Art of Hosting · 2017-06-13 · Art of Hosting – innosta työyhteisösi osallistumaan! Tervetuloa Art of Hosting -koulutukseen Otavaan! Meillä on upea porukka oppimassa yhdessä:

Art of Hosting -Innosta työyhteisösi osallistumaan 1

Art of Hosting -Innosta työyhteisösi osallistumaan

Otavan Opisto, 15.-17.5.2017

OSALLISTUJAN TYÖKIRJA

Sisällysluettelo

Tervetuloa 3

Mitä on Art of hosting? 6

Four Fold Parctice 7

8 Breaths of Process Design 8

Chaordic Stepping Stones 13

Piirityöskentely 17

World Café 24

Open Space 26

Arvostava haastattelu (Appreciativie Inquiry) 29

Designing for Wiser Action 31

Sadonkorjuu (Harvesting) 33

Visuaalinen ajattelu 35


Art of Hosting – innosta työyhteisösi osallistumaan! Tervetuloa Art of Hosting -koulutukseen Otavaan! Meillä on upea porukka oppimassa yhdessä: reilu neljäkymmentä osallistujaa ympäri Suomea, eri aloilta. On mahtavaa huomata, että joukossa on paljon uusiakin tuttavuuksia, ensimmäistä kertaa tutustumassa Art of Hosting -ajatteluun, menetelmiin ja verkostoon! Ensimmäisestä Art of Hosting -workshopista Suomessa tulee tänä keväänä viisi vuotta. Se järjestettiin vuonna 2012, juurikin Otavan Opistolla. Sen jälkeen kohtaamisia oli opistolla pari vuotta peräkkäin. Vuonna 2015 ei Suomessa ollut Art of Hosting -koulutusta, mutta iso osa verkostoa kokoontui yhteen Learning Villageen, Suomenlinnaan, samoin myös vuoden 2016 keväällä. Siellä useiden ihmisten kanssa keskustellessa todettiin säännöllisen Art of Hosting -treenaamisen tärkeys ja nähtiin tarve saada sellainen jälleen Suomeen. Jo joulukuussa 2016 järjestettiin AoH erityisesti kansalaisjärjestöjen parissa puuhaaville Suomenlinnassa ja alkukeväästä Otavan Opisto otti calling teamiin yhteyttä - ja sillä tiellä ollaan!

Verkosto kaipaa merkityksellisiä kohtaamisia Aivan aluksi kysyimme itseltämme rohkenemmeko lähteä tähän. Millaisella tiimillä saisimme synnytettyä mahdollisimman rikkaan kokemuksen ja elämyksellisen oppimistapahtuman verkostolle? Mikä tekee Art of Hostingista juuri Art of Hostingin? Mitä maailma tarvitsee meiltä? Mitä me vielä tarvitsisimme? Osaisimmeko välittää Art of Hostingin olennaisen DNA:n osallistujille? Vastaus oli lopulta helppo: tätä verkostomme ja koko Suomi juhlavuonnaan tarvitsee! Art of Hosting -yhteisö tarjosi tukeaan ja asiat alkoivat loksahdella kohdalleen.


Kuva: Learning Village 2016 / Jan-Erik Tarpila

Seurasi innostusta, tunnusteluja, epävarmuutta, ahkeraa AoH-filosofian ja menetelmien opiskelua, lukuisia Skype-palavereja ja puheluita, satoja Slack- ja WhatsApp-viestejä… Viestintää, kohtaamisia, sparrausta, iloa, rohkaistumista, haasteita, kyseenalaistamista, oivaltamista. Heti kutsun esitettyämme oli selvää, että kohtaamista ja koulutusta tarvitaan ja kaivataan jälleen. Calling Question* muodostui nopeasti organisaatiokehittämisessä vuosien varrella kohtaamiemme kysymysten ympärille;

Miten rakennan yrityksiä ja työyhteisöjä, joissa kaikki sen jäsenet voivat vaikuttaa lopputulokseen?

Kuinka avaan merkityksellisiä keskusteluja, jotka synnyttävät uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja?

Osallistavan johtamisen taitoja - niitä satavuotias Suomi tarvitsee Ylhäältä alaspäin tapahtuva autoritäärinen johtaminen on väistymässä uudenlaisten johtamisstrategioiden tieltä. Nykyaikaisissa itseohjautuvissa tiimeissä, organisaatioissa ja verkostoissa yhteisön jokainen jäsen on samanaikaisesti vastuussa sekä itsensä että muiden johtamisesta. Työn merkityksellisyys, hyvä vuorovaikutus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisöön ovat entistä tavoitelluimpia arvoja. Näitä tavoitteita ei saavuteta ilman uudenlaisia, osallistavan johtamisen taitoja ja kyvykkyyksiä. Fasilitoinnin taidot voisi jopa nähdä tulevaisuuden kansalaistaitoina! Olemme kokoontuneet yhteen kolmeksi päiväksi oppimaan Art of Hostingin tärkeimpiä periaatteita ja menetelmiä. Opimme käytännössä, miten ohjaamme merkityksellisiä keskusteluja (hosting meaningful conversations) ja miten niistä poimitaan tärkeimmät opit talteen (harvesting). Avaudumme osallistavan johtamisen periaatteille ja heittäydymme tekemiseen ja reflektointiin yhdessä. Opimme miten kollektiivinen viisaus saadaan valjastettua päätösten pohjaksi. Art of Hostingin konkreettisempi puoli on valittu kokoelma osallistavan johtamisen menetelmiä, joista monet ensin kiinnostuvat ja alkavat hyödyntää niitä työssään johtajina, fasilitaattoreina, ohjaajina tai pedagogeina. Art of Hosting tarjoaa myös syvällisen ajattelumallin ja opetusta holistisen, systeemisen johtamisajattelun harjoittamiseen. Menetelmistä tärkeimpiä ovat Piiri, World Café, Open Space Technology ja Pro Action Café. Opimme myös muita menetelmiä ja prosessin suunnittelutyökaluja, jotka mahdollistavat ja tukevat menestyksellistä osallistavaa työskentelyä. Ehkä parasta Art of Hosting -koulutuksissa on toiminnallisuus. Jokainen pääsee ohjaamaan osioita osana hosting teamia eli harjoittelemaan menetelmien vetämistä käytännössä - ensimmäisestä päivästä lähtien. Kannattaa siis osallistua tekemiseen mahdollisimman paljon!

Rohkeaa tekemistä ja ketterää oppimista!


Meillä calling teamissa on ollut vahva tunne, että teemme yhdessä jotain merkityksellistä. Päätimme järjestää Art of Hosting -koulutuksen, koska mielestämme Suomi ja suomalaiset työyhteisöt sitä tarvitsevat - juuri nyt. Haluamme tuoda Art of Hosting -verkoston valtavan ja arvokkaan annin entistä useamman ulottuville. Toivomme, että voimme entisestään madaltaa kynnystä tutustua oppeihin, hälventää kenties hieman vaikeaselkoista käsitteistöä ja tuoda se lähemmäs suomalaisia työyhteisöjä selkokielellä. Lämpimät kiitokset Otavan Opiston Helille ja Minnalle hyvästä yhteistyöstä ja ylävitoset teille mahtavat kannustajamme ja sparraajamme: Lari Karreinen, Jan-Erik Tarpila, Tanja Korvenmaa, Monica Nissen ja Kirsi Joenpolvi! Hengitä kunnolla sisään ja ulos, tartu kaveria kädestä - nyt mennään!

Terveisin Calling team Tiina Hoskari, Maija Kotamäki, Miia Maijala ja Vilma Mutka

PS. Merkitykselliset kohtaamiset ja oivallusten sadonkorjuu (harvesting) jatkukoon www.artofhosting.fi -sivustolla ja sosiaalisen median ryhmissä(aihetunnisteet #aohsuomi ja #aohfinland)!

Harvesting-sivut: www.artofhosting.fi Twitter ja Instagram: #aohsuomi , #aohfinland FB-tapahtuma: bit.ly/aohsuomi17


http://bit.ly/aohsuomi17

Mitä on Art of Hosting? Art of Hosting -koulutus tarjoaa kokemuksellisen tavan oppia osallistavaa johtamista, merkityksellisten keskustelujen fasilitointia ja niiden sadonkorjuuta. Art of Hosting on samalla kokoelma edistyneitä teorioita ja menetelmiä sellaiseen yhdessä työskentelyyn, joka vaalii kollektiivista älykkyyttä, jaettua vertaisoppimista ja vaikuttavaa muutoksen johtamista.

Kansainvälinen Art of Hosting -yhteisö Tutustu maailmanlaajuiseen verkostoon ja yhteisöön sivuilla www.artofhosting.org Siellä voit halutessasi liittyä myös AoH-sähköpostilistalle.

