01

Avaruuden konsepti on ymmärretty Seinäjoella hyvin

Puhuja: Erkki Välimäki, elinvoimajohtaja, Seinäjoen kaupunkiTwitter: @valimaki_erkkiPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Jos Avaruuden pääkaupunki herättää teissä kummastusta ja hämmästystä, niin se on onnistunut. Meillä on tilaa. Kaupunki on kasvanut koko historiansa ajan. Meille muutetaan ja syntyvyys on Suomen korkeimpia. Työpaikkamme ovat kehittyneet koko ajan taantumista huolimatta. Meille rakennetaan tällä hetkellä liikaa, suhteessa kovempi buumi kuin Helsingissä. Kaikki on positiivista ja hyvää, investoimme paljon. Mutta tässä on ongelmamme ydin: velkaannumme koko ajan lisää. Mutta kukaan ei halua pysäyttää kasvua. Kun kasvuun vastataan, kaupungit velkaantuvat.

Olemme onnellisia tästä kasvusta, mutta olemme harvassa joukossa. Metropolialueen ulkopuolella on kuusi tai seitsemän kaupunkiseutua, jotka kasvavat. Kaikki maakuntakeskukset ja yliopistokaupungit eivät kuitenkaan kasva. Väestömäärä vähenee. Jos asukkailla ei ole sitoutuneisuutta kaupunkiin, ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Meillä on nyt historian matalin syntyvyys Suomessa. Suomessa rakenteet on tehty huomattavasti suuremmalle määrälle kuin mitä nyt syntyy. Kuolleisuus on suurempi, maansisäistä muuttoliikettä ja ainut asia mikä kasvattaa on maahanmuutto. Se on matemaattinen tosiasia, me tarvitaan paljon maahanmuuttajia. Työvoimavarannot alkavat olla olemattoman pienet. Maakuntien kasvu on uhattuna työvoimapulan vuoksi. Tilanne on aidosti vakava. Maaseudun kannalta vakava. Uskoa alueiden elinvoimaan ja tulevaisuuteen tarvitaan.

Kun kaikki menee verkkoon, myös työnkuvat muuttuvat: seutuverkkojen rooli on tärkeä infran rakentamisen kannalta, mikä turvaa suomalaista maaseutua. En näe, että Suomen keskittyminen kaupunkikeskuksiin on kenenkään etu. Elämää tarvitaan koko Suomen alueelle. Big datan hyödyntäminen maataloudessa on tärkeä mahdollisuus jopa globaalisti.

02

Ajankohtaiskatsaus

Puhuja: Aatu Samppala, puheenjohtaja, Suomen Seutuverkot ryTwitter: @aatu_sPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Aatu Samppala kertoi yhdistyksen jäsenmäärän kasvusta. Vuodesta 2001 alkaen rakennettuja liittymiä on 56 000. Jäsenmäärä tällä hetkellä on 95. Tänä kesänä ”pöhinä” on ollut suurempaa uusien verkkojen ympärillä. Viestintäviraston tekemät uudet lakimuutokset varmasti ovat vaikuttaneet tähän. Tällä on pyritty mahdollistamaan, että kaikki tukieurot infran rakentamiseen tulevat käytettyä. Loppukiri hankkeiden osalta tulee olevaan todella kova. Sen mukaan hankkeisiin rahaa jaetaan, mitä mukaa niitä Viestintävirastolle tulee. Eli kannattaa hakea ja olla asialla tämän vuoden loppuun mennessä, jotta oma hanke tukieurot varmasti saa.

Luvut tulee olemaan huomattavasti isompia seuraavan parin vuoden sisällä. Hankkeiden määrä kasvaa huomattavasti tähänastisesta. Hankkeita on käynnistymässä myös taajamissa ja muilla tiheämmin asutuilla alueilla. Tämä tarkoittaa euromääräisesti isompia hankkeita jatkossa.

Merkittävässä roolissa on Digitaalisen infrastruktuurin strategia vuodelle 2025: Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi 2025! Tässä on vielä paljon tehtävää. Tämä tarkoittaa, että meillä pitää olla vähintään yhtä paljon kuitua maan alla kuin Ruotsissa. On mahtavaa, että strategiassa on tiedostettu, että ilman kuituverkkoa 5G uudet verkot eivät ole mahdollisia. Strategiaan tuli myös kirjaus liitettävyysnopeudesta. Tarkoittaa, että 2025 yrityksillä tai kotitalouksilla pitäisi halutessaan olla mahdollisuus ottaa käyttöön 1G nopeus.

Konkreettisia työkaluja ja välineitä strategian tavoitteisiin pääsemiseksi olisin toivonut lisää. Keväällä on tulossa vaalit. Toivon, että uudetkin edustajat ottavat oikeasti tietoverkkoasiat omakseen ja ymmärtävät niiden tärkeyden.

Uskomaton saavutus Pohjois-Pohjanmaalla: siellä on 30 kuntaa, joissa on nyt 25 käynnissä kuituprojekteja. Kunnat ja alueella asuvat ihmiset, jotka hankkeita lähteneet toteuttamaan, niin muu Suomi saisi ottaa mallia. Kun tahtoa löytyy, tuloksia saadaan aikaan.

Muistakaa yhdistyksen syyskokous 14.12.2018 Tampereella.

03

Tietoturvallisuus ja sudenkuopat

Puhuja: Mika Lindberg, toimitusjohtaja, Opsec OyTwitter: @MikaLindbergPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Mitä tavalliset pk-yritykset odottavat operaattorilta?

Mitä asiakkaat odottavat? He kaipaavat euroille vastinetta ja sitä, että asiat toimivat 100-prosenttisesti sekä turvallisuutta ja helppoutta. Asiakkaiden lisäksi myös viranomaiset vaativat ja odottavat asioita. NIS-direktiivi velvoittaa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä ja keskeisiä digitaalisten palveluiden tarjoajia jatkossa raportoimaan tietoturvaloukkauksista toimialan valvontaviranomaisille. On tärkeää, että toimijoilla itsellä on kyky havainnoida mahdollisia tietoturvaloukkauksia. Tietosuoja-asetus on tärkeä seikka: Loukkauksesta, häiriötilanteesta, poikkeamasta liittyen henkilötietoihin pitää tehdä havainnot ja pitää pystyä raportoida viranomaiselle (tietosuojavaltuutettu).

Tietoturvallisuus sisältää paljon teknisiä lyhenteitä ja tekniikoita, mutta on käytännössä aivan muuta kuin tekniikkaa. Tänä päivänä tietoturvallisuus lähtee riskien hallinnan kautta. Tietoturvallisuuden pitäisi olla tänä päivänä kaikkien asia. Kannattaa miettiä, voiko tietoturva olla jopa tehostava tekijä ja liiketoiminnassa mahdollistaja, jopa lisäbisneksen paikka toimijoille? Tätä kautta on mahdollisuus saada omaankin liiketoimintaan lisää ulottuvuuksia ihan jokaisella verkkotoimijalla.

Nykyään ei enää etsitä syyllisiä, vaan opitaan virheistä ja pystytään arvioida, missä riskienhallinta meni pieleen.Tärkeää on, mistä näkökulmasta tietoturvaa lähestyy: onko se vain lyhenteitä vai teknologioita vai riskien hallinnan ja mahdollisuuksien kautta? Riskienhallinta on sudenkuoppien ja karikoiden välttämistä, vähän kuin merenkulussa. Näiden kolmen asian kautta tietoturvallisuus ja sen riskienhallinta lähtee:

1. Saatavuus: Miten asia liittyy saatavuuteen? 2. Eheys: Onko tieto eheää vai virheellistä? 3. Luottamuksellisuus: Tieto ei ole ulkopuolisten hallussa.

Riskien hallinnan suunnittelussa on pohdittava:

1. Mitä pitää suojata? (kohteet)2. Mikä voi vaikuttaa kohteeseen ja miten laajasti? (uhat, todennäköisyys ja vaikutus)3. Mitkä ovat kohteen heikkoudet? 4. Miten suojaudutaan kustannustehokkaasti? (käsittely) 5. Miten suojautuminen vaikutti? (seuranta ja tulokset)

Käytännössä tarkoittaa, että erilaiset laitesuojausten ja palomuurien hankintapäätökset tehdään vasta käytännön toteutusvaiheessa.

04

Puhuja: Mika Lindberg, toimitusjohtaja, Opsec OyTwitter: @MikaLindbergPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Turvallisuuskulttuuri on saatava kuntoon. Se vaikuttaa siihen, että asiat tulevat kuntoon. Kulttuuri ja ohjeet oltava kunnossa, koska muuten aina löydetään keinot kiertää suojaukset ja estot. Tekniikan roolina on vain ohjata käyttäjät oikeaan suuntaan, estää vahingot ja estää ulkopuolisia uhkia. Turvallisuuskulttuurin pitää lähteä toimitusjohtajan ja sitten kaikkien muidenkin pöydältä.

