Upload
foy
View
118
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Metallity ö väen liitto pähkinänkuoressa. Perustettu 1899. Maan suurin teollisuuden ammattiliitto. Jäseniä n. 167 308, jotka kuuluvat 320 ammattiosastoon. jäsenistä on naisia n. 21% jäsenistä on alle 35-vuotiaita kolmannes Liitto solmii kymmenen työehtosopimusta - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
1
2
Metallityöväen liitto pähkinänkuoressa
Perustettu 1899.
Maan suurin teollisuuden ammattiliitto.
Jäseniä n. 167 308, jotka kuuluvat 320 ammattiosastoon. jäsenistä on naisia n. 21%jäsenistä on alle 35-vuotiaita kolmannes
Liitto solmii kymmenen työehtosopimusta
Yli 1900 pääluottamusmiestä työpaikoilla valvoo sopimusten noudattamista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsen.
Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät (IN), Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestö EMY:n ja Kansainvälinen Metallityöläisten Liiton (IMF) jäsen.
3
Metallityöväen liiton perustehtävä
Yhteistoiminnan avulla jäsenten työ- ja palkkaehtojen parantaminen.
Metalliliiton neuvottelemat ja solmimat työehtosopimukset määrittelevät palkkaperusteet, maksettavan palkan vähimmäistason sekä muut työsuhteessa noudatettavat ehdot.
Metalliliitto toimii jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja sivistystason kohottamiseksi.
Lisäksi Metalliliitto edistää työsuojelun kehittämistä yritysdemokratian toteuttamista ammatillista koulutusta
5
Jäsenyys
Ammattiosastossa jäsen osallistuu työpaikkansa luottamusmiehen valintaan joka toinen vuosi osaston puheenjohtajan ja toimikunnan muiden jäsenten valintaan vuosittain osaston toiminnasta päättämiseen vuosittain työhuonekunnan toiminnasta päättämiseen vuosittain aloitteiden tekemiseen työehtosopimusneuvotteluihin
Joka 4. vuosi jäsen voi olla ehdolla ja äänestää liittokokousedustajia osallistuu liittokokousaloitteiden valmisteluun ammattiosastoissa
Jäsenille järjestetään erilaisia kursseja ja tapahtumia pitkin vuotta
Jäsenkortilla jäsen saa lukuisia etuja esim. polttoaineesta, vakuutuksista, pankkipalveluista, hotellimajoituksesta yms.
6
Työehtosopimus
Metallityöväen liitto solmii 10 työehtosopimusta: metalliteollisuus malmikaivokset jalometalliala pelti- ja teollisuuseristysala auto- ja konekorjaamot energia-ala mekaanisen metsäteollisuuden korjaamot televiestintäala puolustusministeriön työpaikat auto- ja konekauppa
Työehtosopimuksella sovitaan alan vähimmäistyöehdot, mm: palkat, työaika ylityökorvaukset, sairausajan palkka vapaapäivät
Työehtosopimus sitoo alan työnantajaa, oli tämä järjestäytynyt tai ei.
Työehtosopimus on oltava nähtävillä työpaikalla.
7
Työsopimus
Työntekijä tekee työsopimuksen työnantajan kanssa.
Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti.
Työsopimuksessa tulisi ilmetä ainakin: • Työnantaja• Työntekijä• Työsuhteen voimassaolo• Työn suorittamispaikka• Työtehtävä• Noudatettava työehtosopimus• Palkkauksen perusteet• Työaika• Muut sovitut ehdot• Päiväys ja allekirjoitukset
8
Luottamusmies
On työpaikan työntekijä -mies tai nainen.
On työntekijöiden ja ammattiosaston edustaja työpaikalla.
Valvoo sopimusten ja lakien noudattamista ja soveltamista.
Ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa ja ylläpitää työrauhaa.
Luottamusmiehen valitsevat työpaikan järjestäytyneet ammattiosaston jäsenet.
Valinnan järjestää työpaikan ammattiosasto.
9
Työsuojelu
Työturvallisuuslaki säätelee työsuojelua.
Myös työehtosopimuksessa on työsuojelumääräyksiä.
On osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa. Työnantaja vastaa siitä, että työympäristö ja työolosuhteet ovat turvallisia.
Työntekijän on noudatettava annettuja työturvallisuusohjeita.
Työntekijät valitsevat keskuudestaan kahden vuoden välein työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen.
10
Metallityöväen liiton organisaatio
Jäsen kuuluu ammattiosastoon.
Ammattiosasto kuuluu aluejärjestöön ja liittoon.
Aluejärjestö kuuluu liittoon.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Metallityöväen liitto
Aluejärjestö
Ammattiosasto
JÄSEN
11
Päätöksenteko
Liittokokous
Liittovaltuusto
Liittotoimikunta puheenjohtaja Riku Aalto sihteeri Matti Mäkelä
Työvaliokunta
Liittokokous
Liittovaltuusto
Liittotoimikunta
Työvaliokunta
12
Toimintaorganisaatio
13
Palkka
Teknologiateollisuuden TES:n (1.10.2009) palkat kalleusluokassa 2
Työnvaativuusryhmittely on 9 portainen.