Keskusteluja ja tiedon jakamista tapahtuu myös AoH Ning -sivustolla: www.artofhosting.ning.com

Kansainvälisen Art of Hosting -verkoston Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/artofhosting/

Never doubt that a small group of thoughtful, committed citizens can change the world. Indeed, it is the only thing that ever has.

- Margaret Mead


http://www.artofhosting.org

http://www.artofhosting.ning.com

https://www.facebook.com/groups/artofhosting/

Four Fold Practice Suomentanut ja muokannut Vilma Mutka, katso lisää englanninkielisestä työkirjasta (esim. 2014). Art of Hostingin harjoittamisessa on 4 perusperiaatetta:

1. Läsnäolo (hetkessä aistiminen)2. Keskustelemisen / dialogin taito (osallistuminen) 3. Keskustelujen hostaaminen / fasilitointi (edistäminen, myötävaikuttaminen)4. Käytäntöyhteisöksi kasvaminen (yhteistuotanto)

Aito läsnäolo, taitava dialogin käyminen, hyvä keskustelujen fasilitointi ja yhteistuotannon taidot ovat ominaisuuksia, joita täytyy jatkuvasti hioa ja harjoittaa jotta voi kehittyä paremmaksi. Harjoittaminen tarkoittaa jatkuvaa, aktiivista ja säännöllistä tekemistä, joka auttaa ylläpitämään tai kehittämään taitoa tai kykyä.


8 Breaths of Process Design – prosessisuunnittelun apuväline

Kirjoittanut Kirsi Joenpolvi, alkuperäinen teksti löytyy osoitteesta www.syncrosdesign.com

Alkukipinöistä tietoisuuden kasvuun 8 Breaths of Design on Art of Hosting- prosessien kokonaisvaltaisin suunnittelun apuväline, joka pitää sisällään suunnittelun, toteutuksen sekä sadonkorjuun jälkeisen reflektoinnin. Erona toiseen samantyyppiseen, ns.kaordisiin askelmerkkeihin (kts. Artikkeli Chaordic Stepping Stones- askelmerkit järjestyksen ja kaaoksen reunalla.) 8 Breaths of Design kattaa myös tapahtuman jälkeisen sadonkorjuun ja reflektoinnin.

Matka kahdeksan (tai versiosta riippuen kuuden tai seitsemän) henkäyksen välillä tehdään aina kaaoksen ja järjestyksen rajapinnassa.

Perinteiseen suunnitteluun verrattuna osallistavan prosessin suunnittelu on matkustamista karttapisteiden välillä. Jokaista eteentulevaa asiaa ei voi ennustaa etukäteen eikä kaikkeen voi varautua yksityiskohtaisesti. Tärkeintä ovat kompassi (tarkoitus), hyvät kysymykset, yhteinen läsnäolo sekä tietenkin oikeat matkakumppanit. Osa prosessista tapahtuu vaistoja seuraamalla.

Yhteistä matkan kaikille etapeille on vahva yhdessäluomisen teema. Aluksi kutsuvan ryhmän kesken, sitten ydinryhmän ja viiteryhmien edustajien kesken ja lopulta tilaisuuteen osallistuvien kesken.Tapahtuman jälkeinen sadonkorjuu, reflektointi ja pitempiaikaisen viisauden syntyminen vaativat yhtä lailla yhdessäluomista, silloin laajempien verkostojen kesken. Ilman niitä joille prosessista ja sen esiinnostamista teemoista ja tärkeistä kokemuksista voi jakaa, syvempi systeeminen oivallus ja tietoisuuden kasvu eivät saavuta täyttä potentiaaliaan.Kollektiivisen viisauden rakentuminen vaatii yhteistä pohdintaa ja kannattelua. Pidemmällä aikavälillä jakaminen saa uusia kerroksia, ja kiteytykset luovat pohjaa seuraaville prosesseille.


http://www.syncrosdesign.com/

Show up

Be present

Tell the Truth

Let go of it

– Angeles Arrien –

Jokainen kahdeksasta henkäyksestä pitää sisällään avaavan, emergentin ja sulkevan vaiheen. Henkäys on aalto, jossa tutkitaan kysymyksen muodossa tapahtuman kannalta oleellisia asioita. Usein yhden tapaamisen tai keskustelun aikana keskitytään yhteen tai korkeintaan kahteen aaltoon. Prosessisuunnittelussa kolme ensimmäistä tapahtuvat ennen fyysisistä tapahtumaa, toiset neljä-viisi tapahtuman jälkeen. Kokonaisuudessaan kahdeksan henkäystä ovat mikroprosesseja, jotka muodostavat katkeamattoman ketjun allaolevan kuvion sisään.

Henkäys = avaava, emergentti ja sulkeva tila Avaavaa prosessia kutsutaan divergentiksi. Mennään kohti tuntematonta, avataan tietoisesti uusia ovia, ollaan avoimia ideoille, annetaan tilaa luovuudelle. Liian tiukka minuuttiaikataulu voi tappaa hyvän avaavan prosessin.

Avaavan vaiheen jälkeen tullaan vyöhykkeelle, jossa asioita ja ideoita alkaa pulpahdella pintaan. Ollaan emergentissä vaiheessa. Usein ennen selkeyttä saattaa tuntua kaaosmaiselta, mutta varjoillakin voi olla hyviä tarinoita ja viisautta kerrottavanaan. Emergentin vaiheen runsaus, epätietoisuus ja hetkellisyys tarjoavat ponnahdusvoimaa selkeyttä kohti.


Kun taustatietoa on tarpeeksi, edetään sulkevaan, konvergenttiin vaiheeseen. Valitaan etemisreittejä, tehdä suunnitelmia, lyödään lukkoon aikatauluja.

Luovasti ajatellen em. askelmerkkejä voi käyttää sisäkkäin 8 Breaths of Design´n kanssa. Askelmerkit toimivat kompassina fyysiseen tapahtumaan asti, mutta 8 Breaths of Design auttaa hahmottamaan kokonaisprosessia myös fyysisestä tapahtumasta eteenpäin.

I henkäys: tunnistaminen Jokin asia alkaa kutkuttaa. Se pyörii päässäsi, yhdistyy asioihin joita teet. Kerrot siitä muille, asia alkaa kiinnostaa muitakin. Aihe liittyy tarpeeseen, johonkin joka kaipaa selkeyttä tai tasapainoa. Joskus tämä vaihe tapahtuu hitaasti, joskus se on kytenyt pinnan alla pitkään. Yhteinen sitouminen työhön saattaa ryöpsähtää pintaan nopeastikin. Kun sitoutuminen on tapahtunut, syntyy kutsuva ryhmä (Calling Team). Portti toiseen henkäykseen alkaa aueta.

Ensimmäinen henkäys yhdistyy kolmeen ensimmäiseen askelmerkkiin (Chaordic Stepping Stones) seuraavien kysymysten muodossa:

Tarve: mikä tarve projektilla/tapahtumalla on?Tarkoitus: mikä projektin tarkoitus on?Periaatteet: millaisia periaatteita yhteisessä työskentelyssä on?Yhdessäluomista tapahtuu kutsuvan ryhmän sisällä.

II henkäys: selkeys Keitä muita tarvitaan kannattelemaan ideaa? Mikä on idean syvempi päämäärä?

Miten päästään tarpeesta tavoitteeseen? Millaisia ihmisiä tarvitaan mukaan? Kenellä on kokemusta ja intohimoa saavuttaa se päämäärä, jota projekti tai hanke edustaa?

Ideasta tulee selkeä, mukaan tulee lisää kannattelijoita. Muodostuu ydinryhmä (Core Team.)

Yhteys neljänteen ja viidenteen askelmerkkiin rakentuu seuraavien elementtien muodossa:

Ihmiset: mille viiteryhmille työ voisi olla merkityksellistä? Ketkä kuuluvat ydinryhmään, ketkä sidosryhmiin, keitä halutaan mukaan osallistujiksi? Ketkä ovat kiinnostuneita kuulemaan työstämme? Kuka vaikuttaa projektin resursseihin? Kuka tekee päätöksiä? Kenen osaamista ja intohimoa tarvitaan?

Sadonkorjuu: millainen sadonkorjuu tekee työstä merkityksellistä?Millainen sadonkorjuu palvelee em. viiteryhmiä? Millaiset sadonkorjuualustat olisivat tapahtumalle hyödyllisiä? Millainen palautemenetelmä tukisi ja nopeuttaisi oppimista ja suunnitelmien toteuttamista? Tärkeää muistaa: onnistuneen sadonkorjuun suunnittelu on vähintään yhtä merkityksellistä kuin onnistuneen kokouksen.


Käsite: miltä projeti näyttää lentokoneesta katsottuna? Millainen symboli tai kuva kertoo sen ominaispiirteistä?

