DiGESTAJ U R I D I N E N A I K A K A U S I L E H T I

II/04

Suuri juhannusnumero!

Digesta on Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan ainejärjestö Artikla ry:näänenkannattaja. Digestassa esiintyvät mielipiteet eivät välttämättä vastaa Artiklary:n tai päätoimittajan kantaa. Päätoimittaja katsoo noudattaneensaasiaankuuluvaa varovaisuutta, mutta ottaa mielellään vastaan haasteita oikeuteen,kaksintaisteluun, kädenvääntöön tahi kissanhännänvetoon.

Digesta is the official journal of law students in the great Northern Light Universityin the arctic service city. The opinions appearing in Digesta might differ from theopinions of Artikla ry and also from the opinions of the editor in chief.

Toimitus

Päätoimittaja

Lasse “das über” Ylevä

KirjoittajatHeidi AlaviitalaJuha-Pekka HippiIivari JärvinenTero KankaanpääTomi KemppainenOuti KesoEsa KärnäValtteri NieminenAnu PelkonenElina TiainenJukka VantoJuho ViljanenEija Warma

Taitto

Panu Pökkylä

Painos

300 kpl

Painopaikka

Pohjolan Painotuote OyItä-Rooman keisarin Justinianuksen aikana, Tribonianuksen johdolla, 533–534 jKr.laadittiin lakikokoelma Corpus juris civilis. Digesta oli yksi tämän kodifikaationkolmesta alkuperäisestä osasta, ja se koostui kokoelmasta antiikinjuristikirjailijoiden sitaatteja. Kirjoitukset oli järjestetty karkean systematiikanmukaan eri jaksoihin aihepiirien mukaan. Corpus juris civiliksen keskeisimpänäosana pidetään juuri Digesta

SISÄLLYS:PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ 3PUHEENJOHTAJAN TUUTISTA 4TUTKINTO ON MEIDÄN 5IS-MOOT -OIKEUSTAPAUSKILPAILU 8MIETTEITÄ IS-MOOTISTA 10VALISTUNUTTA ITSEVALTIUTTA 12VAPPUNA EUROOPPA 14MR ARTIKLA VAAPUTTAA 19PÄÄKAUPUINKI VAPISI 22AHOJ, TSHEKEISTÄ 24SKOTLANTI 28WILLEM C. WIS MOOT 30LAPPILAISESTA KULTTUURISTA 32KULTTUURIVALIOKUNTA 34TOMIKIN TUHISEE 35SEKSILAIT 36LINJA-AUTOSSA ON TUNNELMAA 37NOUSUSSA JA LASKUSSA 39

2

3

Eräs ilmeisesti ns. tiedostavia aineita opiskeleva naisihminen lähestyiminua tarkoituksenaan saada minulta allekirjoitus adressiin, joka tähtäsiTivolissa taannoin järjestettyjen erotiikkapainotteisten esitystenkieltämiseen. Perustelut olivatkin sitten aivan omaa luokkaansa: näidenesitysten myötä ylioppilaskunnan omistama ravintola oli muutettu naistaalistavaksi ja ylikansallista seksiteollisuutta voimallisesti tukevaksipaheiden tyyssijaksi – ja vieläpä kerääjänaisien rahoilla. Saatana.

Myös tapa, jolla keräystä harjoitettiin, oli vähintäänkin mielenkiintoinenja mustavalkoinen tavalla, jota viimeksi Euroopassa toteutettiinuskonsotien aikakautena: “ellet ole puolellamme, olet meitä vastaan”.Itse en seksipalveluja (vielä), mutta toisaalta en tahtonut kirjoittaanimeäni adressiin juuri samaisen mustavalkoisuuden vuoksi. Muuannimeltä mainitsematon (miespuolinen) ystävä jätti adressinallekirjoittamatta samasta syystä; “miksi minun täytyy todistaa, ettenole sellainen mies”!

Ei päätoimittaja-setäkään sentään tunteeton ole –pois se minusta.Tunnen suurta lukkarinrakkautta idealismia ja rohkeaa individualismiakohtaan, ja siksipä annankin neuvon: suomalaisten paheissaan rypevienja huorivien junttien sijasta kehotan hankkimaan adressiin nimiätunnetusti feminismiä hyvin suvaitsevista maista kotoisin oleviltavaihto-oppilasmiehiltä. Sanokaa vain, että nimiä kerätäänkäsialatutkimukseen. Tarkoitus pyhittää keinot, puhtain asein puhtaanasian puolesta.

Aseista tulikin mieleeni, että myös yliopiston tiloissa – ja mikseimuissakin julkisissa tiloissa – olevat käymälät saadaan tarpeettominaja kansamme moraalia rappeuttavina laitoksina lakkauttaa: myösvirtsaamisessa ollaan tekemisissä sukuelinten kanssa. Toinen vaihtoehtoon toteuttaa tasa-arvoa, ja siirtyä yhteiskäymälöiden aikakauteen.Punavihreiden feministien (ilmauksella en tahdo viitata kerääjiin taimuihinkaan selvästi identifioitaviin henkilöihin) rikkipolkemien rillienläpi näkee paremmin: tervetuloa takaisin, pimeä keskiaika!

Tissejä Tivolissa - Viva la Resistance!

4

Alkuvuosi uuden ja nyttemmin jo lähes keski-ikäisenArtiklan hallituksen osalta on luistanut hyvin, jos ei jopaerinomaisesti. Monia asioita on saatu kehitettyä ja vietyäeteenpäin ja muutettua tehokkaammiksi, Teidänkaikkien eduksi. Erityisesti opintojen uudistukseentähtääviin asioihin on otettu aktiivisten yksilöiden japyyteettömien muidenkin kuin pelkästään omien etujensa ajajien toimesta Artiklanluomissa puitteissa painavasti kantaa tavalla, jonka johdosta opiskelijoiden kantaasioihin on varmasti tuotu myös tiedekunnan ja tiedekuntaneuvoston tietoisuuteen.Lausumat ovat olleet erityisen hyvin perusteltuja, innovatiivisiakin ja kaiken kaikkiaanperiaatteellisessa toteuttamiskelpoisuudessaan järkeviä.

Tämän hetken kuuma peruna on ”toimitilaprojekti”, jonka osalta tilanne on sellainen,että muutamia vaihtoehtoja on käyty tarkastelemassa, yhden niistä vaikuttaessaerityisen lupaavalta. Siinä vaiheessa kun kyseisen tilan osalta TOIVOTTAVASTIsaavutetaan piste jossa sitä voidaan käytännössä pitää realistisena yhdistyksellemme,kohde ja kaikki sen mahdolliseen hankkimiseen liittyvät seikat tullaan takuuvarmastiesittelemään asianmukaisesti ja laajimmassa mahdollisessa muodossaan jäsenistöllejotta Teillä olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet arvioida tilannetta.Tiedekuntamme juhlavuosi on alkanut suhteellisen pitkälle luvatun mukaisesti, elijoitakin tapahtumia on ollut ja luvassa on tätä kirjoittaessani ainakin kunnialuennothuhtikuussa ja juhlaseminaari toukokuussa, joille toivottavasti saatiin/saadaanmahdollisimman kattava edustus myös opiskelijoiden joukosta. Nämä tuovatkuitenkin mukavaa vaihtelua opiskelun arkeen sekä niiden yhteydessä on myösmahdollista nuuhkia viimeisimpiä tuulahduksia oikeustieteen alalta.

Ei nyt pidä kuitenkaan unohtaa, että edessä on kaikkien opiskelijoiden omin juhla eliVAPPU!! Isolle osalle meistä vapun juhlinta on jo tuttua kauraa (pakko tai ei) muttamonille tämä on myös ensimmäinen vappu jolloin voi pukea päällensä viininpunaisethaalarit, jotka tosin kyseisen juhlan jälkeen kyllä voivat olla aivan toisen väriset..Henkilökohtaisesti näyttää siltä, että tänä vuonna juhlinta on vaarassa jäädäyksipäiväiseksi mutta suosittelen lämpimästi, että iso osa Teistä ottaa ilon irtikaksipäiväisenä versiona Puodin hullunhalpojen tarjoustuotteiden siivittämänä,unohtamatta tippaleipiä ja tinan valantaa.. Te olette sen ansainneet. Eli hauskaa vappuakaikille, vietitte sitä sitten modernisti täällä tai perinteisesti etelän suurissa kaupungeissa.

Myös kesä koputtelee jo oven takana kilpaa Kelan ystävällisten opintotukitätienkanssa. Toivottavasti kaikki alkavat jo hiljalleen olla selvillä kesänvietostaan elitekeekö töitä yrittäen parhaansa mukaan saada kaikki rahansa tuhlattua ennenseuraavan lukukauden alkua, vai yrittääkö rimpuloida kesäopiskelijana näkkileipääsyöden, vai aikooko elellä ylevästi hiekkarannalla maaten vanhempien kukkaroakuluttaen, kukin tyylillään. Toivotan kuitenkin kaikille lämmintä ja aurinkoista kesää.

Ja lopuksi lupaan täten näin virallisesti: ”On kiltti poika!”

Keväästä ja kesästä...

5

Tutkintorakenneuudistus eteneetiedekunnassamme junan lailla.Tiedekuntaneuvostolle annettiinilmoitusasiana suunnittelutoimikunnanesitys uudesta tutkintorakenteesta24.3.2004. Tätä ennen alustavasuunnittelutoimikunnan esitys oli laajallalausuntokierroksella opettajien ja ArtiklaRy:n keskuudessa. 25.3.2004suunnittelutoimikunta käsittelikokouksessaan asiaa ja teki esitykseenjoitakin muutoksiatiedekuntaneuvostossa keskusteluaherättäneiden asioiden osalta.Suunnittelutoimikunnan tekemienmuutosten jälkeen esitys laitettiin jälleenlausuntokierrokselle. Artikla Ry jättioman lausuntonsa tähänkin esitykseen.Tiedekuntaneuvoston on määrä tehdäpäätös asiasta toukokuun 26. päiväpidettävässä kokouksessa. Tätä ennenkokoontuu Lapin, Helsingin ja Turunoikeustieteellisten tiedekuntientutkinnonuudistajat Helsinkiin 5.5.2004keskustelemaan yhteisistä suuntalinjoistatutkintouudistuksessa.

Tutkinto muutetaankaksiportaiseksi ja päivitetäänTutkintorakenneuudistuksessa on kysesekä tutkintorakenteen muuttamisestakaksiportaiseksi että oikeustieteellistentutkintojen päivittämisestä. Nykyistätutkintorakennetta Lapin yliopistossa onmuutettu viimeksi 1990- luvulla. Tämänjälkeen on tapahtunut suuria muutoksiajuristien työkentällä. Lakimiehiltäedellytetään nyt erilaisia asioita kuin 10vuotta sitten. Tutkintorakenneuudistuson oikea paikka tehdä muutoksia sekätutkintorakenteessa kokonaisuutena ettäoppiainetasolla. Kokemus on osoittanut,että jatkuva tutkinnon päivittäminen ei

Tutkinto on meidänEsa Kärnä

onnistu, vaan muutokset täytyy tehdäkeskitetysti.

Suunnittelutoimikunnan esityksessäoikeustieteellinen tutkinto muodostuualemmasta 180 opintopisteen laajuisestanotaaritutkinnosta ja ylemmästä 120opintopisteen laajuisestamaisteritutkinnosta. Notaaritutkintosisältää perusopinnot, suurimman osanaineopinnoista, osan kieliopintoja sekänotaaritutkielman. Valinnaisuudenmäärä notaarivaiheessa on hyvinvähäinen. Maisterivaiheessa suoritetaanmuutamia pakollisia aineopintojaksoja,kieliopintoja sekä syventävät opinnotsisältäen maisteritutkielman. Esityksenmukaan maisterivaiheen opintojaksojavoitaisiin suorittaa, vaikkanotaaritutkinto ei vielä olisi valmis.Syventävien opintojen suorittaminenedellyttäisi kuitenkin loppuunsuoritettua notaaritutkintoa. Uutuutenatulisi erilliset maisteriohjelmat.Suunnittelutoimikunnan esityksessäehdotetaan erillisiä 60 pisteen laajuisiavapaaehtoisia maisteriohjelmia, joissaopiskelija perehtyisi johonkin tiettyynoikeudenalaan. Tutkintorakenteeseenmaisteriohjelmat eivät vaikuttaisipakollisten opintojen osalta, koska nesijoittuisivat maisteritutkinnonvalinnaisten opintojen osaan.

