Aviisi 10/2012

JOUTOMAA

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 14. syyskuuta | 10/2012

KESKUSTAPYÖRÄILY Tampere aikoo muuttua toimivaksi pyöräkaupungiksi »8

KAMPUKSEN TYYLIT Opiskelijat paljastavat, mitä heidän laukuissaan on »16

LATTIAREMONTTI Linnan lattiat uusitaan sisäilmaongelmien vuoksi »5

professoria kuuluu vapaamuurareihin.

Mistä harmaiden herrojen salaisissa

rituaaleissa onkysymys?

88vapaa-muurari-professoria

»10

2 Aviisi 14.9.2012

´13BileMeri21.11.2012 lähdetään taas

Merelle bailaamaan!Taattua Biletunnelmaa lataa totta kai:

Petri Nygård! Bileruoria vääntää laivalla

lisäksi Lord Est! Tuttuun tapaan luvassa on kilpailuja, yllätysohjelmaa ja vähän unta…

alk. 35€ /hlö (C4-lk)

sis. bu�et-aterian ruokajuomineen!

Älä jää laivasta vaan varaa heti!

p. 010 2323 200

Toimitusmaksu 10 €/hlö, nettivarauksissa 0 €.

Kauppakatu 15, 33500 Tre. Puh. (03) 223 1397

Hiusten leikkaus 25,-(sis. pesu + föönaus)

Raidat + leikkaus alk. 68,-Ripsien ja kulmien

kestovärjäys 15,-

Kuponki on voimassa toukokuun loppuun.

Tällä kupongilla trendikäshiustenleikkaus 26,- (39,-)

Opiskelijakortilla -15%kaikista hiuspalveluista

Kiinnostavatko lisäansiot opintovuoden aikana?

Tule tekemään puhelinhaastatteluja Suomen suurimpaan markkina- ja mielipidetutkimusyritykseen.

Haastattelukeskuksessamme sijaitsee Tampereen keskustassa, Hämeenkatu 23 A. Haastattelijamme työskentelevät arki-iltaisin klo 16.30 - 21 ja lauantaisin klo 11 - 17 vähintään kolmena päivänä viikossa.

Katso lisätietoja ja täytä työhakemus osoitteessa http://www.tns-gallup.� /rekrytointi tai soita (03) 3396 5300, Hilkka Huuhtanen/Merja Hämäläinen.

TNS Gallup

iii -OLUT 0,4 L 2,50SIIDERI 0,33 L 2,50LONKERO 0,33 l 2,50

hanahinnat

Viikonloppu

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY KLO 21-23 ILMAINEN NARIKKA

FINLAYSON

perjantai, lauantai 21-04

Pure Jenkki original USA BAR!

www.rodeonight.ÞÊOPEN LATE -04A-LICENSE OmYoga.fi

YES you will

sweat...

+35C HOT YOGA

Alkupalat, StartersVihersalaatti, (L,G) 6,50€Salaattia, marinoitua punasipulia, pikkelöityä kurkkua, parmesaania ja yrttivinegrettiä Keitto (VL,G) 9,50€Samettinen punajuurisosekeittoa & vuohenjuustocremeä Keitto savupekonilla (Vl,G) 11,00€Etanat (VL, ilman leipää G) 10,00€Yrteillä ja sinihomejuustolla kuorrutettuja etanoita, lisäksi tarjoilaan valkosipulileipää Toast Skagen (VL) 12,70€Rapuja, tillimajoneesia sekä merileväkaviaaria saaris-tolaisleivällä, lisäksi yrttisalaattia Antipastolautanen (Suositellaan kahdelle) (VL) 15,00€ Jokirapuja & piparjuuriaiolia, brie-juustoa, lam-masmakkaraa, saaristolaisleipää ja savulohimoussea

JälkiruuatSorbetti (L,G) 7,00€ talon sorbettia ja marinoituja marjoja Talon jäätelö 7,00€ Vaihtuva jäätelö tarjoillaan tuo-reiden marjojen kera Juustot 9,00€ Vaihtuva valikoima juustoja, suositel-laan myös väliruoaksi Crème Brulee 9,00€ Klassinen Creme Brulee maustet-tuna lakkaliköörillä Valkosuklaa & mustaherukka 9,00€ Valkosuklaa-mustaherukkajuustokakkua ja sherrysiirappia Suklaamarkiisi 9,50€ Suklaamarkiisia, appelsiinise-mifreddoa sekä suklaacookie

PääruoatVegetarian (VL) 19,50€ Rapeita kantarellinyyttejä, kermaan muhennettuja juureksia, karpalochutney sekä timjami-voikastiketta Päivän kala päivän hintaanMaissikana (VL, G) 21,50€ Maissikanaa, mascarpone-risottoa sekä omena-inkiväärihilloketta Karitsa (VL) 23,50€ Savuoluessa haudutettua karit-saa, kaali-sipulipaistosta sekä haudutuslientä Poron potka (G, VL) 24,50€ Pitkään haudutettua poron potkaa, tummaa karpalokastiketta sekä uunijuureksia Valkosipulihärkä (G, VL) 27,50€ Pariloitua härän sisä-fileetä, perunagratiinia, hunajaisia valkosipulinkynsiä, pekoni-papuja sekä tummaa valkosipulikastiketta

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.9.2012 3

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email [email protected] • Päätoimittaja: Seppo Honkanen

050 3612 853, [email protected] • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, [email protected] • Oikoluku Heta Hassinen • Kannen

kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki

oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteen-

muutokset opiskelijat: [email protected], muut: [email protected] Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä

päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

Anna aivoillesi aikaa

kiRJoiTTAJA oN AviisiN PääToiMiTTAJA

Näin on! kirjoituksia Tamysta

kiRJoiTTAJA oN TAMyN HALLiTUkseN vARAPUHeeNJoHTAJA

Pekka Suhonen

Yliopistoja kehitetään rakenteellises-ti. Mitä tämä tarkoittaa? Oppiainei-ta lisätään ja lakkautetaan kansalli-

sesti yliopistoissa. Rakenteellinen kehittä-minen voi myös tarkoittaa sitä, että oppi-aineita siirretään päikseen yliopistosta toi-seen. Retorinen konstruktio nimeltä ra-kenteellinen kehittäminen voi siis tarkoit-taa monia asioita, hyviä ja huonoja.

Välillä on tarpeen tarkastella, onko kou-lutuspaikkojen alueellinen ja määrälli-nen jakautuminen tarkoituksenmukais-ta. Usein kehittämisen tarkoituksena on luoda riittävän suuri opiskelijamäärä yh-teen yliopistoon, jotta koulutusta on järke-vää tehdä edes jossain päin Suomea. Tämä on hyvä tavoite, mutta toimiiko se oppiai-neisiin, joissa pienet ryhmät ovat perustel-tuja?

Tällä hetkellä logopediaa ja puheviestin-tää kehitetään rakenteellisesti Helsingin

yliopiston ja Tampereen yliopiston välillä. Lopputulosta odotellaan vielä muutamia viikkoja. Listaan syitä miksi tällä kertaa rakenteellinen kehittäminen ei osu maa-liinsa:

- Siirrosta ei ole taloudellisia hyötyjä kummallekaan yliopistolle: parhaimmil-laan muutos on kustannusneutraali.

- Logopedit työllistyvät erittäin hyvin Pirkanmaan alueelle, yli 80% valmistu-neista on jäänyt Pirkanmaalle ja Väli-Suo-men alueelle töihin.

- Koulutusjärjestelyt ovat toimivia: oppi-aineessa on lukuisia harjoittelujaksoja, joi-den järjestämisestä tulisi erittäin hankalaa siirron toteutuessa.

Onko tämä järkevää korkeakoulupoli-tiikkaa? Ei se ole.

P.S. Tällä hetkellä OKM kehittää myös opintotukea rakenteellisesti.

Kehittyvien rakenteiden Suomi

Aarni Korpela

Aivot eivät kulu käytössä, mutta jat-kuvaa ylikuormitusta ne eivät kes-tä. Krooninen stressi on niin ras-kas tila, että pahimmillaan se voi aiheuttaa aivotoiminnassa peruut-tamattomia muutoksia.

YTHS:n mielenterveystutkimuk-seen vastanneista joka kolmas ker-

toi kärsivänsä ylirasituksesta, masentuneisuudesta, kes-kittymiskyvyttömyydestä tai uniongelmista. Se on pelot-tavan suuri luku.

“Kun ihmisellä on liikaa pohdittavaa tai liian vähän ai-kaa suoriutua tehtävästä, aivot alkavat kuormittua ja älyllinen joustokyky heikkenee. Tämä vaikuttaa suoraan arjen luovuuteen”, neurologian ja neurokognitiivisen er-gonomian dosentti Kiti Müller toteaa Talous-Sanomissa.

Müllerin mukaan kiire, keskeytykset, pirstaleisuus ja informaation lisääntyminen uhkaavat nykyihmisen psyy-kettä. Hoppuilusta on tullut pysyvä olotila. Joka koulus-sa, konttorissa, niemessä ja notkossa vilkuillaan sähkö-postia, päivitetään statusta tai hipelöidään Ipadia.

Maailman hektisyys on muutamassa vuosikymmenes-sä kasvanut valtavasti. Ei ihme, että tutkimusten mukaan joka viides alle 35-vuotias kärsii ajoittaisista muistihäiri-öistä.

Lyhytaikainen stressi on posiitivinen tila. Se lisää ihmi-sen suorituskykyä. Ongelma on krooninen stressitila, jo-ka jatkuu pitkään keskeytymättömänä.

Aluksi se aiheuttaa unettomuutta, keskittymiskyvyttö-myyttä ja muistivaikeuksia. Stressaantunut ihminen voi olla yhtä aikaa vihainen, onneton ja turhautunut.

Yleisimmät fyysiset stressioireet ovat verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu. Stressaantuneen pulssitaso nousee selvästi, sydän lyö tiheämmin. Fyysisten oireiden taustalla on stressihormonien, kuten adrenaliinin ja kor-tisolin, lisääntynyt tuotanto. Vuosia jatkunut krooninen stressi johtaa usein sydän- ja verenkiertoelimistön saira-uksiin.

Vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräinen fyysisen suorituskyvyn lasku saattavat ol-la pahenevan stressireaktion merkkejä. Stressi myös vai-kuttaa immuunipuolustukseen ja lisää altistumista eri-laisille tulehdussairauksille: esimerkiksi flunssalle.

Kroonisessa stressitilassa jopa aivojen ohimolohkossa sijaitseva hippokampus saattaa kutistua. Saman alueen kutistumista havaitaan myös rappeuttavassa aivosairau-dessa, Alzheimerin taudissa.

Uni paras lääke on. Se pitää paikkansa myös aivojen koh-dalla. Ikävä kyllä suomalaisten keskimääräinen yöuni on lyhentynyt parissakymmenessä vuodessa puolitois-ta tuntia. Jatkuva univaje aiheuttaa mielialan laskua, kes-kittymisvaikeuksia – ja stressiä.

Liikunta on toinen stressin luontainen poistaja. Ihmis-keho on tarkoitettu liikkumaan, ei istumaan. Mutta ny-kyihminen istuu suuren osan päivästä ja jatkaa istumis-ta päivästä toiseen. Liikuntaan käytetty koko-naisaika on laskenut viime vuosikymmeni-nä dramaattisesti, sillä arkiliikunnan mää-rä on vähentynyt.

Yhtälö on paitsi pelottava myös kestä-mätön. Kuormitamme aivojamme jatku-vasti enemmän, mutta rentoutamme nii-tä koko ajan vähemmän.

Rauhoittukaa. Hitaasti kiiruhtamalla pääsee pidemmälle.

Seppo Honkanen

Tällä kupongilla trendikäshiustenleikkaus 26,- (39,-)

Opiskelijakortilla -15%kaikista hiuspalveluista

4 Aviisi 14.9.2012

Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Tamyn hallituksen puheenjohtaja Vee-ra Kaleva ja pääsih-teeri Mika Parkkari toteavat avoimessa kirjeessään, että mo-net yliopistot ovat satsanneet tutoroin-

tiin huomattavasti aiempaa enemmän rahaa ja työtunteja.

”Tampereen yliopistossa ei ole va-litettavasti seurattu valtakunnallista trendiä, vaan tutorointiin käytetään yhtä vähän aikaa ja rahaa kuin ennen-kin”, Parkkari ja Kaleva ihmettelevät.

Heidän mukaansa Tampereelta puuttuu säännöllisesti kokoontuva toimielin, jossa opiskelijat ja yliopis-ton henkilökunta voisivat suunnitella tutorointia.

”Tutorointi on ensisijainen väy-lä tutustua ihmisiin, jos opiskelija on muuttanut uudelle paikkakunnalle”, Tamyn sosiaalipoliittinen sihteeri Ol-ga Haapa-aho painottaa.

Monessa muussa yliopistossa tutorit saavat rahallisen korvauksen työstään ja heitä koulutetaan usean päivän ajan.

”Turun yliopistossa oma tiedekun-ta maksaa tutoreille noin sadan euron korvauksen, jos koulutus on hoidettu asiallisesti”, Turun ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Koi-visto kertoo.

Jyväskylän yliopiston opintohallin-topäällikkön Tuula Maijasen mu-kaan tutori saa Jyväskylässä palkkaa 13 euroa ohjaustunnilta. Ylioppilas-kunta vastaa koulutuksesta, mutta tu-torit laskuttavat palkkion tiedekun-nalta.

Maijanen kertoo, että alun perin tu-toreille ei maksettu Jyväskylässä ra-haa. Osa laitoksista koki, etteivät he saa innostumaan omia vanhoja opis-kelijoita pelkällä opintoviikko- ja sit-temmin opintopistepalkkiolla.

”Nämä ryhtyivät maksamaan tunti-palkkaa. Vähitellen tasapuolisen koh-telun nimissä kaikille tutoreille ruvet-

Ensimmäisen vuoden merkityksestä puhutaan paljon, mutta Tampereen yliopistossa tutorointi hoidetaan muita yliopistoja huonommin.

Turun yliopistossa tutorit saavat satasen palkkion

AJAN HERMOLLA

61LäH

de:

Ti

LAsT

oke

skU

s,

2010

JA

201

224% 46% 55% 70%18-vuotiaista opiskelijoista käy töissä.

21-vuotiaista opiskelijoista käy töissä.

24-vuotiaista opiskelijoista käy töissä.

yli 25-vuotiaista opiskelijoista käy töissä.

tiin maksamaan rahapalkkaa.”Maijasen mielestä palkan maksa-

minen lisää tutoreiden motivaatiota, mutta se ei vaikuta koulutuksen laa-tuun.

Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa tutoreille järjestetään usean päivän koulutus käytännön asi-oista, yliopistosta sekä tutorina toimi-misesta. Peruskoulutusten lisäksi tu-torit tutustuvat toisiinsa mökkivii-konlopun aikana.

”Jyväskylän ylioppilaskunnan jär-

jestämän viikonloppuleirin aikana tu-tustutaan toisiin tutoreihin ja tehdään käytännön harjoituksia erilaisista oh-jaustilanteista. Tutori pystyy jo näke-mään, millaista ohjaustyö rikkaim-millaan voi olla”, Maijanen kehuu.

Haapa-ahon mukaan tavallisille tu-toreille on Tampereella vain yhden il-tapäivän mittainen koulutus, joka kes-tää kolmesta neljään tuntia.

”Iltapäivän aikana ehditään käy-mään perusasiat läpi, mutta uusien ideoiden keksimiseen, tutoreiden mo-

tivointiin ja tutustumiseen ei jää ai-kaa.”

Tutoroinnista saa Tampereen yli-opistossa kaksi opintopistettä, mitä Haapa-aho pitää symbolisesti tärkeä-nä.

”Uhrattuun aikamäärään nähden se on kuitenkin vähän.”

Tampereen yliopiston vararehtorin Harri Melinin mielestä yliopiston teh-tävä ei ole maksaa tutoreille palkkaa, vaan se on ainejärjestöjen vastuulla.

”Olen saanut tutoreiltani hyvää ohjausta. On todella hyvä, että vanhemmat opiskelijat ohjaa-vat nuorempia”, kiittelee Samuli Ojala (kesk.). Matias Oikari ja Alli Tiensuu etsiskelevät kuutta eksynyttä tutor-lastaan.

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]



Ensimmäisen vuoden merkityksestä puhutaan paljon, mutta Tampereen yliopistossa tutorointi hoidetaan muita yliopistoja huonommin.

Turun yliopistossa tutorit saavat satasen palkkion

”Tampereella on aina ollut perin-teenä, että tutorointi on ainejärjes-töjen organisoimaa vertaistukea uusille opiskelijoille”, Melin pai-nottaa.

Hän toimi itse kahtena vuote-na Interaktion tutorina 1970-luvun puolivälissä.

”Silloin oli itsestään selvää, että tutoritoiminta oli ainejärjestön jut-tu, jota Tamy avusti. Näkemykseni ei ole muuttunut vuosien varrella.”

Melin pitää kahta opintopistettä riittävänä korvauksena tutoroin-nista.

”Tutorointia ei pidä mieltää mi-nään uhraamisena, vaan osana asiantuntijuuteen kasvua.”

Melininin mielestä yliopisto var-mistaa päivän kestävällä koulutuk-sella, että kaikkien ainejärjestöjen tutorit saavat vankan peruspake-

tin tutorina toimimiseksi yliopis-ton näkökulmasta.

”Lisäksi monet tieteenalayksiköt järjestävät omille tutoreilleen info-tilaisuuksia. Korostan ylioppilas-kunnan ja ainejärjestöjen omaa ak-tiivisuutta.”

Melinin mukaan yliopisto on vahvistanut opintojen ohjausjär-jestelmää ja opettajien yliopistope-dagogista osaamista, mitkä tukevat tutorointia merkittävästi.

”Minusta tutorointi on tärkeä osa akateemista arkea ja se jatkuu vir-keänä myös tulevaisuudessa.”

Juho Mäkelä

HANNA LAUkkAseN kARvAiTA

kokeMUksiA oPiNToJeN

ALoiTTAMisesTA sivULLA 28.

Mitä vittua? Meniköhän nyt oikein?

Yliopiston Linna-rakennukseen on tulossa lattiaremontti, sillä tutkimuksissa selvisi, että lat-

tian linoleumpäällysteestä pääsee il-maan hengitysteitä ja silmiä ärsyt-täviä yhdisteitä. Asiasta uutisoi en-simmäisenä Yle Tampere. Rakennus valmistui vuonna 2006, ja sen sisäil-maongelmien syytä on selvitetty pit-kään. Viime vuonna syyksi arveltiin vuotavaa kattoa.

Vaihdetaanko kaikki Linnan lattiat, yliopiston tilapalvelupäällikkö Taina Vimpari?Tutkimusraportissa suositettiin vaihtamaan kaikki linoleumpäällys-teet joko keraamiseen laattaan tai vä-häpäästöiseen muovimattoon. Lin-nassa linoleumia on käytetty 2.–6. kerroksissa.

Lattioiden uusiminen aloitetaan kuudennesta kerroksesta, missä hen-kilökunta on oireillut eniten. Ensisi-jaisesti remontoidaan henkilöstön ti-lat, kuten työhuoneet. Sitten mieti-tään, mitä tehdään kirjaston tiloille.

Yhteisissä opetustiloissa, jotka ovat K1-kerroksessa, on käytetty muovi-

mattoa, joten niitä ei tarvitse remon-toida.

