Embed Size (px)
DESCRIPTION
Animalia-lehti 4/2013
Citation preview
Animalian
joulu s. 10
lehti eläinten asialla 4/2013
eläinkokeet tienhaarassa
kysymystä eläinsuojelu-asiamiehelle
9
tekstivesa saarinen
kuvasuperstock
Kam
pa
njakuulumisia
Kampanjakuulum
isia
tekstivesa saarinen
kuvasuperstock
Edessä eurovaalikevättulevana keväänä animalia tekee eurovaalikampanjan sekä pitää ääntä koe-eläinten puolesta.
EUROPEAN ELECTIONS 2014
Animal Welfare Pledge
When elected I pledge to:• Work to ensure an animal welfare framework law is adopted that provides the
highest level of welfare possible• Endeavour to minimise live animal transport, review the existing legislation to
maximise the protection of animals and ensure it is enforced across the EU• Push the EU to move away from animal experiments and promote alternatives as
widely as possible• Work towards a risk assessment approach for substances and products that uses
alternative methods and decreases the reliance on animal testing• Ensure animal welfare is clearly included in the EU-US Trade agreement• Introduce legislation that will ban the cloning of animals for food• Develop EU wide standards for breeding and trade of companion animals
to protect animal welfare and ensure traceability• Work to reduce the number of species and animals being kept as exotic pets and
to maximise their welfare In addition I will strive to ensure that animals are recognised as sentient beings in all legislation that comes before the Parliament and strive to ensure all existing animal welfare related legislation is properly enforced.
Signed:
Name: Date:
vaikka vuotta 2013 on tämän lehden ilmestyessä jäljellä vielä joulunpyhien verran, Animalian toimis-tolla on jo pitkään suunniteltu ensi kevään kampan-joita. Niistä ajankohtaisimmat ovat eurovaalikampanja sekä Animalian oma koe-eläinteemainen kampanja.
Koe-eläinkampanjasta sekä muista ajankohtaisista koe-eläinkuulumisista kerrotaan laajemmin tässä leh-dessä sivuilla 14-17. Koe-eläinkampanjan toteuttami-sesta vastaa toimistomme uusi koe-eläinvastaava Ma-rianna Lammi. Hänestä voit lukea lisää sivulla 26.
Eurovaalikampanjan teemme läheisessä yhteis-työssä EU-tason kattojärjestömme Eurogroup for
Animalsin kanssa. Kampanja on his-toriallinen, sillä sen tekevät yh-dessä kaikki Eu-rogroupin jäsen-järjestöt: samaa kampanjaa pää-piirteittäin samoin
tavoittein tehdään ensi keväänä ympäri EU:ta.Eurovaalikampanjan sekä siihen liittyvän verk-
kosivuston Eurogroup avaa loppuvuoden ai-kana. Kampanjasta löytyy lisätietoa osoitteesta www.eurogroupforanimals.org.
Etukäteen osaamme kertoa, että kampanjassa on kuusi tärkeää tavoitetta, joita Animalia, SEY sekä Eurogroup yhdessä ajavat. Poimintoja tavoitteista:
1 Tuotantoeläinten hyvinvointia on edistettävä. Kotieläintuotannossa on siirryttävä mm. eläinten
hyvinvointia edistäviin tuotantotapoihin, ja eläinten kloonaaminen ruoantuotannossa on kiellettävä.
2 Koe-eläinten käyttöä on vähennettävä ja vaih-toehtomenetelmiä on edistettävä. EU:n on luotava
strategia eläinkokeiden vähentämiseksi.
3 Koirien ja kissojen suojelua on parannettava. On luotava tietokanta lemmikkien tunnistusta ja
rekisteröintiä varten ja vaadittava kaikkien lemmikkien tunnistusmerkitsemistä.
4 Luonnonvaraisten eläinten suojelua on ko-hennettava. On luotava rajoitteita eksoottisten
eläinten kaupalle sekä mm. kiellettävä villieläinten käyttö sirkuksissa.
5 Kauppasopimusten avulla on edistettävä eläin-ten hyvinvoinnin toteutumista EU:n kauppa-
kumppanimaissa. Hyljetuotteiden kaupan kielto on säilytettävä voimassa, ja vientituet on poistettava elä-vien eläinten kuljetuksilta.
6 Periaatteena kaikessa lainsäädännössä on huo-mioitava ja tunnustettava, että eläimet ovat tun-
tevia olentoja.
Monet eurooppalaisten eläinten kannalta merkittä-vät päätökset tehdään Euroopan Unionissa, ovathan monet Suomessa voimaan astuvat lait peräisin EU:n direktiiveistä. Siksi on tärkeää, että myös suomalaiset eurovaaliehdokkaat ottavat kantaa eläinpoliittisiin ky-symyksiin.
Kaikkien eurooppalaisten eläinten kannalta on tär-keää, että eläimistä välittävät kansalaiset äänestäisivät eläinsuojelumyönteisiä ehdokkaita. Sopivan ehdok-kaan löytämiseksi Animalia muun muassa seuraa ajan-kohtaisia eläinpoliittisia kuulumisia lokakuussa uudis-tuneella elainpolitiikka.fi –verkkosivustolla sekä avaa edellisten vaalien tavoin eläinpoliittisen vaalikoneen eurovaalien kynnyksellä.
Animalian toimistolla eurovaalikampanjaa ohjaa Ninni Pekkala. Hänet tavoittaa sähköpostitse osoit-teesta [email protected], puhelimitse nume-rosta 045 7750 1570.
3
02 0406091012
Pääkirjoitus
työpäivä eläinjärjestössä vie yhä useammin ministeriön aset-tamaan neuvottelukuntaan tai eläin-asioista vastaavan virkamiehen tai jopa eläinsuojeluasiamiehen tapaa-miseen. Eläinsuojelukysymykset ovat siis institutionalisoitumassa. Eläin-suojeluasioista on tulossa osa yhteis-kuntamme vakiintunutta koneistoa ja päätöksentekojärjestelmää.
Tämä muutos on tulosta pitkäjän-teisestä eläinsuojelutyöstä, suuren ihmisjoukon vuosikymmeniä jatku-neesta toiminnasta eläinkysymys-ten esillä pitämiseksi. Samalla tavoin Koijärvellä kahlailu ja muu ympäris-tön tilasta osoitettu huoli johti aika-naan ympäristöministeriön perus-tamiseen ja yhä kattavamman ym-päristölainsäädännön aikaansaami-seen. Samaa tahtia näiden edistys-askelten kanssa yleistyivät mainon-nassa käytetyt ympäristöväittämät ja erilaiset eko-brändit.
Kehitys seuraa eläinsuojelussa samoja polkuja: kuluttajien huoli eläinten hyvinvoinnista on kasvanut ja samalla kasvaa ruokatalojen kiin-nostus eläinystävällisyydestä viesti-vien kuvien, väittämien ja merkkien käyttöön. Joskus eläinystävällisyys on vain pintaa, jonka alta paljastuu yhä sangen ikävissä oloissa eläimiä. Mutta se tarkoittaa myös kasvimai-toja kahviloissa ja vegaanimerkkejä ruokalistoissa. Ja yhä suurempaa joukkoa ihmisiä, yrityksiä ja päät-täjiä, jotka tietävät, mikä eläinten kohtalossa mättää ja millaisia tar-peita eläimillä todella on.
Me eläinten kohtelusta huolta kantavat voimme siis olla samaan aikaan sekä tyytyväisiä kehityksen suuntaan että yhä epäluuloisempia sellaisia väitteitä kohtaan, että eläin-ten asema on jo huomioitu, päätök-set eläineettisesti pohdittuja ja tuote eläinystävällinen. Eläinsuojelukysy-mysten runsas esillä oleminen voi myös synnyttää harhan, että asia on
teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen
Kannen kuva: shutterstock
Sisällys4/2013
jo ”hoidossa” ja mediassa esillä ol-leet ongelmat on siivottu pois päi-väjärjestyksessä. Tästä ilmiöstä ym-päristöliike on saanut jossain mää-rin kärsiä ympäristöasioiden saatua sekä oman ministeriön että vuosien ajan palstatilaa ja media-aikaa: kun ympäristöasioihin on kerran niin pitkään ja paljon panostettu, niin se varmaan jo riittää, voi moni ajatella. Samalla ympäristön tila monelta osin yhä huononee.
Nykyinen eläinten aseman suu-rempi huomiointi tapahtuu samaan aikaan, kun maailmanlaajuinen eläintuotteiden kulutus on räjähtä-mässä ja eläintuotannossa siirrytään yhä teollisempiin menetelmiin. Eläi-met todella tarvitsevat yhä enem-män puolestapuhujia. Esimerkiksi juuri sinua. Ne, jotka eivät voi pu-hua, ovat yhteiskunnassa aina hei-koimmilla. Muiden on käytettävä ääntään heidän puolustamisekseen. Meidän kaikkien on pidettävä ääntä heidän puolestaan.
Eläinystävällistä joulua, mutta en-nen kaikkea eläinystävällistä koko vuotta 2014,
Salla Tuomivaara, Animalian toiminnanjohtaja
Eläinasia institutionali-soituu
2
Kohti uusia kampanjoita
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä:Tittamari Marttinen
Animalian joulu
Yhdeksän kysymystä eläinsuojeluasiamiehelle
= kannessa
”Eläinsuojeluasioista on tulossa osa yhteiskuntamme vakiintunutta koneistoa ja päätöksenteko-järjestelmää.”
4
Kannen kuva: shutterstock Sisällysluettelon kuvat: european community, ingimage ja laura uotila
18
1418202223
2426283031
Eläinkokeet tienhaarassa
Vapaaporsitus ja virikkeet parantavat sikojen hyvinvointia
Eläinten kamu
Animalia testaa:Joulun vegaaniset piparkakut
Kirjavinkit
Cora Diamond – moraali otettava osaksi eläin-suhdettamme
Koe-eläinten asiantuntija
Vegepalsta: Herkkusuun joulu
Animaalit kautta maan:Kotka
Animaliashop:Anna lahja, jolla on merkitystä
28
5
ANIMALIA-LEHTI, 37. VUOSIKERTA
JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila, [email protected] TOIMITUSSIHTEERI: Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 [email protected] TAITTO: Vera Liinasaari, p. 040 753 2663 [email protected] OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 [email protected] PAINOPAIKKA: Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170
ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 13.1.2014 mennessä. AINEISTOT lähetetään [email protected] tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
ILMOITUSMYYNTI: Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 ILMOITUSHINNAT: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.
ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro-kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI: Akateeminen kirja kauppa.
ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.
TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: [email protected] internetsivut: www.animalia.fi.
JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,vähävaraiset: 25 € / vuosi,nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi,kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €,yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, [email protected]
RAHANKERÄYSLUPA:Luvan myöntäjä: PoliisihallitusToimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamattaPäätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012
Ajankohtaistakoonnut laura uotila
eläinpolitiikka-verkkosivusto uudistui
animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ovat ylläpitäneet vuodesta 2009 lähtien elainpolitiikka.fi –sivustoa, jonne kootaan ajankohtaista tietoa eläinpoliittisista asioista niin Suomesta kuin EU:sta. Sivusto uudistui lokakuussa.
Uudistetulta sivustolta löytyy tietoa mm. tulevista EU-vaa-leista, kansanedustajien ja meppien tekemistä eläimiin liitty-vistä poliittisista toimista sekä meneillään olevasta eläinsuojelu-lain uudistuksesta. Sivusto toimii kattavana tietolähteenä eläin-politiikan ajankohtaisista kysymyksistä.
Eläinten päivänä jaettiin Pro ja Anti Animaliat
animalia myönsi tänä vuonna kaksi Pro Animalia –palkintoa. Palkinto myön-netään taholle tai tahoille, jotka ovat esi-merkillisellä toiminnallaan edistäneet eläinten hyvinvointia.
Palkituiksi tulivat Turkistarhaton Suomi –kansalaisaloitetta eduskunta-
tarh
aUSk
iElt
o.f
i
Aila Paloniemi (kesk.) pokkasi Pro Animalian yhtenä 36:sta kansanedustajasta.
palkituiksi tuli niin poliitikkoja kuin toimittajia
äänestyksessä 19.6.2013 tukeneet kan-sanedustajat. Lisäksi Animalia palkitsi Tuomas Milonoffin ja Riku Rantalan Docventures-ohjelmassaan aloittamasta Lihaton lokakuu –ruokakampanjasta sekä eläinten tehotuotannon ongelmista puhu-misesta ohjelmissaan.
romaniassa tapetaan kulkukoiria
romaniassa käynnistyi syys-kuussa valtion luvalla kulkukoirien joukkotappaminen. Tapahtuma-ketju sai alkunsa, kun 4-vuotias lapsi joutui koiran tappamaksi.
Kulkukoirien tappaminen keinoja kaihtamatta sai eläinsuojelijat he-reille ympäri Eurooppaa. Europarla-mentaarikkojen muodostama Ani-mal Welfare Intergroup mm. vetosi kolmeen otteeseen Romanien pre-sidentti Băsescuun lain hylkäämi-seksi. Suomalaisista mepeistä Inter-groupiin kuuluvat Sirpa Pietikäinen ja Petri Sarvamaa.
EU:sta puuttuu yhteinen lemmikkieläimiä koskeva lain-säädäntö, joten EU:lle ei ole val-taa puuttua valtioiden sisäisiin lemmikkieläimiä koskeviin asioihin. Animalia on vedonnut Romanian suurlähettilääseen Suomessa, että hän tekisi kaikkensa eläinten epä-inhimillisen tappamisen lopettami-seksi kotimaassaan.
tan
ja h
iEta
miE
S
6
Ajankohtaistakaansa saanut kampanja on jo nyt saanut monet miettimään suhdettaan eläintuo-tantoon sekä tutustumaan kasvisperäisiin ruokavaihtoehtoihin”, iloitsi Tuomivaara.
Milonoff ja Rantala ovat ensimmäiset henkilöt, jotka ovat projektiensa johdosta saaneet sekä Pro Animalia että Anti Ani-malia –palkinnot.
Anti Animalia maa- ja metsä-talousministeri Jari Koskiselle
Anti Animalia –palkinto jaettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.). Palkinto jaetaan taholle tai ta-hoille, joiden toivotaan muuttavan toimin-taansa eläinystävällisempään suuntaan.
”Turkistarhaton Suomi –kansalais-aloitteen yhteydessä ministeri Koskinen otti vahvasti kantaa epäeettisen, miljoo-nille turkiseläimille tarpeetonta kärsi-mystä aiheuttavan turkistarhauksen puo-lesta. Oireellista on, että tänään, Maailman Eläinten päivänä, ministeri Koskinen on puhumassa Saga Furs -turkishuutokaup-payhtiön tilaisuudessa”, Tuomivaara pa-heksui.
Eläinsuojeluliitto Animalian mukaan Koskiselle myönnettävää Anti Animalia –palkintoa perustelevat myös ministerin riittämättömät toimet monien luonnon-varaisten eläinten suojelemiseksi sekä re-surssien riittämätön ohjaus eläinsuojelu-lain uudistustyöhön.
”Eläinsuojelulain kokonaisuudistuk-sen piti valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä, mutta monet osapuolet, muun muassa eläinten hyvinvoinnin neuvotte-lukunnat, ovat ilmaisseet huolensa uu-distuksen vähäisistä resursseista”, Tuomi-vaara kertoi.
”Toivomme, että ministeri kunnostau-tuu eläinsuojelusektorilla ja osoittautuu vaikkapa jo ensi vuonna Pro Animalia –tunnustuspalkinnon arvoiseksi”, Tuomi-vaara kommentoi.
Sanottua”Kehotamme lihan tehotuottajia tsemppaamaan! Viestimme on: eläinten tehotuotannossa on valtavia ongelmia.” – Tuomas Milonoff ja Riku Rantala
”Turkistarhaton Suomi –aloitettamme tuki eduskunnan äänestyksessä yhteensä 36 kansanedustajaa eri puolueista. He kan-nattivat historiallista kansalaisaloitetta tur-kistarhauksen lakkauttamiseksi ja ansait-sevat tästä kiitoksen”, kommentoi Anima-lian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.
Toisen Pro Animalia –palkinnon sai-vat toimittajat, mediapersoonat Tuomas Milonoff ja Riku Rantala.
”Milonoff ja Rantala käynnistivät tänä syksynä Lihaton lokakuu –kampanjan, joka kannustaa ihmisiä vähentämään li-hankulutustaan. Tuhansia ihmisiä mu-
koe-eläinten hyvin-voinnin neuvottelu-kunta nimitettiin
maa- ja metsätalousminis-teriö nimitti lokakuussa uuden tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neu-vottelukunnan jäsenet. Neuvotte-lukunnan puheenjohtajaksi valit-tiin Outi Vainio-Kivinen ja vara-puheenjohtajaksi Eero Lehtonen. Eläinsuojelutyötä neuvottelukun-nassa edustaa Animalian toimin-nanjohtaja Salla Tuomivaara.
Samaan aikaan nimettiin uuden hankelupalautakunnan eli entisen eläinkoelupalautakunnan jäsenet. Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila valittiin lupalautakun-taan varajäseneksi.
nin
ni p
Ekka
la
anim
alia
7
Uutuus vegaaneille!
Ajankohtaista
oulun animalian alueosasto tem-paisi lokakuisena lauantaina, kun he ajoivat lappajärveläiselle turkistarhalle vierailulle. Tarhaaja oli aiemmin toden-
Oululaiset vierailulla turkistarhalla
Rauhaisaa joulua Animalialle. Aherruksestanne kiittäen terv. Itu Biodyn Oy
Kuntoutuskeskus Mental Oy toivottaa kaikille Animalian jäsenille hyvää ja rauhallista joulua!
hyvää joulua animalian jäsenille! Toivoo: Patrick Lindgren, Asianajotoimisto ADVOCARE
paras juttu
numeron 3/2013 parhaaksi ju-tuksi äänestettiin tasatuloksella ar-tikkelit ”Hollanti teki sen” sekä ”Kos-metiikan eläinkokeet ja delfinaariot kiellettiin – Intia näyttää esimerkkiä muille Aasian valtioille”. Kassin ar-vonnassa onni suosi Satu Lampista. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!
Mikä on tämän lehden paras juttu?Kerro mielipiteesi 13.1.2014 men-nessä, niin olet mukana Eläinten oikeudet -kirjan arvonnassa. Lä-hetä vastauksesi, nimesi sekä osoit-teesi sähköpostitse [email protected] (sähköpostin otsikko: Paras juttu 4/2013) tai postitse Animalia, Suvi-lahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
nut tv:ssä, että hänen tarhalleen saa tulla vierailulle koska tahansa. Nyt oululaiset kävivät kokeilemassa, ovatko he tervetul-leita yllätysvierailulle.
Tarhaaja ei itse ollut tarhalla, joten hän ohjasi animalialaiset toiselle tarhal-leen Kannukseen, missä työntekijät olivat vielä paikalla. Pikahälytyksellä paikalle kurvasi myös paikallislehden toimittaja. Noin tunnin vierailun aikana aktiivit saivat tutustua vapaasti tarhan kettuihin ja minkkeihin. ”Näkemykseni tarhaus-kiellon tarpeesta vahvistui, kun omin sil-min näin kettujen selvän apatian, jonka katkaisi ajoittainen huutaminen, häkkiä ympäri juokseminen ja muu turhautunut käytös”, alueosaston vetäjä Roope Kan-ninen kommentoi näkemäänsä.
jouluntoivotukset animalian yhteisöjäseniltä
oU
lUn
an
imal
ia
8
olen himokävelijä. Joka päivä minun on päästävä kävelylenkille, meren ran-taan, kallioille ja puiden keskelle. Joulun aikaan kävelyn tahti hidastuu ja on aikaa katsella ympärilleen ja viipyä puiden sii-meksessä. Kävely on meditaatiota.
Usein mielessäni ovat ystävät, tänä jou-luna erityisesti koiraystävät. Kun tyttäreni alkoi 6-vuotiaana käydä soittotunneilla, opettajan Nepi-koira istui aina cemba-lon alla kuuntelemassa. Välillä energinen corgi juoksenteli huoneessa riehakkaasti, mutta rauhoittui pian kuuntelemaan lap-sen soittoa. Tuntien oleellinen osa oli Ne-pin läsnäolo, ja soitto katkesi välillä rap-sutustuokioihin. Koirasta tuli tärkeä ys-tävä, josta kerrottiin juttuja ja jolle tyttö piirsi kortteja ja sävelsi lauluja.
