ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 - Tampere · Heikoimmin valtuustokaudella onnistui talouden tasa-painotus. Kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijää-mäinen lukuun ottamatta

2016

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS

TAMPEREEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016

Hyväksytty tarkastuslautakunnan kokouksessa 12.4.2017

______________________________________________________________________________________

Julkaisun kuvat: s. 3 Tampereen kaupunki/ Atacan Ergin s. 5, 14, 66 Tampereen kaupunki/Susanna Lyly s. 39, 41, 46, 48 Tampereen kaupunki/ Opa Latvala s. 43 Tampereen Sarka Oy s. 28, 50, 57, 60, 67 Tampereen kaupunki/ Hanna Leppänen s. 55 Tampereen kaupunki/ Ilana Pantzar s. 62, 64, 65 Tampereen Taidemuseo/ Muumimuseo/ Jari Kuusenaho s. 70, 72, 73 Tampereen Vesi/ Kalle Toivanen s. 75, 76 Tampereen Voimia s. 78 Finnpark Oy Kansi: Tampereen Särkänniemi Oy/ Sami Helenius Julkaisun suunnittelu ja taitto: Tampereen kaupungin tarkastustoimi Paino: Suomen Yliopistopaino - Juvenes Print

________________________________________________________________________________________________

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2016

Sisällys

1. Tiivistelmä ........................................................................................................................................................... 1

2. Tarkastuslautakunta ............................................................................................................................................ 2

3. Vuoden 2015 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen käsittely ................................................................ 4

4. Kaupungin talouden analyysi ............................................................................................................................... 7

5. Valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutuminen......................................................................................12

6. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit ................................................................................................................21

6.1 Valtuustokauden strategian toteutuminen ...........................................................................................21

6.2 Viestintä kaupungin strategisena menestystekijänä .............................................................................27

6.3 Konsernipalveluyksikkö Koppari............................................................................................................30

6.4 Sähköiset palvelut ................................................................................................................................32

6.5 Valtuustoaloitteiden vaikuttavuuden arviointi ......................................................................................38

6.6 Työllisyydenhoito .................................................................................................................................39

6.7 Varhaiskasvatus ja esiopetus ................................................................................................................45

6.8 Lastensuojelu .......................................................................................................................................50

6.9 Mielenterveys- ja päihdepalvelut ..........................................................................................................55

6.10 Ikäihmisten omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevän työn palvelut...............................................59

6.11 Museopalvelut ...................................................................................................................................62

6.12 Kirjastopalvelut ..................................................................................................................................66

6.13 Tampereen Vesi .................................................................................................................................70

6.14 Tampereen Voimia .............................................................................................................................75

6.15 Finnpark Oy .......................................................................................................................................78

7. Allekirjoitukset ...................................................................................................................................................81

________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________1


Tarkastuslautakunnan tehtävä on tuottaa valtuustolle ja kuntalaisille tietoa siitä, miten kaupungin keskeisissä strategisissa ja taloudellisissa vuositavoitteissa on edetty. Viimeisenä valtuustokauden toimintavuote-naan tarkastuslautakunta on tehnyt tarkastelun myös valtuustokauden strategian toteutumiseen. Kaupungin toiminta perustuu kaupunkistrategiaan, jonka pohjalta valtuusto hyväksyi kaupungin eri toimie-limille, liikelaitoksille ja keskeisille tytäryhteisöille vuo-den 2016 tavoitteet. Vuositavoitteet toteutuivat koko-naisuutena edellisvuotista paremmin. Konsernihallin-non ja tilaajan tavoitteista etenivät parhaiten elinvoi-maan ja kilpailukykyyn liittyneet tavoitteet, joista vain lentoliikenteen lisääntyminen ei toteutunut vuonna 2016. Toisaalta kaupungin talouden tasapainottaminen ei onnistunut, vaikka investointien tulorahoituspro-sentti 33,7 saavutti tavoitteen. Vuositavoitteita on edelleen vähennetty edellisestä vuodesta, ja tavoitteet keskittyivät kaupungin kehittä-misen kannalta olennaiseen. Tämä suuntaus on ollut tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan hyvä. Ta-voitteiden muotoilua konkreettisempaan suuntaan on kuitenkin edelleen aiheellista kehittää, jotta kaupungin-valtuustolle muodostuisi selkeä käsitys siitä, mikä on ta-voite ja miten sen toteutuminen mitataan. Valtuustokauden strategian merkittävimmät onnistu-miset ovat tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan joukkoliikenneuudistus ja palvelumallityö. Molemmat suuret uudistukset on tehty hyvin suunnitellen sekä avoimesti kuntalaisia ja sidosryhmiä kuunnellen. Val-misteltaessa uutta strategiaa alkavalle valtuustokau-delle tarkastuslautakunta toivoo, että sekä visio että strategia ohjaisivat toimintaa nykyistä enemmän ja mu-kaan otettaisiin myös konsernin näkökulma. Heikoimmin valtuustokaudella onnistui talouden tasa-painotus. Kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijää-mäinen lukuun ottamatta vuotta 2013. Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoituspro-sentti on jäänyt matalaksi. Kaupungin ja konsernin lai-namäärä on edelleen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se kasvoi voimakkaasti vuonna 2016. Talousar-vion menot on ylitetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimisvaiheessa pyritään menojen vähentämiseen.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupun-ginhallituksen on selvitettävä ja tehtävä talouden tasa-painottamiseen liittyvät ratkaisut. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin sähköisiä palve-luja, joissa on monipuolinen tarjonta. Asiakkaan tunnis-tamiseen perustuvia sähköisiä palveluja käytetään Tampereella suurista kaupungeista toiseksi eniten Hel-singin jälkeen. Suosituin palvelu on ollut matkakortin nettilatauspalvelu, jonka yleistyessä asiakaspalvelua on voitu vähentää. Tarkastuslautakunta pitää kuitenkin tärkeänä, että kaikissa tilanteissa tulee olla tarjolla myös muita kuin sähköisiä palvelukanavia. ICT-palvelujen palvelutuottajan vaihtuminen ei ole su-junut suunnitellusti. Kaupungissa on ollut pitkäkestoisia tietokatkoja, jotka ovat haitanneet ja estäneet palvelu-tuotantoa toimimasta. Kaupungin olisi tullut tarjous-pyynnössään paremmin ennakoida uuden ja edellisen palveluntuottajan yhteistyön sujuminen. Toimenpi-teistä ja korvauksista sopiminen jälkikäteen tulee kau-pungille kalliiksi. Tarkastuslautakunta seuraa, saa-daanko palveluntuottajat vastuuseen ja millaisista sanktioista sovitaan. Kaupunki ei ole saavuttanut strategiatavoitettaan pit-käaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentymisestä. Työllisyyttä edistävien toimien kokonaisuus on monitoi-mijajärjestelmä, johon osallistuu paitsi kaupunki, myös sen omistamat työllisyydenhoitoon erikoistuneet yhtei-söt sekä valtion toimijat. Myös lainsäädäntö toi uuden yhteistyömallin seudun kuntien välille. Arvioinnissa ha-vaittiin, että työllisyydenhoito on kokonaisuus, jota mi-kään yksittäinen taho ei johda. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimintoja tulisi kehittää ja sel-keyttää siten, että kokonaisuutta johtaa yksi strategi-nen toimija. Samalla tulisi pohtia myös kaupungin omis-tamien Työvalmennussäätiö Sykkeen ja Tampereen Sarka Oy:n käyttöä ja asemaa. Tarkastuslautakunta esittää arvioimastaan kokonaisuu-desta havaintonaan, että kaupunginhallituksen arvi-ointi kaikista valtuuston asettamista vuositavoitteista on pääsääntöisesti yhdenmukainen tarkastuslautakun-nan arvioinnin kanssa ja että tilinpäätösasiakirja antaa talouden ja toiminnan toteumasta oikean kuvan.

1. Tiivistelmä

________________________________________________________________________________________________2


Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettä-vät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunta huolehtii kun-nan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovitta-misesta. Tarkastuslautakunnan tehtävä on myös arvioida, onko kunnan toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituk-senmukaisella tavalla. Lautakunta käyttää työssään laa-tuohjetta, jossa on määritelty tuloksellisuuden käsite sekä arvioinnin näkökulmat ja periaatteet. Laatuohjeen mukaan tuloksellisuuteen kuuluvat 1) tuottavuus ja ta-loudellisuus, 2) työelämän laatu, 3) palvelujen laatu ja 4) palvelujen vaikuttavuus. Tuloksellisuuskäsitettä on käytetty arvioinneissa aina, kun tietoja tuloksellisuu-desta on ollut saatavissa. Tarkastuslautakunta seuraa myös tilintarkastajan tar-kastussuunnitelman toteutumista ja tekee tarvittaessa esityksiä ulkoisen ja sisäisen valvonnan sekä arvioinnin yhteensovittamisesta ja tilintarkastuksen kehittämi-sestä. Kaupungin tilintarkastajana toimi vuonna 2016 BDO Audiator Oy ja vastuullinen tilintarkastaja oli JHT, KHT Pasi Leppänen ja 27.10.2016 alkaen JHT, KHT Ulla-Maija Tuomela. Tarkastuslautakunnan kokoonpano 2013–2016 Jäsen Varajäsen

Salminen Seppo, pj Dündar-Järvinen Aila Heinivaho Matti, vpj. Punkari Antti Eskelinen Riina-Eveliina Sällylä Anne (12.9.2016 saakka) (12.9.2016 saakka) Heikkilä Maria Peltola Auli Korhonen Auli Aalto Riitta Lampinen Reima Vatanen Esko Luoto Heikki Tuppurainen Arja Minkkinen Lea Ahponen Tatu Piippo Aksu Wallin Ulla-Maija (24.10.2016 saakka) Virtanen Tarja (24.10.2016 alkaen) Sällylä Anne Uusitalo Pekka (alkaen 12.9.2016) (alkaen 12.9.2016) Schafeitel Yrjö Poussa Mauri Tähtinen Marja Pitkänen Tuure

Puheenjohtajana toimi Seppo Salminen ja varapuheen-johtajana Matti Heinivaho (31.12.2016 saakka). 23.1.2017 alkaen varapuheenjohtajana toimi Peter Löf-berg. Lautakunta toimii myös jaostoina. I jaoston puheenjoh-tajana toimi Seppo Salminen ja II jaoston puheenjohta-jana Matti Heinivaho 31.12.2016 saakka ja 23.1.2017 al-kaen Peter Löfberg. Tarkastuslautakunnan työskentely Tarkastuslautakunta on valtuustokauden mittaisessa arviointisuunnitelmassaan hyväksynyt arvioinnin peri-aatteet. Kaupungin keskeistä toimintaa on arvioitu laa-jasti. Vuoden 2016 työohjelma pohjautui arviointisuunnitel-maan. Arvioinnit perustuvat työohjelmaan sekä toimin-takertomuksen raportointiin valtuustotavoitteiden to-teutumisesta. Tarkastuslautakunnan alainen tarkastus-toimi avusti tarkastuslautakuntaa arviointityössä. Tarkastuslautakunnan toiminnan perustana ovat arvi-ointitilaisuudet, joissa yksiköt ja konserniyhteisöt esit-televät toimintaansa ennakkokysymysten pohjalta. Ar-viointikertomukseen valmistellut tekstit on toimitettu etukäteen arviointikohteille luettaviksi. Tarkastuslautakunnan ja jaostojen arviointitilaisuu-det vuonna 2016 Välitilinpäätös Talousarvio 2017 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Konsernipalveluyksikkö Koppari Viestintä Työllisyyspalvelut Varhaiskasvatus ja esiopetus Lastensuojelu Ikäihmisten omaehtoinen toiminta Päihde- ja mielenterveyspalvelut Museopalvelut Kirjastopalvelut Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Voimia Liikelaitos Finnpark Oy

2. Tarkastuslautakunta

________________________________________________________________________________________________3


Tarkastuslautakunta valmisteli muistion välitilinpäätök-sestä, joka käsiteltiin valtuustossa 24.10.2016. Lauta-kunta teki myös seudullista yhteistyötä kaupunkiseu-dun tarkastuslautakuntien kanssa.

Syksyllä 2016 lautakunta osallistui kaupunkiseudun tar-kastuslautakuntien yhteiseen koulutustilaisuuteen Lempäälässä.

Tarkastuslautakunnan esitys kaupunginvaltuustolle Tarkastuslautakunta esittää valtuuston päätettäväksi, että kaupunginhallitus, lautakunnat ja muut tilivelvol-liset ottavat huomioon arviointikertomuksessa esitetyt havainnot ja esittävät lokakuun 2017 loppuun men-nessä, mihin toimiin niiden johdosta on ryhdytty.

________________________________________________________________________________________________4


Tarkastuslautakunta esitti vuoden 2015 arviointikerto-muksessa havaintoja toiminnasta, joihin kaupunginhal-litus antoi vastineensa syksyllä 2016. Vastineessa selvi-tettiin, miten tarkastuslautakunnan havaintoihin on reagoitu ja millaisiin toimenpiteisiin niiden perusteella on ryhdytty. Seuraavassa esitetään pääkohdat havain-noista ja niihin saaduista vastineista. Osa toimenpi-teistä on selvitetty vuoden 2017 talousarviosta sekä vastuuhenkilöiltä kevään 2017 aikana. Kaupungin talouden analyysi: Rakenteellisten muutos-ten tekeminen on välttämätöntä, jotta kaupungin ta-lous saadaan tasapainotettua ja tulevien hankkeiden rahoituksesta selvitään. Vastine: Rakenteellisia uudistuksia on vauhditettava, uutta teknologiaa hyödynnettävä ja hallintoa kevennet-tävä. Erityisesti on toteutettava sellaisia palvelutuotan-toon tehtäviä rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla kustannusten kasvua saadaan hidastetuksi tai jopa alennetuksi. Talouden tasapainottaminen edellyttää myös puuttumista palvelujen määrään ja palvelutasoon tai tulojen merkittävää lisäämistä, sillä nykyiset tulot ei-vät riitä palvelujen rahoittamiseen.

Valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutumi-nen: Tavoitteiden ja niitä toteuttavien toimenpiteiden toteutuminen eivät korreloi riittävästi keskenään.

Vastine: Huomio pitää paikkansa. Toiminnan tavoittei-den ja niitä toteuttavien toimenpiteiden määrittelyssä otetaan käyttöön kaupungin uuden toimintamallin myötä toimintatapa, jossa substanssiosaajien työtä tuetaan johtoryhmätyöskentelyllä ja strategiayksikön asiantuntijoiden työpanoksella. Tavoite on käydä en-tistä enemmän yhteistä strategista keskustelua tavoit-teiden ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö: Kaupungilla on kehitettävää johtamisessa erityisesti viestinnän ja tie-donkulun osa-alueilla. Henkilöstöjohtamisen ja esimies-työn tulee olla Tampere 2017 -uudistamisprojektin kes-kiössä. Kehityskeskustelujen toteuma on alhainen. Kon-sernihallinnolle on tärkeää asettaa henkilöstön johta-miseen ja hyvinvointiin liittyvät vuositavoitteet. Vastine: Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen on va-kiintunutta ja jatkuvasti kehitettävää toimintaa. Ke-väällä 2016 laadittiin uudet johtamisperiaatteet yhteis-työssä henkilöstön kanssa. Yksikön johdon tehtävä on edellyttää kehityskeskuste-lujen käymistä jokaisen kanssa. Esimiehillä oli mahdol-lisuus osallistua kehityskeskusteluvalmennukseen ke-väällä 2016. Esimiespassikoulutus sisältää kehityskes-kustelujen verkkokurssin. Kehityskeskustelujen toteu-maprosentti on parantunut edellisiin vuosiin verrat-tuna. Sähköinen järjestelmä kehityskeskustelujen tueksi tehostaisi kehityskeskustelujen käymistä. Konsernihallinnon johdon ja esimiesten kehittämisoh-jelmat laaditaan tukemaan johtamista ja sen jatkuvaa kehittämistä. Lisäksi johtamisen kehittämisen syste-maattista seurantaa tullaan kehittämään.

3. Vuoden 2015 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen käsittely

________________________________________________________________________________________________5


Vammaispalvelut: Kaupungilla on kasvavia vaikeuksia tarjota asumispalvelupaikkoja kehitysvammaisille. Ty-täryhteisöille voitaisiin antaa suositus ja ohjeet kehitys-vammaisten työllistämiseksi. Vammaispalvelulain mu-kaisista päätöksistä noin 8 % viivästyy. Vastine: Kehitysvammaisten asumisen toimintasuunni-telma hyväksyttiin 13.5.2016. Tavoite on lisätä kotona asuvien kehitysvammaisten asumispalveluja 20 pai-kalla vuosittain vuoteen 2020 mennessä sisältäen myös perhehoitopaikkojen lisäyksen. Kehitysvammaisten työllistäminen huomioidaan uuden konserniohjeen laa-dinnassa. Päätösten tekemistä ajallaan on tehostettu sähköisellä asioinnilla, ylityömääräyksillä ja määräai-kaisten työntekijöiden palkkaamisella. Vuoden 2017 henkilöstösuunnitelmassa on esitetty yhtä sosiaalityön-tekijän vakanssia vammaispalveluihin. Ammatillinen koulutus: Kaupungissa on useita saman sisältöisiä ja päällekkäisiä palveluita, kärsiikö tehok-kuus? Vastine: Nuorten tukipalveluita on järjestetty projekti-rahoitusten turvin. Valtuusto on myöntänyt useasti eril-lisrahoitusta. Ulkopuoliset rahoittajat haluavat palve-lun erillisesti organisoiduksi varmentaakseen rahoituk-sensa perille menon. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa johtaa erillisesti organisoituihin ratkaisuihin. Asiaan palataan Tredun organisaatiouudistuksessa. Kone- ja metallialan koulutuksen vetovoimaisuus: Ve-tovoimaisuutta tulee lisätä. Vastine: Useita kehittämistoimenpiteitä on tehty yh-teistyössä työelämän kanssa. Ulkopuolelta tilattu selvi-tysraportti sisältää runsaasti välittömästi toteutettavia toimenpiteitä sekä pidemmän aikavälin toimenpiteitä. Tullinkulman Työterveys Liikelaitos: Sidosyksikkö-asema on säilytettävä. Liiketoiminnan kasvattaminen ei saa vaarantaa kaupungin oman henkilöstön työterveys-palveluiden laatua ja saatavuutta. Vastine: Sidosyksikköasema on huomioitu yhtiön yhtiö-järjestyksessä ja osakassopimuksessa. Vuoden 2016 valtuustotavoite yhtiölle oli sidosyksikköaseman säilyt-täminen. Yhtiön tulee tehdä erityistä harkintaa uusien asiakkuuksien hankkimisessa. Kaupungilla ei ole käy-tännön mahdollisuuksia vaikuttaa uuden hankintalain sisältöön.

Tilakeskus ja kaupungin strateginen tilojen ohjaus: Tuottavuuden ja taloudellisuuden mittaamiseen on ke-hitettävä mittareita. Tilojen pääomavuokra 7 % on kor-kea verrattuna muihin kaupunkeihin. Vuositavoitteen 2016 mittari oli selvittää korjausvelan määrä. Tarpeet-tomien tilojen kehittäminen myytäväksi tai myynti voisi olla tuloksellisempaa, jos niille asetettaisiin aikatauluja. Tilojen käyttö voisi olla tarkoituksenmukaisempaa, jos kaupungin toimintamalliin sisältyisi kaikkia kaupungin tiloja koskeva strateginen ohjaus. Vastine: Tilakeskuksessa toteutettiin liikelaitoksen stra-tegiaa tukeva asiakastyytyväisyystutkimus strategian mukaisen asiakaspalvelun kehittämisen lähtötason mit-taamiseksi. Liikelaitoksessa ei ole kehitteillä muita uu-sia tuottavuuden ja taloudellisuuden mittareita. Tuot-tavuuden ja tuloksellisuuden mittareiden kehittäminen ja seuraaminen olisi yksinkertaisempaa ja läpinäkyväm-pää yhtiömuotoisen toimijan kohdalla.

Tilakeskus osallistui korjausvelkatutkimukseen, jonka perusteella alkuvuodesta 2016 Tilakeskuksen omista-mien rakennusten laskennallinen korjausvelka oli noin 297 milj. euroa. Tutkimus tehdään myös vuonna 2017. Liikelaitosten hinnoittelua ja pääomarakennetta kos-keva selvitys laadittiin muutama vuosi sitten. Sen yhtey-dessä tehtyjen arviointien mukaan Tilakeskuksen pää-omavuokraa voitaisiin laskea vain hieman.

Strateginen tilatoimija on muodostunut vuoden 2017 alussa kaupungin uudessa organisaatiossa Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle. Tilakeskuksen tilaomai-suus siirtyy vuoden 2017 aikana em. palvelualueella toi-mivaan Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryh-män vastuualueelle. Kaupunginhallituksen liiketoimin-tajaoston 22.6.2016 § 85 päätöksen mukaisesti selvi-tystä jatketaan liikelaitoksen palvelutuotannon yhtiöit-

________________________________________________________________________________________________6


tämiseksi kaupungin täysin omistamaksi in-house-osa-keyhtiöksi. Päätökset yhtiöittämisestä tehdään vuoden 2017 aikana. Myyntiin kehittämistä aikataulutetaan jo nykytilan-teessa, mutta aikatauluja ei seurata omistajaohjauksen taholta ja kohteisiin perustuvia tavoitteita ei aseteta. Yksi kaupungin strategisen tilatoimijan tehtävistä on kiinteistöjen kehittäminen sekä omaan palvelutuotan-toon että realisoitavaksi yhteistyössä kaupunkikehityk-sen kanssa. Tredea Oy: Tredealle asetettiin vuodelle 2015 vain yksi tavoite, positiivinen tulos. Tavoitteen tulisi olla haasta-vampi. Kaikkien tytäryhteisöjen tulee tavoitella positii-vista tulosta. Nokian kaupunki aloitti neuvottelut Tre-deasta irtautumiseksi, mikä on seudullisen yhteistyön kannalta huolestuttavaa. Vastine: Elinkeinopoliittisten yhtiöiden lähtökohtaisena tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen. Yhtiö toimii yleishyödyllisyyden statuksen alla, kuten arvioin-tikertomuksessa mainittiin. Tredea Oy:n lähihistoriassa on myös tappiollisia tilikausia, joten positiivinen tulos-tavoite ei ole aina itsestäänselvyys. Toiminnallisia ta-voitteita on asetettu vuodesta 2016 alkaen. Tredea Oy on käynyt aktiivista vuoropuhelua kunta-omistajien ja elinkeinoelämän kanssa. Kehyskunnilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi yhtiön hallituk-sessa. Hallituksen viidestä jäsenestä kaksi on kehyskun-nista ja yksi Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan Yrittäjien valitsema jäsen. Yhtiöllä on myös ulkoinen johtoryhmä, jossa ovat mukana Tampereen ja kehys-kuntien elinkeinopalveluista vastaavat johtajat.

Ekokumppanit Oy: Vuositavoitteen tulisi positiivisen tuloksen lisäksi koskea Ekokumppaneiden toimintaa. Vastine: Ekokumppaneille on lisätty toiminnan tavoite, joka koskee vastuullista elämäntapaa edistävän toimin-nan näkyvyyden kehittämistä. Kaupunginhallituksen vastine tarkastuslautakunnan vuotta 2015 koskeviin havaintoihin sisältää tätä tiivis-telmää laajemman selvityksen toimenpiteineen ja pe-rusteluineen.

Tarkastuslautakunnan arviointi vuoden 2015 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen käsittelystä Tarkastuslautakunta toteaa, että kaikkiin sen esittämiin vuotta 2015 koskeviin havaintoi-hin on saatu asianmukainen vastine talouden analyysia lukuun ottamatta. Hallitus on to-dennut vastineessaan, mitä talouden paran-tamiseksi tulisi tehdä, mutta ei esittänyt, mitä se aikoo tehdä. Toimintaa on muilta osin kehitetty toivottuun suuntaan.

________________________________________________________________________________________________7


Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät Kuntaliiton mukaan noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tampereen osuus Suomen väestöstä on noin 4,14 %, joten suoraan asukaslukuun suhteutettuna Tampereen tulisi käyttää 1,7 mrd. euroa kuntalaisten palveluihin. Kaupungin ku-lut olivat 1,714 mrd. euroa, eli hyvin lähellä asukasluvun mukaista keskiarvoa. Koko maassa noin puolet menoista katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Tampereen menoja katetaan veroilla 53,8 %, maksuilla ja myyntituloilla 18,6 % ja valtion-osuuksilla 19,1 %. Verojen ja valtionosuuksien osalta kaupungin luvut ovat hyvin lähellä keskiarvolukuja, mutta maksuilla ja myyntituloilla Tampereella kerätään keskimääräistä vähemmän tuloja. Tampereen kaupungin taloutta tarkastellaan seuraa-vassa aikasarjoina 2010-luvun ajalta. Lisäksi vertailua tehdään viiden muun suurimman kaupungin kanssa vuoden 2016 lukujen osalta. Tarkastelu tehdään tulos-laskelman tuloksen, rahoituksen riittävyyden sekä ta-seen eräiden tunnuslukujen osalta. Tilikauden tulos Tampereen kaupungin tulot eivät riitä menojen katta-miseen. Tilikauden tulos oli - 21,3 milj. euroa ja alijäämä oli - 17,0 milj. euroa vuonna 2016. Tilikauden tulos on viimeksi ollut vuoden 2010 tilinpäätöksessä selvästi yli-jäämäinen. Tämän jälkeiset vuodet ovat olleet alijää-mäisiä, paitsi vuonna 2013 tulos oli 44 000 euroa ylijää-mäinen. Vuoden 2017 talousarvion tulos päätyy 18,8 milj. euroa alijäämäiseksi, mutta ennusteen mukaan ta-loussuunnitelmassa tilikauden tuloksen arvioidaan nousevan ylijäämäiseksi vuonna 2019.

Kuvio 1: Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin tilikauden tulos vuosina 2010–2016 (milj. euroa) Tampereen kaupungin tulosta vuonna 2016 paransi kil-pailukykysopimukseen liittyen lomarahojen leikkaus, mikä vähensi henkilöstökuluja vajaa seitsemän milj. eu-roa. Toimintakulut kasvoivat 3,2 % ja nettomenojen kasvu oli 1,9 % (vertailukelpoinen 2,5 %). Tuloslaskel-man verorahoitus (eli verot ja valtionosuudet) oli 1,2 mrd. euroa, mikä oli runsas 28 milj. euroa edellisvuo-tista enemmän. Menojen kasvu on saatu pidettyä mal-tillisena jo useita vuosia, mutta talouden tasapainotta-miseksi tarvittaisiin lisää rakenteellisia muutoksia. Konsernin tulos on ollut lähes koko 2010-luvun ajan po-sitiivinen, vain vuonna 2012 tulos oli alijäämäinen. Viime vuonna tulos oli 70,8 milj. euroa ja se oli lähes 40 milj. euroa edellisvuotista parempi. Konsernin tuloksen kasvuun vaikutti eniten sähkölaitos. Sähkölaitoskonser-nin tulos oli 31,9 milj. euroa, mikä oli lähes 20 milj. eu-roa parempi kuin vuonna 2015. Lisäksi tulosta paransi osakkuusyhteisö YH-kotien asuntojen myynnistä synty-nyt myyntivoitto, josta kaupunkikonserniin kertyi noin 18,5 milj. euroa.

4. Kaupungin talouden analyysi

milj. euroa

________________________________________________________________________________________________8


Kuvio 2. Kuuden suurimman kaupungin v. 2016 tilikauden tulos/asu-kas (euroa)

Helsingin kaupungin ja konsernin tulokset ovat selke-ästi muita paremmat. Kaikkien kolmen pääkaupunki-seudun kaupungin tulokset ovat hyvällä tasolla. Toi-saalta muut kolme maakuntien suurta kaupunkia sijoit-tuvat nollan molemmin puolin kaupungin tuloksissa. Tampereen kaupungin tulos on heikoin ja vain Oulu on Tampereen lisäksi alijäämäinen. Konsernin osalta Tam-pereen tulos on kolmanneksi paras. Rahoituksen riittävyys ja investoinnit Tampereen kaupungin investointitaso on ollut korkea kolmen vuoden ajan. Tämä on johtunut mm. Ranta-väylän tunnelin rakentamisesta ja kaupungin kasvun edellyttämistä infrainvestoinneista, Lielahden maa-alu-een hankinnasta, Tampereen Veden investoinneista sekä Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinneista. Kaupungin tulorahoituksen kehitys on ollut vaatima-tonta. Tampereella vuoden 2016 tilinpäätöksessä tulos-laskelman tunnusluku vuosikate/poistot oli 80 %, jolloin vuosikate kattoi poistot 80-prosenttisesti. Yleisesti pi-detään riittävänä, jos tämä luku on 100. Tällöin kuiten-kin oletetaan, että investoinnit toteutuvat lähes poisto-jen suuruisina. Näin ei kasvavassa kaupungissa Tampe-reella ole, vaan investointitaso on ollut viime vuosina kaksinkertainen poistotasoon nähden.

Kuvio 3. Nettoinvestoinnit, vuosikate ja poistot (milj. euroa)

Kaupungin nettoinvestointitaso on vuodesta 2014 läh-tien ollut yli 200 milj. euroa. Vuosikate ei ole riittänyt poistoihin. Edellisestä kuvasta havaitaan, että poisto-taso on viime vuosina ollut vain vajaa puolet vuosittai-sesta investointitasosta. Myös vuoden 2017 talousarvi-ossa nettoinvestoinnit ovat yli 200 milj. euroa. Kaupungin tulorahoitus on siis ollut riittämätön inves-tointien rahoitukseen. Vuosien 2014 ja 2015 investoin-nit rahoitettiin sähkölaitoksen lainan takaisinmaksusta saaduilla kassavaroilla. Rahoituslaskelman tunnusluku kassan riittävyys oli vuoden 2015 lopussa 21 päivää ja vuoden 2016 lopussa 22 päivää. Vuonna 2016 kaupunki nosti uutta lainaa 115,0 milj. euroa ja lyhensi vanhoja lainoja 25,5 milj. euroa. Lainakanta kasvoi 89,5 milj. eu-roa. Seuraavassa kuviossa esitetään suurten kaupunkien in-vestointien tulorahoitusprosentti. Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien omahan-kintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investoin-timenoja, joista on vähennetty saadut rahoitusosuudet.

euroa milj. euroa

________________________________________________________________________________________________9


Kuvio 4. Kuuden suurimman kaupungin investointien tulorahoituspro-

sentti

Sekä Tampereen kaupungin että konsernin rahoitus on heikkoa verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin: kau-pungin tulorahoitusprosentti on heikoin ja konsernin osalta toiseksi heikoin Espoon jälkeen. Tunnusluvun ar-voon vaikuttaa olennaisesti investointien taso.

Kuvio 5. Suurten kaupunkien investointien omahankintameno ja vuo-sikate (milj. euroa)

Helsingin investointien omahankintameno on omaa luokkaansa, 644 milj. euroa. Espoon investoinnit ovat toiseksi korkeimmat, 256 milj. euroa, mutta silti kau-punki pystyy kattamaan tulorahoituksella 78 % inves-toinneista. Vantaalla investointien omahankintameno on 146 milj. euroa ja tulorahoitusprosentti on 123.

Taseen tunnuslukuja Seuraavassa taulukossa esitetään taseen ylijäämän muutos 2010-luvulla.

Kuvio 6. Taseen ylijäämän muutos 2010-luvulla (milj. euroa) Kaupungin kertyneet ylijäämät ovat vähentyneet vajaa 60 milj. euroa. Konsernin ylijäämät ovat kasvaneet run-sas 220 milj. euroa. Taseelta tarkasteluun otetaan myös lainat. Seuraavassa kuviossa esitetään Tampereen lainakanta vuosilta 2010–2016 kaupungissa ja konsernissa.

Kuvio 7. Lainakanta vuosina 2010–2016, kaupunki ja konserni (1 000 euroa) Tampereen sähkölaitos maksoi lainansa kaupungille vuonna 2013 ja otti lainansa konsernin ulkopuolelta. Tästä johtuen konsernin lainamäärä nousi huomatta-vasti ylittäen miljardin tason. Vastaavasti kaupungin lai-namäärä pysyi vuodet 2013–2015 lähes samassa ta-sossa, kun kaupunki rahoitti investointeja kassallaan.

%

1 000 euroa

milj. euroa

milj. euroa

________________________________________________________________________________________________10


Sähkölaitoksen maksamat antolainojen lyhennykset ei-vät enää vuonna 2016 kattaneet kaupungin rahoitus-tarvetta, ja kaupungin lainamäärä kasvoi noin 90 milj. eurolla.

Kuvio 8. Kuuden suurimman kaupungin lainat/asukas (euroa)

Tampereen kaupungin lainamäärä asukasta kohti on vertailuryhmän alhaisin ja konsernissa toiseksi alhaisin. Myös muissa suurissa kaupungeissa kaupungin lainat asukasta kohti ovat kohtuulliset. Konsernin osalta ti-lanne on jo toinen: Espoon konsernin lainat asukasta kohti ovat jo 11 608 euroa ja Vantaallakin 9 304 euroa. Tampereella konsernin lainamäärä kasvoi 100 milj. eu-roa vuonna 2016. Myös tulevina vuosina lainaa joudu-taan ottamaan investointien rahoitukseen. Investointien rahoitukseen käytetään lainojen lisäksi myös leasing-rahoitusta. Siksi on tarpeen tarkastella myös leasing-vastuiden määrää lainojen yhteydessä. Konsernin leasing-vastuut asukasta kohti ovat suurim-mat Tampereella, 1 297 euroa. Seuraavaksi eniten on Vantaalla, 890 euroa ja muilla suurilla kaupungeilla lea-sing-vastuita on selvästi alle 200 euroa asukasta kohti. Leasing-rahoituksen osuus on vielä alhainen: Tampe-reella sen osuus on noin viidennes rahoituksesta, vaikka Tampereella sen osuus on suurin. Tampereella suurimpia leasing-kohteita ovat Tammer-voima Oy:n jätteenpolttolaitos, Tipotien sosiaali- ja ter-veystalo sekä Vuores-talo. Uusimpana kohteena ovat sähköbussit. Taseen tunnuslukuna voidaan tarkastella myös omava-raisuusastetta. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vaka-varaisuutta, alijäämän sietokykyä sekä kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavarai-suuden hyvänä tavoitetasona on pidetty kuntatalou-dessa keskimäärin 70 prosentin omavaraisuutta.

Kuvio 9. Omavaraisuusaste vuosina 2010–2016 (%)

Kaupungin omavaraisuusaste on ollut hyvällä tasolla 2010-luvun alkupuolella. Omavaraisuus on kuitenkin heikentynyt joka vuosi sekä kaupungissa että konser-nissa. Omavaraisuutta vähentää sekä lainamäärän li-säykset että alijäämäiset tilinpäätökset.

Kuvio 10. Kuuden suurimman kaupungin omavaraisuusaste v. 2016 (%)

Vain Helsinki ja Espoo yltävät hyvälle tasolle kaupungin omavaraisuudessa. Tampere on keskivaiheilla yhdessä Oulun kanssa. Turun ja Vantaan lukemat ovat alle 50 %. Konsernin osalta Helsinki on jälleen vahvin, mutta siel-läkin omavaraisuusaste on vain 60 %. Seuraavina ovat Oulu ja Tampere. Talousarvion valtuustotavoitteet Talousarviossa valtuustotavoitteena olivat seuraavat tavoitteet: tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enin-tään 16,1 milj. euroa alijäämäinen ja investointien tulo-rahoitusprosentti on 33. Tilikauden tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, joten tulostavoite ei toteutunut. Sen sijaan investointien tu-lorahoitusprosentti oli 33,7, joten tavoite toteutui.

euroa

%

%

%

%

________________________________________________________________________________________________11


Talousarvioon tehtiin muutoksia tilikauden aikana, mutta siitä huolimatta useat toimielimet tai hankkeet ylittivät määrärahansa. Seuraavassa kuviossa esitetään, kuinka talousarviossa hyväksytyt toimintamenot ovat edellisen vuoden tilinpäätöksiä alhaisemmat.

Kuvio 11. Talousarvioiden ja tilinpäätösten toimintamenot 2010-lu-vulla (1 000 euroa)

Talousarvion laatimisvaiheessa on vahva pyrkimys sii-hen, että menoja saataisiin vähennettyä. Kaupungin-hallitus raportoi tilinpäätöksen yhteydessä, että se on kehottanut vuoden aikana toimintayksiöitä välttämään kaikin keinoin uhkaavat ylitykset, mutta hyvistä ponnis-teluista huolimatta kaikki eivät ole pysyneet talousarvi-ossa. Tilaaja-tuottajamallissa tilaaja oli vastuussa oman ydinprosessinsa taloudesta. Neljä tilaajan ydinprosessia kuudesta ylitti toimintakulunsa vuonna 2016. Suhteelli-sesti suurin ylittäjä oli kaupunkiympäristön kehittämi-sen ydinprosessi, jonka ylitys oli 2,4 % toimintakuluista (2,7 milj. euroa). Terveyden ja toimintakyvyn edistämi-sen ydinprosessin ylitys oli 2 % (10,4 milj. euroa), ikäih-misten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin 1,4 % (2,8 milj. euroa) ja lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin ylitys 1 % (3,7 milj. euroa). Kaikki kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin hankkeet ylittivät sitovan toimintakatteensa. Hyvin-vointipalvelujen tuotannossa puolet toimijoista ylitti si-tovan eränsä. Vuoden 2017 talousarvion menot ovat pienemmät kuin vuosien 2016 ja 2015 talousarviomenot. Tämä johtuu mm. siitä, että toimeentulotuki (kulut 48,8 milj. euroa v. 2016) siirtyi Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta ja kilpailukykysopimus vähentää kaupungin menoja. Nähtäväksi jää, tuleeko jälleen ylityksiä vai onnistuuko menojen hallinta talousarvion mukaisesti kuluvana vuonna.

Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin taloudesta Tampereen kaupungin menojen ja tulojen tasapainoa ei ole saavutettu. Tilikauden tu-los jäi tavoitteesta 5,2 milj. euroa. Tulos oli 21,3 milj. euroa alijäämäinen, kun valtuuston vuositavoite oli 16,1 milj. euroa alijäämäi-nen. Tilikauden tulokset ovat olleet koko 2010-luvun alijäämäisiä lukuun ottamatta yhtä vuotta. Alijäämäisten tulosten odote-taan jatkuvan, sillä myös vuoden 2017 ta-lousarviossa tulos on lähes 19 milj. alijäämäi-nen. Tampereen tulos on heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina. Vuositavoite oli, että investointien tulorahoitusprosentti on 33 %. Tämä saavu-tettiin, luku oli 33,7 %. Tampereen tunnus-luku on alhaisin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ja konsernin osalta se on toiseksi heikoin. Tampereella on suuriin kaupunkeihin verrat-tuna vähiten lainaa asukasta kohden ja toiseksi vähiten konsernin osalta. Tampereen kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta 2013. Investointitaso on ollut korkea, mutta investointien tulorahoitusprosentti on jäänyt matalaksi. Talousarvion menot on yli-tetty vuosittain, vaikka talousarvion laatimis-vaiheessa pyritään menojen vähentämiseen. Kaupungin ja konsernin lainamäärä on edel-leen vuoden 2016 lopussa maltillinen, mutta se on kasvanut voimakkaasti vuonna 2016. Kaupunginhallituksen on seurattava talous-arvion toteutumista ja reagoitava ylityksiin tilikauden aikana. Kaupunginhallituksen on myös selvitettävä ja esitettävä kaupungin-valtuustolle kaupungin talouden tasapainot-tamiseen liittyvät ratkaisut.