Onko vielä tiedossa, mitä remontti maksaa? Ei ole, koska sitä joudutaan suun-nittelemaan ja tekemään lisätutki-muksia. Nyt tiedetään, että linoleum-päällyste hajoaa, mutta ei tiedetä, mi-kä sen aiheuttaa. Kiinteistön omis-taa Tampereen yliopiston tukisäätiö, jonka vastuulla sen korjaaminen on.

Koska remontti alkaa?Tavoitteena on, että remontti alkaa tämän vuoden puolella. Työt Linnas-sa jatkuvat siihen saakka normaalis-ti.

Kuinka suuri osa Linnan henkilökun-nasta on oireillut?Sanoisin, että noin 30 henkeä. Yh-teensä työntekijöitä on 200. Työter-veyslaitoksella on pitoisuuksille ra-ja-arvo, joka alittuu Linnan tiloissa, mutta eiväthän kaikki oireile keski-arvojen mukaan.

Päivi Kerola

Mikä siNUA RAssAA yLioPisToN käyTäviLLä kULkiessAsi? viNkkAA [email protected] – oTAMMe seLvää!

?61 2 SUKUPUOLIJAKAUMA Kaikissa ikäluokissa ja

kaikilla koulutusasteilla naiset työskentelevät opintojen ohella hieman miehiä useammin. Korkeakouluopiskelijoissa ero naisten hyväksi on alle kaksi prosenttia.

YLIOPISTO- OPISKELIJAT Yliopiston ohessa työskentelee 61 % opiskelijoista. %% Lä

Hd

e:

TiLA

sTo

kesk

Us,

20

10 J

A 2

012

Näin muissa yliopistoissa

Aalto-yliopisto-Taideteollisessa korkeakoulussa ja kauppakorkeakoulussa tutori saa noin 100 euroa koko kaudesta.

-Korvaus maksetaan, koska aktiivisia tutoreita on vaikea saada.

-Teknillisessä korkeakoulussa Otanie-messä tutoreita riittää ja he eivät saa rahallista korvausta.

-Kaikille koulutukseen osallistuneille tutoreille järjestetään kiitostilaisuus ja bileitä.

-Tutoreilla on pääsääntöisesti kaksi koulutussessiota, joista toinen on yleensä orientoiva mökkiviikonloppu.

Oulun yliopisto-Tutorit ovat yliopistolla töissä ja titteli on pienryhmäohjaaja.

-Yliopisto järjestää tutoreiden koulu-tuksen.

-Tutorit saavat työstään tuntipalkkaa.-”Olemme tyytyväisiä tilanteeseen, sillä monessa paikassa tutorointi vie ylioppilaskunnan kaiken ajan”, Oulun ylioppilaskunnan hallituksen puheen-johtaja Eero Manninen sanoo.

Jyväskylän yliopisto-Tutori saa palkkaa 13 euroa ohjaustun-nilta, joista kertyy noin 100-150 euron summa koko syksyltä.

-Jyväskylän ylioppilaskunta järjestää

tutoreiden koulutuksen ja yliopisto korvaa kulut.

-Tutorkoulutus kestää 3 päivää. -Tutorit saavat 2 opintopistettä-Ylioppilaskunta järjestää tutoreille kii-tospäivän, jolloin käydään esimerkiksi teatterissa.

Turun yliopisto -Oma tiedekunta maksaa tutoreille noin 100 euron palkkion.

-Tutorointi on tiedekuntavetoista.-Keväällä on yksi koulutus ja loppuke-sästä pidetään tutorleiri.

-Tutoroinnista tehtävästä loppurapor-tista saa kaksi opintopistettä.

-Tiedekunnat ja oppilaskunnat järjestä-vät kiitosbileitä tutoreille.

Itä-Suomen yliopisto -Tutoreiden tuntipalkat jäädytettiin, kun uusi Itä-Suomen yliopisto perus-tettiin.

-Tutoroinnista saa 3 opintopistettä-Koulutusta on keväällä 8 tuntia ja syksyllä 20 tuntia, kahden vuorokau-den leiri.

-Parhaillaan käydään neuvotteluja palkkion palauttamisesta. Yliopisto on suhtautunut ajatukseen myötämie-lisesti.

-Vapaamuotoisia saunailtoja sekä hel-mikuussa kunnon ruokailu bileineen.

Kommentoi [email protected]

Vaihdetaankokaikki Linnan lattiat sisäilma-ongelmien takia?

Vakuutusyhtiö kyllästyi: Tamynpakettiauton vakuutus irtisanottiinMuuttoapuna suosittu Tamyn paket-tiauto joudutaan poistamaan käytös-tä lukuisten kolarien vuoksi. Vakuu-tusyhtiö on irtisanonut liikenneva-kuutuksen, koska auton huoltami-nen tulee sille niin kalliksi. Se lunas-taa pakettiauton, sillä peltivaurioiden korjaaminen maksaisi noin 9 000 eu-roa.

Pakettiautolla on ajettu kolme kola-ria pelkästään elokuun aikana. Autoa on kolhittu ahtaassa porttikongissa, joka johtaa Kauppakadulle. Lisäksi pakettiauto törmäsi Yo-talon pihassa roskakatokseen, kun sen käsijarru ei

ollut päällä. Koko kuluvan vuoden ai-kana pakulla on ajettu kymmenkun-ta kolaria.

Vielä on epäselvää, kuinka pitkään Tamyn pakettiautolla voi ajaa. Sen matka päättyy viimeistään marras-kuussa. Jo tehtyjen muuttoautovara-usten kohtalo on epäselvä.

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]

6 Aviisi 14.9.2012

300 EU-TUTKIJAA KAMPUKSELLAJohtamiskorkeakoulu järjestää Euroopan suurim-man EU-tutkimuksen kokouksen 13.-15. syyskuuta. Tampereelle odotetaan noin 300 EU-tutkijaa. Myös Alexander Stubb porhaltaa puhumaan.

VUODEN ALUMNIPääministeri Jyrki Katainenvalittiin Tampereen yliopistonvuoden alumniksi. Aviisi onnit-

telee Jyrki-boyta.


Vihreiden kansan-edustaja Pekka Haavisto ei kanna-ta putkitutkintoja.

”Opiskeluaikai-nen kokemus työs-tä ja järjestöistä on tärkeää. Opiskelua

ei pidä viedä putkeen näiden kustan-nuksella”, Haavisto sanoi.

Hän on itse usein rekrytoijan roo-lissa ja arvostaa kaikenlaista työkoke-musta, vaikka opinnot olisivat niiden takia pitkittyneet.

”Myös Alepan kassalla oppii työelä-mästä. Pelkällä koulutuksella ei pär-jää.”

Opintoaikojen venymistä suurempi ongelma Haaviston mielestä ovat ko-konaan koulutuksen piiristä pois tip-puneet.

Yleisesti yliopistoilta Haavisto pe-räänkuuluttaa enemmän vuoropuhe-lua ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Nyt tiedemaailman osallistuminen ta-pahtuu liikaa ”think tankien” ja mui-den yliopiston ulkopuolisten järjestö-jen kautta.

”Euroopassa tämä keskustelu on ole-massa. Myös Suomessa yliopiston pi-täisi hoitaa tätä neljättä tehtäväänsä paremmin.”

Opiskelijoiden on syytä Haaviston mielestä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

”Meillä Suomessa on vähän tämmöi-nen sissitaktiikka, pärjätään ja sopeu-dutaan, kun pitäisi olla laajempaa tu-levaisuutta koskevaa keskustelua.”

Haavisto kertoi näkemyksiään Aviisil-le yliopistolla järjestetyssä Johtajuus-symposiumissa, jossa hän osallistui Tulevaisuusareena-keskustelutilai-suuteen. Tilaisuudessa etsittiin Suo-men tulevaisuuden eväitä. Haaviston lisäksi väittelypöydässä istuivat pro-fessorit Hiski Haukkala, Olli-Pekka

Ruuskanen ja Yrjö Haila.Keskustelu polveili innovaatioista

Euroopan ja yliopiston tulevaisuuteen. Ajatuksia herätti yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista, syrjäy-tyminen.

Pientä erimielisyyttä keskustelijoi-den kesken oli havaittavissa yhteis-

kunnan ja yksilön roolijaosta puhutta-essa, mutta edes änkyräpöydästä väli-kommentteja huudelleet Mikko Lah-tinen ja Pasi-Heikki Rannisto eivät saaneet keskustelua kärjistettyä.

Tunnelma olikin tuttu presidentin-vaalien kakkoskierroksen väittelyis-tä. Hyvin argumentoivat herrasmiehet olivat asioista lähes samaa mieltä.

Naisten poissaolon lisäksi silmään pisti yleisökysymysten puuttuminen. Rajatun ajan puitteissa kaksisuun-taisen keskustelun järjestäminen on hankalaa, mutta usein parhaat änky-rät löytyvät nimenomaan yleisön jou-kosta.

Kaikkiaan tilaisuus oli kuitenkin onnistunut ja mielenkiintoinen. Haa-visto oli tyytyväinen käytyyn keskus-teluun.

”Otsikko oli laaja, mentiin isoista asi-oista pieniin ja takaisin. Keskustelu oli kuitenkin vilkasta ja mikä tärkeintä, yleisö tykkäsi”, hän tiivistää.

Melkein presidentti Pekka Haavisto puhui tulevaisuudesta Johtajuussymposiumissa.

Haavisto ei pakottaisi opintoja tiukkaan putkeen

AJAN HERMOLLA

Olen kuullut, että aikaisemmin hätämajoitusta järjestettiin kouluissa.

kUv

A: J

UH

o-M

ATTi

PA

Avo

LA


OPISKELIJA, HAE APURAHAA!Tampereen Yliopiston Tukisäätiö on julistanut useiden nimikkosäätiöidensä apurahat haettaviksi. Hakuaika päättyy 2. lokakuuta. www.UTA.fi/TUKiSAATio


395.

Tutkittu juttu Uusia asioita!

Sulkapalloilijat hihkuvat riemusta, sillä jaloa englantilaista peliä voi jat-kossa harrastaa liikuntatalo Atalpassa myös perjantai-iltaisin ja sunnun-taisin. Uusiutuneet peliajat tulivat voimaan 9. syyskuuta. Perjantai-iltana sulkapalloa voi läiskiä kello 20–21. Hikisen ja jännittävän matsin jälkeen

voi suunnata vaikka Tampereen yöelämään. Sunnuntain krapulalenkin voi korvata myös tulevaisuudessa sulkapallolla. Sunnuntaina sulkapalloa pelataan Atalpassa kello 13–16.30. Hinnat eivät ole ahneudella pilattuja, sillä yksi tunnin vuoro kustan-taa viisi euroa. Jos et ole maksanut Atalpan jäsenmaksua, vuoron hinnaksi tulee kahdeksan euroa. Mailasta joutuu maksamaan euron vuokraa.

Viime marraskuussa Kela yllätti opintotuen takaisinmaksusuunnitelman tehneet opiskelijat ulosmittaamalla heidän mahdolliset veronpalau-tuksensa ilman etukäteisvaroitusta. Aiheesta nousi kohu jopa ministe-

ritasolla. Aviisin saamien tietojen mukaan Kelan pää ei ole kääntynyt – laitos aikoo jatkaa veronpalautusten ulosmittaamista vastustuksesta huolimatta. Tänä vuonna niitä ei ulosmitata (Kela pitää välivuoden!), mutta vuonna 2013 käytäntöön aiotaan jälleen palata. Aviisi pitää Kansaneläkelaitoksen toimintaa kummallisena. Miksi takaisinmaksusuunnitelman tehneitä, sitä kunnialla nou-dattaneita opiskelijoita rankaistaan?

MOITIMME: KELA

KIITÄMME: ATALPA

”Kun pullon korkki aukeaa, Facebook on pantava kiinni tai on hommattava alkolukko”, muistuttaa perussuomalaisten työmies Matti Putkonen Etelä-Suomen Sanomissa. Hänen mukaansa ”Puolueeseen on tullut porukkaa ovista ja ikkunoista. Tämä on aiheuttanut ristivetoa, mutta niistä ei pidä mennä kertomaan ensimmäiseksi Etelä-Suomen Sa-nomiin. Otetaan kokous ja piste-tään ovet kiinni. Perheriidoista ei kerrota ulos.”

Etelä Suomen Sanomat, 10. syyskuuta

Luomuruoka ei olekaan ravinteikkaampaaLuomuruoka ei tuoreen tutkimuksen mukaan ole sen vitamiinipitoisem-paa kuin mikään muukaan ruoka. Luomutuotteet voivat kuitenkin sisäl-tää vähemmän torjunta-ainejäämiä. Luomukanassa ja -possussa on myös vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, selviää kansain-välisten ruokatutkimusten vertailusta.

Stanfordin yliopiston tutkimuksessa tutkittiin luomuvihanneksia, li-haa, maitoa ja monia muita ruoka-aineita, mutta ravinnepitoisuuksissa ei havaittu suuria eroja tavallisiin ruokiin verrattuna. Luomumaidossa ja luomukanassa oli jonkin verran enemmän omega-3-rasvahappoja. Lisäk-si luomutuotteissa oli enemmän fosforia, mutta terveyden kannalta fosfo-ripitoisuudella ei ole juuri merkitystä.

Torjunta-aineilla voi olla terveyteen suurempi vaikutus, ja niiden jää-miä luomuruoissa oli selvästi vähemmän kuin tavallisissa.

Tutkijat varoittivat tekemästä tuloksista kovin pitkälle meneviä päätel-miä muun muassa siksi, että luomutilojen väliset erot ovat vähintään yhtä suuria kuin erot luomutilojen ja tavallisten tilojen välillä.

Tulokset julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. Suomessa ai-heesta kertoi esimerkiksi hs.fi.

Haavisto ei pakottaisi opintoja tiukkaan putkeen

Täysi amfiteatterillinen opis-kelijoita, henkilökuntaa ja uteliaita ohikulkijoita seu-

rasi kauniissa syyssäässä, kun De-batti-väittelykisan finaalissa toisis-taan ottivat mittaa Boomin ja Tarif-fin joukkueet.

Alkuerissä aiheet olivat yhteis-kunnallisia, mutta myöhemmin siirryttiin yliopistoa koskeviin tee-moihin. Finaalissa väiteltiin yli-opiston opiskelijamääristä. Tuo-marina toimi vihreiden kansan-edustaja Pekka Haavisto.

”Väittely oli kovaa ja kisa oli suu-ri menestys”, Johtamiskorkeakou-lun Ylioppilaiden JKY ry:n pu-heenjohtaja Ville Heinonen my-häilee tyytyväisenä.

Heinosella on syytä tyytyväisyy-teen. Väittelykisa oli ensimmäistä kertaan järjestetyn Johtajuussym-posiumin katsojamäärillä arvioi-tuna suosituin tapahtuma.

Symposium oli muutenkin jär-jestäjien mielestä erittäin onnistu-nut.

”Oma porukka loi tapahtumasta mielenkiintoisen. Sidosryhmät ja opiskelijat olivat aktiivisesti muka-na, oli kokonaisuus mahtava”, ar-velee Johtamiskorkeakoulun tutki-mus- ja koulutuskeskus Synergo-sin kehitysjohtaja Harri Talonen.

Johtamiskorkeakoulun opiskelijoi-den ja henkilökunnan lisäksi jär-jestämiseen osallistui yhteistyö-kumppaneita yliopiston ulkopuo-lelta.

Mukana olivat mm. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan ELY-kes-kus ja laaja kirjo yrityselämän edustajia.

Tämä näkyi myös symposiumin sisällön monipuolisuutena. Pro-fessorivetoisten keskustelutilai-suuksien lisäksi tapahtumaan kuului yritysjohtajille suunnattu-ja seminaareja sekä rekrytointiti-laisuus.

Yksi symposiumin tarkoituksis-ta olikin uuden Johtamiskorkea-koulun tutkimuksen ja toiminnan esitteleminen yliopiston ulkopuo-lisille.

”Ulkoisten ryhmien tuominen saman sateenvarjon alle toimi hir-veän hyvin. Yliopisto elää ajassa ja haluaa olla mukana muiden kans-sa miettimässä tulevaisuutta”, Ta-lonen sanoo.

Jatkon suhteen ei ole lyöty suun-nitelmia lukkoon, mutta kaikki vaikuttavat innostuneilta järjestä-mään tapahtuman uudelleen.

”Kyllä tästä on tarkoitus tehdä perinne ja hieno avaus uudelle lu-kuvuodelle”, JKY:n yhteisöllisyys-vastaava Sanna Nurmi arvelee.

Talonen innostuu visioimaan, kuinka pitkällä tähtäimellä voitai-siin saada aikaan valtakunnalli-sesti merkittävä tapahtuma.

”Meillä on loistavat tilat ja mah-dollisuudet luoda pysyvä yh-teistyöfoorumi, jossa akateemi-nen yhteisö ja keskeiset sidosryh-mät Tampereella sekä koko maas-sa kohtaisivat ja pohtisivat tulevai-suuden haasteita.”

Niin, mutta kuka lopulta voit-ti kiihkeän opiskelijoiden väittely-kisan?

”Tariffihan sen vei”, kansanta-loustiedettä opiskeleva Heinonen harmittelee.

symposiumissa väiteltiin ja verkostoiduttiinEnsimmäistä kertaa järjestetty Johtajuus- symposium kokosi yhteen Johtamiskorkeakoulun opiskelijoita, henkilökuntaa, poliitikkoja ja yritysten edustajia

kUkA ANsAiTsee kiiTokseN? keTä PiTäisi MoiTTiA? viNkkAA: [email protected]

Tampereen yliopiston sijoitus QS-tutkimuslaitoksen korkeakouluvertailussa on 395. Tieteenalakohtai-sissa listauksissa Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön ja Johtamiskorkeakoulun oppialat ovat sijal-la 260. Listan ykkönen on Massachusetts institute

of Technology (MiT). Helsingin yliopiston sijoitus listalla on suomalaisista paras: 78.

8 Aviisi 14.9.2012

Tampereella on ihan tutkitustikin maine huonona pyöräily-kaupunkina. Tek-nillisen yliopiston viime vuonna to-teutettamassa tut-kimuksessa vain 15

prosenttia tamperelaisista arvioi kau-pungin pyöräily-ystävällisyyden erit-täin hyväksi tai hyväksi. Tulos oli vertailun kahdeksasta kaupungista huonoin.

Nyt Tampereella on tartuttu härkää sarvista: pyöräilyn edellytyksiä on lähdetty edistämään tosissaan.

Jo valtuustokaudelle 2008–2012 laadi-tussa Tampere virtaa -kaupunkistra-tegiassa tavoitteeksi asetettiin tyyty-väisyyden parantaminen sekä käve-lyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuk-sien kasvattaminen kahdella prosen-tilla. Lisäksi uusia kevyen liikenteen väyliä oli tarkoitus rakentaa vähin-tään viisi kilometriä vuodessa ja pa-rantaa väylien jatkuvuutta.

Kaupungin pyöräilyasioista vastaa-van liikenneinsinööri Timo Seime-län mielestä toimenpiteet ovat onnis-

tuneet.”Tyytyväisyys on kävely- ja pyöräi-

lyolosuhteisiin on parantunut. Kulku-muoto-osuutta tosin voidaan arvioida vasta nyt käynnissä olevan Henkilö-liikennetutkimuksen valmistuttua.”

Pyöräilijöitä lasketaan Tampe-reen mittauspisteissä vuosi vuodel-ta enemmän, mutta samanaikaises-ti muun liikenteen määrä on kasva-nut. Vuonna 2005 pyöräilyn osuus oli 8 prosenttia kaikesta liikenteestä.

