Asemakaavamuutoksen kaupalliset ympäristövaikutukset · Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011 3 Yhteenveto Someron kaupungissa on käynnissä asemakaavan

Somero Asemakaavamuutoksen kaupalliset ympäristövaikutukset

14.2.2011

Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011

2

Sisältö

Yhteenveto ................................................................................................................................................. 3

1. Johdanto ................................................................................................................................................ 5

1.1. Hanke .............................................................................................................. 5

1.2. Kaavalliset lähtökohdat ......................................................................................... 6

1.3. Selvityksen tavoitteet ........................................................................................... 6

2. Someron rooli kaupan palveluverkossa ................................................................................................. 7

2.1. Sijainti ja vaikutusalue ......................................................................................... 7

2.2. Kaupan palveluverkko Somerolla ............................................................................ 8

2.2.1. Päivittäistavarakauppa .................................................................................... 8

2.2.2. Erikoistavarakauppa ...................................................................................... 10

2.3. Vähittäiskaupan liikevaihto Somerolla ja naapurikunnissa ............................................. 12

3. Väestö, työssäkäynti ja liikenne ........................................................................................................... 16

3.1. Väestö ja väestönkasvu ...................................................................................... 16

3.2. Kesäasutus....................................................................................................... 21 3.3. Työpaikat ja työssäkäynti ..................................................................................... 21 3.4. Liikenne .......................................................................................................... 22

4. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kehitys ........................................................................................... 24

4.1. Ostovoima ja sen kasvu ..................................................................................... 24

4.2. Ostovoiman siirtymät........................................................................................... 26

4.3. Ostovoiman kasvun aiheuttama laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve ............ 27

5. Kaupallisten vaikutusten arviointi ........................................................................................................ 30

5.1. Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat .......................................................................... 30

5.2. Vaikutukset kaupan palveluverkkoon Somerolla ja seudulla .......................................... 30

5.2.1. Päivittäistavarakauppa ................................................................................... 30

5.2.2. Erikoistavarakauppa ...................................................................................... 31 5.3. Vaikutukset Someron kaupalliseen kehityskuvaan ja seudulliseen kaupan asemaan ........... 31 5.4. Vaikutukset Someron keskustan kaupalliseen rakenteeseen ja sen kehityskuvaan ............. 31 5.5. Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja asukkaiden arkielämään .............................. 32

5.6. Vaikutukset ostovoiman suuntautumiseen ................................................................. 33

Lähteet ..................................................................................................................................................... 34


3

Yhteenveto

Someron kaupungissa on käynnissä asemakaavan muutos, jolla mahdollistettaisiin

liikerakentamista ja asumista keskustan tuntumaan. Kaava mahdollistaisi 3 000–4 000

kerrosneliömetrin suuruisen vähittäiskaupan rakentamisen alueelle. Kaava-alue

sijoittuu Helsingintien itäpuolelle Hämeen härkätien alkupäähän, keskeiselle paikalle

nykyisellä keskustaajama-alueella. Hankkeen lähituntumassa sijaitsevat jo nyt Siwa ja

Lidl. Kaavoitettavalta alueelta on noin 350 metriä Someron pääkadulle,

Joensuuntielle ja noin 250 metriä Someron torille. Somero sijaitsee Turku–Tampere–

Helsinki -kolmion keskellä, mutta irrallaan suurimmista valtateistä. Lähimmistä

kaupungeista Forssa, Salo ja Loimaa rajaavat Someron kaupallista vaikutusaluetta

niin, että se rajautuu käytännössä kaupungin rajoihin. Salon kaupungin

pohjoisimmissa osissa on jonkin verran alueita, joille Somero on lähin asiointipaikka,

mutta pääosin Someron kaupan tarjonta palvelee somerolaisia ja kesäasukkaita.

Somerolla on noin 9 400 asukasta, joista yli puolet asuu keskustaajaman alueella.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Someron väestö vähenee hitaasti vuoteen 2030

mennessä niin, että vuoden 2030 väkiluku olisi noin 9 000. Vakituisten asukkaiden

lisäksi Somerolla on myös kesäasutusta. Runsaat 2 600 kesäasukasta tuovat

lisäasiakaspotentiaalia Someron vähittäiskaupalle.

Vaikka Someron väestö ei ennusteen mukaan kasva, aiheuttaa kulutuksen kasvu

vähittäiskaupan ostovoiman kasvua. Laskelmien mukaan Someron vähittäiskaupan

ostovoima kasvaa noin 9,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä ja noin 21

miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Nykytilanteessa Someron

erikoistavarakaupan ostovoimasta siirtyy Someron ulkopuolelle melkein puolet.

Päivittäistavarakaupassa sen sijaan Somero on omavarainen. Ostovoiman kasvusta

johdettu vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve on vuoteen 2020 mennessä noin 4 000

kerrosneliömetriä ja vuoteen 2030 mennessä noin 9 000 k-m2. Tarve suuntautuu

lähinnä erikoistavarakauppaan, päivittäistavarakaupassa on jo nykytilanteessa

enemmän tarjontaa kuin laskennallisesti tarvittaisiin.

Vaikka hanke ylittää vähittäiskaupan suuryksikön 2 000 kerrosneliömetrin kokorajan,

ei sillä voida sanoa olevan seudullisia vaikutuksia, vaan kyse on ennen kaikkea

Someron kaupan palvelujen järjestymisestä. Hanke vahvistaisi Someron asemaa

somerolaisten asiointipaikkana, mutta Someron seudullinen rooli ei oleellisesti

muuttuisi nykyisestä. Somero on paikalliskeskus, joka palvelee pääasiassa

somerolaisia.


4

Päivittäistavarakaupan osalta lisäpinta-alan tarvetta ei ole ainakaan ennen vuotta

2020. Jos tässä käsiteltävään hankkeeseen sijoittuisi päivittäistavarakauppa,

tarkoittaisi se todennäköisesti joko jonkin nykyisen myymälän siirtymistä hankkeeseen

tai sitä, että nykyisistä päivittäistavarakaupoista joku joutuisi kilpailun kiristyessä

lopettamaan.

Nyt selvitettävän hankkeen myötä erikoistavarakaupan tarjonta voisi Somerolla

monipuolistua selvästi. Hanke mahdollistaisi uusien yrittäjien sijoittumisen kuntaan ja

tarjonnan monipuolistumisen.

Hanke muuttaa Someron keskustan kaupallista painopistettä. Hämeentien merkitys

kasvaa, sillä se yhdistää keskustan vahvimman kaupan alueen Joensuuntien ja

hankealueen. Mikäli Someron kokonaistarjonta ei hankkeen myötä kasvaisi, vaan

nykyiset toiminnot lähinnä sijoittuisivat uudelleen, voisi Joensuuntien eteläosan

kaupallinen rooli hiipua. Koko keskustan vahvistumista tukee parhaiten se, että

hankkeeseen sijoittuvat toiminnot olisivat Someron nykyistä tarjontaa täydentäviä ja

mieluiten uusia toimijoita. Toisaalta yksi mahdollisuus voisi olla myös kauempana

taajaman eteläreunassa Helsingintien varressa sijaitsevien kauppojen siirtyminen

hankkeeseen. Tällöin hankkeen vaikutus olisi kaupallista rakennetta eheyttävä ja

tiivistävä sekä keskustaa vahvistava. Hankkeen toteutuminen muuttaa Someron

kaupallista dynamiikkaa, mikä voi rohkaista nykyisiä yrittäjiä ja kiinteistönomistajia

kehittämään toimintaansa ja tilojaan.

