Embed Size (px)
Citation preview
AquaTviittiUimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ry
Kylpylä- kulttuuri elää nyt uutta renesanssiaANNE LATVANEN SIVU 4
SIVU 5
JÄSENLEHTI 2•2019
Suomeen tarvitaan uimahallin veden-käsittelytekniikan koulutusta Mikko O. Aaltonen
2020
5–7.2.2020
JULKAISIJA: Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys UKTY ry. // Savikonkatu 45, 11710 Riihimäki // PÄÄTOIMITTAJA: Paula Liinamaa // TOIMITUSNEUVOSTO: Jukka Maja, Timo Erkkilä, Heikki Immonen, // Mikko Heinonen ja Jukka Vienonen // Palautteet s-postilla [email protected] // ULKOASU: Mainostoimisto BrandX.
SIVU 6
Kylpylä on paikka, jossa oleskellaan vesialtaissa virkistäytymässä ja lisää-
mässä hyvinvointia. Kylpylöissä käyminen on ollut perinteisesti sosiaalista
toimintaa. Nykyään trendinä on yksilön hyvinvointia tukeva toiminta,
kuten erilaiset hieronnat sekä käsi-, vartalo- ja jalkahoidot.
Viihdekylpylät ja vesipuistot alkoivat tulla muotiin 1980-luvulla. Nämä tar-
josivat ajanvietettä lapsiperheille. Näiden rinnalle on syntymässä enemmän
aikuisille suunnattu, nykyaikainen spa-kulttuuri.
Ylellisen irtioton arjesta voi tehdä Hotelli Alsikissa, Sonderborgin uusimmas-
sa maamerkissä, Tanskassa, lähellä Saksan rajaa. Hotelli on rakennettu sa-
tama-alueelle, Alsin ja Jyllannin välisen kanavan rannalle. Suunnittelusta on
vastannut Henning Larsen Arkkitehdit Tanskasta (www.alsik-hotel.com).
Rakennuksessa on yhdistetty pohjoista eleganssia ja skandinaavista sisustus-
suunnittelua modernin käytettävyyden ja toiminnallisuuden kanssa. Rauhoittava
tunnelma rakentuu luonnollisilla materiaaleilla ja eleganteilla muodoilla, joita
rikastavat modernit tehostevärit. Ikkunaseinistä avautuva merinäköala ja luonnon-
valo täydentävät upean kokonaisvaikutelman.
Hotellin spa ja monipuolinen saunamaailma tarjoavat arjen luksusta joko päiväksi
tai koko hotellivierailun ajaksi. Pohjoismaisen luonnon rosoisuudesta inspiraationsa
ammentava hyvän olon ilmapiiri levittäytyy 4500m2 alueelle ja neljään kerrokseen.
Suunnittelun punaisena lankana sekä spa:ssa että hotellin tiloissa on Blackboard -laat-
tasarja, jonka monipuoliset muoto-, pinta- ja kokovaihtoehdot luovat tiloihin yhtenäi-
sen ja harmonisen tunnelman.
KylpyläkultuuriELÄÄ NYT UUTTA RENESANSSIA
TEKSTI Anne Latvanen Pukkila Oy / KUVAT Pukkila Oy
SIVU 2
“Lisätietoja kohteesta: Anne Latvanen, Pukkila Oy Ab, [email protected] 0400 502 423
Ylellisen Irtioton arjesta voi tehdä hotelli alsikissa, Sonderborgin uusimmassa maamerkissä, tanskassa
Hyvän olon matka alkaa seesteisestä vastaanottoaulasta jatkuen pukuhuoneisiin, joissa samat luonnonläheiset, murretut värit valmistavat kävijää rentoutumiseen.
Mielen ja kehon puhdistuminen käynnistyy erilaisilla, kävijän mielentilaan sopivilla suihkuilla kuten saavisuihku, sademetsäsuihku tai vesiputous.
Allasosaston pääaltaassa on vedenalaisia porepenkkejä rentoutumiseen sekä vieressä erillinen poreallas.
Saunamaailma tarjoaa erilaisia sauna- ja kylpyelämyksiä mm. panoraamasauna, kylmähuone sekä jalkakylpytila
Allasosaston lasiseinien takaa avautuu upea ulkoallas vaikuttavalla jokinäkymällä. Ympäröivällä terassilla voi nauttia kiireettömästä olemisesta.