Rajoittavat oletukset: mistä pitää luopua samalla kun luodaan uutta? Mitä huolia tai pelkoja nousee esiin kohti uutta ja tuntematonta? Millaisia olisimme ilman niitä?

Yhdessäluomista tapahtuu ydinryhmän sisällä.

III henkäys: kutsuminen Kutsumisprosessi on ollut käynnissä jo kauan ennen kuin fyysinen kutsu lähtee maailmalle. Yhdessäluominen ja keskustelut ovat antaneet selkeyttä työn tarpeesta, tarkoituksesta ja viiteryhmistä.

Missä kokoontuminen tapahtuu? Millainen viesti valitulla paikalla voisi olla?Miten kutsu palvelee projektin tarvetta ja tarkoitusta? Ketkä ovat kutsujia? Millainen kutsu houkuttelee tiettyjä sidosryhmien edustajia?Mitkä viestintäkanavat tavoittavat heidät parhaiten? Näihin kysymyksiin on hyvä palata yhä uudelleen.

Askelmerkeistä seitsemäs on selkiintymässä:Rakenne: Millainen rakenne palvelee tarvetta, tarkoitusta, houkuttelee osallistujia osallistumaan tapahtumaan ja sopii yhteen tapahtuman konseptin kanssa?Yhdessäluomista tapahtuu viiteryhmien ja potentiaalisten osallistujien kanssa.

IV henkäys: tapahtuma Tapaaminen osallistujien kanssa. Oikeat ihmiset saapuvat paikalle. Tapahtuu se, minkä kuuluukin tapahtua.Käydään keskusteluja valitun rakenteen kannattelemana. Tutkitaan kutsuvaa kysymystä, etsitään yhteistä tarkoitusta ja suuntaa. Annetaan sadonkorjuun syntyä.


‹#›

Kaikkia askelmerkkejä yhdistävää yhteisluomista tapahtuu osallistujien ja ydinryhmän kesken.

V henkäys: sadonkorjuu Korjataan sato. Tehdään viisaita päätöksiä seuraavista askelista. Jaetaan sato kaikkien siitä kiinnostuneiden kanssa.

VI henkäys: action! Toteutetaan keskustelujen perusteella syntyneitä päätöksiä. Suoritetaan tietoista seurantaa, jatketaan oppimismatkaa. Pidetään mielessä kokonaisprosessin tarkoitus. Tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla itseohjautuvuutta.

VII henkäys: reflektointi ja oppiminen Pohdintaa ydintiimin ja tärkeimpien viiteryhmien kesken: mitä olemme oppineet? Olemmeko löytäneet yhteyden tarpeisiin ja tarkoitukseen? Mitkä ovat seuraavat pitkän ajan tavoitteet? Mitä niistä voisi seurata? Onko jotain, mitä pitäisi tehdä nyt?

VIII henkäys: yhdistäminen tietoisuuteen Kaikki kahdeksan henkäystä ovat mikroprosesseja, jotka sijoittuvat jättikokoisen avaavan, emergentin ja konvergentin prosessin sisälle.

Koettu prosessi on osa kokonaisuuden virtaa, joka kasvaa ja muuttuu joka hetki. Kun tapahtumista on mennyt tarpeeksi aikaa, mennyt saa uuden merkityksen. Se tulee osaksi tietoisuutta – sekä yksilö- että kollektiivisella tasolla. Prosessin osapuolet hengittävät kokemusta tietoisuuteensa ja vahvistavat näkymätöntä yhdessäluomisen kenttää. Jalostunut kokemus muuntuu viisaiden päätösten pääomaksi.

Kuvat: Art of Hosting network


Chaordic Stepping Stones – askelmerkit järjestyksen ja kaaoksen reunalla

Kirjoittanut Kirsi Joenpolvi, alkuperäinen teksti osoitteessa www.syncrosdesign.com

Minua on aina kiinnostanut, mitä ryhmien taustalla tapahtuu. Mikä toimii, mikä ei – ja miksi? Energian laki toimii joka tapauksessa, olipa kyseessä sitten oma elämä, organisaatio tai muu kokonaisuus, joka on osa elävää systeemiä. Omanlaisensa salapoliisitehtävä on siis miettiä, miksi jotkut asiat menevät mönkään tai sitten loistavasti.

Onko kenties rynnätty liian nopeasti sulkevaan, konvergenttiin vaiheeseen ja toiminnan tarve on jäänyt epäselväksi tai – kun kaikki meni nappiin, oliko kyse hyvästä systeemisestä suunnittelusta ja onnekkaista sattumista?

Osallistavat prosessit tapahtuvat pääosin ihmisten kanssa, ja silloin mukaan tulee myös muuttuja X. Arvaamaton elementti, joka antaa elämälle mielenkiintoisen lisämausteen. On myös niin erilaisia ihmistyyppejä. Jotkut saavat siivet alleen, kun päästään puhumisesta tekemiseen, toiset pohtivat asioiden taustoja syvällisemmin ennen kuin tekevät mitään.Fasilitoinnissa hauskaa on juuri se, että kaikki tekemisen vaiheet ovat tärkeitä. Myös erilaisilla ihmisillä on tärkeä merkitys. On vain tunnistettava, milloin mikäkin vaihe on valloillaan, ja tuettava kulloinkin tarvittavaa maaperää ja toimintatapoja.

Askelmerkit kaaoksen ja järjestyksen reunalla Art of Hosting-työskentelyfilosofiassa pysytellään tietoisesti kaaoksen ja järjestyksen rajapinnalla. Suunnittelu on spiraalinomaista ja monikerroksista, ja moneen asiaan palataan yhä uudelleen.

Kaaoksen ja järjestyksen reunalla tapatuvissa prosesseissa on aina kolme eri vaihetta; avaava (divergent), itseohjautuva (emergent) ja sulkeva (convergent).

Jos mietitään esimerkiksi tulevaisuudessa toteutettavaa tapahtumaa, Chaordic Stepping Stones toimii kompassina avaavan vaiheen läpi ja antaa suuntaa emergenttiin tilaan asti, joka on itse tapahtuma. (Tästä lisää artikkelissa 8 Breaths of Design.)

Askelmerkit muodostavat sopivan väljän strategisen suunnittelualustan projekteille, joiden lopputulosta ei voida ennustaa, mutta joiden tarkoituksena on valjastaa kollektiivinen älykkyys tuottamaan mahdollisimman hedelmällinen sato.


http://www.syncrosdesign.com

Jokainen askelmerkki sisältää kysymyksen, johon vastaamalla aktivoidaan seuraava astinkivi. Toisaalta vaiheita tarkennetaan ja käydään läpi useampaan kertaan, joten kyseessä on myös itseään ruokkiva spiraali, jonka ympärillä harjoitetaan jatkuvaa yhdessäluomista.

1. Tarve Mikä on tapahtuman/projektin tarve, mikä siinä aiheuttaa värinää kutsujissa? Mikä pelottaa niin houkuttelevasti, että siihen tartuttava vaikka haasteitakin on tiedossa? Tässä vaiheessa tarpeita voi olla useampiakin eikä niiden listaamista kannata karsia.

2. Tarkoitus Mikä on tapahtuman tarkoitus? Millainen lause kokoaisi tarpeet selkeään ja kattavaan muotoon? Voiko ne pukea kysymykseksi, joka tiivistäisi asian ytimen? Työskentelyn keskiössä oleva Calling Question-kutsuva kysymys- tekee vahvasti tuloaan. Selkeyttä etsiessä on hyvä palata uudelleen tarpeisiin ja etsiä sieltä punaista lankaa.

Chaordic Stepping Stones on spiraalinomainen ketju, jossa tarkoitus saa ravintoa sekä sitä edeltävästä että seuraavista askelmerkeistä, erityisesti tarpeista ja ihmisistä.


3. Periaatteet Mitkä ovat tapahtumaan liittyvät työskentelyperiaatteet? Miten ne liittyvät tarpeisiin ja tarkoitukseen? Jos mahdollista, ne olisi hyvä kertoa myös kutsussa, jotta osallistujat ovat tietoisia, millainen tapahtuma on tulossa. Se voi myös lisätä heidän kiinnostustaan.

4. Ihmiset Keitä tämä värinää aiheuttava asia erityisesti koskee? Millaisista alaryhmistä on kysymys? Visuaalisesta kartasta on usein apua sidosryhmien hahmottamisessa.

Ketkä ovat kutsujia, ketkä kuuluvat ydintiimiin, ketkä sidosryhmiin, keitä halutaan mukaan osallistujiksi? Entä keitä ei haluta? Onko heillä annettavaa esimerkiksi rajoittavien oletusten saralla (kts. 6.kohta)?

Millainen kutsu houkuttelee paikalle monimuotoisen osallistujajoukon? Kutsuja voi olla useampiakin. Jotkut muodot sopivat jollekin kohderyhmälle paremmin.

