Embed Size (px)
Citation preview
1/2004
41. v
uosik
erta
Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti
ANALYYSI
Kummelien Kahilainen ja Silvennoinen mukanaSLaL:n Laboratorioalan luentopäivilläohjelma keskiaukeamalla
3
SisällysluetteloPäätoimittajaTuula Kuusisto Vienolantie 9 C 16
20210 Turkutilaukset puhelin työ 02-333 2328
koti 02-250 6353GSM 040-577 4252
e-mail: [email protected]
IlmoituksetAnne Raille puhelin GSM 050-336 7982e-mail: [email protected]
Ann SofieHakulinen puhelin työ 02-333 7410
koti 02-255 7230GSM 050-338 1696
e-mail: [email protected]
TalousSinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2,
20400 Turkupuhelin koti 02-247 2356
työ 02-333 7032e-mail: [email protected]
Pankki Merita 117330-111263
Painatus NewprintPuhelin 02-437 4516
www.laborantti.net
JulkaisijaSuomen Laboratorioalan Liitto ry
Toimituksen osoite:Analyysi Vienolantie 9 C 16
20210 Turkue-mail: [email protected]
ISSN: 1459-0999
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2004Numero Ilmestyy Aineisto
toimitukselle
2 30.5. 22.4.
3 15.9. 12.8.
4 1.12. 28.10.
OsoitteenmuutoksetAuli PiippoLuotsitie 12 A 22, 70460 [email protected]. k: 040-706 3544, t: 010 862 6385
Koulutus: Laitteita, ergonomiaa jatyöturvallisuutta laboratoriossa ....................... 2
Tiedotussihteeriltä ......................................... 5
Puheenjohtajalta ........................................... 6
Pyrosekvensoinnin käyttömikrobiodiagnostiikassa ................................ 8
Näyttökokeet osana koulutusta ..................... 13
Laboratorioalan luentopäivät ohjelma ........... 15
Tapahtumakalenteri ..................................... 19
Kollegani ................................................... 20
Lukijalta ..................................................... 22
Työmarkkinapalsta ...................................... 24
Yhdistykset toimivat ..................................... 26
Yhdistykset toimivat ..................................... 28
Koulutus: Välinehuollon koulutuspäivät ........... 29
Kannen kuva: Petri Varjonen
4
SEMI-MIKRO / ANALYYSIVAA'ATAMMATTIKÄYTTÖÖN
* Uusi UniBloc-teknologia tarjoaa nopeat, vakaat ja stabiilit tulokset* Täysautomaattinen kalibrointi; PSC (Perfect Self Calibration)* Sisäänrakennettu kello* Analoginen kokonaispainon näyttö taara mukaan lukien* Shimadzun ainutlaatuinen Windows® Direct-toiminto; kätevä tiedonsiirto PC:lle* Kappalelaskenta- toiminto sekä kätevä laadun vaihto* Spesifinen ominaispainon mittaus* Säädettävä ajastin* Punnituskoukku altapäin punnitusta varten* GLP/GMP/ISO9000 - standardin mukainen
Tyyppi MaksimipunnitusalueAUW 120D 120 g / 42g: 0,1 mg / 0,01 mg, Lineaarisuus: ± 0,2 mg / ± 0,1 mgAUW 220D 220 g / 82g: 0,1 mg / 0,01 mg, Lineaarisuus: ± 0,2 mg / ± 0,1 mg
Tyypillinen stabiloitumisaika:: 3 s / 15 s
NYT EDULLISESTI MEILTÄ, KYSY TARJOUSTA MYÖSMUISTA MALLEISTA
LABOREXIN OYHolkkitie 14, PL 224, 00811 HelsinkiPuh. 09-780 633, Fax. 09-781 393E:mail: [email protected]
5
tiedotussihteeriltä
Tilaukset:
Martti ÖstringGSM 040-501 [email protected]
Kosti Ollila016-452 456 (työ)016-445 802
Näin vuodenvaihteessa valmistuneet labo-ratorioanalyytikot ja laborantit ovat taas lä-hestyneet liittoamme kysymyksillä. Suurinosa kysymyksistä on koskenut asioita, joitaammattiliitot hoitavat. Onkin aika selventääammattiliittojen ja Suomen LaboratorioalanLiiton roolia laboratorioalan edunvalvonnassa.
Suomen Laboratorioalan Liitto ei ole am-mattiliitto vaan se on ammatillis-aatteellinenjärjestö. Liitto kokoaa yhteen kunnan, valtionja yksityisen sektorin palveluksessa työsken-televät laboratorioalan ammattilaiset. Liittojärjestää jäsenilleen alueellista koulutus-, tie-dotus- ja virkistystoimintaa. Lisäksi liitto jär-jestää ammatillista lisäkoulutusta ja seuraaalan ammatillisen koulutuksen kehittymistä.Liitto julkaisee Analyysi-lehteä ja järjestääjokavuotiset Laboratorioalan koulutuspäivät.
Mitä ammattiliitot sitten tekevät?
Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neu-votella työnantajapuolen kanssa sinunkineduistasi. Ammattiliittojen tavoitteena ovatsinun kannaltasi mahdollisimman hyvä työ-ehdot, joista tärkein on Työehtosopimus.Suomessa noin 83% palkansaajista on am-mattiliiton jäseniä. Järjestäytyminen ammat-tiliittoihin tapahtuu Suomessa sen mukaanmissä on töissä ja mitä siellä tekee. Kannat-taa aina liittyä siihen liittoon, joka solmii työ-ehto- tai virkaehtosopimuksen omaan työ-tehtävään, koska silloin oma edunvalvonta onparhaalla mahdollisella tavalla hoidettu.
Ammattiliitto vaiammatillis-aatteellinen liitto
Pääasiassa laboratorioanalyytikot / labo-rantit ovat järjestäytyneet yksityisellä sekto-rilla Toimihenkilöunioniin, kuntasektorillaKuntien Teknisiin ja valtiolla Palkansaajajär-jestö Pardiaan. Pieni osa on työtehtävienmukaan järjestäytynyt myös SAK:n ammat-tiliittoihin. Näitä kaikkia liittoja yhdistää se,että ne solmivat edustamilleen palkansaajil-le työ- tai virkaehtosopimuksen.
Parhaiten hoidat oman edunvalvontasi ole-malla sekä ammattiliiton että Suomen Labo-ratorioalan Liiton jäsen!
Missä tahansa asiassa, joka askarruttaanäiden liittoasioiden tiimoilta voitte ottaayhteyttä allekirjoittaneeseen, niin autan mie-lelläni.
Aurinkoista talvea!Taru Reinikainen
Työehtosopimuksessa (TES) sovitaanmm. minimipalkoista, palkkaustavoista,työajoista sekä työturvallisuuteen liit-tyvistä asioista.
6
Toivottavasti talvi ei uuvuttanut teitä pimeydellään. Jos näin kuitenkin kävion lohdullista huomata, että kevättä kohden ollaan menossa ja päivien valoi-suus antaa meille uutta intoa ja energiaa. Useimmilla on vielä jokunen loma-päivä jäänyt pitämättä, joten keväthangille vaan auringosta nauttimaan.
Yhdistyksissä on pidetty vuosikokoukset ja johtokunnat on valittu. Nytaloitteleville uutena mukaan tuleville toivotan antoisia hetkiä ja kiitos jo ai-kaisemmin mukana oleville, yhdessä on hyvä toimia.
Yhdistystoimintaa voitanee verrata talkootoimintaan. Siinä ikään tai su-kupuoleen katsomatta toimitaan pyyteettömästi saman asian puolesta. Työtja vastuu jakaen. Suomen sanotaan olevan yhdistysten maa, ehkä yhdistyksetovatkin saaneet alkunsa talkootoiminnasta. Auttaminen ja myötäeläminenolivat ennen itsestäänselvyys. Nykyään me olemme kaikki niin ohjelmoitujaja kiireisiä, ettei talkoohengelle tahdo löytyä aikaa. Useasti apua pyytäessäsaa vastakysymyksen : Mitä siitä maksetaan? Enää ei riitä pelkkä kiitos taionnistumisen /tekemisen ilo. Olemme hinnoitelleet aikamme. Väittäisin kui-tenkin, vuosia itse eri toiminnoissa mukana olleena, että itselleen siinä saaenemmän kuin huomaakaan. Mikä valtava rikkaus on oppia tuntemaan uusiaihmisiä, luoda sosiaalista kanssakäymistä, ideoida yhdessä toimintaa ja kehi-tellä niitä edelleen. Ystävyyssuhteet, jotka ovat tätä kautta syntyneet, säily-vät vuosienkin jälkeen. Olemme erilaisia, on tekijöitä, on mukanaolevia, onpäättäjiä, on sivustaseuraajia, meitä kaikkia tarvitaan, ryhmässä työskennel-len täydennämme toisiamme.
Yhdistykset ovat tehneet tälle vuodelle toimintasuunnitelmansa, uskon jatiedän, että monimuotoista toimintaa on taas tarjolla, kannattaa osallistua jalähteä mukaan tapahtumiin.
Luin juuri jutun, johon oli koottu lasten sanontoja ja tokaisuja. MielestäniEetu 6v. oli oivaltanut hyvin aikakäsitteen todetessaan, että “Aikaa tarvitaankiireeseen.”
Muistakaa tekin kiireiltänne ilmoittautua kevään Luentopäiville, tapaami-siin siellä, aurinkoisia kevätpäiviä toivottaen, puheenjohtaja
Puheenjohtaja Mariitta Vakkuri.
puheenjohtajalta
7
Johtava HPLC – LC/MS ja LC-MS-MS -laitteiden valmistaja järjestää laadukasta ja monipuolista koulutusta
Hyödynnä nopean varaajan etu; 20 % ALENNUSmikäli ilmoittaudut vähintään kuukautta ennen kurssin alkua
Waters Oy ı Kuparitie 1, 00440 HelsinkiPuh. (09) 506 4140 ı Fax. (09) 506 41411www.waters.com ı sähköposti: [email protected]
Tervetuloa kehittämään työelämän taitoja kursseillemmeIlmoittatumiset Puh. (09) 506 4140, sähkopöstilla [email protected] Internetissä www.waters.com/connectionsuniversity.Kurssien sisältö internetissä tai pyydä erillinen kurssikalenteri.
®
Yleiset HPLC- ja MS -kurssit Kevätlukukausi Hinta(ilman alv:a)
Yleinen kromatografiaHPLC-peruskurssi 10–12 03 2004 €950Käänteisfaasikolonnin valinta 25 05 2004 €270Yleiset HPLC-ongelmat – Vian etsintä ja ongelman ratkaisu 26 05 2004 €270HPLC-laitteiston validointi 08 06 2004 €270
LC/MSFundamentals of LC/MS 11 05 2004 €270
www.waters.com/connectionsuniversity
Watersin laitekurssit Kevätlukukausi Hinta(ilman alv:a)
Huolto ja käyttöAlliance® 2690/2695 päivittäinen käyttö/huolto 15–16 03 2004 €740
Empower-kromatografiaohjelmistoEmpower™ perusteet/Quickstart käyttöliittymä 19 04 2004 €360Empower™ ohjelmiston ylläpito, hallintaa ja konfigurointi 20 04 2004 €360Empower™ ohjelmiston ohjaus, prosessointi ja tulosten tarkastelu 21 04 2004 €360Empower™ ohjelmiston tieto- ja laskukenttien laatiminen, raporitit 22 04 2004 €360Empower™ PDA 23 04 2004 €360
MS-ohjelmistoMassLynx™ user course 12 05 2004 €360
© 2004 Waters Corporation. January. Waters, Connections, Alliance, Empower and MassLynx are trademarks or registered trademarks of waters Corporation.