1 000 euroa

________________________________________________________________________________________________12


Kaupunkistrategiassa on viisi näkökulmaa, jotka ovat 1) yhdessä tekeminen, 2) ennaltaehkäisy ja hyvinvoin-tierojen kaventaminen, 3) elinvoima ja kilpailukyky, 4) kestävä yhdyskunta ja 5) tasapainoinen talous ja uudis-tuva organisaatio. Valtuuston asetti vuoden 2016 ta-lousarviossa 27 strategiasta johdettua vuositavoitetta konsernihallinnolle ja tilaajan ydinprosesseille. Lisäksi valtuusto asetti talousarviossa vuositavoitteet hyvin-vointipalvelujen tuotantoalueille, Pirkanmaan pelastus-laitokselle, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille. Tarkastuslautakunnan arvioinnissa tavoitteiden saavut-tamisesta käytetään seuraavia värivaloja:

Tavoite toteutui: tavoite saavutettiin täysin, tai saavuttamatta jääneiden tulosten osuus oli vähäi-nen ja epäolennainen.

Tavoite toteutui osittain: vähintään puolet tavoitelluista tuloksista saavutettiin.

Tavoite ei toteutunut: tavoite ei toteutunut, tai vain alle puolet tavoitelluista tuloksista saavutet-tiin.

Tavoitetta ei voida arvioida: esim. mittaustulok-set valmistuvat myöhemmin tai tavoite on epä-selvä

Tarkastuslautakunnan arvioinnin laatuohjeessa tode-taan, että vuositavoitteen tai toimenpiteen muotoilu saattaa olla epämääräinen siten, että on tulkinnanva-raista, mitä tarkalleen ottaen tavoitellaan (esim. ”ohjel-maa on toteutettu”, ”palveluita on lisätty”). Tällaisessa tilanteessa tarkastuslautakunta tekee ensin oman tul-kintansa siitä, mitkä toimenpiteet riittävät toteutta-maan tavoitteen ja sen jälkeen arvioi, toteutuiko ta-voite. Konsernihallinto ja tilaajan ydinprosessit Konsernihallinnolle ja tilaajalle asetettuja vuositavoit-teita oli 27 eli 8 vähemmän kuin edellisvuonna. Vuosi-tavoitteiden määrää on viime vuosina vähennetty sään-nönmukaisesti. Vuositavoitteisiin on kytketty 56 niitä toteuttavaa toimenpidettä, jotka konsernihallinto ja ti-laajalautakunnat ovat määritelleet vuosisuunnitelmis-

saan. Tarkastuslautakunta on tutustunut myös ko. toi-menpiteisiin, mutta arvioinnissa otetaan kantaa vain vuositavoitteisiin ja niiden toteutumiseen. Yhdessä tekeminen

1. Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteute-taan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itse-hallintoalueiden perustamiseen on vaikutettu siten, että suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistä-jinä on varmistettu myös tulevaisuudessa.

Tarkastuslautakunta yhtyy hallituksen arviointiin ta-voitteiden toteutumisesta Yhdessä tekeminen -näkö-kulman osalta. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen

3. Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kas-vatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta.

4. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon

kustannuksista on noussut 1 %. 5. Ikäihmisistä vähintään 91,3 % asuu kotona (2015:

91,5 %), vähintään 6,5 % tehostetussa palveluasumi-sessa (2015: 6 %) ja enintään 2,2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2015: 2,5 %).

6. Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatus-palvelun osuus on lisääntynyt 12 %:iin (2015: 9 %). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päi-vähoidossa olevista on 5 % (2015: 3,7 %).

7. Perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen on vas-tattu lasten ja nuorten kotona asumisen turvaa-miseksi ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vä-hintään 63 % (2015: 62 %).

8. Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta on parannettu toimintamallia uudis-tamalla.

Tavoitetta numero 3 ei voida vielä arvioida, koska kyse-lyn tulokset ovat käytettävissä vasta myöhemmin ke-väällä 2016. Tavoite 4 ”perusterveydenhuollon osuus terveyden-huollon kustannuksista on noussut 1 %” ei toteutunut. Tavoitteen toteutumisen edistämiseksi oli määritelty neljä eri toimenpidettä, jotka sisälsivät uusia palvelu-tuotannon järjestämien tapoja. Toimenpiteet toteutui-vat, mutta niillä ei ollut riittävää vaikutusta peruster-veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten kustan-nusten jakautumiseen. Perusterveydenhuollon osuus

5. Valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutuminen

________________________________________________________________________________________________13


terveydenhuollon kustannuksista laski 0,9 % vuodesta 2015. Tarkastuslautakunnan näkemys Ennaltaehkäisy ja hy-vinvointierojen kaventaminen -näkökulman tavoittei-den toteutumisesta on yhdenmukainen hallituksen ar-vioinnin kanssa. Elinvoima ja kilpailukyky

9. Kaupunki on yhdessä yritysten kanssa kehittänyt innovaatioympäristöjä, edistänyt älykkään liiken-teen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä sekä luonut uusia, digitaalisuutta hyödyntäviä pal-veluratkaisuja.

10. Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettu kehit-tämällä alkuvaiheen yritysten rahoitusmahdolli-suuksia, yritysten viennin edellytyksiä ja edistä-mällä kansainvälisiä sijoituksia alueelle.

11. Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2015.

12. Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 % vuodesta 2015.

13. Kaupungin osaamisjärjestelmää on vahvistettu edistämällä Tampere 3 -hankkeen toteutumista.

14. Keskustan elinvoimaa on vahvistettu kehittämisoh-jelman toimenpiteillä.

Tavoite 12 liittyi lentoliikenneyhteyksien kasvattami-seen. Tampereelta operoitujen kohteiden kokonais-määrä laski 10 % vuodesta 2015, kun tavoite oli 10 %:n kasvu. Tarkastuslautakunnan arviointi Elinvoima ja kil-pailukyky -näkökulman tavoitteiden toteutumisesta on yhtenevä kaupunginhallituksen arvioinnin kanssa. Kestävä yhdyskunta

15. Tampereen tulevaisuuden palvelumallin toteutta-minen on käynnistynyt.

16. Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 1 % vuodesta 2015.

17. Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikenne-määrä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2015 ver-rattuna.

18. 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoit-

tuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville.

19. Maankäyttöprosessiin kuluva aika on lyhentynyt. Tavoite 17 pyöräilyn kasvattamisesta ei toteutunut, vaikka joitakin kehittämistoimia toteutettiin. Tarkastus-lautakunnan arviointi Kestävä yhdyskunta -näkökulman tavoitteiden toteutumisesta on yhtenevä kaupungin-hallituksen arvioinnin kanssa.

Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio

20. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa alijäämäinen

21. Investointien tulorahoitusprosentti on 33 22. Johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikutta-

vuutta mittaavaa tietoa 23. Digitalisoinnin johtaminen on organisoitu osana toi-

mintamallin uudistamista 24. Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asi-

ointi ja itsepalvelut lisääntyvät 25. Tuottavuutta on parannettu tehostamalla hankin-

toja ja sujuvoittamalla hallintoa 26. Työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousar-

vioesityksen mukaisesti ja vähentämisessä hyödyn-netään eläköitymistä ja henkilöstön vaihtuvuutta

27. Toimintamallin uudistusta koskevat päätökset on

tehty siten, että uusi toimintamalli voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön 1.6.2017

Tavoite 20, ”tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa alijäämäinen”, ei toteutunut. Talouden tavoitteita on arvioitu tässä kertomuksessa luvussa 4. Tavoite 26 ”työvoimakustannukset vähene-vät 0,7 % talousarvioesityksen mukaisesti ja vähentämi-sessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön vaih-tuvuutta” ei myöskään toteutunut. Työvoimakustan-nukset lisääntyivät 1,1 %. Tavoite 22 ”johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavaa tietoa” toteutui. Kaupungin-hallitus on perustellut tavoitteen toteutumista sillä, että johdolla on käytössään Tietonäköalassa julkaistut ajantasaiset analyysit toimintaympäristötiedosta ja että keskeisten kärkitietojen tunnistamista jatketaan. Tietonäköalan on tarkoitus tarjota ensisijaisesti strate-gisen tason johtamisessa ja päätöksenteossa tarvitta-vaa valikoitua tietoa. Tarkastuslautakunnan näkemyk-sen mukaan on totta, että johdolla on käytössään ta-voitteessa tarkoitettua tietoa, mutta Tietonäköalassa olevaa hajanaista tietoa tulee edelleen täydentää mo-nelta osin. Keväällä 2017 vaikuttavuusindikaattoreita on koottu näköaloittain Tampereen Pulssiin (ks. sivu 25). Osa konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessin tavoit-teista on laajoja, ja niiden toteutumista on mahdollista perustella väljästi. Esimerkkinä mainitaan tavoite 8 ”työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vai-kuttavuutta on parannettu toimintamallia uudista-malla”. Työllistämistoiminnalla ei ole pidemmän aika-

________________________________________________________________________________________________14


välin laadullisia vaikuttavuusmittareita ja päätökset toi-mintamallin uudistamisesta oli tehty jo vuonna 2015. Näin ollen sekä tavoitetta että sen toteutumisesta ra-portointia on haasteellista tulkita. Samoin tavoite 25 ”tuottavuutta on parannettu tehostamalla hankintoja ja sujuvoittamalla hallintoa” sekä sitä toteuttavat toi-menpiteet ja toteutumisesta raportointi jäävät ulko puoliselle lukijalle epäselväksi. Tavoitteen muotoilusta

ei voida yksiselitteisesti tulkita, mikä on ollut tavoite, eikä raportoinnista selviä, paraniko tuottavuus. Tätä ta-voitetta ei voitu arvioida. Muilta osin tarkastuslautakunta on yksimielinen kau-punginhallituksen arvioinnin kanssa Tasapainoinen ta-lous ja uudistuva organisaatio -näkökulman tavoittei-den toteutumisesta.

Tarkastuslautakunnan arviointi konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien vuositavoitteiden toteutumi-sesta Konsernihallinnolle ja tilaajalle asetettuja vuositavoitteita oli 27 eli 8 vähemmän kuin edellisvuonna. Tarkas-tuslautakunnan näkemyksen mukaan vuositavoitteiden vähentäminen ja keskittyminen kaupungin kehittä-misen kannalta olennaiseen on ollut kuntalain mukaista ja toivottavaa. Tavoitteiden muotoilua konkreetti-sempaan suuntaan on kuitenkin edelleen aiheellista kehittää, jotta kaupunginvaltuustolle muodostuisi selkeä käsitys siitä, mikä on tavoite ja miten sen toteutuminen mitataan.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien vuositavoitteista 59 % toteutui (29 % v. 2015), 15 % toteutui osittain (31 % v. 2015), 19 % ei toteutunut lainkaan (34 % v. 2015). Kahden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Tavoitteet toteutuivat edellisvuotta paremmin.

________________________________________________________________________________________________15


Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluille asetettiin yhteensä 24 tavoitetta vuodelle 2016. Avopalvelut

1. Tuottavuus on parantunut 2. Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamis-

kulttuuria parantamalla 3. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen

toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on paran-nettu

4. Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauk-

sen laajentamisesta ovat toteutuneet 5. Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudista-

mista koskeva kehittäminen on toteutettu projekti-suunnitelman mukaisesti

Avopalveluissa kaksi viidestä tavoitteesta ei toteutunut. Työhyvinvointimatriisin tulos laski, mikä johtui tapatur-matiheyden ja varhaiseläkeperusteisten maksujen kas-vusta. Sähköisten ajanvarausten määrä jäi osittain kauas tavoitteesta. Kotihoito- ja asumispalvelut

6. Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaa-tiota hyödyntämällä

7. Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamis-kulttuuria parantamalla

8. Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu

9. Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Koti-hoidon ja asumispalvelujen asiakkaat saavat sai-raanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaym-päristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korva-taan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäihmisten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa.

Kotihoito- ja asumispalveluissa tavoitteet toteutuivat muilta osin, mutta Kunta10-tutkimuksen tulokset kos-kien henkilöstön osallistumista ja työyhteisöjen kehittä-mistä parantuivat vain osittain. Kun tarkasteltiin vertai-lukelpoisia tuloksia eli huomioitiin organisaatiomuutos, joka on tehty edellisen Kunta10-kyselyn jälkeen, osa tu-loksista pysyi ennallaan.

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut

10. Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaa-tiota hyödyntämällä



13. Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaan-

hoitopiirin, avopalvelujen toimenpide- ja konsultaa-tioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen vä-lillä

Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa tavoitteet toteutuivat tuottavuuden paranemista lukuun ottamatta. Tuotta-vuus laski tuottavuusmuutosprosentilla mitattuna. Varhaiskasvatus ja perusopetus 14. Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyn-

tämällä 15. Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennal-

laan 16. Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn,

sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalu-eella mikään tavoitteista ei toteutunut. Arviointikerto-muksessa on laajempi arviointi varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta alaluvussa 6.7.

Toisen asteen koulutus

17. Tuottavuus on parantunut 18. Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamis-

kulttuuria parantamalla 19. Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn,

sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu

20. Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko

nopeutunut ja organisaatiokulttuuri vahvistunut toi-mintaa ja organisaatiota uudistamalla.

Kaupunginhallitus raportoi tavoitteen 19 osittain toteu-tuneeksi. Mittarina ovat Kunta10-työhyvinvointitutki-muksen tulokset henkilöstön vaikutusmahdollisuuk-sista ja työyhteisöjen kehittämisestä. Tuloksista ilme-nee, että molemmat laskivat edellisestä mittauksesta, eikä tavoite tarkastuslautakunnan näkemyksen mu-kaan toteutunut. Tavoitetta 20 ei voida arvioida, koska palvelutoiminta hajautettiin kahteen eri palveluryh-mään elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle ti-laaja-tuottajamallin alasajosta johtuen eikä kehittämis-toimia voitu kaikilta osin viedä loppuun. Hallituksen ar-vioinnissa tavoite on raportoitu osittain toteutuneeksi.

________________________________________________________________________________________________16


Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

21. Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaa-tiota edistämällä



24. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uu-

distettu lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppa-nuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tavoitteista kaksi ei toteutunut. Tuottavuus laski tuottavuusmuutosprosen-tilla mitattuna. Työhyvinvointi myös heikkeni. Työhy-vinvointimatriisin tulokseen vaikuttavat tapaturmati-heyden ja varhaiseläkeperusteisten maksujen kasvu.

Pirkanmaan pelastuslaitos ja liikelaitokset Pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille asetettiin yhteensä 29 tavoitetta vuodelle 2016. Tavoitteiden määrä väheni kymmenellä edellisvuodesta, koska kaksi liikelaitosta yhtiöitettiin.

Pirkanmaan pelastuslaitos

25. Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitel-man mukaisesti

26. Toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu pelas-tuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti

27. Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja ke-hittämällä

Pirkanmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointimatriisin tulos laski. Tulokseen vaikutti erityisesti tapaturmati-heyden ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen kasvu.

Tampereen Vesi

28. Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden 29. Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrat-

tuna 30. Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuo-

lella 31. Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät

korkealla tasolla 32. Vesijohtoverkoston toimintavarmuudesta huoleh-

ditaan 33. Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen

seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä omistajaohjauksen kanssa

Tampereen Vesi uudisti vesijohtoverkkoa 0,3 %, kun ta-voite oli 1 %. Vuonna 2016 uusittiin tavanomaista suu-rempia putkia, mikä on myös kalliimpaa kuin pienem-pien putkien uusiminen. Tästä syystä uusiutumisaika jäi oleellisesti tavanomaista suuremmaksi (307 vuotta), kun tavoite oli < 100 vuotta. Tampereen Veden toimintaa on arvioitu tarkemmin tässä kertomuksessa alaluvussa 6.13.

Tarkastuslautakunnan arviointi hyvinvointi-palveluiden vuositavoitteiden toteutumisesta Hyvinvointipalveluiden vuositavoitteista toteu-tui 13. Osittain toteutui yksi tavoite ja yhdeksän ei toteutunut lainkaan. Tavoitetta 20 ei voitu arvioida, koska toisen asteen koulutuksen orga-nisointia muutettiin kesken vuoden 2016. Toisen asteen koulutuksen vuositavoitteista kaksi oli sellaisia, joiden kohdalla tarkastuslau-takunnan näkemys tavoitteen toteutumisesta poikkeaa kaupunginhallituksen arvioinnista. Tavoitteen 19 toteutumisen mittari oli Kunta10-työhyvinvointimittauksen tulos. Tulos oli heikentynyt edellisestä vuodesta, mutta kaupunginhallitus arvioi tavoitteen osittain to-teutuneeksi. Muiden hyvinvointipalveluiden ta-voitteiden osalta tarkastuslautakunta yhtyy kaupunginhallituksen näkemykseen tavoittei-den toteutumisesta. Tavoitteiden toteutumisesta raportointia on yleisesti edelleen aiheellista kehittää. Vastuu-henkilöiden tulisi raportoinnissaan vastata sel-keämmin siihen, mitä alun perin on ollut tarkoi-tus mitata. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan raportoinnista tulisi jättää pois sellai-set toimenpiteet ja selvitykset, joilla ei ole yh-teyttä alkuperäiseen tavoitteeseen. Myös ta-voitteiden muotoilua tulee edelleen kehittää konkreettisempaan suuntaan.

________________________________________________________________________________________________17


Tampereen Kaupunkiliikenne


tuna 36. Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamis-

suunnitelmaan 37. Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuot-

tajiin verrattuna 38. Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edel-

liseen vuoteen verrattuna Tampereen kaupunkiliikenteen liikevaihto henkilötyö-vuosia kohden laski 7,3 %. Työhyvinvointimatriisin tulos laski sairauspoissaolojen lisääntymisestä johtuen.

Tampereen Infra


tuna 41. Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan

selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa

42. Tuotettujen palvelujen hinta- ja laatutaso vastaa yk-

sityisten kilpailijoiden tasoa v. 2016 43. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt

vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla

Tampereen Infran tuottamien palvelujen hintataso ei vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa, vaikka lähenty-mistä onkin tapahtunut. Laadun osalta ei voitu varmis-tua mittaustuloksista ja näin ollen tarkastuslautakunta ei arvioi tavoitetta 42.

Tampereen Voimia


tuna 46. Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edel-

liseen vuoteen verrattuna 47. Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelu on in-

tegroitu Ateriaan ja monipalvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta

48. Tampereen Aterian organisointitavan selvittämi-

sestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa

Tampereen Voimian tavoite 48 toteutui osittain. Voi-mia toteutti omalta osaltaan toimenpiteitä, mutta kes-kitetyn tuotannon ateriakeskusinvestointia ei toteu-tettu. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti siirtää investointisuunnitelman hyväksymistä, kunnes sote-uudistuksen vaikutuksista on tarkempaa tietoa. Päätöksen siirtämisellä on merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia liikelaitokselle. Tampereen Voimian toimintaa on arvioitu tarkemmin tässä kertomuksessa alaluvussa 6.14.

Tampereen Tilakeskus


tuna 51. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointi-

tapa on selvitetty yhdessä omistajaohjauksen kanssa

52. Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka piene-

nee 53. Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienen-

tynyt 1,5 % vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 %

Tampereen Tilakeskuksen korjausvelan määrä ei pie-nentynyt tavoitteen mukaisesti. Alkuvuodesta 2016 Ti-lakeskuksen omistamien rakennusten korjausvelka oli noin 297 milj. euroa.

Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkan-maan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten vuositavoitteiden toteutumisesta Tavoitteista 22 toteutui, kaksi toteutui osit-tain ja neljä ei toteutunut lainkaan. Voimia saavutti kaikki tavoitteensa, joihin sillä oli mahdollisuus yksin vaikuttaa. Infran tavoitetta 42 ei arvioitu, koska laatu-mittauksen tuloksista ei voitu tehdä yksiselit-teistä tulkintaa.

________________________________________________________________________________________________18


Tytäryhteisöt Kaupungilla oli vuonna 2016 yhteensä 26 tytäryhteisöä, joille valtuusto asetti vuositavoitteita. Tavoitteet tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edus-tajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiöko-kouksessa. Nämä tavoitteet eivät ole kuitenkaan sito-via. Ekokumppanit Oy

1. Tulos on positiivinen 2. Lisätään vastuullista elämäntapaa edistävän toi-

minnan näkyvyyttä Finnpark Oy

3. Maksettu osinko on 15 % konsernin nettotulok-sesta (maksetaan keväällä 2017)

4. Sijoitetun pääoman tuotto > 5 % 5. Otetaan käyttöön sertifioitu ympäristöjärjestelmä Insinöörioppilastalo Oy

6. Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 %

7. Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavarai-suusaste kasvaa vähintään yhdellä prosenttiyksi-köllä vuodesta 2015

8. Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmis-telu

9. Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistämi-nen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017

Kiinteistö Oy Opintanner


11. Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavarai-suusaste kasvaa vähintään 1 prosenttiyksiköllä vuodesta 2015



Pirkan Opiskelija-asunnot Oy


15. Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavarai-suusaste kasvaa vähintään yhdellä prosenttiyksi-köllä vuodesta 2015



Pirkanmaan Jätehuolto Oy

18. Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän täh-täimen velvoitteita vastaavasti, kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista

19. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste nousee 85 prosenttiin

20. Luodaan malli jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuk-sen määrittämiseksi

Oy Runoilijantie

21. Tulos on positiivinen ja matkustajamäärä on kasva-nut edellisvuodesta

Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy

22. Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimai-nen: ammattikorkeakoulu on haluttu opiskelu-paikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen kehittäminen on edennyt

23. Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yh-teinen Tampere3-prosessi etenee aikataulussa

Tammenlehväsäätiö

24. Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen koko-naissuunnitelman laatiminen yhdessä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa

Tampereen Sähkölaitos Oy

25. Maksettu osinko on 50 % konsernin nettotulok-sesta (maksetaan keväällä 2017)

26. Omistaja-arvo kehittyy positiivisesti

27. Energiatuotannon CO2-kasvihuonepäästöt ovat alentuneet 35 % vuoden 1990 tasolta

28. Uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta on yli 25 %

________________________________________________________________________________________________19


Tampere-talo Oy

29. Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2013–2015 keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään 650

30. Toiminnallinen uudistushanke toteutuu aikatau-lussa ja kustannusarvio pitää

31. Tulos on positiivinen riittävät investoinnit varmis-taen

Tampereen Kotilinnasäätiö


33. Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavarai-suusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy

34. Tulos on positiivinen

Tampereen Palvelukiinteistöt Oy

35. Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % ja omavarai-suusaste on yli 35 %

36. Maksettu osinko on 50 prosenttia nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)

Tampereen Särkänniemi Oy

37. Kävijämäärä on vähintään 5 % suurempi kuin vuo-sien 2011–2015 kävijämäärien keskiarvo

38. Maksettu osinko on 50 % nettotuloksesta (makse-taan keväällä 2017)

39. Kerätyn jätteen hyötykäyttöprosentti on vähintään 65 % (hyödynnetty joko jatkojalostukseen tai ener-giana)

Tampereen Vuokra-asunnot Oy


41. Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 %

Tampereen Vuokratalosäätiö


43. Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavarai-suusaste kasvaa vähintään yhdellä prosenttiyksi-köllä vuodesta 2015

Tavase Oy

44. Kustannukset on minimoitu lupahakemukseen liit-tyvän valitusprosessin aikana

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy


46. Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja investointeja

47. Lentoliikenteen kehittämissuunnitelma on tehty ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutettu

Vilusenrinne Oy


49. Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavarai-suusaste kasvaa vähintään yhdellä prosenttiyksi-köllä vuodesta 2015

Tampere Sarka Oy

50. Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asia-kaslähtöisyyteen perustuen


Tampereen työvalmennussäätiö Syke

52. Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmen-nuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet on toteu-tettu

53. Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen

54. Taseen alijäämä katetaan loppuun

Tredu-Kiinteistöt Oy


Tullinkulman Työterveys Oy

56. Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäy-tännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö toimii in-house -aseman säilyttämisen edellyt-tämällä tavalla.

57. Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP, muut) vähintään vuosien 2013–2015 keskimääräisellä tasolla

58. Yhtiön tulos on positiivinen. Yhtiö maksaa omistajil-leen osinkoa vähintään 50 % tilikauden tuloksesta (maksetaan keväällä 2017)

________________________________________________________________________________________________20


Tuomi Logistiikka Oy

59. Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamis-käytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset pro-sessit. Yhtiö toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla.

60. Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP) vähintään vuosien 2013–2015 keskimääräisellä tasolla

61. Yhtiön tulos on positiivinen

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy

62. Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu etenee ai-kataulussa ja suunnitteluvaiheen rahoitus on jär-jestetty

Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin tytäryhteisöjen vuositavoitteiden toteutumisesta Valtuusto asetti tytäryhteisöille yhteensä 62 vuositavoitetta. Tavoitteista 39 toteutui ja kahdeksan toteutui osittain. Viisi tavoitetta ei toteutunut lainkaan. Osaa ei voitu arvioida. Tampereen Särkänniemi Oy:n asiakasmääriä koskeva tavoite ei toteutunut (tavoite 43). Tarkastuslautakun-nan arviointi poikkeaa tältä osin kaupunginhallituksen arvioinnista, jossa tavoite on raportoitu osittain to-teutuneeksi. Tavoite liittyi asiakasmäärien kasvattamiseen viidellä prosentilla vuosien 2012–2015 keskiar-voon nähden, toteuma oli 2 %. Opiskelija-asuntoyhtiöiden tavoitteista neljä on sellaisia, joita ei voitu arvioida. Insinöörioppilastalo Oy ja Kiinteistö Oy Opintanner fuusioitiin Pirkan Opiskelija-asuntoihin, joten niitä koskevat tavoitteet 6, 7, 10 ja 11 on jätetty arvioimatta. Tarkastuslautakunta ei myöskään arvioinut osingonjakoon liittyviä tavoitteita 3, 35, 39, 44 ja 60, koska osin-gonjaosta päätetään vasta kevään 2017 yhtiökokouksissa. Jos osingonjako toteutuu yhtiöille asetetun tavoit-teen ja ennalta ilmoitettujen nettotulosten mukaisesti, tulee kaupunki saamaan osinkoa viidestä yhtiöstä yhteensä noin 13 711 000 euroa. Merkittävin osingonmaksaja tulee olemaan Tampereen Sähkölaitos Oy. Vuonna 2016 yhtiöitetyn Tullinkulman Työterveys Oy:n asiakastyytyväisyystavoitetta 59 ei voida vielä arvi-oida vertailutietojen puuttuessa.

________________________________________________________________________________________________21


6.1 Valtuustokauden strategian toteutumi-nen Vuonna 2017 on meneillään nykyisen strategian viimei-nen vuosi. Tampereen kaupungin strategia on tehty si-ten, että valtuustokauden ensimmäisenä vuonna on voimassa vielä edellinen strategia. Uusi strategia alkaa toisesta valtuustokauden vuodesta. Tampereen kaupunkistrategiassa on viisi näkökulmaa. Lauseeksi käännettynä kaupunki aikoo yhdessä tehden, tulot menoihin sovittaen ja organisaationsa uudistaen kaventaa hyvinvointieroja sekä keskittyä palveluissaan ennalta ehkäisyyn ja rakentaa kestävää, elinvoimaista ja kilpailukykyistä kaupunkia. Suurten kaupunkien vastaavia strategian näkökulmia tai painopisteitä tarkasteltaessa kaikilta löytyvät samat elementit. Jotkut ovat nostaneet esiin myös henkilös-tön tai johtamisen. Suuret kaupungit ovat monialayri-tyksiä, jotka kaikki pyrkivät edistämään hyviä palveluja elinvoimaisessa kaupungissa, jolloin suuria eroja kau-punkien välille ei synny. Strategian hyvän lopputulok-sen lisäksi tärkeää on sitä luotaessa läpikäyty yhteinen prosessi. Visio ja keinot sen toteuttamiseksi Visio kertoo, mitä kaupunki tietyllä aikavälillä tavoitte-lee. Strategia kertoo siitä, miten tavoitteeseen pääs-tään. Tampereen visio on näkymä yhteisestä Tampereesta - näköalojen kaupungista. Tampereen vision mukaan kaupunki on houkutteleva suurkaupunki. Päämäärä on kaikkien hyvinvointi ennalta ehkäisyä edistäen. Yrittä-jillä on mahdollisuuksia kasvaa ja kansainvälistyä. Visi-ossa Tampere on myös kulttuurikaupunki, mutta tavoit-teissa se näkyy vähäisesti. Tavoitteissa nousi esiin lä-hinnä liikunnan edistäminen. Vision mukaan Tampere on toimiva kaupunki. Tavoit-teena oli lentoliikenteen kasvu, johon saatiin lisäystä keväällä 2017. Tunneli valmistui ennakoitua nopeam-min, mutta suunnitelmien karsiminen loi tarpeita jatko-tarkasteluun. Ratikka on päätetty rakentaa, ja rakenta-mistyöt ovat käynnistyneet alkuvuodesta 2017. Hä-meenkadun itäpään kulku on taas avattu henkilöau-toille, kun katu oli välillä pelkästään joukkoliikenteen käytössä. Keskustorin Viistokadun avaamisesta on

tehty valtuustoaloite. Hämpin parkin käyttö on lisään-tynyt ja jatkotarpeita selvitetään. Seudullinen joukkolii-kenneuudistus toi ihmisiä busseihin, mutta pyöräily ei lisääntynyt toivotusti. Liikkumiseen liittyviä merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia päätöksiä on tehty tällä valtuustokaudella. Talouden tasapainottaminen

Kaupunkistrategian lähtökohtana oli pormestarioh-jelma 2013–2016. Ohjelman ensimmäinen tavoite oli talouden tasapainottaminen: talous tuli saada tasapai-noon vuonna 2015. Talouden ongelmat oli tiedostettu jo strategiaa laadittaessa, sillä kaupunkistrategia alkaa lauseella: Kaupunkistrategia on valmisteltu tilanteessa, jossa Tampereen kaupungin talous on ajautunut raken-teelliseen epätasapainoon. Tasapainottamisen keinoiksi strategiassa mainittiin ve-ropohjan vahvistaminen, toimintamenojen hillintä, toi-mintatapojen muuttaminen ja rakenteelliset muutok-set. Kunnallisveroprosenttia nostettiin 0,75 prosent-tiyksikköä vuodelle 2014, jolloin myös kiinteistöveroja nostettiin. Edellisvuoteen vertailukelpoiset nettome-not kasvoivat vuosina 2014–2016 0,5 %, 3 % ja 2,5 % (2016 ilman kilpailukykysopimuksen vaikutusta). Toi-mintatavat muuttuivat, kun toimintamalli uudistettiin ja tilaaja-tuottajamallista luovuttiin. Lean-menetel-mällä uudistettiin prosesseja. Rakenteellisten muutosten toteutumista tarkastuslau-takunta tarkasteli välitilinpäätösarviossaan. Kuudesta tarkastellusta rakennemuutoksesta kahden voitiin arvi-oida tuoneen tavoiteltuja säästöjä: ikäihmisten palvelu-rakenteen muutoksen ja hoitoketjujen sujuvoittami-sen. Toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä talouden ta-sapainottamiseksi. Kaupunkistrategiasta kohti konsernistrategiaa Kaupunkistrategia on lähinnä peruskaupungin strate-gia. Kaupunkikonsernin 26 tytäryhteisölle oli asetettu vuonna 2016 valtuustotavoitteita, joissa painopiste oli taloudellisissa mittareissa ja yhtiön toimintaan liitty-vissä kehityshankkeissa. Peruskaupungille ja tytäryhtei-söille voisi olla myös yhteisiä tavoitteita esim. kestävän yhdyskunnan tavoitteissa, aluekehityshankkeissa tai monipuolisessa asuntotuotannossa.

6. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit

________________________________________________________________________________________________22


Osa kaupungin palvelutuotannosta on organisoitu yh-tiömuotoisesti, eikä niistä linjata mitään kaupunkistra-tegiassa. Yhtiölaki säätelee yhtiön toimintaa, mutta kaupunki omistajana voi ohjata omistamiaan yhtiöitä. Kaupunkistrategiassa voitaisiin ottaa kantaa siihen, mitä suurimmilta omistuksilta odotetaan sekä siihen, mihin suuntaan kaupunkikonsernia rakenteellisesti ja liiketoimintojen osalta pitkällä aikavälillä kehitetään. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2010 Tam-pereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapoli-tiikan. Tämän lisäksi kaupunginhallituksen liiketoimin-tajaosto on päättänyt omistajastrategiasta. Uusi kunta-laki edellyttää, että kuntastrategiassa tulee ottaa huo-mioon omistajapolitiikka. Jatkossa konsernitarkastelu ja tavoitteet ovat entistä tärkeämpiä. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkistrategian vii-destä näkökulmasta Seuraavassa tarkastellaan kaupunkistrategian toteutu-mista kolmen viimeisen vuoden eli vuosien 2014 - 2016 aikana strategian viidestä näkökulmasta: mitä on tehty tai saatu aikaan. Valtuustokauden tavoitteita tavoitel-laan koko valtuustokauden ajan, mutta vuositavoitteet vaihtuvat. Näkökulmat ovat yhdessä tekeminen, en-nalta ehkäisy ja hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky, kestävä yhdyskunta, tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio. Lopuksi on nostettu esiin ne valtuusto-kauden tavoitteet, jotka näyttävät jäävän toteutu-matta. Yhdessä tekemisen näkökulmasta on mm. avattu kau-pungin tiloja yhteiskäyttöön ja uudistettu osallistumis-käytäntöjä. Käyttäjädemokratia, yhteissuunnittelu, pal-velumuotoilu ja vuorovaikutteiset alueverkostot kuvaa-vat käsitteinä uudenlaista osallistumista. Yhteistyön mahdollisuuksia tunnusteltiin naapurikuntien kanssa vuonna 2014 Elinvoimainen kaupunkiseutu -selvityk-sessä. Sote- ja maakuntauudistuksessa Tampere oli osaltaan mukana Pirkanmaan nykytilaselvityksessä. Valtuustokauden yhdessä tekemisen tavoitteista näyt-tää toteutumatta jäävän kaupunkiseudun hallintomal-lin uudistaminen. Asia jäi odottamaan sote- ja maakun-tauudistuksen etenemistä. Ennalta ehkäisy ja hyvinvoinnin näkökulma sisältää mm. kaksi rakenneuudistuksen kohdetta: ikäihmisten palvelut ja lastensuojelun. Ikäihmisten palveluissa pyri-tään mahdollistamaan kotona asuminen. Geriatriapal-veluja, kuntoutusta ja päihdepalveluja tuodaan ikäihmi-sille kotiin. Kaupunki järjestää palveluasumista myös

kaupungin omana toimintana ja palvelutalojen koti-hoito on uusi toimintamuoto. Lastensuojelussa paino-pistettä on siirretty sijaishuollosta avohuoltoon ja lai-toshoidosta perhehoitoon. Terveyspalveluissa on selkiytetty työnjakoa peruster-veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Terveys-asemien toimintaa vahvistamalla ja palveluketjuja pa-rantamalla on pyritty vähentämään päivystyskäyntejä. Käyttöön on otettu listautumismalli, hoitaja-työpari-käytäntö, lisätty akuuttiaikoja ja viety palveluja kotiin. Sähköinen Terveystutka-palvelu antaa tietoja palve-luista ja terveyttä edistävää neuvontaa. Lakisääteiset hoito- ja sosiaalitakuu eivät aivan toteutu-neet. Köyhyysohjelmaa toteutettiin yhtenä vuonna määrärahan avulla. Sosiaalinen luototus ja aktiivipassi toteutuivat. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämi-nen oli tavoite yhtenä vuonna, jolloin Härmälän tuki-asunnot valmistuivat. Koulutustakuun hyvä toteutumi-nen todettiin strategian ensimmäisenä vuotena. Nuori-sotakuuta toteutettiin yhteisvastuullisesti, mutta alle 25-vuotaiden työttömyys lisääntyi. Liikuntamahdolli-suuksien parantaminen jalostui poikkihallinnolliseksi Liikkuva Tampere-projektiksi. Varhaiskasvatuksessa palvelusetelipäivähoitoa lisättiin. Avoimen varhaiskas-vatuksen kerhotoimintaa lisättiin vain vuonna 2014. Nuorten opintojen työllistävyys oli yhtenä vuonna val-tuuston vuositavoite, mutta sille asetettuun mittariin ei saatu ajantasaisia tietoja. Työllisyyspalvelut olivat jokavuotinen aihe. Palkkatuella työllistyvien määrää seurattiin sekä sitä, miten sen jäl-keen työllistyttiin. Työllisyyspalvelut organisoituivat useasti uudelleen, kun eri toimintoja ja toimijoita yhdis-tettiin, seudullistettiin ja lopulta aloitettiin alueellinen työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilu. Valtuustokauden tavoitteissa pyrittiin hyvinvointiero-jen kaventamiseen ja nuorisotyöttömyyden vähentämi-seen. Tavoitteissa päästiin eteenpäin, mutta joiltain osin vain pienin askelin. Hyvinvointieroista kertoo ke-väällä ilmestyvä hyvinvointikertomus, joka julkaistaan kerran valtuustokaudessa. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palveluissa tavoitteet ovat osin sellaisia, joihin kaupunki ei ole yksin pystynyt vai-kuttamaan. Lentoliikenteeseen saatiin lisäystä keväällä 2017, ja Kansi- ja Areenahanke eteni. Tampereen taide-museoiden sijoitusratkaisuja ei ole vielä tehty ja Etelä-puiston kaavoitus on oikeuden ratkaisujen vuoksi kes-keneräinen. Ammatillisen koulutuksen toimintamallia

________________________________________________________________________________________________23


uudistettiin useaan otteeseen. Valtio lopetti Innovatii-viset Kaupungit-ohjelman, jossa Tampere oli Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -teeman vetovas-tuussa. Keskustan elinvoima sai vahvistusta katuraitiotiestä tehdystä päätöksestä. Keskustan strateginen osayleis-kaava valmistui, mutta kaavavalituksen läpimeno muuttaa suunnitelmia. Yritystontteja saatiin Ruskoon, Sarankulmaan, Linnainmaalle ja Tarasteelle. Avoin Tampere -ohjelma ja Start Up Tampere synnyttivät uu-sia työpaikkoja. Avoimessa datassa julkaistut tietoai-neistot eivät vielä luoneet odotetusti liiketoimintaa. Rantaväylän tunneli valmistui marraskuussa 2016. Mat-kailupalvelut, tapahtumat ja konferenssit keskitettiin Tredean omistaman Visit Tampere Oy:n tehtäväksi. Elinvoiman ja kilpailukyvyn valtuustokauden tavoit-teista lentoliikenneyhteyksiin saatiin parannusta ke-väällä 2017. Yritystontti- ja toimitilatarjontaa oli tavoit-teena kasvattaa 5 % edellisvuodesta. Mittarina oli luo-vutettujen kerrosalaneliömetrien määrä, mutta rapor-toinnissa mittarina käytettiin yhtenä vuonna tonttien lukumäärää ja kahtena vuonna kaavoituksen määrää. Kestävän yhdyskunnan näkökulmasta tapahtui merkit-täviä asioita, jollaisina voi pitää jo aiemmin mainittuja suuria infrahankkeita. Palvelumallityö1 ja joukkoliiken-neuudistus toteutuivat hyvin. Palvelumallityö eteni sekä käytännössä että suunnitelmina kaikkien palvelu-alueiden osalta. Kaupungissa on viisi alueellista hyvin-vointikeskusta: Linnainmaa, Hervanta, Lielahti, Tesoma ja suunnitteilla oleva Lakalaiva-Peltolammi. Lähitorit täydentävät keskusten palveluita. Hyvinvointikeskus-ten palveluissa on paljolti kyse sote-palvelujen ja kult-tuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen integraatiosta. Nähtä-väksi jää, miten integraation käy, kun sote-palvelujen järjestäjä vaihtuu. Seudullinen joukkoliikenneratkaisu tehtiin vuonna 2016. Tampereen kaupunkiseudun lippu- ja tariffijärjes-telmästä päätettiin vuonna 2015 ja toteutus alkoi kesä-kuussa 2016. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyi, kun kaupunkiseudun asukkaat tekivät 2,3 miljoonaa bussi-matkaa enemmän kuin edellisvuonna. Joukkoliikenteen matkakorttien nettilataus Nella-palvelussa on suosituin kaupungin sähköisistä palveluista.