”Pidän todennäköisenä, että nämä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuudet ovat säilyneet melko ennal-laan. Toivottavaa tietenkin olisi, et-tä ne olisivat kasvaneet”, Seimelä ar-velee.

Uusien pyöräilyväylien lisäksi merkit-täviä yksittäisiä uudistuksia ovat ol-leet esimerkiksi Laukonsilta, Rongan-kadun alikulkutunneli ja marras-kuussa valmistuva Palatsinsilta.

”Mielestäni kaupungilla on tällä hetkellä pätevää henkilöstöä ja hyvä draivi päällä. Mutta tekemistä on to-della paljon”, sanoo pyöräilyn edelly-tyksiä edistävän Tampereen polku-pyöräilijät ry:n puheenjohtaja Sanna

Karppinen.Karppisen mielestä kaupungille pi-

täisi saada täysipäiväisesti kevyen lii-kenteen kysymyksiin keskittynyt lii-kenneinsinööri. Esimerkiksi Helsin-gissä näitä on useampia. Tampereella pyöräily on vain osa Seimelän työn-kuvaa.

Isoimmiksi ongelmakohteiksi kes-kustan lisäksi Karppinen nimeää niin sanotut laatukäytävät. Laatukäytä-villä tarkoitetaan nopeaa pyöräilyä varten suunniteltuja pääreittejä, jotka vievät kaupunkia ympäröiviin kes-

kuksiin. Tampereella näitä pääreitte-jä on seitsemän.

Karppinen luettelee vinon pinon laatukäytäviä koskevia ongelmia. Pyörätietä ei ole eroteltu jalankulku-puolesta selkeästi esimerkiksi eri pin-noitteella ja osassa reittejä pyöräili-jät ja jalankulkijat on sysätty samalle alueelle. Matkalla on monttuja ja rot-valleja, reitti mutkittelee turhaan ja on huonosti merkitty.

Seimelän mielestä pyöräilyreittien laatu on suurempi ongelma kuin nii-den määrä. Hän heittää esimerkin Euroopan epävirallisesta pyöräily-pääkaupungista Kööpenhaminasta, jossa pyöräteitä on noin 400 kilomet-riä. Tampereella pyöräteitä on 600 ki-lometriä ja päälle 250 kilometriä puis-toreittejä, joita saa kulkea pyörällä.

”Verkostossa on vielä selkeitä puut-teita, jotka pitää korjata, mutta oleel-lisin juttu on lähteä nostamaan laatu-tasoa.”

Keskustan ongelma-alueesta puhut-taessa Seimelä kaivaa esiin käynnis-sä olevan Keskustan liikenneverk-kosuunnitelman. Siinä esitetään, et-tä Tampereen valtatietä, Viinikanka-

Voisiko Tampereestatulla pyöräkaupunki?

OSA 1 Juttusarja kevyestä liikenteestä

Hämeenkadulla pyöräily on ongelma vielä pitkään, vaikka Tampereesta aiotaan rakentaa entistä polkijaystävällisempää kaupunkia.

Tampereella pyöräilyreittien laatu on suurempi ongelma kuin niiden määrä.

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]


Voisiko Tampereestatulla pyöräkaupunki?

tua, Vellamonkatua, Puutarhaka-tua ja Koulukatua pitkin kulkevat pääreitit muodostavat kehän, jol-le nopeakulkuinen pyöräliikenne ohjataan.

Keskustakehän sisällä on pie-nempiä pyöräväyliä. Pyörällä, ku-ten autollakin, saisi edelleen liik-kua ydinkeskustassa, mutta aluet-ta on tarkoitus kehittää pääasiassa joukkoliikenteen ja jalankulun eh-doilla.

”Hämeenkatua tullaan ajamaan pyörällä myös tulevaisuudessa, mutta mikään nopean pyöräilyn väylä siitä ei ole tulossa. Jonkinlai-set pyöräkaistat tai yksisuuntaiset pyörätiet ovat todennäköisin vaih-toehto”, Seimelä arvelee.

Hetkessä muutos ei tapahdu, sillä pyörätieverkoston on tarkoi-tus valmistua osissa vuoteen 2030 mennessä.

Pitkän tähtäimen tavoitteeksi Tampereen kaupunkiseudun kä-velyn ja pyöräilyn kehittämisoh-jelmassa asetetaan kävelyn, pyö-räilyn ja julkisen liikenteen yh-teenlasketun kulkumuoto-osuu-den kasvattaminen vähintään 10

prosentilla yli puoleen kaikista lii-kutuista matkoista.

Kestävän liikkumisen kulku-muotojen osuutta onkin syytä kas-vattaa, sillä Tampereen seudulle arvioidaan seuraavan parinkym-menen vuoden aikana muuttavan jopa 90 000 uutta asukasta.

Seimelä muistuttaa, että tavoit-teeseen ei päästä pelkästään pyö-räteitä rakentamalla. Kulkupelin valitseminen on kiinni kokonai-suudesta.

”Tiiviillä kaupunkirakentami-sella saadaan vähennettyä liikku-mistarvetta ja pidettyä matkat ly-hyinä. Silloin ihminen valitsee to-dennäköisemmin pyörän tai käve-lyn.”

Karppinen on samaa mieltä. Kaupunkialueella kannattaa ra-kentaa asuntoja, palveluita ja vir-kistysalueita, ei parkkipaikkoja.

”Kööpenhaminassa lähes puo-let työmatkoista tehdään pyöräl-lä. Tampere on pienempi kaupun-ki, joten miksei samaan voisi pääs-tä täälläkin?”

Juho-Matti Paavola

Tohtori korjaa pyörän ilmaiseksi

Tampereen yliopistolla tapah-tuu tänä syksynä pyöräilyn suhteen paljon.

Keskiviikkona 19. syyskuuta Pin-ni A:n ja Päätalon välisen pihatilan valtaa perinteinen pyöräilypäivä. Paikalla on suosittu pyörätohtori, joka korjaa pikkuvikoja materiaali-kustannusten hinnalla. Myös työl-listämisyhdistys Etapin pyöräpa-jan edustajat ovat myymässä kun-nostamiaan pyöriä.

Ideaseinälle ohikulkijat voivat laittaa ajatuksia siitä, miten pyöräi-lymahdollisuuksia kampusalueel-la voidaan parantaa.

”Jos tulee hyviä ideoita, niitä ol-laan valmiita myös edistämään”, lupaa Tamyn ympäristövaliokun-nan puheenjohtaja Mirva Talusen.

Pyöräpysäköinti yliopistolla on nyt huomattavasti helpompaa. Pääta-lon D-osan kattopuutarhaan saa-tiin kauan kaivattu pyöräkatos, sil-lä vanha, pitkään käyttämättömä-nä ollut rakennelma muutettiin pyöräparkiksi. Muutostöiden yhte-ydessä katokseen asennettiin pyö-rätelineet ja valot sekä rakennettiin luiska.

”Olemme saaneet palautetta, että rotvalli vaikeuttaa vielä katokseen

ajamista. Mahdollisia parannuk-sia tähän asiaan selvitetään”, ker-too ympäristökoordinaattori Saa-na Raatikainen.

Katoksessa on paikat 192 pyöräl-le. Lisäksi alue on tarkoitus pitää aurattuna, joten talvipyöräilijöiden ei tarvitse enää kaivaa ajokkiaan hangesta lumimyräkän jälkeen.

Katoksesta löytyvät myös yliopis-ton asiointipyörät. Aikaisemmin vain henkilökunnan käytössä ol-leita pyöriä lainataan nyt opiskeli-joille.

”Aikaisemmin asiointipyörät ovat olleet Pinni B:n parkkihallis-sa, jonne oli hankala ohjata opis-kelijoita. Lisäksi halusimme ensin kokeilla, kuinka järjestely toimii”, Raatikainen selittää aikaisempaa käytäntöä.

Pyörän voi hakea lainaksi pääau-lan infopisteestä. Palautus tapah-tuu saman päivän aikana viimeis-tään kello 18. Pakettiin kuuluvat myös kypärä, lamppu ja pumppu.

Raatikainen toivoo, että vähän käytettyjen pyörien suosio kasvaa, kun ne ovat helpommin saatavilla.

Juho-Matti Paavola

Aviisi kysyi työllistämisyhdistys Eta-pin pyöräpajan vinkkejä toimenpiteis-tä, jotka on heidän mukaansa melko helppo opetella tekemään kotioloissa. Jos omat taidot loppuvat, pyörä kan-nattaa kiikuttaa huoltoon ajoissa.1. Ketjujen puhdistus ja rasvaus.2. Jarrupalojen tarkistus ja tarvittaessa vaihto.3. Pinnojen tarkistus. Katkenneet pinnat tulee vaihtaa, muuten niitä katkeaa lisää ja vanne menee vinoon.4. Vaijerien tarkistus, rispaantu-neet vaihdettava.5. Yleinen puhdistus ja rasvaus.

Työttömien pyöräpaja on myymälä

ja huoltopaikka. Myytävät pyörät on saatu lahjoituksina ja ne on kun-nostettu. Myynnissä on monenlaisia fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Niiden hinnat vaihtelevat muutamista kym-peistä sataseen.

Esimerkiksi renkaan vaihtotyö maksaa 5 euroa ja lukon aukaisu 10 euroa. Perus- tai keväthuolto maksaa 50 euroa. Pajalta voi myös ostaa va-raosia. Se on avoinna ma–pe klo 7–15 osoitteessa Sarvijaakonkatu 28.

www.TReTy.oRg/iNdex.PHP/

PALveLUT/PyoRAPAJA

Yliopistolla voi ihmetellä uutta pyöräkatosta ja lainata asiointi-pyörän. Perinteistä pyöräilypäivää vietetään 19. syyskuuta.

Työttömien pyöräpaja Kalevassa

Hämeenkadulla pyöräily on ongelma vielä pitkään, vaikka Tampereesta aiotaan rakentaa entistä polkijaystävällisempää kaupunkia.

Tampereen kaupungin liikenneinsnööri Timo Se-imelä kulkee 12 kilometrin työmatkan Pirkkalasta keskustaan pyörällä. ”Ki-lometrejä kertyy helposti yli 2000 vuodessa”, hän kertoo. Kuvaa varten Seimelä poseerasi Tam-pereen kaupunkipyörän satulassa. Hän on pyöräi-lijöistä keskimmäinen.

kUv

A: s

ePPo

Ho

NkA

NeN

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]

10 Aviisi 14.9.2012

Tammer-Loosissa vierailevien herrojen kasvot eivät saa erottua tunnistettavasti valokuvista.

SALAISET RITUAALIT

Herrojen


Kivitalon sisäpihalla on huomaamaton ovi. Se voisi olla aivan mikä tahansa ovi, ellei sen yläpuolella olevaa va-laisinta koristaisi harpin ja suorakulman muodostama kolmio. Valaisimen keskellä on maailmankaikkeuden arkkitehtiä symboloiva kirjain G.

Harmaahiuksiset, smokkeihin pukeutuneet miehet li-vahtavat ovesta veljeskuntansa tiloihin. Niihin kuuluu-vat kolme temppeliä, kirjasto ja 150 paikkainen klubi-ravintola. Huoneisto on miesten valtakunta. Eikä ihan keiden tahansa miesten, vaan esimerkiksi lääkäreiden, pappien, johtajien ja professoreiden.

He ovat tamperelaisia vapaamuurareita. Oman mää-ritelmänsä mukaan he eivät muodosta salaseuraa, vaan seuran, jolla on salaisuuksia. Muurariveljillä on Tampe-reella 14 loosia, joihin kuuluu yhteensä noin 700 jäsentä. Koko Suomessa muurareita on lähes 7 000. Veljiä yh-distää tiukka vaitiololupaus ja usko yhteen jumalaan.

”Muurarius ohjaa jäseniään tarkastelemaan elämää

Tampereen ydinkeskustassasijaitseva arvokas kivitalo

kätkee sisäänsä kolme temppeliä, yksityisravintolan ja kirjaston.

Niissä harmaahiuksisten miesten veljeskunta kokoontuu suorittamaan seremonioitaan.

sePPo HoNkANeN, TeksTi & kUvAT

SALAISET RITUAALIT

Herrojen

12 Aviisi 14.9.2012

moraalin ja etiikan näkökulmasta. Se pyrkii vahvistamaan lähimmäisen huomioonottamista, ystävällisyyt-tä yhteiskunnassa, rehellisyyttä kau-pankäynnissä, kohteliaisuutta kans-sakäymisissä ja vilpittömyyttä kaikis-sa toimissa”, kirjoittaa palvellut suur-mestari Heikki Mäki veljeskunnan julkaisemassa Koilliskulma-lehdessä.

Suomen suurloosin verkkosivuilla asia muotoillaan seuraavasti: ”Vapaa-muurarius opettaa symbolein ja ver-tauskuvin inhimillisiä hyveitä. Se oh-jaa jäseniään ajattelemaan elämän pe-rimmäisiä kysymyksiä. ”

Ei kuulosta kovin vaaralliselta. Mut-ta touhussa on puoli, joka kuulostaa vähintään hämmentävältä: looseissa pukeudutaan seremoniallisiin lanne-vaatteisiin ja suoritetaan salaisia ritu-aaleja. Ilkeämielinen voisi sanoa, että hyväosaiset herrat larppaavat. Rooli-pelin nimi on esoteerinen salaseura.

”Astu peremmälle. Kurkataan ensin kirjastoon”, sanoo ovella seisova Ris-to Harisalo. Hän on paitsi hallinto-tieteiden professori, myös mestari-muurari.

Kellarikerroksessa oleva kirjasto pursuilee vapaamuurareihin liittyvää kirjallisuutta. Muurarit tuntuvat ole-van äärettömän kiinnostuneita luke-maan kaikkea omaa veljeskuntaansa koskettavaa. Myös Dan Brownia.

”Kun Kadonnut symboli ilmestyi (2009), kirjakaupassa oli pitkä jono veljiä. Kyllä meitä nauratti”, Harisalo hymähtää.

Professori Harisalo edustaa sitä avo-mielistä osaa vapaamuurareista, joka ei salaile jäsenyyttään. Uudesta avoi-muudesta kertoo yhteistyö, jota va-paamuurarit ja Tampereen yliopiston historiantutkijat ovat tehneet. He jär-jestivät syyskuun alussa kansainvä-lisen tieteellisen seminaarin vapaa-muurariuden, esoterismin ja okkultis-min tutkimisesta.

”Maallistumista ja kylmänkalseaa rationaalisuutta pidetään nykyaikai-sen länsimaisen ajattelun peruspiir-teenä. Uskonnollisten ja henkisten liikkeiden laajuutta vähätellään, kos-ka haluamme pitää kiinni rationaali-sen ajattelun kuorista”, sanoo semi-naaria järjestämässä ollut historian

yliopistonlehtori, dosentti Marko Ne-nonen.

Hän vakuuttaa, että ei itse ole vapaa-muurari, vaan kiinnostunut aiheesta ainoastaan tieteellisistä syistä.

”Tiettyä narinaa ja pilkkaa yliopis-tolla joutuu tietysti kuuntelemaan, kun näitä asioita tutkii, mutta yksikön johto ja yliopiston johto tukivat meitä hienosti. Seminaari onnistui mielestä-ni 133 prosenttisesti.”

Nenonen on aiemmin profiloitunut noituuden tutkijana. Hän kertoo, et-tä kiinnostus vapaamuurareihin syn-tyi, koska he välittävät esoteerisen pe-rinteen nykyaikaan. Esoteria tarkoit-taa tietämystä tai mystistä kokemusta, joka on vain tietyn suljetun piirin, toi-sin sanoen tietoon vihittyjen saavutet-tavissa.

”Vapaamuurarius on kulttuurinen ilmiö, jota kannattaa tutkia”, mestari-muurari Harisalo pohtii.

”Salaisuutemme koskevat sitä, miten opetuksellinen prosessi etenee. Uu-den veljen pitää saada kokea kaikki it-se. Muu yhteistyö yhteiskunnan kans-sa ei ole ongelma.”

Salaperäisyys luo mielikuvan hyvä veli -kerhosta, joka juonii kulissien ta-kana. Muurarilooseja on vuosikym-menten varrella epäilty poliittisesta ja taloudellisesta vehkeilystä, mutta to-disteita veljeskunnan organisoimista hämäräperäisyyksistä ei ole Suomes-sa löytynyt. Vapaamuurarit eivät juu-ri kommentoi asioitaan julkisuudessa, he ovat olleet helppo maalitaulu erilai-sille syytöksille. Ainakin Suojelupolii-si on todennut vapaamuurarit vaarat-tomiksi yhteiskunnalle: se sulki muu-rarimappinsa tiettävästi vuonna 1984.

Kun veljeskunnan klubiravinto-lassa sisäfilepihviä leikkaavia, puna-viiniä hörppiviä rauhallisia herras-miehiä tarkastelee, on vaikea kuvitel-la heitä tekemässä mitään kovin radi-kaalia. He ovat kuin golfista innostu-neita varhaiseläkeläisiä, jotka puhu-vat innokkaasti harrastuksensa hy-vistä puolista.

”Vapaamuurarius on yksilön tila tai vastaus. Ihminen pystyy sulatta-maan itsestään modernin ihmisen di-lemman. Samalla kun hän voi luot-taa luonnontieteisiin, hän kokee syviä

henkisiä tiloja”, selittää mestarimuu-rari Markku Mäkelä.

”Ei tiede kata kaikkea, ihmisessä on muitakin ulottuvuuksia.”

Muurareiden joukossa on yli 30 lu-terilaisen kirkon pappia, mutta ääri-kristillisissä piireissä muurareita syy-tetään okkultistiseksi kultiksi. Katoli-nen kirkko kielsi paavi Clement XII:n bullalla jäseniään ryhtymästä vapaa-muurareiksi jo vuonna 1738.

”Vapaamuurarit välttävät oikeaop-pisuutta. Siksi jotkut fundamentalistit eivät pidä meistä. Paavi julisti muura-rit kiroukseen, koska piti nopeasti le-viävää vapaamielistä liikettä katolisen kirkon kilpailijana”, Mäkelä sanoo.

Suomen suurloosi kertoo paljasta-neensa 80-luvulla kirkon tutkimus-keskuksen johtajalle Harri Heinol-le kaikki rituaalikirjansa ja muut sa-laiset paperinsa. Heino totesi, että va-paamuurarius ei sisällä mitään kris-tinuskon vastaista.

”Vilpitön kristitty ei voi kuulua mi-hinkään salaseuraan. Eikä varsin-kaan sellaiseen, jonka ytimessä on

hämärä, ei-kristillinen oppi ja kult-ti. Vapaamuurarius ja kristillinen va-kaumus ovat keskenään ristiriidassa”, Helsingin yliopiston dogmatiikan pro-fessori Miika Ruokanen kuitenkin jy-rähtää Seinäjoen Sanomissa.

”Vapaamuurariutta voisi kuvata iso-jen poikien kerhoksi, jonka jäsenet si-toutuvat kaikin tavoin tukemaan toi-nen toistaan”, Ruokanen väittää.

Suomen looseissa on mahdollista suo-rittaa vapaamuurarien hierarkian kol-me perusastetta: oppilas-, veljes- ja mestarimuurari. Tämän jälkeen valit-tavana on joko skottilaisen tai Yorkin riitin mukainen polku kohti korkeam-pia lisäasteita. Niitä on yhteensä 33.

