Palapeli-minuus

Mörötpaperille!

Kolumni:Unettomuudenkehä

51926

Tietoa lehdestä

Didit-verkkolehti kertoo traumatisoituneiden arjestaantaen tukea menneisyyteen menemättä.

Vuoden 2015 julkaisut: 2.3., 1 .6., 7.9. ja 7.12

Tietoa ryhmästä

Punaisen Ristin Oulun osaston vertaistukiryhmä Didit ontarkoitettu lapsuudessaan traumatisoituneille. Ryhmäottaa vastaan uusia jäseniä kaksi kertaa vuodessa.

Vuoden 2015 seuraava uusien tapaaminen pidetään 28.9.klo 12-14 osoitteessa Kainuuntie 1 . Jäsenien tulee olla

täysi-ikäisiä ja hoitosuhteessa ammattilaiseen.

Ota yhteyttä

Päätoimittaja, aineistot:toimitus@didit.fi

Tiedotus, markkinointi, taitto:tiedottaja@didit.fi

Kuvataide, itseilmaisu:taide@didit.fi

Mielenmaisemia, unia, heijasteita:mielensuvanto@didit.fi

Lehden sisältö eiaina sovellu lapsilleeikä lapsiosille.Pelottavat tai

muistoja herättävättekstit merkitäänNalle-symbolilla.

www.didit.fi

HAASTEELLISTAELAMAAVUOROKAUDENYMPARI

Kenenkaan arki ei olemutkatonta, mutta

joskus elama soljuu

kuitenkin eteenpain

tasaisesti ilman suuria

ongelmia. Toisin on

dissosiaatiohairioisella:

elama on jatkuvaa taiteilua, tasapainoilua ja taistelua

ympari vuorokauden. Suuren haasteen dissosiaatio-

hairioisen arkeen tuovat persoonallisuuden eri osat. Yksi

osa haluaa yhta, toinen toista ja kolmas ei pysty

mihinkaan. Osa saattaa vaihtua lahes nakymattomasta

syysta alta aikayksikon toiseksi. Voi olla, etta ensin on

touhuamassa varsin tehokkaana, kun jokin pieni merkki

(haju, aani, lause) muistuttaa menneisyyden kauhuista ja

aikuisen toimeliaan osan tilalla on pienena myttyna

sikioasennossa vapiseva lapsiosa. Lisaa eri osista ja niiden

tarkoituksesta loytyy taman numeron faktaosiosta.

Dissosiaatiohairio vaikuttaa kaikkiin arjen osa-alueisiinja tekee tavallisestakin paivasta monimutkaista. Yksi

monimutkainen asia on nukkuminen. Traumatisoitunut ei

voi vain sulkea silmiaan, kun nukuttaa ja herata virkeana,

kun on nukkunut riittavasti.

Julmat painajaiset vaivaavat ja

unenpaasta voi olla vaikea, lahes

mahdoton saada kiinni. Aikaiset

aamuyon heraamiset ovat myos

tavallisia. Toisaalta jotkut osat

ovat sellaisia, etta nukahtavat

paikoissa, joissa ei olisi soveliasta

nukkua. On myos mahdollista,

etta dissosiatiivisesta

identiteettihairiosta karsiva luulee nukkuneensa yon,

mutta seuraavana paivana loytyykin erilaisia vihjeita ja

merkkeja, etta joku oinen osa on ollut kovin puuhakkaana.

Riittava unensaanti on sujuvan elaman peruspilareita.

Tassa numerossa tarjoamme tietoa, nakokulmia ja

vinkkeja, kuinka tama tarkea elaman osa-alue voisi olla

edes pikkuriikkisen aiempaa helpompaa.

Toki myos meidandissosiaatiohairiosta

karsivien elama on

edes joinakin paivina helpompaa kuin toisina. On paivia,

kun osat eivat vaihtele salamannopeudella ja nykypaivan

aikuiset osat pysyvat hallitsevina. Kaikkina paivina elama

ei ole aivan yhta kauhujen tayteista kaaosta, vaan saattaa

nahda puiden oksilla tanssahtelevat auringonsateet ja voi

maistaa, kuinka suloiselta juuri keitetty kahvi

maistuukaan. Parhaiten tallaiseen olotilaan itse kykenen

silloin, kun arki on mahdollisimman tasaista ja hyvin

ennakoitua. Vertaankin elamaa dissosiatiivisen

identiteettihairion kanssa elamaan vaikeahoitoisen

diabeteksen kanssa. Diabetespotilaan elaman on tarkea

olla saannollista ja tasaista, jotta verensokerit pysyvat

tasapainossa. Samoin keinoin myos minun elamani pysyy

hallinnassa. Kun arki on paaasiassa tasaista, voi

vahitellen mukaan ujuttaa myos pienia poikkeuksia.

Lammittavia auringonsateita toivottaa paatoimittaja

Pääkirjoitus

Kesäkuu 2015 3

Sinua varten

Lehden teema: Uni

Sisällysluettelo3 Pääkirjoitus

Fakta5 Palapeliminuus - tietoa dissosiatiivisistapersoonallisuuden osista8 Asiantuntijan palsta - Alkoholismisairautena

Minun tarinani10 Pitkä tie ymmärtämiseen

Arjessa12 Läheiset kertovat13 Niksinurkka14 Ensi kertaa - Sokkotreffit16 My Fake ID

Taide18 Maalauksia20 Nuorten lukijoiden runoja22 Valokuvia23 Lukijoiden musiikkivalinnat

Mielen suvanto25 Lukijan uni - Liekeissä

Ajankohtaista26 Kolumni - Unettomuuden kierteessä28 Sarja-arvostelu:Orange is the new black29 Kirjaesittely: Vinoon varttunut tyttö30 Kalenteri

"Osat ajattelevat,tuntevat,

havaitsevat jakayttaytyvatikaan kuinkyseiset

tapahtumatjatkuisivatedelleen taiuhkaisivatpalata."

FaktaPalapeliminuus- Tietoadissosiati ivisistapersoonall isuuden

osista

Kesäkuu 2015 5

Dissosiatiivisesta identiteettihairiosta karsivan minuus onkuin kokoamaton palapeli. Se koostuu toisistaan irrallaan

olevista palasista, jotka kuitenkin kuuluvat yhteen.

Yhdysvaltalaisen diagnoosijarjestelman, DSMIV:n,

dissosiatiivisen identiteettihairion kriteerit edellyttavat

vahintaan kahden erilaisen identiteetin tai

persoonallisuuden tason olemassaoloa, vahintaan kahden

identiteetin tai persoonallisuuden tason vallanottoa henkilon

kayttaytymisessa seka muistamattomuutta. Dissosioiduilla

osilla on kullakin suhteellisen kiintea tapansa hahmottaa

itseaan ja ymparistoaan ja suhtautua niihin.

Traumatisoitumiseen perehtyneet tutkijat kayttavat eri

persoonallisuuden osista nimityksia persoonallisuuden

naennaisen normaali osa j a persoonallisuuden

emotionaalinen osa, ja nama kaksi erillista osien

jarjestelmaa ovat jaykkarajaisia ja suljettuja toisiltaan.

Naennaisen normaalit osat pyrkivat tiiviisti elamaan

normaalia elamaa, ja usein on siten, ettei juuri kukaan tieda

henkilon karsivan vaikeasta menneisyydesta ja vakavista

mielenterveyden ongelmista. Paivittaiseen elamaan

keskittyneet osat pyrkivat valttamaan tilanteita ja

kokemuksia, jotka voivat tuoda mieleen traumaattisia

muistoja. Tama valttely auttaa ihmista selviytymaan

paivittaisesta elamastaan.

Emotionaaliset osat ovat

puolestaan juuttuneet trauma-

aikaan, eli kokevat traumaattisen

menneisyyden vielakin

nykyisyytena. Naiden osien

ajattelu ja havaitseminen ovat

rajallisia, ja ne keskittyvat uhkia vastaan

puolustautumiseen. Nama osat ajattelevat, tuntevat,

havaitsevat ja kayttaytyvat ikaan kuin kyseiset tapahtumat

jatkuisivat edelleen tai uhkaisivat palata.

MENNEISYYS VAIKUTTAA PERSOONALLISUUDEN

JAKAANTUMISEN TASOON

Traumatisoitumisen kesto ja voimakkuus vaikuttaa siihen,

kuinka pirstaleiseksi henkilon identiteetti muodostuu ja

kehittyy. Primaarissa rakenteellisessa dissosiaatiossa

persoona on jakaantunut yhteen naennaisen normaaliin ja

yhteen emotionaaliseen persoonallisuuden osaan. Tallaisesta

hairion tasosta karsivalla naennaisen normaali osa on

enimmakseen vallassa ja emotionaalisen persoonallisuuden

osan vaikutusala on suhteellisen rajallinen. Esimerkkina

tallaisesta dissosiaatiosta on henkilo, joka kykenee elamaan

aikuisen elamaa ja suoriutuu arjesta, mutta traumaa

muistuttavat tekijat laukaisevat esiin lapsenomaisesti

kayttaytyvan osan.

Sekundaarisessa rakenteellisessa dissosiaatiossa

puolestaan emotionaalinen persoonallisuuden osa on

jakaantunut useampaan toimintajarjestelmaan, mutta

naennaisen normaaleja persoonallisuuden osia on yksi.

Esimerkkina sekundaarisesta rakenteellisesta

dissosiaatiosta karsivasta henkilosta on sellainen, joka on

kokenut lapsuudessaan vakavaa seka fyysista etta henkista

vakivaltaa. Naennaisen normaali persoonallisuuden osa

kykenee toimimaan muun muassa tyotilanteissa varsin hyvin,

kunhan suhteet toisiin ihmisiin eivat tunnu uhkaavilta. Jos joku

tilanne tavalla tai toisella kuitenkin muistuttaa traumasta,

henkilon yksi osa saattaa jahmettya, toinen raivostua

suunniltaan, kolmas hakeutua vaaratilanteisiin ja neljas lähteä

etsimaan itselleen henkiloä, joka pitaisi hanesta huolta

lapsenomaisella tavalla.

Vakavimmassa traumatisoitumisen muodossa, tertiaarisessa

rakenteellisessa dissosiaatiossa seka emotionaalinen etta

naennaisen normaali osa ovat jakaantuneet. Naennaisen

normaaleja osia voivat olla vaikkapa erilaiset tyoidentiteetit eri

tyoymparistoissa seka lapsistaan huolehtivat aiti tai isaosat.

