1Audiatoruutiset

Audiator-yhtiöiden uutislehti sidosryhmille

1/2012

– Kunnan kaiken toiminnan lähtökohtana pitää olla yleishyödyl-lisyys. Se, että kunnan toiminta pal-velee yhteistä hyvää. Kääntäen tä-mä tarkoittaa, että kunta ei voi olla mukana sellaisessa toiminnassa, joka tähtää pelkän liikevoiton tavoitteluun, kiteyttää Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen.

Tästä periaatteesta on Sulosen mu- kaan johdettavissa myös Kuntaliiton kanta spekulatiivisten johdannaisso-pimusten käyttämiseen.

– Kunnilla on oikeus ottaa lainaa. Lainaan liittyy aina korko ja korkoon liittyy vääjäämättä riski. Riskien hal-linta kuuluu kuntien toimialaan ja kunnilla on jopa velvoite pyrkiä mi-nimoimaan riskit. Johdannaissopi-mukset, jotka aidosti vähentävät kor-koriskiä ja -kuluja, ovat siis kunnan toimialan mukaisia ratkaisuja, Sulo-nen sanoo.

Lakiasiainjohtajan mukaan raja tulee vetää nimenomaan todellisen korkoriskin hallinnan ja spekulatii-

visen toiminnan välille. Sulonen pai-nottaa, että kunnan käyttämän joh-dannaissopimuksen tulee oleellisesti ja kiinteästi liittyä kunnan lainasalkun hoitamiseen.

– Jos johdannaissopimus ei liity kunnan lainasalkun hoitamiseen, vaan kunta tekee johdannaissopimuksen, jossa spekulatiivisesti ”lyödään vetoa” jonkin taloudellisen tekijän kehityk-sestä jollakin tietyllä aikavälillä, täl-lainen toiminta ei liity enää kunnan omaan lainasalkkuun ja korkoriskin

hallintaan, eikä siis voi olla kunnan toimialan mukaistakaan.

Spekulatiivisissa instrumenteissa suuret riskit Sulonen muistuttaa, että riskit spe- kulatiivisten instrumenttien käy-tössä saattavat olla erittäin suuret.

– Jos kunnan johdannaissopi-musta tehtäessä oletettu kehitys

– Meillä on käsissämme velka-kriisiin liittyvä lyhyen aikavälin on-gelma sekä pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysvaje, joka kytkey-tyy väestön nopean ikääntymisen tuo-miin rahoitushaasteisiin. Ongelmat ovat selätettävissä, jos vain löytyy päätöksentekokykyä, Sixten Kork-man arvioi.

Suomen julkisen talouden lähi-näkymät ovat Korkmanin mukaan varsin riippuvaisia siitä, kuinka euro-alueen velkakriisi saadaan hallintaan kevään aikana.

– Jos epäonnistutaan, voi kehkey-tyä vakava taantuma. Jos tervehdyttä-mistoimet auttavat, Suomi voi palata kasvu-urille kohtuullisen nopeastikin. Tilanne on avoin molempiin suuntiin.

Syvä taantuma tuntuisi kunnissa pienellä viiveellä alenevina veroker-tyminä. Kuntien alijäämät kasvaisivat tilapäisesti.

– Tämä tarkoittaisi paineita so-peuttamistoimenpiteisiin.

Korkman rohkaisee kuitenkin vält-tämään kaikenlaisia paniikkireaktioita.

– Tässä vaiheessa kannattaisi vält-tää julkisen talouden kovia leikkaus-toimia, jotta tilanne ei vaikeutuisi en-tisestään. Lyhyen aikavälin talouson-gelma on joka tapauksessa lievempi kuin se, mikä meillä on edessämme runsaan vuosikymmenen kuluttua.

Rahoitusvaje paikattava tuottavuutta nostamalla Julkisen talouden ja erityisesti kunta-talouden kovin haaste liittyy Korkma- nin mukaan kestävyysvajeeseen. Ny-kyisenlaisella veroasteella emme ky-kene rahoittamaan julkisia palveluja seuraavina vuosikymmeninä.

Lähitulevaisuuden iso kysymys on tässä: paljonko jaksamme maksaa ve- roja?

– Terveydenhuollon ja vanhuspal- veluiden kysynnän kasvu on ensi vuo-sikymmenellä kallis yhtälö yhteiskun-nalle. Puhumme useiden prosenttiyk-siköiden menokasvusta suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Sixten Korkman: Kestävyys-

vaje kunnille Euroopan

velkakriisiä vaikeampi

haaste

Euroalueen velkakriisi pitää valtion ja kunti-en päättäjät varpail-laan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoo, että vielä suurempi haaste on edessämme 2020-luvulla.

Jatkuu sivulla 2 >>

Sixten Korkman harmit-telee, että kuntatalous on

jäänyt julkistalouden isosta kuvasta keskusteltaessa valtiontalouden varjoon.

Mihin ulottuvat kunnan rahoitus- ja sijoitus- toiminnan rajat? Kunta voi hallita lainasalk-kunsa korkoriskiä johdannaissopimuksilla, mutta kunnan toimialaan eivät kuulu spekula-tiiviset rahoitusinstrumentit, painottaa Kun-taliiton lakiyksikkö. Kysymys spekulatiivisista rahoitusinstrumenteista on noussut keskuste-luun tilintarkastajien huolestuttua yksittäis-ten kuntien käytännöistä.

Kuntaliiton Arto Sulonen:

Kunta ei voi käyttää spekulatiivisia rahoitusinstrumentteja

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

Kestävyysvaje kunnille Euroopan velkakriisiä vaikeampi haaste Sivu 1

Kunta ei voi käyttää spekulatiivisia rahoitus- instrumentteja Sivu1

Näin euroa pelastetaan Sivu 2

Talousmaaottelussa niukka voitto naapurille Sivu 3

Idea vahvasta perus- kunnasta muovautuu rakennelaiksi Sivu 3

Friska kommuner kan stå på egna ben Sivu 4

Suomalaisella osaamisellako terveempiä ihmisiä Pietariin? Sivu 5

Tapasimme Esko Lehtisen Sivu 6

Jatkuu sivulla 2 >>

2 Audiatoruutiset

Suomeen saadaan uusi presidentti, kuntakentän tulevai-

suuden suuntaviivoja työstetään ja euroalueen kriisiin et-

sitään ratkaisuja. Vuosi 2012 tulee olemaan poikkeukselli-

sen värikäs monien isojen haasteiden ja valtakunnallisten

linjausten myötä.