”Muurarien järjestelmä on voimak-kaasti hierarkinen, vaikka virallises-ti kaikki ovat tasa-arvoisia”, pohtii do-sentti Nenonen.

”Kyllä heillä niin on, että suurmes-tari on suurmestari. Hän päättää asi-oista.”

Kuulostaa yllättävän tutulta. Ei-vät vapaamuurarit ole ainoa suljettu miesten kerho. Esimerkiksi mootto-ripyöräkerho Helvetin Enkeleillä on neliportainen jäsenhierarkia: hanga-round, associate, prospect ja fullmem-ber. Myös heillä on tarkat kansainväli-set ohjeet ja yksittäistä alaosastoa kos-kevat säännöt. Toiminta perustuu ar-vojärjestykseen ja jäsenten keskinäi-seen luottamukseen. Sisäisen koodis-ton mukainen ryhmän ja oman kunni-an säilyttäminen on tärkeää.

Vapaamuurarit taitavat kuitenkin olla Helvetin enkeleitä kauniimmalla asialla. Suomessa muurareiden avus-tuskohteita ovat olleet sotaveteraanit, vammaiset, vanhukset, partiotyö, vai-keasti sairaat lapset ja lisäksi varatto-mat opiskelijat. Veljeskunnan kautta kulkevat summat ovat merkittäviä.

”Annamme rahaa ikään kuin peite-järjestöjen kautta”, Markku Mäkelä naurahtaa.

”Avunsaaja ei tiedä saaneensa rahaa juuri vapaamuurareilta.”

Veljeskunnan alaisia järjestöjä ovat esimerkiksi Vanhusten ja Lasten Tuki

-säätiö, Humanitas-Seura, Pro Huma-nitate Säätiö, Sompala-seura ja Kare-lia-säätiö. Myös vapaamuurarien puo-lisoiden muodostaman Nova Humana ry:n sanotaan harjoittavan merkittä-vää hyväntekeväisyyttä.

Avoimuuspolitiikasta huolimatta raha vaikuttaa olevan muurareille vaikea puheenaihe. Dosentti Nenonen kuvai-lee muurariloosien omaisuusmassaa mittavaksi. Hän ei myönnä tietävänsä veljeskunnan jäsenmaksun suuruutta, vaan kehottaa ”lypsämään tiedot heil-tä itseltään”. Professori, mestarimuu-rari Harisalo väittää, ettei edes muista harrastukseen kuluvan summan ko-koluokkaa.

”Sanon vaimolle, että laita laskut maksuun. Niitä tulee rakennusten yl-läpitämisestä ja korjaamisesta ja mo-nesta muusta, missä olemme mukana. Kaikki olemme samalla viivalla, kun kuluja jaetaan.”

Markku Mäkelä tyytyy toteamaan, että kyseessä on ”kallis harrastus”. Hän paljastaa, että muurareilla on eri-laisia rahastoja, jonka kautta ”yllättä-

1688

88 suomalaista professoria ja 36 dosenttia kuuluu

vapaamuurareihin.

Professoreista 16 on tamperelaisia.

LäHde: HyMy-LeHTi, 2008

”Ihminen on mutkikkaampi otus kuin päältäpäin voi tulkita”, hallintotietei-den professori, mestarimuurari Risto Harisalo sanoo.

Suomen vapai-den ja oikeutet-tujen muurarei-den Suur-Loosin myöntämä Tammer Loosi No 2:n perus-tustodistus vuodelta 1923.


Vapaamuurareiden sa-lainen kansainvälinen keskusjohto on ylei-nen kuvitelma, mut-ta virallinen totuus on

paljon laimeampi. Muurarijär-jestöjen väliset suhteet pohjautu-vat keskinäisiin tunnustamisiin samalla tavalla kuin valtioiden suhteet. Näin syntyy ”tunnustet-tujen” vapaamuurarijärjestöjen kansainvälinen verkosto, jolla ei ole keskusjohtoa.

Monien salaliittoteorioiden huomion kohteena on USA:n dollarin setelissä oleva pyramidi, jonka huipulla on kaikki näkevä silmä. Sen yläpuolella lukee lati-naksi Annuit Coeptis – julistaen syntymää – ja alapuolella Novus Ordo Seclorum. Se tarkoittaa uutta aikausien järjestystä. Väitetään, että muurarit kaiversivat tun-nuksensa dollariin viestittämään salaista suunnitelmaansa.

Yhdysvaltojen perustajaisistä yhdeksän, esimerkiksi Benja-min Franklinin ja George Wa-shingtonin, kuuluivat todistetus-ti vapaamuurareihin. Jotkut us-kovat, että Washingtonin asema-kaavaan on piilotettu vapaamuu-rarillista symboliikkaa. Kätketty-jä muurariviestejä väitetään löy-detyn hämmentävistä paikoista, Walt Disneyn tuotannoistakin. Hyvällä mielikuvituksella sym-boliikkaa voi löytää jopa Tampe-reen asemakaavasta.

Dosentti Marko Nenonen on skeptinen. Hänen mielestään to-distettuja esimerkkejä juuri va-paamuurarien kätkemistä sym-boleista ei ole.

”Aiheesta keskustellaan”, hän myöntää.

”Dollarin setelin kuvat ovat niin kiehtovia symboleita, ettei ole ih-

me, että niitä on kovasti pohdit-tu. Nykyisen käsityksen mukaan niissä ei ole kyseessä vapaamuu-rarien salajuoni: setelin symbolit eivät ole erityisesti vapaamuura-rillisia. Ne voidaan vakuuttavasti selittää Yhdysvaltain liittovaltio-ta koskevasta symboliikasta kä-sin”, todetaan Suomen suurloo-sin verkkosivuilla.

Joissakin äärikristillisissä pii-reissä vapaamuurareita epäillään saatananpalvojiksi. Käsitystä pe-rustellaan esimerkiksi uskoon tulleen vapaamuurarin, diplomi-insinööri, Pertti Jotunin kerto-muksilla.

Edesmennyt Jotuni erosi va-paamuurareista 80-luvulla huo-mattuaan toiminnan omasta mie-lestään kristinuskon vastaiseksi. Hänen väitetään esimerkiksi pal-jastaneen, että ”vapaamuurarien jumala on Lucifer”. Samoin Jotu-nin kerrotaan sanoneen, että va-paamuurarijärjestön opetuksista löytyy käsky: ”Jeesuksen nimi tu-hottakoon”.

Uskokoon ken tahtoo.

Seppo Honkanen

Palvooko kansainvälinen keskusjohto Luciferia?

Ei voi olla sattumaa! Tampereen keskustan kirkot muodostavat vapaamuurareihinkin liitetyn pentagrammi-kuvion, jonka keskellä on Keskustorin Vanha kirkko. Sitä pidetään alan piireissä saatanan voimakkaimpana symbolina. Karttaan väkisin istutetussa kuviossa on tosin pieni ongelma: se vaatii Ratinan niemeen merkityn ”Salaisen kirkon” keksimistä.

en köyhtynyttä veljeä” voidaan aut-taa esimerkiksi jäsenmaksun maksa-misessa.

Huomattavia summia muurareil-la saattaa upota kokin valmistamiin annoksiin, joilla he rituaalien jälkeen klubiravintolassa herkuttelevat. In-nokkaimmat vierailevat loositiloissa lähes päivittäin.

”On kysymys hyvin elitistisestä liik-keestä. Vapaamuurareiden nyt har-joittama avoimuuspolitiikka on tie-toinen siirto, jolla koetetaan vastata muuttuneen yhteiskunnan haastei-siin”, dosentti Nenonen arvioi.

”Nykyään salaseuran pitää olla sen verran julkinen, että jäsen voi vihjail-la siitä kavereilleen. Suljetut verkos-tot eivät enää toimi.”

Suomen suurloosin tiedotustoimi-kunnan puheenjohtaja Heikki Haka-la pohtii veljeskunnan sisäisen Koil-liskulma-lehden nelisivuisessa artik-kelissa sitä, mitä muurari voi kertoa ulkopuoliselle. Hän selittää muura-reiden valmistautuneen huolellises-ti Dan Brownin Kadonneen symbolin synnyttämään kohuun, mutta vaikut-taa jopa hieman pettyneeltä, koska suurta mylläkkää ei syntynyt.

Vapaamuurarius on peräisin toises-ta maailmasta, ajalta jolloin raken-nettiin taivaita hipovia kivikatedraa-leja. Keskiajalla niiden rakentajat jär-jestäytyivät muurarikilloiksi. Raken-nusteknisten salaisuuksien ylläpitä-misen ohella killat huolehtivat jäsen-tensä henkisestä kasvatuksesta. Sa-notaan, että vapaamuurarien veljes-kunta on näiden kiltojen perillinen.

Kirkonrakentajilla oli rakennustyö-maalla suojarakennus, jossa myös ko-koonnuttiin. Englannissa siitä käy-tettiin nimitystä lodge. Suomessa sa-na vääntyi muotoon loosi.

Nykyaikainen vapaamuurarius muotoutui 1600- ja 1700-luvun vaih-teessa Brittein saarilla valistuksen ajan innoittamana. Rakentajien työ-kalut ja perinteet saivat tällöin uuden, kasvatuksellisen symbolisen merki-tyksen. Järjestäytyneen muurariu-den alkuna pidetään ensimmäisen suurloosin perustamista Lontoossa vuonna 1717.

Vapaamuurarit mielellään koros-tavat, että he levittivät vapauden, in-himillisyyden ja valistuksen sano-maa, kun veljeskunta levisi 1700-lu-vulla nopeasti Brittein saarilta man-nermaalle ja edelleen Englannin alus-maihin sekä vähitellen eri puolille maailmaa. Aatetta tekivät tunnetuksi muun muassa matkustelevat kauppi-aat, merenkulkijat ja sotilaat.

”On suurta liioittelua, jos vapaa-muurarit koettavat omia valistuksen ihanteet omaksi ansiokseen”, dosent-ti Nenonen sanoo.

”Se on historiallinen vale.”Suomen ensimmäinen muurariloo-

si, St. Augustin, perustettiin vuonna 1756. Venäjän keisarikunnan aikana salaseurojen toiminta kiellettiin, mut-ta muuraritoiminta elpyi itsenäisessä Suomessa uudelleen vuonna 1922.

Suomalaisten loosien käyttämät ri-tuaalimusiikit on säveltänyt Jean Si-belius. Hän oli korkea-arvoinen va-paamuurari.

Hämmentävintä vapaamuurareissa taitaa lopulta olla se, miten ihmeessä veljeskunta on kolmensadan vuoden ajan onnistunut houkuttelemaan me-nestyneitä, terävä-älyisiä miehiä ek-sentrisiin seremonioihinsa.

Mikä on vapaamuurareiden salai-suus?

”Sanopa se. Hassuimpia kysymyk-siä aiheessa on, miksi vähän jäyhä suomalainen diplomi-insinööri tai ekonomi lähtee tälläiseen mukaan”, Nenonen pohtii.

”Piru sen sanoo, mikä heidän veto-voimansa lopulta on.”

Tampereen yliopistossa järjestetyn tieteellisen seminaarin pääpuhujana ollut Bristolin yliopiston professori Ronald Hutton vastaa hieman yllät-tävästi:

”Muurariloosit ovat vuosisatojen ajan tarjonneet rauhallisen ja turval-lisen ympäristön eksistentiaalisten kysymysten miettimiseen.”

Risto Harisalon mielestä yhtä vas-tausta ei ole. ”Kyseessä on ihmisenä kasvaminen, jatkuva oppiminen. Sa-malla tiellä olevista ihmisistä muo-dostuu rakentava yhteisö, joka an-taa mahdollisuuden kasvaa ihmise-nä. Näistä muodostuu elämänsisältö ja merkitys.”

Markku Mäkelä kokee, että veljes-kunnalla todella on suuri salaisuus. Se kätkeytyy henkilökohtaisiin koke-muksiin, jotka yksilö symbolien ja ri-tuaalien avulla saavuttaa. Niistä ulko-puolinen ei voi tietää mitään.

Fjodor Dostojevskin teoksessa Ka-ramazovin veljekset kirkollisten toi-mituksen puhdasoppisuutta vahtiva suurinkvisiittori kohtaa Jeesus Nasa-retilaisen. Hän paljastaa inkvisiitto-rille kirkon varjelluimman salaisuu-den:

Mitään ihmettä ei ole.Yksi asia jäi silti näkemättä. Kun

vierailin vapaamuurareiden kivita-lossa, eräs ovi pysyi suljettuna. Oven kautta kuljetaan korkeimman asteen muurareiden temppeliin. Sen sano-taan olevan tyhjillään vesivahingon vuoksi.

gR

AFi

ikkA

: seP

Po H

oN

kAN

eN

Vapaamuurarien rituaalit perustuvat Perus-sääntöön ja Muinaisaikaisiin Rajapylväisiin, joiden uskotaan pohjautuvan vanhoihin legendoihin alkaen Nooan arkin ja Salomon temppelin rakentamisen salaisuuksista Tutkijoiden mukaan ne ovat kuitenkin huo-mattavasti myöhempää perua.

Vapaamuurariksi pyrkivän tulee olla täysi-ikäinen. Yläikärajaa ei ole. Hänen on hallittava itseään ja omaisuuttaan sekä uskottava yhteen jumalaan. Jäsen voi olla kristityn lisäksi esimerkiksi juutalainen tai muslimi.

Yleensä jäseneksi päädytään niin, että vapaamuurariveli tiedustelee varovasti

”oikealla tavalla henkiseltä” ystävältään, haluaisiko hän lähteä mukaan toimintaan.

Jäsen tarvitsee järjestöstä esittäjän sekä kaksi hänet tuntevaa suosittelijaa. Hakija on hyväksyttävä loosin jäseneksi yksimie-lisesti. Lopullinen jäseneksiotto tapahtuu satoja vuosia vanhaa rituaalia noudattaen.

Suomen tunnetuin vapaamuurarillinen nähtävyys on Vapaamuurarin hauta Helsingin Kaisaniemessä.

Helsingin Kasarmikatu 16:ssa on Suomen Suurloosin museo, joka on avoinna syys-kuusta toukokuuhun tiistaisin klo 13–17.

Hatanpään kartanon puistosta Tampe-reelta löytyy kartanonherra Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvulla kaiverrettu Vapaamuurarin haudaksi kutsuttu kivi.

Suomen suurloosin viralliset verkkosivut ovat osoitteessa: www.vAPAAMUURARiT.Fi

Salomonin temppeli

Avoin muurarimuseo

14 Aviisi 14.9.2012

Paula RinneeNgLANNiN kieLi, kiRJALLisUUs JA kääNNösTiede

Olen laiska shoppailemaan. Kaupoissa tulee kuuma, enkä jak-sa jonottaa sovituskoppeihin. Siksi ostan suurimman osan vaatteistani kirpputoreilta. Siellä vaatteet ovat niin halpo-

ja, että ne raaskii ostaa sovittamattakin. Parhaat kirpputorit löyty-vät pieniltä paikkakunnilta, joissa ihmiset eivät tajua pyytää hyvis-täkään vaatteista montaa euroa. Tampereen kirpputoreihin en vielä ole ehtinyt tutustua.

Pyrin pukeutumaan rennosti. Rakastan nahkaa, neuleita ja raita-paitoja. Tämän neulemekon ostin kirpputorilta muistaakseni neljällä eurolla. Myös vyö, reppu ja kengät ovat kirpputorilöytöjä. En juuri-kaan seuraa muotia, mutta toisinaan näen jollain jonkun kivan vaat-teen ja haluan itselleni samanlaisen. Ongelmana on se, että kirpputo-reille ei oikein voi lähteä etsimään mitään tiettyä. Hiukseni ovat aina olleet lyhyet. Kaljun ajoin pienen yllytyksen seurauksena. Olin päät-tänyt, että joskus teen sen. Viime keväänä sitten marssin naapurissa-ni olleeseen parturiin, jossa 90-vuotias mummo leikkasi hiukseni vii-dellä eurolla.

konsta LeppänenTiedoTUsoPPi

En haluaisi sanoa leikitteleväni tyyleillä. Parempaakaan termiä en kuitenkaan keksi. Tyyli on mielestäni identiteetin rakenta-mista. Pukeudun erilaisiin identiteetteihin: toisinaan rähjäi-

semmin, toisinaan fiksummin. Pukeutumiseni lähtee usein pienistä yksityiskohdista. Asukokonaisuus voi rakentua vaikkapa värillisten sukkien ympärille.

Olin Porissa kesätöissä. Tajusin, että korkeakorkoiset nahkaken-gät on paras jättää suosiolla Tampereelle, jos en halua saada turpaan. Niinpä kehitin tämän rekkamies- ja skeittarityyliä yhdistelevän loo-kin. Paita on skeittilehti Thrasherin tilaajalahja, ja kengät on monta kertaa kumiliimalla paikatut Adidaksen skeittikengät. Farkut laina-sin tyttöystävältä. Farkkuliivin askartelin kirpputorilta kympillä löy-tämästäni takista. Epätäydellisyys tuo vitsikkyyttä tähän rekkamies-tyyliin. Ensinnäkään minulla ei ole fyysisiä edellytyksiä uskottavak-si rekkamieheksi. Lisäksi nämä roomalaiselta kirpputorilta löytämä-ni silmälasit pehmentävät kokonaisuutta.

Jyrkkä ei lokeroinnilleNeljä yliopisto-opiskelijaa kertoo, mistä heidän päivän tyylissään on kyse. Ahtaat pukeutumisgenret eivät heitä kiinnosta.


Heikki PöLöNeN, kUvAT & TeksTi

santeri JolkkonenLääkeTiede

Jotkut sanovat minua hipsteriksi. Itse yritän välttää lokeroitumista minkään ryhmän edustajaksi. Pukeutumisessa minulle ovat tär-keitä vihreät arvot. Vähälle käytölle jääneitä vaatteita vien kirp-

putorille ja pyrin nykyään ostamaan vain sellaisia vaatteita, joita us-kon pitäväni pitkään. Pakko kuitenkin tunnustaa, että kenkiä minul-le on kertynyt liikaa. Tykkään kengistä siksi, että niillä voi helpos-ti vaihtaa tyyliä. Inspiraatiota pukeutumiseen saan usein käydessäni täällä yliopiston pääkampuksella, missä opiskelijat pukeutuvat pal-jon kiinnostavammin kuin lääketieteellisessä. Aktiivisesti en seuraa muotia.

Kenkien lisäksi takki on mielestäni tärkeä osa asukokonaisuutta. Tämän takin olen ostanut kirpputorilta. Muut vaatteet ovat ulkomail-ta: housut Berliinin Urban Outfittersista, reppu American Apparelis-ta ja kengät Barcelonasta.

Isän opiskeluaikainen nahkalaukku on sellainen, jota moni on ke-hunut. Sitä uskon kantavani mukanani koko elämäni, ellen sitten an-na sitä joskus eteenpäin omalle pojalleni.

katja PelkonenLääkeTiede

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämpänä olen alkanut pi-tää vaatteiden ja materiaalien laatua. Tyylini on yhdistel-mä kestäviä klassikoita ja katutyyliä. Pukeutumiseeni ha-

en inspiraatiota esimerkiksi ruotsalaisesta Columbine Smille -tyylib-logista. Muutenkin sekä vaikutteet että ostokset tulevat pääosin ul-komailta. Reissusta ostettu vaate tai asuste on kiva matkamuisto, jo-ka kulkee mukana pitkään. Heräteostoksia yritän välttää, ja kirppu-toreiltakin ostan vain sellaisia vaatteita, joihin oikeasti uskon pukeu-tuvani pitkään.

