ASUMISKOKEMUKSIA UUSISTA VANTAALAISISTA KERROSTALOASUNNOISTA JA –ALUEISTA

Kiinteistöt ja asuminen –yksikön selvitys, syksy 2017

2

SISÄLLYSLUETTELO

1. Alkusanat .......................................................................................................... 1

2. Tutkimusmenetelmät ....................................................................................... 2

3. Asukaskyselyn tulokset ..................................................................................... 3

3.1 Vastaajien taustatiedot ........................................................................... 3

3.2 Aikaisempi asuminen ja asuinalue ........................................................... 4

3.3 Nykyinen asunto ja asuinalue .................................................................. 5

3.4 Nykyisen asunnon ja asuinalueen valinta ................................................ 6

3.5 Tyytyväisyys asuntoon ja asuinalueeseen ............................................... 7

3.6 Tyytyväisyys asunnon ja asuinrakennuksen eri ominaisuuksiin…………..10

3.7 Asumiskustannukset .............................................................................. 12

3.8 Yhteiskäyttötilat ..................................................................................... 13

3.9 Palvelut .................................................................................................. 15

3.10 Liikkuminen .......................................................................................... 18

3.11 Koettu turvallisuus ............................................................................... 21

3.12 Tulevaisuudennäkymät........................................................................ 22

4. Johtopäätökset ............................................................................................... 24

Liitteet ................................................................................................................. 26

Liite 1. Kyselylomake .................................................................................... 26

LISÄTIETOJA SELVITYKSESTÄ

Suunnittelijaharjoittelija Elina Virtanen (Kiinteistöt ja asuminen) on esikäsitellyt

ja analysoinut aineiston sekä kirjoittanut selvityksen. Työn ohjaajina ovat

toimineet tutkija Sanna Ala-Mantila (Tietopalveluyksikkö) ja asumisasioiden

erityisasiantuntija Elisa Ranta (Kiinteistöt ja asuminen), jotka ovat vastanneet

myös kyselylomakkeen suunnittelusta ja toteutuksesta.

1

1. ALKUSANAT

Vantaan viime vuodet ovat olleet vilkkaan asuntorakentamisen aikaa ja asuntotuotannon suuren määrän

odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Vantaan asuntorakentaminen painottuu entistä vahvemmin

kerrostaloihin, joihin rakennetaan huoneluvultaan ja pinta-alaltaan yhä pienempiä asuntoja. Pienten

kerrostaloasuntojen suurta määrää ja kysyntää selittää osaltaan kotitalouksien pienenevä koko, asumisen

korkea hinta sekä vuokra-asuntosijoittajien tulo markkinoille.

Tähän selvitykseen on koottu tuloksia asukaskyselystä, joka suunnattiin uusien vantaalaisten kerrostalojen

asukkaille keväällä 2017. Työn tarkoituksena on ollut tutkia asukkaiden kokemuksia omasta asumisestaan

sekä asuinympäristöstään. Selvitys liittyy Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan

laajempaan työhön Vantaan asumisen uusien ilmiöiden tunnistamisessa. Aineistoa ja tuloksia tullaan

hyödyntämään Vantaan kaavoituksen ja tontinluovutusten pelisääntöjen kehittämisessä, sekä

tutkimustyössä, jota käytetään Vantaan asunto-ohjelman 2018 -2025 taustamateriaalina. Näin

toteutetaan laadullisesti korkeatasoista ja kohtuuhintaista asumisympäristöä Vantaan historiallisen

voimakkaan asuntorakentamisessa vuosina.

Lopuksi kiitän lämpimästi suunnitteluharjoittelija Elina Virtasta, tutkija Sanna Ala-Mantilaa ja

asumisasioiden erityisasiantuntija Elisa Rantaa tästä erinomaisesta ja uraauurtavasta työstä.

Hannu Penttilä

Apulaiskaupunginjohtaja

Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala

Vantaalla 26.9.2017

2

2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Selvityksen aineistona on asukaskysely, jonka otos koostui 1971:stä uudessa

kerrostalossa asuvasta täysi-ikäisestä henkilöstä. Uudeksi kerrostaloksi

määriteltiin vuonna 2013 tai sen jälkeen rakennettu talo. Kaikkien valittujen

kerrostalokohteiden asuntojen keskipinta-ala oli alle 50 m², ja kysely lähetettiin

näiden kohteiden kaikkiin asuntoihin. Kohdetaloihin valittiin erilaisia asuntojen

hallintamuotoja: omistusasuntoja, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, pitkän

korkotuen vuokra-asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja.

Asunnot sijaitsivat kuudella eri suuralueella eli Myyrmäessä, Kivistössä,

Koivukylässä, Tikkurilassa, Korsossa ja Hakunilassa (Kuva 1). Kuhunkin asuntoon

lähetettiin yksi kysely, ja kyselyyn oli mahdollista vastata joko

paperilomakkeella tai verkossa.

Asukaskysely rakentui kuudesta osiosta, joita ovat aikaisempi asuminen ja

asuinalue, nykyinen asunto ja asuinalue, koettu turvallisuus, liikkuminen,

tulevaisuudennäkymät ja vastaajan taustatiedot. Kysely on toteutettu

nimettömänä, joten yksittäistä vastaajaa ei voida selvityksestä tunnistaa.

Vastaajien osoitetietoa kuitenkin hyödynnettiin aineiston analysoinnissa, ja

aineistoa rikastettiin yhdistämällä se kiinteistö- ja rakennusrekisterin tietoihin.

Vastaukset luokiteltiin ja analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla ja Excel –taulukko-

ohjelmalla. Vastaajien tyytyväisyyttä sekä muita vastaajien kokemuksia

alueellisesta näkökulmasta tarkasteltiin ArcMap –paikkatieto-ohjelmalla. Osa

vastaajien vapaamuotoisista kommenteista nostettiin selvitykseen. Kommentit

ovat yksittäisiä huomioita vastaajien omasta asumisesta ja asuinalueesta ja ne

ovat esitetty värikkäissä palloissa.

Kuva 1. Tutkimukseen valitut kohteet suuralueittain ja niistä

saadut vastaukset (N = 827).

