Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 16. syyskuuta - 10/2011

UNELMIEN BLUESJuurimusiikkikulttuurielää Suomessa vahvana »24

NYT PUHUU ANARKISTIMillainen on anarkistiaktivisti Jounin käsitys maailmasta? »8

VAATTEET ON AATTEETKampuksen tyylikkäät pukeutujatkertovat, mitä vaate merkitsee »18

KALENTERIN YSTÄVÄTSanna Kämäräinen on paitsi kiekonheiton hallitseva Suomen mestari, myös laskentatoimen opiskelija. Yliopiston huippu-urheilijat istuvat päivällä luennoilla ja hikoilevat illalla harjoituksissa. »14

Villiin länteen hurahtaneet pyrkivät

elämään leirillään kuin uudisraivaajat »30

SELVÄT SÄVELET

2 Aviisi 16.9.2011

Näin on! Kirjoituksia Tamystä

Kauan sitten Suomen valtio antoi suuressa viisaudes-saan ylioppilaskunnille ve-

ronkanto-oikeuden omaan jäse-nistöönsä. Tämän oikeuden kaut-ta ylioppilaskunnan luottamus-henkilöt edustajistoineen voivat norsunluutornissaan pohtia, mi-hin rahaa laitetaan kiinni ja kuin-ka paljon. Jos raha ei riitä, aina voi nostaa jäsenmaksua ja kas, jälleen on talous tasapainossa.

Tähän oikeuteen kuuluu kuiten-kin suuri vastuu. Kyseessä ovat opiskelijoiden pienistä kukkarois-ta nipistetyt rahat, joten jokaisen sentin tulee konkretisoitua jäse-nistön hyväksi. Missä nuo sentit sitten näkyvät? Jäsenkysely osoit-ti sen, että ainakaan ”riviopiskeli-jan” elämässä eivät tarpeeksi.

Kyseessä on vain puolitotuus. Väitän, että edunvalvonta toimii meillä vähintäänkin hyvin. Olem-me mukana käytännössä kaikissa yliopiston työryhmissä, ja yliopis-touudistus on lisännyt suoria vai-kutusmahdollisuuksia. Silti olen täysin samaa mieltä siitä, että Ta-

myn tulisi näkyä enemmän ja ol-la helpommin lähestyttävä kaikil-le jäsenilleen.

Usein tulee vastaan tilantei-ta, joissa jokaista 12 000:ta pienen kukkaron haltijaa ei voi miellyttää. Tämä tapahtuu varsinkin siksi, et-tä tieto ei kanna norsunluutorniin asti. Se on niin kaukana.

Valmistelussa onkin jokseenkin mullistava ajatus. Tamy, tuo kau-kana keskustan takana pyörivä si-säpiirin porukka, pyrkii yliopis-touudistuksen pyörteissä löytä-mään tiensä yliopistolle. Toimisto ja palvelutiski olisi tarkoitus siir-tää Kauppakadulta keskustakam-pukselle, jolla myös suurin osa opiskelijoista sijaitsee. Kyseessä olisi suuri harppaus kohti jäsen-lähtöisempää toimintamallia, kos-ka kaikki on lähellä.

Kerro mielipiteesi kehityssuun-nasta. Laita mailia osoitteeseen jouni.markkanen@tamy.fi ja otsi-koksi TAMY KAMPUKSELLE? Vai-kutat suoraan siihen, kuinka pal-jon paukkuja laitetaan muuttopro-jektin edistämiseen.

Tamy – opiskelijaa lähellä?

Aarni Korpela

Korpela

KIRJOITTAJA ON TAMYN VARAPUHEENJOHTAJA

Jouni Markkanen

Ajan hermolla Suomen yliopistoissa opiskelee tällä hetkellä noin 140 000 henkilöä.

OTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Valistuneet veikkaajat

Tilaa parempi lähinäköwww.aamulehti.�tai soita 0800 96665

Aamulehti

-50 %opiskelijalle

Näet pidemmälleKatso lähelle

10 kerran- ja kk-kortit löytyy meiltä

eos

TYKKää AVIIsIsTA. EdEs FAcEbOOKIssA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 3

Näin on! Kirjoituksia Tamystä

Tamy – opiskelijaa lähellä?

PääkirjoitusSeppo Honkanen

Pyhää henkeä kaupan

Korpela

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi

Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219,

sivari@aviisi.fi Kannen kuva Samuli Huttunen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta •

Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino

Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla

on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

www.aviisi.fifacebook.com/aviisi

KIRJOITTAJA ON AVIIsIN PääTOIMITTAJA

Krista Varantolan (vas.) mielestä Helena Kyrki, Anne Kauranen ja Reilu kahvipaketti ovat reilulla asialla.

Ajan hermolla Suomen yliopistoissa opiskelee tällä hetkellä noin 140 000 henkilöä.

OTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 LEIKKURI OPM tahtoo leikata esimerkiksi 3 000 aloituspaikkaa kulttuurialojen eri asteiden kouluista.

ALKUPALAT

On ihmeellistä, että Jumala voi hetkessä kas-vattaa jalkaa”, toteaa nuori nainen silmät hehkuen. Hän esiintyy Youtube-videolla kertomassa jalkaterästä, joka kasvoi Nokia Mission herätysillassa.

Lavalle saapuu myös liikkeen perustaja, karismaattinen saarnamies Markku Koivisto. Hän heilauttaa käsiään, päästää suhisevan ääneen – ja nainen kaatuu takana odot-tavan miehen käsivarsille. Koivisto tekee selväksi, että ju-malallinen voima kanavoituu hänen kehonsa kautta.

Kokemus ”Jumalan kasvattamasta jalkaterästä” on var-masti ikimuistoinen. Siihen vilpittömästi uskova nainen säkenöi iloa kuvitellessaan, että Jumala kosketti juuri hän-tä. Onko siinä jotain pahaa?

Brittiläinen taikuri, hypnoosimestari Derren Brown har-rastaa ”yliluonnollisilla” ilmiöllä rahastavien huijareiden paljastamista. Tuoreessa Miracles for sale -dokumentissa Brown näyttää, miten ihmeparantajien temput tehdään. Hän jopa kouluttaa tavallisesta miehestä tv-saarnaajan ja ihmeparantajan, jonka puhuessa teksasilainen yleisö ko-kee parantuvansa ja kaatuilee ”Pyhän Hengen vaikutuk-sesta”. Oikeasti kaatuilussa on kysymys hieman maalli-semmista asioista: suggestiosta ja ryhmäpaineesta.

Ihmeparantumisiin uskovat ovat vilpittömiä kokies-saan terveytensä kohentuvan. Se voi parantua hetkellises-ti ihan oikeasti, sillä plasebo-vaikutuksen voima on suuri. Ilmiö on mielenkiintoinen, mutta siinä ei ole mitään yli-luonnollista.

”Minkä tahansa helpottavan selityksen antaminen oi-reille, usko paremmasta sekä hoitajan osoittama kiin-nostus ja myötätunto muokkaavat kokemusta – jopa dra-maattisesti”, kirjoitti psykiatri Hannu Lauerma plasebo-vaikutuksesta Aviisissa 5/2011.

Skeptikko James Randi apureineen tutki 1980-luvulla Yhdysvaltojen kristittyjä ihmeparantajia. Hän totesi, et-tä he tienaavat miljoonia dollareita kerjuukampanjoiden, tv-ohjelmien ja kiertueiden avulla. Myös Nokia Missio on kunnostautunut rahalahjoitusten kerääjänä.

Randi on paljastanut esimerkiksi, että kymmeniä tu-hansia seuraajia saanut Peter Popoff käytti korvaan pii-lotettua kuuloketta. Hänen apulaisensa keräsivät vaivih-kaa tietoa yleisöstä. Rouva Popoff välitti ne radiolähetti-men avulla miehelleen, joka loihti vaikutelman jumalalli-sesta tietämyksestä. Paljastuksen jälkeen Popoffin maine meni hetkeksi, mutta kunnon huijarin tavoin hän ei ollut moksiskaan. Nyt hän kaupustelee netissä ”ihmeitä teke-vää vettä” hyväuskoisille hölmöille.

Kun Markku Koivisto menetti pappioikeutensa, Tampe-reen piispa Juha Pihkala syytti häntä shamanismista, ok-kultismista ja valkoisesta magiasta. Minä syytän ihmepa-rantajia viattomien ihmisten harhauttamisesta halpojen lavahypnoosikikkojen avulla.

”Toimintatapani Jumalan valtakunnan työssä ovat olleet itsekkäitä ja omavoimaisia. Olen nostanut itseäni ylös-päin omin voimin ja luottanut pääasiassa itseeni enkä Ju-malaan”, totesi Koivisto 11. syyskuuta lähettämässään tie-dotteessa.

Alkoiko omatunto kolkuttaa?

EsIM. YOUTUbEsTA LÖYTYY dERREN bROWNIN, JAMEs RANdIN

JA NOKIA MIssION VIdEOITA, JOIHIN KIRJOITUs POHJAUTUU.

OVATKO SUUNNITELMAT YLIOPISTOJENALOITUSPAIKKOJEN LEIKKAAMISESTA JÄRKEVIÄ?

Valistuneet veikkaajatPALsTALLA sELVITETääN ylIOPPIlASKuNNAN tyyPPIEN KANTA POLTTAVIIN PUHEENAIHEIsIIN. VOIT EHdOTTAA MIELENKIINTOIsTA KYsYMYsTä – LäHETä säHKÖPOsTIA OsOITTEELLA AVIISI@utA.FI.

63%27%10%

VAsTAUKsIA YHTEENsä 19

KYLLÄKorkeakoulutettujen työttömyys on ollut kovassa nousussa (tarkasteltaessa vuosien 2005–2010 tilannetta). Kysyntä ja tarjonta työmark-

kinoilla eivät siis nykyisellään kohtaa, mihin ei tietysti ainoana ratkaisuna ole aloituspaikkojen leikkaaminen. Yhtenä keinona muiden toimenpiteiden joukossa aloituspaikkojen vähentäminen on tietyillä aloilla kannatettavaa.

Kati Rajala

Arka aihe, mutta tosiasia on, että meidänkin yliopistosta tehtaillaan liikaa tyhjäntoimit-tajia sekä yhteiskunnallisesti hyödyttämättömiä tutkintoja. Tutkintojen määrän ja laadun tulisi vastata yhteiskunnan tarpeita, ei subjektiivisia ”hei mä haluun opiskella halinalle-teknologiaa, koska se on kivaa”

-tarpeita. Jos valtio maksaa, sen täytyy valtiolle tuoda raha myös takaisin työelämän ja innovaati-oiden kautta. Halinalleteknolo-giaa voit opiskella sitten omalla rahalla, et minun verorahoillani.

Eihän tämmöistä uskalla omalla nimellään sanoa

Jos monet alan opiskelijat valmistuvat suoraan työtty-myyskortistoon, on aloituspaik-kojen leikkaaminen järkevää. Toisaalta tulee myös ennakoida, että jos jollakin alalla tarvitaan työvoimaa tulevaisuudessa, aloi-

tuspaikkojen lukumäärän tulee joustaa myös tähän suuntaan. Absoluuttinen aloituspaikkojen lukumäärän leikkaaminen kaikil-ta aloilta ei ole järkevää.

Virve Valtonen

Maisterien ylitarjonta alkaa mo-nella alalla olla sillä tasolla, että aloituspaikkojen leikkaaminen ei ole pelkästään järkevää, vaan lä-hes pakollista. Ei ole kenenkään etu, että yliopistosta valmistu-taan joko suoraan kortistoon tai kaupan kassalle.

Carl Willandt

Kun karsitaan oikeilta aloilta, leikkaaminen kannattaa. Leik-kaaminen ei tarkoita automaat-tisesti akateemisen koulutuksen arvostuksen laskemista. On epäreilua ja yhteisten resurssien kannalta järjetöntä kouluttaa nuoria kortistoon. Kuitenkaan koulutuksen arvoa ei tule nähdä pelkästään välineellisenä ja ammattiin johtavana.

Tiina Heikkilä

Yksittäisten alojen aloituspaik-koja tulee tarkastella kriittisesti vuosittain, mutta ei vain tui-jottamalla työttömyystilastoja, vaan pitkän aikavälin laajasta perspektiivistä (talouden muu-tokset kymmenessä vuodessa, koulutus merkityksellisenä itsessään). Kokonaisuudessaan massayliopisto on kansan hen-gen edistyksen tae.

Mikko Niemelä

EOSAloituspaikkojen määrä sinänsä ei ole olennais-ta. Ensinnäkin

tärkeää on, että opettajien määrä suhteessa opiskelijoihin pysyy siedettävänä, mieluum-min kasvaa. Toiseksi tärkeää on, että koulutus yliopistoissa on yhtäläisesti saatavilla kaikille ihmisryhmille asemaan ja va-rallisuuteen katsomatta, mutta tähän on ehkä muut keinot kuin aloituspaikkojen säätely. Kolmanneksi on ihan suotavaa, että aloituspaikat vastaavat jollain tavalla valmistuneiden työllistymismahdollisuuksia.

Juho Karvinen

Näin kauppilaisena päätalon tilanne ei ole oikein avautunut. Lääkiksellä aloituspaikkojen leikkaaminen tuskin on aikeissa. Enemmänkin joiltain tahoilta tulee painetta paikkojen lisää-miseen, mikä ei kyllä nykyresurs-seilla onnistu.

Anonyymi

EI Jos Suomi aikoo pärjätä globaalissa kilpailussa, niin ni-menomaan korkeasti koulutettuun työvoi-maan pitää panostaa.

Tietysti joiltakin yksittäisiltä aloilta voidaan leikata, mutta kokonaisuudessaan koulutuk-sen määrää pitää ennemminkin lisätä.

Anonyymi

kylläeos

ei

Ajan hermolla

4 Aviisi 16.9.2011

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

LUETTAVAA TAJUn kirjavarastoja tyhjennetään 19. - 23. syyskuuta Linnassa. Hinnat alk. 50 senttiä.

AJAN HERMOLLA

Armonaikaa tarjolla vuoteen 2015 saakka

Opiskelijan käy hyvin. Hänellä on kolme vuot-ta aikaa suorittaa kan-dintutkinto vanhoil-la vaatimuksilla, ja yksi

vuosi on varavuosi. Siinä ehtii synnyt-tää yhden lapsenkin”, pohtii opinto- ja kansainvälisten asiain osastopäällik-kö Mikko Markkola.

Hän viittaa koulutusuudistuksen siirtymäaikaan, jonka aikana vanho-jen opiskelijoiden tulisi siirtyä uusiin tutkinto-ohjelmiin. Halutessaan siir-tyä voi heti ensi lukuvuodesta lähtien.

Paljon puhuttu koulutusuudistus on käytännössä laaja nippu uudistuksia. Olennaisinta on, että pääainevetoisille tutkinnoille heitetään hyvästit ja siir-rytään tutkinto-ohjelmiin. Näkyvien uudistusten sarja alkoi vuoden alussa, kun 40 tiedekuntaa ja laitosta muuttui yhdeksäksi tieteenalayksiköksi.

Koulutusohjelmatkin ovat kokeneet radikaalin muutoksen. Päävalinnan hakukohteiden määrä on vähenty-nyt yli 50:stä alle 30:een. Uudenmalli-set tutkinnot rakentuvat laajoista kan-didaattiopinnoista sekä jälkiruoaksi joistain erityisalan maisteriopinnoista.

Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Ti-mo Perälä näkee opintojen laaja-alai-suuden parhaimmillaan laajentavan näkemystä omaan tieteenalaan. Uutta opetussuunnitelmissa on myös osaa-misperusteisuuden painottuminen.

”Sen sijaan, että opetussuunnitelmis-sa kuvataan sitä, minkälaisia jaksoja

tiettyyn opintokokonaisuuteen sisäl-tyy, kuvataan sitä, mitä opiskelija osaa käytyään tietyn jakson”, selvittää pro-jektisihteeri Liisa Ahlava.

Tiedotusopin opiskelija Juho Maija-lalla, 26, alkoi kuudes opintovuosi, ei-kä taskussa ole toistaiseksi kandin pa-pereita. Tavoiteaikataulussa pysymis-tä on hidastanut vuoden vaihto Barba-doksella, työharjoittelu – ja elämä.

Maijala suhtautuu edessä oleviin muutoksiin positiivisella mielellä.

”Uskon, että käynnissä oleva uudis-tus avaa enemmän mahdollisuuksia kuin sulkee niitä. Uudistus voi myös havahduttaa passiivisia opiskelijoita.”

Maijala on opiskellut yleisestä mie-lenkiinnosta ja yleissivistyksen vuok-si yksittäisiä kursseja esimerkiksi filo-sofiaa ja taidehistoriaa. Nyt häntä mie-tityttää, onko hajanaisista opinnoista tutkinnon kannalta mitään hyötyä.

Markkola muistuttaa, että opiskeli-jan kannattaa tehdä itselleen selväk-si syyt, miksi opiskelee sivuaineita.

Kaikkiin maisterintutkintoihin sivuai-neita ei ole pakko tehdä, mutta kandi-daatin tutkintoihin kyllä. Samoin joi-hinkin jatko-opintoihin pääseminen edellyttää sivuaineiden opiskelua.

”Sivuaineita kannattaa ottaa myös yksinkertaisesti sen takia, että ne anta-vat tietoa”, tiivistää Markkola.

Myös valinnat maisteriohjelmiin saavat Maijalan mietteliääksi.

”Se hieman arveluttaa, tuleeko kai-killa olemaan automaattisesti maiste-rioikeus. Minulle ei arvosanoista ole aiheutunut tähän asti stressiä. Miten-kähän käy nyt?”

Ahlava vakuuttaa, että opiskelijat saavat edelleen opinto-oikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon.

Senni Muiniekka, 22, aloitti pari viik-koa sitten ensimmäisen vuoden va-kuutustieteen opinnot. Hän painottaa keskittyvänsä aluksi jokapäiväisten rutiinien omaksumiseen.

”On ehkä omaa perehtymättömyyt-täni, jos en juuri tiedä koulutusuudis-tuksesta. Se ei ole ollut päällimmäinen intressini, mutta jossain vaiheessa täy-tyy ottaa asioista selvää.”

Hänen kokemuksensa mukaan fuk-seille on vakuutettu, että ympärillä vellovasta muutoksesta ei tarvitse ol-la huolissaan. Hämäävää on ehkä se, kuinka puhutaan muutoksesta, jota ei ole virallisesti edes vielä tapahtunut.

Markkola neuvoo fukseja tekemään kandin tutkinnon vanhassa järjestel-mässä, jossa Muiniekkakin aloitti.

Perälä muistuttaa, että opintojen suunnittelu kannattaa, mutta elämän-muutoksista ei tarvitse huolehtia.

Elämänmuutoksia voi tulla yhtä lail-la yllättäen kuin harkitustikin. Raska-us, työpätkä tai ase- tai siviilipalvelus merkitsevät käytännössä vain taukoa, jonka jälkeen voi jatkaa taas täysillä.

”Yliopiston sivuilla on menettelyoh-jeita, mutta erikoistapauksiin saa neu-vontaa. Kannattaa mieluummin kes-kustella yliopiston edustajan kanssa, jos asia menee monimutkaiseksi, kuin arvella opiskelukaverin kanssa”, vink-kaa Markkola.

”Siirtymäaika on niin pitkä, että ei sitä kokonaan yleensä olla pois. Koska ajat tehdään niin pitkiksi, kuka tahan-sa opiskelija voi koska tahansa siirtyä uuteen järjestelmään. Sitten kun aika loppuu, siirtyvät kaikki, joilla on tut-kinto kesken ja jotka ovat läsnäolevia. Sitten katsotaan korvaavuudet”, tiivis-tää Ahlava.

”Painava syy opintojen viivästymi-selle huomioidaan varmasti”, Perälä muistuttaa.

Pitkään työelämässä tai muualla poissa ollutta Markkola kehottaa tule-maan ensin opintopalvelujen yleiseen opintoneuvontaan. Siellä päivitetään rutiinit. Sen jälkeen opintojen vas-taavuudet selvitetään omassa tieteen-alayksikössä. Apua selvitystyöhön saa, kun pyytää.

Heli Herrala, tekstiSamuli Huttunen, kuva

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Pitkään poissa olleen kannattaa ottaa yhteyttä opintoneuvontaan.

Mikko Markkola

Tampereen yliopiston koulutusuudistus pakottaa uusille urille koko organisaation. Opintoasiainpäällikkö Mikko Markkola vakuuttaa, että opiskelijan ei tarvitse pelätä.

Juho Maijalaa mietityttää, onko yksit-täisistä filosofian ja taidehistorian kurs-seista tutkinnon kannalta mitään hyötyä koulutusuudistuksen jälkeen.

Krista Varantolan (vas.) mielestä Helena Kyrki, Anne Kauranen ja Reilu kahvipaketti ovat reilulla asialla.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 5

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

LUETTAVAA TAJUn kirjavarastoja tyhjennetään 19. - 23. syyskuuta Linnassa. Hinnat alk. 50 senttiä. HAE VAIHTOON NYT Vaihtopaikkojen täydennyshaku käynnissä 19. syyskuuta klo 15 asti.

Mitä vittua? Nytkö opintotuen indeksilupaus pitäisi perua?

Työ- ja elinkeinoministeri-ön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ehdotti Huomenta

Suomen Torstaikabinetin haastatte-lussa 8.9.2011, että opintotuen si-tomisesta indeksiin tulisi luopua. Hallitusohjelmaan on kirjattu mu-kaan opintotuen sitominen indek-siin, mutta vasta vuonna 2014.

Ehdotitte, että opintotuen sitomi-sesta indeksiin pitäisi luopua. Mik-si, kun siitä on kerran sovittu hal-litusohjelmassa?

Minähän en ehdottanut mitään, vaan sanoin, että pitää tehdä mie-likuvaharjoituksia. Kun vanhat asiat, kuten kuntarakenne, menet-tävät merkityksensä, pitää katsoa, onko uusia asioita, jotka rahoitu-sahdingossa pitäisi harkita uudes-taan. Sellaiset menot, joita ei vielä ole olemassa, ovat hyvä esimerkki siitä, mitä pitäisi pohtia. Opintotuki on ainoa sosiaalietuus, jota ei ole sidottu elinkustan-nusindeksiin...

Tiedän, olen taistellut 20 vuot-ta kaikkia indeksisidonnaisuuk-sia vastaan.

Kun oli edellinen lama 20 vuot-ta sitten, eläkeindeksit jäädytet-tiin vähäksi aikaa. Kun ei ollut ra-haa, niin ei ollut rahaa, ja säädet-tiin pykäliä, joilla tilapäisesti luo-vuttiin indeksikorotuksista.

Se oli laajempi kuvio, jolla me-noautomatiikkaa pyrittiin purka-maan. Oletteko siis sitä mieltä, että muutkin tuet kuin opintotuki pi-täisi poistaa indeksistä?

Silloin, kun rahat ovat loppu, automaattisia menokohteita pi-tää pohtia ennakkoluulottomasti. Jos tulos on, että jätetään rauhaan, niin jätetään rauhaan. Silloin, kun rahat ovat loppu tai vähissä, kaik-kien asioiden on oltava periaat-teessa tarkastelun kohteena.Voitaisiinko opintotuki kuitenkin joskus mielestänne sitoa indek-siin?

Kyllä, tämä on tällainen arvoky-

symys, että jos halutaan sitoa, niin sitten sidotaan.

Mutta ei tämä nyt ihan siltä näy-tä, että julkinen talous saataisiin kunnon uralle niillä päätöksillä, mitä on tehty.

Tämä on vanhaa perua, mutta sanon, että koska opiskelu on niin tärkeä investointi tulevaisuuteen, niin haluttomus ottaa valtion ta-kaamaa lainaa on merkillinen il-miö.Eikö teidän mielestänne kuitenkin ole erikoista, että opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka pitäisi rahoittaa elämänsä lainaa otta-malla?

Ei sillä elämää rahoiteta, se on investointi tulevaisuuteen. Kyllä se silloin aikoinaan [kun opinto-laina tuli] tuntui taivaan lahjalta, kun ei tarvinnut kiertää kerjää-mässä allekirjoituksia sukulaisil-ta, että sai pankilta lainaa.

Samuli Huttunen

Mikä siNUA RAssAA yLioPisToN käyTäviLLä kULkiessAsi? viNkkAA AVIISI@uTA.FI – oTAMMe seLvää!

Armonaikaa tarjolla vuoteen 2015 saakka

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

?

Rehtori Holli,miksi yliopistoa pitää muutella koko ajan?

Edellisestä tutkinnonuudistuk-sesta on kulunut kuusi vuot-ta, kun jo kutsutaan esiin seu-

raava suuri uudistus. Vaikka tämä ei ole opiskelijan kannalta samalla taval-la teknisen rakenteellinen eikä valta-kunnallinen, tuskin harvassa ovat n e pidempään opiskelleet, jotka pohtivat miksi pakkaa – eli opiskelijan päätä – pitää sekoittaa jälleen.

