DIILI 1

DIILIMiksei johtoportaassakin

Tarpeeksi hullu laitosmieheksi Tulos syntyy oman oivaltamisen jälkeen

Suuren sairaalan suuret haasteet

Maailma muuttuu

www.opso.fi

#2

2 DIILI

Julkaisija Itä-Uudenmaan Oppisopimuskeskus | Päätoimittaja Annu Jokela-Ylipiha Toimitus ja ulkoasu peak press | AD & toimituspäällikkö Päivi Ahvonen | Graafinen suunnittelija Milla KetolainenToimittajat Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen, Noora Lintukangas, Harri Mannonen, Ulla Ora Valokuvaajat Päivi Ahvonen, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Linda Varoma, Arto Wiikari

Paperi Art Silk Gloss 170 g/m2, My Brite Silk 80 g/m2 | Painopaikka Art Print | ISSN 1799-3369

Inspector – Viisi vinkkiä s. 7

Tulos syntyy oman oivaltamisen jälkeen s. 8

Miksei johtoportaassakinMiltä oppisopimus näyttää työnantajan näkökulmasta s. 14

Suuren sairaalan suuret haasteet s. 20

Tiesitkö että... s. 24

Norma Ojala erikoistuu ekokampaajaksi s. 25

Kolumni: Jakamisen ilo s. 28

Tarpeeksi hullu laitosmieheksi s. 29

Valmistun kokiksi syksyllä 2012 s. 33

Liikkuvaa kasvatusta s. 34Inspector – Viisi vinkkiä s. 36

Maailma muuttuu koko ajan s. 37

Elämää POMO-talossa s. 40

ALkAVIA kOuLuTukSIA s. 41

DIILI #2

DIILI 3

P idätkö matkustamisesta? Niin minäkin. Arvostan vapaa-aikaani, joten

on ihanaa herätä vaivattomassa rentoutumispaikassa. Parvekkeelta

näkyy pienillä vaahtopäillä leikittelevä meri, pizzeria, auringonlasku,

hampurilaisravintola ja liekö tuo keltainen kyltti sama kuin meidän lähikaupan?

Kurkkaan naapuriparvekkeelle. Kas, sielläkin on vapaa-aikaansa arvostavaa ja

matkailusta pitävää väkeä.

Mikä maa tämä olikaan? Espanja? Ei, siellä oltiin viime vuonna. Tunisia? Ei, siellä

ei olisi keltaista lähikaupan kylttiä. Ai niin, Kroatiaanhan me eilen illalla lennettiin.

Matkailua tarkastellaan usein yksilön tarpeena kokea matkaelämyksiä. Haemme

tilaa, joka on arjen vastavoima. Kulttuurien välinen vuorovaikutus on tärkeää ja ha-

luamme Aitoja kokemuksia. Mutta miten Aidon lähelle pääsee? Mitä hiotumpi tu-

ristikohde, sitä kauemmas Aito karkaa.

Mielestäni Aito on parhaiten tavoitettavissa silloin kun eri kulttuureista tulevat

ihmiset tekevät jotain yhdessä, yhteisen päämäärän hyväksi. Kesän lomakausi on

takana, joten ehkä Aitoa kulttuurienvälisyyttä voisi etsiä matkakohteen sijaan työ-

elämästä.

Aito voi hyvinkin löytyä kun syvennyt keskustelemaan eri kieliryhmää tai kult-

tuuria edustavan kollegasi kanssa. Aito on vahvasti läsnä jutussa perulaissyntyises-

tä Normasta, joka opiskelee Suomessa ekokampaajaksi.

Entä HUS Desikon henkilöstö, joka edustaa monia kan-

sallisuuksia? Varmasti Aitoa.

Monipuolisen vuorovaikutuksen lisäksi ammattitai-

tomme tarvitsee jatkuvaa sparrausta ja vertailukohtaa

Suomen rajojen ulkopuolelta. Loistavan mahdollisuu-

den tarjoaa syksyllä Lontoossa järjestettävä World Skills

2011. Noin 1000 nuorta ammattilaista 50 eri maasta kil-

pailee 45 eri ammattialalla maailmanmestarin tittelistä.

Hyvä ammattitaito on Aito asia.

Annu Jokela-YlipihaoppisopimusjohtajaItä-Uudenmaan oppisopimuskeskus

AITO, AIDOMPI, AIDOIN

Ota yhteyttä tai tule käymään toimistollamme, autamme sinua kaikissa oppisopimukseen liittyvissä asioissa.

Porvoon aluetoimistoAleksanterinkatu 2006100 Porvoopuh. 0400 360 731ma–to 9–15pe 9–14

loviisan alueasiakaspalvelupuh. 0400 360 731ma–to 9–15pe 9–14 oppisopimus@opso.fi

edit

ori

al

4 DIILI

Suomalaiset käyttävät tietokonetta ja interne-

tiä vapaa-ajallaan keskimäärin 45 minuuttia

päivässä. Vuonna 1999 määrä oli vain 11 mi-

nuuttia. Lukuihin sisältyy myös pelikonsoleil-

la pelaaminen.

Vaikka iän ja sukupuolen mukaiset erot tie-

tokoneen käytössä ovat tasoittuneet kymme-

nen vuoden aikana, ne ovat silti yhä suuret.

Nuorilla miehillä tietokone on 2000-luvul-

la ohittanut television suosituimpana vapaa-

ajanvieton välineenä.

Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

vaPaa-ajan käyttö on muuttunut

Ammattitaidon MM-kilpailu lokakuussa Lontoossa

Nuorten kansainvälinen ammattitaitokisa WorldSkills Competition pidetään

lokakuun 4.–10. päivinä Lontoossa. Joka toinen vuosi järjestettävässä kilpailussa ratkotaan nuorten

ammattilaisten maailmanmestaruudet eri lajeissa. Samalla valmistautuminen ja itse tapahtuma

edistävät toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä.

www.skillsfinland.fi/fi/worldskills

Visuaalisen myynnin osaajaksiTeetkö visuaalista myyntityötä työkalujen, vaatteiden, elintarvikkeiden tai vaikkapa kukkasten parissa?

Leiskuuko silmissäsi intohimo oppia visuaalista myyntiä kokonaisvaltaisesti osana liiketoimintaa?

Syksyllä 2011 alkaa liiketalouden perustutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus, joka painottuu

visuaaliseen myyntityöhön. Opiskelu on monimuotoista sisältäen lähiopintoja muun muassa

Flamingossa, verkko-oppimista sekä opintomatkan ulkomaille ja työssäoppimisjakson. Opiskelijat

saavat opintojen ajaksi lainaksi iPod touchit blogin ylläpitämiseksi, oppimistehtävien tekoon sekä

näyttömateriaalin kokoamista varten.

Opinnot ovat oppisopimusopiskelua. Maksuton koulutus alkaa 20.9.2011 ja kestää 1,5 vuotta.

Lisätietoja: http://www.edupoli.fi/vm-osaaja

news

0 60 120 180 240 300 360 420 480 540Minuuttia/vuorokausi

Nukkuminen

Vapaa-aika

Ansiotyö

Kotityö

Ruokailu ja hygienia

Opiskelu

Toiminto

1987 2009

10–64-vuotiaiden ajankäyttö

DIILI 5

kiinnostaisiko euroPassiEuropassin avulla opiskelijat ja työnteki-

jät voivat osoittaa osaamisensa ja päte-

vyytensä työmarkkinoilla ja koulutukses-

sa. Europassissa yhdistyy viisi asiakirjaa,

jotka on kehitetty helpottamaan opis-

kelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta

Euroopassa.

1. ansioluettelo

2. kielipassi

3. liikkuvuustodistus

4. ammatillisen tutkintotodistuksen liite

(Certificate Supplement)

5. korkeakoulututkintotodistuksen liite

(Diploma Supplement).

Opetushallitus toimii Suomen Europass-

keskuksena.

tämä tässä on kakeKake neuvoo oppisopimusasioissa, jos

et uskalla kysyä koulutustarkastajalta.

Kakelle on oma fb-profiili ja hän esiin-

tyy opiskelijaneuvontaan liittyvissä ai-

neistoissa.

Kake on keski-ikäinen raskaansarjan

opettaja. Hän tuntee suomalaisen kou-

lutuskentän ihan miten päin hyvänsä ja

vähän Suomen ulkopuoleltakin.

Löydät Kaken fb:stä nimellä Kake

Oppisopimustutor. Käy klikkaamassa

Kake kaveriksi.

KAKE

lisätietoja: www.europass.fi

Opsoppaa nautittiin toukokuussa Porvoon ja Loviisan toreilla järjestetyissä

tapahtumissa, jotka sujuivat oppisopimuksesta rupatellen.

Fiilis oli hyvä ja kävijöitä paljon, vaikka Loviisassa tuulinen sää tempoi

välillä telttaa ja ilmapalloja.

Opsoppa on punajuurisosekeittoa, jonka reseptin on kehittänyt Amiston

opettaja, keittiömestari Yrjö Mensola.

Porvoossa ja Loviisassa

oPsoPPaAinekset 6 hengelle (noin 2 kg)

30 g öljyä

300 g sipulia, selleriä ja

palsternakkaa

750 g tuoreita punajuuria

1 l vihanneslientä

valkosipulia

suolaa

valkopippuria

neilikkaa

punaviinietikkaa

Valmistus

Kuori ja paloittele juurekset

Laita öljy kattilaan ja kuumenna

Kuullota juurekset ja valkosipuli öljyssä

Lisää etikka ja vihannesliemi

Laita neilikka maustepussiin ja lisää keittoon

Kypsennä juurekset aivan kypsiksi

Soseuta

Mausta

Tarkista keiton koostumus, maku ja väri

Lisää tarvittaessa etikkapunajuurilientä, jos

haluat punertavampaa keittoa

Voit tarjota lisäkkeeksi smetanaa tai ranskan-

kermaa

maistuiOpsoppa

6 DIILI

Hus desiko on vuoden oPPisoPimus-työnantaja

itä-Uudenmaan oppisopi-

muskeskus on valinnut vuo-

den 2011 työnantajaksi HUS

Desikon. Päätöstä perustel-

tiin sillä, että Porvoon yksik-

kö on aktiivinen oppisopimus-

kouluttaja.

– Yhteistyö lähti liikkeel-

le yksittäisistä oppisopimuk-

sista, mutta nyt oppisopimus-

muotoinen koulutus on osa

jatkuvaa organisaation ja hen-

kilöstön kehittämisen proses-

sia. Yhteiskunnallista merkitys-

tä työnantajana nostaa se, että

HUS Desiko rekrytoi myös maa-

hanmuuttajia ja kouluttaa hei-

tä ammattiin oppisopimuksel-

la, koulutustarkastaja Bjarne

Grönholm kertoo.

Uutena alalle tulevat suorit-

tavat tyypillisesti ensin perus-

tutkinnon. HUS Desiko on anta-

nut mahdollisuuden myös jatkaa

opintoja ammattitutkintojen ja

erikoisammattitutkintojen avulla.