Tilintarkastusalalle vuoden ensimmäinen puolisko pai-

nottuu kuitenkin edellisen vuoden tilinpäätöksen tarkas-

tukseen. Antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot –

siinä lakisääteisen tilintarkastuksen päätarkoitus. Talou-

dellisesti haastavina aikoina ennakoimattomia asioita put-

kahtelee helposti esille tilinpäätöstä tehdessä. Huonossa

taloudellisessa tilanteessa riskien sietokyky pienenee eikä

ylimääräisiin taloudellisiin menetyksiin olisi varaa. Talou-

den kannalta positiivisetkin yllätykset voivat kääntyä ne-

gatiivisiksi saattaen kyseenalaiseksi suunnittelun ja johta-

misen kunnassa.

Presidentinvaalien yhteydessä on kovasti puhuttu ar-

vojohtamisesta. Arvokirjoja on työstetty niin kunnissa

kuin yhtiöissäkin. Samaan aikaan voitaisiin puhua myös

eettisistä ohjeista ja moraalista. Taloudellinen tehokkuus

ja arvojohtaminen mahtuvat hyvin samaan keskusteluun.

Talousjohto voi olla suunnannäyttäjä kun pyritään toimi-

maan tehokkaasti, mikä samalla edellyttää kaikkien esi-

miesasemassa olevien vahvaa sitoutumista vastuulliseen

taloudenpitoon. Hyödynnetäänkö johtamisessa riittävästi

tilintarkastajien ja talousjohdon – parhaiden mahdollisten

sparraajien – asiantuntemusta?

Toivotan kaikille lukijoillemme aurinkoisia kevätpäiviä ja an-

toisia lukuhetkiä lehtemme parissa.

Ellemme kykene nostamaan kunta-palveluiden tuottavuutta, mistä tämä tarvittava lisäraha otetaan?

Globaali verokilpailu tuskin hel-pottuu jatkossakaan. Suomi ei voi hilata veroastettaan kovin paljon ny-kyistä korkeammalle.

– On vakava kysymys, miten saam-me hyvinvointivaltion rahoituspohjan sellaiseksi, että vaje kuroutuu um-peen. Meillä on käsissämme harvaan asuttu maa, ikääntyvä väestö ja palve-luiden kasvava kysyntä. Riski ei niin- kään piile julkisen talouden alijäämän repeämisessä vaan veroäyrin nousu-paineissa.

Kaikki rakenteelliset ratkaisut ja tuottavuutta kasvattavat toimenpi-teet ovat Korkmanin mukaan tarpeen.

– En niinkään usko, että kunta-liitokset vaikuttaisivat suoranaisesti palvelujen kustannuksia alentavasti, mutta vahvemmat rakenteet antavat edellytyksiä uudistaa toimintoja. On joko uudistettava kuntarakenteita tai keskusteltava esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon siirtämisestä pois kuntien käsistä.

Kuntatalouden kuva tarkemmaksiSixten Korkman harmittelee, että kun- tatalous on jäänyt julkistalouden isos-ta kuvasta keskusteltaessa valtionta-

louden varjoon, vaikka kuntatalous on julkisen talouden suurempi puo-lisko.

Kuntien velkaantumisongelmasta on puhuttu viime aikoina paljon. Kork- man tähdentää, että Suomen julkisen talouden velka on pääosin valtion velkaa.

– Kuntien velkaantuminen on ko-konaisuudessaan vielä kohtuullisella tasolla. Olisi kuitenkin tarpeen tar-kentaa kuvaa kuntien velka- ja varalli-suusasemasta kuntien tytäryhteisöjen velkaantumisen, kuntien alimitoitet-tujen poistokäytäntöjen ja toisaalta myös kuntien omaisuuden tarkaste-lun kautta.

Korkman muistuttaa, että osal-la kunnista on merkittävästi omai-suutta, joka ei välttämättä liity lain-kaan kunnan perustoimintaan ja jon-ka myynnillä saataisiin kohennettua taloutta.

Hyvinvointiyhteiskunta on kilpailuetuPäättäjiltä Korkman toivoo uskallus- ta kiinnittää katse kuntien perusteh-täviin.

– En oikein jaksa ymmärtää sel-laista, että joissakin kunnissa ajetaan alas nuorten mielenterveyspalveluja, mutta samanaikaisesti veroeuroilla saatetaan rakentaa jäähalleja.

Korkman painottaa, että Suomen ja Pohjoismaiden vahvin kilpailuetu on hyvinvointiyhteiskunta.

– Tästä erinomaisesta periaattees- ta ei kannata tinkiä, että kaikki pide-tään kyydissä.

Korkman patistaa kuntia arvio-maan toimintatapojaan avoimin mie-lin: millainen rooli yritysvetoisilla pal-veluilla voi olla kunnan toiminnassa, tai millaisia innovatiivisia ratkaisuja saadaan teknologian avulla palvelu-tuotantoon?

Teknologian hyödyntämisessä kun-nilla on vielä paljon parannettavaa.

– Kuntien tietojärjestelmien paris- sa on haaskattu massiivisesti rahaa se- kä aikaa, eikä valmista ole tullut vie-läkään. Jos ihminen on käynyt kuussa, miten ihmeessä kuntien tietojärjestel- miä on niin vaikeaa saada yhteenso- piviksi? On selvää, että kuntapalvelui-den tuottavuuden nostamiseksi tarvi- taan myös valtion tiukempaa ohjausta.

* Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance.

Arvot ja vastuullisuus tiennäyttäjinä kuntien talousjohtamisessa

PÄÄKIRJOITUS

>> Kestävyysvaje kunnille Euroopan velkakriisiä vaikeampi haaste

Terttu Heikkonen, toimitusjohtaja,Oy Audiator Ab

>> Kunta ei voi käyttää spekulatiivisia rahoitusinstrumentteja

toteutuu, kunta saa voittoa. Päin-vastaisessa kehityksessä menetykset voivat olla todella tuntuvat. Ja kaiken aikaa tappioiden maksamisen rinnalla oman lainasalkun korko juoksee kuin juna, Sulonen kuvailee.