Tampereen yliopiston rehtorin Kaija Hollin näkemyksen mukaan yliopis-to on paremminkin hidasliikkeinen ja vakaa, ja sellainen sen kuuluukin olla. Hän ei katso uudistusten tulleen liian nopeasti.

”Elämme kuitenkin sellaista aikaa, että yhteiskunta lähellä ja kaukana muuttuu nopeasti ja koko ajan”, Holli huomauttaa.

Yliopisto voi seurata tapahtumia ym-pärillään ja tyytyä katsomaan vierestä, mutta yhtä lailla myös vaikuttaa tapah-tumiin. Yksi keino on uudistuminen.

”Tampereen yliopistossa yritämme olla edellä kävelijöitä, emmekä peräs-sä hiihtäjiä. Siksi meidän on syytä teh-dä tämä menossa oleva uudistus”, sel-vittää Holli.

Sen jälkeen hän ennustaa yliopistolle seesteisempää aikaa ja mahdollisuutta työskennellä rauhassa.

Syyskuun 14. päivä tarjolle tulleet ennakkolipun alen-nukset kaatoivat VR:n jär-

jestelmän. Alennukset eivät tosin koske opiskelijoita tai muita alen-nushinnalla matkustavia ryhmiä.

VR luottaa, että opiskelijat py-syvät raiteilla ilman uusia houku-tuksia.

”Uskomme, että juna on opis-kelijoille edelleen vetovoimainen matkustusväline”, VR:n tiedotta-ja Marja Merta kommentoi.

Jotain uutta on tarjolla opiske-lijoillekin. Business-luokan li-put muuttuvat nimeltään Jousta-vaksi ja hinnaltaan huokeammik-si. Opiskelijathan tunnetusti kan-soittavat ykkösluokan vaunuja.

Kahta kuukautta ennakkoon ostetun junalipun saa parhaas-sa tapauksessa puoleen hintaan. Korvaavatko muunlaiset alen-nukset tulevaisuudessa esimer-kiksi opiskelijoiden, lasten ja elä-keläisten alennusliput?

”On liian aikaista sanoa tulevas-ta. Seuraamme ensin, mitä vaiku-tuksia nyt tehtävillä muutoksil-la on.”

Merta lisää, ettei opiskelija-

alennuksen lakkauttamisesta ole keskusteltu. Opiskelijat ovat VR:lle merkittävä asiakasryh-mä. Merran mukaan juna on kes-keinen kulkuväline opiskelijoille etenkin yliopistokaupunkien vä-lillä.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) pääsihteeri Matti Parpala uskoo, että opiskelijat ovat tähän asti matkustaneet junalla mui-ta ryhmiä hanakammin nimen-omaan tuntuvan alennuksen ta-kia.

SYL:n opiskelijoille neuvotte-lema sopimus 50 prosentin alen-nuksesta on ollut olemassa niin kauan, ettei Parpalakaan muista sen syntypäivää.

”Sopimus on voimassa toistai-seksi. ”

Entä jos VR päättää yhtäkkiä sanoa sopimuksen irti ja lopettaa opiskelija-alet?

Parpala rauhoittelee, että opis-kelija-alennuksen luopumisesta käytäisiin paljon neuvotteluja.

”Onneksi alennuksen lakkaut-taminen ei ole niin yksinkertaista, että se voitaisiin tehdä päivässä. ”

Parpala uskoo, että VR:n kan-nattaa pitää kiinni opiskelijoil-le myönnettävästä alennuksesta. Kun jo opiskelijana tottuu käyt-tämään joukkoliikennettä, se ma-daltaa kynnystä valita jatkossa-kin juna oman auton sijaan.

Annastiina Airaksinen

Junalipusta voi nyt saada alennusta, jos sen ostaa vähintään viikkoa ennen matkaa. Paitsi, jos on opiskelija.

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Opiskelija-ale säilyy VR:n uudessakin järjestelmässä

Näin se etenee

5.10.2010 Yliopiston hallitus päätti uusis-ta tieteenalayksiköistä

1.1.2011 Tiedekuntien ja laitosten muut-tuminen tieteenalayksiköksi

1.8.2012 Uudet tutkinto-ohjelmat alkavat

1.8.2012–31.7.2015 Siirtymäaika, jolloin pääainepohjaisen tutkinnon voi vielä suorittaa loppuun.

Opetussuunnitelmat tarkistetaan ja uu-sitaan 2012 alkaen kolmen vuoden välein

Tampereen yliopiston koulutusuudistus pakottaa uusille urille koko organisaation. Opintoasiainpäällikkö Mikko Markkola vakuuttaa, että opiskelijan ei tarvitse pelätä.

6 Aviisi 16.9.2011

Ajan hermolla Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

GLOBALISAATIO Opiskelijoista 9 prosenttia on suorittanut tutkintoonsa kuuluvia opintoja ulkomailla.

AJAN HERMOLLA

Pidän huolen siitä, että Juve-neksen palvelut ovat vähin-tään yhtä hyviä kuin nyt,ja mielummin jopa parem-pia”, lupaa elokuun alussa

Juveneksen toimitusjohtajana aloitta-nut Pekka Markkula.

Karnevaaleja hän ei lupaa, mutta po-sitiivisia yllätyksiä kampukselle kyllä.

Toistaiseksi Juveneksissa syödään vain Tampereen yliopiston kampuk-silla. Kun Markkula luo katseen tule-vaisuuteen, hän väläyttää, että laajen-tamiseen olisi valmiudet ja tahtoa.

”Olemme valmiita kumppaniksi opiskelijatahoille ja muillekin, jos ha-lutaan saada paikkakunnalle opiske-lijoiden arvot ja tavat toimia. Haluam-me, että se on myös taloudellisesti kan-nattavaa ja mielekästä.”

Juvenesta kosiskeltiin kokkaamaan Tampereen ulkopuolelle jo 1990-lu-

vulla. Ensin piti varmistaa kotipesäs-sä, että ruokailija saisi mahdollisim-man hyvin rahansa takaisin lautasella. Nyt Juvenes voi taloudellisesti hyvin ja tekee myös kannattavaa painoliiketoi-mintaa.

Markkula tietää, että opiskelija on vaativa kuluttaja, ja kannustaa anta-maan palautetta aina, kun tulee tarve sanoa.

”Pyrimme aina vastaamaan palaut-teeseen sekä sanoilla että teoilla, jos siihen on vain mahdollisuus. Lupauk-seni on, että pyrimme jatkuvasti pa-rantamaan toimintaamme.

Kirjakauppojen osalta Juvenes on laittanut liikkeelle opiskelijavetoisen kehityshankkeen.

”Voi olla, että tulevaisuudessa kirja-kauppa on lähempänä kahvilaa kuin perinteistä kirjakauppaa”, vihjaa Markkula.

uusi toimitusjohtaja nostaa erityiseen arvoon yrityksen eettiset valinnat, joi-den puolesta haluaa olla osaltaan vai-

kuttamassa.”Olemme pyrkineet laajamittaises-

ti lisäämään reilun kaupan tuottei-ta, kun niitä on vain saatavilla. Lu-paan, että pyrimme käyttämään myös lähiruokaa aina, kun se vain on mahdollista. Tietys-ti, kun pitää taata 1,4 miljoonaa ateriaa vuodessa, niin voi olla, että lähiruoassa ei aina ole saa-tavuutta.”

Kesäkuun alussa Juvenes sai ympäristösertifikaatin, eli ulko-puolinen taho katsoi, että vihreät arvot toteutuvat.

”Täytyy nostaa hattua ympäris-töjärjestelmämme rakentajille, et-

tä sertifikaatti tuli ilman mitään huomautuksia”, sanoo Markkula

ylpeänä.Kierrätys ja jätteiden vähentämi-

nen on ollut yrityksen tärkeitä missi-

oita jo pitkään. Markkula pitääkin jät-teen määrän vähentämistä seuraavien työvuosiensa suurimpana ympäristö-haasteena.

”Me pystymme huolehtimaan, et-tä valmistamme juuri sen verran kuin tarvitaan, oli se sitten ruokaa tai jotain muuta. Energia-asioissa on haasteelli-sempaa, kun harva tila on meidän oma. Yhteistyössä yliopistojen kanssa saam-me asiaa kuitenkin vietyä eteenpäin.

Ympäristönsuojelulla on Markkulalle myös henkilökohtaisella tasolla erityi-nen merkitys.

”Olen nähnyt, miltä Itämeri on näyt-tänyt 1970-luvulla. Olen pystynyt jos-kus sukeltelemaan siellä ja nähnyt pohjan. Täytyy sanoa, että se on ollut kadoksissa jonkin aikaa.”

Markkula pitää positiivisena sitä, et-tä koko sukupolvi on hyvin tiedostava ja haluaa tehdä ympäristöystävällisiä valintoja.

”Uskaltaisin väittää, että minullakin nämä asiat ovat olleet sisäänrakennet-tuja, koska olen elinikäinen partiolai-nen ja vesillä ja luonnossa liikkuja.

Heli Herrala, teksti

LäHde: oPiskeLiJATUTkiMUs 2010

Juvenes laajentunee yliopiston ulkopuolelle

Juvenes-yhtiöiden edellinen toimitusjohtaja Pertti Lilje-roos menehtyi loppukeväällä äkillisesti kesken juoksu-lenkin. Hän ehti toimia Juveneksessa miltei 20 vuotta.

Pertti tuli Juvenekseen keskellä pahinta lamaa, yhtiön hoip-puessa konkurssin partaalla. Hänen johdollaan Juvenekses-ta kehittyi uskottava yhtiö, joka on kyennyt kilpailemaan menestyksellä myös kansainvälisiä ravintolajättejä vastaan. Pertti muisti aina, että Juvenes on opiskelijoita varten toimi-va yritys, ja hänelle oli kunnia-asia kehittää Juvenesta omis-tajia kuunnellen.

Toiminta opiskelijoiden puolesta ei rajoittunut pelkästään Juvenekseen. Pertti toimi myös Atalpan toimitusjohtajana ja oli valtionhallinnon arvostama lausunnonantaja opiskelija-ruokailua koskevissa asioissa. Hän vaikutti muun muassa ateriatuen poistamista ja opiskelijaruokien enimmäishinto-jen nostamista koskeneiden ehdotusten kaatumiseen.

Ihmisenä Pertti oli lämmin, ennakkoluuloton ja hyväsydä-minen persoona, joka aidosti välitti lähimmäisistään. Hän ei tuonut itseään esille ja muisti, että yhtiön menestyksen taka-na ovat myös muut työntekijät. Tärkeintä hänelle oli oma per-he.

Perheen, ystävien ja Juveneksen työntekijöiden lisäksi Pert-tiä jäivät kaipaamaan lukuisat tamperelaiset ylioppilas- ja teekkarisukupolvet.

Kunniajäsentä ja kunniateekkaria muistaen,

Tamy ja TTYY

Pertti Liljeroos 1955-2011

Pekka Markkula, 41

Pekka Markkula on paitsi Juveneksen uusi toimitusjohtaja, myös takavuosien teekkari-pääsihteeri. Hän aikoo huolehtia, että Juvenes tunnustaa vihreää väriä ja arvoja.

Koulutus: DI, ohjelmistotuotanto ja kansainvälinen markkinointi

Perhe: vaimo, kaksi lasta

Harrastukset: purjehdus, partio, laskettelu, golf, jääkiekko, ruoanlaitto,valokuvaus

Bravuuri keittiössä: kastikkeet

Juvenes-historia: hallituksessa 15 vuotta, asiakkaana yli 20 vuotta

kUvA: sAMULi HUTTUNeN

1/3

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 7

Krista Varantolan (vas.) mielestä Helena Kyrki, Anne Kauranen ja Reilu kahvipaketti ovat reilulla asialla.

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

GLOBALISAATIO Opiskelijoista 9 prosenttia on suorittanut tutkintoonsa kuuluvia opintoja ulkomailla. TUTKINNOT Opiskelijoista 26 prosentilla on tai on ollut tutkinto-oikeus useammassa korkeakoulussa.

Veera Kaleva

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Asioiden oikea laita

Piipahdin Linnassa, joka kuhisi elämää. Olin ihas-tuksissani väen paljoudesta – tuoreet fuksit tuk-kivat käytävät ja norkoilivat luentosalien ovilla, mahtuipa sekaan muutama varttuneempi opiske-lijakin. Lämpimät tunteeni meitä aina niin kriitti-

siä yhteiskuntatieteilijöitä kohtaan viilenivät kuitenkin, kun muistin joukon täyttävän nälkäiset mahansa Linnan ruoka-lassa, Sodexolla.

Sodexo on ylikansallinen ateria-, toimitila- ja kiinteistöpalve-luyritys, joka työllistää noin 380 000 työntekijää 80 maassa. Yksityisten vankiloiden ja säilöönottokeskusten ohella Sode-xo on tuttu yliopistojen kampuksilla. Enemmän kuin meriit-tejä hyvästä ruoasta yritys on kuitenkin saanut syytteitä esi-merkiksi ihmisoikeusloukkauksista, palkkojen polkemises-ta, etnisestä syrjinnästä, ammatillisen järjestäytymisen syste-maattisesta estämisestä ja huonoista työoloista.

Maailmalla Sodexoa ovat kritisoineet ihmisoikeusjärjestöt, kuten Human Rights Watch, sekä ammattijärjestö SEIU (the Service Employees International Union). Viimeksi kesäkuus-sa Sodexoa boikotoitiin ammattijärjestöjen kansainvälisellä kampanjalla ja Suomessakin Sodexoa on boikotoitu kahdesti. Vuonna 2008 Nordean työntekijät boikotoivat Sodexoa, joka laski omistajavaihdoksen yhteydessä työntekijöidensä palk-koja. Toisen kerran Sodexoa boikotoi Tampereen yliopistol-la vuonna 2009 Toimiva yliopisto -verkosto, joka vastusti yli-kansallisen yrityksen toimintaa tarjoilemalla kahvia useam-man päivän Linnan ala-aulassa ja keräämällä 404 nimeä ad-ressiin Sodexon poistamiseksi kampukselta.

Tampereen yliopiston lisäksi Sodexo on pantu boikottiin mo-nilla kampusalueilla Yhdysvalloisaa ja netistä voi löytää aina-kin Kick out Sodexo ja Clean up Sodexo -nimiset kampanjat, jotka vaativat yliopistoja kantamaan vastuunsa globaalista oi-keudenmukaisuudesta.

Tampereen yliopisto on strategiansa mukaan sitoutunut edis-tämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuoro-vaikutusta ja kestävää kehitystä. Toivottavasti yliopisto on sa-nansa mittainen ja ottaa jatkossa kilpailutuskriteereissään huomioon strategiassa linjaamansa arvot.

Vaikka Toimivan yliopiston boikotti onkin ohi, ei mikään estä maailmaa ymmärtävää maailman muuttajaa lampsimasta muutamaa ylimääräistä askelta solidaarisuudesta muita maa-ilmankansalaisia kohtaan.

Sodexon boikotointiyhä ajankohtaista

!

kiRJoiTTAJA oN TAMyN HALLiTUkseN JäseN

Samuli HuttunenAviisin sivari-toimittajaksiSyyskuun alussa Aviisin sivaritoimitta-jana aloitti Samuli Huttunen, 28. Viit-tä vaille valmis maisteri tekee tiedotusoppiin gradua sa-tanismiuutisoinnin vai-kutuksesta black metal

-kulttuuriin. Huttunen on aiemmin työsken-nellyt taittajana, graa-fikkona ja valokuvaaja-na.

”On kiinnostava ko-keilla myös kirjoittamis-puolta, mutta mielelläni painan grafiikkahommia.”

Huttunen vahvistaa Aviisia heinäkuuhun 2012 saakka.

Opiskelija kaatoieduskunnan netti-sivut protestiksi

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

LäHde: oPiskeLiJATUTkiMUs 2010

Juvenes laajentunee yliopiston ulkopuolelle Ekokampus, Yliopistoliikunta,

Tampereen yliopiston Alumni ja UtaSport järjestävät Autottomana

päivänä torstaina 22. syyskuuta Päätalon edustalla yliopiston pyöräilypäivän.

Pääosassa pyöräilypäivässä on käytetty-jen pyörien myynti. Tapahtumassa on pai-kalla pyörätohtori, jolle voi tuoda pyöränsä huoltoon. Itse huoltotyö on ilmainen, mut-ta mukaan kannattaa varata käteistä mah-dollisia varaosia varten.

Pyöräilypäivän päätteeksi voi osallistua Päätalon edestä klo 15.15 alkavaan pyörä-retkeen Niihaman retkeilymajalle.

”Pyöräilypäivä on hyvä tapa viettää auto-tonta päivää”, sanoo Ekokampuksen ym-päristökoordinaattori Saana Raatikainen.

”Monilla opiskelijoilla on nykyään auto, mutta yliopistolla ei ole parkkitilaa. Kan-nustamme saapumaan yliopistolle kevyen tai joukkoliikenteen keinoin. Pyöräilypäivä on konkreettinen tapa tuoda asiaa esille.”

Yliopistolle on lisätty pyörien pysäköin-tipaikkoja Pinni A:n ja B:n alueelle, ja Atal-passa on uudet pysäköintipaikat. Lisäksi ensi kevääksi on tarkoitus saada yliopistol-le katoksellinen pyöräparkki.

Pyöräilypäivän yhteydessä Tampereen Maan Ystävät, Tampereen Vasemmisto-nuoret, Tampereen Vihreät Nuoret ja Tam-pereen yliopiston ylioppilaskunta järjestä-vät pyöräkulkueen, joka lähtee kello 15 yli-opistolta.

”Pyöräilyn edellytykset Tampereella etenkin keskustassa ovat suoraan sanottu-na surkeat,” Tamyn hallituksen ympäristö-vastaava Pieta Hyvärinen sanoo.

”Pyöräkulkueella yritetään kiinnittää huomiota varsinkin keskustapyöräilyn epäkohtiin. Tietyillä pääväylillä, kuten Hä-meenkadulla, on vaikeaa pyöräillä. Tarkoi-tus on myös kyseenalaistaa yksityisautoi-lun ylivaltaa Tampereella.”

PyöRäiLyPäiväN oHJeLMA

yLioPisToN veRkkosivUiLLA

Pertti Liljeroos 1955-2011

Pekka Markkula, 41

Pekka Markkula on paitsi Juveneksen uusi toimitusjohtaja, myös takavuosien teekkari-pääsihteeri. Hän aikoo huolehtia, että Juvenes tunnustaa vihreää väriä ja arvoja.

Yliopiston pyöräilypäivä on myös autoton päivä

Opiskelijan epäillään kaataneen edus-kunnan verkkosivut. Kuulusteluissa hän on myöntänyt häiriköineensä eduskun-taa, koska opintoraha on liian pieni, ker-too Aamulehti.

Tietoliikenteen häirinnän seurauksena eduskunnan julkinen verkkosivu oli jon-kin aikaa poissa käytöstä. Häirintä hait-tasi myös kansanedustajien sähköpos-tiliikennettä, koska eduskunnan sähkö-postiliikenne ei toiminut.

Juttua tutkitaan tietoliikenteen häirin-tänä. Epäilty on häiriköinyt myös yli-opistojen tietoverkkoja näyttääkseen tie-toteknistä osaamistaan. Varsinais-Suo-messa asuva epäilty ei itse opiskele yli-opistossa, vaan muussa koulussa.

Kolmanneksella korkeakouluopiskelijoista opinnot ovat edenneet omia tavoitteita hi-taammin. Merkittävimmät yleiset syyt hitaaseen etenemiseen olivat työssäkäynti, elämäntilanne ja eri-laiset henkilökohtaiset syyt. Työs-säkäynti oli hidastanut erityisesti yliopisto-opiskelijoiden opintoja. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintoja oli hidastanut erityisesti heikko opiskelumotivaatio tai ko-kemus väärällä alalla opiskelusta.

Opiskelijoista 53 prosenttia kärsii sel-laisista terveyteen ja psykososiaaliseen

hyvinvointiin vai-kuttavista tekijöis-tä, joista on haittaa opinnoissa etenemi-selle. Yleisin opintoja hidastava terveydellinen tekijä on stressi, mistä kärsii 34 prosenttia kaikista opiskelijoista.Korkeakouluopiskelijoista 16 prosenttia mieltää itsensä sivu-toimisiksi opiskelijoiksi, yliopisto-opiskelijoista 22 prosenttia.Ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät opiskeluun keskimäärin (mediaani) 35 tuntia viikossa ja yliopisto-opiskelijat keskimäärin 29 tuntia viikossa.Suomalaiset korkeakouluopiskeli-

jat astuvat työelämään jo opinto-aikanaan. Korkeakoulu-opiskeli-joiden ansiotyöhön käyttämä aika vaihtelee eri-ikäisten ja eri opinto-jen vaiheessa olevien opiskelijoiden välillä. Kaikista opiskelijoista 30 prosenttia on säännöllisessä työssä lukukauden aikana ja 30 prosenttia epäsäännöllisessä työssä.Kolme neljästä opiskelijasta suh-tautuu luottavaisesti tulevaisuu-teensa. Yliopisto-opiskelijoista 56 prosenttia ja ammattikorkeakou-luopiskelijoista 62 prosenttia arvioi, että omalla alalla on tulevaisuu-dessa hyvä työllisyystilanne.

1/3 53% 22% 29h 75%

LäHde: okM:N oPiskeLiJATUTkiMUs 2010

75 prosenttia opiskelijoista suh-tautuu luottavaisesti tulevaisuu-teensa. Yliopisto-opiskelijoista 56 prosenttia ja ammattikorkea-kouluopiskelijoista 62 prosenttia arvioi, että omalla alalla on tule-vaisuudessa hyvä työllisyystilanne.

Yliopisto-opiskelijat käyttävät opiskeluun keskimäärin (mediaani) 29 tuntia viikossa. Ammattikorkeakouluopiskeli-jat käyttävät opiskeluun keski-määrin 35 tuntia viikossa.

yliopisto-opiskelijoista 22 prosenttia mieltää itsensä si-vutoimisiksi opiskelijoiksi. Am-mattikorkeakouluopiskelijoista 16 prosenttia mieltää itsensä sivutoimisiksi opiskelijoiksi.

Opiskelijoista 53 prosenttia kärsii sellaisista terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvoin-tiin vaikuttavista tekijöistä, joista on haittaa opinnoissa etenemiselle. Yleisin opintoja hidastava terveydellinen tekijä on stressi, mistä kärsii 34 pro-senttia kaikista opiskelijoista.

Kolmanneksella korkeakou-luopiskelijoista opinnot ovat edenneet omia tavoitteita hitaammin. Merkittävimmät yleiset syyt hitaaseen etene-miseen olivat työssäkäynti, elämäntilanne ja erilaiset henkilökohtaiset syyt.

8 Aviisi 16.9.2011

YHTEIS- KUNNAN

VIHOLLINENJounin maailmassa pahiksia ovat poliisit ja muut

pakkovallan edustajat. Sekä tietysti fasistit.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 9

YHTEIS- KUNNAN

VIHOLLINENsePPo HoNkANeN, TeksTi & sAMULi HUTTUNeN, kUviTUs

Älkää hajottako paikkoja”, pyytää Telakan baarimikko.

Hetkeä aiemmin olen esi-tellyt itseni toimittajana, jo-ka on tekemässä lehtijuttua.

Baarimikko lupaa päästää minut ja haas-tateltavan suljettuna olevaan kakkosker-rokseen, jotta voimme keskustella rau-hassa. Kun hän kuulee tekeillä olevan ju-tun aiheen, hän säpsähtää.

Pöydän toiselle puolelle istuu parikymp-pinen Jouni. Kookkaalla miehellä on pit-kät hiukset, parta ja leppoisa hymy. Ulko-näön perusteella häntä voisi veikata muu-sikoksi, luonnonsuojelijaksi tai ihan vaan

tavalliseksi yliopisto-opiskelijaksi. Hän on anarkisti. Tahdon yrit-

tää ymmärtää, millainen maailma hänen mielestään on.

Jounin unelmien maailmassa ei ole valtioita eikä rajoja. Mää-

räysvalta on tietyn

alueen ihmisillä, jotka päättävät omista asioistaan omassa yhteisössään.

”Mutta en halua sanoa tarkkaan, mikä on anarkistinen utopia. Anarkismissa on kysymys hierarkian ja vallan kritiikistä. Valmis määritelmä toimivasta anarkisti-sesta yhteisöstä olisi paradoksaalinen.”

Sen verran hän suostuu paljastamaan, että utopiayhteiskunnassa toiminta on ih-misistä itsestään lähtevää ja radikaalisti tasa-arvoista. Kaikilla pitää olla yhtäläi-set mahdollisuudet vaikuttaa omaan elin-ympäristöönsä. Sortoa ja syrjintää vas-tustetaan aktiivisesti. Seksuaalivähem-mistöjen oikeuksia kunnioitetaan. Yksi-tyisomaisuutta ei ole ainakaan nykyises-sä mielessä. Ainoastaan henkilökohtai-set tavarat kuuluvat ihmiselle, maa-alu-eet niitä käyttäville yhteisöille.