Erittäin tärkeää on:

- Asiaan sitoutuminen.- Rehellinen arvio omasta toiminnasta niin hyvässä kuin huonossa.- Oman toiminnan tuntemus siten, että tunnistetaan myös uusia kohteita ja riskejä.

Tietoturvallisuus ja sudenkuopat

05

Puhuja: Heikki Ailisto, Research Professor, Programme Manager, VTTTwitter: @HeikkiAilistoPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Keskeisessä asemassa on data ja sen siirtäminen verkkoja pitkin. Tästä näkökulmasta katsoen seutuverkkojen rooli on erittäin merkittävä.

Tekoäly voidaan nähdä kahdella tavalla:

1. Se on osa digitalisaation ketjua, johon sisältyvät mobiiliverkot, pilvipalvelut, Big data, Industrie 4.0, IOT, alustatalous, RPA ja Ai ja niin edelleen. Aluksi on hypetys, minkä jälkeen ne muuttuvat tavalliseksi käytännöksi. Se ei ole mitenkään mullistavaa, vaan osa tätä ketjua.

2. Populistisempi tapa, mikä näkyy kirjallisuudessa, ainutlaatuisena murroksena, joka tapahtuu nopeasti. Teknologiayritysten johtajat esittävät jopa varoituksia: Bill Gates, Stephen Hawking jne. joista voisi ajatella, että ovat tästä asiasta hyötyjiä. Tekoälyn nousu nähdään uhkaavana ja synkkänä. Osa intoilee.

Tekoäly on yläkäsite ja siksi sitä on vähän vaikea määritellä.”Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.” (Russel, Norvig)

Tekoäly on joukko teknologioita ja menetelmiä. Syväoppivat neuroverkot ovat saaneet paljon huomiota, hyvänä esimerkkinä mm. kielenkääntämisessä on menty huimasti eteenpäin. Muita tekoälyyn liittyviä menetelmiä ovat esimerkiksi asiantuntijajärjestelmät, älykkäät agentit, lineaarinen regressio, robotiikka, puheentunnistus, haku- ja optimointialgoritmit sekä sumea logiikka.

Tekoälyn kehitysasteita ovat: kapea tekoäly, vanha tai yleinen tekoäly sekä supertekoäly. Tällä hetkellä meillä on vasta kapeaa tekoälyä. Tutkijat eivät ole vielä pystyneet hahmottamaan, milloin ja miten super tekoälyyn päästään.

Miksi tekoäly on nyt pinnalla?

1. Dataa on valtavasti saatavilla, joka tulee iot-laitteista tai somesta.2. Laskentakapasiteetti. Kun prosessoreiden hinta laskee, niin kapasiteetti laajenee.3. Työkalut. Googlen ja muiden toimijoiden ilmaiseksi tarjoamia työkaluja on paljon.

Tutkijat ovat tehneet selvitystä, kuinka paljon ja miten tekoälyä on yrityksissä käytössä. Isoissa yrityksissä (Finnair, Outokumpu) ollaan nyt liikkeellä. Tästä julkaistaan tarkempi selvitys tammikuussa.

Keynote-puheenvuoro Suomi tekoälyn voittajiin

06

Puhuja: Heikki Ailisto, Research Professor, Programme Manager, VTTTwitter: @HeikkiAilistoPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Miten tekoäly vaikuttaa ihmiseen?

Milloin tekoäly ohittaa ihmisen suorituskyvyn erilaisissa tehtävissä? Esimerkiksi kuorma-auton kuljettaja ja listahitin säveltäminen: arvioiden mukaan 2026. Täydellinen automaatio tapahtuu 125 vuoden päästä – ehkä. Tutkijatkin asettavat tämän aika kauaksi ja ovat varovaisia tässä arvioinnissa.

Tietotyön tiettyjen rutiinien automaatio siirtyy tekoälylle. Asiakaspalvelussa erilaiset rutiininomaiset tehtävät. Päätöksenteon apuna ja taustatiedon keräämisessä rooli on merkittävä: vakuutuskäsittelyt, lainapäätökset, diagnoosien haut datasta jne.

Rutiininomaista linjatyötä on jo automatisoitu 30 vuotta. 51 % työtunneista koko yhteiskunnasta (USA) voidaan teknisessä mielessä automatisoida – ei tarkoita, että olisi vielä taloudellisesti kannattavaa. Aiheuttaako se työttömyyttä on eri kysymys. Mutta jos tuottavuus ei kasva, niin ei automaation takia ainakaan työpaikkoja häviä.

Miksei tuottavuus ole digitalisaatiosta huolimatta ole parantunut? Lyhyellä aika välillä tekoäly ei vie työpaikkoja. Ehkäpä työaikakin voi jatkossa lyhentyä sen ansiosta. Tekoälyllä on merkittäviä vaikutuksia. Kehitys voi olla ei-toivottu. Alustatalous ja ohjelmistopohjainen liiketoiminta keskittää tuloja ja varallisuutta. Monet työpaikat kuten sihteeri, kirjanpitäjä ja kaupan kassa ovat kuitenkin uhattuina. Tulojen väheneminen voi johtaa kysyntälamaan.

Voidaan nähdä myös vastakkainen skenaario!

Tuottavuus paranee automaation ansiosta. Palkat alkavat nousemaan. Ihmisillä on aina uusia tarpeita ja heillä on varaa toteuttaa niitä. Syntyy uutta kasvua. Jos tässä tapahtuu suuri muutos työelämässä ja elinkeinorakenteessa, niin se ei ole mitenkään ainutlaatuista, sillä teollistuminen on jo koettu ja esim. maatalouden koneellistuminen 50-luvulta tähän päivään. Töitä häviää mutta uusia syntyy, mutta emme vielä tiedä, mitä ne ovat. Tuottavuus kasvaa. Pääsääntöisesti elinolot paranevat.

Mahdollisia uusia ammatteja:

- Tekoälyjärjestelmien kouluttaja- Selittäjä: tekee Ai-järjestelmän antamat neuvot ja suositukset ymmärrettäviksi johtajille- Ylläpitäjät, huolehtivat ja varmistavat että tekoäly tekee sen mitä odotetaan- VR-analyytikko jne.

Keynote-puheenvuoro Suomi tekoälyn voittajiin

07

Puhuja: Heikki Ailisto, Research Professor, Programme Manager, VTTTwitter: @HeikkiAilistoPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Ihmisten kohtaamiseen on edelleen töitä:

- Lääkäri, hoitaja, perushoitaja,- Asiakaspalvelu, neuvonta- Opettaja, valmentaja - Psykologi, terapeutti- Palvelija, sisäkkö hovimestari- Taiteilija - Suunnittelija, arkkitehti- Vartija, turvahenkilö. Mutta ennustaminen on vaikeaa.

Suomen vahvuuksia ovat:

- Keskimääräinen koulutustaso on korkea- Suomi on 2. EU:ssa Digital economy and society Indeksissä 2017 - Lainsäädäntö ja viranomaiset myönteisiä - Tutkimuksen taso verrokkimaiden tasolla- Accenture näkeekin suomen suurena tekoälykehityksen voittajana.

Korkean luottamuksen ja matalan hierarkian maat ovat tässä kärjessä. Eli ei ole pelkästään meidän keksintöä, että Suomi kuuluu tekoälyn voittajiin. Nyt tarvitaan kansalaiskeskustelua, uusia malleja, rohkeasti tekoäly-yrityksiin sijoitusrahaa, suojataan keksinnöt patentein jne. Suomella on täysi mahdollisuus kuulua voittajiin!

Pk-yritysten kannattaa lähteä tekoälyä hyödyntämään, mikäli se ratkaisee jonkin oikean ongelman tai avaa uuden liiketoimintamahdollisuuden.

Keynote-puheenvuoro Suomi tekoälyn voittajiin

08

Puhuja: Mikko Niemikorpi, tietojärjestelmäarkkitehti, Skycode OyTwitter: @mikefulPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Kuinka tekoälyprojektin käyttöönotto käytännössä menee?

1. Mikä on tavoite, mitä halutaan ratkaista? Mitä dataa on ja voidaanko jotain vielä kerätä. Esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmien keräämää dataa voi hyödyntää. 2. Tehdään pilotti. Testataan.3. Tehdään jatkokehitystä ja integrointia olemassa olevien järjestelmien rajapintoihin.4. Julkaisu ja käyttöönotto, sekä seurataan, miten homma toimii.

Neuroverkon käyttöönotto on melko helppoa ja perustuu kertolaskuihin ja numerodatan hyödyntämiseen. Esimerkiksi kävijämäärälaskuri voi ottaa talteen tietoa: mihin kellonaikaan, kuinka paljon ihmisiä jne. Tästä voidaan rakentaa malli tiedonkeruun jälkeen, jolla voidaan esimerkiksi laskea, paljonko palkataan henkilökuntaa ja miten suunnitellaan työvuorot, eikä asioita jää niin paljon arvailun varaan. Myös erilaisista datamääristä, jotka ovat Excelissä, voidaan laskea erilaisia todennäköisyyksiä.