Kaupan palvelujen fyysinen saavutettavuus ei Somerolla hankkeen myötä muutu,

koska hankkeesta on vain 200-300 metriä nykyiseen keskustaan. Jalankulku-yhteyksiin

Helsingintien yli on kiinnitettävä huomiota. Kaupan laadullinen saavutettavuus –

valikoimien monipuolisuus – paranee selvästi. Hanke mahdollistaa kaupan tarjonnan

kasvun niin, että tarve asioida kauempana sijaitsevissa keskuksissa vähenee.

Somerolaistan ostosmatkat lyhenevät.

Somerolaisten ostovoimaa siirtyy nykytilanteessa Someron ulkopuolelle

erikoistavarakaupan osalta noin 12,6 miljoonan euron verran. Jos oletetaan, että

vähittäiskaupan myynti pysyisi ilman hanketta nykytasollaan, kasvaisi ostovoiman

ulosvirtaus vuoteen 2020 menneessä yli 22 miljoonaan. Hankkeen myötä ostovoiman

siirtymä pystyttäisiin pitämään nykytasollaan myös vuonna 2020.

Espoossa 14.2.2011

Entrecon Oy

Mari Pitkäaho Kyösti Pätynen

Konsultti, KTM Konsultti, KTM, toimitusjohtaja


5

1. Johdanto

1.1. Hanke

Someron kaupungissa on käynnissä asemakaavan muutos, jolla mahdollistet taisiin

liikerakentamista ja asumista keskustan tuntumaan. Kaava mahdollistaisi 3 000–4 000

kerrosneliömetrin suuruisen vähittäiskaupan rakentamisen alueelle. Kaava-alue sijoittuu

Helsingintien itäpuolelle Hämeen härkätien alkupäähän, keskeiselle osalle nykyistä

keskustaajama-aluetta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Someron keskustaajaman palvelurakennetta ottamalla

rakentamattomaksi jäänyt alue keskus- ja liiketoimintojen käyttöön. Someron keskustassa ei

tällä hetkellä ole uudisrakentamisen mahdollistavaa rakentamaton ta tonttimaata liiketiloille,

vaikka kysyntää on ollu t.

Oheisessa kartassa on kuvattu kaava-alueen sijainti Someron keskustassa. Kaavoitettavalta

alueelta on noin 350 metriä Someron pääkadulle, Joensuuntielle ja noin 250 metriä Someron

torille.

Kuva 1 Kaava-alue. Pohjakartta © Logica/MML


6

Laad ittavassa asemakaavassa osoitetaan liiketilat mahdollistavan KM -merkinnän lisäksi

myös pientalotontteja. KM-merkitylle alueelle syntyisi rakennusoikeutta jopa noin 9 000

kerrosneliömetriä. Tässä selvityksessä lähdetään ku itenkin siitä, että varsinaisena kaupan

suuryksikkönä toteutuisi korkeintaan 4 000 kerrosneliömetriä. Muu rakennusoikeus voisi

sisältää esimerkiksi varasto- ja huoltotiloja, muita liike- tai toimistotiloja tai

palvelurakentamista.

Kuva 2 Ote kaavaluonnoksesta (Someron kaupunki)

1.2. Kaavalliset lähtökohdat

Alueella on voimassa Varsinais-Suomen liiton seutukaavayhdistelmä, jossa kaavoitettava

alue on merkitty taajamaan kuuluvaksi teollisuus- ja varastoalueeksi. Salon seudun vuonna

2006 hyväksytyssä, mutta vielä vahvistamattomassa maakuntakaavassa kaavoitettava alue

on osoitettu taajama-alueeksi.

Someron kaupungin vuonna 1988 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa

keskustan osayleiskaavassa kaavoitettavalle alue on osoitettu keskustoimintojen - (C),

kerrostalojen- (AK), asuntojen ja palveluiden- (AL) sekä pientalojen (AP) korttelialueiksi.

1.3. Selvityksen tavoitteet

Tämän selvityksen tavoitteena on osoittaa kaupan laajenemisen edellytykset ja mitoitustarve

sekä keskeiset kaupalliset vaikutukset. Selvitys toimii osana asemakaavan

valmisteluaineistoa.


7

2. Someron rooli kaupan palveluverkossa

2.1. Sijainti ja vaikutusalue

Somero sijaitsee itäisessä Varsinais-Suomessa Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien

rajalla. Somero kuuluu Salon seutukuntaan, johon Salon vuoden 2009 kuntaliitosten jälkeen

kuuluvat vain uusi Salon kaupunki ja Somero. Seuraavan sivun kartassa on ha-

vainnollistettu etäisyyksiä Somerolta lähimpiin kunta- ja kaupunkikeskuksiin. Kartan u lko-

puolelle jää suuremp ia kaupunkeja, joihin etäisyydet on lueteltu alla:

Turkuun 81 km

Helsinkiin102 km

Tampereelle 113 km

Lohjalle 64 km

Karkkilaan 50 km

Kartalla näkyvistä lähimmistä keskuksista suurimat ovat Forssa, Salo ja Loimaa. Ypäjä, Salo

ja Nummi-Pusula sekä Jokioinen ja Tammela ovat väestöltään selvästi Someroa p ienempiä ja

myös kaupallista tarjontaa niissä on vähemmän. Somerolaisille tärkeimmät asiointisuunnat

ovat Forssa ja Salo, mutta myös Turku ympäryskuntineen sekä pääkaupunkiseu tu ovat

hyvin saavutettavissa.

Someron kaupallista vaikutusaluetta rajaavat etenkin Forssa ja Salo, toisaalta myös Turku

ympäryskuntineen ja Lohja, osittain jopa pääkaupunkiseutu. Someron sijainti erillään

suurimmista valtateistä rajoittaa myös kaupallista vaikutusaluetta. N aapurikunnista on

paremmat yhteydet muihin suuntiin kuin Somerolle. Vaikutusalue voisi u lottua Someron

kunnanrajojen u lkopuolelle lähinnä Koski TL:n suuntaan ja osittain myös Salon pohjoisosiin.

Väestön määrä näillä alueilla on kuitenkin varsin pieni. Pääasiallisena vaikutusalueena

pidetään tässä selvityksessä Someron kuntaa.


8

Kuva 3 Etäisyydet Somerolta lähimpiin keskuksiin. Pohjakartta © Logica/MML

TNS Gallupin Suuressa Vaikutusaluetutkimuksessa (2006), jossa vaikutusalueet on mä äri-

telty laajojen puhelinhaastattelujen perusteella vastaamaan kulu ttajien todellista asiointia,

Somero kuuluu Salon pää- ja paikallismarkkina-alueeseen.

2.2. Kaupan palveluverkko Somerolla

2.2.1.Päivittäistavarakauppa

Someron keskustassa toimii viisi ruokakauppaa: K-supermarket, S-market, Lid l, Siwa ja

M-Ruokamarket. Kunnasta löytyvät lisäksi Pitkäjärvellä ja Somerniemellä sijaitsevat pienet

kyläkaupat. Seuraavan sivun kartassa on esitetty Someron ja naapurikuntien

päivittäistavarakaupan myymäläverkosto. Lähimmistä kunnista on kuvattu myymälöiden

kokoluokka ja pinta-alojen jakautuminen päivittäis- ja erikoistavarakauppaan. Muiden

kuntien osalta on kuvattu vain myymälöiden sijainti.

Kartan kuvaamalta alueelta suurimmat päivittäistavarakaupat löytyvät Forssasta, Jok ioisilta

ja Somerolta. Päivittäistavarakaupan yhteydessä tapahtuvaa erikoistavarakauppaa on

merkittävästi lähinnä vain Forssassa, jossa on suuret hypermarket-myymälät Prisma ja K-

citymarket. Kartassa esitetty myymäläverkosto kuvaa vuoden 2009 tilannetta, jossa Forssan

Prisma ei vielä ole avannut ja Euromarket on vielä toiminnassa. Myös Loimaalla ja erityisesti

Salossa on paljon kaupan tarjontaa ja suuria päivittäistavarakauppoja. Kuitenkin uuden


9

Salon pohjoisosissa, jotka sijaitsevat lähimpänä Someroa, ei juuri ole

päivittäistavarakauppoja. Ainakin osalle näiden kuntien asukkaista Someron kaupat ovat

lähimpiä päivittäistavarakauppoja. Tässä suunnassa Someron vaikutus voi u lottua hieman

kuntarajojen ulkopuolellekin.