3

3. ASUKASKYSELYN TULOKSET

3.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT

Tutkimuksen kohteena olleesta 1971:stä henkilöstä kyselyyn vastasi yhteensä

827 henkilöä eli vastausprosentiksi muodostui 42. Naiset olivat hieman innok-

kaampia vastaamaan kuin miehet: kokonaisotoksessa naisia oli 56 % ja miehiä

44 %, mutta valtaosa (60 %) kyselyyn vastanneista oli naisia. Sukupuolensa mää-

rittelemättä halusi jättää 1 % vastaajista. Eri ikäryhmistä 40-vuotiaat ja sitä van-

hemmat vastasivat hieman aktiivisemmin kuin 18–39-vuotiaat, mutta muuten

vastaajien ikäjakauma noudatteli hyvin valittua kokonaisotosta (Kuva 2). Vastaa-

jista 63 % oli työelämässä, 15 % eläkkeellä. Opiskelijoita oli 10 %, työttömiä 6 %

ja muita 6 % (Kuva 3).

Kuva 2. Vastaajat ikäryhmittäin (N = 824).

Kuva 3. Vastaajien elämäntilanne (N = 800).

Valtaosa kyselyyn vastanneista henkilöistä asuu yksin (60 %) ja 25 % asuu kaksin

avo- tai aviopuolison kanssa. Lapsia vastanneiden kotitalouksissa on vain 12

%:lla, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että tutkimuksen otokseen valitut

asunnot ovat keskimäärin pieniä (Kuva 4).

Kuva 4. Vastaajien kotitalouden rakenne

(N = 823).

4

3.2 AIKAISEMPI ASUMINEN JA ASUINALUE

Tyypillinen vastaaja on muuttanut nykyiseen asuntoonsa 57 neliöisestä vuokra-

kerrostalokaksiosta. Uusi asunto on myös vuokrakerrostalokaksio, tosin entistä

asuntoa pienempi (46 m²). Tyypillinen vastaaja on asunut Vantaalla yhteensä 10

vuotta ja uudessa asunnossaan viisi kuukautta.

Avokysymyksellä selvitettiin tärkeintä syytä muuttopäätöksen takana. Moni vas-

taaja kommentoi useamman eri syyn, eli muuttopäätökseen on vaikuttanut

usein monta eri tekijää. Tärkeintä muuttosyytä kysyttäessä useimmin mainit-

tiin perhekoon muutos, esimerkiksi ero, perheenlisäys tai lasten pois muutto

(Kuva 5.)

Toiseksi useimmiten tärkeimmäksi muuttosyyksi mainittiin työ- ja opiskelupaik-

ka ja niihin matkustaminen. Paremmat joukkoliikenneyhteydet mainittiin myös

useasti, joten asuinaluetta valitessa paljon merkitystä annetaan liikenneyhteyk-

sille ja arjen kulkemisen helpottumisella. Asumiskustannukset vaikuttivat oleel-

lisesti asuntoa ja asuinaluetta valitessa, samoin asunnon kunto. Monella muut-

taneella oli myös toive rauhallisemmasta asuinalueesta.

Kuva 5. Avovastauksissa nousseet 15 merkittävintä muuttopäätökseen vaikuttanutta tekijää (N = 972).

5

3.3 NYKYINEN ASUNTO JA ASUINALUE

Yksinasuvien suuri määrä näkyy huoneistotyyppijakaumassa. Kaksioissa asuu

eniten vastaajia (53 %) ja myös yksiöissä asuvia on paljon (31 %) (Kuva 6). Eten-

kin nuoret asuvat pienissä asunnoissa. Yksiöissä asuu 18–22 –vuotiaista 46 %,

kun taas yli 63-vuotiaista yksiöissä asuu vain 19 %. 30–52 -vuotiaat asuvat kai-

kista isoimmissa asunnoissa, sillä lähes joka neljäs asuu kolmiossa tai sitä suu-

remmassa asunnossa (Kuva 7).

Kuva 6. Vastaajien asuntojen huoneistotyyppijakauma (N = 819).

Kuva 7. Vastaajien asuntojen huoneistotyyppijakauma

ikäryhmittäin (N = 823).

Vaikka kokonaisotoksessa omistusasuntoja oli 30 % kaikista hallintamuodoista,

on vastaajista vain 12 % ilmoittanut asuvansa omistusasunnossa (Kuva 8). On

todennäköistä, että pienten uusien asuntojen ollessa kyseessä asuntoja on

ostettu myös sijoitustarkoituksiin. Neljä vastaajaa kommentoikin yllättyneensä

vuokra-asuntojen suuresta määrästä asuinalueellaan.

6

Kuva 8. Vastaajien asunnon hallintamuotojakauma (N = 825).

3.4 NYKYISEN ASUNNON JA ASUINALUEEN VALINTA Asunnon kunnon, asumiskustannusten ja asunnon koon ilmoitettiin useimmin

vaikuttaneen päätökseen valita nykyinen asunto ja asuinalue (Kuva 9). Asunnon

ominaisuuksille on siis annettu runsaasti painoarvoa valintaa tehdessä. Asuin-

alueen ominaisuuksilla ja luonteellakin on merkitystä, sillä seuraavaksi eniten

asunnon ja asuinalueen valintaan ovat vaikuttaneet hyvät julkiset kulkuyhtey-

det, puistot ja lähiluonto sekä alueen turvallisuus ja rauhallisuus. Sen sijaan alu-

een ja asunnon arkkitehtuuri, lähellä asuvat sukulaiset tai ystävät sekä julkiset

palvelut ovat vaikuttaneet kaikista vähiten valintaan. Lapsiperheiden vähäinen

määrä näkyy vastauksissa siten, että lähikoulun hyvä taso tai alueen soveltu-

vuus lapsille ei ole koskettanut suurta osaa vastaajista.

”Toivoisin,

että alueelle rakennettaisiin

muutakin kuin vain yksiöitä ja pieniä

kaksioita. Huolestuttaa, että

millainen alueesta tulee

tulevaisuudessa kun alueen väestö

on nuorta, jotka jatkuvasti

muuttavat.”

Vastaaja, 30

”Tosi iso

yllätys oli, että taloyhtiön

osakkeista oli noin puolet

sijoitusasuntoja eli pankin

omistuksessa. Tarkoittaa sitä,

että puolet asukkaista on

vuokralaisia.”

Vastaaja, 54

Kuva 9. Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat päätökseenne valita

nykyinen asuntonne ja/tai nykyinen asuinalueenne? (N = 774.)

