EespäinKorson suuralueen

yhteiskunnal l inen paikal l islehti

Järjestää: Korson sosialidemokraatit

Tässä numerossa:

Homerakentamisesta eroon lopullisesti? —Suomalainen lastensuojelu kuntoon -

Antti Lindtman: Vantaa on Suomen dynaamisen kaupunki -Terveydenhuolto kriisissä -

Nuoret Kotkat - Eläkkeensaajat - Ranto: Korso kehittyy

ITSENÄISYYSPÄIVÄNJUHLA KORSOSSA 6.12.

Riihimäen TY:n soittokunta

Avaussanat - Petteri Oksa

Kuorolaulua - Korson mieslaulajat

Juhlapuhe - kansanedustaja Antti Lindtman

Musiikkia - Mikkolan koulun musiikkiluokka 9B, johtajana Riikka Salminen

Maamme laulu

Kahvitarjoilu

TERVETULOA !

Antti Lindtman

Järjestää: Korson Sosialidemokraatit Korson aluetoimikunnan tuella

22014

Kaikille avoin juhla Lumossa kello 15 alkaen

KO R S O S TA E D U S K U N TA A N :e d u s k u n t a v a a l i t 2 0 1 5 :

TESSA OLINtessaolin.fi

MIKKO MERELÄmikkomerela.fi

TERHI STEVANDERterhistevander.d-blog.fi

Eespäin 2/2014 - korso.sdp.fi

VALITSE KURJUUS

Ole hyvä, kurjuus on oma valintasi. Jos joku jo tässä vaiheessa hyppäsi kat-toon ja alkoi paasata epäoikeuden-mukaisista olosuhteista, niin pieleen meni. En halua, enkä aio syyllistää ketään. Paitsi niitä, jotka luovuttavat päätösvallan omista käsistään pois.

Kansanvalta on kaunis sana. Se tar-koittaa sitä, että meillä kaikilla on oi-keus vaihtaa johtajamme. Saamme sanoa mielipiteemme siitä, että kel-paako tehty työ vai saammeko sa-noa tositeeveen tyyliin: ”saat potkut!”. Ajattele: Herra Stubb istuu pääminis-terinä vain, koska me olemme niin ha-lunneet. Niin, se kurjuus. Suomessa keskus-tellaan talouden linjasta tällä hetkel-lä kovasti. Kokoomus on ilmoittanut, että velkaantumisen pitää loppua, ta-lous – ja kansalaiset! – pitää kurittaa

säästöillä ojennukseen. Keskusta haluaa myydä valtion omaisuuden os-taakseen osakkeita. Sosialidemokraa-tit haluavat työtä ja kasvua, maltilla. Jos olet erimieltä esitettyjen vaih-toehtojen kanssa, niin se on hyvä. Jos olet sitä mieltä, että näkemykse-ni puolueiden mielipiteistä on väärä, niin sekin on hyvä. Ilman mielipiteitä ei maailma eikä kansanvalta toimi. Saat sanoa mielipiteesi minullekin, mutta on sille parempiakin kohteita.Suomessa järjestetään huhtikuussa 2015 eduskuntavaalit. Silloin pääte-tään kuka johtaa maata. Silloin pää-tetään miten kurjuutta jaetaan. Silloin sinä päätät valitsetko kurjuuden, kas-vun tai jotain muuta. Se mielipide, josta oli puhetta, se kannattaakin käydä esittämässä eh-dokkaille. Henkilökohtaisesti tai jon-kin viestivälineen välityksellä. Jos et

saa hyvää – tai mieleistäsi – vastausta,niin tiedät ainakin ketä ehdokasta et äänestä. Laita ehdokas lujille, heidän tulee kyetä vastaamaan. Ja ainakaan minulle on turha tulla väittämään, että äänestämisellä ei olisi mitään merkitystä. Jokainen ääni lasketaan. Ja niillä äänillä valitaan meille ne johtajat, jotka tekevät pää-töksiä. Ne päätökset vaikuttavat mei-hin kaikkiin. Valta kaataa johtajat asuu kynässä, joka piirtää numerot äänes-tyslipulle. Mikä vielä tärkeämpää: myös anta-mattomat äänet vaikuttavat ja laske-taan. Monessa tilanteessa ne vaikut-tavat yhtä paljon kuin annetut äänen. Sen vaikutuksen suunnan voi kääntää äänestämällä. Taas: sinä päätät. Ja ei, et voi sanoa, että ei kiinnosta. Tai jos sanot, se ei ole totta. Vain kuol-leita ei kiinnosta.

Meitä muita kiinnostaa esimerkiksipääseekö lapsemme kouluun, van-hukset hoitoon, mitä maksaa tervey-denhoito, paljonko maito kaupassa, tuleeko vettä hanasta, onko ilma puh-dasta, verotetaanko ruokaa ja kuinka paljon, onko asuntoja tarpeeksi...kiin-nostavia vaihtoehtoja on käytännösä loputtomasti.Huhtikuussa vietetään kansanvallan juhlaa. Osallistu juhlallisuuksiin, haas-ta ehdokkaat, esitä mielipiteesi. Ää-nestä.

Me valitsemme kuka johtaa Suomea. Me päätämme jaetaanko kurjuutta vai luodaanko työtä ja hyvinvointia.

Eespäin

Korson suuralueen yhteiskunnallinen paikallisehti

ilmestynyt vuodesta 1977

JULKAISIJAKorson

sosialidemokraattinen työväenyhdistys ry

Päätoimittaja Petteri Oksa

Muu toimituskunta:Tessa Olin, Visa Tammi

Painos: 12 000 kpl

Jakelu jokaiseen talouteen Korson suuralueella

PUHEENJOHTAJALTA

PÄÄKIRJOITUS

HYVÄ

KUNTA

ON MYÖS

HYVÄ TYÖNANTAJA

Korson sosialidemokraatit:

OTA YHTEYTTÄ!

Petteri Oksa, puheenjohtajapetteri.oksa@gmail.com040 577 06 44

Mikko Merelä, varapuheenjohtajamiccco@hotmail.com0400-468255

Tessa Olin, sihteeritessa.olin@vantaa.fi046 6000 342

Visa Tammi, taloudenhoitajavisa.tammi@jhl.fi0400 816 642

Anneli Koskinen, jäsenasiatanneli.koskinen@ajm-konsultit.fi040 555 9927

Janne Eronenjanne1616@hotmail.com050 521 3830

Timo Jelekäinentimo.jelekainen@vr.fi040 862 1864

Matti Merelämatti.merela@helsinki.fi

Paula Hämäläinenpaula.hamalainen@hus.fi

Hannamari Oksahanna.mari@elisanet.fi0505838795

SUUNNITELMISTA TOTEUTUKSEEN

Kaupunkisuunnittelu on kiinnostava laji. Siinä luodaan, ei sen vähempää, niitä ympäristöjä, joissa elämme. Var-mistetaan liikenteen toimivuus, va-litaan millaista elämää vietetään ja millainen tunnelma asuinympäristös-sämme on. Amerikkalainen autokau-punki vai nurmijärveläinen haja-asu-tus, se on valintakysymys.