Opintojaksoja pilkotaan ja kieliälisätään

Uutena tulisi myös oikeudellistenkielten lisääminen tutkinnossa.Esityksessä ehdotetaan pakollistenkieliopintojen määräksi 16 pistettäsisältäen toisen kotimaisen kielen jaoikeudellisen vieraan kielen. Lisäksimaisterivaiheessa suoritettaisiin

vertailevaa oikeuslingvistiikkaa kolmepistettä. Oppiainetasolla on tulossamuutoksia muutamien oppiaineidenosalta. Prosessioikeus jakaantuisikolmeen osaan siten, ettänotaarivaiheessa suoritettaisiinprosessioikeuden perusteet (6 pistettä) jainsolvenssioikeuden perusteet (4pistettä).Maisterivaiheessa suoritettaisiinprosessioikeuden jatkokurssi (10pistettä). Hallinto-oikeus jakaantuisikahteen osaan, joista ensimmäinensuoritettaisiin notaarivaiheessa jajälkimmäinen maisterivaiheessa.Esineoikeuden ja velvoiteoikeudenkummankin laajuudeksi tulisi esityksenmukaan 6 pistettä ja lisäksi olisiimmateriaali- ja kilpailuoikeudenaineopintojakso kolmen pisteenlaajuisena. Persoonallisuus, - perhe- jajäämistöoikeuden opintojakso jaetaankahteen osaan siten, että perhe- jajäämistöoikeuden osuudeksi tulisi viisipistettä ja persoonallisuusoikeudenkolme pistettä. Oikeusinformatiikkayhdistetään esityksessä yhdeksi kuudenpisteen laajuiseksiopintokokonaisuudeksi, joka suoritetaannotaarivaiheessa.

MuutostenvaikutuksiaEdellä esitetyt muutokset parantavatlappilaista juristitutkintoa. Nykyinenpakollisten kielten määrä ei vastaalähellekään sitä vähimmäistasoa, jotajuristin kielitaidolta nykyisinedellytetään. Pakollisen kieliopetuksensijoittuminen sekä notaari ettämaisterivaiheeseen luo kieltenopiskelulle pitkäjännitteisyyttä jajatkuvuutta. Vertailevaoikeuslingvistiikka uutena opintojaksonaon erittäin tervetullut osa eurooppalaistalakimiestutkintoamme. Laajojen javaikeasti hallittavienoppiainekokonaisuuksien jakaminenpienempiin osiin on niin ikään hyvä asia.Maisteriohjelmat osana maisteritutkintoa

antavat mahdollisuuden erikoistuajollekin oikeuden erikoisalalleunohtamatta lakimiestutkinnonyleistutkintoluonnetta.

Uudistus voimaan 1.8.2005Tutkintorakenneuudistus tuleesuunnittelutoimikunnan esityksenmukaan voimaan 1.8.2005. Aikaisempiatutkintoja suorittamaan valituille tulleeoikeus siirtyä suorittamaan uusiatutkintoja tai opiskella kumoutuvanasetuksen mukaan. Opiskelijalle tulleekuitenkin velvollisuus jatkaa opintojaanuuden asetuksen mukaan, jollei hän olesuorittanut kumotun asetuksen mukaistatutkintoa 31.7.2008 mennessä.

Ennen 1.8.2005 opintonsa aloittavienkannalta on välttämätöntä, ettäsiirtymävaihe on hyvin hallittavissa.Suunnittelutoimikunnan esityksenmukaan erillistä OTK- opetusta ja tenttejäei järjestettäisi 1.8.2005 jälkeen, vaanopintonsa aikaisemmin aloittaneetosallistuisivat uusia tutkintoja vartenannettavaan opetukseen ja suorittaisivatsen mukaisia opintokokonaisuuksia,jotka kelpaisivat vanhan asetuksenmukaiseen OTK- tutkintoon.

Työ uudistuksenparissa jatkuuUusi tutkintoasetus edellyttää opinnoiltatyömäärän vastaavuutta saataviinopintopisteisiin nähden.Oppiainekohtaisesti on tehtävä kriittistäydinainesanalyysiä, jotta tutkintoonsaadaan ne ainekset, jotka ovat kaikkeintärkeimmät. Artikla Ry esitti omassalausunnossaan työn määränpisteyttämistä siten, ettäoppiainekokonaisuuksien sivumäärät,luennot, oikeustapausharjoitukset,seminaarit ja vieraskielinen kirjallisuuspisteytettäisiin. Myös luentokuulustelunvaikutus tulisi ottaa huomioonluentosarjan työmäärää laskettaessa.Tutkintouudistuksen yhteydessä tuleelaatia ohjeet opintokokonaisuuksien

6

pisteyttämisestä, jotta ehkäistäänmahdollisuutta paisuttaa liikaatutkintovaatimuksia. Huolellisestisuunniteltu mitoittaminen ehkäiseetehokkaasti myös liian helppojenopintojaksojen muodostumista.

Lapin yliopistossa ei ollatutkintouudistuksen yhteydessäsiirtymässä poolimalliin taiperiodiopetusmalliin. Opintojaksojenennakolliseen suunnitteluun onkuitenkin kiinnitettävä aikaisempaaenemmän huomiota. Artikla Ry:nlausunnossa ehdotettiin kaikenpakollisen opetuksenjärjestämisajankohdan ilmoittamistaopinto-oppaassa. Uudessatutkintoasetuksessa, jonkaopetusministeriö on laatinut, ehdotetaanpakollista henkilökohtaistaopintosuunnitelmaa, HOPS: a osaksitutkintoa. Jo HOPS edellyttäneeopintojen suoritusmahdollisuuksiltatiettyä ennakoitavuutta.

Maisteriohjelma käsitteenä onselvennettävä. Artikla Ry lausunnossaankannatti järjestelmää, jossamaisteriohjelmalla tarkoitetaanmaisteritutkinnon sisään rakennettuaopintokokonaisuutta, joka onlaajuudeltaan noin 60 pistettä.Oikeustieteelliseen maisteriohjelmaanvoisi osallistua myös muuta tutkintoasuorittava henkilö, mutta hänen olisisisällytettävä maisteriohjelma omaantutkintoonsa esimerkiksi hallintotieteen-

tai kauppatieteen maisterin tutkintoon,eikä opiskelijalle anneta oikeustieteenmaisterin tutkintonimikettä pelkänmaisteriohjelman suorittamisella.Oikeustieteen maisterin tutkintonimikevarataan ainoastaan opiskelijoille, jotkaovat suorittaneet myös oikeusnotaarintutkinnon. Maisteriohjelmiin liittyenArtikla Ry otti kantaa myös siltä osin, kunon kyse oman tutkintomme osaksitulevista maisteriohjelmista.Oikeustieteellisen tutkinnon osaksitulevan muussa tiedekunnassasuoritetun maisteriohjelman tulee liittyäoikeustieteeseen. Esimerkiksikauppatieteen, hallintotieteen taivaltiotieteen maisteriohjelmat liittynevätusein oikeustieteeseen, eikä estettä olesille, että näissä tiedekunnissasuoritettavat oikeustieteeseen liittyvätmaisteriohjelmat tulisivat osaksioikeustieteellistä tutkintoa.

Viimeisessä suunnittelutoimikunnanesityksessä oikeustieteellisten tutkintojenraamit olivat jo kunnossa. Edelläesitetyillä perusteilla tutkintomme laatutulee paranemaan tutkintouudistuksenmyötä. Työ kuitenkin jatkuu. Riittävää eiole se, että tutkintorakenteemme näyttääopinto-oppaassa hyvältä. Tutkinnon onoltava myös sisällöllisesti laadukas.Opiskelijat ovat tässä työssä keskeisessäroolissa. Meidän tulee vaatiatutkinnoltamme laatua,SILLÄ TUTKINTO ONMEIDÄN.

Kirjoittaja on Artikla Ry:n opinto-, koulutus- ja sosiaalipoliittisen valiokunnan sihteeri,tiedekuntaneuvoston jäsen, Suomen Lakimiesliiton koulutuspoliittisen valiokunnan jäsen jaArtiklan Ry:n vuoden 2002 opintovastaava.

7

IS moot –kilpailu järjestettiin Lapinyliopiston oikeustieteiden opiskelijoidenkeskuudessa maaliskuussa. IS moot onprofessori Ilkka Saraviidan suojeluksessajärjestettävä julkisoikeudellisiinkysymyksiin paneutuvaoikeustapauskilpailu, joka järjestettiinnyt ensimmäisen kerran. Alunperinkisaan oli tarkoitus osallistua joukkueitamyös Turun ja Helsingin yliopistoista,mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut.Molemmat osallistuneet joukkueet olivatsiis oman talomme väkeä.

Kilpailutehtävä oli kaksiosainen:Kilpailun ensimmäinen osa koostuikirjallisten dokumenttien laatimisesta, jatoisessa osuudessa joukkueet kävivättaistoa asian suullisessa käsittelyssä.Kilpailutehtävänä oli laatia ranta-asemakaava kilpailumateriaalinosoittamalla tavalla, mikä osoittautuierittäin laajaksi ja monitahoiseksitehtäväksi.

Neljän hengen ryhmässä tehtävää olipakostakin jaettava joukkueen sisällä,sillä asiantuntemusta tarvittiin niinympäristö- kuin hallinto-oikeudenkinalalta. Järjestelmällisesti toteutettu asianselvittäminen ja toimiva työnjakoauttoivat kilpailutehtävänratkaisemisessa huomattavasti.Joukkueemme yhteistapaamistentarkoituksena oli lähinnä määritellätyönjako ryhmän jäsenten välillä sekäongelmakohdissa löytää ratkaisujaryhmän yhteisvoimin. Tässä kohdinonkin syytä kiittää kilpailun järjestäjiähaastavasta ja mielenkiintoisestakilpailuteh-tävästä.

Kilpailutehtävän suullinen käsittelyosoittautui kilpailun ehdottomaksihuipentumaksi, vaikka – kuten hallinto-

IS MOOT –Oikeustapauskilpailu isolla oollaValtteri Nieminen

oikeudessa niin kovin usein – kirjallisessavaiheessa laaditut dokumentitnäyttelivätkin kiistämättömän tärkeääosaa. Suullinen käsittely yltyi välillätodelliseksi mutta hyvässä hengessätapahtuneeksi väittelyksi muun muassaoikeuslähdeopista sekä juridiikan jaretoriikan erottamisesta. Lopputuloksenaoli mukaansa tempaava ja näyttävätapahtuma, jossa merkitystä saivatjuridinen argumentaatio sekäoikeudellisten ongelmien tunnistaminenja ratkaiseminen, judicium.

Erityisen mieltä lämmittävää kilpailijannäkökulmasta oli molempienkilpailujoukkueiden rehellinensuhtautuminen kilpailutehtävänratkaisemiseen sekä hyvin perustellutvasta-argumentit. Kyseessä oli siistodellinen kilpailu, jossa jaettiintyylipisteitä ainoastaan asiallisestaargumentaatiosta, ei siis pelkästäpaikallaolosta. Tuomaristonsuhtautuminen joukkueidentyöskentelyyn suullisessa käsittelyssä olisalliva, mikä mahdollistikeskusteluyhteyden syntymisenjoukkueiden välille.

Kilpailun ratkeaminen joukkueemmehyväksi ei tapahtunut helposti.Tuomaristo arvioi kirjallistendokumenttien perusteella kiinnittäenerityistä huomiota valituskirjelmänlaatimiseen, että joukkueemme oli sangentasaisessa mittelössä suoriutunutvoittajaksi. Kumpikaan joukkue, kutenprofessori Holman asiantuntevistaloppukommenteista saimme selville, eikuitenkaan ollut onnistunut laatimaanasemakaavaa täysin lain ja asetustenvaatimalla tavalla. Joka tapauksessakilpailu oli erityisen opettavainen, vaikka

8

kaikki ympäristöoikeudelliset ongelmateivät minulle ja kilpakumppaneilleniavautuneetkaan täysin kirkkaina.Mielestäni molemmat joukkueetselvisivät mittelöstä voittajina ottaenhuomioon kilpailutehtävän laajuuden javaikeuden. Yritystä ei nimittäinpuuttunut.

