Asfalttikallio Asiakaslehti 2015

LIIKENNEVIRASTON PALKITTU PÄÄLLYSTEASIANTUNTIJA

TIEPINTOJEN TODELLINEN TUNTIJA

ROMU KEINÄSEN PIHASSA ASFALTTI ON KOVILLA

YKSI SUOMEN VILKKAIMMISTA RISTEYSALUEISTA UUTEEN USKOONLuottokumppani asfaltoinnissa

TALOYHTIÖN PIHAT KUNTOON

PALAVA HALU PIKIHOMMIIN

MEILTÄ TEILLEAsfalttikallio Oy:n asiakaslehti 2015

2 www.asfalttikallio.fi

MUSTA TULEVAISUUS

Pidin taannoin yritysesittelyä As-

falttikalliosta ja lopetin sen sanoi-

hin: meillä on edessämme musta

tulevaisuus. Kuulijakunta vakavoitui

ja hiljeni. Jatkoin sen merkitsevän

asfalttiyrityksille vain ja ainoastaan

hyvää, lisää asfalttia.

Edelliset hallitukset ovat pitäneet huolen ylläpitorahojen leikkausten

muodossa siitä, että tiestömme kunto on surkeassa jamassa. Kaikki

tienkäyttäjät ovat asian myös tiedostaneet. Nykyhallitus on reagoinut

asiaan ja luvannut lisää rahaa väylien ylläpitoon. Tämä on tärkeä

ja välttämätön asia sekä teollisuuden, että tavallisen tienkäyttäjän

kannalta.

Markkinanäkymä on päällystysalalla pitkästä aikaa positiivinen. Valtion

satsaukset päällystämiseen helpottavat alaamme, koska kunnat sekä

kaupungit toteuttavat vain välttämättömän. Teollisuusinvestoinnit tuo-

vat mukanaan myös pikimiehille töitä.

Asfalttikalliolla alkoi kolmas tilikausi vuonna 2015. Liikevaihtomme oli en-

simmäisenä vuonna 32 M€, toisena 37 M€ ja kolmantena toteutunee

45 M€. Olemme investoineet kalustoon yli 16 M€ kolmessa vuodessa.

Kalustoa meillä on yli 100 yksikköä. Yhtiössä on töissä kesäkaudella yli

100 henkilöä. Asfalttikallion strategia on kasvaa hallitusti kattamaan

koko maa ja päällystysalan kaikki osa-alueet. Tavoittelemme vuonna

2016 yli 50 M€:n liikevaihtoa.

Olemme Asfalttikalliolla panostaneet koko toiminta-aikamme laatuun.

Laatu tulee tekemällä, ei selittelemällä. Laadukas toiminta kaikilla osa-

alueillamme takaa asiakastyytyväisyyden, joka on toimintamme ainut

mittari. Tässä olemme mielestä onnistuneet erinomaisesti ja siitä kiitos

kuuluu koko henkilökunnalle.

Tarjouksia teemme jatkuvasti enemmän ja enemmän, mikä on erin-

omainen signaali yrityksen kehittymisestä. Asiakaskuntamme laajenee

jatkuvasti ja tarjoustoimintamme kattaa ajoittain koko maan. Pystym-

me dynaamisin ja nykyaikaisin laittein sekä ammattitaitoisen henkilö-

kuntamme ansiosta työskentelemään koko maan kattavasti tilattujen

töiden perässä.

Yhtiömme toiminta kehittyy joka päivä asiakkaiden ja henkilöstön

ansiosta. Toimintamme tulee olla edelleen tulevaisuudessa kehittyvää,

kestävää ja kannattavaa. Meillä on edessä vielä paljon työtä Asfaltti-

kallion saamisessa siihen tilaan missä sen haluan olevan, mutta suunta

on oikea.

Henkilökuntamme ja kalustomme ovat täystyöllistettyjä tällä työkau-

della. Vaatii paljon työtä ja laadukasta toimintaa, jotta saamme kaikki

urakat saatettua loppuun ennen kuin talvi taas meidät yllättää.

Asennetta ja tsemppiä loppuvuoden vääntöihin kaikille!

Antti Kalliomaa

Toimitusjohtaja

Asfalttikallio Oy

PÄÄKIRJOITUS

Toimitus ja ulkoasu: Hm-Mediawww.hm-media.fi

Kuvat: Mikko Leivo / Hm-MediaRobert Örthén / Rob Orthen PhotographyJesse Karjalainen / Jesse PhotographyHenri Kalliomaa / Asfalttikallio OyMikko Mäkelä / Asfalttikallio Oy

3

4 YKSI SUOMEN VILKKAIMMISTA RISTEYSALUEISTA UUTEEN USKOON- Teemu Palosaari GRANIITTIRAKENNUS KALLIO OY

10 LIIKENNEVIRASTON PALKITTU PÄÄLLYSTEASIANTUNTIJA- Katri eskola LIIKENNEVIRASTO

32 TALOYHTIÖN PIHAT KUNTOONMäkkyläntie, Espoo

14 HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELUKSESSA JO KOLMANNESSA POLVESSA- Heikki Laristo STARA

18 HENKILÖKUVASSA MATTI HAANPÄÄ- Matti Haanpää ASFALTTIKALLIO OY

24 PALAVA HALU PIKIHOMMIIN- Ville Kuismin ASFALTTIKALLIO OY

28 HENKILÖKUVA- Tuomas Vasama UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

30 TIEPINTOJEN TODELLINEN TUNTIJA- Sami Similä DESTIA OY

34 ROMU KEINÄSEN PIHASSA ASFALTTI ON KOVILLA- Toni Keinänen ROMU KEINÄNEN OY

36 ESITTELYSSÄ ASFALTTIKALLION MONIPUOLINEN KALUSTO

38 ASFALTTIKALLION OSAAVA HENKILÖSTO

22 MUKANA AJATUKSILLA JA IDEOILLA- Elg Jukka ELG-YHTIÖT OY

TÄSSÄ LEHDESSÄ


YKSI SUOMEN VILKKAIMMISTA RISTEYSALUEISTA

UUTEEN USKOON

5


Teemu Palosaari Graniittirakennus Kallio Oy: stä toimii vastaavana mestarina hankkeessa. - Syksyllä 2013 aloitimme puiden kaadoilla tämän urakan ja parin vuoden rutistus tämä tulee meille olemaan.

Graniittirakennus Kallio Oy:n urakoimissa Lentoasemantien ja Tikkurilantien risteyksis-sä rakennetaan kaksi uutta eritasoliittymää, Lentoasemantien eritasoliittymä Kehä III:lle sekä Tikkurilantien eritasoliittymä.

Uusien risteysjärjestelyjen myötä liikenne-virrat pääsevät kulkemaan katkotta Lento-asemantien ja Kehä III:n sekä Lentoaseman-tien ja Tikkurilantien välillä.

Työmaan vastaavana mestarina toimi-va Teemu Palosaari Graniittirakennus Kallio Oy:stä ei kuitenkaan pidä projektia sen kum-mallisenpana kuin muitakaan urakkakohtei-ta. - Liikennejärjestelyt aiheuttavat luonnolli-sesti välillä hiukan haastetta, mutta olemme mielestäni onnistuneet enemmän kuin hyvin niissäkin. - Emme ole saaneet hirveitä ruuh-kia aikaiseksi toiminnallamme, melkeimpä päin vastoin, mies kertoo. Liikenne on sujunut urakan laajuuteen ja risteysalueiden vilkkaa-seen liikenteeseen nähden hienosti. - Oike-astaan ainoa asia mikä meidät yllätti oli se, että Kehä III:n ja lentoaseman ruuhka-ajat ovat niin erilaiset. Kehä III:n ruuhkahuiput ajoittuvat aamuun sekä iltapäivään. Len-toaseman ruuhkat puolestaan aamuun ja iltaan. - Liikenne on siis erittäin vilkasta lähes tauotta, öitä lukuunottamatta, mies naurah-taa.

Äänekkäät työvaiheetkaan eivät tällä työmaalla aiheuta ongelmia, kun Kehä III:n äänitaso on jo itsessään melko huomattava. - Korviimme ei ole kantautunut mitään nor-maalista poikkeavia valituksia liikennejärjes-telyistä tai työmaan melutasosta, Palosaari kertoo.

Aloitimme urakan syksyllä 2013 ja kuluvan vuoden lopulla se saadaan päätökseen, Pa-losaari lupaa. Jotain työmaan laajuudesta kertoo varmasti se, että esim. sipulikasveja risteysalueille tullaan istuttamaan n. 180 000 kappaletta ja iso tukku puita siihen kylkeen, mies jatkaa.

Kysymykseen kuinka projekti on mennyt, onko ollut ”tilanteita” Palosaari vastaa, että eipä mitään ihmeellistä. Työnjohtaja Mikko Teikari huikkaa kuitenkin sivusta, että etkö Teemu muista tilannetta kun olin liikennettä ohjaamassa? - Teikari kertoo tarinan kuinka hän pysäytti liikennettä louhinnan takia Kehä III:lla. - Jonot pysähtyivät kahdelle kaistalle juuri niin kuin pitikin, kun samassa jonojen välistä pomppi rekan perävaunusta irronnut pyörä! - Onneksi ehdin väistämään, kun ei se perhana totellut pysäyttämismerkkiäni, hän naurahtaa. - Oli onni onnettomuudessa, että pyörä ei osunut mihinkään, eikä kehenkään vaan pomppi nätisti tien penkalle.

Lentoasemantien ja Kehä III:n risteys on yksi Suomen vilkkaimmista risteysalueista. - Ruuhkahuiput ajoittuvat

aamuun, iltapäivään ja lentokentän vuoksi vielä iltaankin, kertoo Teemu Palosaari.

7

Asfalttikallion osaavan henkilöstön kanssa on poikkeuksellisen helppo toimia. Jousto ja maalaisjärjen käyttö menee ennalta sovitun edelle, jos se nopeuttaa tai helpottaa jatkotöitä, Palosaari kehuu. - Kaikkien urakoitsijoiden kanssa homma ei valitettavasti vain mene niin, hän sanoo.

Asfalttikallio levittää viimeisen pinnan tähänkin ramppiin vielä kuluvan kesän aikana. - Onhan siinä heilläkin urakkaa, kun pohja-, väli- ja pintamassoja vedetään reilut 120 000 m2.


LUOTTOKUMPPANI ASfALTOINNISSA

Kehä III:n asfaltoinneissa luotamme Asfalt-

tikallio Oy.n ammattitaitoon, sanoo Teemu

Palosaari. - Aloin heidän kanssaan yhteis-

työn vuonna 2013 Espoonlahdessa ja siitä

saakka olen heitä ensisijaisesti urakoissam-

me käyttänyt. Ensimmäinen yhteinen urak-

kamme Espoossa meni hienosti ja välillem-

me syntyi syvä luottamus, Palosaari jatkaa.

Heillä on paljon hyvää kalustoa, todelliset

ammattilaiset tekemässä ja yhteydenpito

on helppoa sekä vaivatonta, hän kehuu.

Kaikkea ei tarvitse rautalangasta vään-

tää. - Yksi tärkeä etunsa on myös oma as-

falttiasema ja sieltä tuleva ensiluokkainen

materiaali. - Kun he pystyvät tuottamaan

omaa, hyvää massaa, niin eivät ole muis-

ta riippuvaisia mihinkään vuorokauden tai

vuoden aikaan. Se on iso etu se, kuittaa

Palosaari.