– Minua lämmittää erityises-

ti se välittävä asenne, jolla koko

organisaatio tuntuu suhtautuvan

opiskelijoihin, Grönholm sanoo.

news

Potkua Pomolle saa jatkoaViime vuonna ensimmäisen kerran järjestetty

Potkua Pomolle -koulutus saa syyskuussa jatkoa.

Kurssi on tarkoitettu esimies- ja asiantuntijatehtävissä

toimiville, jotka toivovat lisää eväitä henkiseen

ja fyysiseen jaksamiseen.

Voit tutustua pilottiryhmän kokemuksiin täällä http://www.opso.fi/Documents/Nettilehti.pdf

Naisia heistä on

81 800 eli hieman yli kolmannes

Yrittäjien osuus kaikista työllisistä on

10 %Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto, 2009

Suomessa on yrittäjiä yhteensä

237 000

inspector

kerro esimerkki hyvin onnistuneesta oppiso-

pimuskoulutuksesta.

– Toisen alan perustutkinnon suorittanut opis-

kelija ei allergian takia voinutkaan työskennel-

lä aiemmassa ammatissaan. Työvoimatoimiston

työharjoittelujakson jälkeen hän työllistyi kesä-

töihin puutarha-alalle, josta kiinnostui niin pal-

jon, että haluaa suorittaa puutarhatalouden pe-

rustutkinnon.

keille ennen kaikkea oppisopimuskoulutus-

ta suosittelet?

– Jo jonkin aikaa työssä olleille henkilöille, joilta

puuttuu alan peruskoulutus ja jotka haluavat it-

selleen laajemman näkemyksen alasta. He yleen-

sä jo tietävät mihin ryhtyvät, ja tutkinnon suorit-

taminen parantaa etenemismahdollisuuksia.

motto, jonka haluat jakaa muiden kanssa.

”Aina voi oppia jotain uutta.”

Vastaajana koulutustarkastaja Leena Sihvonen Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksesta.

5vinkkiä

kerro, millainen on tyypillinen oppisopimus

kaupan ja kulttuurin aloilla.

– Kaupan alalle jäädään usein töihin kesätöiden

tai yo-tutkinnon jälkeen ilman varsinaista perus-

koulutusta alalle. Näille henkilöille olemme teh-

neet paljon oppisopimuksia liiketalouden pe-

rustutkintoon. Kulttuurialaan lasketaan esimer-

kiksi kaivertajan tutkinto, jonka tekeminen on

ollut tosi mielenkiintoista.

vastaat myös luonnonvara-alasta. mitä sii-

hen kuuluu?

– Kasvikunnan oppisopimuksia ovat olleet puu-

tarhatalouden perustutkinto, puutarhuri ja flo-

ristin ammattitutkinto. Eläinkunnan sopimuksiin

kuuluvat muun muassa maatalousalan perustut-

kinto ja pieneläinhoitajan ammattitutkinto. Olen

koulutukseltani metsänhoitaja, joten metsäalan

sopimuksia olisi ollut kiva tehdä, mutta niitä ei

ole toistaiseksi tullut eteen.

DIILI 7

kuva

: Päi

vi A

hvon

en

”Tulos synTyy oman oivalTamisen jälkeen”

Kaivertajan työssä tarvitaan kiinnostusta kirjoittamiseen

ja piirtämiseen. Nautinto tulee kauniista jäljestä.

case

Kultaa, hopeaa, kuparia, alpakkaa,

tinaa, ’ja titaania. Sormuksia,

medaljonkeja, lusikoita, mita-

leita, kelloja… ja pippurimylly.

Helsinkiläisessä Metal Art -liikkeessä

kaiverretaan käsin melkein mitä tahansa

melkein mihin tahansa. Kultaseppä ja kai-

vertaja Annika Eklöf miettii hetken, mi-

kä on ollut erikoisin kaiverrettava pinta,

jonka hän on taiteillut asiakkaan toiveen

mukaan kymmenvuotisen uransa aikana.

– Varmaankin sähkökitaraan tehty ko-

ristekaiverrus.

Herkkyyttä myös materiaaleissa

Annika Eklöf opettaa kultaseppä Netta

Aholaa erikoistumaan kaivertajaksi. Tä-

hän ammattiin erikoistuminen perustuu

jo valmiin kultasepän osalta lähes täydel-

lisesti käytännön työskentelyyn.

Kummallakaan naisista ei ole yl-

lään villapaitaa, oli sitten kesä tai talvi.

Peukalonpäässä on kumihanskasta lei-

kattu tuppi. Tuppi ei suojaa peukaloa,

vaan käsiteltävää materiaalia. Nyt ollaan

nimittäin tekemisissä yllättävän herkki-

en materiaalien kanssa.

– Villapaidan hiha naarmuttaa metallia.

Tässä työssä myös peukalo tulee karheaksi.

Oppi kulkee lähes kirjaimellises-

ti suusta suuhun. Kokenut Annika Eklöf

käyttää kaiverrintaan aina välillä kielen-

Teksti: Reija kokkola | kuvat: Janne Lehtinen

8 DIILI

DIILI 9

neTTa ahola, 30Kultaseppä, kaivertajan erikoisammattitutkinto

lempiaine koulussa: kuvaamataito

– Se oli alakoulussa, mutta kun en mielestäni saanut tarpeeksi hyvää arviota Uppo Nalle -piirroksesta, tulikin suosikiksi englannin kieli.

motto: Jos ovi aukeaa jonkin uuden oppimiseen, en sano ei.

10 DIILI

sä päällä.

– Siten jäljestä tulee kirkkaampi. Tämän nik-

sin opin vanhalta kaivertajamestarilta.

Niin, ehkä tässä ei tosiaan tarvita teoriao-

pintoja syljen koostumuksesta. Jonkin verran

matematiikkaa ja materiaalioppia täytyy kui-

tenkin hallita.

Jumittamista ja harppauksia

Koska Netta Aholalla on taustalla jo kultasepän

opinnot, hänelle on räätälöity sellaiset teoria-

kurssit, joista hän hyötyy eniten erikoistues-

saan kaivertajaksi. Vaan siltipä Annika Eklöf

laittoi hänet ensi alkuun kirjoitushommiin

kuin alakoululaisen ikään. Lähdettiin sinnik-

käästi harjoittelemaan kauniita kirjaimia. Kol-

mekymppinen Netta Ahola on sitä ikäpolvea,

joka oppi koulussa tekstaustyylisen kaunokir-

joituksen.

– Harjoittelin todella paljon kirjoittamista.

Tosin kaivertajan teksti on kuitenkin enem-

män piirtämistä kuin kirjoittamista. Käytän

suuntaviivoja apuna, etteivät kirjaimet vink-

sota eri suuntiin.

Kuten missä tahansa oppimisessa, tässä-

kin hän on saanut kokea jumittamista ja isoja

harppauksia. Vaikka opettaja on vieressä neu-

vonut, mitä pitää tehdä, tulos syntyy vasta

oman oivaltamisen jälkeen.

– On hienoa, kun yhtäkkiä edistynkin no-

peasti, Netta Ahola sanoo.

Hän kiittää oman koulutustarkastajansa

joustavuutta.

”Tässä Työssä myös

peukalo Tulee karheaksi.”

DIILI 11

12 DIILI

– On tunne, että tämä on vain ja juuri mi-

nua varten.

Elämäntapa-ammatti

Naisten työskentelyä on ilo katsella. Kaunista

jälkeä syntyy keskittyneessä tunnelmassa. Sil-

mä on tarkkana, käsi ei vapise. Liikaa kahvia tai

muita vapinaa aiheuttavia juomia ei voi nauttia.

Annika näyttää leveää sormusta, jonka pin-

taa kaunistaa Pater Noster -rukous. Hyvä kai-

vertaja voi kaivertaa mitä vaan.

– Tarvitaan kärsivällisyyttä ja pikkutark-

kuutta. Vaikka moni kultaseppä on tarkka ja

kärsivällinen, eivät kaikki silti erikoistu kai-

vertajiksi. Tähän työhön tarvitaan kiinnostusta

kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Nautinto tulee

kauniista jäljestä.

Netta Aholan mielestä kultasepän ja kaiverta-

jan ammatit ovat elämäntapa-ammatteja. Työhön

täytyy olla intohimoa, sillä kuten käsityöaloilla

yleensä, palkkiot ovat maltillisia. Mutta ainakin

työympäristö kiiltää kultaa ja hopeaa.

– Tämä on mitä parhain paikka oppia ja

innostua. Minulla ei ole edes stressiä, sillä

Annika on tuossa lähellä auttamassa, jos jokin

menee pieleen.

Onhan se tosiaan vähän noloa, jos kummi-

lusikassa tai vihkisormuksessa nimi tai päivä-

määrä ovat väärin. Sellaistakin tapahtuu.

– Onneksi virheen voi usein korjata. Mutta

ei kaikkia, esimerkiksi lasiin kaiverrettua teks-

tiä tai lukuja.

Oppi syntyy kokemuksen kautta

Kaivertimet, pidikkeet ja kaiverruskuula ovat

perustyövälineitä. Joskus kaivertaja tarvitsee

näppivoimaa. Annika Eklöf myöntää, että ti-

taania kaivertaessa voi lipsahtaa muutama voi-

masanakin.

– Netta aloitti harjoittelun pehmeähköl-

lä kuparilla. Materiaalien ominaisuuksissa

on eroja. Mutta nekin oppii vain kokemuk-

sen kautta.

Naiset näyttävät halkaisijaltaan mittavaa sor-

musta. Tiedoksi siis kaikille, joilla on vuosien

tai vuosikymmenten aikana oudosti kutistu-

neita sormuksia, että nekin voi ottaa taas käyt-

töön sopivan käsittelyn jälkeen.

– Sormuksethan hankitaan usein nuore-

na, ja ikä tuo monesti painoa ja turvotusta.

Tähän sormukseen laitoimme lisäkappaleen,

entisöimme sen sitten vanhan mukaiseksi ja

teimme vielä koristekaiverruksenkin.

”Työhön TäyTyy olla inTohimoa,

sillä kuTen käsiTyöaloilla yleensä,

palkkioT ovaT malTillisia.”

DIILI 13

Miksei johto-portaas-sakinMiltä oppisopimus näyttää työn-antajan näkökulmasta katsottuna? Kokosimme keskusteluun porvoolaisen konepaja PTH-Metallin

toimitusjohtajan Ari-Pekka Hännisen, Strömfors Electricin

henkilöstöpäällikön Maria Boije-Malmin sekä Itä-Uudenmaan

koulutuskuntayhtymän henkilöstön kehittämispäällikön Leena

Peltolan. Kaikilla on aiheesta omakohtaista kokemusta.