Kuva 4 Päivittäistavarakaupan myymälöiden myyntipinta-ala Somerolla ja naapurikunnissa sekä

pt-myymäläverkosto ympäristössä 2009. Lähde: Pinta-alat AC Nielsenin

Myymälärekisteri, sijainnit ketjujen verkkosivut. Pohjakartta © Logica/MML

Seuraavan sivun kartassa on tarkasteltu päivittäistavarakaupan myyntip inta-aloja Someron

keskustassa. Kartassa päivittäistavaramyymälöiden pinta -alat on jaoteltu

päivittäistavaroihin sekä erikoistavaroihin. Pinta-alaltaan suurin myymälä on Joensuuntien

pohjoispäässä sijaitseva S-market. Saman tien eteläpäässä sijaitseva K-supermarket on lähes

yhtä suuri. Näiden kahden väliin jäävät suurimpina Lid l, M-Market ja Siwa. Rekisterissä on

mukana myös luontaistuoteliike ja kahvila, jotka näkyvät M -Marketin vieressä pieninä

ympyröinä.


10

Kuva 5 Päivittäistavarakaupan myymälöiden myyntipinta-ala Someron keskustassa 2009. Lähde:

AC Nielsen Myymälärekisteri. Pohjakartta © Logica/MML

2.2.2.Erikoistavarakauppa

Oheisessa kartassa on esitetty valtakunnallisesti toimivien ketjumyymälöiden sijainti

tu tkimusalueen kunnissa. Kartassa eivät siis ole mukana kaikki erikoistavarakaupat. Si -

jaintikartta antaa kuitenkin hyvän kuvan keskusten välisistä suhteista. Erikoistavarakaupan

keskittyminä esiin nousevat Salo, Forssa ja Loimaa, mutta myös Somerolla on useita

erikoiskaupan ketju ja. Muissa Someron naapurikunnissa ei käytännössä ole erikoiskaupan

ketju ja.


11

Kuva 6 Erikoistavarakaupan valtakunnallisten ketjujen myymälät 2010. Pohjakartta ©

Logica/MML

Someron keskustassa ketjumyymälät ovat pitkälti Joensuuntien varressa. Kaupallisen

akselin päätepisteinä on pohjoisessa S-market ja etelässä K-supermarket. Seuraavan sivun

kartassa on esitetty vähittäiskaupan ketjujen ja kaava-alueen sijoittuminen Someron

keskustassa. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on sekä Lid l että Siwa. Muuten

pääosa liikkeistä sijaitsee hieman kauempana, noin 300 metrin päässä Joensuuntiellä.

Kartassa esitettyjen ketjumyymälöiden lisäksi Joensuuntiellä on varsin runsaasti myös

itsenäisiä erikoiskaupan ja palvelualan yrityksiä.


12

Kuva 7 Vähittäiskaupan ketjumyymälät 2010. Pohjakartta © Logica/MML

2.3. Vähittäiskaupan liikevaihto Somerolla ja naapurikunnissa

Kuntatasolla kaupan suuruusluokkaa void aan arvioida Tilastokeskuksen

toimipaikkarekisterin ja sen liikevaihtotietojen kautta. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu

tutkimusalueen kuntien vähittäiskaupan liikevaihtoa vuonna 2009. Ylivoimaisesti suurin

vähittäiskaupan liikevaihto on Salossa (344,6 miljoonaa euroa), joka on myös väkiluvultaan

suurin kunta. Seuraavaksi suurimmat liikevaihdot löytyvät Forssasta (157,4 miljoonaa

euroa) ja Loimaalta (99,3 miljoonaa euroa). Somero on kolmen suurimman jälkeen

neljäntenä, selvästi suurempi kuin loput alueen kunnista.

Sportia


13

Kuva 8 Vähittäiskaupan liikevaihto Somerolla ja naapurikunnissa 2009. Lähde: Tilastokeskus,

Toimipaikkarekisteri.

Kuntien kaupan tarjontaa ja niiden välisiä eroja void aan edelleen tarkastella vertaamalla vä -

hittäiskaupan liikevaihtoa väestön määrään. Näin saadaan liikevaihto/ asukas –tunnusluku.

Tämä tunnusluku kertoo kunnan kaupallisesta vetovoimasta: jos liikevaihtoa asukasta koh -

den kertyy selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin, on kunta kaupallisesti veto -

voimainen. Jos taas luku jää koko maan keskiarvosta, on tarjonta suhteessa asukaspohjaan

vähäistä ja kaupallinen vetovoima heikompi. Seuraavassa k aaviossa on esitetty koko väh it-

täiskaupan liikevaihto asukasta kohden tutkimusalueen kunnissa .

Kaupallisina keskuksina erottuvat Forssa, Salo ja Loimaa, joissa jokaisessa asukasmäärään

suhteu tettu vähittäiskaupan liikevaihto on suurem pi kuin koko maassa keskimäärin. Sekä

Salossa että Loimaalla liikevaihtoa asukasta kohden on selvästi vähemmän kuin Forssassa.

Forssa vaikuttaakin olevan kaupallisesti vahvin keskus, jonne tullaan asioimaan myös

naapurikunnista. Salon taso asettuu melko alhaiseksi lähinnä kuntaliitoksen myötä: koko

vanhan Salon kaupungin vaikutusalue on nyt yhtä kuntaa, jonka u lkopuolelta ei juuri tu le

asiointeja Saloon. Asukaslukuun suhteutettu liikevaihto on kuitenkin selkeästi suurin Koski

Tl:ssä, jossa todennäköisesti yksi tavallista suurempi vähittäiskaupan toimija kasvattaa

väestömäärältään p ienen kunnan asukaskohtaisen liikevaihd on huomattavan suureksi.

Somero jää selvästi koko maan keskiarvosta, mutta liikevaihtoa kertyy kuitenkin selvästi

enemmän kuin kaikkein pienimmissä kunnissa.


14

Kuva 9 Vähittäiskaupan liikevaihto suhteessa asukaslukuun 2009. Lähde: Tilastokeskus,

Toimipaikkarekisteri, väestörakenne

Seuraavassa kaaviossa kuvataan asukaslukuun suhteu tetun vähittäiskaupan liikevaihdon

kasvua vuosina 2002-2007. Tarkasteltavista kunnista sekä Forssassa että Salossa liikevaihto

asukasta kohden on koko ajanjakson pysytellyt koko maan tasoa yläpuolella. Myös

Somerolla liikevaihdon kasvu on seurannut koko maan kasvuvauhtia, mutta

asukaskohtainen liikevaihto on pysynyt hiem an koko maan tason alapuolella.

Kuva 10 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys asukasta kohden Somerolla, Salossa ja Forssassa

vuodesta 2002 vuoteen 2007. Lähde: Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri

Päivittäistavarakaupassa kunnat ovat tyypillisesti omavaraisempia. Seuraavassa kaaviossa

on esitetty päivittäistavarakaupan myynti/ asukas tutkimusalueen kunnissa. Tiedot

perustuvat AC Nielsenin Myymälärekisteriin Saloa ja Loimaata lukuun ottamatta.