Suosittelen kaikilleoikeustapauskilpailuista kiinnostuneilleosallistumista, sillä kilpailu osoittautuierittäin opettavaiseksi ja tulevaan juristinammattiin eväitä antavaksikokemukseksi. Viestinä ja ohjeenatuleviin oikeustapauskilpailuihinosallistuville lienee syytä korostaakilpailun ryhmätyöluonnetta, sillä josjatkossa kilpailutehtävät ovat yhtä laajojakuin tämänkertainen, täytyykilpailujoukkueen pystyä jakamaanvastuuta ja tehtäviä ryhmän jäsenilleryhmän yhteistyön keskittyessä lähinnäkokonaisuuden hahmottamiseen ja vainvaikeimpien asioiden ratkaisemiseen.Vielä korostaisin kilpailun luonnetta

nimenomaan opettavaisenaharjoituksena, jossa suullinen käsittely eiole prosessioikeudellisten seikkojentestaaminen, vaan juridisenargumentoinnin ja oikeuslähdeopinsoveltaminen kilpailutehtävänoikeudellisten ongelmientunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi.Samalla saattaa jäädä käteen myöshyödyllisiä tietoja käsiteltävienoikeudenalojen sisällöstä ja maailmastayleensäkin. Yksi muistiini jäänyt asian olise, että on olemassa liito-oravien asioihinkeskittyvä järjestö – Liito-oravaliitto.Tosin siihen ei kuulu ainoatakaan liito-oravaa.

Kirjoittaja oli mukana IS –moot kilpailunvoittaneessa joukkueessa, jossa hänenlisäkseen kisasivat Lasset Vuola ja Ylevä sekäMiikka Autio.

Lisätietoja kilpailusta osoitteessahttp://www.ulapland.fi/home/opiskelijat/moot/ismoot.htm

9

Idea kilpailuun osallistumisesta syntyiloppuvuodesta 2003 sihteeri Jussi-PekkaJutilan vihjattua aiheesta. Tämä on pienikertomus ryhmämme toiminnastakilpailun aikana ja vähän senulkopuolellakin.

Joukkueessamme oli neljä jäsentä.Heikki Aspegren Muhokselta, JuhaJuntunen Hyrynsalmelta, Iivari JärvinenKalajoelta sekä Elina Laakso Kurikasta.Joukkue rakentui pitkälti Iivarin ja Heikinpari vuotta sitten alkaneen hallinto-oikeuden opiskeluun liittyvän yhteistyönympärille. Lopullinen koostumustäsmentyi tammikuun alussa Elinan jamyöhemmin myös Juhan lupauduttuamukaan. Kaikki ryhmämme jäsenet ovattarunhohtoista, syksyllä 2001 opintonsaaloittanutta vuosikurssia.

Perehdyimme alusta alkaen varsinsyvällisesti aiheeseen. Tähän kuuluimuun ohella tutustuminenoikeustapauksen tapahtumapaikanautenttiseen karttaan, sekä myöhemminmyös katselmus itse paikan päällä. Tästäei kuitenkaan ollut ratkaisevaa etua, silläprofessori Saraviita oli sangen ovelastimodifioinut ympäristöä. Kaikkiryhmämme jäsenet olivat jo aiemminsuorittaneet sekä hallinto-oikeuden, ettäympäristöoikeuden opintojaksot, jotenoikeudelliset ongelmat eivät tulleetkenellekään yllätyksenä.

Meillä oli jonkin verran työnjakoatapausten ratkaisemisessa, joskinkäytännössä pohdimme ongelmia useastimyös yhdessä, välistä pikkutunneillesaakka. Kilpailu lomittui verrattain hyvinmuun opiskelun sekaan, eikä kumpikaanliiemmälti kärsinyt. Ryhmätyöskentelylleasettavat usein rajoituksia erilaisetaikataulut sekä lomamatkat yms., muttaainakaan meidän joukkueemme eijoutunut tekemään mitään valtaviakompromisseja kilpailun vuoksi.

Mietteitä IS-MootistaPalautimme mieleen varsin paljon

ympäristö- ja hallinto-oikeudellistajuridiikkaa muun ohella tutustumallauusimpaan maankäyttö- jaympäristönsuojelukirjall isuuteen.Hallintolainkäytön puolellahan eijuurikaan muutoksia olelähimenneisyydessä tapahtunut.

Kilpailun aihe, eli kaavan laatiminen,on sikäli vaativa aihe, että sellainen eivaadi pelkästään oikeudellistaasiantuntemusta, vaan myös teknistä

osaamista. Tästä johtunee, ettätosielämässä kummankaan joukkueenkaava ei olisi kestänyt päivänvaloa ilmanjonkinasteisia muutoksia.

Toisen kilpailujoukkueen kanssapidimme yhteyttä hyvässä hengessä, eikämistään kyräilystä ollut onneksitietoakaan. Tämä johtunee osakseen siitäsinänsä valitettavasta tosiasiasta, ettäHelsinkiläisiä, eikä Turkulaisiajoukkueita ilmoittautunut mukaan.

Iivari Järvinen

10

Itse loppukilpailu 3.3.2004 Fellman-salissa oli kaikesta huolimatta menestys.Yleisöä oli paikalla kiitettävästi, jotenajankohta oli siltäkin osin varmastinappiin osunut. Kilpailu oli hyvinjärjestetty, joskin tuomaristo olisi ehkävoinut käyttää prosessinjohto-oikeuttaanaktiivisemminkin. Molemmat joukkueetsaivat kuitenkin äänensä kuuluviin.Ainoa asia, mikä jäi lopulta käytännössäauki oli se, mihin tuomaristo perustiratkaisunsa voittajan suhteen. Perustelutolivat hieman niukat.

Hyvää henkeä joukkueiden välilläkuvaa hyvin se, että kilpailun jälkeenmolemmat joukkueet lähestäysilukuisina kävivät yhdessä syömässä.Tällaiset tapahtumat ovat omiaantuomaan valoa ja lämpöä kylmien

talvipäivien (ja -öiden) keskelle.Kilpailusta olisi tarkoitus muodostaapysyvä perinne, johon voisi liittäävieläkin enemmän juuri lappilaistaeksotiikkaa, vaikkapa tapauksen aiheenvalinnan myötä.

Toinen asia on, että suullinen osuusolisi kestänyt tämmöisellä konseptillaainakin pari päivää mikäli joukkueitaolisi ollut mukana se lähemmäskymmenen, jota visionäärit ennustelivat.Nyt on olemassa toimiva runko, jonkapohjalta on hyvä lähteä kehittämäänkilpailua tulevina vuosina.

On behalf of our Team that finished secondat IS-Moot 2004.

Tuulesta temmattua monologia:- Mulla oli ankara lapsuus. Joskus muapidettiin säkissä kellarin lattialla, muttasekään ei riittänyt korvaamaan sitä, ettämulla oli ankara lapsuus.- Eilen mulle tuli aika huono olo. Märiisuin kaikki vaatteet ja meninmakaamaan lattialle silmät kiinni, muttasitten ne heitti ulos bussista.-I enjoy my women the way I enjoy mycoffee - Anally.

11

12

Demokratian on sanottu olevan kaikista huonoista tavoista paras valtioidenpyörittämisessä. Ehkä niin, ehkä joku parempi vielä kehitetääntulevaisuudessa, kun kyllästytään (näennäis)demokratiantoimimattomuuteen. Sanana se on kovin ylväs ja tavoitteellinen, jonka avullavoidaan sanoa toteutettavan monia kovin hienoja ja jaloja arvoja, kuten yksiIrakin sodan oikeuttamisperusteista. Länsimainen demokratia toimii vieläyleensä suhteellisen hyvin, mutta onko sen lähtölaskenta jo alkanut? Mitänopeammin ja alhaisemmaksi äänestysprosentti laskee, sitä kyseenalaisempaaon enää kutsua erinäisiä valittuja orgaanejajamme demokraattisesti valituiksi.Mitä samankaltaisimmilta eri vaihtoehdot tuntuvat, sitä turhauttavammaksimoni kokee äänestämisen.

Poliittisten puolueiden läheneminen on silmiinpistävää Suomen kaltaisessakonsensus-maassa, jossa politiikan äärilaitojen puolueet voivat olla samassahallituksessa. Vai kertooko läheneminen populisimista, kun suurimmistapuolueista ne, jotka vastustivat eniten veronalennuksia, pääsivät valtaan jasitten toteuttivat vastustamansa veronalennukset? Ajankohtaisimmissa elieurovaaleissa on nähtävissä, miten vähän puolueet ovat näkyneet vaaleissa.Vaikka meillä ei ole ennalta ehdokkaiden sijaa määrättyä listavaalia, niin eripuolueiden soisi silti kertovan näkemyksiään. Toisaalta yritys löytää riittävästikiinnostavia ehdokkaita on johtanut siihen, että vaeleissa ehdokkaina on yhäenemmän jos jonkinlaisia julkkiksia.

Ilmiö kertoo toisaalta myös tasa-arvoisesta yhteiskunnastamme, jossa eriryhmien välillä ei ole suuria taloudellisia, koulutuksellisia tai vastaavia eroja.Yhtenäistävä yhteiskuntamme on hyvässä ja pahassa aika pitkälti Ruotsin sossu-mallin johdannainen. Vaihtoehdottomuus ei ole silti hyvästä, sillä vaikka meillähistoriallisesti katsottuna onkin mennyt varsin hyvin, ei ole mitään takeita siitä,että niin menisi myös jatkossa. Pidempiaikainen vaihtoehdottomuus politiikassavoi johtaa myös politiikan virkamiesmäistymiseen. Eräs seurannaisilmiö tästänähtiin muutama vuosi sitten Itävallasta, kun kyllästyneet kansalaiset halusivatvihdoinkin jotain vaihtelua puuduttavan yksitoikkoiseen, ennalta-arvattavaanja vaihtoehdottomaan politiikkaan ja äänestivät FPÖ:n eli Vapauspuolueenvaltaan.

Kun puolueet eivät tarjoa vaihtoehtoja, on vaarassa myös ääriliikeidennouseminen, mistä on esimerkkejä jo monista Euroopan vakaistademokratioista.Miten paljon vaihtoehtoja on ylipäänsä annettavissa? Jos tekeejärkevää ja kauaskantoista politiikkaa, niin ainakaan talouspolitiikan osaltajoustonvaraa ei taida olla kovin paljon markkinoiden määräämässä

Juha-Pekka Hippi

Valistunutta itsevaltiutta

13

maailmassa, varsinkaan pienellä reunamaalla. Erot perinteisellä oikeisto-vasemmisto -akselilla saattaakin siirtyä Suomessa yhä enemmän liberaali-konservatiivinen, tsadilainen-landelainen tai koulutetut-vähemmänkoulutetut -jaotteluksi. Siinä hyvä olisi eri vaihtoehtojen selkeytyminen, muttavaarana sen myötä mahdollisesti eri ryhmien välisten erojen kärjistyminen.Esimerkkinä tästä tutkimus hallituksen turvallisuuspoliittisesta lausunnosta,jonka mukaantyöttömien, vähän koulutettujen ihmisten määrän lisääntyminen voi noustasisäisen turvallisuutemme merkittävimmäksi uhaksi.

Muuten kritisoisin tässä presidentinvaalien vaalitapaa, muttei se oikein soviyhteen aiemman pohdintani jälkeen. Se on nimittäin ollut vaali, jossaäänestysvilkkaus on noussut kaikkein korkeimmaksi. Kärjistäen voisi sanoa,että niinhän BumtsiBumkin ohittaa katsojaluvuissa A-studion.Presidentinvaalit nykyisessä muodossaan ovat nimittäin varsin viihteellisestitoteutettu. Niin kauan kun tasavallan presidentillä on kuitenkin maassammekohtalaisen paljon valtaa, toivoisi tuloksen vastaavan muutakin kuin mutu-mieltymyksiä. Tällaiset mutu-mieltymyksiä oli viime vaaleissa mahdollistasaada erinäisistä kevyistä visailuista, joihin ehdokkaat osallistuivat, toisellakierroksella entistä enemmän.

Nykyinen Ranskan mallista johdettu vaalitapamme sisältää myös sen riskin,että toiselle kierrokselle eivätkään valikoidu ne, joilla olisi suhteellisesti enitenkannatusta -tai yleensä vähiten vastustusta. Varoittavan esimerkin näimmeRanskan vaaleista kaksi vuotta sitten, kun Le Pen valittiin yllättäen toisellekierrokselle. Voi tietenkin miettiä, missä määrin presidentti-instituutiotayleensä tarvitaan. Jos presidentistä tehtäisiin täysin vallaton, edustuksellinen,sitten kai olisi enemmän yhdentekevää, millä missi- tai visailukisalla tämävalittaisiin. Vai olisiko täysin päinvastainen kehitys sittenkin parempi?Palaamalla valistuneeseen itsevaltiuteen -myös ranskalaista perää-poistaisimme ongelman demokratian toimimattomuudesta ja saisimmesamalla monien kaipaaman vahvan johtajan. Järjestelmää kun on joskuskehuttu parhaaksi mahdolliseksi -ongelma siinä vain on se, ettei sellaistavalistunutta taida ollakaan, joka ei ajan myötä sortuisi vallan väärinkäyttöön.