Korsoa on suunniteltu pitkään. Vali-tettavasti sitä on suunniteltu enem-män kuin rakennettu. Kaupunkisuun-nittelun pitäisi kuitenkin päätyä myös toimenpiteisiin. Ei riitä, että esitellään suunnitelma toisensa perään, vaan ne pitää myös saada toteutukseen.On tietysti myönnettävä, että on ollut hankalia olosuhteita. Ja on edelleen. Mutta toisaalta, niin kauan kuin kaik-kia käytettävissä olevia keinoja suun-nitelmien toteuttamiseksi ei ole käy-tetty, voidaan sanoa, että kysymys on ollut tahdon puutteesta. Korson

kehittäminen ei ole ollut tarpeeksi korkealla asialistalla.Tahdon puute tarkoittaa myös sitä, että korsolaisia edustajia ei ole ollut tarpeeksi oikeissa valintapaikoissa. Tai vaihtoehtoisista valituilta edustajilta on puuttunut osaamista tai uskallus-ta. Tosiasia on kuitenkin se, että tällä hetkellä Korson alue on kovin aliedus-tettu demokraattisesti valituissa eli-missä. Muiden alueiden tai intressien ääni on kuulunut kovempaa.Sen lisäksi, että osallistuu keskuste-luun ja esittää mielipiteitään, niin tär-keintä mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, on äänestää. Voi valita äänes-tävänsä korsolaisia ehdokkaita – tai varmistaa, että muualla asuvat ym-märtävät alueen ongelmat ja niiden tärkeyden. Korson keskustan kehittämiseksi on taas hyviä suunnitelmia. Toivottavas-ti ne nyt saadaan myös toteutukseen asti.

Eespäin 2/2014 - korso.sdp.fi

Yksinkertainen keino päästä eroon tai ainakin radikaalisti vähentää ho-metalojen rakentamista? Kirvesmies Mikko Merelä sanoo, että sellainen on olemassa. Hänen mukaansa kyse on tahdosta, siitä halutaanko suomalai-sia rakennuksille töihin ja tahdotaanko laadukasta rakentamista. Kuulostaa mielenkiintoiselta.

- Oma koti on suomalaisten suurin investointi. Silti sen saa rakentaa käy-tännössä kuka tahansa, Merelä lataaHän vertaa rakennusmiestä lääkäriin ja sanoo, että yksi ammattitaidoton rakentaja saa suurempaa vahinkoa aikaan ihmisten terveydelle kuin bu-ranaa määräävä lääkäri. Silti se on lää-käri, jonka ammattitaitoa valvotaan.- Ongelma on helposti ratkaistu. Jo-kaisella rakennuksilla työskenteleväl-lä tulisi olla pakollisena Suomessa hy-väksytty alan ammattitutkinto. Näin säästetään tuhansia euroja, rakennus-virheet vähenevät ja työn laatu pa-

ranee, Mikko Merelä ehdottaa hyvin vakavissaan.

Lopetetaan huono rakentaminen

- Jos rakentajilta vaadittaisiin tutkin-toa, voitaisiin lopettaa huono raken-taminen. Minä en ymmärrä kenen etu on se, että työmailla on ammattitai-dottomia ihmisiä töissä? Kirvesmie-hen töitä tekevä Merelä kysyy.- Ajatellaan nyt vielä sitä rakentamis-ta. Vedeneristystöihin, putkitöihin ja sähköihin tarvitsee luvan, mutta muuten sitä voi olla vaikka perunan-viljelijä hommissa. Osaamaton ihmi-nen voi aiheuttaa kalliita vahinkoja jo rakennusvaiheessa. Puhumattakaan niistä terveyshaitoista joita voi syntyä myöhemmin esimerkiksi juuri home-tapauksissa, hän selittää.Tutkintovaatimus olisi hoidettavissa lainsäädännöllä. Merelä sanoo, että asiassa voitaisiin kuitenkin toimia heti. Rakennustöiden tilaajat voisivat

vaatia, että heidän työmaillaan työs-kentelee vain tutkinnon omaavia ihmisiä. Näin lainsäädännön etenemis-tä ei tarvitsisi odottaa.- Etenkin julkisten toimijoiden olisi syytä kiinnittää tähän huomiota. Mi-nusta kunnilla ja valtioilla on suurem-pi vastuu, kyse on kuitenkin yhteisten verorahojemme käytöstä.

Lisää työtä suomalaisille

Merelä on muutenkin sitä mieltä, että suomalaisille pitää saada lisää työtä. Tässä hän näkee siihen yhden keinon.- Halpatyövoima on yhtä kuin ammat-titaidoton työvoima. Kyllä tutkinto-vaatimus toisi osaaville suomalaisille rakentajille lisää työtä. Eikä rakenta-misen hintakaan siitä juuri nouse, nyt erotus valuu voittoina ihan muiden kuin työntekijöiden taskuun, hän la-taa.

Työstä ja etenkin työn puutteesta kes-kustellaan nyt paljonkin. Luulisi, että silloin oltaisiin kiinnostuneita kaikista keinoista, joilla sitä saadaan lisää.- Tottakai kaikilla ulkomailtakin tule-villa rakentajilla on oikeus tehdä täällä työtä, jos heillä on Suomessa hyväk-sytty tutkinto. Ehkä tässä olisi myös keino ehkäistä harmaata taloutta? Ja voisiko olla niin, että tutkintovaati-muksella saataisiin osa pahimmista keinottelijoista pois alalta? Merelä ky-syy.- Veikkaan, että tällä varsin yksinker-taisella vaatimuksella voitaisiin saada tuhansia suomalaisia rakentajia töi-hin. Sen lisäksi, että ainakin kaikkein tökeröimmät rakennusvirheet vähe-nisivät.

Kilpailua muullakin kuin hinnalla

Rakentamisen laadusta puhutaan pal-jon. Eikä se ole ihme, kun katsoo niitä kustannuksia joita huonosta rakenta-misesta tulee eri tahojen maksetta-vaksi.- Pelkällä hinnalla kilpailu pitäisi lo-pettaa. Osaaminen merkitsee laatua, Merelä sanoo tiukasti.- Osaaminen on myös turvallisuus-kysymys. Jokaisen mahdollisuus huolehtia itsensä ja työmaan turval-lisuudesta paranee tutkinnon kautta. Jokainen turvallisuuskuolema työ-mailla on liikaa ja meillä Suomessa on niitä useita vuodessa, Mikko on huo-lissaan tulevasta.Ja palkka-asiatkin tulisi paremmin ymmärrettyä, kun tutkinnot olisivat kunnossa. Monelta surulliselta ali-palkkaustapaukselta voitaisiin välttyä, Merelä sanoo.- Ennen kaikkea kyse on siitä, että kai-killa rakentajilla olisi samat pelisään-nöt ja että ihmiset voisivat luottaa rakentamisen laatuun.

Kiva Henna Mitrunen

LOPPU HOMERAKENTAMISELLE?