Sadonkorjuu: ketkä ovat kiinnostuneita prosessin tuloksista? Millainen sadonkorjuu palvelee eri sidosryhmiä? Miten tämä huomioidaan prosessin vaiheissa?

5. Konsepti Kun tapahtumaa katsotaan lentokoneesta kymmenen kilometrin korkeudesta, millainen kuva siitä muodostuu? Löytyykö sille jokin symboli? Silta, kartta, lähde, benji-hyppy? Liittyykö sen muotoon jokin työskentelykonteksti- esim. U-prosessi (Theory U)?

6. Rajoittavat oletukset Kun tapahtumalle on löytynyt sitä sopivasti luonnehtiva yläkäsite tai muu vertauskuva, onko siihen myös sisäänkirjoitettu oletuksia, joista on vapauduttava?

Mitä ne voisivat olla – esimerkikisi suhteessa asiantuntijuuteen, sosiaalisiin ja organisatorisiin hierarkioihin, työskentelyfilosofiaan, kohderyhmiin tai prosessin lopputulokseen? Millaisia rajoja on rikottava?

Mikäli rajoittavat oletukset ovat erityisen vahvoja ydintiimin sisällä, The Work- harjoitukset (http://thework.com/sites/thework/suomi/) ovat eräs vaihtoehto prosessin etenemiselle.

7. Rakenne Millainen prosessin rakenne palvelisi tapahtuman taustalla olevia tarpeita, tarkoitusta, periaatteita, sopisi osallistujille sekä istuisi yhteen tapahtuman laajemman symboliseen käsitteen kanssa?

Millainen osallistava rakenne sopisi tapahtuman luonteeseen? Millaiset aikarajat tapahtumalla on?

Suunnittelussa on hyvä lähteä liikkeelle isommista kokonaisuuksista ja edetä sitä kautta pienempiin yksityiskohtiin.


http://thework.com/sites/thework/suomi/

1.- 7. =8. Yhdessäluomisen harjoitus Jokainen askelmerkki sisältää yhdessäluomista eri tahojen kanssa. Chaordic Stepping Stones voidaan esittää spiraalina, jonka keskellä on yhdessäluominen ja muut askelmerkit sen ympärillä, jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Kuvat: Art of Hosting Network


Piirityöskentely

(The Circle way, Circle, Circle Work, PeerSpiritCircle)

Kirjoittanut Jonna Hagelberg, www.circleway.fi

Piiri on tuhansia vuosia vanha ja universaali tapa kohdata toinen toisemme. Ihmiset ovat kautta aikojen kohdanneet ja tutustuneet toisiinsa piirimuodossa.

Piiri perustuu intiaanien kulttuuriin ja näkemykseen siitä, että ympyrällä on merkityksensä rituaalisena käytäntönä ja taiteessa. Ympyrä kuvaa jatkuvaa liikettä. Ympyrällä viitataan intiaaniperinteessä elämän pyörään (Medicine Wheel)

Miksi Piirissä? Miksi piirimuoto? Kohtaamme toisiamme erilaisissa tapaamisissa, usein pöytien äärellä, joko hajanaisesti istuen tai enemmän tai vähemmän luokkahuonemaisissa ympäristöissä. Emme ehkä useinkaan tule ajatelleeksi, mitkä tekijät vaikuttavat siihen millaista vuorovaikutuksesta tulee.

Piirissä huomamme toisemme. Näemme toistemme eleet ja kehon kielen. Piirissä kukaan ei nouse jalustalle, eikä puhujakorokkeelle. Piiri ei korosta puhujan asemaa


Kuva: Art of Hosting-koulutus vuonna 20154 Otavan Opistolla

http://www.circleway.fi

Seuraavassa listaan joitakin Cristina Baldwinin ja Ann Linnean (2010, s.183-184) sekä Chris Corriganin ajatuksia piirityöskentelystä, höystettynä omin sanoin. Miksi piiri on hyvä tapa kohdata?

• Piiri luo tarkoituksellisen sosiaalisen tilan empaattiselle kuuntelemiselle ja uteliaisuudelle.

• Piiri rikkoo tavanomaisia mentaalisia mallejamme (representaatioita) ja kutsuu ajattelemaan uudella tavalla.

• Piirissä jokainen tulee huomioiduksi ja jokainen voi osallistua siihen itselle sopivalla tavalla.

• Piiri luo tilan jossa voi harjoitella tarkoituksellista puhumisen tapaa (speak with intention) ja oman totuuden puhumista (speak from the heart).Mikä on relevanttia juuri tässä keskustelussa. Piirissä voi opetella tuntemaan milloin on aika puhua ja milloin olla hiljaa.

• Piirissä voi harjoitella tarkkaavaista kuuntelemista (art of listening), oman sisäisen puheen hiljentämistä sekä tuomitsematta ja arvostelematta kuuntelemista.

• Piirissä puhuminen, hiljaisuus ja kuunteleminen ovat kaikki yhtä tärkeitä vuorovaikutuksen osatekijöitä.

• Piiri mahdollistaa reflektoinnin ja ihmisten välisten syvempien yhteyksien syntymisen.

• Piirissä voi osoittaa tukea ja myötätuntoa muille.

• Piirissä jokainen on yhdessä vastuussa piirin hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Harjoittele olemaan tietoinen miten oma osallistumisen/vuorovaikuttamisen tapasi vaikuttaa ryhmään ja sen hyvinvointiin. Mitä piirissä on jaettu, pysyy piirin sisällä.

• Piirin voi käsittää elämäntapana tai filosofiana – tai sitä voi hyödyntää työskentelytapana satunnaisesti eri tilanteissa.

Suomennokset ja tarkennukset ovat omiani, eli olen lisännyt tekstiin omia tarkentavia ajatuksiani ja tulkintojani.

Lähteet:Baldwin, C. & Linnea, A. (2010). The Circle Way – a leader in every chair Berrett-Koehler Publishers, Inc.San Francisco.

http://aohdrymen.weebly.com/uploads/2/6/1/5/26152526/____participatory_learning_update_114smallpdf.com.pdf



Piirin elementit Piiri on ikiaikainen kohtaamisen tapa, joka on keränyt ihmiset yhteen tuhansien vuosien ajan kunnioittavaan keskusteluun toistensa kanssa.Piiri auttaa ihmisiä kokoontumaan merkityksellisiin ja dialogisiin keskusteluihin. PeerSpirit Circle on ehkä tunnetuin modernisoitu menetelmä piirityöskentelystä, joka pohjautuu tähän muinaiseen perinteeseen. PeerSpirit Circle -työskentely pohjautuu alunperin Christina Baldvinin (1998) työhön.

1. Piirin keskusta 2. Yhteiset sopimukset 3. Vastuu roolit 4. Puhe-esine (Talking Stick/object) 5. Check-in/ Check-out

Piirin keskusta pitää piirin yhdessä, se on yhteinen maaperä johon kukin voi sanansa kohdistaa. Keskustan luominen antaa jokaiselle tilan jossa levätä, se muistuttaa meitä miksi olemme kokoontuneet yhteen keskustelemaan, sinne voi suunnata emootionsa, energiansa ja mielipiteensä (eikä suoraan yksittäisiin ihmisiin). Piirin keskustaan voi kerätä esineitä jotka symboloivat koontujien yhteisiä arvoja, tehtävää ja tavoitetta. Ihmisiä voi pyytää tuomaan piirin keskustaan näitä symboloivia esineitä.

Yhteiset sopimukset viittaavat siihen, miten olemme ja käyttäydymme piirissä. Piiri kutsuu meidät olemaan yhdessä kunnioittavasti. Sopimuksilla sovitaan usein siitä, että keskitymme siihen miten puhumme ja kuuntelemme. Pyrimme puhumaan tarkoituksella ja olemaan tietoisia vaikutuksestamme. Pyrimme kuuntelemaan uteliaana ja tuomitsematta. Säännöissä voidaan sopia luottamuksellisuudesta ja siitä, että pidetään tarpeen mukaan taukoja työskentelyssä. Ryhmä voi itse määritellä sääntöjä jotka koetaan tarpeelliseksi kysymällä: Onko keskustelutilamme tarpeeksi turvallinen kaikille? Onko jotain lisättävää sääntöihin, joka lisäisi osallistujien tunnetta keskustelutilan turvallisuudesta?

PeerSpirit circle -työskentelyssä on joitakin rooleja, jotka auttavat piiriä työskentelemään luottamuksellisesti ja orientoituneesti. Host eli emäntä/isäntä kutsuu piirin koolle ja huolehtii piirityösketelyn asialistasta. Piirin suojelija istuu hostia vastapäätä piirissä ja huolehtii yhdessä hostin kanssa piirin hyvinvoinnista ja


Kuva: Learning Village 2016 / Jan-Erik Tarpila

Learning Village 2016 / Tiina Hoskari

sosiaalisesta prosessista. He antavat ääni merkin (esim. soittavat kelloa) mikäli he kokevat että on hyvä olla hetki hiljaa ja uudellen keskittyä ryhmän tavoitteeseen. Kaikki jakavat yhteisesti tehtävän pitää huolta ryhmän hyvinvoinnista ja kuka tahansa voi pyytää taukoa. Kolmas mahdollinen rooli on kirjuri, joka kirjoittaa piirissä käsitellyt asiat ylös.