7

3.5 TYYTYVÄISYYS ASUNTOON JA ASUINALUEESEEN Vastausten perusteella asukkaiden odotuksiin ovat vastanneet erittäin hyvin ne

tekijät, joiden perusteella he ovat valinneet asuntonsa ja asuinalueensa. Asun-

non kunto, hyvät julkiset kulkuyhteydet ja lähikoulun hyvä taso vastasivat asuk-

kaiden odotuksiin parhaiten (99 %:n mielestä vastanneet odotuksiin). Vähiten

odotuksiin vastasivat hyvät kaupalliset palvelut (92 %) sekä alueen rauhallisuus

ja turvallisuus (93 %) (Kuva 10). Varsinkin Kivistössä koettiin näiden tekijöiden

vastanneen odotuksia huonommin kuin muualla. Kokemukset turvallisuudesta

ja rauhallisuudesta erosivat varsinkin avovastauksien perusteella: samalla suur-

alueella useat vastaajat kehuivat rauhallisuutta, ja toiset taas valittivat rauhat-

tomuudesta. Kaikki muut valintaan vaikuttaneet tekijät vastasivat odotuksiin

kaikilla vastaajilla 96–98 prosenttisesti. Esimerkiksi asunnon koko ei vastannut

odotuksia vain kahdella prosentilla vastaajista.

Kuva 10. Alueen turvallisuuden ja rauhallisuuden vastaaminen ennakko-

odotuksiin (N = 827).

Vastaajat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä asuntoonsa: 83 % heistä on joko

erittäin tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa, ja 81 % on

tyytyväisiä asuinalueeseensa (Kuva 11). Sekä asuntoon että asuinalueen ollaan

keskimäärin ”jokseenkin tyytyväisiä”, tosin tyytyväisyydessä asuinalueeseen on

hieman enemmän hajontaa. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että vantaalaisten

uusien kerrostalojen asukkaat ovat siis kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä asumi-

seensa.

Kuva 11. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon (N = 819) ja tyytyväisyys nykyiseen

asuinalueeseen (N = 823).

8

Kun tuloksia tarkastellaan ikäryhmittäin, löydetään eroja tyytyväisyydessä asun-

toon ja asuinalueeseen (Kuva 12 ja Kuva 13). Mitä nuorempi vastaaja on, sitä

tyytyväisempi hän on asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Eniten erittäin tyytyväi-

siä on 18–22 -vuotiaissa, tyytymättömiä taas 40–52 -vuotiaissa sekä vanhim-

massa ikäryhmässä. 18–22 vuotiaista kukaan ei vastannut olevansa erittäin tyy-

tymätön asuinalueeseensa, mutta vanhimmasta ikäryhmästä erittäin tyytymät-

tömiä on 8 kappaletta eli 7 % koko vastaajaikäryhmästä.

Kuva 13. Eri-ikäisten tyytyväisyys asuinalueeseensa (N = 820).

Eri huoneistotyypeistä eniten asuntoonsa ovat tyytyväisiä yksiössä asuvat – to-

dennäköisesti sen takia, että pienissä asunnoissa asuu nuoria, jotka ovat tyyty-

väisempiä kuin vanhemmat asukkaat (Kuva 14). Myös asunnon pinta-alan mu-

kaan luokiteltuna pienemmissä asunnoissa asuvat ovat tyytyväisempiä asun-

toonsa kuin isommissa asunnoissa. Sen sijaan kolmioissa ja sitä suuremmissa

asunnoissa ollaan keskimäärin hieman tyytyväisempiä asuinalueeseen kuin yk-

siöissä ja kaksioissa (Kuva 15).

Asumisoikeusasunnossa asuvat ovat kaikista tyytyväisimpiä asuntoonsa ja

asuinalueeseensa, ja vuokra-asujat ovat tyytyväisempiä sekä asuntoonsa että

asuinalueeseensa kuin omistusasunnossa asuvat.

”Ennakkokäsityksistä

huolimatta asuinalue

on siisti, rauhallinen ja

viihtyisä, 'vanha'

lähiö.”

Vastaaja, 56

”Uuden kerrostalon rakentamisen laatu yllät-ti: paljon puutteita ja vi-koja. Varsinkin keittiö on

pettymys.”

Vastaaja, 46

Kuva 12. Eri ikäryhmien tyytyväisyys asuntoonsa (N = 816). Melko ja erittäin

tyytyväiset vastaajat ovat yhdistetty ”tyytyväisiksi” sekä melko

tyytymättömät, erittäin tyytymättömät ja ei tyytyväiset eikä tyytymättömät

on yhdistetty ”tyytymättömiksi tai neutraaleiksi”.

9

Eri kotitaloustyypeistä yksin asuvat ovat tyytyväisimpiä asuntoonsa, kimppa-

kämpissä asuvat taas ovat tyytyväisimpiä asuinalueeseensa. Lasten ja avo- tai

aviopuolison kanssa asuvissa on vähiten erittäin tyytyväisiä asuntoon. Yksin

asuvien suurta tyytyväisyyttä selittää todennäköisesti myös tässä tapauksessa

nuorten suuri määrä: nuoret ovat kaikista tyytyväisimpiä ja yksinasuvista suuri

osa on nuoria.

Tyytyväisyys asuntoon ja asuinalueeseen korreloivat keskenään: mitä tyytyväi-

sempi asukas on asuinalueeseensa, sitä tyytyväisempi hän on asuntoonsa ja

päinvastoin. Myös asuinalueen valintapäätöksellä ja tyytyväisyydellä asuinalu-

eeseen on merkittävä korrelaatio. Asukas on tyytymättömämpi asuinalueeseen,

mikäli hän ei saanut tai löytänyt asuntoa muualta, tai mikäli hän ei kokenut

asuinalueella olevan erityistä merkitystä asuntoa valitessa. Moni kuitenkin on

halunnut muuttaa nimenomaan juuri tietyn tyyppiselle asuinalueelle (Kuva 16).

Kuva 16. Asuinalueen valintaa parhaiten kuvaamat väittämät (N = 811).

Kuva 14. Eri huoneistotyypeissä asuvien tyytyväisyys asuntoonsa

(N = 821).

Kuva 15. Eri huoneistotyypeissä asuvien tyytyväisyys asuinaluee-

seensa (N = 817).