Venäläiseen anarkistifilosofiin Pjotr Kropotkiniin Jouni viittaa usein. Kropot-kin hahmotteli vuonna 1898 ilmestynees-sä teoksessaan sosialistista, hierarkiatto-masti järjestettyä yhteiskuntaa, jossa tuo-tanto tapahtuu paikallisella tasolla.

”Omasta mielestäni yhteisöjen pitäisi olla sen kokoisia, että kaikki tuntevat toi-sensa. Anarkia ei tarkoita minulle seka-

sortoa eikä ääri-individualismia.”

Lyhyen tähtäimen päämääränä Jou-nilla on lisätä paikallista toimintaa, esi-merkiksi lukupiirejä, mielenosoituksia ja anarkistisia tapahtumia. Niiden pitää olla mahdollisimman riippumattomia kaikis-ta ulkoisista tekijöistä, joita ovat esimer-kiksi valtio, valtionavustukset, sosiaali-toimi, puolueet ja tietysti yritykset.

”On aika hirveä tilanne, että mielenosoi-tuksissa ihmismäärä puolittuu, jos niistä ei tee Facebook-tapahtumaa.”

Kamppaillakseen Facebookin valta-asemaa vastaan, tamperelaisanarkistit julkaisevat paikallista Vallaton-kalente-ria.

”Sinne listataan hyvistapahtumia.”

Entä ne pahikset? Heitä ovat Jounin mu-kaan poliisit ja muut järjestelmän sorto-valtaa edustavat. Sekä tietysti fasistit.

”En valita siitä, jos fasisti hakataan ka-dulla. Jos henkilö on fasisti, niin pelkkä hänen olemassaolonsa kadulla on aika rankkaa väkivaltaa maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöä kohtaan.”

Mutta yleisesti ottaen Jouni vastustaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa – eten-kin sellaista väkivaltaa, jonka uhriksi voi joutua vaikkapa satunnainen ohikulki-ja. Hänen mielestään sorretussa asemas-sa oleva ihminen saa silti taistella sorto-koneistoa vastaan, pakkovallan alla oleva pakkovaltaa vastaan.

Vaikka väkivalloin.”Keväällä lähetettiin kirjepomme-

Jounin maailmassa pahiksia ovat poliisit ja muut pakkovallan edustajat. Sekä tietysti fasistit.

JoUNiN NiMi oN MUUTeTTU.

10 Aviisi 16.9.2011

ja suurlähetystöihin. Siinä touhussa mentiin rajan yli: kritiikkiä tuli paljon eri anarkistipiireistä. Kirjepommilla on mahdollisuus vahingoittaa todella laajaa ihmisjoukkoa. Uhri saattaa ol-la esimerkiksi postinkantaja tai sih-teeri.”

Omaisuuteen kohdistuva väkivalta on Jounin mielestä oikeutettua. Pasi-lasta kesäkuussa löytynyttä kanisteri-pommia hän kehuu.

”Tehtiin isku, mutta jätettiin pom-mi räjäyttämättä. Osoitettiin, että näin voidaan tehdä, mutta väkivaltaa ei kohdistettu henkilöihin.”

Entä VR:n turvalaitekaapin tuho-poltto Rekolassa?

”Turvalaitekaapin polttamisessa is-kettiin yhtä hyvin pientä asiaa koh-taan, joka halvaannutti jotain hyvin suurta. Strategisena iskuna sellainen voi olla perusteltua.”

Jouni ymmärtää, ettei esimerkik-si junaliikenteen häiritsemisellä kerä-tä suuren yleisön sympatioita. Mutta anarkistit eivät sympatiaa välttämät-tä edes halua.

”Se erottaa anarkistit monista muis-ta poliittisista toimijoista.”

”Tuhopoltot eivät Suomessa ole kei-no saada mediasympatiaa. Se ei kui-tenkaan tarkoita, että ne olisivat pois-suljettu toimintatapa. Italiassa on pal-jon tuon kaltaista toimintaa, jolla on pystytty sabotoimaan uuden luoti-junaradan rakentaminen.”

Esimerkkinä onnistuneista suoma-laisista iskuista Jouni mainitsee eläin-oikeusliikkeen toiminnan 1990-luvul-la.

”On aika kiistatonta, että laittomilla suoran toiminnan turkistarhaiskuil-la saatiin yleinen käsitys eläinten oi-keuksista siihen pisteeseen, missä nyt ollaan.”

Jouni puhuu rauhallisesti, voisi jopa sanoa akateemisen luennoivasti. Hä-nen olemuksensa on kaukana kiilusil-mäisestä vaahtopäästä. Mutta äänen-painot nousevat, kun hän kuvailee tamperelaista poliisia. Viimeiset pari vuotta poliisi on Jounin mielestä teh-nyt todella hyvää katutyötä. Hyvää siinä mielessä, että ihmiset ovat oppi-neet vihaamaan poliisia.

”Se ei ole anarkistien ansiota, vaan se on ihan poliisin itsensä ansiota. Varsinkin Pispala-Hervanta-Kaleva-Nekala akselilla siviilipoliisit ratsaa-vat kaikki epäilyttävän näköiset tyy-pit. Pari tuttua on saanut aika pahasti pataansa poliiseilta ilman mitään suu-rempaa syytä”.

”Erään tyypin päätä hakattiin asfalt-tiin ja sen jälkeen hänet heitettiin alas-ti putkaan.”

Jouni myöntää, että yksittäinen po-liisi saattaa olla henkilönä mukava.

”Mutta asema tekee hänestä virkati-lanteessa marxilaisen puheen mukai-sen luokkavihollisen. On nuoria vittu-maisia sällejä ja vähän reinikaisempia poliiseja, jotka haluavat välttää turhaa vaikeutta asioiden hoitamisessa. ”

Eikö nykyjärjestelmän murskaami-sen jälkeen syntyvässä täydellisessä yhteiskunnassa tarvita poliiseja?

”Yhteisö huolehtii itse itsestään, il-man mitään väkivaltakoneistoa. Alku-

peräiskansoja tutkimalla löytyy hyviä esimerkkejä. Kun joku tekee väärin, asiasta keskustellaan. Jos teko toistuu, hänet karkotetaan yhteisöstä.”

Rangaistukset eivät saa Jounin mie-lestä rajoittaa yksilön itsemääräämis-oikeutta, mutta muut yhteisön jäsenet voivat toki päättää olla toimimatta epäsosiaalisen yksilön kanssa. Mur-hien ja raiskausten kohdalla hän on tiukkana:

”Jos karkoittaminen ei toimi, henki-lö voidaan tappaa. Vaikka se kuulos-taa paljon raffimmalta, että mahdol-lisuutena kuolemantuomio, pidän si-tä suotuisampana oikeuskäytäntönä kuin nykyistä.”

Häntä sapettaa, että suomalainen yhteiskunta ostaa sosiaaliturvalla kansan rauhalliseksi.

”Ihmisille maksetaan tietty määrä rahaa, jolla heidät pidetään rauhalli-sina pakkovallan alamaisina. Samalla luodaan sellaista kuvaa, että ilman po-liisia ei pärjättäisi.”

Sosiaaliturva on Jounin mielestä lei-vänmuruja, joilla pidetään ihmiset tyytyväisenä. Sitä annetaan minimi-määrä ja leikataan heti, kun on mah-dollista. Näistä leivänmuruista Jouni-kin on nauttinut.

”Opintotukea olen saanut. Tulevai-suudessa nostan varmaan muitakin tukia.”

Hetkinen. Jouni elää ja opiskelee sa-man järjestelmän avulla, jota hän ää-nekkäästi vastustaa.

”Kun käytän minulle tarjottuja mah-dollisuuksia, se ei tarkoita, etten voi-si kritisoida järjestelmää! Tämä ei ole sillä tavalla dogmaattinen kysymys.”

Kysymys on siitä, että yhteiskun-ta on viety niin pitkälle, että jokainen vastasyntynyt on jo rekisterissä. Kai-killa on tietyt pakotteet, velvoitteet ja edut.

”Ne ovat Suomessa aika hyvät, mut-ta juuri siinä on pakkovallan keppi ja porkkana. Suurin osa suomalaisista voi elää vasta 30-40 vuoden työsken-telyn jälkeen omavaraisesti maatilkul-laan hyödyntämättä valtion tarjoamia etuja.”

”Ei täällä voi heti elää niin kuin opettaa, mutta silti pitää voida opet-taa.”

Tampereella järjestetään kesäisin anarkistinen Musta Pispala -festivaa-li. Omaehtoisesti rakentuvassa tapah-tumassa on keikkojen lisäksi esimer-kiksi työryhmiä, joihin kokoonnutaan keskustelemaan mielenkiintoisista kysymyksistä.

”Festarilauantaina ruokailemassa oli parisataa tyyppiä. Eivät siinä tie-tenkään kaikki Suomen anarkistit ole, mutta Pispalassa kokoontuu aktiivi-sempi jengi.”

”Tamperelaisessa porukassa, jos-sa itse toimin, aktiivijäsenten määrä vaihtelee kolmen ja parinkymmenen välillä.”

Tänä vuonna aloitusbileiden mie-lenosoitukset ylittivät uutiskynnyk-sen. Jouni kertoo, että poliisit jopa am-puivat ilmaan, kun heitä vastaan hyö-kättiin kivillä.

”Kokko paloi Paasikiventiellä, ja yk-si mainostaulukin paloi. Jotain muu-

takin saattoi tapahtua. Tuollaista ei ole aiemmin juuri tapahtunut Mustan Pispalan aikana.”

”Katsoin monttu auki menoa, kun jengi heitti kiviä pankin ikkunaan. Se oli oikeastaan aika virkistävää.”

Mielenosoituksen osanottajamää-rä oli tänä vuonna tavallista pienempi, mutta porukan henki huomattavasti aggressiivisempi kuin aikaisemmin.

”Mukana oli paljon lähiöproleporuk-kaa. Yliopistolaiset ja puolueporukka jättäytyvät yhä enemmän pois mielen-osoituksista. Tilalle tulee enemmän perusproleja.”

Jouni on turhautunut yliopistotyyp-peihin, jotka eivät ole valmiita suoraan toimintaan. He haluavat ilmoittaa ka-dunvaltauksetkin etukäteen poliisille. Mielenosoituksiin yliopistolaiset kii-kuttavat puoluelippunsa. Se luo Jou-nin mielestä toimintakulttuurin, jos-sa radikaalius on näennäistä ja esival-ta päättää kaikesta. Siksi hän kehot-taa politrukkeja vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä itse.

”Älkää kerätkö adresseja, vaan teh-kää suoraa toimintaa lähiympäristös-sänne!”

Valtavirtajuttuja kohtaan Jouni oli kriittinen jo yläasteella, mutta silloin hän oli kriittinen myös kaikkia sen vaihtoehtoja kohtaan.

”Kun jotkut pitivät eläinoikeus-pöytää Keskustorilla, lähdin väittele-mään sinne epäkohdista. Lähestyin kaikkea vaihtoehtotoimintaa hirveän kriittisesti. Olisi ollut vaikea uskoa, et-tä muutaman vuoden päästä voin kut-sua itseäni anarkistiksi.”

Anarkismista hän vakuuttui käy-tännön toiminnan kautta. Vakuuttu-mista edelsi pitkä pohdiskelujakso.

”Talonvaltaukset olivat ehkä se suu-rin juttu. Toiminta pakotti ajattelemaan asioita todella konkreettisella tasolla.”

Jouni koti on keskiluokkainen. Hän on hyvissä väleissä vanhempiensa kanssa.

”Suuri osa yliopistotyypeistä tulee keskiluokkaisesta taustasta. Vasem-miston toimijoiden on vaikea usein myöntää sitä. Mutta siitä on hyvä pu-hua, että ihmisillä on keskiluokkaiset habitukset ja tavat. ”

Ei siis ole ongelma, että anarkisti tu-lee keskiluokkaisesta perheestä. Mut-ta Jounin mielestä kyseessä on ongel-ma, jos asiaa ei pysty myöntämään.

”On outoa kuunnella, kun jotkut mar-xilaiset yliopistotyypit julistavat, että pitää saada 300 kirvesmiestä kadulle!”

Nyt Jouni koettaa löytää töitä, koska hän haluaa saada sakkoja ja oikeuden-käyntikuluja maksettua. Niiden syys-tä hän ei halua puhua.

Keski-ikäisenä Jouni ei usko välttä-mättä elävänsä anarkistisessa utopi-assa, mutta toivoo silti, ettei päädy ai-nakaan valkokaulusammattiin muis-telemaan hurjaa nuoruutta.

”Haluaisin 20 vuoden kuluttua edel-leen olla mukana anarkistisessa toi-minnassa. Toimintaahan on sitä pait-si auton rassaamisen ja tekstien kään-täminenkin.”

”Olen aika hyvin asennoitunut mar-ginaalihörhön asemaan”, hän nauraa.

Jounin puhelin soi.”Joo, tulen hakemaan sut ihan pian.”Linjan toisessa päässä on pikkusis-

ko, joka tarvitsee kuljettajaa.

Turvalaitekaapin polttamisessa iskettiin yhtä hyvin pientä asiaa kohtaan, joka halvaannutti jotain hyvin suurta. Strategisena iskuna sellainen voi olla perusteltua.

Pitkitätkö valmistumistasipelkän Atalpa-tarran takia?

Nyt voit valmistua huoletta, sillä kuihtuville yo-peleille on vaihtoehto!

n. 20 kaikille avointa rentoa vuoroa joka viikko ympäri Tamperetta

Meillä on paremmat höntsyt!Kun valmistut, älä heitä opiskelijakorttiasi pois -

saat sillä tuntuvat opiskelija-alennuksemme vielä vuoden!

Eka kerta on ilmainen - tsekkaa aikataulut ja paikat netistä ja tule mukaan!

Sähly - Jalkapallo - Salibandy - KoripalloLentopallo - Futsal - Jääpelit - Perhesähly

www.hontsy.fiOy Höntsy Ab 040 580 372703 410 29 239info@hontsy.fi

Voit maksaa kaikilla liikunta- ja kulttuuriseteleillä

Uudet Cravo&Canela by West Coast

tarjousmallit saapuneet!Paljon upeita malleja naisille 39-49€

Kuninkaankatu 31puh. 050 374 5252

50 askeltaSokokselta Alarantaan

www.shoepark.fifacebook.com/shoepark

ma 12-18ti-pe 10-18

la 10-16su suljettu

koot36-41

koot36-4149€

(105€)

49€(99€)

ANArkisTiNeN KIrJAKAuppA CASH:

PisPALAN vALTATie 11,

rAJAPorTiN sAUNAN NAAPUrissA

ANArkisMiA verkossA:

www.TAKKu.nET

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 11

Pitkitätkö valmistumistasipelkän Atalpa-tarran takia?

Nyt voit valmistua huoletta, sillä kuihtuville yo-peleille on vaihtoehto!

n. 20 kaikille avointa rentoa vuoroa joka viikko ympäri Tamperetta

Meillä on paremmat höntsyt!Kun valmistut, älä heitä opiskelijakorttiasi pois -

saat sillä tuntuvat opiskelija-alennuksemme vielä vuoden!

Eka kerta on ilmainen - tsekkaa aikataulut ja paikat netistä ja tule mukaan!

Sähly - Jalkapallo - Salibandy - KoripalloLentopallo - Futsal - Jääpelit - Perhesähly

www.hontsy.fiOy Höntsy Ab 040 580 372703 410 29 239info@hontsy.fi

Voit maksaa kaikilla liikunta- ja kulttuuriseteleillä

Uudet Cravo&Canela by West Coast

tarjousmallit saapuneet!Paljon upeita malleja naisille 39-49€

Kuninkaankatu 31puh. 050 374 5252

50 askeltaSokokselta Alarantaan

www.shoepark.fifacebook.com/shoepark

ma 12-18ti-pe 10-18

la 10-16su suljettu

koot36-41

koot36-4149€

(105€)

49€(99€)

12 Aviisi 16.9.2011

POIMI MARKKINOILTA HARRASTUSVALOKUVASINTOA TAITOIHIN KATSOMATTA

TAKAHUONEEN TÄYDELTÄ MAAILMANPARANTAJIA

Kameraseura Vastavalon kokoon-tumistilat on piilotettu Toasin Vanhan Domuksen kellarikerrok-

seen. Seinä on maalattu mustaksi ja ik-kunat peitetty jätesäkeillä, sillä tila toimii pääasiassa pimiönä. Seinän vierustalla on ringissä tuoleja, jotka ovat kaikki kes-kenään erilaisia.

”Sosiaalisellekin puolelle on haluttu jättää tilaa”, seuran väistyvä puheenjoh-taja Jaakko Mäntysaari kommentoi.

Mäntysaari itse on kuvannut alle kou-luikäisestä. Hän kuvaa tätä sukurasit-teeksi, kun isä ja isoisäkin ovat viihty-neet kamera kädessä.

”Muissa perheissä lapset saivat joulu-lahjaksi turistipokkarin, mutta minulle annettiin venäläinen järjestelmäkame-ra. Nyt kokeileva filmille valokuvaami-nen ja erikoiset linssit paikkaavat teknis-tä osaamista”, hän naurahtaa.

Vastavalon riveissä ammattilaisten ja harrastajien välille ei tehdä rajaa. Riittää, että on kiinnostunut valokuvaamisesta ja on jonkin sortin opiskelija. Kun kaikki ovat vielä eri vaiheissa opinnoissaan, ei tule luisu kursseista puhumiseen. Opis-kelujen sijaan uppoudutaan valokuviin.

Mäntysaari listaa seuran parhaaksi

puoleksi sen, että ryhmä tavallaan pa-kottaa tarttumaan kameraan ja tulee va-lokuvattua enemmän.

Valokuvaajat eivät siis ole vain omis-sa oloissaan luuraavia taiteilijoita. Sään-nöllisin väliajoin kokoonnutaan myös pi-miön ulkopuolella, kuten perinteisenä Kuunvalokuvausyönä tai muilla valoku-vausretkillä.

”Meidän järjestämäämme toimintaan saa ottaa osaa, vaikkei olisi vielä seuran jäsen”, Mäntysaari lupaa.

Etenkin kurssi, jolla rakennetaan oma neulanreikäkamera ja opetellaan otta-maan sillä kuvia, on ollut suosittu. Pas-sikuvatyöpajaa varten pimiöön tuodaan salamavaloja ja se muuttuu studioksi.

Seuran jäsenille on tarjolla lainakame-roita, näyttelyretkiä ja pikkujoulut, tie-tenkin.

”Sellaista normaalia järjestötoimintaa ja yhdessäoloa.”

Tämän harrasteseuran jäseniltä ei ky-sellä puoluekantoja tai opiskeluhistori-aa. Kameran merkki on ainut asia, mistä saatetaan käydä vakaumuksellisia kes-kusteluja. Tai siitä, voittaako filmikame-ra vai digitaalinen.

Maailmankauppa Tasajako pi-tää asemapaikkanaan Kehrä-saaren sisäsyrjään piilotettua

kauppaa. Kauppa toimii suurelta osin va-paaehtoisvoimin, minkä takia Aatemark-kinat on järjestölle oiva tilaisuus houku-tella ihmisiä mukaan toimintaan.

”Olemme saaneet Aatemarkkinoilta monta innokasta vapaaehtoista” Mikko Seppänen kiittelee.

Hän ja muut Tasajaon hallituslaiset ovat tapansa mukaan kokoontuneet teel-le ja kahville kaupan takahuoneeseen. Sinne on kuulemma helppo jumittua, kun seurakin on samanhenkistä.

Kysymys, voiko tämän järjestön kautta parantaa maailmaa, tuntuu olevan turha. Puheensorina ja kannanotot paljastavat, että järjestössä toimivat haluavat tehdä maailmasta pala palalta oikeudenmukai-semman paikan elää.

”Kulutustottumuksemme vaikuttavat siihen, millaisessa maailmassa elämme”, Onerva Leisti lisää.

Eikä Tasajaossa ole kyse vain eettisestä kuluttamisesta. Hanna Laajalahti ker-too, että humanistikin on päässyt järjes-tön myötä opettelemaan markkinavoimi-

en saloja. ”Ennen tänne tuloa minulle oli ihan

tuntematonta se, miten kauppa toimii.” Laajalahti listaa järjestön yhdeksi hy-

väksi puoleksi sen, että sen myötä saa ihan konkreettista tekemistä, eikä päädy vain kokoustamaan.

”Meillä on kuitenkin tämä kauppa, jota täytyy pyörittää.”

Järjestö on tänäkin vuonna mukana Aa-temarkkinoilla, mutta ovatko he aatteel-lisia?

”Eikös kaikki vapaaehtoistoiminta vaa-di jonkinlaista aatteellisuutta, kun halu-aa olla mukana”, Leisti pohtii.

Tasajaon takahuoneessa vallitsee myös yhteisymmärrys siitä, että yksi Aa-temarkkinoiden parhaista puolista on muihin järjestöihin tutustuminen. Oman pöydän ääressä päivystämisen lisäksi on mukava käydä kurkkimassa, mitä mie-lenkiintoista tarjottavaa muilta löytyy. Naamat tulevat tutuksi, kun istuu tar-peeksi monta kertaa samoilla messuilla ja markkinoilla. Tasajako tekeekin mie-lellään yhteistyötä muiden eettistä kulut-tamista edistävien järjestöjen kanssa.

Älä anna Aatemarkkinoiden nimen hämätä. Tulikivenkatkuisen aatteen palon sijaan järjestöissä toimivia ihmisiä yhdistää pikemminkin yhteinen harrastus.

ANNAsTiiNA AirAksiNeN, TeksTi & kUvAT

Elisa Wiik, Mikko Seppänen ja Hanna Laajalahti lähtevät Aate-markkinoille toivottamaan uudet vapaaehtoiset tervetulleiksi Maailmankauppa Tasajakoon.

Jaakko Mäntysaari on huomannut, että kameraseura voi rohkais-ta tuomaan valokuvia pöytälaatikosta muidenkin nähtäväksi.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 13

POIMI MARKKINOILTA HARRASTUSNÄÄS-PARTIOSSA EI VANNOTA PARTIOVALOJA

Aatemarkkinoilla ei puhuta pelkkää politiikkaa TAKAHUONEEN TÄYDELTÄ MAAILMANPARANTAJIA

Etkö osaa tehdä nuotiota tikusta tai sitoa lippusolmua? Ei se mitään, sillä ainut Nääs-Partion myöntä-

mä ansiomerkki on haalarimerkki. Pu-heenjohtaja Vesa Valkonen lupaa, että tässä partiossa ei vaadita valojen vanno-mista tai totella nokkimisjärjestystä.

”Menon pitää olla rentoa. Tämä on opis-kelijoille levähdystä tenttien välissä.”

Valkonen lupaa, ettei arkea ehdi ajat-telemaan, kun viettää yön metsässä täh-tien alla. Sieltä palatessa arkikin sujuu, kun samoilun jälkeen näkee taas pehme-än sängyn ja lämpimän suihkun arvon.

Muutakin yhdessäoloa toki löytyy, jos telttailu ei innosta. Valkonen tosin vink-kaa, että moni vastahakoinenkin on muuttanut mielensä otettuaan kerran osaa yölliselle eräretkelle. Ties vaikka jäisi koukkuun.

”Kuka vain voi tulla kokeilemaan ja päättää sitten, haluaako liittyä jouk-koon.”

Normaalisti partiossa vanhemmilla jä-senillä on huollettavanaan nuorempia, eli sudenpentuja. Nääs-Partio on Tampe-reen ainut opiskelijoille tarkoitettu par-tioryhmä, jossa samanikäiset saavat olla

keskenään. Metsäleirillä ei tarvitse vah-tia, ettei kukaan vetäise puukolla sor-meensa tai sytytä trangialla metsäpaloa.

”Vaikka kyllä kavereista silti huolehdi-taan”, Valkonen muistuttaa.

partiouransa jo kymmenvuotiaana aloit-tanut Valkonen tunnustaa olevansa hu-rahtanut partioon.

”Mutta meihin voi liittyä, vaikkei olisi-kaan hurahtanut”, hän painottaa.

Yhteisöllisyyden lisäksi luonto on Val-koselle tärkein syy olla mukana Nääs-Partion toiminnassa.

Välineurheilusta ei ole kysymys, kun jopa seuran puheenjohtaja sanoo ole-vansa alivarustautunut. Vielä ei ole tul-lut hankittua tarpeeksi pakkasenkestä-vää makuupussia.

”Ennen retkiä soittelen aina muille, et-tä mitä pitäisi pakata mukaan. Tosin sa-malla olen meistä se, joka huolehtii, että nuotio on sammutettu ja roskat kerätty.”

Halutessaan partiolaisena voi myös parantaa maailmaa.

”Ei partiolaisuus juurikaan eroa siitä, jos muutenkin olisit muut huomioon ot-tava ja nauttisit luonnosta.”