1 Palvelumallityössä alueen asukkaat, yritykset, kaupungin henki-löstö ja yhdistykset osallistuvat yhdessä suunnitteluun. Mukana tar-kasteluissa ovat hyvinvointiin liittyvien palveluiden lisäksi myös alu-

Tavoite pyöräilyn lisäämisestä ei toteutunut. Keskeisiä toimenpiteitä olivat pyöräilyn keskustakehän osittai-nen toteuttaminen ja Pirkkalan ja Kangasalan suuntaan menevien pyöräilyn laatukäytävien toteuttaminen. Asumisen sijoittumisen osalta vähintään 70 % asumis-varannosta on kaavoitettu aluekeskuksiin ja joukkolii-kenteen laatukäytävien varteen. Kaavoituksessa on edetty täydennysrakentamiseen keskittyvän EHYT- yleissuunnitelman mukaan. Maankäyttöprosessia on sujuvoitettu. Energiankulutuksen väheneminen oli yhtenä vuonna valtuuston vuositavoitteena ja valituilla mittareilla se jäi toteutumatta. Valtuustokauden tavoite on kaupungin kiinteistöjen energiankulutuksen 1,5-prosenttiyksikön vähentäminen, mikä ollaan saavuttamassa. Luonnon-suojelualueita tuli vuosina 2014–2016 lisää 51 hehtaa-ria. Kestävän yhdyskunnan valtuustokauden tavoite oli li-sätä sekä pyöräilyä että joukkoliikennettä. Pyöräilyn li-sääntyminen ei näytä toteutuvan. Yhtenä tavoitteena oli monipuolinen asuntokanta, riittävät opiskelija-asun-not ja kohtuuhintaiset vuokra-asunnot. Tälle tavoit-teelle oli asetettu mittarit, muttei tietoa siitä, mihin mittarin tulisi asettua, jotta tavoitteiden katsottaisiin täyttyneen. Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio -näkö-kulmasta onnistui organisaation uudistaminen, kun ti-laaja-tuottaja -malli purettiin ja kaupungin hallintojär-jestelmä uudistettiin. Taloudelle oli asetettu vuosittain tavoitteita, joita ei useimmiten saavutettu. Syytä toteu-tumatta jäämiseen ei ole raportoitu. Tarkastuslauta-kunta edellyttää, että kaupunginhallitus ottaa vahvan ja näkyvän roolin taloutta hoitaessaan. Tuottavuuden parantaminen oli tavoitteena ja sitä mi-tattiin tuottavuusmatriisin avulla. Hyvinvointipalve-luissa tuottavuus parani sekä vuonna 2015 että 2016 koti- ja asumispalveluissa ja toisen asteen koulutuk-sessa. Tuottavuus heikkeni molempina vuosina varhais-kasvatuksessa ja perusopetuksessa. Muilla tuotanto-alueilla toisena vuonna tuottavuus parani ja toisena heikkeni. Liikelaitoksissa tuottavuutta mitattiin sillä, oliko liikevaihto henkilötyövuotta kohden kasvanut. Tuottavuus parani molempina vuosina Tampereen Ve-dessä, Tampereen Ateriassa ja Tilakeskuksessa. Tampe-

een tilat, maankäyttö, asuminen ja joukkoliikenne. Palveluita kehite-tään hyvinvointitori-lähitori -mallilla. Tavoite on monen tuottajan yhteistyö, asiakasneuvonnan keskittäminen ja sähköisten palvelujen lisääminen.

________________________________________________________________________________________________24


reen kaupunkiliikenteessä tuottavuus heikkeni molem-pina vuosina. Tampereen Infrassa tuottavuus parani vuonna 2016. Tiedolla johtaminen ja digitalisaatio nousivat strategian tasolla kehitettäviksi asioiksi. Digitalisaation etenemi-sestä kerrotaan tarkemmin sähköisissä palveluissa ala-luvussa 6.4. Priorisointi oli yhtenä vuotena valtuuston vuositavoite, kun kaupungin leirintäalueista päätettiin luopua.

Valtuustokauden tavoite oli, että kunkin tilikauden tu-los on positiivinen. Ensimmäisenä vuonna tulos oli 4,8 milj. euroa alle tavoitteen, toisena vuonna 38,4 milj. eu-roa ja kolmantena 5,2 milj. euroa. Investointien tulora-hoitusprosentin piti olla 49 %, sitten 42 %, kumpaakaan ei saavutettu. Vuonna 2016 tavoite oli 33 %, mikä to-teutui, kun luku oli 33,7 %.

Taulukko 1. Toteutumattomat tavoitteet 2014–2016

Toteutumattomat tavoitteet sisältävät vain selkeästi toteutumattomat, ei niitä, joiden nähdään toteutuvan osittain tai joita ei voida arvioida. Taulukko ei sisällä tuotannon, liikelaitosten eikä tytäryhtiöiden tavoitteita.

2014 2015 2016

• Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilaratkaisuista on tehty päätökset

• Joukkoliikenteen matkustaja-määrä on kasvanut 2 % (-1 %)

• Kaupungin kiinteistön energian-kulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2013 ja uusiutuvan energian osuus on 85 % (-0,7 % ja alle 85 %)

• Tilikauden tulos ilman satunnai-seriä on 0 milj. € (-4,9 milj. eu-roa)

• Investointien tulorahoitus-pro-sentti on 49 (39)

• Avoin varhaiskasvatuspalvelu on lisääntynyt 12 %:iin

(9 %)

• Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut 5 %:iin (3,7 %).

• Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 % vuodesta 2014 (?)

• Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 % vuodesta 2014 (1 %)

• Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikenne-määrä on kasvanut 2 % vuodesta 2014 (-1 %)

• 560 ARA-asunnolle on myönnetty rakennuslupa (107 kpl)

• Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on 0 milj. € (-38,4 milj. €)

• Investointien tulorahoitusprosentti on 42 (30)

• Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteillä on hidastettu nettomenojen kasvua (2015: 2,9 %, 2014: 0,5 %)

• Työvoimakustannukset ovat vuosisuunnitelman mu-kaiset (+1,2 milj. €)

• Perusterveydenhuollon osuus ter-veydenhuollon kustannuksista on noussut 1 %-yksikköä (-0,9 %-yks.)

• Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kas-vanut 2 % vuoteen 2015 verrat-tuna (- 8 %)

• Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 % vuodesta 2015 (-10 %)

• Tilikauden tulos ilman satunnaise-riä on enintään 16,1 milj. € alijää-mäinen (- 18,5 milj. €)

• Työvoimakustannukset vähene-vät 0,7 % talousarvioesityksen mukaisesti ja vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön vaihtuvuutta (+ 1,1 %)

________________________________________________________________________________________________25


Tampereen pulssi Tampereen kaupunkistrategiassa on hahmoteltu stra-tegiamittareita täydentäviä vaikuttavuusindikaatto-reita. Näitä on nyt koottu näköaloittain Tampereen Pulssiin (www.tampere.fi/tampereenpulssi). Pulssissa on kustakin näköalasta yhteenveto, jossa esitetään in-dikaattoreiden kehityssuunta ja niiden sijainti 0-rajan ala- tai yläpuolella, plussalla tai miinuksella. Seuraa-vassa käydään läpi indikaattoreista ne, jotka ovat 0-ra-jan alapuolella ja heikkenemässä.

Kaupunkiympäristön 11 indikaattorista kaksi on hei-kolla tasolla: kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen tavoitellut kulkutapaosuudet. Edellinen on heikentynyt, joukkoliikenteen osalta kulkutapaosuus on nousussa, mutta laskenta on vielä kesken. Elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta on peräti 26 indikaattoria, joista yhdeksän on 0-rajan alapuolella. Näistä vain yksi suuntaa ylöspäin, nuorten työttömien määrä, joka on hieman laskenut vuodesta 2015. Enti-sestään huononevaa suuntaa näyttää työpaikkojen, kasvuyritysten ja start-up -yritysten määrä, pitkäaikais-työttömien määrä, ammatillisen koulutuksen keskeyt-täminen, valmistuneiden sijoittuminen työelämään, kansainvälisten matkustajien määrä ja kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto. Tällä hetkellä vielä hyvällä ta-solla oleva lukiokoulutuksen keskeyttäminen näyttää huolestuttavaa suuntaa.

Hyvinvoinnista on koottu 18 indikaattoria, joista 10 jää negatiiviselle puolelle. Näistä kuitenkin vain pari näyt-tää heikkenevää suuntaa. Alle 30-vuotiaiden osuus mie-lenterveyspalvelujen käyttäjistä on lisääntynyt. Tampe-relaiset nuoret saavat kuusikkokunnista eniten kor-vausta depressiolääkkeistä. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista ei ole kasvanut tavoitellusti, mihin syynä oli erikoissairaanhoidon me-nojen voimakas kasvu. Toimeentulotukea saaneiden prosenttiosuus kasvoi vuoteen 2015 asti, mutta väheni hiukan vuonna 2016.

Organisaation toimintakyvyn 15 indikaattorista 0-rajan alapuolella on viisi indikaattoria. Työkyvyttömyyden kustannukset ja työtapaturmat sekä terveysperusteiset sairauspoissaolot näyttävät heikkenevää suuntaa. Tili-kauden tulos on huono, mutta edellisvuotta parempi. Paperiton toimisto ei ole toteutunut, mutta kahtena vuonna paperin kulutus on vähentynyt. ICT-palvelujen toimivuus on laitettu punaisella, vaikka sen suunta ei olekaan selvillä. Kokonaisuuteen on nostettu esiin myös kuusikkokunta-vertailu keskeisistä väestön, talouden ja työpaikkojen indikaattoreista. Ääripään sijoitukset Tampere saa kol-mesta kohdasta. Tampereella on kuusikon korkein työt-tömyysaste, vähäisin investointien tulorahoitusosuus, mutta asukasta kohden pienin lainamäärä. Tampereen Pulssi on esitystavaltaan visuaalinen ja indi-kaattoreista saa nopeasti kokonaiskuvan Tampereen ti-

Kuvio 12. Hyvinvoinnin indikaattorit Tampereen Pulssissa

________________________________________________________________________________________________26


lanteesta lukuisilla eri mittareilla. Strategian vaikutta-vuuden arviointiin näistä saa lähinnä osviittaa, sillä lu-kuisiin indikaattoreihin vaikuttaa myös muut asiat kuin kaupungin toimenpiteet. Indikaattorityötä kannat-

taa jatkaa ja niiden kirjoa laajentaa esim. aluetalouteen ja kestävään kehitykseen, joihin suuret kaupungit ovat jo vuosia kehittäneet yhteisiä indikaattoreita.

Tarkastuslautakunnan arviointi valtuustokauden strategian toteutumisesta Kaupungin talouden kuuden vuoden alijäämä on vakavasti otettava asia. Kaupungin tulee harkita, pitääkö talouden tasapainottaminen ottaa seuraavan strategian kärkitavoitteeksi niin, että keinot määritellään jo strategiassa. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunginhallitus ottaa vahvemman ja näkyvämmän roolin talouden tasapainottamisessa. Tampereen kaupunkistrategian visio voisi olla minkä tahansa Suomen kasvukeskuksen visio. Kaupungin oma-leimaisuuden tai valittuihin asioihin keskittymisen ei tarvitse olla itsetarkoitus, mutta ilman tätä visiolla ei ole sellaista merkitystä strategian ohjaajana, mitä sillä voisi olla. Yhteinen Tampere -näkökulma on muihin ver-rattuna omaleimaisinta Tampereen kaupunkistrategiassa. Yhdessä tekeminen näkyi mm. palvelumallityössä ja joukkoliikenneuudistuksessa, jotka tarkastuslautakun-nan arvioinnin mukaan ovat valtuustokauden merkittäviä onnistumisia. Palvelumallityössä asukkaiden, asi-antuntijoiden ja sidosryhmien yhteinen osallistuminen alueensa kehittämiseen on viety käytäntöön. Palvelu-malli on hyvä väline kasvavan kaupungin määrätietoiseen ja hallittuun kehittämiseen. Kaupunkiseutua kos-keva joukkoliikenneuudistus on valtuustokauden toinen selvä onnistuminen, joka on tehty hyvin suunnitellen ja kuntalaisia kuunnellen. Palvelumallin kehittäminen ja joukkoliikenneuudistus ovat strategian kestävän yh-dyskunnan näkökulman tavoitteita. Uuden kuntalain mukaan kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon omistajapolitiikka. Tämä antaa nyt Tam-pereellekin mahdollisuuden tehdä uudenlaisen, koko konsernia koskevaa strategian. Omistajaohjauksen roo-lia tulee vahvistaa ja vuoropuhelua tytäryhteisöjen kanssa saada paremmaksi. Tampereen Pulssi on kaupunkistrategian näkökulmien mukaan jaoteltu kokoelma vaikuttavuusindikaatto-reita eri aiheista. Pulssia voi hyödyntää niin strategian toteutumisen arvioinnissa kuin uusien tavoitteiden suunnittelussa.

________________________________________________________________________________________________27


6.2 Viestintä kaupungin strategisena menes-tystekijänä

Tampere on kasvava kaupunki, jonka hyvä maine on tärkeä myös seudullisesti. Maineeseen vaikuttavat esi-merkiksi kunnan johtamiskulttuuri, palvelut, tulevai-suuteen suuntautuminen ja toimintatavat. Myös kunta-kuvalla on merkitystä: kuinka kunta näkyy julkisuu-dessa, miten sitä arvostetaan ja kuinka hyvin se tunne-taan.2 Viestintä on kaupunkien strateginen menestystekijä, jonka tehtävä on tukea hyvää mainetta. Hyvin toimiva kaupunki painottaa avoimuutta ja viestintää jo strategi-assa.3 Tampereen kaupunkistrategian tavoite on, että Tampereesta rakennetaan Suomen paras ja houkutte-levin pohjoismainen suurkaupunki. Tampere haluaa ke-hittää vuorovaikutuksellista viestintää ja osallistaa kumppanuudella kaikki kaupungin kehittämiseen. Tampereen kaupungin eri roolit edellyttävät useita viestintäkanavia

Kaupungilla on monta roolia, joihin liittyy erilaisia julki-suusnäkökohtia. Kaupunki on mm. kotiseutu, työnan-taja, palveluntuottaja, viranomainen, liike-elämän neu-vottelukumppani sekä palvelujen, vetovoimaisuuden ja matkailun markkinoija. Näitä rooleja varten on tärkeää tunnistaa sidosryhmät sekä niiden tarpeet ja suunni-tella viestintää sen mukaisesti. Viestinnän kenttä muuttuu nopeasti. Uusia kanavia ja välineitä syntyy ja vanhoja poistuu. Väestö jakautuu ryhmiin yhä voimakkaammin iän ja ammatin mukaan, mikä edellyttää kaupungilta monipuolisia viestintäka-navia. Sosiaalisen median käyttö on nykyisin lähes vält-tämätöntä, mutta kasvava ikäihmisten määrä edellyt-tää kaupungilta myös panostamista perinteisiin kana-viin. Sosiaalisen median myötä tieto liikkuu reaa-liajassa, mikä asettaa myös viranomaisviestinnän vaati-mukset uudelle tasolle. Viestintä tukee konsernin tavoitteita Konsernihallinnon tehtävä on varmistaa, että kaupun-kikonsernin yksiköt toteuttavat kaupunkistrategiaa ja toimivat koko konsernin kannalta parhaalla mahdolli-sella tavalla. 2 Kuntaliitto, 2008. KISA - Kuntien viestinnän ja seuranta- ja arvioin-tijärjestelmä. 3 Kuntaliitto, 2004. Kunnan viestintä.

Viestinnän organisointia muutettiin vuonna 2016 siten, että ammattiviestinnän johtaminen ja tehtävät ovat jat-kossa osa konsernihallintoa, jolloin se voi paremmin tu-kea kaupungin strategisia tavoitteita. Viestinnälle ase-tettiin sisäiset tavoitteet ensimmäistä kertaa vuodelle 2017. Viestintäyksikkö vastaa kaupunkikonsernin viestinnän koordinoinnista ja kehittämisestä. Se mm. toimittaa henkilöstölehti Vilkkua ja Tampere-lehteä, huolehtii verkkopalvelujen sisällöntuotannon järjestämisestä ja sosiaaliseen mediaan liittyvistä linjauksista. Konsernihallinnon viestintäyksikössä on 13 työntekijää. Sen käytössä oleva määräraha on noin miljoona euroa, josta ¾ on henkilöstö- ja tilakuluja. Lisäksi kaupungin eri toimialueilla, kuten esimerkiksi Infrassa ja Tilakeskuk-sessa, on omia ammattiviestijöitä, mutta he eivät toimi konsernihallinnon viestintäyksikön alaisena. Kaupunkiseudun vetovoimaisuuden ja menestyvän yri-tystoiminnan varmistamisen tehtävät on kaupunkiseu-dun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean vastuulla.4 Tre-dean tehtävä on osaltaan edesauttaa Tampereen kau-pungin menestystä ja huolehtia sen edunvalvonnasta. Tredea Oy on operatiivinen toimija, kun seudulle hou-kutellaan uusia yrityksiä, investointeja, pääomia, mat-kailijoita ja osaajia. Tredean tehtävä on myös huolehtia kaupungin kansain-välisestä tunnettuudesta. Organisaatiouudistuksen myötä kaupunkimarkkinointia suunnitellaan parhail-laan myös elinvoiman palvelualueella. Toisiaan täyden-täviä toimijoita on monta. On tärkeää, että yhteistyö eri toimijoiden välillä konsernitavoitteiden saavutta-miseksi on saumatonta. Avoimuus ja ajankohtaisuus ehkäisevät maineriskejä

Uusi kuntalaki edellyttää avoimuutta ja vuorovaiku-tusta. Kunnan toiminta määritellään laissa niin, että se kattaa kaiken, missä kunta on mukana. Myös kuntalain viestintää koskeva pykälä koskee kaikkea kunnan toi-mintaa: kunnan tilasta, toiminnasta, suunnitelmista ja päätösten vaikutuksista on tiedotettava asukkaille, pal-velujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kun-nan on myös tiedotettava, millä tavoin päätösten val-misteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Tiedottaminen,

4 Ks. tarkastuslautakunnan arviointi Tredea Oy:stä vuoden 2015 arvi-ointikertomuksesta.

________________________________________________________________________________________________28


valmistelun avoimuus ja vuorovaikutus ulottuvat myös kunnallisiin yhtiöihin ja yhteistyöhankkeisiin. Kaupunki on onnistunut viestinnässään monelta osin. Tampereella on sosiaalisen median käytön edelläkävi-jän rooli kuntakentällä. Koko johto käyttää sosiaalista mediaa ja aiheesta on järjestetty koulutusta. Sen käyttö on ohjeistettu viestinnän, henkilöstöpolitiikan ja tieto-turvan näkökulmista. Viestinnän näkökulmasta onnistuneita hankkeita ovat esimerkiksi Hiedanrannan alueen kehittämiseen ja Ran-taväylän tunneliin liittyvä viestintä. Vuorovaikutuksen ja avoimuuden periaatteet toteutuivat näissä hank-keissa hyvin. Rantaväylän tunnelissa julkisuus oli yksi al-lianssin onnistumisen mittareista, mikä tarkoitti sitä, että 95 % julkisuudesta piti olla neutraalia tai positii-vista. Tavoitteessa onnistuttiin. Hiedanrannan uuden kaupunginosan suunnittelu perustuu myös vuorovaiku-tukseen ja avoimuuteen. Viestinnän suunnittelussa oleellista on myös maineris-kien huomioiminen. Maineen voi menettää hetkessä, mutta sen palauttaminen vie vuosia. Kansi- ja areena -hanketta käsittelevästä valtuuston suljetusta kokouk-sesta annettiin valmisteluun liittyvää salaista materiaa-lia tiedoksi lehdistölle, jolloin päätöksenteosta välittyi vääränlainen kuva julkisuuteen.

Tampereen Särkänniemi Oy:n tiedotus epäonnistui, kun delfiinejä siirrettiin Kreikkaan. Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ottivat kantaa asiaan ja moittivat yhtiön hallituksen tie-dotuspolitiikkaa. Yhtiön hallituksen päätös olla tiedot-tamatta asiasta etukäteen perustui turvallisuusnäkö-kulmaan. Tiedottamisesta kuntakonsernin osakeyhtiöissä vastaa yhtiön hallitus, mutta viestintää on mahdollista ohjeis-taa konserniohjauksen kautta. Kaupungissa noudatet-tavan hyvä johtamis- ja hallintotapa -konserniohjeen mukaan kaupunki noudattaa kaikessa toiminnassaan avoimuutta. Viestinnän tulee olla ajankohtaista, enna-koivaa ja totuudenmukaista. Kunnan maine rakentuu myös niissä tarinoissa, joita kunnan työntekijät, päättäjät, kuntalaiset ja sidosryh-mät kertovat. Maineeseen vaikuttavat siten kunnan päätöksenteko- ja johtamiskulttuuri sekä henkilöstöpo-litiikka, jossa keskeistä on avoin henkilöstöviestintä. Tampereen kaupunkikonsernissa on noin 14 000 työn-tekijää, joten henkilöstö on merkittävässä roolissa mai-neen hallinnan näkökulmasta. Jokainen sidosryhmä- ja asiakaskontakti tai työntekijän työyhteisöänsä koskeva tarina on merkityksellinen, koska maine syntyy niiden yhteisvaikutuksesta. Kun henkilöstön mielikuva työnan-tajastaan on positiivinen, kaupungin mainekin on pa-rempi.

Hiedanranta kesällä 2016

________________________________________________________________________________________________29


Viestinnän tuloksellisuuden arviointi Tuloksellisuuden arviointi viestinnän, maineen ja kau-punkimarkkinoinnin kokonaisuudessa on haasteellinen tehtävä, koska viestintä liittyy kaikkeen toimintaan. Tu-loksellisuutta ei voida mitata tiedotteiden tai julkaisu-jen määrällä, koska määrän perusteella ei voida tietää, onko haluttu viesti mennyt perille. Tuloksellisuudesta voidaan kuitenkin tehdä joitakin tul-kintoja mielipidemittausten perusteella. Taloustutki-mus Oy teki Muuttohalukkuus kaupunkeihin vuonna 2016 -tutkimuksen5, jonka mukaan Tampere on jälleen vetovoimaisin kaupunki Suomessa. Suomalaiset arvioi-vat Tampereen kokonaismielikuvaltaan parhaaksi asuinpaikaksi yleisarvosanalla 8,07 (kaikkien tutkittujen kaupunkien keskiarvo oli 6,88). Tutkittuja ominaisuuksia olivat mm. työpaikkojen tar-jonta, opiskelumahdollisuudet, sijainti, hyvä kasvuym-päristö lapsille, harrastusmahdollisuudet, kunnalliset palvelut, kehittyvä talousalue, monipuolinen kulttuuri-tarjonta ja viihtyisä asuinympäristö. Tutkimuksessa seuraaviksi sijoittuvat Turku ja Jyväskylä. Tampere on ollut suosituin myös aiemmissa tutkimuksissa. Graafinen ohjeistus lisää luottamusta ja on turvalli-suustekijä Vuonna 2016 täsmennettiin ohjeistusta Tampereen kaupungin virallisen tunnuksen ja graafisen ohjeen käy-töstä. Jatkossa kaupungin esitteissä ja julkaisuissa saa käyttää ainoastaan ohjeessa määriteltyä graafista il-mettä. Liikelaitoksilla ja osakeyhtiöillä on oma ohjeistus markkinointi-ilmeestä. Yhtenäinen graafinen ilme ja lo-gon käyttö ovat turvallisuustekijöitä ja lisäävät luotta-musta kaupunkiin. Ohjeistusta noudattamalla vahviste-taan yhtenäistä Tampere-kuvaa ja kaupungin mainetta.

5 Taloustutkimus Oy, 2016: Osoitteessa http://www.taloustutki-mus.fi/ajankohtaista/?x1541726=4200648

Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin viestinnästä ja maineen hallinnasta Viestinnän siirtäminen osaksi konsernihal-lintoa vahvistaa kaupungin viestintäyksikön asemaa. Strategisen viestinnän konsernita-soista ohjausta tulee edelleen vahvistaa ja selkeyttää. Särkänniemen tiedotuspolitiikka herätti negatiivista huomiota ja kritiikkiä lehdistössä. Konsernihallinnon tehtävä on osaltaan varmistaa, että vastaavat tilanteet eivät pääse toistumaan. Viestinnälle ei ole asetettu tavoitteita mai-neenhallintaan nähden. Tampere-kuva on tutkimusten mukaan positiivinen, joten mai-netavoitteiden asettamista voisi olla aiheel-lista harkita vetovoimaisuuden ylläpitä-miseksi. Kaupungin mainetta ja vetovoimaisuutta edistäviä toimijoita on konsernissa useita. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on tärkeää, että viestinnän eri osapuolten, viestintäyksikön, uuden elinvoiman ja kilpai-lukyvyn palvelualueen sekä Tredean, yhteis-työ on saumatonta.

________________________________________________________________________________________________30


6.3 Konsernipalveluyksikkö Koppari Konsernipalveluyksikkö Koppari tuottaa konsernin tuki-palveluja. Koppari aloitti toimintansa vuoden 2016 alussa, jolloin edelleen keskitettiin hallinnon tukipalve-luja. Koppari tuottaa asiakkailleen talous- ja henkilöstö-hallintoon, tietoja kehittämistehtäviin, hallintoon ja ICT:hen liittyviä palveluita. Kopparilla on asiakkaana kaupungin yksiköiden lisäksi noin 40 konserniin kuulu-vaa yhteisöä tai muuta sidosryhmäkumppania. Yksi-kössä työskentelee noin 300 henkeä. Vuonna 2016 bud-jetti oli noin 39 milj. euroa. Kopparin toimintaa edelsivät taloushallinnon palvelu-keskus ja hallintopalvelukeskus, jotka toimivat vuosina 2005–2015. Lokakuun 2016 alusta konsernihallinnon organisaatio muutettiin siten, että konsernihallintoon muodostettiin kuusi konserniohjausyksikköä: strategia ja kehittäminen, henkilöstö, talous, omistajaohjaus, viestintä ja hallinto. Siitä lähtien konsernipalveluyk-sikkö Koppari on ollut osa hallintoa konserniohjausyksi-kössä. Taloushallinnon palvelukeskuksen alkuperäisistä ta-lous- ja palkkahallinnon tehtävistä on voitu toimintojen kehittymisen myötä lakkauttaa noin 75 tehtävää ja vä-hentää 75 henkilötyövuotta. Kymmenen vuoden aikana uusien tehtävien ja asiakkaiden myötä palvelukeskuk-seen tuli 51 henkilöä lisää. Kokonaisuutena alkuperäi-sistä tehtävistä henkilöstövähennys on ollut -46 % ja palvelukeskuksen tehtäväkokonaisuudesta -40 %. Li-säksi hallintopalvelukeskus tehosti toimintaansa vähen-tämällä useita kymmeniä henkilötyövuosia. Koppari ke-hittää toimintaansa erityisesti lisäämällä sähköisiä toi-mintatapoja ja hyödyntämällä digitalisaatiota. Sote- ja maakuntauudistusta valmistellaan niillä tie-doilla, joita valmisteluhetkellä on käytettävissä, vaikka lainsäädäntöä ei vielä olekaan. Kopparin toiminnan osalta on arvioitu, että noin 30 % sen henkilöstöstä siir-tyy maakuntaan vuoden 2019 alussa. Nämä ovat sellai-sia henkilöitä, jotka tekevät maakuntaan siirtyvien sote-palvelujen tukipalveluja. Lisäksi kaupungin toiminta-malli uudistuu vielä 1.6.2017, kun uusi valtuusto aloit-taa toimintansa.

Toiminnan kehittäminen

Kopparille ei ollut määritelty erikseen valtuuston tavoit-teita vuodelle 2016. Koppari on laatinut vuosille 2016–2018 kehittämissuunnitelman, joka pohjautuu kaupun-kistrategian ja konsernihallinnon johtoryhmän asetta-miin tavoitteisiin. Konsernihallinnon johtoryhmän hy-väksymät kehittämissuunnitelman linjaukset ovat seu-raavat: 1. Asiakastarpeiden ymmärtäminen ja palvelukoko-

naisuuksien toteuttaminen tarpeita vastaaviksi 2. Yhtenäisen Kopparin roolin, vastuiden ja asiantun-

tijuuden saaminen näkyväksi henkilöstölle ja asiak-kaille

3. Kumppanuuden vahvistaminen yhteisten tavoittei-den, kehittämisen ja toimintatapojen kautta

4. Asiakashyödyn varmistaminen ja palvelulupausten täyttäminen päivittäin

5. Kopparin palvelujen digitalisointi kokonaisproses-sit huomioiden

Kehittämissuunnitelmasta on johdettu lyhyen ja pidem-

män aikavälin toiminnan ja tuottavuuden kehittämi-seen tähtääviä tavoitteita eri tasoille päätyen tiimi- ja henkilötasolle asti. Tuloksellisuusarviointi Kopparin toiminta alkoi nykyisessä laajuudessa vuoden 2016 alussa, joten sen tuloksellisuuden kehitystä ei voi vielä ajallisesti verrata.

Taloudellisuus ja tuottavuus Koppari on nettobudjetoitu yksikkö. Vuoden 2016 ta-lousarvion nettomenot olivat 38,8 milj. euroa ja tilin-päätöksen 35,2 milj. euroa. Vuoden 2016 tavoite oli, että taloudellinen tulos on toteutunut vuosisuunnitel-man mukaisesti tai parempana. Yksikön tulos toteutui 3,6 milj. euroa arvioitua parempana, ja se palautettiin kaupungin yksiköille. Yksi tavoite oli, että henkilöstön määrä on sopeutettu vastaamaan muuttuvia tarpeita. Toteumatiedon mu-kaan Kopparin palkalliset henkilötyövuodet alittivat suunnitellun 11 henkilötyövuodella. Toimintakokonai-suus etenee suunnitellusti. Em. tavoitteiden toteutumi-sen perusteella voidaan todeta, että taloudellisuus ja tuottavuus ovat etenemässä tavoitteiden mukaisesti.

________________________________________________________________________________________________31


Työelämän laatu Koppari tekee vuosittain oman työtyytyväisyyskyselyn. Vuonna 2016 kyselyn vastausten keskiarvo oli 3,98 as-teikolla 1–5, mitä voidaan pitää kohtalaisen hyvänä. Vuonna 2017 tavoite on 4. Lisäksi pilottikäyttöön on otettu Fiilis-mittari, joka mittaa työntekijöiden sen het-kistä työfiilistä. Tulokset ovat vapaasti kaikkien nähtä-villä, ja tarvittaessa esimiehen on helppo reagoida muu-toksiin nopeasti. Fiiliksestä raportoidaan kuukausittain johtoryhmälle. Työelämän laatua mitattiin koko kaupungissa vuonna 2016 Kunta10-työhyvinvointitutkimuksella. Työyhtei-söä kuvaavien mittarien tulos on hieman kaupungin muita palvelukeskuksia parempi. Sen sijaan työ-mitta-reiden, johtamisen mittareiden ja työssä jatkamisen mittareiden tulokset ovat hieman muita palvelukeskuk-sia heikommat. Kopparin tulokset ovat kaikilla osa-alu-eilla keskimäärin muuta kaupunkia heikommat. Kunta10-tulosten perusteella voidaan todeta, että työ-hyvinvoinnissa on kehitettävää kaikilla osa-alueilla, jotta päästään koko kaupungin keskiarvoihin. Kopparissa toimii työhyvinvointityöryhmä, johon kuu-luu Kopparin edustajia ja työsuojeluvaltuutettuja sekä työsuojelupäällikkö. Työhyvinvointiryhmä järjestää eri-laisia tapahtumia, joilla pyritään edistämään yksikön työhyvinvointia. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Kopparin asiakastyytyväisyyttä mitattiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 marraskuussa. Kokonaisarvioina voidaan todeta, että asiakastyytyväisyys oli hyvällä ta-solla. Yhteistyön koetaan olevan toimivaa ja tasalaatui-suus henkilöstön osaamisessa on kehittynyt. Jatkossa palvelujen sisältöjen kuvaamista tarkennetaan ja yhtey-denottokanavia selkiytetään mm. asiakaspalvelun kes-kittämisprojektin avulla. Lisäksi ulkoisille asiakkaille tar-koitetun extranetin toimintaan panostetaan uuden in-tranetin myötä. Kukin palveluryhmä kokoaa omat kehi-tyskohteensa, aikatauluttaa ne ja nimeää kehityskoh-teille vastuuhenkilöt. Kopparin asiakkaat pitävät palveluja asiantuntevina tu-kipalveluina. Palvelujen vaikuttavuutta kehitetään tu-kemalla asiakkaan omien toimintojen kehittämistä ja panostamalla Kopparin palvelujen tasalaatuisuuteen. Vuonna 2016 Koppari osallistui palkanlaskennan benchmarking-kyselyyn, jossa kartoitettiin 11 julkisen sektorin palkkapalvelujen tuottajien toimintaa. Selvi-

tyksen tuloksena voitiin todeta, että Tampereen Koppa-rin palkanlaskenta on hyvällä tasolla verrattuna muihin. Erityinen vahvuus on palvelujen sähköistysaste, mutta kehitettävä osa-alue on asiakastyytyväisyys.

Tarkastuslautakunnan arviointi Konserni-palveluyksikkö Kopparista Konsernipalveluyksikkö Koppariin koottiin vuoden 2016 alusta lukien laajasti konsernin tukipalveluja. Toimintojen keskittämisellä py-ritään saavuttamaan taloudellisia ja tuotan-nollisia etuja. Ensimmäisen vuoden jälkeen voidaan todeta, että suunta on oikea. Yksikön koko muuttuu merkittävästi, jos kau-pungin sote-palvelut ja niiden tukipalvelut siirtyvät maakuntaan vuoden 2019 alusta. Asiakastyytyväisyys oli ensimmäisen kyselyn mukaan keskimäärin hyvällä tasolla. Kuiten-kin palkanlaskennan vertailututkimuksen mukaan kehitettävä osa-alue oli asiakastyy-tyväisyys. Henkilöstön työhyvinvoinnissa on Kunta10-työhyvinvointitutkimuksen mukaan kehitet-tävää kaikilla osa-alueilla, kun tuloksia verra-taan koko kaupungin tuloksiin. Vuosi 2016 oli kuitenkin Kopparin ensimmäinen toiminta-vuosi ja työhyvinvointiin on panostettu useilla tavoilla. Tarkastuslautakunta seuraa Kopparin työhyvinvoinnin kehittymistä tule-vina vuosina.

________________________________________________________________________________________________32


6.4 Sähköiset palvelut Sähköisiä palveluja tarkastellaan seuraavassa lähinnä niiden palvelujen kannalta, joilla on vaikutusta asiak-kaaseen. Kaupungin sisäisissä prosesseissa on meneil-lään lukuisia projekteja, esim. asiakirjojen ja prosessien sähköistämistä, jotka rajataan tämän tarkastelun ulko-puolelle. Tampereen kaupungilla on luotu sähköisiä palvelurat-kaisuja noin kymmeneen eri tietojärjestelmäkokonai-suuteen. Sähköisesti voidaan esimerkiksi varata aikoja, saada tekstiviestimuistutuksia, maksaa palveluista, täyttää esitietolomakkeita, laittaa asioita vireille ja tehdä hakemuksia, viestiä asiakkaan ja ammattilaisen kesken, käyttää interaktiivisia tietopalveluita ja tehdä terveyspalveluissa kotitestejä. Reaaliaikaista pikavies-tintää, chattia, kaupungilla on käytössä sisäisten palve-lujen lisäksi asiakkaiden kanssa tapahtuvassa viestin-nässä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä talous- ja velkaneuvonnassa. Tampereen sähköisissä palveluissa neljässä on Vetuma-palvelua hyödyntävä maksamisominaisuus: liikuntapal-velujen ja työväenopiston käytössä olevassa Hellewi-palvelussa, liikuntapalvelujen Timmi-tilavarausjärjes-telmässä, joukkoliikenteen korttien latauksen mahdol-listavassa Nella-palvelussa ja rakennusvalvonnan Tapsa-myyntipalvelussa, josta saa käyttöönsä raken-nuslupa-asiakirjoja: piirustuksia, selvityksiä ja katsel-muksia. Kirjaston PIKI-järjestelmään maksaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2017 alussa. Sote-palveluissa on kolme eri sähköistä järjestelmäko-konaisuutta: Pegasoksen e-asiointi ja Lifecaren (ent. Ef-fica) hammashuollon ja sosiaalipalvelujen sähköinen asiointi. Näissä on erilaisia toimintoja, kuten ajanva-rausta, tekstiviestimuistutuksia, esitietolomakkeita ja hakemuksia. Kaupungin verkkoasiointisivuilla on oiko-polku 13:een eri terveyspalvelun ajanvaraukseen. Kaupungin sähköisissä palveluissa on vielä virallinen sähköinen asiointi, Parastapalvelua (PSOP), joka hallin-noi kaupungin palveluseteli- ja ostopalvelutoimintaa, sekä kansallinen lupapiste.fi, jonka kautta voi hakea ra-kennuslupaa tai asioida katutilavalvonnan kanssa. Ke-

6 ODA-hankkeessa uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimin-tamalleja. Rakenteilla on sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyö-dyntää sekä ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa että asiak-kaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. ODAn myötä uudistu-vat niin asiointi, tiedonsaanti kuin sote-ammattilaisten työpäiväkin.

hitteillä on ODA eli omahoito ja digitaaliset arvopalve-lut6 14 kuntatoimijan voimin. ODA-palvelujen kautta on mahdollista saada sosiaali- ja terveyspalveluja nopeasti ja esteettömästi ympäri vuorokauden. ODA-palvelut ovat käytössä vuoden 2018 lopussa. Yleisen tunnistautumisjärjestelmän ulkopuolella on PIKI-verkkokirjasto, joka on ollut sähköisen asioinnin uranuurtaja Pirkanmaalla jo vuodesta 2002 lähtien. PIKI:in kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja salasa-nalla. Myös Tampereen Veden on-line-palveluun kirjau-dutaan asiakasnumerolla ja salasanalla. Koulutuspalve-luissa toisella asteella on käytössä Wilma-järjestelmä ja perusopetuksessa Helmi-reissuvihko. Päivähoidon säh-köinen kasvuympäristö Tenavanetti on käytössä osalla päiväkodeista. Varhaiskasvatuksen mobiiliseurantajär-jestelmä Päikky mahdollistaa hoitoaikaperusteisen las-kutuksen. Kaupungilla on lukuisia sähköisiä palveluita, joihin ei vaadita tunnistautumista, mm. hakemuksia, palautteenantamista ja vikailmoituksia. Tampereen kotihoidon mobiilisti hoidettavilla kirjaus-käytännöillä on saatu lisättyä asiakastyön määrää. Uu-simpana toimintakäytäntöjen muuttajana ovat tervey-denhoidossa käyttöön otetut itseilmoittautumispäät-teet. Kaupungin prosessien osalta suuri muutos tehtiin myös Tampereen Infrassa, jossa kuljetusyrittäjien pa-periset ajopäiväkirjat siirrettiin puhelimiin, mikä vä-hensi virheitä ja toimistotyön määrää. Pysäköinnin val-vonnan digitalisoiminen älylaseineen tehostaa toimin-taa ja näkyy sitä kautta myös asiakkaille. Kaupungin tar-joaman avoimen datan avulla on luotu monia hyviä pal-veluita mm. reaaliaikaiseen bussiliikenteen seuraami-seen. Palvelujen kehittäminen ja käyttö Sähköisiä palveluja palvelutuotantoon kehittää konser-nin kehittämisyksikön tietohallinto yhdessä Kopparin ICT-palvelujen kanssa. Tietohallinto vastaa kehittämi-sen kokonaisohjauksesta ja ohjelmajohtamisesta, ja Koppari projektien ja muutosten hallinnasta. Smart Tampere 2017–2020 on kehittämisohjelma, jonka toi-sena osaohjelmana on kaupungin Digiohjelma. Sähköisten palvelujen yhteisten kohteiden kehittämi-sessä valtio on ottanut vahvasti kuntia ohjaavan roolin.