SIVU 3
TEKSTI Paula Liinamaa / KUVAT Toni Sainio
SIVU 4
Vähintään yhteen teknillisistä yliopistoista pitäisi
saada oma oppiaine vedenkäsittelytekniikasta, sanoo
pitkän ja ansiokkaan uran alalla tehnyt Aqua Novan
perustaja dipl.ins. Mikko O. Aaltonen. Lisäksi laitos-
mestareita pitäisi kouluttaa ammattikorkeakouluissa
ja ammattiopistoissa. Päteviä opettajia kyllä löytyisi.
Uimahallien vedenkäsittelytekniikkaa ei Suomessa
opeteta tällä hetkellä missään oppilaitoksessa vaikka
alan osaajista on tarve.
Mikko O. Aaltonen tietää mistä puhuu. Hän on yli
40-vuotisen uransa aikana ollut mukana ainakin
100:ssa uimahalliprojektissa. Niistä noin 50:een hän
on suunnitellut vedenkäsittelytekniikan, mm. Mäke-
länrinteeseen ja Itäkeskuksen uimahalliin. Hän on
hankkinut opin vedenkäsittelyyn kokonaan itseopis-
keluna ja kokemuksen kautta. Parhaimpana oppi-
mestarin on ollut Jorma Myry, joka sovelsi ja kehitti
saksalaista uimavesitekniikkaa suomalaisille halleille.
Suomeen tarvitaan uimahallin veden-
käsittelytekniikan koulutusta
Mikko O. Aaltonen on myös yksi UKTY:n perustajajäsenis-
tä. ”Muistan kun olimme vuonna 1993 Leppävirralla uuden
uimahallin vihkiäisissä. Lähdimme juhlavasta tilaisuudesta
kotimatkalle yhdessä Pertti Kärpäsen kanssa. Kolmensadan
kilometrin aikana ehdimme jutella monenlaista. Enimmäk-
seen puhuimme uimahalleista. Suunnilleen Mäntyharjun
kohdalla Pertti sanoi, että pitäisi saada tämä uimahalliväki
jotenkin yhteen. Hän on vähän miettinyt yhdistystä. Olin samaa
mieltä, ja Mäntsälään mennessä yhdistyksen perustamiskuviot
olivat selvät. Mukaan päätimme pyytää Kalle Kallion, Vuosaaren
silloisen uimahallin hallipäällikön”.
Suunnittelijasta käyttäjäksi Nyt Laitilassa syntynyt ja Vantaan Vaaralassa vaimonsa kanssa
eläkepäiviä viettävä 84-vuotias Aaltonen on siirtynyt aktiiviseksi
uimahallin käyttäjäksi. Joskus mukana on myös nuorin seitsemästä
lapsenlapsesta. Lajeina ovat vesijumppa ja vesijuoksu. Mielihalli on
tietenkin itse suunniteltu Mäkelänrinne. Myös muissa halleissa tulee
käytyä. Tavoitteenani on käydä uimassa kaikissa halleissa joiden to-
teutuksessa tai suunnittelussa olen ollut mukana, Aaltonen sanoo.
Vinkkejä suunnittelijoilleKun uusia halleja suunnitellaan, pitää olla avoin miettimään muitakin
allasvaihtoehtoja kuin perinteinen laatoitettu betoniallas. Vesitornejakin
on rakennettu betonista, teräksestä, muovista ja jopa puusta muoviver-
houksella. Samalla tavalla ennakkoluulottomasti pitäisi miettiä uima-al-
taan rakennetta. Voisiko esim. korjauskohteissa betonialtaan vuorata
teräsaltaalla tai kuten Kotkassa muovipinnoitteella. Varoen pitää kuitenkin
uutuuksia ottaa käyttöön.
Uuteen halliin pitää varata riittävät konehuonetilat mahdollinen laajennus
huomioon ottaen. Altaan betonirakenteen pitää olla sellainen, että se kestää
vaativat olosuhteet. Betonialtaissa on tullut yllättäviä vaurioita esiin kuten
esim. Tapiolassa.