80 % koneoppimisprojekteista on sitä, että myllätään dataa eri näkökulmista.

Työkalut ovat nykyään niin kehittyneitä, että jopa pienellä koodimäärällä päästään tuloksiin, jos yrityksessä on Exceliin kerättynä riittävä datamäärä olemassa. Yleensä aloite voi tulla asiakkaalta itseltään ja ovat jo keränneet dataa varta vasten. On mahdollista lähteä myös miettimään, mitä heidän yrityksessä voisi tekoälyn kautta hyödyntää ja itse projektit menevät toteutukseen sitten vasta kahden vuoden kuluttua.

Voiko asiakaspotentiaalia lähteä ennustamaan tekoälyn kautta? Ehkä tulevaisuudessa tätä hyödynnetään entistä enemmän.

Tekoäly tänä päivänä käytännössä

9

Puhuja: Risto Kohtala, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/tietohallintoPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Risto Kohtala puhui Etelä-Pohjanmaan maakunnan ICT-valmistelusta. Yksikään maakunta ei ole samanlainen, joten yksikään valmistelu ei täten ole samanlainen. Yhteisen maakunnan rakentaminen on haastavaa, kun maakuntien sisällä on myös useita erilaisia organisaatioita, joiden tietoverkkojen ja järjestelmien tulisi keskustella jatkossa keskenään. Sotemaku-valmisteluun osallistuvat Etelä-Pohjanmaalla kuntajohtajafoorumi, SOTEMAKU-Johtoryhmä, VATE (Väliaikaishallinto) sekä SOTEMAKU-ohjausryhmä. Myös valtiolta siirtyy erilaista tietoa ja järjestelmiä maakuntien vastuulle. Kokonaisarkkitehtuuria on nyt rakennettu siten, että se on linjassa valtakunnalliseen työhön.

Yleisiä linjauksia toteutukselle:

Tietojärjestelmien osuus: suunnittelu pohjautuu pääosin sairaanhoitopiirien, kuntien ja kuntayhtymien olemassa oleviin järjestelmiin. Valitaan olemassa olevista parhaat ja esim. kriittiset järjestelmät olisivat samat, kuten potilastietojärjestelmät, henkilökuntajärjestelmät jne. PELA-organisaatiot (aluekehitys- ja pelastustoiminta) siirtyvät myös maakuntiin, heillä on myös käytössä eri järjestelmiä, jotka pitää yhteensovittaa maakuntien järjestelmiin.

Meillä Etelä-Pohjanmaalla kartoitus jo alkoi 2015 ja meillä on valtakunnan tasolla jo aika pitkälle viedyt suunnitelmat ja skenaariot.

ICT-valmistelua ja jatkossa toteutusta ohjaa ICT-asiantuntijaryhmä, ICT-koordinaatioryhmä sekä ohjausryhmä. Lukuisia eri määrä osallistujia kuitenkin osallistuu varsinaiseen tekemiseen ja projektiryhmiä on useita. Valmistelua on tehty toistaiseksi nyt vielä oman toimen ohella. Infra-projektin tavoitteita verkkopalveluiden kautta tavoitteina on mm. toteuttaa maakunnan yhteinen tietoverkko ja liittymä kansalliseen kytkentäytimeen sekä tarjota riittävä konesalikapasiteetti ja konesalipalvelut. Kaikki maakunnan sisällä olevat organisaatiot liittyvät maakunnan kytkentäytimen kautta kansalliseen kytkentäytimeen.

Tavoitteena on, että maakunnassa on yhteinen potilastieto- henkilöstöhallinto sekä taloushallintojärjestelmä. Pyritään mahdollistamaan sujuva ja kattava tietojen siirto jatkossa ja on mm. selvitettävä, kuinka vanhat tiedot säilytetään.

Etelä-Pohjanmaan maakunta ei ole sitoutunut mihinkään isoihin ulkoistuksiin, kuten joissain muissa maakunnissa on ratkaistu asia eräänlaisilla ”inhouse”-järjestelmillä. Etelä-Pohjanmaalla on kaikki omissa käsissä.

Maakuntauudistus ja tietoverkot Etelä-Pohjanmaalla 2019

10

Puhuja: Risto Kohtala, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/tietohallintoPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Haasteena on, että kuinka nämä kaikki eri tietoverkot saadaan keskenään keskustelemaan, mutta esiselvitys- ja suunnittelutyötä on jo tehty pitkään ja se jatkuu koko ajan. Valmistelutyössä on otettava huomioon mm. miten päätökset tietojärjestelmien hankinnoista ja sopimuksista toteutetaan jatkossa. ICT-infran osalta täytyy huomioida mm. maakunnan tulevat toimipisteet ja vastuut esimerkiksi sisäverkoista. Nämä palvelut on pyrkimys pitää vakioituna ja yhdenmukaisina.

Etelä-Pohjanmaalla perinne on ollut se, että esimerkiksi sairaanhoitopiiri tarjoaa jo nyt potilastietojärjestelmät monille alueille. Tarvitsemme myös toteutuksessa monia erilaisia ICT-kumppaneita. Odottelemme sote-makulakien etenemistä päätöksenteossa, jotta päästään toteutukseen.

Tulemme käynnistämään erilaisia kilpailutuksia verkottamisen ja niiden huoltojen ympäriltä. Tämä on meille paras vaihtoehto, ettei mennä millään valmiilla paketilla (esim. kokonaisulkoistus) vaan pidetään homma avoimena.

Maakuntauudistus ja tietoverkot Etelä-Pohjanmaalla 2019

11

Puhuja: Toni Harjula, toimitusjohtaja, JAPOTwitter: @toniharjulaPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

JAPO on pieni yksityinen puhelinyhtiö, jonka taustalla toimii osuuskunta (APO, Alajärven puhelinosuuskunta), joka on perustettu vuonna 1922. Henkilöstömäärä on pieni (29) ja toimintakenttä on Alajärven kaupunki, joka on kaupunkina melko pieni. Toimintamme on hyvinkin samanlaista Seutuverkkojen kanssa. Toinen jalka meillä on teleoperaattorin puolella mutta toinen jalka seutuverkkojen toimintamaailmassa. Ja tämä on auttanut meitä pysymään tässä bisneksessä mukana.

Pieni operaattori on laajentanut liiketoimintaa: se on osa Euronics-myymälä-ketjua, rakentavat valokuitua, ja heillä on myös ohjelmistopalveluliiketoimintaa. Pääselkänoja teleoperaattoripuolella on Finnet. Meillä on kaksi Euronics-myymälää. Meillä on varmasti ollut monessa asiassa myös hyvä tuuri, eikä kaikkea ole osattu tietenkään ennustaa ja suunnitella. JAPOn koko henkilöstöllä on paljon sertifikaatteja ja laaja verkosto, jolla pystytään tarjoamaan hyvin kattavasti palvelua. JAPO on yhtiön markkinointinimi, joka kattaa ikään kuin kaikki palvelut. Sloganina onkin Tieto, koneet ja yhteydet. Ohjelmistopuolella on isoja yhtiöitä asiakkaita, joille tehdään mm. toiminnanohjausjärjestelmiä. Tämä on auttanut meitä rahoittamaan myös perinteistä teleoperaattoritoimintaa.

JAPO on rakentanut Järviseudulla Etelä-Pohjanmaalle valokuituverkkoa (Alajärvi, Vimpeli, Lappajärvi, Soini). On merkittävää, että pieni operaattori on säilynyt vähän harvaan asutulla alueella (väestöpohja n. 20 000). Ilman seutuverkkoja ei välttämättä olisi sitä tahoa, joka vie yhteyden myös pienempiin kyliin, koska se isompi, kaupallinen operaattori ei välttämättä sitä tee. Yksityisiä, pieniä puhelinyhtiöitä on tänä vuonna enää 23. Suomessa on ollut enimmillään 400 puhelinyhtiötä.

Paikallisissa yhtiöissä on pitänyt virtaa nyt ja tulevaisuudessa: kun yksi aikakausi loppuu, niin alkaa toinen. Yhteistyötä voidaan aina tehdä kaikkien operaattoreiden ja toimijoiden kesken.

– Aloitimme valokuidun rakentamisen suhteellisen myöhään. Meillä oli aika kattava puhelinverkko, jossa oli kuparikuitu. Ja tosi pitkään oli vähän vaikeakin hyväksyä valokuituteknologiaa. Jossain vaiheessa kuitenkin valokuituun uskominen löi läpi ja jos tätä ei olisi tapahtunut, niin emme nyt varmasti olisi tässä.

– Meillä on edelleen liki 900 lankapuhelinta. Emmekä ole niitä lopettamassa. Laajakaistaa 1345 kuparilaajakaistaa edelleen, ja tavoitteena muuttaa kaikki valokuiduksi 2022. Valokuituliittymiä 1230 liittymää. Virtuaalipalvelimia 110. Olemme edelleen myös palvelinoperaattori.