ODA on hallitusohjelman kärkihanke, jota toteuttavat Espoo (isäntä-kunta), Helsinki, Porvoo, Lahti, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Joen-suu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit. (Lähde: kunnat.net)

________________________________________________________________________________________________33


Yhteistä kansallista palveluarkkitehtuuria ja siihen liitty-vää lainsäädäntöä luodaan (esuomi.fi). Sähköinen tun-nistautumisratkaisu, Vetuma, jossa jokainen kunta sopi pankkien kanssa verkkotunnusten käytöstä, poistuu käytöstä vuoden 2017 lopussa ja tunnistautuminen kor-vataan Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-tunnistus-palvelun kautta. Tunnistuspalvelu mahdollistaa kerta-kirjautumisen, eli yhdellä kirjautumisella on mahdol-lista käyttää useita ja useiden eri palvelujen tuottajien palveluita. Tampereen nykyisistä palveluista Terveys-tasku ja Tonttihaku mahdollistavat kertakirjautumisen. Uusi tunnistuspalvelu ei muuta teknisiä tunnistautu-misratkaisuja, joita ovat kansalaisvarmenteena käy-tetty HST-kortti, mobiilivarmenne ja pankkitunnukset (Tupas). Luottotiedottoman henkilön ainut ratkaisu on toistaiseksi ollut vähälle käytölle jäänyt HST-kortti. Vuo-den 2018 alusta pankit velvoitetaan avaamaan tunnuk-set kaikille kansalaisille. Sähköisiä palveluja on kehitetty palvelu kerrallaan ku-hunkin järjestelmään erikseen ja uusi kansallinen palve-luarkkitehtuuriajattelu on vasta alkamassa7. Tampere oli tämän osalta aikaansa edellä vuosina 2010–2014, jolloin kaupungin omaa sähköisen asioinnin portaalia kehitettiin (asiointi.tampere.fi). Ideana tässä oli kerta-kirjautuminen kaupungin palveluihin sekä yhteiset tuki-palvelut mm. viestinvälitys, mutta kehitystyön ja säh-köisten palvelujen järjestelmäsidonnaisuus supisti ideat linkkikokoelmaksi, josta luovuttiin. Dataliiken-teestä saatujen tilastojen mukaan Tampereen palvelui-hin tullaan pääosin hakupalvelun tai suoran osoitteen kautta, jolloin keskitetty asiointisivusto olisi tarpeeton. Keskitetystä kanavasta eivät innostuneet myöskään pe-rustietojärjestelmien toimittajat. Sähköisten palvelujen laajennukset oli nopeampaa ja sujuvampaa toteuttaa olemassa oleviin perusjärjestelmiin. Laajennukset voi-tiin tehdä myös kohtuullisin kustannuksin. Tampereella sähköisiä palveluja käytetään kuntavertai-lutietojen mukaan ahkerasti. Tilastojen mukaan tammi-kuussa 2017 kaupungin sähköisiin palveluihin tunnis-tauduttiin 81 000 kertaa, mikä on kaupungeista toiseksi suurin määrä Helsingin jälkeen. Tampereen luvut pie-nentyivät edellisvuodesta, kun toimeentulotuki, johon oli luotu sähköinen asiointimahdollisuus, siirtyi vuoden alussa Kelalle. Tunnistautumiseen käytettiin valtaosin pankkitunnuksia. Mobiilitunnistetta oli käytetty n. 1 900 kertaa. Tunnistautumiseen oli syynä maksaminen yli puolessa tapahtumista. Suosituin palvelu oli joukko-liikenteen matkakortin Nella Nettilataus, joka oli joka

7 Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, 571/2016

toisen sähköisen asioinnin aiheena. Seuraavana oli ter-veyspalvelujen Pegasoksen e-asiointi 8 140 latauksella. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kaupunkistrategiassa 2014–2017 tietoja viestintätek-niikka tuodaan esiin yhtenä tuottavuuden parantami-sen välineenä. Strateginen näkökulma tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio sisältää tavoitteen ”tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tietoja viestintäteknologiaa”. Strategisissa vuositavoitteissa oli vuodelle 2016 kolme aiheeseen liittyvää tavoitetta: a) Digitalisoinnin johta-minen on organisoitu osana toimintamallin uudista-mista. b) Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asiointi ja itsepalvelut lisääntyvät. c) Kaupunki luo yh-dessä yritysten kanssa digitaalisuutta hyödyntäviä pal-veluratkaisuja. Talousarviokirjassa digitalisaatio esite-tään kaikkia rakennemuutoksia läpileikkaavana tee-mana. Digitalisaation hyödyntäminen tai tarkemmin määritelty sähköinen palvelukehittäminen on lisäksi kunkin hyvinvointipalvelujen tuotantoalueen tavoit-teena. Tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: a) Tietohallinnon ohjausryhmä on aloittanut työnsä. Se ohjaa palvelualueiden kanssa yhteistyössä laadittua Di-giohjelmaa. Tietohallintoon on nimetty vastuulliset toi-mijat kullekin palvelualueelle. b) Kymmenen valittua digitaalista kokeilua vuonna 2016 olivat 1) työllisyyspalvelujen mobiili keikkatyöso-vellus 2) pysäköinninvalvonnan digitalisoiminen 3) Rati-kan kolmiulotteinen virtuaaliajo 3D-luolassa 4) joukko-liikenteen mobiili informaatiojärjestelmä 5) Maas-alus-tan älykkään liikkumisen palvelupakettien kokeilu, 6) terveysasemien Elisa-etämittaus 7) ikäihmisten Vivago Domi aktiivisuuden seuranta 8) Movendos etävalmen-nus 9) lyhytaikaisten potilaiden toiminnanohjaus Insta Caren kanssa ja 10) tunnetaitojen nettineuvola. Sähköi-sen asioinnin ja itsepalvelun käyttöasteita on selvitetty valituilla alueilla, joita olivat terveydenhuollon ajanva-raus, sähköinen toimeentulohakemus, terveydenhuol-lon itseilmoittautuminen ja matkakortin nettilataus. c) Digitaalisuutta hyödyntäviä palveluratkaisuja on edistetty 6Aika-hankkeessa. Avoimen datan aineistoja on julkaistu 155 kappaletta, uusimpana kaikkien raken-nusten perustiedot. Elinkeinorahastosta tuettiin eri

________________________________________________________________________________________________34


hankkeita yhteensä 2,8 milj. eurolla, mistä mainittavia tässä yhteydessä ovat tuki Mediapolis-kampukselle ja Kaupin kampuksen kasvuyritysten yhteistyöympäristö HealthHubille. Kaupunki oli mukana hakemassa TEM:n projektirahoitusta teemoihin valmistavan teollisuuden digitalisaatio ja hyvinvointipalvelujen digitalisaatio. Di-gitalisaatioon liittyviä toimenpiteitä löytyy myös tule-vaisuuden palvelumallia koskevan tavoitteen osalta, jossa raportoidaan uusitusta eKotitorista chat-palvelui-neen. Tuotannon tavoitteet Tuotannossa avopalveluissa puolesta-asiointia koske-van tiedon käsittelyprosessia tehostettiin ohjelmistoro-botiikkaa hyödyntäen. Lisäksi neuvolapalveluissa val-misteltiin eri yhteistyötahojen kanssa Tunnetaitojen nettineuvola -nimisen ennaltaehkäisevän verkkointer-vention pilottikäyttöä sekä sähköisen äitiyskortin käyt-töönottoa. Avopalvelujen sähköistä ajanvarausta arvi-oidaan ja laajennetaan järjestelmällisesti. Sen osuus li-sääntyi, mutta jäi tavoitteista. Kotihoidossa pilotoitiin kuvayhteydellä tehtäviä kotikäyntejä. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa sähköinen ajanvaraus toteutui kontrolliajoissa, mutta vain ortopediassa on lä-heteaikoja netissä. Esitietolomakkeet ovat sähköisinä mutta niiden käyttö on vähäistä. Lähtevät kirjeet ovat vähentyneet e-Kannan ja tekstiviestipalvelujen käytön lisäännyttyä. Aulan Lähde-pisteessä asiakkailla on mah-

dollisuus hakea potilaskertomukset Kanta-Arkistosta. Potilaslogistiikkaohjelmaa on pilotoitu Acutasta jatko-paikkaa tarvitseville. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sähköisen oppimateriaalin lisenssit ovat vuodessa kolminkertais-tuneet. Helmi-järjestelmään on saatu oppilaan tarvitse-man tuen ja koulukuljetusten lomakkeisto. Hoitoaika-perustainen varhaiskasvatuksen Päikky-pilotin ensim-mäiseen vaiheeseen on osallistunut Pellervon, Vuorek-sen ja Vellamon päiväkodit. Toisen asteen koulutuksessa arvioitiin koko henkilöstön digiosaaminen. Treduun tehtiin digivisio ja digisuunni-telma #digiskooppi. Digisuunnitelma sisältää yhdessä tekemistä, innovatiivisia kokeiluja ja kehittämistä seu-raavissa osa-alueissa: digipedagogiikka, digisisältöjen tekeminen, valinta ja käyttö, digikansalaisuuden edistä-minen ja yhteistyö digivälineillä. Vuoden 2016 aikana aloitettiin tietovaraston kehittäminen ja analytiikkapal-velun käyttöönotto johtamisen tueksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa chat laajeni kirjas-toon ja kulttuuripalveluissa mm. toiminta-avustusten hakuun, jossa on myös uusi avustuksia hallinnoiva jär-jestelmä. Kirjastossa laajennettiin itsepalvelulainausta ja lisättiin omatoimikirjastoja. Museon kokoelmia digi-toitiin. Nuorisopalveluissa otettiin käyttöön pilvipohjai-nen nuorisotyön tietopankki Seutumakasiini ja sen mo-biilisovellus. Liikunnan ohjausryhmissä lisättiin säh-köistä ilmoittautumista ja verkkomaksamista.

________________________________________________________________________________________________35


Tampereen Digivisio Tampereen kaupungin digitalisaation visio on, että vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluja. Yhteisenä tavoitteena on, että kaikki kaupungin palveluneuvonta ja -ohjaus toteute-taan ensisijaisesti digitaalisesti. Kaupungin tarjoamat neuvonta- ja tietopalvelut keskitetään yhteen digitaali-seen kanavaan. Tampereen kaupunki hyväksyi Smart Tampere -kehitys-ohjelman vuosiksi 2017–2021. Smart Tampere on kau-pungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä

elinvoimaohjelma. Ohjelmassa on kaksi rinnakkaista osaohjelmaa saman sateenvarjon alla: sisäinen, kau-pungin toimintaa kehittävä digitalisaatio-ohjelma sekä ulkoinen, Tampereen seudun elinvoimaa kehittävä ekosysteemiohjelma. Digiohjelman strategisena tavoitteena on uudistaa kau-punkia asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti. Ohjelma ra-kentaa toimintamalleja ja kehittää osaamista, joiden avulla voidaan toteuttaa ohjatusti ja hallitusti suuri määrä nopearytmisiä kokeiluja hyödyntäen kumppa-nuuksia ja teknologian mahdollisuuksia. Tämä luo poh-jan myös tuottavuuden parantamiselle.

Kuvio 13. Tampereen hyvinvointipalvelujen digitalisaation visio, joka laajeni koko kaupungin visioksi.

________________________________________________________________________________________________36


Toimijat ja resurssit Sähköisten palvelujen kustannuksia ei voi erottaa koko ICT:n kustannuksista, sillä perusjärjestelmien ylläpito ja kehittäminen toimintaa varten on kaiken pohjana. Seu-raavassa tarkastellaan tietohallinnon ja tietojärjestel-mien toimintaa kokonaisuutena. Tampereella ns. jatku-vista ICT-palveluista eli sovellusten ylläpidosta huolehtii konsernipalveluyksikkö Koppari. Kopparin ICT-palvelu-jen toimintamenot vuonna 2016 olivat 27,2 milj. euroa, josta palvelujen ostojen osuus oli 23,1 milj. euroa. Jat-kuvat ICT-palvelut siirrettiin konsernihallinnon keventä-misen yhteydessä tietohallinnosta Koppariin vuoden 2016 alussa. Konsernihallinnon kehittämispalvelujen tietohallinto-yksikkö vastaa ICT-palvelujen kehittämisestä ja inves-toinneista, joihin on vuosittain varattu noin 5 milj. eu-roa. Vuoden 2017 talousarviossa tähän varattiin 7,5 milj. euroa, mistä Tampereen digiohjelman osuus on 2,4 milj. euroa. ICT-infrapalvelujen uudistamisen on ar-vioitu laskevan jatkuvien ICT-palvelujen vuoden 2017 kustannuksia neljä miljoonaa euroa. Sähköisten palvelujen kehittämistyössä avainasemassa ovat kaupungin palvelujen varsinaiset tuottajat. He osallistuvat kehittämistyöhön pääosin omalla työpa-noksellaan osana normaalia työtä. Tuotannosta voi-daan erottaa kustannukset, joilla se on ostanut kaupun-gin ulkopuolisilta toimijoilta ICT-palveluja ja kalustoa sekä vuokrannut laitteistoa. Ostot olivat 9,9 milj. euroa vuonna 2016 ilman puhelinoperaattoreiden käyttö-maksuja. IT- ja digitalisointibarometri 2015 arvioi, että IT-kustan-nukset olivat 4,6 % yritysten liikevaihdosta (lähde: ti-via.fi). Kuntaliiton vuonna 2013 toteuttaman kuntien tietotekniikkakartoituksen mukaan kuntien tietotek-niikkakustannukset olivat keskimäärin 1,3 % ja maksi-missaan 3,2 % kuntien kokonaismenoista. Tampereella prosentti oli 2,6 % vuonna 2016, kun ICT:n käyttöku-luiksi lasketaan 40,2 milj. euroa (Kopparin ICT-palvelut 27,2 milj. euroa, tietohallinnon toimintamenot pois lu-kien ostot Kopparilta 4 milj. euroa, muiden yksiköiden ICT-ostot ulkopuolisilta 9,9 milj. euroa + ja tietohallin-non poistot 1,25 milj. euroa). Luvut osoittavat Tampe-reen olevan kohtuullinen panostaja ICT-palveluihin. ICT-palvelujen toimintakulut vuonna 2015 ilman tuo-tannon ulkopuolisia ostoja olivat vuonna 29,1 milj. eu-roa ja vuonna 2016 ne olivat 31,3 milj. euroa. Vuoden 2016 kustannuksiin sisältyy järjestelmäpalvelujen muu-tosprojekti (Pirta II).

Tietohallinnon investointeja tehtiin 3 milj. eurolla vuonna 2016 yhteensä 19 eri projektissa, joista suurim-mat olivat Selma-päätöksentekojärjestelmä 0,6 milj. euroa ja Intrauudistus 0,4 milj. euroa. Tietohallinnossa ja Kopparin ICT-palveluissa tehtiin yh-teensä 72 palkallista henkilötyövuotta vuonna 2016, mikä on 6 edellisvuotta enemmän. Vuodet eivät ole ai-van vertailukelpoisia, sillä vuoden 2016 alussa tehdyn organisaatiomuutoksen yhteydessä Koppariin siirtyi henkilöitä myös tuotannosta. Kaupungilla on päätoimi-sia tietotekniikasta vastaavia toimijoita edelleen myös joissakin tuotantoyksiköissä. Seudullinen ICT-infrapalvelujen uudistaminen ja tie-tokatkokset Tampereen kaupunki on yhdessä Tampereen seudun kahdeksan muun kunnan ja kaupungin kanssa (Hä-meenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirk-kala, Vesilahti, Ylöjärvi) uudistamassa ICT-infrapalve-luita. Tämä uudistusprojekti on yksi suurimmista kunta-sektorin ICT-kilpailutusprojektista, jota koskaan on tehty. Uudistuksessa perustietotekniikka- ja integraa-tio-, kommunikaatio- ja tietoverkkopalvelut uudiste-taan. Perustietotekniikka- ja integraatiopalvelussa pal-velut siirtyvät Fujitsu Oy:ltä Tieto Oyj:lle, kommunikaa-tiopalvelut Sonera Oyj:ltä DNA Oyj:lle ja tietoverkkopal-veluissa toimittajana jatkaa Sonera Oyj. Uudistusprojektin tavoitteina on ollut kustannusten lasku laatutasosta tinkimättä ja sopimusten volyymien joustavuus. Uudistamisessa syntyneet kustannussääs-töt on osittain sovittu ohjattavaksi toiminnan uudista-miseen teknologian keinoin, mitä käytännössä tehdään Tampereen digiohjelman (2017–2020) kautta. Sopi-musten mahdollistama jousto volyymeissä on tärkeä ajatellen sote- ja maakuntauudistusta, joka toteutues-saan vähentää merkittävästi kaupunkien työntekijöitä. Yllä mainittujen uusien sopimusten osalta myös kustan-nukset skaalautuvat alaspäin. Uudistusta toteuttavassa muutosprojektissa (Pirta II) toteutui syyskuun ja joulukuun välillä palvelujen siirto-jen vuoksi ICT-jatkuvuuteen laajoja katkoja kuusi kertaa syyskuussa ja kolme kertaa lokakuussa ja kerran mar-ras- sekä joulukuussa. Näitä verkkohäiriöitä on tapah-tunut myös helmi- ja maaliskuussa 2017. Toimimatto-mat verkkoyhteydet ovat vaikuttaneet monin tavoin ja pahimmillaan ne ovat lamaannuttaneet palvelutuotan-non, esim. vastaanottotoiminnassa aikoja on jouduttu perumaan, kun ei tiedetä, ketä on asiakkaina, laborato-

________________________________________________________________________________________________37


riovastausten puuttuminen ei ole mahdollistanut diag-nosointia eikä sähköistä reseptijärjestelmää ole voitu käyttää. Vakavimpien ja pahimpien katkojen syyt ovat liittyneet kahden eri palveluntarjoajan konesalin yhdistävään tekniikkaan. Muutosprojektissa on riskejä minimoitu, mutta kaikkia riskejä ei ole saatu rajattua pois. Nämä riskit ovat realisoituneet verkkokatkoina. Korjaavina toimenpiteinä on mm. parannettu siirtoteknologiaa, tehty toimenpiteitä häiriön laajuuden minimoimiseksi, sovittu monitoimittajaympäristössä viankorjauksen prosesseja tarkemmaksi ja nopeammaksi sekä lisätty palvelujen automaattivalvontaa.

Perustietotekniikka- ja integraatiopalveluita koske-vassa puitesopimuksessa on sovittu 9.11.2015 sankti-oista palvelutason alituksiin. Sopijapuolet käsittelevät palvelutasojen toteutumista kuukausittain sovitun yh-teistoimintamenettelyn mukaisesti. Lisäksi palveluta-sojen toteutumista on erityisen haasteellisten osa-alu-eiden osalta (kuten keskitetty Tukikeskus) seurattu viik-kotasolla syksystä 2016 lähtien. Tukikeskuksen laatu-poikkeamista on saatu korvausta vuodelta 2016. Kau-punki on myös reklamoinut palvelujen ongelmista ja käyttää tätä oikeutta myös jatkossa. Projektin viivästymisen analyysi ja korvaukset on sovittu käsiteltäväksi projektin päättymisen jälkeen. Li-säksi kaupunki on päättänyt toteuttaa ulkopuolisen au-ditoinnin projektin aikaisista ongelmista.

Tarkastuslautakunnan arviointi sähköisistä palveluista Tampereen kaupungin sähköisiä palveluja käytetään väkilukuun suhteutettuna suurista kaupungeista eniten. Matkakorttien nettilatauspalvelu on saanut suuren suosion. Digitalisaation visio on kunnianhimoinen: vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluja. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaikissa tilanteissa varaudutaan myös muihin asiointikanaviin. Aina tulee olemaan ihmisiä, joille näiden palve-lujen käyttö ei ole mahdollista tai toivottua. Sähköisten palvelujen kehittäminen on edennyt tietojärjestelmäkohtaisesti, jolloin asioita on aikaansaatu no-peammin. Tästä johtuen Tampereella ei juuri ole käytössä teknisesti kertakirjautumiseen soveltuvia ratkaisuja, mikä on valtakunnallisena tavoitteena. Valitusta toimintatavasta johtuen sähköisten palvelujen kirjo on moni-nainen. Tietojärjestelmätoimittajien kilpailuttaminen oli kaupungille pakollinen toimi, kun optiovuosia ei ollut käytet-tävissä. Uudistetulla ICT-infrastruktuurilla tavoitellaan kustannussäästöjä. Näin isoa palvelujen uudelleenkil-pailuttamista ja siitä seuraavaa muutosprosessia tehdään ensimmäistä kertaa ja kokemukset eivät kaikilta osin ole hyviä. Palvelujen siirto on viivästynyt ja lukuisat tietokatkot ovat vaikeuttaneet kaupungin palvelujen toi-mivuutta. Palvelujen siirtovaiheen aiheuttamia ongelmia ei ole riittävästi otettu sopimuksissa huomioon. Ris-kienhallinnan osalta tulee ratkaista, mitkä ovat varajärjestelmät palvelujen toimivuuden varmistamiseksi. Tietokatkojen syyt tulee selvittää perusteellisesti ja järjestelmätoimittajat saada osaltaan kustannusvastuu-seen. Viivästyminen on aiheuttanut siirtymävaiheessa ylimääräisiä kustannuksia, kun järjestelmien ylläpidosta maksetaan yhtä aikaa kahdelle toimittajalle. Tarkastuslautakunta seuraa, millaisia sanktioita asioista sovitaan. Jatkossa tietojärjestelmätoimittajan sopimuksen päättyessä kaupungin on varmistuttava siirron saumatto-muudesta.

________________________________________________________________________________________________38


6.5 Valtuustoaloitteiden vaikuttavuuden ar-viointi

Kaupunginvaltuuston valtuustoryhmällä, valtuutetulla ja valtuutetun sijaan saapuneella varavaltuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloitteen valmistelusta vastaa kaupunginhallitus, jonka tulee saattaa aloite vuoden kuluessa valtuuston lopullisesti käsiteltäväksi. Hallituksen on vuosittain esitettävä valtuustolle luet-telo aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden lop-puun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on il-moitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Kaupunginvaltuutetut tekivät vuosina 2013 - 2016 yh-teensä 238 aloitetta. Alkuvuonna 2017 oli käsittele-mättä yksi aloite vuodelta 2013, yksi vuodelta 2014 ja seitsemän vuodelta 2015. Taulukko 2. Käsittelemättömien aloitteiden lkm (tilastointipäivä 3.2.2017)

Aloite tehty vuonna

Aloitteita käsittelemättä vuonna

2014 2015 2016 2017

2012 13 4 1

2013 35 10 3 1

2014 35 4 1

2015 40 7

2016 35

Aloitteiden valmistelu ja käsittely on tasaista vuosittain, mutta kaikkia ei ole käsitelty määräajassa. Aloitteet jaoteltiin tilaajan ydinprosessien ja konserni-hallinnon vastuualueille. Tarkempaan tarkasteluun va-littiin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinpro-sessi (29 aloitetta) sekä konsernihallinto (66 aloitetta). Jälkimmäisessä on mukana sekä yleishallintoa koskevat että omistajaohjauksen näkökulmasta liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat aloitteet. Arvioinnissa ei oteta kantaa aloitteiden tarkoituksenmukaisuuteen, eikä niitä ole asetettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestyk-seen tai lajiteltu niiden tekijöiden mukaan. Arvioinnissa ei havaittu valmistelun osalta eroa kahden em. sektorin välillä. Arvioiduista 95 aloitteista 8 johti toivottuihin toimenpiteisiin. 16 aloitetta oli sellaisia, joi-hin suhtauduttiin valmistelussa myötämielisesti, mutta

niiden toteutus esitetyssä muodossa ei ollut mahdol-lista. Este toteuttamiselle oli esimerkiksi määrärahan puute tai juridinen este. Näiden aloitteiden sisältämää tavoitetta aiottiin kuitenkin toteuttaa muilla kuin aloit-teessa esitetyllä tavalla. Esimerkiksi aloitetta luotta-mushenkilöiden oikeudesta tiedon saamiseksi kaupun-gin yhtiöissä aiottiin soveltuvin osin edistää valmistelta-essa uutta konserniohjetta. Aloitteista 46 ei johtanut toimenpiteisiin. Näistä 11:ssä oli sellainen tavoite, joka oli jo ennen aloitetta toteu-tettu. Valtuusto palautti neljä aloitetta uudelleen val-misteltavaksi, ja yhden aloitteen osalta se päätti esite-tyn vastaisesti: kaupungin henkilöstökassan toimintaa päätettiin jatkaa aiemmasta lakkautuspäätöksestä ja hallituksen esityksestä huolimatta (vuonna 2016 kassa päätettiin jälleen lakkauttaa vuosien 2017 ja 2018 kulu-essa). Osaa aloitteista ei ollut vielä käsitelty. Valtuustolle esitetään pääsääntöisesti, että ”lausunto merkitään tiedoksi ja että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin”. Merkittävä osa lausunnoista ei kuiten-kaan sisällä toimenpidettä, johon sanalla ”muihin” vii-tataan. Vaikka lausunnossa suhtauduttaisiin aloittee-seen positiivisesti, siitä ei voida päätellä, miten asiaa aiotaan hallinnossa konkreettisesti edistää. Esimerkiksi muotoilu ”asiaa on mahdollista edistää” ei vielä osoita sitä, aiotaanko valtuustokäsittelyn jälkeen tehdä joita-kin toimia, millä edellytyksillä ja ehdoilla, tai milloin. Näin ollen aloitteessa esitetty asia ei välttämättä val-tuustokäsittelyn jälkeen etene lainkaan.

Tarkastuslautakunnan arviointi valtuustoaloit-teiden vaikuttavuudesta Valtuustoaloitteilla ei välttämättä ole suurta vaikutusta kaupungin toimintaan. Vain noin 8 % esitetyistä asioista toteutui (otos). Aloitteiden käsittelystä ja vaikutuksista voidaan todeta vain yleisellä tasolla, koska niitä valmistelevat useat eri tahot ja ne kohdistuvat kaupungin eri toimi-aloille vaihtelevasti. Merkittävästä osasta lausuntoja ei selkeästi il-mene, miten hallinnossa aloitteessa toivottua asiaa aiotaan konkreettisesti edistää. Valtuus-ton hyväksymistä lausunnoista muodostuu hel-posti "sanatyhjiö", joka on mahdollista kiertää toiminnassa myöhemmin tai jättää kokonaan toteuttamatta.

________________________________________________________________________________________________39


6.6 Työllisyydenhoito Työllistymistä edistävillä palveluilla tarkoitetaan työlli-syyspalveluita sekä soveltuvin osin sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita. Tampereen kaupungin työllisyy-denhoidon palveluista vastaa pääasiassa osaamis- ja elinkeinolautakunta. Omien palvelujen tuottamisesta vastaa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Typa. Ter-veyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lauta-kunta vastaa kuntouttavan työtoiminnan palveluista osana sosiaalisen tuen palveluita. Työllisyydenhoidon palvelutarve Työllisyyspalvelujen tarve kasvaa vaikeana jatkuvan työmarkkinatilanteen vuoksi. Kuntasektorin vastuu on lisääntynyt viime vuosina niin työttömyyden kustan-nusten rahoituksesta (työmarkkinatuki) kuin palvelujen järjestämisestä. Työllistymistä edistävä kuntien monia-lainen yhteispalvelu tuli lakisääteiseksi vuonna 2016. Suomessa työttömyysaste oli 13,6 % ja Pirkanmaalla 15,6 % vuonna 2016. Tampereella oli vuoden 2016 lo-pussa yhteensä 20 995 työtöntä työnhakijaa. Työttö-mien määrä väheni edellisvuodesta. Tampereen työttö-myysaste oli 18,3 %. Pitkäaikaistyöttömyys paheni edellisvuodesta, Tampe-reella oli 8 598 pitkäaikaistyötöntä vuonna 2016 (41 % työttömistä). Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 3 295 (15,7 % työttömistä). Suurten kaupunkien ver-tailussa Tampere on edelleen huonoimmassa asemassa työttömyyden suhteen.

Kaupunkistrategia ja valtuuston asettamat vuosita-voitteet 2016 Kaupunkistrategian tavoite nuoriso- ja pitkäaikaistyöt-tömyyden vähenemisestä ei toteudu. Talousarviota-voitteiden keskiössä ovat rakenteelliset muutokset. Työllisyydenhoidon rakennemuutostavoite oli, että työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua hidastetaan li-säämällä työttömien aktivointia työllisyydenhoidon vai-kuttavuus huomioiden. Pitkäaikaistyöttömyys paheni entisestään, mutta nuorisotyöttömyys kääntyi pieneen laskuun viimein vuoden 2016 lopulla. Työmarkkinatuen kustannukset uhkaavat edelleen nousta ilman merkit-tävää muutosta työvoiman kysynnässä. Työllistyminen on sitä hankalampaa, mitä pidempään työttömyys on ennättänyt kestää. Työllistämistoiminnalle asetettu vuositavoite ”työllisty-mistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikutta-vuutta on parannettu toimintamallia uudistamalla” to-teutui siltä osin, että palvelusopimuksessa asetettu vai-kuttavuustavoite saavutettiin ja kuntouttavan työtoi-minnan määrä kasvoi. Vuositavoitetta toteuttava toi-menpide ”päätökset toimintamallin uudistamisesta on tehty ja niiden toteutus on aloitettu” ei voida arvioida, koska päätökset ja valmistelu oli tehty jo ennen vuotta 2016.

Työllisyydenhoidon palveluyksikkö vastaa työllisyyspalvelujen asiakasohjauksesta ja palvelujen tuottamisesta työnhakijoille ja työnantajille.

________________________________________________________________________________________________40


Työttömyyden kustannukset Työmarkkinatuki on Kelan myöntämä ja valtion sekä kuntien rahoittama työttömyysturva. Tuki rahoitetaan valtion varoista ensimmäiseltä 300 työttömyyspäivältä, jonka jälkeen se rahoitetaan puoliksi valtion ja puoliksi kaupungin varoista tuhanteen työttömyyspäivään saakka. Seuraavasta maksuerästä lukien kaupungin ra-hoitusvastuu nousee 70 %:iin. Työmarkkinatuen saajien määrä on Tampereella kasvanut. Vuoden 2015 alusta lähtien kuntien osuus työmarkkina-tuen maksuvelvollisuudesta laajeni samaan aikaan kuin pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi. Vuonna 2015 kaupun- Työllistämistoimenpiteisiin osoitettua määrärahaa on pienennetty kahtena edellisenä vuotena samaan ai-kaan, kun työttömyysaste on kasvanut, työttömyyden laatu vaikeutunut ja siten myös työmarkkinatuen kun-taosuus noussut. Erityispanostus pitkäaikaistyöttömien aktivointiin ei ole toistaiseksi tuottanut tulosta em. lu-kujen valossa.

gin maksettava työmarkkinatuen kuntaosuus oli yh-teensä 30,7 milj. euroa. Vuonna 2016 kuntaosuus kas-voi edelleen, toteuma oli 32,2 milj. euroa. Valtuuston myöntämä määräraha ylittyi 0,87 milj. euroa. Oheisesta kuviosta näkyy työmarkkinatuen kuntaosuu-den kehitys ja sen rinnalla kaupungin taloudellinen pa-nostus työllisyydenhoitoon. Vuodesta 2014 työllisyy-denhoidon määrärahoihin on sisältynyt erityispanos-tuksia: 5,0 milj. euroa pitkäaikaistyöttömien aktivointi-toimenpiteisiin vuonna 2014, vuonna 2015 panostus pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin ja nuo-risotyöttömyyden hoitoon ja vuonna 2016 panostus nuorisotakuun toteuttamiseen. Työllisyydenhoidon palveluille osoitettua määrärahaa on myös jäänyt käyttämättä joka vuosi. Säästöt aiheu-tuivat valtion palkkatukityöllistämiseen kohdentamien määrärahojen pienentymisestä ja myöntämislinjausten kiristymisestä.

Kuvio 14. Työmarkkinatuen kuntaosuus ja työllisyydenhoidon palveluiden tilaus 2012–2016 (1 000 euroa)

1 000 euroa

________________________________________________________________________________________________41


Työllisyyspalvelujen tuottajat Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Typa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Typan palvelut täy-dentävät työ- ja elinkeinohallinnon palveluita. Palvelut on tarkoitettu vaikeimmassa tilanteessa oleville tampe-relaisille työttömille, joiden työttömyys on kestänyt vä-hintään vuoden. Asiakas saa yksilöllistä apua ja tukea työllistymiseen. Poikkeuksena on koulutus- ja uraoh-jaus, jota tarjotaan alle 30-vuotiaille tamperelaisille, jol-loin työttömyyden kestolla ei ole väliä. Typan tehtävä on myös edistää työvoiman saatavuutta toimialoille, joilla on ongelmia työvoiman saatavuudessa. Typa koordinoi työllisyydenhoidon paikallisen ja seudullisen yhteistyön kehittämistä. Typan tulos oli ylijäämäinen vuosina 2014 (1,8 milj. eu-roa) ja 2015 (1,1 milj. euroa). Vuonna 2014 henkilöstö-kulut toteutuivat 1,2 milj. euroa alle suunnitellun, koska kaupungin rekrytointikielto hallinnollisiin tehtäviin vai-kutti asiakkaiden vastaanottomääriin. Ostopalveluja ei käytetty suunnitellusti. Vuonna 2015 tilaaja säästi Ty-pan tilauksesta 0,6 milj. euroa palkkatukityöllistämi-sessä, työllistämistuissa ja kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluissa, koska valtion palkkatukityöllistämisen määrärahat vähenivät. Typan tilikauden 2016 tulos oli 0,127 milj. euroa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2016 Typassa vakinaistettiin yli vuoden työttö-mänä olleen asiakkaan palvelutarpeen arviointi, Arvi-palvelu. Arviointikäynti on kertakäynti, jossa asiakkaalle tehdään palvelutarvearvio ja ohjataan eteenpäin sovel-tuvaan palveluun. Osa arvioinnissa käyneistä ei tarvitse Typan palveluja lainkaan, koska asiakkaalla on jo koulu-tus ja valmiudet työelämään, mutta vain työpaikka puuttuu. Toisin sanoen TE-keskus lähettää Typan Arvi-palveluun myös sellaisia asiakkaita, jotka eivät tarvitse erityisiä tukitoimia työllistyäkseen. Heikoimmin työllistyviksi arvioidut ohjataan Typassa kuntouttavaan työtoimintaan, jonka avulla edistetään asiakkaan mahdollisuuksia työllistyä myöhemmässä vaiheessa. Osa asiakkaista ei toimenpiteistä huolimatta kuntoudu työllistettäväksi lainkaan, mutta kuntoutta-van työtoiminnan avulla asiakas saadaan pois kaupun-gille kalliin työmarkkinatuen piiristä.

Arvi-palvelulle asetettiin 3 000 asiakkaan vuositavoite, jota oli toteuttamassa viisi palveluohjaajaa. Jonotusaika palveluun on noin 2–4 viikkoa. Tavoite ei toteutunut, 1 454 asiakasta kävi palvelussa. Noin vajaa 30 % ei saa-punut varatulle ajalle. Palveluun ei myöskään voitu vas-taanottaa tavoiteltua määrää, koska vanhojen asiakkai-den palvelupolkuja kaupungin muissa työllistämistoi-missa ei saatu päättymään samassa suhteessa.

Typan toiminta on ollut pääosin tuloksellista tuottavuu-den ja taloudellisuuden näkökulmasta. Asiakkaita tuli palveluihin edellisvuosia enemmän ja kuntouttavan työtoiminnan määrä kasvoi 30 %. Koska Arvi-palvelu ei vetänyt tavoitellusti, esim. nuoria työttömiä otettiin Ty-pan muihin palveluihin Arvi-palvelun ohi. Typan henkilöstön työhyvinvoinnissa on tapahtunut ke-hitystä huonompaan suuntaan. Tulostavoitteet ja orga-nisaatiomuutokset ovat haastaneet työssä jaksamisen. Asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla. Vaikuttavuutta on arvioitu palvelusopimuksessa määritettyjen mitta-reiden avulla. Mittarit ovat määrällisiä ja koskevat asi-akkaiden etenemistä palveluprosessissa tai sijoittu-mista työelämään, yrittäjyyteen tai koulutukseen. To-dellista työllistymisvaikutusta pidemmällä aikavälillä ei tiedetä, koska Typa ei pääse TE-keskuksen tietojärjes-telmiin, mikä osaltaan hidastaa tehokkaan palvelukoko-naisuuden tuottamista ja todellisen vaikuttavuuden ar-viointia. Kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuus ja siihen vaikuttavat osapuolet on kuvattu seuraavassa kuvassa. Nuolet osoittavat asiakkaiden kulkua palvelujen ja toi-mijoiden välillä.

