AMISBALETTITYTÖSTÄ B-GIRL • PERUSTA POP UP -YRITYS • AMIS RALLIKUSKIN TAKANA • HUIPULLE KOODAAMALLA • TAITAJA-KISAT

ammatillisten opiskelijoiden pää-äänenkannattaja 2/2010 5,00 TEEMA#TYÖT JA YRITTÄJYYS

JUOPPOHULLU HUUMEITA VASTAAN • KOSKA OLEN PITKÄ • AMIS-KÄMPPÄ JA -TYYLI MYY ITSESI • AMISPOP NEVER STOPS • MIKÄ IHMEEN NETARI? • JOTAIN KAUNISTA

Mitä on olla kitaristi? Laulaja-lauluntekijä, kitaranvalmistaja, tuore bändi ja Children of Bodomin entinen kitaristi vastaavat

Neljäkitaristia

YHDESSÄ ETEENPÄIN?

VR-konserni on yksi Suomen suurimmista työnantajista.Olemme vastuullinen työnantaja ja panostamme jatkuvastihenkilöstömme osaamiseen ja hyvinvointiin. Meillä teet työtä, joka auttaa myös ympäristöä voimaan paremmin.

Tule käymään ja koeaja Uramikseri osoitteessa VR.fi/rekry

YHDESSÄ ETEENPÄIN?

VR-konserni on yksi Suomen suurimmista työnantajista.Olemme vastuullinen työnantaja ja panostamme jatkuvastihenkilöstömme osaamiseen ja hyvinvointiin. Meillä teet työtä, joka auttaa myös ympäristöä voimaan paremmin.

Tule käymään ja koeaja Uramikseri osoitteessa VR.fi/rekry

VALTAsurffaa valtikkaan

vaikuttamaan

EISKUNTA

AAILMAihminen

ÄÄNESTYS

ympäristöTULEVA

ISUUS

M

AMIS 2/2010 • TYÖELÄMÄ JA YRITTÄJYYS

PÄÄTOIMITTAJA Hanne Haapakoski,

hanne.haapakoski@osku.info

TOIMITUS Adeline Uotila, Hanne

Haapakoski, Sanna Kivelä

KUVAT Hanne Haapakoski, Maija Toivanen,

Miisa Lopperi, Niko Rakkolainen

LEHDEN ULKOASU Hanne Haapakoski

KANNEN KUVA Niko Rakkolainen

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry,

Opastinsilta 8 D Helsinki, www.osku.info

ILMOITUSMYYNTI Acacom Media Oy,

Eero Kaleva, p. 040 770 7708

eero.kaleva@acacom.com

PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy

ALL RIGHTS RESERVED, BABE

pääkirjoitus I �

Minne menevät amikset, kun koulut sul-kevat kesäksi ovensa? Töihin, yrittäjäksi, jatko-opintoihin vai ulkomaille? Jotkut lähtevät kotiin vanhempiensa luo kesäksi, toiset lähteävät kesäksi reilaamaan, kol-mannet onnekkaat aloittavat kesätyön tai työpaikassa, jonka sopimuksessa ei ole työn päättymispäivää. Jos suunnitelmat ovat vielä auki, tähän lehteen on koottu paljon tietoa siitä, millä tavoin amis voi tehdä rahaa. Lehdessä on paljon tietoa yrittäjyydestä, sillä monen amiksen haaveissa on oma yritys. Yrityksen

voi perustaa myös vain kesäksi, jolloin sitä kutsutaan pop up -yritykseksi. Osaamistaan voi myydä netin kautta joko tuotteina tai palveluina ja työnvälitysfirmojen kautta voi löytää keikkatöitä. Vaihtoehtoja riittää. Kaikille ei valmistumisen jälkeen ole nyt heikkona aikana töitä, se on totta. Mutta älä panikoi, töitä tulee vielä olemaan. Kuten

Riikka-Maria Yli-Suomu sivulla 60 kertoo, kunnalliselta puolelta lähtee seuraavan 15 vuoden aikana puolet eläkkeelle. Se on muuten paljon porukkaa ja suuren osan näistä avoimista työpaikoista saavat amikset. Oman yrityksen perustaminen on myös hyvä vaihtoehto. Kunhan et lähde huulihar-pulla varustettuna sotatantereelle, sillä yrit-täjyydessä on paljon opeteltavaa. Onneksi Suomi on pullollaan organisaatioita, jotka haluavat auttaa yrittäjiksi aikovia. Jos yrit-täjyys on sinun juttusi, katso sivulta 64 lista kaikista niistä tahoista, jotka auttavat nuoria yrittäjiä. Toki näiden lisäksi on muistettava perhe, kaverit ja tutut, joiden apu on usein vielä isompi pala kakusta. Jos kaikki pelimerkit on käytetty ja et millään löydä kesäksi tapaa tienata, keski-ty johonkin kivaan. On turha käyttää ke-sää murehtimiseen, sillä Suomen kesä on tunnetusti lyhyt. Luin jostain, että mitä turhempi harrastus, sitä parempi se on ih-misen mielenterveydelle. Joten tee vaikka käpylehmiä, niin voit hiljentää mummosi, kun hän alkaa päivittelemään ’nykypäivän nuoret eivät edes käpylehmiä osaa tehdä’.

Hanne Haapakoski päätoimittaja

”Älä panikoi, töitä tulee vielä olemaan.

Entä kun koulu loppuu?

Jos kesätyöhaku ei onnistunut, työllistä itse itsesi. Lue lisää sivulta 62.

!

Band WagonEnsiesittelyssä uusi Crocband olkaa hyvä.

Hieman retrohenkisestä olemuksestaan huolimatta uusi Crocband on edelleen miellyttävä, joustava ja liukumaton jalalle. Crocbandeihin on myös saatavissa mittava määrä lisävarusteita,

joilla jokainen voi tuunata Crocbandeistaan yksilölliset.

Crocband_A4.indd 1 22.2.2010 16:06:23

catalogof this magazine

S M

XL

L�

Entä koulun jälkeen-pääkirjoitus

8Mikä pop up -yritys

9Jänniä juttuja

12Toys for boys ‘n girls

16Amispop never stops

26Kokin erikoiset

�8Mikä susta tulee isona -kolumni

64Yrittäjän

linkkivinkit

64Kaikki hyvin vaionko sittenkään

-kolumni

6�Amisten omat kuvat

66Amis-tyyli

10Balettista breikkiin

14Amis rallikuskin

takana

18Koodaa itsesi

huipulle

20Melkein meidän

oma yritys

22-2�Taitaja-kisat

tulevat

34Jotain kaunista

ja itsetehtyä

40Amis töissä:

Netari ja Sara

44Amiskämppä

esittelyssä

60Hyvän työn

manifesti

62 Myy itsesi

28Suoraan kentälle:

Santeri pelaa,koska on pitkä

36Juoppohullutekee töitä

huumeita vastaan

46-�7 Kitaramiestenkokoontumisajot

Pop up -yritys on maailmalla kehitetty yritysmuoto, jossa yritys perustetaan vain lyhyeksi aikaa, muutamaksi vii-koksi tai kuukaudeksi. Jos siis kesäk-si ei ole vielä töitä tiedossa tai haluat muuten vain kokeilla yrittäjänä toi-mimista, harkitse pop up -yrityksen perustamista. Sellainen voi olla vaikka kesäkahvila, kesäpuutarhurin pesti, pieni kioski tai myymälä tai mikä ta-hansa muu idea, joka voisi toimia menestyvänä yrityksenä hetken aikaa. Tärkeintä on löytää hyvä idea ja toi-seksi tärkeintä hoitaa paperityöt yhtä hyvin kuin pysyvän yrityksenkin kans-

sa. Suomessa paras yritysmuoto pop up -yrityksiin on Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden mukaan toiminimi. Toiminimen perustaa puolessa tunnis-sa ja lopettaa lähes yhtä nopeasti. – Toiminimen voi perustaa vain yksi ihminen, joten kaverin kanssa ei voi toiminimeä laittaa. Kun yrityksen lopettaa, täytyy muistaa lopettaa toi-minimikin, muistuttaa lainopillinen asiamies Anja Tuomola. Toiminimen saadakseen on tehtävä kaupparekisteri-ilmoitus ja maksaa 75 euron käsittelymaksu. Myös alaikäi-nen voi perustaa oman toiminimen, se vaatii vain huoltajan allekirjoituksen kaupparekisterin ilmoitukseen. – Yrittäjien työttömyyskassaan ei kannata parin kuukauden yrityksen takia liittyä, mutta vahinkojen varalle vastuuvakuutus on paikallaan ja tapa-turmavakuutus olisi myös hyvä ottaa, että saa tarvittaessa sairaspäivärahaa sitä kautta, Anja neuvoo. Toiminimellä toimiva vastaa kaikis-ta tekemistään sitoumuksista kaikella liikkeeseen kuuluvalla sekä henkilö-kohtaisella omaisuudellaan. Älä siis tee suuria hankintoja, jos et ole varma saa-vasi vastaavan summan tienattua. •

Teksti Hanne HaapakoskiPiirros Miisa Lopperi

Muista tarkistaa, ylittääkö yrityksesi tulot ALV-rajan.

Katso viereiseltä sivulta miten perustetaan menestyvä yritys.

Katso sivulta 64 lista,mistä voit pyytää apuaja neuvoja yrittämisestä.

8 I tätä et löydä sanakirjasta

JÄNNIÄ JUTTUJA

AMIS ON...

AMIS on joustava multimedia tieto-järjestelmä (Adaptive Multimedia Information Systeme), eli ohjelmisto, jolla voi lukea sähköisiä DAISY-kirjoja.AMIS-ohjelmisto on ilmainen, ja luotu avoimella koodilla, joten kuka tahansa voi kehittää sitä eteenpäin. AMIS-ohjelmisto soveltuu myös nä-körajoitteisten käyttöön. Nykyinen versio on AMIS 3.1, joka on julkaistu joulukuussa 2009.

KYMMENEN RAPPUAMENESTYVÄÄN YRITYKSEEN

1. Tunne alasi ja sen vaatimukset. Ole valmis alalla tapahtuviin muutoksiin.

2. Opiskele yrittäjyyttä ja käytä asiantuntijoiden ammattitaito hyväksesi.

3. Luo yrityksesi tuotteen tai palvelun varaan, jolle on markkinat.

4. Hanki näkyvyyttä ja hyvä maine, jotta asiakkaat osaavat ja haluavat tulla luoksesi.

5. Myy tuotettasi koska pelkkä markkinointi ei riitä. Aloitteellinen myyntityö on aina hedelmällisintä.

6. Tee työsi aina sovitulla tavalla, eli hyvin.

7. Huolehdi lakisääteisistä velvoitteista.

8. Huomioi parhaat asiakkaasi. Pidä heistä kiinni hyvän palvelun avulla.

9. Kehitä toimintaasi. Karsi kannattamattomia tuotteita, karsi kuluja ja lisää näkyvyyttä.

10. Pidä huolta itsestäsi.

Lähde: www.uusyrityskeskukset.fi

Ladies and gentlemen, mä asun kesällä Lohjalla! Mä sain sen työ-paikan! Bileet!

– amiksen Facebook-tilapäivitys

KUUKKELI LIITURAIDASSA

Viidessä suomalaisessa kaupungissa on myynnissä pieniä kankaisia lintuja ja muita otuksia. Mitä nämä nahka-harakat ja kukkanorsut oikein ovat ja kuka niitä tekee?

”Otus otus on harrastuksesta kasva-nut pieni yritys, jonka kautta myyn näitä pikkuotuksia. Minulla on pienet lapset, joille tein ensimmäiset otuk-seni. Viime kesänä uskaltauduin myy-mään niitä ensi kertaa Lahden torilla. Siitä se lähti. Otuksia on vain ihana tehdä ja suunnitella,” vastaa Otus otus -yrityksen luoja Hanna Fors.

Voisiko sinun harrastuksesta syntyä oma pieni yritys?

Tutustu otuksiin:www.otusotus.fi

TÖIHIN MENOSSA?

Puolueetonta tietoa työelämän vastuusta, velvollisuuksista ja muista koukeroista:www.tyomarkkina-avain.fi

AMIS-lehti testasi:AIDOSTI TULISET SUKLAAKEKSIT

Ärsyttääkö, kun ostat tulisena mainostetun tuotteen joka ei polttelekaan yhtään? Gift Gourmetin suklaa-chililuomukekseissä on tummaa belgialaista suklaata ja intialaista chiliä ja keksit lunastavat lupauksensa. Ensimakuna on suklaa ja tulisuus alkaa potkimaan vasta ekan haukun nielaistuaan. Keksit ovat sopivan rapeita, mutta eivät oikein minkään näköisiä. Suklaahippuja voi-si olla enemmänkin. Ostettaessa 150 gramman keksipaketti oli tarjouksessa ja hintaa oli 5,15 euroa, mikä tuntui sopivalta gourmet-tuotteelle. Vanhalla kouluarvosana-asteikolla keksit ansaitsevat numeron 8+.

Suklaa-chililuomukeksit:www.giftgourmet.fi

KAIKKI ABIT EIVÄT MAHDU AMIKSEEN

Amikseen oli enemmän hakijoita kuin viime vuonna, ja joukossa oli myös enemmän abihakijoita. Amiksen 48 000 paikasta 6 600 on varattu lukion suorittaneille. Näitä opiskelupaikkoja tavoittelee yli 10 300 abia tai aiemmin lukion päättänyttä. Peruskoulun päättäneistä 56 000 haki tänä vuonna amikseen.

LÄVISTETYT HINNAT LÄVÄREILLE

Crazy Factory Jewerly on Sveitsissä majaansa pitävä lävistyskoruja myyvä yritys. Lävistyskoruja löytyy kaiken-näköisiin lävistyksiin, myös hieman harvinaisempiin micro dermaleihin, ja millä hinnoilla. Karkeasti arvioituna ostoksensa saa yhdellä viidesosalla Suomen hinnoista eivätkä postituskulut huippuja liehittele. Valittavina on eri materiaaleja, joista kirurginteräs ja titaani ovat todella laadukkaita. Koruja löytyy monen kokoisina ja – näköisinä, joten vähän vaativampikin asiakas löytää todennäköi-sesti mieleisensä tuotteen. Tutustu paikkaan:www.crazy-factory.com

AMIS-LEHTINETISSÄ

AMIS-lehden vanhat ja tulevat lehdet löytyvät nyt netistä. AMIS-lehti on myös Facebookissa, joten liity faniksi ja saat tietoa tulevista jutuista, voit jättää juttuvinkkejä ja tiedät, mitä kaikkea amisten ihanassa maail-massa tapahtuu tänään ja huomenna.