Hyvänä esimerkkinä joustavuudesta ja

maalaisjärjen käytöstä Asfalttikallion hen-

kilökunnan kanssa liittyy liikenteen ohja-

ukseen. - Jos huomaan esimerkiksi jonkun

liittymän asfaltoinnin helpottavan ja jou-

duttavan projektin edistymistä, ei minun

tarvitse asiaa heille perin juurin selvittää. -

Kerron idean ja vaikka emme olisi asiasta

aiemmin puhuneetkaan, siirtävät he ka-

luston kyseiseen paikkaan ja massa alkaa

liikkumaan, hän kehuu.

Nyt keväällä 2015 alamme Lentoase-

mantien ja Tikkurilantien liittymiin levittä-

mään viimeistä pintaa ja sen kun se on

tehty on yksi yhteinen urakkamme jälleen

maalissa. Sittenhän olemme kimpassa le-

vittäneet n. 40 000 tonnia asfalttipintaa. Ei

paha, kuittaa Palosaari lopuksi.

9

?KEHÄ IIIKehä III on yksi maamme vilkkaimmis-ta teistä. Se on tärkeä osa valtakun-nallista E-18- tietä, joka yhdistää Etelä-Suomen kaupungit, satamat sekä Helsinki-Vantaa lentoaseman. Kehä III toimii Vantaan kaupungin ja koko pääkaupunkiseudun runkoyhteytenä, sekä merkittävänä väylänä kotimai-selle ja kansainväliselle liikenteelle. Sitä pitkin kulkee arkisin 60 000- 70 000 autoa, joista yli 10 % on raskasta liikennettä. Kehä III:n liikennemäärien odotetaan kasvavan, vuonna 2030 väylällä on ennustettu kulkevan 95 000 – 105 000 kulkuneuvoa vuorokau-dessa.

Otaniemen Teknillisestä Korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 1990-luvun puolivälissä valmistunut Katri Eskola tietää ja tuntee Skandinavian tiepäällysteet. Hänet on huomioitu myös kansainvälisellä Tieteknil-lisen Liiton Asfalttijaoston tutkimus- ja kehi-tyspalkinnolla vuonna 1995.

Asfaltti-lehden 7/1995-numeron artikke-lissa todettiin palkinnosta seuraavasti:

”Suomalainen asfalttitutkimus sai mer-kittävän huomionosoituksen, kun nuori diplomi-insinööri Katri Eskola voitti Pohjois-maiden Tieteknillisen Liiton Asfalttijaoston tutkimus- ja kehityspalkinnon vuonna 1995. Katri Eskola on ollut mukana työryhmässä, jonka tehtävänä on ollut kehittää pehmei-den bitumien käyttöä sideaineena öljy-soran kaltaisissa päällysteissä. Asfalttilehti onnittelee Katria tästä ainutkertaisesta saavutuksesta sekä toivottaa menestystä asfalttitutkimuksen uralla”.

Menestystä Katrille on työuralla tullutkin ja vielä enemmän silkkaa tietämystä sekä ammattitaitoa. -Kyllähän tuo oli mukavaa ja mielenkiintoista aikaa, muistelee Katri Eskola. Pääsin silloin itse tekemään labra-töitä sekä kiertämään kentällä, hän jat-kaa.

Katri Eskola työskenteli tuolloin silloisen Tielaitoksen palveluksessa, joka on koke-nut monia muutoksia Eskolan 20-vuotisen työuran aikana. - Suurin muutos tapah-tui vuonna 1998, kun tuotanto ja hallinto eriytettiin toisistaan. Hallinnossa keskityttiin täysin tilaajatoimintojen kehittämisee, ku-ten urakoiden sisällön ja laatuvaatimusten kehittämisenn, josta Eskolan vastuu pääl-lysteiden ylläpidon osalta on kasvanut ajan kuluessa. Toinen suuri muutos tapah-tui vuonna 2010, kun Tiehallinnon keskus-hallinto päätyi Liikennevirastoon ja entiset tiepiirit ELY -keskuksiin.

KATRI ESKOLALiikenneviraston

palkittu päällysteasiantuntija

Jatkuu seuraavalla sivulla >

Päällysteasiantuntija Katri Eskola Liikennevirastosta pitää

Asfalttikallion mukaan tuloa markkinoille positiivisena asiana.


?

TAPAAMISIA jA TOIMISTOTYöTÄ

Nykyään Eskola ei juurikaan kentälle ehdi. Hänen työpäivänsä kuluvat urakoiden ja niiden tiedon hallinnan kehittämisessä, kilpailutuksen vaatimien malliasiakirjojen laadinnassa, erilaisten ohjeiden sekä laa-tuvaatimusten suunnittelussa ja ympä-ristövastuun tehostamisen miettimisessä. - Järjestän vuosittain pohjoismaisten kolle-goideni kanssa tapaamisia, joissa vertai-lemme toimintatapojamme sekä laatu-vaatimustasojamme. Yksi tärkeä yhteinen asia on urakoitsijoidemme turvallisuuden parantaminen tietyömaalla. Kuulun myös kotimaiseen asfalttinormitoimikuntaan sekä Euroopan asfalttimassojen standar-disointityöryhmään, Eskola luettelee. - Var-sinkin tuo yhteistyö muiden pohjoismaiden kanssa on antoisaa, koska olosuhteemme ovat varsin samankaltaiset etenkin Ruot-sin ja Norjan kanssa, hän jatkaa. Järjestän urakoitsijoillemme laatuun, turvallisuuteen ja kehittämiseen liittyvää koulutusta ja projekteja. Tarkkailen myös urakoitsijoiden toimintaa sekä laadunvalvontaa hyvässä-yhteistyössä heidän kanssaan ja pyydänkin aina suoraa palautetta tekijöiltä itseltään. Haluammehan saada tiestöämme kun-toon mahdollisimman kokonaisedullisim-malla tavalla .

Liikennevirasto tekee parhaillaan myös Aalto-yliopiston kanssa tutkimusta päällys-

teiden kestävyyden parantamiseksi vesi-sateisia talvia vastaan sekä uusiokäytön li-säämiseksi. Eskola on luonnollisesti mukana myös kyseisessä tutkimuksessa.

UUSI TOIMIjA ALALLA HIVUTTI HINTOjA ALEMMAKSI

- Aluksi jännittää, kun uusi toimija aloittaa urakoissamme, Eskola kertoo. Aiemmin kun Destia teki vielä päällystystöitä, oli suurissa urakoissamme yleensä viisi varteen otet-tavaa toimijaa. Kun Destia luopui asfaltti-urakoinnista, menetimme yhden kilpaili-jan. - Piristi kovasti tilannetta Asfalttikallion markkinoille tulo. Mukaantulo lisäsi luon-nollisesti myös kilpailua, hän sanoo. Heillä oli kuitenkin hyvä kalusto ja luotettavat tekijät, joten jännitykseni oli tällä kerralla turhaa, Eskola naurahtaa. Osaaminen ja ammattitaito ovat yrityksen kuin yrityksen kantava voima ja Asfalttikalliolta niitä löy-tyy, Eskola kehaisee.

Asfalttikallio on mielellään mukana kehi-tysprojekteissamme. He jakavat Liikennevi-rastolle urakoinnissa syntyvästä kokemuk-sestaan tietoa, esimerkiksi mittaustuloksia. Osallistumalla kehitysprojekteihimme yh-teistyömme hyödyttää myös alan yhteistä kehittämistä, Eskola kertoo. Arvostan yh-teistyötämme kovasti, hän kiittää. Asfaltti-kallion organisaatio on joustava ja heidän

kanssaan on helppoa kommunikoida.Varoja teiden kunnossapitoon on vali-

tettavan vähän ja se potti mikä meillä on, ei valitettavasti riitä pitämään tiestöäm-me huippukunnossa. Suomessa on n. 52 000 km päällystettyjä maanteitä, joista n. 20 000 km on liikennemääriltään vilkkaita teitä. Vilkkaat tiet pyritään pitämään ny-kyisessä kunnossa, mutta vähäliikenteisten teiden kunto on heikentynyt, Eskola kertoo. Tämän takia päällystetyön hintatason hal-peneminen Asfalttikallion myötä oli hyväksi meille kaikille veronmaksajille.

Olemme kokeilleet monenlaisia keinoja kestävämmän ja edullisemman pinnoit-teen löytämiseksi, mutta mitään ”hokkus pokkus” temppua ei kukaan ole keksinyt Suomessa eikä muuallakaan.

- Merkityksellisintä Suomen maanteiden ylläpidolle on ollut vuonna 1990 ensimmäis-tä kertaa Suomeen tuotu remixaus, eli van-han asfaltin kuumennus, jyrsintä ja uuden sekä vanhan asfalttimassan sekoitus ja le-vitys takaisin pintaan. - Tällä menetelmällä olemme kyenneet säästämään päällystei-den ylläpidon kustannuksia ja luonnonva-roja merkittävästi. Kiviaineksia ja bitumia säästyy, kun vanha asfalttipäällyste hyö-dynnetään päällystettä uusittaessa, Eskola tietää. Asfalttikalliolla on hyvä kalusto ja osaavat tekijät tähänkin työhön. Kyllä hei-dän tulonsa markkinoille oli erittäin positii-vinen asia, kokonaisuus huomioon ottaen, sanoo Katri Eskola Liikennevirastosta.

fAKTAA LIIKENNEVIRASTOSTA

Liikennevirasto mahdollistaa toimi-

vat, tehokkaat ja turvalliset matkat

ja kuljetukset. Liikennevirasto vastaa

Suomen teistä, rautateistä ja vesi-

väylistä sekä liikennejärjestelmän

kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.

Liikennevirastoedistää toiminnallaan

koko liikennejärjestelmän toimivuut-

ta, liikenteen turvallisuutta ja aluei-

den tasapainoista kehitystä.

Liikennevirasto on liikenteen

asiantuntijaorganisaatio, joka toimii

liikenne- ja viestintäministeriön

hallinnonalalla ja työllistää noin 650

asiantuntijaa. Tehtävät vaihtelevat

liikenteen asiantuntijatehtävistä

operatiiviseen liikenteen ohjaukseen

ja hallinnollisiin tehtäviin.

13WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Asfalttikallio Oy on sataprosenttisesti suomalainen asfaltoinnin ja maanrakentamisen palveluja

tarjoava yritys.

Toimintamme tärkein arvo on asiakastyytyväisyys

MERKITTÄVIMMÄT PÄÄLLYSTYSKOHTEEMME 2015

• Destia Mt 148 Kerava

• Graniittirakennus Kallio Oy

• Kehä III lentoasema

• Graniittirakennus Kallio Oy Kotka Kyminlinna

• Helsingin kaupunki / Stara

• Kauniaisten kaupunki

• Keski-Suomen ELY-keskus

• Kotkan kaupunki

• Kreate Kehä I Kivikko

• Liikennevirasto

• Nurmeksen ja Lieksan kaupungit

• Nurmijärven kunta

• Pohjois-Savon ELY-keskus

• Uudenmaan ELY-keskus

• Varsinais-Suomen ELY-keskus

• Päällystystyöt

• Massanvaihdot

• Kivetystyöt

• Valuasfalttityöt

• Mastix-vesieristystyöt

• Remixer-työt

• Kuumennuspintaustyöt

• Asfaltin jyrsintätyöt

• Asfalttimassan myynti

• Kokonaisurakointi

• Siltapäällysteet valuasfaltilla

TILAA MEILTÄ

• Graniittirakennus Kallio Oy 40 %

• Elg-yhtiöt Oy 20 %

• Sijoittaja 20 %

• Henkilöstö 20 %

ASFALLTIKALLIOOY- OMISTAJAT


Projektipäällikkö Heikki Laristo seuraa isänsä ja

isoisänsä jalanjälkiä Helsingin kaupungin palveluksessa. -

Oma poikanikin on jo toista kesää kaupungilla kesätöissä,

hän naurahtaa.

