Embed Size (px)
Citation preview
1Gl
obaa
lin
oikeud
enmuk
aisuu
den
puoles
ta!
Opas
maailman-
muuttajille
3
ToimiTTaja:
Mari Kettunen
KirjoiTTajaT:
Mimma Jäntti, Tytti Matsinen, Hannele Tulkki, Mari Kettunen, Minna Mannert, Mikko Vuolle ja Kaisa-Leena Juvonen
KuvaT:
Kirkon Ulkomaanavun kuva-arkisto, Paul Jeffrey/ACT, Pauliina Saares (sivu 10), Changemaker-kuvat Iina Joki-laakso ja Jarkko Lievonen (sivu 16)
Aineiston on tuottanut Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto
ulKoasu ja KuviTus:
Tea Ikonen, Ohjelmatoimisto Huviputki
PainoPaiKKa:
Fram Oy, 2010
TilauKseT:
Globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta!Opas maailmanmuuttajille
4
sivuLukijalle 5Mikä Changemaker on? 6Tervehdys Changemaker! 7Rauha 8Velka 11Ympäristö 14Toimintapankki 18Hakemisto 29Luku- ja elokuvavinkkejä 30Lähteet 32
Sisällys
5
Vaikka tieto maailman hädästä ja erilaisista kriiseistä tavoittaa meidät helpommin kuin koskaan aiemmin, on vaikeaa nähdä omien te-
kojen merkitystä maailman muuttamisessa. Jokaisella teolla tai tekemättä jättämisellä on kuitenkin vaikutuk-sensa. Pienet teot saattavat tuntua mitättömiltä, mutta niissä voi piillä suurten muutosten alku. Kaaosteoriat käyttävät perhosvaikutusta kuvaamaan pienen teon merkitystä. Voiko perhosen siivenisku Suomessa saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa?
Tämä kirja on suunnattu sinulle, joka olet kiinnos-tunut maailmanlaajuisesta oikeudenmukaisuudesta ja kansainvälisestä vastuusta. Kirjan tarkoituksena on an-taa sinulle välineitä ja keinoja pohtia yhdessä muiden kanssa oikeudenmukaisuuden kysymyksiä.
Ensin tutustutamme sinut Changemakerin toimin-taan ja motiiveihin. Tarjoamme sinulle myös näkö-kulman vaikuttamisen merkityksestä. Tämän jälkeen esittelemme sinulle tärkeinä pitämiämme teemoja: Rauhaa, Velkaa ja Ympäristöä. Haluamme kertoa sinulle, mitä nämä teemat tarkoittavat ja mikä merkitys niillä on kehitysmaassa elävän ihmisen arkeen. Lisäksi annamme toimintavinkkejä, jotta voit näistä teemoista käsin lähestyä globaalia oikeudenmukaisuutta myös
ryhmässä. Toivottavasti vinkit antavat lisäpotkua esi-merkiksi paikallisryhmätoimintaanne!
Tämä kirja on tuotettu nuorten aikuisten voimin. Haluamme esimerkillämme haastaa sinut mukaan poh-timaan, mitä voit tehdä paremman maailman puolesta. Saadaan se myrsky aikaiseksi!
Helsingissä syksyllä 2010Mari Kettunen
Lukijalle
6
Changemaker on valtakunnallinen kehitys-kysymyksiin keskittyvä verkosto, joka toimii Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä. Tarjoamme
vapaaehtoistyön avulla vaikuttamismahdollisuuksia nuorille, joita kehityskysymykset kiinnostavat. Haluam-me puuttua epäoikeudenmukaisuuden ja köyhyyden rakenteellisiin syihin. Uskomme, että voimme vaikuttaa vääryyteen maailmalla toimimalla Suomessa epäoi-keutettujen rakenteiden poistamiseksi. Meitä ohjaa halu edistää oikeudenmukaisuutta globaalilla, koko maailman kattavalla tasolla.
Emme suinkaan ole yksin globaalin oikeudenmu-kaisuuden edistämisen asialla. Teemme yhteistyötä myös monien muiden samoihin päämääriin pyrkivien tahojen kanssa vakaumukseen kat-somatta. Yhteistyömme si-sarverkostojemme Norjan, Unkarin, Islannin, Kenian ja Pakistanin Changema-kerien kanssa on meille erityisen tärkeää.
Jo perustamisestamme eli vuodesta 2004 lähtien olemme uskoneet, että voimme tehdä maailmasta paremman ja oikeudenmukai-
Mikä Changemaker on?
semman paikan elää. Nykyisin ihmisillä on valtavasti informaatiota kehitysongelmista ja globaalista epäoi-keudenmukaisuudesta. Media välittää meille tietoa hä-dästä eri puolilta maailmaa. Epäoikeudenmukaisuuden ja köyhyyden poistaminen on lisääntyneestä tiedosta huolimatta suuri haaste. Me changemakerit kuitenkin uskomme, että parempi maailma on mahdollinen. Useimmat ongelmat ovat ihmisten itsensä aiheuttamia. Miksi emme siis voisi muuttaa niitä?
Pyrimme sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kampanjoimalla herättämään suomalaisten kiinnos-tuksen rakenteellisiin syihin, jotka ylläpitävät kehitys-
maassa elävien epäoikeudenmukaista asemaa. Viikoittainen toimintamme tapahtuu paikal-
lisryhmissä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suo-mea. Paikallisryhmissä kehityskysymyksistä
kiinnostuneet nuoret ja nuoret aikuiset kokoontuvat yhteen ja järjestävät
mielenkiintonsa mukaista toimin-taa. Lukupiirit, elokuvaillat, eri
alojen asiantuntijoiden luennot, tempaukset ja kampanjat voivat
olla osa tätä toimintaa. Vain mielikuvitus on rajana!
Vielä ehdit mukaan maa-ilmanparannustalkoisiin!
7
Kirjoitan tätä Mosambikin pääkaupungissa Maputossa, jossa olen Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöiden opintomatkalla. Täältä
Mosambikista käsin muutoksen tarpeellisuus näyt-täytyy välttämättömissä arjen asioissa. Mosambikissa HIV-epidemia on laaja. Arviolta 16 prosenttia väestöstä kantaa virusta, mutta silti ihmisten stigmatisointi on edelleen yleistä. Täällä hyvinvointi voi olla pienestä kiinni – vaikkapa siitä, että joku huomaa ja auttaa pitämään huolta omista oikeuksista, kuten oikeudesta ilmaisiin HIV-lääkkeisiin.
Tänään olen nähnyt todellisia arkienkeleitä, kun tapasin paikallisia aktivistoja. Aktivistat ovat nuoria aikuisia, jotka kiertävät kaupungin laitamilla köyhälis-töalueella ja etsivät terveydellistä ja sosiaalista tukea tarvitsevia ihmisiä. Yksi aktivista tapaa viikon aikana parisenkymmentä perhettä ja saa vaivanpalkaksi noin 50 dollarin arvoisen korvauksen kuukauden työstä. Palkkio ei ole ydinasia, vaan auttamisen halu ja autta-misesta nouseva ilo. Aktivistoilla ei ole työhönsä muuta pakollista pohjakoulutusta kuin Kirkon Ulkomaanavun paikallisen kumppanin, Luterilaisen Maailmanliiton järjestämä aktivistojen koulutus. Tapaamani aktivistat tuntevat paikallisen todellisuuden kuin omat taskunsa ja ovat innokkaita oppimaan lisää. Eräs nuori nainen oli saanut aiemmin sängyssä makaavan isoäidin kannus-
Tervehdys Changemaker!
tettua palaamaan jälleen toimeliaaksi, kodistaan huolehtivaksi pienyrittäjäksi. Tällaista nähdessäni uskon yhä enemmän aikuiskasvatuk-sen ja vapaaehtoisuuden voimaan.
Työtoveruus yhdistää yli rajojen. Huomaamme jat-kuvasti täkäläisten työtovereiden kanssa, kuinka paljon työssämme on yhteistä. Poimin Luterilaisen Maailman-liiton Maputon toimiston seinältä kaksi mietelausetta: ”It’s loss of Interest, not Age, that makes you Age” ja ”The Future Belong to those who believe in the Beauty of their dreams”. Nämä sanat tiivistävät jotain myös changemakerinä olemisen ytimestä: siitä ei naiivista vaan realistisesta olettamuksesta, että aivan jokai-sessa ihmisessä voi olla jotakin hyvää, jos sille hyvälle annetaan mahdollisuus kasvaa. Vaikka allekirjoittanut ylittää tänä vuonna virallisen nuoren ikärajan (29v.), toivon että changemakeriys ei lopu siihen itseni, taikka muidenkaan kohdalla. Changemakeriys ei lopu ikinä, tai ainakaan helpolla. Se on epäkohtien huomaamista, tinkimätöntä asioihin paneutumista ja impulsiivista iloa rajat ylittävästä kekseliäisyydestä.
Totta kai voimme muuttaa maailman!