Lue vanhat lehdet:http://amis.osku.info

pientä naposteltavaa I 9

10 I amis harrastaa

Janita Jämsén tanssi pienenä tyttönä yh-deksän vuotta balettia ja kokeili myös pa-ritanssia, bailasalsaa, discotanssia ja pitkän listan muita tanssilajeja. Sitten tuli se yksi laji, joka vei naisen mennessään. – Breikin tanssiminen on vapauttavaa. Silloin kun tanssii, ei tarvitse ajatella muita. Kukaan ei voi tulla sanomaan, että tuo on oi-kein tai väärin, koska kaikilla on oma juttu. Hip hop tuli Janitalle tutuksi siskon tans-siharrastuksen kautta. Kun kaikki muut tanssilajit oli jo testattu, niin mikä breikissä iski niin kovaa, että se sai unohtamaan ba-letin ja paritanssit? – Oppilasnäytöksissä näin Across The Floor Crew:n cooleja breikkaripoikia ja breikkaus iski jo silloin. Hip hop -kulttuuri alkoi kiehtomaan ja aloitin breikkauksen tyttöjen omassa b-girl -ryhmässä, jota veti nainen. Sen myötä jäivät kaikki muut harrastukset taakse. Myöhemmin Janita tutustui Oulun breikkipoikiin ja pääsi oppimaan heidän liikkeitään. Tyttöjen Janita näki tanssivan breikkiä vain videolta, mutta se riitti. – Breikki näkyy koko elämäntyylissä: musiikki, pukeutuminen, kaikki tapahtu-mat, mihin osallistun... Elämäntyyliä ei pa-hemmin ajattele, mutta Hip hop –kulttuuri näkyy lähes jokaisessa mun arjen hetkessä jollain tavalla. Janitan mielestä breikissä ei ole vain yhtä

parasta juttua, vaan parasta on koko Hip hop –kulttuuri ja kaikki, mitä se sisältää. – Musiikki ja itsensä ilmaiseminen ovat kuitenkin ehdottomasti breikin parhaita puolia. Breikkiä jaksaa harrastaa vuosia, koska haasteet eivät varmasti lopu kesken ja tapoja tanssia on niin paljon. Nykyään Janita ei enää käy tanssitun-neilla, joissa opetetaan breikkiä. Ehkä tun-neilla ei ole enää niin paljoa annettavaa, mitä kavereilla. – Käyn treenaamassa kavereitten kans-sa useamman kerran viikossa. Kavereiden kanssa ollaan nyt järjestämässä katutansse-ja Ouluun ensi kesäksi, se on iso juttu! Tanssikisoissa Janita on mukana, mutta ei kilpailemassa. – En ole kauhean kilpailuhenkinen per-soona, mutta olen kisoissa mukana muuten vain hengailemassa ja tanssimassa. Entä onko tanssista jotain hyötyä elä-mässä, muutakin kuin tanssimisen ilo? – Onhan tanssista varmasti hyötyä, mutta kaikki hyödyt ovat vain sivujuttu-ja. Tanssi on se juttu, mitä haluan tehdä. Toivon mukaan saan järjestettyä enemmän aikaa tanssimiselle tulevaisuudessa. Olisi myös kivaa pystyä yhdistämään enemmän tanssia ja töitä, jotenkin. •

Teksti Hanne HaapakoskiKuva Jukka-Pekka Moilanen

NAAMATIEDOTJanita Jämsén on 18-vuotias oululainen, joka valmistuu keväällä Oulun seudun ammattiopistosta matkailu-virkailijaksi. Janita on asunut koko ikänsä Oulussa ja aloitti tanssimisen baletilla3-vuotiaana.

Balettitytöstä tuli breikkari.

amis harrastaa I 11

12 I materiaalista kivaa

for boys ’n girls[mitä kaikkea voikaan pieni ihminen himoita]

TOYS

Fun Disc -tasapainolautaHaastava tasapainolauta, jolla nimensä mukaisesti kehität tasapainoasi ja jalkateriesi lihaksia telkkaria katsellessasi. Tuote piiloutuu kätevästi vaikka sohvan alle ja sen pirteän värityksen ansiosta laudan päällä seisominenkin voi olla hauskaa.

Hinta: 59,00 € Löytyy: www.finfit.fi

Huulirasva muusikolleMuusikon, tai miksei vain musiikin kuuntelijankin, toivehuuli-rasva, joka tuo sävelet huulillesi.

Hinta: 4,30€ Löytyy: www.f-musiikki.fi

PowerBall 250Hz Pro BluePallo, josta löytyy vastusta vahvistamaan käsien lihaksistoa. Pyörittäessäsi palloa se synnyttää vastavoiman, joka kysyy enemmän tehoa pyöritykseen. Jos lajisi on sali-bandy, tämä tuote on sinua varten!

Hinta: 29,90 € Löytyy: www.powerball.fi

NystyräpalloTuote, joka on yksinkertainen ja toimiva apu kireisiin lihak-siin. Ei muuta, kuin asetat pallon lattialle selkäsi alle ja liikutat itseäsi sen päällä. Nystyrät hierovat lihaksia rentouttaen ja parantaen verenkiertoa.

Hinta: 9,90 € Löytyy: www.pilateskauppa.fi

Keychain Mini-SpeakerKaiutin, jonka mukana kuljettamisessa ei koko tule esteeksi. Avainnippuun tai vyölenkkiin kiinnitettynä se mahdollistaa musiikin kuuntelun ilman kuulokkeita lähes minkä tahansa mp3-soittimen kanssa ja pysyy aina mukanasi.

Hinta: 14,90€ Löytyy: www.ihmekauppa.com

Thermos treenipulloJuomapullo, johon et tarvitse turhia jääpaloja laimentamaan itse juomaa. Pullossa on kylmää varaava sydän, joka pitää juoman kylmänä. Kaadat vain vettä sydämeen, laitat pakka-seen ja liität pulloosi tarpeen tullen.

Hinta: 12,90€ Löytyy: www.keittiovaline.fi

Carbon Racing Team piti American Car Show:ssa tiimin ensimmäisen valmiin kilpurin ensiesittelyn. Tämänkin au-ton takaa löytyy taitava amis. Tiimin tallipäällikkö ja me-kaanikko Jussi Ahonen on pitkän linjan autosähköspesia-listi, joka on ollut mukana useissa kilpa-autoprojekteissa ja lukemattomissa näyttely- ja esittelyautoprojekteissa. Jussin osaamisen taustalla on amis-tutkinto, sillä hän kertoo valmistuneensa Loviisassa vuonna 1993 auto- ja kuljetusalan mekaanikoksi. Automekaanikon työ sopi Jus-sille, joka jo teini-iästä rakasti autoja. Kun Carbon Racing -tiimi kolme vuotta sitten perustettiin, Jussi pääsi hyödyn-tämään ammattiaan myös harrastusmielessä. – Kaverini Juha Hannonen on harrastanut kolme vuot-ta rata-autoilua ja keksittiin BMW Xtreme-luokka, johon Juha voisi osallistua. Päätettiin lähteä tukemaan kaveria ja siksi perustettiin tämä tiimi, Jussi selittää. Tiimin tarkoituksena on mahdollistaa kuskilleen niin teknisesti, kuin ulkoisestikin korrekti ja toimiva auto, jolla pärjääminen kisoissa ei jää pelkästään haaveeksi. Ameri-can Car Show:ssa esitelty tiimin valmis kilpuri on BMW 325i Sedan 1991, jossa on vakiomoottori, Bilstein/Eibach -alusta ja Marteliuksen pakoputkisto sekä turvakaaret. – Auton alustan geometriaa on myös muutettu hieman, lähinnä camberia ja casteria lisätty, Jussi tarkentaa. Jussin työ rakennusprojektissa oli sähköjen työstäminen autoon, jonka tiimi BMW:stä rakensi. Mekaanikkona toi-mivalla miehellä on lisäksi tallipäällikön titteli, joten kus-kin auttaminen käytännön asioissa kuuluu hänen työnku-vaansa. Tiimi valmistaa myös hiilikuituosia autoihin sekä tekee sähkösarjoja, jotka varmasti pitävät Jussin kiireisenä harrastuksensa parissa. Onko työn ja harrastuksen yhdis-täminen käynyt joskus mielessä? – Kyllä nämä aika hyvin toisiaan ruokkivat, joten ei olisi ollenkaan huono idea, jos tästä joskus ammatti tulisi. •

Teksti Sanna KiveläKuva Niko Rakkolainen

Amis rallikuskin takanaMiten Jussi Ahonen päätyi kaverinsa tallipäälliköksi ja mekaanikoksi BMW Xtreme-luokkaan.

Mies, auto ja naisetJussi Ahonen ratatyttöjen Saija Käpy-Karhun ja Henna Mäkisen ympäröimänä. Jussin luotsaaman tiimin auto on BMW Xtremerace kilpa-auto, tarkemmin BMW 325i Sedan 1991.

14 I taitava amis

CARBON RACING TEAMVantaalainen CarbonRacingTeam perustettiin lokakuussa 2009 menestyksekkään kesäkauden innoittamana. Vain pari vuotta ratoja kiertänyt Juha Hannonen paransi aikojaan jokaisena ratapäivänä päätyen lopulta vauhtiin, jolle ei enää julkisilta ratapäiviltä löytynyt haastetta. Rata-ajon muodostuttua pelkäksi ohitteluksi päätti Juha tiimeineen ilmoittautua kaudeksi 2010 BMW Xtreme Race -sarjaan. Kyseessä on BMW-merkkiluokka, jossa autot pidetään erittäin tasavertaisina rajaamalla tekniset muutokset tarkasti.

Talven aikana tiimi on rakentanut kilpurin, jonka tavoitteena on olla näyttelykelpoisen edustava, mutta silti ehdottoman tarkoituksenmukainen BMW Xtreme Race-sarjaan. Tiimin tavoitteena on olla kauden 2010 lopussa sarjapisteissä kuuden parhaan joukossa.

Amispop never stops!stävämme, rakas Wiki-pedia osaa kertoa, että ’amispop’ tarkoittaa musiikkia, jota ammat-tikoulua käyvät nuoret kuuntelevat autoissaan. Amispoppiin kuuluu autoon asennettu yli-

määräinen bassokaiutin sekä musiikki, jossa on

hyvä bassoraita. Musiikkia on soitettava aivan saatanan

kovaa, jotta se täyttää kaikki amispopin vaatimukset.

Mikäpä me olemme kaverin sanoja kyseenalaistamaan. Amispop

on juuri kaikkea tuota ja enemmänkin. Se on amis-yhteisön tunnusmerkki, ivankohde ja lois-tava tapa ärsyttää kaikkia. Jokainen amis tietää, mitä on amispop. Jokainen tietää, että se ärsyt-tää yksiä ja saa toiset naureskelemaan kuskille. ”Tuo auto ei maksa puoliakaan siitä, mitä sen poppilaitteet.” Aivan totta, mutta entä sitten? Amispop on amis-kulttuuria parhaimmillaan ja siitä on syytä olla ylpeä. Sillä vaikka moni parhaimmista amispop-kappaleista on kasaria tai ysäriä, ei amispopin luukuttamisesta syntyvä jännä ilontunne vanhene koskaan. Amispop never stops, sweet baby. •

Teksti Hanne HaapakoskiPiirros Miisa Lopperi

Musiikkia on soitettava aivan saatanan kovaa, jotta se täyttää kaikkiamispopin vaatimukset.

x

”Tuo auto ei maksa puoliakaan siitä, mitä sen popppilaitteet” Aivan totta, mutta entä sitten?

x

PARHAINTA AMISPOPPIA:

Europe - Final Countdown Justin Timberlake - Sexyback Chorale - UniviidakkoCascada - Everytime We Touch Basshunter - Boten Anna Solid Base - I Like It

Katso lisää amispopille omistetusta yhteisöstä:www.youtube.com/group/amispopfinland

Aqua - LollipopDaze - Superhero Eminem - Shake that assE-Type - Here I Go Again Ziggy X - Free Your MindDj Alligator ft. Dr Alban - I like to move it

?

16 I jumputetaan kunnolla

vv-auto_group_amis 12.4.2010 13:21 Page 1

Microsoft antaa huippuohjelmistot opiskelijoiden käyttöön ilmaiseksi. Miksi?

18 I herkkua amiksille

aailmanluokan yritys Microsoft on päättänyt pitää huolen siitä, että sillä on osaavia työntekijöitä myös tulevai-

suudessa. Microsoft ei kuitenkaan ole perustanut omaa koulua, vaan tukee tulevaisuuden koodivelhoja tarjoamalla opiskelijoiden käyttöön ilmaiseksi DreamSparks-ohjelmistopaketin. Mitä tämä kädenojennus opiskelijoille tarkoittaa käytännössä? – DreamSparkin kautta Microsoft tarjoaa opiskelijoille am-mattilaisten käyttämät sovelluske-hitysvälineet, kuten Visual Studio 2008/2010 ja lisäksi täydet käyttö-liittymäsuunnittelijoiden välineet, kuten Expression Studion sekä mo-biilikehitykseen ja pelikehitykseen tarvittavat jäsenyydet, kertoo Jukka Wallasvaara, joka vastaa Dream-Sparksista ja työskentelee Microsof-tilla tittelillä Academic Developer Evangelist. DreamSpark pitää sisällään kaikki yritysten eniten käyttämän sovellus-, tietokanta- ja käyttöliittymäkehitystyövälineet. Jos op-pii käyttämään näitä työkaluja, mitä niillä on mahdollista saada aikaan? – Sovellusten avulla voi luoda vaikuttavia web-, desktop-, mobiili-, pelikehitys- ja robotiikkasovelluksia. Dreamsparkin kautta opiskelijat saa-vat myös pelikehitykseen tarvittavan niin sanotun XNA Creators Club -tunnuksen, jonka avulla itse tekemät pelit voi testata suoraan omalla pelikonsolilla kotona. Jos mobii-likehitys on taas lähellä sydäntä, saa DreamSparkin avulla avattua tilin Mobile Marketplaceen, jossa opiskelija voi ilmaiseksi julkais-ta toteuttamiaan mobiilisovelluksia - ja tehdä oikeaa rahaa. Sovelluskehitys- ja käyttöliittymätyökalut on tarkoitettu har-joittelua varten ja tarjoavat Jukan mukaan hyvät mahdollisuu-det itsensä kehittämiseen. Ammattilaisten työkalujen lisäksi DreamSparksissa on tarjolla ilmaista koulutusta, sekä erinäisiä erikoisetuja mobiili- ja pelikehitykseen.

Huimia tuloksia jo nytDreamSpark on ollut opiskelijoiden saatavilla nyt pari vuotta. – Tulokset ovat olleet huimia! Kuka tahansa, myös ei-teknisiä aineita opiskeleva opiskelija, on voinut kehittää DreamSparkin kautta tällä hetkellä työmarkkinoilla paljon kysyttyjä taitoja am-mattilaisten välineitä hyödyntäen. Oppilaitokset voivat tarjota opiskelijoille myös vielä laajemmin ohjelmistoja MSDNAA sopimuksen kautta, jolloin opiskelijat saa-vat lähes kaikki Microsoftin sovellukset käyttöönsä. MSDNAA on ollut saatavilla pidempään, mutta sen käyttöön saaminen vaatii,

että oppilaitos aktivoi sen ja tarjoaa sitä opiskelijoilleen. Dream-Sparkin käyttöön saaminen vaatii myös pientä apua oppilaitoksel-ta. Sen saa käyttöön menemällä ohjelmiston sivulle ja tunnistautu-malla opiskelijaksi. – Tunnistautumiseen voi käyttää esimerkiksi ISIC-korttia tai koulun omia tunnuksia, jos koulu on rekisteröitynyt palvelun tun-nistettuihin oppilaitoksiin. Tai voi käyttää tunnistuskoodia, jonka oppilaitoksen opettaja voi tilata samalta sivustolta, Jukka kertoo.