Teksti: Harri Mannonen | kuvat: Virpi Lehtinen

14 DIILI

DIILI 15

16 DIILI

Millaisiin tehtäviin olette kouluttaneet työntekijöitä oppisopimuksella?

Ari-Pekka Hänninen: Hitsaus- ja levytöihin.

Maria Boije-Malm: Strömfors Electric on

entinen Lexel Electric Oy, ja sillä on pitkä his-

toria oppisopimuskuviosta lattiatason tehtävien

osalta. Eniten olemme hyödyntäneet oppisopi-

musta laitosmiestehtävissä, kone- ja laitemekaa-

nikon tehtävissä sekä kunnossapidon puolella.

Miksi koulutatte näihin tehtäviin ihmisiä oppisopimuksella? Eikö sopivia työntekijöitä muuten löydy?

Maria Boije-Malm: Nämä ovat spesifisiä tehtä-

viä, spesifisiä koneita. Työssä oppiminen antaa

pohjaa osaamisen kehittämiselle. Työn ja teo-

rian yhdistämällä saa parhaan lopputuloksen.

Ari-Pekka Hänninen: Meillä on ihan ko-

nepajatyötä. Ammattikoulun käyneitä työnte-

kijöitä, jotka ovat tehneet asennustyötä, löytyy

Porvoon seudulta varmasti, mutta konepaja-

työhön erikoistuneita ei niin helposti.

Oppisopimuskoulutus on joustavaa. Pys-

tytään painottamaan koulutusta sen mukaan,

missä meillä on resurssitarvetta.

Maria Boije-Malm: Oppisopimus on mo-

lemminpuolinen asia: siitä hyötyy myös työn-

tekijä, ei pelkästään työnantaja. Ja se lisää mo-

tivaatiota.

Ari-Pekka Hänninen: Meillä ovat olleet nuo-

ria nämä kaverit. Kaikilla ei ole halua ja intoa is-

tua koulunpenkillä – he mieluummin tekevät.

Maria Boije-Malm: Jos on nuori, ei välttä-

mättä osaa yhdistää etukäteen hankittua teo-

reettista tietoa työhön.

Ari-Pekka Hänninen: Teilläkin on varmas-

ti paljon erikoisia koneita, joita ei joka paikas-

ta löydy. Tietotaito siirtyy vanhemmalta poru-

kalta nuoremmalle työn lomassa.

Leena Peltola: Oman kokemukseni mu-

kaan oppisopimusta on käytetty työntekijäta-

solla pääasiassa tuotannon moniosaajuuden ja

resurssipohjan laajentamiseen.

Asiantuntijatehtävissä on käytetty muun mu-

assa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa aja-

tuksena, että porukka jakaa saman viitekehyksen.

Eli että kaikki sillä osastolla toimivat samojen,

yhteisesti määriteltyjen prosessien mukaisesti.

Ja sitten on ollut yksilöitä, jotka ovat halun-

neet valmentautua esimiestyöhön. Viimeisin

oppisopimusopiskelijani oli filosofian tohto-

ri, joka suoritti oppisopimuksella johtamisen

erikoisammattitutkinnon.

Maria Boije-Malm: Meille on tulossa uu-

si tehtävänimike, vuorovastaava–tiiminvetäjä,

joka tulee vastaamaan vuoron operatiivisesta

toiminnasta. Siihen olemme suunnitelleet tek-

niikan erikoisammattitutkintoa, että he saisi-

vat johtamisymmärrystä.

Miten paljon vaivaa vaatii, että saatte järjestettyä oppisopimuskoulutettaville aikaa teoriaopintoihin?

Ari-Pekka Hänninen: Meillä ei ole ollut oike-

astaan mitään ongelmia.

Maria Boije-Malm: Meillä se vaatii jonkin

verran organisoimista, koska suurin osa opis-

kelijoista tekee vuorotyötä. He ovat tärkeissä

tehtävissä, emmekä voi päästää koko poruk-

leena pelTola

* itä-uudenmaan koulutuskuntayhtymän henkilöstönkehittämispäällikkö

* on työskennellyt aiemmin teollisuudessa ja tutustunut oppisopimuskoulutukseen työnantajan näkökulmasta

* on toiminut oppisopimuskoulutettavien työpaikkakouluttajana

”ne ovaT olleeT hienoja heTkiä, kun on olTu

TodisTusTenjakoTilaisuudessa yhdessä.”

DIILI 17

ari-pekka hänninen

* Porvoolaisen konepaja PtH-metallin toimitusjohtaja

* yrityksessä on viitisenkymmentä työntekijää

* tällä hetkellä oppisopimuksella on yksi työntekijä kaa samanaikaisesti.

Viime talvena kahdeksan hengen ajuri–lai-

tosmies-ryhmä aloitti kunnossapidon oppi-

sopimuksen. Siinä meillä on työpaikkakou-

luttajana henkilö, joka toimii niissä samoissa

tehtävissä ja joka on myös suorittanut oppiso-

pimuksen. Hän koordinoi järjestelyasioita ja

tekee arvioinnit.

Yleensä meillä on ollut työpaikkakoulutta-

jana työnjohtaja, mutta meidän arkemme on

aika hektistä, ja työnjohtaja kuuluu isoon or-

ganisaatioon.

Saavatko työpaikkakouluttajat lisäpalkkaa?

Ari-Pekka Hänninen: Meillä se on käytössä.

Maria Boije-Malm: On ollut käytössä

meilläkin.

”TieToTaiTo siirTyy vanhemmalTa porukalTa

nuoremmalle Työn lomassa.”

18 DIILI

Millaisia kokemuksia sinulla on ollut työpaikkakouluttajana toimimisesta?

Leena Peltola: Se oli minulle mieluinen teh-

tävä. Suosittelen sitä henkilöille, jotka haluavat

tukea ja ohjata ihmisiä. Voisi kysyä henkilöstö-

hallinnosta, että jos joku tulee oppisopimuk-

seen, voisinko päästä työpaikkakouluttajaksi.

Ne ovat olleet hienoja hetkiä, kun on oltu

todistustenjakotilaisuudessa yhdessä.

Otatteko huomioon koulutuksellisen näkökulman, kun jaatte työtehtäviä oppisopimusopiskelijoille?

Maria Boije-Malm: Kyllä, varsinkin nyt, kun

meidän kuviomme on mennyt työnantajan

DIILI 19

Ari-Pekka Hänninen: Ja työntekijän kan-

nalta: hän saa perustutkinnon työssä ollessaan.

Ei joudu tulemaan toimeen opiskelijan pienil-

lä tuloilla, vaan saa palkkaa.

Maria Boije-Malm: Oppisopimusta yrityk-

set voisivat hyödyntää laajemmallakin skaalalla.

Ari-Pekka Hänninen: Ja eri tasoilla. Nyt se

on ollut melkein lattiatasolla, mutta sitä voisi

käyttää johtoportaassakin.

näkökulman kautta. Koulutusta on räätälöity,

ja ryhmät ovat olleet melko isoja. Koulutuslai-

toksenkin kanssa on pystytty aika hyvin sump-

limaan, minkä tyyppisiä teoreettisia opintoja

kussakin tapauksessa tarvitaan.

Ari-Pekka Hänninen: Tapauskohtaisesti kat-

sotaan, mitä elementtejä otetaan teoriapuolella.

Kuinka paljon lisätyötä oppisopimus aiheuttaa työnantajalle?

Ari-Pekka Hänninen: Pientä panostustahan

se tietysti vaatii, jo ihan työnohjaus. Riippuu

siitä, kuinka paljon eri elementtejä ja osa-alu-

eita on. Jos se on keskittynyt kahteen tai kol-

meen elementtiin, se vähän helpottaa.

Maria Boije-Malm: Oppisopimus ei on-

nistu, jos ei ole ohjausta. Pitää löytää arkiru-

tiineista aikaa. Siinä meillä on ollut haastei-

ta. Yleensä työnjohto on toiminut työpaikka-

kouluttajana.

Ari-Pekka Hänninen: Se on varmasti totta,

että jos työnjohtaja ohjaa koulutusta, niin ei

se... On niin paljon muuta tekemistä.

Leena Peltola: Ja kun ryhmäkoko kasvaa,

ohjaaminen vie enemmän aikaa.

Ari-Pekka Hänninen: Tulee varmasti

haastetta.

Leena Peltola: Jos on yksittäinen opiskelija,

se ikään kuin hoituu siinä arjen ohessa. Mut-

ta kun on ryhmä käynnissä, se pitää projektoi-

da ja resurssoida.

Mitä mielestänne olennaista olette oppineet oppisopimuksesta kantapään kautta?

Maria Boije-Malm: Korostaisin sitä, että sekä

työnantaja että työntekijä saavat siitä jotakin.

Se on molemminpuolinen hyöty.

Ari-Pekka Hänninen: Se on ihan totta.

Leena Peltola: Pidän oppisopimuksen jous-

tavuudesta.

Ari-Pekka Hänninen: Joustavuus tulee

työnantajalle siinä, että jos on sellaisia työteh-

täviä, joita ei koulunpenkillä opita...

Maria Boije-Malm: ... on mahdollisuus

räätälöidä täsmäosaamista.

Leena Peltola: Juuri näin.

maria Boije-malm

* strömfors electricin henkilöstöpäällikkö

* strömfors electric on 270 työntekijän sähköasennustarviketehdas loviisan ruotsinpyhtäällä

* tehdas kuuluu ranskalaiseen schneider electric -konserniin

”oppisopimus on molemminpuolinen asia:

siiTä hyöTyy myös TyönTekijä,

ei pelkäsTään TyönanTaja.”

20 DIILI

suuretNäin varmistetaan ajantasainen

osaaminen ja jatkuva kehittyminen.

Teksti: Paula Launonen | kuvat: Janne Lehtinen

Kaikkiaan henkilöstömäärä on 1627.

Laitoshuoltajia on 1239 ja välinehuoltajia 366.

Hallinnon esimies- ja suunnittelutehtävissä

työskentelee 22 henkilöä.

Oppisopimuskoulutuksella varmistetaan

tehtäviinsä sitoutuneiden ammattilaisten

ajantasainen osaaminen sekä jatkuva kehitty-

minen. Uralla pääsee etenemään esimerkiksi

palveluohjaajaksi tai työnjohtajaksi.

Paraikaa sata desikolaista suorittaa työn ohes-

sa joko ammatti- tai erikoisammattitutkintoa.

Ammattitaitoa voi kehittää myös täsmä-

E rikoissairaanhoidon välinehuolto ja

tilojen puhtaanapito vaativat erityis-

osaamista. Helsingin ja Uudenmaan

sairaanhoitopiirin toimipaikkojen hygienias-

ta vastaava liikelaitos HUS-Desiko satsaa räätä-

löityihin koulutuksiin.

Sata tutkintoa

– Vuosittain valmistuu 30 laitos- ja välinehuol-

tajaa. Lisäksi esimiehet ovat joko suorittaneet tai

suorittamassa johtamisen erikoisammattitutkin-

toa, kertoo toimitusjohtaja Tuula Karhumäki.

suurensairaalan

Haasteet

DIILI 21

22 DIILI

kursseilla, joista Karhumäki mainitsee esi-

merkkinä erityissiivouksen.