Rakennusmestariksi vuonna 1991 Helsingin Teknillisestä Oppilaitoksesta valmistunut projektipäällikkö Heikki

Laristo on työskennellyt Helsingin kaupungin palveluksessa lähes koko työuransa ajan, reilut 22 vuotta. La-

ristojen perheessä se ei kuitenkaan ole vielä pitkä aika, sillä niin Heikin isä, kuin isoisäkin olivat kaupungilla

töissä lähes 40 vuotta mieheen!! Ja jotta perheen lojaalisuus kaupunkia kohtaan ja tyytyväisyys siitä työn-

antajana ei jäisi epäselväksi, aloittaa Heikki Lariston oma poika jo toisen kesänsä kaupungilla kesätöissä.

HEIKKI LARISTOHelsingin kaupungin palveluksessa

jo kolmannessa polvessa

15

- Pidän kaupungista työnantajana, Laristo

sanoo. Kaupunki on reilu ja hyvä työnan-

taja. Nykyinen toimipisteeni on Helsingin

kaupungin rakentamispalvelu eli Stara,

ja siellä kaupunkitekniikan rakentamisen

tekninen tuki. Uskon, että tulen toimimaan

koko työurani Helsingin kaupungin palve-

luksessa, hän miettii. - Organisaatiomme

kehittyy jatkuvasti ja on kokenut monia uu-

distuksia ja muutoksia jo minunkin aikanani.

Varsinkin Staran perustamisen jälkeen toi-

mintatapamme ovat yksinkertaistuneet ja

kehittyneet huomattavasti tehokkaimmiksi,

mies kehuu.

Reilun puolen vuosikymmenen toimin-

nan aikana on Staran imago kehittynyt

erittäin positiivisesti kaupunkilaisten kes-

kuudessa. Kaupunkilaiset mieltävät meidät

ammattitaitoiseksi, ympäristöystävälliseksi,

vastuulliseksi ja luotettavaksi toimijaksi, La-

risto viittaa vuosina 2013 ja 2014 kaupun-

kilaisille tehtyihin internetpaneeleihin. Olen

siitä ylpeä, tottakai, mies sanoo. Osa kau-

punkilaisten kiitoksesta kuuluu myös asialli-

sille urakoitsijoillemme.

Heikki Lariston toimenkuvana on urakka-

sopimusten kilpailuttamista ja valvontaa,

tarjouspyyntöpapereiden, urakkasopi-

musten yms. laadintaa kaupunkitekniikan

rakentamisen tarpeisiin. - Kaupunkiteknii-

kan infran rakentaminen sisältää omalta

osaltani vuosittain mm. 11 asfalttiurakkaa,

neljä kivityöurakkaa, kaidetöiden sekä ai-

tatöiden urakan, louhintatöiden urakan

ja joitain erillishankintoja, Laristo valottaa

toimenkuvaansa. - Valvonnan suoritan

pääasiassa omien työnjohtajiemme vä-

lityksellä, mutta osassa urakoita pidän

työmaakokoukset itse. Aloitan työpäiväni

usein aamuvarhain kuntosalilta, jonka jäl-

keen suihkuun ja sitten työpöydän ääreen

purkamaan sähköpostejani. - Niin kuin jo

aiemmin mainitsin, kuluu suurin osa päi-

västäni sopimusten laatimiseen, voimassa

olevien sopimusten ”paimentamiseen” ja

lisätyötarjouspyyntöjen sekä päätösesitys-

ten laadintaan. - Toki pääsen aina välillä

piipahtamaan työmailla, mies kertoo.


URAKOIDEN TARjOUSPYYNNöISSÄ VASTUULLISUUS ON TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA

Urakoitsijan vastuullisuus niin ekologian

kuin sosiaalisen vastuun puitteissa ovat ki-

ristyneet. - Ekologisella puolella Helsingin

kaupunki haluaa olla edelläkävijä myös

kaupunkitekniikan rakentamisessa, Laristo

kertoo. Kaupunki on mukana Cleantech-

hankkeessa yhdessä muiden pääkaupun-

kiseudun kuntien kanssa. Cleantech- han-

ke on ryhmä asiantuntijoita, jotka miettivät

ekologisia, eli mahdollisimman vähän ym-

päristöä rasittavia ratkaisuja ja työtapoja

tukevia hankintamenetelmiä.

Stara haluaa virastona olla edelläkävijä

myös ekoarvoissa. - Meillä Starassa on teh-

ty työtä vastuullisten hankintojen eteen en-

nenkin, mutta pääpaino on ollut harmaan

talouden torjunnassa, Laristo kertoo.

Vuonna 2013 kilpailutimme ensimmäiset

urakat, joissa sopimusehdot kattavat myös

sosiaalisen vastuun kriteerit, hän jatkaa.

Uusilla ehdoilla käydyn kilpailutuksen voit-

taneet yritykset sitoutuvat työoloja ja työ-

ehtoja koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin

ja heiltä vaaditaan toiminnastaan vastuul-

lisuusraporttia, sertifiointia tai auditointia.

Tarkastamme ja valvomme eettisten peri-

aatteiden noudattamista, Laristo painot-

taa. - Pääsääntöisesti kaupunkitekniikan

rakentamiseen kykenevät toimijat ovat

luotettavia ja jo alalla paikkansa vakiinnut-

taneita yrityksiä. - Tarjouksia pyydettäessä

Stara on siirtymässä Cloudian tuottaman

”Tarjouspalvelu.fi” -sähköisen kilpailutus-

järjestelmän käyttöön. Jatkossa teemme

enenevässä määrin tarjouspyyntömme

heidän palvelussaan.

ASfALTTIKALLIO URAKOITSIjAKSI

- Vuonna 2013 alkuvuodesta kilpailutimme

yksitoista alueellista päällystysurakkaa ym-

päri Helsinkiä, Laristo kertoo. Asfalttikallio

voitti uutena alan toimijana vilkkaasti lii-

kennöityjen teiden SMA-päällystysurakan.

Ensimmäiset kohteet tehtiin heti päällystys-

kauden alkajaisiksi mm. Huopalahdessa,

Pitäjänmäessä ja Vihdintiellä. SMA-asfaltin

(kivimastiksiasfaltti) urakointi on todella ko-

van luokan ammattilaisten työtä ja näin

ollen uusi yritys ja sen toimintatavat olivat

erityisen valvonnan alla, hän jatkaa. Tun-

simmehan toki osan Asfalttikallion ammat-

tilaisista jo heidän edellisen työnantajan

ajoilta ja tiesimme, että heillä on uudet

hyvät koneet ja laitteet. - Siitä huolimatta

Heikki Laristo pitää Staran perustamista hyvänä ratkaisuna. - Toiminta-tapamme ovat yksinkertaistuneet ja kehittyneet huomattavasti Staran aikana ja kaupunkilaisten asenne kaupunkirakentamista ja ylläpitoa kohtaan on muuttunut positiivisemmaksi, hän kehuu.

17

?fAKTAA STARASTA

Stara on Helsingin kaupungin oma

rakentamispalvelu – rakentamisen,

ympäristönhoidon ja logistiikan mo-

niosaaja. Vuoden 2009 alusta se on

pitänyt Stadista huolta itsenäisenä

virastona ja vuodesta 2010 toiminut

nimellä Stara.

Staran juuret ovat syvällä Stadin his-

toriassa ja vuonna 1878 perustetussa

rakennuskonttorissa, jonka tehtävänä

oli hoitaa kaupungin kiinteää omai-

suutta rakennus- ja korjaustöineen.

Helsinki on yli 130 vuodessa kasva-

nut ja kehittynyt. Sinä aikana Stara ja

sen edeltäjät ovat oppineet tunte-

maan Helsingin, sen kadut ja korttelit,

puistot ja puutarhat, metsät ja saaret,

tammet ja vaahterat. Tänään Stara

huolehtii Stadista noin 1 600 ammatti-

laisen voimin.

kyselin aika ajoin työnjohtajiltamme, että kuinka työt etenevät ja onko työn jälki sitä mitä odotamme, Laristo muistaa. - Työnjohtajamme kehuivat, että nyt on sellainen porukka, jolla on osaaminen ja koneet todella ajan hermolla. Myös Staran katu- ja maalaboratorio seurasi tarkasti massan laatua ja antoi sille hyvät arvostelut.

Asfalttikallio voitti myös talviasfalttiura-kan syksyllä 2013 ja työt jatkuivatkin koko talven. - Talviurakointi on korjauspainot-teisempaa, pahimpien ongelmakohtien ja putkirikkojen kaivukuoppien nopeaan korjaukseen keskittyvää toimintaa, Laris-to valottaa. - Talvella korjataan ja ke-väällä säiden salliessa sama urakoitsija päällystää kohteet lopullisesti. Varsinaiset päällystystyöt pyritään ajoittamaan ke-säkauteen.

Vuonna 2014 Asfalttikallio teki meille kaksi urakkaa, valuasfalttityöt ja SMA-päällysteet. Nyt kuluvana vuonna heillä

on todella merkittävät urakat, suurten

kokoluokkien jyräasfalttityöt Helsingin itäi-

sissä osissa ja valuasfalttiurakka koko kau-

pungin alueella, Laristo sanoo.

Meille tulee asiakaspalaute rakennus-

viraston kautta, eikä Asfalttikallion toi-

mista ole mitään poikkeavaa kuulunut.

- Asia on melkeimpä päinvastoin, Laristo

sanoo. Esimerkiksi tiellä liikkujien ilmoitta-

mia rengasvaurioita tai autojen alustoi-

hin liittyviä vaurioilmoituksia on jopa nor-

maalia vähemmän, hän kiittää.

Asfalttikallion työn jälki ja laatu on hy-

vää ja yrityksen joustavan sekä sopivan

kokoisen organisaation kanssa on huo-

mattavan helppo toimia. Yhteydet pe-

laavat työnjohtajiemme välillä hienosti ja

asia kuin asia saadaan ratkaistua helpos-

ti ja nopeasti.

Se on tärkeä tekijä näin hektisessä, työ-

maiden aikatauluihin ja suuriin liikennevir-

toihin vaikuttavassa työssä.


Haanpää on työskennellyt Asfalttikallion palve-

luksessa yhtiön perustamisesta saakka. Edellisellä

työnantajallaan hän ehti toimia kymmenkunta

vuotta lähinnä asfaltointien pohjatöitä tehden.

Miehen rautainen ammattitaito on kehittynyt

raa’alla työnteolla ja pohjattomalla innolla op-

pia uutta. Mies miettii, kokeilee ja haluaa kehitel-

lä uusia työtapoja ja lisälaitteita, jotta työ sujuisi

entistäkin helpommin, turvallisimmin ja nopeam-

min. Haanpää pitää työstään, eikä se poikamai-

nen uteliaisuus ole missään vaiheessa hellittänyt

miehestä otettaan.