10

3.6 TYYTYVÄISYYS ASUNNON JA ASUINRAKENNUKSEN ERI OMINAISUUKSIIN

Asuntoon ja asuinrakennukseen ollaan keskimäärin tyytyväisiä. Mihinkään kysy-

tyistä asunnon tai asuinrakennuksen ominaisuuksista ei olla keskimäärin tyyty-

mättömiä. Eniten tyytyväisyyttä kerää asunnon valoisuus, asunnon pohjaratkai-

su, asunnon koko ja asunnon pintaratkaisut: keskimäärin niihin ollaan jokseen-

kin tyytyväisiä. Näkymiin asunnon ikkunoista ollaan tyytymättömämpiä kuin

muihin asunnon tai asuinrakennuksen ominaisuuksiin. Kymmenen vastaajaa

kommentoi, että taloja on rakennettu liian lähelle toisiaan, jolloin ikkunanäky-

mät kärsivät. Asuinrakennuksen ulkotiloihin ja piha-alueisiin sekä asunnon säily-

tystiloihin ollaan myös hieman vähemmän tyytyväisiä kuin muihin asunnon ja

asuinalueen ominaisuuksiin.

Kuva 17. Tyytyväisyys asunnon kokoon % (N = 822).

Kuva 18. Tyytyväisyys asunnon pohjaratkaisuun % (N = 820).

Kuva 19. Tyytyväisyys asunnon keittiön toimivuuteen % (N = 819).

”Olen erittäin

tyytyväinen nykyiseen

asuntooni, pyörätuolilla

kulkeminen ja

esteettömyys on otettu

hyvin huomioon.”

Vastaaja, 68

”Uudiskohteiden

asunnot ovat todella pieniä.

Asunnon piti olla 2 h + keittiö,

mutta keittiöön ei mahtunut

edes ruokapöytä, joten asunto

onkin 2 h + keittokomero.”

Vastaaja, 71

11

Kuva 20. Tyytyväisyys asunnon valoisuuteen % (N = 821).

Kuva 22. Tyytyväisyys rappukäytävän viihtyvyyteen % (N = 818).

Kuva 23. Tyytyväisyys rakentamisen laatuun % (N = 822).

Kuva 24. Tyytyväisyys näkymiin asunnon ikkunoista % (N = 820).

Kuva 25. Tyytyväisyys asuinrakennuksen ulkonäköön % (N = 819).

Kuva 21. Tyytyväisyys asunnon pintamateriaaleihin % (N = 820).

12

Kuva 26. Tyytyväisyys asuinrakennuksen ulkotiloihin ja piha-alueisiin %

(N = 822).

Kuva 28. Tyytyväisyys yhteisiin säilytystiloihin % (N = 816).

Kuva 29. Tyytyväisyys varastotiloihin % (N = 819).

”Suurin ongelma

asunnon koon jälkeen on

asunnon kuumuus ja

kuinka ei ole mahdollista

itse säätää huoneiden

lämpötilaa.”

Vastaaja, 32

”Mahtava

asunto, äänieristys

tosin voisi olla lattioissa

ja katoissa paljon

parempi. ”

Vastaaja, 43

Kuva 27. Tyytyväisyys asunnon säilytystiloihin % (N = 822). Kuva 30. Tyytyväisyys mahdollisiin muihin asukkaiden

käytössä oleviin yhteistiloihin % (N = 802).

13

3.7 ASUMISKUSTANNUKSET

Vaikka monella vastaajalla asumiskustannukset olivat yksi tärkeimmistä muut-

topäätökseen vaikuttaneesta tekijästä, on yli puolella korkeammat asumiskus-

tannukset nykyisessä asunnossa verrattuna aiempaan asuntoon (Kuva 31). Per-

hekoon muutos, kuten ero, onkin mahdollisesti pakottanut monen muuttamaan

taloudellisen tilanteen takia, mutta yksin asuminen aiheuttaa korkeampia asu-

miskustannuksia. Muualta Suomesta tai ulkomailta muuttaneista 82 % sanoo

asumiskustannustensa kasvaneen nykyiseen asuntoon muutettaessa, kun taas

Vantaan sisältä muuttaneista useampi kokee asumiskustannustensa joko ma-

daltuneen (38 %) tai pysyneen samoina (16 %).

Kokemukset asumismenojen kattamisen helppoudesta vaihtelevat paljon vas-

taajien kesken: jopa 25 % kokee asumismenojen kattamisen hankalaksi, toisaal-

ta 28 % kokee sen helpoksi ja 46 % ei helpoksi eikä hankalaksi (Kuva 32).

”Kallis vuokra nykyisessä asunnossani

verrattuna edelliseen asuntoon. Mutta nykyisen

asunnon ympäristö on rauhallista aluetta.”

Vastaaja, 25

”Olen tyytyväinen

nykyiseen asuntooni opiskelevan

lapseni kanssa: sijainti, koko, vuokra

ovat minulle sopivat. Mutta toisaalta

minulla ei ole varaa omaan

makuuhuoneeseen nykyisellä

asuinalueella. Tulevaisuudessa on

tarkoitus jakaa asumiskulut

elämänkumppanin kanssa, mikä

muuttaa tilannetta.”

Vastaaja, 44

Kuva 32. Kokemus asumismenojen

kattamisen helppoudesta/vaikeudesta

suhteutettuna kotitalouden taloudelliseen

tilanteeseen (N = 808).

Kuva 33. Kokemus asunnon

koosta vastineena rahalle

(N = 808).

Kuva 31. Millaiset nykyiset asumiskustannuksenne ovat

verrattuna edelliseen asuntoonne? (N = 808).

14

3.8 YHTEISKÄYTTÖTILAT

Eniten yhteiskäyttötiloista käytetään pyykinkuivaushuonetta ja saunaa (Kuva

34). Kuntosalia, uima-allasta ja grilli- tai muuta ruuanvalmistuspaikkaa

käytettäisiin myös paljon, jos sellaiset talosta löytyisi. Etätyön yleistyminen ei

juurikaan näy vastauksissa, sillä yli 80 % vastaajista ei koe tarvitsensa etätyötilaa

asuinrakennukseensa. Myös kysyntä yhteiskäyttökulkuvälineille on vähäistä.

Asunnossa parvekkeelle annetaan paljon arvostusta. Peräti 76 % on tyytyväisiä

parvekkeeseensa (Kuva 35). Avovastausten perusteella osa toivoo isompaa par-

veketta. Parvekettomista vastaajista selvä enemmistö haluaisi parvekkeen, ja

vain 6 % ei koe tarvitsevansa parveketta ollenkaan. Huoneistosaunalle ei koeta

olevan yhtä paljon käyttöä kuin parvekkeelle: 46 % ei koe tarvitsevansa saunaa.

Toisaalta 37 %:lla ei ole saunaa mutta he haluaisivat sellaisen (Kuva 36).