Mutta loppuuko leikki samana päi-vänä, kun koulusta kävelee ulos tut-kintopaperit kourassa? Jukka lupaa, ettei lopu. – Ohjelmistoja voi käyttää akatee-misen lisenssiehdon puitteissa myös opiskelun päättymisen jälkeen. Jos jokin ohjelmisto on asennettu har-joitteluun kotikoneelle, saa sitä jat-

kossakin käyttää harjoitteluun. Akateeminen lisenssiehto tarkoittaa, että ohjelmistoja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoitukseen, vaan ainoastaan opiskelua,

harjoittelua ja tutkimusta varten. – Ilmaisversiot ovat täydellisiä versioita juuri siksi, että opiskelija voi halutessaan kehittää taitojaan työkalun kaikilla ominaisuuksilla.

Osaa oikeita asioitaLopuksi on kysyttävä, miksi Micro-softin kaltainen suuryritys haluaa

satsata näin kovasti opiskelijoihin? Jukan mukaan Microsoft on riippuvainen siitä, kuinka hyvin alan yritykset kehittyvät ja pärjää-vät. Kun alan yritykset pärjäävät, myös Microsoft menestyy. – Näinä aikoina yksi suurimmista haasteista erilaisten yritysten kasvussa on oikeanlaisten osaajien löytyminen. Oppilaitoksista tulee kyllä tietotekniikkaosaajia ulos, mutta valitettavan harvan .NET -osaamisen taso on sellaista, jota työnantajat kaipaisivat. DreamSpark auttaa opiskelijoita viemään osaamisensa lähem-mäksi yritysten tarpeita ja kun yritykset saavat palkattavia tulevia ammattilaisia lisää työmarkkinoille, he voivat kehittää toimintaan-sa. IT-alan yritysten kehittyessä ja markkinoiden virkistyessä myös muut yritykset, kuten Microsoft, saavat nostetta toimintaansa. Jukan mielestä Suomen tietotekniikkatulevaisuus riippuu vah-vasti innovatiivisista opiskelijoista ja Microsoftilla on välineet näiden opiskelijoiden tuottavuuden parantamiseen. – Tässä on kaikkien intressistä kyse. •

Teksti Hanne HaapakoskiDreamSparksin voi ladata osoitteessa: www.dreamspark.com

”Valitettavan harvan .NET -osaamisen taso on sellaista, jota työnantajat kaipaisivat.

”Sovellusten avulla voi luoda vaikuttavia web-, desktop-, mobiili-, pelikehitys- ja robotiikkasovelluksia.

herkkua amiksille I 19

20 I amisten yhteisö - osku

piskele tekemällä oikeasti töitä. Kuulostaa hyvältä. Suomen Liikemiesten Kauppa-opiston säätiön yritys SLK – palvelut Oy

antaa tämän mahdollisuuden noin kahdellekymmenelle koulun opiskelijalle joka lukukausi. Opiskelijat ottavat vastaan aitoja toimeksiantoja oikeilta yrityksiltä ja suo-rittavat siinä samassa näytön tai työssäoppimisjaksonsa. Viimeisen vuoden merkonomiopiskelijat Samu-li Palonen ja Lauri Kiilamo ovat työskennelleet SLK - palveluissa, ensin yritykseen hakeneen kouluryhmän mukana ja tammikuusta alkaen työssäoppimassa. Työympäristö on aidosti yritysmäinen ja nuoret her-rat tuntuvat motivoituneen työhön. Motivaatiota tarvi-taankin, sillä tämänkaltainen opiskeluympäristö vaatii opiskelijoilta enemmän. Samuli ja Lauri ovat olleet tekemässä muun muassa kampaamon tyytyväisyyskyselyä, levyn lanseerauskam-panjaa ja jopa kansainvälistä seminaaria ovat herrat päässeet suunnittelemaan. Ovatko työt aina tällaisia? – Työtehtävät vaihtelevat paljon. Joka vuosi vaihtuva opettaja valikoi ne, miehet kertovat. Opiskelijat ovat itse yhteydessä toimeksiantajiin ja vastuussa työprojektien etenemisestä. Yleisesti ottaen Samuli ja Lauri ovat kokeneet yrityksen hyödyllisenä ja motivoivana pysäkkinä ennen koulusta valmistumista. – Meille tulee tätä kautta tosi hyvät opinnäytetyöt, joista voi markkinoinnin alalla olla todella paljon hyö-tyä, Samuli tuumii. Oikean yritystoiminnan harjoittamisen molemmat kokevat opiskelumotivaatiota reippaasti kohottavana asiana. Ajatus oman yrityksen perustamisestakin on jo heitetty ilmoille. – Vielä ei ole tullut tarpeeksi hyvää omaa yritysideaa mieleen, Lauri harmittelee. •

Teksti Sanna KiveläKuva Maija Toivanen

Melkein meidän oma yritysSLK - palvelut Oy antaa opiskelijoiden testata, mitä on olla yrittäjä.

O

20 I yrittäjyys testissä

�

”Vielä ei ole tullut tarpeeksi hyvää omaa yritys-ideaa mieleen.

yrittäjyys testissä I 21

22 I amisten yhteisö - osku

uomen ammatillinen huippu-osaaminen on jälleen suurennus-lasin alla. Taitaja2010-ammattitaito-

kilpailuun ilmoittautui lähes 1500 ammatillisessa koulutuksessa olevaa alle 21-vuotiasta opiskelijaa. Nyt erotellaan jyvät akanoista.

Taitaja2010-kilpailut järjestetään tänä vuonna Oulussa. Taitaja on vuosittainen ammattitaidon SM-kilpailu ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville nuorille. Finaalissa kilpailee yli 350 nuorta yli 40 eri kilpailulajissa. Lajeja löytyy hius-muotoilusta autokorin korjaamiseen. Parhaalle kilpailijalle, Taitajien Taitajalle luovutetaan auto vuodeksi käyttöön.

Oulussa järjestetään myös Taitaja9-kilpailujen finaali. Peruskoulun 9-luokkalaiset kilpailevat kädentaitoja vaativissa tehtävissä kolmen hengen joukkueissa. Juontajina finaalissa ovat NRJ:n aamupojat Anssi ja Renne. Voittajajoukkue saa palkinnoksi moposkootterit.

Tapahtumassa ratkotaan lisäksi Suomen mestaruudet viidessä TaitajaPLUS-lajissa. TaitajaPLUS-kilpailut ovat ammattitaidon SM-kilpailut erityistä tukea tarvitseville.

Ammattitaitokilpailutoiminnasta Suomessa vastaa Skills Finland ry. Kilpailut ovat mainio työkalu lahjakkaiden opiskelijoiden haastami-seksi. Menestys voi avata ovia kansainvälisille areenoille, EM- ja MM-kilpailuihin. Kilpailut tarjoavat nuorille tilaisuuden näyttää taitojaan ja areenan, jolla kohtaavat työelämän edustajat, koulut sekä opiskelijat. Timantit syntyvät kovan harjoituksen tuloksena ammattitaitoisten opettajien ja ohjaajien hiomina.

Lue lisää osoitteista:www.skillsfinland.fi www.taitaja2010.fi.

Taitaja-kisojen tervehdys amiksille:

Taitajia ja tietäjiä

S

Kyllä Taito osaaKisat eivät ole kunnolliset ilman maskottia. Taitaja 2010 -kisan mas-kotti on amiksia edustava Taito Hyppynen. Herra Hyppynen on yleissankari, jonka suosikkiruokaa on Reetan nakkipata. Kuka Reetta on, sitä tarina ei kerro. Taito adoptoitiin Hyppysten perheeseen pienessä Perä-Törnän kunnassa. Hyppysten maatilalla poika eleli töitä teh-den, korjasi yhden kuuman kesäpäivän aikana perheen vanhan Valmetin, lypsyko-neen moottorin ja heinäladon katon. Perheen äiti Varma Hyppy-nen katsoi suu auki, kun Taito kutoi vanhoista vaatteista räsymaton ja si-vumennen maalasi porstuan seinät. Käsistään kätevälle ja työtä pel-käämättömälle Taitolle ammatil-linen koulutus oli luonnollinen valinta. Mutta poika ei osannut va-lita vain yhtä ammattia, vaan päätti opiskella vähän kaikkea. Päättöto-distukseen kirjattiin yksinkertaisesti ”Taito Hyppynen – Moniosaaja”.

Opiskelujen jälkeen Taito ahke-roi Perä-Tyrnäällä kaiken mahdolli-sen työn kimpussa. Töitä kasaantui kun miehen osaamisesta kiiri sana eteenpäin. Lopulta Taito ompeli it-selleen sankarin naamioasun äitinsä vanhalla Singerillä. Taiton sankari-teot alkoivat Taiton sijaan mennä

tuntemattoman naamiosankarin piikkiin ja kansalaiset eivät enää tienneet, oliko heitä auttanut Taito vai joku muu lukuisista suomalaisis-ta Taitaja-sankareista. Nyt Taito on kuitenkin taas omassa persoonassaan vauhdissa toimiessaan Taitaja 2010 -kisojen maskottina ja kisojen sanansaattaja-na. Joten kun näet Taiton kisoissa, käyppä kysymyssä kaverilta mitä Perä-Tyrnäälle kuuluu. •

”Taito ompeli itselleen sankarin naamioasun äitinsä vanhalla Singerillä.

22 I Taitaja-kilpailut

Euroopan unionin aloite

Joko tunnet Helpersit - savuttomuuden sankarit,

jotka seikkailevat hullunhauskoissa Helpisodes-

nettivideoissa? Tsekkaa:

www.helpers-eu.com

Mistä kuulit Taitaja-kisoista ensimmäistä kertaa?– Kuulin Taitajista kaverilta, joka on samalla alalla ja ollut kaksi kertaa ki-soissa. Niistä “Taitaja-tarinoista” tuli semmoinen fiilis, että voisi itsekin osallistua ja katsoa, miten pärjää.

Miten valmistaudut finaaliin?– Ollaan harjoiteltu aika paljon. Finaa-litehtävästä meille tuli pari kuukautta

sitten tietoa ennakkoon, mutta tehtä-västä muutetaan 30 prosenttia kisoissa. Vaikeinta tehtävässä on siirtonurmikon leikkaus täsmälleen siihen muotoon, millainen se on piirustuksessa. Vaikeaa on myös pation jiirikulman tekeminen, mutta kaikki muu tuntuu helpolta.

Onko osallistumisesta hyötyä?– Uskon ja luulen, että työnantajat kat-sovat hyvällä, jos on osallistunut Taita-

jiin ja vielä pärjännyt kisoissa. Olisi kiva sijoittua kolmen parhaan joukkoon, mutta ehkä nyt ekalla kerralla koke-mus on sijoitusta tärkeämpi.

Mikä on parasta viheralalla?– Parasta tässä on, kun päivittäin huo-maa saaneensa aikaan jotakin ja kou-lussakin huomaa joka päivä oppineen-sa jotain uutta. Unelmatyössä pääsisi tekemään kaikkea koulussa opittua.

Kia Kämpe

24 I

Kia Kämpe ja Tuuli Eerola opiskelevat Omniassa toista vuotta viheralan artesaaniksi ja ovat Taitaja-kisoissa viher-rakentamisen finaalissa. Mitkä ovat tunnelmat ennen kisoja?

Miten päädyit finalistiksi?– Opettajat kyseli koulussa, että onko meidän luokalla lähtijöitä Taitajiin. Kian kanssa sitten päätettiin, että mehän lähdetään. Käytiin kokeilemassa onnea semifinaaleissa Kuopiossa ja päästiin jatkoon. Se oli mahtavaa!

Miltä finaalin kisatehtävä tuntuu?– Kisatehtävä on aika iso työ raken-nettavaksi kolmessa päivässä, mutta

eiköhän me siitä kimpassa selvitä Kian kanssa. Tehtävä sisältää muurin raken-tamisen, siirtonurmen istutusta ja te-rassin teon. Mitään sellaista siinä ei ole, mitä ei osattaisi tehdä. Mutta terassi tulee olemaan isoin kompastuskivi.

Ketkä ovat auttaneet kisoihin valmistautumisessa?- Katriina Lahtinen on meidän pää-valmentaja. Myös opettajat ovat tsem-

panneet ja auttaneet valmistautumi-sessa. Valmentajista on ollut paljon hyötyä, niiltä on kaikkiin kysymyksiin saatu rehellinen vastaus.

Mitä teet valmistumisen jälkeen?- Unelmahomma olisi ehdottomasti oma alan yritys. Parasta viheralassa on, että saa toteuttaa omia suunnitelmia. Ja kesäisin saa olla ulkona töissä ja nauttii auringosta.

Tuuli Eerola

Tekstit Hanne Haapakoski Kuva Niko Rakkolainen

I 2�

Pekoni-tonnikalamössö kahdelle syöjälle

TARVIKKEET:# paketti pekonia# purkki tonnikalaa (paloina)# oikeaa kermaa# lisukkeeksi oman maun mukainen pasta

OHJEET:# Laita pasta kiehumaan ja siirry tekemään mössöä.# Leikkaa pekoni noin parin sentin paloiksi ja paista pannulla miedolla lämmöllä valmiiksi.# Lisää pekonien sekaan kerma ja tonnikala.# Anna hautua muutaman minuutin ja mausta oman maun mukaan.# Syö ja nauti hyvässä seurassa.

Läskilettu yhdelle

TARVIKKEET:# kolme kananmunaa# loraus hieman maitoa# hieman vehnäjauhoja# täytteeksi kinkkua, jauhelihaa, meetwurstia tai muuta lihaa oman maun mukaan

OHJEET:# Riko kananmunat kulhoon, laita sekaan hyppysellinen suolaa ja sekoita.# Lisää kulhoon loraus maitoa ja lisää jauhoja kunnes seos jäykistyy.# Lisää mausteita oman maun mukaan, esim. pippuria, suolaa ja chiliä.# Paista täyte kypsäksi pannulla ja anna pannun jäähtyä hetki.# Lisää pannulle munaseos, paista miedolla lämmöllä kunnes seos on kiinteä.# Leikkaa munakas ja käännä se pannulla ympäri hetkeksi.# Syö ja nauti omassa hyvässä seurassa.

tässä sarjassa ravintolakokiksi opiskeleva Henri Saarnio esittelee helppoja ja halpoja reseptejä

# Istuudu pöytään yhtä aikaa muiden kanssa. # Aseta lautasliina syliin. # Ota vain sen verran ruokaa, mitä jaksat syödä.# Aloita lämpimän ruuan syöminen yhtä aikaa lähimpien pöytäkumppaneiden kanssa. # Aloita kylmät alku- ja jälkiruuat yhtä aikaa kaikkien kanssa.

# Vältä puhumista ruoka suussa. # Pyydä muita ojentamaan ruokia, joihin et ylety – älä kurottele. # Tarjoa ensin vierustovereillesi lisää juotavaa ja täytä vasta sen jälkeen oma lasisi. # Keskustele pöydässä mukavista asioista. # Älä nojaa kyynärpäillä pöytään.