Aatemarkkinoita on järjes-tetty Tampereen yliopiston pääaulassa joka syksy niin

kauan, kuin Tamyn järjestösihteeri Hanna-Riikka Roine jaksaa muis-taa. Tänä syksynä esittelijöitä mah-tuu kahteen kerrokseen neljäkym-mentä.

”Viime vuonna taisi olla liian täyt-tä, joten nyt osallistujamäärää piti rajoittaa.”

Tulijoita siis on, eikä ihme. Aate-markkinat on järjestöille oiva kei-no esitellä toimintaansa ja saada ni-meä.

Aiemmin aatemarkkinoilla esittäy-tyivät etenkin ainejärjestöt, sillä yliopiston uusia tulokkaita halut-tiin kalastella sivuaineilijoiksi. Nyt moinen on vähentynyt.

Roine arvioi, että vapaan sivuai-neoikeuden takia tulijoita riittää lu-

ennoille ilman houkutteluakin. Vai liekö niin, että yliopiston talouden kiristyessä ainejärjestöt eivät enää halua sivuaineilijoita viemään pää-aineilijoiden paikkoja?

Yliopiston sisäisten järjestöjen tilalle on riittänyt tulijoita. Roine muistuttaa, ettei näytteille tulevan järjestön tarvitse olla Tamyn alai-nen. Tarjolla on esimerkiksi poli-tiikkaa, eläinten oikeuksia, liikun-taa ja kansainvälistymistä.

”Esillä on järjestöjä laidasta lai-

taan. Tämä on etenkin uusille opis-kelijoille hyvä mahdollisuus löytää tekemistä ja samanhenkisiä ihmi-siä”, Roine vinkkaa.

uta Debate Society osallistuu Aa-temarkkinoille nyt toista kertaa. Väittelykerhossa harjoitellaan esit-tämään näkökantoja vakuuttavasti. Puheenjohtaja Jenni Juvosen mie-lestä väittelytaidoista olisi hyötyä melkein millä vain alalla.

”Oikeastaan väittelemisen myö-tä on huomannut sen, että kaikille kannoille on olemassa hyviä perus-teluja. Emme voisi ottaa järjestönä kantaa mihinkään, kun yrittäisim-me ottaa kaikki näkökulmat huo-mioon”, Juvonen miettii.

Aatemarkkinoilla esillä olevilla järjestöillä ja kerhoilla näyttää ole-van yksi yhdistävä tekijä, sosiaali-suus.

Juvonenkin kirjaa mielenkiintoi-set ihmiset yhdeksi harrastuksen parhaista puolista.

”Väittelyn loputtua siirrymme baariin istumaan.”

Älä anna Aatemarkkinoiden nimen hämätä. Tulikivenkatkuisen aatteen palon sijaan järjestöissä toimivia ihmisiä yhdistää pikemminkin yhteinen harrastus.

Mistä kysymys?

Mukana esimerkiksi

- AIESEC- Pohjalainen osakunta

- Freeze Bees- Tasajako ry.- Viva- Vihreä lista- Oikeutta eläi-mille

- Kokoomus-opiskelijat

- Greenpeace- Hyppy ry.- Opiskelevatkeskustalaiset

- Suuri Kupla- Tampereen Eu-

rooppanuoret- Opiskelijaseu-rakunta

- Amnestyn pai-kallisryhmä

- Hämeen keski-aikaseura

- Lexica ry.- ISOT- Vastavalo- Yliopiston roolipelaaja

- Patina- JKY- ESN- Eettisen kau-pan puolesta ry.

Vesa Valkonen osaa partion muodollisuudet, mutta lupaa Nääs-Partion keskittyvän niiden sijaan rentoon yhdessäoloon.

Jenni Juvonen pitää väittelystä.

AATEMARKKINAT KE 21. SYYSKUUTA PÄÄTALON AULASSA KLO 10–16

14 Aviisi 16.9.2011

Joonas PetäjäniemiIkä: 23Pääaine: HallintotiedeLaji: Soutu, päälajina kevyt pariairokaksikkoSeura: Takon soutajatValmentaja: Tomas CervinkaParas urheilusaavutus: 6. sija opiskelijoiden MM-kisoissa 2010

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 15

Life coach Jenny Heinonen opettaa Juho-Matti Paavolalle, miten aikaa hallitaan.

JUHo-MATTi PAAvoLA, TeksTi & sAMULi HUTTUNeN, kUvAT

Pyöräilijä ja triathlonisti Terhi Salmenoja seisoo tavallisesti aamulla kello 6:00 Ka-levan uimahallin edessä odottaen ovien aukeamista. Aamuvuoro on rauhallinen, ja oman harjoituksen saa vedettyä lävit-

se ilman häiriöitä. Siitä matka jatkuu yliopistolle, jos on luentoja, muuten hän tekee koulutyöt kotona. Ilta-päivällä Salmenoja menee töihin urheiluvälineliikkee-seen. Töiden jälkeen hänellä on tapana vielä tehdä pie-ni treeni: juoksulenkki tai punttisaliharjoitus. Kotona Salmenoja on yleensä pitkälti yhdeksän jälkeen ja pyr-kii menemään aikaisin nukkumaan.

”Kalenteri on paras ystäväni. Minulla on eri tapah-tumille omat värikoodit, ja päivä on suunniteltu tark-kaan etukäteen”, Salmenoja kertoo ajanhallintamene-telmistään.

Myös kiekonheittäjä Sanna Kämäräiselle ja souta-ja Joonas Petäjäniemelle aikataulutettu arki on tut-tua. Päivittäisen harjoitusohjelman päälle tulevat har-joitusleirit ja kilpailumatkat. Urheilun lisäksi heitä yh-distää toinenkin asia. Kaikki kolme kuuluvat Tampe-reen urheiluakatemiaan ja opiskelevat yliopistossa. Mistä he löytävät ajan ja energian urheilu-uran ja opis-kelun yhdistämiseen?

Huippu-urheilijoiden kanssa keskustellessa käy pian selväksi, että heille urheilu ei ole vain harrastus. Se on elämäntapa, joka vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Kun toimistotöistä kotiin tullessaan työasiat voi unohtaa, urheilija joutuu treenien jälkeen huolehtimaan syömi-sestä, nukkumisesta, varusteiden huoltamisesta, mie-likuvaharjoittelusta ja seuraavan päivän harjoituksis-ta.

Aikaa vaativan opiskelun ujuttaminen tähän yhtä-löön tuntuu äkkiseltään mahdottomalta. Urheilu-ura ja opiskelu ovat kuitenkin yhdistettävissä. Petäjäniemi opiskelee hallintotieteitä toista vuotta. Myös Salmen-oja on toisen vuoden hallintotieteilijä, ja hänellä aikai-sempia opintoja Åbo akademista. Kämäräinen puoles-

Opiskelevat huippu-urheilijat istuvat päivällä luennoilla ja hikoilevat illalla harjoituksissa. Heidän paras ystävänsä on kalenteri.

NOPEAMMIN!

KORKEAMMALLE!

KOULUTETUMMIN!

16 Aviisi 16.9.2011

Huippu-urheilun ja opiske-lun yhdistäminen voi ol-la hankalaa. Molemmat toi-

met vaativat keskittymistä ja aikaa. Harva urheilija kuitenkaan yltää ammattilaiseksi, ja ura huipulla on ajallisesti rajallinen. Siksi myös ur-heilupiireissä kannustetaan opiske-lemaan. Opiskelevien urheilijoiden tueksi on kehitetty valtakunnallinen urheiluakatemiajärjestelmä.

Pirkanmaan alueella toimiva Tam-pereen urheiluakatemia on yhteis-työverkosto, joka toimii linkkinä ur-heilijan ja oppilaitoksen välillä ja ko-koaa opiskelevia urheilijoita yhteen. Toimintaa rahoittavat Tampereen kaupunki ja olympiakomitea, ja si-tä koordinoi Varalan Urheiluopis-to. Akatemiaan kuuluu useita op-pilaitoksia; korkeakouluista muka-

na ovat Tampereen yliopiston lisäk-si TTY, TAMK ja Poliisiammattikor-keakoulu. Yliopistolla akatemian yhteyshenkilönä toimii liikunta-päällikkö Helena Collin.

Vielä jokunen vuosi sitten aka-temiaan kuului yliopistolta vain muutama urheilija, mutta nyt heitä on jo kolmisenkymmentä.

”Ehkä opiskelevia urheilijoita on enemmän, mutta ennen kaik-kea akatemia on tullut tutummak-si. Toiminnasta on kerrottu, ja kun on enemmän jäseniä, myös sana on kiertänyt”, Collin pohtii.

Mukaan päästäkseen pitää olla la-jinsa huipulla tai pyrkiä sinne. Yli-opiston tunnetuin akatemian jäsen lienee taitoluistelija Kiira Korpi.

Urheiluakatemia tarjoaa verkos-toitumismahdollisuuden lisäksi

etuja jäsenilleen. 10 euron lukuvuo-simaksulla urheilijat saavat yliopis-tolta käyttöön Atalpan liikuntapal-velut, ja kaupungin liikuntatiloja saa käyttää 120 eurolla lukuvuodessa. Tärkeä etu on mahdollisuus käyttää UKK-instituutin urheilulääkäriase-man palveluita edullisesti.

Akatemian rooliin kuuluu myös tiedottaminen urheilijoiden erikois-vaatimuksista opiskelussa. Huip-pu-urheilun ja opiskelun yhdistämi-nen vaatii joustoa paitsi urheilijalta, myös oppilaitokselta. Collin toivoo-kin ymmärrystä myös yksiköissä.

”Urheilijat ovat useimmiten hyvin tunnollisia opintojensa suhteen, eikä tarkoitus ole luistaa tai päästä helpommalla. Kyse on vain opin-tojen järjestämisestä esimerkiksi

ulkomaan harjoitusleirien aikana.”

Tampereen urheiluakatemiassa voi verkostoitua

taan on gradua vaille valmis kauppa-tieteiden maisteri pääaineenaan las-kentatoimi.

Opiskelun ja urheilun yhdistämi-seksi joutuu tekemään paljon valinto-ja. Ensimmäisen kohtaa jo opiskelu-alaa miettiessä.

”Minua on helpottanut kovasti se, että pääaineessani ei ole hirveästi läs-näolopakkoa, vaan saan tehdä opinto-ja silloin, kun se minulle parhaiten so-pii. Olen koko ajan edistynyt samaa tahtia kuin opiskelukaverit”, Salmen-oja kertoo.

Myös lajivalinta vaikuttaa opiske-lun ja urheilun yhdistämiseen. Yksilö-lajeissa omia menemisiä on helpompi sovittaa tarpeiden mukaan. Kesälajien harrastajalle syksy taas on opiskelun kulta-aikaa, kun kilpailukausi on ohi ja harjoitteluaikataulu on löysempi.

”Viime syksynä noppia tuli ihan kii-tettävästi, vaikka opiskelun lisäksi oli treeniä ja fuksirientoja. Keväällä opin-not etenivät vähän heikommin, kun en päässyt kaikille kursseille ja meillä oli harjoitusleirejä ulkomailla”, Petä-jäniemi kertaa kokemuksiaan ensim-mäiseltä opiskeluvuodelta.

Eniten ongelmia urheilijoille tuotta-vat kurssit, joiden ajankohtaa ei pys-ty sovittamaan omaan harjoitusohjel-maa tai joilla on läsnäolopakko. Kä-märäinen teki kandin tutkinnon Jy-väskylän yliopistossa. Tampereelle tultaessa hän hämmästyi, kuinka vai-keaa pääsy tietyille kursseille on.

”Täällä osa kursseista on aivan tu-kossa. Esimerkiksi kielikeskuksen kursseja jäi vielä roikkumaan, koska en päässyt kaikkiin sisään.”

Viime aikoina urheilu-uran ja opiske-lun yhdistämistä on pyritty helpotta-maan esimerkiksi urheiluakatemian avulla. Muuten urheilijat eivät yliopis-tolla normaalia akateemista vapautta kummempia etuja nauti. Urheilijoil-le ei ole erillisiä sisäänottokiintiöitä, eikä niitä halutakaan. Yliopiston lii-kuntapäällikkö Helena Collin kuiten-kin ehdottaa, että urheilutoiminnas-ta saisi opintopisteitä. Lisäksi yliopis-

to voisi tarjota uraa tukevia kursseja, esimerkiksi urheilumarkkinointia tai urheilupsykologiaa.

”Liikuntapäälliköltä kun kysyt, niin urheilusta ja seuratoiminnasta voisi saada opintopisteitä. Tämän ei tarvit-sisi rajoittua huippu-urheiluun, vaan ihan yleisestä opiskelukunnon ylläpi-tämisestä saisi suorituksia.”

Myös Kämäräinen innostuu ajatuk-sesta. Markkinointia sivuaineenaan lukevan naisen mielestä yliopisto voi-si tukea urheilijoita myös rahallises-ti, joko apurahalla tai vaikkapa tar-joamalla ruuat. Vastavuoroisesti yli-opisto voisi käyttää huippu-urheilijoi-ta hyväkseen markkinoinnissa.

”Menestynyt urheilija luo hyvää imagoa. Urheilijoita käytetään yritys-maailmassa promoottoreina, miksei sitten täälläkin”, Kämäräinen kysyy.

Menestyäkseen pitää asettaa tavoit-teita, niin lyhyelle kuin pidemmälle-kin aikavälille. Tässä suhteessa opis-kelu ei eroa urheilusta.

Petäjäniemen tavoitteena on saa-da ensi kaudella paikka EM-kisoihin soutuparinsa ja veljensä Juho-Pekka Petäjäniemen kanssa. Tänä vuonna näytöt eivät aivan riittäneet. Opiskeli-joiden MM-kisoihin Petäjäniemet läh-tevät parantamaan viime vuoden kuu-detta sijaa. Pitkällä tähtäimellä kak-sikko tähyää jo Rion olympialaisiin

2016. Sen jälkeen katsotaan tulosta-soa ja mietitään, jatketaanko urheilu-uraa vai lähdetäänkö rakentamaan jo-tain muuta.

Tarkemmin ei Petäjäniemi urheilun jälkeistä uravalintaa osaa vielä sanoa. Urheilun parissa hän ei usko työsken-televänsä. Työmarkkinoille siirtymis-tä voi hankaloittaa kokemuksen puu-te, mutta Petäjäniemi uskoo huippu-urheilukokemusta arvostettavan myös työelämässä.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa EM-kisoissa heittänyt Kämäräinen toivoo pystyvänsä panostamaan ur-heiluun viisi vuotta tehokkaasti ilman loukkaantumisia nähdäkseen mihin rahkeet riittävät. Unelmatilanteessa hän tekisi valmistuttuaan oman alan töitä muutaman kuukauden vuodesta, mutta keskittyisi muuten urheiluun.

Lähitavoitteena hänellä on ensi ke-sän Helsingin EM-kotikisat, joihin paikka on jo varmistettu. Ensi vuonna järjestetään myös olympialaiset Lon-toossa, ja Kämäräinen haaveilee osal-listumisesta, vaikka B-rajaan on vielä matkaa pari metriä. Töitä on siis teh-tävä, ja siksi hän on lykännyt gradun-sa tekemisen ensi syksyyn. Urheilu on tällä hetkellä tärkeintä. ja opiskelusta on tullut harrastus.

Salmenoja koki viime kesänä huippu-urheilijan painajaisen, kun pienessä viikkokisassa polvilumpio muljahti pois paikaltaan ja nivelsiteet repeytyi-vät. Leikkaukseen pääsyä joutui odot-tamaan koko kesän. Elämänsä urheil-lut nainen pakotettiin turhautuneeksi sänkypotilaaksi kolmeksi viikoksi, ei-kä varmuutta kuntoutumisesta ollut. Urheilijan sitkeys auttoi kuntoutuk-sessa, ja Salmenoja nousi pyörän pääl-le uudelleen jo joulukuussa.

Loukkaantuminen pakotti Salmen-ojan kuitenkin pysähtymään ja miet-timään tilannettaan. Hän totesi ha-luavansa urheilla tosissaan. Kuntou-tukseen kuuluneiden uimaharjoitus-ten kautta löytyi myös uusi laji, triath-lon. Ensi kesän tavoitteena on saavut-taa lajin Suomen kärki. Triathlon vaa-

tii siinä määrin kestävyyttä, että nai-set ovat huipulla yleensä vasta yli kol-mekymppisinä, joten Salmenojalla on vielä aikaa. Yliopistosta hän aikoo val-mistua kevääseen 2013 mennessä.

Näiden suunnitelmien toteutumi-nen vaatii aikaa ja rahaa. Perheen tu-ki on välttämätön. Petäjäniemen koko perhe osallistuu harrastukseen. Veli on soutupari, isä on valmentanut heitä ja äiti toimii aktiivisesti seurassa. Sal-menojan ja Kämäräisen puolisot ovat myös urheilijoita, joten kotoa löytyy ymmärrystä harjoittelutarpeille.

Rahallisesti opiskelevat urheilijat ovat pahassa raossa, sillä urheilu hui-pulla on kallista. Seuroilta saa tukea, mutta resurssit ovat niukat. Ilman suurta menestystä on hankalaa saada sponsoreita. Myös sukupuoli vaikut-taa yhteistyökumppaneiden kiinnos-tukseen.

”Urheilu tunnutaan mieltävän mie-hiseksi touhuksi. Ehkäpä tämä johtuu siitä, että miesten tulostaso on aina ko-vempi”, Salmenoja pohtii.

Myös Kämäräinen on törmännyt sa-maan ilmiöön: naisurheilu ei ole tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa.

”On paljon hyväksyttävämpää, että mies panostaa urheilu-uraan. Naisten pitäisi valmistua ja perustaa perhe. It-se olen niin varma omasta tekemises-tä, että moiset puheet eivät hetkauta. Mutta jos ei vielä ole varma, puheet saattavat vaikuttaa.”

Kaikista vaikeuksista huolimatta nä-mä akatemian urheilijat tähyävät hui-pulle. He toistavat päivästä toiseen samoja harjoituksia, lähtevät lenkil-le kaatosateeseen ja koettavat samalla lukea seuraavaan tenttiin. Miksi?

Motivaatio tulee kehityksestä. Tu-lokset paranevat joka vuosi, ja on näh-tävä, kuinka pitkälle on mahdollista päästä. Nälkä kasvaa tulosten paran-tuessa ja tekniikan kehittyessä.

”Nyt minulla on suuri mahdollisuus. On sydäntä pakahduttava ajatus, että pääsee heittämään kotikisoissa. Se on ainut asia, mitä haluan tehdä”, Kämä-räinen tiivistää tuntonsa.

Petäjäniemen koko perhe osallistuu harrastukseen. Veli on soutupari, isä on valmentanut heitä ja äiti toimii aktiivisesti seurassa.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 17

Tampereen urheiluakatemiassa voi verkostoitua

Terhi SalmenojaIkä: 24Pääaine: HallintotiedeLaji: Pyöräily, vaihtumassa triathloniinSeura: Koiviston IskuValmentaja: Kai SöderdahlParas urheilusaavutus: Ra-tapyöräilyn 3km takaa-ajon Suomen mestaruus 2009

Sanna KämäräinenIkä: 25Pääaine: LaskentatoimiLaji: KiekonheittoSeura: Lapinlahden VetoValmentaja: Anssi MäkinenParas urheilusaavutus: 20. sija EM-kisoissa 2010, SM-kulta 2011

18 Aviisi 16.9.2011

Max Lange, 21, käännöstiede

Silmälasit kertovat mielestäni kantajastaan paljon. Omat lasi-ni ostin Saksasta ollessani siellä vaihdossa. Ne istuvat nenälle täydellisesti, ja niiden malli viestii nykyaikaisuudesta ja tren-

dikkyydestä. Saksassa minulla oli aikaa ja tarvetta miettiä pukeutu-mistani. Olin juuri laihtunut paljon, joten vaatekaapin sisältö oli lai-tettava uusiksi. Ostan kuitenkin aina uusia vaatteita ja asusteita har-kiten. Tämän Ben Shermanin laukun lippukuosiin ja väreihin ihas-tuin heti, kun näin sen kaupan ikkunassa. Sitäkään en raaskinut heti ostaa, mutta myöhemmin löysin sen onneksi toisesta kaupasta.

Vaatteissa laatu on minulle tärkeää. Esimerkiksi tämä villapaita ei muuten ole mitenkään ihmeellinen, mutta se on aitoa villaa, joten se kestää ja lämmittää puuvillaa paremmin. Vinkkejä pukeutumiseen saan muilta kaduntallaajilta. Yritän olla pukeutumatta täysin samoin kahtena päivänä peräkkäin. Esimerkiksi paidan hihoja käärimällä voi helposti varioida tyyliä.

Marsh Cooper, 26, sosiaalityö

Nämä kengät olen ostanut uutena, mutta kaikki muu on käy-tettyä. Farkut sain kaverilta ja villapaidan löysin äidin kaa-pista. Hän ei enää tarvinnut sitä. Vyön ostin vintage-liikkees-

tä Kanadan Victoriasta vuosia sitten, ja hatun lainasin tyttöystäväl-täni. Laukun puolestaan sain San Franciscossa asuvalta tädiltäni. Se on tosi hieno, mutta merkkiä en tiedä. Hei mitä tuossa laatassa lukee, Heidi Ulum vai Heidi Klum?

Kasvoin pienessä kanadalaiskaupungissa, eikä siellä kukaan välittä-nyt pukeutumisesta. Aloinkin kiinnittää huomiota vaatteisiin ja tyy-liin vasta ensimmäisten Euroopan-visiittieni jälkeen. Käytän paljon tummia perusvärejä, valkoista ja ruskeaa. Uskon, että pukeutumisel-la voi kertoa jotain itsestään. Itse en pyri liikaa herättämään huomio-ta, mutta onhan se mukavaa, jos muut huomaavat, että olen vähän miettinyt, mitä päälleni laitan.

TYYLI LÖYTYY KAVEREIDEN KAAPEISTANeljä yliopisto-opiskelijaa kertoo, mitä heillä on päällään. Mutta mitä he pukeutumisellaan yrittävät oikein sanoa?

Heikki PÖLÖNeN, kUvAT & TeksTi

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 19

Riikka Pasanen, 20, puheviestintä

Tyylini on värikäs. Tykkään mekoista ja hameista sekä isois-ta koruista. Huppari on lainassa kämppikseltäni, ja muutkin vaatteet kenkiä ja sukkia lukuun ottamatta ovat joko kavereilta

saatuja tai kirpputoreilta ostettuja. En ole kiinnostunut massamuo-din seuraamisesta, mutta ei joukosta erottuminenkaan ole minulle mikään tavoite. Pukeudun yksinkertaisesti sellaisiin vaatteisiin, jot-ka mielestäni tuntuvat ja näyttävät hyvältä.

Värit löysin yläasteen angstivuosien jälkeen. Uskon värikkäällä pu-keutumisellani viestiväni positiivisesta elämänasenteesta. Pillifark-kuja tai tissivyötä en koskaan laittaisi päälleni. On luonnollista, että ihmiset hakeutuvat samantyylisesti pukeutuvien seuraan, mutta ei-vät ystävät silti valikoidu tyylin mukaan. Vaatteiden paljous alkaa ol-la minulle ongelma, koska välillä en edes löydä vaatekaapista mitään. Pitäisi varmaan tehdä inventaario ja viedä kaikki ylimääräinen kirp-putorille tai kierrätykseen.

Anni Pätilä, 25, kv-politiikka

Muutin juuri takaisin Tampereelle, ja suurin osa vaatteistani on vielä muualla. Nämä vanhat Dinskon kengät ovat aino-at kengät, jotka minulla on tällä hetkellä mukana. Muuten

käytän paljon korkokenkiä, mutta nämä valitsin mukaan monikäyt-töisyyden vuoksi. Isotätini työskenteli Porvoossa käsityönopettajana, ja mekko on jonkun hänen oppilaansa tekemä. Takin ja neuleen olen ostanut Espanjasta.

Toivoisin olevani kekseliäämpi pukeutumisessani. Pyrin kuitenkin vaihtelevaan tyyliin ja siihen, että asukokonaisuudessani on aina jo-tain värikästä. Koen pukeutumisen voivan vaikuttaa myös omaan mielialaani, joten pukeudun usein sitä värikkäämmin, mitä har-maampi päivä on. Vaatekaapissani odottaa sopivaa hetkeä muun mu-assa pantterikuvioinen haalari. Saan paljon vaatteita pikkusiskoltani ja muilta sukulaisilta. Silloin kun ostan vaatteita, pyrin sijoittamaan rahani eettisesti ja ekologisesti kestäviin tuotteisiin.

TYYLI LÖYTYY KAVEREIDEN KAAPEISTANeljä yliopisto-opiskelijaa kertoo, mitä heillä on päällään. Mutta mitä he pukeutumisellaan yrittävät oikein sanoa?

SMURFFIT, ROSVOT JA POLIISIT KADULLA

The PamppuBoys: Helky Kouri, Teemu Kulmakorpi, Meri-Maija Näykki ja Heta Häkkinen, puheviestintä.