Talking Stick/piece eli puhe-esine tukee ajatusta siitä, että sen haltija puhuu tarkoituksella ja totuudella, muut kuuntelevat tarkkaavaisina. Puhe-esine rauhoittaa keskustelua ja hillitsee keskustelun tempoa. Se auttaa jokaisen äänen kuuluviin tuloa ja antaa yksilölle mahdollisuuden puhua kenenkään keskeyttämättä. Puhe-esineen käyttö muuttaa kuuntelemisen laatua ja se muuttaa keskustelun laatua. Sen käyttö on erityisen hyödyllistä riitatilanteissa, epävarmoissa olosuhteissa ja hätätilanteissa. Yksilö voi pitää puhe-esinettä hetken kädessään ja olla hiljaa – ilman että pelkää menettävänsä puhe-oikeuden tai tulee keskeytetyksi. Puhe-esinettä ei tarvitse käyttää koko ajan vaan sen voi asettaa piirin keskelle esim. alkukierroksen (check-in) jälkeen ja käyttää sitä tarvittaessa. Se on olemassa piirissä tukeakseen erilaista puhumisen ja kuuntelmisen tapaa.

“ Puhe-esine auttaa hallitsemaan hyvin emotionaalisesti latautuneita keskusteluja. Koska puhe-esine kiertää koko piirin, se hillitsee kahden yksilön keskinäistä emotionaalista vuoropuhelua ja hillitsee spontaania ajattelematonta reagointia. Jos jonkun osallistujan sanat suututtaa toista, muut piirin osallitujat saattavat ottaa asian esille ennen kuin puhe-esine saavuttaa vihaisen osallistujan ja siten näin ollen helpottaa vihaisen osallistujan tuntemaa tarvetta puolustautua yksin. ”— Lainaus Kay Pranisin kirjasta Little Book of Circle Process.


Check in/Check out, piiriin liittyminen ja siitä poistuminen. Puhe-esinettä käytetään tyypillisesti usein check-in alkukierroksella ja check-out piirin päätöskierroksella.

Alku määrittää sävyn. Aloita tarkoituksella, tavalla joka kutsuu ihmiset yhteyteen toistensa kanssa ja jokainen liittyy piiriin ilmaisemalla jotain omalla äänellään. Check-in on jotain jonka osallistuja haluaa jakaa lyhyesti ryhmän kanssa esim. itsestään tai fiiliksistään.

Check-out vaiheessa jokainen sanoo muutaman sanan siitä mitä he oppivat keskustelusta, mitä keskustelu antoi heille tai mitä he vievät siitä ”mukanaan”. Puhuva keppi kiertää check-out kierroksen, kunnes kaikki halukkaat ovat saaneet puhua eikä kenelläkään ole enää mitään lisättävää aiheeseen. Piirin host eli vetäjä voi kysyä lopuksi, haluaako joku vielä sanoa jotain, etenkin jos joku ei halunnut omalla vuorollaan sanoa mitään.Piiri suljetaan kiittämällä kaikkia omien ajatustensa jakamisesta. Päättämisessä voi halutessaan käyttää lisäksi jotain symbolista päättämisrituaalia, esim. hiljentymistä, musiikkia tai runoa/aforismia tms.

Check-in kokoaa osallistujat yhteen ja check-out päättää piirityöskentelyn.

Piiri on kuin nuoralla kävelyä. Kun naru vaappuu, saatamme pudota mutta allamme on turvaverkko johon putoamme. PeerSpirit Circle piirin elementit luovat tuon turvaverkon.

Lähteet: http://www.learnthecircleway.com/news/2016/2/9/what-creates-safe-enough-spacehttp://aohdrymen.weebly.com/uploads/2/6/1/5/26152526/____participatory_learning_update_114smallpdf.com.pdfBaldwin, C. (1998). Calling the Circle.

Lue lisää:Basic Guidelines for Calling a Circle https://circleway.files.wordpress.com/2016/02/df1e4-peerspirit-circle-guidelines2010.pdf http://www.thecircleway.net/

Piirin vaiheet Piiriin tarvitaan tuoleja, jotka asetetaan rinkiin. Ei pöytiä tai muita tavaroita piirin keskelle tai tuolien eteen. Piirin keskustaan asetetaan jotakin symboloimaan kokoontumisen tarkoitusta. Puhe-esine piirin keskelle. Pieni kello tms. jolla voidaan tarvittaessa antaa äänimerkki esim. tauon, hiljentymisen tms. merkiksi.Esittelen seuraavassa PeerSprit Circle piirityöskentelyn vaiheita:


Kuva: Leaning Village 2016 / Jan-Erik Tarpila

http://www.learnthecircleway.com/news/2016/2/9/what-creates-safe-enough-space%22%20%5Ct%20%22_blank

http://aohdrymen.weebly.com/uploads/2/6/1/5/26152526/____participatory_learning_update_114smallpdf.com.pdf%22%20%5Ct%20%22_blank

https://circleway.files.wordpress.com/2016/02/df1e4-peerspirit-circle-guidelines2010.pdf%22%20%5Ct%20%22_blank

https://circleway.files.wordpress.com/2016/02/df1e4-peerspirit-circle-guidelines2010.pdf

http://www.thecircleway.net/

1. Piirin koollekutsuja (yleensä host) lähetää kutsun osallistujille, joissa hän kijoittaa syyn tapaamiselle ja keitä on kutsuttu.2. Host/emäntä/isäntä toivottaa osallistujat tervetulleeksi piiriin ja kertoo yleisesti kokoontumisen syystä ja keskusteltavasta aiheesta.

Tässä voi rituaalisesti halutessaan hiljentyä hetkeksi piiriin keskittymisen merkiksi tai lukea jonkin pätkän aiheeseen liittyvää tekstiä/aforismin, tai voidaan soittaa jokin lyhyt musiikkikappale tms.

Host sijoitaa puhe-esineen piirin keskelle. Piirin keskustaan on myös kerätty kokoontumisen merkitykseen liittyviä symbolisia esineitä, tai esim. pieni pöytä jossa kynttilä tai kukkia tms. Keskustassa voi antaa silmien ”levätä” ja se muistuttaa kokoontumisen tarkoituksesta.3. Host kertoo lyhyesti piirityöskentelyn periaatteista ja käytännöistä:

• Jaettu johtajuus, yhteinen vastuu hyvinvoinnista, kokoontumisen merkityksellisyys

• Puhu tarkoituksella (mikä merkityksellistä keskustelussa juuri sillä hetkellä), kuuntele tarkkaavaisesti (kunnioita kaikkien oppimisprosessia), pyri hyvään (ole tietoinen miten kommunikoit ja miten se vaikuttaa ryhmään).

Tässä voidaan myös yhteisesti miettiä, miten voidaan edistää luottamusta ja turvallista ilmapiiriä, jossa jokainen pystyisi ilmaisemaan itseään vapaasti.

”Onko keskustelutilamme tarpeeksi turvallinen kaikille? Onko jotain lisättävää sääntöihin, joka lisäisi osallistujien tunnetta keskustelutilan turvallisuudesta?”4. Puhe-esineen esittely, sen merkitys ja käyttö. Sopikaa siitä. Puhe-esine sulkee sisäänsä puhuttavat asiat, mitä piiirissä jaetaan pysyy piirin sisällä. Tässä voidaan sopia myös muista ryhmälle tärkeistä säännöistä.5. Check -in / Piiriin liittyminen. Aloita piiri kysymyksellä tai muutamalla kysymyksellä johon orientoitua ja joka, aktivoi osallistujat piirityöskentelyyn. Hyvä check-in kysymys on avoin, reflektoiva kysymys johon jokainen pystyy vastaamaan. Check-in kysymys voi olla esim.”Kerro tämän hetkiset tunnelmasi ja mitä haluat ehkä jakaa ryhmälle itsestäsi tai mikä sinulle on tärkeää juuri nyt””Kerro muutamalla samalla tämän hetkisistä ajatuksistasi tai tunteistasi”Usein ihmiset kertovat odotuksistaan liittyen tapaamiseen, mutta kannattaa rohkaista myös kertomaan henkilökohtaisimmista tunnelmista yms.6. Host huolehtii piiristä. Hän tarkkailee ajankäyttöä ja huolehtii piirin eheydestä. Vaihtoehtoisesti voidaan valita myös piirin ”guardian” eli suojelija tähän tehtävään. Hän tarkkailee ryhmän energiaa, huolehtii että keskustelu pysyy asiassa, varmistaa että puhe-esine liikkuu ja tarkkailee ryhmän dynamiikkaa.