JAPO:n tarina, kehitys ja tulevaisuus

12

Puhuja: Toni Harjula, toimitusjohtaja, JAPOTwitter: @toniharjulaPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Hyviä yhteiskampanjoita kuntien kanssa

JAPOlla on ollut kampanjoita valokuituliittymien myynnissä omalla alueella pienissä kunnissa. Kampanjoille on perustettu omia domaineita esim. valokuituvimpeliin.fi. Tässä on kontaktoitu suoraan kuntapäättäjiä: haluatteko olla digikunta tai haluaisitteko olla Suomen paras etätyökunta? Nämä ovat olleet yhteiskampanjoita, jossa rahaa ei siirretty. Toisessa kampanjassa on kunta sitten lähtenyt tukemaan liittymien ottajia pienellä rahanpalautuksella (400 euroa ja mökkiläisille 250 euroa).

JAPO:n tarina, kehitys ja tulevaisuus

13

Puhuja: Tommi Linna, toimitusjohtaja, Netplaza OyTwitter: @TommiLinnaPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Verkottaja Netplaza myytiin kesällä Cinialle mutta edelleen ollaan internetoperaattori. Valokuitu puuttuu tällä hetkellä lähes 2 miljoonasta kotitaloudesta Suomessa. Nyt mietimme, miten saisimme miljoona liittymää Suomeen! Tällä hetkellä meillä on 1000 yritysasiakasta ja yli 13 000 loppukäyttäjää seutuverkoissa. Kilpailuvalttimme on laadukas asiakaspalvelu, meiltä vastataan keskimäärin 9 sekunnissa. Käynnissä on paljon uusia hankkeita nyt. Suomi pystyisi olemaan globaali solmukohta datan välitykselle. Netplaza ja Cinia yhdessä pystyvät varmistamaan toimintaedellytykset tälle.

Nyt huolestuttaa, että vain yhdellä neljästä on saatavilla valokuituliittymä (Viestintäviraston katsauksen mukaan). Suomi jää jälkeen verkkoihin investoinnissa ja nopeiden liittymien käyttöönotossa Ruotsiin verrattuna. On tutkittu että 1,5 % kasvaa BKT, jos käytetään huippunopeita yhteyksiä. Nettiyhteyden nopeudella on tosiasiallista merkitystä tuottavuuteen. Vivin strategiaan on kirjattu, että huippunopea laajakaistan saatavuus on kaikilla, kuten myös se, että verkon rakentamisen kustannuksia pienennetään. Tulevaisuutta ei tule ilman valokuitua. Vastakkainasettelua mobiiliyhteyden ja valokuidun välillä ei kannata käydä, sillä mobiiliyhteyksiä ei voida rakentaa ilman kiinteää valokuitua. Tulevaisuuden kuntien roolit perustuvat toimiviin ja nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin. Visio: Parempi koti (Viihtyisämpi, älykkäämpi, turvallisempi, arvokkaampi, ympäristöystävällisempi.) ja menestyneempi yritys. Missä kuitu, siellä yritys. Ikkuna maailman dataan.

Valokuituverkon perustamisessa ja hallinnassa on monta vaihetta. Kuituverkon elinvoiman vahvistaminen alkaa jo perusteita: yhtiömuoto ja yhtiön perustaminen ylipäätään, tuotteistus, myynti ja markkinointi, suunnittelu, kilpailuttaminen, rakennuttaminen ja valvonta, verkon operointi, hallinnointi ja ylläpito. Hallinnointi täytyy olla tehokasta, jotta loppuasiakkaan kustannus ei nouse liian korkeaksi.

Toimiva myyntiprosessi on todella tärkeää. Kuituverkkojen kysyntä on lähtenyt nousuun. Asiasta puhutaan lehdistä ja ihmiset oikeasti haluavat valokuituverkon. Kun verkko on valmis, jälkimyyntiä ei saa unohtaa. Tiedottaminen pitää aloittaa 12–4 kk ennen rakentamisen aloittamisesta. Myynti ja sopimusten kerääminen hyvä aloittaa 6–0 kk ennen rakentamisen aloittamista. Jälkimyynti projektin valmistumisen jälkeen.

Näin onnistut myynnissä

Selkeällä yksinkertaisella tuotteistuksella, houkuttelevalla hinnoittelulla, oikean ajoitetulla myynnillä ja sitä tukevalla ammattimaisella viestinnällä ja tiedottamisella varmistavat maksimaalisen asiakaspeiton sekä tulovirran verkkoyhtiölle. On tiedottamisasia, että vastakkainasettelu saadaan yleisen keskustelun tasolla poistettua.

Miljoona valokuituliittymää Suomeen – miten edesautamme

14

Puhuja: Reima Mäkinen, myynti Inteno Netmedia OyPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Inteno Netmedian visio on tehdä nopeammin, tehokkaammin ja laajemmin. Yhtiö toimittaa ja myy päätelaitteita. Nyt yhtiö on laajentunut merkittävästi mm. yritysfuusioiden myötä. Koko maailma on käytännössä toimintakenttänä. Täten pystytään toimittamaan uusimpia tekniikoita ja laitemalleja ison maailman malliin. Laajemmin auttaa seutuverkkoja muun muassa siten, että kun Netmedialla on nyt iso organisaatio takana, niin tuki laitepuolelle on saatavilla todella nopeasti lähes koko maailman kattavasta verkostosta. Pystymme tuomaan Suomeen uusia avauksia nyt paremmin ja laajemmin. Edelläkävijyys on meille tärkeää, että pystymme tarjoamaan viimeisintä huutoa olevaa tekniikkaa asiakkaille. Koska isona toimijana pystymme tilaamaan suuria määriä, myös hinnat ovat kilpailukykyisiä.

Tehokkaita haluamme olla siksi, että halutaan tuoda tehokkuutta operaattoreiden laitehankintoihin. Sopivat ratkaisut sopiviin verkkoihin. Ratkaisut skaalautuvat verkkojen mukaan. Tehokkuutta tarvitaan myös verkon suunnitteluun. Netmedialla on verkon suunnittelun kokemusta myös erilaisten hankkeiden kanssa. Näin mahdollistetaan tehokkuus myös operaattoreiden järjestelmänhallintaan sekä päätelaitehallintaan. Pilvipalvelulla pystytään analysoimaan päätelaitteita etänä. Tehokkuutta tarvitaan myös kuituasiakkaiden kotiverkon hallintaan. Olemme pyrkineet myös tarjoamaan alustaa tähän ja myös mobiiliappi, joka keskustelee asiakkaan päätelaitteen kanssa. Tämä tukee asiakkaan saamaa hyötyä kuituliittymästä. Tehokkuudella varmistamme, että operaattorilla on mm. helpompi hallittavuus, pienempi resurssitarve ja parempi asiakastyytyväisyys.

Nopeammin tarkoittaa Netmedialle ensimmäiseksi sitä, kuinka nopeasti bitti liikkuu. Esimerkiksi GPON-verkon standardinopeus on 2,5 ja 1,25, mutta tulevaisuudessa tai oikeastaan jo tänä päivänä pystytään tarjoamaan 10/10Gb yhteyksiä – ja tämä jatkossa pystytään jopa nelinkertaistamaan. Uudella G.fast tekniikalla pystytään myös tehdä kupariasiakkaalle nopeampia yhteyksiä. Suuntaus Netmedialla päätelaitevalmistajana on sellainen, että pystymme tekemään myös 10G päätelaitteita. Tähän tulevaisuuteen ollaan valmiita. Nopeus tarkoittaa Netmedialla myös nopeampaa tukea: tukea operaattoreille mutta myös loppuasiakkaille. Nopeampia toimituksia pyritään myös tekemään.10/10Gb on jo myynnissä. Netmedia tulee järjestämään alkuvuodesta Next Generation GPON -tapahtuman Vaasassa, jossa tulee tästä lisätietoa.

Nopeammin, tehokkaammin ja laajemmin

15

Puhuja: Ari-Jussi Knaapila, Chief Executive Officer, Cinia OyTwitter: @AriJussiPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

Cinia alkoi jo parikymmentävuotta sitten rakentaa kuituverkkoja, mikä vähän kärsi siitä, että kupariyhteyksiä alettiin tekohengittää ADSL:n kautta. Mutta nyt olemme innolla mukana kuituverkkorakentamisessa.