Spekulatiivisen toiminnan tunnus-merkki onkin, että se ei supista, vaan laajentaa riskipositiota.

Arto Sulonen painottaa, että kun-ta ei voi myöskään osakemarkkinoilla harjoittaa puhdasta spekulatiivista toimintaa.

– Silloin pitää olla kysymys kunnan varojen hyvästä hoidosta eli varat tu-lee sijoittaa varmasti, tuottavasti ja likviidisti. Sama koskee lainasalkun hoitoa. Jos johdannaissopimuksiin

turvaudutaan, niiden pitää ”hengit-tää samaa happea” lainasalkun kans-sa kuuluakseen kunnan toimialaan. Johdannaisilla suojataan vain riskejä ja kuluja, muunlaiseen toimintaan kun-ta ei saa niitä käyttää, Sulonen tiivis-tää Kuntaliiton linjaaman kannan. *Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance.

2010 2.5. Euroryhmä hyväksyi Kreikalle laadittavan laina-

ja sopeutusohjelman. 9.5. Euroryhmä päätti perustaa euroalueen rahoitus-

markkinoiden vakautusjärjestelmän (Euroopan rahoitusvakausväline ERVV).

10.5. Euroopan keskuspankki käynnisti euromaiden joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman osta-en erityisesti Kreikan joukkovelkakirjalainoja.

28.11. Euroryhmä hyväksyi Irlannin avunpyynnön ja maalle laadittavan lainoitusohjelman.

201114.2. Euroryhmä sopi Euroopan vakausmekanismin

perustamisesta ja uuden instrumentin yksityis-kohdista.

24.–25.3. Eurooppa-neuvosto päätti Euroopan vakausme-kanismin perustamisesta.

8.4. Euroryhmä hyväksyi Portugalin avunpyynnön ja aloitti asiaan liittyvät valmistelut.

16.5. Euroryhmä hyväksyi Portugalin lainoitusohjelman.

21.7. Euroalueen päämiehet hyväksyivät laajan toi-menpideohjelman euroalueen rahoitusmarkki-nakriisin ratkaisemiseksi. Siihen sisältyivät muun muassa Kreikan uuden lainoitusohjelman yleis-periaatteet.

4.8. EKP käynnisti uudelleen euromaiden joukkovel-kakirjalainojen osto-ohjelman ostaen erityisesti Italian ja Espanjan joukkovelkakirjalainoja.

16.9. Euroryhmä hyväksyi Suomen vakuusjärjestelyn osaksi Kreikan uutta lainaohjelmaa.

26.10. Euroalueen päämiehet hyväksyivät uuden toi-menpideohjelman euroalueen rahoitusmarkki-nakriisin ratkaisemiseksi. Siihen sisältyivät muun muassa Kreikan yksityistä rahoitusta koskeva velkasaneeraus, rahoitus-mekanismien tehosta-misen periaatteet ja talouspolitiikan koordinaa-tion kehittämistä pidemmällä aikavälillä koskevat periaatteet.

(Lähde: Ulkoasiainministeriö)

Euroalueen kriisi:

Näin euroa pelastetaan

”Jos ihminen on käynyt kuussa, miten ihmeessä kuntien tietojärjestelmiä on niin vaikeaa saada yhteensopiviksi?”

”Taloudellinen tehokkuus ja arvojohtaminen mahtuvat hyvin

samaan keskusteluun.”

3Audiatoruutiset

Jos rakkaat naapurit Suomi ja Ruotsi kisaavat julkisesta taloudesta, aiheeseen perehtynyt kilpailutuomari löytyy varmuudella Nordeasta. Hel-mikuun alussa tutkimusjohtajan man-daatilta pääekonomistiksi siirtynyt Roger Wessman tuntee molempi-en maiden julkisen talouden tilanteen.

Siis kisa käyntiin. Talouden kokokuva?– Ruotsissa tilanne on jonkin verran parempi. Julkinen sektori on ylijää-mäinen. Mutta jos verrataan Ruotsia ja Suomea muihin EU-maihin, tässä sarjassa molemmat valtiot pärjäävät hyvin. Tuomari: piste Ruotsille.

Poliittinen liikkumavara?– Ruotsilla on vapaammat kädet rea-goida talouskriiseihin. On oma valuut-ta ja oma keskuspankki, mikä antaa valtiolle enemmän liikkumavaraa kuin Suomella on euroalueen jäsenvaltio-na. Jos maat ajautuisivat julkisen ta-louden kriisiin, Ruotsilla kruunuun kohdentuisi heikkenemispaineita. Sitä vaihtoehtoa Suomella ei ole päästä kriisistä ulos. Tuomari: piste Ruotsille.

Vakaa toimintaympäristö?– Kruunun heilahtelu suhteessa eu-roon tuo epävarmuutta Ruotsin ul-komaan kaupalle, joka merkittävässä osin kuitenkin suuntautuu euromai-

hin. Tätä ongelmaa Suomella ei ole euroalueen sisällä. Tuomari: piste Suomelle.

Kasvuedellytykset?– Suomen julkisen talouden keskei-nen haaste tulee pitkällä aikavälillä suurten ikäluokkien ikääntymisestä. Riski työvoiman vähenemisestä ja jul-kisen talouden kulujen kasvamisesta. Päättäjien tulee ennakoida tilanne ja laatia hyvä suunnitelma julkisen ta-louden tasapainottamiseksi.

– Ruotsilla ikääntymisen ongel-ma ei ole yhtä raju. Ruotsi ei ollut sodassa, eikä nuoriso siis rintamalla. Syntyvyys on ollut tasaisempaa ja li-säksi merkittävä maahanmuutto on etu ikärakenteen kannalta. Tuomari: piste Ruotsille.

Houkuttelevuus sijoittajille?– Ruotsin parempi julkisen talouden tilanne on etu jossain tilanteissa. Osin erityisesti nyt saattaa myös houkut-taa joitain sijoittajia, että Ruotsi on euroalueen ulkopuolella. Sen sijaan euromaiden keskuudessa Suomen euroalueeseen kuuluminen on valtti. Saksalaiset vakuutusyhtiöt sijoittavat ensisijassa euroalueelle ja Suomi on euroalueen vakaimpia valtioita. Tuo-mari: piste Suomelle.