________________________________________________________________________________________________42


TYP-palvelu Lakisääteinen työllistymistä edistävä monialainen yh-teispalvelu, TYP, aloitti toimintansa vuoden 2016 alussa. TYP on yhteistoimintamalli, jossa Pirkanmaan TE-toimisto, alueen kahdeksan kuntaa ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seuran-nasta. TYP-toiminnan johto on määritelty lainsäädän-nössä kunnille ja Tampereen kaupungin osalta toimin-nasta vastaa Typa. TYP-palvelu on suunnattu työttömille työnhakijoille, jotka tarvitsevat useita eri palveluja työllistymisensä tu-eksi. Palvelua toteuttavat useat eri ammattiryhmät yh-teistyössä. Toiminnassa on mukana mm. sosiaalityönte-kijöitä, palveluohjaajia, terveydenhuollon henkilöstöä, TE-asiantuntijoita ja psykologeja sekä Kelan työky-kyneuvojia. Tavoite on edistää monialaista tukea tarvit-sevien työnhakijoiden työllistymistä tarjoamalla heille yhden luukun periaatteella julkisia työvoima-palveluja, koulutusta, kuntien tarjoamia työllistymistä edistäviä palveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Asiakkaat ohjautuvat TYP:iin pääasiassa sekä TE-toimis-ton että Arvi-palvelun kautta. TYP-palvelu ei lähtökoh-taisesti tuota välitöntä työllistymistä, vaan TE-toimisto

jatkaa asiakkaan ohjaamista monialaisen palvelutar-peen päätyttyä. TYP-toiminnan resurssit ovat haavoittuvat. TE-toimis-ton henkilöstö työskentelee vuoroviikoin TE-toimiston ja TYP:n tiloissa. Poikkeamat, kuten akuutit henkilöstön poissaolot, vaikeuttavat sujuvaa palveluprosessia. TE-toimiston resurssit eivät ole riittävät, mikä on epäkohta asiakkaan laadukkaan työllistymispolun varmistami-sessa. TYP-palvelusta tulisi rakentaa sellainen, että se kantaa asiakkaan työmarkkinoille saakka. Uudesta työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisesta ko-keilusta toivotaan ratkaisua TE-toimiston rajapinnan ongelmiin pitkällä aikavälillä. Yksi keskeinen ongelma on toisen osapuolen tietojärjestelmiin pääsy. Tavoite on myös päällekkäisten toimintojen poistaminen eri toimijoiden väliltä. Kokeilussa kaupunki pystyy koko-naisvaltaisemmin hallitsemaan työvoimapalvelujen re-sursseja kohderyhmän osalta. Tavoite on toiminnan vir-taviivaistaminen Lean-periaatteiden mukaisesti. Tampereen kaupungin osalta TYP-toiminnalle asetetut tavoitteet määritellään osaamis- ja elinkeinolautakun-nan ja Typan välisessä palvelusopimuksessa. Johdon-mukaisempaa olisi, että TYP:n tavoitteita ohjattaisiin suoraan TYP:n johtoryhmän kautta, koska tilaaja ei voi ohjata muiden TYP-osapuolten toimintaa.

Kuvio 15. Työllisyydenhoidon toimijat Tampereen kaupungissa tarkastuslautakunnan kuvaamana

________________________________________________________________________________________________43


Tampereen Työvalmennussäätiö Syke Tampereen työvalmennussäätiö Syke toteuttaa sosiaa-lisen työllistämisen palveluja, kuten kuntouttavaa työ-toimintaa sekä yksilö- ja työhönvalmennusta. Kohde-ryhmä on vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat työt-tömät ja erityisiä palveluita tarvitsevat. Asiakkaat oh-jautuvat Sykkeelle Typan kautta. Sykkeen palvelu sisältää 3–24 kuukautta kuntoutusta, jonka jälkeen asiakas jatkaa tukityöhön, työkokeiluun tai koulutukseen. Tällä hetkellä Syke tuottaa kuukausit-tain 145 asiakkaalle kuntouttavan työtoiminnan palve-lua ja 105 asiakkaalle työhönvalmennuksen palvelua. Säätiön liikevaihto oli vuonna 2015 n. 1,24 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 0,12 milj. euroa. Vuoden 2016 lii-kevaihto oli 1,1 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 0,01 milj. euroa. Lähitulevaisuuden haaste on se, että lähettääkö kau-punki Sykkeelle asiakkaita. Typalla olisi mahdollisuus kasvattaa lähetettävien asiakkaiden määrää, jos Syke järjestäisi työpajoja kahdessa vuorossa. Samalla asiak-kaan tarve kohtaisi paremmin tarjolla olevan palvelun. Valtuusto asetti säätiölle vuodelle 2016 kolme tavoi-tetta. Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmen-nuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet toteutuivat osittain. Toiminnan tavoite ”toiminnan laatua on kehi-tetty asiakaslähtöisyyteen perustuen” toteutui samoin kuin se, että taseen alijäämä katettiin.

Tampereen Sarka Oy Tampereen Sarka Oy on Tampereen kaupungin omis-tama yhtiö, jonka päätoimiala on avustavien työpalve-lujen tuottaminen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen. Sarka tuottaa kaupungille esi-merkiksi keskustan alueen täydennyssiivousta, puisto-alueiden kunnossapitoa ja verstaspalveluita. Asiakkaat ohjautuvat Sarkaan pääasiassa TE-toimiston kautta. Työjakson aikana pyritään parantamaan työntekijän työelämävalmiuksia siten, että jakson päätyttyä löytyisi jatkokoulutuspaikka tai pysyvä työpaikka avoimilta markkinoilta. Vuonna 2016 Sarkalla oli 108 asiakasta, joista 34 % työllistyi avoimille markkinoille. Näistä 11 henkilöä työllistyi elinkeinoelämän palvelukseen. Sarkassa on vapaita resursseja työllistämiseen ja työllis-tettyjen työhönvalmennukseen. Sarka ei voi hankinta-lainsäädännössä määritellyn kaupungin sidosyksikkö-asemansa vuoksi tuottaa palveluita 10 % enempää ul-kopuolisille, jos kaupunki ei samanaikaisesti kasvata ti-lausmäärää yhtiöstä. Valtuusto asetti Sarkalle vuodelle 2016 kaksi tavoitetta: ”positiivinen tulos” ja ”toiminta on kehittynyt ja laajen-tunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen”. Ta-voitteet toteutuivat.

Valtuusto päätti vuonna 2011 Tampereen Sarka Oy:n ja Työ-valmennussäätiö Sykkeen pe-rustamisesta. Organisaatioiden tavoitteet liit-tyvät työllisyydenhoitoon niin sanotuilla välityömarkkinoilla, eli työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välissä.

________________________________________________________________________________________________44


Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin työllisyydenhoidosta Kaupunki ei ole saavuttanut strategiatavoitettaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentymisestä. Työl-lisyystilanne parani jonkin verran vuonna 2016, mutta pitkäaikaistyöttömyys paheni entisestään. Nuoriso-työttömyys kääntyi vuoden 2016 lopussa lievään laskuun. Työllisyystilanne jatkuu vaikeana edelleen.

Työllistämistoiminnalle asetetuista tavoitteista osa on sellaisia, jotka ovat riippuvaisia muista kuin kaupungin omista tekijöistä. Työllisyyteen vaikuttavat myös TE-keskus, yksityinen sektori ja taloussuhdanteet. Lisäksi suuri osa tavoitteista on sidonnaisia asiakkaiden lukumääriin. Asiakasmäärien mittaamista tärkeämpää on palveluiden vaikuttavuuden lisääminen ja pitkän aikavälin todellisten työllistämisvaikutusten seuranta. Tar-kastuslautakunta esittää harkittavaksi tällaisten mittareiden käyttöä toiminnan vaikuttavuuden mittaa-miseksi.

Kaupunki on kahtena edellisenä vuotena pienentänyt ja vuosittain säästänyt työllistämistoimiin osoitetusta määrärahasta samalla kun työttömyysaste on kasvanut, työttömyyden laatu vaikeutunut ja työmarkkinatuen kuntaosuus noussut. Säästöt johtuivat valtion palkkatukipäätösten myöntämislinjausten kiristymisestä. Työl-lisyysmäärärahojen tehokasta käyttöä on tärkeää harkita kesken vuoden uudelleen sellaisessa tilanteessa, jossa työllistämistoimet ovat kiinni myös toisen osapuolen määrärahoista.

Työllisyyttä edistävien toimien kokonaisuus on monitoimijajärjestelmä, jota mikään yksittäinen taho ei johda. Työllisyydenhoidon prosessia ei ole kuvattu ja palveluita on hankala erottaa toisistaan. Järjestelmää tulisi kauttaaltaan selkeyttää ja palveluista tiedottamista tehostaa. Selkeyttämisen tulisi johtaa myös siihen, että elinkeinoelämä voisi paremmin hyödyntää työllistämispalvelujen asiakkaita. Tarkastuslautakunnan näkemyk-sen mukaan toimintojen selkeyttämistä tulisi harkita siten, että kokonaisuutta johtaa yksi strateginen toimija, jolloin myös työllisyydenhoidon tytäryhteisöjen palvelujen käyttöä ja asemaa tulisi pohtia.

________________________________________________________________________________________________45


6.7 Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatus ja esiopetus olivat osa lasten ja nuor-ten kasvun edistämisen tilaajan ydinprosessia vuoden 2016 loppuun asti. Tilaaja vastasi koko palveluverkosta sisältäen oman tuotannon sekä yksityisen palvelutuo-tannon hankinnan ja valvonnan. Sekä kunnallinen että yksityinen tuottaja vastaavat pal-velun sisällöstä ja toteuttamisesta. Tuottajan vastuulla on huolehtia myös tukipalvelujen hankinnasta (esim. ateriat, tilat ja puhdistuspalvelut). Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015. Lain keskeinen muutos aikaisempaan oli, että laki määritte-lee varhaiskasvatuksen lapsen oikeudeksi. Uuteen la-kiin kirjattiin säädös ryhmäkoosta sekä lasten ja hoita-jien suhdeluvusta. Laki mahdollistaa myös subjektiivi-sen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen 20 tuntiin vii-kossa kunnan niin halutessa. Valtuuston asettamat vuositavoitteet 2016 Tilaajan tavoitteet Tilaajalle asetettiin vuodelle 2016 yksi tavoite, jota to-teutti kaksi toimenpidettä. Vuositavoitteen ensimmäi-nen osa oli ”oman palvelutuotannon avoimen varhais-kasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 12 prosenttiin”. Tätä tavoitetta toteutti toimenpide ”parannetaan avoi-men varhaiskasvatuksen kattavuutta lisäämällä kerho-toimintaa kaupungin eri alueilla”. Tavoite ei toteutunut, koska kerhotoimintaa ei lisätty vuoden 2016 aikana. Vuositavoitteen toinen osa oli ”palvelusetelipäivähoi-dossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista on 5 %” Tätä tavoitetta toteutti toimenpide ”lisätään pal-velusetelipäivähoitoa 100 hoitopaikalla”. Tämä osa vuositavoitteesta toteutui: vuonna 2016 aloitti toimin-tansa neljä uutta palvelusetelipäiväkotia, joissa uusia paikkoja oli yhteensä 264. Tilaajalle ei asetettu laadullisia tavoitteita.

8 Edellä esitetyt tuotannon tavoitteiden toteumat koskevat koko var-haiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoa yhdessä, eikä niistä ole erotettu erikseen varhaiskasvatusta ja esiopetusta.

Oman tuotannon tavoitteet Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluille asetettiin kolme tavoitetta vuodelle 2016, joista mikään ei toteu-tunut. Ensimmäinen vuositavoite oli ”tuottavuus on pa-rantunut digitalisaatiota hyödyntämällä”. Digitalisaa-tiota edistettiin useassa eri palvelussa, mutta toimin-nan tuottavuus laski tuottavuusmuutosprosentilla mi-tattuna. Toinen vuositavoite oli ”työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan”. Työhyvinvointimatriisin tulos heikkeni. Muutos johtui tapaturmien, varhaiseläkepe-rusteisten maksujen ja sairauspoissaolojen lisääntymi-sestä. Kolmas vuositavoite oli ”henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu”. Tulokset pysyivät en-nallaan edelliseen mittauskertaan verrattuna. Tavoit-teen toteutumista mitattiin Kunta10-työhyvinvointitut-kimuksen avulla.8 Palveluverkko ja palvelutarpeen kehitys Alle kouluikäisten määrä kasvaa ennusteen mukaan Tampereella vuoteen 2030 asti. Keskimäärin määrä on kasvanut viime vuosina 200–300 lapsella vuosittain. Tampereella oli vuonna 2016 yhteensä n. 13 900 var-haiskasvatusikäistä lasta. Näistä päivähoitopalveluissa oli yhteensä reilu 8 000, joista kaupungin omassa var-haiskasvatuksessa noin 6 500 (81,2 %). Esiopetuksessa oli noin 2 000 lasta. Palvelurakenne oli talousarviossa 2016 seuraava: kun-nan oma tuotanto (81,5 %), ostopalvelupäivähoito ja palvelusetelillä hankittava päivähoito (4,5 %), yksityisen hoidon tuella järjestettävä päivähoito (3,2 %) ja kotihoi-don tuki (10,5 %). Varhaiskasvatusta ja esiopetusta jär-jestetään suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielillä.

________________________________________________________________________________________________46


Kunnan oma tuotanto Tampereella kunnallisena palveluna järjestetään päivä-kotihoitoa, perhepäivähoitoa, avointa varhaiskasva-tusta, esiopetuksen jälkeistä päivähoitoa ja esiopetusta täydentävää kerhotoimintaa sekä erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten yksikön (ERHO) palvelua. Yksityisen päivähoidon vaihtoehdot ovat ostopalvelu, palveluseteli sekä yksityisen hoidon tuki. Lisäksi esiope-tusta järjestetään yksityisen hoidon tuella. Varhaiskas-vatuspalveluja tarjotaan myös seutukunnallisesti. Kunnallisessa tuotannossa oli vuonna 2016 yhteensä 89 päiväkotia, varhaiskasvatuksen hallinnollisia yksikköjä 51, esiopetusryhmiä päiväkodissa 29, esiopetusryhmiä koululla 90 ja avoimen varhaiskasvatuksen leikkitoimin-takeskuksia/kerhoja 19. Kunnallisen palveluverkon haaste on palvelun tasapai-noinen tarjoaminen kaupungin eri asuinalueilla. Haas-teeseen on pyritty vastaamaan esimerkiksi palvelumal-lityön kautta ja suunnittelemalla palveluverkkoa yhteis-työssä Tilakeskuksen kanssa pitkällä aikavälillä. Haas-teina ovat myös päiväkotien sisäilmaongelmat ja väis-tötilat, jolloin palvelua ei aina voida järjestää lähipalve-luna. Haasteellisimpia palveluverkon kehittämisen paikkoja ovat koko keskustan alue, Härmälä, Hyhky ja Epilä, Järvensivu ja Muotiala.

Yksityinen tuotanto Yksityisessä palveluverkossa oli vuonna 2016 ostopal-velupäiväkoteja 5, yksityisiä päiväkoteja 11, palvelu-setelipäiväkoteja 14 (+ seudun kunnissa 6), kerhotoi-minnan palvelutuottajia 3, ryhmäperhepäiväkoteja 21, perhepäivähoitajia 106 sekä työsopimussuhteisia (per-heen kotiin palkkaama hoitaja) noin 50–60. Yksityisen päivähoitopalvelun valvonta ja ohjaus ovat kaupungin valvonta- ja ohjausyksikön vastuulla. Esiopetus Kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta oppivel-vollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Perusope-tuslaissa säädetään, että esiopetuksen tavoite on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Suurin osa Tampereen esiopetusryhmistä toimii fyysi-sesti kouluilla, mutta sekä toiminta että henkilöstö ovat varhaiskasvatuksen johdon alaisuudessa. Esiopetuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain mukaan oikeus saada osa-aikaista varhaiskasvatusta päiväkodissa tai perhepäiväkodissa. Kunnan tulee jär-jestää varhaiskasvatuksen aamupäivätoimintaa ja ilta-päivällä esiopetusajan jälkeen varhaiskasvatuksen ilta-päivätoimintaa.

________________________________________________________________________________________________47


Esiopetusta täydentävä hoito on edullisempaa järjestää kerhotoimintana kuin päiväkotihoitona. Kerhotoiminta on varhaiskasvatuslain mukaan ”muuta varhaiskasva-tusta”, jossa henkilöstön ja lasten välistä henkilöstömi-toitusta ei ole säädelty, ryhmäkokoon ei ole asetettu ra-joituksia, ja myös ruokailun järjestämisessä on eroja. Tampereella esiopetusta täydentävässä kerhotoimin-nassa oli vuonna 2016 yhteensä n. 1 300 lasta ja esiope-tuksen jälkeisessä päiväkotihoidossa noin 550 lasta. Aluehallintovirasto antoi vuonna 2016 Tampereen kau-pungille huomautuksen esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä. Huomau-tuksen mukaan esiopetuksessa olevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen ei toteudu, koska Tampere järjes-tää lasten hoidon esiopetuksen yhteydessä kerhotoi-mintana. Kaupunki oli huomautuksen mukaan tarkoi-tushakuisesti ohjannut perheitä valitsemaan esiopetus-paikan yhteydessä järjestettävän kerhotoiminnan. Lain hengessä tarjottava varhaiskasvatus olisi edellyttänyt toimipisteen vaihtoa kesken päivän tai tavoitteellisem-man varhaiskasvatustoiminnan järjestämistä esiope-tuspaikan yhteyteen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen talous Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kustannukset ovat kasvaneet vuosittain palvelutarpeen kasvun myötä. Kustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 124,6 milj. euroa (117,8 milj. euroa vuonna 2015). Kuusikkokuntavertailussa kunnallisten päiväkotien kus-tannukset olivat edellisessä saatavilla olevassa lasken-nassa (vuosien 2014–2015 keskiarvo) maan edullisim-mat. Laskennallinen kustannus lasta kohden oli 8 982 euroa vuodessa. Sekä henkilöstö- että tilakustannukset alittivat muiden kaupunkien kustannukset. Tukipalvelut sen sijaan olivat vertailussa toiseksi kalleimmat.9 Kaupunginvaltuusto päätti, että Tampere ei ota käyt-töön uudistuvan varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Päivähoidon ryhmäkokoja ei myöskään kasvatettu varhaiskasvatuslain mahdollista-malla tavalla. Päätösten aiheuttamat kustannukset, 2,6 milj. euroa, kasvattivat vuoden 2016 talousarvion enna-koitua alijäämää. Päivähoitopaikkojen nettolisäys omassa tuotannossa oli 294.

9 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kus-tannukset vuonna 2015. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 5/2016

Uusia paikkoja saatiin, kun Takahuhdin päiväkoti, Veh-maisten päiväkoti, Veisun päiväkodin laajennus sekä Metsäniityn päiväkodin laajennus valmistuivat. Talou-den sopeuttamistoimenpiteenä luovuttiin varhaiskas-vatukseen soveltumattomista tiloista lakkauttamalla pieniä yksiköitä. Vuonna 2016 toimintakulut ylittivät talousarvion 0,35 milj. eurolla, mikä johtui pääosin palvelusetelipäivähoi-don laajentamisesta ja asiakasmaksuista kirjattavista luottotappiosta. Tuloksellisuusarviointi Tuottavuus ja taloudellisuus Kaupunki on järjestänyt varhaiskasvatusta ja esiope-tusta tuottavasti ja taloudellisesti. Kunnallisen päiväko-tihoidon vuosikustannukset olivat viimeisimmässä ver-tailussa kuusikkokuntavertailussa edullisimmat. Yksityi-sen päivähoidon kustannukset ovat kuusikkokuntaver-tailussa toiseksi edullisimmat. Palvelusetelihoidon käyttö lisääntyi vuonna 2016, mikä on edullisempi tapa järjestää yksityistä hoitoa. Työhyvinvointi Työhyvinvointi on parempaa kuin kaupungissa keski-määrin. Työhyvinvointimatriisin tulos kuitenkin heik-keni, mikä johtui sairauspoissaolojen hienoisesta kas-vusta, tapaturmista ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen lisääntymisestä. Johtamisprosessi kuvattiin vuonna 2016 yhtenä työhyvinvointia tukevana toimen-piteenä. Palvelujen laatu Palvelujen laatua voidaan arvioida useilla mittareilla. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely vuorovuosina. Lisäksi uusille asiakkaille tehdään palvelun aloittami-seen liittyvä kysely vuosittain. Näiden mittausten tulok-set olivat hyvällä tasolla. 84,6 % asiakkaista sai halua-mansa päivähoitopaikan vuonna 2016, kun tavoite oli 85 %. Korkeammin koulutetun henkilöstön osuus kasvatus-henkilöstöstä on kuusikkokuntavertailussa pienin. Eri-tyislastentarhanopettajia on kuitenkin hieman yli valta-kunnallisen suosituksen.

________________________________________________________________________________________________48


Asetus lasten päivähoidosta mahdollisti hoitaja-lapsi-suhdeluvun kasvattamisen 1/7:stä 1/8:aan alkaen 1.8.2016, mutta kaupunginvaltuusto ei heikentänyt suhdelukua, mikä on laadun kannalta positiivista. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus ohjata ja valvoa yksityistä päivähoitoa ja sen tuottamista. Yksityiseltä päivähoidolta edellytetään samojen laatukriteereiden täyttymistä kuin kunnalliseltakin päivähoidolta, mutta palautekyselyjä ei toistaiseksi ole kehitetty yksityisten palvelujen käyttäjille eikä tuottajille. Yksityisen päivähoidon tuottaja on yrittäjä, jolta ei edellytetä varhaiskasvatuksen substanssiosaamista. Luvan voi saada AVI:lta kuka tahansa, jos kaupunki puoltaa toiminnan aloittamista mm. tilojen osalta. Pal-velusetelipäivähoidon tuottajalta edellytetään myös palvelusetelin sääntökirjan hyväksymistä. Kaupungin valvonta- ja ohjausyksikön tehtävä on valvoa, että laissa ja asetuksessa tarkemmin säädetty henkilökun-nan ja lasten välinen suhdeluku sekä henkilöstön kel-poisuus ovat lain ja asetuksen mukaiset ja että toiminta on muutoin sopimusten mukaista ja turvallista. Vuoden 2016 aikana julkisuuteen nousi useita tapauk-sia liittyen yksityisessä palvelutuotannossa havaittuihin puutteisiin. Puutteita havaittiin eri osa-alueilla kol-messa yksityisessä päiväkodissa, jotka kaikki tuottivat päivähoitoa englannin kielellä. Osa näihin yksiköihin tehdyistä valvontakäynneistä oli normaalia valvontaa,

10 Karila, K. Vaikuttava varhaiskasvatus, 13, 18. Tilannekatsaus tou-kokuu 2016. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2016:6.

osa kanteluiden tai muun huolenaiheen perusteella tehtyjä ennalta ilmoittamattomia käyntejä. Aluehallin-tovirasto puuttui osaltaan toimintaan ja toiminnan val-vontaan. Ohjaus- ja valvontayksikön toiminta ei ole ol-lut kaikilta osin tuloksellista, vaikka aluehallintovirasto onkin ollut toimivaltainen viranomainen antamaan yk-sityisille päiväkodeille määräyksiä epäkohtien poista-miseksi tai antamaan palveluntuottajalle huomautuk-sen ja määräämään toiminnan keskeytettäväksi taikka kieltää toimintayksikön käytön välittömästi, jos asia-kasturvallisuus sitä edellyttää. Kaupunki on tarkentanut valvontakäytäntöjään syksyn 2016 aikana ja sen myötä tehostanut ennalta ilmoitta-mattomia valvontakäyntejä. Toiminta painottui erityi-sesti vuonna 2016 jälkikäteisreagointiin, kun painopis-teen tulisi olla ennakoivassa valvonnassa ja yksityisen toiminnan kehittämisessä ja tukemisessa. Palvelujen vaikuttavuus Vaikuttavuutta voidaan tarkastella esimerkiksi osallis-tumisasteen näkökulmasta. Laadukkaaseen varhaiskas-vatukseen osallistumista ja sen myötä lapsen saamaa tukea pidetään yleisesti merkityksellisenä lapsen var-haisvuosien kehityksen ja oppimisen, mutta myös myö-hemmän koulumenestyksen ja elämänhallinnan näkö-kulmasta. Varhaiskasvatuksella voidaan tasata lasten erilaisia lähtökohtia ja kehityksen edellytyksiä. Kognitii-viset ja sosiaaliset taidot lisääntyvät.10

________________________________________________________________________________________________49


EU:n laatusuosituksen mukaan vähintään 95 % lapsista tulisi osallistua varhaiskasvatukseen vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2016 varhaiskasvatuksen piirissä oli Tampereella 60 % päivähoitoikäisistä lapsista ja esiope-tuksen kanssa yhteensä 74,4 % lapsista. Esiopetukseen on lain mukaan osallistuttava. Esiopetukseen osallistui vuonna 2016 n. 98 % esiopetusikäisistä lapsista. Noin 2 % ei osallistu pedagogiseen tai elämänkatsomukselli-seen perusteeseen vedoten. Varhaiskasvatuksen positiiviset yhteiskunnalliset vaiku-tukset voivat toteutua vain, jos palvelut ovat korkealaa-tuiset, hyvin saavutettavissa ja niitä käytetään.11 Tar-kastuslautakunta on arvioinut vaikuttavuutta mitta-reilla, joihin kaupunki ei voi yksin vaikuttaa: päätöksen hoitoon osallistumisesta tekevät huoltajat. Kunnan nä-kökulmasta lapsimäärän kasvaminen varhaiskasvatuk-sessa on pikemminkin taloudellinen haaste. Toisaalta

11 mts., 21.

kaupunki pystyy asiakasmaksuista päättämällä osaltaan vaikuttamaan perheiden päätöksiin varhaiskasvatuk-seen osallistumisesta. Kaupungilla ei toistaiseksi ole varhaiskasvatuksen ja esi-opetuksen vaikuttavuutta kuvaavia mittareita. Lasten ja nuorten palvelelujen itsearviointi Lasten ja nuorten palvelujen itsearvioinnissa on nähty uhkana lainsäädännön mahdollistamien muutosten hyödyntämättömyys, millä tarkoitetaan lapsi-hoitaja-suhdeluvun kasvattamista ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista. Heikkoutena on mainittu mm. sähköisten palvelujen riittämättömyys, sisäilmaongel-mat, henkilöstön vaihtuvuus ja tiedolla johtamisen puuttuvat välineet. Sen sijaan vahvuutena on nähty esi-opetuksen joustavat opetusjärjestelyt sekä varhaiskas-vatuksen monipuolinen tarjonta.

Tarkastuslautakunnan arviointi varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta Valtuuston tilaajalle asettama vuositavoite avoimen varhaiskasvatuspalvelun lisäämisestä ei toteutunut. Sen sijaan palvelusetelipäivähoitoa lisättiin reilusti yli tavoitteen. Tuotannolle asetetuista tavoitteista mikään ei toteutunut.

Kaikki asetetut vuositavoitteet ovat määrällisiä. Laadullisten tavoitteiden asettamista olisi aiheellista harkita, koska se voisi edesauttaa sekä laadun että vaikuttavuuden mittaamista ja kehittämistä. Myös yksityisille toi-mijoille tulisi mahdollisuuksien mukaan asettaa laajemmin laatuun ja vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita.

Palvelusetelin käyttö on edullisempaa kuin oma tuotanto. Palvelusetelipäivähoidon määrä on riippuvainen siitä, tuleeko markkinoille yksityisiä toimijoita. Kaupungin tulee mahdollisuuksiensa mukaan huolehtia siitä, että se tarjoaa yksityisille päiväkodeille soveltuvia tontteja tai muita tiloja. Kattavan palveluverkon turvaami-nen on tärkeää ja tarkoituksenmukaista, koska varhaiskasvatuksen palvelutarve kasvaa jatkuvasti.

Tampere ei rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta siten kuin laki mahdollistaisi. Päivähoidon ryhmäkokoja ei myöskään kasvatettu varhaiskasvatuslain mahdollistamalla tavalla. Tuloksellisuustarkastelussa se on talou-den ja tehokkuuden näkökulmista negatiivista, mutta laadun kannalta positiivista.

Päiväkotihoidon tarjoaminen ja siitä tiedottaminen perheille on tärkeää. Esiopetuksen täydentävä toiminta on Aluehallintoviraston huomautuksen mukaan järjestetty tarkoitushakuisella palveluohjauksella pääosin kerho-toimintana. Kaupungin menettely ei ole laadun näkökulmasta tarkoituksenmukaista, vaikka toiminta voidaan-kin järjestää kerhomuodossa edullisemmin. Kaupunki aikoo jatkossakin tuottaa palvelua kerhotoimintana.

Yksityisen päivähoidon valvonta oli vuoden 2016 aikana enemmän jälkikäteen reagoivaa kuin ennakoivaa. Jul-kisuuteen nousi useita tapauksia yksityisen päivähoidon laatuun liittyen. Lain velvoittama valvonnan määrä ei välttämättä riitä takaamaan laadukasta yksityistä palvelutuotantoa. Kaupungin olisi suositeltavaa kehittää val-vonnan prosessia ja suhteuttaa valvontaresurssit tarkoituksenmukaiselle tasolle. Toiminnan lähtökohtana tu-lisi olla ennakoiva valvonta sekä yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen.

________________________________________________________________________________________________50


6.8 Lastensuojelu Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oi-keus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelua on ehkäisevä ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan lapsiperheiden sosiaalityön perhepalveluissa ja muissa kunnan lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa. Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa lapsi ja perhe on otettu lastensuojelun asiakkaaksi. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoi-met, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijais-huollon järjestäminen ja jälkihuolto. Tätä tehdään las-tensuojelun sosiaalityössä. Toimintaa keskeisesti ohjaavat lait ovat sosiaalihuolto-laki 1301/2014 ja lastensuojelulaki 417/2007. Uusi sosi-aalihuoltolaki rajasi lastensuojelun asiakkaan käsitettä. Lastensuojelun sosiaalityön palvelut ovat yhä eriyte-tympiä, asiakkaita on vähemmän ja heistä monet ovat palvelujen piirissä vastentahtoisesti. Lastensuojelulaki on erityislaki, johon turvaudutaan vain, kun sosiaali-huoltolain keinovalikoima ei riitä. Ilman lastensuojelun asiakkuutta järjestettävillä palveluilla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Tampereella on omassa tuotannossa lapsiperheiden palveluissa kolme palvelulinjaa: perhepalvelut sekä las-tensuojelun avohuollon palvelut ja lastensuojelun si-jaishuollon palvelut. Perhepalveluissa palvelua saa il-man lastensuojelun asiakkuutta, ja siellä hoidetaan myös perheoikeudelliset palvelut. Tampereen kaupunki käytti rahaa lapsiperheiden sosiaalipalveluihin lähes 54 milj. euroa vuonna 2016. Oman tuotannon osuus oli enemmän kuin puolet. Lastensuojelun oma tuotanto koostuu avopalveluista ja sijaishuollon palveluista, joiden toimintamenot olivat 10,8 ja 8,2 milj. euroa vuonna 2016. Lastensuojelun avopalveluihin kuuluu sosiaalityön ohella tehostettu perhetyö, Päiväperhon ja Kuusikon palvelut sekä koko Pirkanmaata palveleva sosiaalipäivystys. Päiväperho auttaa päihdeperheitä ja Kuusikko tarjoaa ympärivuo-rokautista osastohoitoa avohuollon tukipalveluna. Oman tuotannon sijaishuollossa on kaksi perhetukikes-kusta Kissanmaa ja Leinola. Kissanmaalla järjestetään lasten ja nuorten lyhytaikaisia laitospalveluja ja Leino-lassa sijaitsee nuorten kuntoutusosasto. Metsolassa si-

jainneet nuorten päivystysosastot muuttivat Kissan-maan perhetukikeskuksen uudisrakennukseen vuoden 2016 alussa. Oman tuotannon sijaishuollon toimintaan kuuluvat perhehoidon tuen palvelut ja asiakasohjaus Luotsi, joka palvelee Tampereen lisäksi seutukuntia ja Etelä-Pirkanmaata. Tilaaja hankki ulkoa sijaishuoltoa eli lastensuojelun kun-toutusta ja hoitoa 23,5 milj. eurolla vuonna 2016. Tilaa-jan kustantamassa sijaishuollossa suurin yksittäinen menoerä olivat perhehoidon palkkiot 10,9 milj. euroa. Suurimmalta palvelutuottajalta ostettiin palveluja 1,4 milj. eurolla. Sijaishuollon palveluja tuotti kaikkiaan 73 eri lastensuojeluyksikköä ja 14 ammatillista perhekotia. Vuoden 2016 aikana lastensuojelussa oli 0–17-vuotiaita asiakkaita 2 196, mikä on 908 asiakasta edellisvuotta vähemmän. Sosiaalihuoltolain uudistuksen mukaisesti palveluja ryhdyttiin antamaan myös ilman lastensuoje-lun asiakkuutta, jolloin osa asiakkaista siirtyi perhepal-velujen piiriin. 18–20-vuotiaita oli asiakkaina 134 (2015 oli 220). Sijoitettuja oli vuoden aikana 539 (2015 oli 570). Vuonna 2015 oli 0–17-vuotiaita lastensuojelun asiakkaina saman ikäisestä väestöstä 8,5 %, mikä on hieman kuusikkokuntien keskiarvoa, 7,6 %, enemmän. Noin neljäsosa asiakkaista oli uusia. (Kuusikkokunnat.fi) Vuonna 2016 kiireellisesti sijoitettuja oli 150, kun niitä vuonna 2015 oli 135. Nuorten 15–17-vuotiaiden sijoi-tuksia oli 59 kpl (2015 sijoituksia 55 kpl). Kiireellisten si-joitusten hoitovuorokaudet ovat nousseet 52 % (vuonna 2015 vuorokausia 12 144 ja 2016 vuorokausia 18 561). Kiireelliset sijoitukset ovat olleet pidempiä mm. siksi, että huostaanottopäätökset ovat usein eden-neet hallinto-oikeuteen.

________________________________________________________________________________________________51


Valtuuston asettamat vuositavoitteet 2016 Lastensuojelua koski vain yksi tavoite perhehoidon li-säämisestä sijaishuollon palveluissa. Tavoite toteutui yli tavoitetason. Edellisvuoteen verrattuna perhehoidossa oli laskennallisesti noin kymmenen sijoitettua lasta enemmän. Sijoitettuna oli kaikkiaan 31 lasta edellis-vuotta vähemmän. Lasten ja nuorten kotona asumista on tuettu vaikuttamalla muihin palveluihin. Näissä on ollut tavoitteita koskien yhdessä tekemistä, ennalta eh-käisyä ja hyvinvointierojen kaventamista. Lastensuojelulain 26 §:n mukaan lastensuojeluasian vi-reille tulon jälkeen palvelutarpeen arviointi on aloitet-tava viipymättä ja viimeistään seitsemän arkipäivän jäl-keen vireille tulosta. Arvioinnin on valmistuttava vii-meistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Näiden lain kohtien noudattaminen oli edellisellä val-tuustokaudella myös kaupunkistrategian tavoite, jol-loin niiden toteutumisessa oli puutteita. Nyt lakia on kyetty noudattamaan eikä tämä ole enää ollut strategi-sena tavoitteena. Palvelutarpeen arviointi toteutuu keskimäärin noin kahdessa vuorokaudessa (pois lukien kiireelliset) ja selvityksistä 99,6 % valmistuu kolmen kuukauden aikana. Lastensuojelussa on vielä haasteita lakisääteisten asia-kassuunnitelmien ajantasaisuudessa (sosiaalihuoltolain 39 § ja lastensuojelulain 3 §). Kirjallisia asiakassuunni-telmia saatiin ajan tasalle vuoden 2015 lopussa. Vuo-den 2016 lopussa ollaan jälleen oltu tilanteessa, jossa vähintään kerran vuodessa päivitettävien kirjallisten asiakassuunnitelmien päivitystarve on ollut ajankoh-taista noin 450 asiakkaan kohdalla. Kirjallisen asiakas-suunnitelman puuttuminen ei vaaranna asiakkaan pal-velujen saamista. Suullinen suunnitelma tehdään jokai-sen asiakkaan kanssa, kun työskentely alkaa ja sitä päi-vitetään suullisesti jokaisessa asiakastapaamisessa. Osa sosiaalityöntekijöistä tekee aina asiakassuunnitelmat ajallaan. Tuloksellisuusarviointi Tuottavuus ja taloudellisuus Tilaajalle kuuluvissa lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa toimintamenot koostuvat pääosin oman tuotannon lapsiperheiden sosiaalipalveluista ja ulkoa hankituista lastensuojelupalveluista. Vuoden 2016 tilin-päätöksessä menot ovat 1,1 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Ero vuosisuunnitelmaan on huomattavasti suurempi, sillä talousarviovaiheessa on uskottu säästö-jen toteutumiseen. Syynä ovat kasvaneet sijaishuollon

menot, sillä etenkin nuorten kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet. Ongelma on valtakunnallinen. Omassa tuotannossa lapsiperheiden sosiaalipalvelujen toimintamenot olivat 1,8 milj. euroa suuremmat vuonna 2016 kuin edellisvuonna. Eniten kasvoivat pal-velujen ostot, kasvua 0,8 milj. euroa, mitä selittää tilaa-jalta tuotantoon siirtyneet intensiivisen perhetyön os-tot (2015 ostot olivat 0,5 milj. euroa). Tuottajan sopi-mus tilaajan kanssa oli kokonaishintainen, joten suori-temäärät eivät ole vaikuttaneet sopimuksen hintaan. Lastensuojelun kuusikkokuntaraportissa suurin kustan-nuserä, lasten ja nuorten sijoitukset, olivat Tampereella hieman kuuden suurimman kaupungin keskiarvoa pie-nemmät laskettuna sijoitettua lasta kohden. Vuonna 2015 yhden lapsen sijoitus maksoi Tampereella lasta kohden 51 534 euroa (kuusikko 51 663). Turussa sijoi-tukset maksoivat eniten. Oulu hoitaa sijoitukset edulli-simmin, sijoituksen hinta oli 35 131 euroa. Oulussa val-taosa lapsista on sijoitettuna perheisiin. Kuusikkokunnat vertailevat lastensuojelun kokonais-kustannuksia suhteuttaen niitä jokaista alle 20-vuoti-asta asukasta kohti. Tampereen kustannukset olivat kuusikkokeskiarvoa korkeammat: Tampere 882 euroa, keskiarvo 863 euroa. Yksi syy on siinä, että Tampere on panostanut selvästi muita kuntia enemmän jälkihuollon palveluihin 18–20-vuotiaille. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen menojen kasvu on ol-lut maltillista. Kokonaiskustannukset ovat nousseet noin 3 % vuodesta 2011 vuoteen 2016. Lastensuojelun kustannusten kasvu oli kuusikkokuntatiedoissa Tampe-reella hieman kuusikkokeskiarvoa pienempää. Vuonna 2015 lastensuojelun asiakasmäärä laski laki-muutoksen johdosta merkittävästi, mikä käytännössä vain siirsi asiakkaita lapsiperheiden sosiaalipalvelujen sisällä lastensuojelusta perhepalveluihin. Merkille pan-tavaa on, että lapsiperheiden oman sosiaalityön kus-tannusten kasvuvauhti kahtena edellisenä vuonna on ollut vuosittain 6 %. Ehkäiseviä palveluja on pyritty li-säämään, mutta samaan aikaan lisääntyneet kiireelliset sijoitukset ovat kasvattaneet menoja. Resursointi eh-käiseviin palveluihin näkyy kustannuskehityksessä ehkä myöhemmin. Tuloksellisuuden edellytysten parantamiseksi lapsiper-heiden sosiaalityössä on muutettu oman tuotannon ra-kenteita kymmenen yksikön toimintamallista sosiaali-huoltolakia mukailevaan selkeään kolmen yksikön mal-