Asukaslukuun suhteutettuna koko maan tasoa korkeampi päivittäistavarakaupan

liikevaihto löytyy Forssasta, Somerolta ja Salosta; Loimaalla liikevaihto on lähes koko maan

tasolla. Näihin kuntiin void aan olettaa kohdistuvan päivittäistavarakaupan ostovoiman


15

sisään virtausta, tai ainakin niiden pitävän ostovoimansa jotaku inkin kunnan sisällä. Somero

vaikuttaisi saavan jonkin verran ostovoimaa oman kunnan u lkopuolelta.

Kuva 11 Päivittäistavarakaupan myynti suhteessa asukaslukuun 2009. Lähde: A.C. Nielsen,

myymälärekisteri; Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri; PTY

3 385

4 198

1 403

2 237

3 033

2 204

2 883

1 509 1 582

2 979

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

eu

roa

/ as

uka

s

* Tilastokeskus, toimipaikkare kisteri** PTY vuosijulkaisu 2010-2011


16

3. Väestö, työssäkäynti ja liikenne

3.1. Väestö ja väestönkasvu

Alla olevasta kartasta voidaan nähdä väestön sijoittuminen tarkastelualueelle. Kartta

perustuu Tilastokeskuksen ruututietokantaan, ja kartassa pallon koko k uvaa väestön määrää

250 metrin tilastoruudussa. Someron kunnassa väestö on vahvasti keskittynyt

keskustaajamaan, mutta myös pääteiden varsille.

Kuva 12 Väestö 250 m ruuduissa 31.12.2009. Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta

© Logica/MML.


17

Seuraavassa kartassa on kuvattu väestön sijoittumista Someron keskustassa vuod en 2009

lopulla. Väestö on tasaisesti jakautunut koko taajaman alueelle. Yhteensä kartan rajaaman

alueen väkiluku yltää lähes 4 900 asukkaaseen., mikä vastaa hieman yli puolta Someron

koko väestöstä. Kartasta voidaan havaita myös kaava-alueen sijoittuvan hyvin

väestörakenteen keskelle.

Kuva 13 Väestö 250 m ruuduissa 31.12.2009. Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta

© Logica/MML.

Seuraavassa kartassa on havainnollistettu väestön määrän muutosta 250 m tilastoruuduissa

vuodesta 2002 vuoteen 2009. Siniset pallot kuvaavat väestön vähenemistä, punaiset taas

kasvua. Kyseisen ajanjakson aikana Someron väestömäärä on vähentynyt noin 270

asukkaalla. Väestömäärä on laskenut Saloa, Nummi-Pusulaa ja Tammelaa lukuun ottamatta

kaikissa kunnissa. Kuitenkin koko tarkastelualueen väestömäärä on tarkasteluajanjaksolla

kasvanut noin 1 300 asukkaalla, mikä on suureksi osaksi Salon noin 2 000 asukkaan

väestönkasvun ansiota.


18

Kuva 14 Väestön määrän muutos 250 m ruuduissa vuodesta 2002 vuoteen 2009. Lähde: Tilastokes-

kus, Ruututietokanta. Pohjakartta © Logica/MML

Seuraavassa kartassa kuvataan väestömäärässä tapahtuneita muutoksia Someron

keskustassa vuosien 2002 ja 2009 välillä. Kartan kuvaamalla alueella on tapahtunut hienoista

väestömäärän kasvua kyseisellä ajanjaksolla.


19

Kuva 15 Väestön määrän muutos 250 m ruuduissa vuodesta 2002 vuoteen 2009. Lähde: Tilastokes-

kus, Ruututietokanta. Pohjakartta © Logica/MML

Seuraavassa kaaviossa esitetään Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkistaman väestöennusteen

mukaiset muutokset asukasmäärissä vuosien 2009 ja 2020 välillä. Someron väestömäärän

ennustetaan jatkavan hienoista laskuaan (noin 300 asukasta). Tarkastelualueella

voimakkainta väestönkasvua ennustetaan Saloon, jonka väkiluvun arvioid aan kasvavan yli

4 300 asukkaalla.


20

Kuva 16 Tapahtunut väestön määrän kehitys ja väestöennuste Somerolle ja naapurikuntiin

2000-2030. Lähde: Tilastokeskus.

Alla olevassa kartassa havainnollistetaan taulukon esittämää väestöennustetietoa. Kartasta

voidaan selkeästi nähd ä, että Someron ympäryskuntiin on Koski Tl:ää ja Loimaata lu kuun

ottamatta ennustettu väestömäärän kasvua.

Kuva 17 Väestöennuste Somerolle ja naapurikuntiin 2009-2020 (muutos %). Lähde: Tilastokeskus.


21

3.2. Kesäasutus

Somerolla on suhteellisen paljon kesäasutusta. Lähinnä vesistöjen tuntumaan keskittyviä

mökkejä on yli 2 000. Tilastokeskuksen vuoden 2006 SuomiCD:n mukaan

ulkopaikkakuntalaisia kesäasukkaita oli noin 2 600. Määrä on vuoden 2006 jälkeen

todennäköisesti edelleen kasvanut. Oheisessa kartassa on esitetty kesämökkien määrä 250 m

tilastoruu duissa vuonna 2006. Kartasta voidaan nähd ä Someron kesäasutuksen painottuvan

kunnan itäosiin. Someron noin 2 600 kesäasukkaan voi arvioida vastaavan noin 600

vakituista asukasta ja lisäävän kunnan vähittäiskaupan markkinapotentiaalia vastaavasti.

Kuva 18 Kesämökit 250 m ruuduissa vuonna 2006. Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohja-

kartta © Logica/MML

3.3. Työpaikat ja työssäkäynti

Someron työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 75 %.

Forssan seutu ja Salo ovat tärkeitä työssäkäyntisuuntia. Seuraavan sivun kartassa on esitetty

työpaikkojen sijainti Forssassa ja lähiseud ulla 250 metrin ruuduissa. Someron työpaikat ovat

keskittyneet keskustaajamaan. Forssa, Loimaa ja Salo ovat suuria työpaikkakeskittymiä,

muissa naapurikunnissa työpaikkoja on vähemmän ja ne ovat keskittyneet entisiin ja

nykyisiin kuntakeskuksiin.


22

Kuva 19 Työpaikat 250 m ruuduissa 31.12.2007. Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohja-

kartta © Logica/MML

3.4. Liikenne

Someron keskeisin liikenneväylä on kantatie 52, joka johtaa Somerolta lounaaseen Salon

kautta valtatielle 1 sekä luoteeseen valtatielle 10. Tien vilkkain kohta on Someron

keskustassa, jossa keskimäärin kulkee noin 9 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustasta

Salon suuntaan tiellä liikkuu keskimäärin hieman alle 3 000 ajoneuvoa vuorokaud essa.

Toinen merkittävä liikenneväylä on seututie 280, joka johtaa Somerolle Nummi-Pusulasta.

Tiellä liikkuu Someron keskustan tuntumassa noin 2 900 ajoneuvoa ja keskustan

ulkopuolella noin 2 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Forssan suunnasta ja valtatieltä 2

liikennettä tuo Someron keskustan lähettyvillä kantatie 52:een yhtyvä seututie 282. Ohessa

on esitetty ote Turun tiepiirin vuoden 2006 liikennemääräkartoista.


23

Kuva 20 Liikennemäärät tieverkolla vuonne 2006. Lähde:Tiehallinto, Turun tiepiiri.


24

4. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kehitys

4.1. Ostovoima ja sen kasvu

Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioid aan ku lutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden

henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen

väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntau tuvasta ostovoimasta. Alla

on esitetty tässä selvityksessä käytetyt ku lutusluvut, jotka perustuvat Tuomas Santasalon ja

Katja Koskelan teoksen Vähittäiskauppa Suomessa 2008 huhtikuussa 2010 päivitettyihin

maakuntakohtaisiin lukuihin (www.tuomassantasalo.fi). Kulutuksen kasvu on arv ioitu var-

sin varovasti: päivittäistavaran kulutuksen on arvioitu kasvavan 1 %/ vuosi ja

erikoistavarakau pan e 2 %/ vuosi. Kokonaisuudessaan kulu tusluku kasvaisi ku itenkin

näilläkin kasvuoletuksilla yli 2 700 euroa henkilöä kohden vuoteen 2030 mennessä.