8
Pyrosekvensoinnin käyttö mikrobidiagnostiikassa
Sekvensointimenetelmät
DNA:n sekvensointi eli sen emäsjärjestyk-sen selvittäminen on osattu noin 30 vuodenajan. Sanger esitteli Nobel-palkintoon myö-hemmin johtaneen entsymaattisen sekven-sointitekniikkansa 1977 (Sanger, 1977). Sange-rin menetelmään on tehty myöhemmin lukui-sia parannuksia mutta periaate on säilynytsamana. Merkittävin uudistus on “sequen-cing-by-synthesis” eli reaaliaikainen sekven-sointi (Nyrén, 1987). Perinteisessä DNA:n sek-vensoinnissa sekvensointireaktiot tehdäänensin, minkä jälkeen tulokset analysoidaangeelielektroforeesilla. Reaaliaikaisessa DNA:nsekvensoinnissa sekvensointireaktiot analy-soidaan samalla kun varsinainen reaktio ta-pahtuu. Pyrosekvensointi on uusin reaaliai-kainen DNA:n sekvensointitekniikka (Ro-naghi, 1998).
Pyrosekvensoinnin periaate
Kuten edellä on mainittu, pyrosekvensoin-ti perustuu entsymaattiseen DNA:n sekven-sointiin. Aluksi sekvensoitava DNA kiinnite-tään kiinteään kantajaan. Yleensä sekvensoi-tava DNA on tuotettu PCR:lla siten, että toi-nen PCR-alukkeista (ja siten toinen PCR-tuot-teen nauhoista) sisältää biotiini-molekyylin.Biotiini sitoutuu streptavidiinilla päällystet-tyihin kiinteisiin partikkeleihin. Kiinnittynyt
DNA denaturoidaan natriumhydroksidilla jairronnut vastinnauha pestään pois. Saatuayksinauhaista DNA:ta käytetään mallinauha-na sekvensointireaktioissa. SekvensoitavanDNA:n saattaminen yksinauhaiseen muo-toon on tärkeää, koska pyrosekvensoinnissatällä hetkellä käytettävät DNA-polymeraasittoimivat vain matalissa lämpötiloissa eikäDNA:ta voida denaturoida kuumentamallakuten tehdään esim. syklisessä sekvensoin-nissa.
Pyrosekvensointi perustuu useiden erientsyymien perättäisiin reaktioihin (kuva 1).DNA-polymeraasi katalysoi uuden DNA-nau-han synteesiä aloituskohtanaan sekvensoin-tialuke (1. reaktio). Uuden nukleotidin liittä-minen syntetisoitavaan DNA-ketjuun johtaapyrofosfaatin vapautumiseen. Syntynyt py-rofosfaatti muutetaan ATP-sulfurylaasinavulla ATP:ksi (2. reaktio), jota puolestaantarvitaan lusiferaasin katalysoimassa reakti-ossa valon tuottoon (3. reaktio). Aina kunuusi nukleotidi onnistuneesti liitetään DNA-ketjuun syntyy valoa. Malli-DNA:n sekvenssisaadaan selville, kun reaktioseokseen lisä-tään yksi nukleotidi kerrallaan ja mitataanvalon tuotto lisäyksen jälkeen. Mikäli valoaei synny, ei kyseiselle nukleotidille olekomplementaarista emästä malli-DNA:ssa.Reaktioseokseen jääneet ylimääräiset nu-kleotidit poistetaan seoksesta apyraasi-ent-syymin avulla. Käytännössä tällä menetel-mällä voidaan saada lyhyitä, noin 40 emäk-sen sekvenssejä. Kuvassa 2 on esitetty pyro-sekvensoinnin lopputulos eli pyrogrammi.
Pyrosekvensointi perustuu siis useidenerilaisten entsyymien käyttöön. DNA-poly-meraasin, ATP-sulfurylaasin ja lusiferaasinkatalysoimat reaktiot ovat nopeita, mikämahdollistaa nopean valontuotannon nu-kleotidin lisäämisen jälkeen. Syntyneen va-lon intensiteetti saavuttaa suurimman ar-vonsa noin kolmessa sekunnissa. Apyraasinkatalysoima nukleotidien hajotusreaktio onselvästi hitaampi. Valon tuotanto alkaa vä-hentyä apyraasin hajottaessa nukleotidejä.
Jari Jalava, dosentti
9
Noin minuutin kuluttua valontuotanto vas-taa alkutilannetta ja uusi nukleotidi voidaanlisätä reaktioon (kuva 3).
DNA:n sekvensointimikrobidiagnostiikassa
Erilaisia molekyylibiologisia menetelmiäon käytetty jo usean vuosikymmenen ajanmikrobien tunnistamiseen, luokitteluun sekäsuoraan osoittamiseen näytteistä. Pääperi-aatteena on luopuminen mikrobien kasvatuk-sesta ja kasvatuksen korvaaminen mikrobinperintöaineksen osan tutkimisella. Molekyy-libiologisten menetelmien käyttö mikrobi-diagnostiikassa sisältää siis sen perusoletta-muksen, että mikrobin genomin osa edustaakoko mikrobia.
DNA:n sekvensointi on nykyään molekyy-libiologisten laboratorioiden perusmenetel-mä. Sitä käytetään myös mikrobien tunnista-miseen ja tyypittämiseen. Sekvensointi onkuitenkin käytössä lähinnä vain mikrobiolo-gisissa tutkimus- ja referenssilaboratoriois-sa, joissa on riittävät laitteistot ja riittävä tie-totaito. Uudet sekvensointitekniikat kutenpyrosekvensointi antavat mahdollisuudenhyödyntää sekvensointia mikrobiologisessadiagnostiikassa laajemminkin. Esimerkiksipyrosekvensoinnin käytöstä on jo lukuisiaesimerkkejä. Mikrobien tunnistuksissa jatyypityksissä sekvensointiin perustuvat me-netelmät ovat yleensä toistettavampia ja hel-pommin tulkittavia kuin esim. hybridisaati-oon, geelielektroforeesiin tai erilaisiin PCR-tekniikoihin perustuvat menetelmät. Tästäsyystä ne sopivat esim. epidemiologiseentutkimukseen muita menetelmiä paremmin.
Bakteerien tunnistaminenpyrosekvensoinnilla
Bakteerien tunnistaminen perustuu niidenmorfologisiin, fysiologisiin ja biokemiallisiinominaisuuksiin. Lisäksi nykyään käytetäänerilaisia molekyylibiologisia tekniikoita perin-teisten fenotyyppisten tekniikoiden asemestatai lisänä. Myös pyrosekvensointia hyödyntä-viä tekniikoita on julkaistu (Jonasson, 2002).Menetelmissä käytetään yleensä kohdemole-
kyylina 16S rRNA:ta koodaavia geenejä. 16SrRNA -geeneillä on useita ominaisuuksia, jot-ka tekevät niistä ihanteellisia molekyylejä bak-teerien tunnistamiseen pyrosekvensoinnilla.Ensinnäkin kaikilla bakteereilla on niitä, kos-ka ne ovat välttämättömiä kaikille eläville so-luille. Ne ovat hyvin konservoituneita evoluu-tiossa. Tämä mahdollistaa universaalien aluk-keiden suunnittelun PCR:ta ja sekvensointiavarten. 16S rRNA -geenit sisältävät myös hyvinvaihtelevia alueita, joiden sekvenssejä voidaankäyttää eri bakteerilajien tunnistamiseen.Erot eri bakteerilajien 16S rRNA -geenien välil-lä ovat hyvin pieniä, usein vain yhden tai kah-den emäksen suuruisia. Tästä seuraa se, ettäesim. hybridisaatioon perustuvat menetelmäteivät aina pysty erottelemaan lähisukuisiabakteereja toisistaan. Sekvensointiin perustu-vissa menetelmissä tätä ongelmaa ei ole. Kaik-ki erot ovat merkitseviä, edellyttäen että sek-venssi on oikea. Se, että pyrosekvensoinnillavoidaan tuottaa vain noin 40 emästä pitkiäsekvenssejä ei ole niin suuri ongelma kuin voi-si uskoa. Jos sekvensoitavat alueet 16SrRNA:sta valitaan huolella, voidaan pyrosek-vensoinnilla päästä aivan yhtä hyviin tuloksiinbakteerien tunnistuksissa kuin tavallisellasekvensoinnilla. Jos kaksi bakteerilajia eroaatoisistaan 16S rRNA -geenin osalta vain yhdes-sä kohdassa, ei koko geenin sekvensoinnistaole mitään hyötyä. 40 emästä alueelta, joka si-sältää erottelevan kohdan, riittää.
Perinteiseen sekvensointiin verrattuna py-rosekvensointi tarjoaa monia etuja kun aja-tellaan bakteerien tunnistamista sekvensoi-malla. Pyrosekvensointi on selvästi nopeam-pi kuin perinteiset sekvensointimenetelmät.96 sekvensointireaktiota saadaan suoritet-tua reilussa kahdessa tunnissa, kun perintei-sillä sekvensointimenetelmillä sekvenssi onvalmiina vasta seuraavana työpäivänä. Pyro-sekvensointireagenssit ovat selvästi halvem-pia kuin perinteiset fluoresoivien leimojenkäyttöön perustuvat sekvensointireagenssit.Pyrosekvensointi on helpommin automati-soitavissa, koska erillistä elektroforeesia eitarvita, vaan sekvenssi saadaan sitä mukaakun sekvensointireaktio etenee. Edellä maini-tuista seikoista johtuen pyrosekvensointiinperustuvat bakteerien tunnistusmenetelmät
10
ovat paremmin sovitettavissa rutiinilabora-torioiden toimintaan. Nykyiset pyrosekven-saattorilaitteistot ovat rakenteeltaan yksin-kertaisia ja helppokäyttöisiä. Sekvensoitavi-en näytteiden esikäsittely vaatii kuitenkinvielä käsityötä, eikä koko prosessia voida au-tomatisoida ainakaan nykyisin myynnissäolevilla laitteilla. Lisäksi tulosten analysoimi-nen vaatii kokemusta pyrogrammien tulkin-nasta. On kuitenkin hyvin todennäköistä, ettätulosten tulkintaan tehdyt ohjelmistot kehit-tyvät ja tulosten käsittely voidaan automati-soida kokonaan. Tekniikan kehittyessä voim-me odottaa laitteita, jotka hoitavat koko tun-nistusprosessin automaattisesti.
