Artikkeli pdf -tiedostona

23. vsk | 10 eur | 4 • 2009

Kunnossapidon media

Teollisuusmatka- kohteenaKajaani

Um iUscipisi exeraestrUd tie te loborer sUsciliqUat.

”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen …”, kuuluttivat radiot ympäri Suomea vuonna 1956. Yli 25 vuotta Suomen presidenttinä toimineen Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki Suuri aika on Kajaanissa, hänen entisessä kotikaupungissaan. Kansalliseepos Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot asui siellä myös, ja Eino Leinon ensimmäisen julkaistu runo oli Kajaanin linna.

Kajaanikalevalainen kaupunki Kainuun meren kupeessa

Teo

llis

uu

sma

Tk

all

a

Timo - Ol av i J a lk [email protected]

tässä sarjassa kierrämme suomea eri paikkakunnilla torniosta maarianhaminaan, vieraillen teollisuusyrityksissä. toimittajamme timo-olavi jalkanen on myös valokuvataiteilija, joten näemme matkalta myös kuvina mielenkiintoisia paikkoja ja henkilöitä.

Kekkosen Suuri aika -muistomerkki nousee kiemurrellen kahdeksan metrin korkeuteen Kajaanin luterilaisen ja ortodoksisen kirkon välisessä puistossa. Lehden kansikuvassa on Kajaanin raatihuone vuodelta 1831 raatihuoneentorin laidassa. Sen rakentamista vauhditti tsaari Aleksanteri I vieraillessaan Kajaanissa 1819.

kennettavaksi Vuohengin kosken partaal-le. Linnan nimi periytyi 1651 perustetul-le kaupungille. Nimi on siis alun perin ve-näjänkielinen.

Kainuu oli jääkauden jälkeen Ancylusjär-ven peitossa. Vain korkeat Vuokatin vaarat olivat veden yläpuolella. Arkeologisia löytö-jä seudulla on 8000 vuoden takaa. Kainuu oli lappalaisten asuttama aina 1500-luvun puoliväliin asti, jolloin ensimmäiset uudis-asukkaat saapuivat Savosta.

Kahdeksan kilometrin pituisen Kajaanin-joen kautta on vesiyhteys Sotkamon reitin järvien ja jokien kautta Suomen itärajalle. Lännessä se ulottuu Oulujärven ja Oulujo-en kautta Perämerelle. Suomen suurimmat sisävesien selät ovat Oulujärvessä. Vanhois-sa 1600-luvun kartoissa järven nimi olikin Kainuun meri.

Kajaaninjoki on ollut tärkeä läpikulku-yhteys, vaikka putousten yli veneet joudut-tiin kuljettamaan maitse. Pudotuskorkeus on yhteensä lähes 16 metriä. Nykyään joki

on valjastettu energian tuottamiseen kolmen voimalaitoksen avulla.

linna syntyy ja tuhoutuuKajaani joutui Pähkinäsaaren rauhassa 1323 muun Pohjois-Suomen kanssa osaksi Novgo-rodin valtakuntaa. Täyssinän rauhassa 1595 rajalinja siirtyi itään, ja Kainuusta tuli osa Ruotsia. Silloinen Ruotsin kuningas Kaarle IX rakennutti Kajaaninjoen luodolle Kajaa-nin linnan. Rakennustyöt aloitettiin 1604 ja ne kestivät aina vuoteen 1666 asti.

1650 kreivi Brahe sai Ruotsin kuningat-tarelta Kristiinalta Kajaanin, Kuopion ja Ii-salmen pitäjät vapaaherrakunnakseen. Pari kertaa aiemmin Kajaanissa vieraillut Brahe teki Kajaanista koko laajan vapaaherrakun-tansa pääkeskuksen, vaikka se oli vain pa-rinsadan asukkaan kylä. Brahe allekirjoit-ti Kajaanin kaupungin perustamisasiakirjat 6.3.1651 Ämmäkosken partaalla. Brahe pe-rusti kymmenkunta muutakin Suomen kau-punkia ja kehitti maata monin eri uudistuk-

K ainuun nimi oli keskiajan venäläisis-sä asiakirjoissa Kajano (Kajanskaja Zemlja), ja sen asukkaita kutsuttiin

kajaaneiksi. Kun alue siirtyi Ruotsin valta-piiriin, julisti kuningas Kaarle IX itsensä ka-jaanien kuninkaaksi. Hän määräsi vuonna 1604 Cajanaborgin, eli Kajaanin linnan ra-

8 Promaint 4 • 2009

sivuelemenTiTirrota master-pohjasta: shift+cmd+hiiri

kuvaajatiedot

linjasto palstanväliviivoille

taittopohja on jaettu 12 osayksiköön. taiton voi asemoida 4-, 3- tai 2-palstaiseksi.

Nosto. Pituus 3–4 riviä, leveys 4 palstayksikköä.


