1/13

Näe Niilin, Egyptin elämän virran, merkittävimmät nähtävyydet Kairosta Abu Simbelin

temppeleille. Koe virta, jolla faraot matkasivat ennen ajanlaskun alkua ja joka veti

puoleensa väkeä kaikista ilmasuunnista.

Asiantuntijanamme toimii professori emeritus Jaakko Frösén, ja matkaseuranamme on

eri alojen alumneja. Kairossa yövymme viiden tähden hotelleissa. Niilin risteilylle on

varattu ylellinen viiden tähden jokialus.

EGYPTI JA FARAOIDEN NIILI Alumnimatka Kairoon ja risteily Luxorista Assuaniin 24.10.–2.11.2019

2/13

EGYPTI

Väkiluvultaan Lähi-idän suurin valtio Egypti saa käytännössä kaiken käyttövetensä Niilistä. Patojen

yhteydessä on sähkövoimaa tuottavia voimaloita. Egyptin lähes koko väestö, 97 miljoonaa ihmistä,

asuu joko Niilin laaksossa eli Ylä-Egyptissä tai sen suistossa eli Ala-Egyptissä. Joitakin läntisiä

keitaita lukuun ottamatta siellä sijaitsee Egyptin koko viljelykseen kelpaava maa-ala. Se on valtion

koko runsaan miljoonan neliökilomerin pinta-alasta vaivaiset 3,5 prosenttia.

Päiväntasaajan alueen Afrikassa Saharan kuivuessa ja autioituessa väki muutti idässä Niilin

jokilaaksoon ja alkoi muodostaa yhteisöjä, jotka siirtyivät keräys- ja metsästystaloudesta

maanviljelykseen (ns. neoliittinen vallankumous). Yhteisöt omaksuivat yhteisiä uskomuksia ja

olivat yhteydessä naapuriheimoihin lännessä, etelässä ja etenkin idässä Aasian puolella, missä

kulttuuri edistyi suurin piirtein samoin askelin. Niilin varrelle syntyi kaksi keskittymää, joiden

alueella keskinäinen kanssakäyminen oli vilkkaampaa, toinen Niilin laaksoon eli Ylä-Egyptiin ja

toinen suistoon eli Ala-Egyptiin. Yhteisen Egyptin historian katsotaan alkaneen näiden kahden alueen

heimojen yhdistämisestä n. 3000 eaa. Yhdistäjää alettiin kutsua faraoksi (”suuri talo”) ja hänen

kunniatitteleikseen annettiin mm. ”molempien maiden herra” ja ”auringonjumala Ran poika” eli ”elävä

Horus-jumala”. Hänen tunnuksenaan olivat haukka sekä Ylä-Egyptin korppikotka ja lotus ja Ala-Egyptin

kobra (ureus) ja papyrus.

Historiankirjoittajat ovat jakaneet Egyptin pitkän historian valtakuntien kausiin – vanha, keski- ja

uusi valtakunta – ja välikausiin. Faraot jaettiin dynastioihin, jotka eivät välttämättä merkitse

sukulaisuutta. Tärkeimmät pääkaupungit sijaitsevat Keski-Egyptin Memfisissä ja Etelä-Egyptin

Luxorissa eli Thebassa. Uuden valtakunnan aikana Egypti hallitsi myös laajoja alueita Lähi-idässä.

Useat faraot kävivät siellä sotia. Egyptin ns. myöhäiskauden aikana valtaa pitivät pääasiassa

aasialaiset imperiumit Assyria ja Persia. Vieraitten dynastioiden jälkeen Aleksanteri Suuri ”vapautti”

3/13

Egyptin persialaisten ikeestä ja aloitti kreikkalais-roomalaisen kauden 332 eaa.–395 jaa. Hän perusti

Egyptiin uuden pääkaupungin Aleksandrian ja asetti satraapikseen kenraalinsa Ptolemaioksen. Itse

hän jatkoi faraona. Kun hänen kuoltuaan kenraalit ja vallanperijät eli diadokit päättivät jakaa vallan ja

Aleksanterin valtaamat alueet keskenään, Ptolemaios jäi Egyptiin ja julistautui kuninkaaksi ja faraoksi

vuonna 304 eaa. Ptolemaiosten suku hallitsi Egyptiä faraoina viimeiseen Ptolemaiokseen Kleopatra

VII:een asti vuoteen 30 eaa. Rooman keisarit jatkoivat Egyptin faraoina, vaikka imperiumin provinssissa

Rooman ritariluokan käskynhaltijat eli prefektit hoitivat käytännössä koko hallinnon. Keisarit vierailivat

Egyptissä harvoin. Kristinusko levisi Egyptin kreikankielisten juutalaisten ja kreikkalaisten keskuuteen

jo ensimmäisellä vuosisadalla ja siellä syntyi luostarilaitos. Pian myös Egyptin kantaväestö kääntyi

kristinuskoon ja alkoi selittää sitä omalla kielellään koptilla. Myöhäisantiikin aikana Egypti kuului

vuodesta 395 jaa. lähtien Itä-Rooman keisarikuntaan, jota on myöhemmin alettu kutsua Bysantiksi.