Nailla eri persoonallisuuden osilla on runsaasti omia piirteita,

kuten nimi, ika, sukupuoli ja omat mieltymykset.

ERILAISIA OSIA

Persoonallisuuden osilla on omat

ainutlaatuiset tehtavansa, jotka

perustuvat niiden tehtavaan

personaallisuudenrakenteen puitteissa.

Monet dissosiatiivisesta

identiteettihairiosta karsivat ihmiset

nakevat mielessaan sisaisen tilan tai

maailman, jossa heidan

persoonallisuuden osat asustavat tai he

saattavat nahda mielessaan myos

yksittaisen hahmon. Koska

persoonallisuuden osat toimivat tarpeidensa edustajina, ne

voivat saada lukemattoman maaran erilaisia muotoja - rajana

ovat vain ihmisen kokemukset ja luovuus. Dissosiatiivisesta

identiteettihairiosta karsiva saattaa esimerkiksi kuulla

mielessaan leijonan arjymista. Tama on syntynyt siten, etta

vihan tunteiden ilmaisu on ollut henkilolle lapsuudessa

kiellettya, ja vihan kokemus ilmenee tallaisessa muodossa

henkilon omassa mielessa.

On olemassa useita tyypillisia trauma-aikaan juuttuneita

persoonallisuuden osia, ja nama edustavat erilaisia yleisesti

koettuja ristiriitoja ja kokemuksia, joita on vaikea yhdistaa

omaan kokemusmaailmaan. Tyypillisia osia ovat esimerkiksi

lapsiosat ja nuoret osat . Useilla dissosiatiivisesta hairiosta

karsivalla henkilolla on siis persoonallisuuden osia, jotka

kokevat olevansa nuorempia kuin ihminen todellisuudessa on.

Ne voivat kokea olevansa aina vauvaikaisesta murrosikaiseen.

Nama osat ovat juuttuneet eri kehitysvaiheisiin. Ne kantavat

usein traumaattisia muistoja ja tuskallisia tunteita tai

aistimuksia. On mahdollista, etta joillakin on myos myonteisia

muistoja.

Kaltoinkohtelevat osat ovat osia, jotka kantavat vihan ja

raivon tunteita, joita muut eivat voi hyvaksya tai pitavat

pelottavina. Nama osat voivat muistuttaa kaltoinkohtelijaa

menneisyydesta, ja ne hapeavat, uhkailevat tai rankaisevat

sisaisesti muita osia. Ne saattavat myos

suunnata vihansa muihin ihmisiin.

Naiden osien kayttaytyminen ei ole

hyvaksyttavaa, ja se on pelottavaa ja

havettavaa, mutta on tarkea muistaa,

etta myos naiden osien olemassaololle

on hyvat syynsa: ne ovat alkujaan

kehittyneet suojelemaan ihmista

ottamalla kantaakseen monia ahdistavia

vihan, avuttomuuden, syyllisyyden ja

hapean kokemuksia.

Hapea on yksi merkittavimmista

dissosiaatiota yllapitavista tunteista.

Hapeaa kantavat osat kantavat

kokemuksia, tunteita ja kayttaytymistapoja, jotka henkilo

leimaa hapeallisiksi ja vastenmielisiksi.

Taistelevat osat ovat vihaisia osia, jotka ovat juuttuneet

puolustautumaan taistelemalla uhkaa vastaan. Naiden osien

tarkoituksena on suojella yksiloa taistelemalla joko muita

ihmisia vastaan tai sisaisia osia vastaan, jotka jollain tavalla

Fakta

Palapeliminuus

Maaliskuu 2015 7

saavat aikaan vaaran tunteet. Nama osat uskovat usein olevansa vahvoja ja ne

uskovat, ettei niita ole satutettu. Ne nakevat itsensa usein kovaluontoisina

lapsina tai nuorina tai vahvoina ja isoina miehina.

Joillakin dissosiaatiohairiosta karsivilla ihmisilla on sisaisia auttajia, eli osia,

jotka huolehtivat muiden osien hyvinvoinnista. Joskus auttajat perustuvat

menneisyydessa kohdattuun ystavalliseen ihmiseen tai fiktiiviseen kirjassa,

televisiossa tai elokuvassa esiintyneeseen miellyttavaan hahmoon. Naiden osien

avulla traumatisoitunut lapsi pyrkii rauhoittamaan ja lohduttamaan itseaan.

Vaihtelee, kuinka tietoisia dissosiatiiviset osat ovat toisistaan. Jotkut osat eivat

ole lainkaan tietoisia toisistaan tai ovat tietoisia vain harvoista. Kuitenkin

olivatpa osat kuinka tietoisia hyvansa toisistaan, ne vaikuttavat toisiinsa.

Jokainen osa voi tunkeutua tai vaikuttaa arkielamaan keskittyvan osan

kokemukseen ilman, etta se ottaa koko toimintaa hallintaansa. Tallaista

tapahtumaa kutsutaan passiiviseksi vaikuttamiseksi tai osittaiseksi

tunkeutumiseksi. Henkilo saattaa esimerkiksi kuulla mielessaan pienen lapsen

hataantynytta itkua, mutta jatkaa kuitenkin naennaisen normaalia aikuisen

toimintaansa. Persoonallisuuden osan vaihtumisessa puolestaan yksi

dissosiatiivinen osa ottaa ihmisen koko ulkoisen toiminnan hallintaansa. Osien

tiuha vaihtuminen on usein merkki vakavasta stressitilasta tai sisaisesta

ristiriidasta. Osittainen tunkeutuminen on taydellista osan vaihdosta yleisempaa,

mutta dissosiatiivisesta identiteettihairiosta karsivalla henkilolla vaihtumista

tapahtuu usein paivittain.

INTEGRAATIOTYÖN KAUTTA YHDEKSI PERSOONAKSI

Se, kuinka paljon kukin osa on tietoinen toisista osista, siis vaihtelee ja vaikka

osat olisivat tietoisia toistensa olemassaolosta, ne ovat usein eri mielta asioista.

Tarkea paamaara eheytymisprosessissa on aikaansaada sopimuksia eri osien

valille. Tyon tavoitteena ei ole taivuttaaa muita osia tietyn osan tahtoon tai

sivuuttaa niiden tarpeita. Tarkeinta on hyvaksya se, ettei mikaan osa ole

syntynyt tyhjasta, vaan jokaisella niista on ollut oma tarkea syynsa syntya ja

kehittya.

Taynna ristiriitoja ja konflikteja oleva elama eri osien kanssa vie

dissosiaatiohairiosta karsivalta valtavan maaran energiaa. Myos tie

eheytymiseen voi nayttaa loputtoman pitkalta. Ei voidakaan odottaa, etta

pitkaaikaisen traumatisoitumisen vuoksi syntynyt pirstaleinen persoona

eheytyisi hetkessa yhdeksi, vaan tarvitaan paljon karsivallisyytta ja hyvaksyvaa

asennetta itseaan kohtaan. Ehyt palapeli on kuitenkin mahdollista rakentaa oli

paloja kuinka paljon tahansa.

- Päätoimittaja

Lähteet:

Boon, Suzette, Steele Kathy ja Van Der Hart, Onno: Traumaperäisen

dissosiaatiohäiriön vakauttaminen - Taito-ohjelma potilaille ja terapeuteille.

2011 . Traumaterapiakeskus.

Van der Hart Onno, Nijenhuis, Ellert ja Steele, Kathy: Vainottu mieli.

Rakenteellinen dissosiaatio ja kroonisen traumatisoitumisen hoitaminen. 2006.

Traumaterapiakeskus.

Fakta

Palapeliminuus -Tietoa

dissosiati ivisistapersoonall isuuden

osista

7

TässänumerossaTraumatisoituminen jariippuvuudet tuntuvatkulkevan käsi kädessä.Toimitus haastoi alantyöntekijöitä avaamaanlukijoille riippuvuuksien erimuotoja.

Tällä erää kynään tarttuiTiina, päihdetyöntekijä jaalkoholisti.

Asiantuntijan palstallakäsitellääntraumatisoitumisenseurauksia alanammattilaisten johdolla.Palstan kirjoittajavaihtuu joka numerossa.

Alkoholismi sairautena

Alkoholismi, kuten kaikki kemiallisiin aineisiin liittyvat riippuvuudet, luokitellaan

krooniseksi aivosairaudeksi. Jo vuonna 1956 Amerikan laakariliitto maaritteli alkoholismin

alkuperaiseksi, krooniseksi ja parantumattomaksi sairaudeksi, jolle luonteenomaista on

kontrollikyvyn menetys. Sairaus etenee sairauden ehdoilla, ei sairastuneen. Etenemisen

kontrollointi on lahes mahdotonta, mutta sen kehityskulku tunnetaan. Sairautena alkoholismi

on tasa-arvoinen, ja tama iskee niin herraan kuin narriinkin. Sosiaalinen asema, koulutus,

kasvatus tai edes tietamys ei suojele alkoholismilta. Vuonna 2013 suurin yksittainen

potilasryhma Avominnen hoidoissa oli laakarit. Alkoholismi on voimakkaasti perinnollinen

sairaus, ei sosiaalinen. Itse olen syntynyt alkoholistiperheeseen. Isani on alkoholisti, samoin

hanen isansa. Aitinsa eika myoskaan mummonsa sylkenyt pulloon. Aidinisa joi itsensa hengilta

ollessani vauva.

Mita pidemmalle geenitutkimus on edennyt, sita enemman alkoholismiin johtavia

perintotekijoita on pystytty todentamaan. Gabra 2 -geenin mutaation johdosta alkoholin

vaikutus aivoissa on voimakkaampaa, ja taman vuoksi tunneperainen koukkuun jaaminen

syntyy nopeasti. Kasvaessani alkoholistiperheessa paatin, ettei minusta koskaan tule

samanlaista kuin isasta, mutta kun sain ensimmaisen humalakokemukseni 15-vuotiaana, se oli

rakkautta ensi silmayksella ja ymmarsin heti, miksi isa juo. Viina vapautti ja teki minusta

avoimen, sosiaalisen, rohkean, kaiken sen mita en selvin pain uskaltanut olla. Himo paihteelle

oli valtava, ja sita piti saada mahdollisimman saannollisesti ja enenevassa maarin.

Asiantuntijanpalsta

Geenissa ADH4 oleva poikkeama aiheuttaa normaalia paremman alkoholin sietokyvyn. Tama

mahdollistaa suuremmat annokset paihteita kontrollia menettamatta. Olen fyysisesti

pienikokoinen nainen ja karsinyt alipainosta koko ikani. Silti kykenin juomaan itseani

huomattavasti isompia miehia poydan alle helposti. Harrastin nuorempana juomakilpailuja,

koska niin sain ilmaiset humalat.