7. Ensimmäinen vapaaehtoinen hakee piirin keskeltä puhe-esineen ja menee paikalleen ja vastaa check-in kysymyksiin. Sen jälkeen hän antaa puhe-esineen vieressä istuvalle. Puhe-esine kulkee yleensä myötäpäivään.Jokainen saa vuorollaan puhe-esineen ja mahdollisuuden vastata check-in kysymyksiin. Mikäli vuorossa oleva osallistuja ei halua puheenvuoroa, hän voi antaa puhe-esineen eteenpäin. Kierroksen mentyä läpi, kysytään vielä heiltä jotka eivät käyttäneet puheoikeuttaan omalla kohdallaan, mikäli he haluvat nyt sanoa jotain.8. Puhe-esineen käyttöä voidaan jatkaa tai se voidaan asettaa takaisin piirin keskelle ja käydä avoimempaa kenskustelua, kuitenkin edelleen piirin periaatteita ja käytäntöjä kunnioittaen.”Pyydämme mitä tarvitsemme ja tarjoamme mitä voimme”Kolme periaatetta:1. Piirissä johtajuus on jaettu.2. Yhdessä otetaan vastuu kokemuksen laadusta.3. Luotetaan ja turvaudutaan kokonaisuuteen, eikä toteuteta vain omaa agendaa.Kolme käytäntöä:1. Puhu intentiolla, tarkoituksella ja juuri sillä hetkellä keskusteluun kuuluvista asioista.2. Kuuntele tarkasti, kunnoita kaikkien piiriläisten oppimisprosessia 3. Pyri piirin hyvinvointiin ja ole tietoinen osallistumisesi vaikutuksista.9. Piirityöskentelyn lopussa host tekee asiasta yhteenvedon ja esitettää miten seuraavaksi edetään keskustellussa asiassa.10. Lopuksi tehdään check-out kierros eli kirjaudutaan ikään kuin ulos piiristä. Check-out kysymys voi olla esim. Mitä kukin ottaa mukaansa piirityöskentelystä tai mitä he kokivat oppivansa sessiosta tai miten he reflektoivat tapahtunutta sessiota. Puhe-esineen ottaa ensimmäinen vapaaehtoinen jälleen piirin keskeltä – joka aloittaa. Sen jälkeen hän antaa puhe-esineen vastapäivään vieressään oikealla istuvalle. Näin edetään kunnes jokaine on saanut puheenvuoron. Lopuksi tarjotaan niille, jotka eivät käyttäneet kierroksella puheoikeuttaan mahdollisuus puhua.Host pyytää piirin lopuksi kaikkia nousemaan ja kumartamaan yhteisesti, näin osoitetaan toisille kiitosta ja kunnioitusta piirin yhteistyöstä. Lähteet: http://aohdrymen.weebly.com/uploads/2/6/1/5/26152526/____participatory_learning_update_114smallpdf.com.pdf



World Café Kirjoittanut Jan-Erik Tarpila, alkuperäinen teksti osoitteessa www.fasilitointiareena.com

Kahvilatyöskentely on keskusteluun perustuva menetelmä, jonka voima on eri pöydissä tapahtuvien keskustelujen sisältöjen ja löydösten tehokkaassa kierrättämisessä. Ajatukset ja ideat ristipölyttyvät hyvin nopeasti ja tehokkaasti, mikä mahdollistaa ryhmän kollektiivisen viisauden ja luovuuden hyödyntämisen.

Kahvilatyöskentely pähkinänkuoressa Kahvilatyöskentelyssä keskustelua käydään tyypillisesti neljän tai viiden hengen pöytäryhmissä. Pöytäryhmät keskustelevat annetusta aiheesta tai kysymyksestä. Pöytäryhmät kirjaavat keskustelunsa hedelmiä pöytäliinoille. Ajoittain osallistujat vaihtavat pöytiä. Pöytään jää yksi henkilö toivottamaan seuraavat tulijat tervetulleiksi ja lyhyesti kuvaamaan aikaisempaa keskustelua apunaan pöytäliinaan tehdyt kirjaukset ja piirrokset. Luonnollisen keskusteluilmapiirin tukemiseksi voi luoda kahvilamaisen tunnelman järjestelyillä. Osallistumisen ja rakentavan keskustelun tukemiseksi voidaan sopia keskustelun periaatteista ja muodollisuuksista. Keskustelu voi myös olla kahvilakeskustelulle luontaista täysin vapaata ja itseohjautuvaa.

Kahvilatyöskentelyn organisoiminen ja fasilitointi ei ole vaikeaa. Kahvilatyöskentely on joustava ja sopeutuva tapa auttaa ryhmiä pääsemään yhteiseen keskusteluun.


Kuva: Art of Hosting-koulutus Otavan opistolla 2014

Periaatteista on hyötyä kahvilakeskusteluja suunnitellessasi, mutta käytännössä oma luovuutesi vain on rajana sille minkälaisia kahvilakeskusteluja synnytät.

Kahvilatyöskentelyn monet kasvot Menetelmä on useimmille tuttu, mutta kuitenkin moninaisuudessaan vieras. Kahvilakeskusteluja voi rakenteita, ihmisten kiertoa ja kysymysten käyttöä varioimalla räätälöidä helposti eri tavoin palvelemaan eri tarkoituksia.

Tilan valinta voi mahdollistaa kahvilakeskustelujen käytön yllättävissäkin ympäristöissä ja tilanteissa. Kahvilakeskusteluja voi toteuttaa esimerkiksi bussissa, käytävillä, kaduilla, autoissa työmatkalla, kanooteissa melontaretkellä tai vaikka puistossa firman kesäretkellä.

Parhaimmillaan kahvilatyöskentely auttaa jakamaan tietoa ja ideoita sekä synnyttämään yhteistä näkemystä. Päätöksentekoon tai konkreettiseen tulevaisuuden suunnitteluun menetelmä sopii huonommin.

Variaatiosta ja käyttötarkoituksesta riippuen kahvilakeskusteluja kutsutaan esimerkiksi seuraavilla nimillä: Learning Café, Knowledge Café, Wisdom Café, Dynamic Teaming, Treasure Hunt, Rotating Teams, Conversation Café tai Community Café. Läheisiä menetelmiä ovat myös ristipölytysmessut, galleriakävelyt (Gallery Walk) ja ryhmämessut. Yleensä kahvilatyöskentely nimetään tarkoituksen mukaan, kuten esimerkiksi: Action, Strategy, Culture, Future, jne. Café.

World Café:n juuret Kahvilatyöskentely on saanut alkunsa 1995 kun Juanita Brown ja David Isaacs olivat kutsuneet ihmisiä kotiinsa piirikeskusteluun. Sateen yllättäessä ryhmä organisoitui pienryhmiin jatkamaan keskustelua. Ryhmät kirjasivat keskustelun hedelmiä pöytäliinoille. Ajoittain työskentely keskeytettiin ja ihmiset vaihtoivat keskusteluryhmiä kierrättääkseen ideoita ja ajatuksia. Näin oli luotu uusi sosiaalinen innovaatio joka levisi nopeasti ympäri maailman.

Lisätietoja kahvilatyöskentelystäWorld Café. A quick reference guide for putting conversations to work: http://www.theworldcafe.com/pdfs/cafetogo.pdf

Slocum, Nikki. Participatory Methods Toolkit: A Practitioner’s Manual Section: ”Method: The World Café”:http://www.kbs-frb.be/uploadedFiles/KBS-FRB/Files/EN/PUB_1540_Toolkit_13_WorldCafe.pdf

The World Café Community Foundation:http://www.theworldcafe.com/method.html

The World Café Community: http://www.theworldcafecommunity.org

The World Café @ Wikipedia:http://en.wikipedia.org/wiki/The_World_Cafe


http://www.theworldcafe.com/pdfs/cafetogo.pdf

http://www.kbs-frb.be/uploadedFiles/KBS-FRB/Files/EN/PUB_1540_Toolkit_13_WorldCafe.pdf

http://www.theworldcafe.com/method.html

http://www.theworldcafecommunity.org/

http://en.wikipedia.org/wiki/The_World_Cafe

Open Space Kirjoittanut Lari Karreinen. Lisää Open Spacesta www.karreinen.org

Open Space is based in the belief that organizations and communities run on passion and responsibility. It allows groups of any size to self-organize around what they really care about to get things done.