”Pelkällä hinnalla kil-pailu pitäisi lopettaa. Osaa-

minen merkitsee laatua”

Emmi Mäkinen– moderni työläisäiti –

UUSIMAA

Järvenpääläinen 4 lapsen äiti, kirjatyöntekijä, Erweko Oy:n varapääluottamusmies ja Helsingin

Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen puheenjohtaja. www.emmimakinen.fi

Ehdolla

eduskuntaan 2015

Eespäin

T E R V E T U LO A

K A I K I L L E AV O I M I L L E

J O U L U G LÖ G E I L L E1 1 . 1 2 . 2 0 1 4 k l o 1 7 . 0 0

V i l l i a n k k a , L u m oGlögit tarjoaa: Korson sosialidemokraatit

Anneli Koskinen sosialidemokrattisen seurakuntaväen listalta nousi Korsos-sa seurakuntavaalien ääniharavaksi. Koskinen keräsi 74 ääntä Vantaan yh-teisen kirkkovaltuuston vaalissa ja 75 ääntä Korson seurakuntaneuvoston vaalissa. Hän oli molemmissa vaaleis-sa eniten ääniä saanut korsolainen. Lisäksi sos.dem. seurakuntaväen lis-talta seurakuntaneuvostoon valittiin

Visa Tammi. Äänestysaktiivisuus oli Korsossa 9,4%. Valtakunnallisesesti se oli 15,5% Erot Vantaan sisälläkin äänestysaktii-visuudessa olivat erittäin isoja. Ehdokkaista joka kolmas edusti po-liittisia listoja. Loput tulivat muulla pe-rusteella muodostetuilta listoilta.

KOSKINEN SEURAKUNTAVAALIEN ÄÄNIHARAVA UUSI HOIVAKOTI KORSOONKorsossa metsolantiellä aloittaa vuon-na 2015 toimintansa uusi hoivakoti. Kiinteistö on aiemmin tunnettu Met-sotornina ja siinä on sijannut erilaisia liiketiloja. Kiinteistön omisti aiemmin Korson Sosialidemokraattinen työväenyhdis-tys. Yhdistys on nyt kuitenkin myynyt kiinteistön hoivaan erikoistuneelle si-joittalle.

Mittavan saneerauksen valmistettua, aikataulun mukaan kesällä, tiloissa alkaa toimia kotimaisen Mikeva oy:n ylläpitämä hoivakotitoiminta. Korson demareista kerrotaan, että hankkeeseen ryhdyttiin, koska kiin-teistö ylläpitämiseksi ei yksinkertai-sesti enää löytynyt riittävästi vuokra-laisia.

Eespäin 2/2014 - korso.sdp.fi

LINDTMAN: VANTAA ON SUOMEN DYNAAMISIN KAUPUNKI- Petteri Oksa, Eespäin

Jos tie on vienyt Havukosken, Korson, Rekolan, taas Havukosken kautta Tik-kurilaan, niin mies on paljasjalkainen vantaalainen. Voidaan sanoa, että mies on myös selkeä itä-Vantaan lä-hiöiden kasvatti. Nyt mies vaikuttaa eduskunnassa Vantaan kaupungin-valtuuston lisäksi. Valehtelematta voidaan sanoa, että kyse on Vantaan tunnetuimmasta poliitikosta.

Nyt istuvalla hallituksella on ollut edessään käytännössä ennennäke-mättömät haasteet. Tässä vaihees-sa on hyvä kuulla miten loppuaan lähestyvän hallituskauden näkee kansanedustaja, Vantaan kaupun-ginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman.- Vuoden 2011 eduskuntavaalien jäl-keen aloittaneen hallituksen lähtö-kohdat eivät olleet helpot. Valtion ta-louden alijäämä oli lähes 10 miljardia euroa. Talous oli oikeistohallituksen jäljiltä täysin sekaisin. Keskusta ja Ko-koomus olivat keventäneet rajusti jo ennestään hyvätuloisten verotusta, Lindtman kertoo aluksi.- Vaikka lähtökohta vuonna 2011 oli heikko, voi sanoa, että tällä vaalikau-della eteen tulleet vaikeudet ovat olleet suurempia kuin kukaan osasi ennustaa. Kansainvälisen talouden tilanne erityisesti Euroopassa ei näy-tä paranemisen merkkejä ja meillä täällä Suomessa teollisuuden raken-nemuutos on ollut kohtuuttoman raju, hän jatkaa painokkaasti.

”Hallituksella on vielä

paljon töitä tehtävänä en-nen ensi kevään vaaleja.”

Lindtman kiinnittää huomion myös siihen, että nyt kansainväliset jännit-teet ovat kokonaan toisessa tilassa kuin neljä vuotta sitten. - Rauhan pitää olla ensisijainen ta-voite kaikille osapuolille. Maailman tapahtumista huolimatta pitää koti-maiset asiat hoitaa kunnolla loppuun asti. Hallituksella on vielä paljon töitä tehtävänä ennen ensi kevään vaale-ja.

Verot maksukyvyn mukaan

Verotus on aihe, joka puhuttaa. Yleensä syy on halu valittaa liian kor-keasta tasosta. Mutta totuus harvoin on niin yksinkertainen- Tällä vaalikaudella on haluttu, että verotus on oikeudenmukaista – ve-rot maksukyvyn mukaan. Siksi pie-nituloisten verotusta on kevennetty nostamalla ansiotulo- ja perusvähen-nystä ja rikkaiden verotusta on kiris-tetty säätämällä solidaarisuusveroja hyvin ansaitseville, Lindtman kertoo toteutetusta linjasta.- Lisäksi elokuun budjettiriihessä päätettiin valtionvarainministeri Rin-teen esityksestä korottaa eläketulo-vähennystä, joka lisää pieni- ja kes-kituloisten käteen jääviä tuloja. Yli 45 000 euroa ansaitsevat eläkkeensaa-jat ovat maksaneet 6 prosentin lisä-veroa vuodesta 2013 alkaen. Tämä on mielestämme oikeudenmukaista, hän jatkaa.

Suomen dynaamisin kaupunki – Vantaa

Moni mieltää Vantaan velkaiseksi ja jotenkin muusta seudusta jälkeen jääneeksi kunnaksi. Totuus on kui-tenkin erilainen.- Vantaa on noussut parissa vuosi-kymmenessä nukkumalähiöstä Suo-men dynaamisimmaksi kaupungiksi. Viimeisen kahden viime vuosikym-men asukas- ja erityisesti työpaik-kakehitys on hakenut tällä seudulla vertaansa. Kaupungin työ-p a i k k a o m a v a -raisuutemme on jo reilusti yli 100 % ja kasvu jat-kuu Kehäradan ja sen varteen nousevien uusien kaupunginosien myötä. Kehityk-seen on Lindtma-nin mukaan selvä syy:- Hyvinvointi syntyy työstä ja vain työstä. Tämä Vantaalla oivallettiin jo kauan sitten. Vantaan kehitysnä-kymä uusien kaupunginosien myö-tä on Suomen paras. Haaste meille päättäjille on jatkaa kaupungin ke-hittämistä alueellisesti tasa-arvoises-ti, vanhoja alueita unohtamatta.