Sairauden oireet ovat kokonaisvaltaisia ja koskevat kaikkia ihmisen elaman osa-alueita.

Fyysisia oireita ovat esimerkiksi venahdykset, murtumat, vatsavaivat, diabetes,

tulehdukset, myrkytykset, maksa- ja haimasairaudet, hormonaaliset muutokset, elimiston

puutostilat, neurologiset vammat seka iho-oireet. Olen katkaissut kylkiluuni humalassa,

kaatunut poydan reunaan niin, etta takaraivo aukeni, toinen munuaisallas tulehtui

ryyppyputken seurauksena ja minulla on atooppinen iho.. .vain muutama esimerkki.

Psyykkisina oireina tarkeimpana on himo tai tarve paihteelle ja siihen liittyva oman tilan

kieltaminen. Jokaiselle alkoholistille tuttuja ovat myos masennus, paniikkihairio,

unettomuus, pelkotilat, ahdistus ja persoonallisuuden muutokset. Kaikki nama psyykkiset

oireet allekirjoitan kohdalleni. Paihteen himo ja siihen kuuluva kieltaminen oli kohdallani

mielisairauden luokkaa. Juomisen seuraukset olivat karmeat, mutta selittelin tarpeen

vaatiessa mustankin valkoiseksi. Paniikkihairio, ahdistus ja masennus olivat elamassa lasna

koko ajan, ja juomisen edetessa jarjettomat pelkotilat ja unettomuus olivat ajaa hulluuden

partaalle. Viimeisen puolen vuoden aikana mukaan tulivat myos aistiharhat, eli olin

Fakta

alkuperaisen tai muun samankaltaisesti vaikuttavan paihteen

kayttona vieroitusoireiden lievittamiseksi

4. Sietokyky kasvaa. Tama voi ilmeta siten, etta a) kaytettya annosta

suurennetaan paihtymyksen tai entisen vaikutuksen saavuttamiseksi

tai b) entinen annos tuottaa selvasti heikomman vaikutuksen kayton

jatkuessa

5. Kaytto muodostuu elaman keskeiseksi asiaksi. Tama voi ilmeta a)

muista merkittavista kiinnostuksen kohteista tai tyydytyksen

lahteista luopumisena joko osittain tai kokonaan sekä siten, etta b)

tuntuva osa ajasta kuluu paihteen hankkimiseen, kayttoon ja sen

vaikutuksista toipumiseen

6. Kaytto jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista,

joista kayttaja on tietoinen tai joista hanen voidaan olettaa olevan

tietoinen

Kolmen tai useamman kriteereista on esiinnyttava yhtaaikaisesti

kuukauden ajan viimeisimpien 12 kuukauden aikana tai toistuvasti,

mikali jaksot ovat kuukautta lyhyempia. Joka ikinen kriteeri

kohdallani tayttyy ja tunnistan niista itseni. Minulla on alkoholismi-

niminen sairaus joka on aiheuttanut itselleni, lapsilleni seka muille

laheisilleni hirvittavan maaran tuskaa ja menetettyja vuosia. Minut

pelasti reilut kymmenen vuotta sitten Minnesota-filosofiaa

kayttava ammatillista apua antava paihdehoito. Sain tiedon ja

ymmarryksen sairaudestani ja kaltaisteni ihmisten seka

ammattilaisten avun ja tuen. Sain kayda todella pohjalla ja siella

ollessani sain tyokalut paasta sielta pois ja elaa oikeaa elamaa,

rehellista, avointa, itseni nakoista elamaa. Toipumisen myota olen

tullut sinuiksi sairauteni ja raittiuden tarpeeni kanssa. Ammatikseni

olen tehnyt paihdetyota kohta seitseman vuotta ja ollut jonkin verran

julkisuudessa puhumassa ennen kaikkea naisten alkoholismista. En

hapea enaa sairauttani, vaan se on niin luonnollinen osa minua, etta

unohdan valilla, etteivät kaikki ihmiset tieda historiaani. Tama tuli ilmi

viimeksi joulun jalkeen, kun eras uusi ystavani, jonka kanssa olemme

tutustuneet uuden harrastukseni myota, tuli kaymaan kylassa.

Keskustelimme kahvikupin aarella ja hanen ilmeensa muuttuivat aina

vain hammentyneemmiksi ja hammentyneemmiksi. Keskustelumme

sivusi persoonallisuuden muutoksia ja paihdesairauksia. Lopulta han

uskaltautui kysymaan kuinka mina voin tietaa aiheesta noin paljon ja

osaan peilata hanen tuntemuksiaan. Silloin vasta tajusin, ettei tuo uusi

ystavani tiennyt sairaudestani ja miten olisikaan tiennyt, kun emme

siita aiemmin olleet keskustelleet? Mina olin vain olettanut hanen

tietavan, mutta eihan se paalle pain valttamatta nay. Suurin osa juovia

alkoholisteja on ihan tavallisia perheenisia ja -aiteja, tyossa kayvia

ihmisia jotka ovat matkalla kohti ennenaikaista hautaa, elleivat saa

oikeanlaista hoitoa sairaudelleen ennen sita. Mina sain ja siita olen

ikuisesti kiitollinen. Tiina, alkoholisti

deliriumin partaalla.

Sosiaalisia oireita on muun muassa sosiaalisen verkoston

muokkaantuminen paihteiden kaytolle sopivaksi, epanormaalit

ihmissuhteet laheisiin, mahdollistajan etsiminen itsensa ulkopuolelta

seka ongelmat tyopaikalla sairaudesta johtuvien poissaolojen takia,

avioeroja ja taloudellisia vaikeuksia. Hollywood on menettanyt minussa

loistavan nayttelijan. Sosiaalinen ymparistoni muuttui sita mukaa, kun

sairauteni eteni, mutta pystyin pitamaan laheisimmat ystavat onnellisen

tietamattomina juomiseni todellisuudesta, silla enhan mina heidan

kanssaan ryypannyt, sita varten oli omat porukkansa. Ihmissuhteet

laheisiin oli lahinna manipulointia, keinottelua ja valehtelua.

Henkiset oireet ovat mielestani kaikkein raadollisimmat ja

tuhoavimmat. Eletaan pullon tai paihteen kautta ja sen viemina vastoin

omaatuntoa. Oma arvomaailma romuttuu, ja siita seuraa moraalinen

rappio. Menetetaan kosketus omaan itseen ja ollaan itse itseltamme

kokonaisvaltaisesti hukassa. Sielu on myyty paihteelle, ja hirvittavat

itsesyytokset ottavat vallan. Tarkeimpia asioita minulle ovat lapseni,

kyky elattaa itse itseni ja oma hyvinvointi ja terveys. Kun olin viela juova

alkoholisti, viina meni kaikkien minulle tarkeiden asioiden edelle. Tein

koko ajan asioita, joita en koskaan olisi selvin pain tehnyt ja elin taysin

vastoin omaa itseani ja sita, minka oikeaksi tiesin ja tunsin. Pullo meni

puolison, lasten ja kaiken muunkin edelle. Tuhosin omaa terveyttanikin

mutta sekaan ei hidastanut tahtia. Henkiset krapulat, morkkikset, olivat

usein paljon kamalammat kuin fyysiset. Itseinho ja pettymys valtavaa.

Tyoelamassa en ollut enaa loppuajasta mukana ollenkaan.

Tunne-elaman oireina on kemiallisuus ja kemiallisuuden puolustaminen.

Alkoholistin tunne-elama on kaaoksessa. Ulospain nayttaytyy vastuuton

helppoheikki, joka ei kanna vastuutaan sanoistaan eika teoistaan, mutta

sisalla jyllaa pelko, viha, pettymys, kelpaamattomuus, mustasukkaisuus,

syyllisyys ja hapea. Tahan sairauteen liittyvan kieltamisen tilan takia

alkoholisti ei ymmarra kaiken taman johtuvan hanen juomisestaan, vaan

suojelee juomistaan kaikin keinoin. Omassa illuusiokuplassaan alkoholisti

ajattelee kaikkien elaman ongelmien johtuvan aina jostain muusta kuin

hanen juomisestaan. Paihteet ovat elamassa vahintaan yhta tarkeita kuin

uni ja ravinto, joskus jopa tarkeampia. Syy juomiseeni tai elamani

ongelmiin loytyi aina itseni ulkopuolelta. Useimmiten syyllinen kaikkeen

oli silloinen puoliso tai tarpeen vaatiessa kuka tahansa muukin kelpasi

syntipukiksi, jopa omat lapset. Juomisen lopettaminen ei koskaan kaynyt

mielessakaan enka voinut kuvitellakaan elamaa ilman alkoholia. Tunne-

elamani oli loppuvaiheessa juomistani niin sekaisin, etta minulle tuttuja

ja turvallisia tunteita olivat vain viha, pelko ja pakokauhu. Niiden kanssa

elin paivittain. Muita tunteita en enaa tunnistanut.

Maailman terveysjarjeston, WHO:n julkaisemaa ICD-10-jarjestelmaa

kaytetaan maailmanlaajuisesti. Naita jarjestelman maarityksia voidaan

kayttaa eri paihteita kayttaviin potilaisiin. Riippuvuusoireyhtyman

kriteerit ICD-10 mukaan ovat:

1 . Voimakas himo/ pakonomainen halu

kayttaa paihteita

2. Kyky hallita paihteen kayton

aloittamista, maaraa tai lopettamista on

heikentynyt

3. Esiintyy vieroitusoireita paihteen

kayton paattyessa tai vahentyessa. Ne

voivat ilmeta: a) kaytetylle paihteelle

tyypillisena vieroitusoireyhtymana tai b) Kesäkuu 2015 9

Minun tarinani

Virpi Hämeen-Anttila onsuomalainen tutkija, suomentaja,

kuvittaja ja kirjailija.

Hämeen-Anttilan vuonna 2003julkaistusta esikoisromaanista "Sudenvuosi" tehtiin samanniminen elokuvavuonna 2007. Kirjailijalla on kymmeniä

teoksia takanaan, joista romaani"Tapetinvärinen" julkaistiin vuonna2012. Teos löytyy kirjakaupoista ja

kirjastoista ympäri Suomen.