Kajaanikalevalainen kaupunki Kainuun meren kupeessa

Tässä historiat kohtaavat: Urho Kekkonen vieraili usein vasemmalla näkyvässä Koskikara-nimisessä talossa. Vuonna 1961 mukana oli myös Neuvostoliiton presidentti Leonid Brezhnev. Talo oli alun perin Kajaani Oy:n johtajan asunto. Elias Lönnrotin patsas vuodelta 1942 katselee edessä virtaavaa Kajaaninjokea ja vuoden 1716 räjäytyksessä tuhoutuneen Kajaanin linnan raunioita.

Kreivi Pietari Brahen patsas seisoo jalustallaan joen rannassa katsellen Kajaanin kaupunkia. Brahe kävi kaupungissa sen perustamis matkalla vuonna 1651.

sin. Hän toimi niin oivallisesti, että ruvettiin puhumaan positii-visessa mielessä kreivin ajasta, ja tuo ilmaus elää vieläkin.

1660-luvulla koettiin Suo-messa harvinainen tapahtu-ma, kun Paltamon kirkko sor-tui maanjäristyksessä. Isovihan aikana 1712 venäläiset tuhosi-vat Kajaanin melkein kokonaan. Neljä vuotta myöhemmin Kajaa-nin linna oli viimeinen paikka maassa, jota venäläiset eivät ol-leet kyenneet valloittamaan.

Puolensataa ihmistä linnan sisäpuolella pystyi puolusta-maan itseään kuukausia jopa 4000 venäläistä hyökkääjää vas-taan. Kajaanin linnan tarunhoh-toinen maine alkoi ehkä juuri sii-tä. Pitkän piirityksen jälkeen lin-na lopulta antautui ja jäi venä-läisten haltuun, jotka räjäyttivät sen tuhansilla kiloilla ruutia.

Tervaa, nälkävuosia ja merirosvojaKainuun maanviljelys on kärsi-nyt toistuvasti sääoloista. Erityi-sesti 1690-luvun nälkävuodet oli-vat tuhoisia. Tuolloin koko Eu-roopassa vallitsi pieni jääkausi, ja Lontoon Thames-jokikin jäätyi. Vuosina 1867–68 tuli uusi kato. Oulujärvi oli vielä juhannuksena jäässä, ja lopulta lähes 30 % alu-een asukkaista menehtyi.

Kainuu oli tervanpolton tär-keimpiä alueita Suomessa. Par-

haimmillaan sieltä kuljetettiin 24 000 tervatynnyriä vuodes-sa Ouluun maailman puulaivo-jen tarpeisiin. Kajaaninjoen kos-ket piti pystyä ohittamaan. Siksi rakennettiin kaksi tervakanavaa vuonna 1846.

Varsinkin nälkävuosien ai-kaan saattoivat Kainuun tervata-lonpojat joutua velkakierteeseen Oulun tervaporvareille, vaihtaes-saan tervanpolttoa ruokaan. Vie-läkin saattaa aistia kajaanilais-ten tuntoja tuolta ajalta.

Oulujärvi on tiettävästi ollut ainoa vesialue Suomessa, jossa on ollut merirosvoja: ”Varisky-län varkaita ja Kiveskylän ros-voja”, jotka varastivat rantaky-lien viljavarastoista sekä tervan-soutajilta heidän kuljettamaansa tervaa ja voita, jotka he jakoi-vat keskenään. Eino Leino kir-joitti useita kertomuksia aihees-ta. 1800-luvun puolivälissä alkoi teiden rakentaminen, ja vesistö-kuljetusten merkitys pieneni.

Piirilääkäreitä ja suomen kieltä kalevalan mailla1800-luvun piirilääkärit saivat alun perin humanistin koulu-tuksen, eikä siis ihme, että heis-tä tuli myös merkittäviä kulttuu-rivaikuttajia. Samuel Roos toimi Kajaanin piirilääkärinä vuodes-ta 1823 alkaen. Hänen intohi-monaan oli suomen kielen ke-hittäminen. Hän loi mm. sanat

sähkö ja kaasu. Sähkö viittasi kissan turkin sähähtämiseen si-tä hangattaessa.

Vuonna 1832 Roosin tilalle piirilääkäriksi tuli Elias Lönn-rot, joka loi satoja suomenkie-len sanoja, kuten potilas ja kuu-me. Hän kehitti hallintoon ja oi-keudenkäyntiin liittyviä termejä ja teki nimistön Suomen kasveis-ta. Hän vakiinnutti linnuille ni-met, jotka vaihtelivat eri mur-teissa, keräämällä niitä kirjeitse ympäri Suomea ja valiten niis-tä parhaiten sopivat, kuten tee-ri ja metso. Arvovallallaan hän sai monet ehdotuksistaan va-kiintumaan.

Lönnrot teki retkiä Kajaanis-ta itärajan taakse Vienan Kar-jalaan. Hän hiihti satoja kilo-metrejä ollessaan ainoa lääkä-ri laajalla alueella. Hän kokosi runoaineiston, josta hän kirjoit-ti Vanhan Kalevalan. Vanhoilla sivistyskansoilla oli omat eepok-sensa, ja Kalevala ja Kanteletar täyttivät tuon paikan Suomessa. Lönnrot teki sanakirjoja ja ra-kensi perustaa Suomen kielelle paljon ennen Jyväskylän kehit-tymistä suomenkielisen opetuk-sen keskukseksi.

