Taloudelliset vaikeudet

Vanhemman päihdeongelmat

Vanhemman mielenterveysongelmat

Parisuhteen ongelmat

Avioerot ja perherakenteen muutokset

Perheväkivalta


Mitä hyötyä tällaisella tiedolla on?

Tietoa voi käyttää

Retrospektiivisesti (taaksepäin katsoen)

Tai

Prospektiivisesti (eteenpäin katsoen,

etenkin neuvolatyössä ja mielenterveyden edistämisessä)


Miksi mielenterveyden edistämisen

näkökulma?

Koska aikaisempi tutkimusnäyttö painottui selkeästi mielenterveyden häiriöihin, valitsin tutkimukseeni mielenterveyden edistämisen näkökulman

Taustalla on positiivinen mielenterveyden käsite: mielenterveys resurssina ja prosessina


Positiivinen mielenterveys(mm. WHO 2004, Lavikainen ym. 2004, Vihreä kirja 2005, Jané-Llopis 2007)

Mielenterveys prosessina ja resurssina – ei vain häiriöiden ja ongelmien vastakohtana

WHO:n ensimmäinen positiivisen mielenterveyden määritelmä löytyy vuodelta 1999. Sen mukaan ”mielenterveys on älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä, pystyy työskentelemään tuottavasti tai tuloksellisesti, ja pystyy toimimaan yhteisönsä jäsenenä” (WHO 2001).


Mielenterveys voimavarana(Minna Savolainen, Stakes, luento 21.2.2008)

Mielenterveys on ihmisen terveenä

olemisen ydintä: ei ole terveyttä ilman

mielenterveyttä!

Mielenterveys on ihmisen voimavara, jota

ihminen käyttää ja kerää ja jonka avulla

hän ohjaa elämäänsä.

Mielenterveys on elämän kivijalka, joka

tukee arjessa jaksamista ja auttaa

joustamaan ja kestämään vastoinkäymisiä

ja selviytymään niistä.


•Mielenterveys on positiivinen voimavara, jota voi

vahvistaa; on mahdollista tukea suotuisaa kehitystä ja

terveyttä

•Mielenterveysongelmien ehkäisy tarkoittaa negatiivisen

kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista

•Tämä voidaan tehdä vahvistamalla mielenterveyttä

rakentavia tekijöitä (promootio eli mielenterveyden

edistäminen), tapahtuu jokapäiväisessä arjessa

•ja/tai heikentämällä mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden

vaikutusta (preventio eli ehkäisevä mielenterveystyö)


Prospektiivinen näkökulma sovellettuna mielenterveyden

prosessimalliin (Lahtinen ym. 1999, Sohlman 2004)

YHTEISKUNTA JA KULTTUURI

SUOMI 2000-LUVULLA

LAUKAISEVAT TEKIJÄT

Toimimaton vanhemmuus

MIELENTERVEYS

ALTISTAVAT TEKIJÄT

RISKIOLOSUHTEET PERHEESSÄ

Mielenterveysongelmat

Päihdeongelmat

Taloudelliset ongelmat

Työttömyys

Parisuhteen ristiriidat

Avioero

Yksinhuoltajuus

Uusperhetilanteet

Perheväkivalta

Vanhemman uupuminen

Vanhemman avuttomuus

SUOJAAVAT TEKIJÄT

Hyvä vanhemmuus

Perheen voimavarat

SEURAUKSET

Lapsen

kaltoinkohtelu ja

laiminlyönti

Lapsuuden

epäsuotuisat

kokemukset

Sosiaalinen tuki

Äitiyden tukeminen raskauden aikana

Hyvä vanhemmuus

Myönteinen vanhempi-lapsi –vuorovaikutus

Lapsiperheiden tukeminen

Mielenterveyden edistäminen kouluissa

Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla

Turvallinen ja tukeva yhteisö


Huurre, T & Aro, H(Nuorten mielenterveys-hanke, THL/ Mielenterveyden ja

alkoholitutkimuksen osasto)