Kuva 34. Yhteistilojen ja yhteistavaroiden käyttö (N pienimmillään = 803). Kuva 35. Onko asunnossanne parveketta, koetteko

sitä tarpeelliseksi? (N = 817.)

15

Kuva 36. Onko asunnossanne huoneistosaunaa,

koetteko sitä tarpeelliseksi? (N = 813.)

3.9 PALVELUT

72 % vastaajista kokee asuinalueensa palvelut riittävinä omaan ja kotitalouden

palvelutarpeeseen. Useimmiten, lähes päivittäin käytetään lähikauppaa ja

virkistysalueita kuten puisto- ja ulkoilualueita. Automarketteja käytetään

keskimäärin viikoittain, erikoisliikkeitä kuukausittain ja kirjastopalveluita

harvemmin.

Tyytyväisyyttä omaan asuntoon ja asuinalueeseen tarkasteltiin vertaamalla

päivittäistavarakauppojen läheisyydessä asuvien tyytyväisyyttä kaikkiin

vastaajiin. Kyselyyn vastanneista asukkaista 59 % sijaitsee 500 metrin tai alle

500 metrin päässä päivittäistavarakaupasta - joko valintamyymälästä,

supermarketista tai hypermarketista (Kuva 37).

Kaupan läheisyydessä asuvat ovat 7 prosenttiyksikköä tyytymättömämpiä

asuinalueeseensa sekä 5 prosenttiyksikköä tyytymättömämpiä asuntoonsa kuin

kauempana kaupasta asuvat. Päivittäistavarakauppa ei siis lisää

asumistyytyväisyyttä. Kaupan läheisyydessä asuvat eivät koe myöskään

palveluiden tarjontaa paremmaksi kuin muut asukkaat: 70 % kaupan lähellä

asuvista kokee asuinalueensa palvelut riittävinä.

”Asunnossa on

hyvä iso parveke, mutta

ei lasituksia: hiekkaa

pöllyää eikä ole

yksityisyyttä.”

Vastaaja, 64

”Haluaisin yhteisen

kasvihuoneen tai viljelypalstan

sekä marjapensaita ja

omenapuita pihalle! Myös oma

talonmies olisi hyvä.”

Vastaaja, 32

16

Kuva 37. Keskusta-alueet, kaupan alueet ja päivittäistavarakaupat Vantaalla sekä kyselyyn saadut vastaukset ja kauppojen

muodostamat vyöhykealueet vastauksille.

17

Asukkailta kysyttiin avokysymyksellä mitä palveluita he haluaisivat

asuinalueelleen. Kivistön asuinalueen keskeneräisyyden voi huomata

vastauksista: alueen asukkaat toivoivat asuinalueelleen huomattavasti

enemmän palveluita kuin muiden suuralueiden asukkaat (Taulukko 1). Moni

kivistöläinen vastaaja korostikin vastauksissaan alueen olevan uusi ja

palveluiden vasta tulossa. Moni esimerkiksi kaipaili ostoskeskusta, mutta totesi

sen kyllä tulevan. Kivistössä 15 vastaajaa kaipasi alueelle pysäköintipaikkoja, ja

useampi heistä toivoi niiden olevan ilmaisia. Kivistössä on tällä hetkellä vain

kolme päivittäistavarakauppaa, ja eniten alueelle toivottiinkin suurempaa

ruokakauppaa, markettia tai hypermarkettia. Myös lähikauppoja toivottiin

enemmän. Kivistöstä tuli runsaasti myös yksittäisiä toiveita bensa-asemasta

baariin.

Myös Tikkurilassa asukkaat toivoivat jonkin verran asuinalueelleen lisää

kauppoja, varsinkin lähikauppoja. Myös erikoisliikkeitä ja ravintoloita ja

kahviloita toivottiin, isomman kaupan halusi muutama vastaaja, samoin

kulttuuripalveluita ja –tapahtumia. Tikkurilan suuralueella kysymykseen

vastattiin kuitenkin heikommin kuin Kivistössä, mistä voisi päätellä asukkaiden

olevan ainakin jokseenkin tyytyväisiä palveluihin ja niiden määrään.

Koivukylän suuralueen vastaajat toivoivat Tikkurilan vastaajien tavoin alueelleen

lähikauppaa. Varsinkin Leinelään toivottiin kauppoja ja palveluita enemmän.

Myyrmäestä tuli varsin heikosti toiveita uusista palveluista, samoin kuin

Hakunilasta. Korson suuralueella etenkin Mikkolaan toivottiin R-Kioskia. Usea

vastaaja perusteli toivettaan sillä, että R-Kioskilla saisi ladattua matkakorttia.

Lisää virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia toivottiin runsaasti lähes joka

suuralueelle ja toiveet olivat hyvin monipuolisia: puistojumpasta

ulkokuntosaleihin ja parempiin pururatoihin.

Mitä palveluita haluaisitte asuinalueenne? Mainintoja

Isompi ruokakauppa 75

Apteekki 54

Kirjasto 43

Kuntosali 28

Posti 27

Lähikauppa 26

Erikoisliikkeitä 21

Terveyskeskus 20

Ravintoloita ja kahviloita 18

Kauppakeskus 17

Uimahalli 16

Lisää parkkipaikkoja 15

Sisäliikuntapaikkoja 13

Pankkiautomaatti 13

Vaatekauppoja 8

Virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia 7

”Periaatteessa palvelut

ovat riittävät, mutta

lähikauppa asuinalueelleni olisi

mukava. Myös virkistysalueita

ja ulkoliikuntamahdollisuuksia

voisi kehittää ja antaa niistä

paremmin tietoa asukkaille.”

Vastaaja, 20

”Toivoisin opiskelijabudjetille

sopivia lounaspaikkoja tai

kahviloita. Myös vaatekaupat ja

erikoisliikkeet olisivat kiva lisä!

Asuinalueelleni on tulossa

ostoskeskus parin vuoden sisällä,

mutta asuinalueen viihtyisyyttä

voisi lisätä palveluilla jo ennen

sitä.”

Vastaaja, 22

Taulukko 1. Kivistöön eniten toivotut palvelut (N = 417).

18

3.10 LIIKKUMINEN

Asemanseutuja hyödynnettiin tarkastellessa tyytyväisyyttä ja muita asumisen

kokemuksia. Asemille laskettiin 500 metrin vyöhykealueet, eli alueet joiden si-

sällä sijaitsi kyselyn kohdetaloja. Näiltä vyöhykealueilta saatiin vastauksia 215

kappaletta, eli vastaajista 26 % asuu 500 metrin säteellä juna-asemasta (Kuva

38). 500 metrin säteellä juna-asemasta asuvien tyytyväisyys asuntoonsa ei eroa

kaikista vastaajista.