Minna Mannert
8
Hiljaisuus, harmonia, aselepo, sorron ja väkival-lan poissaolo. Pohtiessamme käsitettä rauha tiedämme intuitiivisesti sen olevan merkittävä
osa elämäämme. Tiedämme mitä hektisen arjen kes-kellä merkitsee rauhallisuus ja aistimme välittömästi, kun se kaikkoaa keskuudestamme. Toisinaan rauha tuntuu jopa itsestäänselvyydeltä. Viestinten välittämä kuva maailmasta ei kuitenkaan tue näkemystä rauhan itsestäänselvyydestä. Monissa maailman kolkissa rauha loistaa lähinnä poissaolollaan. On helppo sulkea silmänsä ja suhtautua välinpitämättömästi maailman epäkohtiin. Vasta kun otamme haasteet vakavasti ja katsomme totuutta silmiin, näemme monimutkaisuuden jokaisessa konfliktissa.
Konflikteille ominaista on vuorovaikutus. Maailmas-sa on tänä päivänä lähes 7 miljardia asukasta, joista jokaisella on omat tarpeensa ja oma tapansa nähdä maailma. On vaikea sovittaa jokaisen ainutkertainen elämä yhteen lukuisten muiden kanssa. Ihmisten ja yhteisöjen itsekkäistä motiiveista voi helposti muodos-tua este sovulle. Tarkemmin pohtiessamme voimme ymmärtää, miksi rauhan ylläpitäminen voi olla joskus
RAUHALäsnäoloa – ei ainoastaan poissaoloa
ylivoimaisen hankalaa ihmislajin neuvottelutaidoista ja edistysaskelista huolimatta.
Sodassa ei ole koskaan voittajia. Sodassa henkensä menettää lukematon määrä ihmisiä, joista yleensä noin 75 prosenttia on siviilejä. Viime vuosisadan lopussa noin 40 miljoonaa ihmistä oli joutunut pakenemaan kodeistaan – syynä sodat ja vainot. Monet maapallom-me asukkaista elävät täysin unohduksissa vailla kotia, mutta vailla myös pakolaisstatusta. Yli 300 000 alle 18-vuotiasta nuorta taistelee sodissa ympäri maailmaa. Jokin on pielessä.
Niin selvänä ja tärkeänä kuin rauha meille näyttäy-tyykin, emme tunnu kunnioittavan sitä tarpeeksi. Astu-essamme pienten tai suurten konfliktien vyöhykkeille voisimme asettua toisten asemaan ja pyrkiä ymmär-tämään muiden vaikuttimia sen sijaan, että itsekkäästi tavoittelisimme omia päämääriämme. Sen sijaan, että kulkisimme sokeina, voisimme oppia muiden elämästä ja laajentaa omaa maailmankatsomustamme. Voisim-me tehdä niin paljon toisin.
Norjalainen rauhantutkija Johan Galtung jakoi rauhan positiiviseen ja negatiiviseen rauhaan. Nega-tiivinen rauha tarkoittaa tilaa, joka on vakaa ja josta puuttuu sota ja väkivalta. Positiivinen rauha puoles-taan käsittää jatkuvan prosessin, jossa jokapäiväisiä konflikteja pyritään aktiivisesti ratkaisemaan kaikkia hyödyttävin keinoin. Rauhassa ei siis ole kyse tuudit-
Monissa maailman kolkissa rauha loistaa lähinnä poissaolollaan.
9
tautumisesta näen-näiseen, hetkelliseen rauhankaltaiseen ti-laan vaan sen eteen tulee valmistaa tietä jatkuvasti. Mikään rauhansopimus ei vielä tarkoita rauhaa vaan siitä vasta alkaa rauhan rakentami-nen.
Martin Luther King sanoi, että rauha ei tarkoita vain ristiriitojen poissaoloa, vaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa. Siksi meidän on äärimmäisen tärkeä ensin ymmärtää rauhan merkitys ennen kuin pohdimme, kuinka rakentaa kestävä ja mielekäs yhteiskunta. Rauha itsessään ei edellytä samojen arvojen, näkemysten tai tapojen jakamista. Rauha edellyttää ymmärrystä. Ensimmäinen askel on ymmärtää rauhan arvo omassa elämässä.
Hannele Tulkki
Rauha edellyttää ymmärrystä. Ensimmäinen askel on ymmärtää rauhan arvo omassa elämässä.
Changemaker ja rauhaChangemaker haluaa nostaa esiin Suomen ja suoma-laisten mahdollisuuden vaikuttaa maailman konfliktei-hin. Ilman eettisesti kestäviä valintoja ja läpinäkyvyyttä taloudelliset kytköksemme voivat pitkittää meneillään olevia konflikteja. Eettiset kriteerit tulee ottaa huomi-oon valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyk-sissä. Tällaisia ovat esimerkiksi rauhan rakentaminen siviilikriisihallinnan ja kehitysyhteistyön keinoin, sekä asejärjestelmien ja rauhanturvatehtävien vastuulli-set valinnat. Myös yritysten tulee kantaa vastuunsa, käyttää vaikutusvaltaansa ja toimia rauhan edistämisen asialla. Valinnoillamme on merkitys rauhan rakentami-sessa maailmassa.
Changemaker vaatii:• Suomenvaltiononhuolehdittava,ettäsenomista-
mat yhtiöt eivät hyödy meneillään olevista konflik-teista tai niiden pitkittymisistä.
• Suomentuleeosallistuasiviilikriisinhallintaanpuolueettomista lähtökohdista ja taata kehitysyh-teistyöllä inhimillinen turvallisuus maailmalla.
• Suomentuleeliittyäepäinhimillisetaseetkieltäviinsopimuksiin.
• Suomentuleekiinnittääsiviilikriisihallinnassajarau-han turvaamisessa huomionsa alueisiin, jotka muut maat ovat jättäneet vähemmälle huomiolle.
• Sekäjulkisenettäyksityisensektorintoimijoidenonoltava varmoja siitä, että he eivät sijoita rahaa yhtiöi-hin tai rahastoihin, joilla on yhteyksiä konflikteihin. Yritysten tulee selvittää tuotteidensa raaka-aineket-jut, jotta myös kansalaisilla on mahdollisuus kulut-taa vastuullisesti ruokkimatta maailman konflikteja.
10
Elämää pakolaisleirilläShahra Muhammed Fahra on asunut miehensä ja poikiensa kanssa jo vuoden Shedderin pakolaisleirillä Itä-Etiopiassa, jonne he ovat paenneet Jowharista, Somaliasta. Somaliperheessä naisen tehtäviin kuuluu muun muassa veden haku.
”Haen vettä kolmesti päivässä kaikkiin kahdeksaan vesikanisteriin, jotka perheelläni on. Ennen jouduin hakemaan veden kauempaa. Nyt vesipiste on lähem-pänä ja se helpottaa elämää suuresti”, Shahra kertoo. Kysymys leirielämän haasteista laittaa Shahran hetkeksi
miettimään.” Ainoa mikä nyt tulee mieleen, ovat yöllä purevat hyttyset, jotka levittävät trooppisia tauteja”, hän naurahtaa äänekkäästi.
Kaisa-Leena Juvonen
shahra näkee pakolaisleirissä elämisessä haasteelli-sena öisin esiin tulevat tauteja levittävät hyttyset. tee mielikuvamatka pakolaisleirille. millaisia näkyjä, ääniä ja hajuja koet? mitä ongelmia tai haasteita ajattelet pakolaisleirissä elämisessä olevan? Koetko mahdolli-sesti muita haasteita kuin hyttyset?
naisia shedderin pakolaisleirillä
11
Epäoikeutetulla velalla tarkoitetaan velkaa, jonka ottaminen ei ole hyödyttänyt kehitysmaiden asukkaita. Velka on tietoisesti myönnetty
sellaisen maan hallinnolle, joka ei ole käyttänyt velkaa valtion hyväksi. Velka voi olla myönnetty myös hyödyt-tömiin kehityshankkeisiin. Epäoikeutettuna velkana voidaan pitää kaikkia vastuuttomasti myönnettyjä lainoja sekä ideologisista ja poliittisista syistä myönne-tyistä lainoista muodostuneita velkoja. Velka on voitu antaa epädemokraattisesti, sen takaisinmaksuehdot voivat olla kohtuuttomat tai se on myönnetty lainan antajamaan teollisuuden pönkittämiseksi.
Kehitysmaiden velkaongelma on yksi suurimmista köyhyyden ylläpitäjistä maailmassa. Velkaongelman juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin öljyllä vaurastu-minen alkoi, pääomaa kasaantui nopeasti ja etenkin Lähi-idässä oli suuri tarve sijoittaa kertyneet rikkaudet
nopeasti. Rahaa lainattiin erityisesti juuri kehitysmaihin. Monet kehitysmai-den valtaapitävät diktaattorit ottivat lainaa omiin tarkoi-
tuksiinsa oman ylellisen elämäntapansa ylläpitämiseksi. Esimerkiksi tällaista lainaa voidaan kutsua epäoikeute-tuksi velaksi.
VELKAVastuuton rahoitus ja epäoikeutettu velka ylläpitävät köyhyyttä
1980-luvulla maailmanlaajuinen taantuma ja korko-jen nousu moninkertaistivat kehitysmaiden velkoja ja heikensivät kehitysmaiden kykyä maksaa lainat takai-sin. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF reagoivat kehitysmai-den talousongelmiin lanseeraamalla raken-nesopeutusohjelmat, jotka asettivat ehtoja kehitysmaiden lainansaannille. Käytännössä kehitysmaiden tuli yksityistää palvelui-taan, tarjota enemmän tavaraa vientiin sekä vähen-tää hallituksen päätäntävaltaa talousasioissa lainaa saadakseen. Nämä toimenpiteet eivät ole olleet köyhän kansan edun mukaisia. Velkaongelman ratkaisuksi tarkoitettu järjestelmä syvensi ongelmaa entisestään.