Nykyinen Cinia Oy on melko tuore, joka syntyi kolmen yhtiön kombinaatiosta, Coronet Oy, C-LIon1 Oy ja Kilosoft Oy. Omistajina ovat Suomen valtio, Ilmarinen ja OP-Ryhmä. Cinian tehtävänä on mm. Suomen kansainvälisten verkkoyhteyksien mahdollistaminen ja digitaalisen menestystarinan rakentaminen. Yhtiölle osaamiseen kuuluvat pilvipalvelut, yhteyspalvelut, asiakaskohtaiset verkkopalvelut, ohjelmistopalvelut, kansainväliset yhteyspalvelut sekä valvonta- ja hallintaratkaisut. Teoreettinen kapasiteetti Suomi-Saksa-yhteydessä on 144 Tbit/s. Tämän tarpeen kasvu on huima. Liikennemäärä kasvaa huimasti koko ajan. Liikennemäärän kasvuna on ollut pitkälti mobiilidata. Jos ajatellaan hintoja, joita oli vielä 5–10 vuotta sitten, niin ei voida ajatellakaan, että olisi voitu käyttää silloin tällaisia määriä. Vuonna 2021 IP-verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä on arvioilta 3,5-kertainen maapallon väkilukuun verrattuna. (Cisco Global Cloud Index: Forecast and Methodology, 2016–2021) Vaikka emme vielä tiedä, mitä se liikenne on, niin voimme varautua verkottajina tähän tarpeen kasvuun.

Kaistaleveys tulevaisuudessa kasvaa ja myös halpenee. Perusyksikkönä tukkuverkossa on jo 100Gbps, kun vielä pari vuotta sitten se oli 10Gbps. Vuosittain hintaeroosio on ollut 10–15 %. Hintakehitys tukee uusien sovellusten esiinmarssia. Varmempi ja edullisempi verkko mahdollistaa data- ja kompetenssikeskusten sijoittamisen vapaammin maailmankartalle. Datacentereiden ympärille on mahdollisuus syntyä erilaisia ekosysteemejä. Tämä on se syy, että on turha ottaa riskiä, ettei vahvistettaisi tietoliikenneyhteyksiä.

Kuitukaapeli mediana säilyttää ja vahvistaa asemaansa. Me täällä tiedetään, ettei keskustele ole joko tai langattomien ja kiinteiden välillä. Kaikkia tarvitaan ja niillä on eri käyttötarkoituksia. Me haluamme pystyä liikkumaan ja tarvitsemme mobiiliyhteyksiä. Mutta niin paljon alkaa olla kriittistä jopa yksilönä, että yhteys pelaa, joten parempi ehkä olla molemmat ratkaisut. Mobiiliyhteyksissä ei kuitenkaan tulla pääsemään millään järkevällä hinnalla sellaisiin kaistanleveyksiin, mitä valokuidulla.

Merenalaiset valokuitukaapelit muodostavat kansainvälisen verkon selkärangan. Yli 95 % maailman kv-liikenteestä kulkee niissä. Noin 350 merkittävää merikaapeliyhteyttä muodostavat globaalin internetin ja dataverkon selkärangan. On helppoa päätellä, että maailman talouden, elinkeinoelämän ja kulttuurinkin kehitys on vilkkainta näiden runkoreittien ja varrella ja solmuissa. Cinian verkko on Pohjois-Euroopassa osa tätä globaalia runkoverkkoa.

Kuituverkot digitaalisten menestystarinoiden mahdollistaja

16

Puhuja: Ari-Jussi Knaapila, Chief Executive Officer, Cinia OyTwitter: @AriJussiPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 7.11.2018

C-Lion1-merikaapeli tarjoaa yhteydet Keski-Euroopasta Suomeen ja koko maailmaan. Merikaapelin rakentaminen päätöksestä valmiiksi kesti kolmisen vuotta ja sen arvo oli noin 100 miljoonaa, josta valtion osuus oli noin 20 miljoonaa.

Pohjoinen arktinen kaapelijärjestelmä asemoisi Suomen valtaväylän varrelle. Globaali verkko kaipaa ennen kaikkea uusia reittejä. Mannertenväliset yhteydet ovat lyhyempiä napojen lähellä kuin päiväntasaajalla. Arktisen reitin – Koillisväylä ja Luoteisväylä – hyödyntämistä tietoliikenteen reittinä on tutkittu jo pitkään. Teknisen ja kaupallisen toteutuskelpoisuuden hetki lähenee nyt. Suomen kannalta olisi luonnollisesti arvokasta olla ei enää verkon reunalla vaan pääreitin varrella. Uusi, pohjoinen yhteys loisi uuden reitin ja latenssiltaan 25–40 % nopeamman yhteyden Euroopan ja Aasian välille verrattuna eteläiseen merikaapeliyhteyteen. Cinian ja Suomen intressi on edistää arktisen merikaapelin toteutumista. Alueelliset kuituverkot ovat osa runkoverkkoa. Suomen kuituverkkoa olisi hyvä kehittää runkoverkon näkökulmasta. Cinia haluaa olla mukana rakentamassa yhtenäistä runkoverkkoa yhdessä kunnallisten/maakunnallisten seutuverkkojen ja muiden toimijoiden kanssa. Haluamme Suomen osaksi globaalia runkoverkkoa myös näiltä osin.

Digitalisaatio kaikissa ulottuvuuksissaan jatkuu – tarvitaan nopeita, toimivia ja kattavia verkkoja. Mobiiliverkot tulevat myös tarvitsemaan tiheämpiä verkkoja. Verkon parantaminen on syytä aloittaa nopeasti. Cinia ja Netplaza mahdollistavat seutuverkkojen menestymisen ja laadukkaat elinkaaripalvelut sekä pystyy myös mahdollistamaan lisätuloa runkoverkkoyhteyksistä.

Kuitu on hyvää, eikä ainoastaan vatsalle. ”Ari-Jussi Knaapila, Cinia Oy”Olemme kaikki oikealla asialla ja kaikkia toimijoita tarvitaan kuitua levittämään.

Kuituverkot digitaalisten menestystarinoiden mahdollistaja

17

Puhuja: Pia Hirvonen, valmentaja, Kumppania OyTwitter: @HirvonenPiaPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Olemme melkoisessa murroksessa nyt. Pitää miettiä se oma ydin, mihin panostetaan. Tämän päivän viestintä on monikanavaista ja siksi haastavaa. Kun ”yläpää” eli yrityksen perustoiminnot on kunnossa, niin aineksia viestinnän suunnitteluun on. Kun kohderyhmässä on monia eri sukupolvia, ei voida olettaa, että jokin yksi yksittäinen toimenpide voi vielä saada vaikutuksia aikaan. Verkkosivusto on hyvä kotipesä, mistä kaiken on hyvä lähteä liikkeelle. Asiakaskokemus alkaa verkosta ja päättyy verkkoon. Mitä enemmän työelämään tulee milleniaaleja ja uusia sukupolvia, sitä enemmän päätöksenteko siirtyy verkkoon.

Video herättää mielenkiinnon. Hakukonenäkyvyys paranee. Video antaa lisäarvoa ja parantaa muistijälkeä. Parantaa klikkauksia ja näkyvyyttä. Mielenkiinto pitää tosin herättää heti ensimmäisellä sekunnilla. Tunne on videossa paljon helpompi saada esille kuin tekstissä. Videossa voi helpommin heittää persoonaa peliin ja ihmiset tykkäävät katsoa videoita, joissa on persoonallisuutta Video voi käyttää monessa: voi olla vähän hauskaa, arkipäivän kokemuksia mutta myös asiantuntijahaastatteluita, ohjeita, valmennuksia jne.

Alkuun pääsee, kun

- unohtaa täydellisyyden - kirkasta ydin, mitä haluat sanoa- jaottele teemat: yleisvideot, mielenkiinnon herättäjät, arkipäivän elämä, myynnin edistäjä, työnantajamielikuva- ota osaksi sisältösuunnitelmaa- riittävästi ammattiosaamista avuksi.

Mieti tarkkaan:

- ympäristö, missä kuvaat - yksinpuhelu, haastattelu, dialogi vai näiden kombo- lyhyet videot, max. 2 min toimivat somessa ja uutiskirjeissä parhaiten- tee yksinkertainen käsikirjoitus- muista pitää simppelinä!

Näillä liikkeelle:

- Tsekkaa kameran laatu, kännykällä pärjää pitkälle- Äänen riittävyys, mikrofoni - Paikka: valot, tausta- Editoi: InShot-appi puhelimessa on hyvä- Lisää tekstiä, infograafia, symboleja - Viimeistele: alku- ja lopputekstit, sloganit jne. - Jakelu: YouTube + miten jakelet halutulle kohderyhmälle- Mittaa ja analysoi, kerää palautetta

Video myynnin tukena

18

Puhuja: Antti Savolainen, toimitusjohtaja, Despro Energineering OyPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Desprossa työskentelee 60 intohimoista insinööriä, ja yhtiöllä on 11 toimipistettä. Yhtiö tekee suunnittelupalveluita mm. jakeluverkkoon, katuvalot, voimajohdot jne.

Verkkorakennuksen vaiheet ovat hankevalmistelu, esisuunnittelu, kilpailutus, lupien hakeminen ja maankäyttösuunnittelu, lupien hankinta, rakentaminen, dokumentointi ja ylläpito.

1. Hankevalmisteluita tehdään joskus tosi pienellä osaamisella. Esim. kunnissa voi tapahtua henkilövaihdoksia kesken prosessin. Tähän pitää käyttää aikaa.