Tyttö keräsi corgi-aiheisia pikkuesi-neitä ja pehmoleluja. Nepi oli monta vuotta keskeinen sankari hänen leikeis-sään. Tänä jouluna Nepiä ei enää ole. Ys-täväkoira on ihanimpia muistoja kaunii-den lapsuusmuistojen joukossa.
Tyttö on aina pysäyttänyt koiraa talut-tavat vastaantulijat ja ystävystynyt ky-läreissuilla niin arkojen kuin vilkkaiden koirien kanssa. Eläinaiheiset kirjat ovat perheessämme olleet suosiossa. Suo-mensin pari vuotta sitten Tove Appel-grenin ja Salla Savolaisen lastenkirjan Vesta-Linnea ja samettikuono, jossa oman koiran saaminen perheeseen ei ole aller-gian vuoksi mahdollista. Todellisen kipeä tilanne myös meillä. Eläinkirjojen äärellä on itketty ja naurettu, koettu haltioitumi-sen hetkiä, riemua, myötätuntoa ja hai-keutta.
teksti tittamari marttinen • kuva ville palonenVieraskynä
Joulukävelyjä
Omista varhaisista lukuelämyksistäni unohtumaton on Aura Koiviston lapsena kirjoittama Kurttunaamainen Leo, iloi-nen kertomus koirien yhteisöstä. Minä-kin tietysti haaveilin omasta koirasta. Kir-jastoissa eri puolilla Suomea voi muuten lukea kirjoja lukukoirille ääneen. Mal-tankoira Börje on tehnyt uraauurtavaa
työtä lukuinnon siivittämisessä. Koira on uskollinen kuulija, joka ei arvostele saati hauku lukijaa. Pieni ja isompikin lukija nauttii lukukoiran valppaasta kuuntelusta ja lämpimästä läheisyydestä.
Nämä ajatukset ovat syntyneet kävely-retkellä, tuulessa havisevien puiden kes-kellä. Joulun tunnelmassa minulle kau-neinta ovat puut. Ei välkkyvillä väriva-loilla koristellut, vaan ne, jotka pysyvät tutuilla paikoillaan vuodenajasta toiseen ja kaartuvat tuulisella rannalla kulkijan suojaksi.
tittamari marttinEnKirjoittaja on kirjailija
”Ystäväkoira on ihanimpia muistoja kauniiden lapsuusmuistojen joukossa.”
9
Joulurauhaa tänä vuonna turkistarhaus ei vielä loppunut Suomessa, mutta uskon, että olemme askeleen verran lähempänä turkistarhatonta Suomea.
Animalian vuotta 2013 tahditti kansalaisaloitekam-panja turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Oli mahta-vaa, että saimme tehdä kampanjaa yhdessä usean kan-salaisjärjestön voimin. Historiallisen kampanjan ansi-osta turkistarhauskeskustelu nousi mediakeskusteluun ja saimme osallistua kesällä Suomen suurimpaan tur-kistarhauksen vastaiseen mielenosoitukseen.
Hollannin parlamentti lakkautti turkistarhauksen, koska tarhaus on epäeettinen elinkeino. Myös monissa muissa eurooppalaisissa valtioissa turkiselinkeino on lopetettu tai sitä on voimakkaasti rajoitettu. Suomen tulisi seurata näiden maiden esimerkkiä, ja uskon, että ennen pitkää Suomessakin turkistarhaus päättyy. On onni, että meilläkin on joukko kansanedustajia, jotka edistävät kanssamme turkistarhauskieltoa.
Turkiskampanjoinnin lisäksi vuonna 2013 edis-timme eläinten oikeuksia neuvottelukunnissa, koulu-tuksissa, leireillä, kouluvierailuilla, yleisötapahtumissa ja julkaisuissa. Animalia oli esillä julkisuudessa ja luke-mattomissa yleisötapahtumissa. Kiitos aktiivisuudesta kuuluu erityisesti Animalian sinnikkäille vapaaehtois-toimijoille ympäri Suomen.
Meidän kaikkien on hyvä toimia heikompien puo-lesta ja puolustaa niitä, joilla ei ole mahdollisuutta il-maista itseään sanoin. Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan, mielipiteillään ja vaikkapa kirjoittamalla mielipiteitään julki. Moni ei tule välttämättä ajatel-leeksi millaista elämää tuotanto- tai turkiseläimet Suo-messa oikeasti elävät.
Ensi vuonna Animalia keskittyy eläinkokeiden vas-taiseen kampanjointiin sekä siihen, että saamme Suo-meen Euroopan edistyksellisimmän eläinsuojelulain. Vaadimme esimerkiksi porsimishäkkien ja parsinave-toiden kieltoja. Koe-eläinten kohdalla vaatimuksena on saada koe-eläinten määrä laskuun.
Kiitos kaikille Animalian jäsenille, aktiiveille, tu-kijoille sekä toimis-tomme työntekijöille.
Terveisin,
Sami Säynevirta,puheenjohtaja
mal
la jU
Um
a
hanki eläinystävälliset lahjat Animalian nettikaupasta www.animalia.fi/tilaa-tuotteita tai poikkea ostoksilla myymälässämme (Suvilahden-katu 4, 00500 Helsinki) maanantaista perjantaihin klo 10–15. Olemme auki pidennetysti lauantaina 14.12. klo 12–16 sekä 18.–19.12 klo 10–18.
Lisää tuotteita ja tilausohjeet lehden sivulla 31.
Nanson ylijäämä-trikoosta valmistama nipsupussi sopii vaikkapa rahapussiksi. Pussin koko n. 10 cm x 11 cm. Kuosi vaihtuva.
Eläinten ystävän
Saaja: Eläinsuojeluliitto AnimaliaTilinumero: IBAN: FI24 1011 3000 260629SWIFT / BIC: NDEAFIHH(Nordea 101130-260629)Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 1012
Lämmin kiitos tuestasi!
Muista jouluna myös eläimiä!
Nipsupussi 18 €
Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 19.10.2012. Toimeenpanoaika on 1.1.2013–31.12.2014 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero 2020/2012/3189.
joululahjat
10
Sami ja Kolja-koira.
Julfrid pälsfarmning avskaffades inte i Finland ännu det här året, men jag tror att vi är ett steg närmare ett Finland fritt från pälsfarmer.
Medborgarinitiativet mot pälsfarmning angav tak-ten för Animalia under 2013. Det var väldigt fint att vi fick föra kampanj tillsammans med flera andra med-borgarorganisationer. Tack vare den historiska kam-panjen har pälsfarmning diskuterats i median och vi fick under sommaren delta i Finlands största demon-stration mot pälsfarmning.
Det Nederländska parlamentet förbjöd minkfarm-ning på grund av att farmning är en oetisk näring. Även i flera andra europeiska länder har pälsfarmning av-skaffats eller den är starkt begränsad. Finland borde ta exempel av dessa länder och jag tror att pälsfarmning upphör även i Finland. Som tur har vi en hel grupp av riksdagsledamoter som tillsammans med oss främjar förbudet av pälsfarmning.
Utöver pälskampanjen har vi även under 2013 främjat djurens rättigheter i delegationer, genom ut-bildningar, på läger, på skolbesök, i evenemang för allmänheten och i publikationer. Animalia syntes i of-fentligheten och i otaliga evenemang. För den aktiva verksamheten får vi speciellt tacka våra ihärdiga frivil-liga runt om i Finland.
Det är bra för oss alla att kämpa för de svagare och försvara dem som inte har möjlighet att uttrycka sig med ord. Alla kan påverka genom sina egna val, sina åsikter och t.ex. genom att skriva om sina åsikter of-fentligt. Många kommer nödvändigtvis inte att tänka på i hurdana förhållanden produktions- och pälsdju-ren verkligen lever i Finland.
Nästa år fokuserar Animalia på att föra kampanj mot djurförsök samt på att vi ska få till Finland Euro-pas mest progressiva djurskyddslag. Vi kräver bland annat förbud av grisningsboxar och båsladugårdar. Vad gäller försöksdjuren är målet att få antalet försöksdjur minskat.
Tack till alla Animalias medlemmar, aktiva, stöd-jare samt till våra anställda.
Hälsningar,
Sami Säynevirta, ordförande
Tunnelmalliset joulukortit
1-osaiset joulukortit 1 €2-osainen joulukortti 1,5 €
Eläinten ystävän
Makumetkuja murusille – pienen eläinten ystävän keittokirja on oiva, hauskasti kuvitettu reseptikirja lapsille.
Kaunis, juoksevaa kettua esittävä heijastin täyttää EN 13356 vaatimukset. Pituus n. 10 cm, korkeus n. 4,5 cm.
Kettu-heijastin 4 €
Makumetkuja murusille 26 €
joululahjat
11
animalia: Mikä on mielestäsi eläinsuo-jeluasiamiehen tärkein tehtävä?sari salminen: Eläinsuojeluasiamiehen tärkein tehtävä on eläinten hyvinvoinnin parantaminen yhteiskunnassamme. Muut tehtävänku-vassa luetellut asiat ovat mielestäni kei-noja tehdä tätä työtä.
A: Mitkä ovat mielestäsi Suo-men tämän hetken kolme suu-rinta eläinten hyvinvointiin liittyvää ongelmaa? SS: Eläinten liikkumisen tar-peen tyydyttäminen, eläin-ten muiden käyttäytymistar-peiden tyydyttäminen sekä ihmisten tietämättömyys tai välinpitämättömyys eläinten tarpeista. A: Miten edistät työssäsi edellä luettelemiesi ongelmien ratkaisemista? SS: Otan näitä asioita esiin blogissani, Twitterissä ja muissa kirjoituksissani sekä haastatteluissa ja luennoillani. Eläinten hyvinvoinnin neuvot-
telukunnissa ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä sekä sidosryhmäkeskusteluissa käsitellään muun muassa näitä asioita. A: Missä asioissa Suomi on mennyt viime vuosina eläinsuojelukysymyksissä eteen-päin? SS: Eläinsuojeluasioissa on tapahtunut to-della paljon parannuksia viimeisinä vuo-sina. Ihmiset ovat kiinnostuneita eläinten pidosta ja kohtelusta. Eläinten hyvinvoin-tia koskeva keskustelu on lisääntynyt pal-jon lyhyessä ajassa. On perustettu eläin-
ten hyvinvoinnin neuvottelukuntia, jotka ottavat kantaa eläinten hyvinvointiin liit-tyviin kysymyksiin. Sikojen suojelua kos-kevat vähimmäisvaatimukset parantuivat, vaikkakin niissä on siirtymäaika.