-Peggy Holman

Open Spacessa hienointa on, miten se vapauttaa osallistujien innon ja toimintatarmon ja luo sitoutumista. Se on menetelmä ryhmien luovan energian ja toimintatarmon vapauttamiseen itseohjautuvasti. Se mahdollistaa ison ihmisjoukon keskittyvän samanaikaisesti eri aiheiden pohdintaan siten, ettei kenenkään tarvitse pitkästyä aiheeseen, joka ei häntä kosketa. Open space sopii hyvin organisaatioihin, jotka uskovat, että ihmiset ovat innostuneita ja valmiita ottamaan vastuuta tekemisestään.

Open space aloitetaan isossa piirissä toivottamalla osallistujat tervetulleiksi ja kertomalla päivän teema. Mitään aiheita ei ole päätetty etukäteen. Kaikki on täysin avointa, kunnes osallistujat itse nostavat haluamansa aiheet esiin. Jokainen voi osallistua vain eniten kiinnostaviin keskusteluihin. Järjestelyissä on yksi laki ja neljä periaatetta: Kahden jalan laki Voit liikkua sinne, missä olet eniten hyödyksi. Vain palaverin vetäjällä on velvollisuus olla loppuun saakka paikalla.

Neljä periaatetta Se joka tulee, tulee. Paikalla ovat juuri oikeat ihmiset. Se mitä tapahtuu on ainoa asia mitä voi tapahtua. Se alkaa kun se alkaa. Se loppuu kun se loppuu

Lisäksi on neljä roolia: Kokouksen ehdottajaEhdottaa aiheen, vetää keskustelun ja huolehtii että muistiinpanot tulee tehtyä.

OsallistujaOttaa osaa haluamaansa keskusteluun. MehiläinenOsallistuja, joka lentää keskustelusta toiseen pölyttäen niitä levittämällä tietoa.

PerhonenKaunistaa tapahtumaa lennellen missä huvittaa.


Työjärjestyksen luominen tyhjästä ja keskustelujen perustaminen

1. Jokainen, joka on kiinnostunut pitämään kokouksen omasta aiheestaa, käy hakemassa piirin keskeltä paperin ja tussin, kirjoittaa aiheen otsikon ja nimensä sille isoin kirjaimin ja esittelee sen muille.

2. Aiheen ilmoittaja vie paperinsa työjärjestysseinälle haluamaansa aika-paikka -kohtaan. Hän ottaa muistilapuksi itselleen liimalapun, jossa on paikan nimi. Ja seuraava ehdottaa aihetta.

3. Työjärjestyksen luominen loppuu kun osallistujat eivät enää nosta uusia aiheita esiin.

4. Lopuksi ilmoittautudutaan kokouksiin. Osallistujat ryntäävät työjärjestysseinälle kirjoittamaan oman nimensä niihin kokouksiin, joihin haluavat osallistua. (Älä jää alle!)

Osallistujat voivat myös ehdottaa kokouksen pitäjälle aiheiden yhdistämistä tai siirtämistä eri aikaan tai paikkaan. Perinteisesti Open Space on tapana päättää puhuvan kepin seremoniaan. Osallistujat kokoontuvat piiriin ja puheenvuoro on aina sillä jolla on puhuva keppi. Kysymyksinä voi olla esimerkiksi "Kuinka saamme tämän innostuksen kantamaan tämän jälkeen" tai "keskustelujemme pohjalta minä..."

Kokousten muistiinpanot jaetaan osallistujille joko heidän lähtiessään tai vaikka sähköpostitse jälkikäteen.


Entä jos mitään aiheita ei tule? Näin ei ole koskaan käynyt. Joskus voi kestää hetken, ennen kuin aiheita alkaa nousta. Menetelmää käyttäneet luottavat kovasti osallistujiin, että hyviä keskustelunaiheita on aina. Sellaisia, jotka johtavat innostaviin keskusteluihin, itseorganisoitumiseen ja vastuunottoon asioista, joista osallistujat todella välittävät.


Arvostava haastattelu (Appreciative Inquiry) Kirjoittanut Lari Karreinen. Lisää arvostavasta haastattelusta www.karreinen.org Arvostavan haastatelun (appreciative inquiry) voisi kääntää myös arvostavaksi innostamiseksi. David Cooperriderin ja Suresh Srivastvan kehittämän menetelmän neljä vaihetta antavat toiminnan, muutoksen tai kehittymisen suunnitteluun voimauttavan prosessin ja toteutus on skaalattavissa yksilöstä laajoihin organisaatioihin, kehitysmaan maaseutukylistä monikansallisiin yrityksiin. Arvostus tulee siitä, että jokaisessa yhteiskunnassa, organisaatiossa, ryhmässä tai henkilössä jokin toimii hyvin. Luomme todellisuutta ja mahdollisuuksia puheillamme. Ratkaisut ja aiempien hyvien kokemusten hyödyntäminen kantaa meitä pidemmälle kuin ongelmiin keskittyminen.

Jo kysymysten esittäminen muuttaa ryhmää tai henkilöä jollain tavalla. Siksi on tärkeää, mitä ja miten kysytään. Keskittymällä kuuntelemaan jokaisen omia hyviä, elämänvoimaa antavia kokemuksia, arvostetaan samalla erilaisuutta. Haastattelussa annetaan kertojalle tilaa ja keskitytään kuuntelemalla arvostamaan hänen kokemuksiaan ja osaamistaan.

1. Matka alkaa vahvuuksien ja voimavarojen löytämisellä (Discovery) Voimallisten arvostavien kysymysten etsiminen on yksi tärkeimpiä vaiheita. Hyvä kysymys avaa ajattelua, pitää sisällään arvostuksen vahvistamalla käsitystä mahdollisuuksista ja onnistumisista. Onnistumisten löytämisen jälkeen ne mahdollistaneet tekijät on kuorittava esiin kerros kerrokselta, kuin sipulit. Kerro itseäsi ilahduttaneesta päivästä tai hetkestä, jolloin olet tuntenut [kehitettävän] asian toimineen poikkeuksellisen hyvin tai tavanomaista paremmin. Kerro siitä monipuolisesti, vaihe vaiheelta, kerro yksityiskohtia runsaasti:

• Mikä teki tuosta tapahtumasta onnistuneen?• Mikä siinä oli parasta?• Millaisia taitoja, kykyjä sinulla oli, että tuo onnistuminen oli mahdollinen?• Mikä mahdollisti taidot, kyvyt? Mistä / miten olet hankkinut taitosi?• Miten muut tekivät onnistumisen / taitojen käytön mahdolliseksi?• Miten yhteistyö muiden kanssa teki onnistumisen mahdolliseksi? Haastattelut kannattaa tehdä sekaryhmissä, joissa on mukana osallistujia kaikilta organisaation eri tasoilta. Pienryhmissä jokainen toimii vuorollaan haastattelijana, Kun toimijat eri organisaatiotasoilta kohtaavat syntyy luontaisesti tiedon ja osaamisen jakamista ja ymmärrystä prosessikokonaisuuksista.


2. Entä jos näitä onnistumisia olisi enemmän, jopa runsaasti? (Dream) Millaista olisi, jos edellä kuvattuja onnistumisia ja pieniäkin huippuhetkiä olisi lisää, jopa runsaasti?

Kurottautumalla siitä mitä jo on sinne, mitä voisi olla jos onnistumisia olisi enemmän, luodaan innostava tavoite realistiselle pohjalle. Tähän kannattaa käyttää aikaa, jotta innostuksen sanat jäävät elämään osallistujissa. Visualisointi on hyvä apu yhteisen tulevaisuuden kuvittelun apuna. 3. Tulevaisuuden suunnittelu (Design) Tässä vaiheessa konkretisoidaan dream-vaiheen unelmat visioksi tai tulevaisuustarinaksi. Hyvä tulevaisuustarina rakentaa sillan sen välille, mitä on ja mitä halutaan. Se provosoi hyvällä tavalla miettimään mitä voisi olla ja miten se oikeasti voisi toteutua. Tulevaisuustarina ehdottaa mahdollisia tulevaisuuksia yhteisölle.

Hyvä tulevaisuustarina, visio tai uskalias ehdotus tulevaisuudesta, joka venyttää rajoja myönteisellä ja rohkealla tavalla.

4. Toteutus: toimenpiteet ja onnistumisten vahvistaminen arjessa (Delivery) Suunnitteluvaiheen voi toteuttaa millä tahansa yhteisölle tutulla projektisuunnittelumenetelmällä. Open space, Pro Action Cafe tai Design for Wiser action ovat hyviä.

Toteutus koostuu sykleistä, joiden välillä pysähdytään katsomaan mikä toimi ja miten sitä saadaan enemmän. Tällä luodaan arvostavaa toimintakulttuuria, jolloin kehittäminen ei pelkisty yksittäisiksi työpajoiksi vaan eläväksi, koko organisaatiota muuttavaksi prosessiksi.


Designing for Wiser Action

Remember the practice of Aphei:

It is kind to ask for help. A person who cannot ask for help cannot be trusted.