– Jos havaitsemme uuden osaamisen tar-

vetta vaikkapa tarttuvien tautien eristystilojen

huoltajilla, järjestämme juuri heidän tarpei-

siinsa suunnitellun ohjelman.

Oman mausteensa tuovat maahanmuutta-

jat. Esimerkiksi viime keväänä HUS-Desikon

Porvoon yksikössä koulutuksen aloittaneis-

ta 12 laitoshuoltajasta yli puolet oli muualta

kuin Suomesta.

– Maahanmuuttajilla on vahva motivaatio

opiskella suomen kieltä ja ammatti, kun samal-

la saa tilaisuuden itsensä kehittämiseen ja mah-

dollisuuden työllistyä, Karhumäki toteaa.

Tukea ja kannustusta

Työajalla tutkintoon johtava koulutus on niin

suosittua, että ohjelmiin on enemmän tulijoi-

HyGienian erikoisläHettiläät

HUS-Desiko on kunnallinen liike-

laitos, joka tuottaa asiakkailleen

laitos- ja välinehuoltopalveluita.

Työntekijöitä on 1 627 ja liikevaih-

to noin 62 miljoonaa euroa.

Desikon tehtävä on torjua in-

fektioita sekä edistää hoidon suju-

vuutta ja hoitoympäristön turval-

lisuutta.

Asiakkaita ovat HUS:n sairaan-

hoitoalueiden, tulosyksiköiden, lii-

kelaitosten ja tytäryhtiöiden lisäksi

HUS-konsernin jäsenkuntien yksi-

köt ja muut ulkoiset asiakkaat.

Lähde: www.hus.fi

PArASTA KAiKiLLE

HUS-Desiko on kouluttanut osaajiaan järjes-

telmällisesti 2000-luvun alusta. rytmi on vä-

hintään kaksi parinkymmenen henkilön oppi-

sopimusryhmää vuosittain. Tahti pysyy sama-

na myös tulevaisuudessa.

– Meille tulee väkeä muista ammateista,

esimerkiksi kampaajia, teollisuuden prosessi-

työntekijöitä ja pankkivirkailijoita. Täällä nä-

kyy suomalaisen yhteiskunnan rakennemur-

ros, sanoo henkilöstöpäällikkö Tarja Saaren-Seppälä.

Kun väki vaihtuu ja toimintaympäristö muuttuu, on koulutukselle jat-

kuva tilaus.

– Koulutusväylät ja mahdollisuus edetä uralla toimivat myös houkut-

timina. Meille hakeutuu ihmisiä, jotka arvostavat ammattitaidon jatku-

vaa kehittämistä.

DIILI 23

ta kuin paikkoja. Ammatti- tai erikoisammat-

titutkinnon suorittaminen työn ohessa kestää

1,5-2 vuotta.

Jokaisella opiskelijalla on oma ohjaaja, jon-

ka tehtävänä on opastaa, tukea ja auttaa kou-

lutuksen eri vaiheissa.

Koska valtaosa oppimisesta tapahtuu työ-

paikalla, ohjaajan rooli on keskeinen. Ohjaaja

varmistaa, että oppija saa tarvitsemansa tiedot

tehtävien suorittamiseen ja arvioi etenemistä.

Opiskelija voi kaivata myös henkistä tukea

ja kuuntelijaa.

– Ohjaajalta vaaditaan kärsivällisyyttä, ai-

kaa ja suurta sydäntä, lisää henkilöstöpäällik-

kö Tarja Saaren-Seppälä.

Kouluttaminen haastaa koko työyhteisön.

Ilmapiirin on oltava kannustava. Myös muil-

ta kuin varsinaisilta ohjaajilta vaaditaan halua

perehdytykseen ja osaamisen jakamiseen.

– Koko porukka on hengessä mukana.

Olemme havainneet, että kouluttautujat tuo-

vat uutta tietoa koko organisaatioon, peruste-

lee palvelusuunnittelija Eija Pelamo.

Infoa ja infektioita

Erikoissairaanhoidon ammattilaisten haastei-

ta 2010-luvulla ovat uusi informaatiotekniik-

ka ja infektioiden torjunta.

– Täällä ei pärjää, ellei osaa käyttää uusinta

tietoteknologiaa, Karhumäki sanoo.

Tuotannonohjausjärjestelmässä laitoshuol-

tajat tekevät esimerkiksi ruoka- ja pesulati-

laukset ja seuraavat toimitusten etenemistä.

Siivouskoneiden ja laitteiden lisäksi on tun-

nettava puhdistus- ja desinfiointiaineet.

– Eikä pidä unohtaa asiakaspalvelua. Laitos- ja

välinehuoltajien työpäivät sisältävät myös koh-

taamisia potilaiden kanssa, joten vuorovaikutus-

taitoja tarvitaan, Karhumäki muistuttaa.

Palkittu työnantajaitä-Uudenmaan oppisopimuskeskus on palkin-nut HUS-Desikon vuoden 2011 työnantajana.

– Yhteistyö on mielenkiintois-ta, kun toimipisteitä on niin monenlaisia. Synnytysosastolla, päiväsairaalassa ja leik-kaussalissa – joka paikassa on omat osaa-miskriteerinsä, kertoo koulutustarkastaja Bjarne Grönholm.

Sisällöt suunnitellaan aina yhdessä. Oppisopimuskeskus tuottaa käytännön työssä tarvittavan teoreettisen tiedon.

– Materiaalit, kemikaalit, standardit, asia-kaspalvelu, ensiapu, siivouskoneen ajokortti, tietotekniikka, Grönholm luettelee osa-alueita.

Myös teoriaopinnot suoritetaan työpaikalla. Teoriatehtävät kulkevat sähköpostitse tai niitä voi suorittaa verkossa.

Vuoden 2011 työnantajana

”kouluTTaminen haasTaa koko

TyöyhTeisön. ilmapiirin on

olTava kannusTava.”

24 DIILI

…ihminen oppii koko ikänsä. opimme suu-

rimman osan asioista arjessa tekemällä ja ko-

kemalla, yritysten, erehdysten ja onnistumis-

ten kautta.

aikuisen oppiminen on erilaista kuin nuor-

ten, jotka opettelevat asioita ensimmäistä

kertaa. aikuinen hyödyntää uuden oppimi-

sessa vanhaa tieto- ja kokemuspohjaansa ja

liittää uuden tiedon vanhaan tiedostoon.

oppimisen perusedellytys on motivaatio,

sisäinen tahto ja tavoite oppia. se on aikui-

sella yleensä kohdallaan. kun tietää, mitä

tahtoo ja miksi, on helpompi oppia.

on hyvä tunnistaa omat opiskelutaiton-

sa ja oppimistyylinsä, miten oppii parhaiten.

opiskelutaitoja voi kehittää ja aikuisena sii-

hen on erinomaiset mahdollisuudet.

Lähde: AmmattiWiki.fi

…savitauluihin piirretyt asiakirjat kerto-

vat ensimmäisten oppisopimusten tehdyn

jo nelisentuhatta vuotta sitten. myös mui-

naisen mesopotamian lainsäätäjä-kuningas

Hammurabi (1792–1750 eaa.) on lakipykä-

lissään viitannut työssä opettamiseen.

vanhoissa asiakirjoissa mainitaan vaativi-

na ammatteina kankaantekijä, puuseppä ja

sinetinkaivertaja. rakennusmestariksi valmis-

tumiseen vaadittiin peräti kahdeksan vuoden

oppiaika.

…oppisopimuksen tarjoamat koulutusmah-

dollisuudet ovat myös yrittäjän käytettävissä.

suosituimpia tutkintoja yrittäjille ovat yrittä-

jän ammattitutkinto tai erikoisammattitutkin-

to, liiketalouden perustutkinto (merkonomi) tai

oman alan ammattiosaamista kehittävät tutkin-

not. joillakin ammattialoilla oppisopimusmuo-

toinen koulutus on ainut vaihtoehto. tällaisia

ammatteja ovat muun muassa nuohooja ja luk-

koseppä. samoin eräät käsityöläisammattien

erikoistekniikat ovat saavutettavissa ainoas-

taan oppisopimuskoulutuksen kautta.

…laki edellyttää 18–24-vuotiasta, ilman

ammatillista koulutusta olevaa nuorta ha-

kemaan kolmeen opiskelupaikkaan. muuten

työmarkkinatuki evätään. lukioiden, amma-

tillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulu-

jen ja yliopistojen lisäksi yksi mahdollisuus

on hakea oppisopimuskoulutukseen.

…oppisopimuksen voi aloittaa sen jäl-

keen, kun on täyttänyt 15 vuotta. suurin

osa oppisopimusopiskelijoista on aikuisia.

opiskelijoiden keski-ikä on yli 40 vuotta.

…jos olet jo työsuhteessa tai yrittäjä, sinun

kannattaa ottaa suoraan yhteys oman alasi

koulutustarkastajaan.

…oppisopimuskeskus ei välitä työpaikkoja.

ole yhteydessä työvoimatoimistoon tai suo-

raan työnantajiin.

..Tiesitkö, että…

DIILI 25

oppija

NOrMa OjaLa erikoistuu EKOKaMPaajaKSi

Teksti: Reija kokkola | kuvat: Virpi Lehtinen

Ekologisuus näkyy myös kampaamopalveluissa. Norma Ojala

rakastaa suomalaista luontoa, josta hän ammentaa voimia päivittäin.

26 DIILI

norma ojala (tulevaisuudessa jälleen Campus), 48

ammatti: kampaaja, ekokampaaja

lempiaine koulussa: käsityöt, urheilu ja biologia

tulevaisuuden haaveet: kehittää Perun ja Suomen välillä ekologisten hiustuotteiden raaka-aineyhteistyötä.

Lapset ja rakkaus auttavat jaksamaan työssä ja opinnoissa.

Neljäkymmentä vuotta sitten kah-

deksanvuotias Norma Campus

vietti huoletonta lapsen elämää Pe-

run pääkaupungissa Limassa haaveillen lääkä-

rin ammatista. Suomen lukiota vastaavan vii-

sivuotisen yläasteen jälkeen Norman tulevai-

suudensuunnitelmat olivat muuttuneet.

– Halusin silloin lentoemännäksi, hän

muistelee Helsingin Vuosaaressa kampaamo

Hiusclubissa.

On ihan ymmärrettävää, ettei nuoren nai-

sen mielessä juuri käväissytkään pieni pohjoi-

nen maa, Suomi. Eurooppa kuitenkin kutsui

häntä kyläilemään. Sisko asui Belgiassa, jonne

Norma lähti lomamatkalle 80-luvun lopulla.

– Olen ollut lomamatkalla jo 22 vuotta,

hän naurahtaa.

”Taasko sinä odotat vauvaa”

Matka Belgiaan sinetöi tulevaisuuden. Kun

suomalainen mies pyysi lähtemään kanssaan

Suomeen, Norma kuitenkin epäröi.

–  En tiennyt Suomesta juuri muu-

”valmisTuin kampaajaksi vuonna 1999

ja perusTin heTi oman liikkeen helsinkiin.

Taisin olla hieman liiankin rohkea.”

DIILI 27

ta kuin sen, että se on kylmä ja pimeä maa.

Miehen matkassa lähdin kuitenkin Suomeen,

Hämeenlinnaan.

Lapsirakas Norma sai neljä lasta, joista kol-

me ensimmäistä vuoden välein. Nuorin on

nyt 16-vuotias ja esikoinen jo parikymppinen.

– Aikoinaan mieheni sisko päivitteli, et-

tä herran jestas, taasko sinä odotat vauvaa,

Norma hymyilee.

Hänestä oli ihanaa hoitaa lapsia kotona.

Koska sukulaisia ei ollut auttamassa ja neu-

vomassa, Norma sai neuvoja suomalaisilta ys-

täviltään.

– Minulla on edelleen monta rakasta ystä-

vää Hämeenlinnassa. Sukulaisten kanssa pi-

dän yhteyttä lähinnä puhelimitse. En ole käy-

nyt Perussa yhdeksään vuoteen, koska se vaa-

tii niin paljon aikaa ja rahaa.

”Rakastan tätä maata”

Norma Ojala puhuu varsin hyvää suomea. Ko-

tikielenä Hämeenlinnassa oli pitkään englan-

ti. Onneksi sentään hän saattoi käyttää lasten-

sa kanssa omaa äidinkieltään. Kun lapsia alkoi

tulla, Norma kuitenkin päätti sisukkaasti ope-

tella suomen kielen. Sen mitä hän lastenhoi-

doltaan kerkesi, hän laukkasi kieliopinnoissa

työväenopistossa.

– Suomi on vaikea, erilainen kieli. Rakastan

kuitenkin tätä maata, eikä minulla ollut vaike-

uksia sopeutua Suomeen. Kielitaito luonnolli-

sesti helpotti integroitumista.

Kului peräti kahdeksan vuotta, kun-

nes Norma Ojala koki perhetilanteen sellai-

seksi, että hän päätti ryhtyä opiskelemaan.

Kielitaitoa oli karttunut niin paljon, että opis-

kelu suomeksi sujui ihan hyvin. Hänestä ei

kuitenkaan tullut lääkäriä eikä lentoemäntää.

– Valmistuin kampaajaksi vuonna 1999 ja

perustin heti oman liikkeen Helsinkiin. Taisin

olla hieman liiankin rohkea, Norma tuumaa.

Kampaamoalan yrittäjä hän on ollut jo 12

vuotta. Tällä hetkellä Normalla on oma toi-

minimi ja oma kampaajantuoli vuosaarelai-

sessa, Aili Kaldan perustamassa Hair–Club-

kampaamossa. Ovi käy tiuhaan, sillä asiakkaat

ovat löytäneet tiensä uuteen kampaamoon.

– Nyt alkaa näyttää ihan hyvältä. Norman

työskentely täällä tuo kampaamolle tärkeää li-

säarvoa, Aili Kalda sanoo.

Monenlaisia yrttikeitoksia

Lisäarvolla Kalda tarkoittaa sitä, että Norma

on erikoistumassa ekokampaajaksi. Ekologi-

suuden arvostuksen myötä moni haluaa myös

luonnonmukaisia kampaamopalveluita. Aili

Kaldan mukaan ihan pelkästään ekokampaa-

mopalveluiden tarjoajaksi ei moni yrittäjä ole

vielä uskaltautunut heittäytyä.

Normalle ekologinen ajattelu on luonnol-

lista.

– Mielestäni kaikilla aloilla pitäisi pyrkiä

yhä ekologisempaan suuntaan. Olen todella

innoissani ekokampaajaopinnoistani. Koska

opiskelen yrittäjänä oppisopimuksella, mi-

nulla on työpaikkakouluttajana toinen eko-

kampaajayrittäjä, loviisalainen Mona Mether,

Norma kertoo.

Hän kiittää kouluttajaansa loistavaksi ja ker-

too, että opiskelu on ollut todella hyvin jär-

jestettyä ja antoisaa. Kokeilemalla ja testaa-

malla syntyy uusia ekopalveluita ja -tuottei-

ta. Äskettäin Norma tutki erilaisia sampoita ja

pohti tavallisten sampoiden ja ekosampoiden

eroja. Kotona hellalla porisevat monenlaiset

keitokset.

– Kokeilen muun muassa erilaisten yrttien

sopivuutta ekosampoihin. Jotkin ekosampoot

ovat niin hyviä, ettei hoitoainetta tarvitse käyt-

tää lainkaan. Vaihtoehtoja pitäisi kuitenkin olla

enemmän, hän toteaa.

Toivoa siis on, että tulevaisuudessa voi-

simme yhä helpommin hoitaa päänahkaam-

me ja hiuksiamme luonnonmukaisilla aineil-

la. Norma ainakin vaikuttaa erittäin uteliaalta,

innokkaalta ja innovatiiviselta ekokampaaja-

opiskelijalta.

– Mutta kun tämä on niin valtavan mielen-

kiintoista! Olen löytänyt oman maailmani!

Luonnossa ei mikään ole turhaa

Vaikka Norma ei kovin usein pääse kotimaas-

saan käymään, mieleen ovat painuneet Perus-

sa kasvavat erilaiset yrtit. Häntä kiinnostaisikin

keksiä vielä uusia käyttöjä eksoottisille yrteille.

– Minulla on oma pikkupalsta Mustavuoressa.

Kävin keväällä laittamassa maahan monenlais-

ta kivaa.

Ekokampaaja käyttää työssään ja sampois-

sa muun muassa merilevää, kasvivärejä ja kyl-

mäpuristettuja luomuöljyjä. Norman mukaan

ekologisesta hiustenhoidosta on saatu rohkai-

sevia tuloksia.

– Hiukset voivat hyvin, eikä niitä irtoa niin

helposti. Paksut elinvoimaiset hiukset laskeu-

tuvat ja muokkautuvat uudella tavalla ja jopa

niiden taipuisuus voi tulla esiin. Kasvipohjaiset

aineet voivat tosin aiheuttaa ongelmia allergi-

sille asiakkaille, siksi selvitämme ne seikat aina

etukäteen. Minulla on ollut aivan ihania asiak-

kaita, Norma kiittää.

Paitsi asiakkaista hän saa voimia joogasta

sekä luonnosta, jota hän rakastaa yli kaiken.

Tummat silmät saavat valoa, kun hän kertoo

kotipaikastaan Mustavuoressa. Nyt kun lapset

ovat jo isoja, ja avioeron myötä itsenäisyyttä ja

omaa aikaa on tullut enemmän, Norma naut-

tii Suomen luonnosta ja sen tuomasta mie-

lenrauhasta.

Kasveja katsellessaan hän samalla kehittää

myös omaa ammattitaitoaan.

– Mustavuori on ihana paikka. Asun metsän

äärellä. Kävelen metsässä päivittäin. Luonnossa

jokaisella kasvilla on oma paikkansa ja tehtä-

vänsä. Mikään ei luonnossa ole turhaa.

28 DIILI

JaKaMISen ILoYrityksemme alkutaipaleella tarvitsimme lisää työvoimaa. Samaan aikaan eräs Lapista etelään muut-

tanut ystäväni oli uuden elämänvaiheen edessä. Taiteellisesti lahjakkaana käsityöihmisenä hän har-

kitsi alan vaihtoa – luonto-oppaana ei työpaikkoja täyteen rakennetusta etelästä juuri löytynyt.

Asiaa yhdessä tuumailtuamme löysimme hänelle sopivan koulutuslinjan – ulkoasun suunnit-

telija Porvoon ammattikoulussa – ja tutkinnon hän suorittaisi meillä peak pressissä oppisopi-

muspohjalta. Alanvaihdosta tosi motivoitunut opiskelija oli rikastus tuolloin pienelle työyhtei-

söllemme. Koska istuimme käytännöllisesti vierekkäin, oli opettaminen helppoa. Hän omaksui

nopeasti graafiseen suunnitteluun ja kuvankäsittelyyn tarvittavat ohjelmat ja pian hän täyden-

si omilla taidoillaan ja valmiuksillaan meitä muita, oppien koko ajan lisää. Hänen työtehtävän-

sä syvenivät graafisesta viimeistelystä suunnitteluun.

Tämä oli mahdollista, koska hän opiskeli itsekseen jatkuvasti lisää. Opiskeli ja kokeili, harjoit-

teli, hioi ja harjaantui.

Kun joku taannoin kysyi, eikö ole taakka oman työnsä ohessa opettaa toista, mietin vastaus-

ta kahdesti. Ei, totesin lopuksi. Ei, koska tässä tapauksessa se toinen oli aidosti kiinnostunut ja

motivoitunut, nopea oppimaan ja suunnittelutyön alalle kaikin puolin soveltuva. Ja vaikka niin

opettajalla kuin opiskelijallakin oli omat huonot päivänsä, oli hän henkilökohtaisilta ominai-

suuksiltaan ja vuorovaikutustaidoiltaan juuri sopiva ”meidän jengiin”. Mitä muuta voi toivoa?

Entä kun hän lähti teiltä, eikö tuntunut haaskatulta ajalta, että on opettanut toista joka sitten

siirtyy muualle töihin? Ei sekään haitannut. Vaikka olisikin ehkä ollut suotavaa, että hän olisi vii-

pynyt jonkin verran kauemmin, ei toisen tahtotilaan voi vaikuttaa. Yhtä luonnollista kuin on se,

että naiset saavat lapsia, on se, että nuoret hankkivat jossain työpaikassa ensimmäiset kannuk-

sensa ja seuraavassa paikassa toiset.

Päinvastoin oli ilo seurata alanvaihtajan kasvamista oman alansa ammattilaiseksi, joka pian oli

haluttu työntekijä isossa kansainvälisessä alan toimistossa ja joka myöhemmin perusti oman yri-

tyksensä työllistäen sitä kautta itsensä. Pian hän saattaa joutua palkkaamaan lisätyövoimaa. Uskon

vahvasti, että myös hän voi omien positiivisten kokemustensa perusteella harkita oppisopimus-

opiskelijan ottamista – onhan hän itse päässyt uuden uran alkuun juuri sitä kautta.

Työpaikkakouluttajana saa tuntea iloa opiskelijan menestymisestä, ja se antaa myös itselleen

onnistumisen tunteen. Sitä paitsi prosessissa oppii itsekin. Se on aina kotiinpäin – on pysyttä-

vä viivalla ja ”ajan hermolla”.