Määrätietoista työtä Vantaan eduksi

Kaikki Suomen kunnat ovat vaikeas-sa tilanteessa. Erityisen vaikea tilan-ne on vantaan tapaisessa kasvavassa kaupungissa, jossa on rakennettu koteja uusille asukkaille. Uusille ja vanhoille kuntalaisille on myös saa-tava toimivat palvelut.- Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei ole tätätunnistanut, eikä valtio ole meitä aina oikeudenmukaisesti koh-dellut, Lindtman kertoo. Määrätietoisella työllä tähän on saa-tu kuitenkin muutos aikaan.- Valtion satsaus lentokentän alueel-le, maan suurimmat avustukset Vantaan peruskouluihin ja pitkäai-kaistyöttömyyden torjuntaan sekä Vantaan kannalta oikeudenmukai-sempi valtionosuusjärjestelmä osoit-tavat, että tällä vaalikaudella meidän

vantaalaisten ääntä on kuultu ja kuunneltu. Nämä päätökset olisivat varmasti toisenlaisia, jos vain por-varipuolueet olisivat niistä saaneet päättää, Antti painottaa.

Erityisesti valtionvarainministeri Ur-pilaisen johdolla tehty valtion 200 miljoonan euron pääomitus Finavial-le elokuussa 2013 oli merkittä-

vä päätös. Se käynnistää Vantaalla miljardi-investoinnit ja mm. Hel-sinki-Vantaan lentokentän laajen-nushankkeen. Matkustajamäärän kasvu 20 miljoonaan vuosittaiseen matkaajaan tuo Vantaalle jopa 5 000 uutta ja pysyvää työpaikkaa. Lisäksi Helsinki-Vantaan laajentamishank-keen rakennusaikaiset työllisyysvai-kutukset ovat yhteensä 14 000 hen-kilötyövuotta. Tämä on Lindtmanin mieleen:

- Tämä oli mahtava uu-tinen Vantaalle. 5 000 uutta työpaikkaa luo Helsinki-Vantaasta koko Suomen pape-riteollisuuden kokoi-sen työpaikkakeskit-tymän.

Antti kävi yhdessä työministeri Lauri Ihalaisen kanssa tu-

tustumassa syyskuun lopussa Helsinki-Vantaan lentoken-tän kehitykseen. - Saimme konkreettisesti nähdä ja kuulla, millaista toivoa ja intoa halli-tuksen päätös on osaltaantuonut sekä työntekijöille että työnantajille. Kuten yhdessä Laurin kanssa saimme todistaa, oli mittava investointi lentoliikenteeseen malli-esimerkki hallitukselta hyvästä pää-töksestä. Se syntyi, kun tahtoa sen tekemiseen oli.

Metropolihallinnosta tulee totta

- Olen myös erityisen tyytyväinen hallituksen elokuun budjettiriihessä saavuttamaan yhteisymmärrykseen metropolihallinnon jatkovalmiste-lun linjauksista, joilla varmistetaan se, että kuntaministeri valmistelee esityksen metropolilaiksi niin, että lakiesitys annetaan eduskunnalle viimeistään joulukuussa 4.12.2014. Metropolivaltuusto tullaan valitse-maan 2017 kuntavaalien yhteydes-sä, kansanedustaja Lindtman ker-too selvästi tyytyväisenä. - Päätös on Helsingin seudun asuk-kaiden kannalta erittäin myöntei-nen. Hajanaisen päätöksenteon kokoaminen metropolivaltuuston siipien suojaan helpottaa ihmisten arkea, sujuvoittaa liikkumista ja te-hostaa koko seudun maankäyttöä. Ratkaisu edistää myös kohtuuhin-taisten asuntojen rakentamista, mikä on erityisen tärkeää pieni- ja keskituloisille seudun asukkaille, hän jatkaa.

”Vantaa on noussut parissa vuosikymmenessä nukkumalähiöstä Suomen dynaamisimmaksi kaupun-giksi. Viimeisen kahden vii-me vuosikymmen asukas- ja erityisesti työpaikkakehitys on hakenut tällä seudulla vertaansa. ”

”Tämä oli mahtava uutinen Vantaalle. 5 000 uutta työ-paikkaa luo Helsinki-Van-taasta koko Suomen pa-periteollisuuden kokoisen työpaikkakeskittymän. ”

”Ratkaisu edistää myös kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, mikä on erityisen tärkeää pieni- ja keskituloisille seu-dun asukkaille ”

Eespäin 2/2014 - korso.sdp.fi

LINDTMAN: VANTAA ON SUOMEN DYNAAMISIN KAUPUNKI

32 v. Asuu Tikkurilassa, avioliitossa.Kansanedustaja Uudeltamaalta

SDP:n 1. varapuheenjohtajaVantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajaNuorisoasiainneuvottelukunnan (NUORA) puheenjohtaja

Harrastaa lenkkeilyä, salibandya, jalkapalloa

”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa”

I N F O

Helsinki-Vantaan lentokenttään on investoitu paljon. Se koituu Vantaan hyväksi

Työtä ja kasvua Suomeen

Keskustelu suomalaisesta työstä ja taloudesta on hallinnut otsikoita myös lokakuussa. Eikä vähiten aivan viime viikkoina tietoomme tulleen maamme luottoluokituksen laskun takia. Antilla on selvä mielipide:

- Luottoluokituksen laskua ei pidä suurennella ja dramatisoida, mut-ta toisaalta sitä ei myöskään pidä vähätellä. Arvat-tavissa oli, että oikeistopuolueet viestittivät välit-tömästi, että nyt pitää leikata lisää. Analyysi ja lääke on täysin väärä, sil-lä ei luottoluokittaja edes moittinut Suomea siitä, että säästöjä olisi tehty liian vähän tai jul-kista taloutta olisi hoidettu huonosti, päinvastoin.

Lindtman näkee, että Suomen on-gelma on kasvunäkymän puute ja työikäisten määrän väheneminen. Siksi hänestä tarvitaan uudistuksia, jotka lisäävät investointeja ja työlli-syysastetta. - Tätähän me sosialidemokraatit olemme johdonmukaisesti viestittä-neet. Nyt vihdoin pitää nostaa katse

pois kengänkärjistä ja lopettaa kiis-tely siitä pitääkö esim. sote-uudistus toteuttaa vai ei ja ryhtyä investoi-maan, hän painottaa.

Vantaan tunnetuin politiikko katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen:

- Vantaalla on haasteita, mutta mi-nulla on vahva usko

oman ja itsenäisen kaupungin menes-tykselliseen tule-vaisuuteen. Mah-d o l l i s u u t e m m e menestykseen ovat erinomaiset. Minä ja monet muut haluamme tehdä

työtä sen eteen, että Vantaalla olisi hyvä elää. Haluam-me, että Vantaa olisi houkutteleva kaupunki myös uusille asukkaille ja yrityksille. Se tarkoittaa laadukkaita lähipalveluita, työpaikkoja, viihtyi-sää ja hyvinvoivaa lähiympäristöä ja luottamuksen arvoisia päättäjiä.