Roger Wessman julistaa Ruotsin maaottelun voittajaksi maalein 3–2.

Jääkiekossa on hävitty rankemmin-kin. Tosin on myös voitettu parem-malla saaliilla.

– Kun kisataan julkisesta talou-desta, on syytä painottaa, että sekä Ruotsissa että Suomessa on pidetty julkinen talous suhteellisen hyväs-sä kunnossa. Mutta jos järjestettäi-siin maaottelu kolmen pohjoismaisen valtion kesken ja mukana olisi Norja, ottelun voittaisi ylivoimaisesti Norja. Pohjoismaista sen julkinen talous on selkeästi parhaassa kunnossa, kiitos öljyvarojen.

Entä Tanska? – Tanskan julkisen talouden tilanne on heikompi kuin Ruotsin tai Suomen.Tavallaan Tanska elää valuutan kannal-ta huonoimmassa maailmassa näistä valtioista. Tanska on sitonut valuut-tansa euroon. Sillä ei ole sitä liikku-mavaraa, mikä Ruotsilla on. Toisaalta Tanska ei ole mukana eurossa, joten sillä ei ole sitä tukea, mikä Suomel-la on euroalueen jäsenenä. Tanska on selkeästi heikoin lenkki tässä po-rukassa.

Lopuksi: mitä Suomen pitää ymmärtää euroalueen yhteis-vastuusta nelikon ainoana eu-rovaltiona?– Oma talous on pakko pitää kunnos-sa, mutta aina sekään ei ihan riitä. Pi-

tää ymmärtää, että kaikki euroalueen valtiot ovat samassa veneessä. Kun ollaan tähän yhteiseen projektiin ryh-dytty, emme pääse tästä irti. Kaikki-en on oltava ratkaisemassa yhteisiä ongelmia. On jokaisen valtion intres-

si, että kriisimaat saavat taloutensa kuntoon. *Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance.

Suomi vai Ruotsi, euro vai kruunu?

Talousmaaottelussa niukka voitto naapurille

Roger Wessman muistuttaa, että EU-maiden joukossa Ruotsi ja Suomi ovat hyvää kärkikaartia julkisen talouden hoitajina.

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla ja rakenne-työryhmässä on tehty viime syksystä lähtien pitkiä päiviä, jotta kuntaraken-neuudistus saataisiin kuntakentällä vauhtiin mahdollisimman pikaisesti.

Kuntarakennetta koskevan laa-jan selvityksen julkistamisen jälkeen kunta- ja aluehallinto-osaston ja eri ministeriöiden väki lähtee helmi-maaliskuussa aluekierrokselle kuu-lemaan kuntien näkemyksiä uudis-tuksen suunnasta.

– Kevään aikana kunnat antavat lausuntonsa esityksestämme uudek-si kuntarakenteeksi. Aluekierroksen ja kuntien lausuntojen jälkeen halli-tus linjaa uudistuksen etenemistä. Tavoitteellisen aikataulun mukaan virkamiestyöryhmä käynnistäisi ke-vään aikana rakennelain valmistelun, toteaa ylijohtaja Päivi Laajala valtio-varainministeriön kunta- ja aluehal-linto-osastolta.

Hallitus linjaa rakennelain Rakennelaissa otettaisiin siis kantaa siihen, kuinka suuresta uudistuksesta viime kädessä on kysymys.

– Hallitus arvioi muun muassa uudistuksen ohjauskeinoja tarkoin. Nämä kysymykset ovat riippuvaisia poliittisista linjauksista, Päivi Laaja-la kiteyttää.

Uudistuksella on vaikutus myös muuhun kuntia koskevaan lainsää-däntöön. Samanaikaisesti rakennelain kirjoittamisen rinnalla voi syntyä tar-ve päivittää kuntajakolakia.

– Tavoitteellisen aikataulun mu-kaan käynnistetään sekä kuntalain kokonaisuudistus että kuntien val-tionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen.

Laajala toteaa, että hallitusohjel-man mukaisesti kaikkien keskeisten kuntia ohjaavien lakien tulisi toimia samassa hengessä ja että niiden tulisi tukea vahvan ja elinvoimaisen perus-kunnan toimintaa.

Kuntarakenteen uudistamisella on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Vuosina 1961–1982 kuntauudistukset ovat keskittyneet kahden kunnan vä-lisiin liitoksiin, kun taas 2007 alkaen on tunnistettu tarve hakea strategi-sia usean kunnan kuntaliitoksia. Nyt on selkeä tarve laajempaan ja koko-naisvaltaisempaan kuntareformiin.

– Paras-hanke painotti ensimmäi-sen kerran kuntarakenteen uudis-tamisessa strategisia kuntaliitoksia. Edetessämme ikääntyvän Suomen haasteisiin puhumme tehostavista ja alueen elinvoimaa tukevista kuntalii-toksista, Laajala tähdentää.

Hallituksen tavoitteellisen aikatau-lun mukaan rakennelaki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja uutta kuntara-kennetta koskevat ratkaisut olisi teh-ty joko vuoteen 2015 tai tarkemmin arvioituun määräaikaan mennessä. *Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance.

Idea vahvasta peruskunnasta muovautuu rakennelaiksi

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntauudistuksen linjaukset kirjoitetaan hallituksen tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaiksi syksyllä 2012. Laissa linjataan kriteerit vahvalle ja elinvoimaiselle peruskunnalle.

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

”Kaikkien keskeisten kuntia ohjaavien lakien tulisi toimia samassa hengessä ja että niiden tulisi tukea vahvan ja elinvoimaisen perus-kunnan toimintaa.”

4 Audiatoruutiset

Grankulla har i över hundra år varit en enklav inne i Esbo. Stadsdi-rektör Torsten Widén medger att det är mycket osäkert vad som ligger framöver.

Widén säger att han förstår både att 336 kommuner i Finland är för många och att stadsregionerna be-höver förenhetligas. Men att ändra på Grankulla där servicen är nära, fungerande och vid behov svensk har ingen någon nytta av.

Det kunde bli sämre.– Jag hävdar absolut att den nära

kontakten mellan politiker, tjänstemän och invånare här fungerar på ett sätt som i praktiken är omöjligt i Esbo el-ler Helsingfors.