Myös hallin valaistuksella ja valoisuudella on merkitystä asiakkaiden viih-
tyvyyteen. Esimerkiksi Porvoossa on hieno, aurinkoinen halli. Ja lopuksi
pienen pieni toive arkkitehdeille. Suunnitelkaa terapia-altaan lähelle pieni
hylly, mihin me ikäihmiset voimme jättää silmälasit ja kuulokojeen kun
menemme vesihierontalaitteisiin.
UKTY:n PERUSTAJAJÄSENIÄ
Sattuma toi alalleMikko O. Aaltonen tuli sattumalta vedenkäsittely-
alalle saatuaan Puolustusministeriöstä diplomi-
työaiheen. Työ käsitteli saariston vedenhankintaa.
Valmistumisen jälkeen vuonna 1962 hänestä tuli
vesihuoltoinsinööri Puolustusministeriöön. Vas-
tuulle tulivat vesilaitokset, jätevesilaitokset, verkos-
tot ja uimahallien rakennuttaminen. Varuskuntiin
rakennettiin uimahalleja 60-luvulla esimerkkei-
nä Säkylä, Sodankylä, Kajaani, Vekaranjärvi sekä
Santahaminan ja Upinniemen remontit. Myös
siviilit saivat tuolloin käyttää useimpien varus-
kuntien uimahalleja.
Puolustusministeriöstä Mikko O. Aaltonen siir-
tyi 70-luvun alussa Oy Huber Ab:n kaut-
ta Keskusosuusliike Hankkijan palveluk-
seen. Hankkijalle perustettiin tuolloin ve-
sihuollon tuotelinja, jota Aaltonen ryhtyi
johtamaan. Tavoitteena oli erilaisten ve-
denkäsittelylaitosten urakointi. Myös ot-
sonointilaitteet tulivat valikoimaan.
Haave omasta firmasta toteutuiVuonna 1987 Hankkija kauppasi vesi-
huollon tuotelinjaa Aaltosen ostettavaksi
ja niin Mikko O. Aaltonen ryhtyi yrittä-
jäksi. Kolme muuta työntekijää siirtyi
Hankkijalta Aaltosen mukana. Firmalle
annettiin nimeksi Aqua Nova Oy. Yri-
tyksen tuoteryhmät olivat vesilaitokset,
vesitornit, sadetusjärjestelmät ja uima-
hallit. Yrittäjäksi ryhtyminen oli hyvä
idea ja samalla toteutui monivuoti-
nen haave omasta firmasta, Aaltonen
toteaa.
Kohti uusia seikkailujaVuonna 2001 Aaltonen myi Aqua
Novan turkulaiselle Alltop Oy:lle,
joka fuusioi sen A-pumput Oy:-
hyn. Suomen Allaslaite Oy osti
pian koko yrityksen. Aqua No-
van myynnin jälkeen Aaltonen
jatkoi uimavesisuunnittelijana
vuonna 1992 perustamassaan
Insinööritoimisto Mikko O Aal-
tonen Oy:ssä (ins.tsto MOA).
Suunnittelukohteina oli useita
kymmeniä uimahalleja, vii-
meisenä kohteena Lammin
uimahalli vuonna 2004.
Valtakunnalliset uimahalli-kylpyläpäivät VUKP 2020 toteutetaan jälleen
Viking Linen m/s Mariellalla (Helsinki-Tukholma-Helsinki).
Ilmoittautuminen on alkanut. Varaa paikkasi heti! Ilmoittautuminen teh-
dään sähköisenä, osoitteessa www.ukty.fi, josta löytyy linkki tapahtumaan.
Mukaan mahtuu 330 ensimmäistä.
Uimahalli-kylpyläpäivät on tarkoitettu uimahallien ja kylpylöiden suunnitte-
lussa, rakentamisessa ja toiminnassa eri tavoin mukana oleville henkilöille.
Tarjolla on myös alan yrityksille näyttelytilaa ja markkinointipaketti luento-
kansioon. Paikkoja on rajoitetusti.
Näyttelytiloista lisätietoja ja varaukset:
Timo Erkkilä 0400 294003 [email protected]
Jukka Maja 041 5152478 [email protected]
Päivät jälleen täynnä asiaa !
TEKSTI Paula Liinamaa / KUVAT Toni Sainio
SIVU 6
2020
VUKP 2020 5–7.2.2020
Seuraavat Uimahalli- kylpyläpäivät pidetään Viking Mariellalla 5.-7.2.2020.