Kehitysmaiden velkaongelmaan on etsitty ratkaisua erilaisista velkahelpotusohjelmista, kuten HIPC (Heavily Indebted Poor Countries) ja MDRI (Multilateral Debt Relief Initiative), joka on tarkoitettu HIPC:n jo läpikäy-neille valtioille. Näihin ohjelmiin valitaan maailman köyhimpiin kuuluvia valtioita objektiivisin velkakestä-vyyskriteerein. Kriteereitä on kritisoitu siitä, etteivät ne todellisuudessa aina kohdista helpotuksia maille, joi-den tarve velkahelpotuksille on suurin. Ohjelmat ovat tiukasti ehdollistettuja etenkin talouspolitiikan osalta,
Kehitysmaiden velkaongelma on yksi suurimmista köyhyyden ylläpitäjistä maailmassa.
Velkaongelman ratkaisuksi tarkoitettu järjestelmä syvensi ongelmaa entisestään.
12
minkä vuoksi velkahelpotusohjelmiin osallistuvat val-tiot ovat rahoituslaitosten määräysvallassa, eivätkä voi itsenäisesti päättää maan sisäisistä asioista.
Suurten luonnonkatastrofien yhteydessä maat voivat kansalaisjärjestöjen lobbauksen ansiosta saada velkahelpotuksia muilta valtioilta, jotta kehitysmaan resurssit voidaan kohdistaa jälleenrakennustyöhön. Kansalaisjärjestöt vaativat kuitenkin kaikkien epäoi-keutettujen velkojen järjestelmällistä mitätöintiä ja vastuullista lainaamista tulevaisuudessa, sillä osa ve-lalla rahoitetuista kehityshankkeista on ollut huonosti suunniteltuja ja hyödyttäneet usein lähinnä valtaeliittiä ja lainanantajamaan teollisuutta.
EURODAD (The European Network on Debt and Development) on määritellyt vastuullisen lainaamisen periaatteita. Sen mukaan kaikissa lainasopimuksissa sopimisprosessin tulee olla läpinäkyvä, laillinen ja osal-listava. Lainaajan tulee todistaa lainan tarve ja kolman-nen osapuolen tulee arvioida rahoitettavan toiminnan laillisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Velkaongelman ratkaisuksi on esitetty myös velkasovittelumekanismia, joka eroaa velkahelpotusohjelmista siinä, että velkojen oikeudenmukaisuutta arvioi riippumaton taho eikä lai-nanantaja itse. Ilman rahoituskäytäntöjen uudistamista epäoikeutettua velkaa syntyy koko ajan lisää.
Tytti Matsinen
Ilman rahoituskäytäntöjen uudistamista epäoikeutettua velkaa syntyy koko ajan lisää.
Changemaker ja velkaKehitysmaiden velkakriisi on yksi suurimmista esteistä globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Monet kehitysmaat joutuvat maksamaan velkaa enem-män takaisin kuin, mitä ne saavat kehitysapua tai mitä ne ovat alun perin lainanneet. Kehitysmaat eivät pysty huolehtimaan kansalaistensa hyvinvoinnista, koska suurin osa velkaantuneiden valtioiden budjeteista me-nee velan takaisinmaksuun. Suuri osa tästä velasta on epäoikeutettua. Tätä epäoikeutettua velkaa kehitysmai-den ei pitäisi joutua maksamaan takaisin, koska velka on syntynyt epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa.
Changemaker vaatii:• Suomentuleemyöntääolevansaosaltaanvastuulli-
nen epäoikeutetun velan syntymisessä. • Suomenonkäytäväläpikaikkimyöntämänsälainat
jamitätöitäväepäoikeutetutvelat.• Suomentuleenoudattaavastuullisenrahoittamisen
periaatteita, jotta epäoikeutettua velkaa ei pääse enää syntymään.
• Suomenonlisäksitoimittavaaktiivisenaosapuolenakansainvälisissä instituutioissa, etenkin Maailman-pankissa ja IMF:ssä vastuullisen lainaamisen ja objektiivisen velkasovittelumekanismin luomiseksi.
13
HaitiHaiti on ollut yksi pahiten velkaantuneista kehitysmais-ta jo itsenäistymisestään lähtien. Tällöin Haiti vapautui orjuudesta, mutta joutui maksamaan siirtomaaisän-nälleen Ranskalle vapautumisestaan korvauksia, jotta Ranska ei miehittäisi Haitia uudelleen ja palauttaisi orjuutta. Vuosien 1957-1986 aikana Haiti velkaantui diktaattoriveloilla Duvalierien hallinnassa, jolloin diktaattori-isä ja -poika ottivat lainaa pääasiassa hen-kilökohtaisiin tarkoituksiinsa. Haitilla on takanaan siis pitkä historia velkaantumisessa.
Haitissa 12.1.2010 tapahtuneessa maanjäristykses-sä kuoli yli 230 000 ihmistä ja ainakin 1,5 miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi. Tämän seurauksena monet järjestöt, Changemaker mukaan lukien, vaativat Haitin velkojen mitätöimistä, jotta maa voisi keskittää varojaan jälleenrakennukseen velkojen takaisinmaksun sijaan.
G7-maat päättivät antaa Haitille velat anteeksi. Myös Suomi osallistui velkojen anteeksiantoon 2,7 miljoonan euron arvosta. IMF on antanut Haitin 268 miljoonan dollarin velat anteeksi, jotta maanjäristyksen runtelema maa voisi keskittää varoja taloutensa tasapainottami-seen. Lisäksi IMF lupasi Haitille uuden 60 miljoonan dollarin lainan, jotta Haiti voisi korjata maanjäristyk-sen aiheuttamia tuhoja. IMF ei peri lainasta korkoa ennen vuotta 2011, minkä jälkeenkin korko jää alle 0,5 prosentin. Jos Haitille tulevaisuudessa myönnetään lisää lainaa, on ehdottoman tärkeää, että noudate-taan oikeudenmukaisen ja vastuullisen lainaamisen periaatteita.
Mari Kettunen
Haitilaisperhe ja väliaikainen koti
14
Elämme keskellä mittavaa ympäristökriisiä, jonka teollisuusmaat ovat toimillaan aiheuttaneet. Maailman metsät hupenevat, ilmasto lämpenee,
eroosio ja kuivuus rasittavat maaperää, lajeja kuolee sukupuuttoon vuosittain tuhatmäärin ja monenlaiset myrkyt vaarantavat niin ihmisen kuin ympäristönkin terveyden. Elämme yli varojemme: tarvitsisimme puolitoista maapalloa kulutustasomme ylläpitämiseen. Raskaimmin ympäristökriisi kohdistuu kehitysmai-
den köyhiin, jotka eivät ole ongelmia aiheuttaneet ja joilla ei ole varaa sopeutua muutoksiin.
Pohjoisen ja etelän suhteet ovat olleet epätasapai-nossa pitkään. Jo siirtomaajärjestelmä perustui raaka-aineiden kuljettamiseen vähemmän kehittyneistä maista kehittyneempiin, eikä suuntaus ole muuttunut. Yhä edelleen kehitysmaat ovat halvan raaka-aineen ja työvoiman lähde teollisuusmaille. Suurin osa nykyi-sestä luonnon kantokyvyn ylittävästä tuotannosta tapahtuu kehitysmaissa, vaikka valtaosan maailman luonnonvaroista kuluttaa pohjoinen.
Monet kehitysmaat ovat pakotettuja tuottamaan hyödykkeitä vientiin yrittäessään selvitä raskaista
YMPÄRISTÖYmpäristökriisi – mistä on kyse?
ulkomaanveloista. Kiire velkojen maksussa johtaa helposti luonnonvarojen huolimattomaan käyttöön. Paikallisiin oloihin sopeutuvan monimuotoisen pienvil-jelyn sijaan vientikasvien viljelyssä suositaan suuria ja yksipuolisia plantaaseja, joiden tieltä on pahimmassa tapauksessa raivattu pois sademetsää. Samoja tuotteita maailmanmarkkinoille tuottavat kehitysmaat joutuvat kilpailemaan keskenään, jolloin tuotteiden hinnat laskevat keinotekoisen alas. Pohjoinen pääsee jälleen hyötymään etelän luonnon kustannuksella tuotetuista halvoista hyödykkeistä.
Myös ylikansalliset yritykset käyttävät hyväkseen kehitysmaiden luontoa, sekä kehittymättömiä hal-linto- ja talousrakenteita. Useimmissa kehitysmaissa ympäristö- ja laatustandardit ovat paljon löyhempiä kuin kehittyneissä maissa. On tavallista, että runsaasti saastuttava toiminta ja tehtaat sijoitetaan maihin, joissa ympäristövalvonta on heikkoa. Näin organisaatio säästää tuotantokuluissa välttymällä päästöjen vähen-nystoimenpiteiltä. Myöskään vaarallisten jätteiden vientiä kehitysmaihin ”käsiteltävik-si” ei ole saatu loppumaan. Yritysten toimintatapojen an-siosta me saamme halvempia tuotteita, joiden tuotannosta kehitysmaiden ihmiset ja
Elämme yli varojemme: tarvitsisimme puolitoista maapalloa kulutustasomme ylläpitämiseen.