För huvudstadsregionens del me-nar Widén att det räcker med att Hel-singfors, Grankulla, Esbo och Vanda

förbinder sig till ett fördjupat samar-bete kring markanvändning, trafik och boende så som regeringsprogram-met också förutsätter. Det kunde bli

en metropolförvaltning som täcker hela regionen.

Nu har den utdragna diskussionen om möjliga kommunfusioner snarast stävjat samarbete som annars kun-de ha löpt bättre. Utredningarna har också tagit tid och energi av utveck-lingsarbetet.

Varv på varvVäståbolands stad blev Pargas stad i början av året, och därmed fullborda-des en lång flera års fusionsprocess. Men stadsdirektör Folke Öhman är inte överraskad över att Åboland redan nu diskuterar en ny fusion.

År 2009 stannade Kimitoöns tre kommuner utanför och bildade en egen kommun. Många menade då att alltsammans borde ha slagits ihop med en gång.

Nu diskuteras allvarligare också en fusion med Åbo.

– Ser man på pendlingsområden så är det naturligt att vi hör till Åbo.

Men man skall inte se bara på det.Pargas och Kimitoön utgör det

svenska Åboland. Gemensamt är skär-gårdsförhållandena, den kulturella till-hörigheten, integrationen genom olika slags organisationer och föreningar.

– Det är saker som enligt reger-ingsprogrammet skall beaktas, säger Öhman.

Öhman är ordförande för Kom-munförbundets svenska delegation, medlem i dess kommunreformsgrupp och tidigare tjänsteman vid förbundet. Han litar på förbundets linje.

Alternativet är att staten fortsätter att ta över funktioner – larmcentraler, lantbruksförvaltningen, miljöhälsovår-den kunde följas av specialistvården och social- och hälsovården.

– Till slut blir det kvar en stympad kommun som sköter bara hälften av det som hör till människors grund-trygghet, varnar Öhman.

FeodalismKorsholms kommunstyrelseordföran-de, läkaren Michael Luther har i flera år försvarat Korsholm mot pla-nerna på att fusionera kommunen med Vasa.

Strävan att fusionera småkommu-ner med närmaste stad ser Luther som ett utslag av feodalt tänkande: landsbygden kan inte ta vara på sig själv. Den måste ledas av stadsbor, som är klokare.

Dessutom är reformen osocial. – Henna Virkkunen (kommun-

ministern) säger att man vill slå ihop kommuner kring 38 centralorter. Se-dan blir det 103 kommuner över, och ”vi vet inte vad vi skall göra med dem”.

– Det är de verkligt fattiga. Man vill inte ta hand om dem, och då blir jag arg, säger Luther.

Enligt honom har staten efter 1990-talets uppluckring av statsan-delssystemet gjort en helomvändning och håller nu på att skrota den kom-munala självstyrelsen.

Kommunförbundet fungerar som statens förlängda arm menar Luther som står som undertecknare nr 100 under ”upprorsadressen” som manar Kommunförbundet och finansministe-riet till besinning.

Michael Luther tvivlar på att svenskan kan överleva i kommun-förvaltningarna i södra Finland, men i Österbotten är det ännu möjligt. För många institutioner inom kultur och bildning är det viktigt att det finns kvar kommuner med svenska som hu-vudspråk. *Skribenten är frilansjournalist.

Friska kommuner kan stå på egna ben

En villastad, en bruksort och en jordbruksbygd. Det var fröna till kom-munerna Grankulla, Pargas och Korsholm. Historierna är mycket oli-ka, men gemensamt är att alla tre sätts under lupp då regeringen för-bereder nästa kommunstrukturreform.

Text och foto: Mathias Luther

”Till slut blir det kvar en stympad kommun som sköter bara hälften av det som hör till männis-kors grundtrygghet”

Tre SFP-kommuner

● Grankulla bildades 1906 som Grankulla Ab med uppgift att skapa en villastad i Esbo socken. Blev köping 1920 och har haft i stort sett samma utsträckning sedan dess. 8 500 invånare, 38 procent svenska men Sfp har 18 av 35 fullmäktigeplatser.

● pargas fusionerades i början av 2009 med kommunerna Iniö, Houtskär, Korpo och Nagu till Väståboland. Den 1 januari 2012 återtog kommunen namnet pargas stad. 15 500 invånare, 57 procent svenska. Sfp har 24 av 43 fullmäktigeplatser.

● Korsholm fick sin nuvarande stor-lek 1973 vid fusion med Kvevlax, Replot, Björköby och Solf. 18 700 invånare, 69 procent svenska. Sfp har 32 av de 43 fullmäktige-platserna.

Stadsdirektör Torsten Widén ser att lilla Grankulla klarar sig bra inom ett metropolsam-arbete med grannarna.

Stadsdirektör folke Öhman menar att självstyrelsen bevaras bäst om kommunerna är tillräckligt bärkraftiga och stora.

Det kommunala självstyret betyder att korsholmsborna själva skall få avgöra vart de vill höra, säger styrelseordförande Michael Luther.

Kauniaista, Paraista ja Musta- saarta yhdistää muutama asia. Kai-kissa kolmessa hallitsee RKP, Kauni-aisissa tukevasta suomenkielisestä enemmistöstä huolimatta. Ja kaik-ki ovat vaarassa kadota suuremman naapurin kitaan seuraavan kuntauu-distuksen yhteydessä.

Kauniainen on yli sata vuotta pi-tänyt puoliaan keskellä Espoota. Yhä enemmän palveluista tuotetaan yh-dessä Espoon tai ylikunnallisten or-ganisaatioiden kanssa. Näin kaupun-ginjohtaja Torsten Widén halua-si jatkaa.

Yhteistyöllä asiat voidaan hoitaa yhtä hyvin. Tosin sitä on viime vuo-sina hieman haitannut ainainen liitos-ten suunnitteleminen ja selvittäminen.

Parainen sai nykyiset mittansa kun-taliitoksessa vasta kolme vuotta sitten. Kaupunginjohtaja Folke Öhman nä-kee kaksi mahdollista liitossuuntaa, jos nyt Parainen pitää taas johonkin liittää: Kemiönsaari ja Turun suunta. Kemiönsaari tuntuu luontevammalta.

– Meidät yhdistää kieli ja kulttuu-ri, saaristo-olot, perinteinen yhteis-työ eri järjestöissä, toteaa Öhman.