Päivien ohjelma on parhaillaan työn alla. Järjestelyjä pyritään muuttamaan siten, että
osanottajamäärää pystyttäisiin kasvattamaan.
Ilmoittautumisaika alkaa 1.9.2019 ja osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisää
infoa tulee nettisivuilla, facebookissa sekä sähköpostilla kun ohjelma tarkentuu.
VALTAKUNNALLISET UIMAHALLI-KYLPYLÄPÄIVÄT 2020
Ohjelma Keskiviikko 5.2.2020 10:30 Ilmoittautuminen, lippujen jako (Viking-Linen terminaali, Katajanokka) 11:30 Lounas, buffetpöydästä kannelta 7 12:40 Järjestäytyminen ja VUKP 2020 avaus 12:45 Avauspuheenvuoro, Opetus- ja kulttuuriministeriön katsaus tulevaisuuteen 13:30 Uimahallit Suomessa, kirjan esittely 13:50 Teräsaltaat, vaihtoehto betonialtaille Edut ja haitat (hoito ja huolto) ja mitä erityisesti tulee ottaa huomioon teräsallasta hankittaessa 14:50 Laivaisännän/emännän puheenvuoro 14:55 Kahvitauko, pääsy hytteihin ja näyttelyyn tutustuminen 15:45 Opetus- ja kulttuuriministeriö, liikuntapaikkarakentaminen nyt ja lähivuosina Ajankohtaiskatsaus liikuntapaikkarakentamiseen 16:25 Siivouksen ja puhtaanapidon huomioiminen, uudessa RT-kortissa Esitys on laivan keulassa, enintään 40 henkilöä 16:25 Uuden LVI-ohjekortin esittely, Uima-allasvesien käsittely 17:05 Ergonomia uimahallihenkilökunnan työssä 17:45 Keskustelutilaisuus uimahallihankkeeseen ryhtyville Tilaisuuden vetää Ville Nummelin UKTY, mukana SuiL, SUH ja SLA 17:45 UKTY ja Viking Line tarjoavat yhdessä lasin kuohuvaa 18:00 Näytteilleasettajien ilta aika on varattu näytteilleasettajien ja osallistujien yhteisiin tapaamisiin 21:00 a’ la Carte päivällinen, buffet ravintolassa, kannella 7 Torstai 6.2.2020 07:30 – 10:00 Meriaamiainen 08:00 – 10:00 Mahdollisuus aamusaunaan 10:00 – 11:00 Private Shopping, Laivan myymälässä 10:15 – n. klo 14:00 Vierailu Yasuragi-Soa kylpylässä Bussikuljetus, max. 20 henkilöä tai vaihtoehtoisesti 10:15 – 13:00 Aamureippailu Forsgrenska Badet uimahallissa Hallille siirrytään kävellen, matkaa on n. 2,0 km Nämä molemmat retket ovat maksullisia ja niille tehdään ilmoittautuminen VUKP 2020 ilmoittautumisen yhteydessä.13:00 2. päivän avaus 13:10 Västeråsin uimahalliprojekti Erilainen tapaus, uimahalliprojekti, jossa annetut tavoitteet täyttyivät! 14:00 Uusien RT-korttien esittely 14:30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 15:20 Maauimalat - Käyttökokemukset ja kehitysnäkymät 16:00 Case Keravan uimahalli - Miten kaikki tapahtui ja mitä tästä voisimme oppia 16:45 Maalämpö uimahallin energiavaihtoehtona - Uimahallin energiansäästökeino? Mitä tulee huomioida, kun maalämpöä suunnitellaan kohteeseen 17:30 Päivien päätös, näyttelyvisan arvonnat 19:00 Päivällinen, buffetpöydästä, kannelta 7
Perjantai 7.2.2020 07:30 Meriaamiainen 10:10 Laiva saapuu satamaan
Pienet muutokset mahdollisia
Tampereen maauimala saavutti suuren suosion tänä
kesänä. Maauimala oli avoinna touko-syyskuun ja kä-
vijämäärätavoite ylittyi reilusti. Kävijöitä oli peräti 115
000. Vilkkaimpana päivänä kävi 2800 asiakasta. Jopa
Tampereen nuoret tapaavat nykyään Keskustorin sijaan
maauimalassa. Uimalassa on neljä allasta: 50 metrin
kuntoallas, hyppyallas, lastenallas ja kahluuallas. Lisäksi
maauimalassa on 10 metrin korkuinen hyppytorni, kah-
vio-lippupiste, pukuhuoneet, suihkut sekä aidattu nur-
mialue. Hämmästyttävää oli, että myös sisäuimahallissa
kävijämäärä nousi reippaasti kesän aikana edellisistä
vuosista. Onko maauimala tulevaisuudessa vastaus ui-
mahallien hiljaiseen kesäkauteen?