Ihan oikein kuvailtu, tunnustaa Haanpää. Pi-

dän tosiaan työstäni, mutta ennen kaikkea työ-

yhteisöstämme. Meitä on välillä puolensataa

ukkoa työmaalla ja fiilis siellä on hyvä ja haus-

ka. Siihen kun vielä lisätään asfalttiasemalla ja

verstaalla toimivat kaverit sekä huoltomiehet,

on meitä melkoinen ”revohka” hommissa, hän

valottaa. Meillä on oikeasti harvinaisen muka-

va porukka kasassa, eikä työnjohdossakaan ole

moittimista, Haanpää naurahtaa.

TIEN PÄÄLLE PÄÄSIÄISESTÄ

Pääsiäisen aikaan pääsemme yleensä liikkeel-

le. Silloin kelit alkavat olemaan kohdillaan ja

pikimiesten kesä alkaa. - Vanha kulunut sanon-

ta, että päästetään varsat kesälaitumelle pitää

näissä hommissa paikkansa, Haanpää kertoo.

Ukot ovat intoa täynnä kuin ilmapallot ja kalusto

on huollettu viimeisen päälle. - Yksi mielekkäim-

mistä ja odotetuimmista asioista on päästä ko-

keilemaan tositoimissa talven aikana kehittele-

miämme uusia laiteratkaisuja, hän jatkaa.

Asfalttikallio Oy:n etuna on uusi, laadukas ko-

nekanta. Koneet pidetään puhtaina ja huolle-

taan säännöllisesti oman henkilökunnan sekä

konevalmistajien huoltohenkilöiden voimin. As-

faltointeja niin uusiin kohteisiin kuin korjaustöi-

hinkin tehdään usein yöaikaan ja silloin niiden

yksinkertaisesti täytyy toimia. Muita vaihtoehtoja

ei ole. Koneiden toimivuus on projektien onnistu-misen tae.

Meillä ei ole Asfalttikallion aikana yhtään työ-maata, eikä edes yhtään työvaihetta jäänyt kes-ken kalusto-ongelmien takia, vakuuttaa Haan-pää. Ei koskaan. Aikataulumme pitävät aina!

AIKA EI TULE PITKÄKSI VAIKKA PÄIVÄT VENYVÄT

Pääsääntöisesti jyrsimen perämiehenä toimiva Haanpää tietää ja tuntee myös työnsä nurjem-man puolen. Jyrsinkuskien painajaisia ovat rau-taiset kaivonkannet. Niitä on aikoinaan merkitty huonosti erilaisiin karttoihin ja piirrustuksiin. Tark-kaan kuvanmukaisilla paikoilla ei kansia ole, vaan usein ne ovat jossain ihan muualla. Joskus jopa piilossa vanhan asfaltin alla. - Voit vain ku-vitella mitä tapahtuu asfalttijyrsimen terille, kun rouhaiset rummulla valurautaisen kaivonkannen solmuun, Haanpää sanoo. - Siinä saa kyytiä niin kansi kuin jyrsimen terätkin ja meteli on kuin katti-lapajalla, hän naurahtaa. - Toisaalta taas se luo vaihtelua ja edellyttää erityistä tarkkaavaisuutta varsinkin kaupunkien keskusta-alueilla toimiessa, hän jatkaa. - Vaikka meillä usein päivät venyvät ja paljon tehdään yötöitäkin, tarkkaavaisuutem-me ei saa herpaantua hetkeksikään, mies tietää.

Liikenne ja hätäiset autoilijat ovat puolestaan asfaltin levityspuolella hienoinen ongelma. - Ei se nyt ihan ongelma ole, mutta joskus tielläliikkujil-ta odottaisi hiukan enemmän malttia, Haanpää toivoo. Vaikka liikenteenohjauksemme on aina viimeisen päälle hienosti järjestetty ja pyrimme tosissamme olemaan häiritsemättä liikennevir-toja, saamme silloin tällöin vihaisia katseita au-toilijoilta. - Heidän parhaaksemmehan me teitä uusimme. Se täytyisi jokaisen muistaa.

Jos lopuksi saisin heittää tielläliikkujille pie-nen toiveen, niin älkää kiihdyttäkö vauhtianne työmaa-alueella ihan hirvittävän kovaksi. Se on vaarallista meille kaikille, Haanpää pyytää.M

AT

TI

HA

AN

PÄÄ

Hen

kilö

kuva

ssa

EIPÄ OLE KAUNIINPAA KUIN NÄTTI SUOMALAINEN KESÄYö, VALOISA LÄMMIN TAIVAS jA NIIHIN LISÄTTYNÄ LUONNON OMA TUOKSU. TUHDILLA RIPAUKSELLA TUOREEN ASfALTIN AROMIA, TOTTA KAI, KEHUU MATTI HAANPÄÄ, 45.

Matti Haanpää 45, on asfalttialan moniosaaja. - Asfalttikallion etuina ovat hieno, uudenkarhea kalusto ja ammattitaitoiset tekijät niin kentällä kuin johdossakin, mies kehuu.

19

” - Kesäyönä kun nuuhkii ja katselee kaunista koti-maatamme, ei sisätöihin todellakaan kaipaa. - No, joskus syksyllä kun vettä sataa vaakasuoraan, on fiilis ehkä toinen, Matti Haanpää naurahtaa. ”


21


Kuvassa Elg-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja sekä Asfalttikallio Oy:n osaomistajista Jukka Elg hienosti entisöidyn kotimaisen Tunturi-mopon sarvissa. - Haluan työnantajana pitää huolen siitä, että työntekijämme voivat hyvin ja luottamus sekä jousto toimivat molempiin suuntiin

MUKANA AjATUKSILLA jA IDEOILLAjUKKAELG

23

Elg-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Jukka Elg on yksi osaomistajajista Asfalttikallio Oy:ssä. - Olen

yrityksessä mukana ajatuksillani, en puutu varsinaiseen työhön lainkaan Elg kertoo. - Sydämeni

on jollain tavalla pikihommissa aina. Olen vissiin pudonnut pikipyttyyn lapsena, hän naurahtaa.

ELG-YHTIöT

Elg-yhtiöt Oy:n juuret johtavat aina 1960-lu-vulle, jolloin Jukan isä Pertti Elg aloitteli yri-tystoimintaa maansiirtourakoitsijana. Pertti Elg ajautui myös asfalttiurakoinnin saralle ja miehellä oli intohimoinen halu kehittää asfaltointiin uusia ja tehokkaampia sekä taloudellisimpia koneita ja lisälaitteita. 1970-luvun lopulla Elg valmisti koneita ja aliurakoi mm. kuumennuspintausta itse valmistetuilla koneilla. 1980-luvun lopulla yhtiö aloitti itsenäisenä asfaltointiurakoitsi-jana ja vuonna 1990 kääntyi Elgin toimesta uusi sivu asfaltoin-tialalla. Kyseisenä vuon-na yritys toi Saksasta maamme ensimmäi-sen tehdastekoisen Remixerin, koska usko menetelmän toimivuuteen sekä edullisuuteen oli kova. Heti remixerin maahantuonnin jäl-keisenä vuonna 1991 Elgin porukka valmisti jo omatuotantona öljy-soraremixerin. Parin vuoden päästä tästä, vuonna 1994, val-mistettiin jo asfaltin sekä öljysoran levityk-seen sopiva remixerin.

Nykyään Elg-yhtiöt Oy:n toiminta ja-kaantuu kolmeen toimialaan, asfaltti, me-talli ja kiinteistöt. Yhtiön tunnetuin toimiala on ehkäpä metalli ja siellä kuorma-autojen päällirakenteet sekä asfalttikoneiden val-mistus. Elg-yhtiöiden kasetti- ja monilavat ovat legenda jo eläessään.

jUKKA ELG

Jukka on intohimoinen auto-, mopo- ja moottoripyöräharrastaja sekä lievästi toi-mittajan diagnosoima työnarkomaani. Miehen polte tekemiseen on käsin koske-teltavaa. Myös perheen, nykyisin toki vai-mon kanssa kaksin tehtävät automatkat Eurooppaan on lähellä miehen sydäntä. Niitä tuleekin tehtyä pari kertaa vuodessa. -Vaikka työpäivät usein venyvätkin pitkiksi, on laatuaika perheen kanssa aina ollut mi-nulle tärkeää. Onneksi olen aamuvirkkua sorttia ja tulen usein työmaalle jo kukon-

laulun aikaan, hän kertoo. Näin ne päiväni venyvät mielummin aamusta kuin illasta, hän toteaa.

Moottoripyörien rakentelu ja varustelu on mielekästä puuhastelua Jukalle. - Siinä touhussa mieli lepää ja keskittyminen on itse aiheessa, ei työasioissa. Olen pienen ikäni seurannut isäni työntekoa ja ollut jo pikkupojasta asti puurtamassa yrityksem-me eteen, joten nyt on aika myös hieman harrastaa, Elg toteaa. Jukan Honda Gold-Wing on varusteltu ”kaikilla herkuilla” ja sillä mies pääsääntöisesti moottoripyöräretken-sä tekee. - En minä mikään kilometrinnielijä

kuitenkaan ole. Hondan matkamit-tariin kertyy neljästä viiteen

tuhanteen kilometriin vuo-dessa ja vesisateita tai

muuten kovin koleita ajokelejä välttelen mielelläni, hän nau-rahtaa. Jätän ne ”rautaperseajot” kokonaan muille. Ajan silloin kun keli

on kohdillaan ja leppoisa fiilis täyttää

mielen.Olen moottoripyörän

selässä nautiskelija. Tiestöm-me huono kunto ja lisääntyneet

liikennemäärät huolestuttavat miestä. - Jos maanteidemme kunto tästä vielä heik-kenee, eikä lisärahaa valtiolta tienhoitoon heru, joudumme jatkossa lukemaan lehdis-tä entistäkin surullisimpia uutisia liikenneon-nettomuuksista, Jukka Elg tuumaa. - Kyllä jotain täytyisi tehdä ja kiiruusti, hän toteaa.

ASfALTTIKALLIO

Kalliomaan Antti otti minuun yhteyttä ja kertoi, että ovat perustamassa uutta as-faltointialan yritystä Suomeen. Tunsin Antin melko hyvin jo entuudestaan ja tiesin, että jos hän on hankkeessa mukana, mennään siinä täysillä, mitään tai ketään säästä-mättä. - Antti on asfalttialan monitaitoinen ammattilainen isolla A:lla, Jukka Elg kehuu. Taidamme olla samaan pikipyttyyn pudon-neita, asfalttimiehiä sydänjuuriamme myö-den, hän naurahtaa.

Pidin ajatusta hyvänä ja Antin visioita ehdottoman toteutuskelpoisina. Graniit-tirakennus Kallio Oy oli jo tässä vaiheessa

projektissa mukana ja aloimme yhdessä yri-tystä perustamaan. Osakasporukka muo-dostui nopeasti, minkä jälkeen aloimme etsimään sijoituspaikkaa omalle, kiinteälle asfalttiasemalle, Elg muistelee. Heti ensim-mäisenä talvena hankimme kaksi asemaa. Kiinteän aseman Tuusulaan sekä yhden liik-kuvan, niin kutsutun mobiiliaseman.