”Meidän opiskelijoilla on kaksi ryhmää, toiset poliiseja ja toiset rosvoja. Rosvot olivat eilen aiheuttaneet häm-minkiä, joten jäljillä ollaan.”

Vanhat Paskat: Santra, Cristoffer, Olavi, Taisto (jat-kosodan veteraani) ja Tyyne, informaatiotutkimus.

”Me olemme vanhoja, pölyisiä kirjastoihmisiä. Meillä on sananlaskuja, jotka haluaisimme jakaa kaikille: ’Parempi on paska housuissa kuin kymmenen lattialla’ ja ’Parempi paskoa kuin katua’.

Margarita: Sonja ”Mad Mandy” Ojala, Johanna ”Chili Joanna” Hauhia, Lissu ”Libbie the Loonie” Yli-nen, Anni ”Crazy Annie” Lukkarinen, kasvatustiede.

”Margarita on meidän aluksemme nimi. Olemme kaik-kien maailman merten merirosvoja. Mottomme on: ’Kaikki mukaan, mikä irti lähtee.’”

Marja-Leena Smurfs: Martin Jurek, Ana Pires, Marie Neusser, Sylwia Borkowska, Sylvain Mallet, Rebeka Kurunczi, Yosef Tkadlec, Erasmus-vaihto-opiskelijoita.”Joukkueemme nimi tulee Leevi and the Leavingsin kappaleesta Mitä kuuluu, Marja-Leena? Opimme sen suomen kielen EILC-kurssilta, jolla olemme kaikki. Se on meidän lempilaulumme! Laulamme sitä aina karaokessa.”

Jokavuotinen Kaupunkisuunnistus valtasi Tampereen kadut syyskuun 13. ja 14. päivä. Suunnistuksessa pääosin uusista yliopisto-opiskelijoista koostuvat joukkueet keräsivät pisteitä suorittamalla hupaisia rasteja kikkailuvaatteissa.

sAMULi HUTTUNeN, kUvAT & TeksTi

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 21

SMURFFIT, ROSVOT JA POLIISIT KADULLA

22 Aviisi 16.9.2011

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIAROOLIPELAAJAT Yliopiston roolipelaajien uusien ilta O’Connell’sissa maanantaina 19. syyskuuta. ELOKUVA Palkitun norjalaisen elokuvan Happy, happy ensi-ilta Niagarassa pe 23. syyskuuta.

Rajataide 15 vuotta -juhlanäyttely Rajatilagalleriassa pe 23. syyskuuta alkaen.

Kuuntele tämä!

Menehän tänne!

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TähTEä

Kolmepäiväinen indiemusiikkifes-tivaali Monsters of Pop järjeste-tään 22.-24.9. kuudetta kertaa. Tapahtumapaikkoina ovat Klubi, Telakka, Elokuvateatteri Niagara ja Ravintola 931. Tapahtumassa esiintyvät norjalainen diskotuot-taja LindstrØm sekä Ruotsista elektroindie-duo Lo-Fi-Fnk ja postmodernia popmusiikkia tekevä JJ. Kotimaista indiekenttää edustavat muun muassa juuri debyyttilevysä julkaissut kraut-rock-yhtye Siinai, syntikkatrio Nightsatan, yhteiskeikan heittä-vät Jesse ja Jimi Tenor, rankempaa runttausta laitteistaan puristava Huoratron sekä Bendagram, Big Wave Riders ja On Volcano.

KUOROLAULU ONKOMEA KOKEMUS

Indien juhlaa Monsters of Popissa

Liikkuvuus teemana Backlightissa

JUhO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI

Laulu kuuluu olennaisena osana akateemiseen juhla-perinteeseen. Tampereen yliopiston laulajat eli TYL on vuonna 1964 perustettu

sekakuoro, jossa laulutaitoiset opiske-lijat tapaavat muita kuoroharrastuk-sesta innostuneita. Joillakin harrastus on kestänyt opiskelua pidempään.

Puheenjohtaja Tuomas Salo on lau-lanut kuorossa jo vuosia. Puheenjoh-tajanakin hänellä on käynnissä neljäs kausi. Harrastuksen parissa hänet on pitänyt ennen kaikkea hyvä seura.

”Täällä ei pelkästään lauleta, vaan myös touhutaan yhdessä. Sosiaalinen kanssakäyminen on, jos nyt ei ihan säännöissä, niin ainakin merkittävä osa juttua.”

Toiminta TYL:ssa on monipuolis-ta. Viikoittaisten harjoitusten lisäksi kuoro järjestää sekä syksyllä että ke-

väällä isommat konsertit yliopistolla. Vuosittainen joulukonsertti järjeste-tään yleensä kirkossa. Näiden vakioh-jelmien lisäksi on vaihtelevaa toimin-taa, kuten ulkomaanmatkoja. Välillä kuorolaisista kootaan iskuryhmiä ti-lauskeikoille tai viikoittaiselle visiitille Koukkuniemen vanhainkotiin.

”Kesällä osallistuimme Tampereen Sävel -kuorofestivaaleille ja Tapahtu-mien yössä toteutimme teekkareiden kanssa akateemisen juomalaulutarjoi-lun”, Salo kertoo esimerkkejä TYL:n toiminnasta.

Myös ohjelmistossa on panostettu monipuolisuuteen. Useimmiten TYL esittää uudehkoa suomalaista kuoro-musiikkia, mutta ohjelmisto vaihtelee kokoonpanon ja tilaisuuden mukaan. Viime keväänä esitettiin pohjoismais-ten säveltäjien tuotoksia laajemmin. Jouluohjelmistoon kuuluu paljon pe-rinteisiä joululauluja, ja hengellisiä

viisuja esitetään kirkoissa. Joskus on esiinnytty big bandin kanssa jazzin tahdissa, ja kuoro on tehnyt myös un-karinkielisen levyn.

Laulajia kuorossa on tällä hetkellä reilut kuusikymmentä. Kuorolaiset ovat pääasiassa Tampereen yliopiston opiskelijoita. Mukana on myös muis-sa korkeakouluissa opiskelevia sekä jo valmistuneita työelämän puolelle siir-tyneitä laulajia, ja sekaan on sattunut jokunen vaihto-opiskelijakin. Vapaa-ehtoistoiminnalla pyörivän kuoron ai-noa palkattu ammattilainen on kuo-ronjohtaja Päivi Liimola.

Kuoroon haetaan yleensä syksyllä ja keväällä järjestettävien koelaulujen kautta. Laulajien taso TYL:ssa on kor-kea, joten kaikkia halukkaita ei voida ottaa mukaan. Salo rohkaisee kuiten-kin varsinkin miehiä osallistumaan koelauluihin, sillä he pääsevät sisään

helpommalla. Hän itse oli laulanut vii-meksi lapsikuorossa tullessaan mu-kaan toimintaan. Kyseessä ei kuiten-kaan ole heteropatriarkaalisen hy-vä veli -verkoston salajuoni, vaan nai-sia vain hakee kuoroon huomattavasti enemmän. Salo ihmettelee miesten vä-häistä määrää.

”Ehkäpä syy löytyy kuorolaulua vä-hättelevästä kulttuurista. Esimerkiksi jos joku joutuu urheilussa pihalle pe-listä, hän päätyy laulukuoroon. Itse mieluummin laulan siellä kuorossa.”

TYL antaa mahdollisuuden nauttia musiikkiharrastuksesta monella ta-paa. Laulutaitoiset löytävät kuoros-ta samanhenkisten kunnianhimoisen porukan, jossa pääsee toteuttamaan esiintymisviettiään. Ja vaikka itse ei laulamaan haluaisi, on kuusikym-menhenkinen kuoro livenä kuultuna aina komea kokemus.

Backlight 11 -valokuvatapahtuma käsittelee globaalia liikkuvuutta ja ihmisen kaipuuta hyvään elämään kolmessa eri näyttelyssä. TR1 Taidehallin näyttely 17.9.–30.10.2011 pyrkii visualisoi-maan yhdessä elämisen tilannetta Euroopassa ja muualla maailmas-sa neljäntoista taideprojektin väli-tyksellä. Tampereen taidemuseon näyttely 17.9.–3.11.2011 tarjoaa yleisölle katsauksen venäläiseen yhteiskuntaan 22 taiteilijan näke-myksenä. Taidekeskus Mältin-rannassa nähdään 17.9.–4.10.2011 seitsemän valokuvaprojektia, jotka esittelevät maahanmuuttoa ja sopeutumista Ruhrin alueella Saksassa.

Turkulainen The New Tigers julkai-see debyyttialbu-minsa syyskuun 21. päivä. Internetistä löytyvien maisti-aisten perusteella luvassa on 1990-luvun kenkiintui-jottelurockin suuruuksien, kuten My Bloody Valentinen ja Slowdi-ven, suuntaan kumartavaa taiten soitettua ja tuotettua surinapop-pia. Rento Velvet Jam ja kuulaita melodioita särökitaravalliin yh-distelevä Pocketful of Sand kietovat kuulijan unenomaiseen, flanellin-pehmeään tunnelmaan. The New Tigersin musiikki muistuttaa vaih-toehtorockin suuruuden vuosista, mutta se ei silti ole silkkaa retroi-lua, vaan myös loistavia uusia pop-biisejä.

ThE NEw TIgERS: The NEw TIgERS,

SOLITI MUSIc. JULKAISTAAN 21.9.

Uudet tiikerit kumartavat 1990-luvun surinapopille

Rentun Ruusua yliopiston omissa idolikokeissa

Ei koelaulua kannata jännittää. Pahinta, mitä voi tapahtua, on, että laulat kolmelle tuntemat-

tomalle ihmiselle ja homma ei mene ihan putkeen”, kannustaa Tampe-reen yliopiston laulajien puheenjoh-taja Tuomas Salo ja kehottaa osallis-tumaan koelauluihin, vaikka kuoro-laulukokemusta on minulle kertynyt lähinnä lapsuusajalta.

Ohje on järkevä, mutta silti vatsas-sa lepattavat perhoset ja kädet hikoa-vat. Yliopiston kappelin aulaan on ahtautunut parisenkymmentä toi-veikasta laulajaa, joista miehiä lisäk-

seni on kolme. Tunnelma on kuin teurashuoneella, kun kokelaat istu-vat hiljaa odottaen vuoroaan.

Tuomareina yliopiston Idols –kar-sinnoissa hakijoiden hikoilua seu-raavat musiikkitoimikunnan jäsenet Kati Aalto ja Simo Laitakari sekä kuoronjohtaja Päivi Liimola. Vuo-roni koittaessa esitän eläväisen tul-kinnan Irwinin iskelmäklassikos-ta Rentun ruusu. Tuomarit seuraavat esitystä ilmeettöminä tehden muis-tiinpanoja vihkoihinsa. Äänialaa ha-kiessa intervallit eivät aluksi osu ai-

van kohdalleen, mutta pianon säes-tämänä laulaminen alkaa lopulta tuntua mukavalta ja kuulostaa koh-tuulliselta.

Viimeisessä tehtävässä lauletaan vanha Jaakko kulta -klassikko kaa-nonissa Laitakarin kanssa. Yksin-kertainen lasten luritus osoittautuu hämmentävän haastavaksi ja laules-kelen ihan mitä sattuu. Liimola lait-taa pelin poikki parin säkeen jälkeen ja kehottaa aloittamaan alusta. Her-mostunut yliyrittäminen uusinta-kierroksella sujuu vielä huonommin. Kähisen kappaleen loppuun, ja seu-

raa vaivautunut hiljaisuus.

Lopulta tuomarit kehuvat ääntäni hyväksi, mutta viimeisen tehtävän täydellinen epäonnistuminen jätti ristiriitaisen tunnelman, sillä TYL:n ohjelma on kokemattomalle laulajal-le haastava. He lupaavat kuitenkin palata asiaan.

Vielä saman illan aikana saan säh-köpostia: minut on hyväksytty koe-ajalle kakkosbassoksi Tampereen yliopiston laulajiin. Miesten osalta rima siis todellakin on matalammal-la.

Miehet kuulemma pääsevät naisia helpommalla mukaan kuorolaulutoimintaan.

Todistimme asian Tampereen yliopiston laulajien koelaulutilaisuudessa.

KUVA: ARTTU MäKELä

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 23

ROOLIPELAAJAT Yliopiston roolipelaajien uusien ilta O’Connell’sissa maanantaina 19. syyskuuta. ELOKUVA Palkitun norjalaisen elokuvan Happy, happy ensi-ilta Niagarassa pe 23. syyskuuta.

KlassikkonibURzUM: bURzUM. dEAThLIKE SILENcE

PROdUcTIONS, 1992.

Väärän aatteen valinnut

Rajataide 15 vuotta -juhlanäyttely Rajatilagalleriassa pe 23. syyskuuta alkaen.

Kuuntele tämä!

Menehän tänne!

hIIRIä JA IhMISIä, KIRJOITTANUTJOhN STEINbEcK, OhJAUS TOMMI AUVINEN, TT

chRISTA SchROEdER: OLIN hITLERIN SIhTEERI – FühRERIN PALVELUKSESSA 1933–1944. AVAIN 2011.

Kolmepäiväinen indiemusiikkifes-tivaali Monsters of Pop järjeste-tään 22.-24.9. kuudetta kertaa. Tapahtumapaikkoina ovat Klubi, Telakka, Elokuvateatteri Niagara ja Ravintola 931. Tapahtumassa esiintyvät norjalainen diskotuot-taja LindstrØm sekä Ruotsista elektroindie-duo Lo-Fi-Fnk ja postmodernia popmusiikkia tekevä JJ. Kotimaista indiekenttää edustavat muun muassa juuri debyyttilevysä julkaissut kraut-rock-yhtye Siinai, syntikkatrio Nightsatan, yhteiskeikan heittä-vät Jesse ja Jimi Tenor, rankempaa runttausta laitteistaan puristava Huoratron sekä Bendagram, Big Wave Riders ja On Volcano.

Rock-musiikkia kuun-nellessa on kiva tun-tea olevansa villi ja va-

paa. Surisevat kitarat ja alku-kantainen komppi ovat siivittä-neet nuorison vapaustaistelui-ta aina 1960-luvun Yhdysval-tain vastarintaliikkeestä lähti-en. Rockin onkin yleensä kat-sottu kulkeneen käsi kädessä vasemmistolaisuuden kanssa.

Norjalainen Burzum sen si-jaan tunnustaa toista väriä. Sen ainoa jäsen Varg Vikernes on äärioikeistolainen nationalisti, jonka mukaan Norjaa hallitsee juutalaisten salaliitto. Vuon-na 1994 Vikernes tuomittiin 21 vuodeksi vankilaan Mayhem-yhtyeen Øystein ”Eurony­mous” Aarsethin murhasta, ja häntä syytettiin osallisuudesta useisiin kirkonpolttoihin.

Olen itse myöhäisherännäi-nen black metalin ja Burzu-min musiikin suhteen. Nuore-na idealistina ajatus kiihkona-tionalistin tekeleiden kuunte-lusta tuntui vaivaannuttavalta. Väkivallan ja hulluuden histo-ria on musiikissa loputon, mut-ta valitsemalla äärioikeistolai-suuden Vikernes ylitti rockin viimeisiä rajoja.

Burzumin 1992 julkaistu ni-metön debyyttilevy ei kuiten-kaan ole klassikko Vikernesin mielipiteiden takia, vaan siksi, että se on varhaisen black me-talin mestariteos, sen mustissa syövereissä hioutunut pelotta-va timantti. Heavy metalin pai-suttua omaan mahtipontisuu-teensa tukehtuvaksi hirviök-si black metal palautti sen pi-meille juurilleen. Ennen kaik-kea black metal teki rock-mu-siikista jälleen vaarallista.

Taiteilijat ovat harvoin esi-merkillisiä hahmoja. Burzum on hyvä muistutus siitä, että hyvä taide voi puhutella riip-pumatta siitä, hyväksyykö te-kijän maailmankatsomuksen. Tässä mielessä Burzumin mu-siikki on yllättäen hyvin uni-versaalia.

Samuli Huttunen

Lehdistön huomion on saanut Hii-riä ja ihmisiä -näytelmän lavalla pyörähtävä koira, joka ensi-illan

kynnyksellä jouduttiin vaihtamaan. La-valle päätyi varasijalla ollut rauhallisem-pi koira. Koiranvaihdon saama huomio kiteyttää elettävän ajan lisäksi jotain it-se näytelmästä: epäolennaiset asiat saa-vat suurimman huomion. Ison koon ta-kia toisen päähenkilön ennakkoluuloton myönteisyys jää ympäristöltä lähes huo-maamatta.

Hiiriä ja ihmisiä kertoo kahden kul-kumiehen, hitaan Lennien (Ville Maja­maa) ja lujatahtoisen Georgen (Ola Tuo­minen) yhteisestä matkasta pätkätöiden perässä ajassa, jossa kaikki naiset ovat huoria ja tummaihoiset sisätiloihin sopi-mattomia neekereitä.

Näytelmässä yhteiset unelmat tuovat voimaa arkeen, jossa erilaiset ihmiset ja-kavat saman ympäristön. Erilaisuuden sietäminen on näytelmän työympäris-tössä arkipäivää. Sen tuskallisuutta ku-vaa hyvin Whittin (Markku Thure) it-seään toistava jaarittelu.

John Steinbeckin tunnetussa tekstis-sä olisi varaa irrotteluun, mutta ohjaa-ja Tommi Auvinen on pelannut varman päälle. Riskittömän turvallinen kerron-ta jää paikoin tasapaksuksi ilman min-käänlaisia oivalluksia.

Majamaan tulkinta vähä-älyisestä Lenniestä on niin loistava, että jopa pit-kän uran tehneen Tuomisen hahmo jää vailla syvyyttä hänen rinnallaan.

Terveen ihmisen esittäessä vajaamie-listä vaarana on myötähäpeä, mutta Ma-jamaan roolihahmo on liikkeitä myöten loppuun asti hiottu. Yleisön ei tarvitse pohtia hahmon uskottavuutta.

Esityksen etenemisen kannalta onkin onni, että istun keskellä yhdeksättä ri-viä: Majamaan roolihahmo on niin läpi-tunkevan hellyttävä, että haluaisin juos-ta lavalle pelastamaan hänet pois pahas-ta maailmasta.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Christa Schroeder ei tiennyt 22-vuotiaana, mitä tuleman pitää, kun

hän keväällä 1930 haki sihtee-rin töitä mitättömän lehti-il-moituksen perusteella. Hänet valittiin kansallissosialistisen työväenpuolueen palveluk-seen 87 hakijan joukosta. Muu-tamassa vuodessa hän yle-ni valtakunnankansleri Adolf Hitlerin sihteeriksi.

Schroederin ystävilleen kirjoittamat kirjeet paljastavat hänen sinisilmäisen ihailunsa Hitleriä kohtaan, mutta jäl-keenpäin Schroeder osaa myös arvostel-la johtajaansa – miestä, joka tuli musta-sukkaiseksi, jos joku muu pääsi hänen saksanpaimenkoiransa Blondin suosi-oon, mutta joka vähät välitti siitä, mitä jälkipolvet ajattelevat hänen julmuuk-sistaan. Kasvissyöjänä Hitler halveksi eläinten teurastusta, mutta myötämieli ei ulottunut ihmisiin.

Schroeder ottaa kantaa myös keskus-teluun Hitlerin seksuaalisuudesta. Hä-nen mukaansa Hitlerin naissuhteet oli-vat lähes yksinomaan platonisia. Näin oli asian laita myös Eva Braunin kanssa. Schroederin mukaan Hitlerin suuri rak-

kaus oli tämän sisarpuolen tytär Geli Raubal, joka pää-tyi itsemurhaan 23-vuotiaana syyskuussa 1931.

Olin Hitlerin sihteeri pu-reutuu Hitlerin ristiriitai-seen persoonaan sisäpiirinä-kökulmasta. Se ei tuo Hitler-kuvaan mitään järisyttävää, mutta paljastaa suuren jou-kon inhimillisiä detaljeja, ku-ten välähdyksiä Hitlerin huu-

morintajusta sekä seurapiirejä hämmäs-tyttäneen imitaatiotaidon. Valitettavas-ti muistelmien rakenne on häiritsevän kömpelö, ja kirja sisältää runsaasti tar-peetonta toistoa.

Sodan päätyttyä Schroeder internoi-tiin vuosiksi Hitlerin myötäilystä syy-tettynä. Kertomuksensa lopussa Schroe-der kirjoittaa: ”En vielä tänäkään päivä-nä tiedä, oliko syntini yhtä suuri kuin so-vitukseni.” Samaa pohtii lukija: onko to-della niin, ettei Schroederilla ollut koko-naiskuvaa kauheuksista?

Juho Hakkarainen

Klassikkoteoksessa etsitään ihmisyyttä

Lähikuvassa eläinrakasihmisvihaaja Adolf HitlerPaljon imitoitu hirmujohtaja oli itsekin taitava näyttelijä, paljastaa Christa Schroederin muistelmateos Olin Hitlerin sihteeri

HIiriä ja ihmisiä -teoksen näytelmäsovituksessa ihminen on ihmiselle susi

Indien juhlaa Monsters of Popissa

Liikkuvuus teemana BacklightissaBacklight 11 -valokuvatapahtuma käsittelee globaalia liikkuvuutta ja ihmisen kaipuuta hyvään elämään kolmessa eri näyttelyssä. TR1 Taidehallin näyttely 17.9.–30.10.2011 pyrkii visualisoi-maan yhdessä elämisen tilannetta Euroopassa ja muualla maailmas-sa neljäntoista taideprojektin väli-tyksellä. Tampereen taidemuseon näyttely 17.9.–3.11.2011 tarjoaa yleisölle katsauksen venäläiseen yhteiskuntaan 22 taiteilijan näke-myksenä. Taidekeskus Mältin-rannassa nähdään 17.9.–4.10.2011 seitsemän valokuvaprojektia, jotka esittelevät maahanmuuttoa ja sopeutumista Ruhrin alueella Saksassa.

Turkulainen The New Tigers julkai-see debyyttialbu-minsa syyskuun 21. päivä. Internetistä löytyvien maisti-aisten perusteella luvassa on 1990-luvun kenkiintui-jottelurockin suuruuksien, kuten My Bloody Valentinen ja Slowdi-ven, suuntaan kumartavaa taiten soitettua ja tuotettua surinapop-pia. Rento Velvet Jam ja kuulaita melodioita särökitaravalliin yh-distelevä Pocketful of Sand kietovat kuulijan unenomaiseen, flanellin-pehmeään tunnelmaan. The New Tigersin musiikki muistuttaa vaih-toehtorockin suuruuden vuosista, mutta se ei silti ole silkkaa retroi-lua, vaan myös loistavia uusia pop-biisejä.

ThE NEw TIgERS: The NEw TIgERS,

SOLITI MUSIc. JULKAISTAAN 21.9.

Uudet tiikerit kumartavat 1990-luvun surinapopille

Miehet kuulemma pääsevät naisia helpommalla mukaan kuorolaulutoimintaan.

Todistimme asian Tampereen yliopiston laulajien koelaulutilaisuudessa.

KUVA: ARTTU MäKELä

24 Aviisi 16.9.2011

BLUES-UNELMAANMIKKO gUSTAFSSON, TEKSTI & EINO ANSIO, KUVAT

Jantso Jokelinin ja Touko Huja­sen Ataturk Band valittiin vii-me keväänä osaksi Tampereen brändiä. Valinta tuntuu äkki-seltään erikoiselta. Bluespohjal-

ta ponnistanut duo saa harvoin mai-nostoimistojen huomion.

Jokelinin mukaan blues puhuttelee suomalaisia, vaikka sitä soittaa vain marginaalinen muusikkojoukko.

”En pysty kunnolla selittämään si-nulle, mikä bluesissa vetää puoleensa. Joidenkin vain täytyy kokoontua kel-lareihin ja räkälöihin bluesin vuoksi. Ristiriitaiselta se tuntuu minustakin.”

Blues-unelmaa tuntuu olevan mahdo-tonta selittää sanallisesti, joten pää-tämme tutustua siihen kokemuksel-lisemmin. Valitsemme tutustumis-ympäristöksi mikkeliläisen juurimu-siikkifestivaalin. Google löytää tapah-tumasta kolme osumaa, jotka vievät tuntemattomien bändien MySpace-si-vuille. Joudun tarkistamaan festivaa-lia järjestävältä Heikki Ruuttuselta,

koska tapahtuma alkaa.”Aloitamme festivaalin joka vuosi

kahdentoista aikoihin. Silloin nauti-taan joku juoma. Sen jälkeen muusi-kot siirtyvät rakentamaan lavaa.”

Haemme valokuvaajan kanssa Joke-linin Kuopiosta ennen festivaalia. Pää-tämme tulla kaupunkiin jo kaksi päi-vää ennen Mikkelin festivaalia. Jokeli-nin mukaan matkustaminen ja tarkoi-tukseton norkoilu on paras tapa tu-tustua blues-elämäntapaan.