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan uimahalleissa toteutettiin merkittävä rannekeuudistus 1.11.2019 alkaen.
Nyt samalla rannekkeella pääsee uimaan kaikkiin edellä mainittuihin uimahalleihin. Rannekkeet ovat voimassa
kaksi vuotta. Uudistuksen mahdollistavat yhteensopiva kulunvalvonta- ja pukukaappijärjestelmä sekä kaupun-
kien yhdessä sopima yhtenäinen hinnoittelu. Kymmenen kerran uinnin lataus maksaa aikuiselle 54 euroa ja
7–17-vuotiaalle lapselle 26 euroa. Järvenpäässä aikuisen hinta laski eurolla ja Tuusulassa nousi kahdella. Muu-
toksen myötä uimahallien huoltoaamut on sijoitettu eri arkipäiville, ja kesän huoltotauot porrastetaan siten,
että uimahallit ovat mahdollisimman lyhyen jakson kiinni yhtä aikaa.
Vantaan uusimman uimahallin sijaintipaikaksi on var-
mistunut Elmon alue Asolassa. Uimahallin rakentaminen
ei edellytä kaavamuutosta. Halliin suunnitellaan 50-met-
risiä ratoja ja varaudutaan mahdollisesti myöhemmin
rakennettavaan maauimalaan. Uimahalli voisi valmistua
vuoteen 2025 mennessä, kenties jopa aiemmin, jos han-
ketta kiirehditään. Vantaalla ei ole yhtään maauimalaa,
mutta sitä on vaadittu Tikkutilaan. Idea on osittain kaa-
tunut siihen, että maauimalan yhdistäminen vanhaan
uimahalliin on teknisesti hankalaa. Nyt Elmon uusi halli
halutaan suunnitella siten, että pesutilat ja sisäänkäyn-
nit antavat mahdollisuuden yhteiskäyttöön maauimalan
kanssa.
UutisiaMaauimaloiden suosio on nousussa.
SIVU 8
Kuva: Laura Vanzo, Tampereen kaupunki
UutisiaUimahallien rakentaminen jatkuu vilkkaana.
Espoon Tapiolan uimahallista odotellaan edelleen päätöstä. Tänä
syksynä tehdään perustusten lisätutkimuksia. Tavoitteena on saada
tutkimustulokset tämän vuoden puolella. Ratkaistavana on, raken-
netaanko vanhan uimahallin paikalle uusi halli 50-metrin ratoi-
neen, vai peruskorjataanko Aarne Ervin suunnittelema vuonna 1965
käyttöön otettu nykyinen uimahalli, joka on ollut poissa käytöstä
vuosia teknisten ongelmien vuoksi. Nykyinen Tapiolan uimahalli
on asemakaavalla suojeltu rakennus, joten sen poistamissuunni-
telmaa vastustetaan muun muassa useiden arkkitehtien toimesta.
Kuntoselvitysten mukaan Tapiolan uimahallia vaivaa muun muas-
sa alkalikiviainesreaktio. Mikäli päädytään uuden rakentamiseen,
odotettavissa on arkkitehtikilpailu.
Espoon Matinkylän uimahallin rakentaminen on alkanut. Hallin
arvioidaan valmistuvan vuoden 2021 lopulla. Kustannusarvio on 32,5 milj. €. Halliin tulee kahdeksan-ratainen 50 m teräk-
sinen allas, opetusallas, monitoimi-kuntoutusallas varustettuna poreiluistuimin, kahluuallas sekä kylmävesiallas. Halliin
tulee myös kuntosali ja liikuntasali. Rakennus lämpiää osittain maalämmöllä ja katolle tulee aurinkopaneelit. Hallin käy-
tössä on maanalaiset pysäköintitilat, joista on suora sisäänkäynti uimahalliin. Arkkitehtinä toimii Arkkitehtitoimisto Lehti,
Peltonen, Valkama Oy.