-Nuu-chah-nulth tribal wisdom

Designing for Wiser Action-toimintamallin on luotu projektien ja prosessien suunnittelun osallistavaksi työvälineeksi. Lähtökohtana on tarjota projektin suunnittelutyön kanssa painiville mahdollisuus pyytää muilta apua ja neuvoja. Tavoitteena on yhdessä muiden kanssa jalostaa ja hioa projektiaaihioita siten että toteutus tapahtuu viisaimmalla mahdollisella tavalla. Monipuolisuus, useat näkökulmat ja yhdessä tekeminen ovat avaimia viisaaseen toimintaan.

Ketä prosessi palvelee parhaiten? Designing for wiser Action palvelee parhaiten sellaisissa tilanteissa, joissa kysessä on todellinen haaste, joka tulee ratkaista. Projektin omistajan tulee olla sitoutunut projektiin ja hänellä tulee myös olla valtuutus ja mahdollisuudet sen käytäntöön viemiseksi.

Prosessin kulku Designing for Wiser Action -prosessiin on normaalisti hyvä varata aikaa noin 3-4 tuntia. Koulutuksessamme tiivistämme hieman prosessia ajan vähyyden vuoksi.

1.Kutsu paikalle projektin omistajat Työpajasta on kannattaa tiedottaa hyvissä ajoin, jotta mahdolliset projektin omistajat ehtivät kypsytellä omia aiheitaan ja tavoitteitaan. Työpajaan valittavien aiheiden tulee olla konkreettisia, sellaisia jotka tullaan viemään käytäntöön lähitulevaisuudessa.

2. Designing for Wiser Action- toimintamallin esittely ja perehdytys (n.5 min) Paikallaolijoille esitellään Design for Wiser Action -toimintamalli, ja kerrotaan miten työskentely tapahtuu.

3.Projektien esittely ja ryhmiin jakautuminen (n.15 min) Projektien omistajat esittelevät koko ryhmälle omat aiheensa ja kutsuvat muut avustamaan heitä ajatus- ja suunnittelutyössä. Ryhmä jakaantuu projektin omistajien luo, näin ollen jokaisen aiheen ympärille muodostuu oma projektitiimi.

Ryhmille jaetaan työpohjat sekä työskentelyä ohjaavat kysymykset (ks. alla.)

4. Ryhmätyöskentely (väh. 90 min.) Jokainen projektitiimi siirtyy omaan pöytäänsä. Aluksi projektin omistaja esittelee aiheensa pikaisesti, jonka jälkeen ryhmä lähtee sitä yhdessä työstämään.


5.Pölytys (20 min) Projektitiimiläiset vaihtavat paikkaa toisen projektinomistajan pöytään. Jokainen projektin omistaja esittellee lyhyesti edellisen ryhmän kanssa työstetyn projektisuunnitelma pölyttäjille. Pölyttäjät palautetta ja mahdollisia kehitysehdostuksia, projektin omistajan tehtävänä on vain keskittyä kuuntelemaan ja tekemään muistiinpanoja.

6. Ryhmätyöskentely – hiominen ja kiteytys (20-30min) Alkuperäinen tiimi palaa projektin omistajan pöytään, nyt tehtävän on hioa, kiteyttää ja tehdä viimeiset silaukset suunnitelmaan.

7. Yhteenveto Koko ryhmä kerääntyy lopuksi yhteen, esimerkiksi piiriin. Projektin omistajat kiteyttävät muulle ryhmälle työskentelyn lopputulokset esimerkiksi vastaammalla näihin kahteen kysymykseen:

Mistä olen kiitollinen?Mitkä ovat seuraavat askeleet?

Roolit Host eli isäntä, henkilö(t) joka esittelee prosessin ja toimintatavat koko ryhmälle, auttaa projektin omistajia orientoitumaan työpajaan sekä isännöi koko prosessia työpajan aikana. Projektin omistaja, henkilö joka kaipaa apua oman projektinsa tai aiheensa kehittämisessä, selkeyttämisessä ja kiteyttämisessä. Projektitiimi: henkilöt jotka auttavat työstämään projekteja

Koko ryhmä: kaikki läsnäolijat

Neuvonantajat: osa paikallaolijoista voi toimia lisätukena ja pistäytyä avustamassa projektitiimejä jos siihen on tarvetta

Työskentelyä ohjaavat kysymykset: • Minkä tarpeen tämä projekti täyttää?• Mikä on projektin tarkoitus?• Keitä tarvitaan mukaan? Tiimi, kumppanit, sidosryhmät?• Mitä tapahtuu ennen projektia, sen aikana ja sen jälkeen?• Mitä ovat aineelliset ja aineettomat tulokset?• Missä tarvitaan vielä apua? Millaisia haasteita ja avoimia kysymyksiä

projektiin liitty? Mitä ovat seuraavat askeleet?



Sadonkorjuu - Harvesting


Sadonkorjuu - Harvesting

Visuaalinen ajattelu Kirjoittanut Maija Kotamäki, Kuvitellen Oy.

Visuaalisuuden ja piirustelun hyödyntämistä osana oppimista ja johtamista voidaan kutsua monella nimellä tilanteesta ja tavoitteesta riippuen. Koko visuaalisten menetelmien kirjosta puhuttaessa käytetään kattotermiä visuaalinen ajattelu tai visual thinking.

Visuaalisen ajattelun juuret ovat 1960-luvun San Franciscossa. Paikallisissa konsulttipiireissä syntyi innostus soveltaa arkkitehtien ja suunnittelijoiden työmenetelmiä osana ongelmanratkaisua ja tiimityöskentelyä. Asioiden ja ideoiden visualisoimisen piirustelemalla huomattiin olevan tehokas menetelmä ajattelun jäsentämiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Parhaimmillaan visuaalisuus onkin avain selkeyteen, syvällisen ymmäryksen synnyttämiseen ja tehokkaaseen yhteistyöhön. Visuaalisen ajattelun teho perustuu sihen, että se puhuttelee ihmistä monella ei tasolla.


Virittäytyminen Jotta pystymme oppimaan tai työskentelmään yhdessä, meidän täytyy ensin virittäytyä hetkeen ja olla läsnä. Visuaalisuus vangitsee huomion ja auttaa keskittymään käsillä olevaan aiheeseen. Kun lähdemme hahmottelemaan asioita paperille, olemme mukanan kokonaisvaltaisesti: joudumme käyttämään sekä päätämme että käsiämme. Samalla unohtuu sähköposti, älypuhelin ja muut häiriötekijät.

Oppiminen Jokainen meistä oppii omalla tyylillään, mutta valtaosalla ihmisistä on luontainen taipumus ajatella visuaalisesti. Näköaistimme on hyvin vahva ja silmämme keräävät suurimman osan siitä informaatiosta, joka päätyy aivojemme prosessoitavaksi. Myös visuaalinen muistimme on hyvin vahva. Siksipä kannattaakin varmistaa, että näköaistimme on aina valjastettu palvelemaan oppimista.

Alitajunta Asioiden ja ideoiden visualisointi on hyvä tapa pureutua tiedostamattomiin, pinnan alla vaikuttaviin tekijöihin. Kun lähdemme konkretisoimaan ajatteluamme visuaaliseen muotoon, tulemme samalla tietoiseksi mielenmalleista ja asenteista, joista emme aiemmin ole havainneet.

Left and right Visuaalisuuden avulla valjastamme koko aivokapasitteettimme työn tekemiseen, sillä piirustelussa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla luova ja analyyttinen ajattelu. Asioiden tulkitseminen kuvamuotoon vaatii tiukkaa keskittymistä olennaisiin asioihin. Samalla on kuitenkin tilaisuus leikitellä muodoilla, väreillä sekä metaforilla. Tämän yhdistelmän avulla voit päätyä luovaan ratkaisuun, joka olisi muuten ulottumattomissa.

Systeemiajattelu Pelkkä puhe tai teksti ei riitä kuvamaan sitä monimutkaista maailmaa, jossa elämme. Piirustelemalla pystymme kuvamaan laajoja kokonaisuuksia ja tutkimaan asioiden välisiä syy- ja seuraussuhteita. Visuaalisuuden myötä näemme sekä metsän että puut.

Vuorovaikutus Ihmisten välinen kommunikointi tehostuu asioiden ollessa selkeitä ja helppotajuisia. Kun ihmiset kirjaimellisesti näkevät mistä on kyse, on helppo keskittyä itse asiaan. Pinnan alla piilevien asenteiden ja mielenmallien visualisointi helpottaa ristiriitojen ratkomista.


Documents

Art of Hosting · 2017-06-13 · Art of Hosting – innosta työyhteisösi osallistumaan! Tervetuloa Art of Hosting -koulutukseen Otavaan! Meillä on upea porukka oppimassa yhdessä: