KOOSTE AY-VÄEN RAUHANPÄIVILTÄ KOTKASTA 13.–14.1.2007

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

2

Ammattiyhdistysväki kokoontui viikonloppu-

na 13.–14. tammikuuta perinteisille rauhanpäi-

ville Kotkaan. Meitä oli enemmän kuin aikoihin.

Saimme tukevan annoksen tietoa asioista, jotka

ovat puhuttaneet työntekijöitä laajasti. Rauhan-

päivien teemana oli tänä vuonna Globalisaati-

on paineet työelämässä. Kahden päivän aikana

kaikki istunnot käsittelivät tämän kehityksen

eri puolia. Tapahtumaan toi tervehdyksen Kot-

kan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, ja yhteis-

työ Kotkan kaupungin kanssa sujui mainiosti.

Lauantain paneelissa Paperiliiton puheen-

johtaja Jouko Ahonen alusti perusteellisesti

alansa tilanteesta. Hän osoitti, miten turha ja

tarpeeton paperiteollisuuden työnantajien työ-

taistelu työsulkuineen taannoin oli. TU:n val-

tuuston puheenjohtaja Jukka Nyberg valot-

ti omalta osaltaan sitä törmäystä, joka syntyi

amerikkalaisen ja meikäläisen yrityskulttuurin

välille. Paperiteollisuuden koko palkkapotti on

AY-VÄKI RAUHANPÄIVILLÄ KOTKASSA

vain reilut 12 prosenttia tuotantokustannuksis-

ta. Jokainen ymmärtää, että pyrkimys vaikuttaa

niin rajulla toimella kuin työsululla tähän meno-

erään tuntuu kohtuuttomalta.

Paperiteollisuuden kriisistä kertoo Voikkaan

tehtaan lopettaminen sekä UPM:n ja nyt myös

M-realin laajat irtisanomiset. Kun joukkoon li-

sätään vielä tuoreimmat uutiset, Perloksen, El-

coteqin, Scanfi lin, Aspocompin ja Foxconnin ir-

tisanomiset, voidaan täydellä syyllä puhua glo-

balisaation paineista.

Kuntien työntekijöitä askarruttavat kunnal-

listen palveluiden kaupallistaminen ja kilpai-

luttaminen, jotka ovat lisääntyneet entisestään

nykyisen hallituksen aikana. Perusteluina on

esitetty tehokkuuden lisääminen ja ihmisten

palveluiden turvaaminen. Itselläni on se käsi-

tys, etteivät nämä perustelut ole kestäviä. Nii-

den taustalla häämöttää ajatus kuntalaisten

välttämättömien peruspalveluiden saamisesta

ES

IPU

HE

KUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

3voittoa tuottavaksi liiketoiminnaksi, jonka mak-

sumiehinä me veronmaksajat tietysti pysym-

me. Laajempien kokonaisuuksien rakentami-

nen tarkoittaa yksinkertaisesti samaa kuin riit-

tävien markkinoiden luomista yritystoiminnan

tarpeisiin. Tässä ei ole kysymys ensi sijassa pal-

veluiden turvaamisesta.

Pietarilaisten ystäviemme panos teemaam-

me kiinnosti väkeä. Oli mielenkiintoista kuulla,

miten venäläiset työntekijät ovat kokeneet yli-

kansallisen pääoman itsekkään voitontavoitte-

lun vaikutukset. Ristiriitoja on jo syntynyt ”vi-

rallisen ay-liikkeen” ja meidän vieraanamme ol-

leiden riippumattomien ammattiyhdistysten

edustajien välillä. Tämä taitaa johtua – kuin-

kas muuten – rahasta. Fordilla, Caterpillarilla

tai vaikkapa Nokian renkailla on ainakin vielä

nyt mahdollisuudet maksaa parempaa palkkaa

kuin puhtaasti venäläisillä yrityksillä. Ay-liik-

keelle on näin syntynyt ongelma. Kuinka suuria

korotuksia pitää pyytää?

Sunnuntain paneelissa olivat mukana Auto-

ja kuljetustyöväen liiton AKT:n puheenjohtaja

Timo Räty sekä Kotkan satamasta Juha Anttila

ja Haminasta Petri Saikkonen. Panelistit kertoi-

vat satamatyön muuttumisesta ja sen tulevai-

suudennäkymistä sekä transito-kuljetusten on-

gelmista. Muutama viikko rauhanpäivistä alkoi-

vat Kotkan ja Haminan satamissa lakot, joilla

vastustettiin työnantajan lomautuksia.

Myös muissa työryhmissä paneuduttiin

ajankohtaisiin aiheisiin. Työryhmien raportit on

nyt kerätty tähän vihkoseen. Ne antavat hyvän

kokonaiskuvan tämän vuoden rauhanpäivis-

tämme.

Työpaikkojen rauhantoimikunta piti myös

vuosikokouksensa, jossa valittiin uusi toimi-

kunta seuraavalle kahdelle vuodelle. Toimikun-

ta uudistui melkoisesti. Noin kolmannes jäse-

nistä on uusia. Erityisen ilahduttavaa on nuor-

ten vahva panos. Perinteinen Rauhanpalkinto

luovutettiin ansioistaan Helsingin perhepäivä-

hoitajien ammattiosastolle JHL 20:lle.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia työryhmien

puheenjohtajia ja sihteereitä sekä muita alus-

tajia ja niitä lukuisia työntekijöitä, jotka tekivät

erinomaista työtä ja saivat aikaan onnistuneen

tapahtuman.

Rauhanpäivillä tavataan jälleen vuoden päästä

Hämeenlinnassa!

Jussi Lilja

puheenjohtaja,

Työpaikkojen rauhantoimikunta

Työpaikkojen rauhantoimikunnan puheenjohtaja Jussi Lilja.

ES

IPU

HE

KUVA: HANNU TANNER

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

4

JÄSENET:

PUHEENJOHTAJA LILJA JUHANI, Toimihenkilöunioni TU, Helsinki

HAAJA ILPO, Metalliliitto, osasto 41, Helsinki

HAATAINEN VEIKKO, Metalliliitto, osasto 5, Vantaa

HAKANEN HANNU,Metalliliitto, osasto 74, Jyväskylä

HELIN MARJA, Julkisten ja hyvinvointialojen

liitto JHL, osasto 170, Turku

HYTTI ARTTURI, PAM, osasto 56, Hämeenlinna

HYTTINEN MERJA, Julkisten ja hyvinvointialo-

jen liitto JHL, osasto 81, Vantaa

JAVANAINEN TUULA, Metalliliitto, osasto 49, Turku

KETONEN IRMA, Julkisten ja hyvinvointialojen

liitto JHL, osasto 197, Lohja

KOIVISTO TOIVO, Rakennusliitto, osasto 3, Helsinki

KORHONEN PIRJO, Palkansaajajärjestö Pardia, Helsinki

KOVANEN JUHA, Toimihenkilöunioni TU, Helsinki

KUUSNIEMI KAUKO, Rakennusliitto, osasto 10, Tampere

LAINE JUHA,Turku

LEHTONEN JUHANI, Julkisten ja hyvinvointia-

lojen liitto JHL, osasto 49, Hämeenlinna

LESKINEN ARI, Toimihenkilöunioni TU, Vantaa

LESKINEN TERO, Metalliliitto, osasto 49, Raisio

NIEMI TOMMI, Rakennusliitto, Tampere

PELTTARI EILA, Julkisten ja hyvinvointialojen

liitto JHL, osasto 20, Helsinki

PELTTARI TANJA, Julkisten ja hyvinvointialo-

jen liitto JHL, osasto 81, Vantaa

PERKIÖ LEO, AKT, osasto 14, Hämeenlinna

SAGULIN ANJA,

VAL:n Lahden osasto 017, Lahti

SALAVA HANNELE, OAJ, Helsinki

SALMI ARTO, Metalliliitto, osasto 74, Jyväskylä

SALMINEN MARJA-LEENA, SEL, osasto 1, Helsinki

SIIRA MARJA-LIISA, Journalistiliitto, Helsinki

SILVAN HEIMO, Rakennusliitto, osasto 15, Raisio

SOLALA TAPIO, Kemianliitto, osasto 36, Pori

SUOMELA SARI, SEL, Vantaa

TALLBACKA HELMER, SEL, osasto 135, Espoo

THEIS KAARLO, AKT, osasto 014, Hämeenlinna

TUOMALA KERSTIN, Lapin psykologiyhdistys, Simo

VALO JUHANI, Helsinki

VILJAMAA MARJA-LIISA, Julkisten ja hyvin-

vointialojen liitto JHL, osasto 231, Helsinki

JÄS

EN

ET

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

5Rauhantyöpaikka 2006 -palkinto myönnettiin

Kotkassa Helsingin kunnallisten perhepäivähoi-

tajien JHL 20 -yhdistykselle. Palkinto annetaan

vuosittain jollekin ansioituneelle työpaikalle tai

taholle, joka on omassa toiminnassaan edistä-

nyt rauhantyötä.

Helsingin kunnallisten perhepäivähoitajien,

JHL 20:n, jäsenet ovat yhdistyksen perustami-

sesta alkaen pitäneet yhdistyksen toiminnas-

sa aktiivisesti mukana solidaarisuuteen ja rau-

haan liittyviä asioita. Yhdistys on tukenut vuo-

sien ajan kahden kummilapsen koulutusta. He

ovat avustaneet taloudellisina kummeina Chi-

lessä toimivaa katulasten lastenkotia Kersoa,

sekä tukeneet kehitysmaiden naisten työllisyyt-

tä mahdollistavan projektin toimintaa.

Vuosituhannen vaihteessa yhdistys päät-

ti sisällyttää toimintasuunnitelmaansa laajan

edunvalvonnan käsitteen, jonka yksi osa-alue

on solidaarisuuden, kansainvälisyyden, rau-

han ja kestävän kehityksen sisältävä työ. Tä-

män linjauksen myötä yhdistyksen hallituk-

sella on vuosittain kahden päivän perehdytys

näihin asioihin. Yhdistys järjestää jäsenilleen

opintopäiviä, joissa tutustutaan monikulttuu-

risuuteen, käsitellään kestävää kehitystä se-

kä perehdytään globalisaation tuomiin haas-

teisiin.

Yhdistys asetti myös tavoitteekseen liiton

rahoitussalkkujen sijoittamisen eettisesti hy-

väksyttäviin kohteisiin. Tämä johti siihen, että

liitossa tarkastellaan rahoitussalkkujen sisältö

eettisten ja kestävän kehityksen periaatteiden

mukaisesti. Yhdistyksen kuukausittaisissa jä-

senkokouksissa käsitellään omana kohtanaan

rauhaan ja kansainvälisyyteen liittyviä asioita,

sekä usein kuullaan asiantuntijoita näiden asi-

oiden tiimoilta. Yhdistyksen jäsenet toimivat

aktiivisesti myös oman yhdistyksen ulkopuolel-

la muualla ammattiyhdistysliikkeessä näiden

arvojen levittämiseksi.

JHL 20 -yhdistyksen jäsenet tekevät päivä-

työnsä alle kouluikäisten lasten hoidon ja var-

haiskasvatuksen parissa. Päätavoitteeksi vuo-

situhannen vaihteessa linjattiin laajan edun-

valvonnan sisältämien arvojen näkyväksi

tekeminen ammattiyhdistystoiminnassa, sekä

suvaitsevaisuuden ja ympäristön kunnioittami-

sen tuominen jäsenten kautta jokapäiväiseen

työhön lasten parissa.

Ay-väen rauhanpäivillä kyläseppä Orvo Saa-

risen suunnitteleman vihreän Rauhanvannas-

palkinnon vastaanottivat Leila Ahtola, Leena

Asp, Irene Gauriloff , Helena Hietala, Piia Kiema,

Eila Pelttari, Aila Pylväinen, Maire Vilokki ja Saa-

ra Välimäki.

RAUHANTYÖPAIKKA 2006

Vasemmalta Irene Gauriloff , Saara Välimäki, Leila Ahtola, Maire Vilokki, Piia Kiema, Leena Asp,

Aila Pylväinen, Helena Hietala ja Eila Pelttari.

RA

UH

AN

TY

ÖP

AIK

KA

20

06

KUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

6

Alustajina puheenjohtaja Jouko Ahonen (Paperiliitto), valtuuston puheenjohtaja Jukka Nyberg (Toimihenkilöunioni) sekäpääluottamusmies Antero Raanoja (StoraEnso), puheenjohtajana toiminnanjohtajaTeemu Matinpuro (Rauhanpuolustajat), sihteerinä Henri Onodera.

Paneelikeskustelun aloitti Jouko Ahonen yleis-

esityksellä suomalaisen paperiteollisuuden ny-

kytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Hän ky-

seenalaisti paneelin otsikon kysymällä: Onko

paperiteollisuus todellakin karikkoisella ural-

la? Hän muistutti, että Suomi on maailmanlaa-

juisesti metsä- ja paperiteollisuuden kärkimaita

ja että paperiteollisuudella pyyhkii yleisesti ot-

taen hyvin. Esimerkiksi Voikkaan paperitehtaan

sulkeminen perusteltiin ylikapasiteetin purka-

misella, ei kehnolla taloudellisella tilanteella.

”Työnantajat maalailevat liian synkkiä kuvia tu-

levaisuudesta ja naamioivat sitten maalaaman-

sa uhkakuvat perustaksi irtisanomisille ja muil-

le ilkeille teoilleen.”

– Jouko Ahonen, Kymen Sanomat 14.1.2007

Ahonen tarkasteli paperiteollisuuden tilaa laa-

jasta, kansantaloudellisesta näkökulmasta.

Paperiteollisuus on olennainen osa ns. met-

säklusteria, joka työllistää suuren joukon muita

palvelu- ja teollisuuden aloja kuten pakkauste-

ollisuus, koneiden rakennus ja huolto, logistiik-

ka, painotalot sekä tutkimus- ja koulutuspal-

velut.

Ahonen selvensi kuinka Suomen paperite-

ollisuus on keskittynyt kolmen suurtuottajan –

Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto – kä-

siin. Kun niiden osuus paperiteollisuudesta oli

38 prosenttia vuonna 1980, se oli vuonna 1999

jo 92 prosenttia. Ne myös sijoittuvat Euroopan

neljän suurimman metsäteollisuusyrityksen

joukkoon. Paperityöläisten määrä on samaan

aikaan laskenut miltei puolella n. 37 000:een

PAPERITEOLLISUUS, TEOLLISTUMISEN LIPPULAIVA KARIKKOISELLA URALLA

(2003), mikä on maailmanlaajuinen trendi. Kes-

kittyminen on Ahosen mukaan johtanut tilan-

teeseen, jossa nykyiset tehtaat ympäri Suomen

ovat pitkälti ”pääkonttorin etäispesäkkeitä”.

Paperityöläisten olot saivat paljon huomio-

ta paneelikeskusteluissa. Pääluottamusmies

Antero Raanoja lisäsi puheenvuorossaan, että

työntekijät asetellaan kilpailutilanteeseen mui-

den paikkakuntien kanssa, myös ulkomailla,

eli mikäli he eivät täytä tiettyjä ehtoja, inves-

tointipäätökset suunnataan toiselle laitoksel-

le. Työpaikoilla vallitsee jatkuva epävarmuus ja

muutostilanne, joille johtoporraskaan ei voi mi-

tään. Raanojan mukaan paperiteollisuus ei ole

enää turvallinen työpaikka ja esimerkiksi saira-

uspoissaolojen suuri määrä heijastaa henkisten

voimavarojen ehtymistä.

Ahonen kertoi, että luottamusmiehiä irti-

sanotaan jollain verukkeella, eikä heidän tilal-

leen löydy halukkaita. Irtisanomisia ei hänen

mukaansa saisi tapahtua ilman tuomioistuimen

päätöstä. Lisäksi työntekijöihin kohdistuvat pai-

neet ovat vain kasvaneet. Työpaikkoja vähen-

netään, ja töihin jääviltä vaaditaan enemmän.

Työsuhteen ehtoja pyritään heikentämään mm.

pidentämällä todellista työaikaa. Tehtäviä ja toi-

mintoja ulkoistetaan. Tehtaita ja tuotantolinjoja

jopa suljetaan, usein juuri ylituotannon leikkaa-

miseksi. Hänen mukaansa on vain ajan kysy-

mys, milloin iso suomalainen yritys päättää in-

vestoida itärajan taakse.

Ahosen mukaan on väärin, että työnanta-

jat ovat työvoimakustannusten kimpussa, vaik-

ka ne kattavat vain 15,5 prosenttia paperinhin-

nasta (ilman sosiaali- ja muita maksuja vain 8,2

prosenttia). Jukka Nyberg Toimihenkilöunionis-

ta totesi, että Suomessa erityisesti irtisanomi-

seen liittyvät ehdot ovat retuperällä. Esimerkik-

si Ranskassa ja Saksassa irtisanomispalkka vas-

taa kahden vuoden palkkaa.

Ahosen mukaan paperiteollisuuden tulevai-

suus riippuu siitä, kuinka suuri paperinkulutus

tulee olemaan nykyisissä kehitysmaissa. Tulee-

PA

NE

EL

I

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

7

ko paperinkulutus henkeä kohti kasvamaan BKT:

n nousun myötä, vai siirrytäänkö niissä suoraan

sähköiseen markkinointiin ja viestintään? Aho-

nen toivoo paperinkulutuksen kasvavan, sillä

muuten paperiteollisuus kärsii yhä suuremmasta

ylituotannosta ja ”pudotuspeli tulee jatkumaan”.

Hän painotti paperinkulutusta lisättävän “kyp-

sien” markkinoiden sijaan “kehittyvillä” mark-

kinoilla, joissa paperia tulisi käyttää mm. oppi-

kirjojen valmistamiseen. Myös Raanoja perään-

kuulutti paperinkulutuksen lisäämistä. Nämä

vaatimukset aiheuttivat vastustusta yleisössä.

Yleisön keskuudessa eniten soraääniä ke-

räsivät Ahosen kommentit lisäydinvoiman tar-

peellisuudesta. Hänen mukaansa päätös viiden-

nestä ydinvoimalasta oli myönteinen, ja nyt tu-

lisi rakentaa kuudes ydinvoimala. Eila Pelttari

Helsingistä nosti esiin, että ydinvoima sotii kes-

tävän kehityksen ja ympäristönsuojelun peri-

aatteita vastaan. Tapio Solala Porista kritisoi, et-

tä myös Ahosen yleisesitystä pohjannut oletus

loputtomasta talouskasvusta on kestämätön ja

että vaihtoehtoista ajattelua tarvitaan.

Keskustelun lopuksi Raanoja totesi, että täl-

lä hetkellä ay-väen haasteena olisi lisätä kan-

sainvälistä yhteistyötä, erityisesti Euroopan si-

sällä. Työntekijöiden kohtaamat perusongelmat

ovat samat ympäri maailmaa, ja yhteistyö olisi

tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeää esimer-

kiksi suurten konsernien kesken.

Vasemmalta pääluottamusmies Antero Raanoja (Stora Enso), valtuuston puheenjohtaja Jukka Ny-

berg (Toimihenkilöunioni), toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro (Rauhanpuolustajat) ja puheenjohta-

ja Jouko Ahonen (Paperiliitto).

PA

NE

EL

I

KUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

8

Alustajana yliaktuaari Olli Savela, puheen-

johtajana kirjastonhoitaja Pirjo Korhonen, sihteerinä toimittaja Marjaliisa Siira

Suuri sumutus on Suomessa menossa, Olli Sa-

vela totesi. Hän kertoi, että laki kunta- ja pal-

velurakenneuudistuksesta (KUPRU) on parhail-

laan käsittelyssä eduskunnassa. Laki on puite-

laki, johon kuuluu noin 160 uutta lakia. Onko

kansalaisilla tai edes kuntien päättäjillä tark-

kaa tietoa laajasta lakipaketista? Eipä taida olla,

vaan lakia viedään eteenpäin sumuverhon var-

jossa, Savela sanoi. ”Lain tarkoituksena on kun-

nallisen palvelutuotannon yksityistäminen.”

KUPRU on valtava rakennemuutos, jolla käy-

dään kuntien työntekijöiden kimppuun. Kun-

nissa on töissä 400 000 työntekijää, joten tämä

asia koskettaa ainakin miljoonaa suomalaista,

kun työtekijöiden perheet lasketaan mukaan,

Savela sanoi.

Vuonna 2005 vireille tulleessa KUPRUssa oli

alun perin kolme vaihtoehtoa:

1. Aluekuntamalli, joka tarkoittaa, että Suo-

messa olisi vain noin 20 kuntaa

2. Peruskuntamalli, joka tarkoittaa, että kun-

tia yhdistetään 20 000–30 000 asukkaan

kunniksi

3. Palvelupiirimalli, joka tarkoittaa, että mm.

sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan sopi-

van suuruisen asukaspohjan omaavissa pal-

velupiireissä.

Lakiehdotuksessa käsiteltävänä oleva malli on

yhdistelmä näistä. Toisaalta kuntia ajetaan yh-

distymään ja toisaalta perustamaan palvelupii-

rejä tai yhteistoiminta-alueita. Keskittäessään,

yksityistäessään ja karsiessaan palvelutuotan-

toa KUPRU seurauksineen koskettaa oikeastaan

jokaista suomalaista.

Yhdistymiseen patistamisessa käytetään

keppiä ja porkkanaa. Porkkana ovat yhdisty-

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS JA SEN VAIKUTUS TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMAAN

misavustukset, joita on varattu 200 miljoonaa

euroa vuosille 2007–2010. Keppinä on uhka

pakkoliitoksista vuoden 2009 jälkeen, mikäli

kunnan tunnusluvut ovat heikommat kuin lais-

sa määritellyt raja-arvot.

Yhteistoiminta-alueen asukaspohjan perus-

terveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvis-

sä sosiaalipalveluissa pitää olla 20 000 asukas-

ta. Tämä tarkoittaa, että noin neljäsosa nykyi-

sistä terveyskeskuksista pitäisi lopettaa liian

pienen asukaspohjan vuoksi. Ammatillisen kou-

lutuksen järjestämisessä asukaspohjan pitää

olla 50 000, mikä tarkoittaa sitä, että nykyisin

olemassa olevia oppilaitoksia joudutaan yhdis-

tämään.

Lisäksi 17 kaupunkiseutua (yhtenä näistä

pääkaupunkiseutu) joutuu laatimaan 31.8.2007

mennessä yhteistyösuunnitelman, jossa kerro-

taan miten maankäyttö, asuminen ja liikenne

sovitetaan yhteen ja miten parannetaan palve-

lujen käyttöä yli kuntarajojen.

Sopivan asukaspohjan määritteleminen pal-

veluiden tuottamiselle merkitsee yksityistämis-

tä, Savela korosti. Tehdään palvelujen tuottami-

sen ”markkina-alue” riittävän suureksi, että se

kiinnostaisi bisnestä. Isommat yksiköt on hel-

pompi yksityistää.

”LAPSIA EI VOI HOITAA NOPEAMMIN”

Lain 1. pykälässä sanotaan, että lain tarkoi-

tus on parantaa tuottavuutta. Miten siis se

tehdään, kun esimerkiksi lapsia ja vanhuk-

sia ei voi hoitaa nopeammin? Koska kuntien

menoista kaksi kolmasosaa on henkilöstöme-

noja, tuottavuutta voidaan ensisijaisesti pa-

rantaa joko henkilöstöä tai henkilöstön tuot-

tamia palveluja vähentämällä, tai tuottamal-

la enemmän palveluja samalla tai vähemmällä

henkilökunnalla.

Toiseksi lain 1. pykälässä vaaditaan kuntien

menojen kasvun hillitsemistä. Tämäkin tarkoit-

TE

EM

AS

EM

INA

AR

I 1

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

9

taa Savelan mukaan ensisijaisesti henkilökun-

nan tai palvelujen karsimista.

Miten henkilökuntaa sitten karsitaan? Tällä

hetkellä virkoja muutetaan mahdollisuuksien

mukaan työsuhteisiksi, eikä eläkkeelle jääneen

tilalle aina palkata uutta työntekijää.

Laki myös niittaa valtionosuuksien tason

nykyiselleen, joten korjausta laman aikana

tehtyihin rankkoihin valtionosuusleikkauksiin

ei ole tulossa, vaikka nyt olisi rahaakin. Save-

la on laskenut, että kunnat ovat menettäneet

yhteensä 4,4 miljardia euroa eli kuudesosan

tuloistaan vuoden 1990 jälkeen. Ja vaikka ve-

rotulot ovat kasvaneet, on kunnille myös an-

nettu uusia tehtäviä. Kunnille pitäisi nyt antaa

rahaa noin 1,3 miljardia euroa, niin ei tarvitsi-

si puhua mistään rakennemuutoksesta, Save-

la toteaa.

Yleisökeskustelussa ihmeteltiin muun mu-

assa, että kunnat myyvät hyvin tuottavia toi-

mintojaan.

Harmiteltiin myös niitä hankaluuksia, joita

palvelujen keskittäminen ja vieminen pitkien

välimatkojen päähän aiheuttaa. Kun palvelut

viedään kauas, läheisyys, tuttuus ja luottamus

katoavat. Huomautettiin myös, että tutkimus-

ten mukaan suurissa kunnissa palvelujen tuot-

taminen maksaa yleensä enemmän kuin pienis-

sä kunnissa. Tässä yhteydessä ihmeteltiin suur-

ten yksiköitten tarkoitusta.

Lopuksi suositeltiin Pro Kuntapalvelut -ver-

kostojen perustamista ympäri Suomen niemen.

TE

EM

AS

EM

INA

AR

I 1

Yliaktuaari Olli Savela

KUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

10

Alustajana varapääluottamusmies MerjaLipponen (Palmian JHL), puheenjohtajana pääluottamusmies Eila Pelttari (JHL), sihtee-

rinä Merja Hyttinen

Merja Lipponen kertoi alustuksessaan Case Pal-

miasta ja Eila Pelttari paneutui aiheeseen kun-

nalliset palvelut.

Case Palmia valaisi, kuinka Helsingin kau-

punginvaltuuston päätöksellä perustettiin

29.5.2002 liikelaitos nimeltä Palmia, joka val-

mistautui kilpailutukseen vuodesta 2006 al-

kaen. Palmia on catering- ja toimitilapalvelui-

ta tuottava liikelaitos, jonka omistaa Helsingin

kaupunki. Palmia toimii liikepalvelulautakun-

nan alaisuudessa. Kilpailuttamistilanteessa on

tullut esille, miten muun muassa taloudellinen

hyöty mitataan ja miten tulevaisuuden osaami-

nen varmistetaan. Kilpailuttamisprosessi, jo-

hon sisältyvät asiakirjojen laatiminen ja niiden

tulkitseminen, vie työaikaa ja siten myös nielee

euroja. Lisäksi Palmia toimii aloilla, missä mo-

niammatillisista työyhteisöistä irrotetaan joku

ryhmä tuottamaan niin kutsuttuja tukipalvelui-

ta. Tukipalveluiden määritelmää pitäisi tarkas-

tella palvelun kokonaisuuden kautta, koska ne

ovat yleensä merkittävä osa asiakkaiden par-

haaksi järjestetyistä ydinpalveluista.

Suomalaisen hyvinvointimallin perustana on

ollut pohjoismainen yhteiskuntamalli, joka

on perustunut siihen, että verovaroilla tuo-

tetut palvelut ovat lakisääteisesti ja tasapuo-

lisesti kaikkien ulottuvilla. Niihin kuuluvat

muun muuassa tuloeroja tasoittavat tulonsiir-

rot käsittäen työttömyysturvan, kansaneläk-

keen, lapsilisän ja verotusjärjestelmän prog-

ressiivisuuden. Hyvinvointimalliin kuuluvat

myös sopimukset minimipalkasta, sairausva-

kuutusjärjestelmästä sekä säädökset sosiaa-

li- ja työttömyyseläkemaksuista ja työturvalli-

suuslainsäädäntö. Julkisiin palveluihin kuuluu

esim. terveydenhoito, sosiaalitoimi, opetus- ja

KILPAILUTTAMINEN JA YKSITYISTÄMINEN

sivistystoimi, kaavoitus, viemäri-, vesi- ja tie-

verkostot.

Kuntalain muutos ja Euroopan unioni eivät

pakota kuntia ulkoistamaan eivätkä kilpailutta-

maan omana tuotantona suoritettuja palveluja.

Viime kädessä poliittiset päätöksentekijät rat-

kaisevat, millä tavoin kunnat järjestävät palve-

lutuotantonsa kuntalaisten parhaaksi. Kunnal-

lisia palveluja ei voida arvioida pelkästään laa-

dun tai kustannusten perusteella. Kunnilla on

demokraattisten periaatteitten mukaisesti val-

vontavelvollisuus koskien kaikkien palveluiden

tuottamista tuottajista riippumatta. Ulkoista-

misen, kilpailuttamisen ja yhtiöittämisen myö-

tä tämä valvontavelvollisuus on mahdollises-

ti murtumassa. Palvelut muuttuvat tällöin yksi-

tyisten ja muiden tahojen temmellyskentäksi.

Tällöin hinta–laatu-suhde on vaarassa kääntyä

kuntalaisen eli veronmaksajan kannalta epä-

edulliseksi kustannusten noustessa ja palvelun

laadun mahdollisesti heiketessä.

Helsingissä joukkoliikenteen kilpailutus nosti

esiin myös sen vaikutuksen työntekijöiden ter-

veyteen. Edullisimmat tarjoukset jättäneillä yri-

tyksillä on ollut myös vanhempaa kuljetuska-

lustoa, jonka myötä kuljettajien sairauspoissa-

olot ovat lisääntyneet puolen vuoden aikana.

Jatkuva epävarmuus vie pohjaa asiakaspalve-

lusta ja aiheuttaa taloudellisia ja inhimillisiä vai-

kutuksia myös yksilötasolla.

Toisaalta tällä hetkellä puhutaan palveluiden

keskittämisestä yhteen suureen yksikköön. Tä-

mä herättää kysymyksen säästöjen tasosta pal-

veluja ostavan konsernin/laitoksen menoissa.

Keskitetyissä palveluissa ja kuntaliitoksissa pal-

veluketjun katkeaminen voi aiheuttaa yllättäviä

kustannuksia, joita ei voi ennalta arvioida. Käy-

tännössä palvelut on tällöin pilkottu useisiin ali-

urakoihin kuten esim. rakennuksilla.

Keskustelussa heräsi kysymys, onko kunnallis-

ten ja valtiollisten palveluiden kilpailuttamises-

TE

EM

AS

EM

INA

AR

I 2

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

11

ta ja/tai keskittämisestä veronmaksajille etua,

kun palvelujen tarjoaminen muuttuu yksityisten

temmellyskentäksi aliurakoitsijoiden tullessa

täydentämään palvelutuotantoa. Tällöin pahim-

massa tapauksessa demokraattisten valvonta-

velvollisuuksien puuttuessa useat toisistaan

tietämättömät palveluntuottajat aiheuttavat li-

säkustannuksia veronmaksajan maksettavik-

si. Yhtiöt ja liikelaitokset ovat liikesalaisuuksien

piirissä, eikä näiden tahojen tarvitse kilpailutta-

mistilanteissa paljastaa omia kustannuksiaan ei-

kä muita vastaavia tietojaan. Kunta taas joutuu

tekemään selvityksen kaikista palvelun tuotta-

miseen liittyvistä seikoista. Laatu, kustannukset

ja palvelujen arviointi ovat avainasemassa, tuo-

tetaan palvelut millä tavalla tahansa.

Tällä hetkellä muun muassa vammaiset ja

lastensuojelun asiakkaat tarvitsevat omat puo-

lestapuhujansa. Helsinki tuottaa näiden ryhmi-

en palvelut kunnallisesti. Espoolta ja Vantaal-

ta ne puuttuvat, eikä tällöin näitä palveluita voi

verrata keskenään pääkaupunkiseudulla.

Helsingissä uhkaavan työvoimapulan helpot-

tamiseksi pitäisi löytää keinot, joilla asumisen

kustannukset saataisiin kuriin ja palkat saatai-

siin riittämään kohtuulliseen toimeentuloon

perustyötä tekevälle henkilöstölle. Työnanta-

jan intresseissä on puhua työvoimapulasta ja

sitä paikkaamaan tarvittavasta vierastyövoi-

masta.

Ay-liike on hampaaton, jos se sallii että palve-

lurakenneuudistusta käytetään hyväksi yksi-

tyistämisen lisäämisessä. Tällä hetkellä käy-

dään myös keskustelua VR:n yksityistämisestä

ja pilkkomisesta eri osa-alueisiin.

Terveys- ja sosiaalipuolelle tarvitaan lisää

henkilökuntaa koko Etelä-Suomen alueella. On

esitetty laskelma, että sairaanhoitajista 30 pro-

senttia tekee koulutustaan vastaavaa työtä.

Terveyskeskuslääkäreiden viroista noin 8 pro-

senttia on avoinna ja 7 prosenttia yksityistet-

ty. Sosiaali- ja terveyspuoli eivät ole keskenään

kilpailevia. Lisäksi vastakkainasettelu kunnal-

listen palveluitten tuottajien ja yksityisten alo-

jen työntekijöiden kanssa ei palvele kenenkään

etua (vrt. käytyä keskustelua sairaanhoitajien

ja paperitehtaan työntekijän asemasta suoma-

laisessa työelämässä). Ylikansallinen raha ja

muualla asuvat osakkeenomistajat ravistelevat

suomalaista työelämää rajulla kädellä. Kun ko-

konaiset tehtaat lakkauttavat tuotantonsa, ra-

pautuvat niin kunnalliset kuin yksityisetkin pal-

velut niiden ympäriltä.

Rauhantyö ei ole pelkästään sodan vastusta-

mista, vaan myös heikoimmista huolehtimista.

Tällöin huomioidaan yleinen näkökulma, joka

käsittää myös keskusteluyhteyden hakemisen

päätöksentekijöihin. Tavoitteena on välttää yh-

teiskunnan kahtiajakautuminen.

TE

EM

AS

EM

INA

AR

I 2

Kuvassa etualalla pääluottamusmies Eila Peltta-

ri (JHL), keskellä työryhmän sihteeri Merja Hyt-

tinen ja hänen vieressään varapääluottamus-

mies Merja Lipponen (Palmian JHL).

KUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

12

Alustajana työsuojeluvaltuutettu Merja Sipi-lä, puheenjohtajana opettaja Jarmo Tuomi-niemi, sihteerinä Pirjo Kovanen

KOTKAN KAUPUNGIN MONIMUOTOISUUSOHJELMA

Seminaarin alussa Merja Sipilä tarkasteli moni-

muotoisuuden käsitettä. Sillä tarkoitetaan laa-

jasti ihmisen moninaisuutta. Se pitää sisällään

sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertai-

suuden riippumatta henkilön iästä, etnisestä

tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta,

kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipi-

teestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, su-

kupuolisesta suuntautumisesta tai muusta hen-

kilöön liittyvästä syystä.

Kotkan kaupunki on ollut edelläkävijänä

moninaisuuden edistämisessä. Tasa-arvo- ja yh-

denvertaisuussuunnitelman laatimista varten

kaupungin yhteistyötoimikunta perusti työryh-

män, johon kuului henkilöstöpäällikkö, projek-

tipäällikkö toimenkuvanaan naisten tukeminen

työelämässä, maahanmuuttajakoordinaattori

sekä työsuojeluvaltuutettu.

SUKUPUOLTEN TASA-ARVO

Tasa-arvosuunnittelu pohjaa tasa-arvolakiin.

Lain 6 a §:n mukaan, jos työnantajan palvelus-

suhteessa olevan henkilöstön määrä on sään-

nöllisesti vähintään 30 henkilöä, työnantajan

on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet

vuosittain laadittavan, palkkausta ja muita pal-

velussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunni-

telman mukaisesti.

Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustu-

van syrjinnän. Syrjintää on naisten ja miesten

asettaminen eri asemaan sukupuolen, raskau-

den, synnytyksen, vanhemmuuden tai perheen-

huoltovelvollisuuden vuoksi.

MOSAIIKKI – MONIMUOTOISUUS VAHVUUDEKSI: KOTKAN KAUPUNGIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Seminaarissa tarkasteltiin Kotkan kaupun-

gin sukupuolirakennetta vuoden 2005 lopus-

sa, mistä selvästi kävi ilmi tiettyjen ammatti-

luokkien nais- ja miesvaltaisuus. Tämä näkyy

myös eri ammattinimikkeiden kohdalla. Am-

mattiluokkien palkkoja tarkasteltaessa tasa-ar-

vo ei myöskään näy vielä toteutuneen.

Suunnitelman mukaan kaupungin tulee

edistää rekrytoinnissa miesten ja naisten tasa-

puolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin kaikilla

tasoilla. Huolehditaan, ettei raskaus, synnytys

tai muu sukupuoleen liittyvä syy johda syrjin-

tään rekrytoinnissa. Henkilöstökertomuksis-

sa seurataan miesten ja naisten määrää koko

kaupungin osalta sekä toimialoittain että yksi-

köittäin.

Kaupungin sisäisiin työryhmiin valitaan se-

kä miehiä että naisia. Aliedustettua sukupuolta

suositaan valittaessa työntekijöitä eri tehtäviin,

mikäli hakijat ovat samantasoisia.

Samanpalkkaisuuden periaate on keskeinen

edellytys tasa-arvon toteutumiseksi. Henkilös-

tön kokonaispalkkausta sukupuolen mukaan

seurataan henkilöstökertomuksessa.

Työ-ja perhe-elämän yhteensovittamisessa

kaupungin tulee helpottaa työntekijöitä siten,

että lain takaamat mahdollisuudet perheelli-

sille miehille ja naisille sairaan lapsen hoitoon,

vanhempainlomaan ja hoitovapaaseen toteu-

tuvat käytännössä. Erityisesti miehiä kannus-

tetaan käyttämään enemmän perhepoliittisia

vapaita ja osallistumaan sairaan lapsen hoi-

toon.

Kaupunki tilastoi perhepoliittisten oikeuksi-

en käyttöä koskevat tiedot sukupuolen mukaan

eriteltyinä.

Lopuksi tasa-arvosuunnitelmassa kiinnite-

tään huomiota työolosuhteisiin. Työolot tulee

kehittää sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä mie-

hille että naisille turvaten kaikinpuolisen tasa-

arvon toteutumisen. Henkilöstön tulee kokea

TE

EM

AS

EM

INA

AR

I 3

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

13tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja

tasa-arvoisesti.

Seksuaalinen ja muu sukupuoleen perustu-

va häirintä on kielletty. Häirintätilanteissa työ-

suojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu toi-

mivat yhdyshenkilöinä. Kaupungin intranetista

saa ohjeet uhkaaviin väkivaltatilanteisiin.

ETNINEN YHDENVERTAISUUS

Kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman tar-

koituksena on edistää etnistä yhdenvertaisuut-

ta ja ehkäistä syrjintää viranomaisen toimin-

nassa ja toimintaympäristössä. Suunnitelman

perustana on Suomen perustuslain perusoike-

ussäännökset. EU:n jäsenmaat ovat myös sitou-

tuneet edistämään yhdenvertaisuutta ja vastus-

tamaan syrjintää.

Suunnitelmassa on määritelty, mitä tarkoi-

tetaan etnisellä syrjinnällä, välittömällä ja välil-

lisellä syrjinnällä ja häirinnällä. Positiivinen eri-

tyiskohtelu sitä vastoin ei ole syrjintää vaan se

edistää tasa-arvoisuuden toteutumista. Sen ta-

voitteena on yhdenvertaisuus ja se perustuu to-

dennetusta syrjinnästä aiheutuvien haittojen

ehkäisemiseen ja lievittämiseen.

Kotkassa asui vuoden 2004 lopussa 1 407

ulkomaan kansalaista. Kiintiöpakolaisia vas-

taanotetaan 40 henkilöä vuosittain. Turvapai-

kanhakijoita asutetaan kerrallaan noin 150.

Kotkan kaupunginvaltuuston hyväksymän

maahanmuutto-ohjelman 2004–2010 tavoit-

teena on maahanmuuttajien joustava ja te-

hokas kotouttaminen yhteiskuntaan ja työ-

elämään. Kaupunki sitoutuu monikulttuuri-

suuden edistämiseen ja arvostamaan sekä

hyödyntämään maahanmuuttajien osaamis-

ta ja kulttuuria. Ohjelma sisältää myös pal-

velujen kehittämistä, yhteistyötä, syrjinnän

seurantaa, neuvontaa ja konfl iktien käsitte-

lyä. Kaupungilla on myös oma tulkkipalvelu-

keskus.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

toteutumista seurataan vuosittain ja sisältöä

tarkistetaan tarvittaessa kuitenkin vähintään

kerran kolmessa vuodessa.

Seminaarin lopuksi syntyi vilkas keskus-

telu, jonka sanoma voidaan kiteyttää pariin

lauseeseen.”Tasa-arvo-ja yhdenvertaisuuslaki

löytyy. Toteutuminen on sitten jo toinen juttu.”

Toteutuminen on paljolti kiinni tietoisuudesta,

suvaitsevaisuudesta ja sivistyksestä.

TE

EM

AS

EM

INA

AR

I 3

Työsuojeluvaltuutettu Merja Sipilä Kotkasta.

KUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

14Alustajana Aleksei Etmanov (Pietari), pu-

heenjohtajana pääluottamusmies Jukka Porkka, sihteerinä Tanja Pelttari

Venäjän ay-liikettä käsittelevässä teemaryh-

mässä oli noin 60 osallistujaa ja keskustelu

alustuksen jälkeen oli vilkasta. Teemaryhmän

alustajana oli Pietarin Fordin uuden ammatti-

liiton puheenjohtaja Aleksei Etmanov. Puheen-

johtajana toimi pääluottamusmies ja Kotkan

kaupunginvaltuuston jäsen Jukka Porkka, joka

johdatteli asiaan pohtimalla globalisaation syi-

tä ja seurauksia ay-liikkeen näkökulmasta se-

kä painottamalla kansainvälisyyden merkitys-

tä ay-liikkeelle.

Etmanov kertoi globalisaation näkyvän Pie-

tarissa uusien ylikansallisten yritysten myötä,

erityisesti autoalalla. Suunnitteilla on 10 uu-

den autotehtaan rakentaminen Pietarin alueel-

le. Syitä kehitykseen on helppo löytää Venäjän

edullisista työvoimakuluista sekä energiasta,

mutta ay-liikkeen heikkous on myös yksi suu-

ri tekijä.

Etmanovin mukaan virallisen, niin sanotun

vanhan ay-liikkeen johto ei ole kiinnostunut to-

dellisesta taistelusta työntekijöiden etujen pa-

VENÄJÄN AY-LIIKE UUDISTUMASSA?

rantamiseksi. Etmanov edustaa uutta ammatti-

liittoa, jonka tavoitteena on ammattiliiton sisäi-

nen demokratia ja työntekijöiden laaja koulutus

omien oikeuksien asiantuntijoiksi. Etmanovin

mukaan ay-liikkeen tulisi olla yhtenäinen, mut-

ta tällä hetkellä vanhojen ja uusien ammattiliit-

tojen välillä ei voi sanoa olevan minkäänlais-

ta yhteistyötä. Etmanovin edustaman Fordin

tehtaan ammattiliiton jäsenmäärä on tällä het-

kellä noin 3 000, mutta se on radikaaleilla toi-

mintatavoillaan alkanut saada tukea ja tuloksia.

Uusia ammattiosastoja on tarkoitus perustaa

uusien tehtaiden myötä. Periaatteena ammatti-

liitolla on toimia lainsäädäntöä noudattaen. On-

gelmia tuottaa työnantajien toiminta, sillä sa-

kot esimerkiksi työturvallisuusrikkomuksista

ovat minimaaliset, eikä työnantajilla siten ole

pakottavaa tarvetta noudattaa lainsäädäntöä.

He myös pyrkivät estämään ammattiliiton toi-

mintaa ja muun muassa kampanjoivat median

avulla liittoa vastaan. Palkkauksen lisäksi liitto

kamppailee työsuojelun parantamiseksi ja työ-

terveyspalveluiden puolesta, ja ammattiliitossa

on näihin asioihin erikoistuneet henkilöt. Etma-

nov kertoi esimerkin Fordin tehtaalta, jossa ke-

sän kuumuudessa työntekijät pysäyttivät työt,

TE

EM

AS

EM

INA

AR

I 4

Kuvassa vasemmalta Tanja Pelttari, Aleksei Etmanov, pääluottamusmies Jukka Porkka ja monivuoti-

nen luottotulkkimme Zoja Teslenko Pietarista.

KUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

15

kunnes saivat lisää taukoja työpäivään. Lakkoi-

lu ja vahva kamppailu on mahdollista, sillä For-

dilla ei ole lainkaan työehtosopimusta.

Etmanov korosti työntekijöiden tietoisuu-

den lisäämistä heille kuuluvien oikeuksien osal-

ta. He ovat avanneet koulutuskeskuksen, jos-

sa työntekijöitä koulutetaan työntekijöiden

oikeuksista sekä järjestetään muuta ammatti-

liiton toimintaa.

Metallityöväenliiton kansainvälinen sihtee-

ri Heikki Timonen kertoi liittonsa kontakteista

Venäjälle. He ovat päättäneet tehdä yhteistyötä

vain ns. virallisen ammattiliiton kanssa. Timo-

nen pohti puheenvuorossaan minkälainen hei-

dän yhteistyönsä vaikuttavuus Venäjällä todel-

lisuudessa on, ja minkälaista yhteistyötä tulisi

tehdä, jotta vaikutukset olisivat mahdollisim-

man positiiviset.

Keskustelussa nousi esille paljon kysymyk-

siä niin työolosuhteista Venäjällä kuin myös

työsuojeluun ja palkkaukseen liittyvistä asiois-

ta. Syksyllä Työpaikkojen rauhantoimikunnan

Pietarin seminaarimatkalla on tarkoitus tutus-

tua Etmanovin edustaman ammattiliiton kou-

lutuskeskukseen sekä jatkaa yhteistyötä hei-

dän kanssaan.

LÄHDE VUOTUISELLE PIETARIN-MATKALLE MUIDEN AY-AKTIIVIEN KANSSA!

Työpaikkavierailuja jatapaamisia kiinnostavien ihmisten kanssa.Pietarin-matkan ajankohdaksi on kaavailtu 4.–7.10.2007.

TE

EM

AS

EM

INA

AR

I 4

KUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

16

Alustajina puheenjohtaja Timo Räty (AKT), Kotkan sataman pääluottamusmies Juha Anttila (Steveco) ja Haminan sataman pää-

luottamusmies Petri Saikkonen (Steveco).Puheenjohtajana Jussi Lilja, sihteerinä Ti-

mo Forss.

Avauspuheenvuorossaan Timo Räty korosti nä-

kökulmansa olevan työntekijälähtöinen.

Hän piti peruslähtökohtana sitä, että suoma-

laisessa työssä tulee nyt ja tulevaisuudessa nou-

dattaa suomalaisia työehtoja. Hänen mukaansa

tätä ei tule muuttamaan globalisaatio, kansain-

välinen kilpailu tai mikään muukaan tekijä.

Kansainvälinen kilpailu ja globalisaatio lisää-

vät tavaroiden liikkumista. Räty totesi, että kun

toimintoja päätetään ulkoistaa Suomen ulkopuo-

lelle, se tarkoittaa myös Suomen ja muiden mai-

den välillä liikkuvan tavaran lisääntymistä joko

vientinä, tuontina tai transitoliikenteenä. Jälkim-

mäisellä tarkoitetaan prosessia, jossa Suomen

kautta toimitetaan tavaroita eri maiden välillä.

”Viimeisten kymmenen vuoden aikana tuot-

tavuuden ja tehokkuuden tavoittelu on koros-

tunut. 1960-luvulta lähtien satamia on koneis-

tettu ja automatisoitu. Työntekijöiden määrä on

supistunut rajusti, vaikka satamien läpi virtaa-

van tavaran määrä on lisääntynyt”, sanoi Räty.

Myös satamien välinen ja satamien sisäinen

kilpailu on lisääntynyt. Ennen satamissa oli yksi

tai kaksi ahtausliikettä, nykyään niitä on yleen-

sä useampia.

Alaan liittyvistä ongelmista Räty sanoi: ”Lo-

gistiikka-alan perusongelma on, että kuljetus-

järjestelmät on rakennettu tilaajien eli kaupan

ja teollisuuden ehdoilla. Kauppa- ja teollisuus-

alat itse luovat rakenteita ja suljettuja järjestel-

miä, jotka kasvattavat kustannuksia. Saatetaan

kuljettaa esimerkiksi vain tietyn teollisuusyri-

tyksen tavaroita tietyillä kuljetusvälineillä, mi-

kä on tehotonta.”

Logistiikkapalvelujen hinnat ovat Timo Rä-

dyn mukaan liikaa tilaajan määriteltävissä. Ai-

SATAMAT JA NIISSÄ TYÖSKENTELEVIEN ASEMA KANSAINVÄLISEN KILPAILUN PAINEESSA

na ei palveluista myöskään makseta niiden to-

dellista hintaa, mikä on johtanut harmaaseen

talouteen.

Kaakonkulmalla ongelmaksi muodostuu

myös 30–40 vuotta ajastaan jäljessä olevan lo-

gistiikan infrastruktuuri. Pullonkauloiksi ovat

muodostuneet E18-tie mutta myös poikittaisyh-

teydet. Näillä teillä näkyvät transitoliikenteen

vaikutukset.

”Transitoliikenne on kaakonkulman näkö-

kulmasta hyvä ja tarpeellinen järjestelmä ta-

varoiden vientipainotteisuuden takia. Sen taus-

talla on kuitenkin poliittisia tekijöitä. Se on nyt

ja tulevaisuudessa Venäjälle politiikan väline.

Maan tavoitteena on siirtää transitoliikennet-

tä mahdollisimman paljon pois Venäjältä. Liika

riippuvuus tästä liikenteestä todennäköisesti

kirpaisee jossain vaiheessa. Jos transitoliikenne

kasvaa vielä nykyisestään, riskit kasvavat myös

työntekijöiden näkökulmasta.”

Transitoliikenteen ongelmat ovat yhteydessä

Venäjän tullin toimintakykyyn ja kapasiteettiin.

Rädyn mukaan viranomaisten viime vuoden lo-

pulla esittämät toimenpiteet yhä kasvavien rek-

kajonojen ongelmaan olivat ”onnettomia”. Ra-

jalle rakennettavia rekkojen odotusalueita hän

pitää kannatettavana. Yksi ratkaisu olisi tyhji-

en rekkojen Suomen puolelle pääsyn estäminen

niin kauan kun rajan tällä puolella on ruuhkaa.

Paikallistason näkökulmaa keskusteluun toi

20 vuoden satamakokemuksella Kotkan sata-

man pääluottamusmies Juha Anttila. ”Satama-

työntekijöiden kannalta myös EU-lainsäädäntö

luo omat uhkansa. Satamapalveludirektiiviä ra-

kennetaan EU-parlamentissa suurten satamien

ehdoilla. Suomalaisten satamien koko on pieni

verrattuna Euroopan satamiin. EU:n toimet ro-

muttavat ay-liikkeen ja satamamiesten voimaa.

Asioita pitäisi katsoa myös suomalaisesta näkö-

kulmasta”, sanoi Anttila.

Haminan satamaa edusti pääluottamusmies

Petri Saikkonen. Hän otti esiin yksittäisen sata-

matyöntekijän näkökulman: ”Olen työskennellyt

PA

NE

EL

I

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

17

alalla yli 20 vuotta. Kansainvälinen kilpailu ilme-

nee kiireenä. Laivojen koot kasvavat, mutta nii-

den satamassa oloaikaa pyritään jatkuvasti ly-

hentämään. Operaattorit haluaisivat pitää mah-

dollisimman vähän väkeä töissä. Tästä seuraa

mahdoton yhtälö. Kun käytetään nonstop-työtä,

sosiaalinen kanssakäyminen työtovereiden kans-

sa rajoittuu työvuorojen vaihtoon. Tämä kaikki

koettelee työntekijöiden henkisiä voimavaroja.”

Yleisökysymykseen satamapalveludirektii-

vistä vastasi Räty: ”EU:n parlamentti on kaata-

nut satamapalveludirektiivin kaksi kertaa. Taus-

talla direktiivikeskustelussa on kilpailun estei-

den poistaminen. Ehdotus olisi pitänyt sisällään

pakollisen toimilupajärjestelmän ahtausliikkeil-

le ja antanut yksinoikeuksia tietyille liikkeille.

Suomessa saa kuka tahansa tällä hetkellä har-

joittaa ahtaustoimintaa. Valtiovallan ja yksityis-

ten fi rmojen näkökulmasta direktiivi olisi rajoit-

tanut nykyisiä toimintamalleja.”

Seuraavaksi Räty vastasi satamatyön muo-

tojen nykypäivään liittyvään kysymykseen: ”Ny-

kyään 90 prosenttia töistä tehdään vakituisina

pysyvinä työsuhteina ja kymmenen prosenttia

tilapäisten ahtaajien toimesta.”

Yleisöstä nousi vielä esiin kysymys rahtien

keskittämisestä juniin. Räty vastasi: ”Suomes-

sa 25 prosenttia tavaraliikenteestä kuljetetaan

junilla. Maantiekuljetukset ovat ainoa järkevä

vaihtoehto vietäessä autoja Suomen kautta,

koska Venäjältä puuttuu tarpeeksi suuri juna-

terminaali autojen purkuun junista. Moskovaan

ollaan tosin rakentamassa sellaista. Tämän jäl-

keen 5–30 prosenttia autojenkuljetusliikentees-

tä voitaisiin siirtää juniin 5–10 vuodessa. Juna-

kuljetukset eivät tämän jälkeenkään ole kannat-

tavia Pietariin. Näihin ongelmiin pitäisi vastata

rakentamalla E18-tie moottoritieksi.”

Miksi autoja ei sitten viedä suoraan Venäjäl-

le? ”Venäjän edun mulkaista on, että autoja säi-

lytetään Suomessa, kunnes niille löytyy osta-

ja. Tämän jälkeen auto viedään Venäjälle ja py-

ritään luovuttamaan ostajalle mahdollisimman

nopeasti”, sanoi Timo Räty.

Kuvassa vasemmalta Kotkan sataman pääluottamusmies Juha Anttila (Steveco), puheenjohtaja

Timo Räty (AKT) ja Haminan sataman pääluottamusmies Petri Saikkonen (Steveco) ja Jussi Lilja

paneelin vetäjänä.

PA

NE

EL

I

KUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

18

Työpaikkojen rauhantoimikunta on toiminut

vuodesta 1974 lähtien ammattiyhdistysaktiivi-

en ja rauhanihmisten yhteisfoorumina. Tarkoi-

tuksena on kerätä joukkoja tarkastelemaan rau-

han, solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja

tasa-arvon kannalta kansallisesti ja kansainvä-

lisesti tärkeitä viestejä ja toimia näiden viesti-

en mukaisesti.

Toimikunnassa on jäseniä kolmen ammat-

tikeskusjärjestön (SAK, STTK ja Akava) alaisis-

ta ay-järjestöistä. Useimmat jäsenet edustavat

ammatti- tai työpaikkaosastoaan, näin on saatu

aikaan vankempi toimintatausta.

Työpaikkojen rauhantoimikunta on puolu-

eista ja ammattiliitoista riippumaton toimija,

mutta se tuo kuitenkin niihin molempiin syvyyt-

tä omilla mielipiteillään ja toiminnallaan.

VUOTUISET TAPAHTUMAT

Tärkein tapahtuma on jokavuotiset Ay-väen rau-

hanpäivät, joka kerää yhteen 150–300 osanot-

tajaa. Kotimaisten ja kansainvälisten huippuasi-

antuntijoiden panos yhdessä luottamusmiesten

ja muiden ay-aktiivien kanssa on luonut rauhan-

päivistä suositun keskustelufoorumin. Rauhan-

päivät järjestetään vuosittain eri paikkakunnil-

la yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Ay-väen rauhanpäivillä on myös vuosittain luo-

vutettu Rauhantyöpaikka-palkinto jollekin vuo-

den aikana ansioituneelle työpaikalle/taholle.

Nimitysperusteena on yleensä ollut innostava

toiminta rauhantyön eteen työpaikalla.

Toinen perinteinen toiminta on jokasyk-

syinen matka Pietariin, jota useina vuosina on

isännöinyt paikallinen Rauhan ja sovinnon neu-

vosto. Matkaohjelma on tiivis, mutta matka on

antoisa elämys. Siihen on kuulunut mm. työ-

paikkavierailuja, seminaareja, konsertteja ja

juhlia.

MUU TOIMINTA

Muu toiminta rakentuu yhteiskunnassa tapah-

tuvien muutosten mukaan. Viime aikoina on

nostettu esiin mm. valtionyhtiöiden ja julkis-

ten palveluiden yksityistämisten ja kilpailutta-

misten aiheuttama kritiikki sekä hyvinvointi-

yhteiskunnan kohtalo. Yhteistyökumppaneina

ovat olleet mm. ay-, ympäristö-, kehitysyhteis-

työ- ja rauhanjärjestöt. Olemme harkintamme

mukaan ajaneet asiaamme myös erilaisten yh-

teiskunnallisten liikkeiden kautta tuoden niihin

pohjaa rauhanomaisten toimintatapojen esitte-

lyllä. Mm. aseistariisuntaviikolla työpaikkojen

rauhantoimikunta on tuonut esiin ay-väen nä-

kökulmaa.

Työpaikkojen rauhantoimikunta

Hämeentie 48, 00500 Helsinki

Puh. (09) 7744 310, Fax: (09) 7732 328

www.rauhanpuolustajat.fi /rauhanpaivat

Puheenjohtaja Jussi Lilja

Puh: 0400-722706

Sähköposti: jussi.lilja@iki.fi

TYÖPAIKKOJEN RAUHANTOIMIKUNTA

TY

ÖP

AIK

KO

JEN

RA

UH

AN

TO

IMIK

UN

TA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

19

Työpaikkojen rauhantoimikunta ottaa vuosit-

tain osaa mm. Sosiaalifoorumin, Hiroshima-päi-

vän ja YK:n aseidenriisuntaviikon toteutukseen

eri puolilla Suomea.

• SUOMEN SOSIAALIFOORUMI 21.–22.4. 2007 HELSINGISSÄ. Työpaikkojen rauhantoi-

mikunta järjestää tapahtumassa oman teema-

seminaarin. Aihe liittynee ulko- ja turvallisuus-

politiikkaan ja EU:n militarisointiin.

• 6.8.2007 HIROSHIMA-PÄIVÄ

• YK:N ASEIDENRIISUNTAVIIKKO VKO 43 (24.–30.10.2007.)

• PIETARIN-MATKA JA SEURAAVAT AY-VÄEN RAUHANPÄIVÄT• Pietarin-matkan ajankohdaksi on kaavailtu

4.–7.10.2007.

• Ay-väen rauhanpäivät Hämeenlinnassa 12.–

13.1.2008.

Mikäli ammattiosastot haluavat kutsua rauhan-

työn asiantuntijoita alustamaan tilaisuuksiinsa,

löytyy Työpaikkojen rauhantoimikunnan ”reser-

vistä” hyviä ehdokkaita. Puolen tunnin napakka

alustus on omiaan herättelemään ajatuksia am-

mattiosastojen syys- tai kevätkokouksissa.

Tarkemmat tiedot:

www.rauhanpuolustajat.fi /rauhanpaivat

tai puh. (09) 7744 310

TY

ÖP

AIK

KO

JEN

RA

UH

AN

TO

IMIK

UN

TA

TULEVAA TOIMINTAAKUVA: HENRI ONODERA

AY

-VÄ

EN

RA

UH

AN

PÄ

IVÄ

T 2

007

09.30 Ilmoittautuminen ja Kotkan kaupungin tarjoamat tulokahvit

10.30 Päivien avaus • Jussi Lilja, Työpaikkojen

rauhantoimikunnan puheenjohtajaKulttuuriohjelmaa: • yhdistetty maahanmuuttajien Toivo ja Ystävä -kuoro Kotkasta• Kotkan kaupungin tervehdys,

kaupunginjohtaja Henry Lindelöf 11.00 Paneeli – Paperiteollisuus, teollistumisen lippulaiva karikkoisella uralla • puheenjohtaja Jouko Ahonen, Paperiliitto • valtuuston puheenjohtaja Jukka Nyberg, Toimihenkilöunioni• vetäjänä Teemu Matinpuro, Suomen Rauhanpuolustajat

12.55 Työpaikkojen rauhantoimikunnan vuosi-kokousvalmistelua – vaalivaliokunnan valinta

13.00 Ruokailu

OHJELMA LAUANTAINA 13.1.

14.00–17.00 Teemaseminaarit1. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sen vaikutus työntekijöiden asemaan • yliaktuaari Olli Savela• puheenjohtajana Pirjo Korhonen2. Kilpailuttaminen ja yksityistäminen• varapääluottamusmies Merja Lipponen, Palmian JHL• puheenjohtajana pääluottamusmies Eila Pelttari, JHL3. Mosaiikki – monimuotoisuus vahvuudeksi: Kotkan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma• työsuojeluvaltuutettu Merja Sipilä, Kotka • ohjaaja Veikko Tanska, Kotkan vastaanottokeskus• puheenjohtajana Jarmo Tuominiemi, opettaja4. Venäjän ay-liike uudistumassa?• Aleksei Etmanov, Pietarin Fordin tehdas• puheenjohtajana Jukka Porkka

19.00 Illanvietto merimiesravintola Kairossa (Satamakatu 7)• illalliskorttiOhjelmassa musiikkia, tanssia ja arpajaiset

AY-VÄEN RAUHANPÄIVÄT

09.00 Kiertoajelu ja tutustuminen kaupunkiin. Bussi lähtee hotelli Seurahuoneen edestä, kokoontuminen klo 8.45.

10.00 Työpaikkojen rauhantoimikunnan vuosikokous

11.00 Työryhmien raportit (neljä työryhmää + vuosikokous)

12.00 Ruokailu

13.00 Paneeli – Satamat ja niissä työskentelevien asema kansainvälisen kilpailun paineessa• puheenjohtaja Timo Räty, AKT ry• pääluottamusmies Juha Anttila, Kotkan satama• vetäjänä Jussi Lilja

15.00 Rauhanpalkinnon saajan julkistaminen

15.15 Päätöspuheenvuoro, Tanja Pelttari, Työpaikkojen rauhantoimikunta

OHJELMA SUNNUNTAINA 14.1.