Tvr1 798 senttiä Tvr9 1179 senttiä(henkilökohtainen pätevyys 3% - 25%)
Autoalan TES:n palkat kalleusluokassa 2(henkilökohtainen pätevyys 5 % - 30%
Tvr1 924 senttiä Tvr6 1248 senttiä
14
Palkka
Säännöllisen työajan tuntipalkat, vuoden 2008 4. vuosineljännes.
Metallien jalostus 1690 senttiäMetallituoteteollisuus 1474 senttiäKone- ja kulkuneuvoteollisuus 1578 senttiäElektroniikka- ja sähköteollisuus 1449 senttiäAutokorjaamot 1559 senttiä
Koko teknologiateollisuus yhteensä 1546 senttiä
15
Metallityöväen Murikka-opistoMetallityöväen Murikka-opisto on ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen kehittämiskoulutusta tarjoava työelämän kansanopisto. Koulutuksemme on suunnattu pääasiassa aikuisille, työelämässä toimiville Metalliliiton jäsenille.
Koulutusalueet: edunvalvonta työsuojelu järjestötehtävät viestintä pitkäkestoinen koulutus tietotekniikka yritysten kehittämiskoulutus tiimikoulutus englanti
Avoin kaikille Metalliliiton jäsenille. Sijaitsee Tampereen Teiskossa.Perustettiin 1977Vuosittain n. 160 kurssia ja yli 3300 opiskelijaa.
Suomen Ilmakuva Oy
www.murikka-opisto.fi
16
Oppilasjäsenyys
On ilmaista
Oppilasjäsenellä oikeus osallistua liiton järjestämiin kursseihin yms. tapahtumiin esim: oppilasjäsen tapaamiset Toiminta tutuksi –kurssit Ensiaskel edunvalvojaksi -kurssi Nuorten kesäpäivät Nuorisojaostojen järjestämät tilaisuudet
Oppilasjäsenellä ei ole oikeutta: äänestää liiton vaaleissa työtaistelukorvaukseen oikeudelliseen tukeenwww.metallinnuoret.fi
17
www.metallinnuoret.fi
18
Oppilasjäsenestä JÄSENEKSI Jäsenyys muuttuu varsinaiseksi metallialan työsuhteen kautta, jäsenmaksu 1,7% bruttopalkasta (verovähennys kelpoinen).
työnantaja perii suoraan palkasta itse maksava, saa jäsenmaksuohjeen ja viitetiedot jäsenmaksun maksamista varten
Jäseneksi pääset täyttämällä perintäsopimuksen, ammattiosaston, luottamusmiehen tai aluetoimiston kautta
Jokaisesta työsuhteesta uusi jäsenmaksun perintäsopimus.
Opiskelun jatkuessa ilmoitus ammattiosastoon (luottamusmies), jäsenyys jatkuu ns. "lepäävänä jäsenyytenä". Kesätyö kartuttaa työttömyyspäivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa
Jäsenedut
Oppilasjäsenille SAKKI:n opiskelijakortti Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vapaa-ajan matkustajavakuutus Euromaster Teboil Tallink Silja Nordea Fontana Ylläs Saaga –rinnehotelli Restel –hotellit Fontana Kylpylät, hotellit ja
Camping & Caravan Kylpylä-hotelli Vesileppis Imatran Kylpylä Kylpylähotelli Kuntoranta VVO
19
Metallin nuorten tapahtumat Murikan kurssit Metalliranta Metallikero Työväen Retkeilyliiton majat Ahjo Työväenlehtituki
Varsinaisille jäsenilleedellä mainittujen lisäksi Työsuhteeseen liittyvät edut,
palkat, työajat, lomat yms. Oikeusapu Työttömyysturva
Ajantasaiset jäsenedut löydätwww.metalliliitto.fi > Jäsenyys > Jäsenedut
Oppilasjäsenmäärän kehitys
LIITY SINÄKIN!!
20
21
Näiden alojen opiskelijat voivat liittyä oppilasjäseneksi:
Kone- ja metallialaKone- ja metallialan perustutkinto- Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma- Valmistustekniikan koulutusohjelma- Valimotekniikan koulutusohjelma
LVI-alaTalotekniikan perustutkinto- LVI-asennuksen koulutusohjelma-Teknisen eristyksen koulutusohjelma
Auto- ja kuljetusalaAutoalan perustutkinto - Autokorinkorjauksen koulutusohjelma- Automaalauksen koulutusohjelma- Autotekniikan koulutusohjelmaLentokoneasennuksen perustutkinto- Lentokoneasennuksen koulutusohjelma
SähköalaSähköalan perustutkinto-Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma- Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma
PintakäsittelyalaPintakäsittelyalan perustutkinto- Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelma
Muu tekniikka ja liikenneKello- ja mikromekaniikan perustutkinto- Mikromekaniikan koulutusohjelma
Käsi- ja taideteollisuusalaEsinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma
22
23
Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta1899 Rauta- ja metallityöntekijöiden liitto perustetaan Helsingissä 21.-23.6.
1920 -luku Metallissa toteutetaan teollisuusliittoperiaate. Työnantajan julistama metallisulku, joka kestää 30 viikkoa. 16 tehtaan asunnoista häädetään 1289 perhettä. Lapuan liike syntyy
1930 Vanha Metallityöväen liitto ja SAJ lakkautetaan oikeuden päätöksellä. Suomen Metallityöväen Liitto ja SAK perustetaan.
1940 -luku Ns. tammikuun kihlaus, jolla työnantajat tunnustavat ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluosapuoleksi. Metallialan työntekijöiden ja työnantajien ensimmäiset yhteiset rationalisointikurssit. 5-tuntinen lauantaipäivä metallin sopimukseen.
24
Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta1950 Syys-lokakuussa yli kaksi kuukautta kestänyt Metallin lakko
1958 Työturvallisuuslaki.
1960 -luku SAK hajoaa, SAJ perustetaan ja Metallityöväen liiton rinnalle syntyvät SAJ:laiset Teräsliitto ja Korjaamoliitto. Työntekijäin eläkelaki (TEL) Metallitalo valmistuu Hakaniemen torin laidalle Helsingissä. 40 tuntinen työviikko eli lauantai tuli vapaaksi. Metallityöväen liitto siirtyy ensimmäisenä ammattiliittona suhteellisiin liittokokousvaaleihin. Liinamaa 1-sopimus solmitaan, sovitaan mm. jäsenmaksuperinnästä.
25
Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta1970 -luku Metallityöväen liiton eheytysneuvottelut onnistuvat. 7-viikkoisen metallilakon tuloksena mm. lomaltapaluuraha metallialalle. Vuosilomalaki uudistetaan (neljän viikon vuosiloma) ja työsuojelun valvontalaki säädetään. Metallityöväen Murikka-opisto valmistuu. Vanhempainloma. Työterveyslaki. Talviloma 6-päiväiseksi.
1980 -luku Työaika teollisuudessa lyhenee, ns. pekkaspäivät. Metalliteollisuudessa aloitetaan palkkarakenneuudistus. Autokorjaamoalan lakko, jonka tuloksena alan palkkausta parannetaan. Tasa-arvolaki.
26
Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta1990 -luku Luottamusmiehen asemaa vahvistaa uusi metalliteollisuuden luottamusmiessopimus. Työttömyyspäivärahan saajia Metallissa ennätykselliset 71 139. Paikallinen sopiminen osaksi metallin työehtosopimusta. Metalliteollisuudessa vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä paikallisesti sovittavaksi. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Metallityöväen liitto kannattaa liittymistä. Työllisyys-tupo. Työaikalakia uudistetaan. Metalliteollisuuteen solmitaan alakohtainen irtisanomissuojasopimus ja määräykset ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Suomi hyväksytään Euroopan raha- ja talousliiton Emun jäseneksi. Metallityöväen liitto on Emuun liittymisen kannalla.
2000 -luku Uusi työsopimuslaki Uusi työterveydenhuoltolaki. Uusi työturvallisuuslaki. Muutosturva
Metallityöväen liiton jäsenmäärän kehitys 1899 -
27
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
160 000
180 000
1899 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2006
POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ
28
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
160 000
180 000
1899 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2006
1917 8 tunnin työaikalaki
1922 vuosiloma 4-7 pv
1939 vuosiloma 5-12 pv
1946 vuosiloma 12-14 pv
1959 45-tuntinen työviikko
1960 vuosiloma 18-24 pv
1966 40t /5pv työviikkoon siirtyminen alkoi
1972 10% lomaraha
1973 4 viikon vuosiloma
1977-79 talviloma
1986-90 työajan lyh. 100t.
1990 loppiainen
2000 Helatorstain jälkeinen lauantai
POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ
29
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
160 000
180 000
1899 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2006
1906 yleinen äänioikeus
1922 työsopimuslaki
1927 työläistarkastajat
1937 kansaneläkelaki
1945 Työehtotoiminta Luottamusmiesjärjestelmä
1948 Lapsilisälaki Tapaturmavakuutuslaki
1958 Työturvallisuuslaki
1962 Työnt.eläkelaki (TEL)
1963 Sairausvakuutuslaki
1973 Työs. valvontalaki
1976 Ryhmähenkivakuutus
1978 Työterveyshuoltolaki Yhteistoimintalaki
1980 Opintovapaalaki
1984 Työttömyysturvalaki
1987 Tasa-arvolaki
1988 Hoitovapaa
1995 Vuorotteluvapaa Ammattitutkinnot
2001 Työsopimuslaki
2006 Tilaajavastuulaki