Perinteisiin asukokonaisuuksiin tuon twistia kirpputorilöydöillä tai hassuilla yksityiskohdilla, kuten nyt tällä Berliinistä ostamallani pipolla. Kengät ovat Acnen Pistolit. Laukku on Rooman-tuliainen, la-sit ovat Ray-Banit ja neule Whyredin. Neuleen alta pilkistää Joy Di-vision -bändin paita. Tampereelta en juurikaan osta vaatteita. Tämä rotsi on sikäli poikkeus. Ostin sen vintage-kauppa Yesterdaysta, ja kavennuksen jälkeen siitä tuli juuri täydellinen.

Jyrkkä ei lokeroinnilleNeljä yliopisto-opiskelijaa kertoo, mistä heidän päivän tyylissään on kyse. Ahtaat pukeutumisgenret eivät heitä kiinnosta.

16 Aviisi 14.9.2012

opiskelija ei janoon kuoleKaikista Aviisin ratsaamista laukuista löytyi vesipullot ja kalenterit. Eroja laukkujen sisällöissä on sitäkin enemmän.

Anniina NurmineneNgLANTiLAiNeN FiLoLogiA

Urheilu on lähellä sydäntäni. Usein kannan mukanani urheilu-välineitä. Nyt olen menossa pelaa-maan jalkapalloa, joten mukana on futiskengät ja pelaamiseen so-pivat lämpövaatteet. Turhaa tava-raa en kanna oikeastaan koskaan, vaan pakkaan reppuun vain sel-laisia asioita, joita oikeasti tarvit-sen. Pipo minulla on mukana aina, koska palelen helposti. Nyt mu-kana on poikkeuksellisesti myös huulirasva sekä kännykän laturi siltä varalta, että akku loppuu kes-ken päivän.

Anni vähä-JussilavARHAiskAsvATUs

Yleensä laukkujeni pohjalta löytyy iso läjä kuitteja. Tänä aamuna hei-tin pitkästä aikaa tähän laukkuun kertyneet kuitit roskikseen ja pak-kasin tilalle opiskelutarvikkeet. En löytänyt kunnollista vihkoa, jo-ten otin tällaisia irtopapereita sil-tä varalta mukaan, että pitää teh-dä muistiinpanoja.

Nyt olen menossa kotiin, joten eväsrasia on jo tyhjä. Siinä oli itse-tekemäni puolukka-karpalosäm-pylä, jossa oli täytteenä juustoa ja sitruunapestoa.

Urheillessa tulee jano, mutta Nurminen on onneksi varautunut. Hänen repussaan kantama puolentoista litran vesipullo on porukan suurin. Lompakkoon kiinnitetty Taidehallin tarra paljastaa, että myös kulttuuri on osa Nurmisen elämää.

Puukahvalla varustetun nahkalaukkunsa Vähä-Jussila löysi kirpputorilta. Laukun täytteeksi hän haki juuri tieteellisen kirjoittamisen tenttikirjan. Avaimet säilyvät tallessa kukallisessa pussukassa, ja ruokaostoksia varten mukana on myös kangaskassi.


opiskelija ei janoon kuoleKaikista Aviisin ratsaamista laukuista löytyi vesipullot ja kalenterit. Eroja laukkujen sisällöissä on sitäkin enemmän.

elina MäenpääeNgLANNiN kääNNösTiede

En ole vielä ehtinyt synnyttää tun-nesidettä tähän reppuun, koska ostin sen vasta vähän aikaa sitten. Tämä on hyvän kokoinen ja käy-tännöllinen. Kaikki tarvittava is-tuinalustasta heijastimeen tulee repun mukana. Aloitin juuri seit-semännen, ja toivottavasti viimei-sen, opiskeluvuoteni. Reppu on ihanan kirkkaan värinen, ja toi-von sen tuovan pirteyttä ja lisämo-tivaatiota myös opiskeluun. Virk-kuukoukku ja lankaa oli tänään mukana siltä varalta, että luennol-la on tylsää. Aion virkata kuulok-keille suojapussin.

Tuukka HämynenTieToJeNkäsiTTeLy

Ostin tämän laukun kuopiolaisen armeijakaupan loppuunmyynnis-tä. Hinta oli vain 20 senttiä, joten ostin kerralla parikymmentä sa-manlaista. Jos yksi hajoaa, on va-rastossa seuraava valmiina odot-tamassa. Mitään varsinaista kan-nanottoa tähän laukkuun tai tuo-hon hampunlehtimerkkiin ei liity, mutta kyllähän ne välillä herättä-vät keskustelua. Laukun hihnas-ta roikkuvat punotut rannekorut ovat lahjoja ystäviltä. Nämä ko-vakantiset vihkot ovat siitä käte-viä, että niihin on helppo kirjoit-taa vaikka kävellessäkin.

Hämysen laukku ja vesipullo kielivät armeijahenkisyydestä. Sama teema jatkuu sikäli laukun sisällä, että kaikki on tarkkaan harkitussa järjestyksessä. Macbook Airia suojaa neopreenista valmistettu pussukka, ja laukun etutaskussa on kynät siistissä rivissä.

Mäenpään penaali, lompakko ja meikkipussi ovat värikästä Suomi-designia. Lounaalta jäi kotiinviemisiksi ruisleipä. Matkakortin päällä makailevaa sinistä läpyskää Mäenpää kutsuu naisten versioksi sveitsiläisestä linkkuveitsestä. Siinä kulkevat mukana sakset ja kynsiviila.

18 Aviisi 14.9.2012

LIVE-ENERGIAA Vauhdikkaista ja yllät-tävistä keikoistaan tunnettu Atatürk Band jul-kaisee uuden levyn ja juhlistaa sitä Yo-talolla per-jantaina 14.9. Lavalla myös Poutatorvi ja Kiveskives. Liput ennakkoon 6 euroa, ovelta 8.

TANGOFESTIVAALI Maailmantango-festivaali levittäytyy ympäri Tamperetta tulevana viikonloppuna (14.–15.9.) Konserttien lisäksi ohjel-massa on muun muassa lavatanssit ja performans-sitaidetta. Myös isojen poikien lauluja kuullaan!

STAND UP -HUPIA Tampereen Ylioppi-lasteatterin Stand Up Underground -illat alkavat perjantaina 28. syyskuuta. ovet kello 19, esitys kello 20. Liput 6 euroa, Tamyn Aatemarkkinoilla 26. syyskuuta jaossa alennuskuponkeja.

Tampere on erikoistunut festivaaleihin, jotka levit-täytyvät ympäri kaupun-gin livemusiikkiin erikois-tuneita klubeja. Yksi näis-

tä tapahtumista on Monsters of Pop (MOP), joka järjestetään nyt kuudetta kertaa. Tänä vuonna festivaali pitenee päivällä nelipäiväiseksi indiemusiikin aarrearkuksi.

Tapahtuman tuottaja Antti Hietala odottaa MOPia hyvillä mielin.

”Päätimme järjestää vielä sunnun-taina karonkkaklubin, kun esiintyjik-si tarjottiin kiinnostavia ja eksootti-sia yhtyeitä. The Trees and The Wild on indonesialainen ja Tenderfist ma-lesialainen indiepopbändi.”

Ulkomaalaisten erikoisuuksien li-säksi Monsters of Pop osaa haravoida kotimaisesta musiikkikentästä kiin-nostavimmat nousevat tähdet lavoil-leen. Hietala ja muut tapahtuman jär-jestäjät seuraavat musiikkimedioita ja käyvät keikoilla jopa ulkomailla asti bongatakseen mielenkiintoisia bändi-tulokkaita.

Hietala vinkkaa, että perjantaina Klubin lavalla nähdään pohjoismai-nen kitarapopin maaottelu, kun laval-le nousevat kotimainen French Films, norjalainen Razika ja tanskalainen Thulebase.

”Kaikki kolme ammentavat samoil-

ta lähteiltä, mutta tekevät musiikkia omalla tyylillään. ”

Oululainen Satellite Stories pääsee Monsters of Popin myötä ensimmäi-selle Tampereen keikalleen. Energi-sistä esiintymisistään tunnetun yh-tyeen kitarisi Marko Heikkinen jän-nittää, tuleeko keikalla Telakan katto vastaan.

”Täytyy varmaan sitoa itsensä kiin-ni, ettei tule päävammoja”, hän nau-rahtaa.

Jos nelipäiväisen tapahtuman tar-koituksena on tutustuttaa yleisöä tuo-reeseen musiikkiin, niin on se myös bändeille tilaisuus nähdä toisiaan.

Heikkinen huomauttaa, että suu-rin osa Suomen musiikkimaailmasta pyörii etelässä ja Oulusta käsin kat-sottuna Suomi on iso maa.

”Emme ole bändien kanssa ihan naapureita, joten on mukava päästä tapaamaan yhtyeitä, joiden musiikkia on kuunnellut.”

Heikkinen pohtii, mahtaako kau-punkifestivaalilla tulla samanlaista festivaalin tuntua kuin yhdelle alueel-le rajatuissa kesäpahtumissa. Klubeil-la tosin on vaikeampi missata bände-jä, sillä ne soittavat samalla lavalla pe-räkkäin.

Festivaalin avajaisklubilla torstai-na 20. syyskuuta soittaa bluesrockis-

ta ammentava Talmud Beach. Yhty-een basisti Mikko Siltanen ei kaipaa MOPiin perinteistä kesäistä festivaa-litunnelmaa, sillä hänestä kaupunki-festivaalit ovat huomattavasti muka-vampia.

”Talvikaudella saisi ehdottomasti ol-la lisää tällaisia tapahtumia. Nytkin keikkapaikat ovat niin lähellä toisiaan, että niiden välillä on helppo liikkua. Lupaan, että yleisö saa nauttia rennos-ta tunnelmasta ja hyvästä musiikista.”

Siltanen pitää klubikeikkojen intii-mistä tunnelmasta, ja sitä on luvassa. Ravintola Telakalla soittaa kahdessa kerroksessa illan aikana kolme yhty-että ja dj:t viihdyttävät niiden välillä.

Festivaalin siirtäminen elokuulta syksymmälle toimii Hietalan mukaan hyvin, sillä aikaisemmin tapahtuma hukkui kesäfestivaalien jalkoihin.

Hietala toivottaa festivaalille terve-tulleeksi etenkin kaikki juuri Tampe-reella opintonsa aloittaneet musiikin ystävät.

Syyskuinen viikonloppu on hyvä ti-laisuus tutustua kaupungin parhai-siin keikkapaikkoihin ja paikalliseen musiikkitarjontaan.

”Monsters of Pop voi toimia tervetu-liaistapahtumana uusille opiskelijoil-le”, Hietala toteaa.

Myös Heikkinen kannustaa opiske-lijoita keikoille.

”Tämä on hyvä tilaisuus tutustua toisiin opiskelijoihin. Ensin voi istua alottelemassa jonkun luona ja sitten viettää hyvää aikaa yhdessä keikalla.”

Annastiina Airaksinen

HARRASTAMME KULTTUURIA

Indiemusiikkin uusia kykyjä esittelevä kaupunki-festivaali laajentuu nelipäiväiseksi.

MONSTERS OF POP

Aviisin vinkit

Torstai 20.9.Telakka:MOP-avajaisbakkanaalitThe New Tigers, Barry Andrewsin Disko, Avasaxa, The Hearing, Talmud Beach ja NRGM dj’s.

Perjantai 21.9.Klubi: french films, Razika (No), Thulebase (DEN) ja dj:t Kiippari-Kalle & Teenage Caveman.

Lauantai 22.9.Telakka:Satellite Stories, Eva & Manu ja Tiiu Helinä.

Sunnuntai 23.9.Telakka: MOP-karonkkaThe Trees and The wild (indonesia), Tenderfist (Malesia)

Oululainen Satellite Stories Monsters of Popissa ensimmäistä kertaaTampereella.


AVIISI 1992

”Jos olet joskus liiallisen huvittelun jälkeen herännyt tuskasta vai-keroiden, tämä kirja on sinulle!”

Puhutteleva takakan-siteksti ja 50 sen-tin hintalappu sai-

vat minut koppaamaan tv-kokki Keith Floydin Kaikki kankkusesta -kirjan mu-kaani Kannuksen kirppu-torilta. Ostopäätöksen sinetöi Juha Kankkusen nimikirjoitus, jonka joku huumoria arvostava henkilö oli kirjan etulehdelle hankkinut. Hyvä hupilah-ja, ajattelin silloin, ensimmäinen tei-nikrapula vielä kirkkaana mielessä.

En ole tähän mennessä raaskinut lahjoittaa kirjaa kenellekään, sillä se paljastui todellisen asiantuntijan teok-seksi. Huomasin lukevani opuksen juopottelujuttuja samoin suurin sil-min, joilla olin katsonut tv:stä, miten Floyd avasi kokkiohjelmissaan pullon jos toisenkin. Niissä hän tuntui välil-lä särpivän burgundinpataan tarkoi-tetut punaviinit ennen kuin edes pää-si itse asiaan.

Kirjassa Floyd esittelee muun mu-

assa viiden päivän raitis-telukuurin, joka sopii erin-omaisesti myös fuksirien-tojen uuvuttamille, sallii-han se kuurin loppupuo-lella itsensä palkitsemi-sen valkoviinillä. Lisäksi hän muistuttaa suvaitse-vaisesti, ettei kapealta po-lulta poikkeamista kanna-ta kauhistua, vaan sitten vain pidentää kuuria vas-taavasti.

Sitä paitsi kirjan ruokaohjeet eivät ole mitään vitsejä. Esimerkiksi val-kosipuliperunoiden resepti on oikein herkullinen, ja ruoka peittää minkä tahansa tärpätin tuoksahduksen, sillä siihen tulee kokonaiset 10 kynttä val-kosipulia.

Mutta olisipa Floyd noudattanut omia ohjeitaan hitusen tiukemmin. Boheemin elämäntavan vanhentama kokki menehtyi vuonna 2009, ja elä-mästään kertovassa brittidokumentis-sa hän oli sanonut, että juo usein liikaa silkasta yksinäisyydesta.

Toisaalta hän kuoli kuten elikin: sy-dänkohtaukseen samppanja- ja osteri-lounaan jälkeen.

Päivi Kerola

Niagaran seniorikinossa kä-sikirjoittajille satelee suoraa palautetta: ”Kyllä mun viisi-

kymppinen poika saattaisi tykätä täs-tä, kun tämä on sen verran junttia”.

Junttia tai ei, niin iäkkään naiskat-sojan pojan lisäksi muutkin sattai-sivat pitää elokuvasta, sillä 3 Simoa

on raikas piristys suomalaisten eloku-vien joukossa.

Päähenkilöiden (Olli Rahkonen ja Rami Rusinen) unelmissa siintää ravintolan perustaminen Thaimaa-han. Sen toteutumiseksi on tehtävä vielä muutama murtovarkaus. Raho-jen hankintaa mutkistaa entisestään konstikas yhden illan suhde, josta on syntynyt lapsi.

Konkarinäyttelijöiden kuten Ant-ti Reinin ja Matti Onnismaan rinnal-la nähdään liuta ensikertalaisia, jot-ka sujahtavat taitavasti rooleihinsa. Näyttelijöiden välinen vuorovaikutus toimii jouhevasti.

Paula Vesalan PMMP-taustasta on katsojan vaikea päästä irti, siinä mää-rin Vesalan kasvot on totuttu liittä-mään yhtyeeseen. Mutta se on kat-

sojan ongelma, sillä Vesala näyttelee moitteettomasti alkometriä tiuhaan käyttävää yksinhuoltajaa.

Aikaisemmin mainosalalla ja ly-hytelokuvien parissa työskennellyille Teemu Nikille (käsikirjoitus, ohjaus, leikkaus, tuotanto) ja Jani Pösölle (kä-sikirjoitus, tuotanto) 3 Simoa on en-simmäinen pitkä elokuva. Aiempi ko-kemus näkyy, eikä farssimainen juo-ni jää pelkäksi takaa-ajoksi ja säheltä-miseksi. Ohimennen päästään käsit-telmään jopa isyyteen liittyviä kysy-myksiä ja tuloeroja, joita heijastetele-vat murtokohteiden valinnat.

Suurin pettymys elokuvassa on, että Nikin lyhytelokuvista tuttu hullunku-risuus on kadonnut pitkään elokuvaan siirryttäessä. Loppua kohden kerronta muuttuu entistä selittelevämmäksi, ai-van kuin takariviin nukahtaneen kat-sojan haluttaisiin pysyvän loppuun asti kärryillä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

TTT:n näyttämöllä uskotaan onnen asuvan omakotitalossa

Rikas mies jos oisin

ensikertalaiset pistävät parastaan 3 simoa -elokuvassaNäin kokkaat kohmelon pois!

RAHALLA sAA 2, oHJAUs: bAbAk NAJAFi, RUoTsi 2012

”On Suomi pieni, vaan pienempi on Paavo V, / Hän Suomen ulkoministerijuudas lie, mikä lie inha petturi”, runoili tam-perelainen historioitsija, mamukriittisyyden edelläkävijä ja isänmaan eeppisin trolli Seppo Lehto Aviisissa 26. hel-mikuuta 1992. Sen jälkeen Lehto on niittänyt kunniaa kun-nallisvaaliehdokkaana hakaristein koristellulla vaalikopilla sekä istumalla useista törkeistä kunnianloukkauksista yli kahden vuoden vankeustuomiota.

Ihmisen ahneus on pohjatonta to-distelee Babak Najafin elokuva, joka pohjautuu Jens Lapiduk-

sen menestysdekkareihin Snabba Cash (2006) ja Aldrig Fucka Upp (suom. Siisti kosto, 2008). Ensimmäinen osa nähtiin Suomessa vuonna 2010.

Elokuva on rakennettu niin tiiviis-ti edeltäjänsä varaan, ettei se toimi it-senäisenä kokonaisuutena lainkaan. Tapahtumia kerrataan pirstaleisesti henkilöiden muistojen kautta. Se jät-tää tv-sarjamaisen tapahtui viime jak-sossa -vaikutelman. Tästä huolimatta ensimmäistä osaa näkemätön katso-ja tuskin ehtii saamaan kokonaisku-vaa tapahtuneista. Kirjojen käänteitä odottavalle taas tiivistetty juoni tun-tuu laihalta.

Suuri määrä henkilöhahmoja marssitetaan kankaalle hengästyttä-vällä tahdilla. Kenenkään ei kuiten-kaan ehditä paremmin syventyä hek-tisen takaa-ajon keskellä. Matias Va-relan esittämän Jorge Salinasin lä-pitunkevan katseen varaan on jätet-ty nojaamaan moni kohtaus. Varelan tummista silmistä ei ole kuitenkaan kaikkien henkilöhahmojen henkisen puolen kuvaajaksi.

Hahmojen pintapuolisuus koros-taa huumeiden luomaa ympäristöä, jossa raha on ihmissuhteita tärkeäm-

pi. Katsojan kokemusta se ei siltikään pahemmin ruoki.

Peter Birron ja Maria Karlssonin käsikirjoitus yrittää tarjota vastauk-sia maahanmuutaja taustaisen rikol-lisuuden syntyyn. Samalla pohditaan periytyykö köyhyys ja huono-osai-suus. Elokuvalla on uskottavat ke-hykset ja jännite säilyy loppuun as-ti. Silti se ei tarjoa mitään sisällöllistä tai kuvallista uutta aiempiin huume-kauppoja käsitteleviin elokuviin ver-rattuna.