# Jätä käytetty lautasliina taitettuna pöydälle lautasen viereen ja ruokailuvälineet vierekkäin “kello viiden” kohtaan lautaselle.# Nouse pöydästä yhtä aikaa toisten kanssa. # Älä jätä tuolia huolimattomasti,vaan työnnä tuoli paikoilleen.# Muista kiittää hyvästä ateriasta ja seurasta.

26 I amikselta amiksille

Pääyhteistyökumppanit:

koulutustorilla mukana:yritysklubilla mukana:

yrittäjien help desk -osastolla mukana:

Momo Car-Sharing

Helsingin Yrittäjien tapahtuma yrittäjilleHotelli Presidentissä (Eteläinen Rautatiekatu 4) kello 11-21.00

ilmoittaudu osoitteessa: www.yritystastadiin.fi

LÄHDE ULKOMAILLE TYÖSSÄ OPPIMAAN – VUOSITTAIN YLI TUHAT OPISKELIJAA TEKEE NIIN!

KUN HAET AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN, OTA SELVÄÄ MAHDOLLISUUKSISTASI OPPIA TYÖSSÄ ULKOMAILLA. LISÄTIETOJA SAAT OPPILAITOKSESTASI.

MYÖS CIMON MAAILMALLE.NET -PALVELUSTA SAAT TIETOA ULKOMAILLA HARJOITTELUSTA, OPISKELUSTA JA MUISTA KANSAINVÄLISTYMIS-MAHDOLLISUUKSISTA.

WWW.MAAILMALLE.NET

Harjoittelupaikkanitoi kesätyöpaikan

Lontoosta!

Tuntuu, että nyt harjoittelun jälkeen pärjään

englannilla missä vaan!

HarjoittelujaksoniAmsterdamissa antoi

kasoittain itsevarmuutta ja monta uutta ystävää.

TOP 7 MAATSAKSA

ENGLANTIESPANJAHOLLANTIUNKARIITALIARUOTSI

CIMOn löydät Taitaja-tapahtumasta 16.–19.4. OPINTOMATKALLE!-ständiltä.

28 I amis urheilee

PSuoraan kentälle

Santeri Rytky aloitti lentopallon, koska oli siihen riittävän pitkä. Muutaman vuoden peliajalla mies on noussut huimaa vauhtia lupaavaksi pelaajaksi, joka saattaa vielä pitää palloa ilmassa palkallisena pelaajana.

Pitkä on ensimmäinen sana, mikä tulee mieleen kun 203 senttiä maasta taivasta kohti oleva Santeri Rytky kävelee huoneeseen. Samasta yksinkertaisesta syystä mies aloitti pelaamaan lentopalloa. – Aloitin pelaamisen aika myöhään, vasta rippi-koulun jälkeen. Utajärven urheilijoiden lentopallo-joukkueen valmentaja kuuli huhuja, että jossain Haa-pavedellä liikkuu tällainen pitkä kaveri. Lopulta mies löysi minut ja kysyi mukaan joukkueeseen, vaikken ollut koskaan lentopalloon kunnolla koskenutkaan. Santeri aloitti lentopallon Utajärven urheilijoissa syksyllä 2007. Santerin kotipaikkakunnan Haapave-den ja Utajärven välissä on 140 kilometriä maantietä,

NAAMATIEDOTSanteri Rytky on 17-vuotias Haapavedeltä kotoisin oleva amis, joka opiskelee Rovaniemen ammattiopistossa talon-rakentajaksi. Opiskelun ohessa Santeri pelaa lentopalloa A-junioreiden SM-sarjassa. �

amis urheilee I 29

joten harjoittelu joukkueen mukana ei ollut ihan yk-sinkertainen juttu. – Kävin aika harvoin treeneissä, mutta olin kui-tenkin peleissä mukana. Nyt pääsen harjoittelemaan vähän enemmän, kun treenejä on liki kymmenen kertaa viikossa. Huima treenimäärä selittyy sillä, että tällä hetkellä Santeri pelaa A-junioreiden SM-sarjassa, rovanieme-läisessä Perungan pojat –joukkueessa. Samalla hän suorittaa talotekniikan perustutkintoa Rovaniemen ammattiopistossa. – Koulu on tullut hyvin vastaan, eikä laske pois-saoloiksi tunteja, jotka jää aamutreenien takia väliin. Meillä on kolme kertaa viikossa aamutreenit kahdek-salta ja joka arkipäivä treenit illalla. Harjoituksissa pallo ei kuitenkaan ole koko aikaa il-massa. Etenkin Lapin urheiluakatemian järjestämissä aamutreeneissä keskitytään muihin asioihin, tehdään punttia ja testataan pelaajien fyysisiä ominaisuuksia.

Nuorin ja kokemattomin, mutta pisin17-vuotias Santeri on joukkueensa nuorimpia pelaa-jia, mutta ei ole kovin yllättävää, että hän on koko joukkueensa pisin mies. – Taidan olla pisin koko Suomessa oman ikä-luokan pelaajista. Ainakaan vielä ei ole yhtään pi-dempää pelaajaa tullut vastaan. Mutta se on tuttua, neljännestä luokasta lähtien olen ollut vähintään sen päätä pidempi muita. Santerin mukaan lentopallo on äärimmäisen tek-ninen laji, jossa ei pelkkä pituus ratkaise. Perustek-niikoiden opettelu tavallista myöhemmällä iällä oli hänelle tuskallista työtä. – Alussa oli kädet aivan rikki hihalyönneistä. Pelaaminen joukkueessa on myös aivan erilaista, mitä jossain koulussa. Paikkoja ei vaihdella, vaan jokainen pelaa omaa paikkaa ja jokaiselle paikalle on oma tekniikkansa. Miehen mielestä hänellä on yhä paljon opittavaa

lajista, eikä pelissä tule koskaan olemaan niin hyvä, ettei olisi heikkoa kohtaa. Santerin pituus tekee hänestä loistavan torjujan verkolla, mutta on siinä haittansakin. – Tiikerin, eli syöksyn tekeminen lattiaan on aika vaikeaa. Olen hidas, kankea ja pitkät raajat on siinä hommassa vain tiellä. Pelissä tärkeintä on, että koko joukkue pelaa yh-teen. Silloin on tunnettava omien heikkouksien li-säksi myös pelikavereiden vahvuudet ja heikkoudet. – Kommunikaatio on iso tekijä lentopallossa,

Epämääräistä historiaa ja nippelitietoa

# NMKY:n liikunnanohjaaja William G. Morgan kehitti lentopallon 1895 Holyokessa, Yhdysvalloissa.

# Eurooppaan lentopalloilu rantautui vuonna 1914 ja Pohjoismaihin, Suomi mukaan lukien, lentopallo tuli 1920-luvulla.

# Olympiakisoissa lentopalloilu on ollut vuodesta 1964 lähtien ja ensimmäiset lento-pallon MM-kisat järjestettiin jo 1949. Suomi oli mukana MM-kisoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1952 ja EM-kisoissa 1955.

# Lentopallon aktiivipelaajia on maailmassa noin 200 miljoonaa ja harrastajia jopa miljardi. Suomessa lentopalloilun harrastajia on noin 130 000, joista nuoria noin 27 000.

# Beach volleysta tuli virallinen olympialaji Atlantan kisoissa 1996.

”Mulla on enää neljä tervettä sormea, kaikki muut on murtunut tai taittunut pahasti.

”Olen hidas, kankea ja pitkät raajat on siinä hommassa vain tiellä.

30 I amis urheilee

koska peli on niin pikkutarkkaa hommaa. Melkein kaikki muut Santerin joukkueessa ovat pelanneet lentopalloa reilut kymmenen vuotta. Santerin lentopalloharrastus on ollut huimaa nousua alusta tähän pisteeseen. – Olen aivan uusi nimi kentällä ja siksi onkin jännä, että pääsin jo Utajärven peli-aikana maajoukkueen leirille ja tänä vuonna olin toisella maajoukkueen leirillä. Vielä ei ole kutsua maajoukkueeseen tullut, mutta siinä porukassa jo ollaan, mistä pelaajat valitaan.

Vielä Santeri keskittyy kuitenkin omaan joukkueeseensa. A-junioreiden SM-sarjan kausi on yhä päällä ja Santerilla on hyvä tun-ne joukkueen menestyksestä. – Meillä on mennyt hyvin koko kausi, melkein voitaisiin mitali ottaa tältä kaudelta.

Sormet rikki, polvet rikki– Lentopallosta saa tylsän pelin vaikutelman, jos itse tai pelikaverit eivät osaa sitä pelata. Mutta kun pelin oppii, se on hauskimpia �

amis urheilee I 31

lajeja mitä tiedän. Lentopallo on montaa muuta lajia ter-veellisempikin, kun siinä ei oteta kontaktia samalla tavalla kuin vaikka jalkapallossa tai jääkiekossa, Santeri toteaa. Lajissa on silti riskinsä ja harva tosissaan pelaava sääs-tyy loukkaantumisilta tai vammoilta, vaikka ne usein onkin vältettävissä. Santeri ei ole yksi niistä onnekkaista kavereista, jotka loukkaantumisilta on välttynyt. – Mulla on enää neljä tervettä sormea, kaikki muut on murtunut tai taittunut pahasti. Pelissä kärsii myös jalat ja kovalla pelaamisella voi saada hyppääjän polvet, mikä tarkoittaa kipeitä patteja polveen. Hyppääjän pol-via hoidetaan ja ehkäistään aamutreeneissä tekemällä korjaavia liikkeitä. Hyvistä pelaajista on Santerin ikäluokassa pulaa. Moni lopettaa lentopallon opiskelujen, tyttöystävän tai edessä olevan armeijan takia. Laji ei myöskään kuulu Suomen suositumpiin lajeihin. Pelaajien vähyyden vuoksi sarjassa ei ole paljoa pelejä ja monissa turnauksissa on useampia joukkueita pelaamassa. – Aika paljon saa reissata pelien takia. Siinä tulee pe-likaverit aika tutuiksi, kun kymmenkunta pitkää jätkää

laitetaan pieneen Transittiin istumaan ja matkaa pelipai-kalle voi olla reilut 1 000 kilometriä.

Ammattilaispelaaja vai talonrakentaja?– Tähtään mahdollisimman korkealle. Hienoa olisi, jos pääsisin SM-liigaan vielä ihan palkalliseksi pelaajaksi. Vii-me syksynä sain käydä miesten liigan treeneissä ja olihan se siistiä pelata sellaisten kavereitten kanssa, jotka pelaa rahasta. Ei joka jeppe pääse koko elinaikanaan pelaamaan sen tason miesten kanssa. Vaikka palkallisen pelaajan tulevaisuus Santeria kiin-nostaakin, on hänestä hyvä hankkia ammatti taustalle. Talotekniikan perustutkinnon Santeri valitsi, koska hänen isänsä on töissä samalla alalla ja ala antaa mahdollisuudet tehdä töitä monenlaisissa tehtävissä. – Pelkällä lentopalloilijan palkalla ei Suomessa pärjää, jotain muutakin on osattava. Siksi valitsin amiksen, että on varma työpaikka tiedossa. •

Teksti Hanne Haapakoski Kuvat Tina Lindroos

”Pelkällä lentopalloilijan palkalla ei Suomessa pärjää, jotain muutakin on osattava. Siksi valitsin amiksen, että on varma työpaikka tiedossa.

32 I amis urheilee

34 I yritys harrastuksena

yritys harrastuksena I 3�

– Luulin joskus, että minulla on liikaa ylimääräistä aikaa, joten aloitin korujen ja asusteiden tekemisen, Nina Saksman kertoo nauraen. Nina on somistaja, joka tekee sivutyökseen koru-ja ja asusteita Miaudesign-nimen takana. Nina tekee upeita luomuksia, mutta käyttää itse koruja hillitysti. – Suurin osa omista koruista on itse tehtyjä, mutta käytän myös ostettuja, laadukkaita koruja. Nina aloitti kaunistamaan ihmisiä suunnittelemalla ja tekemällä vaatteita vuonna 2001. Muutaman vuoden päästä hän unohti vaatteet, koska korut ja asusteet olivat hänelle rakkaampia. – Yritän suunnitella jokaiselle jotain. Rakastan tehdä koruja uranaiselle makean veden helmistä ja Swarovski-kristalleista, mutta on ihanaa käyttää samo-ja materiaaleja ja muokata niistä jotain nuoremmille lisäämällä vaikka pääkalloja koruun. Jokaisen työnsä Nina pyrkii tekemään hyvistä materiaaleista ja huolella, jotta koru tai asuste kestää käytössä vuosia. – Suurimman osan materiaaleista ostan joko Ame-rikasta tai Aasian maista, koska samat hyvät materiaa-lit ovat siellä halvempia kuin Suomessa. Ninan päätyössä somistajana riittää tekemistä, joten miksi hän halusi itselleen vielä sivutyön? – Rentoudun parhaiten luomalla jotain kaunista. Mutta rakastan työtäni somistajana yli kaiken ja siksi korujen ja asusteiden teko on jäänyt vain sivutyöksi. Monilahjakkuudesta on hyötyä, sillä viestintääkin opiskellut Nina osaa markkinoida luomuksiaan otta-malla itse upeita kuvia töistään. – Visuaalisena ihmisenä en edes pystyisi tekemään samaa asiaa päivästä toiseen. •

Teksti Hanne HaapakoskiKuvat Nina Saksman

KUKA ON NINANina Saksman on päätyöltään somistaja, joka tekee muun muassa messu- ja tapahtuma-suunnittelua sekä rakennusta. Sivutyönä Nina tekee koruja ja asusteita Miaudesign-nimellä.

Helsinkiläinen Nina on opiskellut tekstiili- ja taideteollisuusalan artesaaniksi ja on lisäksi suorittanut markkinointiviestinnän ammatti-tutkinnon sekä kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän linjan Pekka Halosen taideakatemiassa.

Oma jälki kaikessa.Somistaja ja artesaani Nina Saksman kuvaa itse mainoskuvia tekemistään koruista ja asus-teista. Kuvien korsetit on tehnyt Ninan ystävä Tuula Ylikorpi.

36 I amisten yhteisö - osku

�

36 I hyvällä asialla

”Tänään oli mun nimpparit. Juhlin yksin viinapullojen seassa. Juhlin aika paljon, koska en muistanut illalla enää etunimeäni sukunimestä puhumattakaan. Oli noloa vastata puhelimeen, että en tiedä olenko kotona.” – Juoppohullun päiväkirja

Juoppohullun päiväkirja ilmestyi 12 vuotta sitten, sitä on myyty jo 150 000 kirjan verran ja edelleen kirjaa myydään vuosittain kymmeniä tuhansia kappaleita. Jokin surkuhupai-sessa, kännissä mokailevassa miehessä vain kolahtaa suoma-laiseen herkkään mieleen. – Monet luulee, että olen tehnyt kirjan vakavissaan tai että se kertoo mun omasta elämästä. Oikeasti päiväkirja on pa-rodia valitettavan monesta suomalaisesta miehestä, kirjailija Juha Vuorinen kertoo. Jollekin voi tulla yllätyksenä, että Juha ei juo viinaa ja inho-aa väkivaltaa. Vaikka päiväkirjassa väkivaltaa ja viinaa riittää, tarkoituksena ei missään nimessä ole ihannoida kumman-kaan käyttöä. Juha haastaa etsimään yhdenkin rivin kirjasta,

joka ihannoi viinalla leikkimistä tai ihmisten hakkaamista. – Ihmiset, joilta puuttuu sanat, joutuvat turvautumaan väkivaltaan. Juoppohullun kohdalla saa miettiä, että pitäisi-kö sellainen tyyppi ottaa vakavasti? Parasta, mitä minä voin ihmiskunnalle tehdä, on saada viinalla läträävän sekopään naurunalaiseksi.

