Amis hyvin, kaikki hyvin

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 2015

Toimituskunta:

Laura Heinonen, Merit Lindén, Kiti Poikonen

Muut kirjoittajat:

Kristiina Hannula, Ranja Koski, Antti Maunu, Anni Selin, Mikko Vainio

Taitto ja kuvitukset:

Mikko Hiltunen

Infograafit:

Tero Ahonen

Painopaikka:

Brand ID Oy, Pori 2015

ISBN:

ISBN 978-952-6661-62-9ISBN 978-952-6661-63-6 (PDF)ISBN 978-952-6661-64-3 (EPUB)

Kiitokset

Erityiskiitos hankkeen aikana taustaselvityksiä tehneille Elina Iloselle (Nuorisotyö ammatillisissa oppilaitoksissa-kysely), Mikael Isoaholle (Aikuisten kasvatusvastuu ja Itsenäistyminen sekä avustaminen Ryhmäilmiön arvioinnissa), Emilia Laineelle (Yhteisöllisyys) ja Katerina Uusitalolle (Osallisuus).

SISÄLLYS 1. AMIKSET ESIIN! Ilman ammattilaisia pysähtyisi kaikki 4

2. DUUNARI JA YLPEÄ SIITÄ Ammattilaisuus on asenneasia 10

3. YHTEISÖLLISYYS Minä + me + muut = yhteisöllisyys 14

4. OSALLISUUS Paikka maailmassa 20

5. AIKUISTEN KASVATUSVASTUU Nuori kaipaa aikuista 24

6. ITSENÄISTYMINEN Lapsena aikuinen? 30

7. OMAN JUTUN LÖYTÄMINEN Missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet 34

8. TYÖKYKY JA TYÖELÄMÄTAIDOT Ammattilainen pitää itsensä kunnossa 38

9. HYVÄ ARKI JA VAPAA-AIKA Arjesta voimaa hyvään arkeen 42

10. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN VÄLINEET Yhteisöllisyyttä käytännössä 48

11. OPPILAITOS TOIMIVANA YHTEISÖNÄ Hyvinvoinnin takana on toimiva ryhmä ja suunnitelmallinen työ 54

12. ARJEN AMMATTILAINEN Kuinka terveyttä tehdään? 60

JÄLKIPUHE 63

LISÄTIETOJA 65

LÄHDELUETTELO 66

1.

4

Ilman ammattilaisia pysähtyisi kaikki

AMIKSET ESIIN

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 1. AMIKSET ESIIN

Käsissäsi oleva kirja on silta hanketyöstä oppilai-tosten hyvinvointityön arkeen. Se kokoaa yhteen vuosina 2011–2015 toteutetun AMIS – Arjen Am-mattilaiset -hankkeen (a) (myöhemmin AMIS-työ) oivalluksia, kirjoituksia ja tuotoksia. Ennen kaikkea se tähyää kuitenkin jo tulevaisuuteen, siihen miten hyvinvointityö saadaan vielä vahvemmaksi osaksi ammattioppilaitosten arkea, ihan yksittäisen opis-kelijan hyvinvointiin vaikuttaen. Kirjaan on koot-tu tiivistettynä kaikki hankkeen aikana käsitellyt teemat ja sen tuotetut kirjat, menetelmät, julkai-sut, infograafit, ajatukset, toimenpide-ehdotukset ja oivallukset. Eli tämä on vain pieni raapaisu siitä kaikesta osaamisesta ja tiedosta mitä vuosien aika-na kerrytettiin. Jokaisessa luvussa on lisäksi aihee-seen liittyviä toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla hyvinvointityötä voidaan edistää konkreettisesti ja useimmiten ilman lisäresursseja. Kaikki kirjassa

mainitut Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tuottamat julkaisut löytyvät maksuttomina verkkosivuilta www.ehyt.fi jokaisen käyttöön tarkoitettuina.

AMIS-työlle on ollut suuri tilaus, ja hankkeen aikana kehitetty Ryhmäilmiö-menetelmä (a ja luku 10) on on-nistunut löytämään äärimmäisen tärkeän koko oppi-laitoksen hyvinvointiin vaikuttavan tekijän; toimivan ryhmän. Edelleenkään ammattiin opiskelevia ei huo-mioida muihin ikätovereihinsa verrattuna yhtä paljon esimerkiksi valmistujaisuutisissa ja oppilaitosverkos-ton karsimiskeskustelussa. Kuitenkin jo hankkeen aikana on selvää muutosta tapahtunut. Ammattiin opiskelu on suositumpaa kuin koskaan, ja ammatti-taitoa arvostetaan. Nuoret ovat tämän jo eläneet to-deksi. Tämän kirjan myötä toivomme pystyvämme levittämään tätä positiivista muutosta myös muuhun väestöön, päättäjiin ja mediaan.



5


Suomi nousee ryhmissä! on ollut AMIS-tiimin kantava slogan jo usean vuoden ajan. Hyvä ja toimiva ryhmä on juuri se paikka, jossa opetel-laan vuorovaikutustaitoja ja sitoutumista yhtei-siin sääntöihin, tehdään töitä yhteisen tavoitteen eteen ja myös ollaan toistemme vertaistukena

arjessa. Parhaassa tapauksessa hyviä ryhmiä on nuoren elämässä paljon: perhe, ystävät, harras-tusporukat. Vaikka muut ryhmät jostain syystä puuttuisivat, on useimpien nuorten elämässä opiskeluun liittyviä ryhmiä. Koskaan ei ole liian myöhäistä kuulua ryhmään!

Hankkeen tavoitteet olivat korkealla, mutta on-nistuimme saavuttamaan ne. Kevääseen 2015 mennessä Ryhmäilmiö-koulutus oli pidetty jo 3000 opettajalle ja nuorten parissa toimivalle. Samana keväänä julkaistiin ensimmäistä kertaa koskaan kaikkien ammattiin valmistuvien ni-met YLE:n uutisten verkkosivuilla.

AMIS-työllä on ollut suuri onni saada jouk-koonsa monia ammattilaisia niin vakituisina työntekijöinä kuin kouluttajaverkoston jäseninä ja taustaselvityksien tekijöinä. Arjen työsken-telyssä törmättiin usein siihen, miten erilais-ta osaamista työryhmällä on ja kuinka paljon enemmän saimme yhdessä aikaan. Ylpeinä työstämme voimme sanoa, että teimme sen mitä lupasimme. Teimme työtä sen eteen, että ammattiin opiskelevien hyvinvointiin kiinni-tettäisiin paremmin huomiota ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Usei-ta toimenpiteitä on jo aloitettu, nyt on muiden vuoro jatkaa tätä työtä.

6


Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaa vuosittain noin 63 000 opiskelijaa. Vastaavasti yli-oppilaaksi kirjoittavia on noin 32 000. Ammattiin opiskelevien valtava määrä ei kuitenkaan näy sa-massa suhteessa mediassa, tutkimuksessa tai poli-tiikkaohjelmissa. Mistä tämä johtuu?

AMIS-työssä saadun kokemuksen mukaan am-matillisen koulutuksen yleistuntemus on heik-koa. Esimerkiksi tieto ammatillisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuudesta tulee edelleen joillekin yllätyksenä, vaikka tutkinnot yhdenmukaistettiin jo 1980-luvulla. Yksi selitys voi olla se, että monet tutkijat, poliitikot ja toimittajat eivät ole itse opis-kelleet ammattiin vaan ovat käyneet lukion ja kor-keakoulun. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun oma viiteryhmä muodostaa kuplamaisen käsityksen maailmasta. Tämä tulkinta näyttäisi saavan vah-vistusta ainakin kansanedustajien koulutustaustaa tarkastellessa. Ehdolla olleilla ja erityisesti valituksi tulleilla on äänestäjäkuntaansa korkeampi koulu-tus ja ammatillisen koulutuksen saaneet ovat sel-vässä vähemmistössä.

"Suurelle yleisölle ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret ovat tulleet tunnetuiksi joko syrjäytymisuhan alaisina nuorina, joilla on erityisiä ongelmia tai ammattitaitokilpailuissa menestynei-nä tulevaisuuden lupauksina” (8). Tämän päivän ammattiin opiskelu on kuitenkin hyvin vaativaa ja opiskelijoista muodostuu hyvin heterogeeni-nen joukko. Opiskelun ja työssäoppimisjaksojen vuorottelu vaatii monipuolisia taitoja, tutkinnot suoritetaan usein nopeasti loppuun ja suurin osa siirtyy suoraan työelämään tai jatko-opintoihin. ”Valmistumisen jälkeen 64,5 prosenttia on töissä ja 10,2 prosenttia jatkaa korkea-asteella” (8). Silti-kin keskustelupalstoilla pohditaan sitä, tarvitseeko ammattiin valmistumista edes juhlia. Siinä missä lukiossa opiskelevan odotetaan sivistävän itseään ja pohtivan paikkaa maailmassa, ammattiin opiske-levan tulisi jo mennä töihin. Ja jos yleissivistäviä opintoja jatkaa korkeakouluun, erityisesti yliopis-toihin, itsensä etsiminen on ihan ok juttu vielä pitkälle yli kolmekymppisillekin. Samaan aikaan heitellään ajatusta siitä, saataisiinko amikset vielä nopeammin töihin opintoja lyhentämällä.

AI NIIN, NE AMIKSET



Kouluterveyskyselyn pohjalta tiedetään, että am-mattiin opiskelevilla on tilastojen valossa enemmän haasteita terveystottumusten kanssa. Suuri yleisö vaikuttaa tuntevan amikset useimmiten ryyppää-vinä, huonokuntoisina ja laiskottelevina nuorina. Tosiasiassa monet ammattialat vaativat vahvaa ar-jen hallintaa ja fyysistä jaksamista. Silti amiksille on tarjolla lukiotovereitaan vähemmän lakisääteisiä opiskeluhuoltopalveluita. Myös sosiaaliseen hyvin-vointiin ja osallisuuteen panostamiseen suhtaudu-taan eri tavalla jo lukiolaissa ja laissa ammatillisesta koulutuksesta. Sosiaalisten suhteiden ja verkostojen syntymisien tulisi kuitenkin olla aivan yhtä tärkeäs-sä asemassa kuin muussa koulutuksessa. Ei ole sa-laisuus, että ystävyyssuhteet, sosiaalisen luottamuk-sen kasvaminen ja merkityksellisyyden kokeminen ovat tiiviissä yhteydessä hyvinvointiin. Myöskään tutkimus ei ole tässä asiassa poikkeus. Yliopisto-jen aikuiskasvatustiede ei juuri puhu amiksista ja

opinnäytetyöt keskittyvät muun koulutuksen tut-kimiseen (2). Tutkimusaineistoista amikset rajataan herkästi ensimmäisenä pois silloin kun määrä uh-kaa kasvaa liian isoksi. Perusteluna on harmillisen usein se, että kun tutkija tuntee amismaailmaa niin huonosti, oli helpompi kohdentaa tutkimus itselle tuttuun lukio-koulutukseen. Hyvinvointitoimien ja tutkimuksen valuminen pääosin peruskouluun ja lukioihin vahvistaa hyvinvointieroja sen sijaan, että vahvistettaisiin ammatillisen koulutuksen hy-vinvointityötä ja tuettaisiin niitä, joilla tarvetta enemmän on.

Edistysaskeliakin otetaan. Kevään lakkiaiset ovat vaihtuneet lehtien otsikoissa valmistujaisiksi ja harvemmin enää puhutaan lukioikäisistä. Tästä on hyvä jatkaa. Kun seuraavan kerran kirjoitat nuoriin tai koulutukseen liittyviä juttuja, järjestät aiheeseen liittyvää paneelia tai pohdit tutkimuskohdetta, muista amikset!

7

(Opetushallituksen lehdistötiedote 12.6.2014)


OPISKELUPAIKAN SAAMINEN

TOISEN ASTEEN TUTKINNOISTA VALMISTUVAT(Tutkinnon suorittaneet / päättötodistuksen saaneet 2013)


8

Lähde: vipunen.fi / Opetushallinnon tilastopalvelu



Lähde: vipunen.fi / Opetushallinnon tilastopalvelu

• Ammatillisen koulutuksen monipuolista tutkimusta on lisät- tävä, painopisteenä etenkin kasvatustiede.

• Nuoria koskevien politiikkaohjelmien ja kehittämistoimen- piteiden suunnittelussa on otettava toinen koulutusaste tarkempaan käsittelyyn; selvityksissä viitataan usein perus- asteella sovellettaviin toimintamalleihin.

• Ammattiin valmistumisen juhlinta on nostettava esiin mediassa.

Ammattiin valmistuvien nimet tulee julkaista valtakunnal- lisissa medioissa ja ammattiin valmistumisen juhlintaa nostaa enemmän esiin.

Ammattiin valmistuu nuoria ympäri vuoden, samoin kuin lukiolaisiakin syksyllä. Muistetaan myös heidän valmistu- mistaan.