Tyytyväisyydessä asuinalueeseen löytyy hieman enemmän hajontaa aseman

seutujen lähellä asuvilla verrattuna kauempana aseman seuduista asuviin: ase-

manseutujen läheisyydessä asuvat ovat muutaman prosentin tyytymättömäm-

piä kuin kauempana aseman seuduista asuvat (Kuva 39).

Kuva 39. Aseman läheisyydessä asuvien (N = 205) ja kauempana

asemista asuvien tyytyväisyys asuinalueeseensa (N = 616).

Kuva 38. Asemaseutujen 500 metrin vyöhykealueet, joista saatiin vastauksia.

19

Kesäisin autolla liikkuminen vähenee jonkin verran ja etenkin julkisilla yhteyksil-

lä liikkuminen vähenee reilusti. Kesäisin liikkuminen on kuitenkin monimuotoi-

sempaa ja monet yhdistelevät eri kulkumuotoja. Etenkin pyöräilemällä liikkuvi-

en määrä kasvaa kesällä (Kuva 40).

Kuva 40. Mikä on pääasiallisin kulkumuotonne (tarvittaessa voitte valita use-

amman vaihtoehdon)? (N pienimmillään = 1335.)

Uusien vantaalaisten kerrostalojen asukkaat kokevat julkisen liikenteen olevan

toimivaa. Valtaosan mielestä väitteet julkisen liikenteen toimivuudesta

päivittäisessä elämässä sekä palveluiden ja toimintojen hyvästä

saavutettavuudesta kuvaavat melko hyvin heitä (Kuva 41). Avovastauksissa

kehitysideoina toivottiin esimerkiksi vuorovälejä tiheämmäksi, pysäkkejä

lähemmäs uusia kerrostaloja ja monille alueelle toivottiin myös parempaa

myöhäisliikennettä.

Kuva 41. Arvioi, kuinka hyvin seuraavat julkisen liikenteen käyttöä koskevat

väitteet sopivat teihin. Kaikki vastaajat (N = 809).

”Hyvä asuinalue.

Ainut miinus on

yönaikainen olematon

julkinen liikenne.”

Vastaaja, 32

”Hyvä sijainti

asuinalueellani, lyhyt

matka joka paikkaan ja

pyörällä on helppo liikkua

kesät talvet. Ei tarvitse

etsiä autolle

parkkipaikkaa.”

Vastaaja, 70

20

Vastaajien kotitalouksista 54 %:lla on yksi tai useampi auto käytettävissään.

Pysäköintipaikka on 49 %:lla. Pysäköintipaikan saatavuuteen ollaan

tyytyväisempiä kuin hintaan (Kuva 42), tosin pysäköintimahdollisuuksiin

taloyhtiössä ja asuinalueella ollaan melko tyytymättömiä (Kuva 43). Etenkin

Kivistön suuralueella ollaan tyytymättömiä pysäköintipaikan saatavuuteen sekä

pysäköintimahdollisuuksiin asuinalueella. Tyytymättömyys tuli ilmi myös

avokommenteissa, joissa puitiin runsaasti Kivistön huonoa pysäköintitilannetta.

Korson ja Koivukylän suuralueilla vastaajat ovat kaikista tyytyväisimpiä

pysäköintimahdollisuuksiin sekä pysäköintipaikan saatavuuteen ja hintaan.

Kuva 42. Kuinka tyytyväinen olette pysäköintipaikan hintaan ja saatavuuteen?

(N = 439.)

”Alueen

pysäköintimahdollisuudet ovat

erittäin heikot! Taloudessamme on

kaksi autoa, ja mahdollisuus edes

jonottamalla on vain yhteen

maksulliseen autopaikkaan. Alueella

sakotetaan ahkerasti

tienvarsipysäköimistä, vaikkei

mahdollisuuksia muuhun pysäköintiin

oikein ole.”

Vastaaja, 27

”Saatavilla ainoastaan

osakkeellisia autopaikkoja

on vuokralaisten kannalta

äärimmäisen huono, koska

valtaosa asukkaista

vuokralaisia.”

Vastaaja, 30

Kuva 43. Kuinka tyytyväinen olette pysäköintimahdollisuuksiin

taloyhtiössänne ja asuinalueellanne? (N = 705.)

21

3.11 KOETTU TURVALLISUUS

Asukkaat kokevansa olonsa melko turvalliseksi asuintalossaan ja asuinympäris-

tössään. Jopa 93 % tuntee olonsa turvalliseksi kävellessään yksin asuinalueel-

laan päivisin (Kuva 44). Toisaalta öisin kävellessä turvalliseksi olonsa tuntevien

määrä laskee 65 prosenttiin. Turvallisuuden kokemuksissa vastaukset asuinalu-

eella esiintyvään ilkivaltaan hajoavat eniten: suurin osa on jokseenkin samaa

mieltä väitteestä (32 %) mutta moni on myös jokseenkin eri mieltä väitteestä

(24 %). Väitteeseen ”naapurini parantavat turvallisuuden tunnettani” suurin osa

vastasi olevansa ”en samaa enkä eri mieltä”.

Asemanseuduilla asuvat kokevat olonsa hieman turvattomammaksi yksin

kulkiessaan sekä päivisin että iltaisin ja öisin kuin kaikki vastaajat, mutta

toisaalta heidän asuintalossaan ei esiinny enempää järjestyshäiriöitä kuin

muiden alueiden vastaajilla (Kuva 45). Aseman läheisyydellä on siis melko vähän

vaikutusta turvallisuuskokemuksiin.

Avovastausten perusteella turvallisuuskokemukset kuitenkin eroavat alueittain

melko paljonkin. Osassa alueista kiiteltiin asuinalueen rauhallisuuden

yllättäneen ennakko-odotukset, ja osassa taas oltiin pettyneitä ilkivallan ja

epäsiisteyden määrään. Vuokra-asunnossa asuvat tuntevat olonsa

turvallisemmaksi jokaisen kysymyksen kohdalla kuin omistusasujat.

Kuva 45. Turvallisuuskokemukset 500 metrin päässä asemalta asuvien

(N pienimmillään = 202) ja kauempana asemanseuduilta asuvien (N

pienimmillään = 607) kesken.