Juoppohullu huumetyössäEnsi kesänä Kristianin toikkarointia voi seurata livenä Tu-run Linnateatterin kesänäyttämöllä. Tämä ei ole ensimmäi-nen kerta, kun juoppohullu valloittaa teatterilavan, mutta tällä kertaa näytelmän tuloja suunnataan huumeiden vastai-seen työhön. – Mun osuus tuloista menee suoraan huumetyöhön, Pil-ven reunalla nimiseen projektiin. Projekti aloitetaan ensi syksynä ja sen näkökulma on vähän rajumpi, mitä sosiaali- ja terveysministeriöllä. Me näytetään nuorten ruumiinava-uksia, piikinvaihtajat selostavat omaa työtään ja narkkarit ja omaiset kertovat, mitä se maailma oikein on.

JUOPPOHULLUN MENESTYSTARINAJuha Vuorinen on julkaissut 18 kirjaa, joista Juoppohullun päiväkirja on tunnetuin. Juoppohullun suosio ei vain lopu. Lauri Maijalan ohjaaman kesä-teatteriversion lisäksi kirjasta on tulossa näytelmän kapakkaversio, Sounds of Juoppohullu – näytelty äänikirja ja Kristian-elokuvan käsikirjoitusta tehdään parasta aikaa.

Mitä Juoppohullun päivä-kirjalla haluttiin sanoa? Juo ja sekoile vai älä nyt hölmö niin tee?

38 I hyvällä asialla

Kaikella tällä projektissa pyritään näyttämään, miten huumeil-la saa tuhottua koko elämän muutamassa vuodessa – kultalauta-selta hautaan. Alas on helppo vajota, sillä Vuorisen mukaan kam-mottavinta on, kuinka vähällä vaivalla ja halvalla huumeita saa. – Moni vanhempi luulee yhä, että joku lierihattuinen mies myy huumeita koulun pihalla. Useimmiten huumeet tulee elä-mään paljon viattomammalla tavalla, kun kaveri vihjaa, että sillä on tarjota vähän vahvempaa Nasolinia.

Miten se selviää hengissä?Juoppohullun päiväkirja –näytelmän ohjaa Lauri Maijala, mies jota Juha Vuorinen kutsuu Suomen Quentin Tarantinoksi. Lau-ri opiskelee toista vuotta Teatterikorkeakoulussa, mutta miehen voidaan sanoa olevan jo kokenut ohjaaja. Lauri ohjasi helsinki-läisessä Teatteri Rujossa pyörivän Mannerheim-näytelmän, joka nosti monen karvat pystyyn, sillä näytelmässä Mannerheim-hah-mo harrastaa kaiken muun pahan lisäksi seksiä eläinten kanssa. Mannerheim-näytelmästä on tehty poliisille tutkintapyyntökin. Syksyllä Lauri aloittaa saksalaisen ahdistusnäytelmän teon Lap-peenrannan kaupunginteatterille - saapa nähdä, millainen meteli siitä näytelmästä nousee.

Mutta palataanpa takaisin ystäväämme Kristianiin. Lauri luki Juoppohullun päiväkirjan ensimmäistä kertaa vasta viime vuo-den kesällä, mutta tiesi heti, että se toimisi teatterin lavalla – kos-ka se ei missään nimessä sinne sovi. – Päiväkirjaa lukiessa nauraa hulluna ja miettii, että miten se mies selviää hengissä. Mutta kirjassa on myös syvyyttä. Lauri ei ole nähnyt Juoppohullun päiväkirjan aikaisempia näy-telmäversioita ja se on miehestä puhtaasti hyvä juttu. – Näytelmästä pitää luoda omannäköinen. Mun versio on suunnattu keski-ikäisille naisille ja niiden mukaan pakotetuille miehille! No ei, kyllä se on ihan kaikille ja etenkin niille, jotka ei normaalisti teatteriin tule. Vallilan autolinjan jätkät voisi tulla luokkaretkelle katsomaan tämän näytelmän! Juha ei aio puuttua Laurin työhön ohjaajana mitenkään, sillä lavalla tarina muuttuu ja sen pitääkin muuttua. – Odotan uteliaana ja innokkaana kuin läähättävä koira Laurin näytelmää, Juha nauraa.

Teksti Hanne HaapakoskiHenkilökuva Niko RakkolainenMuut kuvat Juoppohullun päiväkirjasta

”Huumeet tulee elämään paljon viattomammalla tavalla, kun kaveri vihjaa, että sillä on tarjota vähän vahvempaa Nasolinia.

Oletko sinä etsimämme

Paranna nuorten kuljettajien maine ja osoita meille olevasi Loistokuski. Saat ainutlaatuisen 20 % lisäbonuksen liikenne-vakuutukseesi. Lue lisää alle 27-vuotiaille tarjottavasta ra-hanarvoisesta edusta ja osallistu keskusteluun osoitteessa if.fi /loistokuskietu

Kysy myös järjestösi jäseneduista.

Tarkat ehdot löydät osoitteesta if.fi

20090258_loistokuski_Jarjesto_210x297.indd 1 11/2/09 1:34:15 PM

Oulunkylän nuorisotalolla Nuotassa on käyn-nissä erilainen iltapäivä. Ylen Netari-TV on saapunut viikon kuvauspaikalleen ja aloittanut illan lähetyksen valmistelun nuorisotalon aulas-sa. Alakoululaisten ryhmä on juuri lähtemässä tiloista. Kuhina jatkuu koululaisten lähtemisen jälkeenkin ja vihdoin valot ja rekvisiitat alka-vat löytää paikkansa. Bongaan Sara Tossavai-sen, joka keskustelee juontaja Mirella Pekkasen kanssa illan lähetyksestä. Sara on yksi Netarin toimittajista, jonka tehtävä on chattailla lähe-tyksissä netarichatissa nuorten kanssa, olla mukana kuvaamassa gallupeja ja haastatteluja sekä lopulta editoida niitä. Aikaa lähetykseen on vielä tunti, joten ehdin hyvin tentata Saraa Netarin teon eri vaiheista sekä hänen matkasta koulunpenkiltä Netariin Media-assistentiksi valmistunut Sara tutus-tui Netariin viime syksynä, kun sen tekeminen aloitettiin ja häntä pyydettiin mukaan tuomaan oma panoksensa työssäoppimisensa lopuksi. Aikaisemmin kesällä hän oli suorittanut työs-säoppimista Summerissa, joten työ Ylellä oli jo ennestään tuttua. – Netarin konsepti oli vielä jokseenkin auki, eikä oikein tiedetty, miten ohjelmaa lähdettäisiin

Millaista on päästä suoraan koulunpenkiltä unelma-ammattiin?

Sara Tossavainen saa palkkaa chattailystä.

�

40 I amis töissä

”Tuntuu, että mulle on käynyt tosi hyvä tuuri.

työstämään eteenpäin, hän valaisee taustoja. Ideana oli luoda ohjelma, jonka tekoon nuorilla olisi mahdollisuus osallistua. Hom-ma pyörähti nopeasti käyntiin Saran keksit-tyä idean gallupeista ja ammattilaishaastatte-luista viikoittain vaihtuvan aiheen mukaan. Idea otettiin ilolla vastaan ja se mahdollisti Saralle pestin gallupien kameramiehenä, tässä tapauksessa toki naisena. – Lopulta mulle tarjottiinkin työpaikkaa Yleltä Netarin parista.. – Tuntuu, että mulle on käynyt tosi hyvä tuuri. Pääsen tekemään töitä, johon mut on koulutettu, Sara kuvailee tuntemuksiaan. Kenpä ei noin tuntisi. Työllistyminen suoraan koulunpenkiltä on monen nuoren unelma. Tilanne, missä iso yritys käyttää luomaasi ideaa hyväksi, on jo lähes haaveun-ta. Tuota haaveunta Sara kuitenkin elää. Hän kehottaakin opiskelijoita luomaan suhteita työssäoppimisjaksoilla ja tuomaan rohkeasti esiin ideoitaan, joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää työssä. Usein uudet tuoreet ide-oinnit otetaan vähän pienemmässäkin mit-takaavassa mielenkiinnolla vastaan.

TUNTI CHATTAILUATällä hetkellä Sara työskentelee Netarin pa-rissa kolmena päivänä viikossa. Lyhyt työ-viikko ei ole hänen intoaan varjostanut. – Teen Netaria suurella intohimolla. Huomasin kerrankin tekeväni samaan aikaan kolmea eri ohjelmaa, mikä tuntui aivan mah-tavalta, hän hehkuttaa. Haastattelupäivänä Netarin lähetyksen aiheena on rasismi, mitä varten lähetykseen on saapunut ulkomaalaistaustainen tyttö, No Rasicm–hankkeen parissa työskentelevä nainen sekä kaksi poikaa, jotka ovat osallis-tuneet Netarin rasismiaiheiseen videokilpai-luun. Tarkoituksena on keskustella rasismis-ta ja julkaista kilpailuvideot. Ennen lähetystä vedetään harjoitus, jossa puitteet ovat kuten oikeassa lähetyksessä. Vieraita haastatellaan vuorotellen ja anne-taan mahdollisuus kertoa näkemyksestään. Mikrofonit toimivat hyvin, valot on koh-distettu oikein eikä ongelmia näytä olevan, kunnes tietotekniikka päättää heittäytyä tun-netusti hankalaksi. Yhtä videoista ei saada esille. Alkaa ahertaminen ja vilkas touhua-

minen, kun monta käsiparia ja päätä yrit-tävät selättää yhteistyönsä irtisanoneen vi-deopätkän. Lopulta huojentunut Sara palaa kameroiden edestä. – Meinasi tekniikka pettää, mutta saatiin onneksi korjattua se, hän huokaa. Lähetys on valmis alkamaan. Lähetys kes-tää tunnin ja se sujuu yhtä hyvin kuin harjoi-tuksissa. Nuotalle on saapunut joukko nuoria viettämään aikaa ja tutkailemaan lähetyksen kulkua. Kameraan ei kukaan selvästikään halua kuitenkaan osua ja aika kuluu lähinnä nuoriso-ohjaajien parissa sohvaryhmällä tai keittiössä. Juontaja Mirella, vieraat ja Sara istuvat puoliympyrässä valojen loisteessa kame-ramiehen kiertäessä ottamassa jokaisesta vuorollaan lähikuvaa. Saran työ on sivusta seuraajan silmissä intensiivistä hänen näpy-tellessään kovaa vauhtia kannettavaansa. – Yritän herättää keskustelua ja vastailla kysymyksiin, jotka toivottavasti liittyvät päi-vän aiheeseen, hän naurahtaa. Hyviä kommentteja luetaan myös lähe-tyksessä. Jotkin aiheet koskettavat nuoria

NETARI - mikä ihmeen juttu?Netari on netti-tv-konsepti, jossa suora lähetys, chat, on-demand-videopalvelut ja sosiaalinen media yhdistyvät. Suora Netari-tv-lähetys on katsottavissa joka keskiviikko kuudelta osoitteessa yle.fi/netari

42 I amis töissä

enemmän kuin toiset. – Meillä oli kerran vieraana poliisi, jolloin kysymyksiä tuli paljon seksuaaliseen hyväk-sikäyttöön liittyen, Sara paljasta. Hyvä vai huono asia, sitä voi jokainen itsekseen pohtia.

VIERAITA VERKOSTOILLATämäkin lähetys loppuu aikanaan ja vieraat erkanevat kuvausnurkkauksesta. Tekijätiimi jää purkamaan tekniikkaa, kun Sara ja Mirel-la suuntaavat pienelle päivälliselleen. Keitä kaikkia tiimi kattaa Saran ja Mirellan lisäksi? – Ryhmäämme kuuluu kuvaaja, äänimies, nettitoimittajia, joista yksi on harjoittelijana Netarissa, ohjaaja, kuvaussihteeri sekä tuot-tajat, jotka ovat kaikki Yleltä, Sara luettelee. Heidän lisäkseen on vielä oma Netari-po-rukka, johon kuuluvat apuohjaajat, apuopet-tajat ja nettiterkkarit, joista viimeisimmät vastaavat netissä nuorten kysymyksiin esi-merkiksi terveyteen liittyen. Myös lähetysten editointi tapahtuu Ylellä, mutta se ei kuulu Saran toimenkuvaan. Vaikka haastatteluvi-deoiden kuvaaminen ja editointi luonnistuu

hänen taidoillaan hyvin, on tv-tuotanto oma maailmansa. – Aion hakea ammattikorkeaan ensi syk-synä opiskelemaan tv-tuotantoa, Sara kertoo suunnitelmistaan. Ohjaaja Pike Epstein saapuu keittiöön keskustelemaan lähetyksestä ilmeisen tyyty-väisenä. Mietityttää, mistä tiimi löytää lähe-tyksen vieraiksi nuoret, jotka vaihtuvat joka lähetyksessä? – Verkostoilla, Pike vastaa automaattisesti. Vieraita etsitään omien ja tuttavien ver-kostojen kautta yksinkertaisesti kyselemällä, josko joku tuntisi viikkoaiheeseen sopivan tyypin. Myös Ylellä kysellään mahdollisia ehdokkaita, samoin nuorisotaloilta. – Ohjelma on kuitenkin vielä tuore, joten verkostot vaativat vielä kasvattamista, Pike huomauttaa. Lähiviikkoina vieraiksi ovat tulossa muun muassa suomalainen romani sekä Suomessa asuva venäläinen. Ohjelman monikulttuuri-suutta halutaan selvästi tuoda esille. Netaria on suunniteltu eteenpäin ja tu-levat teemat tullaan julkaisemaan ainakin

Summerin kotisivuilla, jolloin nuorten on helppo lähteä työstämään videoita reippaas-ti ennen lähetystä. Nuoria haluttaisiin saada enemmän mukaan ohjelman tekoon. Neta-riin voitaisiin ottaa esimerkiksi nuorten teke-miä YouTube-videoita, jotka liittyvät päivän aiheeseen. Pelkät vinkitkin hyvistä videoista otetaan vastaan. – Olemme tekemässä ohjeita videon te-osta, jotta nuoret uskaltaisivat lähettää omia videoitaan, Sara kertoo. – Tärkeät asiat, jotka saattavat heiltä usein unohtua, ovat esimerkiksi tekijänoikeuslait, jolloin oman lempibiisinsä lisääminen vide-on taustalle ei välttämättä onnistukaan. Vaikka Netari on vielä suurelle yleisölle tuntematon, on Saran työuran alku Netaris-sa kuitenkin onnistunut. Tilaisuus on ollut ainutlaatuinen ja Sara tuntuu arvostavan sitä. – Onhan se hienoa, että olen työllistynyt näin nopeasti koulun jälkeen, hän myöntää kiitollisesti. •

Teksti Sanna KiveläKuvat Maija Toivanen/Yle

Media-assistentit - mitä ne oikein tekevät?Media-assistentti tarkoittaa audio-visuaalisen viestinnän perustutkintoa. Tutkinnossa opetetaan perustaidot viestintäalan avustavista tehtävis-tä. Audiovisuaaliseen viestintään lasketaan mm. valokuvaus, elokuva, graafinen suunnittelu, video-, radio- ja tv- työskentely, multimedia-tuotanto ja www-suunnittelu.

amis töissä I 43

MEIDÄN KÄMPPÄilmianna kämppä

Tässä sarjassa esitellään amisten omia kämppiä, soluhuoneita tai vanhempien katon alla löytyviä huoneita. Kämpän ei tarvitse näyttää sisustuslehdestä kopioidulta, ainoastaan asujansa näköiseltä.