”Monet lapset ja nuoret pärjäävät hyvin huonommista lähtökohdista huolimatta. Näitä nuoria auttavat ja kannattelevat erilaiset suojaavat tekijät perheessä, koulussa, toveripiirissä ja laajemmassa ympäristössä. Esimerkiksi hyvät suhteet vanhempiin, sisaruksiin, kavereihin ja opettajiin, hyvä koulumenetys ja itsetunto sekä hyvät sosiaaliset ja -selviytymistaidot voivat toimia suojaavina tekijöinä ongelmakehitystä vastaan. Näiden suojaavien tekijöiden kehittäminen on tärkeä osa-alue terveyserojen kaventamisessa.”


Mielenterveystyön toiminnalliset tasot(mukaeltu Kiikkala & Immonen 2003, Lassila 2006, Wahlbeck ym. 2007).

Mielenterveystyö erottamattomana osana kansanterveystyötä

Tiedostettu mielenterveyden edistäminen

ja ehkäisevä työ

Kynnyksetön peruspalvelu

esim. äitiys- ja lastenneuvola

Psykiatrinen

erikois-

sairaanhoito

Tutkimukseni

näkökulma


Neuvolan mahdollisuudet

mielenterveyden edistämisessä

Mielenterveysongelmien kehittyminen prosessina (Mielenterveyspalveluiden laatusuositus STM 2001).

Mielenterveyden edistäminen prosessina:

1) elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistaminen,

2) ongelmien ehkäisy,

3) psykososiaalisten ongelmien selvittely ja niissä tukeminen sekä

4) mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen

5) hoito ja kuntoutus


Riskioloissa elävä perhe käsitevalintana

Erityistuen käsite liian laaja

Riskiperhe, ongelmaperhe – leimaavat perheen

Perheen riskiolot ovat olosuhteita, joihin voidaan vaikuttaa

Vaikka perheen elämässä on riskioloja, ei perhe välttämättä elä riskioloissa, jos suojaavia tekijöitä ja voimavaroja on riittävästi


Tutkimustuloksia

Mistä terveydenhoitajat olivat huolissaan?

•Uupuneiden vanhempien lisääntymisestä•Lisääntyneestä perheiden päihteidenkäytöstä•Vanhemman mielenterveysongelman heijastumisestavarhaiseen vuorovaikutukseen ja lapsen saamaan hoitoon•Köyhien perheiden lisääntymisestä•Perheväkivallan tunnistamisen vaikeudesta•Jatkuvasti lisääntyneistä avioeroista ja niiden

seurauksena tapahtuvista perherakenteiden muutoksista•Perheiden polarisoitumisesta•Monen sukupolven työttömistä nuorista perheistä•Liian työn kanssa kamppailevista vanhemmista•Perheiden arjen hallinnan puutteesta


Mitä terveydenhoitajat voivat tehdä?

Kiteytyy kahteen ydintehtävään:

Lisätä vanhemman tietoisuutta riskeistä ja suojaavista tekijöistä, toisin sanoen tukea vanhemmuutta ja siinä tarvittavia voimavaroja

Arvioida perheen tuen tarvetta ja hankkia perheelle tarvittavaa lisätukea


Välitön tuki perheelle ”Kasvokkain perheen kanssa”

•Perheen kohtaamisen mahdollistaminen (neuvolakäyntien tihentäminen ja vastaanottoaikojen pidentäminen)

•Kotiin viety tuki (kotikäynnit yksin ja yhdessä)

•Kohdennettu intensiivinen vertaistuki (pienryhmätoiminta)

•Tuen yhteensovittaminen(yhteistyöpalaverit, jossa perhe läsnä)


”välillä tuntuu, että yhden asiakkaan kohtaaminen vie mehut kokonaan, mutta toisaalta pienetkin oivallukset, etenemiset, selviytymiset asiakkaan omana toimena antavat voimia että jaksaa edelleen kohdata haasteita…… terveydenhoitaja on kanssakulkija, yksi tukipilareista… rohkaisija… perheitä itseään ratkaisemaan asioita”(Th 7).