Tekijöiden tärkeimmäksi työksi jää muistaa jättää joku hahmoista hen-kiin jatko-osaa ajatellen. Trilogian kolmas osa on jo tekeillä.


Onko uhanalaisen eläimen tap-paminen pahempi synti kuin pimeän työvoiman käyttö? Pi-

tääkö miehen osata rakentaa talo? On-ko parempi pysyä paikallaan vai jat-kuvassa liikkeessä?

Näitä kysymyksiä sivutaan Tam-pereen Työväenteatterin esitykses-sä Urakkaporukka. Harmillista on, että kysymyksiin vastaaminen jää puoli-tiehen, sillä kesäteatterimainen pouk-koilu vie kaiken tilan.

Pentti Kotkanniemen ohjaamassa esityksessä valta-asema on poikkeuk-sellisesti taloa rakentavilla työmiehil-lä. Hyvätuloisten talonomistajien koh-taloksi jää vain toivoa parasta.

Line Knutzonin käsikirjoitus antaisi mahdollisuuden parempaan tulkin-taan, nyt esitys jää rytmittömäksi ryn-täilyksi.

Jyrki Mänttäri, Tommi Raitaleh-to ja Miia Selin muuntautuvat eteväs-ti kahteen eri rooliin. Selinin tekemä Jatta, joka on rakentanut kodin itsen-sä sisälle on esityksen kiinnostavim-pia hahmoja. Jattakin tosin jää mui-den henkilöhahmojen tavoin etäisek-si, sillä minkäänlaista yhteyttä ei hei-hin synny.

Aimo Räsäsen ovela rakennusmes-tari ja Tuire Saleniuksen kaikkitietä-vä äiti ovat varmuudella tehtyjä, mut-ta jo niin moneen kertaan nähtyjä hah-moja.

Nauruja kalastellaan perin helpoin keinoin aina vessasta yllättämisestä huonoon suomen kielen taitoon.

Samaistumispintaa esityksestä saat-tavat löytää juuri remontin kaaosmai-suuden kokeneet keski-ikäiset.

Pulmallista on sanoa, ketä muita ko-median huumori palvelisi. Siskontyt-töäni tosin jatkuva kompastelu saat-taisi naurattaa. Hän on kolmevuotias.


Klassikkoni Teos, joka teki vaikutuksen

Huijarikomediassa varas vie irtaimiston lisäksi isyyden.

Joukko omalaatuisia työmiehiä yrittää nakuttaa kasaan pariskunnan haaveen omasta talosta.

Kokaiinierästä saataville rahoille löytyisi paljon ottajia elokuvassa Rahalla saa 2.

3 siMoA, oHJAUs: TeeMU Nikki, PääosissA: oLLi RAHkoNeN, sAMi RUsiNeN, sUoMi 2012

URAkkAPoRUkkA, TTT, käsikiRJoiTUs: LiNe kNUTzoN, oHJAUs PeNTTi koTkANieMi

ARvosTeLUAsTeikko 1–5 TäHTeä

MONSTERS OF POP

keiTH FLoyd: kAikki kANkkUsesTA. gUMMeRUs 1993.

20 Aviisi 14.9.2012

Tampere tarvitsee lisärakentamista

Ihan naamat

FB-ennätys!

Tarkennus

Aviisi 9/2012 kirjoitti opis-kelijoiden vaikeasta asun-totilanteesta Tampereel-la. Rakentamisen pitkään jatkuneet vaikeudet ovat

keskeisimpiä opiskelijoiden murheen-kryynejä.

Asuntojen rakentamisvaje johtaa jat-kuviin vuokrankorotuksiin. Jo Tampe-reen kokoisessa kaupungissa asunto-jen markkinahinta näkyy kovalla kä-dellä opiskelijoiden kukkarossa. Opis-kelija-asuntoyhteisöt eivät kykene tar-jonnallaan täyttämään opiskelijoiden tarpeita.

Toisaalta rakentamisen vaikeudet heijastuvat myös paikallisiin työmark-kinoihin. Uusia työpaikkoja ja verotu-loja luovat yritykset valuvat muualle.Tampereella opiskeleva joutuu enene-vässä määrin etsimään töitä Helsingis-tä tai muualta.

Rakentamista hidastaa pari keskeis-tä tekijää.

Valitusoikeus on Suomessa erityisen vahva. Ruotsissa kuntalainen voi valit-taa yhdestä rakennusprosessista ker-ran. Suomessa kaupunkiin jollain ta-valla pettynyt voi kostona valittaa jo-kaisesta rakennusprosessin yksityis-kohdasta. Eräänkin työpaikkoja tuo-van kaavan viivästymisen osalta yh-den niin sanotun ammattivalittajan ta-kia Tampere menettää vuodessa mil-joona euroa. On selvää, että valitusoi-

keus itsessään on osa sivistysyhteis-kuntaa, mutta Ruotsin mallin mukai-nen kertaoikeus rajoittaisi ammattiva-littamista ja vauhdittaisi täten opiske-lijoiden työllistymistä ja asuntoraken-tamista.

Tampereella rakennuslupien saanti kestää tuhottoman kauan. Tämä hei-jastuu niin uusien asuinalueiden ra-kentamiseen kuin yritystontteihinkin. Perinteisesti rakennusvalvonta on ol-lut laillisuusvalvontaa. Kaupunkiku-valliset tekijät ovat modernissa yhteis-kunnassa kuitenkin nostaneet päätään. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta tök-kii, jos kaupungin sisällä useampi yk-sikkö riitelee kaupunkikuvasta. Kau-punkiorganisaation sisällä kaupunki-kuvasta huolehtiminen on annettava yhden yksikön vastuulle monijohtoi-sen sekamelskan sijaan.

Uskon, että rakentamista vauhdit-tamalla ja tiiviin kaupunkiseudun ra-kentamisen esteitä purkamalla voi-daan keskeisesti vaikuttaa opiskelijoi-den vuokrankorotuksien maltillisuu-teen ja opiskelijoiden työllistymiseen Tampereella. Paikallisiin asioihin vai-kutetaan parhaiten valtuustostrategi-an laadinnan yhteydessä vuoden 2013 alussa.

Ilkka SasikAUPUNgiNHALLiTUkseN JäseN (kok.)

TAMyN edUsTAJisToN JäseN

Verkossa puhuttua

NÄIN SEN NÄEN aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

[email protected]. MieLiPidekiRJoiTUsTeN MAksiMiPiTUUs oN NoiN 2 000 MeRkkiä . ToiMiTUs PidäTTää oikeUdeN käsiTeLLä kiRJoiTUksiA.Mitä mieltä sinä olet?

YTHS:n ja kristillisen järjestön aborttiyhteistyö On totta, että abortista puhutaan lähes joka paikassa sillä tavalla, että aivan kuin se olisi ai-na tai sen tulisi olla rankka kokemus. Varmaan monilla sen läpikäyneillä tulee syyllisyys siitä-kin, etteivät he tunne niinkuin ”pitäisi” tuntea. He saattavat miettiä, ovatko he jotenkin vial-lisia tai kylmiä ihmisiä, jos eivät koe aborttia menetyksenä, ravistelevana ja traumaattisena kokemuksena. Siitä, että abortti voikin olla suoranainen helpotus ja pitkään jälkeenpäin-kin katsottuna oikea päätös, ei kovin paljoa julkisesti puhuta, vaikka tilastojen mukaan aborttia katuu aika harva, ja tosiaan lasten-saaminen on paljon riskialttiimpaa psyykeelle kuin abortti. Keskustelu on tältä osin vääristy-nyttä ja jopa naisia syyllistävää.

EM

Kaikista ei ole äideiksi (tai isiksi) ja sen näkee jo huostaanottojen määrästä. Viime aikoina julkisuudessa ollut tapaus oli ääriesimerkki väkivaltaisista ja kyvyttömistä vanhemmista, joille lapsi ei merkinnyt mitään.

Adoptio ei välttämättä ole ruusuinen tie sekään, jos lapsi kokee olleensa ei-toivottu ja tulleensa hylätyksi. Nämä ajatukset saattavat vainota koko eliniän.

Jos raskaana oleva nainen ei lasta halua, niin en näe mitään hyötyä siinä, että häntä suostu-tellaan ja painostetaan synnyttämään lapsi.

Marika

Haluamme vielä tuoda esiin, ettei YTHS mis-sään tapauksessa halua kehottaa tai painos-taa opiskelijoita tekemään raskauteen tai sen keskeyttämiseen liittyviä päätöksiä mihinkään suuntaan. Haluamme ainoastaan olla opiske-lijoiden aitona tukena näissäkin elämän rat-kaisuissa, ja kertoa raskauden keskeyttämis-tä harkitseville mahdollisista vaihtoehdoista. Haluamme aina olla opiskelijan tukena sillä tavoin, kun opiskelija kokee sen itse hyväksi

- on hänen ratkaisunsa mikä tahansa.

Aira Virtala, Sari Krappe (YTHS)

on tää aika jännä kuvio. Yhtäaikaa ollaan niin huolestuneita abortintekijöiden hyvin-voinnista, että sitten samalla syyllistetään heitä liikuttavalla nyyhkydiskurssilla ja muistutuksilla siitä, miten sikiön sydän lyö kuudennella raskausviikolla ja yhdennellä-toista raskausviikolla sikiöllä on jo varpaat ja sormet ja söpö nenänpää.

Propaganda

Aivan kuin kellään olisi muka mitään oike-utta tulla sanomaan mitä minä pidän tai en pidä kohdussani. Huolimatta siitä mitä ympäristö yrittää sanoa, tämä keho on omani, vaikka se onkin naisen keho, merkki mikä joillekin tarkoittaa harmi kyllä vain yh-tä julkista tilaa muiden joukossa. Sitäpaitsi, eikö keskeytetty raskaus ole pienempi paha kuin keskeytetty äitiys?

Pro life 4real

gradujen arvostelu-asteikon muutosHyvä uudistus. Mitä järkeä käyttää asteikkoa, joka eroaa muista kursseista. Graduhan on to-siasiassa vain kurssi muiden joukossa, eikä sitä tulisi arvostaa liian korkealle muiden kurssien kustannuksella. Minusta on vain hyvä, että työmarkkinoilla siirrytään tarkastelemaan ko-ko tutkintoa eikä vain yhtä suoritusta. Monilla muilla aloilla tarkastellaan nimenomaan koko tutkinnon keskiarvoa töitä haettaessa. onhan se tietty ikävää, mikäli olisi saanut B:n gradus-ta ja nyt todistukseen tuleekin lukemaan 1.

Kypsyysnäytteen lisääminen tutkintoon on myös ihan ehdoton juttu. ohjaaja voi tarkis-taa, että opiskelija on varmasti itse kirjoittanut työn ja samalla opiskelija joutuu kirjoittaes-saan miettimään tarkalleen, että ymmärtää, mitä on kirjoittamassa.

Sinänsä on vaikea sanoa, että vastaako tämä nytkään täysin muiden maiden arvoste-luasteikkoja, sillä esim Saksassa on käytössä asteikko 1-4, joista 1 on paras arvosana ja 4 vastaa hylättyä.

Maria

”Haluaisin lisäperusteluita muiden euroop-palaisten tutkintojen arvosteluasteikoista ja 1-5 asteikon yhteismitallisuudesta. Siis konk-reettista vertailevaa tietoa (tämä nyt vaikka pyyntönä muille lukijoille, jos osaatte tässä asi-assa auttaa). Ja entä yhteismitallisuus muiden Suomen yliopistojen kanssa - eikö suurimman

opiskelijoiden osan vertaisryhmä löydy edel-leen Suomesta ja suomalaisilta työmarkki-noilta. Sinänsä arvokasta Tay:n strategiassa korostettua kansainvälisyyttä ja kansainvä-listymistä saavutetaan muilla ansioilla ja käy-tännön toimilla.”

”Laudatur vastaa vitosta jne.” Tässä nyt on pak-ko olla jokin toimituksellinen virhe. Eihän täl-laista logiikkaa voi harrastaa? Miten seitsemän entiteettiä saadaan muutettua viideksi ilman, että joudumme joko heittämään kaksi pois tai sulauttamaan kaksi?”

”En ole aivan tietoinen päätöksen valmistelu-prosessista, mutta minulla on sellainen kutina, että polemiikin puute johtuu lähinnä siitä, et-tei ole ollut mistään mistä puhua. Siis onko laa-jempaa keskustelua pyritty edes käymään?”

”Vaikka kaikki Suomen yliopistot muuttaisivat gradun arvosteluasteikon, ei tästäkään vielä minun alkeellisen logiikkani perusteella seu-raa automaattisesti, että tutkintoa alettai-siin kokonaisuudessaan arvostamaan gradua enemmän työmarkkinoilla - itse luulen, että kaikenlainen numeroihin tuijottaminen on työmarkkinoilla taakse jäänyttä elämää. Kiin-nostus koskee taitoja, asenteita, osaamista, tutkinnon sisältöä kokonaisuudessaan. Sekä tietysti persoonaa.”

”En ole edelleenkään kuullut riittävän vakuut-tavia ja loogisesti aukottomia perusteluita arvosteluasteikon muutokselle.”

Tapio Juntunen

Kokonaiset kommentit: www.aviisi.fi

Aviisin 9/2012 Mitä vittua? -palstal-la Juho Mäkelä kirjoittaa: ”Gradun yhteydessä pitää jatkossa kirjoittaa myös kypsyysnäyte.” Asia on täy-sin pielessä. Maisterin tutkintoon on ammoisista ajoista kuulunut kyp-syysnäyte.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan sekä kandidaatintutkielman että pro gra-dun yhteydessä, eli se kuuluu asetuk-sen mukaan sekä kandin että maiste-rin tutkintoon. Kypsyysnäytteestä tarkastetaan sekä sisältö että kielia-su. Kieliasu tarkastetaan kuitenkin vain kerran – useimmilla siis nyky-ään kandin tutkinnon kypsyysnäyt-teestä. Kielentarkastajia ovat kieli-keskuksen suomen kielen opettajat.

Auli Kulkki-Nieminen

kypsyysnäytteestä

Aikaisiin aamuherätyksiin kyllästynei-tä tuntuu riittävän. Edellisen numeron (9/12) pääkirjoitus on jaettu Facebookis-sa jo 570 kertaa. Kerrataan siis: Yökukkuja, nouse kapinaan. Unohda sosiaalinen teatteri. Polta kaikki kol-me herätyskelloasi, jos suinkin voit. Sinun ei tarvitse esittää olevasi pirteä aamuihminen. Sellaiset nukahtavat iltayhdeksältä.

Nuku pitkään!

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]

Suomessa kaupunkiin jollain tavalla pettynyt voi kostona valittaa jokaisesta rakennusprosessin yksityiskohdasta.


Haluanpa sanoa Ihan naamat

Venla Monter, 19, kansantaloustiede

Olen ensimmäisen vuoden opiskelija, joten uudistus ei kosketa minua. Minusta uudet opiskelijat on otettu hyvin vastaan

yliopistolla.

Sakari Eskola, 22, kansantaloustiede

Kukaan ei tunnu vielä tietävän, mitä tapahtuu. Minulle on ainakin

epäselvää, keltä voisi kysyä uudistuksesta.

Juha Kauppinen, 35, historia

Sähköpostiin tuli laaja tietopaket-ti asiasta 31. elokuuta, mutta minusta asiasta tiedotettiin liian myöhään. Ke-

sän aikana uudistuksesta kerrottiin vain kahdessa sähköpostissa.

Jaakko Belt, 26, filosofian jatko-opiskelija

Jokapäiväinen yliopistoelämä on osal-tani takana, mutta olen hyvin perillä uu-

distuksesta. Muutoksesta voi seurata paljon hyvääkin.

Renne Pesonen, 31, filosofia

Olen vanhemman polven opiskelija, joten uudistus ei erityisemmin kiinnosta minua. Asiasta on tiedotettu tarpeeksi.

Mystinen kollegio kähmii

Nokan kopautus

Alli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Olen ensimmäisen vuoden opiskelija. Minusta pääaineiden poistuminen on hyvä asia, koska nyt eri oppialoi-

hin ehtii tutustumaan paremmin. Vertailun jälkeen voi päättää, mikä tuntuu omalta ju-tulta. Minä olen tyytyväinen syksyn tuuto-rointiin, joka on ollut todella hauskaa ja pe-rusteellista. Meidät on tutustutettu hyvin yliopistomaailmaan. Meillä on ollut paljon ihania bileitä ja tänäänkin juhlitaan.

Yliopistolle valitaan uutta hallitusta ja hallitukseen uusia ulkopuolisia jäse-niä. Uusi yliopistolaki on tehnyt tou-

husta mystistä. Aiemminkin hallituksen va-linta oli outoa salatiedettä, mutta nyt meno on jo aivan konspiratiivinen. Valintaa val-mistelemaan on perustettu suljettujen ovi-en takana kähmivä työvaliokunta. Kuulem-ma kollegio ei saa kandidaattien nimiä työ-valiokunnalta lainkaan tietoonsa ennen tär-keää kokousta, eikä nimiä saisi ajatellakaan kokousten ulkopuolella.

Tämä tehdään tietysti yliopiston etua aja-tellen – tuskin kukaan haluaisi Tampereen yliopiston hallitukseen, jos samalla joutuu julkisen spekulaation kohteeksi.

Alli ymmärtää kyllä, ettei hallitukseen tsek-kailluista silmäätekevistä voi juoruilla pit-kin kahvihuoneita ja baareja. Silti kuulostaa omituiselta, etteikö kollegio edes keskenään voisi keskustella nimistä suljettujen ovien ta-kana, vaitiololupaukset allekirjoittaen. On-kohan yliopiston etu, että kollegio linjaa ul-kopuolisista jäsenistä ilman kunnon keskus-telua, ja eikö kollegiossa vallitse alkeellisin-kaan keskinäinen luottamus?

aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

aasdasdas onko yksikkösi tiedottanut tarpeeksi hyvin yliopiston

muutoksesta?

Riikka Parviainen, 20, kansantaloustiede

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 14.9. Poutatorvi, Kiveskives, Ataturk Band Ovet klo 22, show klo 23. 8 e / 6 e*.

La 15.9. Naurunpaikka 957 Stand up-klubi Ali Jahankiri, Henry Lehto, Toni Jyvälä, Riku Sottinen. Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

La 15.9. Pirkanmaan Seta: LEIMARIT Klo 22–04, 5 e / 3 e. Ei Vip!

La 22.9. Stunts Blunts & Hip Hop Presents THE MEGAPHONE STATE & NOAH KIN LIVE! Klo 23–04, 8 e / 6 e (Ennakko nollakolme).

Pe 28.9. Idiomatic (levynjulkkari), Picnic With Lulu, Johnny Got It Wrong. Ovet klo 22, show klo 23. 8 e / 7 e*.

La 29.9. Klamydia Ovet klo 22, show n. klo 23.30. 17 e / 15 e*.

Ke 3.10. Dave Lindholm B. Inventive, Derek Sindel Rock Band Ovet klo 20, show klo 21. 12 e / 10 e*. (ennakko Yo-talon lippukauppa)

Pe 5.10. Roti-klubi: Hannibal & Joku Roti Mafia, Stepa ja Are, Edorf & Historiallisen miekkailun seura, Ilkka Kalevi Tillanen & Rantaremmi, Tapani Kansalainen, Dj Massimo. Ovet klo 22, show klo 22.30. 8 e, Ei Vip!