Sen keskuspaikka oli Konstantinopoli. Khalkedonin ekumeenisessa kirkolliskokouksessa 451 Egyptin

monofysiittinen koptilainen kirkko erotettiin ekumeenisesta yhteydestä.

Profeetta Muhammad perusti islamin uskon ja pakeni Mekasta Medinaan 622. Hänen jälkeensä

arabit valtasivat Lähi-idän ja tulivat Egyptiin 640 Kalifi Omarin kenraalin Amr Ibn al-Asin johdolla.

Uusina hallitsijoina jatkoivat kalifi Othman ja kalifi Ali (profeetan vävy, shiiojen (”seuraajien”)

suuntauksen aloittaja) vuoteen 658. Sunnalaisten (”tradition noudattajien”) umaijadien aikana

hallinto oli Damaskoksessa ja siirtyi abbasidien ajaksi Bagdadiin 750. Abbasidien aika (750–969) oli

arabikulttuurin kukoistusaikaa myös Egyptissä. Välillä Egyptissä esiintyy itsenäistymispyrkimyksiä,

mutta Pohjois-Afrikan shiialaiset fatimidit, jotka saivat nimensä profeetta Muhammadin tyttären ja kalifi

Alin vaimon Fatiman mukaan käyttivät valtaa ristiretkiin asti (969–1171). Fatimidien kärsittyä tappioita

ristiretkeläisille kurdisyntyinen turkkilaiseen seldzukkien armeijaan värväytynyt voittoisa Saladin

otti Egyptin haltuunsa ja perusti uuden lyhytaikaisen aijubidien dynastian (1171–1250). Ristiretket

torjuttiin, mutta turkkilaisten armeijaan värväämät mamelukit kaappasivat vallan pitkäksi aikaa

1250–1517. He laajensivat valtaansa myös Lähi-itään ja pystyivät torjumaan mongolien hyökkäykset

1200-luvun lopulla. Vasco da Gaman Afrikan ympäripurjehdus (1497–9) avasi uuden meritien Intiaan

ja Kaukoitään, mikä merkitsi vakavaa kilpailijaa Egyptin valvomalle idänkaupalle. Osmaniturkkilaiset

ottivat Egyptin haltuunsa 1517–1798. Osmanit hallitsivat Lähi-itää ja sen kautta kulkevaa

pyhiinvaellusreittiä sekä idänkauppaa. Siksi he olivat esteenä europpalaisille, ennen muuta Ranskalle

ja briteille. Napoleon Bonaparte ilmestyi Aleksandrian edustalle 1798 ja voitti mamelukit pyramidien

taistelussa, mutta amiraali Horatio Nelson tuli perässä ja tuhosi Ranskan laivaston Abukirissa.

Napoleon ajoi mamelukit Egyptin etelärajalle asti ja voitti apuun lähetetyn osmanien sotajoukon, mutta

joutui luovuttamaan briteille 1801. Aleksandriaa piirittäessään britit kaivoivat kanavan Välimerestä

Aleksandrian eteläpuolella sijainneeseen suureen makean veden Mareotisjärveen ja pilatessaan

ranskalaisten ja koko Aleksandrian talousveden aiheuttivat ekokatastrofin, josta ei ole vieläkään

toivuttu. Ranskalaiset sen sijaan aloittivat Egyptin historian tutkimisen ja säilyttämisen, mikä johti

mm. hieroglyfien avaamiseen. Samoin Ranskasta saatiin paljon maatalouteen ja teknologiaan liittyvää

kehitysapua. Britannian teollinen vallankumous toi mukaan uusia tuulia.

Osmanien armeijaan oli värväytynyt Kreikan Kavallassa albanialaiseen sukuun syntynyt Mehmet

Ali, joka oli mukana jo apuun lähetetyssä turkkilaisessa sotajoukossa ja joka Ranskan ja brittien

tuella ryhtyi länsimaistamaan Egyptiä. Hän perusti Egyptin kuningaskunnan ja otti kunnianimekseen

Muhammad Ali Pasha (1805–48). Hän perusti kuningasdynastian ja yksi hänen seuraajistaan,

Ismail Pasha (1863–79), rakennutti Ranskan avulla Suezin kanavan kilpailevaksi idänkaupan

meritieksi. Kansannousujen vuoksi britit ottivat Egyptin protektoraatikseen (1882) ja jättivät paikalle

sotajoukkojaan vielä Egyptin itsenäistyessä 1922. Joukot poistettiin vasta 1956 kenraali Gamal Abdel

Nasserin vuoden 1952 Aleksandriassa alkaneen vallankumouksen ja kuningas Farukin karkoituksen

jälkeen. Uusi Egyptin arabitasavalta kääntyi Neuvostoliiton puoleen, josta se nyt sai teknologista

apua erityisesti armeijalleen ja uuden suuren padon rakentamiseksi Assuaniin. Suezin kriisin (1956)

4/13

jälkeen muodostettiin lyhytaikainen Yhdistynyt arabitasavalta Egyptin ja Syyrian kesken (1958–61).