• Mediassa ja uutisoinnissa on päästävä eroon puhetavoista, joilla ylläpidetään tai jopa vahvistetaan ammatillisen koulutuksen unohtamista ja ohittamista.

Kyseenalaistetaan totutut termit, esim. lukioikäinen.

Lopetetaan ammattiin opiskelevien niputtaminen yhdeksi ryhmäksi. (Ei ole olemassa yhdenlaista ammattiin opiskelevaa.)

Otetaan käyttöön nykyaikaiset termit: mm. ammattioppi- laitos, ammattiin opiskeleva, työssäoppiminen.

9


TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Ammattiin opiskelevat ovat siitä erikoinen jouk-ko nuoria aikuisia, että heillä on usein jo hyvin nuorena vahva käsitys siitä, mitä he haluavat työk-seen tehdä ja millaisen arjen he haluavat itselleen. Työtä ja ammattitaitoa arvostetaan ja omaan alaan sitoudutaan vahvasti. Jopa 88 % ammattiin opis-kelevista on ylpeitä valitsemastaan alasta (1).

Kun mediassa puhutaan nuorisosta yhtenä jouk-kona, jonka nuoruus on pitkittynyt, opinnot venyvät työssäkäynnin takia ja välivuosia pidetään tiuhaan, nämä väitteet eivät koske kovinkaan pal-jon amiksia. Ensinnäkin monen ammattiin opis-kelevan itsenäistyminen alkaa jo heti ensimmäise-nä opiskeluvuonna, kun opiskelupaikkakunta on kaukana ja muutto omaan kotiin tai asuntolaan tapahtuu saman tien. Asuntoloissa asuu vuosittain

noin 12 000 nuorta, joista suurin osa on ensim-mäisen vuoden opiskelijoita (16).

Ammattilaisuus ja ammattiylpeys ovat amisnuo-rille tärkeitä. Työtä arvostetaan suuresti (12) ja työn toivotaan rytmittävän arkea (18). Työssäoppimis-jaksot ovat tärkeitä ammattitaidon kehittymiseksi, mutta myös työllistymisen kannalta. Moni vasta-valmistunut saa ensimmäisen työpaikkansa juuri harjoittelupaikasta (12).

Suomen ammattiin opiskelevat ovat niitä nuo-ria, joiden varassa Suomi pyörii tulevina vuosina. Heillä on rautainen ammattitaito ja vahva halu tehdä omaa työtään. Vahvistamalla nuorten hyvän arjen rakentamisen taitoja ja hyvinvointia pidäm-me tämän maan ja yhteiskunnan pystyssä.

10

DUUNARI JA YLPEÄ SIITÄ

2.AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 2. DUUNARI JA YLPEÄ SIITÄ

Ammattilaisuus on asenneasia

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 2. DUUNARI JA YLPEÄ SIITÄ

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 2. DUUNARI JA YLPEÄ SIITÄ AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 2. DUUNARI JA YLPEÄ SIITÄ

11

Se että opiskelee ammattioppilaitoksessa, ei tarkoita, että on vain amis.Se tarkoittaa, että on ammattilainen.Ja ammattilaisuus. Se on asenneasia.Ammattilainen on ylpeä siitä, mihin on ryhtynyt – ylpeä siitä, mitä osaa.Tekee eikä selittele.Pitää itsensä kunnossa ja tietää rajansa.Ammattilaisuudesta kannattaa olla ylpeä.Nyt ja huomenna.Aina.

(Työelämä, sä tarviit mua! Dialogi selvitys amiksista ja työn tulevaisuudesta. Viestintätoimisto Ellun kanat. 2014.)

TULEVAISUUDEN ODOTUKSET

AMIS – Arjen Ammattilaiset –hankkeen kampanjateksti

ALAT ESIMERKKEJÄ

Humanistinen ja kasvatusala .................................. vapaa-aika, nuorisotyö, viittomakielen tulkki

Kulttuuriala .................................................................... käsi- ja taideteollisuus, viestintä, kirjastoala, kuvataide, musiikki, sirkus, teatteri ja tanssi

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ............................................................. liiketalous ja kauppa

Luonnontieteiden ala ................................................ tietojenkäsittely

Tekniikan ja liikenteen ala ....................................... rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tietoja tietoliikennetekniikka, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka

Luonnonvara- ja ympäristöala ............................... maatalous, puutarhatalous, metsä- ja kalatalous, luonto ja ympäristö

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ........................... hoitoala, kuntoutus ja liikunta, kauneudenhoito

matkailu-, ravitsemis- ja talousala ....................... matkailu, hotelli- ja ravintola-ala, catering, kotitalous, puhdistuspalvelut

Turvallisuusala .............................................................. palo, pelastus ja nuohous, poliisiala, vartiointi

AMMATILLISIA PERUSTUTKINTOJA VOI SUORITTAA SEURAAVILLA ALOILLA:

Ala sisältää perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin voi hakeutua, kun on 3 – 5 vuotta

työkokemusta alalta tai vastaavat taidot. (10)


12


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 2. DUUNARI JA YLPEÄ SIITÄ AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 2. DUUNARI JA YLPEÄ SIITÄ

13

(AMIS 2014 -tutkimus, Osku ry / 15/30 Research 2012)

(Rahkeet duuniin -tutkimus, SAKKI ry / Otus 2012)

AMMATTIYLPEYS

TYÖN ARVOSTAMINEN

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 3. YHTEISÖLLISYYS

14

YHTEISÖLLISYYS3.

Minä + me + muut = yhteisöllisyys

Juominen on nuorille ja nuorille aikuisille yhdessä-olon rituaali. Juomalla ylitetään yhdessä arkea ja kir-kastetaan niitä tekijöitä, jotka muodostavat erillisis-tä yksilöistä yhteisen "meidät". Tämän logiikan alla nuorisoryhmät kuitenkin juovat usein eri tavoin. Erilaiset ryhmät ritualisoivat juomisellaan erilaisia sosiaalisia tapoja, ihanteita ja maailmankuvia. Tämä nousee vahvasti esiin Antti Maunun tutkimuksessa Ryyppäämällä ryhmäksi? (14).

Nuoret ymmärtävät hyvin myös juomisen riskejä. Huonoissa juomistilanteissa ryhmät voivat hajota, voi tulla riitaa ja hauskanpito voi muuttua kaaok-seksi. Lisäksi pahat juomiskokemukset aiheutta-vat seurauksia itse juomistilanteen ulkopuolelle ja

hajottavat turvallista arkea. Nuoret eivät koe juo-misen haittoja juurikaan terveydellisinä, vaikka päihdekasvattajat usein vetoavatkin terveysargu-mentteihin. Riskien ymmärtämisessä ei havaittu eri ryhmien välillä oleellisia eroja.

Juomisen ja sosiaalisuuden liitto avaa ehkäisevälle päihdetyölle selkeän toimintakentän. Nuorten juo-minen on tarvetta ryhmäytyä päihteiden äärellä, mutta jos nuoret kokevat kuuluvansa porukkaan ilmankin, jano heikkenee. Siksi kaikkien aikuisten vastuulla on huolehtia, että nuoret saavat turvallisia sosiaalisia kokemuksia. Jos vastuu sysätään nuorille itselleen, on loogista, että he valitsevat helpon mut-ta hataran tien kaljakasseille ja tupakkapaikoille.


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 3. YHTEISÖLLISYYS AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 3. YHTEISÖLLISYYS

15

Erilaisten ryhmien yhteenkuuluvuutta ei kuitenkaan voi vahvistaa samoin keinoin. Siksi ehkäisevän päih-detyön tekijöiden täytyy tietää ja tuntea, kenen kanssa ovat kulloinkin tekemisissä ja mikä erilaisista nuorista ja heidän ryhmistään tekee sen, mitä ne ovat.

Teoksen mukaan tulevaisuuden ehkäisevälle päihde-työlle voidaan esittää neljä toimintalinjaa. Ehkäisevän päihdetyön tekijät voivat toimia tilanteesta ja omasta roolistaan riippuen kasvattajina, saarnaajina, tulkkeina ja taistelijoina. Kun nämä roolit hoidetaan kunnolla, ehkäisevä päihdetyö kehittyy vaikuttavammaksi, koska se kommunikoi aiempaa paremmin kohderyhmiensä kanssa.

Koulut ja oppilaitokset tarjoavat ryhmäkokemusten ta-voittelulle hyvän ympäristön. Niissä toimitaan yhdessä, ja siten ne antavat nuorille valmiuksia muodostaa kestä-viä ryhmiä. Koulussa jokainen aikuinen on päihdekas-vattaja, joka ohjaa nuoria kokemaan sosiaalisia tunteita. Kun luokassa on hyvä ryhmähenki, vähenee myös tarve hakea yhteenkuuluvuuden tunnetta päihteiden avulla.


16

Laskutapa: Opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuvat opiskelijat 33 714 + lukiokoulutuksesta valmistuvat opiskelijat 28 795 x 7 % x 3 vuosiluokkaa = 13 127 opiskelijaa)

(Kouluterveyskysely 2013)

EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ

Toisen asteen opiskelijoista ilman ystävää on yli 13 000 opiskelijaa

Juomisella tavoitellaan usein ystävyyttä ja yhteen-kuuluvuutta ja siihen liittyy paljon erilaisia merkityksiä. Alkoholia voidaankin luonnehtia sosiaaliseksi voitelu-aineeksi ja juomista sosiaaliseksi tekniikaksi. Tämä antaa tärkeän näkökulman tämän päivän ehkäisevään päihde-työhön. Sosiaalisten valmiuksien ja vuorovaikutustaito-jen vahvistaminen vähentää tarvetta tavoitella yhtei-söllisyyttä päihteiden avulla. Jotta kulttuurinen muutos olisi mahdollinen, on hyödynnettävä kaikkia ehkäisevän päihdetyön osa-alueita: valistusta, sääntelyä ja kohtaa-vaa työtä. Ne täydentävät ja tukevat toisiaan ja yhdessä tuottavat parhaimman lopputuloksen.

PARHAAN ILLAN AINEKSET

EHYT ry



EHYT ry

Opettajat ja ryhmänohjaajat ajattelevat usein, että opiskelijaryhmät ja niiden toimintakyky muodos-tuvat sattumanvaraisesti. Ryhmän helppouden tai haastavuuden ajatellaan riippuvan siitä, millaisia opiskelijoita ryhmään sattuu tulemaan - siitä, millai-sia yksilöitä heistä on muodostunut ennen ryhmään päätymistä.

Tämä ei pidä paikkaansa. Ryhmäilmiö-mallin arvi- ointitutkimuksessa (19) haastateltiin Ryhmäilmiö- koulutuksen saaneiden työntekijöiden lisäksi opis-keluryhmiä. Kävi ilmi, että ne opiskelijat, joita on aktiivisesti opetettu ja rohkaistu toimimaan ryhmäs-sä, osaavat ja uskaltavat toimia ryhmässä riippumatta opiskelijoiden yksilöllisistä ominaisuuksista.

Asiaa havainnollistaa vertailu kahden eri oppilaitok-sissa opiskelevan, ensimmäisen vuosikurssin opis-kelijaryhmän välillä. Ryhmää A on ryhmäytetty te-hokkaasti 3 kuukauden ajan mm. yhteisten leirien sekä päivittäisten aamiaisten myötä. Ryhmää B ei ole aktiivisesti ryhmäytetty opintojen ensimmäisen viikon jälkeen. Molemmat ryhmät kokivat omat opiskeluryhmänsä ja ryhmänohjaajansa mukavaksi. Molempien ryhmien jäsenet olivat motivoituneita opiskelemaan ja tuntuivat viihtyvän opinnoissaan. Silti ne tavat, joilla he toimivat toistensa kanssa ryh-mässä erosivat suuresti.

Molemmissa ryhmissä oli puheliaita ja hiljaisempia opiskelijoita, mutta ryhmässä A puheliaammat an-toivat tilaa toisille ja hiljaisemmatkin osallistuivat keskusteluun. Ryhmässä B kaksi puheliainta hallit-

sivat koko keskustelua eivätkä hiljaisemmat ottaneet tai saaneet suunvuoroa.

Lisäksi ryhmässä A muodostui pidempiä puheen-vuoroketjuja, joissa ryhmän jäsenet jatkoivat tois-tensa puheenvuoroja. Näitä ei syntynyt ryhmässä B. Ryhmän A jäsenet kuuntelivat haastattelijaa tarkasti ja vastasivat hänelle oma-aloitteisesti ja perusteelli-sesti. Ryhmän B puheliaat opiskelijat puhuivat usein haastattelijan päälle ja hiljaiset uppoutuivat omaan maailmaansa. Edellä mainitut seikat ilmenivät hyvin vahvasti tutkituissa ryhmissä, mutta kuvaavat konk-reettisesti sosiaalista luottamusta laajemminkin.