Eläinsuojeluvalvontaan on saatu li-sää resursseja sekä alueellisesti että pai-kallisesti. Eläinten suojelua tieteellisissä ja opetustarkoituksissa koskeva lainsää-däntö uudistui ja eläinkokeille vaihtoeh-toisia menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Oma virkani on perustettu, eli eläimille on yksi uusi ääni yhteiskunnassa. A: Olet aiemmissa haastatteluissa sano-nut, että et halua ottaa kantaa siihen, pi-täisikö turkistarhaus Suomessa lakkaut-taa. Miten perustelet kantaaottamatto-muuttasi eläinsuojelukentälle?SS: Haluan keskittyä työssäni eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Koen, että minulla on siihen paremmat mahdolli-suudet turkiseläinten osalta, kun en ota kantaa puoleen enkä toiseen tähän kysy-mykseen. A: Olet eräissä haastatteluissa sanonut, että haluat tuoda sekä turkistuottajat että eläinsuojelujärjestöjen edustajat saman keskustelupöydän ääreen. Mitä uskot, että keskusteluilla voidaan saavuttaa? SS: Ajatuksena on ideariihi-tyyppisesti tuottajien, tutkijoiden, viranomaisten ja eläinsuojelujärjestöjen ihmisten kanssa miettiä keinoja, joilla turkiseläinten oloja voitaisiin parantaa nopeallakin aikatau-lulla ainakin osalla tiloista.
Uskon, että keskustelemalla ja ideoi-malla yhdessä voi esiin nousta uuden-tyyppisiä ajatuksia toimista ja toiminta-tavoista, joita eläintensä hyvinvoinnin parantamisesta kiinnostuneet tuottajat voivat ottaa käyttöönsä.
suomi sai tänä vuonna historiansa ensimmäisen eläinsuojeluasiamiehen. eläinlääkäri sari sal-
minen aloitti haastavassa tehtävässä elokuussa.
Yhdeksän kysymystä eläinsuojeluasiamiehelle
Ikä: 43Asuu: PääkaupunkiseudullaAmmatti: Eläinsuojeluasiamies. Aiemmin mm. eläinsuojeluyhdis-tyksessä pieneläinlääkärinä sekä maa- ja metsätalousministeriössä ja Elintarviketurvallisuusvirastossa eläinsuojelulainsäädännön valmistelussa ja valvonnan ohjauksessa.Koulutus: EläinlääkäriPerhe: Puoliso, kaksi lasta, kolme koiraa, kolme gerbiiliä, kaksi akvaariota kaloineen, kotiloineen ja sukarapuineen.
sari salminen
teksti vesa saarinen
kuva johanna tunkkari
12
A: Animalia kampanjoi ensi vuonna koe-eläinten parempien olojen sekä eläinko-keiden vähentämisen puolesta. Miten itse suhtaudut suomalaisiin eläinkokeisiin? Miten tilannetta voisi eläinten kannalta parantaa? SS: Eläinkokeita on niin kovin monenlai-sia ja koen, että ne ovat osin välttämättö-miä. Tulisi aina tarkoin miettiä, onko ko-keessa tarpeen käyttää eläimiä ja kuinka paljon.
Uudistuneessa lainsäädännössä sää-dettiin hyviä uudistuksia muun muassa takautuvasta arvioinnista osalle tehdyistä eläinkokeista ja oma neuvottelukunta, joka edistää koe-eläinten käytön korvaa-misen, vähentämisen ja parantamisen pe-riaatetta.
A: Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä kir-jauksia eläinsuojelulakiin, jotta tuotanto-eläinten olot saataisiin Suomessa siedet-tävämmiksi? SS: Kaikkein tärkeimmiksi kirjauksiksi nostaisin eläinten liikkumisen ja mui-den olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen mahdollisuuden sekä eläimille suoritettavien kivuliaiden toi-menpiteiden suorittamiseen liittyvät vaa-timukset. Eläinlajikohtaiset olennaiset käyttäytymistarpeet ovat tuotantoeläin-ten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kä-sittelyssä.
A: Miten eläinsuojelu näkyy omassa arki-elämässäsi?SS: Eläinten suojelu on merkittävä osa elämääni ja koen tämän työn enemmän kuin omakseni. Eläinsuojelun vapaaeh-toistyötä en tee tällä hetkellä, mutta ha-vaitessani epäkohtia, tiedän minne ottaa
yhteyttä. Eläinperäisten tuotteiden koh-dalla pohdin vaihtoehtoja ja mietin valin-tojani. Omista eläimistäni pidän huolta parhaan taitoni mukaan.
”Eläimille on yksi uusi ääni yhteiskunnassa.”
13
eläinkokeet tienhaarassaeläinkokeiden määrä on kasvussa, vaikka uusi koe-eläindirektiivi astui voimaan tämän vuoden alussa. animalia-lehti selvitti, mitä koe-eläimille kuuluu.
teksti marianna lammi • kuvat animalian arkisto
14
E uroopan unionin alueella suoritetaan tutkimustarkoituksessa eläinkoe joka kol-mas sekunti. Suomessa luvut ovat vaatimat-tomampia: meillä käytettiin 180 000 koe-
eläintä vuonna 2012, mutta luku on kasvussa. Eläinkokeisiin turvaudutaan yhä helposti. Niiden
avulla testataan elintarvikkeita, vaatteiden ja huone-kalujen pintakäsittelyaineita, erilaisia kemikaaleja ja ympäristömyrkkyjä. Uudet innovaatiot, kuten aurin-kovoiteiden nanopartikkelit sekä kloonaus, vaativat eläinkokeita jo kehittelyvaiheessaan.
Animalian seuraava koe-eläinkampanja käynnistyy tammikuussa. Sen yhtenä tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta eläinkokeista Suomessa. Mitä eläinkoerin-tamalla siis oikein tapahtuu?
Direktiivi muuttui, muuttuiko mikään muu?
Uusi koe-eläindirektiivi astui voimaan tämän vuoden alussa. Direktiivi toi mukanaan paljon vaatimuksia ke-hittää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä. Lisäksi tänä vuonna astui voimaan pitkään tavoiteltu eläinko-keilla testatun kosmetiikan täyskielto.
Direktiivin eduksi voidaan laskea se, että se pitää sisällään aiempaa laajemman kirjon eläinlajeja. Myös eläimiä edesauttava paperityö lisääntyy, kun hakemus-ten tulee sisältää arviointi kokeen haitoista ja hyö-dyistä. Osa vaatimuksista oli jo aiemmin voimassa Suomessa, mutta hyvä asia on se, että vaatimukset tu-livat voimaan nyt myös niissä EU-maissa, joissa aiem-min eläinkokeista säädeltiin väljemmin.
Tärkeä saavutus oli läpinäkyvyyden lisääntyminen: direktiivin vaatima lupativiistelmän julkaisu on jo pa-rannus aiempaan vaitonaisuuteen.
Yksi ikävimmistä puolista direktiivissä on, että se kieltää eläinkoesäädösten tiukentamisen kansallisissa laeissa. Useat maat ovat kuitenkin onnistuneet säilyt-tämään jo olemassa olleet, direktiiviä tiukemmat vaa-timuksensa.
Punaista valoa eläimilleOn helppo kuvitella, että nykyteknologia mahdollis-taisi eläinkokeiden korvaamisen koe-eläinmallia täs-mällisemmillä menetelmillä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Geenimanipulaation tuomat mahdolli-suudet ovat saaneet EU:ssa hiirten käytön nousuun. Geenin tai geenejä lisäämällä ja poistamalla voidaan jäljitellä ihmisten sairauksia tai tyydyttää muuta uteli-aisuutta elävän organismin toiminnasta.
Geenimanipuloitujen kasvisten turvallisuus vaa-tii jyrsijöillä suoritettavaa 90-päiväistä altistuskoetta. Asetus tuli voimaan vuonna 2012 ja Suomi oli mukana hyväksymässä sitä.
Eläinkokeisiin turvaudutaan yhä
helposti. Niiden avulla testataan elintarvikkeita,
vaatteiden ja huonekalujen
pintakäsittelyaineita, erilaisia kemikaaleja ja
ympäristömyrkkyjä.
teksti marianna lammi • kuvat animalian arkisto
15
Keltaisissa valoissa
Monilla tieteenaloilla tehdään par-haillaan EU-tason päätöksiä eläin-kokeista. Näillä päätöksillä, joista monen takaraja on vielä tämän vuoden puolella, on valtava vaiku-tus koe-eläinmääriin.
Näistä suomalaisiin vaikuttaa eniten REACH-ohjelma, jonka mu-kaisesti EU testaa 30 000 jo mark-kinoilla olevaa kemikaalia. Hel-singissä sijaitseva EU:n Kemikaa-livirasto vastaa testauksen koor-dinoinnista, mutta ei itse eläinko-keista. On arvioitu, että pahimmil-laan tämä tarkoittaisi 54 miljoonan koe-eläimen käyttöä. REACHin yhteyteen saatiin onneksi velvoite käyttää eläinkokeettomia tutki-musmuotoja aina kuin mahdol-lista, mutta tulkinta velvoitteesta on löyhä.
REACHin alaisuudessa tehtä-vistä kokeista on julkaistava tutki-mussuunnitelmat 45 päivää ennen kokeiden aloittamista. Aikaikkuna antaa koe-eläinten käyttöä vähen-tämään pyrkivän järjestön ECEAE:n toksikologeille hieman aikaa pe-
rehtyä mahdollisuuksiin korvata koe muulla menetelmällä.