Riihimäen uimahalli täytti tänä syksynä 40 vuotta. Riihimäen uima-
halli juhli nelikymppisiään yhdessä asiakkaidensa kanssa. Riihimäen
uimahalli avattiin 13.9.1979. Uimahalli oli Riihimäellä kovin odotettu
liikuntamahdollisuus. Riihimäen liikuntapuolen väki halusi viettää
juhlia 40-vuotiasta uimahallia yhdessä asiakkaidensa kanssa, ja koko
juhlaviikko nivoutui yhteiseen, ilmaiseen ja edulliseen liikunnalliseen
toimintaan. Lapsille oli rakennettu mm. Wibit-rata ja juhlat huipen-
tuivat perjantaina 13.9. ilmaisiin kakkukahveihin. UKTY onnittelee !
Tampereen Uintikeskus täytti 40 vuotta. UKTY onnittelee !
Sastamalan uimahallin paikaksi on tulossa Vammalan keskustan Po-
roranta. Kustannusarvio on tällä hetkellä noin 10,5 miljoonaa. Sasta-
malan valtuuston päätettäväksi uimahalli tulee marras-joulukuussa
2019. Jos rakentamiseen päädytään, halli voisi toteutua ehkä vuosina 2021 - 23.
SIVU 9
UutuuksiaUutisiaUimahallien rakentaminen jatkuu vilkkaana.
Rovaniemen kaupungin uimahalli Vesihiisi
avattiin syyskuun alussa kolmen kuukauden
tauon jälkeen. Uimahallissa on kesän aikana
muun muassa parannettu ilmanvaihtoa ja
korjattu allaslaitteita. Rovaniemen kaupunki
suunnittelee jatkavansa uimahallin remont-
tia ensi kesänä noin miljoonalla eurolla. Re-
montin jatkaminen vaatii vielä Rovaniemen
kaupunginvaltuuston päätöksen osana ensi
vuoden talousarviota. Uuden 50 m altaalla
varustetun uimahallin suunnittelu on loppu-
suoralla. Uusi halli sijoittuu Santasportin, eli
Lapin urheiluopiston yhteyteen. Vanhaa ui-
mahallia pidetään toiminnassa vielä vuosia.
Hyvinkään uimahallin peruskorjaus ja
laajennuksen rakentaminen on alkanut
1.10.2019. Arvioitu rakennusaika on 15 kuu-
kautta. Hankkeen kustannusarvio on 9,1 milj.
€. Rakennuttaja on Hyvinkään kaupunki.
Arkkitehtina toimii Arkkitehtuuritoimisto
Arktes Oy. Rakennusurakoitsijana toimii Ra-
kennus- ja Insinööritoimisto Tricon Oy.
Varkauden uuden uimahallin suunnittelu on
loppusuoralla. Rakennustöiden oli määrä al-
kaa lokakuussa 2019, mutta hanke keskeytet-
tiin, koska urakkatarjouskustannukset nousi-
vat n. 3 m€ yli budjetin.
Suonenjoella on aloitettu uuden monitoi-
mihallin rakentaminen. Halliin tulee uima-
halli, jossa on kolme allasta. Sinne tulee myös
iso liikuntasali, joka voidaan jakaa kolmeen
osaan, sekä kuntosali. Monitoimihallin kus-
tannusarvio on vajaat 17 milj. €. Rakennuksen
on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2021.
Arkkitehtinä on Luovaus Arkkitehdit Oy, pää-
urakoitsija Rakennusliike U.Lipsanen Oy.