Sosiaalinen luottamus on kokemusta siitä, että mi-nulla on merkitystä muille ja muilla on merkitystä minulle ‒ tunnetta, että minun kannattaa toimia toisten kanssa ja auttaa toisia toimimaan minun kanssani. Opiskelijaryhmiin saadaan sosiaalista luot-tamusta aktiivisella, jatkuvalla ryhmäyttämisellä.

Haastattelutilanne, josta tulokset on saatu, on opis-kelijoille tavanomaisesta opiskelusta poikkeava eri-tyistilanne. Siinä ei voi kehittää uusia toimintatapo-ja, vaan on toimittava niillä valmiuksilla, jotka ovat jo muodostuneet. Siksi opiskelijoiden valmiudet toimia haastattelutilanteessa ennustavat hyvin myös heidän valmiuksiaan toimia uusissa tilanteissa myös työelämässä ja työssäoppimisjaksoilla. Niillä opiske-lijoilla, joilla on hyvät sosiaaliset taidot ja sosiaalinen luottamus toimia ryhmissä, on myös hyvät valmiu-det työelämän sosiaalisiin tilanteisiin ja työyhteisöi-hin kiinnittymiseen.

SOSIAALINEN LUOTTAMUS OPISKELIJARYHMISSÄ


17

18


18


18

Koulutuspaikan saaneelle nuorelle on ensiarvoisen tärkeää löytää paikkansa uudessa opiskelu yhteisössä. Onnistunut kiinnittyminen opiskeluryhmään ja ystävyyssuhteiden muodostuminen lisäävät nuoren hyvinvointia ja kantavat muutenkin pitkälle opinnoissa ja työelämässä. Onnistunut ryhmäytyminen vähentää myös tarvetta hakea yhteenkuuluvuuden kokemuksia päihteiden avulla.

... ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ KIUSAAMISEEN EI OLE PUUTUTTU KOULUN AIKUISTEN TOIMESTA.

VAIKEUKSIA TULLA TOIMEEN OPISKELUTOVERIEN KANSSA




Koulutuspaikan saaneelle nuorelle on ensiarvoisen tärkeää löytää paikkansa uudessa opiskelu yhteisössä. Onnistunut kiinnittyminen opiskeluryhmään ja ystävyyssuhteiden muodostuminen lisäävät nuoren hyvinvointia ja kantavat muutenkin pitkälle opinnoissa ja työelämässä. Onnistunut ryhmäytyminen vähentää myös tarvetta hakea yhteenkuuluvuuden kokemuksia päihteiden avulla.

• Opiskelijoiden ryhmäyttämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Ryhmän rakentaminen aloitetaan heti uusien opiskelijoiden aloitta- essa ja ryhmän hyvän hengen ylläpitoa jatketaan läpi koko opiskelun. Ryhmäyttämisessä (leirit, tutustumispäivät, tms.) lisätään yhteistyötä alueen nuorisotyön ja harrastejärjestöjen kanssa.

• Ryhmänohjauksen toteuttamiseen tarkoitettuja materiaaleja ja mene- telmiä hyödynnetään enemmän oppilaitoksen arjessa.

• Ryhmänohjaajien tulee saada riittävä perehdytys tehtävään sekä toimintamalleja/sisältöjä ryhmänohjaustunteihin.

• Ryhmänohjaamisen tunnit on jaettava tasaisesti koko opiskelun ajalle, ei vain opintojen aloittamisen ensimmäisille viikoille.

• Ryhmänohjaustunneille on saatava tuntimääräsuositukset ja sisältö- suositukset.

• Ryhmänohjaajalle on taattava resurssit haastatella jokainen aloittava opiskelija.

• Nuorisotyön ammattiosaamista on hyödynnettävä oppilaitoksissa enemmän.

Nuorisotyöntekijän tulee saada osallistua opiskeluhuoltoryhmän toimintaan. Nuorisotyöntekijän ammattitaitoa ryhmän ohjaamisessa ja ryhmäyttä- misessä on hyödynnettävä enemmän. Lisäksi nuorisotyöntekijä voi toimia ns. työparina opettajan kanssa, jos jollakulla opiskelijalla on haastavampi elämäntilanne.


19


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 4. OSALLISUUS

20

OSALLISUUS4. Paikka maailmassa

Osallisuus on yhteenkuuluvuuden ja voimaantumi-sen tunnetta. Sitä kuvaillaan usein osattomuuden ja syrjäytymisen vastakohdaksi. Osallisuuden kokemus syntyy arjessa ja osallistumiseen kannustavalla ilma-piirillä oppilaitoksissa on suuri merkitys nuorten kuulluksi tulemiselle. Syksyllä 2013 AMIS-työ tee-tätti katsauksen ammattiin opiskelevien näkemyk-sistä ja asenteista vaikuttamisesta, osallisuudesta ja demokratiakasvatuksesta (7). Selvitys oli osa Oikeus-ministeriön Demokratiapoliittisen selonteon tausta- aineistoja. Katsausta varten järjestettiin ammattiin opiskelevien ryhmähaastatteluita, joissa keskusteltiin osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksista valmiik-si suunniteltujen teemojen ja rungon mukaan.

Perinteisiä vaikuttamiskanavia käsitellessä nousi esiin, että opiskelijoiden mielestä vaalit ja äänestämi-nen tuntuivat läheisiltä aiheilta, jos vaalit olivat ajan-

kohtaiset. Äänestysikärajan laskemiseen suhtauduttiin varauksella, koska äänestämisen ja ehdolla olemisen katsottiin vaativan asiantuntemusta, joka taas liitet-tiin aikuisuuteen. Vaikuttamiskanavista kansalaisaloi-te tunnettiin hyvin, mutta sitä pidettiin tehottomana ja sen edistämistä vaivalloisena.

Nuorisovaltuusto tunnettiin huonosti ja opiskelija-kunta vaihtelevasti. Molemmat edellä mainitut koet-tiin tehottomiksi. Opiskelijakunnan vaikutusvalta oli epäselvä myös opiskelijakunnan jäsenille. Opiskelija-järjestöt tunnettiin huonosti, eikä niiden etuja tunnet-tu tai pidetty hyödyllisinä. Ammattiliitot tunnettiin hieman opiskelijajärjestöjä paremmin, ja oman alan liitto tiedettiin, mutta harva opiskelija kuului siihen. Uutisten seuraaminen ja sosiaalisen median käyttämi-nen olivat haastatelluille olennainen osa arkipäivää.



Paikka maailmassa

Opiskelijat kokivat koulussaan palautteen antami-sen turhauttavaksi, koska sillä ei ollut aina mer-kitystä. Toivottiin, että opiskelijoille annetuista lupauksista pidettäisiin kiinni. Lisäksi erilaisten haastavien sosiaalisten tilanteiden jälkipuintia pi-dettiin tärkeänä. Parannusehdotuksia esitettiin oppilaitosten oleskelu- ja liikuntatiloihin, koulu-ruokaan ja työmateriaaleihin sekä asuntoloiden olosuhteisiin. Työssäoppimisjaksoille toivottiin riittävää ja pitkäkestoista tukea sekä sopivasti vas-tuuta.

Keskusteluissa nousi esiin, että yhteiskunnallisis-ta vaikuttamiskanavista ei juuri puhuttu oppilai-


21

toksissa. Jotkut opiskelijat olivat sitä mieltä, että ammattioppilaitoksissa voisi puhua enemmänkin vaikuttamiseen asioista, kun taas toisten mieles-tä keskustellut aiheet eivät liittyneet oman alan opetukseen. Vaikuttamisen tavat ja kanavat olivat tuttuja peruskoulusta, mediasta tai vapaa-ajalta. Moni vaikuttamisen paikka tuntui etäiseltä epä-ajankohtaisuuden vuoksi tai siksi, että asian kat-sottiin kuuluvan kauemmaksi aikuisuuteen.

Tärkein havainto keskusteluista lienee se, että opis-kelijat olivat haastattelutilanteessa hyvin kiinnos-tuneita käsitellyistä puheenaiheista. Monet opiske-lijat halusivat, että heitä kuunneltaisiin enemmän.


22


EI TIEDÄ MITEN VOI VAIKUTTAA KOULUN

ASIOIHIN

KOKEE, ETTEI OPETTAJA OLE KIINNOSTUNUT

KUULUMISISTA



AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 4. OSALLISUUS AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 4. OSALLISUUS

23

• Opiskelijan tulee tulla kuulluksi omassa opiskeluryhmässään ja päivittäisessä opiskelussaan.

• Opiskelijoiden tulee olla edustettuina kaikissa rakenteissa, joissa tehdään opiskelijoita koskevia päätöksiä. Opiskelijoilla tulee olla yhtäläinen äänioikeus muiden osallistujien kanssa.

• Erilaisten (palaute)kyselyjen yhteydessä on huolehdittava, että opiskelijoita informoidaan kyselyn pohjalta tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä.

• Alakohtainen näkökulma demokratiakasvatukseen; kaikessa ope- tuksessa on otettava käyttöön konkreettisia esimerkkejä vaikuttamisesta omaan alaan liittyvissä asioissa.

• Opiskelijoiden tulee opinnoissaan saada riittävästi tietoa työmark- kinajärjestöjen toiminnasta, työehtosopimuksista ja työsuojelusta.

• Opiskelijoille on tarjottava mahdollisuutta keskustella demokra- tiaan ja osallisuuteen liittyvistä asioista.

• Kaikissa oppilaitoksissa tulee olla toimiva opiskelijakunta.

• Opiskelijoita tulee kannustaa osallistumaan opiskelijakuntatoimin- taan ja siihen tulee antaa mahdollisuus (lupa olla pois opetuksesta osallistumisen aikana).

• Opiskelijakunnilla tulee olla pysyvä rahoitus oppilaitoksen budjetista satunnaisten tulonlähteiden sijaan.

• Opiskelijakunnan on voitava vaikuttaa oppilaitoksen asioihin. Opiskelijakunnalle nimettävä vastuualueet joiden päättämisestä he vastaavat itse.

• Opiskelijakuntien ohjaaville opettajille on varattava riittävät resurssit.

• Sähköinen äänestämismahdollisuus on otettava käyttöön opiskelijakunnan vaaleissa.


AIKUISTEN KASVATUSVASTUU

5. Nuori kaipaa aikuista

Identiteetti jäsentää sitä, keitä olemme ja mihin koemme kuuluvamme. Ammatti-identiteetti jäsentää sitä, millaisia ammattilaisia olemme ja mihin ammatissamme pyrimme. Identiteetti ei kuitenkaan ole täysin yksityinen kokemus. Pikemminkin se on suhde yksilön ja hänen sosiaalisen ympäristönsä välillä. Yhdistäväksi tekijäksi identiteetti kasvaa, kun useampi yksi-lö jakaa yhteisen käsityksen omasta paikastaan sosiaalisessa ympäristössä.

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 5. AIKUISTEN KASVATUSVASTUU

24

OPETTAJIEN AMMATTI-IDENTITEETTI JA OPPILAITOKSEN ARKI

Ryhmäilmiö-mallin arvioinnissa (19) haastateltiin 39 eri alojen opettajaa ja opiskelijahuollon työn-tekijää kolmesta eri oppilaitoksesta eri puolilta Suomea (Itä-Suomi, Länsi-Suomi, pääkaupunki-seutu). Kaikki jäsensivät ammatti-identiteettiään suhteessa kolmeen tekijään:

1. oppilaitoksen organisaatioon ja omiin esimiehiinsä 2. omiin vertaisiinsa eli toisiin opettajiin ja opiskelijahuollon työntekijöihin 3. opiskelijoihin


AIKUISTEN KASVATUSVASTUU

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 5. AIKUISTEN KASVATUSVASTUU AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 5. AIKUISTEN KASVATUSVASTUU

25

Nuoret eivät itse kaipaa ammattilaisia, vaan aikuisia. Nuoret eivät tee eroa niiden roolien välille, joissa aikuiset heidät kohtaavat. Nuoret vastaavat positiiviseen kohtaa-

miseen, arvostamiseen ja kunnioittamiseen positiivisesti. (13)

Suhtautuminen organisaatioon ja opiskelijoihin on hyvin yhdenmukaista. Kaikissa oppilaitoksissa jatkuvat organisaatiouudistukset ja muut muutok-set ovat tuottaneet kokemuksen esimiesten ja orga-nisaation etäisyydestä.

KATA: Nyt on puoli vuotta menny, ni meidän lähi- esimiehellä ei ole ollu tuntia antaa meidän alalle aikaa… On luvannu tulla osastokokoukseen. Meillä on alle kymmenen osastoa ja kenellekään ei oo ollu antaa tuntia.

LIISA: Kun siellä johdon puolella pelkataan näitten hallinnollisten asioitten kanssa, ni joskus tuntuu että siellä ei katsota muuta ku näitä numeroita ja rahaa ja sen semmosta...