REACHin ulkopuolelle jäävät endokriiniset hormonihäiritsijät ovat kemikaaleja, joita käytetään yleisesti mm. kodintuotteissa. Eläinkokeita tehdään tähän tarkoi-tukseen paljon. Ne ovat myös tu-loksiltaan kiistanalaisia, sillä hor-monihäiritsijät aiheuttavat hyvin erilaisia reaktioita lajista riippuen: kokeiden luotettavuus ihmisten turvallisuuden kannalta on siis ky-seenalaistettava.
Animalia yhdessä EU-kattojär-jestönsä Eurogroup for Animalsin kanssa vaatii korvaavien mene-telmien kehittämistä sekä tarkkaa tiedonjakojärjestelmää tarpeetto-mien päällekkäistestien välttämi-seksi. Testien sisällöistä odotetaan EU:n linjausta vielä tämän vuoden puolella.
Tänä vuonna päätetään myös eläinten kloonaamisesta elintar-viketuotantoa varten. Eläinten kannalta kloonaus on hyvinvoin-tiriski, sillä tiineys ja synnytys ovat osoittautuneet emoille vaikeiksi.
Monilla tieteenaloilla
tehdään parhaillaan EU-tason päätöksiä
eläinkokeista.
16
Syntyneiden yksilöiden sairasta-vuus- ja kuolleisuusluvut ovat kor-keita. Monista ongelmista johtuen EU:ssa ei ole vielä onnistuttu muo-dostamaan kloonauksesta kattavaa sopimusta.
Nanoteknologia on kehittyvä tieteenala, jonka testausmenetel-mät ovat osin vielä puutteellisia. Pienten nanopartikkelien terveys-vaikutukset ovat melko tuntemat-tomia, joten selvitettävää on pal-jon. Nanoteknologian kehittymi-sen pelätään johtavan suuriin mää-riin eläinkokeita.
Vihreää eläimilleEU:n kokoiset valtavat instituutiot muuttuvat hitaasti. Animalian ta-voite eläinkokeettomasta maail-
masta on vielä kaukana, mutta se ei tarkoita, etteikö ilonaiheita löytyisi.
Eräs ilonaiheista on kosmetii-kan eläinkokeiden kielto. EU:n täys-kielto ei ole täydellinen, mutta sillä on vipuvoimaa. Esimerkiksi Intia ja Israel ovat EU:n päätöksen myötä kieltäneet kosmetiikkatuotteiden testaamisen eläimillä. Nyt työtä kiellon puolesta tehdään muun mu-assa Brasiliassa ja Kiinassa.
Myös eräistä tuskallisista ko-keista päästään eroon. Esimerkiksi tieteelliseltäkin arvoltaan hyvin kyseenalaiset hiirten myrkytystes-tit äyriäisten biotoksiiniarvojen selvittämiseksi kielletään tämän vuoden aikana.
Menestystä on tullut myös ke-mikaalien tutkimuksessa. ECEAE:n
tutkijat kommentoivat peräti 46 prosenttia REACH-asetuksen mu-kaisesti testattavista aineista tes-tausmaratonin ensimmäisellä jak-solla. Näistä vain 30 prosentista EU:n Kemikaalivirasto teki päätök-siä, mutta päätöksistä lähes puolet johti eläinkokeiden kieltämiseen.
Eläinkokeeton tutkimus ete-nee myös omilla avuillaan, mistä osoituksena Tampereen yliopiston tutkijan Timo Ylikomin Diabetes-tutkimussäätiöltä saama suurapu-raha. Ylikomin tutkimusryhmä on kehittänyt rasvasolumallin, jonka avulla voidaan tutkia insuliinire-sistenssiä. Ylikomi toimii tutkijana FICAM:ssa, suomalaisessa vaihto-ehtomenetelmien tutkimuskes-kuksessa.
mitä voit tehdä?
• Äänestä eurovaaleissa eläinystä- vällistä ehdokasta. Pidä huolta, että ehdokkaasi puhuu eläinten puolesta vaalien jälkeenkin. • Noudata edelleen eläinkokeet- tomien tuotteiden listoja uu- sista lakipykälistä huolimatta. Ajankohtainen lista eläinkokeet- tomasta kosmetiikasta osoit- teessa animalia.fi/kosmetiikkalista.• Vältä tarpeettomia kemikaaleja. • Osallistu yleiseen keskusteluun eläinkokeiden luotettavuudesta ja eettisyydestä.
Animalian tavoite eläinkokeettomasta
maailmasta on vielä kaukana, mutta se ei
tarkoita, etteikö ilonaiheita löytyisi.
17
S uomessa on viime aikoina julkaistu uusia tutkimuksia ja selvityksiä sikojen hyvin-voinnista. Niiden perusteella
virikkeiden käyttö vähentää lihasikojen hännänpurentaa ja vapaaporsitus lisää emakoiden hyvinvointia. Kummankaan tutkimuksen tuloksissa taloudelliset sei-kat eivät kuitenkaan kannusta tuottajia muutokseen.
Sioilla on voimakas, luontainen tarve tonkimiseen ja pureskelemiseen. Käytös suuntautuu helposti muihin lajitoverei-hin, jos karsinassa ei ole materiaalia, jo-hon siat voisivat purkaa tutkimistarvet-taan. Tämä johtaa usein esimerkiksi hän-nänpurentaan.
Olkikerros karsinan lattialla on hyvä keino tyydyttää sikojen tonkimisen tarve. Nykyisissä sikaloissa paksun olkikerrok-
sen pitäminen lattialla ei ole mahdollista ritilälattioiden takia. Lisäksi karsinoiden täyttäminen oljella lisää työtä ja kustan-nuksia. Kuivikekerrosta korvaamaan kai-vataankin virike-esineitä, joihin siat pää-sisivät purkamaan tonkimis- ja puremis-tarvettaan.
Helsingin yliopiston toteuttamassa viriketutkimuksessa haluttiin etsiä viri-kemateriaali, joka olisi helppo ja edulli-
uusi tutkimustieto kertoo, miten sikojen hyvinvointia tulisi parantaa.
vapaaporsitus ja virikkeet
parantavat sikojen hyvinvointiateksti ja kuva laura uotila
Jos karsinassa ei ole tutkimistarvetta tyydyttävää materiaalia, alkavat siat helposti purra toistensa saparoita.
nen hankkia ja asentaa ja joka kuitenkin vähentäisi sikojen hännänpurentaa mah-dollisimman tehokkaasti. Tutkimuksessa päädyttiin vertailemaan puun, muoviput-ken ja metalliketjun sopivuutta sikojen virikemateriaaliksi.
Tulokseksi saatiin, että sikojen mie-leen olivat eniten puunrangasta sahatut 40-100 cm:n mittaiset palaset, jotka kiin-nitettiin karsinan seiniin kettingeillä. Näi-den puunpalasten käyttäminen virikkeinä vähensi huomattavasti hännän- ja korvan-purentaa verrattuna muihin virikkeisiin sekä verrokkikarsinoihin. Myös muovi-putket aktivoivat sikojen tutkimiskäyt-täytymistä, mutta ne eivät vähentäneet si-kojen hännänpurentaa eivätkä alentaneet stressitasoja samalla teholla kuin puunpa-laset.
Tutkimuksessa arvioitiin myös puuvi-rikkeiden taloudellisia vaikutuksia. Siko-jen kannalta ikävä lopputulos oli se, että vaikka puunpalaset karsinassa vähentä-vät hännänpurentaa ja siten parantavat eläinten terveyttä ja hyvinvointia, ei tuot-tavuuden parannus ole kuitenkaan niin
suuri, että sillä katettaisiin puupalojen tuomat kustannukset tuottajalle.
Emakot pois häkeistäEläinten hyvinvointikeskus teki selvityk-sen vapaaporsitukseen siirtymisen vai-kutuksista suomalaiselle sikataloudelle. Euroopan maista Ruotsi, Norja ja Sveitsi ovat jo säätäneet lait, jotka estävät ema-koiden häkkiporsituksen.
Häkissä oleminen rajoittaa huomat-tavasti emakon liikkumista, luontaista käyttäytymistä sekä emakon ja porsaiden välistä kanssakäymistä. Häkkiporsituksen puolustajat vetoavat silti siihen, että por-saskuolleisuus nousee vapaaporsitukseen siirryttäessä. Selvityksen mukaan vapaa-porsituksen porsaskuolleisuus jää kui-tenkin samaan tasoon häkkiporsituksen kanssa, kunhan porsituskarsinan koko on riittävä ja olosuhteet ovat eläimille sopivat. Porsaskuolemien syyt ja ajankohta eroavat tuotantomuodoissa: vapaaporsituksessa porsaita syntyy vähemmän kuolleena, mutta niitä kuolee häkkiporsitusta enem-män ensimmäisten elinpäivien aikana.
Vapaaporsituksessa tarvitaan enem-män pinta-alaa emakkoa kohden kuin häkkiporsituksessa. Lisäksi tuotanto-muoto lisää hoitajien työmäärää. Nouse-vien tuotantokustannusten vuoksi tode-taan, että vapaaporsitukseen siirtymiseen tarvittaisiin 10-15 vuoden siirtymäaika, jotta se alentaisi riittävästi siirtymisen kustannuksia.
Selvityksessä ehdotetaan myös, että kustannusten nousu voitaisiin siirtää li-han hintaan: silloin kuluttajien makset-taviksi tulisivat emakoiden hyvinvoinnin eteen tehdyt panostukset. Tällä tavoin tuotettu liha voitaisiin merkitä erillisellä vapaaporsitustuotemerkillä. Vaihtoeh-tona voisi olla myös valtion huomattava tuki tuotantotavan muutokselle.
Lisätietoja:”Tutkimustietoa sikojen virikkeistä” –sivut: http://bit.ly/1gmlbqLVapaaporsitusselvitys löytyy elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org - sivuilta osiosta ”Julkaisut”
M onien isojen ja pienten eläinten ystävien suosik-kisarjakuvataiteilija Pat-rick McDonnell vieraili
syksyllä Helsingin Sarjakuvafestivaa-leilla. Suomalaisistakin sanomalehdistä tutun Kamut-strippisarjakuvan piirtäjä-käsikirjoittaja McDonnell (s. 1956) ehti kiireisen vierailunsa aikana kertoa myös Animalialle ajatuksiaan sarjakuvista sekä eläimistä.