Kilpailijoidemme kiinnostus uutta toimijaa kohtaan alkoi siinä vaiheessa, kun upouusi Ammanin kiinteä asfalttiasema oli pystyssä Tuusulassa. Olen kuulopuheissa jälkeen-päin kuullut, että kaikki eivät siitä pitäneet, kun alan yleinen hintataso laski Asfalttikal-lion markkinoille tulon myötä. Tilanne on tasaantunut Asfalttikallion vakiintuneen toi-minnan myötä, Elg sanoo. - Minähän olen kuitenkin ollut aina tekemisissä muidenkin asfalttiurakoitsijoiden kanssa Elg-yhtiöiden puolesta, ja kyllä tämä elämä on niin pitkä, että kaveria pitää jeesata tarvittaessa.

Ensimmäinen toimintavuotemme oli taloudellisesti haastava. Olimmehan teh-neet valtavia investointeja saadaksemme markkinoiden tuoreimman, tehokkaimman ja ympäristöystävällisimmän kaluston, hän kertoo. - Nyt Asfalttikallio on varteenotetta-va tekijä maamme päällystemarkkinoilla ja onhan se meidän kaikkien veronmaksajien etu, että saamme maanteitämme korjat-tua pidemmän pätkän samalla rahamää-rällä kuin ennen. - Kalustomme laajuus ja työntekijöidemme ammattitaito ovat nyt sitä tasoa, että Suomessa ei ole niin suurta urakkaa, jota Asfalttikallio ei kykenisi kunni-alla hoitamaan.

Minä en puutu millään tavalla yrityksen operaatiiviseen toimintaan, Jukka Elg sa-noo. - Olen mukana sydämestäni ja an-nan mielelläni neuvoja, jos niitä joku joskus sattuisi kysäisemään, mies naurahtaa. - Al-kuperäisellä omistuspohjalla menemme edelleen, mutta operatiivisen puolen hen-kilöstömäärä kasvaa hyvää vauhtia. Itse haluan huolehtia siitä, että meillä on hyvin-voiva henkilöstö ja reilu meininki joka suh-teessa. Joustamme puolin ja toisin tarpeen vaatiessa, hän kehuu.

- Asfalttikallio ei ole tullut vain käymään, vaan jäädäkseen markkinoille. Omista-jat ovat sitoutuneet siihen pitkäjänteisesti, Jukka Elg toteaa. - Vielä kun uusi hallituk-semme ymmärtäisi tiestömme kurjan tilan ja onnistuisivat jostain kaivamaan hiukan li-säbudjettia tienhoitoon, olisi valtakunnassa kaikki hyvin, hän toteaa lopuksi.


Isä-Kuismin oli ja on edelleen maansiirto-urakoitsija, jonka perusleipä tulee asfaltti-asemien materiaalisyötöstä. 15-kesäisenä Ville sai mopo-/traktorikortin ja siinä samas-sa ratkesi kaksi nuoren pojan mieltä askar-ruttanutta asiaa. Miten päästä syöttöhom-miin Tieliikelaitoksen asfalttiasemalle ja miten kulkea 70 km:n työmatkat. - Lievästi viritetyllä mopolla työmatka taittui hetkes-sä ja työpaikka isän firmassa oli pojalle kuin unelma. Lukio-ajan nuorukainen teki sa-moja töitä aina kun aikaa suinkin liikeni ja työmatkatkin sujuivat pääsääntöisesti työ-kavereiden kyydillä.

Vuonna 2011 Ville oli käynyt jo vuoden ammattikorkeakoulua ja työskenteli edel-

leen isänsä yrityksessä, kun hän tapasi työmaalla projektipäällikkönä toimineen Mikko Mäkelän. - Sanoin silloin asfalttialalla työskentelevälle Mikolle, että tämän kesän olen vielä isälläni töissä, mutta seuraavana keväänä tulen sitten teille töihin, Kuismin muistaa. Keväällä 2012 soitin Mikolle ja ky-syin: no onko sulla niitä haalarihommia tai työnjohtohommia mulle, hän naurahtaa. Kyllä se Mäkelä taisi hiukan ihmetellä, että mikäs mies se tämä Kuismin oikein onkaan. - No pyysi onneksi käymään ja vappuna 2012 aloitin vetämään pientä ryhmää työ-hön osallistuvana työnjohtajana. Porukka kiersi Tampereen alueen piirikonttorille kuu-luvia työmaita lähinnä asfaltin paikkaustöi-

tä tehden. Kuisminille kesä oli opettelua ja

opiskelua. Ala kiinnosti niin paljon, että hän

suorastaan ahmi tietoa ja taitoja vanhem-

milta kollegoiltaan ja kaikista mahdollisista

tietolähteistä.- Minun oli pakko oppia kaik-

ki työvaiheet ja ennen kaikkea mittaukset,

raportoinnit ja muut työnjohdon tehtävät,

Kuismin kertoo. Samana syksynä, koulun

penkin kutsuttua, mies jatkoi opiskeluiden

ohella työskentelyä toimistolla parina päi-

vänä viikossa, lähinnä erilaisia paperitöitä

tehden. Kuismin opiskeli Tampereen Am-

mattikorkeakoulussa rakennusmestariksi,

mutta otti jatkuvasti

Asfalttikallion 26-vuotias työmaapäällikkö Ville Kuismin on

ollut pikihommissa jo yli 20 vuotta! ...Ei kai nyt sentään, mutta alle

viisi vuotiaana hän istui Alavudella isänsä pyöräkuormaajan kyydissä,

isän syöttäessä asfalttiasemalle tavaraa.

Ville KuisminPalava halu pikihommiin

25

?

Työmaapäällikkö Ville Kuismin pitää työstään ja työyhteisöstään. - Meillä on hyvä porukka niin haalarihommissa kuin hallintopuolellakin. - Kun vielä koneet ja laitteet ovat tuoreita ja ne pidetään tip top-kunnossa, voimme taas turvallisin mielin startata uuteen kauteen, Kuismin sanoo.

fAKTAA ASfALTTIKALLIOSTA

Asfalttikallio Oy on vuonna 2012

perustettu suomalainen päällyste-

alan yritys. Henkilöstömme koostuu

raudanlujista ammattilaisista, joilla on

vankka kokemus ja pitkät perinteet

päällystealalta.

Yhtiö on aloittanut toimintansa pää-

kaupunkiseudulla ja laajennamme

toimintaamme jatkuvasti. Tavoittee-

namme on palvella asiakkaitamme

koko maan kattavasti vuonna 2016.

Asfalttikalliolla on töissä yli sata

osaajaa.

Valmistamme ja levitämme asfalttimassaa n. 600 000 tonnia

vuonna 2015.

infrapuolen insinööriopintojen lisäkursseja

ja ahmi niissä tietoa maanrakentamises-

ta, työnjohdosta ja työmaalla työskente-

lystä.

Talvella 2013 Mikko Mäkelä siirtyi Asfalt-

tikallion palvelukseen. -Saman vuoden

keväällä vaiihdoin Mikon perässä saman

työnantajan listoille, tehden kuitenkin

projektiopintoni valmiiksi edelliselle työn-

antajallemme.

Aloitin Vappuna 2013 touhuamaan

Keski-Suomen Ely-keskuksen kohteita

Saarijärvelle pystytetyltä asfalttiasemal-

tamme käsin. Juhannuksen tienoilla seu-

tukunnan tiet olivat siinä kunnossa, että

saatoimme siirtyä Pirkanmaalle ja Ylöjärvi

- Pirkkala akselille. - Itselleni suurin haaste

Asfalttikalliolle siirtymisessä oli harppaus

myös toimenkuvassa. - Hyppäsin suoraan

reikien paikkauksesta moottoritien te-

koon, Kuismin kertoo.

Samana syksynä koulun taas alkaessa,

muuttui myös työn ja opiskelun suhde.

Nyt nuorukainen kulutti koulun penkkiä

pari päivää viikossa ja työmailla kului

huomattavasti enemmän aikaa. Vuoden

2013 päättyessä päättyi myös koulu ja

lopputyön mies tekikin jo Asfalttikalliolle ja

valmistui samalla rakennusmestariksi.


Seuraavana keväänä vastuu kasvoi ja Kuis-min osallistui jo urakkalaskentaankin. - Hoi-damme täältä Tampereen pisteestä käsin oikeastaan kaikki Uudenmaan ulkopuolel-la olevat projektimme, Kuismin valottaa.

Toukokuussa 2014 alkoi taas uusi ja eri-lainen, erittäin haastava projekti. - Juu, aloimme silloin päällystämään Turun lento-aseman rullaus- ja kiitoteitä, hän kertoo. Ja tietysti vielä lentoaseman ollessa täydessä toiminnassa, Kuismin lisää. Heinäkuussa kenttä suljettiin hetkeksi ja silloin painoim-mekin suunnilleen yötä päivää töitä. - Suurin kiitos urakan onnistumisesta kuuluu luonnollisesti meidän todellisille huippuam-mattilaisillemme. - Kun suurin osa kiitoteistä oli vanhan pintausta, eli erittäin tarkkaa ja vaativaa puuhaa, saavat varsinkin levitys-miehemme arvosanaksi 10+.

- Tuntuihan se koko meidän joukkueen puolesta hienolta kuulla, kun Finavian tilaa-

ja kehui kiitotietä ” Suomen tasaisimmaksi”, Kuismin kehuu. Ja kun kehut eivät olleet vain ”mututuntumaa”, vaan perustuivat tarkkoihin mittauksiin.

MITÄS VIIDEN VUODEN KULUTTUA

- Uskon, että viiden vuoden kuluttua Asfalt-tikalliolla on useampi kiinteä asfalttiasema ympäri Suomen ja toivon, että valtiolla olisi enemmän resursseja ja varantoa kohdis-taa maamme rapistuvaan tieverkostoon, Kuismin sanoo.

Myös lentokenttien, lähinnä maakun-takenttien päällystystöitä tulee olemaan enenevissä määrin. Jos taas talonraken-nuspuoli vielä merkittävästi hiljenee, hilje-nee myös asfalttipuoli muutaman vuoden viiveellä, mies tietää. - Jos ei rakenneta taloja, ei myöskään asfaltoida pihoja, eikä

pysäköintialueita. Se on yksinkertaista ma-tematiikkaa se, Kuismin painottaa.

TIEN PÄÄLLE TAAS

Mukava on tähänkin kesään lähteä. Ka-lustomme on huollettu viimeisen päälle teräänsä ja henkilöstömme on valmiina uusiin haasteisiin. Oma talveni on kulunut toimistolla urakkalaskennan, aliurakoitsijoi-den sopimusten teossa ja kilpailutuksessa. Myös eri kohteiden aikataulutukset, mate-riaalihankinnat ja töiden suunnittelut ovat vieneet pääosan talven työtunneista. - Olen toki kerinnyt hiukan lomailemaankin talvella, kesällä kun siihen ei ole aikaa, Kuismin sanoo. Olemme kavereideni kans-sa innokkaita laskettelijoita, joten rinteitä on koluttu niin Lapissa kuin vähän tuolla Alpeillakin.

- Tuntuihan se koko meidän joukkueen puolesta hienolta kuulla, kun Finavian

tilaaja kehui kiitotietä ” Suomen tasaisimmaksi”. Ja kun kehut eivät olleet vain

”mututuntumaa”, vaan perustuivat tarkkoihin mittauksiin, Kuismin kehuu.

27


Tuomas Vasama kollegoineen vastaa tiestön

kunnosta Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-

Hämeen alueilla. Heidän vastuualueellaan on lä-

hes 10 000 kilometriä maantietä, josta reilut 7600

km on päällystettyä ja n. 2000 km päällystämät-

tömiä teitä. Lisäksi heidän työkenttäänsä kuuluu

huolehtia tiemerkintöjen kunnosta ja oikeellisuu-

desta.