Välillinen toiminta ”Perhe läsnä puheessa”

Toisen työntekijän ammattitaidon hyödyntäminen (konsultaatio)

Parhaan avun varmistaminen perheelle(lähettäminen toiselle työntekijälle)

Oman osaamisen vahvistaminen ja huolen jakaminen (työnohjaus)

Tuen yhteensovittaminen (yhteistyöpalaverit, joissa perhe ei ole läsnä)


”vaatii moniammatillista työotetta yksin ei pärjää, ei jaksa” (Th 4).

”tää on kyllä semmonen perhe, missä tuntuu että on ihana ymmärtää että ei oo yksin ja on ollut paljon semmosia yhteisneuvotteluja. Aateltiin että ei se mitenkään onnistu että yksi ihminen… ei pysty niinkö sitä perhettä ohjaamaan”.(Perhekuvaus 1)


-

Välitön toiminta

”KASVOKKAIN PERHEEN KANSSA”

Neuvolakäyntien tihentäminen

Vastaanottoaikojen pidentäminen

Kotikäynnit

Pienryhmätoiminta

Ohjaaminen ja saattaminen muiden

auttajatahojen luokse

Yhteistyökokoukset, joissa perhe

osallisena

Välillinen toiminta

”PERHE LÄSNÄ PUHEESSA”

Konsultoinnit

Työnohjaus

Lähettäminen toiselle ammattilaiselle

Yhteistyökokoukset ammattilaisten

kesken

Toiminnan konteksti

”Perheen ehdoilla”

Luottamus ja avoimuusKuunteleminen ja keskusteleminenPositiivisuus ja voimavaralähtöisyysRohkeus puhua ja puuttua

Vanhemmuuden tukeminenLapsen kehityksen tukeminenOhjaus lapsen hoidossa ja arjen toiminnoissa

TERVEYDENHOITAJA JA PERHE

Yhteistyötahot

Perhetyöntekijä

Sosiaalityöntekijä

Neuvolalääkäri

Neuvolapsykologi

Päivähoito

Mielenterveysyksikkö

Perheneuvola

Ensi- ja turvakoti

Erikoissairaanhoito


Voimavaroja vahvistavat

Voimavaroja heikentävätTyö- ja elämänkokemus

Terveys ja oma elämä kunnossa

Asiakaslähtöinen työote

Rohkeus tarttua asioihin

Yhteistyö

Koulutus (esim VaVu)

Työnohjaus

Työyhteisön tuki

Yhdistetty neuvolatyö

Tieto erilaisista tukimuodoista

Palvelujen saatavuus

Arjen työtä tukevat työvälineet

Resurssipula

Neuvolatyön rutiinit

Arkuus puuttua

Työuupumus

Yksin tekeminen

Lähituen puute

Johdon tuen puute

Byrokratia

Ehkäisevän työn arvostuksen puute

Perheiden vaikeat asiat

Terveydenhoitajan voimavaraisuus ja työssä jaksaminen –

Mihin suuntaan vaaka kallistuu?

Työhyvinvointi – Työssä jaksaminen

http://www.hai.cop.fi/henkilokunta/Hanna.Niskanen/vaaka.jpg


”Työkokemus auttaa yhteistyökanavien löytymisessä (Th 4), tuo varmuutta ko. perheiden kohtaamiseen”(Th 5). ”omat elämänkokemukset antavat rohkeutta tarttua myös kiperiin asioihin, iän myötä on tullut myös kärsivällisyyttä, kaikki vaikeat asiat eivät hetkessä korjaannu” (Th 7).

”Ristiriita on siinä että ammattitaitoa olisi mutta sitä ei voi kiireisessä tahdissa hyödyntää ja toisaalta ongelmien ’piilottaminen’ maton alle muhinoimaan ei pienennä ongelman ratkaisua myöhemmin” (Th 18).