Mikrobistoanalytiikka
Ihmisen mikrobisto on monimutkainen jatoistaiseksi huonosti tunnettu kokonaisuus.Arviomme on, että ihmisessä on noin 500 eri-laista bakteerilajia. Suurin osa näistä lajeis-ta on anaerobisia bakteereja, joiden viljely la-boratorioissa on työlästä. Mikrobiston koos-tumuksella ja toiminnalla tiedetään olevanvaikutusta ihmisen terveyteen. Anaerobinenbakteeristo toimii mm. patogeeneiltä suojaa-vana tekijänä. Siihen haitallisesti vaikuttavatantibiootit saattavat edistää patogeenistenbakteerien lisääntymistä suolistossa. Toi-saalta resistenssitekijöitä kantavien baktee-rien osuus saattaa lisääntyä suojaavien bak-teeripopulaatioiden heikentyessä. Mikrobis-tolla on oma osuutensa myös ravinto- ja lää-keaineiden metaboliassa. Koska mikrobistontutkimus perinteisillä viljelyyn perustuvillamenetelmillä on työlästä, on molekyylibiolo-gista menetelmistä haettu uusia ratkaisujamikrobiston kartoitukseen ja sen toiminnanselvittämiseen. Pyrosekvensointi tarjoaa yh-den uuden mahdollisuuden mikrobiston kar-toittamiseen. Lyhyet 50 - 60 emästä pitkätDNA sekvenssit riittävät usein bakteerientunnistamiseen. Nopea, halpa ja helposti au-tomatisoitava sekvensointimenetelmä onpuolestaan välttämätön suurien, tuhansiasekvensoitavia näytteitä sisältävien aineisto-jen tutkimiseen.
Muita mikrobidiagnostisiasovellutuksia
Pyrosekvensointia on käytetty bakteerientunnistuksen lisäksi myös bakteerikantojenja virusten tyypityksiin. Esimerkkeinä bak-teerien tyypityksistä mainittakoon Listeriamonocytogenes- ja Bordetella pertussis -kan-tojen tyypitykset. Listerian aiheuttamat ruo-kaperäiset infektiot saattavat olla kohtalok-kaita henkilöille, joiden immuunijärjestelmäon heikentynyt. Luotettava Listeria-kantojentyypitys on tärkeää ruokaperäisten infektioi-den selvittämisessä ja tartuntalähteiden löy-tämisessä. Pyrosekvensointiin perustuvassatyypitysmenetelmässä on käytetty menes-tyksekkäästi ilnB-geenin vaihtelevia jaksoja.Bordetella pertussis aiheutta hinkuyskää.Bordetella-kantojen epidemiologiset tyypi-tykset ovat tärkeitä rokotteiden tehon seu-rannassa. Pyrosekvensointi on nopea ja luo-tettava menetelmä bordetella-toksiinin eri al-leelien sekvensoimiseen epidemiologisia tar-koituksia varten.
Paitsi bakteerien tyypityksiin, on pyrosek-vensointia käytetty myös virusten kuten ihmi-sen papilloomaviruksen ja hepatiitti C -viruk-sen tyypitykseen. Nopeana ja helposti automa-tisoitavana pyrosekvensoinnista voi kehittyäuusi, vanhat sekvensointimenetelmät syrjäyt-tävä tekniikka virologisille laboratorioille.
Pyrosekvensointia on käytetty myös mik-robilääkeresistenssiä aiheuttavien pistemu-taatioiden toteamiseen. Esimerkkeinä mai-nittakoon 23S rRNA:ssa olevat, makrolidi- jalinetsolidi-resistenssiä aiheuttavat mutaati-ot, Mycobacteriun tuberculosis -bakteerinrpoB-geenissä esiintyvät pistemutaatiotsekä laajakirjoisten beta-laktamaasien mu-taatiot. Tiettyjen bakteerien kuten M. tuber-culosis ja Helicobacter pylori kohdalla resis-tenssiä aiheuttavien mutaatioiden toteami-nen on helpompi keino selvittää bakteerinlääkeaineresistenssi kuin fenotyyppiset tes-tausmenetelmät. Helposti siirtyvien resis-tenssigeenien pistemutaatioiden selvittämi-sestä on hyötyä myös epidemioiden seuran-nassa.
11
1. (DNA)n + nukleotidi � (DNA)n+1 + PPi (DNA-polymeraasi)
2. PPi + APS � ATP (ATP-sulfurylaasi) 3. ATP � valo (lusiferaasi)
Aika
Val
on in
ten s
iteet
ti
< 1 min
ApyraasiLusiferaasi
(0,2 sek)
ATP-sulfurylaasi
(1,5 sek)
Klenow-polymeraasi(2 sek)
ViitteetSanger F, Nicklen S, Coulson AR,DNA sequencing with chain-ter-minating enzymes. Proc NatlAcad Sci USA. 1977, 74:5463-5467.Nyren P. Enzymatic method forcontinuous monitoring of DNApolymerase activity. AnalBiochem. 1987, 167:235-238.Ronaghi M, Uhlen M, Nyren P. Asequencing method based onreal-time pyrophosphate. Scien-ce. 1998, 281:363-365.Jonasson J, Olofsson M, Mon-stein HJ. Classification, identifi-cation and subtyping of bacte-ria based on pyrosequencingand signature matching of 16SrDNA fragments. APMIS. 2002,110:263-272.
Kuva 3.Pyrosekvensointireaktion eteneminen. Klenow-polymeraasi, ATP-sulfurylaasi ja lusiferaasi katalysoivat reaktioita, jotka yhdessäsaavat aikaan nopean valon tuotannon. Suluissa on esitettynäkunkin entsyymin katalysoimaan reaktioon kuluva aika. Apyraa-si hajottaa nukleotidejä ja sen toiminta saa aikaan valon tuotan-non loppumisen. Se toimii hitaammin kuin muut entsyymit.
Kuva 2.Pyrogrammi Streptococcus gordonii -bakteerin 16S rRNA-geenistä.
Yhteenveto
Pyrosekvensointi on uusi DNA:n sekven-sointitekniikka, joka tarjoaa uusia mahdolli-suuksia mikrobidiagnostiikkaan. Koska pyro-sekvensointi on nopeaa ja halpaa, suuria ai-neistoja voidaan tutkia sekvensointiin perus-tuvalla menetelmällä. Yksinkertainen ja hel-posti automatisoitava sekvensointimenetel-mä tekee mahdolliseksi uusien mikrobientunnistukseen ja tyypitykseen soveltuvien
Kuva 1.Pyrosekvensoinnin periaate.Sekvensoitava DNA on yksinauhainen kiinteään kantajaan kiin-nitetty DNA-molekyyli, johon sekvensointialuke on sitoutunut.Sekvensointi käynnistyy sekvensointialukkeen 3'-päätä seuraa-vasta emäksestä, johon “kokeillaan” eri nukleotideja. Sulkuihinon merkittynä reaktiota katalysoiva entsyymi. Lyhenteet: DNA,malli-DNA; PPi, pyrofosfaatti; APS, adenosiini-5'-fosfosulfaatti;ATP, adenosiinitrifosfaatti
laitteiden ja menetelmien kehittämisen. Seei korvaa perinteistä bakteerien viljelyä ja sii-hen liittyviä tunnistusmenetelmiä, mutta tar-kempaan bakteerien tunnistukseen se var-masti tuo uusia mahdollisuuksia.
Jari Jalava, dosenttiKTL, Mikrobiekologian jatulehdustautien osasto
12
Mikä on näyttö?
Ammatillisessa peruskoulutuksessa näyt-tö tarkoittaa tapahtumaa, jossa opiskelijakonkreettisesti työskentelemällä osoittaaammatillisen osaamisensa sovitulla ammat-titaidon osa-alueella. Näyttö on nuorisoas-teella samalla myös oppimistilanne ja työteh-tävät ovat sellaisia, joita opiskelija on har-jaantunut tekemään. Näyttö suunnitellaan,toteutetaan, arvioidaan ja dokumentoidaanyhdessä työelämän kanssa.
Turun ammatti-instituuttiedelläkävijänä
Näyttöjen keskeisenä tavoitteena on pa-rantaa ammatillisen koulutuksen laaduk-kuutta ja lisätä työelämäyhteistyötä. Näytöttullevat pakollisiksi 1.8.2005 opiskelunsaaloittavilla, mutta Turun ammatti-instituuttihaluaa olla edelläkävijä asiassa ja ottaa kai-killa ammattialoilla näytöt käyttöön jo syk-
syllä 2004 aloittaneilla opiskelijoilla. Labora-torioala on myös mukana Euroopan sosiaali-rahaston tukemassa kokeiluhankkeessanäyttöjen kehittämiseksi. Turun ammatti-instituutin lisäksi laboratorioalan kokemuk-sia ovat keränneet Helsingin tekniikan alanoppilaitos ja Lahden ammatti-instituutti.
Näytöt työpaikoilla
Viime syksynä annettiin ensimmäiset näy-töt työpaikoilla. Kahdeksan viikon työssäop-pimisen aikana 20 laboranttiopiskelijaa pe-rehtyi Testaukseen ja Peruslaitteisiin ja nii-den huoltoon. Työssäoppimispaikan tarjosi-vat: Fortum Oil and Gas, PerkinElmer LifeSciences - Wallac, Lounais-Suomen vesi- jaympäristötutkimus, Turun vesilaitos, Turku-Lab, RavintoRaisio, Raisio Chemicals, OrionPharma, Schering, Salon elintarvikelaborato-rio ja Farmos. Näyttötehtävät olivat pieni-muotoisia ja kestivät noin kaksi tuntia. Täs-sä ajassa kaikki näytön antajat osoittivat hal-litsevansa analyysivaaán ja pH-mittarin viri-
Työssäoppija Hanna Laine valitsee kemikaaleja puskuriliuoksen valmistukseen Salon elintarvikela-boratoriossa. Näytössä arvioidaan työskentelyn tarkkuutta ja ohjeen mukaista työskentelyä liuos-ta valmistettaessa.
Turun ammatti-instituutin nuorisoasteenlaboranttiopiskelijat osoittivat näytöillä ammatillisiataitojaan työpaikoilla ja oppilaitoksessa
13
tyksen ja käytön sekä tunsivat niiden huol-totoimenpiteet. Samassa yhteydessä annet-tu testauksen näyttö sisälsi esim. jonkin seu-raavista määrityksistä: vesinäytteen sameus,pesuaineen tiheys, tärkkelysnäytteen visko-siteetti tai margariinin raaka-aineen tippu-mispiste. Näytöissä ammatillinen osaaminenosoittautui molemmissa opintokokonaisuuk-sissa kaikilla opiskelijoilla hyväksi tai kiitet-täväksi.
Laboranttien ja kemistienkoulutus ja arvioinnin kohteetnäytöissä
Työpaikkaohjaajakoulutus luo pohjanmyös näyttöjen arvioinnille. Tavoitteena on-kin saada työelämän edustajat tähän koulu-tukseen ja uudistaa sen sisältöä niin, että sevastaa entistä paremmin uusiin haasteisiin.Osalla arvioitsijoista oli tämä koulutus. Li-säksi työpaikkoja perehdytettiin näyttöop-paan avulla noin kahden tunnin ajan työssä-oppimisjakson tavoitteisiin ja näytöistä ker-tomiseen opettajan käydessä yrityksessäensimmäisen kerran. Toisella kerralla suunni-teltiin näyttö työkohtaisine arviointikohtei-neen, jotka ryhmiteltiin seuraavasti: työtur-vallisuuden hallinta, työtehtävän hallinta,työprosessin hallinta, työn perustana ole-van tiedon hallinta, ydinosaaminen ja yh-teiset painotukset. Myös tämä vaihe kesti
pH:n säätö oli osa näyttöä, missä työturvallisuus korostui. Työssäoppija Hanna Laine (keskellä) jaarvioijat kemisti Hillevi Lehto (1. vas.) ja laborantti Soile Blomqvist (oik.) Salon elintarvikelaborato-riosta sekä lehtori Rolf Holmberg (2. vas) keskustelevat arvioinnista
noin kaksi tuntia. Näytön vastaanottoon, ar-viointiin työpaikan edustajien ja opiskelijankanssa, dokumentointiin ja kirjallisen palaut-teen antamiseen kului noin 3-4 tuntia opiske-lijaa kohden.