Ilmianna oma tai kaverisi kämppä lehden sivuille mailaamalla osoitteeseen: toimitus@osku.info

– Yhdessä päätetään sisustukses-sa, mutta vielä ei ole sisustusta kovin pitkälle mietitty, kun pitää ensin rempata olohuone ja sen jäl-keen makuuhuone, Sini Pulkkinen kertoo asuntosuunnitelmista. Sakari Saario (24) ja Sini Pulk-kinen (18) ovat asuneet Vantaalla Kaivokselassa viime elokuusta lähtien. Yhteinen kämppä on noin 60 neliön kerrostaloasunto.

– Kämppä on iso ja tosi hyvällä paikalla, siksi valittiin tämä. Asunnon omistajan kohdalla koreilee Sakarin nimi. Sinillä ei opiskelijana ole vielä asuntolainan maksamiseen varaa. Sakari työskentelee Empowe-rilla ja on valmistunut tietoliiken-neasentajaksi. Sini opiskelee toista vuotta kaksoistutkintoa Suomen Liikemiesten kauppakoulussa.

44 I aitoa amis-elämää

aitoa amis-elämää I 4�

älillä vaan tulee fiilis, että nyt voisi teh-dä musiikkia, kertoo Eemeli Kelokorpi, artistinimeltään Emppu.

Miehen kiinnostus musiikkia kohtaan alkoi syventyä kymmenisen vuotta sitten Empun ollessa 14-vuotias, kun hän sai käsiinsä ensim-mäisen kitaransa. Tie musiikin parissa alkoi melko perinteisesti. Kokemusta tuli kahdesta eri bändistä, joista viimeisimmässä hän keskit-tyi kitaransoiton sijaan laulamiseen ja huomasi viihtyvänsä paremmin laulun parissa. Bändi koki myös orastavaa menestystä, mikä oli suu-relta osin Empun ansiota. – Sävelsin ja tuotin itse kappaleen, jonka ansioista saimme levytyssopimuksen.

Laulaja-lauluntekijä Emppu haluaa menestyä omalla työllä, ilman Idols-kisaa tai suhteita.

�

Bändi oli kasassa muutaman vuoden, kunnes Emppu päätti lähteä kokeilemaan siipiään soolouran parissa. Tällä tiellä hän on nyt parin vuoden ajan ollut.

Mustavalkoista työtäMillaiseen musiikkityyliin tie on miehen johtanut? Tyyliltään Empun musiikki on kaikkea popin ja rockin väliltä, mutta aina suomenkielistä. Hän kui-tenkin painottaa, ettei omaa musiikkia pysty mihin-kään tiettyyn laatikkoon kategorisoimaan. – Musiikkimakuni on niin laaja, että joissain omis-sa biiseissä saattaa olla konemusiikkivaikutteita ja toisista saattaa taas löytyä jazzia. Musiikin teorianopiskelua Emppu ei näe pakolli-sena, jos musiikin tekeminen kiinnostaa. Hänellä itsel-lään ei ole minkäänlaista musiikkiin liittyvää opiskelua takanaan, vaan kaikki on opittu käytännössä. Sanoi-tukset Emppu luottaa kuitenkin kaverinsa vastuulle. – En osaa tehdä hyviä sanoituksia, joten en mie-lelläni halua tehdä niitä ollenkaan. Toki Emppu sovittaa ja muokkaa sanoja itse kappaleesta riippuen. Itsessään musiikin tekeminen on Empun mielestä melko mustavalkoinen projekti. Halu säveltää saat-taa herätä nopeasti hyvästä kappaleesta ja tuotosta syntyy helposti. Toisinaan homma ei taas millään ota tuulta alleen, musiikkia kun ei voi kukaan tuosta vain päättää tekevänsä juuri nyt. – Saatan saada aikaan todella paljon parissa päivässä, mutta ennen sitä on voinut kulua monta viikkoa ilman, että olen tehnyt mitään. Välillä mu-siikkia syntyy, välillä taas ei. Pienelle perfektionistille musiikin tekeminen saattaa olla loputon urakka - ikinä kun ei tiedä, voi-siko kappaleesta saada pienen työstämisen jälkeen vieläkin paremman. – Parhaat muistot ovat oman kylän ravintolan keikasta, jonne myin enemmän lippuja kuin Mikko Alatalo myi edellisviikonloppuna, Emppu vastaa ky-symykseen parhaasta keikastaan. Yleisömäärältään kaikki soolokeikat ovat olleet

”Parhaat muistot ovat oman kylän ravintolan keikasta, jonne myin enemmän lippuja kuin Mikko Alatalo myi edellis-viikonloppuna.

�

48 I amis-muusikko

amis-muusikko I 49

melko samankokoisia ja samanlaisia, poik-keuksen tekee kuitenkin esiintyminen viime vuoden SAKUStars- kilpailuissa Kajaanissa, jossa yleisöä riitti jo enemmän. Suurin osa keikkojen annista on hänen omia kappa-leitaan, mutta toki covereitakin mahtuu joukkoon, riippuen yleisön mahdollisista pyynnöistä. – Apulantaa ja Leevi and the Leevingsia on pyydetty keikoilla. Tietenkin soitan myös niitä suomalaisia biisejä, joista itse pidän.

Tulossa oma levy ja menestys?Musiikkiuran ja koulun yhdistäminen saat-taa asiasta tietämättömän korvissa kuulos-taa melko vaativalta projektilta. Empun mukaan molemmat ovat tähän mennessä kuitenkin vain antaneet toisilleen jotain, kun tie musiikin parissa on vielä melko aluillaan ja koulua ehtii käydä. – Koulusta on ollut paljon apua keikko-jen järjestämisessä, sillä seitsemän hänen keikoistaan on ollut Omnian järjestämiä. Media-alan opiskelijana videon ja äänen kä-sittely on tullut Empulle tutuksi, mikä on mahdollistanut myös omien musiikkivide-oiden tekemisen. Osaaminen on hyväksi, sillä mahdollisista suhteista musiikkimaail-maan ei ole ikinä haittaa. Suhteita Empulla ei kuitenkaan toistai-seksi ole musiikkimaailmaan ja sen suuresta koneistosta hän on vielä kaukana. Kuinka helppoa on päästä pinnalle ilman tuottaja-

tuttavia ja levy-yhtiöiden isoja pomoja? – On se vaikeaa, niin paljon hoituu yleen-sä suhteiden avulla, hän myöntää. Tuuriakin musiikin pitkällä ja kiemurai-sella tiellä tarvitaan. Valmiista formaateis-takaan hän ei innostu, viime vuoden Idols –mittelöihin osallistuttuaan. – Tykkään enemmän tehdä asioita it-sekseni, ohjelmassa oli mielestäni pielessä kaikki, hän toteaa. Kiirettä Empulla ei mihinkään juuri nyt ole, menestystä ehtii odottaa. – Toukokuussa tulee uusi albumi, jonka ohessa teen pienimuotoisen kiertueen - lähinnä pääkaupunkiseudulla näillä näky-min, hän valaisee loppukevään aikatauluaan. Pidemmälle tähtääviä suunnitelmia ei hänellä toistaiseksi ole, vaan asioiden on annettu edetä omalla painollaan ilman sen suurempia pyrkimyksiä mihinkään. Omaksi iloksi tekeminen on tällä hetkellä pääasia, vaikka olisihan se mukavaa, jos oman ilon lisäksi joku muukin pitää Empun musiikis-ta. Itsensä elättäminen musiikilla tulevai-suudessa on hänen haaveensa, eikä ehkä lainkaan mahdoton sellainen. – Erityistä sotasuunnitelmaa ei mulla menestykseen ole. Saa nähdä mitä tulee, hän hymähtää. •

Teksti Sanna KiveläKuvat Niko Rakkolainen

Emppu - Kaksi kulkijaa

Sukellan nyt pinnan alle,jossa pelkää en kuolemaatäällä tilaa rakkaudelleei voida koskaan luovuttaa

Meri meitä kuljettaakohti pimeyden haaveitakaikki synnit pois puhdistaakokenut en hiljaisuutta

Voiko joku pelastaakaksi yksinäistä kulkijaavirta meidät pois kuljettaakohti yksinäistä maailmaa

”Tartu käteeni on itse asiassa varsin söpö kappale. Melodiakulussa on jotain hirveän tuttua ja samalla myös jotain tarttuvaa ja hittimäistä. Lyriikat ovat kauniin yksinker-taiset, tosin tekstissä olisi voinut olla jotain yllättävää ja jännittävää, oivaltavia kielikuvia esimerkiksi. Laulajalla on hienoisen nasaali soundi, joten kannattaa miettiä miten sen saa toimimaan vahvana tehokeinona – tässä kappaleessa ääni rupeaa soimaan varmemmin biisin loppua kohden. Sovitus on kivan yksinkertainen, siinä on lämpöä ja helppoutta. Kaiken kaikkiaan herttainen, iskelmäisesti poppaava kappale.”

KENEN SANOJA?Empun kappaleen arvosteli musiikki-toimittaja Laura Haapala, joka kirjoittaa muun muassa Rytmiin ja Rumbaan sekä tekee lähetyksiä Radio Helsingissä ja on vakiovieraana Popkult-ohjelmassa Yle Teemalla. Haapala tuomaroi myös Ääni ja Vimma –bändikatselmuksessa.

ARVIOBIISISTÄ

�0 I amis-muusikko

Lähde kanssamme viihteelle! | www.popmedia.fi

Hyödynnä Osku etusi!Tilaukset Osku:n sivuilta osoitteesta www.osku.info

Vältä huonoa musiikkia!

Suomen suurin elokuvalehti.Raskaan rockin erikoislehti!

Monipuolisesti musiikista!

Suomen suurin elokuvalehti.Raskaan rockin erikoislehti!

Katso, Devil!

Tuolla on levy-

ale. Haes hurtta

mulle parit

powerharkot.

No mikäettei!

Ja nimi on Mauri!

Mustiksen susi on

www.spinefarm.fi

spinefarm@spinefarm.fi

RASKAAN ROCKIN ERIKOISLEHTI

1/2010 I HINTA 5,90 euroa

#73 – KUN LEMPI JA KUOLO HALIVAT

HIM FINNTROLL STAM1NA ULVER FEAR FACTORY OVERKILL IHSAHN MICHAEL SCHENKER

INFERNO 1/2010

”MaailMa on nyt selkeäMMällä

tavalla paska paikka”

Monipuolisesti musiikista!

dingohuuman vuodet

sulautuivat massaksi

1/1019.2.–22.4.2010

Hinta: 6,90€

kotialbumi

Rytmin eRikoisRapoRtti studiosta

steel pantherRäävittömyyden Rajamailla

johnny depphullu hatuntekijä

on omien lastensa fani

hitti krapulamm. daRude ja lauRi ylönen

selvisivät kanuunasta

ÄÄripÄiden metsÄstÄjÄt

tuottaja joe baRResin kanssa

Vältä huonoa musiikkia!

Suomen suurin elokuvalehti.

No 01/10 | 15.1.–4.2.2010 | 4,50 €

ARVIOISSA: HERRA YLPPÖ & IHMISET, VAMPIRE WEEKEND, OP:L BASTARDS, TIMBALAND, ALICIA KEYS, DELPHIC,

MARTHA WAINWRIGHT, THE BLACK BOX REVELATION LIVE!: HELLDONE FESTIVAL, PMMP, DEPECHE MODE

PRINCE OF ASSYRIATUOMO SOULMIES LAULAA

KUOLEMASTA

RUOTSIN KUUMIN FOLK-KOMEETTA HUSKY RESCUE OSTIMME OLAVI

VIRRAN HAITARIN””

KANSAN KUNNIOITTAMA

KRIITIKOIDEN PALVOMA

”Olisinko

uskonut, että

levy myy

kultaa? En!

Platinaa? En!”ALL TOMORROW’S PARTIESMY BLOODY VALENTINE

ISÄNNÖI INDIEJUHLAA

LUKIJA-ÄÄNESTYKSEN

TULOKSET 2009

U.K. SUBSTHE VIBRATORSYRMEÄT PUNK-PIONEERIT

”MEITÄ EI KIINNOSTA

PASKAN VERTAA

UUSIUTUA!”

NO SHAMESAMPSA ESITTELEE

HÄPEILEMÄTTÖMÄT

SUOSIKKINSA

TUOMAS SKOPASYDÄN, SYDÄN -SOLISTI

TEKI BIISIN SUNRISE

AVENUEN SAMUSTA

HERRA YLPPÖ & IHMISET, VAMPIRE WEEKEND, OP:L BASTARDS, TIMBALAND, ALICIA KEYS, DELPHIC,

HERRA YLPPÖ & IHMISET, VAMPIRE WEEKEND, OP:L BASTARDS, TIMBALAND, ALICIA KEYS, DELPHIC,

HELLDONE FESTIVAL, PMMP, DEPECHE MODE

HELLDONE FESTIVAL, PMMP, DEPECHE MODE

VUODEN

MUSIIKKIMEDIA

342010 Numeroa!

(norm. 45,70 )

415012 Numeroa!

(norm. 55,70 )

424018 Numeroa!

(norm. 54,90 )

26506 Numeroa!

(norm. 35,50 )

anhasta resuisesta makasiiniraken-nuksesta kuuluu musiikkia. Sisällä on meneillään Suomen ainoan bän-disoittamiseen erikoistuneen opiston Rockopiston lauantaikurssi. Kurssia vetää Children of Bodomin entisenä kitaristina tunnettu Alexander Kuoppa-la, jonka tarkoitus on tehdä aloittelevista

soittajista kitaravirtuooseja. Tyynen oloinen ammattikitaristi opastaa nuoria muusikkoja kärsivällisesti, vastaten kysy-myksiin rautaisella ammattitaidolla. Alexanderin istahtaessa sohvalle haastattelua varten on pakko kysyä, miten kuuluisan hevibändin kitaristi ajautui musiikinopettajaksi? – Kyseessä oli oikeastaan aika luontainen jatkumo. Lopetettuani bändihommat tein ensin ala-asteella musiikinopetushommia, kunnes es-poolaisesta rytmimusiikkioppilaitoksesta otettiin yhteyttä ja tarjottiin opettajan paikkaa. Alexander aloitti itse kitaran soittamisen 14-vuotiaana, joka on miehen omien sanojensa mukaan melko myöhään. Ensimmäisen kitaran-sa hän sai kuitenkin jo 10-vuotiaana. – Soittaminen ei vain innostanut vielä silloin. Kimmokkeen sain soittamiseen vasta, kun kave-rit alkoivat soittamaan ja halusin olla osana sitä porukkaa. Alexander ei näe mitään haittaa siinä, että aloitti soittamisen myöhään, sillä fyysisesti kookkaampana soittimesta saa enemmän irti.