La 6.10. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi Arimo Mustonen, Mika Kivinen, Teemu Kontoniemi, Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

La 6.10. Bigpop Dj:t Sami & Riku Klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

22 Aviisi 14.9.2012

Tamylaisten näkökulmia myös blogissa: tamyblogi.wordpress.comYLIOPPILASKUNTA: KEHITYSYHTEISTYÖ

Ma t k a a m -me tä-ryyttävän jeepin ta-kapenkil-lä Tha-rin aavi-kon hal-

ki. Maiseman muuttuessa hiekkadyy-neiksi on vaikeaa kuvitella, että näissä olosuhteissa eläisi liskokaan. Ihminen on kuitenkin sitkeä olento, ja yllätyk-seksemme dyynien takaa pilkottaa sil-loin tällöin asumus.

Matkan tarkoitus on tutustua Ta-myn ja intialaisen kansalaisjärjestö GRAVIS:in yhteisen terveyshankkeen toimintoihin. Hanke keskittyy paran-tamaan erityisesti naisten ja lasten ter-veyttä äärimmäisen karulla Tharin aa-vikolla Rajasthanin osavaltiossa, jossa puhdasta vettä ja ruokaa on niukalti ja terveystieto perustuu pitkälti usko-muksiin. Yleiset taudit malaria, ane-

mia sekä ripuli heikentävät ihmisten elämänlaatua ja jaksamista.

Yhtenä ensimmäisistä kenttäpäivis-tä pääsemme seuraamaan GRAVIS:in sairaalalla järjestettävää neuvolapäi-vää. Nainen toisensa jälkeen saapuu oppaanamme toimivan Vasundhe-ra Tyagin luokse varmistaakseen, et-tä kaikki etenee raskaudessa niin kuin pitääkin. Kieltä ei tarvita ymmärtä-mään, kuinka suurta arvostusta toh-tori Vasundhera nauttii potilaidensa keskuudessa. Lapsikuolleisuus sekä odottavien äitien anemia ja lapsivuo-dekuolemat ovat yleisiä, mutta sään-nöllisten neuvolavastaanottojen myö-tä ongelmat lieventyvät, kun äitien tie-tämys raskaudesta paranee.

Vasundhera kertoo sukupuoli-erottelun alkavan jo ennen syn-tymää: lääkäreillä ei esimerkik-si ole lupaa kertoa lapsen suku-puolta, koska se todennäköises-ti johtaisi tyttösikiöiden abortointiin.

Naisiin kohdistuvaa syväänjuurtunut-ta syrjintää Intian maaseudulla on vai-keaa täysin käsittää, ennen kuin sen seuraukset näkee omin silmin. Lehdet raportoivat tyttövauvojen murhista yhtä arkipäiväisesti kuin meidän ilta-päivälehtemme kännipuukotuksista.

Tyttö voi olla taakka syntymästään asti perheitä kuormittavan myötäjäis-perinteen vuoksi. Perinne elää sitke-ästi, vaikka se on kielletty lailla vuosi-kymmeniä sitten.

Naiset ovat perinteisesti sidottuja kotipiiriin perheen tulonhankinnan jäädessä miesten varaan. Heitä ei kat-sota tarpeelliseksi kouluttaa tai käyt-tää lääkärissä.

Yhteiskunta menettää paitsi naisten osaamisen ja työpanoksen kodin ulko-puolella myös tulevat sukupolvet, sil-lä naisten terveyden laiminlyönti kos-tautuu suoraan heidän lapsilleen.

GRAVIS:n järjestämään nuorisokoulu-tukseen on kokoontunut luokkahuo-

neellinen tyttöjä kuulemaan murros-iän muutoksista ja puhtauden merki-tyksestä terveydelle. Tytöt kikattele-vat välillä keskenään mutta seuraavat opetusta kiinnostuneina. Naisten yh-teiskunnallisesta asemasta johtuen ti-laisuus voi olla monelle ensimmäinen kerta, kun tyttöys nähdään positiivi-sessa valossa: ihastellaan GRAVIS:in lahjoittamia pinnejä, jaetaan huolia ja nauretaan yhdessä. Pelien ja leikkien avulla opitaan paitsi tärkeitä tervey-teen liittyviä asioita myös se, että tyt-tönä on kiva olla.

Yllättävää kyllä, alueella merkittä-vin naisten emansipoija saattaa olla sadevettä keräävä taanka, joita myös GRAVIS rakentaa. Keksintö takaa sen lähellä asuville ratkaisuja arjen ongel-miin, koska vettä on perheen käytös-sä aiempaa enemmän, myös hygienia paranee. Naisille taankoilla on vielä erityisempi merkitys, sillä heidän ko-ko päivänsä ei enää kulu veden hake-miseen, on mahdollista hankkia tulo-

Intian tulevaisuus on tytöissäTamy kehitysyhteistyötoimijat kävivät Intiassa tutustumassa ylioppilaskunnan terveyshankkeeseen ja Rajasthanin rautarouviin.

Nuoria tyttöjä GRAVIS:in ja Ta-myn nuorison terveyskoulutuk-sessa. Koulutukset järjestetään erikseen tytöille ja pojille, jolloin kynnys kysellä murrosiästä on nuorille matalampi.

TAPAA GRAVIS JA VASUNDHERA KAMPUKSELLA! Vasundhera Tyagi vierailee kampuksella ma 17.9. klo 13.30–15.30, ls. A2A: GRAViS:in järjestöaktiivit kertovat käytännön kehitystyöstä intiassa. Tiistai 18.9. klo 08.30–10.30, alakuppila: Luomu- ja lähiruoka-aamiainen, 2,50 e. GRAViS:in edustajia tavattavissa rennoissa merkeissä.


Tamylaisten näkökulmia myös blogissa: tamyblogi.wordpress.com

Tamyn kehy-faktat

Otteita matkapäiväkirjasta

- Tamy ja GRAViS ovat tehneet hankemuotoista yhteis-työtä 17 vuoden ajan. Nykyisellä hankkeella edistetään erityisesti Tharin aavikon naisten ja lasten terveyttä.

- Hankkeen avulla on tähän mennessä muun muassa hankittu ja järjestetty:

1 kiertävä lääkintäauto30 lääkintäleiriä 56 nuorisokoulutusta 62 terveystietoleiriä 28 neuvola- ja rokotusleiriä

- Voit tukea terveystyötä milloin tahansa siirtämällä haluamasi summan tilille FI76 5732 2620 0100 09. Merkitse viestiksi ”Tamyn kehy-maksu”. Keräyslupa Pol.hal. 2020/2011/713.

-Lisää Intia-kuvia Tamyn Intia-hankkeen facebook-sivulla. Lisää hankkeesta ja Tamyn kehy-toiminnasta osoitteessa tamy.fi/kehy

8.2. Moottori- ja pyörärik-soja, lehmiä, vuohia, kissoja, koiria, autoja, moottoripyö-riä – päämme ovat pyörällä liikenteen vilinästä ja suusta pääsee tahattomia kirkaisuja ajoneuvojen viilettäessä sentin päästä torvet soiden. Pian huomaamme, että Inti-an liikenteen näennäisessä kaaoksessa vallitsee järjestys, jonka avainsanoja ovat her-keämätön tarkkaavaisuus ja läsnäolo hetkessä.

10.2. Delhin hulinasta on saa-vuttu vihdoin Rajasthaniin aavikkomaisemiin. Vaikkei ih-misiä täällä aivan yhtä paljon olekaan, tuntuu jossain silti aina liikkuvan joku, katsoipa minne suuntaan tahansa. Kuivuus vaikuttaa alueella kaikkeen, ja siksi on hämmäs-tyttävää, miten hyvin ihmiset ovat sopeutuneet vaikeisiin elinoloihin.

12.2. Ensimmäisen vapaapäi-vän kunniaksi lähdimme aa-vikkoseikkailulle, josta tarttui mukaan takiaisia ja liuta kylän lapsia, jotka mielellään olisivat käyttäneet meitä leikkiseurana pidempään.

13.2. Seurattuamme päivän haltioissamme neuvolatoi-mintaa GRAViS:in sairaalalla

pääsemme osallistumaan majapaikassamme järjes-tettävään iltajuhlaan, josta ei puutu tanssia ja laulua. Estradille pääsevät vuoronpe-rään lapset, miehet ja naiset sekä kovasta vastustuksesta huolimatta myös me kaksi kankeaa suomalaista.

15.2. Uskomme tietävämme, miltä Kim Jong-Ilistä tuntui hänen katsellessaan asioita. Se on yllättävän rankkaa työtä viidennen koululuo-kan tai 17. aavikkoluumun tullessa kohdalle. Luumun tai lapsukaisen omistajille ne ovat kuitenkin ainutlaatuisia, ja tämä täytyy pitää mielessä, vaikka hymyn tekisi mieli jo hyytyä pitkän päivän vaihtu-essa iltaan.

16.2. Kuusi ohjelmaltaan tiivistä mutta monin tavoin avartavaa kenttäpäivää takana. Uskomatonta, miten innovatiivisia ja myönteisiä ihmiset voivat olla, vaikka arkielämä tuottaa elämään haasteita, joista suomalaisen hyvinvointivaltion kasvatti ei osaa uneksiakaan. Aavikon karuuden keskelläkin osataan tanssia ja laulaa elämästä nauttien. Intian tulevaisuus on tytöissä

Tamy kehitysyhteistyötoimijat kävivät Intiassa tutustumassa ylioppilaskunnan terveyshankkeeseen ja Rajasthanin rautarouviin.

Meethi Bai on ylpeä lainarahalla hankitusta lehmästään, joka nyt tuottaa perheelle tuloja.

Tohtori Vasundhera Tyagi tekee odottaville äideille neuvolatarkastuksen. Hänet voi tavata Tampereen yliopiston kampuksella GRAVIS:in vierailun yhteydessä.

Rajasthanissa miehetkin sheikkaavat bootya.

”Opimme tietämään, miltä tuntui olla Kim Jong Il”

ja perheelle ja käydä koulua.Hankematkamme mieleenpainu-

vimpia hetkiä olivat tapaamiset niiden naisten kanssa, jotka ovat olleet muut-tamassa vallitsevaa kulttuuria.

GRAVIS:in perustajajäsen, Shashi Tyagi, tiivistää alueen naisissa viime vuosikymmeninä tapahtuneen muu-toksen.

”He ovat itsevarmempia. En saa enää käydä heidän puolestaan ostoksilla, sillä tuon kuulemma liian kalliita asi-oita.”

Tapaamamme GRAVIS:in kyläter-veystyöntekijä, jämerä Meethi Bai se-littää jotain kiivaasti ja tarttuu pelot-tavasti toista meistä kurkusta, mut-ta tulkki rauhoittelee: Meethi vain de-monstroi, kuinka sai taivuteltua vas-tahakoisen pankinjohtajan antamaan lainan. Meethillä on hyvien käsivoi-mien lisäksi vahva tahto. Hän taisteli seudun naisille heille kuuluvat valtion synnytysrahat, joita paikallinen sai-raala pimitti.

Vanha kyläterveystyöntekijä Teepu Bai taas kertoo, kuinka häntä työn-sä alkuaikoina heiteltiin kivillä, koska naisen ei ollut sopivaa tehdä terveys-työtä. Peräänantamattoman asenteen ansiosta Teepun tietämystä arvoste-taan nykyisin ja häneltä tullaan usein kysymään neuvoa.

GRAVIS:in toimintaa ohjaavan gandhilaisen filosofian mukaan yh-teiskunnan muutos lähtee vähäosai-simpien voimaantumisesta. Tähän on helppoa yhtyä nähtyään Rajasthanin aavikkokylien elämää: Mumbain pörs-sikurssit voivat nousta ja valtion pää-oma kasvaa, mutta Intian köyhien ja naisten elämän parantamiseksi rupi-at eivät ohjaudu, ennen kuin heillä on voimaa sitä itse vaatia.

Laura Markkanen, Varpu Jutilateksti & kuvat

kiRJoiTTAJA ovAT TAMyN kv-siHTeeRi

JA TAMyN keHyvALiokUNNAN

PUHeeNJoHTAJA

24 Aviisi 14.9.2012

Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia Aviiseja myös näppäränä näköislehtenä.

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

TAMyN TYÖNTEKIJÄT keRTovAT sekToRiNsA kUULUMisiA

TAMyN HALLITUS keRToo, Missä MeNNääN

PALsTALLA yLioPPiLAskUNNAN HALLiTUs keRToo Missä MeNNääN

Edustajiston terveiset Tapahtuu nyt! [email protected]

Tamylainen, tee aloite edustajistolle! Jos jokin yli-opistolla vituttaa, inspiroi, ihastuttaa tai vihastut-taa - ota yhteyttä edustajistoon. ontuuko kursseil-le pääseminen? Haluaisitko vallata kampukselta tilaa yhteiseen käyttöön?

Ei ole sellaista aloitetta, jota edustajisto ei käsitte-lisi. Edaattoreiden tehtävänä on viedä ideasi halli-tuksen tietoon ja pitää huolta siitä, että Tamyssa tiedetään mitä opiskelijat tahtovat. Syyskuussa on mainio tilaisuus vaikuttaa Tamyn tulevaan

toimintaan. 27.9. mennessä edustajisto esittää hallitukselle aloitteita tulevan vuoden toiminta-suunnitelmaan. Toimi siis pian ja ota rohkeasti yhteyttä lähimpään edustajaasi.

Johannes Lehtinen, edustajiston varapj.

Hauska tutustua, hyvät lukijat! Järjestö- ja vies-tintäsektorin syksy lähti käyntiin sihteerin vaih-doksella. Hanna-Riikka siirtyi toisiin tehtäviin ja minä yritän täyttää hänen saappaansa. olen nyt perehdytyksen jälkeen toista viikkoa puikoissa ja hommat ovat alkaneet vauhdikkaasti. Tamyn syk-syn tapahtumat ovat vastuullani, ja niistä Tamyn Avajaisbileet saimme järjestettyä onnistuneesti. Seuraavaksi vuorossa olisi Kaupunkisuunnistus-tulikaste, jonka vauhdikkuuden olemme saaneet jo kokea tämän lehden ilmestyessä.

Syksyn tulevia teemoja järjestösektorilla ovat mm. tuleva järjestöviikko, jossa piirissämme tai yliopis-ton piirissä toimivat yhdistykset pääsevät esittele-mään toimintaansa, sekä talousarvion suunnittelu

sektorimme osalta. Koitan myös pitää Tamyn net-tisivut mahdollisimman ajankohtaisina, mitä ikinä sitten tapahtuukin tämän syksyn aikana.

En vielä tiedä, millaista on sektorini ”tavallinen” viikko. Pääsihteerin sanoin myös minut heitettiin suoraan syvään päähän ja vielä olen pinnalla ja innoissani.

Virve Valtonen,järjestösihteeri

Perjantaina 31.8. ylioppilaskunnan hallitus oli Po-rissa yliopistokeskuksessa tapaamassa niin Tam-pereen yliopiston Porin yksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita kuin myös Aalto-yliopiston, Tampe-reen teknillisen yliopiston sekä Turun yliopiston porukkaa ja näiden yliopistojen ylioppilaskuntia. Porissa yhteistyö yliopistoiden välillä on ihan eri-tyisen tärkeää.

Syksyn mittaan kalenterit ovat hallituksen omi-en aamukoulujen ja kokousten lisäksi täyttyneet jo hyvin erilaisista tapaamisista, joista mainitta-koon esimerkiksi Tampeen yliopiston hallituksen ja ylioppilaskunnan hallituksen tapaaminen tiistai-na 11.9. Tämän lisäksi olemme käyneet erityisesti sektorikohtaisissa tapaamisissa eri sidosryhmien

edustajien kanssa ja esittelemässä Tamya uusille fukseille.

Perjantaina 7.9. isännöimme Tamyn avajaisbileitä, joissa oli mukavasti ihmisiä. Kaupunkisuunnistuk-sessa 11.9. pidimme omaa rastia Tamyn toimistolla Kauppakadulla sekä osallistuimme totta kai ilta-bileisiin ilonassa. oli ilo nähdä uusia opiskelijoita isolla joukolla juhlimassa.

Pirita Ruokonen, viestintävastaava

PääTösLUeTTeLoT: www.TAMy.Fi/sivU/

HALLiTUkseN-PääTökseT

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritMika Parkkari, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454

olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusVeera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845Pekka Suhonen, 045-7750 5213Anni Heinälä, 045-7750 5210

Niina Jurva, 045-7750 5211Pirita Ruokonen, 045-7750 5214Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215Paavo Ylönen, 045-7750 5212

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

TAMyN EDUSTAJISTO keRToo, Missä MeNNääN

www.TAMY.FI/TAPAHTUMAKALENTERI

TamyssaTamyn kehitysyhteistyökumppa-ni GRAVIS vierailee Tampereella Kansalaisjärjestö Gramin Vikas Vigyan Samiti eli GRAViS vähentää köyhyyttä Intian syrjäseuduilla ky-läyhteisöjä vahvistamalla. Keinoja köyhyyden nujertamiseen ovat muun muassa kestävä maatalous ja köyhien kouluttaminen. Tamyn ja GRAViS:in yhteishanke Tharin aavikolla pureutuu alueen terve-ysongelmiin. Hankkeen avulla on saatu alueelle kiertävä lääkintäau-to, järjestetään neuvolatoimintaa, tiedotetaan nuoria terveysasioista ja paljon muuta. Tutustu GRAViS:iin kampuksella 17.-18.9.2012! Maanantai 17.9. klo 13.30-15.30, ls. A2A Päätalo: GRAViS:in järjestöak-tiivit kertovat käytännön kehitys-työstä intiassa. Tiistai 18.9. klo 08.30-10.30, ala-kuppila: Luomu- ja lähiruoka-aami-ainen, 2,50e. GRAViS:in edustajia tavattavissa rennoissa merkeissä.

Nyyti-hengailuillat palaavat kesätauolta 21.9.Nyyti-hengailuillat tarjoavat sinulle ajanviettomahdollisuu-den ilman alkoholia tai muita päihteitä toisten opiskelijoiden kanssa rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä. Tamy järjestää hengai-luiltoja syksylläkin ja ensimmäinen Nyyti-kerta on perjantaina 21.9. klo 17-20. Kesän loppumisen kunniaksi olemme sään salliessa ulkona ja suuntaamme luonnon helmaan Pyynikin harjulle. Tapaamme Ta-myn toimiston ulko-oven vieressä (Kauppakatu 10, sama ovi kuin Ravintola Yo-talolla) klo 17.00 ja kävelemme siitä yhdessä Pyynikille. Siellä voimme käydä katselemassa Tampereen maisemia näkötornista, syödä munkkikahvit näkötornin kahvilassa ja vaikkapa pelailla mölkkyä ulkona. Tamy tarjoaa kahvilassa jotain pientä. ilma voi olla syyskuussa viileäkin, joten pukedu niin lämpimästi, että pystyt olemaan osan ajasta ulkona. Jos sää on kovin sateinen, olemme Tamyn toimistolla (Kauppakatu 10, 2. kerros). Jos pääset mukaan vasta viiden jälkeen, voit soittaa numeroon 045-77505210, niin kerromme missä olemme. Nyytin hengailuillat ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista

vaadita. Syksyn muut Nyyti-illat järjestetään 10.10, 9.11. ja 30.11. Niistä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Lisätietoja voi kysellä sähköpostilla ([email protected]). Tervetuloa kaikille!