Asiointialue ei voi olla ainoa mit-tari.

Mustasaaren kuntaa on vuosia ajet-tu Vaasan jatkoksi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Michael Luther (tä-män kirjoittajan veli) on poikkiteloin. Mustasaari pärjää taloudellisesti hy-vin ja maksaa iloisesti tasoitusta jolla valtio voi tukea köyhempiä kuntia.

Lutheria suututtaa että hallituksen suunnitelmissa ei näytä olevan näiden syrjäisten kuntien auttaminen. Vain kaupunkien kehyskunnille on suun-nitelmia. Nekin tehdään itsemäärää-misoikeudesta tinkien.

Mustasaaressa ei luoteta Kunta-liiton harkintakykyyn. Sekä kunnan-johtaja että hallituksen puheenjohta-ja on allekirjoittanut ”kuntakapinan” verkkoadressin.

Lutheria, Widénia ja Öhmania huolestuttaa yhteisesti ruotsin kielen asema, jos rajoja piirretään uudelleen. He huomauttavat, että ruotsinkieliset palvelut eivät pitkässä juoksussa ole turvassa kun ruotsi katoaa kunnan hallintokielenä, mikä nopeasti seuraa enemmistösuhteiden vaihtumisesta.

Isomman kyytiin

KRISTER REHN OFRAudiator-bolagen, svenskspråkiga tjänster

Krister Rehn är Audiator- bolagens ansvarsperson i svenskspråkiga ärenden.

Tag kontakt: gsm 0500 816 446 krister.rehn@audiator.f i www.audiator.f i

Voimien kokoamista• Suomenruotsalaisiaylipuoluerajojenhuoles-

tuttaa kuntien kielisuhteiden muuttuminen kun rajoja piirretään uudelleen. Tämä mut-kistaa keskustelua monen rannikkokunnan tulevaisuudesta.

• EläkkeelläolevakuntatutkijaprofessoriKris-ter Ståhlberg ehdotti lokakuussa 2011, että jäljellä olevista vahvasti ruotsinkielisistä tai kaksinkielisistä kunnista muodostetaan kol-me kuntaa.

• Pohjanmaallasuomenkielisetjäisivätvähem-mistöön suuressa kunnassa, joka käsittäisi melkein koko maakunnan. Turunmaan Parai-nen, Kemiönsaari yhdistettäisiin Raaseporiin ja Hankoon. Porvoosta, Sipoosta ja Loviisasta saisi kunnan, jossa ruotsi olisi vahva vähem-mistökieli.

• Ståhlberginajatus,jonkahänesittiRuotsalai-sen kansanpuolueen järjestämässä seminaa-rissa, on saanut jakautuneen vastaanoton.

”Kommunförbundet fungerar som statens förlängda arm”

Teksti: Mathias Luther

Vi presenterar

5Audiatoruutiset

Jo muutaman vuoden ajan Audia-pron asiantuntijat ovat käyttäneet kan-sainväliseen tautiluokitukseen perus-tuvaa indikaattoria, jolla objektiivisesti voidaan arvioida väestön ehkäistävissä olevien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrää ja kehitystä vii-meksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Menetetyt elinvuodet voidaan jakaa 28 ehkäistävissä olevan syyn mukaan, jotka näyttävät selvän suunnan, missä suurimmat ongelmat piilevät (Potential Years of Life Lost = ”PYLL”).

Ehkäisevässä sosiaali- ja terveyden-huollossa ongelmana on, että tehotto-mat interventiokeinot ovat suosittuja ja tehokkaat epäsuosittuja. Esimerkiksi väestöön kohdistuvan alkoholi- ja tu-pakkavalistuksen lisäämistä tarjotaan aina innokkaasti ratkaisukeinoksi alko-holi- ja tupakkahaittojen ehkäisyyn, vaikka tiedetään, että sen teho on huono. Sen sijaan hinnan korotukset, saannin rajoitukset ja alaikäisiin koh-distuva kontrolli saavat osakseen vas-tustuksen ryöpyn, vaikka nämä keinot on tieteellisesti osoitettu tehokkaiksi.

Juuri tässä piilee PYLLin juju. Se, että alkoholiperäiset syyt, tapaturmat ja itsemurhat ovat kunnan tai kaupun-gin suurimpia inhimillisen potentiaalin tuhoajia ja/tai nopeimmin paheneva ongelmavyyhti ei välttämättä ole yl-lätys kuntapäättäjille ja johtaville vi-ranhaltijoille – tuskin edes tavallisille kansalaisille. Kun ongelman suuruus-

luokka voidaan tarkasti määrittää, sen pahenemisnopeus demonstroida, ja laskea sille hinta, saadaan käyttöön uskomattoman voimakas vipuvarsi, jol-la poliittisesti epäsuosituiksikin pelät-tyjä päätöksiä tilanteen muuttamiseksi uskalletaan tehdä. Usein kysymys on siitä, tehdäänkö 10 euron säästö ja aiheutetaan 100 euron vahinko, vai tehdäänkö 100 euron investointi ja saadaan 10 000 euron voitto. Pelkkä tieto ei muutosta tee, vaan siihen tar-vitaan tehokas prosessi, jolla muutos saadaan aikaan. PYLL-indeksi tarjoaa myös kätevän keinon seurata kehitys-tä 2–3 vuoden välein.

Pohjoisen ulottuvuuden kumppa-nuuden kautta Audiapron PYLL-ryh-mää on pyydetty pääosin EU-rahoit-teisen projektin partneriksi Pietariin. Päätoteuttajana on Lappeenrannan yli-opisto (Northern Dimension Institute) ja kumppaneina mm. Pietarin sosiaali-virasto ja terveysvirasto, Venäjän kan-santerveysjärjestöjen kehittämiskes-kus ym. Kaksivuotisen hankkeen kus-tannusarvio on 250 000 euroa. Projek-

tin työnimenä on ”Terveempiä ihmisiä: muutoksen hallintaa tilannearvion ja toiminnan kautta” (”Healthier people: Management of change through moni-toring and action”). Projektisopimus on allekirjoitettu ja PYLL-analyysin teko Kalininsky:n kaupunginosassa (n. 500 000 as.) alkaa maaliskuussa.