Niin kauan kun muuta vaihtoehtoa ei ole näkyvissä, on puolustettava vahvastisitä järjestelmää, mikä meillä vallitsee. Tässä meidän ylioppilaiden toivoisiolevan muille esimerkkinä, vaikka aktiivisuus oman ainejärjestömme,ylioppilaskunnan tai yliopiston toiminnassa onkin ollut häl/vyttävän alhaista,vielä laskevassa suunnassa. Jos ei vaihtoehtoja ole esittää tai viitselisäisyyttälaittaa itseään likoon yhteisten asioiden hoitamiseksi, vähintä olisi edesäänestää. Kävitkö sinä äänestämässä yliopiston hallituksen jatiedekuntaneuvoston vaaleissa?

Kirjoittaja on 5. vuosikurssin poismuuttava opiskelija

14

Tulevana vappuna Euroopan unioniin liittyy kymmenen uutta

jäsenmaata. Nyt tapahtuva unionin laajentuminen on sen historian

suurin – ja ehkä samalla myös eniten tunteita herättävä. Meillä Suomessa

keskustelua on käyty kovasti siitä, miksi unioni laajentuu sellaisiin

maihin, kuten Baltian maihin, joiden elintaso ja yhteiskunta eivät vastaa

meidän näkökulmastamme edes eurooppalaista keskitasoa. Pahimmat

epäilijät ovat pitäneet nyt tapahtuvaa laajentumista jopa EU:n

lopullisena tuhona, sen viimeisenä virhevalintana. Pelkäämme uusista

jäsenmaista tulevien työntekijöiden vievän työpaikkamme ja

etuutemme. Pelko yritysten siirtymisestä unionin edullisemman

verokohtelun maihin on omiaan lisäämään skeptisyyttämme laajenevaa

unionia ja sen uusia jäsenmaita kohtaan. Unionin laajentuminen on

kallista ja riskaabelia. Samalla pelkäämme, että unioni rapautuu

riiteleväksi keskustelukerhoksi, jossa jäsenvaltioiden edustajat pyrkivät

ajamaan kansallisia etujaan vailla yhteistä eurooppalaista suuntaa ja

toivoa paremmasta. Uhkakuvia on maalailtu sen kummemmin

ajattelematta syitä nyt unioniin liittyvien maiden ongelmiin.

Mutta ajatellaanpa asiaa historian näkökulmasta: Toisen

maailmansodan jälkimainingeissa katastrofaalisessa tilanteessa ollut

Eurooppa jaettiin kahtia Jaltan konferenssissa sodan voittajavaltioiden

toimesta itään ja länteen sekä samalla kahteen erilaiseen järjestelmään.

Churchillin sanoin ”Stettinistä Itämereltä Triesteen Adrianmerelle

Vappuna Eurooppa palaanormaalitilaanVNS

15

rautaesirippu jakaa Euroopan mantereen kahtia”. Länsipuoli kehittyi

kapitalistisen järjestelmän ihanuudessa kohti kukoistavaa Eurooppaa,

joka poikkeuksia lukuun ottamatta muodostaa nykyisen EU:n. Itäpuoli

jäi Neuvostoliiton näivettävään ja rappiolliseen valtapiiriin. Samalla

läntinen Eurooppa unohti tuolloisen poliittisen tilanteen sanelemana

tulevat jäsenvaltiot oman onnensa nojaan osaksi sosialistista

järjestelmää, johon ne eivät kaikesta huolimatta kuuluneet eivätkä

halunneetkaan kuulua.

Tiedämme hyvin, miten jo ennen toista maailmansotaa Baltian maat

menettivät itsemääräämisoikeutensa vastoin omaa varsinaista tahtoaan.

Tiedämme myös Puolan järkyttävät kokemukset toisen maailmansodan

näyttämönä. Sodan aikana ja sen jälkeen niin Puolaa kuin Baltiaakin

ravisteli Stalinin terrori, jonka tuloksena osa balteista, puolalaisista ja

muita kansalaisuuksia edustavia pakkosiirrettiin eri puolille

Neuvostoliittoa joko vankileireille tai kolhooseihin palvelemaan eräiden

autuaaksi luulemaa sosialistista järjestelmää. Tuossa näytöksessä,

vankileirien saaristossa, kuolleiden määrää ei kukaan osaa koskaan

sanoa tarkasti. Joka tapauksessa arviot liikkuvat miljoonissa. Miten

olisikaan käynyt Suomelle ja suomalaisille, jos sotiemme lopputulos olisi

ollut toinen? Sitä voivat arvailla valistuneimmat historian tutkijat.

Stalinin vainoissa ja pakkosiirroissa menehtyi ihmisiä pelkän syntyperän

tai poliittisen vakaumuksen (tai sen puuttumisen) vuoksi, eli syistä,

joiden perusteella sivistyneissä ja ihmisoikeuksia kunnioittavissa

valtioissa julkisella vallalla ei ole laisinkaan oikeutta tehdä eroa ihmisten

välillä saati sitten tuomita niiden perusteella. Tuolloin rauhan ja

vakauden säilyttäminen merkitsi puuttumattomuutta valtioiden

sisäisiin asioihin, oli sitten kyse ihmisoikeusloukkauksista tai ei.

Kuitenkaan näistä tavallisiin ja syyttömiin kohdistuneista vapauden ja

hengen riistoista, joita voitaneen pitää rikoksina ihmisyyttä vastaan, ei

ole tuomittu ketään eikä tuomita. Ihmishenkien lisäksi Neuvostoliiton

sosialistinen järjestelmä tuhosi myös valloittamiensa valtioiden

taloudelliset järjestelmät, mikä on nähtävissä vielä nykyäänkin

kaikkialla entisen Neuvostoliiton alueella sittemmin tapahtuneesta

nopeasta kehityksestä huolimatta. Neuvostovallan alaiset valtiot eivät

voineet kehittyä haluamallaan tavalla ja ne jäivät köyhiksi ja

kehittymättömiksi alhaisen elintason valtioiksi.

Vuodet ovat kuitenkin vierineet ja maailma on muuttunut. Liennytys

ja kylmän sodan päättyminen, Saksojen yhdistyminen sekä

Neuvostoliiton hajoaminen ovat tuoneet Euroopan uuteen aikakauteen,

jonka aikana myös Baltian maat ovat saaneet itsenäisyytensä takaisin

Puolan, Unkarin, Tsekin ja Slovakian saadessa kansansa valitsemat

hallitukset ja poliittiset järjestelmät. Samalla on alkanut näiden

valtioiden huima talouskasvu. Kommunismi on siis mennyttä, ja

demokratiakehitys ottaa askelia itäisimmässäkin Euroopassa.

Maantieteellinen, oikea Keski-Eurooppa on tulossa jälleen paikalleen.

Entisten neuvostotasavaltojen ja uudelleen itsenäistyneiden valtioiden

unionijäsenyyden toteutuminen on nyt ajankohtainen asia. Jaltan

Konferenssissa unohtuneet ja jakolinjan itäpuolelle jääneet maat

haluavat nyt hyvityksen tuolloin tapahtuneista vääryyksistä. Samalla

se laittaa pisteen vuosikymmeniä kestäneelle alistamiselle ja eristykselle.

Kyse oli aikanaan kansojen itsemääräämisoikeuden palauttamisesta.

Nyt unionin jäseninä nämä maat saavat tilaisuuden kehittyä entisten

16

läntisten valtioiden tapaan ja nauttia talouden kehittymisestä siinä

mitassa kuin vanhat unionin maat ovat jäsenyydestään hyötyneet. Se,

mitä uudet jäsenvaltiot aikanaan ovat saaneet kärsiä, on nyt korvattava.

Miksi emme auttaisi heitä? Olemmehan me velkaa siitä, että nuo valtiot

joutuivat kestämään valloittajan läsnäoloa kohtaloonsa alistuen ilman

vastarinnan mahdollisuutta. Jälleenrakennus on kylläkin alkanut, mutta

sitä ei ole vielä loppuunsaatettu. Tässä työssä myös unionilla on oltava

paikkansa.

Idealistiset näkemykset yhdentyneestä Euroopasta voivat tietenkin

irtaannuttaa maasta ja aiheuttaa kuvitelmia, joiden toteutumiseen ei ole

realistisia mahdollisuuksia. Kyse taitaa kuitenkin olla enemmän

realismista kuin idealismista. Totuus on se, etteivät vanhojen

jäsenvaltioiden taloudelliset saavutukset ja vaikuttamisasemat saa olla

esteenä sille, että Eurooppa palaa takaisin normaalitilaan, jossa se ennen

toista maailmansotaa ja kommunismin nousua oli. Tässä historiallisesti

merkittävässä tilanteessa vanhojen jäsenvaltioiden ei pidä ajatella

ainoastaan omia etujaan, vaan yhteistä etua – Euroopan etua. Uudet

jäsenvaltiot haluavat samaa, mitä vanhatkin jäsenvaltiot integraatiosta

tahtovat. Rahaa ja turvallisuutta on nyt jaettava niille, jotka aikanaan

suurvaltapolitiikan jaloissa jäivät niistä paitsi. Vaikka EU:n

perimmäisenä tarkoituksena onkin toimia Eurooppaa vahvistavana

tekijänä globaalissa kilpailussa, on kuitenkin syytä muistaa taloudellisen

integraation ohella myös turvallisuus ja Euroopan yhtenäisyys. Nyt

laajentuva unioni on muuttumassa koko läntisen Euroopan kattavaksi

järjestöksi, mikä ei voi olla pelkästään huono asia. Uhkakuvista

huolimatta vanhat jäsenvaltiot hyötyvät aikanaan nyt laajentuvasta

17

unionista, kun uudet jäsenvaltiot tulevat unionin harmonisoidun

lainsäädännön piiriin, mikä estää niitä kasvattamasta talouksiaan

unionin sääntöjen vastaisesti sekä epäeettisin ja kestävän kehityksen

vaarantavin tavoin.

Unionin laajentuminen tapahtuu ristiriitaisella hetkellä. Samalla, kun

EU:n itälaajentuminen on totta, jäsenvaltiot kiistelevät unionin

perustuslakisopimuksen sisällöstä korostaen kansallisia intressejään

yleiseurooppalaiset tavoitteet unohtavalla tavalla. Asiantuntijat

kirjoittavat unionin kriisistä, koska jäsenvaltioiden omat tavoitteet

painavat vaakakupissa unionin tavoitteita enemmän. Se, mitä Eurooppa

nykyisen kriisinsä selvittämiseen tarvitsee, on solidaarisuus. Pahimmat

kauhukuvat unionin laajentumisesta tuskin toteutuvat. Siitä pitää

huolen jäsenvaltioiden suunnittelemat protektionistiset lait, joita ollaan

säätämässä muun muassa vapaan liikkumisen rajoittamiseksi. Vanhat

jäsenmaat varautuvat, sillä ne pelkäävät hyvinvointinsa keskellä

menettäneensä dynaamisuutensa ja sopeutumiskykynsä, jonka

seurauksena ne häviävät kilpailun uusille jäsenmaille ja kilpaileville

talousalueille. Miksi emme tästäkin huolimatta palauttaisi vanhaa

mannertamme sellaiseksi kuin se oli silloin, kun kansat saivat vapaasti

määrätä kohtalostaan, eli ennen Leniniä, Stalinia ja Hitleriä, jotka

murhasivat aiheuttaen tuhoa ja mullistuksia aatteidensa palossa sen

kummemmin ajattelematta eurooppalaisia ja heidän yhteistä hyväänsä?

Toivottakaamme siis uudet jäsenvaltiot tervetulleiksi hyvinvoivaan

Eurooppaan ja onnitelkaamme toisiamme normaalitilan palauttamisesta

maanosaamme, joka on jo tarpeeksi kauan elänyt poikkeustilassa. Mikä

voisikaan olla parempi ajankohta laajentumiselle kuin vappu, jota työn

kunniaksi vietetään, sillä työllä syntyy myös yhteinen Eurooppamme.18

19

Alun perin homman piti mennä niin, ettätuomaristoakin läsnäolollaan häpäissytpäätoimittaja–setä olisi raportoinut ko.bakkanaaleista. Mutta kohtalolla oli paskaiset kyntensäpelissä, niin kuin elämässäni yleensäkin. Paikallasamaan aikaan ollut vanhempi herrashenkilö ilmaisisähköpostitse halunsa kommetoida tapahtumaa(kin).Vanhempia ihmisiä kohtaan tuntemastanipieteettisyydestä suostuin toivomukseen. Ylenpalttistenlahjusten vaientamana jätän tässä nyt mainitsematta,kenestä on kyse. Ajattelevainen lukija päätelköön itse.