Teollisuutta ja seminaariHerman Renfors oli monipuoli-nen kajaanilainen teollisuusmies, joka aloitti kalastusvälineiden kehittämisen 1869. Pian hän


kuvaajatiedot




9Promaint 4 • 2009


TeollisuudenAla hlöKaivos ja louhinta 160

metallinjalostus 260

Koneet ja laitteet 490

sähkö, elektroniikka 590

puutuotteet 250

massa ja paperi 490

paino ja kustannus 160

Kemia ja muovi 10

tekstiili 50

elintarvike 110

energia ja vesihuolto 140

Tilastossa ei vielä näy Kajaanin paperitehtaan lopetus, eikä Talvivaaran kaivoksen aloitus. Niiltä osin muutos on merkittävä. Lähde: Tilastokeskus, työssä-käynti tilasto.

Kajaanin seudun teollisuusprofiili työpaikkoina.

laajensi toimintaansa myös ki-vihiontaan, turkisteollisuuteen ja suksien valmistukseen. Hän houkutteli ulkomaisia kalasta-jia Kajaaniin ja oli mukana mo-nessa kaupungin asiassa. Moni-

toimimies opiskeli myös itämais-ta maalausta ja oli ahkera valo-kuvaaja.

Eino Leino julkaisi ensim-mäisen runonsa Kajaanin linna vuonna 1890. Kainuun vaikutus näkyi monissa hänen runoissaan, esseissään ja muussa tuotannos-saan. Kajaani vaalii Leinon pe-rintöä vuosittaisella lausunta-tapahtumalla, Kajaanin Runo-viikolla. Runoviikon johtohah-mo oli vuodesta 1977 näyttelijä Veikko Sinisalo.

Kajaanin miesseminaari pe-rustettiin 1900. Seminaarista valmistuneet opettajat veivät mennessään Lönnrot-tietämys-tä ja isänmaallista henkeä min-ne siirtyivätkään.

1904 valmistui Kajaanin ja Iisalmen välinen rautatie, jo-ka avasi nopeat yhtey det ete-lään. Se mahdollisti kajaanilais-ten suoran tervakaupan etelään. Tervan kuljetus Ouluun loppui 1914, kun tervakauppa romah-ti rautarunkoisiin aluksiin siir-tymisen myötä.

sata vuotta kajaani oy:täKajaanin puutavarayhtiö perus-tettiin 1907. Siitä kehittyi Ka-jaani Oy. Ensimmäinen voima-laitos yhtiön tarpeisiin valmistui

1917. Yrityksellä oli myös sellu-tehdas ja sahoja.

Kajaani Oy:n elektroniik-katuotanto käynnistyi vuonna 1970. Tuotteita olivat mm. tak-samittarit (myöhemmin Semel Oy), paperiteollisuuden anturi- ja mittausteknologia (myöhem-min Metso Automation) sekä yleisradioyhtiöiden käyttämät äänipöydät.

Paljolti Kajaani Oy:n ansi-osta Kajaanin teollisuus moni-puolistui. Vaikka Kajaanin pa-peritehdas lopetti toimintan-sa vuoden 2008 lopussa, on on vaikuttanut ratkaisevasti alueen kehitykseen. Uusi aika odottaa uusia aktiivisia toimijoita.

kuulkaa korpeimme kuiskintaa … rapparit ryöstäjät kaiotkaa ...Aikojen saatossa maan johdossa on ollut Ruotsin kuningas, Venä-jän tsaari ja Suomen president-ti, mutta kainuulainen mentali-teetti ei ole suuresti muuttunut. Vuoden 1918 tapahtumat aihe-uttivat jakautumista, mutta ei-vät aseellisia taisteluita.

Paniikki ei kuulu kainuulai-seen luonteenpiirteeseen. Suh-teessa muuhun Suomeen Kai-nuussa hyvin monet miehet

kalastavat ja/tai metsästävät. Ihmiset elävät siellä lähellä rau-hoittavaa luontoa.

Ilmari Kianto sanoitti 1911 Nälkämaan laulun, jota kutsu-taan myös Kainuun marssiksi. Siinä hän kuvasti kainuulaista mentaliteettia. Nälkämaan lau-lua lauletaan Kainuussa syväl-tä sydämestä monessa tilaisuu-dessa. Joko Ilmari Kiannon sa-nat ja Oskar Merikannon sävel antavat leiman Kainuulle, tai sit-ten ne kykenevät tulkitsemaan sen sielua.

Oli miten oli, yhtä varmasti kuin Kajaaninjoki kuljettaa vet-tä kohti länttä, kajaanilaiset kul-kevat kohti huomista.

Kiitokset »reijo Heikkinen, Kalle mäkelä, antti mäkinen, Kainuun museo, taina juntunen, Kajaanin kaupunki.