2. Esisuunnittelu. Tarkat määräarviot auttavat rahoitushakemusten ja tarjouspyyntöjä varten. Tästä saadaan myös valmiiksi

3. Ihan kaikkea ei kannata pilkkoa osiin. Hinnan lisäksi kun urakoita kilpailutetaan, pitää esim. projektin vastuuttamisen miettiä. Mitä enemmän on aliurakoitsijoita, sitä enemmän saattaa olla riskinä, että yksi vastuutaho jää uupumaan.

4. Lupien hankinta on haastavaa, kun halutaan mahdollisimman suuri tilaajapenetraatio. Se tuo haasteita suunnitteluun. Jos tuleekin viime hetken muutoksia, miten pysyy hallinnassa. Myös viranomaisluvat tulevat, niitä voi olla useita. Usein kuituprojekteihin kuitenkin suhtaudutaan positiivisesti.

5. Rakentamisessa, eli kun kaikki on sovittu, voidaan aloittaa rakentaminen. Työmailla kannattaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja työmaan valvontaan: liikenteen ohjaus, kaivantojen suojaaminen jne. Työmailla olisi hyvä käydä säännöllisesti tarkistamassa, että asiat ovat kunnossa. Jos oma resurssi ei riitä, niin tähän on saatavilla ammattimaista lisäresurssia.

6. Dokumentointi. Huolehdi, että tiedot päätyvät käytettyyn järjestelmään.

7. Ylläpito tulee pitää mielessä heti alusta lähtien.

+ 1. sudenkuoppa. Asiantuntijapalvelut: hyödynnä oman resurssin tehostamisessa! Monilla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia asiantuntijapalveluissa. Pitää vaan valita itselle juuri oikea kumppani omaan projektiin ja hankkeelle.

Verkkorakentamishankkeen 7 sudenkuoppaa – miten hyppäät yli

19

Puhuja: Tapio Salminen, tietoliikennepäällikkö, Napapiirin Kuituverkot OyPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Kaupungin kattava kuituverkko piti saada, näin toimittiin Rovaniemellä. Neve-konserni (Napapiirin Energia ja Vesi Oy) on kaupungin omistama, johon kuuluu useita tytäryhtiöitä ja osakkuuksia. Napapiirin Kuituverkot Oy on myös yksi tytäryhtiö. Yhtiö työllistää noin 200 henkeä ja asiakkaita noin 60 000 eli käytännössä kaikki Rovaniemen asukkaat ovat jollain sektorilla asiakkaita.

Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki (8017,19 km2), mikä asettaa haasteita kuituverkon rakentamiselle. 87 % ihmisistä asuu kuitenkin keskusta-alueella. Kaupallisista toimijoista kukaan ei ollut lähtenyt rakentamaan kuituinfraa, joten muutama vuosi sitten kaupunki päätti alkaa verkkoa rakentamaan.

Ensin lähdettiin rakentamaan verkkoa, sitten aloitettiin liittymien myynti, joita kuluttajille kaupattiin. Menestys ei heti ollut täysin taattua. Haasteeksi tuli, että hinnoittelu oli hieman korkeaa. Kaivattiin verkkoon myös palveluja, kuten kaapeli-tv:tä. Kaikki kaupalliset operaattorit toimivat kaupungissa ja tarjoavat palveluita. Yli 50 % laajakaistapalveluista tarjotaan mobiililiittymien kautta. Voitte kuvitella, jos keskittymässä on 50 000 asukasta, niin kaista ei riitä.

Projekti aloitettiin viime kesänä, ajateltiin palvelualustaa, jolla voi tuoda uusia palveluita saataville. Oma as-numero ja IP-osoitteet piti hakea. Verkkopalvelualustojen suunnittelu käynnistettiin. Palveluita tuotteistettiin yrityksille ja kuluttajille sekä palveluprosessit näiden tuotteiden tuottamiseksi, ylläpitämiseksi ja myymiseksi. Lisäksi tehtiin yhteistyökumppaneiden koulutus.

Palvelualustaksi Rovaniemellä valikoitui Metro Ethernet verkko, IP/MPLS-verkko, joka tarjoaa kysytyt tietoliikennepalvelut. Palvelut, jotka tarjotaan, niin niiden pitää olla ylivoimaisia. Kaikki laitteet ovat varmistettuja, laajennettavuus on helppoa, yhteydet, jotka verkkoon tehdään, määritellään molemmissa päissä liitäntään. Laitteita voidaan lisätä verkkoon ja uudelleenreititykset toimivat automaattisesti. Yhteydet pitää toimia takuu on pyritty pitämään.

Jos kuluttaja- ja yritysasiakkaita vertaa, kuluttaja-asiakkailla investointi 2 miljoonaa ja takaisinmaksuaika 200 kuukautta. Ei ole valtavan kannattava bisnes. Yrityspuolella investointi 0,5 miljoonaa ja takaisinmaksuaika 10 kk. Tuotto on yrityspuolella parempi. Tuottoa pitää saada, jotta palvelua pystytään ylläpitää. GPON verkko valikoitui kustannustehokkaammaksi ratkaisuksi meille. Investointi 12,5 miljoonaa euroa ja investoinnin takaisinmaksuaika 100 kk. Kaupunkialueella kun toimitaan, niin ei ole EU-tukikelpoista-aluetta, joten on välttämätöntä toimia markkinaehtoisesti.

Palvelut kuituverkkoon joustavasti ja monipuolisesti

20

Puhuja: Tapio Salminen, tietoliikennepäällikkö, Napapiirin Kuituverkot OyPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Kaikki on kahdennettu, ettei vikatilanteissa ole heti paniikki päällä. Uudelleen reititykset ja huollot pystytään tekemään täten työajalla. Meillä on kaksi laitetilaa, joiden välillä laitteet on jaettu ja näiden reitittimien välillä on varmistava rengas, joista on liitäntä palvelutoimittajan runkoverkkoon. Meillä on nyt toistaiseksi ainakin vain yksi tekninen henkilö. Palveluiden ylläpito on ulkoistettu eli hän ei osallistu päivittäisiin toimenpiteisiin, kuten asiakaspalvelu.

Kuluttajille myydään Loisto 1G laajakaistaa. Tuodaan kuidulla kuitupäätelaitteeseen, ja siitä on liitäntä kaapelitv:tä varten ja siihen voidaan liittää WiFi-tukiasemia. Omaa verkkoa voi hallita puhelimeen ladattavalla applikaatiolla. Tähän voidaan myydä kuluttajille myös lisäpalveluita, ja niitä tarvitaankin investointien kattamiseksi. Perusliittymä 1G on 39,50 kuluttajalle. DNA toimittaa kaapelitv:n signaalin ja IPTV signaali tulee Criditin kautta.

Projekti on ollut niin laaja, että kyllä pitää töitä tehdä, että saadaan tilaajapenetraatio toteutumaan. Verkon rakentaminen on vielä vaiheessa. Meillä on nyt alusta, jolla voi 200 000 asiakasta hoitaa.

Palvelut kuituverkkoon joustavasti ja monipuolisesti

21

Puhuja: Veli-Matti Karppinen, toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ryTwitter: @KarppinenVeliPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Viestintä, osaaminen ja kansainvälisyys on Kainuun Nuotta ry:n toiminnan perustana. Arvoja ovat mm. yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja monikansallisuus. Nyt on käynnistetty Rajaton verkoston toimintaa, jonka tarkoituksena on edesauttaa maaseudun digitalisaatiota eri keinoin tarjoamalla erilaisia digipalveluita Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Maaseudun digitalisaation onnistumiseen vaaditaan, että on viisi osa-aluetta kunnossa.

- Pitää olla palveluntuottajaverkostot kunnossa- Palvelun kohteet pitää olla valmiina- Tilat ja kylätalot- Digitekniikka: molemmissa päissä tarvitaan uudenlaista tekniikkaa.- Nopeat verkot eli valokuitu

Näiden kaiken välillä tärkeää on yhteensopivuus, osaaminen ja hyöty sekä työ- ja toimintakulttuuri. Tämän muuttamiseen käytämme paljon Rajaton verkoston työaikaa. Näistä kaikista syntyy maaseudun elinvoima.

Hyötyjen kehittyminen on merkittävässä roolissa kotitalouksien ja yritysten kiinnostuksessa ottaa liittymiä. Hyödyistä tulisi kehittää: lisätä digiosaamista ja aktivointia, digitalisaation lisäarvon tunnistaminen, etäpedagogiikan kehittäminen, tarvitaan myös virtuaalisen palvelutuotannon yrityksiä sekä asiointi ja viestintäpalveluita. Viestintäpalvelut kasvavat nopeasti.