Pitkä tieymmärtämiseen

Meni pitkä aika, ennen kuin ymmärsin, että minulla oli DID. En

ole vieläkään täysin varma, koska tällä ilmiöllä on monenlaisia

muotoja. Sanon ”ilmiö”, koska ”sairaus” tai ”häiriö” kuulostavat

korvissani vierailta. Mielestäni DID syntyy puolustuksena

johonkin, jota psyyke ei voi murtumatta kohdata. Se on omalla

tavallaan normaali ja looginen, ja sellaisena sitä pitäisi hoitaa.

Jälleen varaus: näin on ainakin minun kohdallani.

Olen lukenut, että useimmilla muillakin on suuria vaikeuksia

löytää oikea diagnoosi. DID hajaantuu moniksi oireiksi, joita

hoidetaan -- jos hoidetaan -- erillisinä. Minun oireitteni kirjoon

kuuluivat päällimmäisinä masennus ja ahdistus. Muistan niiden

olleen läsnä jo kahdeksanvuotiaana. Murrosiässä ilmaantuivat

syömishäiriöt. Eivät tyhjästä: ne olivat puolustusreaktio. Hoidin

syömällä masennusta ja ahdistusta, jolloin aloin potea

sokeririippuvuutta ja tulin sairaalloisen lihavaksi. Kun yritin

parantua näistä, sairastuin anoreksiaan, jonka korvasi bulimia,

josta pelastauduin ortoreksiaan. Kahdenkymmenen iässä keinot

loppuivat ja seurasi hermoromahdus ja puolen vuoden jakso, josta

en muista mitään. Minulla oli myös fobioita, joista vaikein liittyi

toisten seurassa oloon ja puhumiseen, ja obsessiivis-

kompulsiivisia tapoja, joiden lähde oli syvälle juurtunut pelon ja

turvattomuuden tunne. Kaikkein kauheinta olivat

paniikkikohtaukset ja ”mustaan aukkoon putoamiset”, joiden

aikana koin muuttuvani toiseksi, katselevani itseäni ulkopuolelta,

hajoavani kappaleiksi ja häviäväni olemattomiin. ”Aukkoja”

seurasivat joskus sokeat hillittömyyden puuskat, joiden aikana

vahingoitin itseäni. ”Aukoista” ja itsetuhoisuudesta minulla oli

myöhemmin vain hämäriä muistikuvia.

Olin lapsi aikana, jolloin lapsilla ei ollut mielenterveyden häiriöitä.

Ei niitä ollut aikuisillakaan, koska pelättiin hullun leimaa. Takana

oli sota ja puute, eikä saanut valittaa turhista. En saanut apua.

Tuskin kukaan edes huomasi, miten solmussa ja surullinen olin.

Peittelin vaistomaisesti vaivojani samoin kuin kotiongelmia, joita

häpesin. Isäni oli levoton ja vihainen ja sai pienestä syystä ja

syyttäkin raivokohtauksia. Minun piti koko ajan varoa, mitä

sanoin ja mitä tein. Onnistuin salaamaan muut oireet paitsi

syömishäiriöt ja sosiaalisen fobian. Koulussa hoidoksi

suositeltiin dieettiä ja ”reipastumista”, koska arkuus ja lihavuus

olivat oma vikani ja rohkeus ja painon hallinta vain omasta

tahdostani kiinni.

Kun muut eivät hoitaneet minua, jouduin tekemään sen itse.

Aina en onnistunut, kuten edellä kävi ilmi, mutta kirjoista,

musiikista ja kuvataiteesta tuli minulle pysyvä lohduttaja,

elämän rikastuttaja ja kilpi pahoja asioita, myös omia sisäisiä

demonejani vastaan. Kotoa lähdettyäni vaivani lievenivät,

mutta eivät kadonneet. Kärsin epävarmuudesta, heikosta

aloitekyvystä, hankalasta suhteesta syömiseen ja ruumiiseeni ja

pakonomaisesta vimmasta takertua esineisiin, paikkoihin,

kirjoihin, kaikkeen muuhun paitsi ihmisiin, joihin en luottanut

lainkaan. Ja kun jouduin tietynnäköiseen uhkaavaan

tilanteeseen, reagoin tavalla, joka pelotti minua: syöksyin

”mustaan aukkoon” ja muutuin itselleni vieraaksi.

Elin elämääni ja aloin pärjätä paremmin. Merkittäviä voiman

antajia olivat olivat kumppanin löytyminen ja lasten syntymä.

Oli kuin lukkoja olisi auennut yksi kerrallaan. Vähitellen

häpesin. Isäni oli levoton ja vihainen ja sai pienestä syystä ja

syyttäkin raivokohtauksia. Minun piti koko ajan varoa, mitä

sanoin ja mitä tein. Onnistuin salaamaan muut oireet paitsi

syömishäiriöt ja sosiaalisen fobian. Koulussa hoidoksi

suositeltiin dieettiä ja ”reipastumista”, koska arkuus ja lihavuus

olivat oma vikani ja rohkeus ja painon hallinta vain omasta

tahdostani kiinni.

Kun muut eivät hoitaneet minua, jouduin tekemään sen itse.

Aina en onnistunut, kuten edellä kävi ilmi, mutta kirjoista,

musiikista ja kuvataiteesta tuli minulle pysyvä lohduttaja,

elämän rikastuttaja ja kilpi pahoja asioita, myös omia sisäisiä

demonejani vastaan. Kotoa lähdettyäni vaivani lievenivät,

mutta eivät kadonneet. Kärsin epävarmuudesta, heikosta

aloitekyvystä, hankalasta suhteesta syömiseen ja ruumiiseeni ja

pakonomaisesta vimmasta takertua esineisiin, paikkoihin,

kirjoihin, kaikkeen muuhun paitsi ihmisiin, joihin en luottanut

lainkaan. Ja kun jouduin tietynnäköiseen uhkaavaan

tilanteeseen, reagoin tavalla, joka pelotti minua: syöksyin

”mustaan aukkoon” ja muutuin itselleni vieraaksi.

Elin elämääni ja aloin pärjätä paremmin. Merkittäviä voiman

antajia olivat olivat kumppanin löytyminen ja lasten syntymä.

Oli kuin lukkoja olisi auennut yksi kerrallaan. Vähitellen

lakkasin pelkäämästä ihmisiä ja puhumista. Hyvin vahva

lukko oli kirjoittamisen ja mielikuvittelemisen päällä. Se ei

särkynyt ennen kuin olin yli neljänkymmenen. Aloin

kirjoittaa romaaneja, ja se tehosi masennukseeni ja

ahdistukseeni paremmin kuin mikään muu.

Kun valmistelin kuudetta romaaniani kuusikymmentäluvun

radikaaleista, veljeni antoi apua: hän oli elänyt ja kokenut

tuon ajan vahvasti. Romaania kirjoittaessani hän sairastui

syöpään, ja aloimme muistella lapsuuttamme. Mielessä

syntyi ajatus kirjoittaa siitä romaani. Veljeni kuoleman

jälkeen ryhdyin toimeen vakavissani, koska olin ainoa, jota

asia enää koski. Paine kasvoi suureksi, kunnes tuntui, että

oli pakko muistaa, että voisi kirjoittaa.

Olin kuitenkin kuin rampa, jonka olisi pitänyt juosta. En

muistanut kylliksi. Menneisyydessä oli valtavia tyhjiä

kohtia. Niitä olimme veljeni kanssa ihmetelleet. Ne olivat

pelottavia. Oli kuin niiden varjoista olisi henkinyt jäinen

tuuli ja aavistus jostain kauheasta. Yritin eri tavoin päästä

käsiksi aiheeseen. Ei tullut mitään. Joko hävitin itse ro

maanin alun, koska se ei toiminut, tai

kustannustoimittajani pudisti päätään, tai ahdistukseni

kasvoi liian suureksi.

Miksi lapsuus ahdisti edelleen niin paljon? Järkeni

tiesi, että siellä oli isä, joka oli myös traumatisoitunut.

Isä, joka oli niin epävarma ja ahdistunut,

että vaani läheistensä sanoja ja ilmeitä ja

raivostui nähdessään merkkej ä siitä, että

näillä oli persoonallisuus ja omia

ajatuksia. Isä oli hoitanut it seään

tuhoamalla meidän muiden

minät.

Tuhoamalla? Oliko hän onnistunut?

Mitä oli jäljellä? Mikä ja millainen

oikeastaan olin? Pelotti myöntää, etten

osannut vastata itselleni.

Mietin ja mietin ja kirjoitin toisen romaanin

miettiessäni. Sitten päätin lähestyä aihetta epäsuorasti.

Siirtäisin sen itseni ulkopuolelle. Päähenkilö, jolla on

vaikeuksia muistaa, uskoo, että joku toinen on varastanut

hänen muistonsa ja aikoo kirjoittaa niistä romaanin.

Se oli oikea ratkaisu. Tekstiä alkoi virrata minusta. Iloitsin,

kun keksin uusia merkillisiä hahmoja, jotka sotkivat

päähenkilön elämää. Keksin? Ei kirjailija keksi. Hän kerii

kaiken ulos sisältään kuin verkkoa kutova hämähäkki.

Miten tiesin, millaisia nämä henkilöt olivat? Missä vaiheessa

tajusin, että he olivat osa päähenkilöä? Kuka tätä kirjaa

oikein kirjoitti?

Huomasin, että kirjoitinkin siitä, mitä sisälläni oli tapahtumassa.

Olin ensi kerran ymmärtänyt, miksi. Miksi minun on helppo

vajota ajatuksiini ja sulkea pois ulkomaailma. Miksi jotkut asiat

laukaisevat paniikin. Miksi minulla on se ja se oire. Miksi en

muista. Miksi syöksyn mustaan aukkoon. Miksi minun on ollut

vaikea sanoa ”minä”. Miksi kirjoitan ihmisistä, joista yksi on

mykkä, turpea hirviö, toinen pisteliäs ilveilijä, kolmas

hermostunut höpöttäjä, neljäs sotilaallisen kurinalainen

askeetti, viides juokseva lapsi ja kuudes musta tuuli, joka

hajottaa minut kappaleiksi.

Koska he ovat minä.

Lopulta kirjoitin esiin rikkaimman, viisaimman minäni, jonka

kädestä pitäen uskalsin katsoa sitä, mikä eniten pelotti. En

”parantunut”, koska en pidä ”heitä” sairautena. He ovat

olemiseni edellytys. Mutta vapauduin vihollisista, joita vastaan

olin heidän kanssaan vuosikymmenet taistellut. Kun kaikki

loksahti yhteen, hämmennys, tuska ja viha katosivat ja jäljelle

jäi tyyni hyväksymisen, eheyden ja keveyden tunne.