KUKA TAHANSA VOI SOITTAAVaikka rock onkin Alexanderin leipälaji, hän kertoo opettavansa mitä tahansa eri tyylejä jaz-zista klassiseen kitaransoittoon. Opetuksen on Alexanderin mukaan oltava monipuolista, jotta oppilaat ymmärtäisivät, mistä musiikki on läh-töisin. Esimerkiksi rock on alun perin lähtöisin bluesista. Parasta opettamisessa on Alexanderin mu-kaan nähdä, kun nuoret onnistuvat. Työllä on

kuitenkin myös varjopuolensa. – Silloin tämä on hirveää, jos tunnille tulee nuori, jonka vanhemmat pakottavat tämän har-rastamaan ties mitä ja lapset tulevat kitaratun-neille ”levähtämään”. Pahimmillaan tämä on varaisänä olemista, hän myöntää. Mutta jos nuorella on innostusta soittaa omasta tahdosta, voi Alaexanderin mielestä kuka tahansa oppia soittamaan hyvin. – Totta kai se vaatii normaalisti toimivan motoriikan, teorian tuntemisen ja sitoutumisen harjoitteluun, mutta esimerkiksi musikaalinen ei tarvitse olla, Alexander kertoo. Hänen mukaansa rytmitajukin on loppujen lopuksi vain motoristista toimintaa, jota jokai-nen pystyy tuottamaan. Hetken mietittyään hän kuitenkin lisää, ettei motoriikan tarvitse toimia edes normaalisti. Opiskeleehan hän musiikki-terapiaa, joka mahdollistaa myös esimerkiksi vammaisten soittamisen. Kykyä sitoutua vaadi-taan eniten. – Loppupeleissä kaikki riippuu siitä, mihin haluaa homman viedä. Pitkälle tähdätessä töi-tä täytyy tehdä. Määrällä ei ole niin väliä, vaan vakituisuudella. Tärkeintä hänen mukaansa on soittaa joka päivä, eikä silloin tällöin monta tuntia putkeen. Alexander kuitenkin huomauttaa, että huipulle asti halutessaan on jo treenattava monta tuntia päivässä. Olisi päästävä myös soittamaan oikei-den ihmisten kanssa ja oikeille ihmisille, kitaran näppäily yksin oman huoneen suojissa ei johda haluttuun lopputulokseen. – Tärkeintä on kuitenkin löytää soittamiseen sellainen into, että siitä saisi jopa elinikäisen harrastuksen. Sen täytyy olla omaehtoisesti hauskaa, liiallinen teknisten yksityiskohtien tui-jottaminen ei kannata, hän painottaa.

NÖYRÄ ASENNE ENNEN KAIKKEAKun puhutaan rokista, kumpi on Alexanderin mielestä tärkeämpää: asenne vai osaaminen?

”Vaikka soitossa joitain epä-kohtia olisikin, kyllä se asenne ratkaisee loppupeleissä.”

�

�2 I kitaralegendan opetukset

MIKÄ MIES KUVASSA?

Alexander Kuoppala tuli tunnetuksi Children of Bodomin kitaristina. Mies on soittanut myös Timo Rautiaisen yhtyeessä sekä bändissä nimeltä Keytoes, joka soitti disco- ja soulmusiikkia.

Tällä hetkellä Alexander opettaa soitta-mista Rockopistossa sekä musiikkikoulu Taukossa. Opettamisen lisäksi Alexander opiskelee musiikkiterapiaa Sibelius-Akatemiassa.

?

Mies kertoo mieluummin lähtevänsä katsomaan punkbändiä, jolla homma toimii ja fiilis sekä asenne ovat oikeita. – Vaikka soitossa joitain epäkohtia olisikin, kyllä se asenne ratkaisee loppupeleissä, hän vastaa ja kertoo kiinnittävänsä ope-tuksessakin huomiota oppilaan asenteeseen. Mahdollistaako oikea asenne tähteyden? Onko rocktähdeksi opiskeleminen mahdollista? Alexanderin mukaan ei. Tulevilta tähdiltä vaaditaan miehen mielestä tiettyä mielenlaatua, jota ku-kaan ei voi toiseen istuttaa. Yhteistä menestyville soittajille on yleensä se, että pienestä pitäen heillä on ollut mielessään vain soittaminen ja he ovat treenanneet lukemattomia tunteja. Omat tähtihetkensä Alexander on kuitenkin jo kokenut ja ker-too nykyään toimivansa musiikin parissa harrastepohjalta opet-tamisen ja opiskelun lisäksi. Toki pienimuotoista bändiviritelmää on meneillään ja unelmiakin löytyy yhä tähyiltäviksi. – Viimeisen neljän vuoden aikana olen yrittänyt päästä siihen pisteeseen, että ehtisin tehdä musiikkia muille artisteille. Haluai-sin tehdä tunteikkaita ja voimakkaita biisejä, niitäkin tosin har-rastepohjalta, Alexander paljastaa. Entä nuoret muusikon alut, jotka vasta haaveilevat rokkitähte-ydestä – mitkä ovat Alexanderin neuvot heille? – Nöyrä asenne on tärkein. Aina on joku sua parempi, jolta voit oppia lisää, aina voi kehittyä ja viedä soittoa eteenpäin ja saada uusia näkökulmia, hän huomauttaa. Musiikkiurasta haaveilevan kannattaa siis hakeutua soittotun-neille ja pitää huolta olevansa opissa, jossa voi edistyä. Tähtey-destä haaveilevan on tärkeää myös soittaa erilaisten muusikoiden kanssa. Koulutusmahdollisuudet Suomessa ovat hyvät ja monen eri alan asiantuntijalle voi olla tarjolla paljon töitä. Haaveilijoiden on myös hyvä muistaa, ettei kaikista tule supertähtiä, vaan ura musiikin parista voi löytyä esimerkiksi teatterimusiikin parista. – Toivottavasti en nyt pilaa liian monien urahaaveita, mutta tottahan on, ettei tällä alalla rikastu ja saa mainetta ja mammonaa, Alexander päättää pilke silmäkulmassa ja lähtee valmistautumaan seuraavan bändin kurssille saapumiseen. •

Teksti Sanna KiveläKuvat Niko Rakkolainen

Yksi viikonloppukurssille ilmoittautuneista bändeistä on viiden muusikkonuoren muodostama lahtelainen Stirling Punc, joka osallistui kurssille kolmen jäsenen voimin. Kuoppalan oppiin saapuivat kitaristi Jere Leh-tinen, basisti Otto Tuominen sekä tämän kaksoisveli rumpali Roope Tuominen. Pojat ovat aloittaneet soit-tamisen 13 - 14-vuotiaana, eli kokemusta on muuta-man vuoden verran. Kiinnostus soittamiseen alkoi luonnostaan, kun musiikkia tuli kulutettua enemmän. – Ilmoitin heti haluavani kitaran, kun pääsin kerran kokeilemaan kaverini sähkökitaraa, Jere kertoo. Otto ja Roope ovat myös opiskelleet soittamista en-nen Rockopistoa. Otto on käynyt parilla bassotunnilla ja Roope on opiskellut lyömäsoitinkurssilla vuoden. – Ollaan Oton kanssa myös opetettu viisi vuotta nuoremmille soittajille jotain perusjuttuja, kuten biittejä ja rumpukapuloiden pitelemistä. Poppoo kertoo soittaneensa alkuun enimmäkseen rockia, sen jälkeen tyyli on siirtynyt raskaampaan suun-taan. Paras asia musiikkiharrastuksessa on heidän mie-lestään päästä soittamaan keikoilla. – Onhan se hienoa, kun näkee keikalla että jengi tyk-kää meidän soitosta, Otto lisää. Treenejä pidetään fiiliksen mukaan, mutta pojat yrit-tävät pitää niitä ainakin viikonloppuisin ja pari kertaa viikolla omassa treenikämpässään. Välillä kaikkien vii-den aikataulujen yhteensovittaminen on vaikeaa, mutta kotonakin pystyy harjoittelemaan. – Yksin tulee treenattua noin tunti päivässä, Roope kertoo ja Jerekin kertoo soittavansa aina kun on aikaa. – Tosin joskus se on vain sellaista rämpyttelyä. Pojat kertovat edistyneensä soittamisessa hyvin tä-hän asti yhdessä harjoittelemalla. Mutta entäs Rock-opisto, jonka opissa bändin jäsenistö nyt on. Mitä he ovat saaneet tähän mennessä irti opistosta? – Parasta opistossa on se, että se järjestää meille keikkoja, Roope kiittelee ja kiitosta saa myös opiston käytännönläheinen opetus. Muutaman vuoden aktiivisesti soitettuaan bändiläi-set eivät osaa vielä sanoa, mitä oikein haluaisivat mu-siikin parissa tulevaisuudessa tehdä. Muukin elämä on huomioitava ja esimerkiksi Jerellä aikaa vievät tällä het-kellä pääsykokeet. Oton mielestä olisi hienoa keikkailla mahdollisimman paljon ja Jeren pienenä haaveena olisi jonain päivänä työskennellä musiikinopettajana. – Hienointa olisi päästä soittamaan niin perkeleesti, hän päättää. •

Teksti Sanna KiveläKuva Niko Rakkolainen

Matkalla tähtiin vai johonkin ihan muualle?

”Aina on joku sua parempi, jolta voit oppia lisää, aina voi kehittyä ja viedä soittoa eteenpäin.

�4 I kitaralegendan opetukset

”Hienointa olisi päästä soittamaan niin perkeleesti.

”Olen työstänyt oman kitarani koristuksia yli 150 tuntia.

Kitara tunnetaan taidemusiikissa sekä soo-loinstrumenttina että pääinstrumenttina, ja sitä voidaan käyttää monissa eri musiikkityy-leissä. Jotta soittaminen onnistuisi mahdol-lisimman luontevasti, on soittimen parempi kuulostaa ja näyttää hyvältä. Mikä siis avuksi väärin viritetylle ja värittömälle kitaralle? Sil-le voidaan tehdä Hallaa.

Puuta, luuta, muovia sekä metalliaTampereen Vehmaisissa toimiva Halla Cus-tom Instruments ei ole tyypillisen tylsä yri-tys. Soitinrakentajana pajan isäntä Ville Mat-tila a.k.a Mr.Halla luo käsissään soittimiin pienistä korjauksista aina yksityiskohtaisiin koristuksiin, ja tekee työssään monen unel-masta totta. – Työtehtäviin kuuluu pääasiassa soitin-ten perushuolto ja kustomointi. Perushuol-toon kuuluu kielten vaihtoa, otelaudan puh-distamista ja öljyämistä, pientä fiksailua ja säätämistä tallan ja satulan kanssa. Usein ul-komailta tilatut soittimet ovat heikkoa laatua ja kitaraa pitää parannella. Rakennan myös tarvittaessa soittimet itse alusta loppuun asti asiakkaan toiveiden mukaan. Soittimen rakentaminen pienistä paloista soivaksi kaveriksi on iso projekti ja tietää lukemattomia työvaiheita, tarkkuutta ja pal-jon aikaa. Materiaaleina Ville käyttää eniten puuta, luuta, muovia sekä metallia. Suomes-ta hän saa useammat työtarvikkeet, mutta

ulkomailta on tullut tilattua joitakin erikoi-sempia tarvikkeita. – Kyllähän se vaatii ahkeruutta, pitkää pinnaa, kekseliäisyyttä ja sitä luovuutta. Usein työn alla on useampia pidempiaikai-sia projekteja, sillä perushuollot pyrin työs-tämään ensin pois alta. Kuitenkin pidän jokaisesta työtehtävästä ja nautin työstäni. Aamuisin saattaa joskus töihin lähtö venyä, kun kukaan ei tarkastele kellokortteja. Soittimestaan voi siis saada oman kuu-loisensa ja näköisensä, uniikin kappaleen itselleen. Mitä kaikkea ehostusta voidaan kitaralle tehdä? – Mikrofoneja tuunaamalla saa aikaan omanlaisensa soundin, jota jaksaa kuunnel-la. Näön puolesta soittimeen voidaan tehdä maalauksia, jotka teen yleensä sabluunan avulla. Asiakas voi tuoda itse kuvion muka-naan tai voidaan suunnitella se yhdessä.

”Tähän hurahtaa ihan täysillä”Erikoisuutena koristekirjoon kuuluu vielä inlayt eli koristeupotukset. Muutamat ote-lautaan upotetut koristeet tekevät soittimen ulkonäölle jo ihmeitä. Materiaaleina Ville käyttää paljon simpukoita, jalometalleja ja luita. Koristeupotuksien teossa kuluu aikaa huomattavasti enemmän sillä työ vaatii pal-jon keskittymistä ja hermoja. – Joskus työ on laitettava tauolle kun tuntuu, ettei siitä tule yhtikäs mitään. Täy-tyy kyllä mainita, että siihen hurahtaa joskus ihan täysillä ja työnteko saattaa venyä pik-kutunneille asti. Kädentaidot kehittyvät ko-koajan ja varsinaisesti kuulo on parantunut pelatessa soittimien kanssa. Perfektionismi on taitanut myös iskeä, olen työstänyt oman kitarani koristuksia yli 150 tuntia. Joskus tuntuu, että paranneltavaa ja uusia ideoita löytyy aina, eivätkä omat kitarani taida kos-kaan olla valmiita, Ville myöntää. Alalle Ville päätyi sattumalta. Jo 10 vuotta kitaraa soittaneena oli soitin tullut tutuksi, kun hän törmäsi ammattialojen esittelymessuilla mahdollisuuteen opiskella soitinrakentaja-artesaaniksi. Suoritettuaan pian ammattitutkinnon Ikaalisten käsi- ja

taideteollisuusoppilaitoksessa, oli oman yrityksen perustaminen varmaa, sillä alan työpaikkoja ei nykypäivänä ole kovinkaan montaa tarjolla. – Työtä on ollut mukavasti ja sanoisin, että nousevassa suhteessa. Useat tilaukset ovat tulleet suosituksien kautta. Ei tämä yri-tyksen perustaminen ollut niin dramaattista, kuten usein oletetaan. Minulle tämä on ollut vielä yksinkertaista jobia, kunhan suunnitte-lee ja järkeilee asiat etukäteen. Yrittäjän vastuu on kuitenkin suuri ja ka-saantuu omille harteille. Ville toimii yrityk-sessään itsenäisesti ja on tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen. Viikonloppuisin hän on hankkinut lisäansioita hurjastellen tukka putkella taxi-kuskina. – On kuorma-autoakin tullut ajettua, ja sitä tekee ihan mielellään toisena työnä. Ei yrityksen ylläpitäminen kuitenkaan eroa sii-tä, mitä sen kuvitteli olevan vasta opiskel-lessani alaa. Parempi on olla itse vastuussa, koska tietää tasan tarkkaan ketä syyttää jos jokin epäonnistuu.