Nopeat verkkoyhteydet ovat tässä kaikessa erittäin tärkeitä. Mikään muu tekniikka ei pysty vastaamaan tarpeeseen. Ministeri Berner on myöntänyt, ettei 5G ole maaseudun ratkaisu – ilman valokuitua. Rajaton verkoston (rajaton nimi tulee siitä, että hanke toimii kahden maakunnan alueella) päätavoitteena on tarjota digitaalisuuden kehittämistä ja hyödyntämistä maaseudulla yhteisen palvelun avulla. Hankkeessa ollaan ottamassa käyttöön ylimaakunnallisia digitaalisia palveluita kuten videoasiointi.fi-palvelu, sähköiset pilvipalvelut sekä webinaaritoiminnan käyttöönotto. Hankkeessa opitaan löytämään erilaisten digipalveluiden hyöty.

Asiointipalvelun teema-alueita ovat pien- ja mikroyritykset, metsätalous, yritysasiakkaat, kylätoiminta, kolmas sektori sekä rahoittajat. Kohderyhminä ovat yritysten asiakkaat, metsänomistajat, yritysten omat asiakkaat, kyläyhdistykset, järjestötoimijat, sopimusasiakkaat jne. Molempia yhteistöitä tarvitaan: eli tarvitaan uusia verkkoja mutta tarvitaan myös palveluja, joista ihmiset verkon kautta hyötyvät.

Rajaton verkosto ja uusi digitoiminnan kulttuuri

22

Puhuja: Esa Huurreoksa, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan maakuntaliittoTwitter: @HuurreoksaPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Mielenkiintoista on ollut työskennellä laajakaistan kanssa Liitossa. 337 miljoonaa euroa maakunnissa on investoitu laajakaistarakentamiseen viimeisen 10 vuoden aikana. Uusia toimijoita, kuntayhtiöitä, osuuskuntia ja sähköyhtiöitä lähtenyt mukaan toimintaan, myös työpaikkoja ja työllistämistä maakuntiin. Laajakaistainvestoinnit ovat olleet erittäin hyvä harvaanasuttujen alueiden piristysruiske. Laajakaistaan investointi takaa myös kasvavat tulot, joten siihen investointia ei kannattaisi liikaa miettiä. Tuo lisää verotuloa yhteiskuntaan jo rakentamisvaiheessa. Myös lukuisia kyläverkkohankkeita on saatu käyntiin hankerahoituksella.

Uusiakin hankkeita ollaan vielä aloittamassa tänä vuonna. Ensi vuoden alusta ei ole enää mahdollista saada muuta kuin pienimuotoisiin kyläverkkoihin rakentamistukea. Tarvittaisiinko uutta tukiohjelmaa, joka olisi jopa 2030 saakka – kyllä. Markkinaehtoinen rakentaminenkin olisi nopeampaa, jos saisi hieman tukea siihen kylkeen. Toivotaan, että tukea vielä saadaan.

Pohjois-Karjalassa Laajakaista 2015 hanke käynnistyi periaatepäätöksellä 2008. Tässä tuli vähän kiirekin saada kaikki hankkeet toteutumaan, sillä tukiohjelmakin on ollut päättymässä moneen otteeseen. Kuntien merkittävä panostus hankkeisiin on ollut monien onnistuneiden hankkeiden taustalla. Pitkäaikaisen rahoituksen haasteet toimijoilla on, valokuituhankkeisiin saa max. 15 vuotta lainaa. Pitäisi olla maltillinen rahoitus 30 vuoden laina-ajalla.

Ainainen mobiili vs. kiinteä keskustelu – molempia tarvitaan tulevaisuudessakin. Yhteistyöhön on perustunut kaikki. Maakuntien liitot ovat halukkaita yhteistyöhön jatkossakin. Liitot ovatkin olleet useissa hankkeissa mukana. LVM ja ViVi ovat olleet myös hyviä yhteistyökumppaneita, kuten myös SuSe, Mavi, TEM, ELY sekä MMM.

Puoli Suomea on nyt valokuidulla katettu yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa, mutta joillakin alueilla saatavuus on pyöreä nolla. Kyllä tälle jotain pitäisi tehdä. Yleisessä keskustelussa tuli esille, että maakuntauudistuksessa yksi keskeinen aspekti on digitaalisuus. Miten tämä on ajateltu käytännössä toteuttaa, jos vain puolet verkosta on rakennettu? Ilman uutta tukiohjelmaa tuskin saadaan nopeasti uusia verkkoja katettua.

Nopea laajakaista liiton silmin

23

Puhuja: Päivi Peltola-Ojala, johtava asiantuntija, ViestintävirastoTwitter: @PeltolaOjalaPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Mitä kymmenessä vuodessa on tapahtunut?

Vuonna 2007 kiinteä laajakaistaverkko oli saatavilla 96 % kotitalouksissa. Kiinteä verkko perustui kupariin. Valokuituliittymiä oli alle 10.000, joissakin edelläkävijäverkoissa. Oli käynnistymässä teknologiamurros, jossa nähtiin ettei olemassa oleva lankaverkko enää riitä tulevaisuuden tarpeisiin. Valtio tarttui myös toimeen, että mitä tälle voisi tehdä. Pian saatiinkin Valtioneuvoston periaatepäätös, että 100 Mbit/s yhteydet pitäisi saada saataville kaikkiin kotitalouksiin, jotta kasvavat tarpeet voidaan kattaa. Rahaa valtiontukiin varattiin 66 miljoonaa euroa ja matkan varrella muutama miljoona saatiin lisää.

Homma lähti käyntiin, että maakuntaliitot tekivät erilaisia tarvekartoituksia ja käynnistettiin erilaisia hankeohjelmia, joihin tuet saatiin valtioilta, kunnilta ja EU:lta (ELY, kyläverkkotuet). Kunnat ovat rahoittaneet hankkeita noin 40 miljoonalla eurolla. Lisäksi ELY:n kautta on saatu rahoitusta noin 25 miljoonaa euroa. Yhteensä on toteutettu noin 800 hanketta.

Verkkoa on rakentunut koko Suomeen. 100M kiinteä verkko kattaa tällä hetkellä 52 % kotitalouksista ja 1G saatavuus on 17 % kotitalouksista. Matkaa koko Suomen kattavaan verkkoon on vielä. Noin 30 000 valokuituliittymää on tullut 10 vuoden aikana. Jatkossa tavoitetaso tulee olemaan, että 100M tavoite tulee olemaan 1G:n nopeus.

Kuntaranking paljastaa erot nopeissa verkoissa. Suuret kaupungit eivät tässä juhli vaan parhaat yhteydet löytyy ihan muualta: Ahvenanmaa, Taivalkoski, Pudasjärvi sekä joitain Etelä-Suomen kuntia nousee esille siinä. Laajakaistainfo.fi sivuilla julkaistaan tätä kuntarankingia.

Aikoinaan kovasti keskustelua syntyi, että onko haja-asutusalueella oikeasti kysyntää, kun tuet ohjattiin haja-asutusalueille. Ja olihan siellä kysyntää. Utsjoella eräs rouva sanoi, että ainoa miinus valokuidussa on ollut, että naapurin isäntä käy nyt alvariinsa televisiota katsomassa, kun ei piheyksissään ollut itselle ottanut valokuitua.

Tietoliikenneyhteyksistä on myös tullut kuntien vetovoimatekijä. On todella tärkeää, että kunnassa on toimivat yhteydet ja tästä on käyty kunnissa keskustelua. Tästä saa erityisesti kiittää maakuntaliittojen ihmisille sekä seutuverkoille ja verkon rakentajille, jotka asiaa kuntien kanssa käyvät läpi.

Kokemuksia nopeasta laajakaistasta

24

Puhuja: Päivi Peltola-Ojala, johtava asiantuntija, ViestintävirastoTwitter: @PeltolaOjalaPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Rahaa tulevaisuuteen ei ole luvattavissa, niin yhteistyötä pitää tehdä entistä enemmän ja hyödyntää yhteisrakentamista. Aina kun tehdään infran rakentamista, niin osa siitä olisi tätä valokuitua. Tätä pitäisi rummuttaa. Toivotaan, että Viestintävirasto saa ideoita, miten voisimme tukea yhteisrakentamista. Valtiontuen osalta loppukiri on käynnissä. Tukihakemuksia otetaan vastaan vuoden loppuun asti. Rakentamisaikaa on 2020 vuoden loppuun. Rahaa on vielä jäljellä uusille hankkeille noin kuusi miljoonaa euroa.

Fatka on, että pidemmän aikaa voimme nähdä, että Suomen investoinnit verkkoihin ovat selkeästi alhaisemmat kuin muualla pohjoismaissa. Investoinnit pitää jossain kohtaa tehdä. Ei saisi enää kauaa odotella, sillä kansainvälinen kilpailukyky kärsii. Valokuitumarkkinassa on merkittävä potentiaali. Tulevat tekniikat, kuten 5G vaativat toimiakseen valokuidun. Yhteisrakentaminen on kustannustehokkain väylä valokuituun. Pientalojen kuiduttamisessa on varmasti vielä potentiaalia.