New Jerseyssä asuva McDonnell on sarjakuvissaan puhunut eläinten puolesta jo vuosia.
”Olen onnekas, että saan tehdä työtä, jossa yhdistyvät kaksi rakastamaani asiaa: eläimet ja sarjakuvat”, McDonnell kertoo.
Suomessa Kamut on suosittu sarja-kuva. McDonnell kertoo saavansa paljon palautetta juuri suomalaisilta lukijoilta. Myös Kamut-sarjakuvan verkkosivuilla vierailee paljon kävijöitä Suomesta.
Eräs syy tähän lienee se, että Suo-messa Kamuja on luettu jo vuosia.
”Suomalaiset lehdet ottivat Kamut si-vuilleen ensimmäisten joukossa. Kamut alkoi ilmestyä vuonna 1994, ja heti seu-raavana vuonna se alkoi ilmestyä Suo-messa”, McDonnell iloitsee.
Empatiaa ja esikuvia
Sarjakuvana Ka-mut kumartaa sekä Charles Schultzin Tenaville sekä Ge-orge Herrimanin Krazy Kat -sarjaku-valle.
”Teen Kamuja vanhojen strippi-sarjakuvien visu-aalisen tyylin innoittamana. Tavoittelen stripeissä samanlaista ajatonta tunnel-
yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija patrick mcdonnell vieraili syksyllä suomessa kertomassa kamut-sarjakuvistaan
sekä rakkaudestaan eläimiin.
eläinten kamu
teksti vesa saarinen • kuva little Brown liBrary • kuvitus patrick mcDonnell
maa, jota itse olen kokenut esimerkiksi Tenavat-sarjakuvia lukiessani”, McDon-nell kertoo.
Vanhojen strippisarjakuvien ohella Kamuja innoittavat McDonnellin elä-mään kuuluneet eläimet.
”Sarjakuvan keskushahmo on 19-vuo-tiaana edesmennyt jackrussellinterrierini
Earl. Pitkän elä-mänsä aikana se ehti opettaa mi-nulle paljon, ja vaikka Earl on jo poissa, se elää edel-leen koiranelämää sarjakuvassa.”
McDonnellille eläinsarjakuvan te-keminen on paitsi luonteva tapa ker-
toa tarinoita, myös väline yhteiskunnalli-sista epäkohdista kertomiseen.
”Eläinhahmojen käyttäminen
on tapa kertoa jotakin
maailmasta, jossa elämme.”
20
”Eläintarinoilla ja eläimistä kerto-villa sarjakuvilla on pitkä historia, joka jatkuu aina varhaisiin eläinsatuihin saakka. Eläinhahmojen käyttäminen on tapa kertoa jotakin maailmasta, jossa elämme.”
”Itselleni on tär-keää, että Kamut on sarjakuva, jossa eläimet ovat aidosti eläimiä, eivät ihmisiä eläinten vaatteissa. Kamujen kautta olen halunnut tuoda esiin eläinten äänen ta-valla, joka puhuttelee kaikenikäisiä lukijoita.”
McDonnell korostaa Kamuissa em-paattista, kaikkea elämää kunnioittavaa suhtautumista eläimiin.
”Koko sarjakuvan ytimessä on myö-
tätunto kaikkia eläimiä kohtaan. Toivon, että voisimme nähdä oman toimintamme eläinten silmin.”
”Eläimet ovat kanssakulkijoitamme tällä planeetalla, mutta niitä kohdel-laan usein pelkkinä tuotteina. Siksi on tärkeää muistaa, että voimme omilla va-linnoillamme vaikut-taa siihen, miten eläi-met voivat. Voimme valita esimerkiksi mitä syömme ja mi-ten pukeudumme”, vegaaniruokavaliota
noudattava McDonnell pohtii.
Arjen eläinsuojelutyötäEläimet ja eläinsuojelutyö ovat vieneet McDonnellin mukanaan. McDonnell
vaikuttaa sarjakuvatyönsä ohella muun muassa suuren yhdysvaltalaisen The Hu-mane Society of the United States -eläin-suojelujärjestön hallituksessa.
”Kamuissa olen pitänyt säännöllisesti esillä myös löytöeläinten asiaa. Yhdysval-loissa on valtavasti kodittomia eläimiä ja olisi hienoa, jos yhä useammat ihmiset valitsisivat lemmikikseen kodittoman löytöeläimen”, McDonnell kertoo.
Erityisen huolissaan McDonnell on maatalouden eläinten oloista Yhdysval-loissa.
”Maassamme on miljoonia kanoja ja lehmiä, joiden olot ovat todella surkeat.”
McDonnell toivoo, että Kamut voisi osaltaan edistää eläinten parempaa koh-telua.
”Sarjakuvani ovat viihdettä, mutta uskon, että viihteellä voi vaikuttaa. Jo se, mitä luemme tai katselemme lapsena, vai-kuttaa meihin vielä aikuisenakin.”
”Olisi hienoa, jos yhä useammat ihmiset valitsisivat
lemmikikseen kodittoman
löytöeläimen”
21
Animalia testaateksti ja kuvat jarkko minkovitsch
Joulun vegaaniset piparkakut!joulun lähestyessä piparkakut ovat palanneet herkkupöytiin. animalia testasi yleisimmät markettien hyllyiltä löytyvät vegaaniset piparkakut ja piristi testiä itse tehdyillä raakasuklaapiparkakuilla. pipareista löytyi eroja!
raakasuklaa-piparkakut
kantolan pipari
lu perinteisiä piparkakkuja
annas original pepparkakor
Valmistaja
Valmistus-maa
Hinta
Tuoksu
Rakenne
Maku
Pisteet
AB Annas Pepparkakor
Ruotsi
2,3 € (7,7 €/kg)
”Tuoksuu joululle.”
”Ohut, vähän vaikea kastaa glögissä.”
”Kivan rapeita.”
”Makea muttei mausteinen.”
”Kivan siirappinen maku.””Tosi perinteisen jouluinen maku.”
”Näitähän voisi syödä kolmannenkin.”
Göteborgs Kex AB
Ruotsi
2,6 € (6,5 €/kg)
”Vahva appelsiinin tuoksu.”
”Paksu ja rapea.””Ei hajoa kun kastaa glögissä.”
”Hyvä sitrusmainen maku””ei klassinen, mutta mielenkiintoinen.”
”Positiivinen yllätys.””Hyvä pipari joulun odotteluun.”
Kraft Foods Finland
Suomi
2,4 € (7,1 €/kg)
”Vaniljainen.”
”Paksu, vähän kuivahko.””Vähän Digestive-keksimäinen.”
”Ei maistu joulupiparilta.””Näitä ei tee mieli syödä montaa putkeen.”
”Maistuu vaniljalta.””Tämän päälle voisi laittaa juustoa tai hilloa.”
itse tehty *
pääraaka-aineet: kaakao- voi, raakakaakaojauhe, manteli, taateli, pipar-kakkumauste
n. 13 €/kg
”Tuoksuu aidoilta raaka-aineilta.”
”Sulaa käsissä.””Kannattaa leipoa pieniksi kekseiksi.”
”Erittäin suklainen, konvehtimainen.”
”Vähän konjakkimainen maku.”
”Aikuisten jouluherkku.””Sopii glögin tai puna-viinin kanssa.”
testi-
voittaja
* Raakasuklaapiparkakkujen resepti osoitteessa animalia.fi/piparkakut
Kraft Foods FinlandSuomivaniljainen
”paksu, vähän kuivahko””vähän Digestive-keksimäinen”
”ei maistu joulupiparilta””näitä ei tee mieli syödä montaa putkeen””maistuu vaniljalta””tämän päälle voisi laittaa juustoa tai hilloa”
edullisin
Saatetaan myydä myös Fazerin nimellä
22
susi Laaksonen, Mervi: Susi. Maahenki, 2013. 231 s.
susi avaa monipuolisesti näkökulmia ehkä kiis-tanalaisimpaan luonnonvaraiseen eläimeemme – ih-misen kilpailijaksi koettuun petoon, toisaalta arvos-tettuun erämaiden kulkijaan. Kirjassa kerrotaan katta-vasti suden biologiasta, kehityshistoriasta ja käyttäy-tymisestä. Esimerkiksi suden tiukkana pidetty lauma-hierarkia osoittautuu osin myytiksi. Mielenkiintoista on myös suden merkitys ns. avainlajina: susi tarjoaa ravintoa haaskansyöjille korpista hyönteisiin ja vaikut-taa hirvieläimiä verottamalla myös kasvilajien menes-tymiseen.
Kirjan toinen osa valottaa yhteistä taivaltamme. Ihminen on muinaisina aikoina sekä kilpaillut suden kanssa ravinnosta että metsästänyt sen kanssa yh-dessä. Suojelun historiaa sekä nykypäivän susikiistan taustoja tuodaan esille peilaten niitä erilaisiin eläinkä-sityksiin. Kirja toteaa osuvasti: ”susi ei pysy sille anne-tussa lokerossa”.
hannElE ahponEn
hur mår maten?Jensen, Per: Hur mår maten? Natur & Kultur, 2012. 223 s.
hur mår maten on kiinnostava kuvaus eläinten-pidosta ja lihatuotannosta Ruotsissa. Kirjailija on itse sekasyöjä, joka suhtautuu kriittisesti ruuantuotannon ongelmiin. Nykyajan ihmisellä on vääristynyt kuva li-hantuotannosta ja totuus on siksi yleensä luultua ka-rumpi.
Kirjassa käydään läpi tuotantoeläinten elämää syn-tymästä aina eläinten teurastamiseen asti. Kirja on ajatuksia herättävä ja silmiä avaava teos aiheesta, joka tuntuu olevan epätoivoa täynnä. Kirjailijan kunnioitus eläimiä kohtaan tekee kirjasta helpommin luettavan ja ennen kaikkea lukemisen arvoisen.
marica nordman
makumetkuja murusille
makumetkuja murusille on mainio kirja kenelle ta-hansa terveellisestä ja eläineettisestä ravinnosta kiinnostu-neelle. Kirjan selkeät ja kuvitetut ohjeet sekä reseptikaval-kadi perinteisistä suomalaisista kotiruuista uudempiin vaih-toehtoihin, kuten quesadilloihin sekä erilaisiin makeisiin herkkuihin, on enemmän kuin tervetullut.