Vanha Kekkosen vaalijuliste. Kertoman mukaan, kun Kekkonen tuli presidenttinä Kajaaniin etelän seurueen kanssa, paikallinen rahvas mietti: ”voikohan sitä mennä Kekkoselle juttelemaan, kun sillä on noita herroja mukana”. Kekkonen syntyi vuonna 1900 Pielavedellä, mutta muutti perheensä kanssa Kajaaniin 1911 ja kävi koulunsa siellä.

Elias Lönnrot loi suomen kieleen myös runsaasti sanoja, mm: kansallisuus, kirjallisuus, muste ja pöytäkirja.

Vanhaa ja tulevaa: tervan poltosta autojen kansain väliseen talvitesti-keskukseen. Tervaveneeseen mahtui yli 20 kappaletta 125 litran tervatynnyreitä. Soutaminen ei siis liene ollut kovin kevyttä. Alhaalla oikealla on suunnitelma uudesta autojen talvitestikeskuksesta. Vastaavaa ei maailmasta löydy.



kuvaajatiedot





Kajaanin linna Ämmäkosken saarella esiintyy Kajaanin vanhassa ja uudessa vaakunassa. Linnassa ei koskaan ole ol-lut vanhan vaakunan mukaisia neljää tornia.

Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa.

l ähes satavuotiaan Kajaa-nin paperitehtaan lopet-taminen tuntuu kaupun-

gissa, mutta ei sitä kaada. Kau-punginjohtaja Erkki Vähämaa katselee eteenpäin kainuulaisel-la päättäväisyydellä.

– Olemme luovuuden, osaa-misen ja vaivattoman arjen kau-punki. Ja luovuutta tarvitaan, kun massatehtaat vähenevät. Sil-loin meidän pitää tehdä pienes-tä suurta. Toimimme eri tavalla kuin suuret kaupungit. Meillä ei ole laajuuden ekonomiaa, vaan nopeuden tai älykkyyden eko-nomia. Koon korvaamme sillä, että niissä asioissa, joihin kes-

kitymme, olemme todella hyviä, kuvaa Vähämaa.

Mittaustekniikka ja ajoneu-vojen langattomat järjestelmät ovat esimerkkejä Kajaanin huip-puosaamisesta. MIKES Mittatek-niikan keskus, VTT, Oulun yli-opisto ja ammattikorkeakoulu tekevät yhdessä alueen yritys-ten kanssa tutkimus- ja kehi-tystyötä.

– Kaupungit arvioivat toisi-aan helposti vain matemaattis-ten lukujen perusteella, mutta luvut eivät kerro sitä, mikä on kaupungin ihmisilmapiiri. Jos ihmisen arki on kunnossa, py-syvät myös ihmisen luovuus ja

osaaminen kunnossa, muistut-taa Vähämaa.

Kajaaniin on syntymässä maailmassa ainutlaatuinen ym-pärivuotinen autojen talvitestaus-konsepti ja -keskus. Konseptin ovat suunnitelleet eurooppalai-set autonvalmistajat. Se on testi-kenttä ja -laboratorio, jossa ovat jatkuvasti samat olosuhteet.

– Saamme tulevaisuudessa en-tistä enemmällä entistä vähem-män, jolloin yrittäjyys on avain-asemassa. Strateginen ketteryys, mutta myös suuntaavuus ovat tärkeitä. Olemme kriittisiä sii-tä, että täällä käytettävissä ole-villa rahoilla ja resursseilla saa-

daan myös konkreettisia tuloksia. Uusien hankkeiden, jotka eivät johda mihinkään, pystyttäminen toinen toistensa perään on kuin polkisi tulpatonta mopoa. Tääl-lä sellaiseen ei ole varaa.

– Kun Kajaanissa ei ole eletty hirveän leveästi, on aina pärjätty ja pärjätään jatkossakin. Ja huo-vismaisella huumorilla päästään yli pahimmista paikoista, Vähä-maa miettii.

jektia johtaa tehtaan teknisenä johtajana toiminut Jarmo Torvi-nen. Vain noin kilometrin pääs-sä kaupungin keskustasta ole-va tyhjenevä paperitehdas pyri-tään saamaan nopeasti uusio-käyttöön. Tilat saneerataan ja vuokrataan edelleen eri yrityk-sille. Projekti on nimeltään Ren-forsin Ranta, yritysalue Kajaa-nissa. Nimessä kuvastuu uusien yritysten toimintojen monipuo-lisuus, jota kajaanilainen tehtai-lija Renfors 1800-luvun lopul-la edusti.

– Tehtyjä sopimuksia on 25, joista sitovia on toistakymmen-tä. Jos ne kaikki toteutuvat, tu-lee tiloihin noin neljäsataa työn-tekijää. Mukana on mm. suun-nittelu-, kunnossapitopalvelu- ja konepajayrityksiä, mekaanisen

puunjalostuksen jatkojalostus-yrityksiä sekä SOK:n palvelu-keskus. Koska mittausteknii-kan osaaminen on Kainuussa vahvaa, on tarkoitus synnyttää myös mittaus- ja testausteknii-kan osaamiskeskus tälle alueel-le, kertoo Torvinen.