”Blues on syntynyt maailmassa, jos-sa pysähtyminen on ollut hengen-vaarallista. Vainojen ja väkivallan ta-kia orjien jälkeläiset eivät olleet koto-naan oikein missään. Bluesin ja jami-en avulla ihmiset ovat vaalineet yhtei-söllisyyttä.”

Jamit toimivat edelleen bluesmuusi-koiden korkeakouluna. Silti bluesin yhteisöllisyys ei ole ristiriidatonta.

”Olen joutunut tilanteeseen, jossa keski-ikäinen huuliharpisti sai raiva-rin pitkälle hiotun tekniikkani vuok-si. Äijän kaverit joutuivat kantamaan tyypin ulos huoneesta, koska hän kar-jui soittavansa jo seuraavana päivänä samalla tavalla kuin minä. Blues-maa-

ilma on täynnä täyttymättömiä egoja.”Myöskään yhteinen blues-matkam-

me ei suju ristiriidattomasti. Kuopio-laisessa baarissa valokuvaajamme Ei­no Ansio saa päähänsä, että kaupunki on jonkinlainen Suomen Pattaya. Tar-kalleen ottaen hän väittää, että hänet on lahjottu matkalle lupaamalla Kuo-piosta helppoja naisia. Kun asian to-dellinen laita selviää, hän raivostuu.

Naiset katoavat ympäriltä. Sen si-jaan tapaamme baareissa kolme tam-perelaista miesseuruetta, jotka jaka-vat Kuopiosta saman käsityksen kuin Ansio. Kuulotiedon mukaan kuopio-laiset pakkautuvat viikonloppuisin Kauppakadulle, jossa on suuri baari-keskittymä. Jos kadulle ilmestyy tun-

tematon juhlija, jotain tapahtuu var-masti.

Jätämme valokuvaajan riehumaan savolaisen seksiturismin mekkaan. Jokelin on saanut uuden ajatuksen bluesin olemuksesta. Hänen mukaan-sa bluesia voi oppia ymmärtämään myös iskelmän kautta, koska iskel-män kulttuurinen merkitys Suomes-sa on samankaltainen kuin bluesin Amerikassa. Otamme taksin Rauha-lahteen, jossa esitetään Olen suomalai-nen -iskelmänäytelmää.

Näytelmä paljastuu tragikomedi-aksi. Päähenkilö Voitto Suomalai­sen täytyy sisäisen pakon takia juos-ta joka vuosi samaan aikaan kymme-nen kilometriä Lasse Virénin kunni-aksi. Kuitenkaan hänen jalkansa ei-vät enää kanna sydäninfarktin takia. Lasse Virén -hallusinaatioiden riivaa-ma Voitto menettää jääräpäisyytensä vuoksi perheensä.

Näytelmä keskeytyy säännöllisesti, koska jumppaava kuoro esittää suo-malaisen iskelmäkaanonin klassikoi-ta. Tarina tavoittaa kansallisen urhei-lutrauman, mutta Jokelinin suitsutta-maa yhteyttä bluesiin on mahdotonta huomata. Kaiken lisäksi lippu maksaa

Blues-kulttuuri elää Suomessa itsepintaisesti. Lähdimme muusikko Jantso Jokelinin kanssa mikkeliläiselle minifestivaalille selvittämään, miksi orjien jälkeläisten musiikilla on käyttöarvoa 2010-luvun Suomessa.

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIA

Tapahtuma ensi vuonnaa XX. heinäkuuta paikassa X.

Juurimusiikiksi kutsutaan esimerkiksi bluesia, kantria, bluegrassia ja folkmusiikkia.

Lastenmusiikkiyhtye Orffit oli tämänvuotisten juurimusiikkifestivaalien ensimmäinen esiintyjä. Alkuillasta yleisöstä löytyi paljon lapsiperheitä.

Alunperin tapahtumaa järjestettiin, koska ihmisiä piti saada tilalle talkootöihin.

Matka suomalaiseen

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 25

Turkkilainen bluessyntyi TampereellaBLUES-UNELMAAN

25 euroa, mikä on budjettiimme nähden kohtuutonta. Blues-kokemukseni jää juurimusiikkifestivaalin varaan.

Seuraavana päivänä saavumme Ryyt-telin tilalle tunnin myöhässä. Pihatietä kehystävät ruostuneet leikkuupuimurit, AIV-rehupaketit ja vanerilaudoista ky-hätty työmaakoppi. Pihalla seisoskelee kolme ihmistä ja kaksi työtöntä karjan-ajokoiraa. Lavan rakentaminen on kes-keytynyt, koska Ruuttunen on lähtenyt hakemaan lähistöltä äänentoistolaittei-ta ja soraa.

Pihalla seisoskeleva Seppo Relan­der kertoo meille, että tilan karjatalous on ajettu alas edellisenä kesänä. Sitä en-nen festivaalia on järjestetty, koska ih-misiä on täytynyt saada tilalle talkootöi-hin. Toinen syy festivaalille on Ruuttu-sen äidin kuolinvuoteella esittämä keho-tus: pitäkää hauskaa.

Saamme tuopilliset tilan kuusenkerk-käolutta. Tästä huolimatta Jokelin vai-kuttaa hermostuneelta. Länsisuomalai-sen taustansa vuoksi hän ei kuulemma ole tottunut näin hitaaseen työtahtiin. Jokelin rauhoittuu vasta, kun Ruuttu-nen saapuu ja käskee hänet lapioimaan multaa festivaalialueen kuoppiin.

”Suunnilleen tällaisissa oloissa blues on syntynyt 1900-luvun alussa”, Jokelin kiteyttää.

Talkooväkeä saapuu paikalle vähitel-len. Osa siirtyy rakentamaan lavaa. Lo-put niittävät heinää tai kasaavat sitä hangoilla seipäille. Kuitenkin ihmisiä tulee kunnolla paikalle vasta kun Orffit-yhtye kiipeää lavalle ja musiikki alkaa.

Illalla kiittelen Ruuttusta ensimmäi-sestä oikeasta blues-kokemuksestani. Innostumme heittelemään toisiamme il-maan. Läimäytämme yläviitoset ja nauk-kaamme siivut koskenkorvaa. Ruuttu-nen juo pullosta ainakin desilitran ja ka-tuu päin levyhyllyä. Autan hänet lepää-mään. Itse kaipaan raitista ilmaa.

Blues on hiljentynyt. Ulkona seisoo enää yksi nainen ja kaksi miestä, jotka toiste-levat samaa lausetta.

”Meidät on tuomittu ystävyyteen, vaik-ka olemme kaikista asioista eri mieltä.”

Toinen miehistä on virittänyt pihatien työmaakoppiin varjofestivaalin. Hän on tuonut sisälle karaokelaitteet, jouluvalot ja Heikin Lauzi bar -kyltin. Miehet käve-levät kahdestaan koppiin. He ovat päät-täneet ratkaista kiistan laulamalla kil-paa Olen suomalainen -kappaletta.

Olympiapainija Kalle Anttilan haudalta kai-vettu multapussi selät-

tää kullatun miehen helsinki-läisessä Le Bonk -ravintolassa. Muusikoiden lisäksi lavalle ka-puaa kokovartalopapukaija ja ihmisbanaani. Yleisölle jaetaan suklaakonvehteja ja lihaa. Jo-tain on tapahtunut.

Jantso Jokelin ja Touko Hujanen perustivat Ataturk Bandin vuon-na 2007. Jokelin ja Hujanen käyttivät soittiminaan huuliharppua ja turkkilaista turistiluuttua. Bluesiin ja opiskelijahuumoriin nojaavan bändin oli tarkoittus jäädä kesäiseksi katusoittoyhtyeeksi, mutta duo voittikin perustamiskesänään katusoiton SM-kilpailun.

Ataturk Band sai SM-voitosta palkinnoksi keikan seuraavalle Faces-festivaalille, joten esiintymisten jatkaminen tuntui luontevalta. Huja-sen oli hankittava Turkista oikea saz-luuttu. Lisäksi bändiltä vaadit-tiin täysimittaista keikkasettiä. Kesäinen flirttailu bluesin kanssa al-koi muuttua vakavammaksi.

Vuonna 2011 Ataturk Band on esiintynyt ranskalaisella Zinc blues -festivaalilla, sulauttanut musiikkiinsa beatboxausta ja valikoitunut osaksi Tampereen brändiä. Yhtyeen musiikkiin on tullut vaikuttei-ta hevistä, juutalaisesta kansanmusiikista ja teknosta. Opiskelijahuu-mori ei ole kadonnut, mutta performanssit ovat muuttuneet aiempaa dramaattisemmiksi.

Le Bonk -ravintolan tapahtumat eivät ole sattumaa. Perussuomalai-seksi julistautunut yhtye vastustaa tekotaidetta ja rakastaa suomalais-ta urheilujuhlaa. Bändi kerää keikkapaikat täyteen Suomessa, mutta myös Turkissa yhtye on otettu vastaan isänmaallisin tuntein.

Ataturk Bandin ensimmäinen levy Anatolia beat julkaistiin oma-kustanteena vuonna 2010. Yhtye valmistelee parhaillaan hevimusii-killa leikittelevää levyä.

LISäTIETOA ATATURKISTA www.JAnTSOJOKELIn.FI

Blues-kulttuuri elää Suomessa itsepintaisesti. Lähdimme muusikko Jantso Jokelinin kanssa mikkeliläiselle minifestivaalille selvittämään, miksi orjien jälkeläisten musiikilla on käyttöarvoa 2010-luvun Suomessa.

Tapahtuma ensi vuonnaa XX. heinäkuuta paikassa X.

Tampereen markkinointiase

Juurimusiikiksi kutsutaan esimerkiksi bluesia, kantria, bluegrassia ja folkmusiikkia.

Kaikki muusikoista lähtien paiskivat päivällä töitä ti-lan ja festivaalin eteen. Kuvassa talkoolaiset raken-tavat lavaa.

Ryyttelin tilan agraarinen blues-ympäristö rauhoittaa Jantso Jokelinia. Jokelinin beat-boxhuuliharpismia kuultiin festivaalin myöhäisillassa.

Festivaalin isäntä Heikki Ruuttu-nen on järjestänyt tapahtumaa vuodesta 1996. Ruuttusen The Mojo Band esiintyi festivaalilla.

Toni Repo ei vietä mielellään monta kuukautta kerrallaan samassa paikassa. Liikkuminen on kuulunut aina blues-elämän-tapaan.

26 Aviisi 16.9.2011

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA.

Haaste liikkumattomuutta vastaan!

NÄIN SEN NÄEN Keskustelu käy kuumana verkossa. Käy sinäkin.

Ihan naamat

Verkosta poimittua – www.aviisi.fi

Aleksi Siirtola, 24, englantilainen filologiaOli ammatti mikä hyvänsä,

niin kaikilla pitäisi olla hyväksyttävä palkkataso.

Katri Uolamo, 21, ympäristöpolitiikka ja aluetiede.

Jonkin ympäristöasian, yleensäkin luonnon puolesta. Maailmassa tapah-tuu niin ikäviä asioita, ja tuntuu, että

kukaan ei ota niitä haltuun.

Aleksi Saarelainen, 22, finanssihallinto ja julkisyhteisöjen...

Kaupunkisuunnittelun pitäisi ol-la avoimempaa. Mikä saa päättäjät

tunkemaan kaikki rosvot ja juopot sa-maan paikkaan, ketä se auttaa?

Ville Heikkilä, 24, englantilainen filologia

Maksuttoman koulutuksen, akatee-misen tutkimisen vapauden. Rahoi-

tuksen ei pitäisi määritellä tutkimusta.

Tiina Saarelainen, 20, suomen kieli

Että ihmiset ajattelisivat lihankäyttöä enemmän ekologisuuden kannalta ja

söisivät enemmän kasvisruokaa.

Minkä asian puolesta haluaisit toimia?

Tiesitkö, että liikkumatto-muus on WHO:n luokituk-sen mukaan jopa tupakkaa ja alkoholia vaarallisempi terveysriski, kun verrataan

elintapasairauksien syitä? Harvoin-pa sitä luennolla istuessaan tai koneen ääressä esseetä kirjoittaessaan tulee ajatelleeksi, että onkin lyhentämäs-sä työuraansa istumisesta koituvien selkäkipujen ja muiden vaivojen ta-kia. Istuminen ja passiiviset elämän-tavat ovat aikamme pahimpia terveys-riskejä.

Liikunnan harrastamisen merki-tystä fyysisen terveyden edistämisek-si ei siis voi väheksyä. Liikunnalla on myös muita myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveydelle: se virkistää miel-tä, vähentää syrjäytymistä, edistää yh-teisöllisyyttä ja parantaa opiskeluky-kyä.

Liikunnan myönteiset vaikutukset ovat varmasti kaikille opiskelijoille tuttuja, mutta kiireisen opiskelijaelä-män keskellä liikunnalle jää helposti liian vähän aikaa.

Kiire ei varmastikaan ole ainoa es-te liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Jollekin sopivan porukan tai joukku-een löytäminen on hankalaa tai lii-kuntaharrastuksesta aiheutuvat kus-tannukset hipovat pilviä niin, ettei ta-

vallisella opiskelijalla ole sellaisiin va-raa.

UtaSport on kaikille Tamyn jäsenil-le tarkoitettu liikuntajärjestö, jonka pyrkimyksenä on vastata näihin on-gelmiin ja luoda edellytyksiä opiske-lijoille edulliseen ja mukavaan liikun-nan harrastamiseen hyvässä seuras-sa. Tarjoamme eri urheilulajeista kiin-nostuneille ihmisille mahdollisuuden löytää toisensa oman lajin parissa.

Järjestämme syksyn aikana esimer-kiksi kursseja ja lajikokeiluja, joiden kautta saman lajin harrastajat löytä-vät toisensa. Me autamme heitä muo-dostamaan lajikerhoja, jotka voivat ha-kea avustusta meiltä esimerkiksi kisa-matkojen kustannusten kattamiseen tai urheiluvälineiden hankintaan.

Nyt tarvitsemme vain innostuneita liikkujia mukaan toimintaamme, jot-

ta voimme yhdessä laajentaa yli-opistoliikunnan tarjontaa. Kerrot-han siis meille, mitä lajia haluai-sit harrastaa.

Tarjoamme tänä syksynä kaksi kurssia Atalpassa. Maanantain

vuorolla pelataan koripalloa. Vuo-ro muuten alkaa 19. syyskuuta jo klo

17 – toisin kuin ympäri yliopistoa kiin-nitetyissä mainoksissa väitetään. Pa-hoittelut virheestä.

Koripallo keräsi monia innokkaita

pelailijoita kesällä viikoittaisille vuo-roillemme, joten nyt haluamme tarjo-ta heille ja muille kiinnostuneille mah-dollisuuden jatkaa koripallon pelaa-mista.

Ensimmäisillä kolmella kerralla pai-kalla on ohjaaja, joka opastaa vasta-al-kajiakin koripallon pelaamisen saloi-hin.

Kurssin jälkeen vuorolla on tarkoi-tus jatkaa viikoittain koripallon pe-luuta. Korviimme on kantautunut, et-tä moni kaipaisi enemmän tanssillisia tunteja Atalpaan, joten siksi päätim-me järjestää street-tanssikurssin, jon-ne kaikentasoiset tanssijat ovat terve-tulleita.

Ohjaaja on erikoistunut locking- ja popping-katutansseihin, joita tans-sitaan soul- ja funk-musiikin tah-tiin. Molemmille kursseille voit osal-listua maksamalla Atalpa-maksun ja UtaSportin jäsenmaksun, joka tänä vuonna on vaivaiset viisi euroa. Löy-dät yhteystietomme ja lisätietoa kurs-seista sekä muusta toiminnastamme nettisivuiltamme.

UtaSport haastaa kaikki Tampereen yliopiston opiskelijat taistelemaan liikkumattomuutta vastaan! Tule siis mukaan toimintaamme ja löydä oma lajisi!

UtaSportin hallituswww.utasport.fi

MIELIPITEET aviisi@uta.fi

Yliopiston sähkö-postipalveluiden tulevaisuus puhuttaa

Edellisen Aviisin (9/11) Mitä vit-tua -palstalla järjestelmäasian-tuntija Pauli Borodulin tote-

si, että ”voidaan pohtia, miksi yliopis-to enää tarjoaa sähköpostipalveluita opiskelijoille, kun jokaisella on oma sähköpostiosoite jo muutenkin.”

Jokaisella opiskelijalla ei ole käytös-sään muuta sähköpostiosoitetta kuin yliopiston tarjoama. Sitä paitsi yliopis-ton sähköposti on parempi kuin moni muu. Paljon miellyttävämpi käyttää kuin esimerkiksi Gmail.

Janne

Maininta ”jokaisella on oma sähkö-postiosoite jo muutenkin” perustuu siihen, että vuosi vuodelta yhä useam-pi Tampereen yliopistoon hakenut on

haun yhteydessä ilmoittanut yhteys-tiedoissaan myös sähköpostiosoitteen.

Kevään 2011 hauissa Tampereen yli-opistoon haki 17 779 eri henkilöä, jois-ta vain 22 ei ilmoittanut hakulomak-keella sähköpostiosoitettaan. 2210 hy-väksytystä vain neljä ei ollut ilmoitta-nut sähköpostiosoitettaan.

On ilahduttavaa kuulla, että yli-opiston sähköposti on miellyttäväm-pi käyttää kuin monet muut. Valitetta-vasti yliopiston sähköposti on opiske-lijoille väliaikainen ratkaisu, joka kes-tää vain opintojen ajan.

Pauli Borodulin

Melkein tykkäisin, että yliopisto tekisi suppean kyselytutkimuksen opiskeli-joiden asenteista yliopiston sähköpos-tiosoitetta kohtaan, ennen kuin säh-köpostilaatikot aiotaan lopettaa.

Väitän toistaiseksi, että vaikka opis-kelijoilla onkin jo olemassa oleva säh-köpostiosoite (tai jopa useita), merkit-tävä osa ottaa yliopiston sähköposti-

osoitteen ensisijaiseksi osoitteekseen ja tekisi näin myös jatkossa. @uta.fi

-pääte voi olla myös statuskysymys (varsinkin verrattuna @gmail.com tai @hotmail.com -päätteisiin).

Timo Perälä

Olen henkilökohtaisesti samaa miel-tä kanssasi, eli jos asiaa lähdettäisiin muuttamaan, sen pitäisi ehdottomas-ti perustua asianmukaiseen valmiste-luun. Välitin näkemyksesi eteenpäin.

Pauli Borodulin

puuttuvat parkki-paikat närästävät vuodesta toiseen Tilapalveluita asia ei tunnu kiinnosta-van: tätä on jo aiemmin Tamynkin toi-mesta kyselty, ja vastaus on ollut poik-keuksetta asiattomuuksia tyyliin ”ol-kaa onnellisia, että on edes muutama

paikka”. Ekohippeily on viety nyt jo sen verran käsittämättömälle tasolle ,että vaikeutetaan tahallaan ihmisten elämää. Ei ihminen voi liikkua bus-silla yms. joukkoliikenteellä järkeväs-ti, jos hänellä on lapsia tai isoja ostok-sia kuskattavana.

Anonyymi

Yliopiston pääkampuksella nyt vain on liian vähän parkkipaikkoja. Min-käs sille voi. Alue on pieni ja täynnä taloja. Suosittelen, että tulette paikal-le kahdeksan aikoihin aamulla, silloin paikkoja on.

Janne

Onhan noita parkkitaloja lähistöllä. Ei kai kukaan voi olettaa, että hänel-le voidaan taata parilla kympillä per vuosi parkkipaikka keskellä valta-kunnan osakeskusta. Jos on varaa pi-tää autoa, pitää myös olla varaa mak-saa pysäköinnistä käypä hinta.

Lauri

LäHetä MIELIPIDEkIrJOITuksEsI osoitteeseen aVIIsI@uTa.fI otsikoLLa MIELIPIDE. kirJoituksen MaksiMipituus on noin 2 000 Merkkiä, eLLei pituuDesta erikseen Muuta sovita.

Istuminen ja passiiviset elämän- tavat ovat aikamme pahimpia terveys-riskejä. Liikunnan harrastamisen merkitystä fyysisen terveyden edistämiseksi ei voi väheksyä.

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

tYkkää aviisista. eDes facebookissa. faCEBOOk.COM/aVIIsI Aviisi 16.9.2011 27

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA.

Haaste liikkumattomuutta vastaan!

ROMAHDUS Keskustan kannatus on alhaisimmillaan vuoden 1917 jälkeen, 13,2%, kertoo HS:n gallup.

Keskustelu käy kuumana verkossa. Käy sinäkin.

Haluanpa sanoa kulmahuone Ihan naamat

Verkosta poimittua – www.aviisi.fi

Aleksi Siirtola, 24, englantilainen filologiaOli ammatti mikä hyvänsä,

niin kaikilla pitäisi olla hyväksyttävä palkkataso.

Katri Uolamo, 21, ympäristöpolitiikka ja aluetiede.

Jonkin ympäristöasian, yleensäkin luonnon puolesta. Maailmassa tapah-tuu niin ikäviä asioita, ja tuntuu, että

kukaan ei ota niitä haltuun.

Aleksi Saarelainen, 22, finanssihallinto ja julkisyhteisöjen...

Kaupunkisuunnittelun pitäisi ol-la avoimempaa. Mikä saa päättäjät

tunkemaan kaikki rosvot ja juopot sa-maan paikkaan, ketä se auttaa?

Ville Heikkilä, 24, englantilainen filologia

Maksuttoman koulutuksen, akatee-misen tutkimisen vapauden. Rahoi-

tuksen ei pitäisi määritellä tutkimusta.

Tiina Saarelainen, 20, suomen kieli

Että ihmiset ajattelisivat lihankäyttöä enemmän ekologisuuden kannalta ja

söisivät enemmän kasvisruokaa.

Raskasprosessi

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Tamyn kaupunkisuunnis-tusbileet olivat koviakin bileitä kokeneelle Allille

raskas prosessi. Bileet järjestet-tiin Tamyn yritysyhteistyökump-pani Restamaxin uudessa Fat Lady

-diskossa. Palkintojen jaon alku myöhästyi puoli tuntia. Liekö yritysyhteistyösopimuk-sessa salainen pykälä, että hommat myöhäs-tyvät yhden lisätuopin juomisen ajan. Ras-tinpitäjät joutuivat maksamaan narikastaan, vaikka olisivat tuleet paikalle vain palkinnot jakamaan. Disko jytisi niin, että moni kaipa-si rauhallista paikkaa keskustella.

Tamy näyttäytyi jähmeänä bulkkidiskohir-viönä. Alli pohtii, onko nolompaa, että uu-det jäsenet mieltävät Tamyn olevan sellai-nen, vai että he ajattelevat Tamyn vain myy-neen itsensä halvalla diskoketjulle? Toivotta-vasti ainakin tajuavat, että edarivaaleissa ää-nestämällä voi vaikuttaa välillisesti bilepaik-koihinkin. Ja että on äärimmäisen poliittinen päätös, tukeeko Tamy keskikokoisella vaiku-tusvallallaan kaupungin jäätävintä diskoko-neistoa vai jotain muuta. Tai ehkä ylioppilas-kunnan on oltava bulkkidiskoa, koska pyr-kimys kelvata jokaiselle jäsenelle on niin ko-va, että oma identiteetti pelottaa? Identitee-tinmuodostuksen voisi jättää ainejärjestöille, eikä yrittää noloa ja teennäistä.

Minkä asian puolesta haluaisit toimia?

Täällä ei ole hyviä lukupaikkoja. Teen gra-dua, ja yliopistolla ei ole sellaista mukavaa paikaa, jossa voisi rauhoittua. En tykkää tehdä töitä kirjaston lukupaikkojen pöydän äärellä, työtila voisi olla enemmän sohvatuo-limainen. Värejä voisi myös olla enemmän. Toivoisin enemmän kodinomaisuutta, nyt ti-la on aika kylmä ja virastomainen

Carita Vuollet, 32, filosofia

Mistä tunnistaa huonon vanhemman tai epä-luotettavan ystävän? Siitä, ettei kumpikaan pidä lupauksiaan. Lupaukset on tehty pi-dettäviksi ja suunnitelmat noudatettaviksi, muuten ne ovat arvottomia. Miksi siis po-

litiikan piirissä paikallistasolta aina kansainvälisiin suhtei-siin lupauksista lipsumista pidetään normaalina? Miksi tu-levaisuuteen suuntautuvaa poliittista puhetta pidetään jo valmiiksi korulauseina, eikä kukaan ei edes ylläty, jos lupa-ukset rikotaan?

Tampereen kaupungin strategioihin ja visioihin sisältyy kunnianhimoisia ympäristöpoliittisia lupauksia. Osa niistä liittyy liikenteeseen: esimerkiksi kevyen liikenteen kulku-muoto-osuus tulee nostaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 men-nessä. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki lupaa muun muassa ottaa kevyen liikenteen paremmin huomioon liiken-nesuunnittelussa. Joitakin parannuksia pyöräreitteihin on-kin jo suunnitteilla, mutta samaan aikaan kaupunki puu-haa miljoonilla parkkiluolia ja Rantaväylän tunnelia helpot-taakseen yksityisautoilua. Autoton keskusta näyttää edel-leen kaukaiselta haaveelta.