”Nyt vihdoin pitää nostaa katse pois kengän-kärjistä ja lopettaa kiistely

siitä pitääkö esim. so-te-uudistus toteuttaa vai

ei ja ryhtyä investoimaan”

Vantaa kasvaa ja kehittyy vauhdilla

Eespäin 2/2014 - korso.sdp.fi

LASTENSUOJELU KUNTOON”Lastensuojelussa on lähes kaikki pie-lessä”, nikinmäkeläinen sosionomi (AMK) Tessa Olin täräyttää. Vedet-tyään hetken henkeä hän täsmentää, että keskeinen ongelma on, että vähäi-set resurssit joudutaan käyttämään korjaavaan työhön, vaikka ennaltaeh-käisy olisi ratkaisu moniin ongelmiin.

- On karmeaa, että tarvitaan trage-dioita, jotta lastensuojelun ongel-mista ja sen tärkeydestä aletaan kes-kustella, hän sanoo. Nyt syntyneen julkisen keskustelun kautta lasten-suojelua voidaan asioita kuitenkin päästä korjaamaan. Olin kertoo, että hänestä ollaan vää-rällä tiellä, kun perheet saavat apua vasta siinä vaiheessa, jolloin lapset on jo sijoitettu kodin ulkopuolelle. Korjaava työ on vaikeaa ja kallis-ta. Lisäksi inhimillisen kärsimyksen määrä on jo moninkertainen. Lasten-suojelun palveluiden ulkopuolelle jää ihmisiä, jotka apua tarvitsevat ja toisinaan apua saa, vaikka tarvetta ei olisikaan. Näin ei voi olla, Olin painot-taa .

Lastensuojelun imago myöntei-seksi

- Jos saamme lastensuojelun kun-toon, merkitsee se kauhistellun holhouksen vähentymistä, Olin sa-noo puhuttaessa lastensuojelutyön maineesta. Hän viittaa siihen, että jos koko palveluketju toimii, lapsia sijoitetaan entistä vähemmän kodin ulkopuolelle ja perheet saavat tarvit-semansa tuen oikeaan aikaan. Olinilla on asiaan uudenlainen näkö-kulma. - Minusta lastensuojelun työn pitäi-si olla kasvatuskumppanuutta. Las-tensuojelu ja sen maine pitää saada sellaiseksi, että vanhemmat uskal-tavat ottaa yhteyttä, kun lapsen tai nuoren kanssa ilmenee huolia, joista

selviytymiseen ei oma osaaminen ja keinot riitä. Tilanteen hoitamiseen tulisi saada kasvatuksellisia neuvoja ja tukea, pelkäämättä sitä, että lapsi otetaan pois.

Perusasiat kuntoon

- Lisää työntekijöitä ja rahaa palve-luihin, tulee nopea vastaus puheen kääntyessä siihen miten vaikea tilan-ne voidaan korjata. Olin painottaa, että ennen kaikkea painotusta pitää saada ennaltaehkäisevän työn puo-lelle. Tästä huolimatta korjaavan työn määrää ei ole varaa vähentää vielä pitkään aikaan.- Jos yhdellä lastensuojelun sosiaali-työntekijällä on satakin lasta hoidet-tavanaan, niin tilanne ei siitä helpo-tu, Tessa Olin painottaa tiukasti. Hän jatkaa sanomalla, että on selvää, että virheitä sattuu, kun aika ei riitä muu-hun kuin tilanteiden ratkomiseen pa-perilla ja ”tulipalojen” sammutteluun.- Lastensuojelu ei voi lähteä perhei-den tarpeista, jos perheiden tarpeita ei tunneta, hän sanoo.

Olin ei halua antaa sitä mielikuvaa, että nyt tehtäisiin vääriä asioita tai

huonoa työtä. Hänestä asia on päin-vastoin. Palvelut ovat varsin hyviä ja työntekijät osaavia, kumpiakin vain on liian vähän tarpeeseen nähden.

Uudet työtavat käyttöön

- Meillä on paljon erilaisia hoi-to- ja palvelumuotoja käytössä lastensuojelussa. Onko meillä vastaavasti tutkimustuloksia niiden toimivuudesta?, Olin kysyy. Hän haluaisi, että eri hoito- ja palvelumuotoja voitaisiin jatkuvasti tutkia tehden ver-tailevaa arviointia. Tulosten perusteella voitaisiin palvelu-järjestelmässä hyödyntää toi-mivimpia muotoja. Erityisen tärkeää on, että palveluita ke-hitettäessä otetaan huomioon sekä palvelun käyttäjien että heidän kanssa työskentelevien näkökulmat.

Olin näkee uusille toiminta-malleille mahdollisuuksia

- Kasvatuskumppanuus voisi olla se uusi tapa tehdä las-tensuojelutyötä. Mielestäni ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö pitäisi saada entistä enemmän mu-kaan kouluihin ja päiväkoteihin. Esi-merkiksi nuoriso- tai perhetyöntekijä voisi työskennellä kouluissa Tarpeen vaatiessa nuoriso- tai perhetyön-tekijä voisi ratkoa nuoren ja hänen perheensä ongelmia heti niiden il-maantuessa ja lähellä perheen arkea. Lapsuus kuuluu lapsille

- Lapsien tulee saada olla lapsia mah-dollisimman pitkään. Usein lapsuus loppuu nykyisin liian aikaisin, Olin sanoo.- Vastuu lapsista ja nuorista on ensi-sijassa vanhemmilla, mutta jokainen meistä tarvitsee joskus apua. Avun ja tuen saanti ei saa olla riippuvaista yksittäisten ihmisten hyväntekeväi-syydestä tai tahdosta auttaa. Las-tensuojelussa tarvitaan toimivia ja

järjestelmällisiä palveluita, hän linjaa.- Eriarvoisuus lasten välillä kasvaa. Perheen tulot ja varallisuus vaikut-tavat liikaa lasten mahdollisuuksiin. On esimerkiksi harrastuksia, joihin ei keskituloinenkaan perhe ainakaan helposti lastaan kustanna. Tästä syn-tyviä ongelmia pitää ehkäistä, hän jatkaa. Harrastustoimintaan osallis-tuminen vaikuttaa positiivisesti lap-sen ja nuoren kasvuun.- Jos haluamme lastensuojelun kun-toon, tarvitsemme kaikki oleelliset faktat pöytään, asialle omistautu-neita päättäjiä ja kansalaisten tuen. Niiden, jotka kokevat lasten aseman tärkeäksi, kannattaa vaaleissa äänes-tää sellaisia ehdokkaita, jotka asiaa ajavat, Olin sanoo painokkaasti.- Lasten asema yhteiskunnassamme määrittelee sivistyksemme tason, hän lopettaa.

”Lastensuojelu ei voi lähteä perheiden

tarpeista, jos perheiden tarpeita ei tunneta.”

ELÄKKEENSAAJAT KORSON SUURIN ELÄKELÄISJÄRJESTÖKorson Eläkkeensaajat ry jatkaa vi-reää toimintaansa ja siitä on yhtenä osoituksena keskiviikkokerhot joissa on syksyn aikana ollut paikalla 80-110 henkilöä. Jäseniä Eläkkeensaajissa on jo toista vuotta yli 200.