Kaik ki liittyi yhteen, lapsuuteni, oireeni ja monet minäni.

Mi nulla oli DID. Se ei ollut koskaan tullut mieleeni. Yleinen

k uva DIDistä on ollut niin sensaatiomaisen liioiteltu, että

en tunnistanut siitä itseäni. En ollut yhtään kuin

Sybil. Enkä yhtään kuin Tara.

Minä olin minä.

11

Minut oli yritetty hajottaa jahävittää, mutta en olluthajonnut enkä hävinnyt.

Minäni olivat pitäneet minutnäkyvissä, äänessä jakokonaisena. Olen niillekiitollinen. Olen itsellenikiitollinen. Olen kiitollinen

romaanilleniTapetinvärinen, jokajohdatti minut itseni luo.

VirpiHämeen-Anttila

Arjessa

Läheiset kertovatMies kiitteli, kun olin leikannut taaperomme

otsahiukset. Sanoin katsoneeni samaa, etta ne on

tosiaan leikattu. Mies katsoi minua hammentyneena.

“Sinahan sen olet tehnyt.” Ei mitaan kasitysta eika

muistikuvaa. -Hämmentynyt

Lääkäri totesi minulle äitiyspolilla, että nyt on

käytävä vessassa. Muuten ei ultraus onnistu, sillä

rakko on ihan täynnä. Sanoin, ettei minua pissata.

Lääkäri siihen vakavissaan, kyllä sinua nyt

pissattaa. -Nainen

Kuinka voimme muuttaapainajaisuntamme?Tässä eräs keino kokeiltavaksi.1 . Kirjoita painajaisunesi paperille. Mitäunessa tapahtui? Millainenunen tunnelma oli ja mitä ajattelit?2. Kirjoita sitten paperille mielesimukainen muunneltu versio unesta.3. Asetu mukavaan paikkaan ja yritärentoutua. Lue muunneltua versiotasi japaina sitä mieleesi.Muistiin kirjoitetun painajaisunen voimyös hävittää, esimerkiksi repimällä taipolttamalla. Symbolinen merkitys.

"Yön painajaisunienjälkeinen aamu"

Tyttö 15v

Kesäkuu 2015 13

Arjessa

Läheiset kertovatMies kiitteli, kun olin leikannut taaperomme

otsahiukset. Sanoin katsoneeni samaa, etta ne on

tosiaan leikattu. Mies katsoi minua hammentyneena.

“Sinahan sen olet tehnyt.” Ei mitaan kasitysta eika

muistikuvaa. -Hämmentynyt

Mikä avuksi sekaviin öihin?Uni on erityisen tärkeää dissosiaatiohäiriöstä kärsivälle.Väsynyt mieli oireilee herkemmin. Kokeile nukahtamiseenja unenlaadun parantamiseen yhtä tai useampaa näistä.- Yritä neuvotella osillesi sopiva nukkumaanmenoaika- Vältä kahvia, alkoholia ja tupakointia illasta- Kokeile päivällä ulkoilua tai kevyttä liikuntaa- Poista makuuhuoneesta sinua häiritsevät tavarat- Jätä pieni valo päälle, jos se tuntuu sinusta hyvälle- Salli lapsiosillesi yöksi mieluisa pehmolelu tai unirätti- Kokeile puhua pelokkaille osille mielensisällä, esimerkiksi"Minä pidän teistä huolta ja olette turvassa"- Jos mielesi on liian äänekäs, voit yrittää pyytää osiasipalaamaan ajatuksiin seuraavana päivänä- Kokoa unipaketti sänkysi viereen: lempituoksusi,rauhoittava cd, soikea kristalli tai lempivalokuvasi voivatolla tarpeen yön levottomina tunteina

Niksinurkka

Kun luonnolliset keinot eivät riitä.On tilanteita, ettei uni tule, vaikka tekisi kaikkiluomutemput younten eteen. Oma unettomuuteni onkroonista, jo lapsuudessa alkanutta. Vajaa kymmenenvuotta sitten tilanne karjistyi niin pahaksi, etta oliturvauduttava kemiallisiin keinoihin. Nukahtamiseenja nukkumiseen on monenlaisia valmisteita.Varsinaisia nukahtamislaakkeita ja rauhoittavialaakkeita ei voi kayttaa pitkia aikoja kerrallaan. Niitakaytan silloin, kun unettomuus jyllaa hirveimmallavoimallaan. Muuten unettomuuteen tehoavatalkuperaltaan muuhun kayttotarkoitukseentarkoitetut laakkeet, kuten ahdistuneisuuteen japsykoottisiin oireisiin suunnatut laakkeet. Namarauhoittavat ja tasaavat ylikierroksilla kayvaa mielta,ja saan kerattya edes jonkun verran nukuttujatunteja. Olisi mukava jonain paivana parjatakokonaan ilman laakkeita, mutta sen aika ei ole nyt.

"Minä olen liekki,minä olen tuli"Lukijan teos

Ensi kertaa

Sokkotreffit

Tunnelma on odottava, mutta energinen. Olenmatkalla tapaamiseen, joka on luonteeltaanjonkinlainen sokkotreffi: tiedän siitä vainpaikan, en henkilöitä.

Syksyn pimeä ilta vaihtuu loisteputkienvaloon, kun astelen rakennukseen, johonminun on määrä saapua. Perillä minuatervehtii kaksi naista, perheenäitejämolemmat. Olen hieman yllättynyt, sillätunnen heitä jonkin verran entuudestaan.Akateemista väkeä, mukavia tyyppejä. Muttamitä, heilläkö muka dissosiatiivisenidentiteettihäiriön diagnoosit? Tämä on täysiyllätys.

Alkurupattelujen jälkeen alamme puhua siitä,kuinka dissosiatiivinen identiteettihäiriökonkretisoituu naisten arjessa. Marialla onuseita sivupersoonia, joilla on toisistaanpoikkeavia ominaisuuksia. Hän kokeevaikeaksi muun muassa sen, että yksipersoona ei välttämättä ollenkaan muista, mitätoinen on tehnyt. Jos joku tuntematontervehtii kadulla, on parasta tervehtiäreippaasti takaisin, vaikka ei olisiminkäänlaista ajatusta siitä, kukavastaantulija on. Maria naurahtaa, että voi ollahankalaa, jos tuntematon tuttu alkaakeskustella. Mitä sille sanoisi? Myöspersoonien taidot poikkeavat paljon toisistaan.Yksi voi olla erittäin hyvä vaikkapaenglanninkielessä, toinen ei osaa sitäalkuunkaan. Eri ominaisuuksiakin persooniltalöytyy: on esimerkiksi pientä ja tarvitsevaasekä supersuorittajaa, jota ei mikään estepidättele. Persoonien yhdistyminen,integraatio, olisi suuri helpotus. Tähänmahdollisuuteen Maria uskoo.

Ensi kertaa – palstalla haastetaan kadunkulkijoita kohtaamaan jotainheille uutta ja outoa. Toimituksen valitsemat henkilöt saavat neliosaisentoimeksiannon, jonka aikana he hiljalleen pääsevät lähemmäksi lehdentekijöiden arkipäivää – dissosiaatiivista identiteettihäiriötä. Vuoden 2015numeroissa seikkailee nuori miesopettaja. Haaste on annettu!

Tehtävä 2 / 4. Tapaaminen.

ArjessaSari toteaa dissosiatiivisen identiteettihäiriönongelmien vaikuttavan arkeensa muun muassa siten,että hän ei tunne olevansa kunnolla kosketuksissaitsensä kanssa. Ahdistus kyllä poistuu vaikkapakeskittymistä vaativaan tekemiseen, mutta se onlopulta vain särkylääkettä kipuiluun eikä tuosellaisena rauhaa, jota hän kaipaa. Toisinaan tiettysanaton ahdistus on ollut siinä määrin kovaa, että seon vaatinut hoitoa psykiatrisen sairaalan suljetullaosastolla. Mitä äitiyteen tulee, on äidin rooli japersoona niin vahva, että lasten kanssa ollessa arki onongelmista huolimatta tasapainoista. Häiriön vuoksiSari ja Maria ovat molemmat kuitenkin työelämänulkopuolella – vaikka korkeakoulututkinnot heilläonkin.

Kun puhumme siitä, mitä psyyken häiriöiden taustallaon, elämä esittää kipeimpiä ja pelottavimpia puoliaan.Lapsi ei voi ymmärtää eikä käsitellä insestiä tai sitä,että äiti parittaa häntä rahasta. Mieli sulkee liiankipeät kokemukset tietoisuuden ulottumattomiin,mutta kipu ja ahdistus säilyvät. Kun sitten syntyytilanne, joka muistuttaa lapsuuden traumasta,sivupersoona tulee pelastamaan liian uhkaavastatilanteesta. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö suojaa,mutta on myös raskas taakka kannettavaksi.

Näillä naisilla on äärimmäisen kovia ja epäreilujakokemuksia takanaan. Ihmettelen ja ihailen, kuinka heosaavat kertoa kipuilustaan niin avoimesti. Innostunitsekin selittämään osapuilleen kaikki omatahdistukseni – kelläpä niitä ei olisi ja kuka meistä olisisärötön? –, ja illan edetessä keskustelu syvenee todella

välittömälle tasolle. Minusta tuntuu kuin olisimmejonkin sellaisen äärellä, joka on paitsi totta japelottavaa, myös totta ja helpottavaa, kun todelle onsanat ja se on jaettavissa. Arvostan kovasti näitänaisia. Tapaamisesta jää hyvä mieli.

-Miesopettaja

"Kun puhumme siitä, mitäpsyyken häiriöiden taustalla on,elämä esittää kipeimpiä japelottavimpia puoliaan."

15

Arjessa

My Fake ID

Persoonallisuuden

dissosiatiiviset

osat

Päivittäisessäelämässä toimivatpersoonallisuudenosat

Traumatisoiviakokemuksiakantavatpersoonallisuudenosat

-Lapsiosat-Nuoret osat-Sisäiset auttajat-Kaltoinkohtelijoitajäljittelevät osat-Taistelevat osat-Häpeää kantavat osat

Ensi numerossa:Maija kertoo pimeimmistä

hetkistään pienenä vapisevanamyttynä ja paljastaa, että

omistaa isommat muskelit kuinvoisit kuvitellakaan

2 / 4

Kesäkuu 2015 17

Arjessa

Maija Mallikas-RantakuomaKysymyksessä on

(x) Unettomuuden hoito1 Rec. Lääke, vahvuus, määrä tai

hoidon kestoaika, annostus jakäyttötarkoitusUnen saannin helpottamiseksi,

Ketipinor 25mg, 2-4 tablennen nukkumaanmenoa

LÄÄKEMÄÄRÄYS

My Fake ID

Maija Mallikas-Rantakuoman sisälläkontrolloidaan ja kuohutaan. Sitä mukaa mitälapsenkenkiin jäänyt pieni villivekara osasotkee, perässä korkokenkien kopinansiivittämänä työarkea pyörittäväkontrollifriikki osa siivoaa.