Taulukko 1 Vähittäiskaupan kulutusluvut Varsinais-Suomessa 2009-2020-2030

Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittain toimialakohtaisesti sekä yhteensä ostovoiman

kehitys vuosiin 2020 ja 2030. Esitetty vähittäiskaupan ostovoima on laskettu kertomalla

edellä esitetty ku lutusluku väestön määrällä. Kasvuarviossa on huomioitu Tilastokeskuksen

ennustama väestönkasvu. Koska väestönkasvu alueella on ennusteen mukaan osin jopa ne -

gatiivista, suurin osa kasvusta syntyy ostovoiman ja kulutuksen kasvusta. Erikoistavara-

kaupassa kasvu on suurempaa kuin päivittäistavarassa. Koko alueella vähittäiskaupan osto-

voima kasvaa jopa yli 400 miljoonalla eurolla, mutta tästä kasvusta noin puolet sijoittuu

Saloon. Somerolaisten ostovoima kasvaisi laskelman mukaan noin 9,5 miljoonalla eurolla

vuoteen 2020 mennessä ja noin 21 miljoonalla eu rolla vuoteen 2030 mennessä.

2009 2020 2030

Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi 3 268 3 646 4 027

Tilaa vievä kauppa 1 366 1 698 2 070

Muu erikoiskauppa pl. alkoholi 2 420 3 009 3 668

Erikoistavarakauppa yhteensä 3 786 4 707 5 738

Yhteensä 7 054 8 353 9 766


25

Taulukko 2 Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu 2009-2020-2030.

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN

OSTOVOIMA 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030

Somero 28,3 30,6 33,4 2,3 2,8

Forssa 53,6 59,7 67,3 6,1 7,6

Tammela 19,9 23,1 26,7 3,2 3,5

Nummi-Pusula 18,4 21,5 25,2 3,1 3,7

Salo 165,2 198,7 230,3 33,6 31,6

Koski Tl 7,4 8,0 8,7 0,6 0,7

Loimaa 51,2 56,9 63,3 5,7 6,4

Ypäjä 7,8 8,8 10,0 1,0 1,2

Jokioinen 17,3 19,8 22,6 2,5 2,8

YHT 369,0 427,1 487,4 58,1 60,3

TILAA VIEVÄN

ERIKOISKAUPAN OSTOVOIMA 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030

Somero 12,8 15,5 18,6 2,6 3,2

Forssa 24,3 30,2 37,6 5,9 7,4

Tammela 9,1 11,7 14,9 2,7 3,2

Nummi-Pusula 8,4 10,9 14,1 2,5 3,2

Salo 75,0 100,5 128,6 25,6 28,0

Koski Tl 3,3 4,0 4,8 0,7 0,8

Loimaa 23,2 28,8 35,4 5,6 6,6

Ypäjä 3,5 4,4 5,6 0,9 1,1

Jokioinen 7,9 10,0 12,6 2,2 2,6

YHT 167,5 216,1 272,1 48,6 56,0

MUUN ERIKOISKAUPAN

OSTOVOIMA 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030

Somero 22,8 27,4 33,0 4,6 5,6

Forssa 43,1 53,5 66,6 10,4 13,1

Tammela 16,0 20,7 26,4 4,7 5,7

Nummi-Pusula 14,8 19,3 25,0 4,5 5,7

Salo 132,8 178,1 227,8 45,3 49,7

Koski Tl 5,9 7,1 8,6 1,2 1,4

Loimaa 41,2 51,0 62,6 9,8 11,7

Ypäjä 6,3 7,9 9,9 1,6 2,0

Jokioinen 13,9 17,8 22,3 3,9 4,6

YHT 296,8 382,8 482,1 86,0 99,3

KOKO VÄHITTÄISKAUPAN

OSTOVOIMA YHTEENSÄ 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030

Somero 63,9 73,4 85,0 9,5 11,6

Forssa 121,0 143,4 171,5 22,4 28,0

Tammela 45,0 55,6 68,0 10,6 12,4

Nummi-Pusula 41,6 51,7 64,3 10,0 12,6

Salo 373,0 477,4 586,6 104,4 109,2

Koski Tl 16,6 19,1 22,0 2,5 2,9

Loimaa 115,5 136,7 161,3 21,1 24,7

Ypäjä 17,6 21,1 25,4 3,5 4,3

Jokioinen 39,1 47,6 57,5 8,5 9,9

YHT 833,4 1026,1 1241,7 192,7 215,6

Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e





26

4.2. Ostovoiman siirtymät

Seuraavassa taulukossa on arvioitu ostovoiman siirtymiä tutkimusalueen kunnissa. Las-

kelma kertoo kunkin kunnan kaupallisesta omavaraisuudesta, ei siitä, mihin kuntiin

ostovoima tarkalleen suuntautuu. Laskennallisesti ind eksin arvo 100 tarkoittaisi tilannetta,

jossa kunnassa syntyisi vähittäiskaupan myyntiä yhtä paljon kuin kunnassa on ostovoimaa.

Tällaisessakin tilanteessa kuntaan voi kuitenkin virrata muualta, jos kunnan omien asukkai -

den ostovoima virtaa edelleen pois kunnasta.

Virtausten laskemisessa on käytetty lähteenä Tilastokeskuksen kuntakohtaisia liikevaihtotie -

toja sekä A.C. Nielsen Finland Oy:n päivittäistavarakaupan myymälärekisteriä.

Päivittäistavarakauppaan sisältyy tässä myös alkoholikauppa. Arvonlisävero on huomioitu ,

mutta Tilastokeskuksen salauskäytännöstä johtuen laskelmaan liittyy jonkin verran epävar -

muutta, koska kaikkien erikoistavarakaupan myymälöiden tietoja ei ole myymälämäärän

vähäisyyden takia julkaistu .

Päivittäistavarakaupassa Somero ja Forssa ovat selkeitä ostovoiman virtauksen kohteita.

Salo ja Loimaa ovat melko omavaraisia. Sen sijaan Tammela, Nummi-Pusula, Koski Tl, Ypäjä

ja Jokioinen menettävät päivittäistavarakaupan ostovoimaa muualle. Erikoistavarakaupassa

Forssa, Salo, Koski Tl ja Loimaa ovat ostovoiman virt auksen kohdekuntia. Somerolta

arvioidaan virtaavan jopa lähes puolet erikoiskaupan ostovoimasta muualle.

Taulukko 3 Ostovoiman virtaukset

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN VIRTAUS

OSTOVOIMAN VIRTAUS milj. e indeksi

Somero 3,5 113

Forssa 21,2 140

Tammela -10,6 47

Nummi-Pusula -4,7 74

Salo 1,3 101

Koski Tl -2,0 73

Loimaa -2,1 96

Ypäjä -3,9 50

Jokioinen -8,2 53

YHT -5,5 99

ERIKOISTAVARAKAUPAN VIRTAUS

OSTOVOIMAN VIRTAUS milj. e indeksi

Somero -16,2 55

Forssa 46,3 169

Tammela -21,6 14

Nummi-Pusula -12,4 47

Salo 37,7 118

Koski Tl 20,4 320

Loimaa 5,3 108

Ypäjä -8,1 18

Jokioinen -17,8 18

YHT 33,7 107


27

4.3. Ostovoiman kasvun aiheuttama laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve

Ostovoiman kasvusta void aan johtaa laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta -alan tarve.