Myös suhtautuminen kollegoihin ja muihin vertai-siin on samankaltaista eri oppilaitoksissa ja aloilla. Kollegat ovat työssä itsestään selvä tuki ja turva, joskin aikaa ja mahdollisuuksia yhteiseen tekemi-seen, pohtimiseen ja kokemusten vaihtoon voisi olla enemmänkin.

MAINI: Kollegoiden kanssa ollaan keskusteltu, että mitä kukakin tekee [...] Ollaan vaihdettu vähän aja-tuksia, et jos on haasteellisia tilanteita, niin ollaan mietitty että mitä vois tehdä tai minne menis ja millä tavalla toimis…

Valtaosa työajasta kuluu opiskelijoiden kanssa, mut-ta suhtautumisessa opiskelijoihin on selkeitä eroja. Jotkut opettajat kokevat tekevänsä työtä nimen-omaan opiskelijoiden ehdoilla ja heidän tarpeistaan.

PETE: En oikeestaan ikinä puhu opettajasta vaan ohjaajasta, koutsista. Oppilaat on asiakkaita ja myö siellä heitä varten.

Toiset opettajat kokevat, että heidän tehtävänsä on opettaa oman ammattialansa taitoja, ja nuorten teh-tävä on ottaa oppi vastaan. Se, että tämä ei nuorten kanssa aina onnistu, on luonnonvoiman kaltainen välttämätön paha.

SISKO: Se on justiin tämä ku sielt tullaan tuolta…

Asetelmaa voi havainnollistaa kuvion avulla. Ryhmäilmiö-mallin arvioinnin havaintojen mukaan arkityön näkökulmasta keskeinen ammatti-identiteetin ja työmotivaation perusta olisi työskentely opiskelijoiden kanssa. Arki tarjoaa huomattavasti vä-hemmän tukea ja mahdollisuuksia muille identiteetin osa-alueille.

Tästä huolimatta nykyiset ope-tussuunnitelmat, resurssien jako, työehtosopimukset


26

Tämmönen porukka lyödään yhteen kuustoist-, seittemäntoista-, kaheksantoistvuotiaat [opiskeli-joita], ja niitten pitäis ruveta yhtäkkii toimimaan yhdessä, ni eihän se käy. Pyörii niis omissaan, on kaveripiirit...

PENA: Niin, ja ajatukset muualla [...]

AIRA: Eikä siinä voi [työsalissa] ruveta alussa mietti-mään, kun ne tulee sinne [...], jotain ryhmäyttämistä tai mitään. Et kyl se on äkkiä saatava [työt käyntiin], [tai] sit se jää…

ja ammatillinen opettajankoulutus ohjaavat opet-tajia jäsentämään työtään ensisijassa oppilaitos-

organisaation jäseninä. Opiskelijoiden parissa työskentelyyn opettajia puolestaan valmis-

tetaan ja tuetaan kaikkein heikoimmin. Opiskelijoiden kanssa työskentely ei

myöskään palkitse kaikkia opettajia ja suorastaan turhauttaa monia. Tämä

ajaa helposti opettajien ammatti- identiteettiä kriisiin, voi syödä

opettajien työmotivaatiota ja heikentää työssä jaksamista.

Opettajien ammatti-identiteetin lähteet



Onko ammatillisissa oppilaitoksissa nuoriso- ohjaajia? Ovatko nuoriso-ohjaajat oppilaitoksen vai muiden tahojen palkkaamia? Millaista yh-teistyötä nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa tehdään ja mitä nuoriso-ohjaajat oppilaitoksissa tekevät? AMIS-työssä toteutettiin vuonna 2013 kysely, jolla kartoitettiin tietoja toisen asteen am-matillisten oppilaitosten nuoriso-ohjaajista. Vas-tauksia tavoiteltiin kaikkiaan 306 toimipisteestä, joista kyselyyn vastasi 265 (n. 87 %).

Kyselyssä selvisi, että 35 % toimipisteistä oli nuo-risotyötä tekevä henkilö. Noin puolet näistä oli toimipisteen omia nuoriso-ohjaajia tai asuntola-ohjaajia ja toinen puoli muita työntekijöitä. Lä-hes puolessa toimipisteistä (48 %) ei vastausten mukaan ollut nuoriso-ohjaajaa opiskelijan tavoi-tettavissa: oppilaitoksella ei siis ollut omaa eikä yhteistyötä tekevää nuoriso-ohjaajaa.

Yleisimmät nuoriso-ohjausta sisältävät nimikkeet oppilaitoksissa olivat vapaa-ajan ohjaaja, kasvatus-ohjaaja sekä asuntolanhoitaja tai -valvoja. Useassa toimipisteessä nuoriso-ohjaaja toimi samalla kaik-kien oppilaitoksen tai koulutuskuntayhtymän toi-mipisteiden nuorisotyöntekijänä.

Kyselyssä kartoitettiin myös oppilaitoksen yhteis-työtä eri nuoriso-ohjausta toteuttavien tahojen välillä. Vastaajat saattoivat valita useita vastaus-vaihtoehtoja, sillä yhteistyön muodot eivät vält-tämättä sulje toisiaan pois. Yleisintä on yhteistyö

kunnallisen (42 %) tai seurakunnan (38 %) nuo-riso-ohjaajan kanssa. Noin viidesosassa oppilai-toksista ei ollut minkäänlaista nuoriso-ohjaukseen liittyvää yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa; näistä oppilaitoksista valtaosassa ei ollut myös-kään omaa nuoriso-ohjaajaa.

Noin kolmasosassa tavoitettujen oppilaitosten toimipisteistä oli edellisten lisäksi yhteistyötä etsi-vän nuorisotyön, järjestöjen, seurakunnan (mui-den työntekijöiden kuin nuoriso-ohjaajien) tai sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Selvästi yleisin nuoriso-ohjaajan tehtävä oppilai-toksissa oli yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa (74 %). Muita työmuotoja olivat yksilölliset ta-paamiset (18 %), tarpeesta nouseviin tilanteisiin vastaaminen (17 %) ja ”opiskelijoiden tukena toi-miminen ja matalan kynnyksen ohjaus” (14 %). Nuoriso-ohjaajan tehtäviin kuului myös vapaata oleskelua ja keskustelua nuorten kanssa (12 %), ongelmatilanteiden selvittelyä (9 %) sekä poissa-olojen seurantaa ja niihin puuttumista (8 %). 5 % oppilaitoksista ilmoitti nuoriso-ohjaajan tehtäviin tai yhteistyöhön kuuluvan myös ryhmäyttämistä ja 4 % nivelvaiheen hakuprosessin ohjausta, jälki-ohjausta tai erilaisia projekteja.

Nämä tulokset kertovat selvästi sen, että yhteis-työ nuorisotyön ja oppilaitosten välillä on vas-ta alussa. Paljon hyvää yhteistyötä tehdään jo, ja niistä kohtaamisista olemme hankkeen aikana


27

NUORISO-OHJAAJAT AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

kuulleet usein erilaisissa seminaareissa ja koulutuk-sissa. Nuorisotyöllä olisi siis paljon enemmän annet-tavaa oppilaitoksille ja niissä opiskeleville nuorille. Harvemmin kyse on siitä, ettei yhteistyötä haluttaisi tehdä. Päinvastoin, molemminpuolista intoa on ha-vaittavissa aina kun asiasta puhutaan. Usein on vain niin, että yhteistyön aloittamiseen ei ole löytynyt riit-tävää kimmoketta tai tilannetta. Kuulemamme mu-kaan joitakin käytännön esteitäkin voitaisiin poistaa. Esimerkiksi tavoittavatko nuorisotyön tiedotteet ne opiskelijat, jotka eivät ole kirjoilla kyseisessä kunnas-sa? Monta kertaa oppilaitosten henkilökunta on ollut huolissaan niistä nuorista, jotka asuvat asuntolassa ja palaavat sunnuntai-iltana takaisin opiskelupaikka-

kunnalle, missä ei välttämättä ole mitään tekemistä tai paikkaa viettää aikaa.

Nuorisotyöllä on paljon erityisosaamista nuorten tu-kemisessa ja ryhmäyttämisessä. Sitä osaamista oppilai-tokset voisivat hyödyntää paljon enemmän. Eri puo-lilla Suomea on saatu hyviä kokemuksia opettajan ja nuorisotyönohjaajan parityömallista joko niin, että nuorisotyönohjaaja on ollut mukana työsaleissa ja tun-neilla tai niin, että hän on ottanut nuoren päiväksi tai pariksi mukaan ja jutellut tämän kanssa rauhassa tätä vaivaavista asioista. Oppilaitosten ja nuorisotyön yh-teistyöstä hyötyvät kaikki, ennen kaikkea nuoret itse.


28

SOSIAALINEN NUORUUS

Nuori kuuluu useisiin ryhmiin, jotka voivat olla ajankäytön, aiheen ja muiden osallistujien suhteen päällek-käisiä, rinnakkaisia tai aivan erillisiä. Kaikki nämä ryhmät ja aiheet kilpai-levat keskenään nuoren huomiosta ja ajankäytöstä, jolloin keskittyminen muuttuu vaikeaksi. Tämä voi johtaa nuoren kannalta hämmentävään tilanteeseen, jossa epäonnistuminen kaikkiin vaatimuksiin yltämisessä tulkitaan piittaamattomuudeksi tai laiskuudeksi. Kyseessä kun voi yk-sinkertaisesti olla tilanne, jossa nuori on vain vielä enemmän kiinnostunut jostain muusta. Nuorelle tulisikin antaa aikaa ja mahdollisuutta kokeilla erilaisia ryhmiä ja tunnustella, missä omat kyvyt ja intohimot kohtaavat maailman tarpeet.

EHYT ry



EHYT ry


29

• Väittely siitä, kuuluuko kasvatusvastuu kodille vai koululle on lopetettava; kaikilla nuoren elämässä olevilla aikuisilla on mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa nuoren hyvinvointiin.

• Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden tukemiseen kiinnitettävä enemmän huomiota ja konkreettisia toimia.

• Oppilaitosten tulee vahvistaa yhteydenpitoa nuorten opiskelijoiden huoltajiin esimerkiksi järjestämällä vanhempainiltoja, avoimia ovia ja ryhmänohjaajan tapaamisia ja tarjoamalla mahdollisuutta sähköiseen yhteydenpitoon (esimerkiksi muistutustekstiviestit vanhempainiltojen ajankohdista). Aloitustietolomakkeissa voisi kerätä suostumukset yli 18- vuotiaiden vanhempien kanssa käytävään yhteydenpitoon.

• Ammatillisessa opettajakoulutuksessa ja/tai täydennyskoulu- tuksessa tulee huomioida paremmin ryhmänohjaamisen taidot sekä valmiudet kasvatustyöhön.

• Asuntolaohjaajille tulee järjestää yhtenäinen koulutus, esimerkiksi nuorisotyön koulutuksen opintokokonaisuutena.

• Henkilökunnan koulutusta tulisi tarkastella yhtäläisesti sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta.


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 6. ITSENÄISTYMINEN

30

ITSENÄISTYMINEN6.

Itsenäistyminen on nuoren elämässä yhä pidempi ja vaihtelevampi prosessi. Se voi sujua ihan huomaa-matta kaiken nuoruuteen kuuluvan ohessa, mutta joillekin se on haastavampi ja kivuliaampi vaihe elämässä. Kun tarkastellaan itsenäistymiseen liit-tyviä asioita, on monessa nähtävissä jonkinlainen siirtyminen tai jakaantuminen. Se voi olla konk-reettista, henkistä tai symbolista. Nuoruus on tun-netusti mahdollisuuksien aikaa, jolloin saadaan oi-keuksia erilaisiin asioihin. Toisaalta samaan aikaan tulee myös velvollisuuksia. Mahdollisuuksia tuntuu olevan rajattomasti, mutta ne eivät kuitenkaan ole

avoinna kaikille. Nuoren huomiosta ja ajasta kilpai-lee yhä useampi asia, mitä moninaisimmin keinoin. Kun kaikkea uutta ja mielenkiintoista tulee elämään samanaikaisesti, asiat saattavat muuttua yhtäkkiä ah-distavaksi myrskyksi, joka vie kaiken energian ja ka-dottaa selkeän suunnan. Myös moni tärkeä asia saattaa jäädä vähemmälle huomiolle vain siksi, että on niin paljon vielä kiinnostavampia asioita. Tämän kaiken myllerryksen keskellä aikuisten tulee pitää huoli siitä, että nuorella on mahdollisuus pysähtyä, kertoa koke-muksistaan, kysyä mielipiteitä ja saada vinkkejä siitä, mikä on hyvää ja arvostettavaa.

Lapsena aikuinen?



Lapsena aikuinen?


31

NUORUUDEN MYRSKY

EHYT ry


32

ITSENÄISTYMISEN ASKELEITA

EHYT ry



EHYT ry


33

• Opiskelijoiden tulee saada tukea opiskeluun ja arkeen liittyvissä asioissa (asuminen, toimeentulo, ihmissuhteet, hyvinvointi).