Palaute työpaikkanäytöistä
Opiskelijoilta saatu palaute työpaikka-näytöistä oli hyvää tai erinomaista. Työelä-män palaute oli pääosin hyvää, mutta edus-tajat kiinnittivät huomiota seuraaviin asioi-hin: arviointikriteerit vaikeaselkoisia, tehtä-vä joidenkin mielestä helppo, jatkuva näyttöolisi parempi, kirjalliset näyttötehtävät tar-peellisia, mutta niitä tulee parantaa; näyttö-työ vastasi normaalia laadunvarmistuksentoimintaa. Samalla todettiin, että näyttö si-too työpaikan voimavaroja, antaa valmiuksiasiirtyä työelämään ja lisää ammatillisen kou-lutuksen laadukkuutta. Huolta aiheutti ylei-nen epävarmuus siitä kuinka kaikki sujuu.Opettajat kokivat tärkeäksi huolehtia näy-tönantajien tasa-arvoisesta kohtelusta mie-tittäessä näyttötöitä eri työpaikoilla.
Kokemuksia oppilaitoksessapidetyistä näytöistä
Laboratorioalan ensimmäiset näyttöko-keilut järjestettiin huhti- toukokuussa 2003kahdelle ryhmälle. Silloin näyttöympäristönä
14
tyisen tärkeäksi ja aikaa vieväksi. Suurimpa-na ongelmana opettaja Lea Saarnio on koke-nut termien ymmärtämisen näyttöohjeistuk-sen mukaisesti. Työn perustana olevan tie-don hallintaan hän toivoisi etukäteen sovit-tuja, pieniä suullisia kysymyksiä teoriasta,laitteen toiminnasta ja perusteluja opiskeli-jan tekemille valinnoille näytön kuluessa.Kuvassa vasemmalta lukien opettaja LeaSaarnio sekä laboranttiopiskelijat Pekka Su-vanto, Eetu Kummala ja Mikael Blomqvist.
Pohdinta
Tulevana keväänä laboratorioalalla pide-tään vielä viisi näyttöä. Tuntuu kuin niistäolisi tullut jo osa arkea ainakin ESR-rahoituk-sen turvin. Jatkossa ratkaisevaan osaan tuleetyöpaikkojen ja oppilaitoksen resurssien riit-tävyys, työssäoppimispaikkojen saatavuus,työelämän arvioijien koulutus ja halukkuus/mahdollisuudet osallistua oppilaitoksessa pi-dettävän näytön suunnitteluun ja arviointiin.Saatujen kokemusten perusteella tästä onkuitenkin hyvä jatkaa. Ainahan tarvitaanedelläkävijöitä.
olivat oppilaitoksen omat laboratoriotilat,mutta näyttöä olivat arvioimassa työelämänsekä opettajakunnan edustajat. Näyttöönosallistui yhteensä 25 ensimmäisen vuodenopiskelijaa, jotka kaikki läpäisivät näytön.
Oppilaitosnäytön valmistelu opintokoko-naisuuteen Kemiallinen analysointi oli työ-läs. Työnä oli emäsliuoksen valmistus ja tar-kistus sekä happonäytteen analysointi tit-raamalla. Näytöstä tuli kaksipäiväinen ryh-mää kohti (6 opiskelijaa kunakin päivänä).Itse työ kesti 4-5 tuntia ja arvioinnin kanssatyöpäivät venyivät kymmentuntisiksi. Erityi-senä haasteena oli usean opiskelijan työsuo-rituksen arvioiminen ”samanaikaisesti”. Työ-elämän antamaa palautetta opiskelijat arvos-tivat suuresti.
Seuraavat oppilaitosnäytöt pidettiin syk-syllä. Näyttöön osallistui 23 opiskelijaa janäyttö annettiin kolmesta opintokokonai-suudesta saman aikaisesti. Nämä olivat: Ym-päristöanalyysi, Laiteanalytiikka ja Bio-analytiikka. Työ oli kaivovesinäytteen analy-sointi (fosfaattipitoisuus ja lämpökestoisetkoliformiset bakteerit). Lähes kaikki opiske-lijat selvisivät näytöstä hyvin arvosanoin.Opiskelijoiden palaute koskien näytön infor-maatiota, ennakkovalmennusta ja opastustanäytön aikana oli hyvää tai erinomaista.
Oppilaitosnäytön arvioijien hankkiminentyöelämästä on toistaiseksi onnistunut mel-ko hyvin. Arvioijien perehdytys on koettu eri-
Teksti: Rolf Holmberg,Turun ammatti-instituutti/Tekniikka,laboratorioalan näyttöpilotin koordinaattoriKuvat: Digikuvaus Pirjo-Riitta
Työssäoppija Anna Viazova on aloittamassa pesuainenäytteen tutkimista arvioijienlaborantti Ritva Leskisen (Farmos) ja lehtori Rolf Holmbergin arvioidessa.Tiheyttä määritettäessä mittalaiteen kapillaari on puhdistettava huolellisesti.
15
LABORATORIOALANLUENTOPÄIVÄT
15-17.4.2004Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
Ohjelma
16
Laboratorioalan luent
TORSTAI 15.04
8:00 ILMOITTAUTUMINEN JATULOAAMIAINEN
9:30 PÄIVIEN AVAUS
9:45 RISKIEN ARVIOINTI JA TYÖ-TURVALLISUUSTOIMINTAErikoistyöhygieenikkoSalme RantanenTampereen työterveyslaitos
11:00 LABORATORION JÄTEHUOLTOYmpäristövastaava Virpi PyyHelsingin Yliopisto
12:15 LABORATORION SÄHKÖ JA PALO-TURVALLISUUSJari PoutaSafe-Team Oy
13:15 LOUNAS
14:15 KEMIKAALIRISKIEN ARVIOINTID0sentti Antti ZittingTTL/Riskien arviointi yksikkö
15:30 LABORATORION TYÖ-YMPÄRISTÖN TURVALLISUUSLab.päällikkö Lauri SaarinenTTL/Työterveyshuolto os.
16:45 KAHVI
19:00 KURSSILAISIAviihdyttämässä KummelienKahilainen ja Silvennoinen
ILTAPALA
PERJANTAI 16.04.
8:00 AAMIAINEN
9:00 LAADUN TERMINOLOGIAALaboratoriopäällikkö Päivi PylkäsFocus Inhalation Oy
10:15 NÄYTTELYN AVAUS
NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN
12:45 ULTRA PUHTAAN VEDENVALMISTUSJari SuhonenMillipore oy
13:15 LOUNAS
14:15 KROMATOGRAFISTEN TEKNIIKOIDENPERUSTEET JA UUDET SUUNNATDosentti Tuulia HyötyläinenHelsingin Yliopisto
15:30 KROMATOGRAFIA JATKUU...
16:45 KAHVI
17:00 LABORATORION ENSIAPUEnsiapuopettaja Virpi VilkmanSPR Helsingin ja UudenmaanPiiri
18:30 SAUNA
21:00 ILLALLINEN
17
opäivät 15.-17.4.2004
LAUANTAI 17.04.
8:00 AAMIAINEN
9:00 MUUTOKSEN HALLINTAYKSILÖN JA TYÖYHTEISÖN SILMINTyöympäristöasiantuntijaTarja KorkalainenToimihenkilöunioni TU
10:15 MUUTOKSEN HALLINTAjatkuu....
11: 00 NÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINENRolf HolmbergTurun Ammatti-instituutti
12:15 ARKILIIKUNNALLA KORVIKETTAKUNTOSALEILLETutkija Patrik BorgUKK-Instituutti
13:00 PÄIVIEN PÄÄTÖS
13:15 LOUNAS
Valiokunta pidättää oikeudet mahdollisiinmuutoksiin
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO ry.Laboratorioalan luentopäivien järjestäjä
PERJANTAI 16.04.
8:00 AAMIAINEN
10:15 KEMIKAALIEN ELINKAARIMyyntikemistiReijo PeräläSigma-Aldrich Finland/YA-kemia Oy
11:00 DEMONSTRAATIO: MINIMIPAINOLABORATORIOPUNNITUKSISSATimo KohoOy G. W. Berg & CoAb
11:30 DEMONSTRAATIOLASINPUHALLUKSESTAPentti TanskanenLaborexin Oy/Lasinpuhaltamo Siljander
13:15 LOUNAS
NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN
16:45 KAHVI
18:30 SAUNA
21:00 ILLALLINEN
18
ILMOITTAUTUMINEN:• Laboratorioalan luentopäiville ilmoittautuminen tapahtuu
puhelimitse Hotelli Rantasipi Aulankoon, puh. 03 - 658 801.
• Ilmoittautumiset 12.03. 2004 mennessä.Muista ilmoittaa myös puhelinnumerosi ja laskutusosoitteesi.
• Voit osallistua luentopäiville kahdeksi tai kolmeksi päiväksi.
OSALLISTUMISMAKSUT TÄYSIHOITOINEEN :
• Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 430 €/2 pv ja 525 € /3 pv.
• Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 570 € ja 775 €.
• Maksusuoritukset 31.03. 2004 mennessä.
• Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
• Osallistumismaksuun sisältyy* luentotiivistelmät* majoitus 1 hh* ohjelmanmukaiset ateriat* torstai-illan teatteri
OSANOTON PERUUTTAMINEN :
• Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitunilmoittautumispäivän jälkeen, veloitammetoimisto- ja varauskuluina 90 €.
• Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumattaLaboratorioalan luentopäiville, emme palautaosallistumismaksua.
TIEDUSTELUT:
Anja Salonniemipuh. 040 - 500 2054puh. koti 03 - 356 1289
Mariitta Vakkuripuh. työ 03 - 215 7456puh. koti 03 - 363 5365
19
T a p a h t u m i e n A B CT a p a h t u m i e n A B C
Ajankohta Tapahtuma Järjestäjä, paikka6.3. Kulttuuria ja hankintoja: Tutustuminen Visavuoreen ja käynti Ikeassa.
Linja-auto kuljetus lähtee keskustorilta n. klo 8.00 ja paluu joskusillansuussa. Hinnat: 15 EUR/jäsen ja 22 EUR/ei jäsen, lapset alle 12vuotta 5 EUR. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 28.2. mennessä Anja Salonniemi p. 040-5002054
Järjestäjä: PirLab ry
12.3. Kurssipäivä: näytteen käsittelystä, pH-elektrodin valinnasta, asiaapipeteistä ja lasiastioiden pesusta.
Satakunnan Laboratorioalan yhdistysry, Harjavalta
20.3. Teatterimatka Raumalle, esitykseen Harjunpää ja rakkauden nälkä.Lähtö UTU:n edestä klo 15.30
Satakunnan Laboratorioalan yhdistysry
24.-25.3. Laitteita, ergonomiaa ja työturvallisuutta laboratoriossa,ohjelma lehden sivulla 2
SlaL/Itä-Suomen lab.alan yhd.