”Doris, tuo Rovaniemen Gomorra, oli kuin täyteen ammuttu.Monia ruokottomuuksia todistaneet seinät ympäröivät rahvasta,joka tunki paikalle nähdäkseen mieslihaa. Istuin omien ajatusteni ja useiden tyhjientuoppien ympäröimänä, enkä tiennyt täysin, mitä tuleman piti. Huomasin kuitenkin,että jotain oli tapahtumassa, kun tuo ainainen discojumputus taukosi kuin veitsenleikkaamana. Lavalla astui viehättävä, Suomen Idolsista ja Alkon kassalta tuttu SannaLaukkanen.

- Onko teillä kivaa?

Tuhatpäinen yleisö mylvi vastauksen kuin yhdestä suusta. Se oli myöntävä.

- ONKO TEILLÄ KIVAA!

Yleisö velloi vastauksen kuin syksyinen Pohjanmeri: synkkänä ja arvaamattomana,kuin luonnonvoima. Minua pelotti. Olin nähnyt, mihin lihan himot saattoivatsokaisemansa ihmisen johtaa. Harhaan, pahasti harhaan, samaan suuntaan kuinmiehuutensa ensiaskeleita ottavat epävarmat pojat, jotka juontaja juoksutti lavalleyksi kerrallaan. Ensin vuorossa näytti olevan jonkinsortin pukukierros, jonka lomassapissalla täytettyä Fraalin maljaa tavoittelevilta nuorukaisilta udeltiin toinen toistaaneriskummallisempia asioita. Liekö kyseessä ollut tilastoharha vai hellikö elämä jälleenkerran lempeällä ironialla, kun jokainen miehimys ilmoitti sydämenasiakseenTallinnan katukoirien auttamisen. Vielä tässä vaiheessa iltaa tilaisuus tuntui jopahurtan huumorin sävyttämältä, lämminhenkiseltä visailulta.

Stringejä, hunajaaja muutama vesiperä:

Mr. Artikla kilpailu

Voi, miten vähän silloin tiesinkään. Pian, kuin tuomiopäivän marssin alkutahteina,soimaan pärähti illan henkisen isän, Frederikin, Miesstrippaaja-renkutus. Yllättävääkyllä, tämän jälkeen vuorossa oli strippausta. Muistan tuolloin haikailleeni, kuinkapaljon mieluummin olisin katsonut kiikareilla aurinkoon. Striptease-esitykset eivätumpiheteroa miestä vakuuttaneet, lähinnä tunsin samanlaista myötähäpeän oloa kuinkymppiuutisten loppukevennyksen alkaessa.

Yhtä huonoja vitsejä molemmat. Piristystä sodomian sävyttämään kisailuun toi muuanosallistuja, joka alkukantaisten vaistojensa ajamana tarttui juontajaa pakaroista –kylläsiinä yleisölle nauru maittoi, kun terhakka juontaja koitti vienosti hymyillen sinnitellätyömiehen ahneissa ja vikkelissä kourissa. Missä oli integriteettiperiaate, kun sitätarvittiin; missä olivat perusoikeuksien emansipatoriset mahdollisuudet ja (-herraparatkoon-) portsari?

Tämän jälkeen juopuneille osallistujille lyötiin mikrofoni käteen. Tarkoituksena olitoisin sanoen laulaa jokin omaa sydäntä lähellä oleva kappale. Ja tulihan sieltä kokoRadio Suomipöpin soittolista: top 10-listalta löytyi niin Elvistä, räppiä kuinsynttäripiisikin.

Kilpalaulannan jälkeen oli hauismittauksen vuoro, tietenkin – testosteronin ja raa´anhien tuoksu tuntui takapenkille asti. Mieleeni tuli yö, jolloin poikuuteni minulta

20

21

julmalla tavalla riistettiin. En tiedä, miksi. Keskitysleirin ruokavaliolla ravitutkilpailijat ojentelivat narujaan juontajalle, joka nauruaan pidätellen suorittitoimenpiteen. Jos luin vieressäni istuneen naisihmisen huulia oikein, niin”mulukunmittasta haukea, mulukunmittasta harria”. Tästäkään ei lapsille jäänytkertomista.

Seuraavasta lajista ilmenisyy siihen, miksi Suomi eijalkapallon arvokisoissamenesty: liike kun lähteelantiosta. Hitaansitkeät,mutta kankeat könsikkäätjoutuivat pyörittämäänpikkutytöltä nussittua hula-hula-vannetta – parassuoritus taisi olla kaksikierrosta. Jos Spede eläisi,hän kääntyisi haudassaan.Voe rähämä!!!

Kamalin oli sittenkin vieläedessä. Itsensä eteerisilläöljyillä voidelleet, vartalonsabalsamilla ja mirhallakyllästäneet kilpailijatmarssitettiin lavallee l ä i n t e e m a s t r i n g e i h i npukeutuneena. Tässä

vaiheessa kilpailijoiden tuli myös esittää juontajalle iskurepliikkejä… joiden taso olikauniisti sanottuna vaihteleva.

Kaiken hauskan on joskus vääjäämättä päätyttävä; ja mikä parasta, usein myösyhtäjaksoista sadetta seuraa aurinko. Niin tässäkin tapauksessa. Kilpailunpäättyminen toi mieleeni äidin, joka minulle elämän lahjoitti. Eipä tainnut tuo jalonainen tietää, mihin sitä poika vielä päätyisikään. Hyvä niin.”

- Niin, kilpailun voitti erehdyttävästi Ron Jeremyä muistuttava mieshenkilö, OlliKoski. Yleisön suosikki sekä lehdistön ihannepoika oli J-P Hippi, joka oli tasaisenvahva kaikilla osa-alueilla. Kisailusta paitsijääneitä lohdutettakoon sillä, ettävastoin yleisön nimenomaisia pyyntöjä kilpailu järjestettäneen myös ensi vuonna.

Pykälä ry:n kv-viikko keräsi pohjoismaiset vieraat Helsinkiin 31.3.-4.4.2004. Muutama artistikin eksyi paikalle.

Suurin osa vieraista tupsahti paikalle heti keskiviikkona. Sää helli jalunta oli huomattavasti vähemmän kuin täällä napapiirin tuntumassa.Raitista ilmaa välttääkseen koko joukkiomme änkesi itsensä kyläänasianajotoimisto Hannes Snellmannille. Ohjelmassa oli esitelmän lisäksiruokailua ja vapaata seurustelua, ja juomaakin riitti janoisten vieraidenjuoda. Päivä jatkui bussimatkalla Kiljavalle, jossa oli tarkoitus viettäätulossa oleva yö mökkikeikan merkeissä. Ilta kului sitsaillen, ja moneniloisen juhlijan loppuillan kohtaloksi koitui tuttavuuden tekeminennukkumatin kanssa…

Torstai aloitettiin paluumatkalle sivistyksen pariin, eli Kiljava muuttuitaakse jääneeksi elämäksi. Linja-autossa on tunnelmaa! Luonnollinenjatkumo hilpeälle matkalle oli poikkeaminen pubiin ennen siirtymistä

Pääkaupunki vapisi

Outi Keso

22

hämäriin sisätiloihin. Megazonessa säi räiskiä vastustajia niin paljonkuin sielu sieti, mutta tunnustaa täytyy, että tuli sitä muutama omakinlahdattua siinä sivussa... Keskustan Pizza-Rax ja erityisesti sen pallomerisai seuraavaksi todistaa, että vielä se vanhakin nuortuu ja koukkuselkäsuortuu. Ilmassa viuhuivat muutkin kuin lentävät lauseet!

Ilta ja alkuyö kuluikin sitten metrolla suhautellessa. Vuorossa olinimittäin kisa nimeltä Hukkaputki! Yksinkertaisena ideana kokohommassa on ajaa metrolla kapakasta kapakkaan ja juoda kohtalaisensuuria määriä jotain muuta kuin maitoa… Voiton vei joku en tiedä kuka.(Miksiköhän?) Hukkaputken jatkoksi juomatottumuksiensa hallintaasai harjoitella Ctrl:ssa; sitkeimmät jatkoivat aamun sarastamiseen astikyltereiden luolassa Kertsillä.

Perjantai alkoi exculla asianajotoimisto Borenius & Kemppiselle, jonnetoiset ehtivät, toiset eivät. Korkein oikeus oli vuorossa iltapäivällä. Iltaaaloiteltiinkin sitten jo Lauttasaaren puolella Wanhassa Herrassa, jajatkettiin Pykälän tiloissa kv-sitsien voimalla. Sitsit keskeytettiin ennenjälkiruokaa, mutta se tuskin iloisia juhlijoita suuremmin haittasi! Saunaoli pantu palamaan ja uimaankin pääsi. Aamu alkoi jälleen sarastaa siinävaiheessa kun mittariautolla suhauteltiin läpi heräävän Helssingin.

Lauantaiaamu oli aikaa tälläytyä ykkösiin ja virittäytyävuosijuhlatunnelmaan. Sen nostattaminen aloitettiin (virallisesti)Roschier Holmbergin toimistolla kv-vieraiden cockailtilaisuudenvoimalla. Sitten kruisailtiinkin tilausmetrolla ees ja taas ja yritettiin ollaläikyttämättä boolia rinnuksille. Metro torppasi itsensä ravintola Pörssineteen. Vuosijuhlat sujuivat jouhevasti, ja yhtä jouhevasti sujuisiirtyminen vaatteidenvaihdon kautta Lauttasaareen jatkoille. Sitkeäjoukko jaksoi aamuun asti energiajuoman voimalla, ja tätä aktiivistamenoa eivät sitten pöydät kestäneetkään… Sunnuntain perinteinenohjelma, sillis, oli tänä vuonna Suomenlinnassa. Viihdykkeenä runsaanruoan ja juoman lisäksi oli bändi, jonka jäsenet olivat pukeutuneetjotensakin teemalla ”poika nimeltä Päivi”..!

Kaikki hauska loppuu aikanaan, niin silliskin. Ne kv-vieraista, joillavielä vetoa riitti, raahautuivat Vuosaareen jatkamaan Pykälän emeritaint.sekin Kaisan luo. Ja totuushan onkin sitten se, että kyllä Vuosaareenaina pääsee – mutta Vuosaaresta voi olla vaikea päästä pois!

23

24

Päätimme kokeillam u u n t a u t u m i s t av a i h t o -opiskelijapariskunnaksikevätlukukaudeksisinne missämallasjuoma on vettähalvempaa ja missävoisi kokea todellistajääkiekon huumaatoivottavasti myössuomalaisena.

MAA

Tshekinmaan pinta-ala on noin neljä kertaa Suomen pinta-alaa pienempi, mutta ihmisiä tänne onahtautunut noin kaksi kertaa enemmän kuin Suomeen. Maisema on todellistasisämaata silloin tällöin pilkahtavine jokivar-sineen. Meille täällä on siis aivanliian vähän järvi- ja merimaisemaa.

Alueen historia on uskomattoman kauaksi ulottuva ja todella vaiherikasuseine käänteineen. Sekä Tshekinmaan että Brnon kaupungin sijainti onpaikallisten sanoja lainaten ” in the heart of Europe”. Tosin Slovakiastakotoisin olevan tutorimme mukaan Euroopan maantieteellinen keskipiste onSlovakiassa. Näin ollen kulkuyhteydet eri maihin Euroopassa ovaterinomaisen hyvät. Paikallinen valuutta on koruna ja hintataso on yleensäopiskelijaystävällinen.

KAUPUNKI

Brnon kaupunki on Tshekinmaan toiseksi suurin kaupunki heti Prahanjälkeen. Asukkaita täällä on noin 400 000, ja kaupunki on mm. koko maanoikeudellinen keskus. Tshekinmaan korkein oikeus, perustuslakituomioistuin,korkein hallinto-oikeus, valtakunnansyyttäjänvirasto ja oikeusasiamiehen

Ahoj Tshekinmaan Brnosta

Elina Tiainen & Jukka Vanto

25

toimisto ovat täällä. Brno on perustettu 800-luvulla ja siitä tuli vapaakaupunkivuonna 1278. Brnon vanha arkkitehtuuri (ei juurikaan tuhoja sodissa), ilmavakaupunkikuva ja aito elämänmeno ovat kiehtovia.

TSHEKKILÄISET

Tshekinmaan kulttuuri on kokonaisuudessaan monien kulttuurienvärittämää, mutta nykyisin varsin homogeenistä. Maan ensimmäiset asukkaatolivat kelttejä 300-luvulla, ja 500-luvulla slaavilaiset kansat saapuivat nykyisenTshekinmaan alueelle. Historiallisten käänteiden takia esimerkiksi flaamit,italialaiset, saksalaiset ja juutalaiset ovat vaikuttaneet tshekkiläiseenkulttuuriin. Tshekkoslovakian kommunistisesta menneisyydestä osataan joheittää huulta esimerkiksi puhuttaessa kertakäyttöisistä muovilusikoista, jotkaliukenivat teen joukkoon.