Kuvio toimii samaan tapaan kuin sosiaalinen media, jonka yksi pääperiaatteista on jakaa tie-

toa ja vinkkejä muille, vastikkeetta ja pyyteettömästi. Siinä sivussa saattaa saada sulan omaankin

hattuunsa, vaikka se ei tietenkään saa olla toiminnan liikkeellepaneva motiivi. Tiedon jakami-

sen ilo, antamisen ilo. Siinä on se juju. Pannaan siis hyvä kiertämään. Niin töissä kuin siviilissä.

Päivi Ahvonen

peak press & productions oy:n luova johtaja

kolumni

Työnantaja rohkaisi aikanaan Miia Tiikkaista ryhtymään laitos-

mieheksi sanomalla, että ”sinä olet tarpeeksi hullu sellaiseen

hommaan”. Nyt Tiikkainen jakaa tietoa muille.

Teksti: ulla Ora | kuvat: Linda Varoma

DIILI 29

oPettaminen tuo uusiaHaasteita työteHtäviin

30 DIILI

DIILI 31

M iia Tiikkainen kouluttaa uusia

työntekijöitä Schneider Electro-

nicsin tehtaalla Ruotsinpyhtääl-

lä. Tehtaalla valmistetaan sähkölaitteita, kuten

pistorasioita ja kotien sähkökytkimiä sekä pie-

niä elektroniikkakomponentteja.

Kaikki kunnossapito-osastolla työskentele-

vät ovat miehiä, kahdeksan koulutettavan jou-

kossa on yksi nainen. Tiikkaista miesvaltaisuus

ei häiritse. Kymmenen vuoden työ tehtaalla

on tehnyt hänestä oman alansa asiantuntijan,

ja nyt on aika jakaa tietoa muille.

– Tekninen ala on ollut aina omintani ja osaa-

minen koneiden kanssa on minulle luonnollis-

ta. Silti väitän, että naisen pätevyys näin mies-

valtaisella alalla pitää olla kolme kertaa suurem-

pi kuin miehen, jotta uskottavuus säilyy.

Työpaikalla on totuttu luottamaan

Tiikkaisen neuvoihin. Huoltomiestä tarvitaan

usein, sillä teknisiä ongelmia laitteiden kans-

sa joudutaan ratkomaan päivittäin. Koneiden

hallitseminen on taito, johon vuorotyössä tar-

vitaan lisää väkeä.

Onneksi sain uusia haasteita

Tiikkainen on itse kouluttautunut omalla työ-

paikallaan kone- ja metallialan tutkinnos-

Tiikkainen on tottunut ratko-maan teknisiä ongelmia pik-kutytöstä lähtien. Hän oli isän mukana autoja korjaamassa.

– Kun kone rikkoontuu, innostun, kun koskaan ei tiedä, mistä vika mahtaa löytyä. Korjaan koneita mieluusti myös kotona. Pesukone on helppo korjata, kotona olen myös pai-kannut vesivuotoja ja ratkonut viemäröintiongelmia.

ta kunnossapitoasentajaksi vuonna 2008. Hän

oli tuolloin mukana neljän koulutettavan ryh-

mässä.

– Nyt omassa ryhmässäni on kahdeksan ih-

mistä. Se on aika paljon etenkin, kun teen vii-

sivuorotyötä. Käytännössä työpaikkakoulut-

taminen tarkoittaa henkilökohtaista opetusta

jokaisen oppilaan kanssa. Opetan heitä oman

työni ohessa. Kun koneeseen tulee vika, oppi-

laani kysyvät neuvoa. Silloin keskeytän oman

työni linjalla, kunnes laitteet saadaan kuntoon.

Ennen työpaikkakouluttajaksi ryhtymistä

Tiikkainen teki laitosmiehen hommia, kun-

nes nivelet eivät enää kestäneet. Hän palasi lin-

jatyöhön ajurilaitosmieheksi ja ajatteli, tätäkö

tulen tekemään lopun ikäni.

– Toivoin työhöni uusia haasteita. Onneksi

niitä tarjottiin, kun minua kysyttiin työpaik-

kakouluttajaksi viime kesänä. Harkitsin asiaa

puoli vuotta, mutta en ole katunut. Vaikka vii-

kossa on muutama ylityötunti kouluttamisen

vuoksi, tulen aamulla töihin mielelläni.

Työpaikalla erilaisia oppijoita

Työpaikkakouluttajan työ oppilaan kanssa al-

kaa siitä, että he laativat yhdessä osaamiskar-

toituksen. Sen jälkeen asioita harjoitellaan

”oppilaalla ja opeTTajalla on mukavaa

yhdessä ja oppimisessa on reilu meininki.”

32 DIILI

Pyhtääläinen tommi siimes, 40, on tyytyväinen päästyään kouluttautumaan omalla työpaikalla, jossa hän aloitti

määräaikaisena noin vuosi sitten. Tähtäimessä on vakituinen työ ja haasteellisemmat tehtävät koneiden kanssa.

– Hakeuduin laitosmiehen koulutukseen, koska haluan oppia uutta. Tilaisuus oppisopimuksella opiskeluun kiin-

nosti. Voin hyvin kuvitella olevani täällä töissä vielä kymmenen vuoden kuluttua. Laitteiden korjaamista ei opi ly-

hyessä ajassa, nyt joudun turvautumaan opettajan apuun joka käänteessä. Mikään vika ei ole itsestään selvä.

Miia Tiikkaisen ja Tommi Siimeksen opettaja–oppilas-suhde toimii, vaikka ikäeroa heillä on vain puoli vuotta.

Oppilaalla ja opettajalla on mukavaa yhdessä ja oppimisessa on reilu meininki.

käytännössä työpaikalla. Neljän kuukauden

jälkeen kirjoitetaan selvitys oppimisen etene-

misestä suoraan oppisopimuskeskukselle.

Kokonaisuudessaan koulutus kestää rei-

lut kaksi vuotta. Teoriaa opetuksesta on noin

seitsemän opintoviikkoa. Tunnit pidetään

Etelä-Kymenlaakson ammattioppilaitoksella

Karhulassa.

Koulutettavilla on hyvin erilainen tausta.

Osa aloittaa oppimisen aivan alusta, toisilla on

takanaan jokin tekninen koulutus. Oppilaiden

ikä vaihtelee 25 vuodesta 40 vuoteen.

– On mielenkiintoista nähdä, miten erilai-

sia oppijoita minulla on. Toisia pitää jarrutella

ja sanoa, että meillä on kaksi vuotta aikaa op-

pia, kaikkea ei tarvitse tietää heti. Toisaalta on

niitä, joita täytyy hieman tuupata eteenpäin.

Tiikkaisen mielestä työpaikkakouluttajan

tärkeitä ominaisuuksia ovat oma-aloitteisuus,

talon tapojen ja laitteiden vankka tuntemus se-

kä kyky itsenäiseen työhön. Hän pitää yhden

kouluttajan järjestelmää hyvänä, vaikka koulu-

tettavia on kahdeksan.

– Kun opetus on omissa käsissä, kokonai-

suus on helpompi hallita ainakin vuorotyös-

sä, jossa ei koskaan näe kaikkia koulutettavia

samana päivänä.

Naimisissa yrityksen kanssa

Tiikkainen tekee yhteistyötä koulutettavien li-

säksi myös esimiesten kanssa lähes päivittäin.

260 työntekijän tehtaassa työn organisointi

ja suunnittelu ovat tärkeitä asioita. Tiikkaisen

opettamiseen on tehtaassa jo totuttu.

– Samoja työkavereita olemme niin kuin

ennenkin, en halua olla mikään auktoriteet-

ti. Ei se sen kummempaa työtä ole kuin että

laitteen vika on korjattava, kun se tulee eteen,

ja neuvottava toista rauhallisesti, vaikka olisi

kuinka kiire. Opetustyössä kiire on vain unoh-

dettava. Itse pidän paineen alla työskentelystä.

Oppilaan ja opettajan välinen toimiva suh-

de on tärkeää työpaikkakouluttajan työssä, jos-

sa koulutus on henkilökohtaista.

– Minusta on tärkeää, että voimme puhua

kaikesta. Välillä selvitän palkkaukseen liittyviä

asioita tai työehtosopimuksen ehtoja.

Tiikkainen tekee usein pitkiä päiviä, kun

kouluttajan hommat tulevat oman työn pääl-

le. Hän sanoo olevansa naimisissa yrityksen

kanssa.

– Jos minulla olisi pieniä lapsia, en pystyisi

tekemään tätä. Nyt nautin työstä, koska opetta-

misen avulla voin jakaa osaamistani, mikä an-

taa aivan uusia haasteita työtehtäviin.

tähtäimessä vakituinen työpaikka

oppija

Opiskelen kokiksi Pernajassa

Kvarnuddenin kurssi- ja

leirikeskuksessa. Peruskoulun

jälkeen menin lukioon, mutta

se jäi kesken. Aloitin työt

Kvarnuddenin keittiössä noin

kuusi vuotta sitten.

Heti alkuun pomoni

mainitsi minulle oppisopimus-

koulutuksesta, mutta silloin töitä

oli vain satunnaisesti ja kesäisin.

Kun leirikeskus alkoi toimia läpi

vuoden, päätin hommata itselleni

kokin paperit.

Teoriaopintoja on Porvoon

Edupolissa pari päivää

kuukaudessa, mutta muu aika

on työssäoppimista. Joskus

teoriatunnit tuntuvat vähän

turhilta, sillä olen jo tehnyt

pitkään alan töitä. Ymmärrän

sen kuitenkin, koska mukana

on myös nuoria, jotka lähtevät

ihan nollasta. Ja on toki

opintosuunnitelmassani otettu

huomioon työkokemukseni.

Valmistun kokiksi syksyllä 2012.

pamela lemmeTyinen, 24

“Valmistun kokiksisyksyllä 2012”

DIILI 33

kuva: Arto Wiikari

34 DIILI

Teksti: Reija kokkola | kuva: Arto Wiikari

Lisätietoja:Porvoon liikunnallinen iltapäiväkerhowww.spurttis.com

DIILI 35

LIIKKUVaa KaSVaTUSTaP etri Uronen istuutuu vähän jäykän

oloisesti pöydän ääreen iltapäiväkerho

Spurttiksen pöydän ääreen. Liikkeen

hankaluus ei johdu siitä, että pitkänhuiskea

koripalloilija joutuu taipumaan itseään

huomattavasti pienemmille tarkoitettuun

tuoliin. Pää ei oikein käänny, ja jäykkyys

tuntuu ulottuvan koko kroppaan.

– Olin lenkillä tietokone selkärepussa, ja

niska meni täysin jumiin, hän kertoo.

Olemme Petri Urosen työ- ja opiskelupai-

kalla Porvoossa urheiluun erikoistuneessa ilta-

päiväkerhossa, Spurttiksessa. Ovensuusta kuu-

luu hieman hätääntynyttä ”Pete”-huhuilua.

Pieni poika epäilee, että kännykkä on pöllitty.

Petri pyytää pojan luokseen ja hetkessä kännyk-

kä löytyy – yllätys, yllätys – hupparin taskusta.

– Ei näin pienillä ole taipumusta vielä pihis-

telyyn, Petri hymyilee.

Opiskelu tuki seuratyötä

On aika luonnollista, että kahdeksan vuotta lii-

gatasolla pelannut mies on päätynyt liikunta-

neuvojaksi. Pitkin Suomea kiertänyt koripal-

loilija ja kaupanalan merkonomi palasi kym-

menen vuotta sitten työskentelemään vanhaan

kotikaupunkiinsa. Töitä piti olla luvassa, mut-

ta toisin kävi. Uronen alkoi tutkia opiskelu-

mahdollisuutta, joka tukisi seuratyöskentelyä.

– Luin oppisopimuksella itseni liikuntaneu-

vojaksi. Siihen aikaan näytöt suoritettiin usein

urheilusuorituksilla. Kokeita oli säännöllisesti

ja anatomiaa opiskelimme aika paljon myös.

Nykyään kiinnitetään enemmän huomiota sii-

hen, miten opiskelija ohjaa lapsia.

Lapset tarvitsevat liikuntaa

Tällä hetkellä Petri Uronen on itsekin työpaik-

kakouluttaja. Samalla hän opiskelee seuratoi-

minnan ammattitutkintoa.

Toiminta liikunnan parissa on työl-

listänyt ja mahdollistanut opiskelunkin.

Työpaikkakouluttajana hän kuitenkin toivoi-

si enemmän yhteistyötä oppilaitoksen ja työ-

paikkakouluttajan välille. Ja ehkä lisää selke-

yttä vaihtelevaan byrokratiaankin tarvittaisiin.

– Käytännöt saattavat vaihdella kaupungin ja

jopa eri henkilöiden välillä.

Kaikkialla Petri Urosen työpaikalla on lasten

tarvikkeita, leluja, välipalatarvikkeita ja loput-

tomasti toimistosälää. Suuri osa päivästä ku-

luu toimistotyössä.

– Tässä on yllättävän paljon paperihom-

maa. Eniten nautin kuitenkin työstäni lasten

kanssa. Liikumme päivittäin vähintään tun-

nin. Teemme retkiä, pelaamme, leikimme ja

järjestämme temppuratoja. Harrastamme kai-

kenlaista liikuntaa.

Urosen mielestä on ihan hyvä, jos opiskelija

huomaa ajoissa olevansa väärällä alalla. Silloin

voi hypätä pois ja etsiytyä muualle. Näin kävi

yhdelle hänen ohjattavistaan.

– Toiselle opiskelijalle räätälöidään mahdol-

lisuutta jatkaa opintoja jalkapalloseurassa.

Petri Urosen mukaan liikunta-

seuratoiminnassa oppisopimus

toimii loistavasti, kun halutaan

motivoituneita työntekijöitä.

– Se on seuroille erinomai-

nen tapa saada uusia työnte-

kijöitä. He ovat yleensä jo val-

miiksi motivoituneita ja kiinnos-

tuneita alasta.

Myös Spurttis tarvitsee lisää

porukkaa, sillä syksyllä alkaa

taas pari uutta iltapäiväkerhoa.

– Tarvitsemme neljä tai vii-

si uutta oppisopimusopiskeli-

jaa. ilmoittelemme MOL.fi-sivuil-

la, Petri Uronen vinkkaa.

Haussa motivoituneita työntekijöitä

36 DIILI

olet uusi työntekijä itä-uudenmaan oppiso-

pimuskeskuksessa. miten tänne päädyit?

– Tuli henkilökohtainen tarve uusiutua. Suoritin

aikuisopiskelijana datanomin tutkinnon ja ryh-

dyin etsiskelemään paikkaa, jossa voisin hyö-

dyntää sekä aikaisempaa työkokemustani että

uutta osaamistani.

Oppisopimussihteerin tehtäväkuvaus kolahti,

hain avointa paikkaa ja tulin valituksi.

kerro, mitkä ovat oppisopimussihteerin kol-

me keskeisintä työsarkaa.

– Päivään mahtuu hyvin monenlaista tehtävää.

Nostaisin kuitenkin kärkeen asiakaspalvelun, jo-

hon sisältyy esimerkiksi neuvontaa ja yhteyden-

pitoa eri sidosryhmiin. Toinen merkittävä teh-

tävä on hankinta, jonka kautta oppisopimus-

inspector

5vinkkiäVastaajana oppisopimussihteeri Ulla Timonen.

opiskelijoille ostetaan koulutuksia. Kolmantena

voisin mainita ns. back-office työt: tietyt hallin-

nolliset tehtävät, esitemateriaalien työstöt sekä

viestintään liittyvät tehtävät.

keiden kanssa olet asioinut viimeksi?

– Muutaman oppisopimusopiskelijan, mainos-

toimiston ja talon oman väen kanssa.

millä tavoin voit auttaa oppisopimuskoulu-

tukseen tulevaa?

– Voin antaa alkuinfoa ja ohjata hänet eteenpäin

oman alansa koulutustarkastajalle.

motto, jonka haluat jakaa muiden kanssa.

”Asenne ratkaisee. Kun päättää onnistua, myös

onnistuu!”kuva

: Päi

vi A

hvon

en

DIILI 37

Myös akateemisesti koulutettu voi kehittää itseään muutoksen mukana.

Teksti: Noora Lintukangas

oppija

maailmamuuTTuukoko ajan

38 DIILI

”O n hienoa päästä haastamaan

itseään positiivisella tavalla

ja tavata ihmisiä, joilla on

erilaisia näkökulmia. Keskustellessa ja luki-

essa voi punnita omia ajatuksia uudelleen

ja kehittää jotakin parempaa, herätä omasta

näkökulmastaan.”

Näin pohtii Kehitysyhtiö Posintran projekti-

päällikkö Annika Weckman. Hän tekee työn-

sä ohella johtamisen erikoisammattitutkin-

toa. Oppisopimuksella suoritettavien opin-

tojen teoriaosuudet hän opiskelee Jyväskylän

Tiimiakatemiassa. Työpaikallaan hänellä on men-

tori, jonka kanssa teoriaa viedään käytäntöön.

Porvoolaisella Weckmanilla on entuudes-

taan ompelijan ammattitutkinto, maisterita-

son tutkinto tekstiilityön aineopettajana sekä

yrittäjän ammattitutkinto.

”Opiskelu ja kehittyminen ovat luonnol-

linen osa työelämääni ja olemustani. Haluan

haastaa itseäni”, hän kertoo.

Oppisopimuksella opiskelun käytännönlä-

heisyys on Weckmanille tärkeää. Pelkkä teo-

riaopiskelu ei hänelle sopisi.

Aikuisiällä opiskelu on myös erilaista kuin

aikoinaan yliopistossa. ”Tietoa osaa nyt so-

veltaa paremmin. Ymmärrän, että kaikesta on

hyötyä kaikessa”, hän tiivistää.

Jaettu kokemus on arvokas

Tammikuussa alkanut, puolentoista vuoden

koulutus valmistaa Weckmanin tekemään joh-

tamisen erikoisammattitutkinnon.

Aloite opiskelusta tuli Weckmanilta. Hän oli

siirtynyt uudenlaisiin tehtäviin ja kaipasi lisää

työkaluja ja tukea. Työnantaja innostui ajatuk-

sesta ja oppisopimuskeskus oli sen valmis ra-

hoittamaan.

”Olin itse löytänyt Tiimiakatemian, ja tu-

limme yhteistuumin tulokseen, että se olisi

loistava koulutuspaikka.”

Tärkeintä on, että koulutus vastaa opiskeli-

jan ja tämän työpaikan toiveita.

Tukena henkilökohtainen mentori

Tiimiakatemian vaatimuksena oli, että oppi-

lailla olisi jo kokemusta johtamisesta. Opis-

kelu tapahtuu tiimeissä, jota yksi tiimin jäsen

vuorollaan vetää.

”Käytämme kaikkien tiimin jäsenten tausta-

tietoja ja tietämystä hyväksemme. Opetus ta-

pahtuu vuorovaikutuksessa, ja jokainen tuo tie-

totaitonsa ryhmään. Opimme toistemme ko-

kemuksista ja samalla syntyy uusia ajatuksia.”

Omalla ajalla luetaan lisäksi kirjallisuutta.

Jokainen opiskelija valitsee suositusten perus-

teella juuri ne kirjat, jotka sopivat hänen ti-

lanteeseensa.

Puolentoista vuoden aikana on kuusi lä-

hiopetustilaisuutta, joista kukin kestää kol-

me päivää. Niistä suurin osa järjestetään

Jyväskylässä, tosin yksi jakso järjestettiin myös

Baskimaassa.

Koko prosessin ajan Weckmanilla on työ-

paikallaan henkilökohtainen, kokenut men-

tori, jonka kanssa käydään keskusteluja parin

viikon välein. Oppisopimukseen kirjataan yh-

dessä haasteita, joiden pohjalta Weckman vie

prosessia eteenpäin.

Huimalla vauhdilla

Vastuu opiskelusta on oppilaalla. On annetta-

”OdOttAMAttOMINtA

OPISKeLUSSA ON

NOPeUS. KUN ON

POSItIIVINeN ASeNNe,

VOI MUUtOKSeN VAUHtI

OLLA HUIMA.”

DIILI 39

Oppisopimusta ei usein yhdistetä akateemisen tutkinnon suorittaneisiin.

Silti se sopii erinomaisesti akateemisesti koulutetuille ja on vaivatonta yh-

distää työn tekoon – oppeja kun pääsee saman tien testaamaan käytän-

nössä.

itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksella on noin 800 opiskelijaa, joista

14 prosenttia on akateemisen loppututkinnon suorittaneita. Heistä lähes

puolet tekee johtamisen erikoisammattitutkintoa. Myös tuotekehittäjän ja

yritysneuvojan erikoisammattitutkinnot ovat tyypillisiä. Myyntiä, matkailua,

kiinteistövälitystä sekä tieto- ja viestintätekniikka opiskellaan jonkin verran.

Akateemiseen opiskeluun liittyy aina tutkimus, kun taas ammatillinen

opiskelu on puhtaasti käytäntöä. Oppisopimuksella suoritettavaa tutkintoa

ei edes voi tehdä soveltamatta sitä omaan työhönsä. Kyseessä on siis hy-

vin käytännönläheinen tapa hankkia esimerkiksi johtamiskoulutusta sekä

oman työn ja osaamisen laajentamista.

Niin yrittäjä kuin palkkatyössä käyvä voi kouluttautua oppisopimuksel-

la. Asiasta innostuneen kannattaa ottaa yhteyttä oppisopimustoimistoon.