________________________________________________________________________________________________52


liin. Tilaaja-tuottajamallin purkaminen parantaa edel-leen asiakkaiden kokonaisvaltaista seurantaa, kun osto-palvelut saadaan saman johdon alaisuuteen. Suorite-kohtainen tuloksellisuuden tarkastelu ei lastensuoje-lussa ole mielekäs tarkastelutapa, sillä asiakkaiden pal-velutarve vaihtelee paljon. Tuloksellisuus mitataan lo-pulta sillä, saadaanko lastensuojelupalvelujen ja mui-den kunnan peruspalvelujen avulla lapsia ja nuoria kas-vamaan yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Tämän mittaamiseen kaupunkistrategian valtuustokauden mittainen aikajänne on kovin lyhyt. Työelämän laatu Tampereen lapsiperheiden sosiaalipalveluissa tehtiin vuonna 2016 yhteensä 468 henkilötyövuotta (Orivesi ei mukana). Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa painopiste on vielä selvästi lastensuojelussa, sillä perhepalvelujen osuus tehdyistä henkilötyövuosista oli 139 htv ja lasten-suojelun 314 htv. Hallinnon osuus oli 15 htv. Lastensuojelutyö on henkisesti kuormittavaa. Työuupu-mus näkyy sairauspoissaoloissa, joissa mielentervey-delliset syyt ovat sairauden syynä avo- ja asumispalve-lujen tuotannossa kärkisijoilla. Työtä rasittaa yllätyksel-lisyys. Työntekijä kokee yhtä aikaa sattuvat akuutit ti-lanteet ja asiakasmäärän kasvun hallitsemattomana. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen kiin-nitetään huomiota seuraamalla säännöllisesti Kunta10-tuloksia, työfiilis-kyselyjen tuloksia ja työpaikkaselvityk-sistä tehtyjä raportteja. Lastensuojelun avohuollossa on meneillään sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin työpajatyöskentely, jolla etsitään keinoja työhyvinvoin-nin parantamiseen. Työpajojen teemoina ovat työhön liittyvät rakenteet, arvostus ja luottamus, työkyky ja työn kuormitus. Asiakasprosesseja pyritään johdonmu-kaistamaan Lean-menetelmällä. Osaamisen kehittämi-sestä huolehditaan työssäoppimisen eri menetelmin. Koulutuksessa keskitytään ammattitaidon ylläpitämi-sen lisäksi erityisesti kehittämään valmiuksia vanhem-muuden arviointiin ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten huomioimiseen. Lastensuojelussa on ollut pitkään rekrytointiongelmia pätevien sosiaalityöntekijöiden palkkaamisessa. On-gelma on valtakunnallinen. Lastensuojelun sosiaali-työntekijöistä vakinaisia oli 73 % vuoden 2016 lopussa, kun koko kaupungissa luku oli 82 % vuoden 2015 hen-kilöstötilinpäätöksessä. Hakijoita vakinaisiin vakanssei-hin on ollut vähän, mutta ne on saatu täytettyä. Lasten-suojelussa oli joulukuun 2016 lopussa kaikkiaan 85 so-siaalityöntekijää. Vakinaisten työntekijöiden tilapäisiä

poissaoloja ovat hoitaneet sijaiset, joita oli vuoden ai-kana 40 eri henkilöä. Lastensuojelussa aloitti kahdeksan työntekijää sosiaalityöntekijän vakinaisessa virassa vuonna 2016. Sosiaalityöntekijän sijaisuusvaatimuksia on lainsäädännöllä tiukennettu (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 2015), mikä on vaikeuttanut päte-vien sijaisten saantia. Sijaisten suuri vaihtuvuus on on-gelma. Palvelujen laatu Avopalvelujen vuosittaiseen kahden viikon aikana teh-tyyn asiakaspalautekyselyyn vastasi 123 (2015 vastasi 135) lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakasta. Laa-dun yleisarvosana oli 8,59 (8,25 vuonna 2015). Pa-lautetta kysytään myös aina palvelun päättyessä. Inter-netin kautta on jatkuva mahdollisuus palautteen anta-miseen. Palautetta saadaan lastensuojelussa vähän, sillä asiakaskunta ei ole motivoinut vastaamaan. Asiakaspalautetta saadaan myös muistutusten ja kan-teluiden kautta. Sosiaaliasiamiehen raportin mukaan vuonna 2016 Tampereella tehtiin lastensuojelussa 28 muistutusta (10 vuonna 2015). Muistutuksista kahdek-san oli saman henkilön tekemiä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ratkaissut lastensuojeluasioissa vuonna 2015 kuusi kantelua, joista neljä käsitteli kohte-lua. Yhdestä kantelusta saatiin muistutus, joka koski las-tensuojelun perhetyötä. Sosiaaliasiamiehen raportissa Tampereen perhepalve-lujen ja lastensuojelun palveluissa oli yhteydenottojen perusteella ongelmia työntekijöiden saavutettavuu-dessa, läheisverkostoselvitysten kestossa etenkin ta-pauksissa, joissa läheiset saavat huoltajina lopulta kiel-teisen päätöksen, ja lapsen kuulemisessa huollollisissa ratkaisuissa. Esiin oli tullut myös kotipalvelujen saata-vuudessa koettu eriarvoisuus ja tukiperheiden saannin pitkä odotusaika, mihin sosiaaliasiamies ehdotti kan-nustimeksi parempia kulukorvauksia. Asiakaspalautetta lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ke-hittämiseen saadaan asiakkailta myös kokemusasian-tuntijaryhmien kautta. Saadun asiakaspalautteen myötä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on syksyllä 2016 toteutettu kolme parannusta. Työntekijöiden ta-voitettavuuden parantamiseksi luovuttiin tietyistä pu-helinajoista ja ryhdyttiin tiedottamaan ja käyttämään työntekijöiden suoria numeroita. Asiakkaan kokemusta palvelutarpeeseen vastaamisesta parannettiin lisää-mällä palvelujen räätälöintiä erityisesti tehostetussa perhetyössä ja lisäämällä yhteistyötä psykiatrian

________________________________________________________________________________________________53


kanssa. Palveluun pääsyn nopeutta on ryhdytty kehittä-mään Lean-menetelmän avulla perhepalveluissa. Palvelun laadun parantamiseksi on asiakkailta kerätty palautetta siitä, mitä on hyvä perhetyö. Hyvästä perhe-työn tai tehostetun perhetyön toimintamallista ei ole olemassa suosituksia. Asian esiin nostamiseksi on jär-jestetty yhteisiä työpajoja ostopalvelutoimijoiden ja oman tuotannon kanssa. Yhteistyöllä kehitetään toimi-vaa arviointimenetelmää perhetyöhön. Palvelujen laadun mittarina on usein käytetty asiakas-määrää per työntekijä. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan sosiaalityöntekijät pystyvät tekemään lastensuojelutyötä laadukkaasti ja lainmukaisesti, jos asiakkaita on 30–40 yhtä työntekijää kohden. Sosiaali-asiamies on tutkinut asiaa Tampereen seutukunnissa. Tilanne oli viime vuonna suosituksen tasolla vain Tam-pereella ja Nokialla. Tampereella yhtä sosiaalityönteki-jää kohden oli 35–45 asiakasta. Lapsen asioista vas-taava sosiaalityöntekijä tapasi yhtä lasta keskimäärin 1,5 tuntia kuukaudessa ja avohuollon muu työntekijä neljä tuntia. Asiakassuunnitelmia tehtiin aiempaa vä-hemmän. Edellisenä vuonna pystyttiin arvioimaan viive, kauanko asiakassuunnitelmien tekeminen kestää, nyt sitä ei pystytty arvioimaan. Sosiaaliasiamiehen mukaan lastensuojelun määräaiko-jen noudattamisessa on tapahtunut huomattavaa pa-rannusta koko seutukunnassa viime vuosina. Sosiaali-asiamies on kuitenkin muistuttanut, että tehdyn työn laatu on vähintään yhtä tärkeää kuin määräajoissa py-syminen. Lastensuojeluilmoituksen tai lastensuojelu-tarpeen selvitystä ei tulisi lopettaa vain sen takia, että määräaika on menossa umpeen. Työajanseurantaa tutkittiin vuoden 2015 loppupuo-lella. Välitöntä asiakastyötä tehtiin lapsiperheiden sosi-aalipalveluissa 35 % työajasta. Sosiaalityöntekijöillä vastaava luku on 27 %. Sosiaalityön osalta pyritään löy-tämään ratkaisuja välittömän asiakastyön lisäämiseen mm. dokumentointia ja asiakastyön suunnittelua kehit-tämällä. Sosiaalityössä dokumentointiin käytettiin ai-kaa 24 % ja asiakastyön suunnitteluun 18 % työajasta.

Yksityisen palvelutuotannon valvonta Vuoden 2016 aikana sijoitettuna oli yhteensä 539 lasta, joille ulkoa ostettuja palveluja tuotti 87 lastensuojelu-yksikköä ja ammatillista perhekotia. Sijaishuoltolaitos-ten valvontaa toteuttavat asiakasohjaus Luotsin kolme sosiaalityöntekijää ja valvonnasta vastasi vs. asiakasoh-jauksen päällikkö. Valvontaa toteutetaan Tampereen ja Oriveden lisäksi myös yhteistoiminnassa mukana ole-vien kymmenen ympäristökunnan osalta. Valvontaa tehdään myös kaupungin omien yksiköiden ja sijaisper-heiden osalta. Vuonna 2016 tehtiin 55 tarkastuskäyntiä, joista osa oli sijoittajakunnan käyntejä. Neljä käynneistä oli reaktiivista eli tehtiin saadun huolen ilmaisun perus-teella. Tarkastuskäynneillä yksiköitä ohjataan mm. lastensuo-jelulain mukaisten rajoittamistoimenpiteiden toteutta-misessa, henkilöstön riittävyyteen ja osaamiseen liitty-vissä asioissa sekä sopimuksen ehtojen noudattami-sessa. Yhtään puitesopimusta ei vuoden 2016 aikana purettu. Palvelujen vaikuttavuus Tavoiteltuja vaikutuksia määritellään ja niitä arvioidaan asiakaskohtaisesti asiakassuunnitelmassa. Asiakaspa-lautteiden yhteydessä asiakkaat arvioivat myös oman tilanteensa kehittymistä palvelujen aikana. Palvelujen vaikuttavuudesta kertoo jotain palvelun päättyessä saatu asiakaspalaute, jossa valtaosa vastaajista kokee elämäntilanteensa parantuneen palvelujen ansiosta. Vuoden pituisella ajanjaksolla lastensuojelusta oli 109 vastaajaa. Lastensuojelussa sijoitusten ja huostaanottojen määrää voi pitää jonkinlaisena mittarina siitä, miten ehkäisevät toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Seuraavasta kuviosta nähdään, miten kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot vaihtelevat, mutta suunta on huolestuttava. Vuonna 2016 kiireellisesti sijoitettiin 15 lasta edellisvuotta enemmän (2015 määrä oli 135 lasta) ja huostaanotet-tiin 8 lasta enemmän (2015 määrä oli 60). Avohuollon tukitoimena tehdyt sijoitukset ovat jonkin verran li-sääntyneet, mikä kertoo hallittavammista tilanteista.

________________________________________________________________________________________________54


Kuvion trendiviiva kuvaa kolmen yhteenlasketun mitta-rin keskiarvoa. Se näyttää lievästi heilahdellen laskevaa suuntaa vuoteen 2014 asti, jolloin kehitys on kääntynyt huolestuttavaan suuntaan. Ennalta ehkäisyyn panosta-minen on saattanut hillitä raskaiden toimenpiteiden kasvua, vaikkei olekaan pystynyt kääntämään sen suun-taa.

Tarkastuslautakunnan arviointi lastensuojelusta Valtuustokauden tavoite perhehoidon osuuden lisäämisestä sijaishuollossa on saavutettu. Perhehoidon li-säämistä pitää niin lasten edun kuin kustannusedun vuoksi edelleen tavoitella. Lastensuojelulain aikarajoja on pystytty noudattamaan vuosia jatkuneen lainvastaisen tilanteen jälkeen. Pal-velutarpeen arviointi aloitetaan keskimäärin kahden arkipäivän kuluessa (lain mukaan vähintään seitsemän) ja arviointi valmistuu kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Sosiaalihuoltolain muutokseen on reagoitu asianmukaisesti. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja on tarjolla ehkäisevästi ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen organisaatiomuutoksessa kymmenen erillistä yksikköä on sovitettu kolmeen kokonaisuuteen: perhepalvelut, lastensuojelun avopalve-lut ja lastensuojelun sijaishuoltopalvelut. Lastensuojelun kokonaiskustannukset alle 20-vuotiasta lasta kohden olivat Tampereella vuonna 2015 kuusik-kokuntien keskiarvoa korkeammat. Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosina 2011–2015 vähem-män kuin kuusikkokunnissa keskimäärin. Hyvä suunta näyttää olevan kääntymässä, sillä vuonna 2016 kiireel-liset sijoitukset lisääntyivät ja etenkin näihin liittyvät hoitovuorokaudet. Ehkäiseviin palveluihin panostami-nen ei vielä näy tai kyseessä on satunnainen ilmiö. Kaikki lakisääteiset asiakassuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Vuoden 2016 lopussa kirjalliset asiakassuunni-telmat puuttuivat tai niitä ei ole päivitetty 450 asiakkaalta, mikä on viidesosa asiakkaista. Asiakassuunnitel-mat tulee saattaa ajan tasalle, sillä asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että häntä koskevat suunni-telmat on dokumentoitu. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat edelleen ajankohtaisia. Sijaisten vaihtuvuus on suurta. Vuo-den aikana lastensuojelussa ehti olla 40 eri henkilöä sijaisena. Sen lisäksi, että tämä ei ole asiakkaan etu, uuden työntekijän perehdyttäminen vie paljon vakinaisten työntekijöiden työaikaa ja lisää osaltaan työn kuormittavuutta.

Kuvio 16. Huostaanotettujen, kiireellisesti sijoitettujen ja avohuollon tukitoimena vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitetut 0–17-vuotiaat lapset. (Kuusikkokunnat.fi)

________________________________________________________________________________________________55


6.9 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisestä vas-taa terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta. Tuotantoyksikkö on osa Tampereen kau-pungin hyvinvointipalvelujen avopalveluja. Lisäksi tuo-tannossa on yksityisiä palvelujen tuottajia. Kolmannen sektorin asema on palvelujen kannalta merkittävä. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat mielenterveyden päi-väsairaalatoiminta ja avohoito, päihdehuollon avo-hoito, päiväkeskustoiminta ja asumispalvelut12, päihde-huollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta, katkaisu- ja selviämishoitoasemapalvelut, mielenterveyspalve-lut, päihdehuollon asumispalvelut, päihdehuollon kun-toutus ja tuetun asumisen palvelut. Palvelujen tavoite on hoidolla ja ohjauksella auttaa psyykkisistä sairauksista tai päihdeongelmista kärsivää asiakasta saavuttamaan riittävän hyvä psyykkinen tasa-paino ja elämänhallinta. Palvelujen tuottamisen lähtökohtina ovat lainsäädän-nön ja strategian lisäksi STM:n mielenterveys- ja päih-desuunnitelma (Mieli), Pirkanmaan mielenterveys-

12 Kunnalla on velvollisuus järjestää mielenterveysongelmaisten tar-vitsemat asumispalvelut. Niitä voivat olla palveluasuminen, tehos-tettu palveluasuminen ja kevyempi tuettu asuminen.

ja päihdestrategia 2013–2016, Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelma sekä Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014–2017. Palvelujen järjestämistapa

Palvelujen painopistettä on siirretty avopainotteiseksi kalliimman sairaalahoidon vähentämiseksi. Vuonna 2013 toteutettiin omassa tuotannossa palveluverkko-muutos, jossa alueelliset pienet mielenterveystoimistot yhdistettiin kolmeksi isoksi psykiatrian keskukseksi. A-klinikkatoiminta otettiin omaan tuotantoon vuonna 2015. Tampere vastaa myös Oriveden palveluyksiköi-den toiminnasta. Omassa toiminnassa oli 274 työnteki-jää vuonna 2016. Noin puolet mielenterveys- ja päihdepalveluista oste-taan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Suurin menoerä ovat eritasoiset asumispalvelut mielenterveys- ja päih-dekuntoutujille sekä kotiin annettavat tuetun asumisen palvelut. Näiden lisäksi ostetaan koko huumehoidon palveluketju ja päihdehuollon laitoshoitoa. Yksityisten palvelujen roolin arvellaan lisääntyvän sosiaali- ja ter-veyspalvelujen siirtyessä maakuntaan.

________________________________________________________________________________________________56


Palvelutarve

Mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvussa. Lähettei-den määrä on kasvanut 78 % vuodesta 2012 vuoteen 2016. Vuonna 2016 asiakasmäärä nousi 10 000:een. Hoidon tarpeet vaihtelevat ja hoidettavat ovat monion-gelmaisia (esim. työttömyydestä aiheutuvat ongelmat, päihteet, ahdistus, masennus). Palveluista tiedottami-nen ja palvelujen räätälöinti muutettiin palveluverkko-uudistuksen yhteydessä vastaamaan potilaiden tar-peita, jolloin palvelujen ulkopuolella olleet avun tarvit-sijat aktivoituivat. Kynnys hoitoon ohjautumisesta on madaltunut.

Asiakkaista noin 45 % on alle 30-vuotiaita. Alle 30-vuo-tiaat hakeutuvat muita ikäryhmiä matalammalla kyn-nyksellä hoitoon, mm. leimautuminen on vähentynyt. Syitä nuorten palvelutarpeeseen ovat esimerkiksi kor-kea nuorisotyöttömyys ja runsas kannabiksen käyttö. Alle 25-vuotiaille hoidossa oleville perustettiin vuonna 2013 oma nuorten aikuisten työryhmä. Nuoria aikuisia tuetaan opiskeluun ja työhön, jotta eläke ei muodos-tuisi vaihtoehdoksi. Masentuneisuutta voidaan mitata esimerkiksi erityis-korvattavien lääkkeiden käyttömäärällä. Tampereella alle 30-vuotiaiden depressiolääkkeistä Kela-korvausta saaneiden määrä on kuusikkokuntien suurin, mutta suunta on kuitenkin laskeva. Lääkkeiden suuri käyttö perustuu siihen, että masennuksen ja ahdistuneisuus-häiriöiden tunnistaminen on parantunut sekä peruster-veydenhuollossa että mielenterveys- ja päihdepalve-luissa. Lääkkeiden käytön väheneminen johtunee osit-tain siitä, että psykoterapeuttisia hoitomahdollisuuksia on lisätty ja Kelan psykoterapiaan ohjaaminen on li-sääntynyt. Myös digitaalisten palvelujen, kuten nettite-rapian ohjeiden ja harjoitteiden hyödyntäminen hoi-doissa on lisääntynyt.

Valtuuston asettamat vuositavoitteet 2016 Mielenterveys- ja päihdepalveluilla ei ole sellaista val-tuuston asettamaa vuositavoitetta, jonka toteutumi-sesta se vastaa yksin. Vuositavoite ”perusterveyden-huollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 %” on kaikkien kaupungin terveydenhuollon palvelusektoreiden yhteinen. Tavoite ei toteutunut. Vuositavoitteen toteuttamiseksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa oli tarkoitus kehittää PSHP:n ja oman tuotannon välistä työnjakoa ja hoidonporrastusta. Pir-kanmaan sairaanhoitopiirin Kaivannon psykiatrisen sai-

raalan toiminta loppui lokakuussa 2015. Korvaavat pal-velut tuli järjestää avopalveluina ja tehostetun palvelu-asumisen ostopalveluina. Henkilötyövuosien arveltiin lisääntyvän 13:lla, toteuma oli 17. Omaan tuotantoon lisättiin lääkäri- ja psykologipalveluja sekä nettiterapia-palvelujen ostoja. Lisäksi liikkuvan psykiatrian työryh-män toiminta laajeni ilta- ja viikonloppuaikaan. Sairaa-lapalvelujen vähentäminen, mm. Kaivannon sairaalan sulkeminen, ei kuitenkaan tuonut toivottua säästöä. Vuositavoitetta toteutettiin myös sähköisten palvelu-jen lisäämisen avulla. Ajanvarausta on kehitetty ja hoi-don tukena on nettiterapiajärjestelmä. Avopalvelujen yhteinen vuositavoite sähköisesti tehtyjen ajanvaraus-ten määrästä jäi toteutumatta. Mielenterveys- ja päih-depalveluissa oli tarkoitus kehittää sähköiseksi kahden-suuntainen luotettava viestintä sekä uusien lomakkei-den käyttöönotto. Molemmat tulevat kokeiluun vasta kesällä 2017. Palvelujen kustannukset Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintakulut ylit-tyivät yhteensä 1,3 milj. eurolla vuonna 2016. Toteuma oli 36,4 milj. euroa (34,2 milj. euroa vuonna 2015). Kus-tannusten nousu johtuu osittain mielenterveyspalvelu-jen asiakasmäärien kasvusta.

Kuvio 17. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannukset per hoito-jakso, euroa

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon sairaalajaksot ovat vähentyneet, mutta kustannukset hoitojaksoa kohden ovat nousseet. Sairaalahoidossa olevat potilaat ovat en-tistä vaikeahoitoisempia. Lisäksi Kaivannon sairaalan sulkemisen myötä käytöstä poistui erikoissairaanhoi-don alhaisin maksuluokka. Sairaalapalvelujen vähentä-minen on myös nostanut merkittävästi erityishoivaa tarvitsevien mielenterveyskuntoutujien asumispalvelu-jen kustannuksia niiden osalta, jotka tarvitsevat asumis-palveluja pitkäaikaisen sairaalahoidon jälkeen.

________________________________________________________________________________________________57


Tuloksellisuusarviointi

Taloudellisuus ja tehokkuus Mielenterveys- ja päihdepalvelujen talousarvio ylittyi 1,3 milj. euroa vuonna 2016. Kuten edellä todettiin, ovat psykiatrisen erikoissairaanhoidon sairaalajaksot vähentyneet, mutta kustannukset hoitojaksoa kohden nousseet. Lähetteitä on vuosittain käsitelty entistä suu-rempia määriä suhteessa toimialueen määrärahoihin, ja hoitotakuu on toteutunut. Ensiohjausyksikkö Ensio on matalan kynnyksen palvelu, jonne voi mennä ilman lähetettä ja ajanvarausta. Ajan-varausta tai lähetettä ei tarvita myöskään päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsuun, päihdeongelmaisen raskaana olevan ja lapsiperheen kohtaamispaikka Päi-väperhoon, kotiin suunnatun tuen Konstiin, huumekli-nikalle, terveysneuvontapiste Nerviin ja nuorisoase-malle. Ensiohjausyksikkö vastaanotti ilman lähetettä yli tuhat asiakasta vuonna 2016. Henkilötyövuosia ei ole lisätty samassa suhteessa kuin asiakasmäärä on kasvanut. Kustannustehokkuus on

tältä osin parantunut aikavälillä 2012–2016. Vuonna 2012 määräraha lähetettä kohden oli laskennallisesti noin 3 500 euroa, kun vuonna 2016 se oli enää 3 000 euroa. Lähetteet suhteutettiin laskennassa oman tuo-tannon kustannuksiin. Pitkäaikaisasunnottomia oli Tampereella 52 vuonna 2016. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt vuo-desta 2008, jolloin pitkäaikaisasunnottomia oli 214. Härmälään avattiin tukiasumisyksikkö vuonna 2016. Nykytaso pitkäaikaisasunnottomuudessa on Suomen alhaisimpia. Tampere on saanut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti hyvää palautetta siitä, että se on saa-nut pitkäaikaisasunnottomuuden vähentymään näin al-haiseksi.

Työhyvinvointi

Kunta10-tutkimus on ainoa mittari, jolla mielenterveys- ja päihdepalveluissa mitataan henkilöstön työhyvin-vointia. Tulokset ovat kaupungin keskiarvossa ja para-nivat edellisestä mittauksesta. Työhyvinvointimatriisin tulokset mitataan avopalvelujen tasolla, joten niistä ei voida tehdä johtopäätöksiä tässä arvioinnissa. Koska Kunta10-mittaus tehdään vain joka toinen vuosi, olisi tarkoituksenmukaista harkita myös muiden mittarei-den käyttöä työhyvinvoinnin seuraamiseksi henkisesti raskaalla toimialalla.

________________________________________________________________________________________________58


Palvelujen laatu Asiakastyytyväisyys laski hieman edellisestä mittauk-sesta (vastausten kokonaismäärä oli 299). Asiakaskunta huomioiden palvelun laadulle annettujen arvosanojen keskiarvoa 3,79 voidaan kuitenkin pitää hyvänä (as-teikko 1-5). Korkeimman yleisarvion sai akuuttipsykiat-rian poliklinikka ja heikoimman päiväsairaala. Mielenterveys- ja päihdetyössä asiakkaan tilanne kos-kettaa keskeisesti myös läheisiä, jotka monesti toimivat tukihenkilönä ja hoitoon ohjaajana. Mieli 2020 -oh-jelma suosittaa, että omaisten ja läheisten huomioon-ottaminen otetaan pysyväksi käytännöksi palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Sidosryh-mätyytyväisyyttä ei ole toistaiseksi mitattu. Omaiset ja läheiset on huomioitu mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasraatitoiminnassa. Raatiin kuu-luu 17 palvelujen käyttäjää (14 potilasta ja 3 omaista) ja neljä työntekijää. Asiakasraadissa käsitellään asiakkai-den ja omaisten kohtaamiseen, etuisuuksiin ja hoidon sisältöön liittyviä teemoja. Lisäksi on keskusteltu palve-luista tiedottamisesta sekä digitaalisista palveluista. Ko-kemusasiantuntijat ovat mukana kehittämisessä, johto-ryhmätyössä, ryhmien ohjaamisessa ja asiakastyössä. Kokemusasiantuntijoina on sekä asiakkaita että heidän läheisiään. Palvelutuotantoa koettelee psykiatripula. Tarve on ar-violta seitsemälle psykiatrille. Kelan vaatimien B-lau-suntojen kirjoittaminen työllistää ammattiryhmää, mikä on pois asiakkaalle annetusta hoitoajasta. Muut ammattiryhmät ovat tarkoituksenmukaisella tasolla.

Palvelujen vaikuttavuus Mielenterveys- ja päihdetyössä vaikuttavuusajattelu perustuu siihen, että hoito on Käypä hoito -suositusten mukaista. Hoidossa käytetään sellaisia menetelmiä, jotka ovat tutkitusti kyseiseen häiriöön parhaiten vai-kuttavia. Palvelujen vaikuttavuuteen voidaan osaltaan vaikuttaa tulosperusteisella sopimuskäytännöllä, kuten huume-hoidon kilpailutuksen yhteydessä on tehty. Palvelun-tuottajalla on käytössä hoidossa pysymiseen ja jatko-palveluihin ohjautumiseen perustuva bonusjärjes-telmä. Vastaavasti tavoitteen alittamisesta seuraa sanktiot. Myös mielenterveyskuntoutujen asumispal-velut on hankittu tulosperusteisesti ja palveluntuotta-jalle on asetettu sopimuksessa vaikuttavuustavoite.

Valtakunnallisten itsemurhatilastojen huippu oli vuonna 1990. Vuonna 2015 määrä oli vähentynyt alle puoleen. Itsemurhien määrä on laskusuuntainen sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.

Ennaltaehkäisy ja havainnointi Ennaltaehkäisy on keskeisessä roolissa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat johtuvat mm. psyykkisistä ja biologi-sista tekijöistä. Osa ongelmista voi alkaa esimerkiksi yk-silön taloudellisista ongelmista. Siksi on tärkeää, että kaikilla ennalta ehkäisevää työtä tekevillä tahoilla, esi-merkiksi kaupungin sosiaalitoimen palveluilla, olisi kei-noja havainnoida mielenterveyden ongelmia, jotta yk-silön arkipäivän ongelmista ei muodostuisi lääketieteel-lisiä ongelmia.

Tarkastuslautakunnan arviointi mielenter-veys- ja päihdepalveluista Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakas-määrä on kasvanut, kynnys hoitoon hakeutu-misesta madaltunut ja palveluihin pääsy hel-pottunut. Palvelujen painopiste on siirretty avopainotteiseksi kalliimman sairaalahoidon vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustan-nukset eivät ole vähentyneet samassa suh-teessa kuin avohoitoa on lisätty. Kaivannon sairaalan sulkeminen ei ole tuonut toivottua säästöä. Asiakkaista 45 % on alle 30-vuotiaita. Nuorten osuus asiakkaista on huolestuttavan suuri. Psykiatrien saatavuus on vaikea valtakunnalli-nen ongelma. Psykiatrien rekrytoimiseksi on tärkeää miettiä entistä tehokkaampia keinoja. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikutta-vuus perustuu Käypä hoito -suositusten nou-dattamiseen hoidossa. Olisi suositeltavaa, että mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittäisivät mahdollisuuksien mukaan myös muita mitta-reita vaikuttavuuden arviointiin. Esimerkiksi sidosryhmätyytyväisyyden mittaaminen voisi olla menetelmä, jonka avulla saataisiin lisää tietoa toiminnan kehittämiseen ja vaikutta-vuuden lisäämiseen.

________________________________________________________________________________________________59


6.10 Ikäihmisten omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevän työn palvelut Ikäihmisten omaehtoisella toiminnalla ja ennaltaehkäi-sevillä palveluilla pyritään parantamaan ikäihmisten elämänlaatua, ylläpitämään toimintakykyä ja siirtä-mään hoidollisten palvelutarpeiden syntyä. Ennaltaeh-käisevällä otteella tuetaan ikäihmisten identiteettiä ja sosiaalista toimintakykyä. Kaupungin järjestämiin palveluihin kuuluvat 1) palvelu-keskustoiminta ja lähitorit, 2) Peltolammin kortteliker-hotoiminta sekä 3) kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuottama osallistava kulttuuritoiminta. Palvelukeskukset tarjoavat matalan kynnyksen palve-luita lähialueen ikäihmisille. Toimintaan osallistuminen ei pääsääntöisesti edellytä palveluja hoitosuunnitel-maa, mutta palvelukeskuspalveluja voidaan käyttää osana asiakkaan palveluja hoitosuunnitelman toteu-tusta kotona tuotetussa hoidossa. Lähitorit ovat asuinalueiden kohtaamispaikkoja kaiken-ikäisille. Niiden tavoite on tukea arkea, vähentää yksi-näisyyttä ja kannustaa harrastamaan. Lähitoreilla tarjo-taan alueen asukkaille yhteisissä tiloissa sekä kunnan että yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoisten tuottamia toimintamahdollisuuksia. Tampereella on neljä ja Ori-vedellä yksi lähitori. Lähitorien määrä kasvoi vuonna 2016, kun Tammelan ja Keinupuiston lähitorit avautui-vat. Peltolammilla sijaitsevassa korttelikerhossa järjeste-tään virkistystoimintaa lähialueen asukkaille. Kortteli-kerhossa voi mm. aterioida, lukea lehtiä, pelata ja as-karrella. Korttelikerho on pääosin avoin ja maksuton. Kaupungin muissa korttelikerhoissa ei ollut riittävästi kävijöitä, joten niiden tilalle on kaupunginosiin syntynyt uusia palvelumuotoja, kuten lähitorit. Kulttuuritoiminta on joko avointa tai suunniteltu esi-merkiksi päiväkeskuksen ryhmälle tai vanhainkodin osaston asukkaille. Palveluja tuotetaan yksityis- ja pal-velukodeissa asuville, vanhainkoteihin ja sairaaloihin. Ikäihmisten omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäise-vien palvelujen määräraha vuodelle 2016 oli yhteensä 2,9 milj. euroa.

Palvelukeskustoiminnan määräraha oli noin 1,94 milj. euroa, korttelikerho-toiminnan määräraha noin 0,1 milj. euroa ja osallistavan kulttuuritoiminnan määrä-raha noin 0,86 milj. euroa. Toimintamenot ylittyivät yh-teensä noin 0,14 milj. eurolla, mikä johtui Pohjolanka-dun ennakoitua aiemmasta käyttöönotosta ja palvelu-keskusten kesäsulkujen peruuntumisesta. Valtuuston asettamat vuositavoitteet 2016 Palvelutoiminnan kannalta keskeinen kaupunkistrate-gian tavoite vuosille 2014–2017 on omaehtoisen toi-minnan mahdollistaminen kuntalaisille ja yhteisölle. Ta-voite on myös, että ”kaupunki mahdollistaa omaeh-toista toimintaa ja kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista”. Vuoden 2016 valtuustotavoitteet olivat yhteisiä monille eri toimijoille. Ensimmäinen vuositavoite oli ”liikunta-mahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hy-vinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta”. Riittävästi liikkuvien osuutta ei voida arvioida ennen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimustulosten val-mistumista keväällä 2017. Tavoitetta toteutettiin seu-raavan toimenpiteen avulla: ”laajennetaan kuntalais-ten liikkumista edistäviä vapaaehtoistoiminnan muo-toja Luotsi-mallin mukaisesti”. Vapaaehtoiset liikuntaluotsit ohjaavat ikäihmisiä mata-lan kynnyksen liikunnan pariin edellisvuotta laajemmin. He ohjasivat vuonna 2016 noin 1 800 henkilöä. Vuonna 2016 käynnistyi myös ympäristöluotsitoiminta. Osa ym-päristöluotseista on ikäihmisten mukana luonnossa liik-kuessa, osa osallistuu Tesoman alueella viheralueiden hoitoon. Toinen vuositavoite oli ”ikäihmisistä vähintään 91,3 % asuu kotona (2015: 91,3 %), vähintään 6,5 % tehoste-tussa palveluasumisessa (2015: 6 %) ja enintään 2,2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2015: 2,5 %). Tavoite to-teutui osittain. Tavoitetta toteutettiin seuraavan toi-menpiteen avulla: ”Tehostetun palveluasumisen paik-koja lisätään ja Kotitorin yhteyteen avataan hyvinvoin-titeknologialainaamo. Palvelutalon kotihoitoa lisätään ja mallia kehitetään”. Tämä tavoite toteutui.

________________________________________________________________________________________________60


Ikäihmisten palvelurakenneuudistuksessa pitkäaikaista laitoshoitoa on muutettu tehostetuksi palvelu-asumiseksi. Palvelurakennemuutoksen myötä Tampe-reella on edetty valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen ja kaupungin strategian tavoitteiden suuntaisesti. Vuoden 2016 lopussa yli 75-vuotiaista tamperelaisista 90,9 % asui kotona, 7 % tehostetussa palveluasumisessa ja 2,1 % pitkäaikaisessa laitos-hoidossa. Palvelujen tuloksellisuus Ikäihmisten omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäise-vien palvelujen tuloksellisuusarvioinnin tekeminen on haasteellista siksi, että toimijoita on useita, jolloin esi-merkiksi henkilöstön tilasta ei voida tehdä johtopäätök-siä. Toiminnan tuottavuutta voidaan arvioida luotsitoimin-nan volyymien positiivisen kehityksen kautta. Uudet palvelupisteet on saatu käyttöön suunnitellusti ja asia-kasmäärät ovat kasvussa. Talousarvioylitys johtuu Poh-jolankadun palvelupisteen suunniteltua aiemmasta käyttöönotosta.

Palvelujen laadusta voidaan tehdä joitakin päätelmiä. Asiakastyytyväisyysmittaus toteutetaan eri palvelupis-teissä kerran vuodessa sähköisesti. Asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla. Suurin osa vastaajista koki toiminnan tukevan arjessa selviytymistä. Mittaaminen ei ole kui-tenkaan täysin kattavaa, koska eri palvelut kohdistuvat käyttäjille vaihtelevasti ja vastaaminen perustuu osin omaan aktiivisuuteen. Asiakastyytyväisyyttä mitatta-essa olisi tärkeää myös läheisten näkökulman huomioi-minen. Palvelujen käyttäjät voivat vaikuttaa palvelujen sisäl-töön ja laatuun osallistumalla toriraateihin. Palveluja on myös kehitetty soveltamalla valtakunnallisia hyviä käytäntöjä. Tampere on osaltaan toiminut mallina muille kunnille, ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut on mukana omaehtoisen toiminnan valtakunnallisessa ke-hittämistyössä. Palvelujen vaikuttavuudesta voidaan tehdä tulkintoja palvelupisteiden ja kävijämäärien kasvun ja vakiintumi-sen kautta. Kävijämäärät ovat vuosittain kasvaneet ja vakiintuneet kaikissa palvelupisteissä. Uusien lähitorien osalta kävijämäärien kehitystä ei voida vielä seurata.

________________________________________________________________________________________________61


Asumista koskevat vuositavoitteet toteutuivat kotona asumisen tavoitetta lukuun ottamatta. Ennaltaehkäise-villä palveluilla voi osaltaan olla merkitystä tavoitteen saavuttamisessa. Sen sijaan palveluista viestimistä tulisi edelleen kehittää, mutta kehittämistarve on tiedos-tettu ja suunta on oikea. Omaehtoisen ja ennaltaehkäisevän työn palvelujen avulla voidaan saada aikaan hyötyjä, jotka vähentävät raskaiden palvelujen käyttöä. Lisääntynyt aktiivisuus ja sosiaalinen osallistuminen voivat johtaa itseään vahvis-tavaan hyvään kierteeseen, jolloin elämänlaatu ja hy-vinvointi kohentuvat, fyysinen ja psyykkinen terveys pa-ranevat, ja ikäihminen ja yhteiskunta hyötyvät. Mikäli toiminnalla saavutetaan tämän kaltaisia hyötyjä, voi-daan todeta, että ikäihmisen omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelujen toiminta on tulok-sellista ja tarkoituksenmukaista.

Tarkastuslautakunnan arviointi ikäihmisten omaehtoisesta toiminnasta ja ennaltaehkäi-sevistä palveluista Palvelutoiminta on esitettyjen näkökulmien mukaan tuloksellista. Toiminnan välittömiä vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida, koska ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttaa moni muu-kin tekijä, kuten ikäihmisten terveys ja virkeys sekä omaisten ja terveydenhuollon toiminta. Maakuntamalliin siirryttäessä on keskustelun maakuntavalmistelijoiden kanssa oltava aktii-vista jo varhaisessa vaiheessa, jotta hyvät pal-velumallit saadaan turvattua mahdollisimman tuloksellisesti. Tarkastuslautakunnan näke-myksen mukaan ennaltaehkäisevien palvelui-den vaarantuminen on riski, koska ilman ennal-taehkäisevää toimintaa raskaampien palvelui-den käyttö saattaa lisääntyä.

________________________________________________________________________________________________62


6.11 Museopalvelut Museopalvelut tallentaa, tutkii, säilyttää ja pitää esillä aineistoa ja tietoa ihmisestä ja hänen ympäristöstään ja toimii kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä visuaalisen kulttuurin ja kulttuuriympäristön asiantuntijana ja pal-veluntuottajana. Museopalvelut vastaa Pirkanmaan maakunta- ja aluetaidemuseotoiminnasta. Museopalveluihin kuuluvat kokoelmapalvelut, kult-tuuri- ja taideperinnön saavutettavuutta edistävät pal-velut, maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut, näyttelytoiminta, tapahtumatarjonta, kohdennetut palvelut ja museopedagogiset palvelut. Lisäksi museo-palveluilla on tuki- ja erityispalveluita. Museopalvelujen palveluverkkoon kuuluvat Museokes-kus Vapriikki, Amurin työläismuseokortteli, Tallipiha, Työväenmuseo Werstaan yhteydessä toimiva Tekstiili-teollisuusmuseo, Museo Milavida sekä Museoiden ko-koelmakeskus. Tampereen taidemuseon Muumimuseo siirtyy Tampere-taloon. Toimintamallin uudistuksessa museo- ja kulttuuripalve-lut yhdistyivät kulttuuri- ja taideyksiköksi. Yksikön joh-taja on Toimi Jaatinen ja Tampereen taidemuseon joh-taja on Taina Myllyharju. Museoiden kokoelma- ja näyt-telytoimintoja johtaa viisi päällikköä. Valtuuston asettamat vuositavoitteet 2016 Museopalvelujen vuositavoitteina oli kulttuuri- ja va-paa-aikapalvelujen tavoitteet tuottavuudesta, johta-miskulttuurin parantamisesta, henkilöstön mahdolli-suudesta osallistua ja kumppanuudesta. Vuonna 2016 museopalvelujen tuottavuuden kehitty-misestä ei saatu luotettavia tietoja edellisvuoteen sisäl-tyvien liiallisen suoritteiden vuoksi. Museoiden tuotta-vuus vaihtelee näyttelyiden suosion mukaan. Seuraa-vassa on muutamia tietoja vuoden 2016 tuottavuus-matriisista. Museoiden näyttelyihin tehtiin vuonna 2016 yhteensä 646 900 käyntiä ja niitä varten tehtiin 66 htv:n työpanos. Vuonna 2016 näyttelytoiminnan käyn-nin kustannus oli 16 euroa.