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat koko Suomen alueelta hae-tut kasvuvaiheessa olevat yrityk-set. UPM tutkii myös oman bio-öljy- ja pellettitehtaan perusta-mista alueelle.

– Vaikka paperin tuotanto nyt lakkaa Kajaanissa, eri osapuo-let: kaupunki, UPM, TE-keskus, ammattiyhdistys ja paperiliitto, ovat aidosti ja määrätietoisesti katsoneet tulevaisuuteen alueen kehittämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Meillä on toistasataa

K ajaanin UPM-Kymmenen paperitehdasalue muut-tuu yritysalueeksi. Pro-

tuhatta neliötä tilaa, joten uusia yrityksiä tänne mahtuu vielä pal-jon, toteaa Torvinen.

Lisätietoja »www.renforsinranta.fi

Herman Renfors valmisti Kajaanissa mm. turkiksia, lumikenkiä, suksia, länkiä ja kalastusvälineitä, kuten uistimia. Muistomerkkiin on ikuistettu Devon-uistin.

Renforsin Rannan yritysalueen johtaja Jarmo Torvinen

Pienen kauPungin on olTava suuria noPeamPi ja älykkäämPi

kajaanin PaPeriTehTaasTa Tuli renforsin ranTa


kuvaajatiedot






kajaanin meTso auTomaTion kuunTelee koneiden kunToa

Jarmo Kauppila ja Hannu Rautiainen käsissään värähtelymittauksessa käytettäviä kiihtyvyysantureita, joita paperikoneeseen voidaan liittää satoja. Taustan laitekaapissa on mittauskortteja joihin mittaussignaalit antureilta saapuvat.

K ajaani Oy:n sellun laatumittauksista alkanut kehitystyö synnytti Kajaani Elektroniikka -osaston 1970-luvulla.

Kehitystoiminta ja tuotanto rönsyilivät tak-samittareihin, äänipöytiin ja moneen muu-hun elektroniikkasovellukseen. Rönsyt kar-siutuivat vuosikymmenen aikana niin, että paperi- ja selluteollisuuden massan laatumit-taukset jäivät Kajaani Elektroniikan ainoak-si toimialueeksi. Niistä kehittyi Metso Auto-mationin kajaani-tuotebrändi. Tuotenimi Sen-sodec on koko historian ajan pysynyt sama-na. Alussa asiakaskuntana olivat ainoastaan paperitehtaat. Myöhemmin mukaan tulivat energiateollisuus ja muu prosessiteollisuus.

– Metso Automation kehittää, valmistaa ja toimittaa Sensodec – kunnon- ja käynnin-valvontajärjestelmiä. Ne ovat itsenäisesti toi-mivia kokonaisuuksia. Paperikoneessa voi olla 300–700 mitta-anturia, joita järjestel-mä seuraa jatkuvasti. Niillä seurataan laa-kereiden, vaihteiden, moottoreiden, telojen ja huopien toimintaa, kertoo sovellusasian-tuntija Hannu Rautiainen.

– Kiihtyvyysantureilla mitataan laakerei-den kuntoa ja yleistä värähtelyä. Muita käy-tettäviä antureita ovat mm. painepulseeraus-

anturit, tahdistusanturit mekaanisille koh-teille ja optiset anturit paperikonehuoville. Siirtymäantureilla nähdään mikrometritark-kuudella esimerkiksi turbiiniakselin tai ge-neraattoriakselin siirtymät. Silloin tiedetään öljyfilmin paksuus liukulaakerin sisällä, ku-vailee kehitysjohtaja Jarmo Kauppila.

Mittausväli, jolla järjestelmä seuraa kul-takin anturilta saapuvaa signaalia, vaihte-lee kohteen mukaan kymmenestä sekunnis-ta tunteihin. Muutaman sekunnin näyttees-tä etsitään piikkiarvot, ja FFT-muunnok-sella (Fast Fourier Transform) lasketaan eri taajuuksien esiintyminen otetussa näyttees-sä. Spektristä lasketaan eri taajuuskaistoilla esiintyvien värähtelyjen tehollisarvoja.

ennakoivaa kunnossapitoaJärjestelmällä pystytään kohdentamaan kun-nossapitotoimet vikaantuviin komponenttei-hin. Paperikonekalanterin telapakassa on tyy-pillisesti 6–12 telaa päällekkäin. Kun yksi te-la rupeaa vikaantumaan, tärisee koko pakka. Mittauksella pystytään tunnistamaan jokai-selle telalle tyypillinen värähtelykuvio, ja oi-kea tela osataan vaihtaa, jolloin turhat huol-totoimenpiteet vähenevät.

off-line-analysoinnista at-line-analysointiin.