31.3. Teatterimatka: Edith; kertomus Edith Piafista pääosassa SusannaHaavisto. Hinnat 15 EUR/jäsen ja 22 EUR/ei jäsen. Ilm. ja tied. AnjaSalonniemi p 040-5002054
PirLab ry / ValkeakoskenKaupunginteatteriin ja järjestäjä
6.4. Retki Valkeakosken kaupunginteatteriin katsomaan Edith-näytelmää.Edith on kertomus Edith Piafista ja sen pääosan näyttelee SusannaHaavisto. Lähtö tapahtuu KRP-talolta kello 16.15 ja Tikkurilan juna-asemalta kello 16.30. Retken hinta on 10EUR/jäsen ja 20EUR/eijäsen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 1.3.2004 mennessä[email protected]
Helsingin Laboratorioalan yhdistys
15.-16.04. Välinehuollon koulutuspäivätOhjelma lehden sivulla 29
SLaL, Hämeenlinna,Hotelli Rantasipi Aulanko
15.-17.04. Laboratorioalan LuentopäivätOhjelma lehden sivulla 15-18
SLaL, Hämeenlinna,Hotelli Rantasipi Aulanko
28.4. Tennessee Williams : Lasinen eläintarha, klo 19.00 Tennessee Williamsin Lasinen eläintarha on klassikko, jonka perhettäkäsittelevä tarina vetoaa tunteisiin, on täynnä dramatiikkaa jahuumoria sekä inhimillisiä ongelmia.Näytelmän tapahtumat sijoittuvat amerikkalaiseenteollisuuskaupunkiin vuonna 1939. Äiti Amanda asuu yhdessä kahdenaikuisen lapsensa kanssa. Tom on töissä kenkätehtaassa, raajarikkoLaura on eristäytynyt todellisuudesta lasikokoelmansa pariin. Eräänäpäivänä kotiin tulee mies, jonka äiti on päättänyt naittaa tyttärelleen...Rooleissa: Heimo Korhonen, Ritva Loijas, Raisa Sorri ja Jussi OjanneEsitykseen on varattu 50 lippua. Lipun hinta 20€ jäsen, ei-jäsen 25€.Lähtö bussilla Turun kaupunginteatterin luolan edestä klo 17.00.Ilmoittautumiset: [email protected] 3332708 viimeistään 29.3.2004 mennessä
Turun LaboranttiyhdistysRauman Kaupunginteatteri
23.-24.9. Metsäteollisuuden ongelma-analytiikastaAiheina ovat:Mitä on trouble-shooting analytiikka?Uuteaineiden aiheuttamat ongelmatMikrobiologiset ongelman aiheuttajat ja mikroskooppitarkasteluMiten prosessiongelmat heijastuvat jätevesiin ja lähialueen vesistöntilaanYleisimpiä paperin painatusongelmia ja syyt niihin
Koulutukseen sisältyy tutustumiskäynti UPM Kaukaantutkimuskeskuksen Kemian laboratorioon.Lopullinen ohjelmaversio lehdessä 2-2004
Etelä-Karjalan Laborantit ry / SuomenLaboratorioalan liitto ry, ScandicHotelli Patria, Lappeenranta
Tiedustelut:Tuija [email protected]
20
Olen Eija Laukkanen ja työskentelen entisessä Outokumpu Harja-valta Metals Oy:n Analyyttisessä laboratoriossa, josta toimivuosiaon jo kerääntynyt 32. Työsopimukseni kirjoitin aikoinaanOutokumpuun, mutta vuoden vaihteessa Outokummun kupari- jasinkkiliiketoimintojen sulautuessa ruotsalaiseen kaivos- ja metalli-yhtiöön, Bolideniin, sain uuden työnantajan: newBoliden/Harjaval-ta Copper Oy.Suomen Laboratorioalan Liitto ry:hyn olen kuulunut myös kokotyöhistoriani ajan. Olen ollut liittohallituksen jäsen, ja vuodesta -99 toiminut liiton sihteerinä sekä kuulunut työvaliokuntaan.K
OLLEGANI
7. Miten selviät kotitöistä?Aika mukavasti, usein rentoudun niidenparissa.
8. Mikä sinua ärsyttää?Kieroilu ja epäreiluus.
9. Milloin valehtelit viimeksi?Valehtelin puhelimessa sijaiskotilapsillerahaa keräävälle henkilölle, ettei minul-la ole rahaa. Vieläkin painaa mieltä.
10. Tärkein ihmisesi?Omat lapseni. Heti sain kolauksen edel-lisestä vastauksesta, sillä pieni on senäidin sydän, johon mahtuu vain omatlapset.
11. Hartain toiveesi?Että osaisin lopettaa murehtimisen.
12. Mottosi?Uusi moka, niin vanha unohtuu.
13. Mikä sinusta tulee isona?Hössöttävä mummo.
1. Mitä sinulle kuuluu?Viimeiset viisi vuotta on ollut vastoin-käymisiä, enää kaksi laihaa vuotta ja sit-ten alkavat ne seitsemän lihavaa vuotta.
2. Miten aamusi alkoi?Ensimmäisen kerran kello kaksi yöllä,kun kissani halusi ulos, mutta kääntyisalamana takaisin havaittuaan pakka-sen. Neljältä vietti voitti pakkasen jasain nukkua kaksi tuntia. Nousin taasvähän liian myöhään, mutta onneksi onliukuva työaika. Haluan nauttia aamunihitaasti.
3. Miten hemmottelet itseäsi?Saunomalla pitkän kaavan mukaan.Ihon kuorinnat, saunahunajat, löyly-tuoksut, vilvoittelut jne. Taas hitaasti janautiskellen.
4. Paras lukemasi kirja?Yksi niistä on John Irving:”Oman elämänsä sankari.”
5. Ketä ihailet?Kirsti Paakkasta
6. Salainen paheesi?Ei minulla ole SALAISIA paheita, muttakysyisitpä salaisia hyveitäni.
Tällä palstalla Suomen Laboratorioalan Liiton toimihenkilötvastaavat kysymyksiin
21
KOLLEGANI
Auli Piippo asuu Kuopiossa lähellä Kalla-vettä. Harrastukset liittyvät nykyään vedenläheisyyteen. Talvella Auli viihtyy hiihtäenjärven jäällä ja kesällä veneillen pienellämoottoriveneellä. Harrastuksista aikaa vieeniten yhdistystoiminta. Auli toimii Pohjois-Savon laboratorioalan yhdistyksen puheen-johtajana ja hoitaa myös yhdistyksensä jä-sensihteerin tointa. Liiton liittohallituksessahänellä on menossa kolmas kausi.
Auli työskentelee Siilinjärven Kemiran la-boratoriossa, ympäristötiimissä ja tarvitta-essa Kalsiumsulfaatti pigmenttitehtaan laa-dunvalvontatehtävissä. “Teen myös viikonlop-puja, jolloin on lannoitteen analysointia. Ym-päristötiimissä tehdään päivittäin kuormi-tus tarkkailua vesistöistä. Eniten näytteitätulee keväällä, jolloin on sulamisvedet liik-keessä. Pohjavedet analysoidaan keväisin jasyksyisin. Kerran kuussa tulee sadevesinäyt-teitä. Osa näytteistä on ympäristöviranomai-sen vaatimuksesta ja osa tehtaan ja kaivok-sen omaa valvontaa”, kertoo Auli omasta työs-tään.
Liiton jäsensihteerinä Auli ylläpitää liitonjäsenrekisteriä, päivittää muutokset (nimen,osoite, työpaikka, yms), ja palvelutoimintanatulostaa yhdistyksille osoitetarroja erinäisiinkäyttötarkoituksiin. “Sitten aina pyynnöstätyöstän yleisiä tilastoja ( montako miestä,opiskelijaa, ikä-kartoituksia yms...)”, kertooAuli jäsensihteerin työstään.
Aulin mielestä Suomen LaboratorioalanLiitossa toiminnassa mieluisinta on seurataja olla mukana alan koulutuksen ja ammatti-taidon ylläpitämisessä ja jatkuvassa kehittä-misessä.
Liiton hallitustyöskentelystä Auli kertooseuraavaa. “Yhteistyössä muiden hallituksenjäsenien kanssa yritämme tehdä hyviä pää-töksiä ammattikuntammme asioiden edistä-miseksi. On tärkeää tuoda oman alueensanäkökanta asioihin.”
Jäsenyhdistyksensä toiminnasta Aulikommentoi: “Se on samalla alalla työskente-levien ihmisten kohtaamista. Koulutuksen,virkistymistoiminnan järjestämistä ja yleen-säkin yhteistä tekemistä”.
1. Mitä sinulle kuuluu? Hyvää
2. Miten aamusi alkoi? Paleli
3. Miten hemmottelet itseäsi?Hyvä ruoka ja villasukat
4. Paras lukemasi kirja?Niitä on niin monta?
5. Ketä ihailet? Omaa äitiä
6. Salainen paheesi?En kerro, kun se on salainen
7. Miten selviät kotitöistä?Ruuanlaitto ja pyykinpesu sujuu, muut??
8. Mikä sinua ärsyttää? Epärehellisyys
9. Milloin valehtelit viimeksi?Viime viikolla lehtikauppiaalle
10. Tärkein ihmisesi? Juho
11. Hartain toiveesi? Pysyä terveenä
12. Mottosi?Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
13. Mikä sinusta tulee isona?Monta kokemusta rikkaampi
22
lukijalta
Laskutoimitukset tehtiin 60-70-luvulla vielälaskutikulla. Olipahan oikein pitkä laskutikkun. 60 cm, jolla saatiin esim. happoluku 195,4katsottua aika tarkasti, kuitenkin 0,4-desi-maali oli arvioitava. Labrassa oli myös mekaa-ninen valurautarunkoinen noin 30 cm leveä20 cm korkea ja 20 cm syvä, heti luja ja ras-kas, lähes 10 kg painava laskukone. Numerotvalittiin liukukytkin nupeista kaarevasta va-likosta. Ei silloin ollut mitään ”valikko” sanaa,mutta tämän jutun yhteydessä se tuntuu hy-vin nörtiltä ja jämerältä.Esim. luvussa 265 siirrettiin oikealta alkaenykköset-paikalta liukukytkinnuppi valikon 5kohdalle, kymmenet-paikalta valikon 6 koh-dalle ja sadat-paikalta valikon 2 kohdalle. Vei-vistä kun pyöräytti kerran etukautta alhaal-ta ylös ympäri niin kovan rusahtelun jälkeenihan oikeat 0-9 numeroilla merkatut rautarul-lat ( auton matkamittari, sama idea ), tässätapauksessa 3 kpl, pyörähtivät ja lukema 265tuli heti alempana koneen ”kelkassa” olevaa”virtuaaliseen näyttöön”.Kun pyöräytti kaksi kertaa tuli lukema 265kerrottua kahdella ja ala-näyttöön ilmestyimyös silmänräpäyksessä oikea tulos.Jos jaksoi pyörittää yhtä soittoa vaikkapa265 kierrosta niin tuli laskettua 265 toiseenpotenssiin tulos.