Kirja alkaa tietoiskulla kasvisruuan eläineettisistä, ekolo-gisista ja terveydellisistä vaikutuksista. Pienempää ja isom-paa kokkia muistetaan tässä eri sanakääntein. Vegaanilas-ten mukaan nimetyt reseptit puolestaan ilahduttivat oman perheeni pientä kokkia niin, että lopulta hauskat nimet osattiin ulkoa.
Jokaisella lapsella on omat vissit makumieltymyksensä, ja sen kirjan tekijät tietävät. Meillä maistuvat kasvikset ja pa-vut, muttei tofu. Paitsi jos kyseessä ovat Aleksanteri Ahve-nen tofupuikot. Jauhelihan näppärästi korvaava soijarouhe hämää kenet tahansa, esimerkiksi Martti Muurahaisen ma-karonilaatikossa.
Herkkujen seasta löytyy mukavasti nopeita ja marjaisia vaihtoehtoja, joita voi syödä hyvällä omatunnolla vaikka joka päivä, mutta myös tuhdimpia leivonnaisia. Eniten iloa tuotti kuitenkin Nour Norpan vinkki tuikata vaniljavanuk-kaaseen jäätelötikku ja laittaa se pakkaseen. Yksinkertaisen herkullista!
Kirjan oivat reseptit ovat molempien tekijöiden käsialaa. Hauskasta kuvituksesta on vastannut Elina Kauppila.
marianna lammi
Kirjavinkit
Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.
Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.
Somersalo, Inna ja Kauppila, Elina: Makumetkuja murusille. Pienen eläinten ystävän keittokirja. Finn Lectura, 2013. 96 s.
kirjan voi ostaa
animalia-shopista!
23
eläinoikeus -
filosofian
abc
– moraali otettava osaksi eläinsuhdettamme
eläinoikeusfilosofisarjan neljännessä osassa esitellään yhdysvaltalainen cora diamond.
teksti marica norDman • kuvat mauri leivo ja wikimeDia commons
Cora diamond on vuonna 1937 syntynyt yhdysvaltalainen mo-raali- ja eläinoikeusfi-losofi. Akateemisessa työssään Diamond on muun muassa tut-
kinut nykyasenteita eläimiä kohtaan. It-sensä Diamond määrittelee ”moraaliseksi kasvissyöjäksi”.
Suomalaiset lukijat voivat tutustua Cora Diamondin ajatuksiin esimerkiksi Elisa Aaltolan toimittaman Johdatus eläin-filosofiaan –teoksen artikkelissa ”Lihan ja ihmisen syömisestä”, jossa Diamond kir-joittaa eläinten oikeuksista sekä ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta.
Diamond suhtautuu kriittisesti tunnet-tujen eläinoikeusfilosofien, esimerkiksi Tom Reganin ja Peter Singerin, eläinfi-losofisiin näkökulmiin. Diamondin mu-kaan Reganin ja Singerin argumenteissa on ongelmallista muun muassa se, etteivät he viittaa siihen tosiseikkaan, että lehmä ei ole jotakin mitä syödään. Sen sijaan Re-gan ja Singer argumentoivat, että yksilön ei tule edistää lehmän syömiseen johta-vaa prosessia. Se on Diamondin mukaan väärä lähtökohta.
Diamondin mielestä keskustelu eläin-ten oikeuksista alkaa usein lähtökohdasta, jossa pyritään antamaan eläimille oikeuk-sia siksi, että ihmisilläkin on niitä. Dia-mond pitää tätä lähtökohtaa ongelmalli-
sena, sillä sama argumentti mahdollistaisi esimerkiksi ihmisten huonon kohtelun, jopa syömisen. Diamondin mukaan argu-mentti on ongelmallinen: jos lähtökohta on, ettemme syö ihmistä, on mahdotonta tulla moraalisesti lopputulokseen, joka mahdollistaisi eläinten syömisen.
Erilaisia eläimiäCora Diamond pohtii sitä, kuinka ih-miset tuntevat jotkin eläinlajit itselleen läheisemmäksi kuin toiset. Diamondin mukaan kiintyminen joihinkin eläimiin ei johdu siitä, mitä me tiedämme esimer-kiksi lemmikeistämme, vaan se johtuu meistä itsestämme: tarpeestamme saada iloa ja seuraa eläimiltä.
Diamondin mu-kaan toimimme näin, jotta teki-simme oman elä-mämme täydem-mäksi ja rikkaam-maksi. Hänen mu-kaansa kasvissyöjän on sisällytettävä tähän eläinten joukkoon muut-kin eläimet kuin kissat ja koi-rat.
Diamond moittii sitä, kuinka ihminen jo lapsena saa tarkan kuvan siitä, kuinka suhtaudutaan eri eläinlajeihin ja mihin tarkoitukseen niitä voi ”hyödyntää”.
Esimerkkinä tästä käyttäytymisestä Diamond siteeraa Jane Leggen runoa ”Kuuliaiseksi lihansyöjäksi opettelemi-nen”. Runossa korostuu paradoksi siitä, kuinka itsekkäästi me ihmiset suhtau-dumme eri eläimiin. Leggen runosta tulee ilmi ihmisille tyypillinen puuttuva kunni-oitus eläimiä kohtaan:
”Syö eläimiä jotka voit kaupasta ostaa, kissaa et hännästä vetää saa koskaan.Nauti ”likaisten karjujen” lihasta,mutta hauvaa et koskaan saa kiusata.”
Leggen runo on osoitettu ih-misille, jotka käyttäytyvät
runon mukaisella lem-peällä, mutta lajeja eri-
arvoistavalla tavalla eläimiä kohtaan. Runo myös vihjai-lee muiden eläin-suhteiden ilmentä-
vän tekopyhyyttä ja epätietoisuutta.
Diamondin eläin-filosofiassa keskeistä on
se, että ymmärtäisimme, kuinka tärkeä merkitys on ih-
misyyden käsitteellä luodessamme omaa moraalista universumiamme. Tie-dostamalla ihmisyyden merkityksen pys-tymme syventämään moraalista yhteyt-tämme eläimiin.
cora diamond
25
”
marianna lammi, 27, aloitti syyskuussa Animalian koe-eläinvastaavana. Hän suunnittelee ja toteuttaa keväällä käyn-nistyvän koe-eläinkampanjan, joka lisää suomalaisten tietoa koe-eläimistä sekä eläinkokeista.
Satakunnassa nuoruutensa viettänyt, mutta viime vuosina helsinkiläistynyt Lammi on pitkän linjan animalialainen. Hän on ollut mukana muun muassa Ani-malian koiraryhmän ja pääkaupunkiseu-dun alueosaston touhuissa sekä vastannut monista Animalian kouluvierailuista.
Miten olet viihtynyt Animalian toimistolla?
Oikein hyvin! Toimistolla on hyvä henki, ja työkaverit ovat mahtavia.
Aloitit koe-eläinvastaavana syyskuun alussa. Nyt, haastat-teluhetkellä, elämme lokakuun puoliväliä. Mitä olet tähän men-nessä ehtinyt tehdä?
Olen opiskellut eläinkokeisiin ja koe-eläi-miin liittyviä asioita, erityisesti sitä, miten uudistunut lainsäädäntö on vaikuttanut eläimiin ja mikä lainsäädännössä on vielä kesken. Olen kerännyt tietoa siitä, millä aloilla eläinkokeita tehdään, ja osallistu-nut kansainvälisiin kokouksiinkin.
Miten koe-eläimet voivat Suomessa?
Uusi lainsäädäntö toi pieniä parannuksia pito-olosuhteisiin, mutta epäkohtiakin on. Erityisesti tietoa tuntuu puuttuvan kaikkialta: ei ole saatavissa tarkkaa tie-toa siitä, minkälaisia tai mitä eläinkokeita Suomessa tehdään. Se on selvää, että määrällisesti niitä tehdään liikaa.
teksti vesa saarinen kuva iiris rautiainen
Koe-eläinten asiantuntija
animalia -
lainen
Minkä koe-eläimiin liittyvän epäkohdan ihan ensimmäiseksi korjaisit?
Mieluiten lakkauttaisin eläinkokeet. Ihan ensimmäiseksi lopettaisin eläinkokeet kä-dellisillä eläimillä.
Koe-eläinkampanja käynnistyy ensi keväänä. Mitä voimme kampanjalta odottaa?
Aktiivista kampanjaotetta, uutta tietoa kulutusvalintoihin, mukavia tempauksia ja yleisesti ottaen sitä, että toivottavasti koe-eläimistä puhutaan jatkossa entistä enemmän.
Lehti ilmestyy pikkujouluaikaan. Miten vietät jouluasi?
Vietän perinteistä, vegaanista joulua per-hepiirissä Satakunnassa.
mieluiten lakkauttaisin eläinkokeet.”
26
”Eläinystävällisiä
asianajopalveluja!
Lapinlahdenkatu 27, 00180 HelsinkiPuh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228
Asianajotoimisto Streng Ky
Taloushallinnon asiantuntija palveluksessanne yli 15 vuoden kokemuksella!
Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Köydenpunojankatu 4 a D, 00180 Helsinki
[email protected] • www.lansihelsinginkirjanpito.fi
Laura GustafssonANOMALIAAnomalia on henkipattojen romaani. Kosto näytelmä, julistus, farssi ja fysiologi-nen draama, jossa miltei kukaan ei pelastu.
ELÄIMELLISTÄ MENOA
Tilaa netistä www.intokustannus.� tai myynti@intokustannus.� , alennuskoodi "Animalia". Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.
Catharine GrantELÄINTEN OIKEUDETEläinten oikeudet valottaa eläintenoikeusliikkeen historiaa ja kertoo tarvittavat perustiedot eläinten oikeuksista. Kirja antaa myös käytännön ohjeita jokapäiväiseen elämään eläinten kanssa.
Outi MoilalaTAPPAJAFARKUTTappajafarkut perkaa kansainvälistä vaatetuotantoa, sen eettisyyttä ja siihen liittyviä moninaisia ongelmia. Se on must read vastuullisille kuluttajille ja muille vaatteidensa alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista kiinnostuneille.