Länsimaiden elintaso perustuu siis olennaisesti kehitysmaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen.
15
ympäristö maksavat terveydellään.
Länsimaiden elintaso perustuu siis olennaisesti
kehitysmaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen. Teollistuneiden maiden asukkaat kuluttavat myös suhteettoman suuren osan yleismaailmallisista re-sursseista. Maailman merten kalakantojen romahdus johtuu etenkin rikkaiden ja keskituloisten maiden kalatuotteiden kulutuksesta. Länsimaiden CFC-päästöt olivat miltei ainoa syy otsonikerroksen ohentumiseen. Teollisuusmaat kantavat myös suurimman vastuun ilmaston lämpenemisestä.
Ilmastonmuutos on erityisen polttava aikamme ongelma, joka kohtelee epätasa-arvoisesti rikkaita ja köyhiä. Rikkaimmat seitsemän prosenttia maapallon väestöstä tuottavat puolet kasvihuonepäästöistä, kun taas puolet väestöstä tuottaa vain seitsemän pro-senttia. Valtaosa teollisuusmaista sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, jossa ilmaston lämpenemisen vaiku-tukset eivät ole yhtä kohtalokkaita kuin tropiikissa ja subtropiikissa. Lukuisat kehitysmaat kamppailevat jo nyt kuivuuden, aavikoitumisen, tautien ja tuholaisten, tulvien tai arvaamattomien sääolojen kanssa. Kaikkia näitä ilmiöitä ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään tai voimistamaan edelleen.
Kehitysmaiden sopeutumismahdollisuudet lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin ovat paljon teollisuusmaita heikommat. Useimmat kehitysmaat ovat edelleen suoraan riippuvaisia luonnonvaroista ja maataloudesta, jotka ovat erityisen herkkiä ilmaston muutoksille. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän myös äärimmäisiä sääilmiöitä kuten myrskyjä ja tulvia, eivätkä kehitysmaiden valmiudet selvitä niistä ole riittävät. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa ruoka- ja ve-sitilannetta monissa maissa ja tehdä köyhien elämästä entistäkin arvaamattomampaa.
Ympäristökriisi uhkaa kärjistyä vieläkin sietämät-tömämmäksi, kun kehitysmaat koettavat kulkea teollisuusmaiden jalanjäljissä kehitykseen. Länsimaat ovat rakentaneet oman vaurautensa uusiutumatto-mien luonnonvarojen ja kestämättömien käytäntöjen varaan. Se oli helppo tie niin kauan kun ympäristö vielä pystyi vastaamaan vaateisiimme. Nyt tie on kuljettu loppuun, eikä maapallomme kantokyky kestä, jos vielä-kin suurempi määrä ihmisiä koettaa vaurastua samalla tavalla. Teollisuusmailla on erityinen vastuu kestävän kehityksen aikaansaamisessa, koska me käytimme jo helpot keinot ja valjastimme koko maapallon elinta-somme luomiseen. On meidän vuoromme antaa jotain takaisin.
Mimma Jäntti
Teollisuusmailla on erityinen vastuu kestävän kehityksen aikaansaamisessa, koska me käytimme jo helpot keinot ja valjastimme koko maapallon elintasomme luomiseen. On meidän vuoromme antaa jotain takaisin.
16
Changemaker ja ympäristöChangemaker on huolestunut ilmastonmuutoksesta ja monista muista ympäristöongelmista. Erilaiset haitalli-set kemikaalit, ympäristömyrkyt ja ilmansaasteet vahin-goittavat ekosysteemiämme. Muutokset maankäytös-sä, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja muut ympäristöriskit tuhoavat luontomme monimuo-toisuutta ja tuottavat kärsimystä eri puolilla maailmaa ja etenkin alueilla, jotka ovat jo ennestään vaikeuksissa. Meidän on toimittava globaalilla tasolla myös heidän hyväksi, joiden mahdollisuudet sopeutua muutoksiin ovat heikot. Ilmastonmuutosta ja muita ympäristöon-gelmia ovat edistäneet etupäässä rikkaat maat, joten meidän on kannettava vastuumme ympäristöongelmi-en seurauksista. Tähän meillä on paremmat mahdolli-suudet kuin kehitysmailla.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii järeitä toimia ja johdonmukaista politiikkaa. Changemaker vaatii monien muiden järjestöjen kanssa ilmastolain aikaansaamista Suomeen. Tähän tavoitteeseen pääse-miseksi Changemaker on osallistunut Polttava kysymys -kampanjaan. Kampan-jan tarkoituksena on saada aikaan ilmasto-laki, joka velvoittaisi päättäjät toteuttamaan osansa niistä päästövä-hennyksistä, jotka tar-vitaan katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen osalta viiden pro-sentin vuosittaiset päästövähennykset riittäisivät välttä-mään kohtuullisella
todennäköisyydellä ilmastokatastrofin. Vuodesta 2010 lähtien toteutettavat viiden prosentin vuotuiset vähennykset veisivät yhteensä 38 prosentin päästö-vähennyksiin vuoteen 2020 ja yhteensä 87 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Myös yritysten on otettava ympäristökysymykset globaalilla tasolla huomioon. Niiden tulee toimin-nassaan välttää kaikkia tekoja, joilla on ympäristöä vahingoittavia vaikutuksia. Yritysten tulee kantaa yhteiskuntavastuunsa ja huomioida siinä myös ekolo-ginen osatekijä. Kirkon ja seurakuntien tulee suhtautua vakavasti ympäristöä uhkaaviin ongelmiin. Kestävän kehityksen mukaisia periaatteita on noudatettava kirkon kaikessa toiminnassa. Myös yksittäiset ihmiset voivat kulutustottumuksillaan ja oman ekologisen jalanjälkensä pienentämisen kautta vaikuttaa ratkai-sevasti ympäristön tilaan. Yksilön vastuullisesta ja pitkänäköisestä toiminnasta hyötyy ympäristön myötä myös lopulta yksilö itse.
Changemakerin vaellus 4.-10.8.2008 lieksassa
17
Terveisiä KatmandustaOnko sinusta viime vuosina tuntunut, että kesät ovat käyneet kuumemmiksi? Ovatko runsaslumiset talvet vähentyneet, ja lumipeite näyttää tulevan yhä use-ammin yhä myöhempään? Tämä on merkki ilmaston-muutoksesta. Meille nämä merkit eivät, ainakaan vielä, vaikuta elinolosuhteisiin suuresti. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla.
Nepal on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Täällä 80 prosenttia ihmisistä saa elantonsa maatalou-desta. Viime vuosina sateet ovat kuitenkin muuttuneet epäsäännöllisimmiksi ja rankemmiksi. Tulvivat vedet ovat huuhtoneet paljon maata viljelysalueilta. Vuoril-la jään raja siirtyy useita metrejä vuodessa ylöspäin, mikä kertoo myös ilmastonmuutoksen todellisuudesta täällä. Tulevaisuudessa pelätään, että ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa myös monien vuoristokylien juoma-veden saatavuuteen. Vaikeakulkuiseen vuoristoon juo-maveden kuljettaminen muualta on lähes mahdotonta.
Suomessa tulee harvoin ajatelleeksi, kuinka suuri asia riittävä juomavesi on. Kathmandussa asuessa tämä tulee paljon useammin mieleen. Veden kanssa täytyy olla hyvin tarkkana, koska juuri siitä tulee helpoiten kipeäksi. Maailmassa varsinkin lapsia kuolee joka vuosi valtavia määriä likaisesta juomavedestä johtuviin tauteihin. Vaikka olemme yrittäneet olla täällä varo-vaisia, on jokainen ryhmästämme kamppaillut ainakin jonkinasteisten vatsatautiongelmien kanssa. Olemme hyväosaisia, koska maailman mittapuussa olemme va-rakkaita. Meillä on mahdollisuus laadukkaaseen terve-ydenhoitoon myös täällä Katmandussa. Pahimmillaan vedestä voi silti saada tauteja, jotka hoidosta huolimat-ta ovat vakavia. Vesi on samaan aikaan sekä elintärkeää että hengenvaarallista. Onko meillä enää varaa siihen, että ilmastonmuutos lisää jälkimmäisen osuutta?
Mikko Vuolle, Katmandu, Nepal nepalissa vedenhakureissulla
18
Näiltä sivuilta saatte toimintavinkkejä, joilla voit-te käsitellä globaalin oikeudenmukaisuuden teemoja ryhmässä. Voitte vapaasti soveltaa ja
muokata ideoita omaan toimintaanne sopiviksi.
NäyttelyMaalatkaa ihollenne rauha-aiheisia sanoja ja kuvia. Ikuistakaa ne valokuvin ja järjestäkää niistä valoku-vanäyttely julkiselle paikalle. Voitte kysyä esimerkiksi koulustanne, nuorisotilalta tai kirjastosta mahdollisuut-ta järjestää näyttely siellä.