Se loistava laboratorion lisälaiteLaitteen alanäyttö oli tosiaan eräänlaisessa”kelkassa”, mikä siirtyi loksahtaen vasemmal-ta oikealle kertolaskua laskettaessa.Esimerkkilaskussamme 265 toiseen potens-siin kelkan ollessa äärivasemmalla saatiinlaskettua ykkösen kertoimella 5 eli pyöritet-tiin kampea viisi kertaa. Tässä hienossa lait-teessa tuli teitenkin kierrosmäärä 5 näyt-töön ylös. Kun kelkkaa työnnettiin loksausoikealle voitiin kertoa kymmenillä eli 6:lla jaloksaus oikealle lisää kerrottiin jo sadalla eli2:lla.Kierrosmäärät eli kertoja 265 oli näytössä yl-häällä ja vastaus 70225 myös.Yhteenlaskussa valittiin liukukytkinnupeistaensimmäinen luku vaikkapa 1003 joka pyö-räytettiin näyttöön sitten valittiin nupeistatoinen 462 ja pyöräytys ja kas’vain lukema1465 tuli taas hetkessä, eli heti näyttöön.Silloin oli ihmisillä kodeissaan telkkarit, mut-ta ”näytöstä” ei puhuttu niin kuin nykyään.Vähennys lasku suoritettiin pyörittämälläkammesta takaperin. Jos ei voinut vähentääeli tuli miinusmerkkinen vastaus oli konees-sa tiuku, joka kilahti helakasti ja ilmoitti mah-dottomuudesta.Tähän kilahdukseen perustui jakolasku.Jakolaskussa kelkka sysättiin kovasti kolah-taen oikealle. Jaettavasta luvusta ”vähennet-tiin” satoja, kymmeniä ja ykkösiä veivaamal-la kampea takaperin. Eli kun kertolasku onsummausta on jakolasku vastaavasti miinus-tusta ja jakolaskun miinustuksessa kilahdusilmoitti , että milloin kampea piti veivata yksitakaisin vaiheeseen ja kelkkaa pitää siirtääoikealta vasemmalle ja niin pyöriteltiin taasseuraavaan merkkiääneen jne..Siinä kuului kova rutina, kolina ja kilahtelukun, lähes hiki hatussa väänsi kampea mil-loin eteenpäin milloin taaksepäin. Tämän hir-muhyvän rakkineen sisällä oli varmaankinrunsaasti jousitettuja pykälärattaita?Jousilla ilmeisesti jäykistettiin akselistoja jarullien pykäliä siksi, ettei numerorullat pyöriihan valtoimenaan ja kaikki liukukytkinase-tukset pysyvät rajussa laskutoimituksessapaikallaan. Liukukytkin asetukset pyörähti-Jouni ja laboratorion harjoittelija
23
vät kammen tahdissa vastakkaiseen suun-taan koneen sisuksiin ja asetuspykälätapit,jotka olivat tunkeutuneet esiin valintamää-räisesti “kantakehästä” suorittivat rajun si-säisen tieto-(data) siirron kelkan numerorul-lille.Se oli rautaa ! ! !Mitä isompia olivat kerrottavat tai jaettavatlukemat, vaikkapa kymmenissä tuhansissa,niin tarvitsi olla melkoisesti voimaa, että jak-soi pyörittää veiviä, joka oli koneen oikeallapuolella (oikea-kätinen versio!). Oli tuettavahartiavoimin masiinaa paikallaan pysymisek-si vasten pöytää . Ja varmasti kaikki tiesivät,kun joku suoritti laskutehtäviä tällä loistaval-la aikansa huippu koneella. Edellä kuvattu onmuuten ihka totta mutta ”puolitieteellistä”mutu-tuntuma-muistelua.Toisekseen pilkun paikkaa kone ei älynnyt jasen, pilkun, piti laitteella laskijan osata pi-tää mielessä ja myös tietää. Sama pilkun pai-kan tietäminen oli laskutikussa. Joskus 70-luvun lopulla oli ensimmäisiä nykyaikaisiataskulaskimia, mitkä olivat aika kookkaita jatarvitsivat 1-2 pientä sauvaparistoa.(Kirsti Ojala muistelee) Sähköllä toimiviapöytälaskimia on täytynyt olla jo 60-luvunlopussa, koska käytin Typen labrassa jo sel-laista v.68-70. Paristolla toimivia ns. taskulas-kimia alkoi tulla 70-luvulla. Kun olin tekussavuosina 73-76, opeteltiin laskutikun käyttö jakokeissa oli lupa käyttää taskulaskinta. Vainmuutamilla äveriäillä oli sellainen, mutta sai-vatpahan silti huonommat arvosanat kokeis-
LABORATORION TURVALLISUUS
23.-24.8.2004
Kurssin tavoitteena on:Antaa valmiudet tunnistaa ja arvioida labora-
toriotyön terveys- ja muita vaaroja sekä antaa
perusvalmiuksia kehittää työtä ja työympäris-
töä. Kurssilla käsitellään kemiallisia ja biologi-
sia vaaroja sekä niiltä suojautumista. Lisäksi
käsitellään laboratoriotyön ergonomiaa,
lämpöolojen hallintaa ja ilmastointiin liittyviä
asioita.
Kohderyhmä: Laboratoriohenkilöstö,
työsuojelutehtävissä toimivat ja työterveys-
huollon henkilöstö.
Kurssimaksu 410 eur (sis. opetuksen,
materiaalin ja ohjelmaan merkityt ruokailut)
Ilmoittautumiset 9.8.2004 mennessäkurssisihteeri Kati Oksjoki p. (03) 260 8647
Katso kurssiohjelma verkko-osoitteesta
http://www.ttl.fi/taattl/koulutus.html
TAMPEREENALUETYÖTERVEYSLAISTOSHippostalo, PL 486, 33101 Tampere
_______________________________________________________________________
sa, koska ei ollut ajattelevia laskimia. Minullaon tallessa sellulabrasta vanha pöytämalli-nen laskutikku, 55 cm pitkä. Muistelen näh-neeni jossain pidemmänkin.
Jouni Ebenhardt, laborantti vuodesta -65
lukijalta
Jounille lasien kä-sittely on tuttua.Hän on harrasta-nut lasinpuhallus-ta, korjaillut lasi-sekoittimien var-sia, irronneita kol-vinkauloja yms.
24
Harvoin tullaan ajatelleeksi, kuinka moniasia lopulta vaikuttaa siihen, miten omat työ-suhteen ehdot määräytyvät. Kun asiat on hy-vin, on luonnollista, että luotetaan työsuhteenehtojen olevan kunnossa ja se yleensä riittää.Toisaalta, kun työpaikan tilanne huolestuttaa,tai joku asia omassa työssä ei tunnu enää hy-vältä, asioita ja niiden oikeellisuutta aletaanmiettiä.
Melko usein sanotaan, että työsuhteen eh-dot määräytyvät lakien mukaan. Asia ei kui-tenkaan ole näin. Työsuhteen ehdot määräyty-vät monen eri tekijän perusteella, joista käy-tännössä keskeisessä asemassa ovatkin omatyösopimus ja TES eli työehtosopimus. Näidenedelle menee laeista vain pakottavat määrä-ykset. Jos taas pohditaan asiaa päivittäisentyön tekemisen kannalta, esiin nouseekin aivanerilaiset asiat, kuten työsäännöt, käytännöt,sekä työnantajan työnjohtovaltaan perustuvatkäskyt, työn määrääminen. Ja kun nämä kaik-ki edellä mainitut asiat ovat vielä usein erilai-sia, on aivan ymmärrettävää, että aiemmin niinselvät asiat alkavatkin työelämän ristiriitatilan-teissa tuntua epäselviltä ja huoli omasta työstäja oikeuksista kasvaa.
Tähän on koottu keskeiset työsuhdetta mää-räävät tekijät ja selvitetty miten ja missä järjes-tyksessä ne vaikuttaa, kun samasta asiasta onmääräyksiä useissa kohdissa.
Työsopimus
Työsuhde on työoikeutemme peruskäsiteja jos on työsuhde, niin se perustuu aina työ-
sopimukseen. Siis kun on töissä, niin onaina myös työsopimus, joko kirjallinen taisuullinen. Kuitenkin jos työsopimus on teh-ty suullisesti tai kirjallisessa työsopimukses-sa ei ole mainintaa kaikista keskeisistä asi-oista, on työnantajalla lain mukaan velvolli-suus antaa kirjallinen selvitys, josta ilmeneekeskeiset työsuhteen ehdot, joita ovat mm.työtehtävien sisältö, noudatettava työehto-sopimus, palkan määräytymisperusteet,säännöllinen työaika ym...
Työsuhteen ehtojenmääräytyminen
Työsopimuksen lisäksi työsuhteen ehtoi-hin vaikuttavat työlakien ja muun lainsää-dännön määräykset. Työehtosopimuksilla onsiis työsuhteen ehtojen määrääjänä niinikään keskeinen merkitys. Työsuhteen ehto-jen määrääjiksi voidaan katsoa myös työ-säännöt ja työnantajan käskyt.
Velvoittavuutensa perusteella voidaantyösuhteen ehtoja määräävät tekijät asettaaseuraavaan arvojärjestykseen:
1) pakottavat lainsäännökset( Pakottavuus on ilmaistu käyttäen esim. sa-nontoja: “Muu sopimus on mitätön” tai “So-pimus jolla rajoitetaan työntekijälle tämänpykälän mukaan kuuluvia oikeuksia on mitä-tön”, esim: vuosilomalaki )
2) työehtosopimuksen määräykset( Työnantajan on noudatettava vähintään val-takunnallisen, asianomaisella alalla edusta-vana pidettävän työehtosopimuksen (yleissi-tova työehtosopimus) määräyksiä niistä työ-suhteen ehdoista ja työoloista, jotka koske-vat työntekijän tekemää tai siihen lähinnärinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto,joka on ristiriidassa yleissitovan työehtoso-pimuksen vastaavan määräyksen kanssa, onmitätön ja sen sijasta on noudatettava yleis-sitovan työehtosopimuksen määräystä. )
Työsuhteen ehtojen määräytyminen
25
3) työsäännöt( Esim. sairaslomatodistus, ruokailuajat, sii-vousajat, talon auton käyttö, hyväksymiskäy-tännöt, ostot, yms. )
4) työsopimus( Lain mukaan työsopimuksella on seuraavattunnusmerkit; “Sopimuksen perusteella ta-pahtuva työn tekeminen”, “työn tekeminentyönantajalle”, “palkkaa tai muuta vastikettavastaan”, “työnantajan johdon ja valvonnanalaisena”. )
5) työehtosopimuksen määräykset, joistavoidaan sopia toisin työsopimuksella
6) tahdonvaltaiset lainsäännökset( Suuri osa työlainsäädännön ja työehtosopi-musten määräyksistä on kuitenkin jätettytahdonvaltaisiksi. Tahdonvaltaisista sään-nöksistä voidaan työsopimuksella poiketa )
7) työnantajan käskyt
Työntekijän suojeluperiaate jaedullisemmuussääntö
Työoikeudessa katsotaan, että yksittäinentyöntekijä ja työnantaja eivät ole sopimus-
kumppaneina tasavertaisessa asemassa,vaan työntekijän katsotaan olevan sekä oi-keudellisesti että tosiasiallisesti työsuhtees-saan työnantajaansa nähden heikommassaasemassa. Oikeudenmukaisuuden toteutta-miseksi on sopimussuhteen heikompaa osa-puolta suojattava. Tätä pyrkimystä ja periaa-tetta kutsutaan työntekijän suojeluperiaat-teeksi.
Työoikeudellisessa lainsäädännössä onpaljon lakeja, joiden yhtenä keskeisenä tar-koituksena on työntekijän suojelu. Periaateilmenee mm. työajan pituutta, työturvalli-suutta, vuosilomaa jne. koskevassa lainsää-dännössä.