Maia RaitanenVALAS, VALAS!Laajin koskaan Suomessa tehty valaskirja ja kansain-välisestikin ainutlaatuinen. Valas, valas! sopii kaiken-ikäisille, joita kiehtovat syvänmeren salaisuudet.
sopii kaiken-
Vain20 €
ovh 29€
must read vastuullisille kuluttajille ja muille vaatteidensa
Vain20 €
ovh 27€
Vain15 € ovh 19.90€
Vain20 €
ovh 29€
www.intokustannus.�
27
Vegepalstareseptit ja kuvat paula heinonen
Herkkusuun joulukun suolaiset joulupöydän antimet on nautittu, on makean
herkuttelun vuoro. jouluherkuissa maistuvat lämpimät mausteet. lisää herkullisia vegaanisia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan
löydät pidempi korsi –blogista osoitteesta pidempikorsi.tumblr.com
Vegepalsta
Taatelikonvehdit(noin 25 kpl)
250 g taateleita200 g tummaa suklaata1 tl vaniljasokeria1 tl kanelia1 rkl kookosöljyä50 g vegaanista valkosuklaata
1 Pehmennä taateleita lämpimässä ve-dessä noin 15 minuutin ajan. Valuta
vesi pois huolella.
2 Pyöräytä taatelit, kookosöljy ja mausteet massaksi tehosekoitti-
messa. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa ja hakkaa valkosuklaa veitsellä muruiksi.
3 Pyörittele massasta pieniä kuulia ja dippaa ne sulaan suklaaseen.
4 Asettele pallot leivinpaperin päälle ja ripottele valkosuklaahiput namu-
jen päälle vielä kun suklaa on pehmeää. Laita jääkaappiin jähmettymään.
Piparkakkubiscotit(noin 15 kpl)
15 g vegaanista margariinia (n. 2 rkl)0,75 dl luomuruokosokeria2 rkl omenahilloa½ tl leivinjauhetta1 rkl kasvimaitoa +½ tl ruokasoodaa +½ tl etikkaa2 dl vehnäjauhoja1 rkl piparkakkumaustettaripaus suolaa(vettä)
1 Pehmitä margariini huoneenläm-mössä ja sekoita se sokerin kanssa
tehosekoittimessa. Lisää muut aineet ja anna koneen pyöräyttää taikina. Jos tai-kina murenee, voit lisätä joukkoon 1 rkl vettä ja pyöräyttää konetta uudelleen.
2 Painele taikina tiiviiksi palloksi ja laita se vetäytymään jääkaappiin vähin-
tään 15 minuutiksi.
3 Sivele leivinpaperin päälle hiukan öljyä. Muotoile taikinasta yksi pellin
pituinen patonki. Paista 175 asteessa uu-nin keskitasolla 20-25 minuuttia.
4 Ota levy pois uunista ja anna jäähtyä 5 minuuttia. Leikkaa patongista rei-
lun sormen paksuisia keksejä ja asettele ne pellille. Paista vielä 5-10 minuuttia.
Ylellinen sahramikakku
4 dl vehnäjauhoja3 dl luomuruokosokeria2 tl leivinjauhetta2 tl vaniljasokeria0,5 g sahramia1 tl pomeranssia1 tl jauhettua inkivääriä½ tl jauhettua inkivääriä1 tl ruokasoodaa + 1 tl etikkaa ripaus suolaa1 dl rypsiöljyä4 dl kookosmaitoa
1 Sekoita kuivat aineet keskenään. Li-sää ruokasooda viimeisenä ja suhauta
teelusikallinen etikkaa päälle. Lisää jouk-koon öljy ja kookosmaito. Sekoita hyvin.
2 Kaada taikina voideltuun ja leivitet-tyyn kakkuvuokaan. Paista 175 as-
teessa uunin alatasolla noin 40 minuut-tia. Testaa kypsyys puutikulla.
Jos kakku ei kypsy pohjalta, aseta uuni paistamaan vain alhaalta päin ja lisää paistoaikaa muutamalla minuutilla.
29
Kouvola
Kuopio
Turku
Vihti
Oulu
Rauma
Savonlinna
Joensuu
Rovaniemi
Pääkaupunkiseutu
KeravaKotka
Kajaani
Itä-Lappi
Animaalit kautta maan
kotkassa animalian toimintaa vetää Jaana Vanhala, jolle Animalian toiminta on tuttua jo 1990-luvulta.
”Tykkään olla mukana erilaisissa tapahtumissa, tavata ihmisiä ja kertoa eläinasioista”, Jaana kertoo.
Kotkan Animalia järjestää säännöllisesti kokoon-tumisia, joihin kaikki ovat tervetulleita mukaan. Kokoontumisten lisäksi alueosasto on järjestänyt myös muun muassa valokuvanäyttelyitä, ruoka-maistiaisia, videoiltoja ja osallistunut ravintola-päiviin.
”Pyrimme olemaan esillä alueemme tapahtu-missa. Esimerkiksi kesällä osallistuimme Kymin-linna Art Festivaliin. Esittelimme tapahtumassa Animalian toimintaa ja järjestimme lapsille pii-rustuskilpailun, jossa kuvattiin ”onnellinen eläin” luonnollisessa ympäristössään Päivä eläintarhassa -esitteen inspiroimana. Piirustuspöydällä kävikin kova kuhina, kun lapset piirtelivät eläimiä.”
”Uudet ihmiset ovat aina tervetulleita. Jokaisen on mahdollista valita itse, minkälaisissa asioissa haluaisi olla mukana. Talveksi onkin suunnitteilla monenlaista ohjelmaa ja kevätkauden ideointikin on jo ajankohtaista. Paikallisryhmämme toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan toimin-taan!”
terveisiä kotkasta!
vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk-kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakun-tasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähkö-postiosoitteet ovat muotoa [email protected]. Pää-
kaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä ([email protected]) sekä karhuryhmä ([email protected]). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset.
Tervetuloa mukaan toimintaan!
Kanerva Pelli, [email protected]. 09 720 6590
kotka
Pori
Forssa
TampereLahti
Jyväskylä
kotk
an a
nim
alia
30
Näin teet tilauksesi:POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: [email protected] 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postitusku-lut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimis-tosta, osoite yllä.
Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita
Käsintehdyt kortitAnimalian käsityökerho on valmistanut persoonallisia kak-siosaisia kortteja. Kortit ovat osittain kierrätysmateriaa-leista valmistettuja. Jokainen kortti on uniikki.
Anna lahja, jolla on merkitystä – Tutustu AnimaliaShopin joululahjatarjontaan!
Animaliashopkoonnut ninni pekkala
uutuustuotteet
Nipsupussi
Nanson ylijäämätrikoosta (vahvike sisäpuolella) valmistama nipsupussi sopii vaikkapa rahapussiksi. Pussin koko n. 10 cm x 11 cm. Kuosi vaihtuva.
Suosittu Eläinten ystävä -kettu on päässyt mukaan nyt myös korvako-ruihin! Korut ovat käsityönä valmis-tettuja, ne ovat söpösti vinksallaan, kaikki vähän erilaisia. Korvakoru-jen koukut saattavat sisältää nikke-liä. Yhden korvakorun läpimitta on n. 3,5 cm.
Karhuryhmän kalenteritIso pöytäkalenteri japieni taskukalenteri.
Korvakorut
12 €
1,5 €
3 €
Animals-kassi
Puuhkaprinttipaita
Paola Suhosen luotsaama IvanaHelsinki suunnit-teli Animalialle naisille sopivan t-paidan, joka ottaa kantaa turkistarhaukseen printillään. T-paidan val-mistamisesta vastasi Kaiku Ethical, joten paita on valmistettu laadukkaasta Reilun kaupan luomupuu-villasta. Saatavilla koot S, L ja XL.
jouluale
20 €Ei-jäsenille 23 €
10 €
Rintamerkit
Uudet rintamerkit ovat Milla Paloniemen käsialaa. ”Irti mun kinkusta” ja ”Jos haluat turkin älä sheivaa”, rintamerkit julistavat.
Makumetkujamurusille
Makumetkuja murusille – pienen eläin-ten ystävän keittokirja on oiva, hauskasti kuvitettu reseptikirja lapsille. Reseptit ovat jo useita kasviskeittokirjoja julkais-seen Inna Somersalon sekä kirjan kuvit-taneen Elina Kauppilan käsialaa. Kaikki kirjan reseptit ovat vegaanisia.
26 €
18 €
15 € 12 €
31
Voit valita tuki-, vähävaraisen tai nuorisojäsenyyden. Lahjan saaja saa Animalia-lehden neljästi vuodessa sekä eläinystävällisiä etuja tarjoavan jäsenkortin. Listan yhteistyökumppaneistamme löydät osoitteesta animalia.fi.
Lahjajäsenyyden vuodelle 2014 tilaat helposti. Täytä oheinen lomake ja lähetä se meille. Postimaksu on maksettu puolestasi. Jos haluat lähettää lomakkeen kirjekuoressa, kirjoita kuoreen vastauslähetystunnus, niin säästät postikulut. Lähetämme Sinulle laskun, kun olemme vastaanottaneet lahjajäsenyyslomakkeen. Lähetämme puolestasi
lahjan saajalle tervehdyksen ja tiedon uudesta Animalian jäsenyydestä. Lisäämme tervehdykseen automaattisesti lahjan antajan nimen. Jos haluat, että tieto jäsenyydestä ehtii lahjan saajalle jouluksi, lähetäthän lomakkeen 15.12. mennessä.
Eläinystävällistä joulua toivotellen,
Ninni PekkalaAnimalian varainhankkija
Muista läheistäsi Animalian jäsenyydellä!
Lahjan saajan nimi:
Lahjan saajan osoite:
Lahjan antajan yhteystiedot
Lahjan antajan nimi:
Lahjan antajan osoite:
Haluan ilahduttaa läheistäni ja antaa hänelle lahjaksi: Postimaksu maksettu
kotimaassa
Animalia ry
Tunnus 5007666
00003 VASTAUSLÄHETYS
Voit lähettää tiedot myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]
Animalian tukijäsenyyden (32 €)
Animalian vähävaraisen jäsenyyden (25 €)
Animalian nuorisojäsenyyden, alle 18 v. (20 €)