”Uskallan kehua itseäni hyväksi”Tulevaisuudessa Villellä ei ole vielä suu-rempia suunnitelmia. Aikeissa on pysytel-lä lähialueella ja oppia työssä jotakin uutta päivittäin, toiveissa kustomoida vielä lukui-sia soittimia. Positiivista mieltä ja asennetta yrittäjäksi miehellä on rutkasti, hän tiedos-taa osaamisensa kädenjäljestään ja tietää työskentelevänsä oikeassa ammatissa. – Tämä on mukavaa puuhaa ja tässä saa toteuttaa itseään. Luovuuden purkaukset ovat sallittuja ja suunnittelen työn tarkkaan ennen varsinaista työstämistä. Siinä ne mah-dolliset probleemat tulee esille, jos jotakin ei ole mahdollista toteuttaa niin löytyypä sitten varasuunnitelma. Ja lopputuloksesta sen nä-keekin, että onko ajateltu ihan loppuun asti. Ja minulle jokainen työ on tärkeä. Tämä on ainoa oikea ammatti mitä voisin kuvitella it-selleni. •

Teksti Adeline UotilaKuva Raisa Suuronen

Kitara on kuin vaikea tyttöystävä, se vaatii paljon huoltoa ja huomiota.

soittimen takana on amis I �7

�8 I asiaa asiantuntijalta

oulu- ja opiskeluaikoina minulla oli kolme haaveam-mattia. Ne olivat näyttelijä, opettaja ja kulttuurisihtee-ri. Harkitsin niitä kutakin eri aikoina pitkään, eivätkä

ne olleet mitään pikkulapsen unelmia. Kaikille haaveilleni oli yhteistä se, että ne ovat kunta-alan töitä. Silloin sitä ei tullut aktiivisesti aja-telleeksi, eikä sillä ollut erityistä merkitystä. Tiesin kuitenkin, että näissä ammateissa, kunta olisi toden-näköinen työllistäjäni. Minulla oli kunnasta työpaikkana aika neutraali kä-sitys, joten haaveita ei kannattanut ainakaan sen takia unohtaa. Meidän kunnassa oli monia hyviä tyyppejä töissä. Liikuntasihteeri, nuoriso-ohjaaja, hammashoi-taja, koulun keittäjä, kunnansihteeri, kirjastonhoitaja ja urheilukentänhoitaja olivat tulleet tutuksi ja niiden hommatkin vaikuttivat mielenkiintoisilta. Tiesin myös, että tulen lähtemään kotikunnastani (ainakin joksikin aikaa) muualle päin töihin. Näyt-telijän, opettajan ja kulttuurisihteerin hommissa oli se hyvä puoli, että töitä on mahdollista saada joka puolelta Suomea. Opiskeluaikana ja matkanvarrella haaveeni muut-tuivat. Olen ehtinyt tehdä töitä monella nimikkeellä, kuten opintosihteerinä, koulutussuunnittelijana, assis-tenttina, projektipäällikkönä, kehittämispäällikkönä ja työmarkkina-asiamiehenä. Näille kaikille yhteistä on se, että ne ovat olleet kunta-alan töitä. Harva meistä tietää, mitä kaikkea tulee työkseen elämänsä aikana tekemään. Suunnitelmia on kuiten-

kin hyvä olla. Noin puolet kuntien ja kaupunkien henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Kuntia yhdistyy ja niiden palveluita järjestellään uu-delleen. Töitä tulee kuitenkin riittämään, sillä kuntien tehtävänä on huolehtia kuntalaisten, meidän jokaisen, peruspalveluista. Uudelleen organisointikin on kiin-nostavaa, sillä nyt melkein joka hommassa pääsee mukaan kehittämään palveluita. Kunnissa on mo-nenlaisia tehtäviä perusduunista kehittämishommiin ja johtajatehtäviin. Kunnat vastaavat päivähoidon, koulutuksen, terveyden- ja sairaanhoidon sekä van-hushuollon palveluista ja järjestävät vesi-, energia-, jäte- ja ympäristönhuollon kunnan alueella. Voin suositella lämpimästi kuntatöitä kaikille niille, jotka arvostavat mielenkiintoisia työtehtäviä ja sitä, että työllä on merkitystä. Kuntatyö on aina merkityk-sellinen, sillä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pitkälti kuntien peruspalveluiden varassa. Palkkakin on hyvä, kun ottaa huomioon kohtuullisemmat työ-ajat ja lomapäivien suuremman määrän, mitä monilla muilla aloilla. Irtisanomisiakaan kunnissa ei juuri ole. Kannattaa harkita!

Huom!Kuntatyönantajien nettisivuilta voi vilkaista ideoita siitä, minkälaisilla tehtävänimikkeillä Suomen 342 kunnassa ja kaupungissa sekä 149 kuntayhtymässä tänään voi työllistyä.

www.kuntatyonantajat.fi/keskiansiot/frameindex.html

Riikka-Maria Yli-Suomu

toimii työmarkkina-asiamiehenäKunnallisessa työmarkkinalaitoksessa

”Noin puolet kuntien ja kaupunkien henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä.

Kansalaiset puhuivat, Ajatushautomo Demosin tutkijat kokosivat läpinän ja Työ- ja elinkeinomi-nisteriö julkaisi paketin nimellä Hyvän työn ma-nifesti. Harmi vain, että manifesti ei kovin usein onnistu kertomaan, millaista työelämässä pitäisi olla. Enimmäkseen se kertoo, mikä työelämässä mättää. Ja se kertoo, mitä meidän pitäisi miettiä työpaikan kynnyksen yli astuessa. Mutta onhan manifestissa ajateltavaa. Millainen olisi työpaikka, joka ei tee mitään manifestissa lue-teltuja mokia? Jos olet mahtipontisen julistuksen kanssa samaa mieltä, tee oma osasi, että työpaikalla on asiat kunnossa ja kaikilla kivaa. Sillä paljon on myös itsestä kiinni, onko työpaikalla kivaa vai ei.

HYVÄN TYÖN MANIFESTI:

1. Pakko tehdä töitä vai halu tehdä töitä?Työhön ladataan yhä enemmän merkityksiä, se ei ole vain työtä. Ihmiset haluavat hyvän työn ja työpaikan, jonne on aamulla kiva mennä. Siksi pi-tääkin kysyä, mitä on hyvä työ.

2. Lisääkö työ hyvinvointia vai tuhoaako se maapallon?Mitä enemmän työtä, sitä enemmän kulutusta ja päästöjä. Mitä enemmän päästöjä, sitä enemmän maapallo kärsii. Otamme velkaa, jonka maksajina ovat tulevat sukupolvet. Tällä kaavalla työ ei lisää hyvinvointia vaan tuhoaa maapallon. Millainen työ ei tuhoa yhteistä paikkaa elää?

3. Suomi on henkisen työpaikka-väkivallan kärkimaa ja näin ei voi jatkuaEnnen harmittomana pidettyä kiusaamista pide-tään nyt henkisenä väkivaltana. Kiusattu ihminen ei voi olla tehokas työntekijä ja on vaarassa joutua pitkälle sairaslomalle, jotta pääsee pois inhottavi-en kiusaajien luota. Miten kiusaamista voi vähen-tää työpaikoilla?

4. Johtamiskulttuurimme on 60-70 -luvuilta, olisiko aika keksiä jotain uutta?60-70-luvulla johtajan olettamuksena oli, että ku-kaan ei osaa tehdä mitään, mitä ei ole aiemmin tehnyt, eivätkä työntekijät voi tehdä mitään muuta kuin mitä toimenkuvaan kuuluu. Tämän ajatuksen mukaan duunari luistaa ja laiskottelee heti, kun johtaja kääntää päänsä. Valitettavasti tämäntyyli-sellä johtamisella on se ikävä piirre, että se tekee työntekijöistä olettamuksiensa kaltaisia. Ihminen, jota kohdellaan vastuuttomana ja tyhmänä, alkaa käyttäytyä odotusten mukaisesti. Hierarkkiset ja jäykät yritykset ovat kuitenkin tosiasiassa historiaa tai kovaa vauhtia joutumassa sinne, sillä tänä päi-vänä vastuuta haluavat kaikki työntekijät. Yrityk-siin tarvitaan avointa johtajuutta.

�. Viivan alle pitää jäädä muutakin kuin euroja Vaikka raha on tärkein palkka työstä, ihmiset ha-luavat muitakin palkkioita: joustavuutta työaikaan, enemmän valtaa työtehtäviin ja mahdollisuutta päästä tekemään sitä, mistä nauttii ja minkä kokee haastavaksi. Ollaanko työpaikalla valmiita kuunte-lemaan, mitä työntekijä haluaa työaikana tehdä ja mitä työllään saavuttaa?

6. Tulossa yritysten muutos ja yrittäjyyden muutos Pelkkä rahan tekemiseen keskittyminen tuo pa-himmillaan koko työporukalle tunteen, että mitä hyötyä tästä kaikesta oikein. Dollarisilmien vasta-painoksi tarvitaan yhteiskunnallista yrittämistä ja yhteisen hyvän tavoittelua yrittämisen keinoin. •

AMIS-lehti on muokannut manifestin tekstejä helpommin ymmärrettäviksi, mutta pyrkinyt säi-lyttämään sisällön samana. Alkuperäinen manifesti osoitteessa: http://hyvatyoelama.tek.fi/

kaiken näkevä pomo

kiusattu reppana

työpaikan ilopilleri

60 I millainen on kiva duuni?

62 I monta reittiä töihin

TÖITÄ KOKO SUOMESSA, KAIKILLA ALOILLA:www.adecco.fiwww.monster.fiwww.mol.fiwww.oikotie.fiwww.rekry.comwww.tyovoimaporssi.fiwww.uranus.fiwww.varamiespalvelu.fi

TÖITÄ TIETYLLÄ ALALLA:www.enjoy.fi – ravintola-alan työntekijät

www.opiskelijaboxi.fi – kesätyöt teknologia-aloilla

www.proselectum.fi – elektroniikka, viestintä- ja tieto-tekniikan alat, teollisuus, logistiikka, lääketeollisuus, päivittäistavara- ja tukkukaupan työt

www.barona.fi – hoiva, IT, logistiikka, rakennus, teollisuus ja toimistotyöt

www.polarpro.fi – terveydenhuolto, tuotanto, logistiikka, toimisto, apteekki taloushallinto työt

TÖITÄ TIETYLLÄ ALUEELLA:www.mol.fi/eures – töitä ulkomailta

www.tyomyyrapalvelu.fi – Oulun ja Kajaanin alue, – metalli- ja rakennusalan työt

www.seure.fi – pääkaupunkiseudun kaupunkien oma henkilöstö-palveluyhtiö

www.canvas.fi – työt Tampereella

MYY ITSE TÖITÄSI:

www.madeby.fi– suomalainen foorumi, missä käden-taitajat myyvät tekemiään tuotteita

www.etsy.com– maailmanlaajuinen foorumi, jossa yksityiset ihmiset voivat perustaa oman kaupan ja myydä tekemiään tuotteita

www.nextdoor.fi– foorumi, jossa yksityishenkilöt ja yritykset voivat hakea itselleen työn-tekijää tai ilmoittaa, mitä työtä ovat valmiita tekemään muille

www.huuto.net– kai sinä tämän tiedät?

TYÖNVÄLITYSTOIMISTOT:

Piirros Miisa Lopperi

monta reittiä töihin I 63

Patentti- ja rekisterihallituksen ilmoitus- ja hakemuslomakkeiden lisäksi tietoa ja neuvontaa muun muassa patenteista, hyödyllisyysmalleista ja tavaramerkeistä.www.prh.fi

Uusille yrityksille ja yrittäjille tietoa verotuksesta ja muista yrityksen velvoitteista.www.vero.fi

Tietoa starttirahasta, yrittäjiksi aikoville suunna-tuista koulutuksista, yrittäjävalmennuksesta sekä yrittäjän ammattitutkinnosta.www.mol.fi

YritysSuomi -verkkopalvelu kertoo, millaista apua yritys tai yrittäjä voi saada yrityksen perustami-seen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. www.yrityssuomi.fi

Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Finnvera rahoittaahyvään liikeideaan perustuvaa, kannattavan liiketoiminnan edellytykset täyttävääyritystoimintaa.www.finnvera.fi

Kattava yrittäjän opas sähköisessä muodossa.Neuvoja muun muassa liiketoiminta-suunnitelman teossa ja yrityksen rahoituksen suunnittelussa.www.perustamisopas.fi

Suomen Yrittäjät on yrittäjien palvelujärjestö. Sivuilla kerrotaan kattavasti yrittäjyydestä.www.yrittajat.fi

Uusyrityskeskusverkosto tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrittäjille. Uusyrityskeskukset Suomessa löydät täältä.www.uusyrityskeskus.fi

Yrittäjyydestä haaveilevan amiksen linkkilista

” Tulevaisuudessa työurien on kestettävä pidempään, nuorten tulee päästä aiemmin töihin ja siellä on jaksettava kauemmin.

64 I faktaa tuutin täydeltä

Tällä sivulla esitellään amisten elämää kuiven kautta. Jos sinulta löytyy kuva, jonka pääosassa olet sinä tai joku toinen amis, lähetä se meille. Kuva voi olla mistä tahansa tilanteesta, aivan asiallinen tai täysin hölmö. Muista kysyä lupa muilta kuvassa olevilta sekä kuvan ottajalta, jos et itse ole ottanut kuvaa.

Lähetä kuva ja siihen kuuluva kuvatekstiosoitteeseen: toimitus@osku.info

Sinunkuvasitässä?

aitoa amis-elämää I 6�

Amisten elämää kuvina

eljännellä luokalla Mikael Kumpulai-nen huomasi kaverillaan kivat housut,

ja halusi samanlaiset itselleen. Siitä lähtien mies on päättänyt itse, mitä kamppeita päälle laitetaan. Nyt muutama vuosi ala-asteen jäl-keen Mikael viihtyy parhaiten nahkarotsis-sa, Dieselin farkuissa ja hyvissä saappaissa, tai rennoissa lenkkareissa. – Onhan se tyyli pari kertaa nuorempa-na vaihtunut, mutta pikkuhiljaa omaksunut tän nykyisen tyylin, 20-vuotias merkonomi-opiskelija toteaa. Vaikutteita tyyliinsä mies poimii kavereilta ja samoilta tyypeiltä löytyy myös parhaat vin-kit, mistä tyylin mukaisia kamppeita ostaa. – Netistä löytyy eri vaatemerkkejä paljon laajemmin ja paljon halvemmalla, mitä koti-kaupungin vaateliikkeistä Raisiosta. •

Teksti Hanne HaapakoskiKuva: JPzätsaVirtanen/MonsuuniStailaus: Sari Hellman

mun tyyli:

KAMPPEET KAUEMPAA

N

Tässä sarjassa esitellään tavallisten amisten tyyliä. Ilmianna oma tai kaverisi tyyli lehden sivuille mailaamalla osoitteeseen: toimitus@osku.info

ilmianna tyyli

66 I amis ja tyyli

Microsoft® sovellukset opiskelijahinnoilla

Tuo omat taitosi esille

Tärkeitä asioita hallitset kätevästi

7

Katso lisää verkosta:

Katso edut ja tilaa omasi osoitteesta:http://liity.osku.info

OSKU-opiskelijakortilla alennusmyynnit jatkuvat koko vuoden