Pinta-alan tarve lasketaan jakamalla ostovoiman kasvu tavoitteellisella neliömyyntiteholla.

Tässä laskelmassa on käytetty suhteellisen alhaisia neliömyyntitehoja (pt:6 500 ja et 2 500

euroa/ myyntineliömetri). Laskennallinen lisäpinta-alan tarve kuvaa tilannetta, jossa kaikki

ostovoiman kasvu suuntau tuisi uuteen kaupan p inta -alaan ja toisaalta koko ostovoiman

kasvu jäisi asuinkuntaan.

Todellisuudessa lisäpinta-ala voi toteu tua missä vain vaikutusalueella ja osa lisäpinta-alan

tarpeesta voi toteu tua nykyisten myymälöiden neliömyyntitehon kasvuna tai vaikkapa

internet-kaupassa. Toisaalta tarvitaan myös nykyisiä myymälöitä korvaavaa rakentamista,

jos kauppa uudistuu ja hakee uusia toimitiloja tai nykyiset toimitilat siirtyvät muuhun

käyttöön. Myös ostovoiman siirtymät alueelle tai alueelta pois voi vaikuttaa pinta-alan

tarvetta lisäävästi tai vähentävästi.

Koska päivittäistavarakaupan osalta kulutuksen kasvu on arvioitu v arsin p ieneksi, jää myös

lisäpinta-alan tarve varsin vaatimattomaksi. Someron nykyinen päivittäistavarakaupan

pinta-ala on Nielsenin rekisterin mukaan noin 6 000 k-m2, mutta nykyinen pinta-alan tarve

edellä esitettyjen laskelmien perusteella olisi puolestaan vain noin 5 400 k-m2.

Tämänhetkinen tilanne on siis lievä ylitarjonta päivittäistavarakaupassa. Lisäpinta-alan

tarvetta ei siis ainakaan vuoteen 2020 mennessä ole, ellei jokin nykyinen myymälä siirry

uuteen sijaintiin tai poistu markkinoilta. Vuoteen 2030 mennessä kulutuksen kasvu saattaa

väestön vähenemisestä huolimatta nostaa päivittäistavarakaupan tilantarpeen noin 6 400

kerrosneliömetriin. Tällöin Somerolla voisi jopa olla tilaa uudelle pienelle

päivittäistavaramyymälälle tai nykyisten myymälöiden la ajennukselle. Kaupan kannalta on

kuitenkin täysin mahd ollista, että kulutuksen kasvu suuntautuu nykyisiin myymälöihin ja

parantaa niiden kannattavuutta.

Erikoistavarakaupassa pinta-alan tarpeen kasvu on suurempaa, koska ku lutus kasvaa nope-

ammin. Lisäksi neliömyyntitehot ovat erikoistavarakaupassa p ienempiä, mikä tarkoittaa

sitä, että ku lutuksen kasvu edellyttää enemmän pinta -alaa. Somerolle arvioidaan syntyvän

erikoiskaupan lisäp inta-alan tarvetta noin 8 000 kerrosneliömetriä. Someron

erikoistavarakaupan ostovoimasta virtaa muualle tällä hetkellä lähes puolet; u losvirtauksen

pienentäminen mahd ollistaisi suuremmankin pinta-alan lisäämisen. Erikoistavarakaupassa

ostovoiman siirtymäindeksi on Somerolla 55 – se tarkoittaa, että 45 % ostovoimasta siirtyy

pois omasta kunnasta. Tämän perusteella void aan olettaa, että nykyinen

erikoistavarakaupan pinta-ala olisi noin puolet laskennallisesta tarpeesta eli noin 14 000

kerrosneliömetrin luokkaa. Pääosa pinta-alasta on toteutunut rauta- ja maatalouskaupoissa.

Erikoistavarakaupassa pelkkä ostovoiman kasvuun perustuva pinta -alan tarpeen kasvu on

noin 8 000 kerrosneliömetrin luokkaa. Jotta ostovoiman siirtymä pysyisi nykyisellä tasollaan

eikä kasvaisi suuremmaksi, tu lisi uutta kaupan pinta -alaa rakentaa noin 4 400

kerrosneliömetriä. Mikäli Someron kaupallista omavaraisuutta (ostovoiman siirtymä)

halutaan kohentaa, voisi tätä suurempikin pinta-alan lisäys olla mahdollista. Nyt

suunniteltava korkeintaan 4 000 kerrosneliömetrin vähittäiskaupan pinta-alan mahd ollistava

hanke mahtuisi siis markkinoille.


28

Taulukko 4 Vähittäiskaupan laskennallinen lisäpinta-alan tarve 2009-2020-2030

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN

TILANTARVE 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030

Somero 5 440 5 880 6 420 440 540 980

Forssa 10 300 11 500 12 900 1 200 1 400 2 600

Tammela 3 840 4 450 5 130 610 680 1 290

Nummi-Pusula 3 540 4 140 4 850 600 710 1 310

Salo 31 800 38 200 44 300 6 400 6 100 12 500

Koski Tl 1 420 1 530 1 660 110 130 240

Loimaa 9 840 10 900 12 200 1 060 1 300 2 360

Ypäjä 1 500 1 690 1 920 190 230 420

Jokioinen 3 330 3 810 4 340 480 530 1 010

YHT 71 010 82 100 93 720 11 090 11 620 22 710

TILAA VIEVÄN ERIKOISKAUPAN

TILANTARVE 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030

Somero 6 420 7 730 9 320 1 310 1 590 2 900

Forssa 12 200 15 100 18 800 2 900 3 700 6 600

Tammela 4 530 5 850 7 450 1 320 1 600 2 920

Nummi-Pusula 4 180 5 440 7 050 1 260 1 610 2 870

Salo 37 500 50 300 64 300 12 800 14 000 26 800

Koski Tl 1 670 2 010 2 420 340 410 750

Loimaa 11 600 14 400 17 700 2 800 3 300 6 100

Ypäjä 1 760 2 220 2 780 460 560 1 020

Jokioinen 3 930 5 020 6 310 1 090 1 290 2 380

YHT 83 790 108 070 136 130 24 280 28 060 52 340

MUUN ERIKOISKAUPAN

TILANTARVE 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030

Somero 11 400 13 700 16 500 2 300 2 800 5 100

Forssa 21 500 26 800 33 300 5 300 6 500 11 800

Tammela 8 020 10 400 13 200 2 380 2 800 5 180

Nummi-Pusula 7 410 9 640 12 500 2 230 2 860 5 090

Salo 66 400 89 100 114 000 22 700 24 900 47 600

Koski Tl 2 960 3 570 4 280 610 710 1 320

Loimaa 20 600 25 500 31 300 4 900 5 800 10 700

Ypäjä 3 130 3 940 4 930 810 990 1 800

Jokioinen 6 960 8 890 11 200 1 930 2 310 4 240

YHT 148 380 191 540 241 210 43 160 49 670 92 830

KOKO VÄHITTÄISKAUPAN

TILANTARVE YHTEENSÄ 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030

Somero 23 200 27 300 32 200 4 100 4 900 9 000

Forssa 44 000 53 300 65 000 9 300 11 700 21 000

Tammela 16 400 20 700 25 800 4 300 5 100 9 400

Nummi-Pusula 15 100 19 200 24 400 4 100 5 200 9 300

Salo 136 000 178 000 222 000 42 000 44 000 86 000

Koski Tl 6 060 7 110 8 360 1 050 1 250 2 300

Loimaa 42 000 50 800 61 200 8 800 10 400 19 200

Ypäjä 6 390 7 850 9 630 1 460 1 780 3 240

Jokioinen 14 200 17 700 21 800 3 500 4 100 7 600

YHT 303 350 381 960 470 390 78 610 88 430 167 040

Tarve, k-m2 Kasvu, k-m2





29

Kuva 21 Someron laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve nykytilanteessa ja kasvu vuoteen

2020 ja 2030

Edellä esitetty perustuu yksinomaan Tilastokeskuksen arvioimaan väestönkasvuun ja

Someron omaan väestöpohjaan. Someron vähittäiskaupan markkinapotentiaalia kasv attavat

lisäksi myös kesä-asukkaat ja Someron eteläpuolella Salon pohjoisosissa asuvat, joille

Somero olisi lähin asiointipaikka. Näiden ryhmien merkitys verrattuna Someron omaan

väestöön on kuitenkin varsin pieni. Lisäksi kaavoituksella olisi pyrittävä lu omaan tilanne,

jossa vapaan kilpailun mahdollistamiseksi kauppapaikkoja olisi tarjolla kaikille markkinoille

haluaville yrittäjille – kaavoissa pitäisi siis olla jonkin verran ylimitoitusta.