Tshekkiläisten kielitaito vaihtelee pääosin iästä riippuen. Nuoret opiskelijatosaavat englantia, kun taas vanhemmat ihmiset voivat taitaa saksaa taivenäjää. Kokonaisuudessaan tshekkiläisten vieraiden kielten kielitaito ontodella huono.

Toisinaan esimerkiksi kioskeissa keskustelun aloittaminen englanniksiaiheuttaa myyjissä järkytyksen, jolloin he alkavat puhua enemmän jaenemmän tshekkiä korottaen samalla ääntänsä uskoen ilmeisesti viestinmenevän perille paremmin. Asiakas ei aina ole kuningas, vaan joskus myöstyörauhan häiritsijä.

Tshekit ovat ylpeitä erityisesti panimoistaan, elokuvistaan, jääkiekostaan jaSkodistaan. Suomalaisiin suhtaudutaan hyvin positiivisesti, vaikka erityisestiBrnossa muistellaankin Ruotsi-Suomen joukkojen sotimista Brnossa 30-vuotisen sodan aikana. Hakkapeliittojen muisto ei siis ole unohtunut.

VAIHTO-OPISKELU

Korkeakoulutuksella on pitkät perinteet Tshekinmaassa. Vuonna 1348perustettu Prahassa sijaitseva Charlesin yliopisto oli ensimmäinen yliopistoKeski-Euroopassa. Brnon Masarykin yliopisto on vuodelta 1919. OpiskelijoitaMasarykin yliopistossa on yli 26.000, joten ihan jokaiseen opiskelijaan eikevään aikana ehdi tutustua.

Masarykin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on keski-eurooppalaiseen tasoon nähden tarjolla suhteellisen paljon englanninkielisiäkursseja. Miinuksena on mainittava se seikka, että englanninkielisilläkursseilla on vain muita vaihto-opiskelijoita ilman paikallisia opiskelijoita,yhtä kurssia lukuun ottamatta. Englanninkieliset luennot pidetään näin ollenyleensä professorin työhuoneessa 2-4 vaihto-opiskelijan vastaillessa

professorin kysymyksiin. Monien kurssien päätteeksi tehdään laaja ”semesterpaper” ja osallistutaan suulliseen tai kirjalliseen kuulusteluun. Elleitenttikirjojen puuttumista oteta huomioon, on työmäärä melkoinen.

Opiskelu on täällä kovin erilaista, ja siksi onkin tullut ikävä Lapin yliopistonlaatuyksikköön nauttimaan laadukkaasta, ystävällisestä ja opiskelijankannalta ajatellen suhteellisen selkeästä ja oikeudenmukaisesta toiminnasta.Joidenkin (siis ei todellakaan kaikkien) tshekkiläisten opettajien taiprofessoreiden tapa ilmaista suoraan opiskelijoille suivaantumisensa,turhautuneisuutensa tai ihan vaan omien toimiensa takia hankalaantilanteeseen joutuminen, on todella lapsellista ja valitettavaa.

Vaihto-opiskelijoille räätälöidyissä kursseissa yhdistyvät monet meille osittainvieraat seikat mm. epäselvä aikataulu, pakollinen läsnäolo, laajat kotitehtävätjokaisen tunnin jälkeen ja ”silmienlepuuttamismahdollisuuden”puuttuminen.

Oikeustieteellisten kurssien lisäksi on myös mahdollista opiskella esimerkiksieri kieliä tai vaikkapa tshekkiläistä elokuvaa. Eurooppalaiseenopintopistejärjestelmään on jo kokonaisuudessaan täällä siirrytty.26

27

VAPAA-AIKA

Opiskelija-asunnot ovat suurin piirtein sen tasoisia kuin osasimme odottaakin.Soluasuminen tarkoittaa täällä sitä, että nukutaan alle kahden metrin päässäkämppäkaverin sängystä. Seinien äänieristys ei ole paras mahdollinen, jaolemmekin saaneet nauttia mm. puolalaisen hanurinsoittajan taidoista kokokevään ajan.

Kahdella keittolevyllämme valmistuvat maistuvimmat gourmet-ateriamme.Vuokrien hinnoittelussa suhtaudutaan varsin mielenkiintoisella tavallaulkomaalaisiin Erasmus-vaihto-opiskelijoihin.

Vaihto-opiskelijat joutuvat maksamaan kaksinkertaista vuokraa tshekkiläisiinverrattuna (mikä ei mielestämme ole Erasmus-ohjelman sääntöjen mukaista).Tätä menettelyä perustellaan sillä, että valtio maksaa yliopistolle (elitshekkiläisille opiskelijoille) opiskelija-asuntojen ylläpidosta puolet. Tämä eikuitenkaan ole kovin uskottava selitys, sillä muut ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat, esimerkiksi

Puolalaiset, eivät joudu maksamaan korkeampaa vuokraa. Paikallistaopiskelija-asuntopolitiikkaa ei näin ollen voi syyttää ainakaan huumorintajunpuutteesta. Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Vaihto-opiskelijoidenlähes joka iltaiset ”käytäväbileet” opiskelija-asuntolassa ovat suoraan ovemmetakana, joten maineikasta tshekkiläistä olutta ei todellakaan tarvitse nauttiayksinäisyydessä. Pubin tai diskon löytäminen Brnosta ei ole ongelma.

Opiskelijaruokaloiden arvoitukselliset ateriat ovat jääneet osaltammevähemmälle, koska monista ravintoloista saa lounaan alkukeittoineen jopaalle kahdella eurolla ja hintaero opiskelijaravintolan lounaaseen on milteiolematon.

Melkeinpä parasta antia tämän vaihto-opiskelupaikan valitsemisesta ovat:todella vireä ympäriviikkoinen kansainvälisille opiskelijoille järjestettävävaihteleva ohjelma, useat järjestetyt reissut ja vierailut lähelle ja kauas (siismuihin maihin), hyvät mahdollisuudet oman vapaa-ajan ohjelmanjärjestämiseen ja omille reissuille lähtemiseen hyvien ja edullistenkulkuyhteyksien vuoksi.

Lukukausi Dundeessa on vierähtänyt yli puolenvälin. Kuukaudet ovatmenneet nopeasti ja tulevat koeviikot alkavat lähestyä uhkaavasti.Opiskelu täällä on lähempänä Suomen lukiota kuin yliopistoa.Opiskelijat valitsevat lukukausittain viisi opiskeltavaa kurssia.Pakollisen Business Law:n lisäksi opiskelemme eurooppaoikeutta, EU:nkilpailuoikeutta sekä paikallista yhtiö- ja perheoikeutta.

Viikkolukujärjestys muodostuu näiden viiden kurssin kaksituntisistaluennoista sekä joka toinen viikko pidettävistä tutorial-tunneista.Luennoille osallistuu keskimäärin alle 30 opiskelijaa ja niinpä opettajasaattaa kehottaa muodostamaan pöydistä ”hevosenkengän” tai pitääluennon pubissa. Lisäksi jokaiseen opiskelemaamme kurssiin sisältyynoin 2000 sanan essee tarkkaan rajatusta aiheesta. Kurssin materiaalikoostuu pääasiassa opettajan jakamista artikkeleista ja tapauksista,joiden lisäksi opettaja suosittelee luettavaksi yleensä yhtä kirjaa. Kaikenkaikkiaan tenttiin luettava materiaali jää huomattavasti vähäisemmäksikuin meillä Suomessa.

Skotlannin oikeusjärjestelmä on mielenkiintoinen sekoitus vanhaaromaanis-germaanista oikeutta sekä Englannin common law:ta.

Skotlanti – romaanis-germaaninenoikeus vai common law?Heidi Alaviitala & Tero Kankaanpää

28

Nykyisin uudella Skotlannin parlamentilla on merkittävää itsenäistälainsäädäntövaltaa. Rikosasioissa korkeimpana valitusasteena toimiiSkotlannin oma ”The High Court of Justiciary”, kun taas riita-asioissaylintä tuomiovaltaa käyttää edelleen Iso-Britannian House of Lords.Lisäksi juridinen sanasto eroaa keskeisiltä osiltaankin Englanninsanastosta. Case-law on edelleen keskeisellä sijalla, eikä voimassaolevaalainsäädäntöä löydy yhdestä tai kahdesta kirjasta, toisin kuin Suomessa.Toisinaan olemme joutuneet kahlaamaan useiden pölyisten kirjojen läpiselvittääksemme voimassaolevan lain.

Mielenkiintoisimpia ja erilaisimpia ominaisuuksia olemme löytäneetmm. perheoikeudesta, jossa common law avioliitto voi syntyä pelkänyhdessä asumisen myötä, mikäli esimerkiksi naapurit ja työtoveritpitävät henkilöitä aviopuolisoina. Tätä kautta puoliso voi saadaperintöoikeuden tai joutua elatusvelvolliseksi.

Dundeessa on kaksi yliopistoa, joista opiskelemme pienemmässä, eliUniversity of Abertay Dundeessa. Siellä lakiopetus toimii BusinessSchoolin alaisuudessa ja lakiopettajia on vain seitsemän. Lakivaihtareitaon tänä keväänä lisäksemme seitsemän, joista kolme on Ruotsista janeljä Ranskasta. Pääasiassa olemme viettäneet aikaamme ruotsalaistenseurassa. Eikä vähiten sen vuoksi, että ruotsalaisten tapa juhliamuistuttaa tunnetusti omaamme.

Dundee on 150 000 asukkaan rannikkokaupunki, jonka katukuvastaerottuvat vanhat rakennukset ja useat pubit. Ei ole ollenkaanepätavallista, että paikalliset menevät pubiin työpäivän päätteeksi.Dundee sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päässä Skotlanninsuurimmista kaupungeista: Glasgowsta, Edinburghista ja Aberdeenista.Aivan Dundeen läheisyydestä löytyy myös historiastaan ja golfistatunnettu St. Andrews. Skotlannin sää ei ole osoittautunut mainettaanpahemmaksi, itse asiassa sadepäiviä ei ole kertynyt montaakaan. Tosinsään ennalta-arvaamattomuus on päässyt muutaman kerranyllättämään.

Suomi- ja Lappi-tietoutta olemme pyrkineet viemään opiskelijoidenkeskuuteen. Eniten ihmetystä on herättänyt se, että Suomi on EU:ssa jaettä Lappi ei ole itsenäinen valtio. Väärinkäsityksiä jää varmasti vieläkevään jälkeenkin, joten tervemenoa niitä oikaisemaan! VaihtopaikkanaDundee on harkitsemisen arvoinen.

29

30

Lapin Yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan joukkue osallistui jo 11. kerranjärjestettävään kansainvälisen kaupan oikeustapauskilpailuun Wienissä, Itävallassa.Oikeustapauskilpailujen suosio tuntuu kasvavan myös täällä Skandinaviassa, sillätänä vuonna kaikki Suomen kolme tiedekuntaa olivat edustettuina.Oikeustapauskilpailut eivät ole saavuttaneet Suomessa samanlaista suosiota jaasemaa, kuin pohjois-Amerikassa sekä keski-Euroopassa. Siellä kilpailujoukkueeseenvalinta on kunniatehtävä ja kilpailu on kova edustuspaikoista. Myös työnantajatarvostavat suuresti kilpailumeriittejä, ainakin USAssa.

Joukkueemme työskentely alkoi jo viime syksynä, jolloin kilpailutapaus julkaistiinlokakuun alkussa. Prof. Nysten-Haarala järjesti lokakuussa International Business

Contracts –kurssin, jolla joukkueemme jäsenet tutustuivat tapaukseen pienryhmissä,joihin kuului sekä vaihto-opiskelijoita että omia opiskelijoitamme, jotka eivätkuitenkaan osallistuneet itse kilpailuun. Kurssi saatiin päätökseen lokakuun lopussa,jolloin joukkue alkoi työskentelemään tiiviisti tapauksen parissa tehden ensimmäistäkirjallista memoa. Jaoimme ryhmämme kahtia –Maria, Riikka, Mia ja Marjatyöskentelivät materiaalisen ongelman parissa, johon sovellettiin kansainvälistäkauppalakia, CISGiä ja Eija, Miikka sekä Tuomo pohtivat tapauksen prosessuaalisiaongelmia, joihin sovellettiin tänä vuonna Singaporen arbitraatio sääntöjä. Näilläryhmillä laadimme joulukuun puoleen väliin mennessä kantajan memon ja lähetimme

11th WILLEM C. VIS InternationalCommercial Arbitration Moot

Court CompetitionEija Warma

31

sen Wieniin. Ennen joulua saimme sitten paluupostissa Northwestern Universityn(Chicago) memon, johon tehtävänämme oli laatia vastaajan memo helmikuun alkuunmennessä.