Lupausten pitäminen vaatii poliittista selkärankaa, sillä hyvät aikeet eivät toteudu itsestään. Pitkän aikavälin suun-nitelmissa ongelmana on poliittisten päättäjien lyhyt aika-horisontti – vaalikaudet kun ovat vain muutamia vuosia.

Toinen puoli ongelmaa taas ovat vuosikymmenien aika-na jähmettyneet virkamieskoneiston toisintamat käytännöt

ja hyvä veli -verkostot, joissa muutosten aikaansaaminen voi näyttää mahdottomalta. Poliittiset lupaukset mu-

renevat rakenteiden rattaisiin ja paikallisiiin lehmänkauppoihin, vaikka niihin tuli-si suhtautua samalla vakavuudella, velvollisuudentunnolla ja kun-nioituksella kuin henkilöiden välisiin sitoumuksiin.

Niin kauan kuin päättäjien ei voi luottaa pitävän sanaansa,

on heitä muistutettava tehdyistä lupauksista ja ehdotettava konk-reettisia toimenpiteitä niiden to-teen saattamiseksi. Yksi tilaisuus tähän on autottomana päivänä 22.9. kello 15, jolloin yliopistol-ta Päätalon edestä lähtee pyö-räkulkue kohti Keskustoria vaa-tien pyöräilyedellytysten paran-tamista ja yksityisautoista vapaa-ta Hämeenkatua.

Pyöräilyn edistäminen Tampe-reella on kiinni poliittisesta tahdosta, ja mielenosoitus vaatii, että tahtoa on löydyttävä: pyöräily keskustassa on tehtävä helpoksi, mukavaksi ja turval-liseksi. Tamy on mukana kulkueessa ja lunastaa näin omien strate-giapapereidensa lupauk-sia ekologisesti kestä-vän kehityksen edis-tämisestä ja yhteis-kunnallisesta vai-kuttamisesta.

Pieta Hyvärinen

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

LäHetä MIELIPIDEkIrJOITuksEsI osoitteeseen aVIIsI@uTa.fI otsikoLLa MIELIPIDE. kirJoituksen MaksiMipituus on noin 2 000 Merkkiä, eLLei pituuDesta erikseen Muuta sovita.

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

kiRJoiTTAJA oN TAMYN HAlliTUkSEN JÄSEN

WWW.AVIISI.FI

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

YLIOPPILASKUNNAN SIHTEERIT KERTOVAT OMAN SEKTORINSA KUULUMISIA

YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO SELKOKIELELLÄ TAMYN TOIMINNASTA

Aviisi harrastaa kulttuuria———YLIOPPILASKUNTAKAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn uudistuneet verkkosivut palvelevat verkossa: www.tamy.fi BLOGI Ylioppilaskunnan asiaa: tamyblogi.wordpress.com

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

Aviisin ylioppilaskuntasivu on uudis-tunut! Tästä eteenpäin voit lukea tältä sivulta eri Tamyn toimijoiden kuulumi-sia alla olevien tapahtumailmoitusten ohella.

TamyssaHae valiokuntiin!Haut Tamyn valiokuntiin ovat avoinna 27.9.2011 asti! Uusia valiokuntia on yh-teensä kuusi, ja ne tulevat toimimaan Tamyssa keskustelun areenoina sekä asioiden valmistelussa. Valiokun-nat korvaavat ylioppilaskunnassa aiemmin toimineet jaostot. Lue lisää Tamyn sivuilta!

Hyvinvointivaliokunnan ensimmäinen tapaaminen 19.9.Tule tutustumaan hyvinvointivalio-kunnan toimintaan sen ensimmäiseen tapaamiseen Pinni A:n ainejärjestöti-laan (4 krs.) 19.9. klo 16.00 alkaen. Tila on esteetön. Tervetuloa tutustumaan ja ideoimaan tulevaa syksyä!

Aatemarkkinat 21.9.Perinteiset Aatemarkkinat järjeste-tään keskiviikkona 21.9.2011 klo 10–16 Päätalon aulatiloissa. Markkinoilla yhdistykset, kerhot ja muut yliopiston ja ylioppilaskunnan piirissä olevat toimijat levittäytyvät kokonaiseksi päiväksi esittelemään toimintaansa. Kannattaa siis tulla kiertelemään ja löytämään vaikkapa itselleen sopivin harrasteyhdistys tai tulla tutustu-maan edustajistoryhmien toimintaan näin vaalisyksynä!

Hallituksen kyselytunti ja edustajis-ton kokous 21.9.Aatemarkkinoita seuraavat päätalon aulassa kello 16 alkavat Tamyn halli-tuksen kyselytunti ja klo 17 edustajis-ton kokous. Aloite- ja kyselytunti on tilaisuus päästä tekemään aloitteita ja esittämään toiveita ylioppilaskunnan ensi vuoden toiminnan kehittämisestä tai ihan konkreettisista projekteista-kin. Edustajiston kokouksen asialis-talla on muun muassa yksi vuoden tär-keimmistä päätöksistä eli järjestöstra-tegiasta päättäminen. Tule mukaan ja osallistu keskusteluun!

Autottoman päivän pyöräkulkue 22.9.Autottoman päivän pyöräkulkue kiertää klo 15 alkaen Tampereen yli-opistolta Keskustorille reittejä, jotka toistaiseksi ovat pyöräilijän painajai-sia. Pyöräilyn edistäminen Tampereel-la on kiinni poliittisesta tahdosta, ja mielenosoitus vaatii, että tahtoa on löydyttävä: pyöräily keskustassa on tehtävä helpoksi, mukavaksi ja turval-liseksi! Pyöräkulkueen jatkoksi pide-tään klo 16 alkaen Autottoman päivän parkkipaikkapiknik Hämeenkadulla rautatieaseman ja kosken välissä.

Ympäristövaliokunnan ensimmäinen tapaaminen 26.9.

Tule tutustumaan ympäristövalio-kunnan toimintaan valiokunnan ensimmäiseen tapaamiseen Pinni A:n ainejärjestötilaan (4 krs.) 26.9. klo 16.00 alkaen. Tila on esteetön. Tervetuloa tutustumaan ja ideoimaan tulevaa syksyä!

JärjestöissäRaskaan musiikin ystävien tutustumisilta 16.9.Tampereen yliopiston raskaan musii-kin ystävien seura (Tyrmäys ry) järjes-tää tutustumisillan uusille ja vanhoille jäsenille perjantaina 16.9 klo 18. Eli jos et kestä radion soittolistoja vaan ennemmin vaikkapa kuuntelet vinyy-liltä 80-luvun speed metallia, löytyy Tyrmäyksestä samanhenkistä seuraa. Lisätietoja yhdistyksestä osoitteessa http://tyrmays.net. Paikkana toimii TOAS Vanhan Domuksen kerhohuo-ne osoitteessa Väinämöisenkatu 11. Saunomismahdollisuus halukkailla. Tervetuloa!

Roolipelaajien uusien ilta 19.9.Tyr (Tampereen yliopiston roolipelaa-jat) järjestää Uusien illan maanan-taina 19.9. kello 18 alkaen. Tervetuloa kyselemään roolipeleistä tai järjestön toiminnasta. Jatkona uusien illalle pidetään myös perinteinen viinitupa, eli aiheellinen keskusteluilta, aiheena tällä kertaa supersankariroolipelit ja supersankarit roolipeleissä; mutta mukaan voi tulla vaikkei aiheesta olisi mitään sanottavaa. Tervetuloa (tulkaa ny)!

Sekavan uusien ilta 21.9.Sekava (Tampereen ja ympäristökun-tien homo-, lesbo-, bi- ja transopiske-lijoiden järjestö) viettää Uusien iltaa keskiviikkona 21.9. alkaen kello 19.30. Tavataan Yliopistonkatu 38:n punaisen tiilirakennuksen (Attilan) oven ulko-puolella ja jatketaan siitä ravintola Mixeihin, Itsenäisyydenkatu 7-9:ään. Tervetuloa uudet ja vanhat!

Amnestyn uusien ilta 22.9.Amnesty Internationalin Tampereen paikallisryhmä järjestää uusien illan torstaina 22.9. kello 18.30. Tarjolla on pientä purtavaa sekä tutustumista ryhmäläisiin ja Amnestyn ihmisoike-ustyöhön. Kokoontumispaikkamme, Amnesty-talo, sijaitsee YO-talon (Kauppakatu 10) sisäpihalla. Tervetu-loa!

Vihreän listan edustajistovaalistart-ti 28.9.Tamyn Vihreän listan edustajistovaa-listartti 28.9. klo 17.00 alkaen Kuller-vonkatu 16 B:n saunatiloissa. Illan vieraana Rosa Meriläinen. Tervetuloa kuulemaan ehdolle asettumisesta sekä tutustumaan Vihreän listan toimintaan ja edustajiin!

Lisää tapahtumia löydät Tamyn sähköisestä kalenterista: tamy.fi/tapahtumakalenteri.

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN

28 Aviisi 16.9.2011

Edustajiston terveiset Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Edustajiston syyskausi on lähtenyt käyntiin syksyn kokouksia ja edusta-jistovaaleja suunnitellessa.Ehdokasasettelu on täydessä vauh-dissa ja jos edustajistossa toimiminen kiinnostaa, nyt on aika toimia.

Ehdolle vaaleihin voi asettua eri edustajistoryhmi-en kautta, oman uuden edustajistoryhmän kautta tai täysin itsenäisenä ehdokkaana, sitoutumatta mihinkään edustajistoryhmään. Tietoa eri edusta-jistoryhmistä saa esim. Tamyn nettisivuilta: Tamy

– edustajisto – edustajistoryhmät. Tietoa oman ryhmän perustamisesta ja itsenäisenä ehdokkaana ehdolle asettumisesta saa tietoa myös nettisivuilta: Toiminta – Vaaliasiakirjat. Ehdokasasettelu päättyy

30.9. kello 16, johon mennessä kaikki asiakirjat tulee toimittaa Tamyn yleistoimistoon.Edustajiston toimintaan on hyvä hetki tutustua keskiviikkona 21.9, kun pidämme edustajiston ko-kouksen kello 17 yliopiston päätalon aulassa. Ko-kouksen asialistalla on muun muassa yksi vuoden tärkeimmistä päätöksistä eli järjestöstrategiasta päättäminen. Järjestöstrategia ohjaa koko yliop-pilaskunnan toimintaa seuraavat kolme vuotta. Tule seuraamaan kokousta ja osallistu keskuste-luun. Edustajistovaalit järjestetään syksyllä, joten viimeistään nyt kannattaa tutustua toimintaan. Kokoukseen ovat kaikki tervetulleita!

Virve Valtonen, edustajiston pj.

Koulutuspoliittinen sihteeri on tapan-sa mukaan kaulaansa myöten mukana yliopiston uudistuksien seuraamises-sa ja niihin vaikuttamisessa. Kesällä valmisteltu hallopediopas, puolivälin toimintakertomus, uudet verkkosi-

vut ja syksyn toiminnan valmistelu maksavat nyt itseään takaisin, kun syksy on näiden osalta kevy-empi. Työaika kuluu suurelta osin yliopiston kou-lutusuudistuksen parissa, kun tieteenalayksiköissä suunnitellaan syksyllä 2012 alkavien laaja-alaisten tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmia.Tällä hetkellä käynnissä on myös haku Koulutus-poliittiseen valiokuntaan sekä täydennyshakuja

Yliopistokollegioon ja tieteenalayksiköiden johto-kuntiin. Syksyllä suuri pyörä pyörähtää, kun Yliopis-tokollegion opiskelijajäsenten toimikausi päättyy ja edustajisto valitsee koulutuspoliittisen sihteerin ja hallituksen valmistelun pohjalta uudet 15+15 opiske-lijoiden edustajaa kollegioon. Lisäksi koposihteeri osallistuu useiden yliopiston toimielimien ja työryh-mien toimintaan, kouluttaa ja avustaa muita hallin-non opiskelijaedustajia, toteuttaa ylioppilaskunnan toimintasuunnitelmaa ja avustaa edunvalvonnassa ja oikeusturva-asioissa.

Timo Perälä, koulutuspoliittinen sihteeri

Terveisiä norsunluutornista. Tamyn hallitus on yksi niistä opiskelijoille etäiseksi jäävistä byrokratian appa-raateista, jotka näyttävät mahdotto-milta saavuttaa eivätkä osaa tuoda te-kemisiään selkokielellä julki. Harmaa

ylioppilaskunta puuhailee kuitenkin kaikenlaista, mistä jäsenistön, siis jokaisen yliopiston opiskelijan, olisi hyvä olla kartalla.

Syyskuussa on jo keritty päättämään tapahtumien järjestämisestä (kaupunkisuunnistus, avajaisbileet, pyörämielenosoitus), myöntämään tukea ainejär-jestöille ja harrasteyhdistyksille, kommentoimaan

opintotukilakia, valitsemaan luottamushenkilöitä ja linjaamaan tutkintoihin tulevaisuudessa kuu-luvan kansainvälistymisjakson sisällöstä. Tulihan ohessa yksi järjestöstrategiakin hyväksyttyä.

Ylioppilaskunnan tehtävä on ajaa opiskelijoiden etu-ja ja hyvinvointia, mutta myös tiedottaa avoimesti ja avata osallistumisen mahdollisuuksia opiskelijoil-le. Siksi tällä palstalla pyritään täst’edes avaamaan ylioppilaskunnan hallituksen touhuja selkeällä suo-men kielellä hallinnollisen jargonin sijaan.

Veera Kaleva, viestintävastaava

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Timo Perälä, kopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80

HallitusIlkka Tiensuu, pj, 050 - 36 12 845Gritten Naams, 045 - 77 50 5212Jouni Markkanen, 045 - 77 50 5213

Laura Markkanen, 045 - 77 50 5215Veera Ikkelä, 045 - 77 50 5214Veera Kaleva, 044 - 36 10 213Pieta Hyvärinen, 045 - 77 50 5210Tiina Heikkilä, 045 - 77 50 5211

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

KARITATUIRE LEA KATI VARPU HANNA-R. OLGA TIMO ANN-M. ILKKA GRITTEN JOUNI LAURA VEERA I. VEERA K. PIETA TIINA

Päivystävä sihteeri JÄRJESTÖSIHTEERI KERTOO, MITÄ YLIOPPILASKUNNASSA TAPAHTUU.

Kahdelle tanssijalle käsikirjoitettu armoton tragi-komedia palaa esitysvierailulle Tampereen Yliop-pilasteatterin näyttämölle 2.2, 4.2 ja 5.2 klo 19.00.

Käsikirjoitus ja ohjaus Samuli Roininen, esiintyjät Ter-hi Kuokkanen ja Outi Yli-Viikari. Liput: 8/12 EUR. Vara-ukset: kirsi.soini@sisasuomentanssi.fi. Suositusikä yli 10 Ajelehtiva kala ja veljeni kärpänen palaa Yo-teatteriin!

Kahdelle tanssijalle käsikirjoitettu armoton tragikome-dia palaa esitysvierailulle Tampereen Ylioppilasteatterin näyttämölle 2.2, 4.2 ja 5.2 klo 19.00.Käsikirjoitus ja ohjaus Samuli Roininen, esiintyjät Terhi Kuokkanen ja Outi Yli-Viikari. Liput: 8/12 EUR. Varaukset: kirsi.soini@sisasuo-mentanssi.fi. Suositusikä yli 10 Ajelehtiva kala ja veljeni kärpänen palaa Yo-teatteriin!

Kahdelle tanssijalle käsikirjoitettu armoton tragikome-dia palaa esitysvierailulle Tampereen Ylioppilasteatterin näyttämölle 2.2, 4.2 ja 5.2 klo 19.00.Käsikirjoitus ja ohjaus Samuli Roininen, esiintyjät Terhi Kuokkanen ja Outi Yli-Viikari. Liput: 8/12 EUR. Varaukset: kirsi.soini@sisasuo-mentanssi.fi. Suositusikä yli 10 Ajelehtiva kala ja veljeni kärpänen palaa Yo-teatteriin!

Kahdelle tanssijalle käsikirjoitettu armoton tragikome-dia palaa esitysvierailulle Tampereen Ylioppilasteatterin näyttämölle 2.2, 4.2 ja 5.2 klo 19.00kärpänen palaa Yo-teat-teriin!

LIITY TAMYN FACEBOOK-RYHMÄÄN!

facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta

HUOM. pahoittelemme painovirhettä! Tämä TAMY-kalenterissa oleva kuponkitarjous on

oikeasti voimassa koko alkavan lukuvuoden, 31. toukokuuta 2012 asti. Käytä tarjous hyväksesi.

TÄLLÄ KUPONGILLAMIESTEN

HIUSTENLEIKKAUS

15€Norm. 22€. Voimassa ma-to 31.5.2011 asti Tampereen liikkeissä.

Mroom_Tre_YliopistonKalenteri_70x35mm.indd 1 15.4.2011 14:47:27

danceiii -OLUT 0,4 L 2,50SIIDERI 0,33 L 2,50LONKERO 0,33 l 2,50

hanahinnat

Viikonloppu

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY KLO 21-23 ILMAINEN NARIKKA

FINLAYSON

perjantai, lauantai 21-04

Pure Jenkki original USA BAR!

OPEN LATE -04A-LICENSE

Edustajistovaalit 1.-2. marraskuuta

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit järjestetään tiistaina 1. ja keskiviikkona 2. marraskuuta 2011.

Äänestys järjestetään varsinaisina vaalipäivi-nä (1.-2.11. 2011) seuraavissa paikoissa:

Varsinainen vaalipäivä 1.11.2011 TaY päärakennuksen pääaula klo 10-18OKL:n Hämeenlinnan kiinteistö klo 10-16Linnan kiinteistö klo 10-18Pinnin kiinteistö B-talo klo 10-18Lääketieteen laitoksen kiinteistö, B-raken-nus klo 10-16Porin yliopistokeskus klo 10-16

Varsinainen vaalipäivä 2.11.2011TaY päärakennuksen pääaula klo 10-18OKL:n Hämeenlinnan kiinteistö klo 10-16Linnan kiinteistö klo 10-18Pinnin kiinteistö B-talo klo 10-18Lääketieteen laitoksen kiinteistö, Arvo-rakennus klo 10-16Ennakkoäänestys 24.-28.10.2011

Sähköinen äänestys Tamyn internetsivuilla klo 9-20.

www.tamy.fi

YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTO KERTOO MISSÄ MENNÄÄN

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn uudistuneet verkkosivut palvelevat verkossa: www.tamy.fi BLOGI Ylioppilaskunnan asiaa: tamyblogi.wordpress.com

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

Aviisin ylioppilaskuntasivu on uudis-tunut! Tästä eteenpäin voit lukea tältä sivulta eri Tamyn toimijoiden kuulumi-sia alla olevien tapahtumailmoitusten ohella.

TamyssaHae valiokuntiin!Haut Tamyn valiokuntiin ovat avoinna 27.9.2011 asti! Uusia valiokuntia on yh-teensä kuusi, ja ne tulevat toimimaan Tamyssa keskustelun areenoina sekä asioiden valmistelussa. Valiokun-nat korvaavat ylioppilaskunnassa aiemmin toimineet jaostot. Lue lisää Tamyn sivuilta!

Hyvinvointivaliokunnan ensimmäinen tapaaminen 19.9.Tule tutustumaan hyvinvointivalio-kunnan toimintaan sen ensimmäiseen tapaamiseen Pinni A:n ainejärjestöti-laan (4 krs.) 19.9. klo 16.00 alkaen. Tila on esteetön. Tervetuloa tutustumaan ja ideoimaan tulevaa syksyä!

Aatemarkkinat 21.9.Perinteiset Aatemarkkinat järjeste-tään keskiviikkona 21.9.2011 klo 10–16 Päätalon aulatiloissa. Markkinoilla yhdistykset, kerhot ja muut yliopiston ja ylioppilaskunnan piirissä olevat toimijat levittäytyvät kokonaiseksi päiväksi esittelemään toimintaansa. Kannattaa siis tulla kiertelemään ja löytämään vaikkapa itselleen sopivin harrasteyhdistys tai tulla tutustu-maan edustajistoryhmien toimintaan näin vaalisyksynä!

Hallituksen kyselytunti ja edustajis-ton kokous 21.9.Aatemarkkinoita seuraavat päätalon aulassa kello 16 alkavat Tamyn halli-tuksen kyselytunti ja klo 17 edustajis-ton kokous. Aloite- ja kyselytunti on tilaisuus päästä tekemään aloitteita ja esittämään toiveita ylioppilaskunnan ensi vuoden toiminnan kehittämisestä tai ihan konkreettisista projekteista-kin. Edustajiston kokouksen asialis-talla on muun muassa yksi vuoden tär-keimmistä päätöksistä eli järjestöstra-tegiasta päättäminen. Tule mukaan ja osallistu keskusteluun!

Autottoman päivän pyöräkulkue 22.9.Autottoman päivän pyöräkulkue kiertää klo 15 alkaen Tampereen yli-opistolta Keskustorille reittejä, jotka toistaiseksi ovat pyöräilijän painajai-sia. Pyöräilyn edistäminen Tampereel-la on kiinni poliittisesta tahdosta, ja mielenosoitus vaatii, että tahtoa on löydyttävä: pyöräily keskustassa on tehtävä helpoksi, mukavaksi ja turval-liseksi! Pyöräkulkueen jatkoksi pide-tään klo 16 alkaen Autottoman päivän parkkipaikkapiknik Hämeenkadulla rautatieaseman ja kosken välissä.

Ympäristövaliokunnan ensimmäinen tapaaminen 26.9.

Tule tutustumaan ympäristövalio-kunnan toimintaan valiokunnan ensimmäiseen tapaamiseen Pinni A:n ainejärjestötilaan (4 krs.) 26.9. klo 16.00 alkaen. Tila on esteetön. Tervetuloa tutustumaan ja ideoimaan tulevaa syksyä!

JärjestöissäRaskaan musiikin ystävien tutustumisilta 16.9.Tampereen yliopiston raskaan musii-kin ystävien seura (Tyrmäys ry) järjes-tää tutustumisillan uusille ja vanhoille jäsenille perjantaina 16.9 klo 18. Eli jos et kestä radion soittolistoja vaan ennemmin vaikkapa kuuntelet vinyy-liltä 80-luvun speed metallia, löytyy Tyrmäyksestä samanhenkistä seuraa. Lisätietoja yhdistyksestä osoitteessa http://tyrmays.net. Paikkana toimii TOAS Vanhan Domuksen kerhohuo-ne osoitteessa Väinämöisenkatu 11. Saunomismahdollisuus halukkailla. Tervetuloa!

Roolipelaajien uusien ilta 19.9.Tyr (Tampereen yliopiston roolipelaa-jat) järjestää Uusien illan maanan-taina 19.9. kello 18 alkaen. Tervetuloa kyselemään roolipeleistä tai järjestön toiminnasta. Jatkona uusien illalle pidetään myös perinteinen viinitupa, eli aiheellinen keskusteluilta, aiheena tällä kertaa supersankariroolipelit ja supersankarit roolipeleissä; mutta mukaan voi tulla vaikkei aiheesta olisi mitään sanottavaa. Tervetuloa (tulkaa ny)!

Sekavan uusien ilta 21.9.Sekava (Tampereen ja ympäristökun-tien homo-, lesbo-, bi- ja transopiske-lijoiden järjestö) viettää Uusien iltaa keskiviikkona 21.9. alkaen kello 19.30. Tavataan Yliopistonkatu 38:n punaisen tiilirakennuksen (Attilan) oven ulko-puolella ja jatketaan siitä ravintola Mixeihin, Itsenäisyydenkatu 7-9:ään. Tervetuloa uudet ja vanhat!

Amnestyn uusien ilta 22.9.Amnesty Internationalin Tampereen paikallisryhmä järjestää uusien illan torstaina 22.9. kello 18.30. Tarjolla on pientä purtavaa sekä tutustumista ryhmäläisiin ja Amnestyn ihmisoike-ustyöhön. Kokoontumispaikkamme, Amnesty-talo, sijaitsee YO-talon (Kauppakatu 10) sisäpihalla. Tervetu-loa!

Vihreän listan edustajistovaalistart-ti 28.9.Tamyn Vihreän listan edustajistovaa-listartti 28.9. klo 17.00 alkaen Kuller-vonkatu 16 B:n saunatiloissa. Illan vieraana Rosa Meriläinen. Tervetuloa kuulemaan ehdolle asettumisesta sekä tutustumaan Vihreän listan toimintaan ja edustajiin!

Lisää tapahtumia löydät Tamyn sähköisestä kalenterista: tamy.fi/tapahtumakalenteri.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 29

Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

HUOM. pahoittelemme painovirhettä! Tämä TAMY-kalenterissa oleva kuponkitarjous on

oikeasti voimassa koko alkavan lukuvuoden, 31. toukokuuta 2012 asti. Käytä tarjous hyväksesi.