Kuva 44. Kuinka hyvin seuraavat väitteet kuvaavat kokemustanne asuintalostanne

ja asuinympäristöstänne? (N pienimmillään = 809).

22

3.12 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

Vaikka vastaajista 80 % on joko jokseenkin tai erittäin tyytyväisiä asuntonsa

kokoon, lähes puolet ei kuitenkaan koe asuntonsa toimivan tilanteessa jossa

perhekoko muuttuu (Kuva 46).

Kuva 46. Koetteko, että nykyinen asuntonne on toimiva myös tilanteessa, jossa

perhekokonne muuttuu? (N = 802.)

Mitä nuorempi vastaaja, sitä todennäköisemmin vastaaja ei näe asuvansa

asunnossa enää viiden vuoden kuluttua (Kuva 47). Myös pienimmissä

asunnoissa asuvat kokevat muuttavansa asunnostaan pois todennäköisemmin

kuin suurista asunnoista. Osittain tämä johtuu siitä, että pienissä asunnoissa

asuu etenkin nuoria.

Kuva 47. Kuinka todennäköistä on, että asutte nykyisessä asunnossanne vielä

viiden vuoden kuluttua? Luokittelu ikäryhmittäin (N = 813).

Eniten muuttopäätökseen vaikuttaa halu vaihtaa asunnon hallintamuotoa, koti-

talouden koon muutos sekä asunnon liian pieni koko (Kuva 48). Vähiten muut-

tohalukkuuteen vaikuttaa asunnon liian suuri koko ja halu vaihtaa lapsen lähi-

koulua. Suuri osa vastaajista siis suunnittelee muuttoa isompaan asuntoon sekä

oman asunnon hankkimista.

”Pidän siitä, että alue on lähellä

luontoa, mutta myös kaikki palvelut

ovat lähellä. Viihdyn asuinalueellani

hyvin ja jos joudun muuttamaan,

muutan opiskelujen perässä toiselle

23

Asunnossaan epätodennäköisesti viiden vuoden kuluttua asuvat suunnittelevat

muuttavansa keskimäärin 62 neliöiseen asuntoon. Yksin asuvat suunnittelevat

keskimäärin pienempään, 41-52 neliöiseen asuntoon muuttamista, ja avo- tai

aviopuolison ja lasten kanssa asuvat taas suurempaan, 71-200 neliöiseen asun-

toon muuttamista. Nuoret ja vanhat suunnittelevat muuttoa keskimäärin pie-

nempään asuntoon kuin keski-ikäiset. Pienituloiset suunnittelevat muuttoa kes-

kimäärin pienempiin asuntoihin kuin suurituloiset, toisaalta keskituloiset suun-

nittelevat muuttoa tasaisesti kaiken kokoluokan asuntoihin. Työssäkäyvät ja

eläkeläiset aikovat jäädä asumaan Vantaalle todennäköisemmin kuin työttömät

ja opiskelijat, jotka taas suunnittelevat muuttoa todennäköisemmin muualle

pääkaupunkiseudulle (Taulukko 2).

Taulukko 2. Minne aiotte seuraavaksi muuttaa? Vastaajat jotka ovat vastanneet

asuvansa nykyisessä asunnossaan epätodennäköisesti viiden vuoden kuluttua (N

= 428). Luokittelu elämäntilanteen mukaan.

Vantaalle, mahd. lähelle nykyistä asuntoa

Muualle Vantaalle

Muualle pääkaupunki- seudulle

Muualle Suomeen tai ulkomaille

Työelämässä 25 % 18 % 38 % 20 %

Työtön 6 % 33 % 44 % 17 %

Opiskelija 19 % 11 % 50 % 20 %

Eläkeläinen 11 % 42 % 26 % 21 %

Kuva 48. Muuttopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Vastaajat jotka ovat

vastanneet asuvansa nykyisessä asunnossaan epätodennäköisesti viiden

vuoden kuluttua (N = 428).

”Vantaalla halutaan

asua jatkossakin!”

Vastaaja, 28

”Pidän siitä,

että alue on lähellä luontoa, mutta

myös kaikki palvelut ovat lähellä.

Viihdyn asuinalueellani hyvin ja jos

joudun muuttamaan, muutan

opiskelujen perässä toiselle

paikkakunnalle, eikä muuttoon vaikuta

asuntoni tai asuinalue, päinvastoin

niitä jäisin kaipaamaan.”

Vastaaja, 20

”Vantaalla

halutaan asua

jatkossakin!”

Vastaaja, 28

24

4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Vantaalaiset uusien kerrostaloasuntojen asukkaat ovat keskimäärin tyytyväisiä

asumiseensa. Valtaosa vastaajista on asunut Vantaalla hyvin pitkään,

keskimäärin 15 vuotta. Moni on myös halunnut muuttaa juuri kyseiselle

asuinalueelle tai ainakin samantyyppiselle alueelle. Vantaalla viihdytään siis

hyvin. Osa asukkaista myös korosti sidettään Vantaaseen omissa

vapaamuotoisissa kommenteissaan: täällä on asuttu lapsuus ja nuoruus, ja siksi

on haluttu muuttaa takaisin muualta. Vantaata ja omaa asuinaluetta

puolusteltiin myös useassa avokommentissa paremmaksi kuin mitä niiden

yleinen maine on.

Uusi asunto ja asuinalue ovat vastanneet hyvin asukkaiden odotuksiin, ja siksi

niihin ollaan tyytyväisiä. Asunnon vahvuuksiksi koetaan asunnon valoisuus ja

asunnon pohjaratkaisu. Myös asunnon kokoon ollaan tyytyväisiä, vaikka

asunnot ovat keskimäärin melko pieniä. Monella on painanut vaakakupissa

muuttopäätöstä tehdessä asunnon uutuus, ja asunto koetaan avovastausten

perusteella hienoksi ja viihtyisäksi asunnon moderniuden takia.

Avokommenteissa tuli joitakin huomioita asunnon toimimattomuudesta,

esimerkiksi wc:n tai keittiön pohjaratkaisusta tai toimintojen huonosta

sijoittamisesta. Vaikka asunnot ovat pieniä, niin kyselyn perusteella asukkaat

eivät koe tarvitsevansa kovinkaan paljoa yhteiskäyttötiloja, kuten

harrastushuonetta, kerhohuonetta tai yhteiskäyttökulkuvälineitä. Toisaalta, jos

vastaajilla ei ole aiempaa kokemusta yhteiskäyttöisistä tiloista tai tavaroista,

eivät he välttämättä osaa niitä toivoa vaikka ne saattaisivat osoittautua

hyödyllisiksi, mikäli tarjontaa olisi.