Kirjallisen osuuden jälkeen lähdimme joukkueen kanssa Helsinkiin tapaamaanpääsponsorimme asianajotoimisto Borenius & Kemppisen väkeä sekä Helsinginjoukkuetta. Samalla alumniyhdistyksemme ICAMA ry järjesti meille suullistenharjoitusten avauksen, jossa he kertoivat kokemuksiansa kilpailusta ja opastivat meitäsuullisten harjoitusten alkuun. Viikonloppu oli kaikin puolin antoisa ja palasimmekintyytyväisinä Rovaniemelle aloittamaan harjoitteluamme.

Suullisia harjoituksia joukkueellamme oli useampia kertoja viikossa ja harjoitusarbitraattorimme laittoivat meidät koville tiukilla kysymyksillään. Suurkiitos sekätiedekunnan että kielikeskuksen väelle ajastanne ja kommenteistanne. Maaliskuunpuolessa välissä ELSA järjesti arbitraatio seminaarin, jonka päätteeksi järjestimmeharjoitusoikeudenkäynnin opiskelijoille ja tarjosimme samalla mahdollisuuden tullaseuraamaan työmme tulosta.

Tämän jälkeen alkoikin matkamme kohti Wieniä... ensin menimme Pietariinviikonlopuksi, jossa harjoittelimme Kööpenhaminan, Uppsalan, Moskovan sekäPietarin joukkueiden kanssa. Sieltä suuntasimme Helsinkiin, jossa Borenius &Kemppinen järjesti joukkueellemme harjoitusoikeudenkäynnin sekä treenasimmevielä Helsingin ja Turun joukkueiden kanssa juuri ennen lähtöä. Täytyy sanoa, ettäharjoituksista oli meille paljon hyötyä ja niistä oli apua itse kilpailusuorituksiinWienissä.

Wieniin päästyämme, meillä oli pari päivää aikaa tutustua kaupunkiin ennentositoimien alkamista. Kilpailuun osallistui yli 140 joukkuetta ja kaikki maanosat olivatedustettuina. Ensimmäisellä kierroksella jokaisella joukkueella oli neljä istuntoa, joidenperusteella 32 parasta pääsivät toiselle kierrokselle jatkoon. Valitettavasti tänä vuonnaemme olleet onnellisten valittujen joukossa, mutta kaikenkaikkiaan olimmetyytyväisiä kokonaissuoritukseen ja kilpailusta jäi hyvä mieli. Tässä vaiheessa emmeole saaneet vielä tietoomme lopullista sijoitustamme, joten saa nähdä päihitettiinköviime vuoden joukkue.

Jälkiviisaana ja jo vanhempana opiskelijana voin lämpimästi suositella kokemustakaikille kansainvälisistä ympyröistä ja kontakteista kiinnostuneille. Itse kilpailuunvalmistatuminen vie jonkin verran aikaa, mutta koko tämän vuoden joukkue onsamalla pystynyt etenemään opinnoissa sekä viettämään normaalia, rentoa elämää....joten siis ylivoimainen työtaakka ei missään nimessä ole. Toivon mukaan kilpailuunsaadaan ensi vuonna joukkue, joka veisi Lapin joukkueen ensimmäisen kerran toisellekierrokselle.

Haluan lausua myös joukkueen puolesta lämpimät kiitokset koko tiedekunnalle, jokaon tukenut meitä monin tavoin kohti onnistunutta suoritusta ja erityisesti Prof.Nysten-Haaralaa, joka on valmentanut joukkuetta tänä vuonna.

Willem C. Vis team -2004 antaa mielellään lisätietoja aiheesta ja seuratkaa ilmoitteluaensi vuoden joukkueen hakuprosessista. Käy myös katsomassa nettisivummewww.visteam.net

32

Minusta lappilaiset ovat kummallisia. Olen kohta kolme vuotta ihmetellyt täkäläistäelämänmenoa ja yhä edelleen lähes päivittäin törmään mitä erikoisimpiin ilmiöihin.

Otetaan esimerkkejä. Viime vuonna eduskuntavaaleissa yksi ehdokas meni läpisloganilla “Vain yksi asia - Lapin pelastaminen”. Missä muualla ehdokas olisivastaavalla lauseella mennyt läpi ? Tuskin missään. Miltä olisikaan näyttänyt iskulause“Vain yksi asia - Keski-Pohjanmaan pelastaminen”? En olisi ensimmäisenä äänestänyt.

Tämä mentaliteettiin, että Lapissa todellakin olisi jotain vakavasti hätänä, törmäsin jolukioaikana. Meillä oli historian lehtorin sijaisena vastavalmistunut lappilaislähtöinennuorehko naishenkilö. Hän opetti meille,että Venäjän vallan aikaisina sortokausina (1900-luvun taitteessa) Suomen tilanne osanaVenäjää oli hyvin samanlainen kuin Lapin tilanne nykyään osana Suomea.

Mikä Lapissa sitten on hätänä? On oma yliopisto, monta muuta oppilaitosta, vahvamatkailuelinkeino, suhteellisen siedettävä väestökehitys. Lisäksi Lappi ei valtiontaholta ole huonommassa asemassa kuin muutkaan maakunnat, pikemminkinpäinvastoin. Ei pitäisi olla valittamista.

En siis käsitä, mikä välitön tai edes välillinen uhka Lappiin oikein kohdistuu.Tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin aikoihin. Aluepolitiikka tuntuu taas olevanajan muotisana, eikä Rovaniemikään ole jäänyt tästä osattomaksi.Mainitsen tässä yhteydessä esimerkkinä paljon puhutun Tietohallintoviraston.

Lappilaiset ovat pääsääntöisesti sangen leppoisaa väkeä. Itselleni teki tapoihinsopeutumisen helpoksi se, että lappilaisten käyttämä murre muistuttaa hyvin pitkällens. Karjalan murretta, joten usean kesän Kymenlaaksossa viettäneenä kieli taipui alustaasti hyvin.

Lisäksi asia, joka on täällä erittäin yleistä on se, että ventovieraatkin tervehtivätkaupungilla. Tämä on kuitenkin pelkästään positiivinen piirre. Kaamoksesta puhuttiinpaljon kun aloittelin opiskelua täällä, mutta se ei loppuviimein ole juuri kummoisempikuin Keski-Suomessakaan, hiukan pidempikestoinen vain. Ilmaston puolesta pääseejoka kevät yllättämään ainoastaan se, että toukokuussa öisin on niin valoisaa, että onsuorastaan sääli jos yön joutuu käyttämään nukkumiseen.

Rovaniemi on opiskelupaikkana siitä mainio, että erilaisia houkutuksia eksyä ns.sivuraiteelle opinnoissa ei juurikaan ole. Monien mielestä tämä tosin on negatiivinenasia. Mielipide riippuu paljon siitä katsantokannasta, jolla opiskeluun ylipäänsä

Iivari Järvinen

Lappilaisesta kulttuuristaja Artiklan historiikista

33

suhtautuu. Mahdollisuudet, ja puitteetkin tehokkaaseen opiskeluun ovat olemassa,on itsestä kiinni miten niitä hyödyntää.

Ja tämän loogisen johdannon myötä itse asiaan...

Artíkla ry:n juhlavuosi

Kuuluisa ainejärjestömme täyttää todellakin kuluvana vuonna, tarkemmin sanottunalokakuussa 25 vuotta. Tapahtumaa on päätetty juhlistaa toimittamalla historiikkiArtiklan ensimmäisestä neljännesvuosisadasta.

Päätoimittajan virkaa hoitaa allekirjoittanut. Kirjasta on tarkoitus tehdä noinsatasivuinen, kuvitettu ja kattava katsaus Artiklan tähänastisiin vaiheisiin. Artiklaltaon ilmestynyt aiemmin kolme (1989, 1994 ja 1999) niin kutsuttua juhlakirjaa, joissa onpääasiassa ollut Professorien kirjoituksia eri oikeuden aloista. Aikataulu on sellainen,että kirjan pitäisi periaatteessa olla valmis ja painettu vuosijuhlaan mennessä.

Nyt lähtökohtana on alusta asti se, että luodaan täysverinen historiikki, jossa todellakinon myös muuta Artiklaan liittyvää kuin kansi. Työnimenä olen käyttänyt lausetta“Eksoottisista esileikeistä varteen otettavaksi ainejärjestöksi”. Tuolle nimelle olisipainavia perusteita Artiklan historian pohjalta. Historiikista voi sitten aikanaan lukeaasiasta tarkemmin. Nimikysymys ei kuitenkaan ole vielä mitenkään ajankohtainen,tosin hyviäehdotuksia otetaan vastaan.

On selvää, että jos halutaan historiikista mahdollisimman hyvä, tarvitaan jäsenistönsyvien rivien tukea. Näin ollen esitänkin pyynnön, että jokainen joka tietää jonkinenemmän tai vähemmän Artiklaan liittyvän tapahtuman,sattumuksen, biletyksen jne. informoisi allekirjoittanutta asiasta esim. sähköpostitse.Koska kyse on opiskelijoiden yhdistyksestä, on tärkeää, että myös kirjan sisältö onopiskelijaläheistä. Samoin kaikki vähänkään aiheeseenliittyvä valokuvamateriaali on enemmän kuin tervetullutta. Kuvat saa luonnollisestitakaisin, ellei lemmikkivompattini satu olemaan asiata toista mieltä.

Yhteydenotot kirjaa koskien voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse ja tietysti myösihan livenä yliopistolla tahi somewhere else.

ijarvine@ulapland.fi, puh. 040 7489 464

Kirjoittaja on kolmannen vuosikurssin opiskelija, joka saattaa omata tiettyjä yhteyksiä myösHaminan Pitkähiekoille.

34

“Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli..”

Lukuvuosi alkaa olla lopuillaan ja se tarkoittaa, että myös bileiden osaltavedellään viimeisiä henkosia tämän kevään osalta.

Lanseerasimme uuden illanviettotavan maaliskuun puolivälissä; TrivialPursuit Cup:n. Idean tähän leikkimieliseen (?) ja suuren suosionsaaneeseen tapahtumaan antoi tänne Rovaniemelle kirjaimellisestieksynyt sisarainejärjestömme Lex:n klubivastaava Teemu. Skabajärjestettiin Toipparilla ja kisailemassa oli kymmenkunta joukkuetta.Mukaan oli uskaltautunut myös pari ei-oikkaria. Huomasimme, ettätämän tyyliselle tapahtumalle on kysyntää, joten aiommejärjestää tämän kaltaisia kisailuja myös tulevaisuudessa.

24.3 oli vuorossa Mr.Artikla. Perinteiseen tapaan se järjestettiinDoriksessa. Paikalla oli ihan mukavasti ihmisiä, mutta selkeästikääntämä kisailu ei kiinnosta jäsenistöä enää entiseen malliin. Kehittämisenvaraa siis riittäätämän osalta..

Sitsit ovat aina olleet erittäin suosittuja ja niin myös nämä fuksisitsit,jotka järjestettiin fuksikapteenien toimesta 31.03. Kerrassaan onnistuneetpippalot!

Ennen kesälaitumille lähtöä olemme suunnitelleet vielä yhteistähohtokeilailuiltaa Ounasvaaralla 05.05. Perinteiseen tapaankevätlukukauden päättää grillibileet toukokuun puolivälin paikkeilla!

Glada Vappen!

Kulttuurivastaavanne Anu

Kulttuurivaliokunnan terveisiä

35

Talousvaliokunnan alaiset tehtävät ovat pitäneet koko hallitustakiireisenä koko kevään ajan. Maaliskuinen Poronkusema onnistui kaikinpuolin hyvin. Osallistujia oli mukavasti ja säätkin suosivat juhlakansaa,joista kauimmat olivat tulleet varta vasten eksoottiseenopiskelijatapahtumaan Saksasta asti. Poronkusema onnistui myöstaloudellisesti hyvin: kulut saatiin katettua täysin sponsorituloilla javoittoakin tuli mukavasti. Suurimmat kiitokset menestyksestä kuuluutietysti Pääporolle ja toimikunnalle.