Kajaanipaperlab – automaattinen paperila-boratorio edustaa uutta ajattelua. ennen pa-perianalyysit tehtiin tehtaan erillisessä labora-toriossa monella eri laitteella. nyt analyysin suorittaa käyttöhenkilökunta itse yhdellä tuo-tantotilan yhteydessä sijaitsevalla laitteella.

runkoon voidaan kiinnittää eri analysaat-torimoduuleja. paperia rikkomattoman mitta-uksen moduulit näkyvät kuvassa kannen alla oikealla. mittauksia ovat mm: pinnankarheus-mittaus, täyteaineen määrän sätelyabsorbtio-mittaus, optinen värimittaus ja paksuusmit-taus.

rikkovan mittauksen suorittavat moduu-lit ovat vasemmalla puolella. mittauksia ovat mm: repäisylujuus, vetolujuus ja neliöpaino. laitteisto sai myös muotoilupalkinnon. tuote-asiantuntija jarmo Partanen esittelee.

Koneiden nopeudet kasvavat koko ajan, jolloin komponentit joutuvat yhä suurem-paan rasitukseen. Esimerkiksi paperikoneis-



kuvaajatiedot





Mittaustulosten visualisointi on oleellinen osa järjestelmää. a) Näyttää valitun telan ympyräkuvaajan. Tela värähtelee jokaisen kierroksen aikana kuvan esittämällä tavalla. b) Fast Fourier Transform muuntaa signaalin aikamuodosta taajuusmuotoon. Sen avulla nähdään eri taajuuksilla esiintyvät värähtelyt histogrammina. c) Esittää eri taajuusalueilla tapahtuvien värähtelyjen muuttumisen ajan kuluessa.

a) b)

c)

sa nopeuden noston tuomat ongelmat lisään-tyvät suhteessa nopeammin, kuin mitä itse no-peus kasvaa. Järjestelmien käynninvalvonta ja komponenttien kunnonseuranta ovatkin sil-loin yhä kriittisempiä. Yksi valvontajärjestel-mällä estetty suuri rikko voi säästää tehtaal-le yhtä paljon, kuin mitä koko valvontajär-jestelmä maksaa.

Normaalikäytössä järjestelmä hälyttää, kun hälytysrajat ylittyvät. Mutta normaali-kuntoisenkin koneen värähtelykäyttäytymi-nen muuttuu suuresti ajonopeuksien vaih-dellessa. Hälytysten hallintaan muuttuvilla ajonopeuksilla on kehitetty nopeusriippuva hälytyskäsittely. Tällöin hälytysrajat määräy-tyvät kullekin ajonopeusalueelle erikseen.

Graafiset esitysmuodot ovat oleellinen osa Sensodec-järjestelmää. Niiden avulla mittaustulokset visualisoituva, ja tapahtu-mia päästään tarkastelemaan tarkasti his-toriatrendeistä.


kuvaajatiedot






suniT ajoneuvotietotekniikkaa sateliittipaikannuksella

Piirilevyt suunnitellaan itse, vaikka niiden valmistus tapahtuukin ulkona.

Ajoneuvotietokoneita ammattikäyttöön. Tältä linjalta valmistuvat laitteet löytävät tiensä ympäri maailmaa. Toimitusjohtaja Eero Suutari esittelee.

sUNIT valmistaa Kajaanissa ajoneuvo-tietokoneita 27 vuoden kokemuksella. Pitkäjänteisellä työllä yritys on saavut-

tanut merkittävän markkinaosuuden koko Euroopassa. Onpa se tullut valituksi Eu-roopan innovativiisimmaksi yritykseksikin PK-sarjassa ja saanut Tasavallan presiden-tin vientipalkinnon.

Yrityksen osaaminen juontaa lähes kol-menkymmenen vuoden päähän, kun Eero Suutari perusti Kajaani Automatiikka Oy:n, joka teki metsäkoneisiin tukinpituusmitta-us- ja kuutiointijärjestelmiä. Myöhemmin niihin tulivat mukaan langattomat tietolii-kennejärjestelmät, joilla hakkuutietoja voi-tiin siirtää molempiin suuntiin. Alkuperäi-nen yritys myytiin metsäkoneita valmista-valle yritykselle.

Nykyinen yritys, Sunit Oy, suunnittelee ja valmistaa liikkuvan kaluston älykkäitä järjestelmiä useille eri aloille. Tarkoitukse-na on parantaa ajoneuvoja käyttävän yrityk-sen tuottavuutta ja logistiikkaa. Eero Suuta-ri toimii yrityksen toimitusjohtajana.

– Otetaan esimerkiksi vaikka aurauska-lusto. Varikolta järjestelmä lähettää langat-tomasti tiedot siitä, mitä kalustolla tulee teh-

dä. Ajoneuvoon siirtyy tiedot teistä, jotka tulee aurata. Satelliittipaikannuksen avulla varikolla nähdään myös, mitkä tiet on au-rattu ja milloin. Jos tielle levitetään suolaa, järjestelmä ohjaa ja mittaa suolan levitystä, tietäen kulutetun suolan määrän vaikka ne-liömetriä kohden. Kun työ on tehty, rapor-tit työn suorittamisesta lähtevät automaat-tisesti varikolle, kuvailee Suutari.

automaatiota veneistä helikoptereihinTiedonkäsittely-, tietoliikenne- ja satelliitti-paikannusominaisuuksien lisäksi oleellista SUNITin ajoneuvotietokoneissa ovat myös analogiset ja digitaaliset I/O-ominaisuudet. Niiden avulla voidaan mitata ja ohjata mi-tä tahansa ajoneuvossa olevaa lisälaitetta. Tällöin järjestelmä toimii yhtä hyvin auto-maatiotietokoneena kuin kommunikaatio-laitteena.