Korkokenkä nainen ottaa ja voittaa sekäkävelee töihin punaista mattoa pitkinfanfaarien raikuessa taustalla. Tämästressipallo saavuttaa tavoitteensa keinojakaihtamatta eikä kykene kokemaan tunteita -vihaa lukuunottamatta. Uni ja ruoka ovathänelle tarpeettomia. Lääkäri on eri mieltä jamäärää Maijalle unilääkettä.

Villivekara on vasta viisi vuotias ja siitäisommaksi ei koskaan kasvakaan. Onneksivekaran mielessä pyörivät vain aurinko jakesäniityt. Laulaa hän voisi vaikka joka päivä!

Taide

"Uneton

yö"

19

MMöörröött ppaappeerriillllee!!Unimaailmat voivattuntua useintuskaisilta jalohduttomilta. Niidenmaalaaminen taipiirtäminen paperillesaattaa auttaalieventämään kipua.Voit myös kokeillatietokoneellepiirtämistä.

On hyvä tietää, ettäoman teoksen voituhota milloin tahansa,jos sen tekeminenalkaa tuntua liianvaikealle.

Jos yksin piirtäminenei tunnu luontevalle,niin voit kokeilla myösohjattua toimintaa.Useat järjestöt jakaupungin toimijatpitävät yllä erilaisiataidepajoja ja -ryhmiä.Voit kysyä vinkkiäterapeutiltasi tai etsiälähimmän ryhmäninternetistä.

PASKAA ONPaskaa on kayda koulua.Paskaa on pelata.Paskaa on menettaaystava.Paskaa olla tyhma.Paskaa olla mina.A.H.

Paha olo valtaa mieleni taas,tuntuu kuin vois kuolla vaan,

ei ole valmis jatkamaan,

maanpaallinen taival on paljon raskaampaa.

Taas tipahtaa pisara punainen,

kadesta heikon ihmisen,

joka katensa ristii rukoillen,

ota minut luoksesi Isa Taivaallinen.

Silmat kostuvat verisista tuskan kyyneleista,

on vain hetki hetkelta vaikeampi paastaa irti menneista,

enka lopettaa voi etsimista,

ehka joskus voin lakata itkemasta.

Olen vasynyt elamaan taalla,

on askel raskas taman kylman maan paalla,

olen eksynyt tuomion tielle,

on elamani mennyt pieleen.

En taistella enaa jaksa,

vaikka minun on tultava vastaan,

ei tama voi jatkua nain.

Joskus olisi helpompi vain kuolla,

olla turvassa korkealla,

enka sielta tipahtaisi,

korkealta tata kaikkea katselisin,

teita suojelisin,

onnen teita tarjoisin,

Nuorten lukijoiden runoja

21

TaideRyömi sisään ahtaaseen valtakuntaani.

Tiedän, että koet suurta himoa sanoaomastasi, mutta keskity hetkeksi!

Tunne, kun annan omani taipua keisarinitahtoon. Näe, kuinka kansani vaeltaakettingeissään pitkin tuhannesti

kaiverrettuja teitäni. Katso, kuinka kerrankarannut sidotaan käsistänsä kiinni.Kuuntele, kuinka hiljaiseksi hänet

pieksetään.

Nyt kerro omastasi, kerro vapaanalentävistä satakielistäsi.

Tyttö 13 vuotta

mutta miten sinne paasisin,

jos nyt rukoilisin,

sita huomenna katuisin,

haluaisin vain viereesi,

turvalliseen syleilyysi takaisin,

kaiken sen eteen antaisin!

Elama ei vain ollut minua varten,

pilasin vain aina kaiken,

tilasin taksin taivaaseen.

En sisinmassain kellekaan pahaa

halunnut,

voimat ei enaa pitemmalle kantanut.

satutan teita kaikkia nyt,

mutta lupaan,

etta kerran viimeisen,

rakastan ja suojelen korkealta,

yritin vain auttaa,

en pahaa tarkoittanut.

Vihdoin perilla vaikean matkan

kautta,

vihdoin saan levahtaa ja nukahtaa

rauhaan.

Voin siipeni levittaa ja liitaa halki

taivaan,

sisimpani hieman paalle maan

kaipaa,

ei ollut minulle siella enempaa aikaa,

mutta nyt saan kokea taikaa,

sain kodin taivaan,

jossa en karsi,

en itke lainkaan,

saan kauniin valkoharson enkelten,

se paalla korkealla tipahtamatta

lentelen,

olen onnellinen tuntien tuon Taivaan

Isan lampiman rakkauden.

AnsQu 13-15v

TaideHector - Paratiisilinnut"Tyttö, et ole yksin"

Nightwish - Bless the childMitä tarkemmin katsot, sen vaikeampi sinun on hyväksyä, että kaikki on totta.

Maija Vilkkumaa - Ingalsin LauraVoimabiisi hylätyille, itsensä erilaiseksi kokeville.

Apulanta - Miksei uni tuuAamuyön huuto pimeässä.

Måns Zelmerlöw - Heroes"We are the heroes of our time, but we're dancing with the demons in our minds"

Menneisyys kulkee kaavussa

Rento, rauhallinen.Unenolo tuudittaa.

Palvon menneisyyttä,pelkään parantua.

TaideLukijoiden musiikkivalinnat

Hector - Paratiisilinnut"Tyttö, et ole yksin"

Nightwish - Bless the childMitä tarkemmin katsot, sen vaikeampi sinun on hyväksyä, että kaikki on totta.

Maija Vilkkumaa - Ingalsin LauraVoimabiisi hylätyille, itsensä erilaiseksi kokeville.

Apulanta - Miksei uni tuuAamuyön huuto pimeässä.

Måns Zelmerlöw - Heroes"We are the heroes of our time, but we're dancing with the demons in our minds"

23

LIEKEISSÄToissayönä näin unta, että asuttiin jossain erämaamökissäkorkealla harjulla, jossa oli näkymä alas joelle/järvelle.Käppäiltiin siinä talon ulkopuolella missä mainitsin miehelleni,että meidän talo kytee. Nurkat hehkui punaisena, mutta miestotesi vaan, että kylläpä ne ehtii eikä ollu moksiskaan. Mentiinsisälle ja hän alkoi pelaamaan pleikalla. Minä kattelin, että nyttaitaa oikeesti olla talo tulessa, nurkat hehkui jo punaisena jaalkoi olemaan savua, ilmiliekkejä ei silti näkyny. Minä yritinmiehelle sanoa et nyt on oikeesti jo kiire, nyt täytyy pelastautuamut se vaan pelas, joten mä keräsin äkkiä pari valokuvaa javaatetta ja hyppäsin talosta ulos. Maassa oli iso paskaläjä jahuokaisin vaan, että onneksi en hypänny päälle. Mies jäi taloon jatalo paloi ilmiliekeissä...

Hei,Kyllä sen mökin roihahtamisen voisi tulkita niinkin..Varovaisesti tulkitsisin sen myös niin,että pelastat itsesija siihen liittyy voimakkaita tunteita. Voimia ja hyvääjatkoa sinulle. :)

Moi,paljonhan tuossa on tuttua... kyllähän tämä oma elämä on muutoksenedessä ja varmaan olen unessa miettinyt/nähnyt uutta rannan toisellapuolen. Mökki roihahti liekkeihin vasta, kun olin hypännyt sieltä pois japuoliso jäi sisään, tästä en nyt saa kiinni mitä tämä voisi tarkoittaa? Josmökki kuitenkin kuvastaa minun omaa ruumista ja persoonallisuutta...voiko tämä tarkoittaa, että rakastan ehkä itseäni parhaiten jättämälläpuolisoni (koska tätähän olen miettinyt jo pitkään, puoliso ei tätätiedä)? Väistämällä paskakasan menetän ehkä rahaa samassayhteydessä, mutta sillä ei ole minulle merkitystä. Unessa olin vainhelpottunut etten ollut osunut kasaan ja katselin kasan vieressä mitenmökki roihahti isoihin liekkeihin.

Hei ja kiitos kun lähetit unesi tulkittavaksi.Tässä unessa on paljon unisymboleja. Talo kuvaa yleensäunennäkijän omaa ruumista ja persoonallisuutta. Ulkopuoliulkokuorta. Unessasi Mökki sijaitsi harjulla, joka voi kuvastaa joskuseristäytymistä, johon olet joutunut jonkun asian vuoksi. Harjullaoleminen antaa myös näkökulmia asioihin.

Näit sieltä ylhäältä joen tai järven; kohtalo, toisella puolen ontarjottavana jotain muuta, mahdollisuus, muutos, pyrkimys, toivo?Onko elämäsi muutoksen tai valinnan edessä? Voisiko olla, että jossinulla on suhde todelliseen ihmiseen, (toinen ihminen talossa, voiolla myös unennäkijän tuntematon puoli) niin suhteessa onasia/ongelma jonka vain sinä huomaat? Haluat pelastautua, sinullaon omaa tahtoa?

"Paskaläjä" voi tarkoittaa rahaa, joka ei sinulle ehkä merkitsepaljoa? Tulen merkitys on yleensä rakkaus, mitä isommat liekit sitäenemmän rakkautta toista kohtaan? Toivottavasti tästä oli apua.

Lukijan uni

Mielen suvanto

Mielen suvanto aukaisee unien jamielenmaisemien merkitystä.

Olen itseoppinut unientulkitsija.Tama harrastus on auttanut minuaymmartamaan ongelmiani, mieltaaskarruttavia asioita sekakehittänyt itsetuntemustani.

Unet ovat tarkeita alitajunnan viesteja. Naemme monenlaisia unia, muun muassatoiveunia, painajaisunia ja enneunia. Olen huomannut, etta traumatisoituneetvoivat nahda myos takaumia, jotka eroavat tavallisista unista.

Pyrin vastaamaan lukijoiden viesteihin kuukauden sisällä saapumisesta. Julkaisenmielelläni joitakin unien tulkintoja, tästä pyydän aina erikseen luvan.