JärjestöissäNeiti Julie Keväällä Tukkateatterissa ensi-iltansa saanut Neiti Julie jatkaa lisäesityksillä syyskaudella. Juhannusyönä pelataan kartanon keittiössä peliä, jossa nappuloina ovat oikeat ihmiset. Kreivin tytär Julie sekä palvelijat Jean ja Kristin tempautuvat kierteeseen, jossa ei enää ole varmuutta siitä, kuka valtaa lopulta käyttää.Käsikirjoitus August Strindberg, Ohjaus Katri Kekäläinen, Rooleissa Noora Karjalainen, Antti Kankai-nen ja Karoliina AilasmaaLippuvaraukset ja lisätiedot p. 041 440 5022, [email protected]. Esitykset Tukkateatterilla, Tammelan puistokatu 29.Esitykset: su 16.9. klo 17, ma 17.9. klo 19,su 23.9. klo 16 (Tampereen Harrastajateatteri-festivaali, ennakkolipunmyynti osoitteessa www.parhaattapah-tumat.fi.)

Tampereen YK-yhdistys TAYKin seminaari 21.9.Tayk järjestää Global Peace Dayna 21.9.2012 klo 10–14 seminaarin Paa-vo Koli -salissa Pinni A:ssa teemalla

”Tulevaisuuden haasteet rauhalle” jossa luvassa on huippupuhujat!

Avoimet ovet Tukkateatterilla torstaina 27.9. klo 19.00 (Tam-melan puistokatu 29) Tukkateatteri järjestää taas tauon jälkeen avoimet ovet kaikille kiinnostuneille. Kyseessä ei ole valintakokeet, vaan tiedossa on mukavaa yhdessä oloa, jotain pientä aktiviteettia ja purta-vaa, tietoa Tukan toiminnasta sekä tutustumista haastattelun muodossa. Kaipaamme mukaan erityisesti osaajia ja kiinnostunei-ta esim. valo- ja äänitekniikasta, tuotannosta, lavastamisesta ym. Tilaisuudessa on myös mahdollista kuulla uudesta Päiväpajatoimin-nasta, joka alkaa lokakuussa.

Tamylaisten näkökulmia myös blogissa: tamyblogi.wordpress.comYLIOPPILASKUNTA

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

www.aviisi.fi facebook.com/aviisi

Tamyn järjestöviikko 24.–28.9. (viikko 39)

Tamy järjestää tänä syksynä ensimmäistä kertaa järjestöviikon, jos-sa erilaiset yliopiston ja ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt esittelevät toimintaansa opiskelijoille ja etenkin fukseille. Järjestövii-kon tapahtumat sijoittuvat pitkin viikkoja ja sen osana järjestetään myös perinteiset Aatemarkkinat 26.9. keskiviikkona yliopiston päätalon pääaulassa. Aatemarkkinoilla voi tutustua erilaisiin Tamyn ja yliopiston piirissä toimiviin yhdistyksiin, kerhoihin ja muihin järjestöihin. Löydät järjestöviikon ohjelman kokonaisuudessaan Ta-myn nettisivuilta: www.tamy.fi/jarjestoviikko. Tule tutustumaan toimintaan ja löytämään itsellesi vaikkapa uusi harrastus!


Abortti on yhteiskunnassamme ta-bu. Abortti on kyllä laillinen ja sen saavat käytännössä kaikki tie-tyt kriteerit täyttävät. Abortista ja sen reunaehdoista käydään myös julkista keskustelua. Vaikka moni nainen on kokenut abortin tai har-kinnut sen tekemistä, vain harvat

puhuvat siitä avoimesti ystäväpiirilleen, saati jakavat ko-kemuksiaan julkisuudessa. Toisaalta jotkut jopa syyllis-tävät abortin tehneitä eivätkä pidä sitä oikeana ratkaisu-na yllättävään raskauteen.

Raskaudenkeskeytystä harkitseva nainen saattaakin tuntea olevansa tilanteessaan yksin, hiljaisuuden ver-hon ympäröimänä ja ilman sosiaalista hyväksyntää. Täl-löin terveydenhuollon rooli neuvojana ja tukijana kas-vaa. Lääkäreiltä ja terveydenhoitajilta vaaditaan erityis-tä herkkyyttä ja tilannetajua raskaudenkeskeytyksestä keskusteltaessa. Terveydenhuollon ammattilaisen täy-tyy pystyä antamaan tietoa ja keskustelemaan abortista ilman, että potilas kokee häntä ohjailtavan suuntaan tai toiseen.

Aviisissa (9/2012) nostettiin esiin YTHS:n suhtautumi-nen aborttikysymyksiin.

Tampereella vertaistukiryhmiä ylläpitää vain kristillis-taustainen Itu-projekti, jonka yhteystietoja myös YTHS on levittänyt aborttia harkitseville opiskelijoille muun tuen puuttuessa. Tampereen YTHS:n toiminta onkin he-rättänyt keskustelua ja kysymyksiä siitä, onko kristilli-sen tahon esitteleminen sopivaa terveydenhuollon piiris-sä. Projektin toiminnasta voi olla hyötyä joillekin opiske-lijoille, mutta samalla toiset voivat kokea ahdistavana tai johdattelevana kristillisen materiaalin jakamisen abort-tia haettaessa. YTHS:n täytyy ymmärtää ottaa huomioon näiden opiskelijoiden tuntemukset.

Toisille abortti on pelkkä lääketieteellinen toimenpide, jolla ei ole vaikutusta muuhun elämään. Joillekin se voi kuitenkin olla raskas ja traumaattinen kokemus, joka ai-heuttaa henkisiä ongelmia. Näihin ongelmiin täytyy olla saatavissa apua. Yksi tärkeä avun muoto on vertaistuki muilta abortin kokeneilta.

Jokaisen aborttia harkitsevan ja hakevan opiskelijan on saatava asiallista ja yksilöllistä neuvontaa sekä tarvit-taessa tukea jälkikäteen. Kaupungin kuuluisi ottaa vas-tuuta ja järjestää julkisena palveluna tukea abortin jäl-keen sitä tarvitseville. YTHS voisi myös itse ottaa nykyis-tä suuremman roolin raskaudenkeskeytys-ten jälkeisen tuen ja ohjauksen tarjoa-misessa. Lisäksi YTHS:n henkilös-tön koulutus sensitiivisyydestä ja raskaudenkeskeytystä harkit-sevien moninaisista tilanteista olisi paikallaan henkilökun-nan ammattitaidon varmis-tamiseksi. Tamy käy keskus-telua eri osapuolten kanssa ja tekee parhaansa näiden tavoit-teiden toteutumiseksi.

Anni Heinälä kiRJoiTTAJA oN TAMYN HAlliTUkSEN JÄSEN

Kulmahuone

Abortti on tabu,josta pitäisi puhua

Tamylaisten näkökulmia myös blogissa: tamyblogi.wordpress.com

Maanantai 17.9. klo 13.30–15.30 LS A2A

GRAVIS:in järjestöaktiivit kertovat käytännön terveystyöstä Intiassa.

Tiistai 18.9. klo 08.30–10.30, Alakuppila

Luomu- ja lähiruoka-aamiainen, 2,50 €. GRAVIS:in edustajia tavattavissa rennoissa merkeissä.

OHJELMA

Tutustu GRAVIS:iin kampuksella

17.–18.9.2012!

Kansalaisjärjestö Gramin Vikas Vigyan Samiti eli GRAVIS vähentää köyhyyttä Intian syrjäseuduilla kyläyhteisöjä vahvistamalla. Keinoja köyhyy-den nujertamiseen ovat muun muassa kestävä maatalous ja

köyhien kouluttaminen.

LASTENHOITOAPUA Lastenhoitopalvelu PEIKKOLAMPI tarjoaa ryhmä-perhepäiväkotitoiminnan lisäksi LYHYTAIKAISTA LAPSIPARKKIHOITOA, Tampereella ja Sastamalas-sa, sekä lähikunnissa Pirkanmaan alueella.

Meille voit tuoda lapsesi hoitoon, leikkimään muiden lasten kanssa, kun käyt itse esimerkiksi asioilla.

VÄLITÄMME HOITAJIA MYÖS KOTIIN, ja tulemme erilaisiin juhliin/tilaisuuksiin hoitamaan lapsia.

SOITA JA KYSY LISÄÄ 0503233908

www.peikkolampi.fi

26 Aviisi 14.9.2012

Lahjontaa, kiristystä ja asennettaHeikki PöLöNeN, kUvAT & TeksTi

Parasta kaupunkisuunnistuksessa ovat olleet vastaan-tulijoiden reaktiot”, kertoo majakaksi pukeutunut kasvatustieteilijä. Tamperelaisilla todellakin oli ih-

meteltävää, kun keijut, pirut, merirosvot ja sirkuspellet val-tasivat kaupungin kadut tiistaina 11. syyskuuta. Tamyn kau-punkisuunnistukseen osallistui tänä vuonna yli sata jouk-kuetta. Voittoon ylsi The Pirates of Näsijärvi, joka hurmasi rastien pitäjät asuillaan, asenteellaan ja tarjoamillaan rom-mihömpsyillä.

Kaupunkisuunnistuksessa keijut, pirut, merirosvot ja sirkuspellet valtasivat kadut

Joukkuetoverit ylistivät The Pirates of Näsijärven kapteenia Ville-Pekka Turpeista (kesk.). Miten voittajaksi sitten tullaan?

“Olen nyt viikon ajan herä-tellyt sisäistä merimiestäni treenaamalla oikeanlaista aksenttia ja meininkiä.”

Turhan Puolueen Teuvo Hakkarais -hahmo yllätti raskaan musiikin ystävien rastilla soittotaidoillaan. Edes kitaran korkeimman kielen puuttuminen ei haitannut. Timo Soini -hahmon salkusta löytynyt lahjonta-arsenaali näytti myös tekevän vaikutuksen rastinpitäjiin.

“Renkaat kesti ja bensa riitti. Ja sen verran on tankattu, että se riittää illan loppuun asti”, kertoi Tomi Sallinen baarijonossa.

Toni Koskinen pääsi malliksi, kun lääketieteen kandidaattien rastilla piti piirtämällä osoittaa eri anatomisia termejä var-talossa. Ainakin ankkuri löysi paikkansa olkavarresta.

Tiikeriasuista Maiju Sutista nauratti, kun val-tiojohtajien naamat eivät meinanneet osua kohdalleen Iltakoulun muistipelissä.


Kissa säikähti pahasti Vihdin Nummelassa, kun sen miesomistaja nap-pasi ray.fi:n Mökkielämää-uutuuspelistä reilun 71 000 euron arvoisen potin. ”Kasvoilleni levisi muikea virnistys, jota en unohda koskaan. Ja kyllä äänikin kohosi sen verran, että kissa säikähti”, mies kertoi.

Aviisi säälii kissa-parkaa. (Iltasanomat 12. 9.)

Nöyryytetty pikkutyttö potkaisi opettajaa perhekalleuksiin Venäjällä.Viattoman näköinen pieni tyttö seisoi liitutaulun edessä ja kuunteli, kun opettaja nöyryytti häntä englannintunnilla. opettaja huusi ja rai-vosi tytölle ja alkoi lopulta tökkiä tätä sormella päähän. Lopulta tyttö sai tarpeekseen, läpsäisi opettajaa käteen ja potkaisi tätä sen jälkeen haaroväliin. Tyttö pakeni luokasta ja jätti silminnähden tuskissaan vääntelehtivän opettajan taakseen. Teko tallentui kännykkäkameralle.

Aviisi säälii venäläistä tyttöä ja opettajaa. (Iltalehti 11.9.)

Perussuomalaisten nuorisojärjestö ottaa voimakkaasti keskustanuor-ten taannoiseen kannanottoon, jossa vaadittiin haittaveroa roskaruualle. Järjestön mielestä roskaruokaverolle ei ole perusteita.”Ei ole olemassa ”roskaruokaa”, sillä valtaosa tällä nimellä kutsutusta pikaruuasta on Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista laadukkaasti valmistettua, Perussuomalaisten Nuorten pj. Simon Elo sanoo kannanotossa.

Kotimainen ruoka ei voi olla epäterveellistä, onhan se sentään

isänmaan maaperässä kasvanutta. (Aamulehti 12. 9.)

Vieraisiin pöytiin Aviisissa 16. syyskuuta 1992

Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi Otso Höglund

Sarjakuvat ja pila- piirrokset nyt myös:www.flickr.com/photos/aviisi/

Jo ennen visuaalista internetiä yliopiston koneilta pääsi käyttämään kansain-välisiä, tekstipohjaisia Usenet-keskusteluryhmiä. Aviisi oli innoissaan.

kUvA: PeRUssUoMALAiseT NUoReT Ry

28 Aviisi 14.9.2012

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkauttaminen hyv

ä va

i huo

no p

äätös?

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]

Onko täällä maisteriopiskelijoi-ta? Voisitteko kaikki poistua he-ti luentosalista, jotta kaikki kan-diopiskelijat pääsevät istumaan.

Kun ensimmäinen akateemi-nen lukukausi Tampereen yli-opistossa alkaa näillä sanoilla, ei olo ole kovin tervetullut. Tilan-

ne sattui puolitoista viikkoa sitten ensimmäisellä orien-toivalla luennollamme, jossa ei ollut maisteriopiskelijoille mitään kerrottavaa.

Siis mitä? Miksei meille järjestetä omaa aloitusorien-taatiota? Maisteriopiskelijana olen aivan yhtä hukassa kuin kandikin. Tiedän, miten yliopistossa opiskellaan, mutta nämä kyseiset kurssit ja tämä kampus ovat mi-nulle ihan uusia juttuja.

Muutin opiskeluoikeuteni Tampereen yliopistoon elo-kuun lopussa valmistuttuani sitä ennen kandidaatiksi Pohjanmaan helmen, Vaasan, yliopistossa. Kuinka su-loiselta Itämeren aaltojen liplatus muistoissani kuulos-tikaan, kun täysin toisenlainen arki iski vasten kasvoja Pirkanmaalla.

Kun saavuin paikalle ensimmäisenä aamuna, omaa tutoriaan odotti myös kymmenen muuta maisteriopis-kelijaa, yhtä ulalla kuin minä. Lopulta tutorimme saapui myöhässä ja hänen ensimmäiset kysymyksensä kuului-vat ”Missä teidän pitäisi olla tänään? Onko teillä luento-ja?” Me maisterifuksit näytimme epätoivoisilta ja häm-mentyneiltä.

Olen varma, että tutorimme tietää paljon opinnoista ja opiskelijaelämästä, mutta ensimmäisen 10 minuutin ta-paamisen jälkeen hän ei ollut niistä meille kasvotusten kertonut. Vaasassa tutorini oli koko ensimmäisen viikon ryhmäni seurassa opastaen meitä opintojen aloituksessa ja tutustutti meidät uusiin ihmisiin.

Tampereella minulle olisi riittänyt yksi päivä tutorin opastusta, mutta sekin oli liikaa vaadittu. Tutoreita va-littaessa on kiinnitettävä huomiota tietotaidon lisäk-

si siihen, onko valittava henkilö halukas tutustumaan omaan ryhmäänsä vai käyttääkö aikansa mieluummin gradun tekoon.

Hampaita irrottava lyönti iski myöhemmin ensimmäi-senä päivänä. Saimme kuulla, että suurimpaan osaan kursseista olisi pitänyt ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen aloituspäiväämme.

Meille oli ilmoitettu kirjeitse, että ilmoittautuminen koskee vain vuonna 2011 aloittaneita maisteriopiskeli-joita, mutta kävi ilmi, että tekstiin oli lipsahtanut paino-virhe. Kiroilutti. Virheen takia emme voineet osallistua syyskuun alussa alkaneelle kurssille. Kun kaverini ky-syi dosentiltamme, miten tällainen on mahdollista, hän vastasi: ”Näitä vaan sattuu, onhan nyt tämä tutkintouu-

distus!” Tutkintouudistus. Helvetillinen sana, jonka opin ensimmäisen viikon aikana sopivan jokaisen mais-teritutkintomme valuvirheen selittäjäksi, kuten: miksi meillä on päällekkäisiä pääaineen kurs-seja. Miksi ammatillisista opinnoista kertyy 45 opintopistettä, vaikka pitäisi kertyä 35. Miksi va-linnaisia opintoja on vain 10 opintopistettä. Mik-

si meille opetetaan kandivaiheen kursseja, joiden sisällön osaamme jo.Ensimmäisten päivien jälkeen en ollut enää varma,

valitsinko sittenkään oikean yliopiston.Pienemmässä yliopistossa, kuten Vaasassa, tutkinto-

uudistuksetkin sujuvat jouhevammin, mutta silti ihmet-telen, miksei opetushenkilökunta voinut hioa uudistus-ta niin hyväksi, että me aloittavat opiskelijat vain luis-kahtaisimme opintojen oravanpyörään.

Sujuvan opintoaikataulun ja orientaation ei pitäisi olla vain pienten yliopistojen opiskelijoiden etuoikeus, sillä suuremmissa yksiköissä asiat ovat monimutkaisempia.

Tampereella opiskelujen aloittaminen on vaikeaa

Ensimmäisten päivien kokemusten jälkeen en ollut enää varma, valitsinko sittenkään oikean yliopiston maisteriopintoihini.

[email protected]

Tykkää Aviisista. Edes facebookissa.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

HANNA LAUKKANEN on Tampereen yliopistoon siirtynyt

journalistiikan maisteriopiskelija

www.FAcEbOOK.cOM/AVIISI | www.AVIISI.FI

Tampereen Ruusu-Ristin syksy 2012

Yleisöluentoja ja teemailtoja:

www.ruusuristi.net/toiminta/tampere

pe 14.9. & la 15.9. Maailmantango-festivaali www.maailmantango.netti 18.9. Dancehall Reggae Fever loves Tummat Tunnit: dj's Solley &

Daddigon.........................................2 e (Tummat Tunnit klo 22-04)ke 19.9. klo 22 YONA & ORKESTERI LIIKKUVAT PILVET

klo 21 ANNI MATTILA dj Eetu........................................12/9 e (E*)pe 21.9. klo 00:30 FRENCH FILMS, klo 23:30 RAZIKA (NOR), klo 22:30

THULEBASEN (DEN)........................................................12 e (E*)la 22.9. klo 01:15 PUNKS JUMP UP (UK), klo 00:15 COLLEGE (FRA),

klo 23:30 KARRI KOIRA, klo 22:30 ZEBRA & SNAKE....15 e (E*)su 23.9. klo 20 WHITE FLAME, klo 19 DON SKORLEONE & CONSIG-

LIERES, klo 18 NRO. 83..........................................................5 eti 25.9. DocLounge: klo 19 Bart Layton - The Imposter (UK 2012).....4 e

Tiistaitummat klo 22-04, dj Laurila..........................................2 eke 26.9. Klubin kikkerikisat - yksinpelit/singles (klo 18-22).................0 e

Iltaklubi: dj Lars Bögel.................2 e (ilm. sisäänpääsy klo 23-24)Pakkahuone: klo 21 ANATHEMA (UK)klo 19:45 VON HERTZEN BROTHERS.......................31/28 e (E*)

to 27.9. PopLeaks (klo 23-04): dj Darth................................................2 e(ilm. sisäänpääsy klo 23-24) OPISKELIJA OPPII KLUBILLA!

KESKIVIIKKONA 19.9.

YONA &LIIKKUVAT

PILVET12/9 e ( E*)

Documents

Aviisi 10/2012