” Kerhoissa tuntuu kova yhteenkuu-luvuuden tunne ja juttua riittää” ker-toi Koskinen syyskokouksen jälkeen.

Korson Eläkkeensaajat ry kokoontuu keskiviikkoisin klo 10.30 alkaen Kor-son nuoritilassa ja paikalla on yleensä yli 80 henkilöä kertomassa kuulumi-siaan ja kuulemassa hyviä alustuksia yhteiskunnan eri sektoreilta ja myös laulu ”raikaa” yhdessä.

Syyskauden kerhot alkoivat 3.9.14 ja paikalla oli lähes ennätysmäärä osal-

listujia, 97 ihmistä. Syys-kausi päättyy yhteiseen joululounaaseen 15.12 Sä-linkään kartanossa. Kevät-kausi alkaa sitten kansan-edustaja Antti Lindtmanin järjestämällä loppiaisjuh-lalla Lumosalissa 6.1.15 klo 13 ja keskiviikon kerhot jatkuvat 14.1.2015.

Muita kerhoja ovat, laulu- ja rivitanssi jotka kokoon-tuvat Nutalla: Korsotalolla pelataan bocciaa tiistaisin ja torstaisin sinne kokoon-tuu käsityö- ja askartelu-kerho. Tuolijumppaa on edelleen tiistaisin Lumos-sa. Käsityö- ja askartelu-kerho käynnistynee taas keväällä.

Matkat ja retket, joita useita, suun-tautuvat kulttuurin ja liikunnan pa-riin. Osallistumalla yhdelle retkelle jä-senmaksu, vuonna 2015 vain 20 eur, on jo tullut kuitattua takaisin. Katso kotisivut, sieltä löytyy lisätietoa.”Jäsenmäärä kasvu on nyt tasaan-tunut ” , totesi puheenjohtaja Jouko KoskinenJäsenmäärä on kehittynyt seuraavas-ti, tilanne vuoden lopussa

2007: 1522008: 1652009: 1662010: 1612011: 1872012: 1992013: 214 ja on tällä hetkellä 209 joten vielä muutamia sopii mukaan.

Eespäin

Lisätietoja Korson Eläkkeeensaajien toiminnasta antaa puheenjohtaja Jouko Koskinen,

0400 402 172 , jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi

Katso myös kotisivut http://korso.elakkeensaajat.fi/

I N F O

12.11.2014 syyskokouksessa valittiin yksimielisesti Jouko Koskinen jatkamaan puheen-johtajana ja sihteerinä Eila Stirkkinen

Eespäin 2/2014 - korso.sdp.fi

VANTAA NOUSEE – KORSO KEHITTYYVantaan tilanteesta ja taloudesta annetaan julkisuudessa usein sel-lainen kuva, että Vantaan tilanne olisi heikko. Tosiasiassa Vantaa kuuluu monella mittarilla suurten kaupunkien eturiviin eikä velkaan-tuminenkaan ole hallitsematon-ta. Vantaan hieman yli miljardin euron lainapotti johtuu siitä, että Vantaa on joutunut investoimaan liikenne-, koulu-, päiväkoti- ja muihin välttämättömiin kohtei-siin suhteellisen nopealla tahdilla. Käyttötalouteen ei ole otettu syö-mävelkaa lainkaan. Kun Kehärata vuonna 2015 valmistuu, pysähtyy myös Vantaan velkaantuminen ja kokonaisvelan taso alkaa vuosi-kymmenen loppua kohden laskea.

Vantaan palvelutuotanto on tehokasta. Yksikkökustannuksemme ovat sel-västi esimerkiksi Helsinkiä alhaisemmat ja tuottavuus on parantunut jat-kuvasti. Ilahduttavaa on myös se, että Vantaan palvelujen käyttäjät ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä palveluihin. Tämän todistavat käyttäjien keskuudessa tehdyt tutkimukset. Vantaa panostaa kaupungin omana tuo-tantona tehtyihin palveluihin. Ostopalveluja parempi vaihtoehto on tuot-tavuuden parantaminen itse tuotetuissa palveluissa.

Vantaa on onnistunut nuorisotyöttömyyden hoidossa huomattavasti naa-purikuntiaan paremmin. Vantaalla nuoria ei jätetä yksin, vaan erilaisia työ-, koulutus- ja työpajapolkuja etsitään aktiivisesti ja nuoren kanssa yhdessä. Myös kaupungin aktiivinen elinkeinopolitiikka saa paljon kiitosta. Yrityksil-le Vantaa on vetovoimainen kaupunki ja tilanne vain paranee Kehäradan myötä.

Asuntotuotannossa Vantaa tulee ensi vuonna olemaan pääkaupunkiseu-dun ykkönen. Osin tähän vaikuttavat Asuntomessut, mutta muutoinkin Vantaan aktiivinen maa- ja kaavoituspolitiikka alkaa tuottaa tulosta. Asuin-rakentamisen kustannuksia on Vantaan omilla päätöksillä pyritty alenta-maan. Vantaa on kaupunki, josta tavallinen palkansaajakin pystyy yhä os-tamaan omistusasunnon.

Vantaan kehityksen mukana kehittyy myös Korso. Kaupunginhallitus päät-ti tänä vuonna Korson keskustan kehittämisen käynnistämisestä kahden eri yhteistyötahon kanssa. Lähivuosina Korson keskustan ilme muuttuu selvästi, kun sinne rakentuu useita uusia asuinkerrostaloja aivan aseman läheisyyteen.

Näinä Euroopan ja Suomen talouden ankeina aikoina kaikenlaisella ruiku-tuksella on taipumus lisääntyä. Mielestäni ainakin Vantaalla ruikutus kan-nattaa lopettaa. Vaikka toimintaympäristö on haasteellinen ja meilläkin on paljon vaikeuksia, voimme aidosti olla ylpeitä kotikaupunkimme kehitys-näkymistä. Työtä on tosin paljon tehtävänä, mutta onnistumisen edellytyk-set ovat olemassa.

Esko RantoKirjoittaja on Vantaan kaupunginhallituksen jäsen

KO LU M N I

Suomalainen terveydenhuolto on sekä kriisissä että maailman huippua. Se on laadultaan pääsääntöisesti hyvää ja toimivasti järjestettyä. Toisaalta terveyserot ovat Suomessa kasvaneet jo yli 20 vuotta ja järjestelmämme on muodostunut mutkikkaaksi.

Näin sanoo terveydenhoitaja (amk) Terhi Stevander. Hänen mukaansa ongelmia on erityisesti palveluiden tasavertaisessa saatavuudessa.- Varsinkin pienten kuntien ja sai-raanhoitopiirien on ollut hankalaa suoriutua sosiaali- ja terveyden-huollon palveluiden järjestämisestä. Tämä on asettanut kansalaiset eriar-voiseen asemaan, hän suree.