-Mielen suvannon tulkitsijamielensuvanto@didit.fi

25

Ajankohtaista

Aikuinen lapsi

Jotta arki sujuu, on elaman perusasioidenoltava kutakuinkin tasapainossa. Toisaaltakun elama kulkee eteenpain ilman suuriakatastrofeja, perusasiat rullaavat: ruokamaistuu eika unettomuus vaivaa. Omaelamani on alusta alkaen ollut kriisia kriisinperaan, ja taman vuoksi jaksamisenperuspilarit horjuneet. Infernaalisenunettomuuden muistan alkaneen piinataminua jo alle kouluikaisena. Kun puolestaanuni ei tule, vasymyksesta sohjoinen paa eiselvia arjesta.

Olen karsinyt unettomuuden kaikistavariaatioista. Tiedan, milta tuntuu, kun uni eitule ja pyorii tuskasta hikiset lakanatsangyssa ruttuun. Tiedan myos, milta tuntuuherata vahan valia ja toivoa, etta olisikulunut tunteja, mutta kello paljastaa, ettaedellisen kerran katsoin kelloa puoli tuntiasitten. Sama tapahtuu jalleen puolen tunninpaasta. Enta kuinka lukuisia kertoja olennahnyt aamuoisen maailman, kun uni eitaaskaan riittanyt aamuun asti. Ihanistaunista, joista ei haluaisi herata, enpuolestaan tieda mitaan, vaan uneni ovattaynna raakoja julmuuksia. Viime yonajalleen kerran herasin tukahduttavaanitkuuni.

Kun uni ei tule, eivat asiat suju. Vasymyskirvelee silmia ja tekee kehosta raskaan,arjesta nihkean. Usein kuulen huolettomallaaanella heitetyn neuvon ottaa pienet unet.

Mutta kun se ei mene niin. Mita vasyneempiolen, sita huonommin nukun. Olisi pakkonukkua, mutta uni ei pakottamalla tule, vaanDieettien ristipaineessa

UNETTOMUUDENKIERTEESSÄ

Kolumni

27

Unettomuudenkierteessä

painvastoin pakko tekee nukkumisestaylitsepaasemattoman vaikeaa. Monen on vaikeakasittaa, etta jos olen nukkunut yon hyvin, silloinsaatan paivalla ottaa pienet tirsat. Siksi nain, sillatalloin uni ei ole suoritus.

Minua neuvotaan myos, etta menisin myohemminnukkumaan, niin nukkuisin aamulla pidempaan.Ei. Se ei mene myoskaan nain. Jos menenmyohaan nukkumaan, heraan entistakin aiemmin,silla olisi pakko nukkua pitkaan, jotta selviaisiseuraavasta paivasta. Sen sijaan kun menenajoissa sankyyn, aamullakin uni voi riittaa hiemanpidempaan. En ole muuten elaissani nukkunutpuoli kymmenta pidempaan. En edes aikaerostaYhdysvalloista palatessani ja aikaerostakarsiessani.

Entapa ne lukuisat hyvaa tarkoittavatluomuvinkit unta varten, joita saan. Juokamomillateeta! Kay kavelylla! Tuuleta huone!Kun kuulen naita, tekisi mieli karjua. Eivat autakamomillatee tai tuuletettu huone, kuntujuimmatkaan nukahtamislaakkeet eivat saaminua pois paalta! Etteko tajua, etta liikun monenihmisen edesta! Kuinka monta kertaa olen myoskuullut, etta lue jotain tylsaa kirjaa. Tassakinminulla toimii juuri nurinkurinen temppu: kunluen mukaansatempaavaa kirjaa, joka vieajatukset pois omasta ahdistuneesta mielesta, unihiipii vakisin silmiin ja on pakko sulkea kirja tai setipahtaa kasista. Toisaalta liian tuskaisessamielentilassa ei voi keskittya lukemaan yhtaanmitaan, vaan lukeminen vaatii riittavan tasaistamielta.

Viime viikot olen nukkunut hieman paremminkuin pitkiin aikoihin. En kyllakaan ilman laakkeitaja on huolehdittava tarkkaan, etta paasen oikeaanaikaan sankyyn eika illalla ole mitaan mieltakiihdyttavaa ja kuormittavaa. Tiedan aivan liianhyvin, etta unettomuus voi iskea uudestaanmilloin tahansa. Sita pelkaan, mutta minulla onmyos toive nukkumiseen liittyen: tulisipa aika,etta voisin hyvilla mielin viettaa iltaa ystavienkanssa ja pitkaan venahtaneen illan jalkeennukkua kymmeneen asti aamulla.

Roykkio naisia vankilassa. Vahvoja, itsepaisia, heikkoja ja

rikottuja tuomiotaan istuvia persoonia, joiden elamat yhta

aikaa poikkeavat suuresti omastamme, mutta samalla

nayttavat rajujakin yhtymia meihin.

Sarjan paahenkilo nayttaytyy hieman harmaasta

olomuodostaan huolimatta vaeltavan neljan seinan sisalla kuin

Liisa Ihmemaassa, uteliaana ja valmiina ottamaan vastaan

kaiken tulevan. Vakivallalta, seksilta ja huumeilta ei

oranssipukuinen untuvikko valty, kun Ihmemaa avaa kolkot

kulmansa seka Liisalle etta katsojalle. Paahenkilo itsessaan ei

anna katsojalle kovin paljoa hurmion tai pohdinnan aiheita.

Kiinnostavampaa onkin seurata muiden yksiloiden toisistaan

erillisia tarinoita, seisoa ikaan kuin valtavan ihmiskohtalo-

viidakon edessa ja tutustua yksitellen esiteltaviin vankilan

asukkaisiin. Elamantarinat alkavat aina lapsuudesta asti

paatyen lopulta vankilanporteille.

Sarja tarttuu rohkeasti monimutkaisiin kohtaloihin. Useimmissa

niista lapsuus nayttaytyy vaikeana selviytymistaisteluna, joista

seurauksena on lahes poikkeuksetta ongelmia tulvillaan oleva

nuoruus. Oman elamansa tuomioiden tien alkaminen kuvataan

yksittaisena valintana oikean ja vaaran valilla. Vankilaan

paadyttyaan persoona ja usein jopa mielikin, on kokenut

valtavia muokkauksia ja nakyy sarjassa aina agressiivisuudesta

ylipursuavaan herkkyyteen asti.

Sarja jaa lopulta itseaan toistavaksi, yksinkertaiseksi juoneksi,

mutta tarkkaavaisen on helppo poimia sielta mielenkiintoisia

ilmiota, jotka koskettavat usein myos dissosiaatiohairioisen

ihmisen arkea. Tartun talla eraa naisen tunteisiin toista naista

kohtaan.

Ihmisen tunteiden lajitelma on taynna erilaisia rakkauden,

hellyyden ja seksuaalisuuden varittamia olotiloja, joita koetaan

esimerkiksi ystavaa tai kumppania kohtaan. Dissosiaatiohairio

vaikuttaa naiden tunteiden havaitsemiseen ja tulkitsemiseen

monella eri tavalla. Tunteiden tunnistaminen ja nimeaminen on

rikkoontuneelle mielelle usein aarimmaisen vaikeaa. Tahan

voidaan vaikuttaa esimerkiksi terapeutin ohjauksessa

tapahtuvalla tunteiden opiskelulla. Olisi hyva huomioida

kaikkialla maailmassa, etta aikuisuus ei ole aina tae tunteiden

kirjon tunnistamiseen ja hallitsemiseen.

Toinen rakkauden, hellyyden ja seksuaalisuuden tunteisiin

vahvasti vaikuttava seikkavyyhti on vaaristyneet ajatukset ja

ydinuskomukset dissosiaatiohairioisen mielenmaisemassa.

Lapsuuden kaltoinkohtelut voivat aiheuttaa sen, etta edessa

oleva henkilo varittyykin menneisyydella ja nykyhetkessa voi

tuntea esimerkiksi voimakasta tarvetta tyydyttaa toisen

henkilon tarpeita tai olla vailla tyydytysta. On mahdollista, etta

mielessa pyorii ikaankuin nonstop-pornokanava, jota on hyvin

vaikea erottaa ulkomaailmasta. Vai kuka tunnustaa joskus

uskoneensa kun oma mieli sanoo “olen lihava enka muuksi

muutu” tai “kukaan ei valita minusta”? Yhta lailla vahvoina

kaikuvat seksuaaliset pakotteet dissosiaatiohairioisen mielessa

ja yhta sokeasti, kyseenalaistamatta niitakin voi noudattaa.

Orange is the new black -sarjassa tormataan usein

ylikorostuneisiin naisten valisiin seksuaalisiin kohtauksiin.

Kiihkeat vessapanot saavat varmasti katsojan pulssin

nousemaan. Seksin paatyttya naemme erilaisten persoonien

reaktioita, itkemista, lisaa panemista tai vaikkapa kirjanpitoa

siita missa ja milloin sai naisen laukeamaan. Jokainen tavoista

voi kertoa ihmismielen herkkyydesta, sisaisen maailman

sekasorrosta ja tarpeesta korostaa seksia yli kaiken

kompensoidakseen sen vaikeaa merkitysta lapsuudessa. Voi toki

olla, etta vaaleanpunainen kuvitelma kahden ihmisen valisesta

yhteisesta kunnioittavasta elamasta ja sita sinetoivasta

rakastelusta on kaikille meille yhta mahdoton haavekuva, kuten

yltakyllainen maailmanrauha. Mutta toivoa ja tavoitella saa.

Sarjan edetessa tapaamme myos Hullusilmaksi kutsutun

naisvangin, jota monet muut vangit tuntuvat pelkaavan. Ehka

ennalta-arvaamattomat liikkeet saavat muutenkin varpaillaan

olevat vangit kiertamaan kaukaa kaiken epaillyttavan.

Hullusilma elaa kohtalaisen erakoituneena aina siihen asti,

kunnes vankilaan saapuu usean palvoma ja pelkaama iakas

naisvanki. Arjessaan laajoja huumekuvioita koordinoinut

laskelmoiva nainen huomaa heti Hullunsilman heikon kohdan ja

kayttaa sita haikailematta hyvakseen.