– Meidän ideamme on se, että konees-sa on yksi ”äly”, ja se on meidän toimitta-mamme ajoneuvotietokone. Niitä menee hy-vin monenlaisiin kohteisiin. Kalustoa, jois-sa niitä on käytössä, ovat monenlaiset hyö-tyajoneuvot, esimerkiksi työkoneet, palo- ja

pelastusautot, ambulanssit, poliisiajoneuvot, taksit, rannikkovartioston veneet, lannoitus-helikopterit, metsäkoneet, puunkuljetuska-lusto, öljykuljetuskalusto, maansiirtokoneet ja arvokuljetusautot, luettelee Suutari.

Ambulansseissa Sunitin ajoneuvotieto-koneet hoitavat myös potilaiden mittauk-sia. Samantyyppinen ajoneuvotietokone toi-mii siten sovellusalustana mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Ohjelmistot tehdään joko itse tai teetetään ulkona.



kuvaajatiedot





Ruiskupuristusosien prototyypit tehdään omalla sintrauslaitteistolla. Sillä 3D-tiedoston suunnitelma muuttuu fyysiseksi kappaleeksi, muovipartikkeleita kerros kerrokselta laserilla yhteen liittämällä.

Autoon liimattava antenni, jossa on samassa kotelossa sateliittipaikannin ja tieto-liikenneyhteys, on omaa suunnittelua. Se on helppo asentaa.

Tietokonekotelon takana näkyvät sen I/O-liitännät. Siellä on myös itse kehitetty, ajoneuvokäyttöön sopiva liitin. Markkinoilta ei löytynyt tarpeeksi hyvää vaihtoehtoa.

UPS kosteutta vastaan pinnoitettu ajoneuvotietokoneen piirikortti.

Sunit valmistaa järjestelmiä myös OEM-tyyppisesti asiak-kaan omalle tuotemerkille. Tär-keä tällainen asiakas on esimer-kiksi Scania, joka toimittaa jär-jestelmiä hyötyajoneuvojensa osana omalla nimellään.

ammattikäyttöympäristö on suuri haastePöly, kosteus, kylmät tai hyvin kuumat olosuhteet, tärinä ja sähkömagneettiset häiriöt tuo-vat ammattikäytössä laitteistol-le suuria vaatimuksia. Piirikortti-en toimivuus testataankin omal-la sääkaapilla äärimmäisissä ym-päristöolosuhteissa.

Kajaanin ammattikorkeakou-lun kanssa on kehitetty sähkö-

magneettisen säteilyn siedon ja emissiopuolen sertifikaattiin as-ti pystyvä testausjärjestelmä. Sen avulla varsinainen luokitusserti-fikaatti saadaan uusille tuotteil-le nopeasti. Kun käyttöympäris-tössä mennään kastepisteen ohi, on kondenssin aiheuttama vesi ongelma. Siksi Sunitin käyttämät piirikortit on erikseen pinnoitet-tu. Myös valaistuksen muutok-set tuovat ergonomiatoimivuu-delle suuria vaatimuksia.

Ammattikäytön sateliittipai-kannuslaitteissa paikkatietoa voidaan päivittää matkamitta-uksen ja gyro-moduulin avulla silloinkin, kun paikka jää sate-liittien katveeseen esimerkiksi korkeiden talojen takia.

osaamista, suunnittelua ja tuotantoaSunitin vahvuus on pitkän ajan käytännön kokemus. Koko te-lematiikkakokonaisuus, joka si-sältää yhteyden ajoneuvoon, sa-telliittipaikannusratkaisut ja I/O

-ratkaisut on testattu hyvin mo-nessa eri sovelluksessa. Jopa toi-mitetut kaapelit ovat itse suun-niteltuja parhaan sähkömag-neettinen säteilysuojauksen ai-kaansaamiseksi, vaikka kaapelit valmistetaankin ulkona.

– Täydennämme omaa suun-nitteluosastoamme suunnitte-luverkostolla. Kokonaisuudes-saan tuotekehitysinvestointim-me on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Piirikorttien tuotan-to tapahtuu ulkona. Täällä Ka-jaanissa teemme jalostusketjun hallintaa ja loppukokoonpanoa. Meillä on oma markkinointio-organisaatio ja 30 jälleenmyyjää Euroopassa, kertoo Suutari.