Media-analyysiTarkkailkaa viikon ajan sanomalehtiä ja niiden esit-tämiä kuvia sodasta. Kootkaa talteen kaikki sotaa kuvaavat valokuvat. Koostakaa kuvista kuvakollaasi. Miten sota mielestänne tyypillisesti esitetään sanoma-lehtien kuvituksessa? Miten lukijaan pyritään vaikutta-maan sodan kuvituksella? Jos teillä on useampi kuva samasta konfliktista, voitte miettiä sulkeeko kuvitus jotain näkökohtia pois tai esittääkö kuvitus konfliktin objektiivisesti?
Konfliktin juuretTutustukaa johonkin maailmalla meneillään olevaan konfliktiin (esimerkiksi Kongo tai Afganistan). Ottakaa selvää konfliktin taustoista ja lähtökohdista. Tutkikaa
konfliktin eri vaiheita ja kehitystä. Millaisia syitä on konfliktin taustalla? Miten tilanne on kehittynyt? Mitkä vaiheet ovat olleet ratkaisevia kiistan jatkumiselle? Miten suunta parempaan voitaisiin saada aikaiseksi? Mitkä olisivat keskeisiä seikkoja konfliktin päättymiselle ja rauhan rakentamiselle?
Roolileikki rauhanneuvotteluistaJärjestäkää improvisoiden roolileikki rauhanneuvot-telutilanteesta. Neuvotteluissa yksi toimii sovittelijana ja muut ovat vastakkaisten kansakuntien asukkaita. Olkoon näitä kansakuntia kaksi. Osapuolten kiistan aiheena on vesialue, jonka hallinnasta on epäselvyyttä. Se on molemmille kansoille elintärkeä, koska se turvaa väestön ruuan saannin. Kuivuutta on nyt jatkunut pitkään ja nälän myötä levottomuudet kansojen välillä ovat lisääntyneet. Levoton tilanne on jatkunut jo liian kauan. Levottomuuksia pyritään sovittelemaan ennen kuin tilanne pahenee. Sovittelijan tulisi tarjota neuvoja tai mahdollisia ratkaisuehdotuksia riitautuneiden kansakuntien kiistaan. Kansalaiset voivat vuorollaan perustella omaa kantaansa vesialueen kuulumisesta omalle kansalle. Sovittelijan tulee tarkkailla kiistan syitä ja etsiä mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi kaikkien tulisi roolileikin aikana miettiä, minkälainen ihminen on hyvä rauhanrakentaja. Millaisia ominaisuuksia hänellä tulee olla? Miten hän ei saa missään nimessä käyttäy-
TOIMINTAPANKKI
19
tyä? Roolileikkiin osallistuvat voivat pohtia, millaisia tunteita neuvottelutilanne heissä herätti.
Kansainvälisen rauhanpäivän kunniaksiYK:n hyväksymää kansainvälistä rauhanpäivää viete-tään joka vuosi 21. päivä syyskuuta. Päivä on omistet-tu rauhan vahvistamisella niin kansojen välillä kuin sisälläkin. Järjestäkää sen kunniaksi tempaus, jossa lähestytte päättäjiä rauhan tärkeyden ja sen edistämi-sen näkökulmasta. Voitte esimerkiksi kirjoittaa kirjeen poliittiselle päättäjälle.
RauhankyyhkytAskarrelkaa rauhan kyyhkysparvi. Leikatkaa paperista rauhankyyhkyjä. Kirjoittakaa itsenäisesti jokaiseen kyyhkyseen yksi asia, joka on oleellinen rauhan toteu-tumisen kannalta sekä omassa päivittäisessä elämäs-sänne tai globaalisti. Kootkaa parvi seinälle ja keskus-telkaa tekijöistä, joita vaaditaan rauhaan. Mitkä tekijät ovat mielestänne tärkeimpiä rauhan toteutumiselle?
Oletko täysin samaa mieltä vai täysin eri mieltä? Tähän harjoitteeseen tarvitsette tilan, jonka vastakkai-sille seinille on mahdollista kiinnittää julisteet, joista toisessa lukee ”Täysin samaa mieltä” ja toisessa ”Täysin eri mieltä”. Harjoitteeseen osallistuville tulee kertoa väitteitä sodasta ja rauhasta. Osallistujien tulee jokai-
20
sen väitteen jälkeen siirtyä huoneessa paikkaan, joka kertoo kunkin osallistujan oman kannan väitteeseen. Osallistujien on mahdollista sijoittua aivan huoneen ääripäihin tai seinien välimaastoon. Voitte käyttää harjoituksessa esimerkiksi seuraavia väitteitä:
• Sotaeiolekoskaanoikeutettu.• Kaikkionsallittuasodassajarakkaudessa.• Valtiollatuleeollaoikeuspuolustautuaaseintoista
valtiota vastaan.• Ihmisellätuleeollaoikeuspuolustaaitseäänväkival-
loin.• Sodassatärkeintäonsodanvoitto.• Rauhaonmahdollistarakentaailmanväkivaltaa.• Ilmanväkivaltaaonmahdotontasotia.
Kunkin väitteen esittämisen jälkeen voitte yhdessä keskustella väitteen herättämistä ajatuksista. Millä pe-rusteilla kukin osallistuja sijoittui huoneeseen niin kuin sijoittui? Millaisia ajatuksia oli sijoittumisen taustalla? Voitte myös herättää keskustelua siitä, oliko muilla ryh-män jäsenillä vaikutusta siihen, mihin kohtaan kukin huoneessa asettui.
SotapropagandaTutustukaa sotapropagandan käsitteeseen ja verkosta löytyviin sotapropagandajulisteisiin. Keskustelkaa siitä, mikä on sotien aikana julkaistujen kuvien tarkoitus. Kuka julisteet on tuottanut ja julkaissut? Miksi ne on tehty? Millaisia näkökulmia julisteiden kuvitus ja tekstit pyrkivät nostamaan sodan aikana esiin? Millaisia seura-uksia ajattelette näistä olevan?
Teot ympäristön vuoksiPohdi ensin yksin, millaisia tekoja teet ympäristön puolesta arjessasi tai millaisia tekoja voisit tehdä ympäristön puolesta jokapäiväisessä elämässäsi. Esi-telkää ryhmässä toisillenne omat tekonne ja ideanne.
Kirjatkaa ajatukset ylös. Olivatko kaikkien teot ja ideat samanlaiset vai esittelikö joku asian, mitä et itse tullut ajatelleeksi? Pohtikaa yhdessä, millaisia seurauksia näil-lä teoilla ja ideoiden toteuttamisella on ympäristöön meillä ja muualla.
TavaranvaihtotoriPerustakaa tavaranvaihtotori. Sopikaa, että jokainen osallistuja tuo mukanaan muutaman tavaran tai vaatekappaleen, jolle ei itsellä ole enää käyttöä. Voitte esitellä toisillenne tuomianne tavaroita ja saatatte löytää tavaralle uuden tarvitsevan omistajan. Miettikää, mitä hyötyä tällaisesta tavaranvaihdosta on.
TuunausiltaVoitte järjestää korjaus- tai tuunausillan. Tuokaa iltaan vanha kaapin perukoille unohtunut tavara tai vaa-tekappale, jota haluatte korjata tai uudistaa entistä ehommaksi, jotta sille olisi taas käyttöä. Ottakaa iltaan mukaan kotoa löytämiänne välineitä tai materiaale-ja, joilla voitte ajatella korjaavanne tai uudistavanne tavaroita (esimerkiksi nappeja, nauhoja ja kangaspalo-ja). Yhdessä tavaran korjaaminen tai tuunaaminen on mukavampaa, ja tavaran käyttöikä pitenee. Mitä hyötyä ajattelette tällaisesta toiminnasta olevan ympäristön kannalta?
Ympäristön näkyvyys mediassaSopikaa seuraavanne viikon ajan paikkakuntanne päivä-lehteä tai päivälehden verkkosivuja (esimerkiksi Helsingin Sanomat). Voitte seurata myös muitakin viestintävälineitä. Leikatkaa talteen tai kirjatkaa ylös mielestänne kaikki ympäristöön liittyvät uutiset tai artikkelit, jotka tavoit-tivat teidät. Kootkaa uutisista taulu esimerkiksi suurelle pahville. Millaisia asioita media nostaa ympäristöstä esiin? Millaisten asioiden ympärillä median keskustelu ympä-ristöstä liikkuu? Koetteko jonkun näkökulman puuttuvan viestintävälineiden esiin nostamista ympäristöaiheista?
21
MediaseurantaSeuratkaa viikon ajan median eri viestintävälineitä. Mitkä uutisoitavista asioista mielestänne olivat sellaisia, joissa ilmenee jollain lailla ilmastonmuutos? Millaisia ongelmia ilmastonmuutos aiheuttaa maailmassa? Miten ilmastonmuutoksen vaikutuksia voisi ehkäistä?
VesijalanjälkiVesijalanjälki on mittari, jolla kuvataan tuotteen kas-vatukseen ja tuotantoon käytettävän veden määrää, eli eräänlaisen ”piiloveden” kokonaismäärää. Loppu-tuotteessa veden määrä saattaa olla lähes olematon, mutta tuotteen valmistuksessa vettä on saattanut kulua yllättävän paljon. Keskeistä on tällöin tuotteen valmistusmaa. Onko tuote valmistettu alueella, jossa on muutenkin pulaa puhtaasta vedestä? Tutustukaa vesijalanjälki-käsitteeseen ja mitatkaa kuluttamanne veden määrä osoitteessa www.waterfootprint.org.