Kehittämishaasteet

Omasta osaamisesta ja jaksamisesta huolehtiminen Työn mitoitus kohdalleen

Jatkuva oman osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen

Työnohjaus

Eri ammattilaisten tuen yhteensovittaminen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen - etenkin

mielenterveystahon ja sosiaalityöntekijän kanssa

Perheiden osallistaminen moniammatillisissa työkäytännöissä

Terveydenhoitajien peruskoulutuksen kehittäminen


Neuvolatyön tavoite

MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Ehkäisevä lastensuojelutyö

Ehkäisevä mielenterveystyö

Lastensuojelutarve

Mielenterveysongelmat

Terveydenhoitajan toiminta

POSITIIVINEN DISKRIMINAATIO

TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY


Kaikki kansalliset ohjelmamme

korostavat

erityisesti huono-osaisimpien ja riskiryhmiin kuuluvien lasten kasvuolosuhteiden parantamista

lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden kehittämistä

varhaista puuttumista ja tukemista.

kuntien moniammatillisen yhteistyön kehittämistä

riittävien toimintaedellytysten turvaamiseen ja toiminnan sisältöjen monipuolistamiseen.

kotikäyntien kehittämistä, varhaisen puuttumisen käytäntöjen vakiinnuttamista, jatkohoitomahdollisuuksista huolehtimista sekä huomion kiinnittämistä riittävän ajoissa syrjäytymiseen johtaviin tekijöihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma 2008–2011. (STM 2008)

Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008–2011. (STM 2008) Valtioneuvosto 2007a. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

Valtioneuvosto 5.12. http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/lapset/ Valtioneuvosto 2007b. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtioneuvosto 5.12.

http://www.vn.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/terveys/

http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/lapset/

http://www.vn.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/terveys/


Uudistettu lastensuojelulaki

(417/2007, 12 §)

Korostaa ehkäisevää lastensuojelutyötä Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen

lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

Toivottavasti parantaa yhteistyötä, eikä jää samanlaiselle ideologiselle tasolle kuin monet kuntien lapsipoliittiset ohjelmat


Suunnitelman tulee sisältää tiedot

1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta,

2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista,

3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa,

4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista,

5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun

palvelujärjestelmästä,

6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä

7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.


Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja

opiskeluterveydenhuollosta

(380/2009)

Asetus tuli voimaan 1.7.2009, kuntien tulee järjestää asetuksessa tarkoitetut määräaikaiset terveystarkastukset viimeistään 1.1.2011

Tarkoituksena on tehostaa lapsiperheiden, lasten ja nuorten terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja

Palveluja järjestettäessä tulee kiinnittää huomiota lapsen ja nuoren sekä koko perheen osallistumiseen ja lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin.

Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan.

Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat, tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa, lapsen tai nuoren terveyden lisäksi koko perheen hyvinvointia


Hoitotyön suositus: Lasten kaltoinkohtelun

tunnistaminen ja siihen puuttuminen

(Paavilainen & Flink 2008) http://www.hotus.fi

Lasten kaltoinkohtelu on sensitiivinen ja vaikea aihepiiri

Kaltoinkohtelu on yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan

negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot.

Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan lapseen perheessään

kohdistunutta fyysistä tai henkistä väkivaltaa ja laiminlyöntiä.

Tunnistamista ja puuttumista helpottavat asiat:

1. Riskitekijöiden tietäminen ja arviointi

2. Kaltoinkohtelun merkkien tietäminen

3. Kaltoinkohteluun puuttumisen periaatteet ja keinot


RISKITEKIJÖIDEN TIETÄMINEN JA ARVIOINTI

Kaltoinkohtelun tunnistamista ja siihen puuttumista helpottavat:

1. Lapseen ja hänen käyttäytymiseensä liittyvien riskitekijöiden tietäminen.

2. Vanhempiin ja heidän käyttäytymiseensä liittyvien riskitekijöiden tietäminen

3. Perhetilanteeseen tai perheen käyttäytymiseen liittyvien riskitekijöiden tietäminen

Mikään riskitekijä tai merkki ei yksinään ilmaise välttämättä kaltoinkohtelua tapahtuneen, vaan lapsen ja perheen kokonaisuus tulee ottaa huomioon . Kun jokin kaltoinkohtelun muoto on todettu, voi muidenkin olettaa olevan kyseessä.