Useimmat järjestelmät toimi-tetaan XP-käyttöjärjestelmällä. Tällöin laitteisto on avoin asi-akkaan omille ohjelmistoille, vaikkapa internetille ja sähkö-postille.


kuvaajatiedot






kaivos Talvivaaraan suurprojekti Kainuussa

jatkossa 2,3 % maailman nik-kelistä tulee täältä! Alueella on kaksi esiintymää. Sen malmi-

varat ovat yli 1000 miljoonaa ton-nia, ja ne ovat keskittyneet toiselle esiintymistä, joka on 2,5 kilomet-riä pitkä. Koko kaivosalueen pin-ta-ala on yli 61 neliökilometriä.

Muutamassa vuodessa kainuu-lainen metsämaisema on muuttu-nut laajaksi kaivosalueeksi. Vuon-na 2008 projekti oli Suomen toi-seksi suurin käynnissä olevista projekteista. Timo Ikäheimonen toimii kunnossapidon osasto-päällikkönä Talvivaaran kaivok-sella ja kertoo takanaan näkyväs-tä alueesta.

– Projekti on ollut massiivinen. Maata on siirretty yli 10 miljoo-naa kuutiota, ja määrässä ei ole mukana vielä malminlouhinta. Si-

säisiä tieyhteyksiä on alueelle teh-ty 25 kilometriä. Halkaisijaltaan yli puolen metrin putkilinjoja on yli 100 kilometriä. Putkistoja, joil-la kasoille synnytetään liuoskierto, tulee olemaan yli 7000 km. Liu-oskierrossa virtaus on noin 30 000 kuutiota tunnissa, kun esimerkik-si Päijännetunnelissa, jonka kaut-ta kaikki käyttövesi pääkaupunki-seudulle kulkee, virtaus on vain 7000 kuutiota tunnissa. Paikalle rakennettiin myös oma 110 kilo-voltin sähkölinja ja rautatie, ku-vailee Ikäheimonen.

monta metallia malmissaTalvivaaran nikkelikaivos tuottaa täydellä teholla toimiessaan vuo-dessa nikkeliä 33 000 tuhatta ton-nia, sinkkiä 60 000 tonnia, kuparia

Timo Ikäheimonen, taustallaan osa Talvivaaran kaivosaluetta.

Kartta näyttää alueen 61 neliökilometrin laajuuden.



kuvaajatiedot





10 000 tonnia ja kobolttia 1000 tonnia. Silti raaka-aineiden hin-tojen vuoksi 75 prosenttia liike-vaihdossa tulee nikkelistä.

Alkuperäinen toiminta-aika kahdessa malmiossa oli arvioitu 25 vuodeksi, mutta uusien tuo-tannonsuunnittelukairausten jäl-keen arvio on yli 60 vuotta.

Kaivoksen rakentanut Talvi-vaara kaivosyhtiö on pörssiyhtiö. Projektista 20 % omistaa Ou-tokumpu ja 80 % kaivosyhtiö. Outokumpu myi kaivosoikeu-det alueelle euron hintaa vuon-na 2004. Esiintymää on tutkittu jo 70-luvulta saakka. Outokum-pu ei itse lähtenyt yksin malmio-ta hyödyntämään.

Projekti käynnistyi täysipai-noisesti vuonna 2007, ja lou-hinta alkoi vuoden 2008 lopus-sa. Vuoden 2009 alussa matkasi ensimmäinen myytävä erä nik-kelisulfidia Harjavaltaan jalos-tettavaksi.

Talvivaarassa käytettävä prosessiRikastusprosessissa käytetään biokasa-liuotusmenetelmää, jo-ta on pitkään sovellettu kullal-le ja kuparille. Nyt menetelmää sovelletaan ensimmäistä kertaa nikkelille, ja vielä Suomen ark-tisissa olosuhteissa.

Ensin malmi karkeamurska-taan ja kuljetetaan hihnakuljet-timilla välivaraston kautta hie-nomurskaamoon, jossa 80 % sii-tä on 8 mm raetta. Sen jälkeen malmimurskeesta tehdään liuo-tuskasoja, jotka ovat 400 metriä leveitä, 2,4 kilometriä pitkiä ja 10 metriä korkeita. Ne ilmaste-taan ja kastellaan, ja niiden ph säädetään kohdalleen niin, et-tä alueella luonnollisesti olevat bakteerit katalysoivat malmia. Kiertävä liuotusprosessi kestää 18 kuukautta. Siinä ajassa suu-rin osa nikkelistä saadaan liuo-tettua irti.

Talvivaaran kaivoksessa käytettävä koneet ovat massiivisia. Ihmiset koneen vieressä näyttävät kovin pieniltä. Louhoksessa käytettävän maansiirtoajoneuvon, eli dumpperin, renkaan halkaisija on 3,4 metriä.

Kun metallit ovat liuenneet liuokseen, kiinteytetään metallit hydrometallurgisella prosessilla takaisin kiinteään muotoon, se-

lektiivisesti eri metallit erottaen. Välissä on useita välikäsittelyvai-heita. Ainoat, joita Talvivaarassa ei saada erotettua, ovat nikkeli

ja koboltti. Ne ovat sulfidisessa muodossa jauheen näköisessä ri-kasteessa, joka matkaa muualle jatkoprosessointiin.


kuvaajatiedot





Documents

Artikkeli pdf -tiedostona