HiilijalanjälkitestiMinkä verran tuotat itse ilmastoa rasittavaa hiilidiok-sidia? Käykää mittauttamassa oman hiilijalanjälkenne suuruus. Hiilijalanjälkitesti löytyy ainakin täältä: www.hs.fi/viesti/hiilijalanjalkitesti. Miten voisitte pie-nentää jalanjälkenne suuruutta?
Maailman ympäristöpäivän kunniaksiVuosittain 5. kesäkuuta vietetään YK:n lanseeraamaa Maailman ympäristöpäivää. Tänä päivänä on hyvä ajankohta muistuttaa läheisiä ja myös muita ihmisiä puhtaan ympäristön tärkeydestä.
Ekologisuus kuluttamisessaMiettikää joulun alla porukalla, mitä voisitte antaa läheisellenne lahjaksi perinteisen tavaralahjan sijaan. Voitte tutustua Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaiseen lahjaan ja keskustella tällaisen toiminnan merkityksestä kehitysmaassa elävän ihmisen elämään.
Mielipidevaikuttaminen• laaTiKaa lehTeen mielipidekirjoitus jostakin tär-
keänä pitämästänne asiasta. Voitte myös osallistua keskusteluun ympäristön puolesta eri verkkosivujen keskustelupalstoilla.
• miTen eKologisuus ilmenee omassa lähipiirissänne, kuten perheessä, koulussa tai työssä? Voisitteko vaikuttaa jollain tavalla oman lähipiirinne ekologi-suuteen? Pohtikaa yhdessä keinoja, joilla saisitte perheenne, ystävänne tai jopa opettajanne käyttäy-tymään ekologisemmin.
• vaihda vihreään sähköön tai houkuttele perheesi vaihtamaan vihreään sähköön. Voitte myös kampan-joida oman seurakuntanne, yhdistysten tai yritysten käyttämän energian muuttamiseksi.
• reilu KauPPa edisTää kehitysmaiden pienviljelijöi-den taloudellisia ja sosiaalisia oloja. Kannustakaa koulunne opettajat suosimaan opettajanhuoneessa vain reiluja tuotteita. Voitte myös koittaa ”reiluttaa” oman seurakuntanne, kuntanne tai kaupunkinne. Kunnan, kaupungin tai seurakunnan on mahdollista saada Reilun kaupan arvonimi siitä, että kunnassa, kaupungissa tai seurakunnassa edistetään eettistä kuluttamista. Lisää tietoa Reilun kaupan arvonimes-tä löytyy osoitteesta www.reilukauppa.fi.
• KirKon ymPärisTödiPlomi on seurakuntia varten kehitetty väline, joka auttaa niitä täyttämään vastuutaan luomakunnasta. Haastakaa seura-kuntanne hankkimaan Kirkon ympäristödip-lomi. Lisätietoa Kirkon ympäristödiplomista löytyy osoitteesta http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content288249.
22
23
KokkausiltaJärjestäkää kasvisruoka- tai luomuruokailtoja, joissa voitte vaihtaa reseptejä ja kokata hyvää ruokaa kas-viksista ja luomuraaka-aineista yhdessä. Illoissa voitte pohtia myös ruoan ekologisuutta.
LuomuruokapiiriLuomuruoka kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin tehotuotettu ruoka. Lähiruoka puolestaan säästää ym-päristöä, kun ruuan kuljetuksesta ei aiheudu niin paljon päästöjä kuin kaukaa kuljetetusta ruuasta. Lähiruualla on lisäksi paikallista taloutta tukeva vaikutus. Perusta-kaa luomuruokapiiri tai liittykää jäseneksi jo olemassa olevaan piiriin. Lisätietoa ruokapiirin perustamisesta löydätte esimerkiksi osoitteesta www.ruokapiiri.fi.
Veden arvoMillainen rooli vedellä on jokapäiväisessä elämäs-sänne? Pohtikaa ensin mielessänne, mihin tarvitsette päivän mittaan vettä. Tämän jälkeen jakakaa pohdin-tanne toisillenne. Kirjoittakaa väljästi suurelle pahville, millaisiin askareisiin tarvitsette vettä päivän mittaan. Kattakaa jokaiselle askareelle vesilasillinen. Montako vesilasillista saitte katettua pahville? Nyt tehtävänne on jättää vain kolmelle päivän toimelle vesilasillinen. Mit-kä ovat ne kolme tärkeintä päivittäistä asiaa, joita ilman ette voisi olla? Mitä tekisitte, jos puhtaan veden saami-nen loppuisi? Minkälaisia seurauksia puhtaan veden loppumisella olisi elämäänne? Mitä tekisitte tilanteessa, jossa teillä ei olisi puhdasta vettä käytössänne?
Eettinen sijoittaminenJos teillä on sijoituksia, ottakaa selvää mihin rahojanne käytetään. Oletteko sijoittaneet varanne eettisesti kes-tävällä tavalla? Useilla pankeilla on jo tarjota eettisen sijoittamisen työkaluja. Kannattaa kuitenkin selvittää, mitä eettinen sijoitusratkaisu pitää sisällään, koska niihinkin saattaa liittyä ongelmia.
24
OpintopiiriJärjestäkää opintopiiri liittyen esimerkiksi kehitysmai-den velkaongelmaan. Valitkaa jokin tietty kirja tai artik-keli, jonka jokainen lukee ennen opintopiiriä. Valitkaa lisäksi lukupiirille alustaja, joka esittelee kokoontumi-sen alussa kyseisen kirjan tai artikkelin sisällön. Tämän jälkeen voitte keskustella aiheesta yhdessä.
Teema-iltaJärjestäkää yhteinen teema-ilta jonkin toisen alueella toimivan järjestön kanssa. Vaihtoehtoisesti voitte pyy-tää omiin iltoihinne jonkin tietyn aiheen asiantuntijoita kertomaan teille kiinnostavasta aiheesta. Kutsukaa tällaisiin iltoihin tutustumaan myös ihmisiä, jotka eivät vielä ole mukana Changemakerin toiminnassa.
KatugallupHaastatelkaa ihmisiä kadulla testaten ohikulkijoiden tietämystä mielestänne tärkeästä asiasta. Tarjotkaa katugallupia julkaistavaksi paikallislehdessänne. Näin asianne saa tunnettavuutta ja voitte nostaa ihmisten tietämyksen tasoa tärkeänä pitämästänne asiasta.
LainaneuvottelutPankit myöntävät lainaa henkilöille, joilla on mahdolli-suus maksaa velka pankille takaisin. Valtiot puolestaan myöntävät lainaa kehitysmaille, vaikka kehitysmailla on ongelmia lainan takaisinmaksussa. Lainojen takaisin-maksu muodostaa kehitysmaille valtavia ongelmia. Ne eivät pysty huolehtimaan kansalaisistaan ja kehityk-sestään, koska suurin osa valtion menoista menee lainojen takaisin maksuun. Järjestäkää improvisoitu roolipeli, jonka aiheena on lainaneuvottelu. Valitkaa keskuudestanne pankin edustaja ja lainaa pyytävät osapuolet. Millaisia asioita lainaneuvotteluissa käydään läpi? Millaista valtaa kunkin osapuolen on mahdollista käyttää neuvotteluissa? Millainen asema osapuolilla
on? Millaiset tekijät tähän asemaan vaikuttavat? Millai-sia tuntemuksia osapuolille syntyy lainaneuvotteluissa? Pohtikaa samoja kysymyksiä myös kehitysmaiden velkaongelman ja kehitysmaille lainaamisen kannalta. Mikä neuvottelutilanteessa on ongelmallista? Psst! Roolipelin tarkoituksena on samaistuminen roolihen-
kilöön. Toisen ihmisen asemaan samaistuminen auttaa ajattelemaan asioita eri näkökulmista.
TavoitekuvatOhessa on muutamia kuvia maailmasta, jossa elämme tällä hetkellä.
26
Mistä nämä kuvat kertovat? Mikä niissä on vialla? Millaisilla kuvilla haluaisitte korvata nämä kuvat? Miten olisi mahdollista päästä tavoitekuvienne maailmaan? Millaisia toimenpiteitä tavoitekuvaan pääseminen edellyttää? Halutessanne voitte itse ottaa valokuvat tavoitekuvistanne.
Sarjakuvilla tunnettuuttaItse tehdyt sarjakuvat ovat loistava keino ilmaista jotain ideaa, faktaa tai ajatusta. Ne herättävät huomiota ja ovat voimakas keino kommunikoida. Voitte tehdä itse sarjakuvia, joilla pyritte rohkaisemaan keskustelua jostakin ajankohtaisesta kysymyksestä. Ette tarvitse muuta kuin paperia, kyniä ja mahdollisuuden kopioida sarjakuvianne sekä hyvän tarinan. Kannattaa kiinnittää
huomiota myös paikkoihin, joihin levitätte sarjakuvia. Katso lisätietoa tästä menetelmästä osoitteesta www.worldcomics.fi/.
”Olen puu” -improvisaatioTämä moniin tilanteisiin sopiva menetelmä toimii leik-kimielisenä ja johdattelevana harjoituksena. Se sopii hyvin osallistujien ”lämmittelyyn” joko jonkin tietyn teeman tai muiden draamaharjoitteiden tiimoilta. Harjoite voi toimia tietyn aihepiirin osalta keskustelun virittäjänä tai esimerkiksi luetun artikkelin elävöittä-jänä. Harjoitteeseen suositeltava osallistujamäärä on noin 4-12 henkilöä.