• Uusien opiskelijoiden tulisi saada oppilaitokseen ja ympäristöön perehdyttävä tutor.

• Opiskelija-asuntoloiden olosuhteisiin, valvontaan ja toimintaan kiinnitettävä enemmän huomiota.

Asuntolaohjaukseen on panostettava, siihen on saatava yhtenäisempää koulutusta sekä tehtävä ohjeistus ohjauksen järjestämisestä (työntekijöiden koulutus, toiminnan määrä ja laatu, harrastetoiminta asuntolassa).

Asuntolaolosuhteet saatava riittävän hyvälle tasolle (tavoitteena homeettomat, vedottomat ja toimivat tilat).

Asuntolapaikkojen saatavuus myös kesällä varmistettava (joillakin opiskelijoilla ei ole kesällä muuta asuinpaikkaa).


Meillä monella on ollut elämässämme jokin mie-leenpainuva kohtaaminen, jolloin saamamme palaute, kehu tai kommentti on saanut kiinnos-tumaan jostakin alasta tai ammatista. Taustalla voivat olla sukulaisen kertomukset omasta työs-tään, työharjoittelun ohjaajan palaute, vierailu oppilaitoksessa tai television välittämä mielikuva tietystä ammatista. Kuka oli sinun aikuisesi?

Nuoruudessa etsitään, kuulostellaan ja haetaan aikuisten antamia suuntaviittoja, joita seurata. Se mitä me aikuiset sanomme, voi olla ratkaiseva tekijä nuoren koko elämään vaikuttaville valin-noille. Olemme tärkeitä esimerkkejä. Siksi riit-tää, että olemme aikuisia nuorelle. Kohtaamme, kuuntelemme ja keskustelemme.

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 7. OMAN JUTUN LÖYTÄMINEN

34

OMAN JUTUN LÖYTÄMINEN

7.Missä intohimosi

kohtaa maailman tarpeet



Edelleen istuu aika tiukassa se asenne, että työ on vain välttämättömyys, jonka avulla saadaan elanto ja kartutetaan omaisuutta. Onnellisuuden ajatellaan löytyvän jostain muualta, usein menestyksestä, kau-neudesta ja uusista elämyksistä. Entä jos onkin toisin päin, ja onni piilee elämän mielekkyydessä, tarkoi-tuksenmukaisessa työssä ja onnistumisen kokemuk-sissa? Filosofian Akatemian tutkijat Frank Martela ja Lauri Järvilehto tarkastelevat arjen onnellisuutta syk-syllä 2012 ilmestyneessä Ammattiosaajan hyvä elämä -raportissa (3). Selvityksessä pohditaan, kuinka am-matillinen koulutus voisi tukea opiskelijoiden kasvua hyvinvoiviksi kansalaisiksi. Tämä arjen onnellisuu-den pohdinta asettaa mielenkiintoisen näkökulman tämän hetken keskustelulle työurien pidentämisestä, opintojen tehokkaasta läpäisystä sekä työelämätai-doista ja -valmiuksista. Kuinka tärkeänä pidämme nuoren joskus pidempäänkin vievän oman alan ja yksilöllisen elämänpolun löytämistä, kun vastaparina sille on raha, tulos ja paineita lisäävä syrjäytymiskes-kustelu? Ammattiosaajan hyvä elämä -raportti toimii hyvänä keskustelun avaajana ja näkökulman antajana niin oppilaitosten henkilökunnalle kuin työmarkki-najärjestöjen, kuntien ja valtion hallinnon edustajille sekä nuorten parissa työskenteleville. Lisäksi rapor-tista saa käytännön toimintamalleja ja -vinkkejä ar-jen työhön.

AMMATTIOSAAJAN HYVÄ ELÄMÄ


35

?


36

(Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-9280. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.9.2014]. Lukuvuosi 2011/2012.)

KESKEYTTÄMISPROSENTIT


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 7. OMAN JUTUN LÖYTÄMINEN AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 7. OMAN JUTUN LÖYTÄMINEN

37

• Opintojen läpäisyn tehostamisessa painopiste tutkinnon suorittamisesta laadukkaaseen eli opiskelijalle merkitykselliseen läpäisyyn.

• Ryhmänohjaajille/luokanvalvojille resurssit opiskelijoiden alkuhaastattelujen tekoon.

• Opintoihin mahdollisuus kokeilla useiden ammattialojen opintoja ensimmäisenä opiskeluvuonna.


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 8. TYÖKYKY JA TYÖELÄMÄNTAIDOT

38

TYÖKYKY JA TYÖELÄMÄTAIDOT

8. Ammattilainen pitää itsensä kunnossa

Työelämä on muuttunut epävarmemmaksi. Selkeitä, yhden asian äärellä pysyviä työtehtäviä on yhä vä-hemmän, ja kokonaiset työnantajat saattavat kadota tai muuttaa toiselle puolelle maapalloa. Samalla työ-elämässä vaadittavat taidot ovat muuttuneet. Työ-elämän kasvavaa epävarmuutta on otettu haltuun muun muassa lisäämällä työntekijöiden joustavuut-ta, monipuolisuutta ja yrittäjyysajattelua.

Nämä kaikki ovat perusteltuja pyrkimyksiä, mutta usein ne sivuuttavat tärkeimmän. Työelämä on hy-vin sosiaalinen maailma. Työnantajien peräänkuu-luttamat työelämätaidot ovat perustavia sosiaalisia taitoja: ollaan ajoissa paikalla, tullaan toimeen erilai-

sissa työryhmissä ja -yhteisöissä, osataan ja halutaan palvella erilaisia asiakkaita. Mitä epävarmemmaksi ja monimuotoisemmaksi työelämä käy, sitä vahvem-miksi käyvät sosiaalisten taitojen vaatimukset. Niitä voi verrata agraariyhteiskunnan viljely- ja pyyntitai-toihin ‒ yhteiskunnassa pärjääminen edellyttää niitä.

Tämä on huomioitu syksyllä 2015 käyttöön otetta-vissa ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa (9). Alasta riippuen sana ”ryhmä” mainitaan opetus-suunnitelmissa 100‒500 kertaa ja sana ”vuorovaiku-tus” 100‒200 kertaa.



työskentelee työryhmän jäsenenä ja noudattaa työryhmän sääntöjä ja toimintaperiaatteita

Emme voi tietää, millaisin materiaalein, menetelmin tai välinein töitä tehdään 30 vuoden päästä. Mutta töitä teh-dään varmasti myös silloin toisten ihmisten kanssa, tois-ten tilauksesta ja toisia varten. Siksi sosiaaliset taidot ovat yksi parhaista valmiuksista, joita ammatillinen koulutus voi opiskelijoilleen antaa.

perustelee monipuolisesti näkemyksiään ja toimii erilaisissa vuorovaikutus-tilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti

etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä ryhmän toimintaan


39

esimerkkejä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien arviointikriteereistä.

Ammattiosaajan työkykypassi suoritetaan ammatillisen perus-koulutuksen aikana ja sen suorittamisesta tehdään merkintä tutkintotodistukseen. Työelämään hakeutuessaan opiskelija voi näin osoittaa työnantajalle olevansa toiminta- ja työkyvystään huolehtiva ammattiosaaja.

Työkykypassin avulla

• motivoidaan ja ohjataan opiskelija omaehtoiseen toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon ja terveyden hoitamiseen

• tuetaan ammatillista kasvua ja kehittymistä sekä vastataan alan työkykyhaasteisiin, esim. työturvallisuuden ja ergonomian osalta

• aktivoidaan opiskelijoita osallistumaan ja osallistamaan sekä tuetaan vastuullista itsenäisesti ja ryhmässä toimimista


40

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI

Lisätietoa: Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry.


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 8. TYÖKYKY JA TYÖELÄMÄNTAIDOT AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 8. TYÖKYKY JA TYÖELÄMÄNTAIDOT

41

• Työelämän sääntöjä, taitoja ja tietoja on opetettava ja harjoiteltava jo opiskelun aikana.

Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan tulisi toimia opiskelijan lähiesimie- henä; molemminpuolinen kunnioitus aseman suhteen korostuu. Esimies- ja alaistaidot osaksi arkielämää oppilaitoksissa; käyttäy- dytään ja toimitaan kuten työpaikalla jo opiskeluaikana, esimerkkinä opiskelijan työajanseuranta. Ryhmänohjaajien / luokanvalvojien ja opiskelijoiden väliset kehitys- keskustelut käyttöön. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa opetus- ja työmuotoihin. Terveystietoa tulee opettaa työelämälähtöisesti.

• Oppilaitosten tiloihin on panostettava samoin kuin työpaikan työsken- telytiloihin. Työergonomiaa ja työviihtyvyyttä on seurattava ja kehittävä samalla tavoin kuten työelämässäkin seurattaisiin ja kehitettäisiin. Oppilaitoksessa olevien opiskelijoiden tauko- ja sosiaalitilojen on vas- tattava riittävyydeltään ja viihtyisyydeltään työelämän tasoa.

• Jokaiselle opiskelijalle tulee taata työssäoppimispaikka.

• Työssäoppimispaikan vastaanottamista eri puolilta Suomea on tuet- tava ohjauksellisesti ja taloudellisesti.

• Työssäoppimisjaksoilla vastuu opiskelijan työelämätaitojen opiskelusta on myös työssäoppimispaikalla. Työssäoppimispaikkojen tulee kiinnittää omalta osaltaan huomiota hyvän työelämäkulttuurin edistämiseksi (työolot, tauot, ruokailu, jne.). Vastuu työelämätaitojen opetuksesta tulee olla myös työssäoppimis- paikan tarjonneella toimijalla.

• Työssäoppimisen ohjauksen laatua on parannettava huomioimalla opis-kelijoiden erilaiset tarpeet ja oppimistavat.


Hyvä arki muodostuu tasapainosta monen muut-tujan välillä. Usein siihen mielletään riittävä uni, monipuolinen ravinto, toimiva arjen aikataulutus, mielekäs työ, hyvä sosiaalinen elämä, perhe tai pa-risuhde ja terveys. Näiden lisäksi hyvään arkeen kuuluu myös se, millaisena koemme lähiyhteisön ja yhteiskunnan sekä paikkamme niissä. Osalli-suus, vuorovaikutus ja mahdollisuus vaikuttaa an-tavat meille jokaiselle kokemuksen siitä, että kuu-lumme johonkin. Sillä on suuri merkitys meidän jokaisen hyvinvoinnille.

Sosiokulttuurisista eroista johtuen ammatillisiin oppi-laitoksiin hakeutuu suhteessa enemmän niitä nuoria, joilla on enemmän haasteita mm. hyvinvointitaitojen hallinnan kanssa. Siksi onkin perusteltua, että amma-tillisten oppilaitosten hyvinvointityöhön panostetaan erityisen paljon.

Hankkeessa kehitetty Ryhmäilmiö-toimintamalli (b) tarjoaa erilaisia, hyvinvoinnin eri osa-alueita käsittele-viä aiheita ja menetelmiä, jotka sopivat ryhmän yhtei-siin kokoontumisiin ja jotka on suunniteltu erityisesti nuorille itsenäistymisen alkumetreille. Esimerkkinä menetelmistä Päivän rytmitys.

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 9. HYVÄ ARKI JA VAPAA-AIKA

42

HYVÄ ARKI JA VAPAA-AIKA

9. Arjesta voimaa hyvään arkeen



Arjesta voimaa hyvään arkeen


43

PÄIVÄN RYTMITYS

On hyvän ja huonon fiiliksen päiviä. mieliala voi vaihdella päivän aikana huippufiiliksistä huonoihin ja toisinpäin. Jos koet, että sinun on vaikea piristää mieltäsi (eli olo on huono, mikään ei huvita tai et jaksa tehdä mitään), py-sähdy ja tarkasta tilanteesi HALT-kaa-valla. Sen jälkeen tiedät, mitä tehdä.

HUNGRY = Nälkä? Syö.

ANGRY = Vihainen, miksi? Voitko teh-dä asialle jotain? Jos et voi, päästä irti.

LONELY = Yksinäinen? Soita kaveril-le tai juttele muille ja kuuntele. Silloin pääset ulos pelkästään omien asioiden jauhamisesta ja ajattelusta.

TIRED = Väsynyt? Väsymys aiheuttaa ärtyisyyttä ja alakuloa. Et pysty kes-kittymään asioihin hyvin ja saatat jopa tuntea olevasi masentunut. Et luul-tavasti tarvitse lääkkeitä, vaan unta. Muista myös, että pienetkin määrät alkoholia tai kannabista tekevät unen laadusta huonon. Herää parina aamu- na aikaisin ja muuta rytmi sellaiseksi, että heräät aamulla ja menet nukku-maan illalla. Sekin voi jo auttaa.

Kokeile tätä:

Jaa ryhmä pareihin. Nuorten tehtävä-nä on toimia toistensa life coacheina ja tehdä toisilleen Onnelliseksi seitse-mässä päivässä -suunnitelmat.