Riskitekijöiden kasaantuminen lisää lapseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua. Riskitekijöiden määrän ja laadun tietäminen ja arviointi helpottaa kaltoinkohtelun tunnistamista.


Toimiva lapsi & perhe -hanke

Toimiva lapsi & perhe -hankkeessa on kehitetty terveyden- ja sosiaalihuollon, eri yhteistyötahojen ja järjestöjen käyttöön työmenetelmiä (lapset puheeksi, perheinterventio, lapsiperheneuvonpito, vertaisryhmät), joilla tuetaan perheitä ja lapsia sekä ennaltaehkäistään lasten häiriöitä, kun vanhemmalla on vakava sairaus tai psyykkisiä vaikeuksia.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta ja rakentaa yhteistyötä aikuisten ja lasten palvelujen välille.

http://info.stakes.fi/toimivaperhe/FI/index.htm

http://info.stakes.fi/toimivaperhe/FI/index.htm


Perhe-hanke

PERHE - hankkeen päämääränä on saada aikaan

pysyviä perhekeskuksia / perhepalveluverkostoja

edistämällä peruspalvelujen verkostoitumista

perhelähtöistä toimintatapaa lapsi- ja

perhepalveluissa

palvelujen, järjestöjen, seurakuntien, perheiden ja

muiden toimijoiden kumppanuutta

perheiden osallisuutta ja keskinäistä vertaistukea.

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/PERHE-hanke







Remontti-hanke

Jukka Mäkelä: Lasten ja nuorten palvelut remonttiin. Puheenvuoro Tervekuntapäivillä 21.1.2009

65 000 lasta ja nuorta on vaarassa jäädä syrjään ja heidän määränsä kasvaa noin tuhannella vuosittain

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen painopiste on siirtynyt yhä enemmän erityistason palveluihin ja

Peruspalvelujen tasollakin palvelut ovat pirstoutuneet palvelujärjestelmiin

Haasteena on tuen suuntaaminen arjen kehitysympäristöihin

Erityispalvelujen lisäresurssit tulevat parhaiten käyttöön uudenlaisilla peruspalveluja tukevilla toimintatavoilla

Lisätietoa: Remontti-lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistamisen hanke

http://groups.stakes.fi/MTR/FI/projektit/remontti/index.htm

http://groups.stakes.fi/MTR/FI/projektit/remontti/index.htm


Uusi terveydenhuoltolaki(Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:28)

Yhdistää kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain

Korostaa terveyden edistämistä ja terveysongelmien ehkäisyä

saumattomasti kaikissa palveluprosesseissa

perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon

Velvoittaa kunnat laatimaan poikkihallinnollisen suunnitelman

terveyttä edistävistä ja terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja

niiden toteutumisen seurannasta

Lisää erikoissairaanhoidon asiantuntijaroolia alueellisessa

terveyden edistämistyössä

Korostaa yksittäisen ihmisen kannalta terveydenhuollon palvelujen

saamista oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.


Lähteet joihin olen viitannut löytyvät väitöskirjastanihttp://www.uku.fi/vaitokset/2008/isbn978-951-27-0819-2.pdf












KIITOS

Lasten oikeuksien julistus: Periaate 8

Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa.

Documents

Altistavat ja suojaavat tekijät miten tukea perheitä ... · Altistavat ja suojaavat tekijät ... mitenkään onnistu että yksi ihminen… ei pysty niinkö sitä perhettä ohjaamaan”