Tiedämme, että Venäjällä elin-ajan odote on vain 67,5 vuotta (Suo-

messa elinajan odote on 13 vuotta enemmän n. 78 vuotta), joten haas-tetta riittää. Toisaalta, jos interven-tiot onnistutaan kohdistamaan oi-kein, voivat muutokset parempaan suuntaan tapahtua nopeastikin, kuten Suomesta tiedetään. Jos pystymme de-monstroimaan alkoholin, tupakan ja tapaturmien nykymenolla aiheuttami-en ennenaikaisten kuolemien määrän ja mitä se maksaa Pietarille ja Venäjäl-le, uskomme myönteisten muutosten mahdollisuuteen.

Jo nyt ennen projektin varsinaista aloittamista, olemme saaneet kyselyjä muualtakin esimerkiksi Vologdan pii-rikunnasta (n. 1,2 milj. as.) Moskovan pohjoispuolelta, voisimmeko tarjota

heille tehtäväksi PYLL-analyysiä kau-pallisin hinnoin. ”Viidakkorumpu” on Venäjällä huomattavasti tärkeämpi markkinoinnin kanava kuin meillä kon-sanaan. On kuitenkin tärkeää ensin nähdä, millaisessa kunnossa Venäjän kuolinsyyrekisterit ovat, sillä ilman digitalisoituja järjestelmiä PYLL-ana-lyysin teko ei kunnolla onnistu. *Поживём – увидем(poživem–uvidem / kun eletään niin nähdään) Kirjoittaja on LKT ja Oy Audiapro Ab:n kansainvälisen terveydenhuollon erityisasiantuntija.

Noin 75% kaikista ennenaikaisista kuolemista (inhimillisen potenti- aalin menetyksistä) johtuu elintapoihin liittyvistä syistä, jotka ovat ehkäistävissä. Vaikka loppujen lopuksi kuolema korjaa meidät kaikki, useimmissa tapauksissa edes 70 ikävuoden saavuttaminen olisi mahdollista paljon useammalle kuin mitä nykymenolla tapahtuu, eikä se välttämättä olisi edes kallista. Luultavimmin se tulisi jopa nykymenoa halvemmaksi.

Elinajan odote Venäjällä ja EU:n alueella. Haastetta riittää!

Suomalaisella osaamisellako terveempiä ihmisiä Pietariin?Teksti ja kuvat: Mikko Vienonen

Venäläisen sekatavarakaupan mainoskyltissä lukee: Tämä on meidän lempikauppamme.

”Tehdäänkö 10 euron säästö ja aiheutetaan 100 euron vahinko, vai tehdäänkö 100 euron investointi ja saadaan 10 000 euron voitto.”

”Viidakkorumpu on Venäjällä huomattavasti tärkeämpi markkinoinnin kanava kuin meillä konsanaan.”

Kouluttaudu kuntayhtiön hallitusosaajaksi ja hanki itsellesi Kho-diplomi!Suomen Kuntaliitto ja Audiator-yhtiöt järjestävät “Kuntayhtiön hallitusosaaja” -opintokokonaisuuden, jonka suorittamisesta saat Kho-diplomin.

Opintokokonaisuus koostuu kuudesta koulutuspäivästä, jotka voit suorittaa kolmen vuoden aikana. Hallitusammattilaisen diplomin saa henkilö, joka osallistuu koko opintokokonaisuuteen. Voit myös täydentää osaamistasi osallistumalla vain joihinkin päiviin.

Koulutuksessa opit kunnallisen osakeyhtiön toiminnasta ja johtamisesta. Samalla verkostoidut muiden kunnallisten osake-yhtiöiden hallitusammattilaisten kanssa.

Koulutus on tarkoitettu kunnallisten osakeyhtiöiden johdossa ja hallituksessa toimiville.

Opintokokonaisuus• 1. - 3.2. Kunnalliset osakeyhtiöt

tai 15. - 16.3. Kunnalliset vuokrataloyhtiöt• 29. - 30.5. Johtaminen hallituksen näkökulmasta• 20. - 21.9. Talous, verotus ja julkisuus sekä media

kunnallisissa osakeyhtiöissäVoit kerryttää opintokokonaisuutta kolmen vuoden ajan. Koko opintokokonaisuuteen osallistuvat saavat Kho-diplomin.

Lue lisää!www.audiator.fi/koulutus

Lisätietoja: koulutustoiminnan johtajaJari Koivisto, Audiator-yhtiötetunimi.sukunimi@audiator.fipuh. 050 301 9152

6 Audiatoruutiset

Audiator-yhtiöt Audiator uutiset sidosryhmille 1/2012

Julkaisija:Audiator-yhtiöt Toinen linja 14, 00530 HelsinkiPuh. (09) 7711www.audiator.fi

Toimitus:Päätoimittaja:Terttu HeikkonenToimitussihteeri:Pire Brave

Taittotyö:Mainostoimisto Up-to-Point Oy

Painopaikka: Printservice Oy

Terttu Heikkonen Toimitusjohtaja, KTM, VTM Oy Audiator Ab (09) 771 2300terttu.heikkonen@audiator.fi

Ulla-Maija Lakonen Toimitusjohtaja, KHT, JHTT, KTMOy Audiarev Ab,Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab 050 582 2955 ulla-maija.lakonen@audiator.fi

Aija Tuimala Toimitusjohtaja, KTM Oy Audiapro Ab 040 869 6494aija.tuimala@audiapro.fi

Audiator-yhtiöt juhlii 20-vuotista taivaltaan tänä vuonna. Kuinka kaikki alkoi ja mitä oli ennen Audiatoria?

– Kuntien keskusjärjestöjen yhdistymi-nen 90-luvun alkuvuosina vaati muun ohella keskusjärjestöjen päällekkäistoi-mintojen uudelleenjärjestelyä. Kaikki-en kolmen liiton tehtäviin oli kuulunut muun muassa ammattiavun antaminen kuntien luottamushenkilötilintarkas-tajille. Yhteensä liittojen palvelukses-sa oli yhdistymisvaiheessa runsaat 60 henkilöä tilintarkastustehtävissä. Näh-tiin tarkoituksenmukaiseksi perustaa erityinen osakeyhtiö, jolle siirrettiin koko tilintarkastushenkilöstö ja voi-massaolevat toimeksiannot. Näin saa-tiin yhtiölle lentävä lähtö. Audiator jatkoi niitä kuntien ammattitarkas-tuksen perinteitä, jotka pohjautuvat viime vuosisadan alkuvuosikymmeniin ja olivat kehittyneet käytännön työssä lähes sadan vuoden aikana.