Oman tilanteen ja kiinnostuksen pohjalta peilataan, sopiiko tämä opiskelu-

tapa hakijalle sekä kartoitetaan sopivia koulutuksen tarjoajia. Myös työn-

antajan kanssa kannattaa keskustella. Kyseessä on kolmikantasopimus, jo-

ka tehdään opiskelijan, tämän työpaikan ja oppisopimuskeskuksen välillä.

Työnantajalta työntekijän opiskelu vaatii ennen kaikkea tarpeen tunnis-

tamista ja sitoutumista. Lisäksi on kyettävä nimeämään mentori, joka toi-

mii opiskelijan sparraajana ja apuna. Oppisopimuskeskus maksaa koulutuk-

sen, mutta usein työnantaja maksaa palkan teoriapäivien ajalta. Vastineeksi

työnantaja luonnollisesti saa työntekijän kehittämispanoksen ja kehittymi-

sen. Suhde on vastavuoroinen.

va itselleen aikaa esimerkiksi perehtyä kirjalli-

suuteen. Tarvitaan myös paljon energiaa, sillä

aikuisopiskelu vaatii oma-aloitteisuutta. Opis-

kelu tapahtuu konkreettisesti itselle ja omaa

työtä helpottamaan.

”Odottamattominta opiskelussa on nopeus.

Kun on positiivinen asenne, voi muutoksen

vauhti olla huima”, Weckman sanoo.

”Kaikki tähän liittyvä byrokratia on hoidet-

tu hienosti ja tehty vaivattomaksi. Keskitytään

olennaiseen. Olennaista on uskaltaa tehdä jo-

tain mitä ei ole aiemmin tehnyt, jotakin mi-

kä tuottaa tulosta ja että uskaltaa kokeilla ja

myös epäonnistua. Muuten ei voi oppia uut-

ta”, hän kertoo.

Suurin osa Annika Weckmanin opiskeluka-

vereista opiskelee oppisopimusperiaatteella.

”Kurssilla on hyvin mielenkiintoisia ihmisiä,

sekä yrittäjiä että palkkatyössä olevia, useim-

mat johtavissa tehtävissä.”

Heidän kanssaan on mielenkiintoista jakaa

kokemuksia, saada vertaistukea ja oppia uutta.

Haastavinta hänen mielestään on huoma-

ta, miten todellisuus muuttuu koko ajan.

”Suurin haaste ylipäänsä kaikessa on hyväk-

syä, että moni asia maailmassa muuttuu koko

ajan. Muutos vie asioita eteenpäin ja siinä voi

olla paljon hyvää”, Weckman pohtii.

Tässä muutoksessa hän haluaa olla mukana

ja haastaa omia ajatuksiaan ja toimintamalle-

jaan. ”Olen iloinen, että monilla työpaikoilla

suodaan tällaisia mahdollisuuksia.”

”suurin haasTe ylipäänsä kaikessa on hyväksyä,

eTTä maailma muuTTuu koko ajan. muuTos vie asioiTa

eTeenpäin ja siinä voi olla paljon hyvää.”

Kolmen kauppa

40 DIILI

POMO-talossa on eläväinen, ulospäin

suuntautunut ja innovatiivinen tunnelma.

Teksti: Reija kokkola | kuvat: Arto Wiikari

elämääPOMO-talossa

H istoriallinen POMO-talo sijaitsee

paraatipaikalla Porvoon sydämes-

sä. Sijoillaan se on seissyt jo vuo-

desta 1900 toimien ensin puusepän verstaa-

na ja sittemmin olutpanimona. Vuonna 1912

Edith Bergholm perusti Porvoon Naisopiston

Aleksanterinkatu 22:een. Tuolloin neitokaiset

keskittyivät käsi- ja kotitaloustöiden sekä lii-

kunnan opiskeluun. Onpa itse Armi Kuuse-

lakin kipaissut pitkin POMO-talon portaita.

– Tämä oli silloin sisäoppilaitos, ja Armin

kammari on vieläkin olemassa, nykyisen

POMO-talon Amiston toimipisteen johtaja

Mika Eskola kertoo.

Hänenkin työhuoneessaan voi kuulla his-

DIILI 41

torian havinaa. Kun Haaga-Helia muutti kam-

pukselle viime vuonna, myös Eskola muutti

niin sanotulle vanhalle puolelle.

– Vanha puoli on pian sata vuotta vanha,

uusi osa tehtiin vuonna 1964 ja laajennus

vuonna 2000.

Historiallinen rakennus on hiljennyt vuosi-

en varrella vain sota-ajan tuomien muutosten

takia. Muuten säpinää on riittänyt, kuten tänä-

kin syksynä, kun nelisensataa oppilasta ja hen-

kilökuntaan kuuluvaa on taas aloittanut työn-

sä POMO-talossa.

– Eläväinen, ulospäin suuntautunut, inno-

vatiivinen, kuvailee Eskola tunnelmaa.

uusia tuulia

Lisää eloa ovat tuoneet uudet datanomiopis-

kelijat, jotka siirtyivät Askolan toimipistees-

tä POMOon. Myös Itä-Uudenmaan oppisopi-

muskeskus löysi uudet toimitilat talosta.

– Otimme heidät ilolla vastaan.

Oppisopimuskeskukseen on nyt helppo pii-

pahtaa, kun se sijaitsee kaupungin keskustassa.

Joku opiskelijoistamme voi löytää uuden polun

oppisopimusopiskelusta ja me voimme tarjo-

ta oman lisämme opparilaisille, Eskola pohtii.

Myös Edupolin opiskelijoita on siirtynyt

saman katon alle. Tilaa tulijoille riittää, sillä

Haaga-Helian poistuttua jaettiin syntynyt li-

sätila järkevästi.

– Voimme kehittää ja luoda uudenlaisia

opetusmenetelmiä. Nyt on enemmän tilaa eri-

laisille projektityöskentelyillekin.

Erinomainen sijainti

Alakerran ravintola IRIS nielee sisäänsä ravin-

tola-alan opiskelijoita. Asiakkaina käyvät PO-

MO-talon henkilökunta, oppisopimuskes-

kuksen väki, yritykset ja kadunmiehet. Kol-

mannessa kerroksessa opiskelijat taiteilevat

kampauksia, ja kosmetologiopiskelijat har-

joittelevat oppejaan käytännössä POMO-talon

neljännessä kerroksessa.

Matkailualan opiskelijat ovat luonnollisesti

tärkeä osa opiskelijoista. Alakerran auditorio

on talon oman väen ahkerassa käytössä, ja sitä

vuokrataan myös ulkopuolisille. POMO-talon

käytävien vilinä vaihtelee luonnollisesti teoria-

ja työssäoppimisjaksojen tahtiin.

– Eri alojemme opiskelijat käyvät myös ta-

lon ulkopuolella tapaamassa erilaisia kohde-

ryhmiä. Osallistumme lukuisiin tempauksiin

ja tapahtumiin. POMO-talon sijainti on erin-

omainen tätäkin ajatellen, Eskola toteaa.

Väreillä viihtyisyyttä

Taiteiden maisteri Hanna Neuvonen suun-

nitteli Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen

uudet toimitilat, jotka ovat herättäneet paljon

ihastusta. Upeat värit ovat lisänneet korkeiden

huoneiden viihtyisyyttä.

– Halusin tiloista kodikkaat ja viihtyisät.

Silti tilan pitää toimia julkisena asiointipaik-

kana, jonne asiakkaan on helppo tulla.

Neuvosen ehdotukset huoneiden värityk-

sistä otettiin hyvin vastaan.

– Koulutustarkastaja Leena Sihvonen sa-

noi pitävänsä voimakkaan vaaleanpunaisesta,

mutta miesten huoneisiin valitsin turkoosia ja

vanhaa punaista. Oppisopimussihteeri Hilkka

Lipastin työtila on pirteän keltainen, kun taas

taukotilaan ja neuvottelutilaan valitsin rauhoit-

tavan vihreän, Neuvonen kuvailee.

”oppisopimuskeskukseen on nyT

helppo piipahTaa, kun se sijaiTsee

kaupungin keskusTassa.”

POMO

-talo

42 DIILI

specialyrkesexamen för ledare av städningsarbete (edupoli, Helsinki)

Aloitus 5.9.2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111

liiketalouden perustutkinto – merkonomiksi verkossa (edupoli, Porvoo)

Aloitus 12.9.2011, kesto 2 vuottayhteyshenkilö: Leena Sihvonen0400 563 714

tekniikan erikoisammattitutkinto (edupoli, Porvoo)Aloitus 14.9.2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Petri Simander040 705 9637

liiketalouden perustutkinto, merkonomi (edupoli, vantaa)

Aloitus 20.9.2011, kesto 2 vuottayhteyshenkilö: Leena Sihvonen0400 563 714

Potkua Pomolle ii (opso, Porvoo)Aloitus 20.9.2011, kesto 8 kkyhteyshenkilö: Annu Jokela-Ylipiha040 549 4378

koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto (edupoli, Porvoo)

Aloitus syyskuu 2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Heikki raitavuo040 833 6432

kylmätekniikan ammattitutkinto (edupoli, vantaa)Aloitus syyskuu 2011, kesto n. 2 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111

sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) (edupoli, Porvoo)

Aloitus syyskuu 2011, kesto 2,5 vuottayhteyshenkilö: Heikki raitavuo040 833 6432

specialyrkesexamen i företagsledning (Porvoo, kilpailutus kesken)

Aloitus syyskuu 2011, kesto 1,5–2 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111

tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto - verkkototeutus (edupoli, Porvoo)

Aloitus syyskuu 2011, kesto n. 2 vuottayhteyshenkilö: Annu Jokela-Ylipiha040 549 4378

tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, elämyspalvelut (Porvoo, kilpailutus kesken)

Aloitus syyskuu 2011, kesto n. 1,5 vuottayhteyshenkilö: Leena Sihvonen0400 563 714

laitoshuoltajan ammattitutkinto (edupoli, Porvoo)Aloitus 4.10.2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111

yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (edupoli, Helsinki)

Aloitus lokakuu 2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Petri Simander040 705 9637

yritysneuvojan erikoisammattitutkinto (edupoli, Helsinki)

Aloitus lokakuu 2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Petri Simander040 705 9637

tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (edupoli, Helsinki)

Aloitus nonstop, kesto n. 2 vuottayhteyshenkilö: Annu Jokela-Ylipiha040 549 4378

rakennusalan perustutkinto (edupoli, Porvoo)Aloitus nonstop, kesto 2-2,5 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111

talotekniikan perustutkinto (edupoli, Porvoo)Aloitus nonstop, kesto 2-2,5 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (edupoli, Porvoo)

Aloitus nonstop, kesto 2 vuottayhteyshenkilö: Petri Simander040 705 9637

ALkAVIA kOuLuTukSIA

ota yhteyttä: etunimi.sukunimi@opso.fi

Oppisopimuskoulutusta on tarjolla monilla aloilla näiden lisäksi. räätälöimme juuri sinulle sopivan kokonaisuuden. Ota rohkeasti yhteyttä!