Kuten edellä on todettu, perustuu lainsää-däntömme olennaisesti työntekijän suojelu-periaatteelle. Työehtosopimusten tarkoitussamoin on työntekijöiden vähimmäistyöeh-tojen turvaaminen. Suojeluperiaatteesta joh-tuen laista ja sopimuksesta voidaan aina poi-keta työntekijän eduksi, tätä kutsutaan edul-lisemmuussäännöksi.
Petri VarjonenAlueasiamies, Toimihenkilöunioni
Pohjois-Pohjanmaanammattioppilaitos, OuluDahlström Köpi HeikkiJärvelä JenniKarppinen SannaKauppila SannaKoivuniemi RaimoKoskinen MeriKytönen TiinaLaaninen SariOikarinen TeroOksala TeaSimola PiiaTikkanen MerjaTorkkola Meeri
Raahen ammattioppilaitosAlatalo PäiviAnnunen MinnaEilola JohannaHaapalehto AnneHautala MariaKangas Terhi
Laboratorioalan perustutkinto,laborantiksi valmistuneet:Oulun kulttuurin ja tekniikanoppilaitos
Hakala Anna-MariHiltunen KatjaHiltunen-Virrankari Hanna-MariHyvönen HeidiJokikokko UllaKaikkonen AnuKauppila HannaKoivuluoma Eva-MariaKuha Lea-SiskoLumijärvi SeppoMikkola KatjaMolander CaritaMäkeläinen KatjaNätynki PasiOja PäiviRajaniemi MattiRonkainen HennaTörmänen Sampsa
Vuonna 2003 valmistuneetKinnunen SatuKokkonen MarkoMikkola Hanna-MariParttimaa PauliinaTaskila MaritaTervakangas Marja-LiisaVillanen Emilia
Oulun seudun ammatti-korkeakoulun laboratorioalankoulutusohjelmasta valmistuneet:Raahe:
Pihlajakoski MarjoTähjä MikaVähäsarja RistoKeränen SannaKopola Hanna-MariMoilanen KatiMäntylä Tiina
Oulu:Juustila Marja
Kälviäinen ElinaLahtinen JanneLappalainen FridaNiskala Anna-RiittaNäppä KatriPerttula KariTilus JennyHaataja TatuImmonen KaijaJokela TiinaKallio AnnamariKauppi AnneKoivumaanaho EssiKorhonen Anne-MariKorpijärvi SariKotakorva JohannaKuha JenniMankinen PiiaMäkelä SaijaMäläskä TuijaOikarinen VilleOtsukka MeeriRaiski Jaana
Analyysionnittelee valmistuneita !
26
Toiven luona joulukuussa 60-luvun oppilaita ja opettajatoveri Vuokko
Fil.maisteri Toive Pietarinen täytti helmi-kuussa kunnioitettavat 80 vuotta. - Nykyisinaikani kuluu lukemisen parissa. Ystävänimuistavat minua kirjoilla käydessään tapaa-massa. Aikaisemmin matkustelin myös mie-lelläni. Mm. monet Keski-Euroopan seuduttulivat tutuiksi. Lapin tunturiseuduilla vael-taminen kuului sekin ohjelmaani ja tietystimökki Savon maisemissa, kertoo Toive.
Toivea tervehtimässä
män raiteille. Hän kannusti meitä työssämmeja opiskelussamme eteenpäin. Toive on tuke-nut oppilaitaan kartuttamalla henkilökohtai-sesti yhdistyksemme stipendirahastoa usei-den vuosikymmenien ajan. Näin hän on omal-la panoksellaan halunnut auttaa valmistuvialaborantteja.
- Vielä eläkepäivinäni olen ollut kiinnostu-nut laboranttien asioista ja seurannut niitä.
Vietettyään 50- luvun alussa muutamiavuosia Englannissa, hän tuli Tampereelle jatoimi mm. silloisessa Tampereen Ammatti-koulussa matematiikan opettajana ja vara-rehtorina. 60- luvun alkaessa hän siirtyi Pir-kanmaan Ammattikouluun perustamaan la-boranttilinjaa. Sen vetäjänä ja opettajanahän oli eläkkeelle siirtymiseensä asti. Toivelähetti lähes 30 vuoden ajan meitä laborant-teja koulusta eri puolille maapalloa. Eväiksisaimme hyvät kemian perustiedot. Työnanta-jat ovat aina arvostaneet koulun antamaaopetusta. Siitä oli hyvä lähteä ja astua elä-
Myös liiton lehden luen edelleen. - Eläkkeellejäätyäni sain tehtäväkseni kirjoittaa koulum-me, Pirkanmaan Ammattikoulun, 30-vuotis-historiikin, joka ilmestyi v.1990. Olen kiinnos-tunut myös sukuni vaiheista ja eläkkeellä ol-lessani on ollut aikaa sen tutkimiseen. Täl-löin kirjoitin myös kirjan Wille-isästäni, hänkertoo.
Toivotamme Toivelle kaikkea hyvää tulevil-le vuosille! Monet kiitokset siitä opista, jotameille annoit!
Marja-Liisa, Ulla, Irma ja Hanna-Liisa
YHDISTYKSET
TOI
MIVAT
27
LOMAILE LAPISSAJÄSENETUHINTAAN
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneistonjäsenetuisuutta koskevia sääntöjä on tar-kennettu:
• jäsenetu korvaus 50€ maksetaan vainjoka kolmas vuosi/jäsen.
• loma-osaketta voi varata ja sen voi saa-da, mikäli ei ole muita varaajia k.o. vii-kolle, jäsenetuhintaan ilman jäsenetukorvausta, vaikka joka vuosi.
• jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäse-nyyttä.
• jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jä-senetuun oikeutetuille.
Liiton kautta voi vuokrattava lomahuoneis-to sijaitsee Saariselällä suositulla Kaunis-pään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustas-ta.”Mökissä” on takkatupa keittiö, makuuhuo-ne, parvi, terassi, sauna, astiasto, astianpesu-kone, mikroaaltouuni, uuni ja CD soitin l, täy-sin varusteltu.Osake soveltuu parhaiten 2-4 hengelle.
Muutamia lapin loman sääntöjä:
• vuokraaja suorittaa loppusiivouksenkorvaus vastuulla.
• lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saaviedä ”mökkiin”.
• solmion käyttö mökissä ja lapissa eh-dottomasti kielletty!
Varaukset (tai anomukset) ja tiedustelutMatti J Mäkiselle 0400-735155 [email protected]
Hinta:sesonkiviikot 420 €/vkokevät 13,14,15,16,17 ruska 36,37,38kaamos 47,52,1sesongin reunat 370 €/vkokevät 10,11,12 ruska 35,39 kaamos 48,51muut 335 €/vkokesä viikot 26-31250 €/vkoHuonehintoihin eivät sisällyliinavaatteet eivätkä takkapuut!
Jäljellä olevat 2004 viikot annetaanvaraajalle heti.
28
Alkutalvesta -03 teimme johtokunnan koko-uksessa yksimielisen päätöksen, että pidämmepikkujoulun hiukan erilaisena ja lähdemmekuuntelemaan joulukonserttia, vaikkeivät kelitvielä kovin talvisilta kaikkine räntä- ja vesisa-teineen vaikuttaneetkaan. Tulihan se valkea tal-vi ja joulu tänne lopulta Itä-Suomeenkin ja sitäjuhlittiin pikkujoulun merkeissä Jari Sillanpäänjoulukonsertissa torstaina 18.12.03 täällä Jo-ensuussa Carelia-salissa. Paikalla meitäISLab:n jäseniä oli 30, lisäksi 3 Savonlinnanjäsentä saivat nauttia Jarin musiikista jo edel-lisenä päivänä Savonlinnan konsertissa.
Vajaan kahden tunnin aikana kuulimmeJarin laulamana useita tuttuja ja vähän tun-temattomampiakin joululauluja: Jouluyö, juh-layö, Tuikkikaa, oi joulun tähtöset, Sylvianjoululaulu, Nyt syttyy valot tuhannet, Hoosi-anna, Bella Notte, Kuka tuo lapsi on?, Varpu-nen jouluaamuna ja monia muita kauniitajoululauluja, joukossa kotimaisten lisäksi olienglanninkielisiä, kuten Ave Maria, Mary’sBoychild, God Rest Ye Merry Christmas jaruotsinkielisinä mm. Jul, jul, strålande julsekä yksi norjalainen joululaulu, jota en tun-nistanut. Lisäksi Jari lauloi muutaman gos-pel-henkisen laulun: Jesus, Oh What a Won-derful Child sekä Oi Betlehem, sä pienoinenenglanniksi, suomeksi ja ruotsiksi. Yllätykse-nä Victoria Jarin taustakuorosta lauloi upeal-la äänellään ruotsalaisen joululaulun. Konser-tissa oli varmasti jokaiselle se oma tuttu jarakas joululaulu eikä lapsiakaan unohdettu,kun Jari lauloi lastenmielisiä joululauluja,mm. Petteri punakuono, Kun joulupukki suu-
Konsertissa pikkujoulua juhlimassakon sai, Talven ihmemaa, Joulupukki matkaanjo käy, Jollei jouluna ole lunta, Nisse-polkka jaKuuraparta. Vaikka Jarilla tuntui olevan tal-viflunssa menossa, ei se esiintymistahtiinvaikuttanut ja yllättävän pirteältä hän vai-kutti vielä konsertin lopuksi. Huumoriakinlöytyi välijuonnoista, eikä yleisön tarvinnutistua aivan hiljaa. Kaiken kaikkiaan tunnelmaoli jouluinen, lava oli koristeltu valkeilla jou-lutähdillä ja kynttilöillä, jotka erottuivat tum-maa taustaa vasten upeasti. Lavastus oli hil-litty ja hyvänmaun mukainen, samoin valais-tus oli konsertin henkeen sopiva. Näki, ettäammatti-ihmiset ovat työskentelemässä.
Konsertin väliajalla ja sen jälkeen oli mah-dollisuus ostaa Jari Sillanpään musiikkia, tar-jous oli huima ja monet sen käyttivätkin hy-väkseen. Yhden CD-levyn hinnalla sai 3 Jarinlevyä, joista yksi oli joululevy. Vilkaisin sitäpikaisesti ja siinä taisi olla melkein samatkappaleet, jotka kuulimme livenäkin.
En aikaisemmin ollut mikään innokas Sil-lanpään kuuntelija, koska radiosta tai TV:stäkuultuna ei saa oikeaa kuvaa esiintyjästä.Mutta livenä häntä kuunnellessa mielipitee-ni muuttui positiiviseen suuntaan ja nautinkonsertista enemmän kuin odotin.
Kiitän omasta puolestani Itä-Suomen La-boratorioalan yhdistystä ja uskon, että kaik-ki paikalla olleet yhtyvät kiitoksiini tästä eri-laisesta pikkujoulusta.
Erittäin hyvää alkanutta vuotta kaikillelehden lukijoille!
Taru Jormanainen
Nyt saatavana liiton logotuotteinaFleecetakki, väri beesi/mustakoot: M, L, XLhinta: 45 e + kaupanpäällekolmioreppu, väri beesiTilaukset:Martti Östring, GSM 040-501 6080, [email protected] Ollila, 016-452 456 (työ), 016-445 802
yhdistykset
toi
mivat
ostoskanava
29
15.-16.04.2004 Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
Kurssi on tarkoitettu välinehuoltajille tai välinehuollon tehtäviä suorittaville henkilöille. Luentojen aikana
voidaan perehtyä ja keskustella myös osanottajien ongelmatilanteista ja muista esille tulevista kysymyksistä.