Pyydä pareja haastattelemaan toisiaan ja selvittämään toistensa viikon

• things to do -listat eli mitä pitäisi hoitaa

• want to do -listat eli mitä haluaa tehdä.

Parit tekevät toisilleen päiväohjelman. Siihen merkitään jokaiselle päivälle yksi asia, joka parin pitää tehdä ja toi-nen, jonka hän haluaa tehdä.

Nuoret pitävät viikon ajan henkilökoh-taista päiväkirjaa, johon he merkitse-vät seuraavat asiat:

• Miten päiväohjelmaan merkityt asiat ovat toteutuneet? Mitä huomioita, tunteita tms. niihin on liittynyt?

• Tilanteet, joissa olet käyttänyt HALT-listaa.

• Millaisia huomioita ja tuntemuksia niihin on liittynyt?

• Mihin aikaan olet mennyt nukku maan ja milloin olet noussut? Miten nukkumisen määrä on vaikut- tanut vointiisi seuraavana päivänä?

ESIMERKKI RYHMÄILMIÖ-TEHTÄVÄSTÄ


44


TOSI HUMALASSA VÄHINTÄÄN KERRAN KUUKAUDESSA


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 9. HYVÄ ARKI JA VAPAA-AIKA AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 9. HYVÄ ARKI JA VAPAA-AIKA

45

TUPAKOI PÄIVITTÄIN


Opiskeluaikana osallistutaan moniin tapahtumiin ja solmitaan jopa elinikäisiä ystävyyssuhteita. Par-haat ja mieleenpainuvimmat hetket ovat usein yh-dessä koettuja. Yhteisten tapahtumien järjestämi-nen ei ole vaikeaa, mutta se vaatii asennetta koko porukalta. Tarvitaan luovuutta, yhteishenkeä, aikaa ja halua tehdä duunia.

Tuunaa Tapahtuma (d ja 17) on opas tapahtumanjär-jestämiseen, joka tarjoaa keinoja osallistaa opiskeli-joita. Kirjaan on kerätty tietoa ja vinkkejä ideoin-tiin, suunnitteluun, toteutukseen ja tapahtumun jälkipyykkien hoitamiseen. Kirjan sisään on mah-dutettu myös casebook-osio, jonka pohjalta pääsee nopeasti kiinni tapahtumanjärjestämiseen.

Tuunaa Tapahtuma tarjoaa opettajille helpon tavan aktivoida ja osallistaa ryhmiä ja opiskelijaporukoi-ta. Ideana on suunnitella oma tapahtuma. Kirjaan kuuluva koulutuspaketti on suunniteltu opiskeli-joiden kanssa ja todettu käytännössä innostavaksi kokonaisuudeksi. Kolmen oppitunnin kokoinen paketti saa opiskelijat toimimaan yhdessä ja auttaa ymmärtämään, että jokaisella on oma paikkansa suuremman kokonaisuuden luomisessa. Tärkeintä on kuitenkin nostaa fiilistä oppilaitoksessa ja saada niin opiskelijat kuin opettajatkin viihtymään. Yh-dessä tekeminen parantaa ryhmähenkeä.

TUUNAA TAPAHTUMA!

Tuunaa tapahtuma – kirja ja siihen sisältyvä kou-lutusmalli tarjoavat ryhmille mahdollisuuden saa-da arvokasta kokemusta, mielekästä tekemistä, vahvempia kaverisuhteita sekä oppia yhdessä toi-mimisesta. Nyt on aika tuunata tapahtuma, koska opiskeluhan on ihmisen parasta aikaa!


46


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 9. HYVÄ ARKI JA VAPAA-AIKA AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 9. HYVÄ ARKI JA VAPAA-AIKA

47

• Yhteistyömahdollisuudet alueen erilaisten järjestöjen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien järjestäjien kanssa on kartoitettava vuosittain.

• Opiskelijoilla tulee olla oikeus saada nuorisotyön palveluita opiskelupaikkakunnallaan (vrt. tervey- denhuoltopalvelut).


Ehkäisevä päihdetyö on yksinkertaisimmillaan arkista kohtaamista ja oman käyttäytymisen hal-lintaa. Vaikuttavimmillaan ehkäisevä päihdetyö on silloin, kun siihen yhdistyvät säätely (mm. lait, säännökset, anniskelurajoitukset), valistus (tieto, faktat ja kouluttaminen) ja kohtaaminen (keskus-telu, näkökulmien punnitseminen, esimerkkinä toimiminen).

Nuoret toivovat aikuisilta usein ennen kaikkea läs-näoloa, kuuntelua ja keskustelua. He haluavat tie-tää, mitä mieltä me aikuiset asioista olemme, miksi ne ovat meille merkityksellisiä ja mihin suuntaan me heitä kannustaisimme. Nuoruus on sosiaalis-ta aikaa ja me aikuiset olemme mukana nuorten

yhteisöissä ja ryhmissä, halusimmepa tai emme. Siksi on tärkeää muistaa, että aikuisilla on toisaal-ta suuri vastuu siitä, mitä sanomme ja miten toi-mimme, mutta pohjimmiltaan riittää, että olem-me aikuisia ja läsnä nuorten elämässä.

Suomessa nuorten kanssa työskentelevillä on vah-va ammattitaito ja useimmiten takanaan moni-vuotinen koulutus, jotta he voivat tehdä työtään mahdollisimman hyvin. Silti uusia menetelmiä ja ideoita tarvitaan, jotta ammattilaisten työ olisi vieläkin vaikuttavampaa. Niin kuin rakennustyö-maalla, myös hyvinvointityössä ammattilaiset tar-vitsevat kunnon työkalut.

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 10. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN VÄLINEET

AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN VÄLINEET

10. Yhteisöllisyyttä käytännössä

48


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 10. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN VÄLINEET AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 10. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN VÄLINEET

49

säätely

kohtaaminen

valistus

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN OSA-ALUEET

EHYT ry

Ryhmäilmiö (b ja 13) on helppo, käytännössä testattu työkalusarja nuorten ryhmien ohjaamiseen. Se tar-joaa välineitä ryhmien jatkuvaan ryhmäyttämiseen sekä hyvän ryhmähengen ylläpitämiseen. Ryhmäil-miö auttaa ryhmien ohjaajia muodostamaan eri-laisista opiskelijoista yhtenäisiä, toimivia ryhmiä. Tämä tehostaa opiskelua ja parantaa ryhmän sisäistä kommunikaatiota sekä opiskelijoiden sosiaalisia val-miuksia. Ryhmäilmiöön kuuluu työkirja sekä kah-den tunnin koulutus, jossa välineiden käyttöönottoa harjoitellaan kouluttajien johdolla.

Ryhmäilmiö on yhteisöllisyyttä käytännössä. Se läh-tee ajatuksesta, että yhteisöllisyyttä ei sellaisenaan ole olemassa, vaan yhteisöllisyys tapahtuu aina jossakin konkreettisessa ryhmässä. Siksi Ryhmäilmiö tarjoaa käyttäjilleen kaikki yhteisöllisyyden hyvät puolet. Oppilaitoksissa se vahvistaa viihtyvyyttä, tehostaa työrauhaa ja lisää työskentelymotivaatiota. Nuorille se tarjoaa positiivisia sosiaalisia kokemuksia ja val-miuksia niiden tavoitteluun.

Hyvät sosiaaliset taidot ovat nyky-yhteiskunnassa tärkeä hyvinvoinnin tae, ja myös työelämässä me-nestyminen edellyttää yhä enemmän sosiaalisia val-miuksia. Ryhmäilmiö voi jopa ehkäistä nuorten syr-jäytymistä sekä päihde- ja mielenterveysongelmia. Niiden taustalla on useimmiten vahvoja ulkopuo-lisuuden kokemuksia, tunnetta ettei kuulu mihin-kään. Siksi hyvät ryhmät pitävät ihmisiä parhaiten kiinni yhteiskunnassa ja tarjoavat parhaat valmiudet toimia siinä.

RYHMÄILMIÖRyhmäilmiö tarjoaa helppoja ja tehokkaita har-joitteita myös työyhteisöille. Kun työyhteisö huolehtii omasta ryhmähengestään, se saa itsel-leenkin kaikki yhteisöllisyyden edut: innostavan ja motivoivan ilmapiirin, paremman työtehon ja hauskemmat työpäivät.


50



Päihdeilmiö (c ja 11) on sosiaalipedagoginen toimin-tatapa päihdekasvatukseen. Se antaa valmiuksia kertoa nuorille, kuinka alkoholi ja muut päihteet liittyvät sosiaaliseen toimintaan, ihmissuhteisiin, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tämä on se taso, jol-la nuoret itse kokevat ja näkevät juomisen. Lisäksi Päihdeilmiössä keskustellaan näistä aiheista ja nä-kökulmista ryhmänä.

Koska nuoret omaksuvat juomatapojaan ja päih-deasenteitaan ryhmissä, myös ehkäisevän päihde-työn on järkevää vaikuttaa nuoriin ryhminä, ei yksilöinä. Samalla Päihdeilmiö toimii hauskana ja tehokkaana ryhmäytyksenä: se tarjoaa ryhmän jäsenille mahdollisuuden osallistua kiinnostavaan keskusteluun kaikkien tuntemasta aiheesta.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n menetelmä-perhettä uudistetaan parhaillaan tämän kirjan mennessä painoon ja on mahdollista että samalla Päihdeilmiön nimi ja/tai ulkoasu muuttuu. Ajan-tasaista tietoa saa parhaiten EHYT ry:n verkkosivuilta (www.ehyt.fi).

PÄIHDEILMIÖ


51

Sosiaalinen pääoma koostuu yhteisön toimintaa edistävistä verkostoista, vastavuoroisuudesta ja luottamuksesta. Kouluterveyskyselyssä kysytään useita asioita, joilla voidaan arvioida opiskelijoiden kokemaa sosiaalista pääomaa. Vuoden 2011 am-mattiin opiskelevia koskevan Kouluterveyskyselyn tulosten valossa (n=41 486) sosiaalinen pääoma on vahvasti yhteydessä tupakointiin, humalajuomi-seen ja masennukseen.

Hankkeeseen tilatussa Paula Vehmaskosken sel-vityksessä tutkittiin koulun sosiaalisen pääoman yhteyttä nuorten tupakointiin, humalajuomiseen ja masennukseen ammatillisissa oppilaitoksissa (4). Kaksi tärkeintä tekijää, joihin oppilaitos voi itse vaikuttaa, ovat opiskelijoiden kokemus opettajilta saadusta tuesta ja osallisuudesta sekä opiskelijoiden kokemus omasta opiskelijaryhmästä saadusta tues-ta. Kun opettajilta saatu tuki pienenee yhdellä yk-siköllä (asteikolla 1‒4, jossa 1=suurin koettu tuki ja 4=pienin koettu tuki), tämä tarkoittaa

‒ 17 % suurempaa todennäköisyyttä tupakoida

‒ 35 % suurempaa todennäköisyyttä säännölliseen humalajuomiseen

‒ yli kolminkertaista riskiä masennukseen.

Kun opiskeluryhmästä saatu tuki pienenee yhdellä yksiköllä (asteikolla 1‒4), masennusriski yli kak-sinkertaistuu. Kiinnostavaa on, että vahva keski-näinen tuki lisää jonkin verran myös todennäköi-syyttä humaltua usein (26 %) ja tupakoida (16 %).

Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että päih-teiden käyttö voi itsessään toimia tärkeänä keinona vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Opiskelijat ryhmäy-tyvät ryyppäämällä ja porukoivat polttamalla. Sik-si jos opiskelijoille tarjotaan muita, kestävämpiä tapoja ryhmäytyä, ryhmähenki vahvistuu myös ilman päihteitä.

KOULUN SOSIAALINEN PÄÄOMA > PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ


52


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 10. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN VÄLINEET AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 10. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN VÄLINEET

53

• Työpaikan (oppilaitoksen, kunnan, koulu tuskunta- yhtymän) päihdeohjelma tulee saada osaksi oppilaitoksen henkilökunnan perehdytystä.

• Ehkäisevää päihdetyötä tulee toteuttaa oppilaitoksissa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

• Oppilaitoksen savuttomuustyön tueksi on panostettava opiskelijoiden tauko- ja sosiaalitilojen viihtyvyy- teen ja otettava opiskelijat mukaan toimintatapojen suunnitteluun.