Toisaalta varsinkin erikoistavarakaupan osalta on realistista o lettaa, että osa ostovoimasta

suuntau tuu myös jatkossa suurempiin kaupunkeihin eikä ostovoiman ulosvirtausta pystytä

täysin pysäyttämään. Erikoistavarakaupassa myös internet -kaupan merkitys on suurempi

kuin päivittäistavarakaupassa ja verkkokaupan merkitys tulee todennäköisesti ed elleen kas-

vamaan. Erikoistavarakaupan osalta ostovoimaan perustuvien laskelmien mukainen pinta -

ala siis tuskin tulee toteu tumaan.

5 4406 420

11 400440

1 310

2 300

540

1 590

2 800

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

Päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoistavarakauppa

Ke

rro

sne

liö

me

triä

Tilantarve 2009 Kasvu 2009-2020 Kasvu 2020-2030


30

5. Kaupallisten vaikutusten arviointi

5.1. Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat

Somero sijaitsee Turku–Tampere–Helsinki -kolmion keskellä, mutta irrallaan suurimmista

valtateistä. Lähimmistä kaupungeista Forssa, Salo ja Loimaa rajaavat Someron kaupallista

vaikutusaluetta niin, että se rajautuu käytännössä kaupungin rajoihin. Salon kaupungin

pohjoisimmissa osissa on jonkin verran alueita, joille Somero on lähin asiointipaikka, mutta

pääosin Someron kaupan tarjonta palvelee somerolaisia ja kesäasukkaita. Someron väkiluku

oli vuonna 2009 noin 9 400 ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan se laskee hitaasti

niin, että vuonna 2030 väkiluku olisi noin 9 000.

Kaava-alue sijoittuu aivan kiinni nykyiseen keskustaan. Asiointimatkojen p ituus ja yhdys-

kuntarakenne eivät juuri muutu. Kaavoitettavalle alueelle muodostuisi rakennusoikeutta

noin 9 000 kerrosneliömetriä, josta vähittäiskaupan suuryksikölle osoitettaisiin 3 000-4 000 k-

m2. Kaavoitusvaiheessa ei ole tietoa alueelle mahdollisesti sijoittuvan toiminnan laad usta.

Kaavalla ei osoiteta toimialarajoitteita, joten myös päivittäistavarakaupan sijoittuminen

kohteeseen on mahd ollista. Tässä selvityksessä arvioidaan kolmea vaihtoehtoista mitoitusta:

3 000, 3 500 ja 4 000 kerrosneliömetrin kaupan suuryksikköä.

Vaikka hanke ylittää vähittäiskaupan suuryksikön 2 000 kerrosneliömetrin kokorajan, ei sillä

voi sanoa olevan seud ullisia vaikutuksia, vaan kyse on ennen kaikkea Someron kaupan

palvelujen järjestymisestä. Seudullisia vaikutuksia syntyy mahd ollisesti lähinnä siitä, että

somerolaisten asioinnit seudun keskuksissa vähenisivät , mutta somerolaisten rooli Salon ja

Forssan kaupan kannalta on hyvin pieni.

5.2. Vaikutukset kaupan palveluverkkoon Somerolla ja seudulla

5.2.1.Päivittäistavarakauppa

Somerolla on nykytilanteessa melko paljon päivittäistavarakauppaa väestöpohjaan nähden:

Someron nykyinen päivittäistavarakaupan pinta-ala on Nielsenin rekisterin mukaan noin

6 000 k-m2. Nykyinen pinta-alan tarve edellä esitettyjen laskelmien perusteella olisi

puolestaan noin 5 400 k-m2. Tämänhetkinen tilanne on siis lievä ylitarjonta

päivittäistavarakaupassa. Lisäp inta-alan tarvetta ei siis ainakaan vuoteen 2020 mennessä ole,

ellei jokin nykyinen myymälä siirry uuteen sijaintiin tai poistu markkinoilta. Vuoteen 2030


31

mennessä kulutuksen kasvu nostaa väestön vähenemisestä huolimatta

päivittäistavarakaupan tilantarpeen noin 6 400 kerrosneliömetriin. Tällöin Somerolla voisi

jopa olla tilaa uudelle pienelle päivittäistavaramyymälälle tai nykyisten myymälöiden

laajennukselle. On myös täysin mahdollista, että ku lutuksen kasvu suuntautuu nykyisiin

myymälöihin ja parantaa niiden kannattavuutta, jolloin uutta pinta-alaa ei tarvittaisi

ollenkaan.

Jos tässä käsiteltävään hankkeeseen sijoittu isi päivittäistavarakauppa, tarkoittaisi se

todennäköisesti joko jonkin nykyisen myym älän siirtymistä hankkeeseen tai sitä, että

nykyisistä päivittäistavarakaupoista joku jou tuisi kilpailun kiristyessä lopettamaan. Tämä ei

kuitenkaan koske pienimuotoista päivittäistavaran kauppaa jonkin toisen myymälän

yhteydessä, esimerkiksi halpatavaratalon ku ivaelintarvikemyyntiä tai vastaavaa.

5.2.2.Erikoistavarakauppa

Somerolla on melko paljon erikoistavarakaupan tarjontaa. Kaupungille ominaista on, että

erikoistavaramyymälät eivät pääosin ole valtakunnallisiin ketju ihin kuuluvia. Somerolta on

melko hyvin saatavissa kaikkia erikoistavarakaupan tuoteryhmiä, mutta vaihtoehtoisia

tuotteita ja asiointipaikkoja on rajatusti saatavilla. Erikoistavarakaupan ostovoimasta

melkein puolet siirtyy Someron ulkopuolelle.

Nyt selvitettävän hankkeen myötä erikoistavarakau pan tarjonta voisi Somerolla

monipuolistua selvästi. Hanke mahd ollistaisi uusien yrittäjien sijoittumisen kuntaan ja

tarjonnan monipuolistumisen. Someroon rajautuvan vaikutusalueen väestöpohja ja

vaihtoehtoisten asiointikohteiden määrä asettavat rajat kaup an tarjonnalle. Ostovoiman

kasvuun perustuvien laskelmien mukainen maksimipinta -ala ei todennäköisesti toteudu

Somerolle, vaan jatkossakin osa ostovoimasta suuntautuu suurempiin keskuk siin, etenkin

Saloon ja Forssaan.

Someron aseman vahvistuminen voi jonkin verran vähentää somerolaisten asiointeja Salossa

ja Forssassa ja sitä kautta välillisesti heikentää näiden erikoiskaupan edellytyksiä, mutta

vaikutus ei ole kovin vahva. Sekä Salon että Forssan kaupallinen asema perustuu ennen

kaikkea niiden omaan väestöpohjaan ja lisäksi niillä on oma vaikutusalueensa, jolle Someron

vaikutus ei u lotu.