Harjoitus alkaa niin, että ensimmäinen osallistuja esittää puuta ja toteaa: ”Olen puu”. Tämän jälkeen seu-
27
raava osallistuja voi todeta olevansa jotakin puuhun liittyvää, esimerkiksi: ”Olen puun oksalla laulava lintu”, asettuen lirkuttamaan puun oksalle. Tämän jälkeen seuraava voi asettua maahan ja sanoa: ”Olen puun juurella lojuva rahaseteli”. Jokainen osallistuja esittää keksimäänsä henkilöä tai asiaa vuorollaan, kunnes viimeinenkin henkilö on päässyt esittämään roolinsa. Ensiksi aloittanut päättää, kuka jatkaa seuraavaksi sa-nomalla esimerkiksi ”rahaseteli”. Rahasetelistä on mah-dollista siirtyä vaikka asekauppaan – vain mielikuvitus on aiheissa rajana! Halutessaan ryhmä voi tietoisesti nostaa esiin tiettyä teemaa (esimerkiksi HIV-ongelmaa kehitysmaissa, ilmastonmuutosta tai epäoikeutettua velkaa), mikä näkyy osallistujien valitsemissa rooleissa. Harjoituksen vaativuutta voi nostaa niin, että jokainen
voi rooliin asettuessaan sanoa muutaman lauseen, mitä kyseinen henkilö tai asia ajattelisi tai sanoisi jolle-kin toiselle roolihenkilölle. Harjoitusta voidaan jatkaa niin kauan kuin ryhmällä on intoa ja ideoita. Lopuksi harjoitetta voidaan purkaa yhdessä, joko lyhyesti tai syvällisesti keskustelun herättäjänä.
Improvisoidessa on hyvä muistaa, että vakaviakin aiheita käsitellessä hauskuutta ja leikkimielisyyttä ei ole syytä unohtaa! Heittäytyminen ja toisten ideoiden hyväksyminen ovat onnistuneen draamaharjoituksen perusta.
Jos innostuitte tästä harjoitteesta, tutustukaa myös muihin draaman metodeihin verkossa esimerkiksi osoitteessa www.nuortenakatemia.fi/Opettajalle/Mate-riaalit/Menetelmat/Draamakasvatus.
28
SananselityspeliViettäkää peli-ilta pelaten sananselityspeliä. Jokainen osallistuja selittää vuorollaan esimerkiksi globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyviä sanoja, joita muut pyrkivät arvaamaan. Jokaisella on vuorollaan minuutti aikaa selittää sanoja toisille. Pyrkimyksenä on selittää
mahdollisemman monta sanaa minuutissa mainit-sematta kortissa lukevaa sanaa tai sen osia. Voitte etukäteen sopia, kuinka monta kierrosta haluatte peliä pelata. Voittaja on se, joka ehtii selittää sanoja eniten. Voitte käyttää seuraavia sanakortteja, mutta keksikää porukalla sanoja lisää ja askarrelkaa niistäkin kortteja.
OiKeudenmuKaisuus vesi ilmastOnmuutOs
glObaali ruOKa aaviKOituminen
maapallO KOnfliKti imf
rauHa sOta maailmanpanKKi
KeHitysmaiden velKaOngelma
KOngO yK
ympäristö Humanitaarinen työ äiti teresa
ilmastO KatastrOfi ulKOasiainministeriö
29
LISÄTIETOA VERKOSTA
JÄRJESTÖJÄ:www.changemaKer.fi, Kirkon Ulkomaanavun nuorten
verkostowww.KirKonulKomaanaPu.fi, Kirkon Ulkomaanavun
verkkosivutwww.yhTeisvasTuu.fi, Yhteisvastuu on toimintansa
vuonna 1950 aloittanut varainkeruukampanja, joka kerää varoja sekä kotimaahan että ulkomaille
www.KePa.fi, Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Suomessa
www.yKliiTTo.fi, YK-liitto tekee tunnetuksi Yhdistynei-den kansakuntien toimintaa ja periaatteita
www.aTTac.fi, Attac edistää muun muassa globalisaa-tiokeskustelua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta maailmalla
www.luonToliiTTo.fi, Luontoliitto on 1943 perustettu nuorten luonnonharrastus ja ympäristönsuojelujär-jestö
www.sll.fi, Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivutwww.rePu.fi, Reilun kaupan vapaaehtoisjärjestö
TIETOA RAUHASTA:www.rauhanliiTTo.fi, Rauhanliitto on suomalaisten
rauhajärjestöjen kattojärjestö
www.KaTuneT.fi, Katu on kansalaisjärjestöjen konflikti-nehkäisyverkosto
www.hrw.org, Human Rights Watchin verkkosivut, jos-sa raportteja ihmisoikeusrikkomuksista sekä sodan että rauhan ajalta
TIETOA VELASTA:www.eurodad.org, asiaa velasta ja kehitysavustawww.breTTonwoodsProjecT.org, visioi maailmanlaa-
juisesta talousjärjestelmästä, jonka tärkeimpiä peri-aatteita olisivat muun muassa oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja ihmisoikeudet
www.aTTac.fi, julkaisuja velasta ja maailmantaloudesta
TIETOA YMPÄRISTÖSTÄ:www.ilmasTo.org, tietoa ilmastomuutoksesta sekä
ilmastoaiheinen peli ja tietovisawww.fiKsu.neT, asiaa jätteiden vähentämisestäwww.ilmasTonmuuTos.fi/TeemuuTos, laske, mitä voit
itse tehdä vaikuttaaksesi päästöihisiwww.eKoenergia.fi, tietoa uusiutuvista energiamuo-
doista www.greenchoices.org, nettisivusto esittelee vihreitä
valintojawww.ilmasTonmuuTosjaKehiTys.fi, ilmastonmuutok-
sen vaikutuksia kehitysmaiden näkökulmasta
Hakemisto
30
TALOUS, KAUPPA JA KEHITYSYHTEISTYÖ:www.maailmanTalous.neT asiaa muun muassa ympä-
ristöstä, kaupasta ja taloudestawww.global.finland.fi kehityskysymykset ja globaa-
likasvatuswww.maailma.neT ajankohtaisuuksia ihmisoikeuksista,
kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta, kehitys-yhteistyöstä, ympäristöstä ja monikulttuurisuudesta
www.reiluKauPPa.fi tietoa Reilusta kaupastawww.globaalikasvatus.fi, laajoja paketteja erilaisista
kasvatus- ja opetusmenetelmistä
LUKUVINKKEJÄ
RAUHAchua, amy: Maailma liekeissä: globaali markkinatalous,
demokratia ja konfliktit. Suomen rauhanpuolustajat. Like. Helsinki, 2006.
chimamanda ngozi adichie: Puolikas keltaista aurinkoa. Otava. Helsinki, 2009.
de waal, alex (Toim.): Unohdettujen sotien Afrikka. Suomen rauhanpuolustajat. Like. Helsinki, 2000.
hosseini, Khaled: Leijapoika. Otava. Helsinki, 2004.ismael, beah: Leikin loppu. Lapsisotilaan muistelmat.
Like. Helsinki, 2007. Kaldor, mary: Uudet ja vanhat sodat: järjestäytynyt
väkivalta globalisaation aikakaudella. Taifuuni. Helsinki, 2001.
meriKallio, KaTri: Miten rauha tehdään: Ahtisaari ja Aceh. WSOY. Helsinki, 2006.
männisTö, anTTi (Toim.): Miksi soditaan? Vastapaino. Tampere, 2003.
uzodinma, iweala: Ei kenenkään lapset. Gummerus. Helsinki, 2007.
VELKAesKelinen, TePPo: Kansainvälinen velkasovittelu. Ana-
lyysi eri toteutustavoista. Kepa, 2008. www.kepa.fi/sites/www.kepa.fi/tiedostot/julkaisut/kansainvali-nen-velkasovittelu.pdf
esKelinen, TePPo & sehm PaTomäKi, KaTarina (Toim.): Globaalin velkaliikkeen seuraavat askeleet. NIGD ja Attac, 2007. http://drupal.attac.fi/sites/default/files/GlobaalinVelkaliikkeenSeuraavatAskeleet.pdf
gould, jeremy (Toim.): The New Conditionality: The Politics of Poverty Reduction Strategies. Zed Books. Lontoo, 2005.
hurley, gail: Debt in the Downturn. Eurodad, 2009. www.eurodad.org/whatsnew/reports.aspx?id=3844
jubilee debT camPaign: A New Debt Crisis: Assessing the Impact of the Financial Crisis on Developing Countries. 2009. www.jubileedebtcampaign.org.uk/download.php?id=803
31
KoTan, muraT: Haiti’s Debt Burden- the Real Story. Eurodad, 2010. www.eurodad.org/uploadedFiles/Whats_New/News/Haiti%27s%20debt%20bur-den-%20the%20real%20story.pdf
Kuusela, hanna & ylönen, maTTi (Toim.): Maailmantalo-uden ABC. Attac, 2008. www.maailmantalous.net/files/maailmantaloudenABC_web.pdf
mader, max & roThenbühler andré (Toim.): How to Challenge Illegitimate Debt. Theory and Legal Case Studies. AFP, 2009. www.aktionfinanzplatz.ch/pdf/Buch-d.pdf
PaTomäKi, heiKKi & Teivainen, Teivo: Globaali demokra-tia. Gaudeamus. Helsinki, 2003.