- Määrärahamme ja mahdollisuutemme korja-

ta tiestöä on 1960-luvun tasolla ja liikennemää-

rät luonnollisesti jotain ihan muuta kuin silloin,

mies sanoo. Myös raskaan kaluston akselipainot

sekä henkilö-, ja pakettiautojen nastarenkaiden

tuoma rasitus tiestöä kohtaan ovat kasvaneet

noista ajoista ”hiukkasen”, mies naurahtaa. - Ei-

hän tämä todellakaan mikään naurun asia ole,

hän vakavoituu. - Jos tätä menoa jatkamme ja

valtion ohjaamat määrärahat pysyvät nykyisellä

tasollaan, tulee tiestömme olemaan 10 vuoden

kuluttua vastaava kuin Itä-Euroopan maissa oli

1980-luvulla, Vasama visioi. Se ei ole kenenkään

etu. - Ei ainakaan meidän maanteitä käyttävien

veronmaksajien. Jos nykyhallitus ei suhtaudu ole-

massa olevaan ongelmaan tosissaan, joudum-

me tulevaisuudessa jopa muuttamaan maaseu-

dun päällystettyjä teitä takaisin sorateiksi!!

TU

OM

AS

VA

SA

MA

Hen

kilö

kuva

ssa

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen projektipäällikkö Tuomas Vasama on huolissaan tiestömme kunnosta. Vasama toivoo ja odottaa maamme uudelta hallitukselta aivan erilaista asennetta vallitsevaa tilannetta kohtaan. Miehen yksinkertainen viesti hallitukselle on, että näin tämä ei voi jatkua.

29

TUOMAS VASAMA

Tuomas Vasama valmistui Otaniemestä

tietotekniikan diplomi-insinööriksi vuonna

2007.

Mies palkattiin heti valmistuttuaan Nes-

te Jacobsille pohjarakennesuunnittelijaksi

vaativien kaasuputkiverkostojen suun-

nittelutehtäviin. - Minulla oli kuitenkin jo

lukioajoista lähtien suunnaton kiinnostus

tietekniikan puolelle, Vasama kertoo. Lu-

kion jälkeen hain Otaniemeen yhdyskun-

taja ympäristötekniikan opintoihin ja kun

tuli aika erikoistua, oli tietekniikka minulle

kuin itsestään selvyys. Toimin opiskeluaika-

na korkeakoululla tutkimusassistenttinakin,

mutta käytännön työt kiinnostivat kuitenkin

enemmän.

Vuonna 2010 kun Ely-keskukset syntyivät,

aukesi siellä päällysteprojektipäällikön vir-

ka. Se vaikutti työnkuvaltaan erittäin mie-

lenkiintoiselta pestiltä. - Hain paikkaa, sain

sen ja sillä tiellä olen edelleenkin, 34-vuoti-

as Vasama kertoo.

AMMATTIYLPEÄ ASfALTTIALA

Asfalttiala on mielestäni ehkä yksi ammat-

tiylpeimmistä aloista joita tiedän, Vasama

sanoo. Se on todella hyvä asia, että ovat

ylpeitä osaamisestaan, työnjäljestään ja

aikatauluissa pysymisestä. Olen kuullut ny-

kyaikana joillakin aloilla vallitsevasta ”hällä

väliä”-asenteesta, mutta asfalttipuolella

siitä ei ole tietoakaan, mies kehuu.

Urakoitsijat suunnittelevat, dokumentoi-

vat ja osaavat työnsä erinomaisen hyvin.

Emme ole koskaan havainneet urakoitsi-

joidemme säästävän mistään ennalta so-

vitusta. - Sehän olisi kuitenkin kohtuullisen

helppoa esim. materiaalihankinnoissa, pin-

noitteen vahvuuksissa ja monissa muissa

työvaiheissa, hän tietää. - Luottamuksem-

me kaikkia kilpailukykyisiä urakoitsijoitam-

me kohtaan on hyvä. Nykyiset työnseuran-

tajärjestelmät ja raportointivelvollisuudet,

sekä edellyttämämme kolmen vuoden

takuu vaikuttavat luonnollisestikin osaltaan

tähän, Vasama tietää.

Asfalttialan yleinen hintataso on laske-

nut viime vuosina. Syitä siihen on varmas-

ti monia, joista yksi on uuden merkittävän

toimijan Asfalttikallio Oy:n markkinoille tulo.

- Sehän on meidän kaikkien veronmaksaji-

en etu, että hintataso on laskenut, Vasama

sanoo. Seuraamme uuden toimijan edes-

ottamuksia erityisen tarkasti ja teemme pis-

tokokeita työmailla. Asfalttikalliolla on kaik-

ki toiminut esimerkillisen hienosti. Varsinkin

työvaiheiden dokumentointi ja raportointi

sekä sertifioitujen näytteiden toimitukset

meille ovat heillä aivan uudella tasolla,

hän kehaisee.

Urakoidemme kilpailutus on avointa ja

kaikille tietyt laatu- ja osaamisvaatimukset

täyttäville urakoitsijoille mahdollisia. - Tie-

tysti myös tekijän konekannan monipuoli-

suus ja ympäristöystävällisyys vaikuttavat

kilpailukykyyn. Projektimme ovat pääsään-

töisesti niin isoa kokoluokkaa, että varteen-

otettavien urakoitsijoiden määrä rajoittuu

oikeastaan yhden käden sormilla lasketta-

vaksi, Vasama toteaa.

Joissain kohteissa ovat pohjatöiden

osuudet verrattuna asfaltinlevitykseen

niin mittavat, että urakan saattaa voittaa

puhtaasti maanrakennuspuolella toimiva

yritys. Näissä tapauksissa kyseisen kilpailu-

tuksen voittanut urakoitsija teettää asfalt-

tityöt omalla aliurakoitsijallaan. - Näissäkin

tapauksissa edellytämme pääurakoitsijoita

käyttämään tunnettuja, sertifioituja asfaltti-

puolen yrityksiä, hän kertoo. Tarkastamme

aina urakoitsijoidemme taustat, ammatti-

taidon sekä edellytämme työnjohdolta vä-

hintään viiden vuoden kokemusta alalta

sekä kattavan kalustoluettelon.

Myös ympäristönsuojelusuunnitelmien

tulee olla kunnossa. - Tiemerkintäpuolella

vaatimuksemme ovat tarkat. Tiemerkintö-

jen tulee olla kulutuksen kestäviä ja käy-

tettävien maalien vesiohenteisia, Vasama

sanoo.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan

maamme uuden hallituksen toimia ny-

kyisessä tilanteessa tiestömme suhteen.

Jos meno jatkuu tällaisena kuin nyt, ovat

katastrofin ainekset ilmassa. Määräraho-

ja tiestömme pelastamiseksi tulee löytyä

keinolla millä hyvänsä, Vasama toteaa lo-

puksi.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päällysteprojek-tipäällikkö Tuomas Vasama on huolissaan tiestömme kunnosta. - Katso-han tälläkin kadulla olevan päällysteen kuntoa, hän toteaa. - Eihän tätä turvalliseksi, eikä hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvaksi oikeastaan voi edes kutsua, Vasama harmittelee. - Teemme kaikki tienhoidosta vastaavat instanssit parhaamme niillä määrärahoilla mitä meille suodaan, jotta ties-tömme pysyisi edes välttävässä kunnossa, mies lupaa.


Destia tarjoaa koko maan kattavat infra-

alan laboratoriopalvelut niin omissa labo-

ratorioissaan kuin asiakkaan soramontulla.

Euroopan Unionin myötä tulleet standardit

ovat yhtenäiset koko EU-alueella, joten

Destian ammattilaiset voivat tehdä tutki-

muksia ja valmiita reseptejä mihin alueen

maahan tahansa.

Sami Similä valmistui yhdyskuntateknii-

kan rakennusmestariksi 1990 ja työsken-

teli silloin talonrakennuspuolella. Veri veti

miestä kuitenkin maanrakennuspuolelle ja

vuonna 1991 mies siirtyi alan töihin Oulun

yliopistoon ja sieltä muutaman mutkan

kautta vuonna 1999 VTT:n laboratorioon

Otaniemeen. Maanteiden pintamateriaa-

lit kiinnostivat nuorta miestä siinä määrin,

että siitä alkoi reilut 20 vuotta kestänyt tut-

kijan ura, eikä miehessä näy pienintäkään

merkkiä leipääntymisestä alaa kohtaan.

Tieliikelaitoksen laboratorioon mies siirtyi

2005 ja kun laitos muuttui Destia Oy:ksi, jat-

koi Similä uuden lipun alla työuraansa.

OPISKELUA, TUTKIMISTA jA PALVELUA

Sami Similä opiskelee edelleen ahkerasti.

Tutkimusala elää päivittäin. Uusia keinoja

sekä laitteita tarkempaan tutkimukseen

tulee markkinoille jatkuvasti. Destian lab-

ran porukka kehittelee itsekin uusia keinoja

tutkia asfaltin koostumusta, auton nasto-

jen aiheuttamaa tiekulumista, kiviainesten

testimenetelmiä ja paljon muuta. Tutkimus-

tekniikan kehittymisen ja ennen kaikkea

lisääntyneen raportoinnin myötä tietotek-

niikkaopiskelut kuuluvat säännöllisesti työn-

kuvaan. Ja jos tässä ei ollut vielä riittävästi

opiskelua yhdelle kaverille, suoritti mies hil-

jattain myös 4 vuotta kestäneen johtami-

sen erikoisammattitutkinnon. Tutkinto sisälsi

syvällisen perehdytyksen yritystoiminnan

taloushallintaan ja johtamiseen.

Vuonna 2013 asfalttimassoille tuli CE-

standartoinnit ja se muutti vaatimustasoja.

Tarvittavat tutkimuslaitteet ovat kalliita ja

tyyppitestausraportointi tuli mukaan kuvioi-

hin, aiheuttaen mittavan lisäyksen paperi-

töihin. - Omasta työajastani kuluu jo noin

puolet hallinnollisiin töihin, Similä sanoo.

Toimimme aina luonnonmateriaalien

kanssa, eli muuttuvia tekijöitä on paljon.

Ammattitaitomme ja asiantuntemuksem-

me esim. reseptien teossa jouduttaa asiak-

kaidemme työmaita huomattavasti ja vä-

hentää riskiä epäonnistuneissa kiviaines-/

bitumiseoksissa. Myös CE:n velvoittama

laadunvalvonta on eräs tärkeimmistä pal-

veluistamme, Similä valoittaa.

Destia Oy:n asiantuntijapalveluiden laboratoriopäällikkö Sami Similä tuntee kiviainekset, bitumin ja niiden sekoitussuhteet paremmin kuin omat taskunsa.

31

YHTEISTYöTÄ ASfALTTIKALLION KANSSA

- Yhteistyömme Asfalttikallion kanssa alkoi

heti yrityksen synnyttyä, Similä kertoo. Otin

heihin yhteyttä välittömästi, kun huomasin

uuden urakoitsijan tulleen markkinoille. Nyt

Asfalttikallio on merkittävin yksittäinen asi-

akkaamme Etelä-Suomessa, mies jatkaa.

Heillä oli laboratoriomme palveluille tarvet-

ta jo ennen kuin ensimmäistä päällystys-

työtä oli tehtykään, Similä kertoo.

He ovat olleet alusta asti vastuullisia toi-

mijoita ja välittävät aidosti siitä, että hei-

dän asiakkaansa saavat parasta mahdol-

lista pinnoitetta, hän huomauttaa.