Mita heikko kohta sitten tarvitsee aktivoituakseen? Voisi

ajatella, etta hyvin paljonkin, mutta kaikessa yksinkertaisessa

kauneudessaan, se vaatii vain yhden tai kaksi hetkea erityista

huomiota. Kuin pieni lapsi tai jokelteleva vauva, rikkinainen

mieli voi pehmentya ja hurmaantua ihan vain lampimasta

katseesta. Hiusten siveleminen tai pieni huomion ele, kuten

sarjassa tapahtunut hetken suojelu ja puolenpitaminen

ruokajonossa, ovat kaikki omiaan aktivoimaan taman

dissosiaatiohairioisen mielessa asuvan syvan herkkyyden

kaipuun.

On asia erikseen pohtia miksi tama kohta on olemassa, silla

jokaisen elama on yksilollisia kokemuksia taynna. Mutta yhtena

Ajankohtaista

"aikuisuus ei ole aina tae tunteidenkirjon tunnistamiseen ja

hallitsemiseen."

Sarja-arvostelu: Orange is the new black

Kesäkuu 2015 29

aspektina mainittakoon se kaikkia meita koskettava, hyvin

tarkea henkilohahmo. Aiti.

Hullusilman ja iakkaan naishenkilon kohtaamisessa on

katsojalle jotain hurmaavan koukuttavaa. Kuin

salamannopeasti hulluus silmista katoaa ja tilalle saapuu

kirkas taivas seka pumpulinpehmeat haaveet. Keho

muuttuu jaykasta ja kovasta kevyeksi, pehmeaksi ja

joustavaksi. Aanen ollessa normaalisti jopa raakkyva saa

katsoja kuulla ihan toisen maailman – aistiherkan

sanaparin tai hammentavan kauniin hiljaisuuden.

Laskelmoiminen on tuottanut tulosta. Samaisesta

kohtaamisesta lahtien hullusilma alkaa suojelemaan

emohahmoaan kuin mielipuoli ja tottelee jokaista kaskya

taysin kyseenalaistamatta. Arvaamattomuus sailyy

kuvioissa, mutta yksi side on ehja ja kirkas. Side toiseen

naiseen.

Nama kaksi maailmaa ovat riipaisu dissosiaatiohairiosta

karsivan mielensisallosta ja voivat ilmeentya myos

monimutkaisina yhdistelmina. Sen sijaan, etta lukijan mieli

jaisi pohtimaan kaikkia niita kombinaatioita, mita kahden

naisen valilla voi olla, toivoisin mietittavan valokuvan

toista puolta.

Jos sisalla on hyvin vahva tunne siita, etta tahtoo loytaa

suojaavan emon sisaiselle herkalle itselleen,

niin onko se vaarin? Vai voisiko siihen koettaa

pyrkia tiedostaen ja avoimesti asiasta puhuen

myos toisen osapuolen kanssa?

Onko olemassa ystavyytta, johon ei tarvitse

liittaa seksuaalisuutta? Mista tietaa onko lesbo

tai bi-seksuaali tai ei kumpaakaan?

Jos rakastaminen kahden naisen valilla on

usein menneisyyden varittamaa, niin mista voi

tietaa, milloin kyseessa on aito, lasna oleva

tunne? Jos seksuaalisuus on pienena pilattu

monin tavoin, miten voi auttaa itseaan

kokemaan turvallista ja molemmille kaunista

yhdessaoloa?

Rakkaus, hellyys ja seksuaalisuus ovat

meidan kaikkien oikeuksia.

Monimutkaisella mielella on oikeus olla

monimutkaisia ja kekseliaita

ratkaisuja.

-Oman elamansa tutkimusmatkailija-

TRAUMOJA YLI SUKUPOLVIEN

Suomen sotaveteraanien nakyvan karkihahmon Adolf Ehrnroothin

tyttaren Karin Ehrnroothin romaani Vinoon varttunut tytto

(Gummerus, 2011) on omaelamakerrallinen tosikertomus siita,

kuinka lapsi joutuu kantamaan vanhempiensa taakkoja ja sairastuu

taman vuoksi psyykkisesti. Se on myos osoitus siita, etteivat ulospain

nakyvat hienot kulissit kerro perheen todellisuudesta. Hienon talon ja

ulkoisesti parjaavien ihmisten takana voi olla paljon kipua ja

karsimysta.

Karinin suhde isaansa on kaksijakoinen. Toisaalta isa on hanelle

laheinen, mutta isan sodassa koetut traumat eivat voi olla

vaikuttamatta perheen elamaan. Erityisesti perheen aidin - Tanskan

kuninkaallisen - omat traumat ovat kaikille taakka ja perhe joutuu

isaa myoten suojelemaan aitia kaikelta hankalalta. Sen sijaan, etta aiti

olisi ollut Karinille olkapaa ja syli, johon turvautua vaikeina hetkina,

tuli tyttaresta jo varhain aitinsa kannattelija. Kun lapsi joutuu

ottamaan vastuun aikuisten asioista liian varhain, eivat seuraukset

voi olla hyvat.

Sen lisaksi, etta Karin joutuu astumaan aikuisuuteen jo lapsena, han

kokee, etta on aivan vaaranlainen: han tekee ja haluaa vaaria asioita.

Sellaisia asioita, jotka eivat sovi perheen kasikirjoitukseen. Kaikki

tuska on kuitenkin katkettava tarkoin.

Lapsuuden perheen aiheuttamat taakat syoksee Karinin pimeyteen ja

nuori nainen pyrkii elaman sijaan kohti kuolemaa. Masennuksen ja

anoreksian lisaksi vanha on rikkonut Karinin mielen pirstaleiksi ja

yhden Karinin sijaan on hanessa on monia,

toisistaan erillisia osia. Tata Karin ei itse

ymmarra, vaan on elanyt hammentyneena

ja pelokkaana siita, mika hanta vaivaa.

Kokenut terapeutti kuitenkin tunnistaa,

mista kaikessa on kyse.

Psyykkinen tyo terapeutin kanssa on

Karinille tie parempaan elamaan - tie valoon

Peikkometsasta, kuten han synkkaa,

psyykkisten sairauksien varjostamaa

mieltansa kutsuu. Toipuminen ja

eheytyminen alkaa, kun kaikki vaietut asiat

paasevat sanojen kautta ilmoille.

Kirjaesittely:Vinoon varttunut tyttö

Sarja-arvostelu: Orange is the new black

Kalenteri

Lupa piiloutua

Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

4.6. Millainen sairausalkoholismi on?kello 18

Luennoitsija: Anu Pörhö

Avominne päihdeklinikka,

Rintintie 20, Oulu

14.6. Kummaconkello 10-20

Kirjallisuus- ja populaari-

kulttuuritapahtuma.

Pääsymaksuton, ikärajaton ja

päihteetön luento- sekä

työpajamuotoinen yhden päivän

kokoontuminen. Edustettuna ovat

muun muassa länsimainen sekä

japanilainen sarjakuva, science

fiction, pelit sekä cosplay.

Valve, Hallituskatu 7

16.6. Kesäiset piknikjamitAinolan puistossaKello 12-14:30

Jamittelumusiikkia,

piknikpurtavaa ja rentoa

yhdessäoloa! Nyyttäriperiaate.

Hyvän mielen talo tarjoaa mehut

sekä pientä purtavaa. Lähtö Hyvän

mielen talolta klo 11 :45. Voit myös

tulla suoraan Taidemuseon takana

olevalle nurmikentälle.

27.8. Info omille jaloille-toiminnastakello 12-13

Omille jaloille -toiminta auttaa ja

antaa tukea talous- ja velka-

ongelmissa. Tule kuulemaan

perustietoa velkatilanteen

selvittelystä ja muusta Omille jaloille

–toiminnasta.

Hyvän mielen talo, Puusepänkatu 4

(olohuone Helmi)

1.7. Kesäkahvillakoirakaveritkello 9-10Tule juttelemaan koirien

merkityksestä mielen

hyvinvointiin. Paikalla karvaturrit

Taika-neiti ja Pipo-herra. Maksuton

kahvi ja tee.

Hyvän mielen talo, Puusepänkatu 4

(olohuone Helmi)

Elokuvia kesäksi!INSIDE OUT - MIELEN SOPUKOISSA

Inside Out – mielen sopukoissa saa ensi-iltansa Yhdysvalloissakesäkuun 19.päivä. Pixarin tuottama 3D-tietokone-animaatioelokuva kertoo viidestä tunteesta (Ilo, Kiukku, Inho,Pelko ja Suru), jotka ovat 11-vuotiaan tytön pään sisässä jayrittävät ohjata tyttöä elämässään.

PRINSESSA

Prinsessa-elokuva pohjautuu todelliseen henkilöön. Sijaiskodistatoiseen riepoteltu kabareetanssija Anna Lappalainen päätyymielisairaalahoitoon, ja pian henkilökunnalle ja muille potilailleselviää että Lappalainen kärsii voimakkaasta harhasta. Hänkertoo olevansa Prinsessa, kuninkaallinen Buckinghaminpalatsista. Elokuvaa vuokraavat muun muassa Makuuni-liikkeet.

Lukijalle

Didit-verkkolehti perustuu toimituksen omakohtaisiinkokemuksiin traumatisoitumisesta ja siitä seuranneesta

dissosiaatiohäiriöstä. Lehden rakenne ja teemat suunnitellaanaina vertaistuen näkökulmasta.

Toimitus ottaa vastaan materiaalia myös lukijoilta.Koskettaako dissosiaatiohäiriö sinua tai läheistäsi?

Opiskeletko alaa tai työskentelet traumatisoituneiden parissa?Kokemuksesi, tunteesi ja ajatuksesi ovat meille tärkeitä.

Toimitukselle lähetetyistä aihe-ehdotuksista, omista tarinoista,unista, valokuvista, maalauksista, runoista ja

musiikkivalinnoista julkaistaan lehden teemaan sopivatteokset. Mielen suvantoon lähetettyihin uniin vastataantulkinnan kera kuukauden kuluessa saapumisesta.

Ota yhteyttä

Päätoimittaja, aineistot:toimitus@didit.fi

Tiedotus, markkinointi, taitto:tiedottaja@didit.fi

Kuvataide, itseilmaisu:taide@didit.fi

Mielenmaisemia, unia, heijasteita:mielensuvanto@didit.fi

www.didit.fi

27.8. Info omille jaloille-toiminnastakello 12-13

Omille jaloille -toiminta auttaa ja

antaa tukea talous- ja velka-

ongelmissa. Tule kuulemaan

perustietoa velkatilanteen

selvittelystä ja muusta Omille jaloille

–toiminnasta.

Hyvän mielen talo, Puusepänkatu 4

(olohuone Helmi)

Elokuvia kesäksi!

31

Building bridges