EU:n tutkimus televerkkojen rakentamisesta löytyy www.yhteisrakentaminen.fi sivuilta.

Kokemuksia nopeasta laajakaistasta

25

Puhuja: Marianne Selkäinaho, maaseutuylitarkastaja, Maa- ja metsätalousministeriöTwitter: @MarianneSelkinaPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Ohjelmakaudelle 2008–2013 tuli laajakaistoihin rahaa, joka ohjattiin Laajakaista kaikille tavoitteisiin. EU:n komissio ei kuitenkaan meinannut antaa enää uudelle ohjelmakaudelle lisää rahoitusta. Pitkä työ tehtiin, että saatiin kyläverkkohankkeiden osalta rahoitus kuitenkin jatkumaan.

Tällä hetkellä hankkeita on käynnissä 72. Maaseutuohjelman laajakaistahankkeet eli kyläverkot ja digitalisaation edistämishankkeet ovat olleet erittäin suosittuja ja tuloksellisia hankkeita. Nyt valmistellaan tulevaa kautta, eli CAP kautta 2021–2027. Pyritään saamaan myös tälle uudelle kaudelle kyläverkkojen osalta rahoitusta jatkumaan.

Saaristoasiain neuvottelukunta on teettämässä selvitystä, jossa on selvinnyt: 590 Suomen ilman kiinteää tieyhteyttä olevasta, vakituisesti asutusta saaresta 97 % on vailla kiinteää tietoverkkoyhteyttä ja 74 % vailla langatontakaan tietoverkko. Tietoliikenneyhteydet pitäisi tarjota myös saaristolaisille.

Joka ikinen metri, jota valokuitua rakennetaan, niin on merkityksellinen. Jotka ei panosta tulevaisuuden rakentamiseen, niin on suuri uhkakuva, että maaseutu autioituu ellei valokuituverkkoon panosteta. Laajakaista on kaiken elinvoiman perusta maaseudulla.

Kaikki, jotka haluavat olla mukana tulevan kauden rahoitusta varmistamassa, voivat olla yhteydessä Marianne Selkäinahoon.

Nopean laajakaistan tarjonta kunnittain vaihtelee todella paljon. On maaseutukuntia, joissa on tosi hyvät yhteydet, mutta näin ei ole kaikkialla.

Maaseutuohjelman kyläverkkohankkeet ovat olleet tällä ohjelmakaudella pidettyjä, vaikkakin byrokratiasta on tullut palautetta. Kyläverkkohankkeissa hanke lähtee yleensä asukkaista. Sitten tarvitaan näitä aktivaattoreita, ”digipappeja”. He toimivat suunnannäyttäjinä ja kyläläiset itse rakentavat verkkoja. Yhteisön rooli merkittävä.

Tietoverkot pitäisi olla ihan perusinfrastruktuuria. Mutta ne kunnat, joissa tartutaan toimeen itse oma-aloitteisesti, rakentavat itse tulevaisuuttaan. On tutkittu, että maaseudun vetovoimaa erityisesti nuorten, korkeasti koulutettujen ja naisten asuin- ja työskentelypaikkana voidaan lisätä nopeilla tietoliikenneyhteyksillä. Yritysten näkökulmasta valokuitu madaltaa sijaintihaittaa. Maaseutupolitiikan neuvosto on tehnyt selvitystäkin, että joka neljännelle yritykselle valokuituyhteys on ollut merkityksellinen sijaintipaikan valinnassa.

Maaseudun laajakaistayhteydet ja älykkäät kylät

26

Puhuja: Marianne Selkäinaho, maaseutuylitarkastaja, Maa- ja metsätalousministeriöTwitter: @MarianneSelkinaPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

95% maastamme on maaseutua ja 40 % yrityksistämme on maaseudulla. On epäreilua käydä keskustelua, että kenen rahoilla se Suomen asuttuna pitäminen tehdään, eikä nähdä sitä, mitä kaikkea se tuo. Meillä on paljon tekemistä, että pystymme osoittamaan maaseudun merkitys ja kaikki se resurssi, mitä maaseutu meille tuo. Valokuituverkon merkitys on tärkeä etätöiden näkökulmasta. Lisäksi tällä on merkittävä rooli vapaa-ajan asukkaille.

Smart Countryside selvitys: Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä. Euroopasta käyntiin lähtenyt Smart villages aloite. Euroopan maaseutuverkosto on tehnyt hyvän videon tästä (YouTubessa video Smart Villages). Suomessa on hyviä esimerkkejä hienoista maaseutuohjelman hankkeista, kuten täälläkin aamupäivällä esitelty Rajaton verkosto. Suomessa älykäs kylä lähtee liikkeelle siitä, että ihminen voi hyvin. Se liittyy toki myös energiaan ja digitalisaatioon ja palveluihin, mutta kyllä kaikki lähtee ihmisistä. Älykäs kylä on paikka, jossa voi työskennellä ja harrastaa, asua ja elää, vetovoimainen ja vastaanottava myös uusille asukkaille. Työpaikkoja, peruspalveluita, yhteyksiä, älykkäitä liikenneratkaisuja, suotuisa ilmapiiri yrittäjyydelle ja mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja.

Nyt etsitään Suomen älykkäintä kylää, joka älykkäimmin ja eniten kehittää palvelujaan terveydenhuollon yms. Palveluiden saralla. Järjestäjinä ovat Maaseuturahasto, MMM, Kuntaliitto, Suomen kylät ry jne. Kilpailussa on mukana 33 kylää. Ensi vuonna on alkamassa myös kasvupolku, jossa tarkoitus tukea ja sparrata kyliä. Älykkäiden kylien yhteystiedot ja tämä muu aineisto on tulossa maaseutu.fi/suomenalykkain sivustolle.

Maaseutuverkostoon on perustettu myös Älykkäät kylät työryhmä, jossa on tarkoitus tehdä verkostomaisesti yhteistyötä. Kaikki muukin tieto löytyy maaseutu.fi sivustolta sekä laajakaista.fi sivulta.

Maaseudun laajakaistayhteydet ja älykkäät kylät

27

Puhuja: Marianne Hongisto, kyläaktiivi, Ilvesjoen kyläyhdistysPaikka: Hotel SorsanpesäAika: 8.11.2018

Ilvesjoki on pitkä ja kapea kylä Karvian ja Kauhajoen rajalla. Meidän kylässä on asukkaita noin 350–400. Kotitalouksia on 180. Yrityksiä on noin 20–30, joista osa on maataloja. Ilvesjoki on erittäin aktiivinen kylä, jossa on paljon kylätoimintaa ja mm. harrastajateatteria.

Markkinaehtoisena valokuitu olisi ollut liian korkea kyläläisille. Aktiivisena kyläyhdistyksen jäsenenä toimii viinatehtaan toimitusjohtaja Marko Mäkinen, joka kovasti halusi ajaa valokuituverkon rakentamista ihan käytännön syistä, sillä hän mm. tarvitsi työssään videoneuvottelupalveluja. Aloimme asiaa puuhata ja asiaa esitettiin johtokunnalle, minkä jälkeen asiaa aletiin markkinoida kyläläisille ja tätä tehtiin 2017. Suupohjan seutuverkko ei olisi silloisen lainsäädännön mukaan saanut rahoitusta hankkeelle, joten kyläyhdistys lähti sen takia hankkeelle hakijaksi. Lisäksi tiesimme, että sähköverkkoja alettaisiin kaivaa maan alle kesällä, niin halusimme hyödyntää mahdollisuuden yhteisrakentamiseen.

Aluksi mukaan oli lähdössä noin 40 lähtijää, mutta lopulta saatiin 60 liittymää, mikä yllätti odotukset. Verkon omistaa Ilvesjoen kyläyhdistys ja kilpailutuksen kautta Suupohjan seutuverkko valittiin rakentajaksi. Eri vaiheessa kysyttiin muitakin toimijoita, mutta meidän projekti oli liian pieni valtakunnallisille toimijoille.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tuli rahoitus. Investoinnin kustannukset ovat lähes 240 000 € ja tukea saatiin 65 % kustannuksista. Jokainen liittyjä maksoi kertaluonteisen liittymämaksun aktiivisesta liittymästä 1250 euroa, lisäksi otettiin passiivisia liittymiä, joissa liittymismaksu oli hieman korkeampi. Liittymän käytöstä peritään kuukausimaksua n. 36 €/kk. Kaapelikilometrejä yhteensä tuli 55 km, runkokaapelia 30 km ja tilaajakaapelia 25 km. Aktiivilaitetiloja asennettiin 1 kpl. Osittain pystyttiin hyödyntää sähkön kanssa samaan ojaan.

Ilvesjoen kyläyhdistyksen valokuituverkkohanke on päässyt finaaliin kahden muun hankkeen kanssa. Palkintojenjakotilaisuus on Brysselissä 19.11.2018 joten jännitämme, miten tässä kisassa käy.

Miten kuitu tuli viinatehtaalle: Ilvesjoen kyläverkko