- Välillä minua ihan harmittaa, että hen-

kilökohtainen ajankäyttöni on rajoitettu,

enkä kykene palvelemaan Asfalttikalliota

niin paljon kuin haluaisin. Olen luonteelta-

ni sellainen, että haluaisin käydä jokaisen

asiakkaamme jokaisella työmaalla paikan-

päällä varmistamassa, että reseptimme

ovat kunnossa, Similä naurahtaa.

Se ei valitettavasti ole mahdollista, kun

asiakaskuntamme käsittää yli 200 yritystä ja työmaata.

Asfalttipinnan teko on herkkää hom-maa, vaikka ulkopuolisesta varmaan kaikki asfalttipinnat näyttävät samalta. - Kommelluksia saattaa tulla jo heti seos-suhdevaiheessa, seuraavista työvaiheista puhumattakaan, Similä kertoo. Meidän ammattitaitoamme on tuntea ala, kiviai-nekset, olosuhteet ja niin monet muut teki-jät, että yksi artikkeli ei riitä niiden erittelyyn, hän naurahtaa.

Meidän täytyy tietää ja tuntea asiak-kaamme toimintatavat sekä heidän mah-dolliset saatavilla olevat kiviainesvarastot. - Meidän labran porukan täytyy osata optimoida sidosaineen määrä suhteessa kulloiseenkin kiviainekseen, sillä bitumi on kuitenkin se asfaltin kallein komponentti.

- Meidän alkuasetelma on aina se, että pyrimme tekemään parhaan mahdollisen lopputuloksen (asfaltin) hinnasta välittä-mättä. Lähdemme suunnitteluun pohti-malla kiviaineksen hintaa, olemassa olevia varastoja ja muita lopputulokseen vaikut-tavia tekijöitä. Näin suunnitellen useim-miten lopputulos on hyvä ja myös edulli-

nen. - Usko tai älä, kyllä labrastamme on asiakkaalle suuri hyöty sekä hinnan, että laadukkaan lopputuloksen puolesta, Similä heittää.

Asfalttikallion omien asfalttiasemien toi-mijat ovat todellisia ammattilaisia. He tuo-vat useimmiten näytteensä suoraan mei-dän labraan, eikä minun tarvitse lähettää laboranttejamme sinne näytteiden ottoon. Heidän tuomansa näytteet ovat aina myös selkeästi ja tarkasti dokumentoituja, joten meillä ei kulu siihenkään ylimääräistä aikaa, Similä kehuu. Urakoiden tarjouskil-pailujen aikataulut ovat nykyään sellaisia, että silloin kun urakat ratkeaa, pitäisi re-septien olla jo valmiina ja aseman työntää tuutin täydeltä hyvää ja kilpailukykyisesti hinnoiteltua asfalttia, mies kertoo.

Pyydän Asfalttikallion työmaapäälliköiltä raporttia heti projektin alussa, jotta kyke-nemme reagoimaan välittömästi, ennen kuin on myöhäistä. Asfalttikallion väki on poikkeuksellisen fiksua ja vastuuntuntois-ta tässäkin asiassa. - Heiltä saamme aina palautteen heti ja he ymmärtävät hyödyn hyvästä lopputuloksesta tulevan meille kummallekin.

Destia Oy:n asiantuntijapalveluiden laboratoriopäällikkö Sami Similä tutkimassa moottoritiestä porattua näytepalaa. - Tutkimme paljon nastarenkaiden aiheuttamaa kulumista pinnoitteessa ja pyrimme kehittämään entistäkin lujempia pintoja, hän lupaa.

Destia Oy: n Tuusulan labran isojen poikien hiekkalaatikoita. Erikokoiset kiviainekset tutkitaan tarkasti, jotta asfalttipinta olisi aina kestävintä mahdollista ja tietysti myös edullista.

fAKTAA BITUMISTABitumi on raskaista hiilivedyistä koostuva seos. Sitä muodostuu maaöljyn tislauksessa, mutta sitä esiintyy luonnossa sellaisenaan. Tyypillisin käyttökohde on teiden päällystyksessä käytettävä asfaltti. Modifioitua bitumia käytetään myös erilaisten vedeneristyksessä käytettävien kermien runko- ja liimausaineena.

Bitumin hyvin raskaihin hiilivetyketjuihin on sitoutunut myös rikkiä, typpeä, vanadiinia ja nikkeliä sekä pieniä määriä muita metalleja. Tarkan kemiallisen rakenteen selvittäminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Rakennetta on selvitetty jakamalla bitumia muun muassa liukoisuuden, molekyylipainon ja polaarisuuden perusteella eri komponentteihin. Näitä ovat asfalteenit, hartsit ja öljyosa. Kuumennet-tu bitumi tarttuu hyvin erilaisiin alustoihin ja sen tartuntakyky on hyvä, joten se on erinomainen sideaine.

?


TALOYHTIöN PIHAT KUNTOON Mäkkyläntiellä Espoossa

Asfalttikallio Oy päällysti Espoossa Mäkkyläntietä ja sen lähiympäristöä, jolloin reilut kymmenen vuotta vanha taloyhtiö huomasi, että nyt olisi tilaisuus saada pihat kun-toon kerralla.

Haastattelimme As. Oy Kenttäpäällikönpuiston asukasta Teo Rantasta, joka idean asfaltoinnista taloyhtiölle ja sen hallitukselle esitti.

33

MIKSI ASUKKAAT HALUSIVAT PIHA-ALUEIDEN ASfALTOINNIN?

Talomme ovat rakennettu ja yhtiö perustettu vuonna 2004. Hiekkapihat ovat olleet kelvottomassa kunnossa jo vuosia. Niitä lanataan jatkuvasti ja se on varsin kallista touhua. Myös pölyhaitat ja ikuiset kuopat ja polanteet ovat vaivanneet asukkaita pitkään. Olemme jo vuosia tuskailleet kalliiksi käyneen pihojen kunnossapidon kanssa ja nyt tiedämme säästävämme asfaltoinnin hinnan varsin lyhyessä ajassa. Myös pölyhaitat sekä kenkien mukana koteihin kulkeutuva hiekka ja kura ovat historiaa. Uskon, että talojemme arvokin nousi huomattavasti siistin ja kestävän pihan myötä.

OLIKO PÄÄTöS TALOYHTIöSSA HELPPO ?

Eihän mikään päätös mihin taloyhtiöltä kuluu varallisuutta ole helppo. Olen itse jo vuosia ehdottanut piha-alueidemme päällystämis-tä, mutta aina se on johonkin kaatunut. Nyt vihdoin taloyhtiömme hallitus otti asian to-sissaan ja päätimme lähteä kilpailuttamaan asfaltointia tarjoavia yrityksiä.

MIKSI PÄÄDYITTE ASfALTTIKALLIOON ?

Niin kuin mainitsin, kysyimme tarjouksia monel-ta yritykseltä. Asfalttikalliolla oli kilpailukykyisin hinta ja koneetkin jo valmiiksi Mäkkyläntiellä itse tietä ja lähiympäristöä asfaltoimassa. As-falttikallion työnjohtaja oli varsin luonnikas ja yhteistyöhaluinen kaveri, joten päätös talo-yhtiöllemme oli lopulta helppo.

KUINKA ITSE TYö SUjUI jA AIHEUTTIKO SE MAINITTAVIA HÄIRIöITÄ ASUKKAIDEN ELÄMÄÄN ?

Kaikki meni Asfalttikallion puolelta tasan tarkkaan niin kuin olimme sopineet. Palaute asukkailta oli todella positiivista. Hauska yh-teensattuma oli, että samalla hetkellä kun pi-hamme oli kutakuinkin asfaltoitu, sattui hirvit-tävä ukonilma ja rankkasade paikalle. Hyvä puoli tässä oli se, että näimme heti pihan kaatojen ja kaivonkansien olevan viimeisen päälle tehtyjä. Erityiskiitoksen haluamme an-taa Asfalttikallion työmiehille. He ovat asialli-sia, kohteliaita ja hyvin käyttäytyviä ammatti-laisia. He tekivät työnsä huolellisesti ja ketään häiritsemättä. Ja mikä tärkeintä, ymmärsivät olevansa palveluammatissa, jossa asiakasta kannattaa kunnioittaa, vaikka emme var-masti asiakkaana sieltä suurimmasta päästä olekaan, Teo Rautanen naurahtaa. Voin hen-kilökohtaisesti suositella Asfalttikallion palve-luksia vaikka parhaalle ystävälleni.


- Kyllähän meidän pihan pinnoite on han-kala, myöntää pihaesimies Toni Keinänen. Asfalttikallio on näyttänyt ammattitaitonsa niin oikean asfalttiseoksen valmistuksessa kuin sen levittämisessäkin, mies kehuu.

Piha on verraten pieni, sen läpi kulkevan tavaramäärän huomioiden. Se on pinta-alaltaan ”ainoastaan” 3500 m2. Romu Kei-näsen pihassa pyörähtää 3- ja 4-akselisia kuorma-autoja lähes jonossa ja 27-tonniset materiaalinkäsittelykoneet heittelevät me-talliromua omiin kasoihinsa. Jokainen voi vain kuvitella, kuinka koville asfaltti joutuu. Kuumina kesäpäivinä voi kuulla kuinka ren-kaat ujeltavat ja rauta kirskuu.

27- tonniset materiaalinkäsittelykoneet

seisovat neljän jalan varassa ja suorastaan pomppivat paikoillaan kun järeät rautaro-mukasat viuhuvat paikasta toiseen, kaikki tarkoin harkitusti ja todellisten ammattikus-kien toimesta. Ajoväylät on pidettävä aina esimerkillisen puhtaina, jotta kulkuneuvo-jen rengasvaurioilta vältyttäisiin. -Ei meidän pihassa koskaan rengasvaurioita synny, nii-tä ei vaan yksinkertaisesti saa syntyä, Toni Keinänen painottaa. Henkilöstömme on niin ammattitaitoista ja vastuun kantavaa, ettei minun koskaan tarvitse pihan siistey-destä huolehtia. - Ympäristöasioissa olem-me tarkkoja, eikä meiltä koskaan pääse putoamaan asfaltille haitallisia kemikaa-leja. Raskaita raudan kappaleita kylläkin,

hän toteaa.

Välillä sitä rautaa kertakaikkiaan läjite-

tään suoraan asfaltillekin, vaikka pyrimme

pääsääntöisesti läjittämään kaiken pihaan

asennettujen järeiden teräslevyjen päälle.

ESIMERKILLISESTI HOIDETTU ASfALTOINTI

Arvostan suuresti Asfalttikallion henkilös-

tön asennetta ja työtapoja. Piha-alueem-

me asfaltoinnin aikataulutus meni juuri niin

kuin olimme sopineet. - Kaverit aloittivat

Mänkimiehentiellä Espoossa toimivan Romu Keinänen Oy:n piha on

oletuksena asfalttimiehen painajainen. Piha on aikoinaan rakennettu ihan puhtaasti savimaalle, eikä sitä ole

edes paalutettu. Asfalttikallion ammattilaisille se ei kuitenkaan ollut

missään nimessä painajainen, vaan haaste. Haaste josta on suoriuduttu

mallikelpoisesti.