Mitkä olivat yhtiön alku- vaiheen suurimmat haasteet ja kuinka niistä selvittiin?– Hyppy turvalliseksi koetun keskus-järjestön palveluksesta erillisen yhtiön palvelukseen kenties arvelutti jo pää-asiassa kokenutta henkilöstöä. Säilyy-kö työpaikka vai muuttuuko se olen-naisesti. Pysyvätkö saavutetut edut. Miten käy eläkkeiden. Myykö omistaja ehkä uuden yhtiön kaupallisille tilintar-

kastusyhtiöille. Siitä oli jo esimerkkejä muista maista. Pärjätäänkö taloudel-lisesti, kun kunnallinen tilintarkastus avautuu kilpailulle. Uhkana siis saattoi olla osaavan henkilöstön pako.

Kun Audiator pystyi jopa ylityöllis-tämään siirtyvän henkilöstön samaan aikaan kun keskusjärjestöjen muiden toimintojen väkeä jouduttiin voimak-kaasti vähentämään, ja kun eläkejärjes-tely säilyi muuttumattomana, rauhoi-tuttiin. Myös alkuvuosien hyvin positii-vinen taloudellinen menestys tyydytti omistajaa, ja yhtiön myyntiaikomukset, jos niitä olikaan, haihtuivat.

Mitä pidät toimitusjohtaja- kautesi merkittävimpänä saavutuksena?– Ehdottomasti se on JHTT-tilintar-kastajan valitsemispakon saaminen kuntalakiin. Sen paimentaminen kun-talain valmistelun ja säätämisen eri portaissa tuntui köydellä työntämi-seltä. Mutta tulihan se sinne!

Millaisena koit Audiatorin työyhteisönä?– Minulle toimitusjohtajana työyh-teisö oli ongelmaton. Kun itse olin toiminut kauan tarkastajana kentällä, puhuimme samaa kieltä työasioissa. Ymmärsin myös johtavani asiantun-tijaorganisaatiota, jossa vastuu työn onnistumisesta koetaan henkilökoh-taisesti suurena. Kun halusin olla mu-kana osin myös tarkastustyössä, olen

luonnehtinut asemaani työhön osallis-tuvaksi työnjohtajaksi.

Miten Audiator sai nimensä?– Voisi kuvitella, että nimen keksimi-nen perustettavalle yhtiölle ei ole niitä suurimpia asioita. Toisin on. Pyysimme ehdotuksia nimeksi muun muassa mai-nostoimistolta. Asetin reunaehdoksi vain sen, että nimessä ei saa esiintyä sanoja kunta ja tarkastus. Ehdotuksia tuli melkoinen tukku, mutta mikään ei sytyttänyt. Otin esille nimen Auditor, mutta kävi ilmi, että se on varattu. Eräs työtoveri Kaupunkiliitosta tuli maininneeksi roomalaiseen oikeuteen kuuluvan periaatteen: audiatur et al-tera pars (kuultakoon myös toista osapuolta). Siinähän se oli. Audiator. O:n sijasta u oli mielestäni enemmän tekijänimi. Nimi tuntui miellyttävän myös omistajayhtiön toimitusjohtajaa. Myös kollega Ruotsin Komrevista piti sitä onnistuneena. Niinpä yhtiön hal-litus sen hyväksyi. Mutta tulihan siitä jälkipuheitakin. Minulle soitti eräs la-tinaa harrastava kirkkoherra. Eräässä koulutustilaisuudessa hän oli kuullut meidän luennoitsijan kertovan, et-tä Audiator tarkoittaa kuulemista tai kuuntelemista. Kirkkoherra oli selväs-ti pahastunut latinan loukkaamisesta. Selitin hänelle, miten tuo siansaksaa oleva nimi oli syntynyt. Toivottavasti sain synninpäästön.

Esko Lehtistä haastatteli Audiator- uutisten toimitussihteeri pire Brave

Tapasimme Esko LehtisenAudiatorin ensimmäinen toimitusjohtaja muistelee 20 vuotta täyttävän yhtiön alkutaivalta.

ESKO LEHTINEN

● Esko Heikki Lehtinen syntyi 22.5.1933 wanhassa Wärtsilässä (evakko)

● Kunnallistutkinto Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa Helsingissä 1958

● Kunnansihteeri pyhännän, Kalannin ja Simpeleen kunnissa 1958–1964

● Kunnanjohtaja Teiskon kunnassa 1964–1966

● Tilintarkastaja ja kuntatarkastaja Maalaiskuntien liiton ja Kunnallisliiton Kainuun tarkastuspiirissä 1966–1975

● Tarkastaja, ylireviisori ja tarkastuspäällikkö Kaupunkiliitossa 1975–1992

● Toimitusjohtaja Oy Audiator Ab:ssa 1992–1996

● HTM-tilintarkastaja 1985

● JHTT-tilintarkastaja 1993

● Revisioneuvos 1993

● Sotilasarvo: reservin kapteeni

● Vaimo Eila, kolme tytärtä ja kaksi lapsenlasta

● Harrastaa hiihtoa, sauvakävelyä, uintia, metsänhoitoa, marjastusta ja sienestystä sekä muuta hyötyliikuntaa

● Elämänasenne: vastavirtaan uiva ajopuu.

Vuodesta 1992

20 vuotta

Audiator-yhtiöt on julkaissut historiinkin 20-juhlavuoden kunniaksi. Kirjan ovat kirjoittaneet Audiatorin kolme ensimmäistä toimitus- johtajaa: revisioneuvos Esko Lehtinen, varatuomari Leif Engfelt ja kaupunki-neuvos Pentti Hakulinen.

Audiatorin Itä-Suomen aluejohtajaksi on nimitetty KHT, JHTT Aimo Hukkamäki, puh. 050 525 6293.

AUDITIO-konferenssi 2012

Aika ja paikka:25.–27.4.2012

Helsinki–Tukholma -risteily

Teemana mm. hallitusohjelman kuntahaasteet, kuntien tarkastuslautakuntatyö,

valtionosuusuudistus ja paljon muuta.

Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.audiator.fi