Maalis- huhtikuun aika on ollut kiireellistä myös valmennuskurssienosalta. Osanottajamäärät näyttävät nousevan hyviin lukemiin, jotenodotettavissa on hyvä taloudellinen tulos. Hyvää tulosta on tietystiedesauttanut tämän vuoden ponnistelut kurssien hyväksi, muttaunohtaa ei saa myöskään aikaisempien vuosien hyvin onnistuneitakursseja, joiden ansiosta ”puskaradio” on levittänyt positiivista kuvaaArtiklan valmennuksen tasosta.

Talousvaliokunnan alaan kuuluvat osittain myös kiinteistöasiat. Uuttatoimitilaa on aktiivisesti etsitty useita vuosia ja nyt näyttäisi pilkistävänvaloa tunnelin päästä. Olemme etsineet edustavia tiloja, jotka sijaitsisivatkeskustassa tai Rantavitikan alueella. Nyt yksi saunallinen ja edustavakiinteistö on löytynyt. Digestan ilmestymisen aikoihin saattaa tapahtuajotain tällä saralla, jos kaikki palaset loksahtavat kohdalleen.

Pienempinä, mutta ei vähäisinä asioina olen selvitellyt kopiokoneidenvaihtomahdollisuutta, sekä uuden, sähköisen pankkikortti ”höylän”hankkimista. Toinen kopiokonehan on leasing sopimuksella hankittu,ja sen vaihtomahdollisuutta uudempaan, toimintavarmempaankoneeseen selvitetään yhdessä leasing- yrityksen kanssa. Toivottavastiasia saadaan ratkaistua jäsenistöä hyödyttävällä tavalla syksyynmennessä. Syksyllä toimistoon hankitaan ainakin näillä näkymin myösuusi ”höylä”, joten pankkikortinkäyttö helpottuu.

Mukavia keväänjatkoja

Tomi Kemppainen040 706 95 11vpj@artikla.com

Tomikin tuhisee: HEI!

36

1. Libanonissa miehet saavat vapaasti harrastaa seksiä eläintenkanssa,muttaeläinten on oltava naaraita. Seksuaalisesta kanssakäymisestä urospuoliseneläimen kanssa on rangaistuksena kuolema. (Mikä logiikka???)2. Bahrainissa mieslääkäri saa tutkia laillisesti naisen sukupuolielimiä, mutteisaa katsoa niihin suoraan tutkimuksen aikana. Hän saa vain nähdä niidenheijastuksen peilistä.3. Muslimit eivät saa katsoa ruumiin sukuelimiä. Tämä koskee myöshautausurakoitsijoita: Sukupuolielimet on peitettävä kivellä taipuunkappaleella koko ajan. (Siis kivellä?!)4. Indonesiassa rangaistuksena masturboininnista on mestaus. (Rankkaa!)5. Guamissa on miehiä, joiden kokopäivätyönä on maata nuorten neitsyidenkanssa, jotka maksavat heille palveluksesta harrastaa kanssaan seksiäensimmäistä kertaa... Syy: Guamin lain mukaan neitsyet eivät saa mennänaimisiin. (Hetkinen, mietitäänpä nyt... Onko koko maailmassa MITÄÄNtyötä, joka olisi edes LÄHELLÄ tätä...?)6. Hong Kongissa petetty vaimo saa tappaa laillisesti petollisen miehensä,mutta saa tehdä sen vain paljain käsin. Miehen rakastajatar, sitä vastoin,saadaan tappaa millä tavoin vain. (Ah, oikeutta!)7. Paljasrintaiset myyjättäret ovat laillisia Liverpoolissa, Englannissa,muttavain trooppisia kaloja myyvissä kaupoissa. (Niinpä tietysti!)8. Calissa, Kolumbiassa nainen saa harrastaa seksiä vain aviomiehensä kanssa.Kun tämä tapahtuu ensi kertaa, naisen äidin on oltava mukanamakuuhuoneessa todistamassa aktia. (Tämä kyllä lisää suorituspainetta josmikä...!)9. Santa Cruzissa, Boliviassa, on laitonta miehen harrastaa seksiä samaanaikaan naisen ja tämän tyttären kanssa. (Siis: oliko tämä heille kyllin iso pulma,jotta sitä varten piti säätää oikein laki?)10. Marylandissa, USA:ssa on laitonta myydä kondomeja automaatista yhtäpoikkeusta lukuunottamatta: Ehkäisyvälineitä voidaan myydä automaatistavain “paikoilla, joissa alkoholituotteita myydään käytettäväksimyyntialueella” (Onpa tuo hieno maa. Ei tosin Guamin veroinenkuitenkaan...).

OUTOJA SEKSILAKEJAMAAILMALTA(Tämä(kään) ei valitettavasti olevitsi):

37

Jo bussin pysäyttäminen on oma taiteenlajinsa. Näytänkö pysähtymismerkin liianaikaisin, vai liian myöhään. Miten pysäytän juuri oikean bussin, kun ne ajavat yhtenäpitkänä letkana. Yleisimmässä tapauksessa oma bussi ryhmittyy vasemmalle kaistallemuiden taakse, jolloin pitäisi vähintään ampua hätäraketteja saadakseen katsekontaktikuskiin. Jos muita busseja ei ole häiritsemässä, niin kuskit katselevat järjestäenvasemmalle ja saat seistä lapio suorana punalippua heilutellen, kunnes kuskiviimetingassa vastentahtoisesti väläyttää vilkkua ja koukkaa pysäkille. Ovi ei varmastikoskaan osu kohdalle. Jos seisot paikallasi, kuski tulkitsee, ettet ole tulossa kyytiin, jaheittää kostoksi kurat kengillesi. Jos liikut oikealle, niin kuski painaa kovemmin jarrua,ja jos liikut vasemmalle, niin hän vastaavasti höllää sitä. Tarkoitus lienee saada ovivähintään kymmenen metrin päähän paikasta jossa seisot.

Millaisen lipun pyydän kuskilta. Jos sanon keskustaan, niin loppumatkan ajan koko bussinauraa sinulle takapenkkiä myöten. Jos sanon kertamaksu, niin kuskihan pääseeperseilemään: lasten vai aikuisten, ja tietysti maksajan iästä riippumatta. Sitten on vieläseutulippuja ja muita hässäköitä, mutta kuskilta ei apua heru, hän on kiinnostuneempivasemmasta sivupeilistä kuin sinusta. Maksu pitäisi suorittaa tasarahalla. Kokeile maksaakaksikymppisellä kertamaksu ja kuski kaivaa sinulle ämpärillisen vaihtorahaa takaisinaloittaen viidestä sentistä. Laitanko rahat tiskille, vai lyönkö ne suoraan kuskille kouraan.Teit niin tai näin, kuski murahtaa ja latelee henkilökohtaisuuksia minkä kerkiää. Kunlaitoin viiden euron setelin tiskille, kuskin tehtävänä on murahtaa: Suorista se! Missävi[SENSUROITU!]ussa lukee, että rahat silitettynä, kiitos, anteeksi herra kuljettaja, muttanyt ei vaan tullut mankelia mukaan. Ei ihme, että joku leimaa lippunsa sijasta HerraAsiakaspalvelua nyrkkiraudalla lörttöön.

Pidä kiinni! Kuskeilla on kiihdytysajajan refleksit yhdistettynä keilaajan pelisilmään. Pitääsaada mahdollisimman monta näyttävää kaatoa. Bussin nytkähtäessä liikkeelle alkaahupaisa ihmisflipperi. Yrität epätoivoisesti poukkoilla kohti takaosaa huomataksesi, ettävain käytävänpuoleisilla penkeillä istutaan, tai niilläpä matkustaakin ostoskassi taikoulureppu. Kun ystävällisesti pyydät saada istahtaa vapaalle paikalle, niin matkustajanousee hitaasti kuin sairas lehmä suosta, mittaillen sinua katseellaan, ikään kuin arvioidensinun hygieniatasosi luokitusta tai veroäyrejäsi. Jos bussi on tyhjä, niin sinusta tuleeautomaattisesti spurgumagneetti. Bussikuskeilla on laskelmoidun pirullisen taitava kykyhaalia kyytiin kaikki lähiympäristön haisevimmat spurgut mitä ikinä seutu päälläänkantanut, ja he kaikki haluavat tulla laulamaan juuri sinulle. Eikä auta mikään, spurgunon pakko liimautua kainaloosi kuin kuumemittari. Jos olet hiljaa, olet paska jätkä, josavaat suusi hän on jalomielisesti valmis oksentamaan siihen. Jos hermostut, niinpahimmassa tapauksessa kuski on valmis heittämään sinut pihalle.

Linja-autossa on tunnelmaa, ja sen voi aistia esimerkiksi nenällään. Krimi-turkkeihinpuetut muumiot miehittävät bussin etuosan, ja he yrittävät peitellä toivottomastifalskaavista kroonikkovaipoista leviävää eteeristä tuoksuaan kaatamalla vähintäänpullollisen myskiä päällensä. Takapenkillä matkustavalle astmaatikolle tämä onilahduttavaa kuin sinappikaasua, ja hän joutuukin pumppaamaan inhalaattoriaan kuinolisi täyttämässä uimapatjaa. Tunnelmaa ei paranna sekään, että aamukahvigallonanrääkkäämä elimistö saa matkustajat moukaroimaan kuutiomäärin karmeitamädäntyneitä leguaaneja syöneeltä mädäntyneeltä leguaanilta haisevia suolikaasujaan.

Linja-autossa on tunnelmaa...

38

Miksei sitä voinut leikkiä metaanivoimalaa bussia odotellessa, pitikö ne itkettävimmät leijatlahjoittaa bussiin?

Älä koskaan istu takaovien läheisyydessä. Kun ovet aukeavat, joudut auttamaan äitiä jonkarattaissa röhnöttää 13-vuotias poika. Kiitoksen sanaa ei heru, ja kun yrität takaisin paikallesi,niin hehkeä Kassi-Alma on taikonut juustosämpyläsi sillivoileiväksi istumalla hajareisineväskassisi päälle. Jos yrität lukea lehteä bussissa, niin hartioillesi kasvaa äkkiä kaksi päätälisää. Bussista poistuminen on sekin suuri seikkailu. Bussissa ei ole tapana paljoa puhua, jakatsekontaktia tulee vältellä. Kun joku ikkunapaikkalainen haluaa jäädä pois, hän pomppaapystyyn kuin jousi ja mitään sanomatta pyyhkii suupielesi takamuksellaan ähkiessään ylitsesikäytävälle. Toinen ihmistyyppi samassa tilanteessa tyytyy vain kyyhöttämään sikiöasennossaja aina pysäkin kohdalla kuuluu syvä värisevä huokaus. Kun sitten tilanne tulee omallekohdallesi, niin painonappia ei varmasti näy missään. Vieressäsi istuva norsu on nukahtanutfiikus sylissään ja ei tee elettäkään siirtyäkseen. Pysäkki häämöttää jo edessä ja et ole päässytedes käytävälle. Dyykkaat läpi fiikuksen käytävälle huomataksesi, ettei sevi[SENSUROITU]un painonappi edes toimi. Sanot kuskille, että haluat seuraavalla pois jakuski jarruttaa niin, että etupenkin vanhuksen lasisilmä poksahtaa iloisesti vapauteen kuinvappuinen samppanjapullon korkki. Bussi pysähtyy, mutta ovet eivät aukea. Kuskin viimeisetsaumat vit[SENSUROITU]illa: poistutaan sitten takaovista. Tällä kertaa se perhanan bussisentään pysähtyi. Yleensä se vain hiljentää ja olettaa mummeleiden loikkivan uloskahdenkympin vauhdissa. Ovathan ne voltteja heittelevät eläkeläiset huvittavan näköisiä,mutta puuhun osuessaan ne voivat haitata harvinaisten liito-oravien pesintää.

Tässä yhteydessä en edes lähde sen enempää puimaan viikonloppu öiden viimeisiä vuorojaeli Juoppovankkureita, joissa aina niin iloisessa humalatilassa olevat ihmiset heittelevättoisiaan kaljapulloilla mikäli takapenkille ja toisten lahkeisiin kusemiseltaan ehtivät.

39

NOUSUSSA....

...LASKUSSA

Vuoden fuksi: Antakaa tytöt p....Puukan Pösö: Nuukahtaa ainasopivasti, kun matkustamossa tuleeäkillinen kaljantarve. Hyväpääsiäisreissu pojat!Meikun Aisa: Jatkuvaa älynilotulitusta!

Carlokset: Täällä Rovaniemellä ollaan jo

pitkään ihmetelty: Asiallisissa maissa

ollaan asiallisesti, mutta etelässä on eri

meininki...Pääporo: Ku ei SITÄ sitten millääntullutkaan...Tutkintouudistus: Kaikilla on siitämielipide, jota kukaan ei sano.

GUESS WHO????