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 11. OPPILAITOS TOIMIVANA YHTEISÖNÄ

OPPILAITOS TOIMIVANA YHTEISÖNÄ

11.Hyvinvoinnin

takana on toimiva ryhmä ja suunnitel-mallinen työ

54

Hyvinvointityön johtaminen on haasteellinen teh-tävä. Siihen vaikuttaa moni ristikkäinen tekijä, ja muuttujia on paljon. Rakenteellisten toimien lisäk-si joudutaan pureutumaan henkilökunnan ja opet-tajien motivaatioon, ammatti-identiteettiin sekä hyvinvointityön taitoihin. Opiskelijatkaan eivät ole kaikki samanlaisia. AMIS-työn ensimmäisenä vuonna teetettiin selvitys oppilaitoksiin suunna-tuista hyvinvoinnin edistämisen malleista (15). Siinä analysoitiin seitsemän erilaista mallia, joiden poh-jalta kirjoittajat Sari Laine ja Kerttu Tossavainen muotoilivat seitsemän ehdotusta hyvinvointityön kehittämiseksi. Tärkein havainto AMIS-työn kan-nalta oli se, että on mahdotonta luoda kaikkiin am-

matillisiin oppilaitoksiin sopivaa hyvinvointityön rakennetta. Siksi on löydettävä jokin pienempi, mutta suurimmassa osassa oppilaitoksista saman-kaltaisena toimiva osa-alue, johon hyvinvointityötä voidaan enemmän sitoa. Tämän oivalluksen myötä saatiin kiinni Ryhmäilmiön ydinajatuksesta, ryh-mänohjaajien osaamisen vahvistamisesta. Hank-keen viimeisinä vuosina ympyrä sulkeutui, kun hyvinvointityön johtaminen nousi vähitellen konk-reettiseksi kehittämiskohteeksi EHYT ry:n kou-lutyössä. Tämä onkin ehkä tehokkain tapa edistää oppilaitosten hyvinvointityötä. Laadukas perustyö voidaan varmistaa vahvistamalla sen edellytyksiä hyvällä johtamisella.


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 11. OPPILAITOS TOIMIVANA YHTEISÖNÄ AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 11. OPPILAITOS TOIMIVANA YHTEISÖNÄ

55

PIENET TEOT, SUURET VAIKUTUKSET

EHYT ry

Oppilaitoksissa tehtävä hyvinvointityö on tärkeää sekä opiskelijoiden että henkilökunnan kannalta.

Opiskelijoiden opiskelukyvyn tukeminen vaikut-taa välittömästi opiskeluun ja arkeen, mutta kantaa positiivisia vaikutuksiaan myös työelämään ja aina eläkeikään asti. Kun opettajien yhteisö voi hyvin, se välittyy suoraan opiskelijoiden arkeen. Samalla opettajat jaksavat paremmin ja sitoutuminen työn-antajaan vahvistuu.

Hyvinvointityölle on asetettu paljon paineita sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain että monien kansal-listen ohjelmien kautta. Paineet kohdistuvat usein johdolle ja niille, jotka koko koulutuskuntayhty-mä- tai yksikkötasolla vastaavat arjen sujumisesta. On tärkeää, että hyvinvointityön toteuttamiseksi tehdään johdonmukainen ja tavoitteellinen suun-nitelma. Henkilökunnan ja opiskelijoiden on pääs-tävä vaikuttamaan suunnitelmiin ja asiakirjoihin jo niiden tekovaiheessa. He ovat oman elämänsä

HYVINVOINTITYÖN JOHTAMINEN

asiantuntijoita, ja linjaukset vaikuttavat juuri heidän arkeensa. Pelkät asiakirjat eivät kuitenkaan riitä, vaan niitä on käsiteltävä ja päivitettävä yhdessä ja näin sitoutettava koko oppilaitos niiden toteuttamiseen.

Esimerkiksi päihdesuunnitelman tavoitteena on helpottaa työ- ja opiskeluyhteisön jäsenten toimin-taa tarjoamalla kaikille yhteiset säännöt ja toimin-tatavat. Lisäksi suunnitelman tavoitteena on tehdä ehkäisevästä päihdetyöstä järjestelmällistä ja näkyvää. Ehkäisevä päihdetyö on pieniä tekoja arjessa, välittä-misen osoittamista ja avointa keskustelua – se on osa oppilaitosten hyvinvointia.

Hyvinvointityön johtamisen avuksi on olemassa pal-jon vinkkejä ja hyviä käytäntöjä. Jokaisessa tämän kirjan luvussa on toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla oppilaitokset pystyvät vahvistamaan omaa toi-mintaansa, usein jopa ilman lisäresursseja. Yhdessä tekeminen on tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja siten kuuluu jokaiselle.


56



• Hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien opiskelijoiden kanssa työskentelevien vastuulla. • Opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollolla tuetaan yhteisöl- listä hyvinvointia ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, jotka edistävät koko kouluyhteisön hyvinvointia. • Lain mukaan ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla.

• Tarjoaa opettajille ja ryhmänohjaajille välineitä jatkuvaan, opintojen läpi tapah- tuvaan ryhmäyttämiseen sekä hyvän ryhmähengen ylläpitämiseen. • Hyvän ja toimivan ryhmän rakentaminen johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti lisää opettajien ja opiskelijoiden vuorovaiku- tusta sekä koko oppilaitoksen yhteisölli- syyttä.

• Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tulee painottaa ennaltaehkäise- viä ja osallistavia toimintatapoja.

• Menetelmän käyttö edistää opiskelijoiden sosiaalisia valmiuksia sekä toimivan ryhmän muodostumista, jotka ovat tärkeitä tekijöitä kiusaamisen ehkäisyssä. • Tuntimalleissa on myös valmis ohje kiusaa- misaiheen käsittelyyn.

• Menetelmä on opiskelijoita osallistava.• Korostetaan sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvoinnin edistämistä, joka on osa yhteisöllistä toimintakulttuuria.

• Käsikirja sisältää tuntirakenteen, joka mahdollistaa opiskelijoiden kuulemisen.• Tuntirakenteen avulla voidaan käsitellä sekä valmiiksi annettuja että ryhmästä nousevia aiheita. Esimerkiksi opiske- luhuoltoon liittyviä asioita voidaan käsitellä tuntirakennemallin avulla. Näin taataan opiskelijoiden äänen kuuluminen.

• Opiskeluhuollon suunnitelmassa tulee olla suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä siitä, miten näitä asioita käsitel- lään opiskelijaryhmissä.

• Opiskelijoiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen opiskeluhuollon suunnittelemisessa, toteuttamisessa, kehittämisessä ja arvioinnissa taataan lailla.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 RYHMÄILMIÖ -toimintamalli (b)


57

RYHMÄILMIÖ OSANA YHTEISÖLLISTÄ JA EHKÄISEVÄÄ OPISKELUHUOLTOA


58

Hyvä opiskelukyky edistää oppimista ja opintojen sujumista. Opiskelukykyyn vaikuttavat yhteiskun-nalliset rakenteet ja päätökset, opetusjärjestelyt ja op-pilaitoksen toiminta, opiskelijatoiminta ja jokainen opiskeluyhteisön jäsen. Tämän päivän opiskelukykyi-nen opiskelija on tulevaisuuden työkykyinen ammat-tilainen.

Työkykyyn vaikuttavat työntekijän terveys ja osaa-minen sekä työympäristö ja johtaminen. Opiskelu-kyvyn neljä ulottuvuutta ovat vastaavasti opiskelijan omat voimavarat, opiskelutaidot, opetus- ja ohjaus-toiminta sekä opiskeluympäristöt (20). Opiskelukyvyn ajatellaan usein liittyvän lähinnä ensin mainittuihin yksilöllisiin tekijöihin. Omaan terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, persoonallisuuteen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat ovat kuitenkin vain osa kokonaisuut-ta. Opiskelukykyyn vaikuttavat myös opiskelutaidot, jotka rakentuvat koko koulutuspolun ajan. Opiskelu-taitoja voidaan kehittää suunnitellusti osana opintoja. Opetus- ja ohjaustoiminnalla kuten vertaistutoroin-nilla, ryhmänohjauksella ja pedagogisesti tasokkaalla opetuksella on luonnollisesti iso merkitys opiskelijoi-den oppimiselle ja opintojen sujumiselle. Opiskelu-ympäristössä opiskelijan opiskelukykyyn vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Samalla hyvinvoiva ja opiskelukykyinen opiskelija on itse rakentamassa opiskeluyhteisöjä, joissa muiden on turvallista ja viihtyisää työskennellä.

Kaikkiin neljään opiskelukyvyn osa-alueeseen voi-daan vaikuttaa monella tasolla. Yhteiskunta vaikuttaa opiskelukykyyn esimerkiksi opettajankoulutuksen, opetussuunnitelmien sekä opiskelijoiden asumisen ja toimeentulon tukemisen kautta. Yksilön panos-ta omaan opiskelukykyyn ja opiskelukykyä tukevan opiskeluyhteisön syntymiseen ei ole tarpeen vähätellä: opiskelu vaatii usein sinnikkyyttä ja omien taitojen

OPISKELUKYKY ON OPISKELIJAN TYÖKYKYÄja tekniikoiden kehittämistä sekä tukea opiskelutove-reilta. Hyvä ilmapiiri on jokaisen vastuulla. Merkittävä rooli on luonnollisesti oppilaitoksella, johdosta yksit-täisiin opettajiin.

Opiskelukyvyn moniulotteisuuden ymmärtäminen auttaa myös, kun jokin opiskelukyvyn osa-alue on hei-kentynyt. Toista aluetta vahvistamalla voidaan silloin-kin varmistaa opintojen sujuminen ja hyvät oppimis-tulokset. Esimerkkinä tästä on tilanne, jossa opiskelija sairastuu. Silloin opiskelua ovat mahdollistamassa es-teettömät tilat, joustavat opetusjärjestelyt, henkilökun-nan antama tuki ja ohjaus sekä opiskelijan omat taidot suunnitella opintojaan muuttuneessa tilanteessa.

Hyväksi havaittuja toimintatapoja oppilaitosten johdolle: (21)

1. Kerätkää palautetta niin opiskelijoilta kuin henki-lökunnalta myös opiskelukykyyn liittyvistä asioista ja keskustelkaa yhdessä opiskelijoiden kanssa siitä, miten palaute vaikuttaa toiminnan kehittämiseen.

2. Arvioikaa opiskeluympäristöjä, opetusta ja opetus- järjestelyjä erilaisten opiskelijaryhmien (esim. erilaiset oppijat, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, yksin asuvat, vammaiset, kielivähemmistöt jne.) näkökul-masta ja ryhtykää toimenpiteisiin. Yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen hyö-dyttää kaikkia, ei vain vähemmistöryhmiä.

3. Varatkaa resursseja ryhmäyttämiseen ja ryhmän- ohjaukseen. Toimiva ryhmä edistää niin opiskelijoiden hyvinvointia, oppimista ja sosiaalisten taitojen kehitty-mistä kuin opettajien työn mielekkyyttäkin.

4. Tukekaa opettajianne, he ovat reittinne opiskelijoi-den luo. Tarjotkaa heille koulutusta ja vertaistuen mah-dollisuuksia. Kannustakaa keskinäiseen yhteistyöhön ja panostakaa työssä viihtymiseen. Innostus tarttuu!


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 11. OPPILAITOS TOIMIVANA YHTEISÖNÄ AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 11. OPPILAITOS TOIMIVANA YHTEISÖNÄ

59

• Opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut tulee saada suosi- tusten ja lakien tasalle.

• Opiskeluhuoltoryhmiin tulee saada lisäksi mm. nuoriso- työntekijöitä ja asuntolaohjaajia.

• Opiskeluhuoltoryhmien vuosittainen toiminta tulee saada suunnitelmallisemmaksi.

• Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan on kytkeydyttävä oppilaitoksen strategioihin ja linjauksiin.

• Jokaisen oppilaitoksen tulee laatia hyvinvointistrategia, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Strategian laadinnassa tulee kuulla opiskelijoita.

• Kouluterveyskyselyjen oppilaitoskohtaiset tulokset mak- suttomiksi oppilaitoksille.

• Koulukohtaiset sijoittumisseurannat käyttöön; seurattava minne opiskelija jatkaa opintojen jälkeen.

• Oppilaitoksissa tulee olla toimivat palaute- ja kannustin- järjestelmät sekä opiskelijoille että henkilökunnalle.

• Opiskelijoiden hyvinvointi yhdeksi ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen indikaattoriksi.


AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN 12. ARJEN AMMATTILAINEN

ARJEN AMMATTILAINEN

12.

60

Terveyteen tai sairauteen ei synnytä, vaan sosiaalis-tutaan, toteaa Antti Maunu selvityksessään Kuinka terveyttä tehdään? (6). Nyky-yhteiskunnassa ter-veyttä eivät enää uhkaa niinkään bakteerit, virukset tai juomaveden laatu, vaan se mitä me itse teemme tai jätämme tekemättä. Pahoinvoinnin taustalla ovat usein ns. yhdessäolo-ongelmat. Ne tarkoitta-vat sosiaalisissa suhteissa ilmeneviä häiriöitä sekä käytös-, mielenterveys- ja päihdeongelmia, joita sosiaalisiin ongelmiin liittyy. Paitsi että nämä ovat itsessään nopeimmin kasvava sairauksien laji, ne liittyvät moniin somaattisiin ja elintapasairauksiin. Jos ihminen kokee, että hänellä ei ole paikkaa maa-ilmassa tai merkitystä muille, hän sairastuu hel-pommin myös fyysisesti eikä jaksa pitää itsestään huolta.