Hän toteaa, että meillä on myös jär-jestelmätason ongelma:

- Työterveyshuollon piirissä palve-lut saa yleensä ilman jonoja tai asia-kasmaksuja ja pääsy sairaaloihin tai erikoislääkärien palveluihin on no-peampaa. Työelämän ulkopuolella olevilla ei näitä etuja ole.

Monta syytä ongelmien taustalla Terhi Stevander näkee useita syitä ongelmien taustalla:

- Osaltaan syynä on pitkään jatku-nut talouden taantuma yhdistettynä palvelutarpeen kasvuun. Suurten ikäluokkien ikääntyminen on väistä-mättä lisännyt palveluiden tarvetta ja talousahdinko kunnissa vaikuttaa. Myös säästöpäätökset ovat vaikutta-neet kustannusten nousuun, Stevan-der näkee. Hän selittää tätä sillä, että päätökset on tehty tuottavuuslukujen mukaan vaikuttavuuden sijasta. Terveyden-huollossa tuottavuus on esimerkiksi sitä kuinka monta potilasta vastaan-otolle otetaan tunnissa. Vaikuttavuu-della mitataan toiminnasta saatavaa hyötyä.

- Hyvä esimerkki tästä on ennalta-ehkäisevien ja kuntouttavien toi-menpiteiden laiminlyöminen. Tällöin esimerkiksi ikäihmiset menettävät toimintakykynsä ja joutuvat laitos-

hoitoon liian aikaisin, Stevan-der painottaa.

Myönteistä kehitystä

- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ollaan uu-distamassa. Keskeisenä tavoit-teena on julkisen terveyden-huollon vahvistaminen sekä saatavuuden parantaminen, Terhi huomauttaa nähden myönteistäkin kehitystä. Hän kertoo, että tavoitteisiin pyritään ennen kaikkea siirtä-mällä palveluiden järjestämis-vastuuta suuremmille toimijoil-le. Nyt vastuu on hajanainen: erilaisia järjestämisvastuussa olevia tahoja on noin 200. - Sote-uudistus on askel oi-keaan suuntaan, mutta ei rat-kaise kaikkia suomalaisen ter-veydenhuollon epäkohtia. Kun

järjestäminen saadaan leveämmille harteille ja palvelut paremmin sovi-tettua yhteen, lähipalveluiden tur-vaamiselle saadaan nykyistä parem-mat edellytykset, hän sanoo Puhutaan oikeista asioista - Suomalaisesta terveydenhuol-losta on keskusteltu paljon. Ajan hengen mukaan terveydenhuollon tuottavuuden lisäämisestä puhu-taan paljon. Valitettavasti keskuste-lu terveydenhuollon tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden käsitteiden merkityksestä saatetaan ymmärtää väärin, Stevander toteaa.

Hänen mukaansa liiketoiminnan puolella nämä termit toimivat, mutta sote-palveluiden maailmassa niitä ei tulisi soveltaa sellaisinaan. - Keskustelua tulisi käydä siitä, miten terveydenhuollon vaikuttavuutta parannetaan. Pelkkien tuottavuuslu-kujen laskeminen voi johtaa harhaan ja pidemmällä tarkasteluvälillä se usein nostaa sekä inhimillisiä että ta-loudellisia kustannuksia, Stevander painottaa.

Ei mallia Ruotsista Terhi Stevander kertoo, että meillä on puhuttu paljon Ruotsin mallista. Siinä potilas saa hyvin vapaasti vali-ta hoitopaikkansa ja maksaa saman käyntimaksun riippumatta palvelun hankkimispaikasta. Tätä on perustel-tu valinnanvapaudella ja palveluiden saatavuuden parantumisella

- Valinnanvapaus kuulostaa kauniilta, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Yksi ongelma on palveluiden jakau-tuminen epätasa-arvoisesti. Yksityi-siä palveluita on runsaasti tarjolla Tukholmassa ja sen ympäristössä, mutta sen sijaan harvaanasutuilla alueilla vapaus valita on heikko, hän toteaa.

Malli ei ole kyennyt sovittamaan eri palveluja yhteen eikä edistämään terveyttä. Stevanderin mukaan va-paus ei myöskään ole vähentänyt erikoissairaanhoidon kustannuksia. - Siksi onkin yllättävää, että eräät ajavat mallia meille Suomeen. Tar-vitsemme sekä julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta julkisen sektorin on kannettava pää-vastuu palveluiden tuottamisesta, hän painottaa voimakkaasti.

”Muutos lähtee aina epäkohdan tunnistami-sesta ja huomioimisesta.

Politiikan tarkoitus nimenomaan on huomioi-da kansalaisten elinympä-

ristön muutokset.”

Terveyskeskusmaksut eivät saa es-tää palveluiden käyttöä Terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat tasaisesti keskusteluun.- Asiakasmaksut koskettavat erityi-sesti pitkäaikaissairaita ja heikoim-massa asemassa olevia kansalaisia. Järjestelmää on uudistettava niin, että keneltäkään ei jää palvelu käyt-tämättä maksujen takia, Stevander sanoo. - Muutos lähtee aina epäkohdan tunnistamisesta ja huomioimisesta. Politiikan tarkoitus nimenomaan on huomioida kansalaisten elinympäris-tön muutokset. Esimerkiksi terveyse-rojen kasvu ja kansalaisten eriarvoi-suus palveluiden saannissa on jo nyt iso pulma. Politiikan tehtävä on lait-taa asiat kuntoon, hän linjaa.

TERVEYDENHUOLTO KRIISISSÄ? Eespäin

KYLLÄSTYNYT EPÄOIKEUDENMUKAISUUTEEN ?

LIITY SOSIALIDEMOKRAATTISEEN PUOLUEESEEN!

TOIMINTAA TYÖN, TASA-ARVON JA OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

HELPOSTI LIITYT NETISSÄ: WWW.SDP.FI

Sukunimi:

Etunimet:

Osoite:

Postinumero -ja toimipaikka:

Syntymäaika/henkilötunnus:

Puhelin:

Sähköposti:

PALAUTA OSOITTEELLA:Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ryMyyrätie 5 A 101450 Vantaa

Nuoret Kotkat toimii lasten etujärjes-tönä. Sen toiminnasta ja tapahtumis-ta voit lukea osoitteesta www.nuoretkotkat.fi

NUORET KOTKAT

Tekee aloitteita SDP:n puolueko-koukselle, puoluehallitukselle, edus-kuntaryhmälle sekä muille päättäjille ja viranomaisille

SDP: puoluekokoukselle Nuoret Kotkat teki aloitteita ajankohtaisista lapsipoliittisista asioista, kuten aloite lasten hyvinvoinnista. Aloitteeseen sisältyi:• lapsilisien huomioiminentoimeentulotuessa• perheiden tuen vahvistami-nen neuvolatoiminnassa• koulujenoppilashuolto• 2.-luokkalaisten aamu- ja il-tapäivätoiminnan kehittäminen

Järjestää lapsipoliittisia seminaare-ja: lapset ja päihteet, lapset ja työttö-myys, lasten osallisuus. Nuoret Kotkat järjestää lapsi- ja perhepoliittisia seminaareja, jotka kokoavat yhteen päättäjiä, tutkijoita, viranomaisia, lapsijärjestöjen edus-tajia ja muita lasten kanssa toimivia tahoja.