TÄLLÄ KUPONGILLAMIESTEN

HIUSTENLEIKKAUS

15€Norm. 22€. Voimassa ma-to 31.5.2011 asti Tampereen liikkeissä.

Mroom_Tre_YliopistonKalenteri_70x35mm.indd 1 15.4.2011 14:47:27

danceiii -OLUT 0,4 L 2,50SIIDERI 0,33 L 2,50LONKERO 0,33 l 2,50

hanahinnat

Viikonloppu

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY KLO 21-23 ILMAINEN NARIKKA

FINLAYSON

perjantai, lauantai 21-04

Pure Jenkki original USA BAR!

OPEN LATE -04A-LICENSE

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 16.09. VOID Night (electro/breakbeat/tech-funk): Kiwa (Live, Exogenic Records, High Grade Recordings), Big Mistake (Live, Exogenic Records) + Void Dj’s

8 e. Ei Vip!

La 17.09. Keba plays Kokoajan Go-Go, 14 e / 12 e*.

La 17.09. Bigpop Dj:t Sami & Riku, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ke 21.09. Greenrose Faire (levynjulkkarikeikka), Jhary’s, 5 e, Ei Vip!

To 22.09. ADHD HARD DRIVE TOUR 2011: Andy McCoy & Dave Lindholm, 14 e / 12 e*.

Pe 23.09. Ufomammut (ITA), Morkobot (ITA).

20 e / 17 e

La 24.09. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi: Arimo Mustonen, Heikki Vilja, Ville Heinonen, Miika Pettersson, Ropert Pettersson.

12 e*.

La 24.09. TreSeta: LEIMARIT, 5 e / 3 e. Ei Vip!

Ke 28.09. Steen1 + Pyhimys, 8 e / 7 e*.

To 29.09. Juho Salmi & Suuri Voima (Kesä tulee, tunnetko -levynjulkkarikeikka),

5 e. Ei Vip!

Pe 30.09. Ei huijaus, kavallus, vaan PUHALLUS, 0 e.

La 1.10. Off The Hook:

5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

To 6.10. Apulanta17 e / 15 e*.

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, ja viikolla 20–02. Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

Edustajistovaalit 1.-2. marraskuuta

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit järjestetään tiistaina 1. ja keskiviikkona 2. marraskuuta 2011.

Äänestys järjestetään varsinaisina vaalipäivi-nä (1.-2.11. 2011) seuraavissa paikoissa:

Varsinainen vaalipäivä 1.11.2011 TaY päärakennuksen pääaula klo 10-18OKL:n Hämeenlinnan kiinteistö klo 10-16Linnan kiinteistö klo 10-18Pinnin kiinteistö B-talo klo 10-18Lääketieteen laitoksen kiinteistö, B-raken-nus klo 10-16Porin yliopistokeskus klo 10-16

Varsinainen vaalipäivä 2.11.2011TaY päärakennuksen pääaula klo 10-18OKL:n Hämeenlinnan kiinteistö klo 10-16Linnan kiinteistö klo 10-18Pinnin kiinteistö B-talo klo 10-18Lääketieteen laitoksen kiinteistö, Arvo-rakennus klo 10-16Ennakkoäänestys 24.-28.10.2011

Sähköinen äänestys Tamyn internetsivuilla klo 9-20.

www.tamy.fi

FACEBOOK.COM/AVIISI

Yli 900 tyyppiä väittää tykkäävänsä Aviisista.

30 Aviisi 16.9.2011

-FANAATIKOT ASUVAT VANKKUREISSA

Suomi aloittelijoille Vakiovuoro Venukseen

Benji-hyppy on laimea kokemus verrattuna Mamban Vielä on kesää jäljellä -kappaleen kuuntelemiseen. Aviisi suosittelee extreme-henkisille.VAIHDE VAPAALLE

Villiä länttä harrastavat aikuiset elävät mahdollisimman autenttista uudisraivaajan elämää Ruotsinpyhtäällä.

ERIKOISHAAS

TATTELU, ERIKOISH

AASTATTELU

JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI

Tällä kesäleirillä ainoa pysyvä ra-kennus on tietenkin saluuna.

Sen ympärille kokoontuu joka kesä 40–60 tavallista suomalaista ai-kuista puoleksitoista viikoksi elämään mahdollisimman autenttista villin län-nen elämää.

Marika Kiviranta on yksi heis-tä. Talvet hän ompelee vanhan lännen vaatteita itselleen ja kahdelle lapsel-leen. Kesällä koko perhe pakataan au-toon ja ajetaan Ruotsinpyhtäälle pel-lonlaitaan keskelle westerniä.

Kivirantojen perhe asuu leirillä mie-hen rakentamassa uudisraivaajan ruo-kavankkurissa, joka vedetään au-tolla paikan päälle. Perillä kumi-pyörät nostetaan piiloon, jottei-vät ne häiritse tunnelmaa.

Ruoka tehdään avotulella, eikä sähköä ole käytössä. Sen verran nykyajalle annetaan periksi, että vettä ei leiriin tarvitse kantaa itse, ja poltto-puutkin ovat valmiina.

Leiri on Classic Old Western So-ciety of Finlandin eli tuttavallisem-min Cows ry:n kesän kohokohta.

Yhdistys, joka kerää kokoon innok-kaita lännenharrastajia ympäri valta-kunnan, pyrkii vaatimattomasti sisäl-lyttämään toimintaansa kaiken van-haan länteen liittyvän.

Toiminta on jaettu eri osa-aluei-siin eli jaostoihin. Cowboy-ammun-nan harrastajat toimivat CAS-jaostos-sa. Buckskinnersiin kuuluvat vanhem-masta historiasta, mustaruutiaseis-ta ja intiaaneista kiinnostuneet. Elävä

historia -jaostossa heittäydytään mat-kalle menneeseen ja eläydytään villin lännen tunnelmaan. Lisäksi yhdistyk-seen kuuluu pikavetojaos, musiikki- ja tanssijaos, Itä-Suomen harrastajien East District ja yhdistyksen naispuoli-sille jäsenille tarkoitettu naisjaosto.

Osa jäsenistä keskittyy pelkästään ampumiseen, toiset rakentavat kotona

vaatteita ja varusteita, ja jotkut osallis-tuvat lähes joka jaoksen toimintaan.

”Aktiivisimmat toimialat ovat ampu-majaosto ja historian elävöittämishar-rastus”, sihteeri Jussi Sjöström kertoo.

Sjöström johtaa itse Cowboy Action Shooting eli CAS-jaostoa. Kyseessä on Yhdysvalloissa kehitetty ampumaur-heilulaji, jossa saa käyttää vain 1890-luvun lopussa käytössä olleita aseita. Cows ry. järjestää ammuntakisoja eri puolilla maata, mutta pääsääntöisesti ampumaradalla Lopella.

”Hain jossain vaiheessa uutta lähes-tymistapaa omaan ampumaharras-

tukseeni. Kävin parissa kisois-sa katsomassa touhua ja innos-

tuin”, Sjöström kertoo.Hän rohkaisee kiinnostu-

neita ottamaan yhteyttä ja tulemaan katsomaan kiso-ja, sillä Action Shooting on hänestä mainio kansainvä-linen harrastus.

”Kisoissa käy säännölli-sesti ampujia länsinaapu-

rin puolelta. Yhdysvalloissa järjestettiin lajin MM-kilpailut

ja suomalaisten delegaatio pärjäsi kohtalaisesti”, Sjöström kehaisee.

Sääntökirjassa sanellaan tarkkaan eri sarjoissa sallitut ajan kuvaan sopi-vat asut. Kilpailija omaksuu myös it-selleen hahmon ja siihen liittyvän ni-men, aliaksen. Hahmot tulevat joko 1800-luvun lopun villistä lännestä tai Hollywoodin westerneistä.

Sjöström tunnetaan piireissä parem-min nimellä Cold Hand Leo.

Ampumakisojen tarkoista säännöis-tä huolimatta villin lännen ajankohta

on kuitenkin jätetty harrastajien itsen-sä päätettäväksi.

Useimmiten aikakausi tarkoittaa 1850-luvulta vuosisadan loppuun kes-tävää aikaa, mutta myös 1800-luvun alusta ja 1700-luvustakin kiinnostu-neita harrastajia on. Monet valitsevat tietyn vuosikymmenen ja tyylin, mut-ta eivät kaikki.

”Itselläni vuosikymmenet ovat haku-sessa. Ompelen itseni näköisiä vaat-teita, joista osa voi olla 1820- ja osa 1890-luvuilta, pääasiassa kuitenkin vä-hän uudempaa”, yhdistyksen naisjaos-ta vetävä Kiviranta kertoo.

Yhdistyksessä Kivirannan alias on Macy Stone, ja hänen lännenharras-tuksensa on keskittynyt historian elä-vöittämisen puolelle.

”Jotkut luovat hahmolleen tarkan historian ja tarinan, johon he eläytyvät. Minulla ei ole varsinaista roolihahmoa, vaan alias on väännös oikeasta nimes-täni. Leirilläkin olen oma iloinen itse-ni”, Kiviranta kertoo ja nauraa hersy-västi päälle.

Kiviranta ajautui vuonna 2005 mu-kaan leiritoimintaan ampumapuolel-la villiä länttä harrastaneen miehensä kautta.

”Paljon täällä on muitakin naisia, veikkaisin että suhde on melkein 50–50. Jos joku tätä harrastaa, niin usein hän imee muunkin perheen mukaan”, Kiviranta kertoo.

Hänen mukaansa leirille tulee osal-listujia myös ulkomailta.

”Meidän leiri on maailman mittakaa-vassa pieni. Elokuussa Saksassa jär-jestettiin Indian Week, jossa oli 2 000

– 3 000 henkeä, eli melkoinen tiipiiky-lä”, hän nauraa.

Kivirantojen perhe asuu uudisraivaajan ruokavankkurissa. Se vedetään autolla leiriin. Ruoka tehdään avotulella.

KUVA: SAMULI HUTTUNEN

WESTERN

TYKKÄÄ AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 16.9.2011 31

-FANAATIKOT ASUVAT VANKKUREISSA

Otso Höglund

Me tarvitsemme yhteiskunnan, joka tukee ja kan-nustaa ihmisiä, jotka rohkenevat toimia moraali-sesti oikein – ilman määräyksiä ja säännöistä huoli-matta. Opettajia, jotka eivät vain opeta, vaan myös välittävät; apulaiskaupunginjohtajia, jotka eivät vain hallinnoi, vaan suojelevat lapsia raitiovaunuis-sa; ja sairaaloiden talonmiehiä, jotka ovat ihmisten käytettävissä, vaikka se ei kuulu toimenkuvaan.

Kolumnisti Jani Kaarto (HS.fi 11. syyskuuta)

Poliisi varoittaa kansalaisia sanomalehdissä liikku-vista nimettömistä pääkirjoituksista. Niillä yrite-tään synnyttää ahdistuneita tuntemuksia käyttä-mällä hataria argumentteja.

Lehtilehti.fi ottaa kantaa anonyymeihin pääkirjoituksiin 13. syyskuuta.

Aviisin vanhat hapot testasivat Yo-talon juomavalikoi-man syyskuussa 1991. ”Silloin kun minä juon olutta, en sitä maistele”, totesi Waldemar.

In the heat of ´91

Otso Höglund

Benji-hyppy on laimea kokemus verrattuna Mamban Vielä on kesää jäljellä -kappaleen kuuntelemiseen. Aviisi suosittelee extreme-henkisille.

Villiä länttä harrastavat aikuiset elävät mahdollisimman autenttista uudisraivaajan elämää Ruotsinpyhtäällä.

Vieraisiin pöytiin

ERIKOISHAAS

TATTELU, ERIKOISH

AASTATTELU

JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI

Tällä kesäleirillä ainoa pysyvä ra-kennus on tietenkin saluuna.

Sen ympärille kokoontuu joka kesä 40–60 tavallista suomalaista ai-kuista puoleksitoista viikoksi elämään mahdollisimman autenttista villin län-nen elämää.

Marika Kiviranta on yksi heis-tä. Talvet hän ompelee vanhan lännen vaatteita itselleen ja kahdelle lapsel-leen. Kesällä koko perhe pakataan au-toon ja ajetaan Ruotsinpyhtäälle pel-lonlaitaan keskelle westerniä.

Kivirantojen perhe asuu leirillä mie-hen rakentamassa uudisraivaajan ruo-kavankkurissa, joka vedetään au-tolla paikan päälle. Perillä kumi-pyörät nostetaan piiloon, jottei-vät ne häiritse tunnelmaa.

Ruoka tehdään avotulella, eikä sähköä ole käytössä. Sen verran nykyajalle annetaan periksi, että vettä ei leiriin tarvitse kantaa itse, ja poltto-puutkin ovat valmiina.

Leiri on Classic Old Western So-ciety of Finlandin eli tuttavallisem-min Cows ry:n kesän kohokohta.

Yhdistys, joka kerää kokoon innok-kaita lännenharrastajia ympäri valta-kunnan, pyrkii vaatimattomasti sisäl-lyttämään toimintaansa kaiken van-haan länteen liittyvän.

Toiminta on jaettu eri osa-aluei-siin eli jaostoihin. Cowboy-ammun-nan harrastajat toimivat CAS-jaostos-sa. Buckskinnersiin kuuluvat vanhem-masta historiasta, mustaruutiaseis-ta ja intiaaneista kiinnostuneet. Elävä

historia -jaostossa heittäydytään mat-kalle menneeseen ja eläydytään villin lännen tunnelmaan. Lisäksi yhdistyk-seen kuuluu pikavetojaos, musiikki- ja tanssijaos, Itä-Suomen harrastajien East District ja yhdistyksen naispuoli-sille jäsenille tarkoitettu naisjaosto.

Osa jäsenistä keskittyy pelkästään ampumiseen, toiset rakentavat kotona

vaatteita ja varusteita, ja jotkut osallis-tuvat lähes joka jaoksen toimintaan.

”Aktiivisimmat toimialat ovat ampu-majaosto ja historian elävöittämishar-rastus”, sihteeri Jussi Sjöström kertoo.

Sjöström johtaa itse Cowboy Action Shooting eli CAS-jaostoa. Kyseessä on Yhdysvalloissa kehitetty ampumaur-heilulaji, jossa saa käyttää vain 1890-luvun lopussa käytössä olleita aseita. Cows ry. järjestää ammuntakisoja eri puolilla maata, mutta pääsääntöisesti ampumaradalla Lopella.

”Hain jossain vaiheessa uutta lähes-tymistapaa omaan ampumaharras-

tukseeni. Kävin parissa kisois-sa katsomassa touhua ja innos-

tuin”, Sjöström kertoo.Hän rohkaisee kiinnostu-

neita ottamaan yhteyttä ja tulemaan katsomaan kiso-ja, sillä Action Shooting on hänestä mainio kansainvä-linen harrastus.

”Kisoissa käy säännölli-sesti ampujia länsinaapu-

rin puolelta. Yhdysvalloissa järjestettiin lajin MM-kilpailut

ja suomalaisten delegaatio pärjäsi kohtalaisesti”, Sjöström kehaisee.

Sääntökirjassa sanellaan tarkkaan eri sarjoissa sallitut ajan kuvaan sopi-vat asut. Kilpailija omaksuu myös it-selleen hahmon ja siihen liittyvän ni-men, aliaksen. Hahmot tulevat joko 1800-luvun lopun villistä lännestä tai Hollywoodin westerneistä.

Sjöström tunnetaan piireissä parem-min nimellä Cold Hand Leo.

Ampumakisojen tarkoista säännöis-tä huolimatta villin lännen ajankohta

on kuitenkin jätetty harrastajien itsen-sä päätettäväksi.

Useimmiten aikakausi tarkoittaa 1850-luvulta vuosisadan loppuun kes-tävää aikaa, mutta myös 1800-luvun alusta ja 1700-luvustakin kiinnostu-neita harrastajia on. Monet valitsevat tietyn vuosikymmenen ja tyylin, mut-ta eivät kaikki.

”Itselläni vuosikymmenet ovat haku-sessa. Ompelen itseni näköisiä vaat-teita, joista osa voi olla 1820- ja osa 1890-luvuilta, pääasiassa kuitenkin vä-hän uudempaa”, yhdistyksen naisjaos-ta vetävä Kiviranta kertoo.

Yhdistyksessä Kivirannan alias on Macy Stone, ja hänen lännenharras-tuksensa on keskittynyt historian elä-vöittämisen puolelle.

”Jotkut luovat hahmolleen tarkan historian ja tarinan, johon he eläytyvät. Minulla ei ole varsinaista roolihahmoa, vaan alias on väännös oikeasta nimes-täni. Leirilläkin olen oma iloinen itse-ni”, Kiviranta kertoo ja nauraa hersy-västi päälle.

Kiviranta ajautui vuonna 2005 mu-kaan leiritoimintaan ampumapuolel-la villiä länttä harrastaneen miehensä kautta.

”Paljon täällä on muitakin naisia, veikkaisin että suhde on melkein 50–50. Jos joku tätä harrastaa, niin usein hän imee muunkin perheen mukaan”, Kiviranta kertoo.

Hänen mukaansa leirille tulee osal-listujia myös ulkomailta.

”Meidän leiri on maailman mittakaa-vassa pieni. Elokuussa Saksassa jär-jestettiin Indian Week, jossa oli 2 000

– 3 000 henkeä, eli melkoinen tiipiiky-lä”, hän nauraa.

Mutta miksi Kiviranta, anteeksi, Ma-cy Stone, asuu vankkureissa kuraisel-la pellolla puolitoista viikkoa?

Totaalinen irrottautuminen arjen rutiineista on rentouttavaa. Kiire, mei-kit ja kännykät unohtuvat leirissä ja saa nauttia vain hetkestä.

Kiviranta on töissä keittiöalalla, jos-sa on tiukat hygieniavaatimukset. Lei-rillä voi olla multaa kynsien alla, mut-ta ruoka valmistuu silti, eikä se tapa ketään.

”Pimenevässä illassa nuotiolla istu-essa, kun musiikkiharrastajat soitta-vat bluegrassia ja intiaaniharrastajat laulavat rumpujensa tahdissa, pääsee kosketuksiin oman historiansa kans-

sa. Elämä ei ole pelkkää goretexiä ja kiirettä, vaan välillä voi istua alas ja rentoutua.”

C.O.W.S. Perustettu 1999, jäseniä noin 300

Tarkoituksena edistää legendaarisen vanhan lännen historian, kulttuurin ja aseiden tuntemusta sekä perinteisten lännenaseiden keräily- ja ampu-maharrastusta.

Lisätietoa: www.cows.fi

Two Horse Town -leirissä asuttiin komeissa tiipiissä vuonna 2008.

KUV

A: J

ERE

HEL

LSTR

ÖM

WWW.AVIISI.FI

TARU LEPPÄNEN on dosentti, jonka kirjoitus Maamme-laulusta nosti myrskyn

Yliopistoilla ja niiden henkilökunnalla on tut-kimuksen ja opetuksen lisäksi kolmaskin teh-tävä, yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tällä tarkoitetaan osallistumista yhteiskunnan toi-mintoihin ja vuoropuhelua yhteiskunnan eri

toimijoiden kanssa.

Vihapuhekeskustelun käydessä kiivaana mediassa pää-tin minäkin osallistua keskusteluun oman tutkimukse-ni kannalta. Kävin nimittäin erästä artikkelia varten lä-pi alakoulun musiikin oppikirjasarjoja ja huomasin, että niihin sisältyy läheisesti vihapuhetta muistuttavia piir-teitä. Vihapuheesta eivät ole yksin vastuussa nuoriso, ni-mettömät verkkokeskustelijat tai erilaiset yhteiskunnan ääriryhmät. Eliititkin, esimerkiksi kasvatusalan ammat-tilaiset, harrastavat sitä.

Nationalismi, maskuliinisuus ja väkivalta kytketään musiikin oppikirjojen sisältämissä isänmaallisissa lau-luissa yhteen tavalla, joka on meille kaikille jo entuudes-taan kovin tuttu ja ehkä juuri siksi huomaamaton. Kyt-kös on kaikessa tavallisuudessaan kuitenkin ongelmalli-nen. Siksi siitä olisi syytä keskustella. Ja pohtia, haluam-meko kasvattaa pieniä poikia heteroseksuaaliselle mas-kuliinisuudelle tyypilliseen tapaan puolustamaan kan-sallista tilaamme.

Helsingin Sanomissa julkaistu pieni mielipidekirjoi-tukseni sohaisi muurahaispesään ja aiheutti suuren me-takan. Nationalismin, maskuliinisuuden ja väkivallan kytkös on ihmistieteilijöille tuttu ja kaikessa ongelmalli-suudessaan jopa arkipäiväinen asia. Suurelle yleisölle se ei kuitenkaan tainnut olla sitä.

Kirjoitusta seuranneessa keskustelussa kävi ilmi joita-kin suomalaiselle keskustelukulttuurille tyypillisiä piir-teitä. Täällä päin asiat ovat mustavalkoisia.

Keskustelijoiden täytyy valita puolensa, ollaan jo-ko reippaasti asioita vastaan tai täysillä niiden puoles-ta. Maamme-laulusta ja muista nationalistisista lauluis-ta joko ei saa keskustella ollenkaan, tai jos niistä keskus-

tellaan, keskustelija määritel-lään epäisänmaalliseksi ja ollaan ymmärtävinään, et-tä hän haluaa kieltää lau-lujen laulamisen koko-naan, kaikissa tilanteissa ja aina.

Erilaisten mielipiteiden esittäminen johtaa kiukkuun ja vihapuheeseen eikä monen-laisten näkökantojen setvimiseen, pohtimiseen ja asialliseen keskusteluun. Verkkokeskus-telu mielipidekirjoitukseni tiimoilta on suurelta osin pai-nokelvotonta, mutta sen kuluessa epäiltiin usein muun muassa psyykkistä tilaani ja toivotettiin minut muutta-maan Afganistaniin tai vaihtoehtoisesti Venäjälle. Tut-kimuksen popularisoinnin seuraukset eivät aina ole tut-kijalle kovin hedelmällisiä.

Mielenkiintoista on, että Suomessa usein naureskel-laan ruotsalaiselle keskustelukulttuurille. Ruotsissa asi-oita vatvotaan joidenkin suomalaisten mukaan toriko-kouksissa niin kauan, että itse asia unohtuu ja jää hoi-tamatta.

Edellä kuvatun kaltainen suhtautumistapa osoittaa, että demokraattisuus ei ole Suomessa vielä kovin sy-välle juurtunut käytäntö. Suomessa on vieläkin tarvet-ta pikemminkin kekkostyylisille, ankaran isän kaltai-sille johtajille, jotka kertovat kansalle, miten asiat todel-la ovat. Tällä tavalla toimittaessa keskustelu tyrehtyy jo ennen alkamistaan.

Loppujen lopuksi tässä tapahtumasarjassa on ehkä myös jotain varsin yksinkertaisen selvää. Kun alakouluikäiset lapset vakuuttavat osana koulun virallista opetusohjel-maa laulaen ”sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin”, asiasta on syytä mielestäni keskustella. Pe-rusteellisesti.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

32 Aviisi 16.9.2011

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkauttaminen hyv

ä va

i huo

no p

äätös?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Asiallinen keskustelu Maamme-laulusta on mahdotontaKun alakouluikäiset lapset vakuuttavat osana virallista opetusohjelmaa laulaen ”sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin”, asiasta on syytä keskustella.

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

pe 16.9. maailmantango.netla 17.9. maailmantango.netti 20.9. Tiistaitummat klo 22-04

dj Lars Bögel............2 eke 21.9. klo 22 MEDEIA, klo 21 OM-

NIUM GATHERUM 12/10 e (E*)to 22.9. klo 00:30 REGINA, klo 23:30

JJ (SWE), klo 22:30 BENDA-GRAM........................13 e (E*)

pe 23.9. klo 00:30 LO-FI-FNK (SWE),klo 23:30 THE VALKYRIANS,klo 22:30 BRITTA PERSSON(SWE)........................13 e (E*)

la 24.9. klo 21-04 Klubi & Pakkahuoneklo 02 RICO TUBBS, klo 01 HUORATRON, klo 24 LIND-STRØM (NOR), klo 23:15 JESSE & JIMI TENOR, klo 22:15 BRIGHT SHADES...................................15 e (E*)

ti 27.9. Tiistaitummat klo 22-04dj Antti H...........................2 e

ke 28.9. klo 22-04 Rokko-dj:t........2 eto 29.9. klo 22 GHOST BRIGADE,

klo 21 MIREL WAGNER,dj Eetu..................13/12 e (E*)

klubi - kaupungin vilkkain live-areena!

MUISTA MYÖS TAMPERE IMPROFEST

19.-22.10.2011!

IMPROKAUSI käynnistyy jälleen!

Katso esitysaikataulut

www.snorkkeli.fi WW

W.A

VII

SI.

FI