Digitalisaatio ei vähennä museopalveluissa lyhyellä täh-täimellä henkilöstön tarvetta eikä vaikuta kustannusten kautta tuottavuuteen. Museopalveluissa jatkettiin ko-koelmien digitalisointityötä. Digitalisaatio parantaa ko-koelma-aineiston hallintaa ja viestintää. Se lisää välilli-sesti palvelujen kysyntää, asiakaskontakteja ja käyn-tejä. Johtamiskulttuuri parani Kunta10 -tutkimuksen mitta-reiden mukaan huomattavasti, mutta pisteet eivät vielä yltäneet kaupungin keskiarvoon. Myös mittarit henki-löstön osallistumisesta ja työyhteisöjen kehittämisestä ovat parantuneet. Enää 28 % työntekijöistä koki, ettei muutoksiin työssä ole vaikutusmahdollisuuksia, kun luku oli aiemmin 40 %. Koko kaupungissa luku oli 48 % vuonna 2016. Museopalveluilla on useita yhteistyöhankkeita kaupun-kiseudun kuntien ja yhteisöjen kanssa. Museopalvelu-jen ja kuntalaisten yhteistyö kulttuuriympäristöjen vaa-limisessa palkittiin Europa Nostra -säätiön Grand Prix -tunnustuksella. Ympäristöluotsien koulutus on päätty-nyt ja toimintaa käynnistetään. Vapriikkiin perustettiin asiakasraati. Tavoite kumppanuuteen perustuvasta pal-velujen uudistamisesta toteutui.

________________________________________________________________________________________________63


Tuloksellisuusarviointi Tuottavuus ja taloudellisuus Vuoden 2016 tulos on noin 0,35 milj. euroa budjetoitua parempi. Hyvän yleisömenestyksen tuomat tulot ovat tärkein syy taloudelliseen onnistumiseen. Maksutuotot olivat huomattavasti budjetoitua suuremmat. Vapriikki on maamme suosituimpia museoita. Vuonna 2016 siellä kävi 169 000 asiakasta. Vuonna 2016 oli vielä käytössä tilaaja-tuottaja -malli, jolloin museopalvelujen toimintatuotoista valtaosa on tilaajalle myytyjä palveluja. Myyntituotoista konserni-hallinnolta saatua osuutta on 11,7 milj. euroa. Lisäksi ti-laaja osti palveluja Sara Hildénin taidemuseosäätiöltä 1,65 milj. eurolla. Museopalvelujen toimintakulut vuonna 2016 olivat 15 milj. euroa, mikä on noin pro-sentti kaupungin toimintamenoista. Oman tulonhan-kinnan merkitys on suuri. Vapriikin näyttelypalvelut kattoivat maksutuloilla toimintamenoista 38 %. Taide-museolla vastaava osuus oli 14 %. Opetus- ja kulttuuri-ministeriön valtionosuus vuodelle 2016 oli Tampereen museoille 1,2 milj. euroa ja Tampereen Taidemuseolle 0,6 milj. euroa. Kaupungin museopalvelujen pitkän linjan tarkastelussa kustannusten kehitys on hallittua siitä huolimatta, että on tehty lukuisia vuokrakustannuksia nostavia tilainves-tointeja.

Vuodesta 2010 lähtien yksikään tilikauden tulos ei ole ollut negatiivinen eli tilaajalta saadut tulot ovat muiden tulojen ohella riittäneet kattamaan menot. Toiminta-menot, joissa rahan arvon muutos on huomioitu, ovat kasvaneet vuodesta 2010 vuoteen 2016 yhteensä seit-semän prosenttia. Toimintamenoista kaksi suurinta erää ovat henkilöstömenot ja vuokrat. Vuokrat ovat nousseet, mutta henkilöstömenot pysyneet lähes en-nallaan. Vuokrien kasvua selittää kuluvan valtuustokauden kyn-nyksellä valmistunut 10,3 milj. euron Ruskon kokoelma-keskus ja Vapriikin 3 milj. euron muutostyöt. Näsilinnan peruskorjaus museo Milavidaksi maksoi 5,4 milj. euroa. Tiloista on myös luovuttu, kun pieniä museoita on siir-tynyt erillistiloista Vapriikkiin. Taidehalli TR 1 on sul-jettu. Muumi-museo avautuu uusissa Tampere-talon ti-loissa vuonna 2017. Ratkaisematta on enää kahden tai-demuseon tilatarpeet. Palkalliset henkilötyövuodet ovat vähentyneet. Verrat-taessa vuotta 2010 ja 2016 ero henkilötyövuosissa se-littyy sillä, että työllisyyspalvelut on kaupungissa keski-tetty eikä sijaisuuksia tai määräaikaisia tehtäviä ole niin paljon. Sen sijaan vakinaisten tehtävien määrä on li-sääntynyt kuudella henkilötyövuodella. Kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 selittyy harjoittelijoiden lisäänty-neellä määrällä.

*) Vuonna 2012 huhtikuussa valmistui Ruskon kokoelmakeskus, minkä jälkeen luovuttiin neljästä kokoelmatilasta

Taulukko 3. Museopalvelujen tuottavuuden ja taloudellisuuden tunnuslukuja vuosina ajalla 2010–2016

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos- %

Toimintakulut 1 000 e 14 041 13 551 13 839 14 759 13 742 14 295 15 061 7 %

Henkilöstökulut 1 000 e 6 089 6 211 6 211 6 146 5 926 5 948 6 203 2 %

Vuokrat 1 000 e 3 674 3 661 3 840 4 123 4 270 4 338 4 377 19 %

Palkalliset henkilötyövuodet 155 156 152 147 145 140 143 -8 %

Tilat, m3 29 234 29 234 *) 40 830 32 520 30 324 29 524 29 163 0 %

________________________________________________________________________________________________64


Työelämän laatu Henkilötyövuosien väheneminen on haaste. Henkilös-tön jaksamista tuetaan mm. työkyvyn muutoksiin rea-goivilla tehtäväjärjestelyillä, työkyvyn ylläpitoon val-mentavilla kursseilla ja palkitsemisen eri keinoilla. Hen-kilöstöä kannustetaan oman työnsä kehittämiseen, teh-täväkiertoon, innovointiin, uuden oppimiseen, työyh-teisötaitojen kehittämiseen ja liikkumiseen. Museopal-veluissa on 129 vakanssia. Määräaikaisia työntekijöitä palkataan lähinnä ulkopuolisella rahoituksella toteutet-taviin projekteihin. Palvelujen laatu

Museologian professori Janne Vilkunan sanoin Tam-pere on Suomen museopääkaupunki (yle.fi/uutiset 21.10.2016). Keskeisiä menestystekijöitä ovat toimitilo-jen laatu, monipuolinen yhteistyöverkosto, mahdolli-suus ja kyky toteuttaa merkittäviä näyttelyhankkeita ja osaava henkilöstö. Tampere on pystynyt laadukkaaseen museotoimintaan erityisesti monipuolisen yhteistyö-verkoston avulla. Tampere on kansallisella kärkitasolla ja kansainvälisesti hyvällä tasolla kaikilla museotoimin-nan alueilla ja uusien museologisten innovaatioiden ke-hittämisen osalta kärjessä.

Innovatiivisuudesta on viime vuosilta lukuisia esimerk-kejä. Tampereella toteutettiin Suomen ensimmäisenä kunnallisena joukkorahoitushankkeena pelimuseo. Asiakasraatitoiminta aloitettiin Vapriikissa. Kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminta laajeni ympäristöluotsitoimin-taan, joita museopalvelut koordinoi. Hallinnon rajat on ylitetty myös museopalvelujen TAITE-yksikön koordi-noimissa elinkaaripalveluissa ja kohdennetuissa palve-luissa. Vapaaehtoiseen kulttuuriympäristötyöhön pe-rustuva Adoptoi monumentti -toiminta sai Europa Nostra -säätiön Grand Prix -palkinnon. Lähivuosille suunnitellut taidemuseoiden tilaratkaisut parantavat näiltä osin tilannetta. Kilpailu asiakkaista ja hankkeista on kiristymässä erityisesti pääkaupunkiseu-dun ja Turun museoiden kanssa. Kaikissa toiminnoissa kerätään koko ajan asiakaspa-lautetta, johon reagoidaan tarpeen mukaan. Lisäksi tehdään määräajoin tarkempia kävijätutkimuksia, joista saadaan tietoa mm. näyttelytoiminnan suunnitteluun, markkinointiin ja tiedottamiseen. Erityisesti pyritään kehittämään verkkoviestintää. Jatkuva mediaseuranta auttaa laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa. Asia-kasraatien ja ns. ystäväyhdistysten rooli palvelujen ke-hittämisessä ja arvioinnissa kasvaa.

Palvelujen vaikuttavuus ja tarkoituksenmukaisuus Yleisesti tiedetään museokäyntien positiivinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin, joten yksinkertaisin mittari on museokäyntien määrä ja niistä saatu asiakaspalaute. Kulttuuriympäristötyö ja kuvataide kaupunkiympäris-tössä vaalivat ja parantavat elinympäristöä. Kokoelma-työssä tallennetaan, tutkitaan ja esitellään yhteistä kulttuuriperintöä, mikä vahvistaa toimialueen ihmisten identiteettiä ja henkistä turvallisuutta. Museot ovat myös matkailukohteita ja tuovat osaltaan matkailutu-loja. Tampereen museoiden osalta voi tarkoituksenmukai-suutta arvioida siitä lähtökohdasta, onko tarkoituksen-mukaista, että meillä on niin paljon museotilaa, mikä maksaa paljon. Tampere käytti museoiden rahoituk-seen 58 e/asukas vuonna 2015. Tämä on suurten kau-punkien korkein luku. Tärkein selittäjä ovat tilakustan-nukset, jotka ovat merkittävästi suuremmat kuin esim. Turussa ja Helsingissä. Tilannetta selittää kaksi taide-museota, Vapriikki, Kokoelmakeskus ja Werstas. Koko-elmien määrässä, kävijämäärissä, näyttelytoiminnan volyymissa ja asiantuntijapalveluissa Tampereen mu-seotoiminta on epävirallisilla mittareilla sijoilla 1–3. Museopalvelujen keskeiset tuotannon kehittämishank-keet liittyvät tiloihin ja niiden käytön tehostamiseen. Muumilaakson uusia tiloja rakennetaan. Vapriikissa yh-teistyö Postimuseon kanssa tarjoaa monipuolisia ja kus-tannustehokkaita yhteistyömahdollisuuksia. Myös Vap-riikin uusi Suomen pelimuseo perustuu kumppanuu-teen yksityisten toimijoiden kanssa. Kokoelmakeskuk-sessa toimitaan yhteistyössä yksityisten museoiden kanssa.

________________________________________________________________________________________________65


Kokoelmaomaisuuteen liittyvien riskien hallinta para-nee kokoelmakeskuksen käyttöönoton edetessä ja luo-vuttaessa tilapäisistä kokoelmatiloista. Näyttelytoimin-nan palveluverkon supistuminen parantaa riskien hal-lintaa. Tampere on museokaupunki Tilastokeskuksen kuntien taloustietojen mukaan Suo-men kuntien museo- ja näyttelypalvelujen toiminnan nettomenot olivat 122 milj. euroa vuonna 2015 ja Tam-pereen osuus tästä 13 milj. euroa, eli 10,7 %. Tampereen väestön osuus koko maan väestöstä oli 4,1 %. Kuusikkokunnat käyttivät museopalveluihin nettona (toimintakuluista vähennetty maksutuotot ja ulkoiset myyntituotot) keskimäärin 9,8 milj. euroa. Asukasta kohden kuusikkokunnissa museo- ja näyttelytoiminnan nettomenot olivat 34 euroa ja Tampereella 58 euroa. Tämä on 70 % enemmän kuin kuusikkokunnissa keski-määrin. Helsingin museo- ja näyttelypalvelujen netto-menot olivat 0,6 milj. euroa Tamperetta suuremmat. Tampereen museopalvelujen valtionosuus oli 1,8 milj. euroa vuonna 2016. Kaupungilla on edustus seuraavien museoalan säätiöi-den ja yhdistysten hallintoelimissä: Haiharan Museo-säätiö, Kustaa Hiekan säätiö, Lenin-museon johtokunta, Postimuseosäätiö, Sara Hildénin säätiö ja Työväen mu-seoyhdistys ry. Tilaaja avusti vuonna 2016 Työväen museoyhdistystä 48 000 eurolla, seutukuntamuseohanketta 17 000 eu-rolla, Suomen vakoilumuseo Oy:tä 8 000 eurolla ja Suo-men nyrkkeilymuseoyhdistystä 2 600 eurolla. Suomen museoilla on kattavat valtakunnalliset tilastot toiminnastaan. Internetistä voi katsoa 111 museoista kerättyä tilastotietoa museoittain, kunnittain tai alueit-tain (https://www.museotilasto.fi). Viimeisimmät tilas-tot ovat vuodelta 2015. Suomessa on tilastoitujen kävi-jöiden perusteella yhdeksän museokaupunkia (yli 100 000 kävijää), joista Tampere on toisena Helsingin jälkeen. Tampereella on myös toiseksi eniten museo-henkilökuntaa ja sillä on toiseksi suurimmat kiinteistö-menot. Kokoelmien laajuudessa Tampere on toinen kulttuurihistoriallisten esineitten, valokuvakokoelman ja julkaisutoiminnan laajuuden osalta, neljäs taideko-koelman ja viides luonnontieteellisen kokoelman osalta. Näyttelyitä Tampereella järjestettiin 44, millä si-joitus oli viides Suomen kuntien joukossa. Tilastojen kuntarajaukseen sisältyvät myös yksityiset museot.

Tarkastuslautakunnan arviointi museopalve-luista Tampereella on vahva imago museokaupun-kina. Se on osaltaan merkittävä vetovoimate-kijä, myös matkailun osalta. Museoiden tar-jonta on kokonaisuutena monipuolista ja pal-velu on saatavissa keskitetystä museokeskuk-sesta. Tampereella on toimittu myös kokoel-mien asianmukaisen säilytyksen onnistu-miseksi keskittämällä ne Ruskon kokoelma-keskukseen. Museopalvelut on saanut kan-sainvälisen tunnustuksen kulttuuriympäristön vaalimiseksi tekemästään työstä. Museoissa on onnistuttu kehittämään vetovoimaisia näyttelyitä. Se onnistuu vain pitkäjänteisellä työllä, hyvällä vuorovaikutusverkostolla ja asi-antuntemuksella. Tuottavuuden mittaamisessa museopalve-luilla on vielä haasteita, sillä kaupungin tuot-tavuusmittariston tuloksia ei havaittujen risti-riitojen vuoksi voitu käyttää. Tampere panostaa rahallisesti museo- ja näyt-telypalveluihin huomattavasti enemmän kuin kuusikkokunnat keskimäärin ja lähes saman verran kuin pääkaupunki Helsinki. Tampereen kaupungin visiossa Tampere on kulttuurikau-punki. Museoiden rooli näkyy valtuuston vuo-sitavoitteissa taidemuseoiden osalta. Kahden taidemuseon uudet sijaintipaikat hakevat vielä ratkaisuaan. Tampere haluaa olla mu-seokaupunki.

Tampereen taidemuseon Muumilaakso sulkeutui 30.10.2016. Mu-seo muuttaa ja avaa ovensa maailman ainoana Muumimuseona Tampere-talossa 17.6.2017.

________________________________________________________________________________________________66


6.12 Kirjastopalvelut Kirjaston tehtävä on säilyttää, välittää ja avata kulttuu-riperintöä sekä edistää ja turvata demokratiaa ja tasa-arvoa. Kirjastolaki uudistui vuoden 2017 alussa. Laissa perinteisten aineistotehtävien ohella kirjaston tulee mm. tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työs-kentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteis-kunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kirjojen lainaus on edelleen kirjastojen päätuote, vaikka lainattavana on nykyään kirjojen, musiikin ja nuottien lisäksi mm. e-aineistoja, pelejä ja liikuntavälineitä. Kir-jasto järjestää tapahtumia ja näyttelyjä sekä tarjoaa ti-loja ilmaiseksi tai vuokraten. Kolmannen sektorin toimi-jat ovat tärkeä yhteistyökumppani. Kirjasto tekee pal-jon yhteistyötä koulujen kanssa. Kansalaistaitojen ja tietotekniikan opetus on kuulunut jo pitkään kirjastojen tehtäviin. Kirjasto toimittaa mm. senioreille kirjoja ko-tiin ja järjestää palveluja lukemisesteisille13. Kirjastopalvelut -tuotantoyksikön avoimiin kirjastopal-veluihin kuuluvat pääkirjasto lehtilukusaleineen, nel-jäksi alueeksi järjestetyt 13 lähikirjastoa sekä kaksi kir-jastoautoa. Kokoelmapalvelut ovat oma kokonaisuu-tensa. Kohderyhmäpalveluihin kuuluvat kirjaston koti-palvelu (ikäihmisten palvelut) sekä tietoyhteiskunta- ja monilukutaitopalveluja tarjoavat kolme tietotoria. Li-säksi kirjastolla on tukipalveluita. Kotihoidolla on kirjas-toyksikkö Koukkuniemessä. Tampereen kaupunginkirjasto tuottaa maakuntakirjas-topalvelut 21 kunnalle. Tampere koordinoi myös seu-dullisesti merkittävää, koko Pirkanmaan kattavaa PIKI-kirjastojärjestelmää. Valtuuston asettamat vuositavoitteet 2016 Kirjaston vuositavoitteina olivat kulttuuri- ja vapaa-ai-kapalvelujen tavoitteet tuottavuudesta, työhyvinvoin-nista, henkilöstön osallistumisesta ja kumppanuudesta. Kirjaston tuottavuus nousi kaupungin tuottavuusmitta-ristolla mitattuna hieman vuonna 2016. Mittarina oli mm. kustannukset tehtyjä henkilötyövuosia kohden. Kirjasto edisti digitalisaatiota omatoimiratkaisuilla, ke-hittämällä edelleen verkkopalveluja mm. verkkomaksa-miseen sekä lisäämällä e-aineistoja.

13 Lukemisesteisille tarkoitettua äänikirjapalvelua ylläpitää valtion asiantuntijakeskus Celia, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavu-tettavassa muodossa, esimerkiksi äänikirjoina. Lukemisesteenä voi olla esim. luki- tai oppimisvaikeus, näkövamma tai heikentynyt näkö,

Työhyvinvointi on parantunut Kunta10-vastausten pe-rusteella kaikilla osa-alueilla, myös tavoitteena olleessa johtamiskulttuurin parantamisessa ja henkilöstön mah-dollisuuksissa osallistua. Kumppanuuden lisäämisen osalta kirjasto on tehnyt uu-sia avauksia esimerkiksi nuorisopalvelujen (yhteinen toimitila Linnainmaalla) sekä sinfonian kanssa (Vuo-desta 2012 toiminut musiikkiosaston Metso LIVE elävän musiikin tapahtuma laajeni popista sinfoniaan). Tapah-tumia toteutetaan usein yhteistyönä, kirjaston tapahtu-makoordinaattori on osa kulttuuripalvelujen henkilös-töä.

Tuloksellisuusarviointi Tuottavuus ja taloudellisuus Kirjastopalvelujen talous on toteutunut vuonna 2016 lähes samoin kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2016 toi-mintakulut 13,7 milj. euroa olivat vain 0,06 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Vuokrakulut kasvoivat 0,17 milj. euroa. Kirjastopalvelujen toimintakulut ovat kas-vaneet viimeisen kuuden vuoden ajanjaksolla 0,83 %. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet samassa ajassa 7,9 % (HTV oli 183 vuonna 2016).

Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna kirjaston toimin-tamenot eivät ole tällä vuosikymmenellä juuri muuttu-neet. Toimintamenot ovat kasvaneet rahanarvonmuu-tos huomioiden 1 % vuodesta 2010 vuoteen 2016. Pal-velujen digitalisaatiota voi pitää suurimpana selittä-jänä. Tämä näkyy siinä, että henkilötyövuodet ovat vä-hentyneet 8 % vastaavana aikana. Digitalisaatio hillitsee kustannusten nousua.

kehitysvamma, keskittymis- tai muistihäiriö tai liikkumiseen liittyvä este kuten heikentynyt lihaskunto tai lihassairaus.

________________________________________________________________________________________________67


Palveluverkossakin on tapahtunut muutoksia, mikä nä-kyy lähinnä parantuneina palveluina läntisellä ja koilli-sella alueella. Lentävänniemen ja Lamminpään lähikir-jastot lakkautettiin ja Lielahteen avautui uusi aluekir-jasto osana hyvinvointikeskusta vuonna 2014. Linnain-maan kirjasto avattiin Koilliskeskukseen Prisman yhtey-teen osana Linnainmaan hyvinvointikeskusta vuonna 2016. Sinne siirrettiin Pellervon kirjaston aineisto Sam-mon keskuslukiolta. Lehtilukusali siirtyi vanhalta kirjas-totalolta Metsoon vuonna 2016. Digitalisaatio mahdollistaa omatoimikirjastot, joita ovat Koivistonkylän, Kämmenniemen ja Terälahden kirjas-tot. Kirjastoissa on mahdollista asioida aukioloaikojen ulkopuolella, jolloin niissä ei ole henkilökuntaa. Kirjas-toon pääsee sisään kirjastokortilla ja tunnusluvulla ja lainaukset voi hoitaa automaatilla. Digitalisaatiota edis-tävät e-aineistot, joiden saatavuus ja käyttö ovat paran-tuneet. Kirjaston verkkopalvelut ovat käytössä 24/7 ja uusimpana palveluna on mahdollisuus maksaa kirjasto-maksuja verkossa. Uuden kirjastolain myötä varaus-maksut poistuivat, mikä pienentää 60 000 euroa kirjas-ton tuloja.

Kirjastojen toiminnasta laaditaan valtakunnallisia tilas-toja internetiin kaikkien seurattavaksi osoitteeseen kir-jastot.tilastot.fi. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2015. Jokaisen kunnan kirjastolaitoksesta kerätään 47 tietoa, joita voi vertailla. Tilastoissa taloudellisuutta mitataan mittarilla kulut per käynnit (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyy-siset käynnit + kokonaislainaus). Tällä mittarilla Tam-pere saa luvun 1,2, kun luku kuudessa suurimmassa kaupungissa on 1,4 ja kaikissa kunnissa 1,5. Mitä pie-nempi luku, sen tehokkaampaa on resurssien käyttö. Asukaskohtaiset toimintamenot olivat Tampereella 61 euroa, jotka ovat 1,4 euroa kuusikkokuntia korkeam-mat ja 2,67 euroa korkeammat kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Henkilöstökulut olivat keskimääräistä pienemmät, mutta tilakustannukset suuremmat koko Suomeen ver-rattuna. Kuusikkoon nähden henkilöstökulut olivat asu-kasta kohden euron enemmän mutta tilakustannukset olivat lähes samaa tasoa. Tampereella oli hyötypinta-alaneliöitä tuhatta asukasta kohti 69, kun kuusikossa oli yhden neliön vähemmän ja koko Suomen kunnissa 92. Kaupunkitila on kalliimpaa ja Tampereella on sekä uusia että vasta remontoituja tiloja. Työelämän laatu Vuoden 2016 Kunta10-tuloksissa kirjastopalvelut oli pa-rantanut edellisestä vuoden 2014 mittauksesta kaikilla osa-alueilla. Erityisesti olivat parantuneet työyhteisön saamat pisteet. Kirjastotyön sisältö on muuttunut aikai-semmista rutiiniluontoisista tehtävistä kohti sisältöjen avaamista (vinkkaukset, kirjalliset illat, satutunnit, mu-satapahtumat). Asiakkaiden itsepalvelumahdollisuudet ovat lisääntyneet. Kirjastoalan kehitys näkyy henkilös-tön tehtävien muuttumisena mm. aineistovinkkauksen voimakkaana lisääntymisenä. Myös e-aineistojen laa-jentunut tarjonta edellyttää uudenlaista laite- ja ohjel-maosaamista. Vuosina 2014 ja 2015 työn kehittämisen painopisteenä oli ammatillisen osaamisen laaja-alaistaminen ja kehit-täminen työkierron keinoin. Koko henkilöstö vaihtoi työpistettä vähintään viiden päivän ajan. Työkierron to-teutumista seurattiin myös vuonna 2016. Työkiertoa juurrutetaan osaksi normaalia toimintatapaa, jolloin henkilöstö voi siirtyä joustavasti kirjastosta toiseen. Työkierron lisäksi henkilöstö on osallistunut oman työn kehittämiseen muun muassa pohtimalla oman työyksi-kön sisäistä viestintää ja työyhteisötaitoja. Kunta10-tu-losten ideoista on syntynyt työkiertopankki ja käytäntö,

Metson pääkirjaston lisäksi Tampereella on kirjasto Tesomalla, Lielahdessa, Härmälässä, Koivistonkylässä, Nekalassa, Peltolam-milla, Sampolassa, Messukylässä, Linnainmaalla, Kaukajärvellä, Hervannassa ja Kämmenniemessä.

________________________________________________________________________________________________68


jossa kirjaston johtoryhmän asioita avataan henkilö-kunnan kuukausi-infossa. Työkiertopankkiin voivat ha-lukkaat ilmoittautua ja kertoa työkiertotoiveistaan. Kir-jaston henkilökuntaa on palkittu hyvistä työsuorituk-sista ja tuloksellisuudesta. Palvelujen laatu Asiakaspalvelun laatua mitataan jatkuvasti mm. Re-quest-asiakaspalautejärjestelmällä. Palautteita voi an-taa paperisena, verkossa ja sosiaalisen median kautta. Laaja käyttäjäkysely tehdään kerran kahdessa vuodessa osana Kansalliskirjaston valtakunnallista kyselyä. Asiak-kaita osallistetaan palvelujen kehittämiseen mahdolli-suuksien mukaan. Esimerkiksi Metson uusien tilojen sekä Tesoman kirjaston suunnittelussa asiakkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa niin tiloja kuin palve-luja. Palvelujen laatua on parannettu laajentamalla aukiolo-aikoja, lisäämällä digitaalisia palveluja ja aineistoa (n. 4 000 e-kirjaa), kehittämällä kokoelmaa ja pitämällä sitä ajanmukaisena. Uusia palveluja on kehitetty mm. maa-hanmuuttajien palvelemiseksi. Palveluverkkoon on tehty muutoksia. Uusia lisäpalveluja ovat liikuntaväli-nelainaus ja kelluva kokoelma, jossa lainat voi palauttaa mihin tahansa kaupungin kirjastoon. Uudessa kirjastolaissa korostuu tilojen merkitys. Kirjas-ton tiloissa järjestetään kirjallisuustapahtumia, lasten tapahtumia, näyttelyitä, musiikkitapahtumia ja muita tapahtumia. Toimintaa on ollut jo vuosia. Lainmuutos on tullut jälkikäteen todentamaan kirjastoissa jo tapah-tunutta toimintakulttuurin muutosta. Kirjaston palvelu-kirjo on ajan hengen mukaisesti laajentunut. Tapahtu-mat ovat aineistolähtöisiä, jolloin kirjaston aineisto on tapahtuman suunnittelun lähtökohta. Tampereen mu-siikkikirjasto sai kehittämästään Metso LIVE -tapahtu-masta OKM:n Vuoden kirjastokehittäjä 2015 -palkin-non. Kirjastolain uudistus alensi kirjastohenkilökunnan päte-vyysvaatimuksia. Kun aiemmin edellytettiin, että 70 % henkilöstöstä oli jokin kirjastoalan tutkinto ja 45 %:lla korkeakoulututkinto, nyt kirjastoja informaatioalan koulutusta tulee olla riittävästi ja asiantuntijoilta edel-lytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Muutoksella ei välttämättä ole ollut tarkoitus heikentää palvelun laatua, sillä lakimuutos mahdollistaa työssä yhä enem-män tarvittavan tietoteknisen osaamisen lisäämisen ja eri asiakassegmenttien huomioimisen, esimerkiksi nuo-risotyöhön suuntautuneiden rekrytoimisen.

Palvelujen vaikuttavuus Kirjastopalveluilla on asiakkaille positiivisia vaikutuksia, mutta valtakunnallisestikaan tähän ei ole osattu kehit-tää yleispäteviä mittareita. Yleisten kirjastojen laadul-lista vaikuttavuutta on tutkittu kansainvälisesti jonkin verran. Lukeminen lapsena korreloi opintomenestyksen ja elä-mässä menestymisen kanssa. Koulutetut ihmiset käyt-tävät kirjastoja ahkerammin kuin vähemmän koulute-tut, mutta kirjastot kansalaisten olohuoneena tarjoavat turvallista ja julkista tilaa kaikille. Uusimpana kansain-välisenä trendinä on tehdä kirjastoista ponnah-dusalusta start-up -yrityksille tarjoamalla tiloja ja väli-neitä luovuuden ja kädentaitojen edistämiseen (http://vaikuttavuus.kirjastot.fi/hyotyvaikutukset.html). Kirjastopalvelujen vaikuttavuutta pyrkii tuomaan mää-rällisten mittareiden osalta esille opetus- ja kulttuurimi-nisteriön rahoittama kirjasto.fi-verkkopalvelukokonai-suus. Sen lainaustilastoissa Tampereen kaupunginkir-jasto on suurin maakuntakirjasto. Toiminnan tarkoituksenmukaisuus Etelän palvelualuetta koskevat palvelumallityön lin-jaukset tehtiin vuoden 2016 lopussa. Etelän alueella on neljä lähikirjastoa: Härmälä, Koivistonkylä, Nekala ja Peltolammi. Valmistelun aikana on selvitetty mahdolli-suutta supistaa alueen kirjastoverkkoa. Peltolammin kirjasto kytkeytyy suunniteltuun hyvinvointikeskuk-seen, Nekalaan on suunniteltu lähitoria ja Koivistonky-län kirjasto on juuri remontoitu. Härmälän kirjasto on kulkuesteellinen ja se luo omat haasteensa kirjaston käyttöön. Härmälän kirjastopalvelujen osalta vaihtoeh-toina on kehittää yhteistyötä Kuuselan lähitorin kanssa tai selvittää yhteistyömahdollisuuksia Pirkkalan Parto-lan liikekeskuksen kanssa. Etelän palvelualueen kirjas-toverkosta ei ole päätöksiä. Kirjasto voi itse vaikuttaa lähinnä toiminnan sisäisiin painotuksiin. Kirjaston tulevien vuosien omassa strate-giassa näitä ovat henkilökunnan ammattitaito, lasten ja nuorten monilukutaito, kumppanuudet sekä tuloksekas ja yhdenmukainen viestintä kirjaston palveluista. Työn-jakoa eri tahojen kanssa tehdään tarpeen mukaan. Ta-pahtumatuotanto on siirretty kulttuuripalvelujen jär-jestettäväksi. Kolmannen sektorin palveluina kirjas-tossa on mm. SPR:n läksyhelpit ja kielikahvilat.

________________________________________________________________________________________________69


Valtakunnalliset vertailut Tilastokeskuksen kuntien taloustietojen mukaan Suo-men kuntien kirjastopalvelujen toimintamenot olivat 333 milj. euroa vuonna 2015 ja Tampereen osuus tästä 13,8 milj. euroa eli 4,1 %. Tampereen väestön osuus koko maan väestöstä oli sama 4,1 %. Asukasta kohden laskettuna Tampere käytti kirjastopalveluihin rahaa sa-man verran kuin kuusikkokunnissa keskimäärin. Tampereella kirjastoa käytetään paljon, niin fyysiset käynnit kuin asukaskohtaiset lainatkin ovat keskimää-räistä suuremmat. Kun tamperelainen lainaa 22 kirjaa vuodessa, kuusikkokunnissa ja kaikissa kunnissa lainoja on keskimäärin 16. Lainoja aukiolotuntia kohden oli myös neljänneksen kuntien keskiarvoa enemmän, mutta kymmenesosa kuusikkoa vähemmän. Tampere-laisista 41 % lainasi kirjoja, kun keskimäärin lainaajia oli sekä kuusikossa että kaikissa kunnissa 37 %. Lainaus- ja kävijäluvut ovat Tampereella ennallaan, vaikka valta-kunnallisesti ne ovat laskussa. Lastenkirjojen lainaus on saatu koulujen kanssa tehdyllä yhteistyöllä nousuun. Lainauskierto oli keskimääräistä parempi niin kirjojen, musiikkiäänitteiden kuin kuvatallenteiden osalta, mutta samaa tasoa kuusikkokuntien kanssa. Asukaslu-kukohtaiset hankinnan kustannukset olivat valtakun-nan keskiarvon tasoa, mutta neljänneksen suuremmat kuin kuusikossa. Hankinnat maksoivat 333 euroa tu-hatta asukasta kohden. Lehtiä oli tarjolla hieman keski-määräistä vähemmän, mutta enemmän kuin kuusi-kossa. Tampere tarjosi 1 000 asukasta kohti 11 lehteä. Asukaslukuun suhteutettu tapahtumien osallistuja-määrä oli keskiarvoa selvästi alempi molemmissa ver-tailuissa. Kyse voi olla tilastointikäytännöistä. Suuressa kaupungissa on paljon myös muuta vaihtoehtoista tar-jontaa. Viime vuosien toimitilaratkaisut Tilakeskus on toteuttanut mittavat tilamuutokset Met-sossa vuosina 2015 - 2016. Peruskorjauksen kokonais-kustannukset olivat 11,5 milj. euroa, joista ajoittui 5 milj. euroa vuodelle 2016. Koillinen hyvinvointikeskus ei ollut kaupungin hanke, vaan tilat tulevat liikekeskuk-sen vuokratiloihin. Samoin Tesomantorin yhteinen olo-huone, kirjasto ja terveysasema tulevat vuokratiloihin. Kirjastotiloja on suunniteltu myös Koukkuniemen Tou-kolaan. Lamminpään vanha kirjasto on yksi kaupungin realisointikohteista.

Tarkastuslautakunnan arviointi kirjastopal-veluista Kirjastopalvelut on vahva digitalisaation hyö-dyntäjä. Omatoimikirjastot, itsepalvelulainaa-minen ja -palauttaminen, e-aineistot ja katta-vat verkkopalvelut ovat mahdollistaneet hen-kilötyövuosien vähentämisen ja kustannusten pysymisen ennallaan. Palvelumallityön myötä palveluverkkoa on ryhdytty tarkastelemaan uudella tavalla myös kirjastojen osalta. Seuraavaksi ratkaistavana on eteläisen alueen palvelurakenne. Palveluja keskittämällä on mahdollista parantaa niiden laatua. Kirjastoauto ja kotikirjasto tuovat pal-velut perille niille, joille oma liikkuminen ei ole sopiva vaihtoehto tai mahdollista. Kirjastopalveluilla on vankka kannatus ja hyvä imago. Se tekee arvokasta työtä yhdessä kou-lujen kanssa lasten ja nuorten kannusta-miseksi lukuharrastuksen ja monilukutaidon pariin. Valtakunnallista tasoa paremmat lai-naus- ja kävijäluvut kertovat hyvästä palve-lusta, mistä on osoituksena myös opetus- ja kulttuuriministeriön antama vuoden 2015 kir-jastokehittäjäpalkinto musiikkitoiminnasta. Uusi kirjastolaki edellyttää, että kirjasto järjes-tää tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työs-kentelyyn ja kansalaistoimintaan. Tarkastus-lautakunnan näkemyksen mukaan lainaustoi-minnan laajentaminen ohi perinteisen aineis-tolainaamisen tulee tapahtua harkiten. Kaupungin voisi olla hyvä harkita linjauksia siitä, mitkä ovat yleiset kriteerit kirjastojen si-joittumiselle ja ylläpitämiselle, jolloin perus-teet olisivat läpinäkyvämpiä ja auttaisivat alu-eellisen palvelumallityön tekemistä.

________________________________________________________________________________________________70


6.13 Tampereen Vesi Tampereen Vesi on kaupungin liikelaitos, joka on vesi-huoltolaissa tarkoitettu vesihuoltolaitos hyväksytyllä toiminta-alueellaan. Tampereen Vedellä on yhdeksän vedenottamoa, joista neljä on pintavesilaitoksia ja viisi pohjavesilaitosta. Jätevedenpuhdistamoja on neljä. Yk-sikössä työskentelee toimitusjohtajan lisäksi 130 työn-tekijää. Liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2016 oli 57,2 milj. euroa ja liikeylijäämä oli 24,1 milj. euroa.

Vesilaitoksen toimittamasta talousvedestä kaksi kol-masosaa valmistetaan pintavedestä ja yksi kolmasosa pohjavedestä. Pintavesi otetaan Roineesta ja se käsitel-lään Ruskon vedenpuhdistuslaitoksessa, joka on pääve-denottamo. Kämmenniemessä ja Polsossa toimivat li-säksi pienet paikalliset vedenottamot. Pohjavedenotta-mot sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Mustalam-mella, Julkujärvellä ja Pinsiössä.

Jätevedenpuhdistamoja on neljä, joista Viinikanlah-dessa puhdistetaan 80 % jätevesistä ja Raholassa noin 20 %. Lisäksi Polsossa ja Kämmenniemessä on kyläpuh-distamot.

Tampereen kaupungin asukkaista 96 % eli lähes 221 000 on Tampereen Vesilaitoksen asiakkaita. Lisäksi Vesilaitos vastaa runsaan 16 000 pirkkalalaisen vesi-huollon palveluista. Kangasalta jätevesihuollon palvelu-jen piirissä on 24 700 asukasta ja Ylöjärveltä 29 000 asu-kasta.

Veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Näistä on tietoja avoimesti saatavilla verkkopalvelu Vellamossa, johon tiedot saadaan vedentuotannon automaatiojärjestel-mästä, verkostotietomallista ja uusimmista paikkaan si-dotuista mittaustuloksista.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos ja Sulkavuoren jäte-vedenpuhdistamo

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneerauksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2011 ja sen toteutus käynnistyi vuoden 2013 lopulla. Kaupinojan vedenot-tamo ottaa vetensä Näsijärvestä. Kaupinoja oli Tampe-reen päävedenottamo vuodesta 1929 vuoteen 1972 ja tämän jälkeen se on toiminut varalaitoksena. Nyt siitä on tarkoitus tehdä toinen päävedenottamo Ruskon ohella. Laitos on koekäytössä, ja toiminta on tarkoitus aloittaa kesällä 2017. Hankkeen oli tarkoitus valmistua alun perin jo vuonna 2016, mutta se on viivästynyt ko-konaisvastuu-urakan prosessitoimitusten osalta, mikä on vaatinut urakoitsijalta muutoksia alkuperäiseen to-teutussuunnitelmaan.

Sulkavuoreen on tulossa alueellinen jätevedenpuhdis-tamo, jota on valmisteltu vuodesta 2011 yhdessä Kan-gasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kanssa. Toimijaksi perustettiin yhtiö, Tampereen Seu-dun Keskuspuhdistamo Oy, jolle siirrettiin suora rahoi-tusvastuu hankkeesta Tampereen Vedeltä huhtikuussa 2016. Hankkeen toteutussuunnitelmavaihe päättyy maaliskuussa 2017, ja Tampereen valtuuston on tarkoi-tus päättää Sulkavuoren asemakaavasta toukokuussa 2017. Mikäli lupaprosessi etenee suunnitellusti, kal-liolouhinnat voidaan aloittaa vuoden 2019 alussa, ja täl-löin Keskuspuhdistamo olisi valmis vuonna 2024.