Yhteistyötä muiden järjestöjen ja vi-ranomaisten (mm. lapsiasiainvaltuu-tettu) kanssa: Lastenkaupunki, Hei-jastinkampanja, Kuunnelkaa meitä, MunVuoro, Lapset äänessä Suomalaiset lapsi- ja varhaisnuo-risojärjestöt ovat tehneet yhteistyötä jo yli 40 vuotta. Tänä aikana järjestöt ovat yhteistyössä toteuttaneet mm. keräyskampanjoita hädänalaisille lapsille eri puolilla maailmaa, lasten toimintapäiviä, heijastinkampanjan, erilaisia kampanjoita lasten osalli-suuden lisäämiseksi ja päihteiden käytön ehkäisyprojektin. Uusin pro-jekti Lapset äänessä on lapsen oi-keuksia ja osallisuutta edistävä han-ke vuosille 2012 – 2014.

Nuoret Kotkat myöntää vuosittain Vuoden lapsitekopalkinnon lasten hyväksi tehdystä työstä

Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1991 Helsingin kaupungin-teatterille. Vuoden lapsitekopalkin-non ovat lisäksi saaneet mm. toi-mittaja Jukka Kajava, huumepoliisin päällikkö Torsti Koskinen, kansan-edustaja Tarja Halonen, Pikku Kakko-nen, rouva Tellervo Koivisto, elokuva Heinähattu ja Vilttitossu, kirjailija Mauri Kunnas, Pienperheyhdistyk-sen Mieskaveritoiminta sekä Netti-poliisi. Vuoden 2013 lapsitekopal-kinto myönnettiin lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkoselle.

Tekee kannanottoja

Nuoret Kotkat on huolissaan lap-siperheiden köyhyydestä, joka on noussut huimasti viimeisen viiden-toista vuoden aikana. Samoin mo-nenlainen pahoinvointi koskettaa yhä useampaa lasta tänä päivänä. Nuoret Kotkat kannattaa lasten osallisuuden ja kuulemisen lisäämis-tä, mutta ei liian suuren vastuun sy-säämistä liian pienille harteille.

Hankkeita

Kuperkeikka ”Vauvasta vaariin – mummosta muksuun”

Projektin kohderyhmänä ovat sekä ikäihmiset että lapset ja nuoret. Lap-sille, nuorille ja ikäihmisille järjeste-tään yhteistä toimintaa kerhoissa, leireillä ja yhteisissä tapahtumissa.

Kuperkeikka mahdollistaa• Isovanhempi-toiminnan laa-jentamisen kerhotoimintaan. Tavoit-teena on saada eri kerhoille omat mummot ja vaarit. Isovanhemmat

käyvät v i e -r a i l e -m a s s a Kotka-k e r -

hoissa ja kerhot vastaavasti isovan-hempien luona.• Leirimummo-javaaritoimin-nan vakiinnuttamisen leireillä. Ta-voitteena on, että leiriläisillä on oma leiri-isovanhemmat. Heille voi käydä kertomassa murheitansa, ja he ovat myös lohduttamassa lapsia koti-ikä-vän yllättäessä.• Liikuttelutempaukset, joissaviedään ikäihmisiä ulkoilemaan.• Sukupolvienkahviloidenjär-jestämisen, joissa lapset opettavat ikäihmisille tietokoneen tai älypu-helimen käyttöä ja pelataan yhdessä tietokone- ja lautapelejä. Ohjelmaan voi kuulua mm. kynsien lakkausta, kampausten tekoa tai vaatteiden korjausta.• Perimätiedon siirtämisenlaulujen, leikkien ja luonnossa liikku-misen muodoissa.Kaikessa toiminnassa ikäihmisillä on mahdollista olla mukana sekä osallis-tujina että ohjaajina.

KIPU- Kiusaaminen ja syrjintä on ri-kos – puuttuminen on välittämistä 2014 – 2015

Hankkeen kohderyhmänä ovat 7–17 -vuotiaat lapset ja nuoret. Yhteistyö-tä tehdään Nuorten Kotkien alueel-listen toimijoiden lisäksi paikallisten ja valtakunnallisten järjestöjen ja op-pilaitosten kanssa.

Jatkohankkeen keskeisimpänä ta-voitteena on ottaa käyttöön edel-lisen projektin aikana valmistunut KIPU-työkirja. Työkirja sisältää kiu-saamisen ja syrjinnän vastaiseen työhön liittyviä harjoitteita. Työkirja auttaa aikuista kiusaamisen ja syr-jinnän havainnoimisessa sekä antaa työkaluja puuttumiseen ja käsitte-lemiseen. Erityisesti vahvistetaan osaamista vuorovaikutustaitoihin sekä teemoihin lasten ja nuorten

osallisuudesta, vaikuttamismahdol-lisuuksista, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.

KORSON NUORET KOTKAT

Korson Nuoret Kotkat ovat osa valta-kunnallista kotkatoimintaa. Tavoitteenamme on tukea perheitä monenlaisella yhteisöllisellä teke-misellä. Joka viikko on sählyä Nikin-mäen koululla. Syys- ja kevätkaudella järjestämme monia retkiä ja tapahtu-mia. Kuluvana syksynä ohjelmassa on Karting-ajoa, elokuvissa, Heurekassa, jääkiekko-ottelussa, tanssiteatterissa ja sirkuksessa käymistä sekä pipar-kakkumökkien tekoa. Lisäksi on kerran lukukaudessa isä-lapsileiri ja kesäisin perheleiri ja syksyisin osallistumme valtakunnal-liseen Nuorten Kotkien luonto- ja suunnistusviikonloppuun. Vakiintu-neena toimintana on erittäin tärkeä-nä koettu nuorten vertaisohjaajatoi-minta, jonka tavoitteena on antaa nuorille valmiuksia toimia vertaisoh-jaajana leireillä ja kerhotoiminnassa. Vertaisohjaajille järjestetään keväi-sin ja syksyisin viikonlopun kurssit ja kesäleirillä heille on omat aikuiset tu-kemassa heidän toimintaansa. Vertaisohjaajatoiminta on suosittua ja odotettua nuorten keskuudessa. Viime kesänä leirillämme oli 27 ver-taisohjaajaa, jotka kaikki olivat olleet mukana vertaisohjaajakoulutukses-sa. Tästä toiminnasta nuoret saavat hyvää kokemusta vastuun ottami-sesta ja ryhmän ohjaamisesta.

Lisäksi osallistumme Nuorten Kot-kien Vantaan aluejärjestön ja Uu-denmaan piirijärjestön sekä valta-kunnallisen Kotkaliiton tapahtumiin. Toimintaa on tarjolla lähellä ja ulko-mailla. Kaikille löytyy turvallista ja so-pivaa tekemistä. Tervetuloa mukaan Korson Nuorten Kotkien toimin-taan. Puheenjohtajanamme on Kirsi Alén-Vitakoski.

Korson Nuorten Kotkien sähköposti-osoite on korson.kotkat@gmail.com