selin, Tove (Toim.): Instrumentarium Costa Ricassa. Kehitystä vai kovaa sairaalabisnestä? FinnWatch ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry, 2005. www.finnwatch.org/pdf/costarica.pdf
sorsa, ville-PeKKa (Toim.): Kehityksen kestävä rahoitus. Attac, 2007. http://drupal.attac.fi/sites/default/files/KehityksenKestavaRahoitus.pdf
YMPÄRISTÖberners-lee, miKe: How Bad are Bananas? The Carbon
Footprint of Everything. Green Profile. Lontoo, 2010. boveT, PhiliPPe: Ympäristöatlas. Like. Helsinki, 2008.Flannery, Tim: Ilmaston muuttajat. Otava. Helsinki,
2006.
gusTafsson, jaana: Maailmanlaajuiset ympäristöon-gelmat: uhkakuvista yhteistyöhön. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. Turku, 2005.
haila, yrjö & joKinen, PeKKa (Toim.): Ympäristöpolitiik-ka: Mikä ympäristö, kenen politiikka. Vastapaino. Tampere, 2001.
isomäKi, risTo: Luvassa lämpenevää: ilmastonmuutos ja sen seuraukset. Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Ympäristö ja kehitys ry. Helsinki, 1996.
isomäKi, risTo: Sarasvatin hiekkaa. Tammi. Helsinki, 2005.
KuusisTo, esKo: Globaalimuutos. Otava. Helsinki, 2004.randers, jorgen & meadows dennis & donella: Kasvun
rajat. 30 vuotta myöhemmin. Gaudeamus. Helsinki, 2005.
räisänen, jouni: Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja vaikutukset. Helsingin Yliopisto, 2008. www.atm.helsinki.fi/~jaraisan/kasvihuonemoniste_uusi.pdf
Tell, johan: 100 tekoa maapallon puolesta… Otava. Helsinki, 2007.
Toiviainen, Pasi: Ilmastonmuutos. Nyt. Muistiinpanoja maailmanlopusta. Otava. Helsinki, 2007.
maailman Tila -raPorTiT. Worldwatch Institute: www.worldwatch.org
32
ELOKUVAVINKKEJÄ
Blood DiamondKunniattomat paskiaisetHotelli RuandaLord of WarPearl HarbourPelastakaa sotamies RyanKatastrofin aineksiaHome (www.home-2009.com)The Day after TomorrowThe 11th hour An Inconvenient Truth
LÄHTEET
Rauha:changemaKerin rauhanTyön PeriaaTeohjel-
ma 2008-2009: www.changemaker.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=460%3Achangemakerin-rauhantyoen-periaateohjelma&catid=40%3Avuositeema0809&Itemid=65&lang=fi (haettu 28.10.2010)
galTung, johan: Theories Of Peace. A Synthetic Appro-ach to Peace Thinking. International Peace Research Institute. Oslo, 1967.
juvonen, Kaisa-leena: Vesipiste helpottaa elämää Shedderin pakolaisleirillä. Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehti 2/2010. www.kua.fi/filebank/2162-Teko-ja2_2010.pdf (haettu 28.10.2010)
rauhanKasvaTus-insTiTuuTTi: www.rauhankasvatus.fi (haettu 28.10.2010)
smiTh, dan: Sodan ja rauhan kartasto. Like. Suomen rauhan puolustajat.Helsinki, 2005.
Velka:changemaKerin velKaTeeman PeriaaTeohjel-
ma 2010-2011: www.changemaker.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=561%3Achangemakerin-velkateeman-periaateohjelma&catid=120%3Avuositeema1011&Itemid=65&lang=fi (haettu 28.10.2010)
Kuusela, hanna & ylönen, maTTi (Toim.): Maailman-talouden ABC. Attac, 2008. www.maailmantalous.net/files/maailmantaloudenABC_web.pdf (haettu 28.10.2010)
räsänen, aleKsi (Toim.): Changemakerin Velka tausta-materiaali 2010. www.changemaker.fi/images/sto-ries/velkamateriaali.pdf (haettu 28.10.2010)
sorsa, ville-PeKKa (Toim.): Kehityksen kestävä rahoitus. Attac, 2007. http://drupal.attac.fi/sites/default/files/KehityksenKestavaRahoitus.pdf (haettu 28.10.2010)
The euroPean neTworK on debT and develoPmenT:
33
Illegitimate debt. www.eurodad.org/debt/?id=114 (haettu 28.10.2010)
ulKoasiainminisTeriö: Suomi tukee Haitin jälleen-rakennusta 12,7 miljoonalla eurolla. Julkaistu 31.3.2010. www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=189269 (haettu 28.10.2010)
yle uuTiseT: IMF vapautti Haitin veloistaan. Julkaistu 22.7.2010. www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/07/imf_vapautti_haitin_veloistaan_1848962.html (haettu 28.10.2010)
Ympäristö:changemaKerin ilmasTo-ohjelma: www.changemaker.
fi/index.php?option=com_content&view=article&id=459%3Achangemakerin-ilmasto-ohjelma&catid=39%3Avuositeema0708&Itemid=65&lang=fi (haettu 28.10.2010)
esKelinen, TePPo: Ekologinen velka: kenelle kuuluu ympäristötuhojen lasku? www.maailmantalous.net/?q=fi/node/16 (haettu 28.10.2010)
global fooTPrinT neTworK: World Footprint. Do we fit on the planet? www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/world_footprint (haettu 28.10.2010)
greenfacTs: How much fish is consumed worldwide? www.greenfacts.org/en/fisheries/l-2/06-fish-con-sumption.htm (haettu 28.10.2010)
ilmasTonmuuTos ja KehiTys: Suomalaista kehitys-
yhteistyötä veden puutteen torjumiseksi. www.ilmastonmuutosjakehitys.fi/public/default.aspx?nodeid=38926&contentlan=1&culture=fi-FI (haettu 28.10.2010)
meTso, sePPo: Sade syö Nepalin pellot. www.metsopal-velut.fi/images/artikkelit/Maasd%20Tul%20Nepal.pdf (haettu 28.10.2010)
PolTTava Kysymys: Mikä ilmastolaki? www.polttavaky-symys.fi/ilmastolaki (haettu 28.10.2010)
PracTical acTion: Climate change and poverty. www.practicalaction.org/climate-change/impact (haettu 28.10.2010)
souThern PeoPle’s ecological debT crediTors allian-
ce: What is Ecological Debt? Julkaistu 19.1.2005. www.ecologicaldebt.org/What-is-Ecological-Debt/ (haettu 28.10.2010)
The new economics foundaTion: The Consumption Explosion. The third UK Interdependence Report. www.neweconomics.org/sites/neweconomics.org/files/The_Consumption_Explosion_1.pdf (haettu 28.10.2010)
34
Kirjoittajien esittely
Toimittaja: mari KeTTunen, 24, on valtiotieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta. Tällä hetkellä hän opiskelee 5. vuotta Sosiaalitieteiden laitoksella Valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä. Marin erityisiä kiinnostuk-sen kohteita ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo sekä ihmisten välinen vuorovaikutus ja viestintä.
Kirjoittajat:mimma jänTTi, 22, on ympäristönsuojelutieteen opiske-lija. Hän on Changemaker-aktiivi ja toimii myös muissa kansalaisjärjestöissä päämääränä oikeudenmukainen ja hyvinvoiva maapallo.
TyTTi maTsinen, 23, on tekniikan kandidaatti ja teologi-an ylioppilas. Changemakerin lisäksi matkustaminen ja kansainvälinen nuorisotyö ovat hänellä lähellä sydäntä. Changemakerissä Tytti on saanut mahdollisuuden toi-mia yhdessä muiden nuorten aikuisten kanssa ja tehdä konkreettisia asioita maailman muuttamiseksi.
hannele TulKKi, 19, on Miehikkälästä kotoisin oleva nuori, joka on vaikuttanut Changemaker-verkostossa
noin vuoden verran. Tällä hetkellä hän toimii Kotkan paikallisryhmän yhteyshenkilönä ja on vuoden 2011 tiimin uusi jäsen. Suurimpana eteenpäin ajavana voi-manaan hän näkee roudankin keskeltä eteen pilkahta-van toivon.
minna mannerT, 30, on teologian maisteri, joka oli tuomassa Changemakeriä Suomeen vuosina 2004-2006. Minna työskentelee Nuorten Keskuksen vs.koulutussuunnittelijana ja vastaa NK:n nuorisotyön ammattilaisille ja nuorille suunnattujen koulutusohjel-mien sisällöstä ja toteutuksesta. Vapaa-ajallaan Minna on innokas Kirkon Ulkomaanavun maallikkoyhteyshen-kilö ja laulaja.
miKKo vuolle on kirkon nuorisotyönohjaaja, jonka työhön kuuluu vahvana kansainvälisen vastuun ja ekologian kysymykset. Opiskeluaikanaan hän vietti kolmen kuukauden harjoittelujakson Sambiassa ja tällä hetkellä hän on Lähetysseuran esikoulutusharjoittelus-sa Kathmandussa Nepalissa.