5.3. Vaikutukset Someron kaupalliseen kehityskuvaan ja seudulliseen kaupan asemaan

Hankkeen toteu tuminen vahvistaisi Someron kaupallista asemaa. Someron seudullinen rooli

ei kuitenkaan oleellisesti muutu nykyisestä: se on selvästi paikalliskeskus, joka palvelee

pääasiassa somerolaisia.

5.4. Vaikutukset Someron keskustan kaupalliseen rakenteeseen ja sen kehityskuvaan

Hanke muuttaa Someron keskustan kaupallista painopistettä. Hämeentien merkitys kasvaa,

sillä se yhdistää keskustan vahvimman kaupan alueen Joensuuntien ja Lid lin, Siwan sekä

hankealueen. Oheisissa kaavioissa on havainnollistettu kaupan painopisteen mahdollisia

muutoksia. Nykyisessä rakenteessa keskusta levittyy Joensuuntien mukaisesti pohjois-etelä-


32

suunnassa. Pohjoisessa on S-marketin lisäksi myös rautakaupat, etelässä kaupan akseli

päättyy K-supermarketiin. Joensuuntien pohjoisosa S-marketilta Hämeentien risteykseen on

kaupallisesti vilkkainta. Eteläosassa painottuvat kaupan lisäksi myös erilaiset palvelut ja

toimistot, kuten pankit ja vakuutusyhtiöt.

Nyt käsiteltävän hankkeen toteutuminen vahvistaa parhaimmillaan koko keskustaa, jos se

tuo Somerolle uutta kaupan tarjontaa. Keskimmäiset rakennemallit kuvaavat tilann etta,

jossa Somerolle tulee uu tta kaupan tarjontaa. Oikeanpuoleisin malli kuvastaa tilannetta,

jossa hankkeen toteutuminen aiheuttaa lähinnä nykyisten toimintojen

uudelleensijoittumisen eikä tarjonnan kokonaismäärä kasva. Joensuuntien eteläosan

kaupallisen merkityksen hiipuminen on yksi mahdollinen kehityskulku .

Koko keskustan vahvistumista tukee parhaiten se, että hankkeeseen sijoittuvat toiminnot

olisivat Someron nykyistä tarjontaa täydentäviä ja mieluiten uusia toimijoita. Toisaalta yksi

mahdollisuus voisi olla myös kauempana taajaman eteläreunassa Helsingintien varressa

sijaitsevien kauppojen siirtyminen hankkeeseen. Tällöin hankkeen vaikutus olisi kaupallista

rakennetta eheyttävä ja tiivistävä sekä keskustaa vahvistava.

Kuva 22 Someron keskustan kaupallisen rakenteen kehityskuvavaihtoehtoja

Hankkeen toteu tuminen muuttaa Someron kaupallista dynamiikkaa, mikä voi rohkaista

nykyisiä yrittäjiä ja kiinteistönomistajia kehittämään toimintaansa ja tilojaan. Hanke voi

toimia p iristysruiskeena, joka vaiku ttaa koko Someron kaupan kehityskuvaan.

5.5. Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja asukkaiden arkielämään

Asemakaava-alue sijoittuu aivan nykyisen keskustan yhteyteen. Kaupan fyysinen

saavutettavuus ei käytännössä muutu – suurin muutos on ehkä se, että kaupan toimintoja

siirtyy Helsingintien itäpuolelle. Jalankulkuyhteys keskustan liikkeistä uuteen hankkeeseen

edellyttää tien ylitystä. Kauempaa tuleville, autoileville asiakkaille sijainnin merkitys on

vielä pienempi.

Joen

suu

nti

e

Hämeentie Hämeentie Hämeentie Hämeentie

Joen

suu

nti

e

Joen

suu

nti

e

Joen

suu

nti

e


33

Kaupan laadullinen saavutettavuus – valikoimien monipuolisuus – paranee selvästi. H anke

mahdollistaa kaupan tarjonnan kasvun niin, että tarve asioid a kauempana sijaitsevissa kes -

kuksissa vähenee. Somerolaistan ostosmatkat lyhenevät.

5.6. Vaikutukset ostovoiman suuntautumiseen

Somerolaisten ostovoimaa siirtyy Someron ulkopuolelle erikoistavar akaupan osalta noin 16

miljoonan euron verran. Jos entistä suurempi osa somerolaisten ostovoimasta pysyisi

Somerolla, vähentäisi se vastaavasti lähimpien keskusten – lähinnä Salon ja Forssan –

myyntiä. Someron ostovoiman siirtymä ei kuitenkaan ole kovin merkittävä näille

kaupungeille: Salon vähittäiskaupan myynti on 410 miljoonan euron luokkaa ja Forssan 190

miljoonan. Somerolaisten ostovoiman siirtymä vastaa alle 4 % Salon myynnistä ja noin 8 %:a

Forssan koko vähittäiskaupan myynnistä. Todellisuud essa somerolaisten ostovoiman

siirtymien merkitys Forssalle ja Salolle ei ole edes näin suuri, koska siirtymä jakau tuu

useampaan kaupunkiin. Tässä käsiteltävä hanke ei edes 4 000 kerrosneliömetrin suuruisena

myöskään lopettaisi kokonaan somerolaisten ostovoiman siirtymää Someron u lkopuolelle.

Oheisessa taulukossa on esitetty karkea laskelma siitä, miten hanke vaikuttaisi Someron

kaupalliseen omavaraisuu teen. Laskelma on tehty vuoden 2020 tilanteeseen, jossa yleinen

kulutuksen kasvu on nostanut somerolaisten ostovoimaa vuoden 2009 tilanteeseen

verrattuna. Ylinnä on esitetty ns. nollavaihtoehto, jossa Someron vähittäiskaupan myynti

olisi samalla tasolla kuin vuonna 2009. Ostovoiman siirtymä Someron u lkopuolelle kasvaisi

lähes 10 miljoonalla eurolla yli 22 miljoonaan ja siirtymäindeksi olisi enää 70, kun se vuonna

2009 oli 80 (arvo 100 kuvaisi täydellistä omavaraisuutta, jossa ostovoimaa ei siirry muualle).

Seuraavilla riveillä on esitetty 3 000, 3 500 ja 4 000 k-m2:n suuruisen kaupan hankkeen

vaikutus myyntiin ja ostovoiman virtaukseen. Erot vaihtoehtojen välillä ovat pieniä, mutta

kuvastavat sitä, että hankkeen myötä ostovoiman siirtymä pysyisi nykytasolla myös vuonna

2020.

Taulukko 5 Hankkeen vaikutus Someron kaupalliseen omavaraisuuteen vuonna 2020

Tilanne 2020

Someron

vähittäiskaupan

myynti, milj e

Ostovoiman

virtaus,

milj. e

Ostovoiman

virtaus,

indeksi

Ei hanketta 51,3 22,2 70

3 000 k-m2 58,5 15,0 80

3 500 k-m2 59,7 13,8 81

4 000 k-m2 60,9 12,6 83

Nykytilanne (2009) 51,3 12,6 80


34

Lähteet

A.C. Nielsen Finland Oy: Päivittäistavarakaupan Myymälärekisteri.

Tiehallinto, Turun tiep iiri: Liikennemääräkartat.

Tilastokeskus: Ruututietokanta 2010, Toimipaikkarekisteri, Väestöennuste, Väestörakenne,

Väestö/ Työssäkäynti. (www.tilastokeskus.fi)

SuomiCD 2006.

Tuomas Santasalo ja Katja Koskela: Vähittäiskauppa Suomessa 2008.

www.tuomassantasalo.fi

Documents

Asemakaavamuutoksen kaupalliset ympäristövaikutukset · Someron kunta Asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset 14.2.2011 3 Yhteenveto Someron kaupungissa on käynnissä asemakaavan