Valtuuston asettamat vuositavoitteet 2016

Talousarvion sitovat erät liikelaitoksilla ovat korvaus peruspääomasta ja investointien bruttomenot. Seuraa-vassa taulukossa esitetään em. luvut vuosilta 2013–2016. Taulukko 4. Korvaus peruspääomasta ja investointien bruttomenot

Milj. euroa 2013 2014 2015 2016

Korvaus peruspää-omasta 10,5 10,5 10,5 10,5

Bruttoinvestoinnit 21,4 29,0 26,8 21,4

Tampereen Veden peruspääoma on 70 341 207,56 eu-roa. Vuotuinen tuloutus on 10,5 M€, joten peruspää-omalle maksetaan korkoa 14,9 %.

Suurimpia käynnissä olevia vesihuoltohankkeita Tampereella ovat tänä vuonna valmistuva Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen sanee-raus sekä Sulkavuoreen suunniteltu keskusjätevedenpuhdistamo.

________________________________________________________________________________________________71


Tampereen Veden vuositavoitteet 2016 Tampereen Vedelle asetettiin kuusi vuositavoitetta vuodelle 2016. 1. Liikevaihto on kasvanut henkilövuotta kohden. Ta-

voite toteutui, kasvua 2,2 % edellisestä vuodesta. 2. Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 ver-

rattuna. Tavoite toteutui. 3. Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason ala-

puolella. Tavoite toteutui. Tampereen hinta 3,93 e/m3, verrokkihinta 4,30 e/m3.

4. Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla. Tavoite toteutui, arvosana as-teikolla 4–10 oli 8,61 vuonna 2016 (8,57 vuonna 2014).

5. Vesijohtoverkoston toimintavarmuudesta huoleh-ditaan. Tavoite ei toteutunut: Tavoite oli uusia >1 %, uusittiin 0,3 % (isoja putkia).

6. Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liit-tyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkai-suihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa. Tavoite toteutui Tampereen Veden osalta. Liiketoi-mintajaosto on linjannut, että asiaan palataan myöhemmin.

Veden myynti oli 15,2 milj. kuutiota vuonna 2014, 15,5 milj. kuutiota vuonna 2015 ja 15,3 milj. kuutiota vuonna 2016. Vuonna 2016 vettä myytiin siis 0,2 milj. kuutiota edellisvuotta vähemmän. Laskuttamaton vedenkulutus oli 13,9 % vuonna 2014, 15,5 % vuonna 2015 ja 17,3 % vuonna 2016. Kasvua vuodesta 2014 vuoteen 2016 oli 3,4 prosenttiyksikköä ja vuodesta 2015 vuoteen 2016 1,8 prosenttiyksikköä. Laskuttamaton vesi tarkoittaa vedentuotantolaitoksilta verkostoon pumpatun veden kokonaismäärän ja asiak-kailta laskutetun kokonaisvesimäärän erotusta. Laskut-tamatonta kulutusta ovat mm. vuodot ja verkoston huuhtelut. Putkirikkojen määrä oli ennätyksellisen al-hainen vuonna 2015 ja vuonna 2016 niiden määrä kas-voi jonkin verran. Huuhteluja tehdään aiempaa enem-män. Tunnusluku kuvaa kuitenkin pitkällä aikavälillä verkoston kunnon muutosta. Vaikka huuhtelujen määrä on kasvanut, kehityssuunta vaikuttaa huolestut-tavalta. Tampereella vesijohtoverkoston saneeraus toteute-taan pääosin aluesaneerauksina, jolloin saneerattava alue saadaan kerralla kuntoon pitkäksi aikaa. Nykyisillä verkostomateriaaleilla päästään sadan vuoden käyt-töikään. Saneerauksiin käytettävää määrärahaa on ko-rotettu tietoisesti jo useita vuosia sitten. Vesilaitoksen

johtajan mukaan verkoston uusimistahti on riittävä ver-koston kunnon turvaamisen kannalta. Veden hinta Tampereella ja suurimmissa vesilaitok-sissa Tampereella veden hinta on ollut alhainen suuriin kau-punkeihin verrattuna. Vesihuoltolaki määrää, että vesi-maksujen tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolai-toksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksut saavat sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Seuraavassa taulukossa esitetään veden vertailuhinta vuodelta 2016 suurimmissa kaupungeissa. Taulukko 5. veden vertailuhinta suurimmissa kaupungeissa v. 2016

Kaupunki Vertailuhinta ok-talo e/m3

Vertailuhinta kerrostalo e/m3

Tampere 5,19 3,93

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)

4,27 3,58

Turun Vesiliikelaitos 5,61 4,09

Oulun Vesi 4,54 3,73

Jyväskylän Energia Oy 7,41 5,54

15 suurimman laitoksen keskihinta

5,33 4,30

Tampereen Veden vertailuhinta on edullinen sekä oma-kotitalojen että kerrostalojen osalta, vain Oulun Vedellä ja HSY:llä on edullisemmat hinnat. Veden ominaiskulutus on laskusuunnassa. Vesilaitok-sen haasteena on jatkossa se, että veden hinta tulisi pi-tää alhaalla ja samalla pitää toimintavarmuus hyvällä tasolla tekemällä korjausinvestointeja. Investoinnit ja rahoitus - kerääkö kaupunki piiloveroa vesimaksulla? Toisinaan käydään keskustelua siitä, tuetaanko vesilai-toksen toimintaa verovaroin. Asiaa voidaan tarkastella vesilaitoksen rahoituslaskelman avulla. Rahoituslas-kelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Rahoituslaskelmassa esite-tään toiminnan rahavirta, joka ilmoittaa, paljonko var-sinainen toiminta on tuottanut rahoitusta investointien tekemiseen. Investointien rahavirta kuvaa nettoinves-toinnit (eli bruttoinvestoinnit vähennettynä saaduilla rahoitusosuuksilla).

________________________________________________________________________________________________72


Seuraavassa taulukossa kuvataan näitä lukuja viiden vuoden ajalta. Taulukko 6. Rahoituslaskelman tunnuslukuja 2012–2016

Milj. euroa 2012 2013 2014 2015 2016

Toiminnan rahavirta 15,3 15,7 18,6 23,1 24,2

Investointien raha-virta -15,8 -21,4 -29,0 -26,4 -21,1

Toiminnan ja inves-tointien rahavirta -0,5 -5,7 -10,4 -3,3 3,1

Tulorahoitusta on jäänyt kaikkina tarkasteluvuosina vä-hintään 15 milj. euroa investointeihin. Vuonna 2012 tu-lorahoitus riitti lähes kaikkiin investointeihin. Vuosina 2013–2015 toiminnan tulorahoitus oli suurempaa, mutta investointimenot ovat olleet vielä paljon suu-rempia. Näin ollen osa investoinneista on täytynyt ra-hoittaa lainarahoituksella. Vuonna 2016 toiminnan ja investointien rahavirta oli 3,1 milj. euroa positiivinen. Kuitenkin vuosien 2012–2016 toiminnan ja investoin-tien rahavirta -tunnusluku oli 16,8 milj. euroa negatiivi-nen. Näin ollen voidaan todeta, että kaupunki ei viime vuosina ole kerännyt piiloveroa vesimaksuilla.

Vuosien 2013–2015 investointeihin sisältyi mm. Kau-pinojan vesilaitoksen saneeraus, jolloin investointitaso oli normaalia korkeampi. Vuonna 2016 tilanne normali-soitui. Vuosien 2017–2020 taloussuunnitelman mukaan toiminnan ja investointien rahavirta -tunnusluku on jo 38 milj. euroa positiivinen. Tampereen Veden taserakenne Liikelaitosten toiminnan perusajatus on toimia liiketoi-minnallisin periaattein niin, että toiminnan tuloilla pyri-tään kattamaan toiminnan menot. Tällä hetkellä vesilai-toksen taseessa vierasta pääomaa ovat liittymismaksut. Vesilaitoksen investointeihin kohdistuvat pitkäaikaiset

velat ovat koko kaupungin taseessa. Siten Tampereen Veden tase ei täysin kuvasta liikelaitoksen velkoja. Kaupunginhallitus on päättänyt, että liikelaitosten pää-omarakennetta muutetaan ja sisäisten palvelujen hin-noittelun periaatteita uudistetaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa mm. liikelaitosten korolli-sen velan muutokset kirjattaisiin liikelaitosten tasee-seen. Tampereen Veden näkemyksen mukaan tämä on syytä toteuttaa, mikäli liikelaitosmallissa pysytään. Täl-löin toiminta tulee myös rahoituksen osalta läpinäky-vämmäksi. Vesilaitoksen tiedottaminen Tampereen Veden vikapäivystyksen tavoite on veden-jakelun ja viemäröinnin mahdollisimman hyvä turvaa-minen myös häiriötilanteissa sekä mahdollisimman no-peasti käynnistyvä vian korjaus ja vahinkojen torjunta. Tilanteesta tiedotetaan mm. päivystysnumerosta lähte-vällä häiriötiedotteella sekä kaupungin tiedotusjärjes-telmän ja kotisivujen kautta tiedotusvälineille toimitet-tavien viestien kautta. Tampereen Vesi on viime vuo-sina pyrkinyt parantamaan tiedottamistaan ottamalla käyttöön alalla uusia tiedotustapoja, mm. reaaliaikai-sen ja paikkatietoon sidotun Vellamo-vedenlaatupalve-lun. Tarkastuslautakunnan tietoon on tullut Aitolahden alu-eelle rakennettavan vesihuoltolinjan vuoksi alueen yk-sittäisiltä asukkailta ja yrityksiltä tyytymättömyyttä ve-silaitoksen tiedottamiseen sekä häiriötilanteiden että ennalta toteutettujen vesikatkosten osalta, ja siihen on toivottu parannusta. Vesilaitos toteaa, että heillä on käytössä yhteystiedot kiireellisyysluokittain, joihin il-moitetaan poikkeamista. Alueelta saadun palautteen mukaan näin ei kuitenkaan aina ole tapahtunut. Tiedot-tamisen parannusta on toivottu mm. töiden aloittami-seen ja kestoon liittyen. Myös Tampereen Veden asiakastyytyväisyyskysely nos-taa esiin tiedottamisen kehityskohteena. Vesilaitoksen teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn (WACSI 2016) tu-loksena asiakaspalvelujen ensisijaisena kehityskoh-teena on vesilaitoksen yleinen tiedotustoiminta ja tois-sijaisina kehittämiskohteina vesilaitoksen toiminnan uskottavuus, sen asiakaspalvelu sekä vesilaitoksen suh-tautuminen tiedusteluihin. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että vesilaitos kiin-nittää jatkossakin huomiota tiedottamisen jatkuvaan

________________________________________________________________________________________________73


parantamiseen. Myös yleiseen tiedottamiseen, asia-kaspalveluun ja tiedusteluihin suhtautumiseen on asia-kastyytyväisyyskyselyn mukaan panostettava nykyistä enemmän. Tuloksellisuusarviointi Tuottavuus ja taloudellisuus Tampereen Veden liikevaihto on kasvanut vuosittain: vuonna 2014 liikevaihto oli 52,9 milj. euroa vuonna 2014, 56,0 milj. euroa vuonna 2015 ja 57,2 milj. euroa vuonna 2016. Tuottavuuden voidaan katsoa parantuneen, jos liike-vaihto henkilötyövuotta kohti on kasvanut. Liike-vaihto/htv kasvoi 2,2 % edellisvuodesta. Tuottavuutta on parannettu mm. automaatiota lisäämällä. Henkilös-tön määrä on viime vuosina vähentynyt 30 hengellä ja samaan aikaan verkosto on laajentunut. Jatkossa veden hintaan kohdistuu suuria paineita, kun samanaikaisesti edellytetään toimintavarmoja verkostoja, jäteveden-puhdistamisen lupaehtoja kiristetään ja investoidaan keskusjätevedenpuhdistamoon. Tampereen Veden vuoden 2016 kerrostalojen vertailu-hinta on 3,93 €/m3 ja 15 suurimman laitoksen keski-hinta 4,30 €/m3. Tampereen Veden vertailuhinta on neljänneksi halvin. Ero keskihintaan on pienentynyt edellisvuodesta 0,16 €/m3. Toiminnan voidaan katsoa olevan taloudellista, kun sitä vertaillaan 15 suurimman vesilaitoksen hintoihin. Työelämän laatu Työelämän laatua on tarkasteltu Kunta10-tutkimuksen pohjalta, joka tehtiin syksyllä 2016 koko kaupungissa. Henkilöstön näkemyksiä on tarkasteltu neljästä eri nä-kökulmasta: työ, työyhteisö, johtaminen ja työssä jat-kaminen. Vesilaitos on saanut sekä koko kaupunkiin että muihin liikelaitoksiin nähden parempia tuloksia työn ja johtamisen mittareiden osalta. Sen sijaan työyh-teisön ja työssä jatkamisen mittareiden osalta tulokset ovat koko kaupunkiin ja muihin liikelaitoksiin nähden heikommat. Kunta10-tutkimuksen kokonaistulos on kuitenkin sekä koko kaupungin että liikelaitosten tuloksiin nähden pa-rempi. Myös verrattaessa Kunta10-tutkimuksen tulok-sia ajallisesti, vesilaitoksen kokonaistulos on parantu-nut hieman vuoden 2014 tuloksiin nähden.

Tampereen Veden henkilöstöä Siilinkarilla työhyvinvointipäivän vie-tossa Palvelujen laatu

Tampereen Vesi on ollut mukana Taloustutkimus Oy:n WACSI-kyselyssä jo useiden vuosien ajan. Kysely selvit-tää parillisina vuosina kotitalousasiakkaiden tyytyväi-syyttä veden laatuun ja vesilaitoksen toimintaan. Vii-meksi tutkimus tehtiin vuonna 2016 ja siinä oli mukana vajaa 20 vesilaitosta ympäri Suomen. Asiakkaiden tyy-tyväisyyttä selvitettiin mm. veden laatuun, vesilaitok-sen palveluun sekä veden jakeluun ja viemäröintiin liit-tyvillä kysymyksillä. Tulosten mukaan Tampereen Veden kokonaistulokset ovat parantuneet vuodesta 2012 vuoteen 2014 ja edel-leen vuoteen 2016. Kouluasteikolla 4–10 arvosana oli 8,63 vuonna 2016. Kun tuloksia tarkasteltiin kunkin nä-kökulman osalta, havaittiin positiivinen kehitty-mistrendi veden jakeluun ja viemäröintiin liittyvien ominaisuuksien kohdalla. Veden laadun ja vesilaitoksen palvelun osalta jatkuvan kehittymisen trendiä ei ole. Verrattaessa tuloksia muiden vesilaitosten tuloksiin ha-vaittiin, että Tampereen vesilaitoksen veden laadun sekä veden jakeluun ja viemäröintiin liittyvien tekijöi-den tulos on tutkittujen vesilaitosten tulosten keskiar-von alapuolella. Kysyttäessä, saavatko asiakkaat riittä-västi tietoa vesilaitoksen toiminnasta, Tampereen tulos on myös keskiarvon alapuolella. Sen sijaan vesilaitok-sen palvelua kuvaavien tekijöiden osalta tulos on mui-den vesilaitosten keskiarvoon nähden parempi. Palvelujen laatua on tarkasteltu myös parittomina vuo-sina Innolink Researchin asiakastyytyväisyystutkimuk-sella viimeksi vuonna 2015. Tämän tutkimuksen tulok-set olivat heikentyneet edellisestä vuoden 2013 tutki-muksesta. Vesijohtoveden laadulle ja toimitusvarmuudelle on ase-tettu valtuustotavoite siitä, että ne pysyvät korkealla tasolla. WACSI-tutkimuksen mukaan veden laatu on

________________________________________________________________________________________________74


alle tutkimukseen osallistuneiden vesilaitosten keskiar-von. Tulosten keskiarvo on kouluarvosanalla 8,63, mitä voidaan pitää korkeatasoisena. Tampereen Vedellä on ainoana Suomen vesihuoltolai-toksista käytössä ISO 9001 ja 14 001 -standardien mu-kaan sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä, joka vel-voittaa toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Vesilaitos on myös mukana useissa valtakunnallisissa kehittämis-hankkeissa esim. Tekesin PIMAKE-hankkeessa (Tampe-reen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkan-maan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntämi-nen). Näin laajaan asiakaspalvelutoimintaan olisi hyvä aset-taa myös selkeästi mitattavissa olevia laatutavoitteita.

Näitä voisivat olla esim. asiakastyytyväisyyden koko-naisarvosanan parantuminen tai kuuluminen parhaa-seen kolmannekseen tai vähintään mitattavien vesilai-tosten keskiarvon ylittävä tulos. Palvelujen vaikuttavuus ja toiminnan tarkoituksenmu-kaisuus Tampereen Vesi katsoo, että sen tarjoamat vesihuolto-palvelut ovat tamperelaisille ja naapurikunnille tarpeel-lisia, laadukkaita ja haluttuja palveluita, jotka on järjes-tetty mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Edellä esitetyn tuloksellisuustarkastelun pohjalta voi-daan pääsääntöisesti todeta, että toiminta on vaikutta-vaa ja tarkoituksenmukaista.

Tarkastuslautakunnan arviointi Tampereen Vedestä Tampereen Vesi Liikelaitos on asiakasmäärältään suuri palveluntuottaja, joka tarjoaa vesihuollon palveluja myös naapurikunnille. Lähes koko kaupungin kattavan, jatkuvasti toimitettavan keskeisen peruspalvelun toi-minnan tulee olla jatkuvaa ja laadultaan hyvää. Tarkastuslautakunta esittääkin, että vesilaitoksen palvelulle asetettaisiin myös laatutavoitteita. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksena vesilaitoksen ensisijaisena kehityskohteena on tiedotustoiminnan parantaminen ja toissijaisina kehittämiskohteina vesilaitoksen toiminnan uskottavuus, sen asiakaspalvelu sekä vesilaitoksen suhtautuminen tiedusteluihin. Myös tarkastuslautakunta näkee nämä kehityskohteet tär-keinä. Liikelaitoksen laskuttamaton vedenkulutus on kasvussa, mikä on huolestuttavaa. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että putkistojen uusimisvauhti pidetään riittävänä, jotta putkivuodot jäävät mahdollisimman vä-häisiksi. Kaupinojan vedenottamon saneeraus on viivästynyt jo vuodella. Tarkastuslautakunta seuraa, miten sanee-raus saatetaan loppuun tehokkaasti ja laadukkaasti. Toisinaan keskustellaan siitä, kerääkö kaupunki piiloveroa vesimaksuilla. Edellä tekstissä tehdyn tarkastelun perusteella voidaan todeta, että näin ei ole. Kaupunki ei kerää piiloveroa vesimaksuilla, vaan vesimaksut ovat muihin vesilaitoksiin nähden alhaiset. Tampereen Veden tuloksellisuusarvioinnin perusteella voidaan todeta, että toiminnan tuloksellisuus on melko hyvällä tasolla.

________________________________________________________________________________________________75


6.14 Tampereen Voimia Tampereen Voimia on vuonna 2005 perustettu kaupun-gin liikelaitos. Se vastaa kaupungin ateria- ja puhtaa-napitopalveluista. Liikelaitos tuotti ateriapalveluja 1.8.2015 asti, jolloin siihen yhdistettiin Tampereen Tila-keskuksen siivoustoiminta. Vuoden 2016 alussa nimi muuttui Tampereen Voimiaksi.

Vuonna 2016 Tampereen Voimian liikevaihto oli 55,0 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä oli 3,0 milj. euroa. Lii-kevaihdosta 58 % tulee ateriapalveluista ja 42 % puh-taanapitopalveluista. Henkilöstöä on 630 ja palkallisten henkilötyövuosien määrä on 562. Toimintaa on 162 keittiössä, joista tuotantokeittiöitä on 42, palvelukeitti-öitä 99 ja ostopalvelukohteita 21. Liikelaitos vastaa run-saan 10 milj. aterian tuottamisesta vuosittain. Puhtaa-napitoa tehdään yli 400 kohteessa. Tampereen Voimia tulouttaa kaupungille vuosittain 6 % peruspääomasta. Peruspääoma on 3,7 milj. euroa, jo-ten vuosittainen tuloutus on 222 000 euroa. Valtuuston asettamat vuositavoitteet 2016

Voimialla oli viisi vuositavoitetta. Tavoite oli sekä työ-hyvinvoinnin että asiakastyytyväisyyden paraneminen, jotka kummatkin toteutuivat. Lisäksi tavoitteena oli lii-kevaihdon kasvu ja tehokkuuden lisääntyminen, joita kumpaakin mitattiin liikevaihdon kasvulla suhteutet-tuna henkilötyövuosiin. Myös nämä toteutuivat. Viides tavoite oli Voimian organisointitavan päätöksien to-teuttaminen. Tämä toteutui osittain, kun siivoustoi-minta integroitiin Voimiaan, mutta kehittämisohjel-maan kuulunut Ruskon ateriakeskuksen investointipää-tös jätettiin liiketoimintajaostossa odottamaan sote- ja maakuntavalmistelun päätöksiä.

Tampereen Voimian kehittämisohjelma ja Ruskon ate-riakeskusinvestointi Voimian toimintaa kehitetään ohjelmalla, joka perus-tuu vuosille 2014–2018 laadittuun ”Huolehdimme hy-vinvoinnista” -strategiaan. Ateriapalveluissa toimintaa on keskitetty, ja kaupunginhallitus päätti siivoustoimin-nan keskittämisestä Voimiaan. Ruskoon suunniteltiin ateriakeskusta, jossa oli tarkoitus valmistaa ateriat las-ten ja nuorten palveluihin keskitetysti. Kaupunginhalli-tuksen liiketoimintajaosto päätti kuitenkin siirtää tä-män 15,5 milj. euron investoinnin hyväksymistä, kun-nes sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on tar-kempaa tietoa.

Toimintaa on kehitetty vuosien ajan siihen suuntaan, että kaupunkiin rakennetaan uusi ateriakeskus. Valmis-tuskapasiteetista alkaa nyt olla pulaa, kun on tehty vain palvelukeittiöitä eikä valmistuskeittiöitä. Ateriakeskuk-sen puuttuminen aiheuttanee jatkossa vuosittain yli miljoonan euron ylimääräiset kustannukset, jos ennen asian ratkaisemista joudutaan turvautumaan yhä enemmän ostoruokaan. Ratkaisuvaihtoehtoja selvite-tään myös osana sote- ja maakuntauudistusta yhdessä PSHP:n kanssa. Tuloksellisuusarviointi Tuottavuus ja taloudellisuus Voimian liikevaihto oli 55,0 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa enemmän verrattuna muutettuun talousarvioon. Liikevaihtoa ei voi verrata vuoteen 2015, koska vuosi 2016 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin Tampe-reen Voimia vastasi ateriapalvelujen lisäksi puhtaanapi-topalveluista. Puhtauspalvelut lisäsivät liikevaihtoa noin 7,8 milj. euroa ja ateriapalvelujen liikevaihto kas-voi 2 milj. euroa. Voimia pyrkii tuottavuuden kasvuun toiminnan uudel-leen organisoinnilla, mm. monipalvelutyöllä (yhdiste-tään siivous- ja keittiötyö) sekä kilpailuttamalla toimin-taa. Tässä on onnistuttu. Vuonna 2016 liikevaihto/htv -mittarin tavoite oli 66 100 euroa ja toteuma oli 7 % pa-rempi eli 66 700 euroa. Puhtaanapitopalvelujen hintoja voitiin laskea 1,2 milj. euroa vuodelle 2017 tuottavuu-den kasvun myötä. Voimian oman tuotannon ja alihankkijoiden hintata-sossa ei ole eroja päiväkoti- koulu- ja opiskelijaruokai-luissa. Sen sijaan puhtaanapitopalveluissa ostopalvelut ovat edullisempia.

________________________________________________________________________________________________76


Työelämän laatu Kunta10-tutkimuksen mukaan Voimian kokonaistulok-set ovat paremmat kuin liikelaitoksissa keskimäärin. Johtamiseen ja työyhteisöön liittyvät mittarit ovat sel-västi muita liikelaitoksia paremmat. Sen sijaan työhön ja työssä jatkamiseen liittyvät mittarit ovat muita liike-laitoksia heikommat. Voimian tuloksissa yksittäinen mittari ”työn hallinta” kuului heikoimpaan kymmenyk-seen liikelaitosten vertailussa. Jos tarkastellaan Tampereen Aterian vuoden 2014 tu-loksia ja Voimian (jossa vuonna 2016 oli mukana puh-taanapitopalvelu), voidaan todeta Voimian tulosten olevan parempia työ-, työyhteisö- ja työssä jatkamisen mittareiden osalta. Johtamisen mittareiden osalta tulos oli sama molempina vuosina. Kokonaisuutena Voimian Kunta10-tulokset ovat hieman koko kaupungin keskiar-von yläpuolella. Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2015 oli 20,5 päi-vää/htv ja vuonna 2016 luku oli 23. Sen sijaan tapatur-mien määrä sekä varhe-maksujen (kunnalle tuleva var-haiseläkemenoperusteinen maksu esim. työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle) määrä väheni edel-lisestä vuodesta. Työhyvinvointimatriisin perusteella työhyvinvointi pa-rani vuonna 2016.

Palvelujen laatu Palvelujen laatua mitataan asiakastyytyväisyysky-selyillä. Tavoite oli, että asiakastyytyväisyys on parempi kuin edellisenä vuonna. Voimia on teettänyt asiakastyy-tyväisyyskyselyn vuonna 2016 TNS gallupilla eri asiakas-ryhmittäin. Kokonaistyytyväisyys ateriapalveluihin oli 73 %, kun se viime vuonna oli 74 %. Vaikka tyytyväisten osuus laski yhden prosenttiyksikön, niin tyytymättö-mien osuus väheni samanaikaisesti 5 prosenttiyksikköä. Kokonaisuutena tulos on siis parantunut. Puhtauspalvelujen laatu arvioitiin matalaksi. Tyytymät-tömyyttä ilmeni erityisesti tilojen puhtauteen, laadun-valvonnan toteutumiseen ja sovittujen asioiden hoita-miseen kerralla kuntoon. Tämä heijastuu matalana ko-konaistyytyväisyytenä (59 %). Kokonaistyytyväisyys os-topalveluissa on 53 % ja Voimian kohteissa 69 %. Vuosi 2016 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, kun puhtauspalvelut olivat Voimian alaisuudessa. Asiakas-tyytyväisyys toimintaan on melko alhaista, joten tule-vina vuosina puhtauspalvelujen asiakastyytyväisyyteen tulee panostaa. Palvelujen vaikuttavuus Voimia liikelaitos on kehittänyt ateriointiin mittarin, jolla mitataan asiakasvaikuttavuutta. Mittaamiseen on kehitetty hyvinvointi-indeksi, jonka vuosittainen muu-tos kertoo, mihin suuntaan asiakkaan kokema hyvin-vointi on kehittynyt. Mittari on rakennettu siten, että siinä on eritelty erilaiset aterioiden asiakasryhmät (ku-ten päiväkotilapset, kotihoidon asiakkaat tai sairaala-potilaat) ja tarkasteltu hyvinvoinnin lisääntymistä kun-kin ryhmän tavoitteiden kautta. Kullakin ryhmällä on omat tavoitteet hyvinvoinnin lisääntymiseen: esim. päi-väkotilapsilla se, että ruokailuhetki on kiva hetki ja koti-hoidon asiakkailla se, että vajaaravittujen määrä on mahdollisimman alhainen. Matriisiin on saatu vuonna 2015 luku 276 (maksimi 1 000). Vuonna 2016 luku oli 305 eli palvelujen vaikuttavuus oli kasvanut. Ruuan tarjonta on ravitsemussuositusten mukaista. On kuitenkin ruokailijan oma valinta, mitä hän syö ja jokai-sella on oma kokemus siitä, onko ruokailuhetki ollut mukava. Nyt aterioinnin vaikuttavuutta pyritään mit-taamaan tehdyllä matriisilla, mikä on hyvä tapa pyrkiä selvittämään toiminnan vaikuttavuutta.

________________________________________________________________________________________________77


Tarkastuslautakunnan arviointi Tampereen Voimiasta Tampereen Voimia Liikelaitos kehittää toiminnan vaikuttavuuden mittaamista hyvinvointi-indeksillä. Tämä on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan hyvä osoitus siitä, että asiakkaan kokemaa hyvinvointia voi-daan mitata. Kun toimintaa voidaan mitata, sitä voidaan myös johtaa ja kehittää. Liikelaitoksen tuloksellisuus on hyvällä tasolla. Sitä mitataan monin eri mittarein ja se on parantunut vuosien suunnitelmallisella työllä. Kehittämisohjelmaan sisältynyt Ruskon ateriakeskuksen rakentaminen päätettiin siirtää sote- ja maakunta-uudistuksen vuoksi myöhempään ajankohtaan. Uudistuksen aiheuttama epävarmuus saattaa aiheuttaa ta-loudellisia menetyksiä Tampereen kaupungille. Toisaalta se tuo myös mahdollisuuden harkita ja selvittää sai-raanhoitopiirin ja kaupungin yhteisiä mahdollisuuksia. Ateriapalveluiden asiakastyytyväisyys parani, mutta puhtaanapitotyön asiakastyytyväisyys on alhaisella ta-solla, erityisesti puhtaanapidon ostopalvelujen osalta. Puhtaanapitotyön asiakastyytyväisyyden parantami-seen on tarpeellista panostaa jatkossa.

________________________________________________________________________________________________78


6.15 Finnpark Oy Finnpark Oy on Tampereen kaupungin omistama tytär-yhtiö, joka on perustettu vuonna 1970. Yhtiö koostui vielä vuonna 2016 emoyhtiö Finnpark Oy:stä ja sen ty-täryhtiö Finnpark Tekniikka Oy:stä. Nämä fuusioitiin 1.1.2017. Lisäksi konserniin kuuluvat Tullin Parkki Oy (omistusosuus 69,6 %), Kiinteistö Oy Pysäköintiveturi (90,84 %) ja Kiinteistö Oy Pellavan parkki (50,2 %). Kon-sernin liikevaihto on noin 25 milj. euroa. Yhtiön liiketoiminta-alueita ovat pysäköintipalvelut ja kiinteistöjen kehitys, päätoimialana maksullinen pysä-köinti. Yhtiön palveluksessa on 49 työntekijää. Pysä-köintipalvelujen osuus liikevaihdosta on noin 15 milj. euroa eli noin 71 % ja kiinteistöjen vuokratulot olivat noin 6 milj. euroa eli 29 %. Kiinteistöliiketoiminnan lii-kevoittotaso on 28 % ja pysäköintipalvelujen liikevoitto on noin 20 %. Yhtiö teki 3,4 milj. euron liikevoittotulok-sen, ja tilinpäätössiirtojen jälkeen voitto oli 0,7 milj. eu-roa. Finnparkilla on kaikkiaan 22 operointikohdetta ja yli 15 000 autopaikkaa. Yhtiö tuottaa palveluja Oulun, Sei-näjoen, Joensuun, Kuopion, Mikkelin, Jyväskylän, Hä-meenlinnan, Lahden ja Lappeenrannan pysäköintiyhti-öille sekä Helsingissä mm. Pasilassa ja HUS:n sairaa-lassa.

Finnpark Oy:n toiminta-ajatus on olla omistajalleen käyttökelpoinen kiinteistönmuodostaja ja yhdyskuntarakentaja vaativissa pysäköinnin järjestelyissä.

Pysäköintiliiketoiminnan lisäksi yhtiön toinen liiketoi-minta-ala on kiinteistöjen kehitys. Yhtiö omistaa ja vuokraa Tampereen keskustasta toimitiloja. Vapaita toimitiloja oli helmikuussa 2017 Foodstationissa Rata-pihankatu 39, Anttilan kiinteistössä Puutarhakadulla ja Pienteollisuustalossa Åkerlundinkadulla. Puutarhaka-dun Anttilan kiinteistöön on juuri tehty peruskorjaus ja

Anttilan konkurssin myötä keskeisellä sijainnilla olevaa liiketilaa on nyt saatavilla isollekin toimijalle. Yhtiö on hyväksynyt strategian vuosille 2016–2018. Finnparkin visiona on olla halutuin pysäköintipalvelujen tuottaja Suomessa. Vuonna 2016 yhtiön liikevaihto oli 25,1 milj. euroa (25,3 milj. euroa v. 2015). Tilikauden liikevoitto oli 6 milj. eu-roa (6 milj. euroa v. 2015) ja tilikauden ylijäämä oli 3,4 milj. euroa (3,2 milj. euroa v. 2015). Tilikauden tulos oli hieman edellisvuotista parempi. Valtuuston asettamat tavoitteet vuodelle 2016 Yhtiöllä oli kolme valtuuston vuositavoitetta. Tavoite oli, että sijoitetun pääoman tuotto on enemmän kuin 5 % ja käyttöön otetaan sertifioitu ympäristöjärjes-telmä. Nämä tavoitteet toteutuivat. Sijoitetun pää-oman tuotto oli 6 %. Yhtiö otti käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän ja sai siitä sertifikaatin. Kolmas tavoite oli, että maksettu osinko on 15 % konsernin net-totuloksesta. Tämä päätetään vasta kevään yhtiöko-kouksessa, joten sitä ei voida vielä arvioida. Tuloksellisuusarviointi Tuottavuus ja taloudellisuus Yhtiön tytäryhtiön, Finnpark Tekniikka Oy:n, fuusioimi-nen emoyhtiöön vuoden 2017 alussa tulee lisäämään tuottavuutta, kun aiempi, osin kahdenkertainen työ, poistuu. Yhtiön tulos oli 3,4 milj. euroa, jossa on kasvua 0,2 milj. edellisvuoteen. Liikevoittoprosentti oli 24,2, kun se edellisenä vuonna oli 23,8. Yhtiön henkilöstö-määrä väheni yhdellä ja oli vuoden 2016 lopussa 54 työntekijää. Työelämän laatu Työsuhteet yhtiössä ovat pitkiä: noin 20 % työnteki-jöistä on ollut töissä yli 15 vuotta. Tämä kertoo hyvästä sitoutumisesta yhtiöön, sillä 15 vuotta sitten yhtiön työntekijöiden määrä oli lähes samansuuruinen. Yhti-össä tehdään työhyvinvointikartoitus, jonka tulosten pohjalta henkilöstö itse tekee työhyvinvoinnin kehittä-missuunnitelman. Palvelujen laatu Finnpark mittaa katupysäköinnissä käyttäjäasiakkaiden avunpyyntöjen määrää ja niiden laatua. Tätä mitataan suhdeluvulla palvelupyynnöt/maksutapahtumat. Mitä

________________________________________________________________________________________________79


alhaisempi tunnusluku on, sitä parempi laatu. Vuonna 2015 tunnusluvun arvo oli 0,39 % ja 0,24 % loppu-vuonna 2016. Palvelun laatu on tämän mittarin mukaan parantunut. Pysäköintitalojen laadun mittari on häiriöttömyys, jota mitataan suhdeluvulla puhelut/sisäänajot. Tulos on sitä parempi, mitä alhaisempi lukema. Vuonna 2015 tätä ei mitattu. Vuonna 2016 tavoite oli 2,15 %, ja syksyn lu-kema oli 2,09 %. Tulos oli siis tavoitetta parempi. Yhtiölle on myönnetty ISO 9001:2008 -laatusertifikaatti vuonna 2012 ensimmäisenä pysäköintitoimialan yrityk-senä. Kansainvälinen standardisarja ISO 9000 käsittelee laadunhallintajärjestelmien vaatimuksia. Palvelujen vaikuttavuus Finnpark mittaa palvelujen vaikuttavuutta myytyjen ratkaisujen ja tuotteiden arvolla, uusien operointikoh-teiden määrällä ja kannattavuudella sekä asiakkaiden tyytyväisyydellä. Yhtiön liikevaihto on viime vuosina kasvanut, ja kannattavuus ja asiakastyytyväisyys ovat parantuneet. Näillä mittareilla mitaten yhtiön vaikutta-vuus on parantunut viime vuosina. Toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja yhtiön sidosyk-sikköasema Finnpark näkee toimintansa olevan tärkeässä roolissa, kun kaupunki kehittää älyliikennettä ja viihtyisää sekä toimivaa kaupunkia. Kaupungin intressi omistaa yhtiöitä on joko kaupunki-laisia palveleva palvelutuotanto tai finanssi-intressi. Uusi kuntalaki käsittää kunnan toiminnan entistä laa-jemmin, jolloin kaupungin tytäryhteisöt tulee ottaa pa-remmin huomioon myös kaupunkistrategiassa. Kau-pungin uuden toimintamallin mukaan palvelutuotan-non johdon ja omistajaohjauksen tulee ohjata tytäryh-teisöjä yhtenäisen näkemyksen suuntaan. Kaupungin kolmen palvelualueen johtajat ovat jatkossa oman toi-mialansa tytäryhteisöjen toiminnan suuntaamisessa merkittävässä roolissa. Finnpark odottaa kaupungin omistajana ilmaisevan yh-tiön olemassaolon tarkoituksen nykyistä selkeämmin ja kirkastavan myös yhtiön omistajatavoitteita.

Tähän asti Finnpark on toiminut kaupungin kehitysyh-tiönä, jolle on annettu tehtäväksi erilaisten kohteiden toteutuksia, viimeisimpänä Hämpin parkki. Finnparkin toiminnan kehityttyä markkinasuuntautuneeksi ja siten omistajasta riippumattomammaksi on Finnparkin asema hankintalain mukaisena sidosyksikkönä kuiten-kin epävarmalla pohjalla. Siksi vireillä olevassa Kunkun-parkin valmistelussa on katsottu, että hanke tulee kil-pailuttaa, ja Finnpark joutuu osallistumaan kilpailuun muiden mukana. Yhtiön rooli on muuttunut: se toimii täysin markkinaehtoisesti suhteessa kaupunkiin ja jou-tuu kilpailemaan muiden yritysten kanssa.

Tarkastuslautakunnan arviointi Finnpark Oy:stä Yhtiön liiketoiminta-alue on epätavanomai-nen yhdistelmä pysäköintipalveluja ja kiin-teistöjen kehitystä. Erityisesti pysäköintipal-veluihin liittyvä liiketoiminta vaikuttaa ole-van yhtiön kehittämisen kohteena. Yhtiön nähdään tämän toiminnan kautta olevan tu-levaisuudessa merkittävä toimija älyliiken-teen osalta. Yhtiön tulos on parantunut viime vuosina. Finnpark-konsernin liikevoitto on 6,1 milj. euroa. Henkilöstön pitkät työsuhteet viittaa-vat hyvään työviihtyvyyteen, jonka kehittä-miseen henkilöstö vahvasti osallistuu. Asia-kastyytyväisyyteen liittyvät mittarit ovat ke-hittyneet positiiviseen suuntaan, mikä ker-too toimintaprosessien häiriöttömyyden ja luotettavuuden paranemisesta. Tulevassa kaupunkistrategiassa tulee huomi-oida myös tytäryhteisöt kaupungin kehittä-jinä ja osana kunnan toimintaa.

________________________________________________________________________________________________80


________________________________________________________________________________________________81


Tampereella 12.4.2017

Tarkastuslautakunta

7. Allekirjoitukset

Tampereen kaupungin tarkastustoimi PL 487, 33101 Tampere Käynti: Keskusvirastotalo, Aleksis Kiven katu 14 - 16 C Puhelin: 03 565 611 www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/ tarkastustoimi.html

Documents

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 - Tampere · Heikoimmin valtuustokaudella onnistui talouden tasa-painotus. Kaupungin talous 2010-luvulla on ollut alijää-mäinen lukuun ottamatta