Vastaajien kokemukset asumisen kustannusten kattamisesta vaihtelevat: suurin

osa kokee kustannusten kattamisen neutraalina eli ”ei helppona eikä

hankalana”. Osa taas kokee asumismenot hankalaksi kattaa ja toiset puolestaan

helpoksi. Useassa avovastauksessa kommentoitiin asumisen hinnan olevan kohtuuttomalla tasolla, varsinkin yksin asuessa. Kokonaisuudessaan vastausten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että asukkaat kokevat saavansa

asunnostaan hyvin rahoilleen vastinetta.

Yllättäen omistusasujat ovat hieman tyytymättömämpiä kuin vuokra-asujat.

Tulosta voidaan mahdollisesti selittää korkeammilla toiveilla ja vaatimuksilla:

omistusasujat ovat sijoittaneet asuntoonsa enemmän ja pidemmällä

aikaperspektiivillä kuin vuokralla asuvat, ja ovat siten vaativampia asukkaita.

Selvityksen mukaan omistusasunnoista jopa yli puolet on mennyt sijoittajille,

jotka ovat vuokranneet asunnot eteenpäin. Uusi kerrostaloasunto nähdään siis

hyvänä sijoituksena, ja vuokra-asumisen suuren kysynnän odotetaan jatkuvan

myös tulevaisuudessa. Moni vastaaja kuitenkin suunnitteli muuttoa nykyisestä

asunnostaan sen perusteella, että he toivoivat vaihtavansa vuokralta

omistusasuntoon, sekä he toivoivat isompaa asuntoa. Pienten asuntojen

kysyntä saattaakin tämän perusteella muuttua tulevaisuudessa.

Kokemukset asumisesta eroavat jossain määrin eri väestöryhmien välillä.

Nuoret ovat selvästi tyytyväisempiä kuin vanhemmat asukkaat: heidän

toiveensa asunnosta ja asuinalueesta ovat mahdollisesti vaatimattomampia

kuin vanhemmilla asukkailla, ja siksi he ovat tyytyväisempiä. Nuoret asuvat

tyypillisesti asuinrakennuksissa, jossa on melko yksipuolinen

huoneistotyyppijakauma: yksiöitä on runsaasti ja isompia asuntoja vähän.

Vanhemmat asukkaat kokevat ilkivallan, epäsiisteyden ja rauhattomuuden

kasvavan alueilla, joissa on lähinnä pieniä asuntoja. Alueilla ja

asuinrakennuksissa joissa on monipuolisemmin eri huoneistotyyppejä, koetaan

olo turvallisemmaksi. Rauhattomuuden tunnetta luo myös asukkaiden suuri

vaihtuvuus. Pienissä asunnoissa asutaan lyhyempi aika ja naapurit saattavat

muuttua nopeaan tahtiin.

25

Kysyttäessä yleistä kommenttia omasta asumisesta ja asuinalueesta nuoret

kommentoivat etenkin asuinalueeseen liittyviä huomioita kun taas vanhemmat

vastaajat kommentoivat asuntoon liittyviä huomioita ja toiveita. Tästä erosta

voisi päätellä, että nuoret vastaajat arvostavat asunnon ulkopuolista elämää

kun taas vanhemmat asukkaat antavat enemmän merkitystä asunnon sisäiselle

elämälle ja asunnon toimivuudelle.

Varsinkin asukkaiden itse kirjoittamissa kommenteissa kehuttiin sekä oman

asuinalueen että Vantaan valttikortiksi luonnonläheisyyden ja palveluiden

yhdistämistä. Omasta asunnosta on lyhyt matka niin lähimetsään kuin

lähikauppaan. Luontoalueille annetaan paljon arvoa, ja moni vastaaja toivoikin,

ettei heidän lähivirkistysalueitaan hävitettäisi. Myös joukkoliikenneyhteydet

mainittiin useasti avokommenteissa asuinalueen vahvuudeksi. Vantaalla on siis

onnistuttu rakentamaan uudet asunnot hyvien kulkuyhteyksien sekä

palveluiden läheisyyteen. Pysäköintimahdollisuuksiin sekä pysäköintipaikkojen

hintaan ja saatavuuteen toivottiin sen sijaan parannuksia. Ongelmat korostuivat

etenkin asuinalueilla, joissa on vähän ilmaisia tai edullisia

pysäköintimahdollisuuksia.

Uusilla asuinalueilla viihtyvyyttä vähentää alueen keskeneräisyys.

Keskeneräisyys näkyy muun muassa palveluiden puuttumisena, rakentamisen

aiheuttamina häiriöinä ja alueen epäsiisteytenä. Keskeneräisyys herättää

kuitenkin osassa asukkaista positiivisia mielikuvia sen takia, että asuinalueen

tiedetään kehittyvän. Keskeneräisillä asuinalueilla muutama vastaaja kehui

vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia eli sitä, että itse saa vaikuttaa omalla

mielipiteellään alueen kehittymiseen.

Asumisen tulevaisuuden haaveissa korostui omistusasumisen lisäksi se, että

asuinpaikka säilyisi lähellä nykyistä asuinaluetta. Vastaajien halu vaihtaa

asumisen hallintamuotoa, asumisen kokoa ja toisaalta myös kokonaan

asumistyyppiä kerrostalosta omakoti- tai rivitaloon kertoo kuitenkin toiveesta

edetä asumisuralla, vaikka nykyiseen uuteen asuntoon ollaankin tyytyväisiä.

Pienten asuntojen kysyntää ja mahdollista kysynnän määrän muutosta on

vaikea ennustaa tulevaisuudessa. Vantaan väestöennusteen mukaan Vantaan

väkiluku tulee kasvamaan. Yksinelävien määrän on ennustettu kasvavan,

samoin kuin ikääntyvien määrän. Asukkaat tuntuvat viihtyvän parhaiten

asuinalueilla, joissa on monenlaisia asuntoja ja asukkaita, joten monipuoliselle

asuntokannalle on tarvetta. Asukkaat arvostavat myös monipuolisia

asuinalueita: alueita, joissa on niin palveluita ja tekemistä kuin myös luontoa ja

rauhaa.

Kuva 49. Uutta kerrostalorakentamista Vantaalla.

26

LIITTEET

Liite 1. Kyselylomake

27

28

29