UutuuksiaUudet HPK/HST -laitossähkökiukaat Saunapiste on yli 20 vuoden kokemuksella kehittänyt uudet HPK/HST-laitossähkökiukaat uimahallien, kylpylöiden ja laitosten vaativiin oloihin (mallivuosi 2020). Kotimaiset HPK-laitossähkökiukaat on suunniteltu ja valmistettu yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Suurena apuna kehitystyössä ovat olleet uimahallien ja kylpylöiden laitos- ja huoltomiehet. Kiukaissa on uutuutena helposti vaihdettava HPK-vastuskasetti. Saunapiste myös valmistaa, myy ja huoltaa HPK-laitossähkökiukaat nykyisin itse Kaarinassa. Takuuajat ovat pitkät. HPK Laitossähkökiukailla 36 kk, mutta ei koske vastuksia. HPK vastuksien takuuaika on 30 kk uimahalli-ja kylpylä käytössä. Lisätiedot 040 353 0388, [email protected]
Kosketusnäytöllinen leimauspääte Pusatec Oy:ltä on tullut markkinoille PT11eX kosketusnäytöllinen leimauspääte, joka soveltuu hyvin asiakaskulunvalvontaan ja monivalintapäätteeksi. Lukija toimii etäluettavilla rannekkeilla, korteilla ja matkapuhelimen NFC -tekniikalla sekä QR-koodeilla. Lukijassa on myös sisäänrakennettu GSM-tiedonsiirto. Lisätiedot: Pusatec Oy, Petri Savolainen 050 355 5077, [email protected]
Ardexilta uusi viiltosuojanauha laatoituksen liikuntasaumoihin ARDEX SK 4 Protect -viiltosuojanauha edustaa ennakoivaa turvallisen märkätilakäytön edelläkävijää. Tarrakiinnitteinen viiltosuojanauha asennetaan vedeneristeen päälle ennen laatoitusta niihin saumakohtiin joihin asennetaan joustavat laatoituksen liikuntasaumat. Viiltosuojanauha estää märkätilasilikonin kiinnittymisen vedeneristeeseen. Tällä varmistetaan silikonin joustavuuden toiminnallisuus estäen silikonin 3-pistetartunta. Viiltosuojaluokitus on todennettu EN 388 -normin mukaan – viiltosuojanauha suojaa vedeneristystä uusittaessa silikonia.
Lisätietoja www.ardex.fi
SIVU 11
TIILIKAARI Referenssit uimahallit 2019
Oy
0500 59 33 57
Kaaritie 1 26 100 Rauma
www.tiilikaari.fi
Referenssit puhuvat puolestaanRauman merikoulu
Kankaanpään uimahalli Kivimaan uimahalliRauman uimahalliLahden uimahalli
Loimaan uimahalliLaitilan uimahalli
Porin uimahalli
Uimahallien vedeneristys, laatoitus-ja saneeraustyöt
ovat erikoisosaamistamme.
Lisätiedot: Antti Mannonenp. 0500 593 [email protected]. tiilikaari.fi
AUTOMAATTINEN SAUNAKIULU
Voidaan asentaa useimpiin saunoihin.
Kotimainen Ikilähde saunakiulu - luksusta arjen saunahetkiin. Lauteisiin upotettava automaattisesti täyttyvä kiulu jättää aikaa rentoutumiselle, siitä ei vesi pääse kovemmassakaan saunomisessa loppumaan. Ikilähde on erittäin turvallinen niin kotitalouksiin kuin julkisiin tiloihin. Kiulua on saatavana mustana ja valkoisena sekä valaistuna tai ilman. Valaistu kiulu luo saunahuoneeseen vaivattomasti tunnelmaa. Ikilähde on varustettu automaattisella tyhjennystoiminnolla, toiminto mahdollistaa aina uuden ja raikkaan saunaveden saamisen seuraavalla saunakerralla.
Tee saunomisesta helpompaa ja unohda saunavesien kantaminen.
Helposti ja vaivattomasti mukavuutta löylyihin: www.ikilahde.fi
Milj
ART
Turvallisuus & helppous.
Saatavissa myös valolla varustettuna.
Ikilahde_A4.indd 1 15.7.2019 9.43
www.saunatuote.fi
Helposti ja vaivattomasti mukavuutta löylyihin: www.saunatuote.fi
Onko asiakkaan ensivaikutelmalla
merkitystä?
Pusatecalumiiniset älykaapit puh. (02) 433 8150
Graafi nen ohjeisto
Uimaveden käsittelyjärjestelmät
Tyypillisiä toimituksiamme ovat
uimahallien, kylpylöiden, palvelutalojen, kuntoutuslaitosten ja hotellien sekä
muiden vastaavien kohteiden uimaveden käsittelyjärjestelmät sekä niitä
täydentävät tuotteet.
P. 020 720 9292 suomenallaslaite.fi