Romu Keinäsenpihassa asfaltti on kovilla

Pihaesimies Toni Keinänen osoittaa kuinka tiukkaa mutkaa raskaat 3- ja 4-akseliset kuorma-autot Romu Keinäsen pihassa tekevät. - Tarkoin suunniteltu asfalttimassan koostumus sekä Asfalt-tikallion huippuosaajat myös levityspuolella ovat kestävän pihan salaisuus, hän kehuu. - Kaikki pi-han kaadot ovat juuri eikä melkein. Työ tapahtui edullisesti ja niin kuin olimme sopineet, ellei jopa hiukan paremminkin, Keinänen kehuu.

35

?

27-tonniset materiaalinkäsittelykoneet seisovat neljän jalan varassa, joten

asfalttiin kohdistuva pistekuorma on melkoinen. Kuvassa pihaa lakaistaan

kevyesti vanhalla räjäytysmatolla!!

METALLIN KIERRÄTYS

Keräysmetalliromun kierrätyksellä on Suomessa pitkät perinteet. Vaikka kierrätys aiheuttaa myös ympäristö-rasitusta, on sen kokonaistaloudelli-nen vaikutus säästävä.

Keräysmetalliromun kierrättäminen sulattamalla uudelleen metalliksi on tyypillisin toimenpide ja sitä voidaan periaatteessa jatkaa loputtomasti. Tuotannossa osa metalliromusta hyötykäytetään heti ja osa materi-aalista poistuu kierrosta hävikkinä. Yksinomaan keräysromumetallin kier-rätyksen kautta tuotantoon tulevalla metallilla ei metallien kysyntää voida kokonaan kattaa, joten malmien käyttö metallien valmistuksessa tulee jatkumaan.

Maailman teräksestä tuotamme noin 0,5 %. Romupohjaisessa teräsproses-sissa tuotetaan yli 20 % teräksestä, kun vastaava koko maailman osuus on yli 30 %. Sitä vastoin metallien valmistusprosessissa syntyvää sisäistä metallikiertoromua eli ns. omaa romua käytännössä kerätään lähes 100-prosenttisesti. Myös konepajate-ollisuudessa syntyvän romun talteen-saanti lähentelee 100 prosenttia.

vartin ennen sovittua ja asfaltoivat koko

alueen häiritsemättä meidän toimin-

taamme millään tavalla. - Kaikki kaadot

ovat pihassa ihan prikulleen ja työ valmis-

tui ennakkoon suunniteltua nopeammin,

Keinänen kehaisee. Asfalttikallion kave-

reiden kanssa oli helppoa ja luonnekasta

toimia. Fiksuja reippaita osaajia koko ryh-

mä. - Ja tietysti yksi tärkeä tekijä, eli hin-

ta, oli sekin mielestämme edullinen. Hyvä

positiivinen maku jäi kokonaisuudesta ja

varmasti tulemme jatkossakin Asfalttikal-

lion palveluita käyttämään. Seuraavaksi

saavat laittaa Karjaan toimipisteem-

mekin pihan viimeisen päälle ”jiiriin”, pi-

haesimies Keinänen vinkkaa. Espoossa

pihamme on parempi kuin koskaan ja

Karjaallakin se tulee olemaan sitä lähitu-

levaisuudessa.

KIERRÄTYS, KASVAVA TOIMIALA

Romu Keinänen Oy on 1998 Jyri Kei-

näsen perustama yritys, joka sai toimin-

nalleen ympäristöluvat vuonna 2000.

Samassa yhteydessä remmiin astuivat

mukaan myös Harri Keinänen sekä Kaisa

Syrjä. Nykyinen Espoon toimipiste raken-nettiin 2002, jossa touhukas kolmikko työs-kenteli aluksi kolmistaan. Vuonna 2004 Romu Keinänen Oy palkkasi ensimmäisen työntekijän ja nyt heitä on ringissä jo kol-misenkymmentä.

Toni Keinänen on yrityksen perustajan Jyrin poikana kierrätysammattilainen jo toisessa polvessa. Toni aloitteli töitä jo koulun ohessa ja vuonna 2008, heti 16-vuotiaana koulun päätyttyä astui ko-kopäivätoimiseksi. Nuori mies on sano-jensa mukaan tehnyt liiketoiminnan lähes kaikkia työvaiheita ja nykyään hän huo-lehtii siitä, että työt sujuvat luotettavasti ja turvallisesti. - Vastaan meillä työturval-lisuudesta, joka meillä onkin mielestäni huippuluokkaa. Keskustelemme aiheesta henkilöstön kanssa ja kehitämme yhteis-työssä entistäkin turvallisempia tapo-ja toimia. - Työturvallisuus on tärkeässä roolissa yrityksessämme. - Kyllähän tässä työssä voisi vakaviakin onnettomuuksia tapahtua, jos emme niitä huolellisesti en-nakoivasti, Toni Keinänen kertoo. Uskon ja tiedän, että henkilöstö viihtyy talossam-me hyvin ja tuntee olonsa vakaaksi ja tur-valliseksi, mies päättää.


ESIMERKKEjÄ ASfALTTIKALLION KALUSTOSTA jA TYöVAIHEISTA

”Asfalttikallio Oy:n nykyaikaisella ja monipuolisella kalustolla toteutamme haastavat-kin kohteet tämän päivän vaatimusten mukaiseti. Nykyistä kalustoa huolletaan sään-nöllisesti ja uutta kalustoa investoidaan, jotta varmistutaan kaluston toimivuudesta. Kalustokorjaamomme sijaitsee osoitteessa Sisutie 5, Nurmijärvi.”

- Kalustopäällikkö Jarkko Mustonen

Jyräkalustoa monessa eri painoluokassa. Kuvassa Hamm DV 3.22 täryjyriä, jotka ovat suosittuja pienemmissä töissä, esim. pihojen päällystyksessä.

Kuvassa Dynapac 424-jyrä Remixer-työmaalla.

KT-valu kalustoa:Turva/kalustoauto ja KT-levitin ja kuormain.

?ASfALTTI-VALMISTUS jA LEVITTÄMINENPÄÄLLYSTEKÄYTTööN

Asfaltti valmistetaan erityisillä laitteil-

la, joissa kiviaines (runkoaine), bitumi

(sideaine) ja tarpeelliset lisäaineet

yhdistetään. Kiviaineksen laadulla,

raekoolla ja raekokojen jakautumalla

muutetaan myös asfaltin pinta- ja

kesto-ominaisuuksia. Kiviaines kuu-

mennetaan kuumennusrummussa

ja sekoitetaan juoksevaksi lämmitet-

tyyn bitumiin sekä muihin tarvittaviin

aineisiin. Sekoitettu asfaltti lasketaan

kuorma-auton lavalle, jolloin sen läm-

pötila on vielä noin 160 astetta.

Viime vuosina asfaltin kuljetuksessa

ovat yleistyneet puolipyöreät lavat,

joita käytettäessä asfalttimassan

lajittuminen kuljetuksen aikana on

vähäisempää. Levityskoneella as-

faltti levitetään ja tasataan halutulle

pinnalle. Kerroksen paksuus uudel-

leenpinnoituksessa on tyypillisesti

90–120 kg/m² eli 4–5 cm. Lopuksi

asfaltti tiivistetään jyrällä.

Senkkerin kiinteä asfalttiasema, lisäksi meiltä löytyy kolme mobiilia asfalttiasemaa

Jyrsimiä on kalustossamme neljä, kokoluokka 15-28 t. Kuvassa isompi jyrsin, jonka kokonaispaino 28 t.

Yksi pääkoneistamme on Vögele 1900-2 tela-alustainen asfaltinlevitin, työpaino 20 t.

Remixer-kone työssä Savossa.

n. 30 kpl

37

KONETIIVISTETTY VALUASFALTTIEsitäyttö: Asfalttipinnan reiän tai uran esitäyttö ennen lopullista pinnan vetoa. ¨ Esitäytön ansiosta ongelmakohta saadaan kestämään.

KT-LEVITYSKonetiivistetyssä valuasfaltissa paikkaus-massa levitetään ja painetaan esitäytön jälkeen, samalla kertaa tasaiseksi pinnak-si paikattavaan kohtaan.

KT-VALUASFALTTI LEVITYS KÄYNNISSÄLevittimien leveydet 10-75 cm. Menetel-mä soveltuu halkeamiin, reikiin, reikäsar-joihin, uriin ja harventumiin. Ongelmat asfaltissa korjataan kulloinkin kohteeseen soveltuvilla levittimillä. Menetelmän tarkoituksena on saada asfaltinpaikkauk-sista kestävämpiä sekä laadukkaampia.

KT-HIEKOITUSVälittömästi paikkausmassan levittämisen jälkeen paikattu tienpinta karkeutetaan koneellisesti, jolloin paikatusta kohdasta saadaan säädösten mukaiset kitka-arvot.

VALUASFALTTIKEITIN:10M3 sekoittava valuasfalttikeitin, joka lämmityksen ja sekoituksen ansiosta pitää asfalttimassan tasalaatuisena.

ASFALTTIMASSAN TÄYTTÖValuasfalttikeittimestä asfalttilevittimeen.

VALMIS JÄLKIKonetiivistetty valuasfaltti

KONETIIVISTETTY VALUASFALTTIPAIKKAUS

SÄÄSTÄ KUSTANNUKSISSA, TILAA KESTÄVÄÄ KT-VALUA


TYöMAAPÄÄLLIKöT

VILLE KUISMIN

040 843 5691Työmaapäällikkö

JOUNI RINTAMÄKI

040 596 2423Projekti-insinööri

MATTI KOSKI


MAURI KOSKI


JUHANI VUORI


OTTO SUOPAJÄRVI


KARI VÄÄTÄINEN


TERO KOUVA

040 181 3055Projektipäällikkö

ARI SALO


TEPPO HAAPAKOSKI

040 527 0665projektipäällikkö

TYöNjOHTAjAT

NIKO SEKKI

040 656 5199Työnjohtaja

HENRI KALLIOMAA


JONI TUULANIEMI


JUHO PELTOLA


JONNE ISOTUPA


JUSSI YRJÖLÄ


TIMO HÖRMAN


39

Sähköpostit: [email protected]

Asfalttikallio Oy • Puh: 09 2525 1160 • [email protected] • www.asfalttikallio.fi

JORMA TUOMELA

0400 561 146Työpäällikkö

MARKO TUOKKOLA


MIKKO MÄKELÄ


MIKKO REKOLA


TYöPÄÄLLIKöT

ARI MIKKONEN


JUSSI HARJU


KALUSTO jA SENKKERIN ASfALTTIASEMA

JARKKO MUSTONEN

040 680 6546Kalustopäällikkö

ANTTI KALLIOMAA

0400 416 222Toimitusjohtaja

TUIJA SALMI-KOUKKUNEN

040 358 2584Toimisto- ja

markkinointisihteeri

MARI MAJAPURO

0400 413 838Palkkasihteeri

RAIJA KEKKI

050 362 3299Talouspäällikkö

HALLINTO jA TOIMISTO

!

WWW.ASfALTTIKALLIO.fI

ASfALTTIKALLIO OY

Puh: 09 2525 1160Fax: 09-878 5728

VANTAAN TOIMISTO

Jaakonkatu 2, 4.krs01620 Vantaa

TAMPEREEN TOIMISTO

Enqvistinkatu 733400 Tampere

KALUSTOKORjAAMO

Sisutie 501900 Nurmijärvi

TOIMINTAMME TÄRKEIN ARVO ON ASIAKASTYYTYVÄISYYS

Documents

Asfalttikallio Asiakaslehti 2015