Torstai 15.04.2004kello luento luennoitsija
8.00 Tuloaamiainen ja ilmoittautuminen
9.30 Kurssin avaus
9.45 Riskien hallinta Työhygieenikko Salme Rantanen
Tampereen aluetyöterveyslaitos, Tampere
11.00 Biologiset jätteet sekä niiden käsittely
12.15 Radioaktiivisten astioiden ja välineiden puhdistus Laboratoriojohtaja Tua Rahola
Säteilyturvakeskus, Helsinki
13.15 Lounas
14.15 Suojakäsineiden valinta ja käyttö Vanhempi tutkija Riitta Jolanki
Työterveyslaitos, Helsinki
15.30 Laboratorion työympäristön turvallisuus Laboratoriopäällikkö Lauri Saarinen
Työterveyslaitos / työterveyshuollon osasto,
Helsinki
16.45 Kahvi
19.00 Kummelien Kahilainen ja Silvennoinen
viihdyttävät
21.00 Iltapala
Perjantai 16.04.200409.00 Näyteastioiden valinta ja puhdistus sekä
kontaminaation välttäminen pienten
metallipitoisuuksien määrittämisessä
Kemisti Teemu Näykki
Suomen Ympäristökeskus/ laboratorio,
Helsinki
10.00 Tiskikoneen käyttö, huolto ja puhdistus Myyntipäällikkö Pekka Andersson
Franke Finland Oy, Naarajärvi
11.00 Steriloinnin perusteet
Autoklaavin toimintaperiaatteet, validointi
Validointi-insinööri Eija Paananen
Indical, Siuro
12.00 edellinen aihe jatkuu Validointi-insinööri Eija Paananen
Indical, Siuro
13.15 Lounas
14.15 Työergonomia välinehuoltajan työssä Työfysioterapeutti Helena Neuvonen
Medivire Työterveyspalvelut Oy, Kuopio
15.15 Kurssin päätös ja kahvi
Tiedustelut ja ilmoittautuminen:
31.03.2004 mennessä
Elsi Saarenpää puh. 050-306 5186
([email protected]) tai
Päivi Vesala puh. 040-720 2003
Kurssin hinta ttttääääyyyyssssiiiihhhhooooiiiittttooooiiiinnnneeeeeeeennnn
( luentotiivistelmät, majoitus, ohjelman mukaiset
ruokailut, sauna ja teatterilippu ) on 430 € jäseneltä
ja 570 € ei jäseneltä.
Ilman majoitusta 350€/ jäsen ja 490 €/ ei jäsen.
Yhden päivän hinta 180 € / jäsen ja 250 €/ ei jäsen.
Mikäli osallistuminen peruutetaan ilmoittautumisajan
jälkeen, veloitamme toimistokuluja 85 €.
SSSSuuuuoooommmmeeeennnn LLLLaaaabbbboooorrrraaaattttoooorrrriiiiooooaaaallllaaaannnn LLLLiiiiiiiittttttttoooo rrrryyyy ////
kkkkoooouuuulllluuuuttttuuuussssvvvvaaaalllliiiiooookkkkuuuunnnnttttaaaa
V ä l i n e h u o l l o n k o u l u t u s p ä i v ä tV ä l i n e h u o l l o n k o u l u t u s p ä i v ä tV ä l i n e h u o l l o n k o u l u t u s p ä i v ä t
30
Puheenjohtaja: Mariitta Vakkuri, Pappilankatu 12 C, 33560 Tampere,puh .koti 03-363 5365, puh. työ 03-215 7456, [email protected]: Risto Hamila, Muinaislinnantie 4 I, 00950 Helsinki,puh. koti 040-755 1948, puh. työ 09-617 3769, [email protected]: Eija Laukkanen, Nahkiaistie 35 B, 29200 Harjavalta,puh. koti 02-674 2651, puh. työ 02-535 8405, [email protected] sihteeri: Anssi Kolkka, Voudintie 8, 06400 Porvoo,puh. koti 019-653262, puh. työ 010 452 2377, [email protected]: Matti Mäkinen, Mutkakatu 6 B 6, 37140 Nokia,puh. koti 03-341 3928, puh. työ 03-344 6318, [email protected] ja edunvalvontavaliokunta: Taru Reinikainen, Itämerenkatu 26 D 84,00180 Helsinki, puh. koti 050-581 4371, puh. työ 09-1727 3340,fax 09-1727 3332, [email protected]: Mirja Jolkkonen, Lattamiehentie 5, 80100 Joensuu,puh. koti 013-823 782, työ 013-250 2421, [email protected]: Elsi Saarenpää, Lottakuja 6, 91410 Jokirinne,puh. työ 08-537 5861, [email protected]äsensihteeri: Auli Piippo, Luotsitie 12 A 22, 70460 Kuopio,puh. 040-706 3544, [email protected]äsenmaksut: Riitta Pesonen, Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu,puh. koti 013-896 557, puh. työ 013-267 4297, [email protected]äivävaliokunta: Anja Salonniemi, Iivantamäenkatu 21, 33700 Tamperepuh. koti 03-356 1289, 040-500 2054, [email protected]: Martti Östring, Nahkurinkatu 8 B 12, 94100 Kemi,puh. koti 040-501 6080, [email protected]
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:NTOIMIHENKILÖT 2004
ETELÄ-KARJALAN LABORANTIT ryPuheenjohtaja: Tuija Lampinen, Kullervonkatu 28 A,53300 Lappeenranta,puh. koti 05-453 4139, puh. työ 020 415 4603,[email protected]: Raija Kautto, Kuusenkorvankatu 6,55120 Imatra,puh. koti 05-472 4216, puh. työ 020 462 3263,
HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS - HeLab ryPuheenjohtaja: Eija Haverinen, Jönsaksenpiha 3 C 20,01600 Vantaa,puh. työ 09-8388 6327, [email protected]äsensihteeri: Tuula Kärkkäinen, Rinnekuja 1 B 6,01390 Vantaapuh. 050-548 1985, [email protected]
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ryPuheenjohtaja: Riitta Pesonen, Hiekkalantie 17,80170 Joensuu,puh. työ 013-267 4297, [email protected]: Maria Laatikainen, puh. koti 050 413 9532,puh. työ 013.264 [email protected]
KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-SLab. RyPuheenjohtaja: Sanna Leppäaho, Pupuhuhdantie 16 D 59,40340 Jyväskylä, puh. koti 040-722 2413,puh. työ 014-625 464, [email protected]: Anita Mecklin, Tervaruukinkatu 19,41160 Tikkakoski,
YHDISTYKSETpuh. työ 014-336 5819
OULUN SEUDUN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Päivi Vesala, Sangintie 262,90650 Oulu,puh. koti 08-530 1016, puh. työ 040 720 [email protected]: Elsi Saarenpää, Lottakuja 6, 91410 Jokirinne,puh. työ 08-537 5861, 050-306 5186Jäsensihteeri: Marja Puhakka, Pyrstötähti 6,90450 Kempele,puh. koti 0400 635 620, puh. työ 08-537 2507
PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ryPuheenjohtaja: Anja Salonniemi, Iivantamäenkatu 21,33700 Tampere, puh.koti 03-356 1289, 040 500 2054,[email protected]: Mervi Hokkanen, Rotikontie 3 D 32,33470 Ylöjärvi,puh. koti 03-348 2564, puh. työ 03-1815 [email protected] ja jäsensihteeri: Hanna-Liisa Suominen,Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere,puh. koti 03-346 2473, puh. työ 03-211 [email protected]
POHJANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS RYPuheenjohtaja: Marja Kivimäki, Sorvarinkatu 12, 65370Vaasa,Puh. koti 06-316 7095, puh. työ 06-325 [email protected]: Katja Patteri, Pihkatie 16 C, 65320 Vaasa,puh. koti 06-315 2532, puh. työ 06-318 3615
toi
mihenkilöt
ja
yhdistykset
31✂
Suomen Laboratorioalan Liitto ry.Auli PiippoLuotsitie 12 A 2270460 Kuopio
OSOITE
uusi osoite:
vanha osoite:
NIMI
entinen nimi:
TYÖPAIKKA
nimeni
syntymäaika / -
KIITOS!
Analyysin ja Suomen Laboratorioalan Liiton
palvelukortti. Löytyy myös osoitteesta www.laborantti.netIlmoitan muuttuneista tiedoista
Jäsensihteeri: Julianna Saari, Piirikatu 17 A 4,65320 Vaasa, puh. 050 537 5942,[email protected]
POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja, jäsensihteeri: Auli Piippo, Luotsitie12 A 22, 70460 Kuopio, puh. koti 040 706 3544,puh. työ 010 862 6385, fax 010 862 6366,[email protected]
POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Auli Järvelä, Perttusenkatu 52, 94600Kemi,puh. koti 016-262 240, puh. työ 020 463 4547Sihteeri: Juhani Leino, Tavitie 2 B, 95410 Kiviranta,puh. koti 016-482 735, puh. työ 016-452 456Jäsensihteeri: Antero Paski, Filpusvägen 12 A 4, 95337Haparanda, Sverige, puh. koti 040-572 8844, puh. työ016-452 456, 050-3409 9490
PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Tuula Tummala, Lehtikujantie 2 F,06400 Porvoo, puh. 040 545 3844,puh. työ 010-452 2361,[email protected] ja tiedotussihteeri: Marja-Riitta Sauso,Rajamäentie 10, 06650 Hamari, puh. työ 010 452 2443Jäsensihteeri: Anssi Kolkka, Voudintie 8, 06400 Porvoo,puh. työ 010 452 2377, [email protected]
PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYSPäijätLab ryPuheenjohtaja: Kaija Virtanen, Katsastajankatu 6 as 21,15520 Lahti, puh. koti 040-584 [email protected]: Elisa Broder, Askolinintie 2 b 8,16300 OrimattilaJäsensihteeri: Pirkko Ruhanen, Syväjärventie 197,07600 Myrskylä, puh. koti 019-677 0316, puh. työ03-816 5138, [email protected]
SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYSSatLab ryPuheenjohtaja: Anita Luonila, Kyntäjäntie14,28610 Pori, puh. koti 02-637 9397, puh. työ 010 863 1722gsm 050 569 371,[email protected]: Briitta Perälä, Santalantie 12, 28840 Pori,puh. koti 02-638 3734, puh. työ 010 863 1724,[email protected]äsensihteeri: Margit Rajamäki, Liisankatu 19 A 37,28100 Pori, puh. työ 010 863 1779, gsm 0400 975 221,[email protected]
TURUN LABORANTTIYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Taina Niitynperä,Kelakatu 1 A5, 20660 Littoinen, puh. 040-844 5741,[email protected]: Sinikka Kollanus, Kapanalhonkatu 2,20400 Turku,puh. koti 02-247 2356, puh. työ 02-333 7032,[email protected]äsensihteeri: Toini Turtiainen, Rätiälänkatu 11 C 34,20810 Turku, puh. koti 02-235 1050, puh. työ02-266 7183, [email protected]
toi
mihenkilöt
ja
yhdistykset
32