Viime vuosikymmeninä Suomi on käynyt läpi no-peaa ja jatkuvaa yhteiskunnallista muutosta. Tämä on asettanut eri ryhmiä erilaisiin asemiin elämän-

tapojen, arvostusten ja toimintamahdollisuuksien suhteen. Mitä korkeammassa asemassa ihminen nyky-Suomessa on, sitä enemmän hänelle tarjou-tuu arvostusta ja mahdollisuuksia ‒ ja sitä kautta myös terveyden perusedellytyksiä. Vauraus sinänsä ei tervehdytä, vaan merkityksellisyyden kokemus sekä perusteltu luottamus tulevaisuuteen. Nämä sekä mahdollisuudet niihin ovat jakautuneet Suo-messa epätasaisesti.

Keskeinen keino ehkäistä pahoinvointia on vah-vistaa etenkin heikoimmassa asemassa elävien ih-misten sosiaalista luottamusta sekä luoda sellaisia kontakteja ja toimintavalmiuksia, joita luottamuk-sen syntyminen edellyttää. Sosiaalista luottamusta voidaan nimittää myös sosiaaliseksi pääomaksi, yhteisöllisyydeksi tai osallisuudeksi. Keskeistä on kokemus, että minulla on väliä muillekin ja että minun kannattaa toimia toisten kanssa.

Kuinka terveyttä tehdään?



Eräs yhteiskuntapoliittisesti järkevä paikka sosiaa-lisen luottamuksen vahvistamiseen ovat koulut ja oppilaitokset. Nuoret viettävät oppilaitoksissa run-saasti aikaa, ja koulutyö on valmiiksi rakentunut ryhmien varaan. Sosiaalisia valmiuksia on kuiten-kin opeteltava ja harjoiteltava kuten kaikkea muu-takin kouluissa opeteltavaa. Yksilötasolla sosiaali-sen luottamuksen vahvistamisesta hyötyvät kaikki. Väestötasolla sosiaalista luottamusta on järkevintä tukea niissä oppilaitoksissa, joissa ilmenee enem-män keskeytyksiä, heikkoa koulumenestystä, päih-

teiden käyttöä tai muita sosiaalisen epäluottamuksen mahdollisia merkkejä. Terveyserojen kaventamisen näkökulmasta resursseja kannattaa kohdistaa amma-tillisiin oppilaitoksiin.

Terveyttä tehdään hyvillä ryhmillä, niissä syntyvillä sosiaalisilla valmiuksilla sekä niiden tuottamalla sosi-aalisella luottamuksella. Nämä eivät kuitenkaan syn-ny itsestään, vaan ne täytyy opettaa jokaiselle suku-polvelle uudelleen etenkin, kun maailma ympärillä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla.


61

TERVEYDEN TEKIJÄT

EHYT ry


62

(Tarkiainen ym. (2011) Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988-2007. Suomen Lääkärilehti 66(48): 3651-3657.)

(Koskinen & Martelin (2013): Suomalainen terveys, toimintakyky ja terveyserot. Teoksessa Sihto ym. (toim.): Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Helsinki: THL.)

ALIMPIEN JA YLIMPIEN TULORYHMIEN VÄLILLÄ

ALIMPIEN JA YLIMPIEN KOULUTUSRYHMIEN VÄLILLÄ

EROT ELINAJANODOTTEESSA

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN JÄLKIPUHE


63

Ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin edistämi-sessä on tärkeää muistaa kaksi asiaa: 1) Suurin osa nuorista voi hyvin. 2) Meidän kaikkien aikuis-ten vastuulla on pitää huoli siitä, että kaikki nuo-ret voisivat hyvin.

Nuorten kanssa työskennellessä on tärkeää ym-märtää kokonaisuus. Se millaisessa maailmas-sa nuoret ovat eläneet, millaiseen maailmaan he ovat aikuistumassa ja se, millaisen mallin me olemme antaneet (työstä, elämästä, hyvinvoin-nista...). Meidän pitää tarkastella merkityksiä, arvostuksia ja näkökulmia, jotta voimme keskus-tella nuorten kanssa heitä askarruttavista asiois-ta. Jo vuosia on puhuttu siitä, että nuoria pitää osallistaa, mutta aito osallisuus on silti usein hu-kassa. Parhaimmillaan se on sitä, että me aikuiset hyväksymme sen, että seuraava sukupolvi tekee jo tuloaan ja heillä on oikeus ottaa asiat haltuun omalla tavallaan. Kun uskallamme päästää irti, pääsemme lähemmäksi. Nuoret eivät halua että

me aikuiset tulemme kertomaan, miten asiat ovat ja mitä pitää tehdä. He haluavat että me olemme läsnä, että keskustelemme ja että kuuntelemme.

AMIS-työn kehittämistyössä on ollut suurena apuna MINDSPACE-malli, jonka työryhmälle esit-teli Juho Saari EHYT selvityksiä -sarjan julkaisus-sa Kuinka narulla voi työntää? vuonna 2012. (5) Sen avulla tiimi on pystynyt kyseenalaistamaan omia näkemyksiään ja ajatuksiaan eri teemojen kohdalla. MINDSPACE-mallin avulla käytiin läpi hankkeen alussa luodut painopisteet, jotka toimi-vat myös tämän kirjan otsikoina. Sen avulla pys-tyimme löytämään ja työstämään hyvin vaikeasti hahmotettavissa oleviin, ihmisen käyttäytymisen muutokseen pyrkiviin tavoitteisiimme konkreet-tisia näkökulmia, sloganeita ja toimenpiteitäkin. Malli on ollut myös erinomainen rajattomalta tuntuvan keskustelun kehys. MINDSPACE muo-dostuu sanoista (suom. Juho Saari):

JÄLKIPUHE


64

AVAINSANA SUOMENNOS

M Messenger Viestintuoja I Incentives Kannustimet N Norms Normit D Defaults Perusratkaisu S Salience Keskeisyys P Priming Alitajunta A Affect Tunne C Commitments Sitoumukset E Ego Minuus

Vaikka ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin edistäminen on välillä tuntunut aivan loputtomalta aiheelta, se on kuitenkin nyt tiivistynyt näiden kansien väliin.

Amis hyvin, kaikki hyvin.

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN JÄLKIPUHE AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN LISÄTIETOJA


(a) AMIS - Arjen Ammattilaiset oli vuosina 2011-2015 toteutettu kehittämishanke, jonka tavoit-teena oli ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin edistäminen. Hanke alkoi jo ennen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnan alkamista kol-men taustajärjestön (Elämäntapaliitto, Terveys ry ja Elämä on parasta huumetta) yhteishankkeena ja jatkoi toimintaansa yhtenä EHYT ry:n hank-keena vuoden 2015 loppuun. Hankkeen toiminta muodostui käytännön menetelmien kehittämi-sestä (mm. Ryhmäilmiö ja Päihdeilmiö) sekä vai-kuttamistoiminnasta ja viestinnästä (mm. Amik-set-kampanjat ja toimenpide-ehdotukset).

(b) Ryhmäilmiö-menetelmä kehitettiin vuosina 2011-2015 AMIS-työn aikana. Se kohdennettiin aluksi ammattioppilaitosten opettajille, mutta kun toiminnan aikana huomattiin sen sopivuus kaikille nuorten ryhmiä ohjaaville, laajennettiin vuonna 2015 julkaistu uusi painos sopimaan erityi-sesti hyvinvointiaiheiden ja menetelmäesimerk-kien osalta moniin erilaisiin toimintaympäristöi-hin. Ryhmäilmiö perustuu vuorovaikutukseen, ryhmän positiivisten ilmiöiden vahvistamiseen, hyvinvoinnin edistämiseen ja oppilaitoksen ar-jen sujuvoittamiseen. Ryhmäilmiö jää hankkeen päättymisen jälkeen osaksi EHYT ry:n toimintaa.

(c) Päihdeilmiö-menetelmä kehitettiin alun pe-rin Elämä on parasta huumetta ry:ssä ja se siirtyi osaksi EHYT ry:n toimintaa vuonna 2012. Päihde- ilmiö on lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja muille nuorten ryhmiä ohjaaville suunniteltu kahden tunnin mittainen koulutus. Siinä tarkastellaan suomalaisen alkoholikulttuu-rin kehitystä sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä keskustellaan yhdessä nuor-ten kanssa päihteiden käytön hyvistä ja huo-noista puolista sekä merkityksistä. Koulutukseen osallistuneet pystyvät ohjaamaan aiheesta kes-kustelutehtäviä sisältävän oppitunnin tai muun nuorten ryhmäkeskustelun.

(d) Tuunaa tapahtuma! on käsikirja ja koulutus kaikille tapahtumanjärjestämisestä kiinnostu-neille. Kirjasta löytyy pikaohjeita ja tuhdimpaa tavaraa tapahtumien ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja jälkipyykkiin sekä valmiit oppi-tuntiehdotukset tapahtumanjärjestämiskoulu-tuksen vetämiseksi. Tuunaa tapahtuma! sopii eri-tyisen hyvin mm. opiskelijayhdistysten ja muiden nuorten ryhmien toiminnan tueksi.

LISÄTIETOJA

65

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN LISÄTIETOJA

1) AMIS 2011 -tutkimus. Osku ry / 15/30 Research 2012

2) Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Kristiina Brunila, Katariina Hakala, Elina Lahelma & Antti Teittinen (toim.). Gaudeamus 2013

3) Ammattiosaajan hyvä elämä. Ajatuksia ja työkaluja ammattiin opiskelevien elämänlaadun edistämiseksi. Frank Martela ja Lauri Järvilehto. EHYT 2/2012

4) Koulun sosiaalisen pääoman yhteys nuorten tupakointiin, humalajuomiseen ja masennukseen ammatillisissa oppilaitoksissa. Paula Vehmaskoski. EHYT Katsauksia 4/2013

5) Kuinka narulla voi työntää? – Käyttäytymisen muuttamisen uudet innovaatiot. Juho Saari. EHYT Katsauksia 2/2013

6) Kuinka terveyttä tehdään? Sosioekonomiset terveyserot ja ammatilliset oppilaitokset niiden kaventajina. Antti Maunu. EHYT Katsauksia 5/2013

7) ”Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin” - Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Karoliina Laurila ja Matleena Kantola. EHYT Katsauksia 5/2013

8) ”Kaikki on iha jeees”. Ammatillinen koulutus nuorten silmin. Jatta Herranen. Nuorisotutkimuslehti 4/2014

9) Opetushallitus, www.oph.fi

10) Opintopolku, www.opintopolku.fi, tiedot otettu tähän julkaisuun kesäkuussa 2015

11) Päihdeilmiö. Ryhmäyttävää päihdekasvatusta oppilaitoksiin (kouluttajan opas). EHYT 2013

LÄHDELUETTELO

12) Rahkeet duuniin -tutkimus. SAKKI ry / Otus 2012

13) Ryhmäilmiö – ryhmän ohjaajan käsikirja. 2. painos. EHYT 2015

14) Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin. Antti Maunu. EHYT 1/2012

15) Selvitys ammatillisten oppilaitosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen malleista. Sari Laine ja Kerttu Tossavainen. EHYT Katsauksia 3/2013

16) Selvitys toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija-asuntoloista. Jukka Vehviläinen Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2012:5

17) Tuunaa tapahtuma! Opiskelijatapahtumien järjestämisen opas. Mikko Vainio. 2. painos. EHYT 2015

18) Työelämä, sä tarviit mua! Dialogi-selvitys amiksista ja työn tulevaisuudesta. Viestintätoimisto Ellun kanat 2014

19) Yhteisöjen aika. Opiskelijoiden hyvinvointi ja opettajien arki ammatillisessa koulutuksessa. Antti Maunu. EHYT katsauksia 1/2015

20) Kunttu, K. (2011). Opiskelukyky. Teoksessa Kunttu, Komulainen, Makkonen & Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim.

21) Kyky-projektin internet-sivusto. www.opiskelukyky.fi 20.8.2015.

66

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN LÄHDELUETTELO

AMIS HYVIN, KAIKKI HYVIN LÄHDELUETTELO

Amis hyvin, kaikki hyvin on kirja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnista,

sen rakennuspalikoista ja taustatekijöistä. Kirja on tarkoitettu kaikille nuorten kanssa työskenteleville,

mutta erityisesti käytettäväksi hyvinvointityön johtamisen apuna, oppilaitoksissa ja opettajan-

koulutuksessa, järjestöjen hyvinvointityön siivittäjänä sekä nuorisotyön arkisen kohtaamisen

tukena. Kirja toimii tietopakettina kaikille heille, jotka päättävät ammattiin opiskelevien

hyvinvointiin vaikuttavista asioista.

Documents

Amis hyvin, kaikki hyvin