Egypti käytti yksin sen nimeä vielä kymmenen vuotta. Sen sotajoukot kärsivät kirvelevän tappion

Israelille Nasserin aloittamassa kuuden päivän sodassa 1967, ja Egypti menetti Siinain niemimaan.

Pato valmistui 1970, kaksi kuukautta ennen Nasserin kuolemaa. Presidentti Anwar Sadat sai Siinain

takaisin Jom Kippur -sodan 1973 ja Israelin kanssa solmitun Camp Davidin rauhan jälkeen 1979. Egypti

suljettiin pois YK:n puitteissa toimivasta ja jo 1945 perustetusta Arabiliitosta, ja Sadat murhattiin 1981.

Liiton jäseneksi Egypti palasi 1990. Presidentti Hosni Mubarak johti maata arabikevääseen ja Egyptin

kansannousuun 2011 asti, jolloin hän joutui eroamaan. Sisäisten väkivaltaisten levottomuuksien jälkeen

presidentiksi valittiin Abdel Fatah al-Sisi 2014.

kAIRO

Kalifi Omarin kenraali Amr Ibn el-As perusti 641 uuden arabiankielisen ja islamilaisen Egyptin

pääkaupungin al-Fustat (”telttakaupunki”) kreikkalaisen ja kosmopoliittisen Aleksandrian tilalle.

Bagdadissa 750 vallan ottaneet abbasidit ja heidän jälkeensä itsenäistyneet tulunidit laajensivat

kaupunkia 800-luvulla. Egyptin (Misr) fatimidien dynastia kutsui sitä nimellä Kairo (al-Qahirah

”Voittoisa”) vuodesta 969 ja perusti sinne Al-Asharin moskeijan, josta tuli myös vanhin islamilainen

yliopisto 988. Sinne siirrettiin 1000-luvun alussa Aleksandriasta myös koptien patriarkaatti.

Kairo sijaitsee Niilin suiston eteläpuolella, paikalla, missä nykyiset Niilin kaksi suuhaaraa Rosetta ja

Damietta eroavat toisistaan. Paikalla oli aikaisemmin roomalaisten 300-luvulla perustama kaupunki

Babylon, josta osia on näkyvissä nykyisessä vanhassa eli koptilaisessa Kairossa. Alue on laajentunut

nopeasti ja se käsittää vanhat historialliset Heliopoliksen (Ain Shams), Memfisin (Mit Rahina) ja Gizan

kaupungit. Jo 1300-luvulla asukasmäärä ylitti puoli miljoonaa, mutta 1347 alkanut musta surma puolitti

väestön. Kaupungin länsimaistaminen alkoi toden teolla Muhammed Ali Pashan ja Ismail Pashan aikana

1800-luvulla. Kairoon rakennettiin Pariisin mallin mukaan mm. bulevardeja, katuvalot, teatteri, ooppera

ja museo. Aluetta laajennettiin erityisesti Niilin rannoille. Väestöstä n. 5% oli länsimaisia, erityisesti

ranskalaisia. He miehittivät keskus- ja aluehallinnon tärkeitä virkoja ja rakensivat Kairoon toimivan

hallintokulttuurin.

Nykyisen pääkaupungin alue on yksi Afrikan laajimmista ja Lähi-idän laajin. Se on käynyt liian pieneksi.

Siksi Kairon ulkopuolelle ollaan rakentamassa uutta hallinnollista pääkaupunkia, johon siirretään

ministeriöt ja ainakin keskushallinnon virastot. Kaoottinen liikenne on tullut mahdottomaksi, sillä 3000

neliökilometrin alueella asuu n. 10 miljoonaa ihmistä ja vielä toiset n. 10 miljoonaa lähietäisyydellä

pääkaupunkiseudulla. Moottoriliikenteen seassa tallustaa aaseja ja hevosia. Jalkakäytävät ovat korkeat,

koska sadevesiviemäröintiä ei yleensä ole ja sateella vesi tulvii valtoimenaan.

5/13

Esna

NIILI”Egypti on Niilin lahja”, tiivisti kreikkalainen historiankirjoituksen isä Herodotos lähes 2500 vuotta sitten ollessaan

itse siellä matkalla. Suuri virta mahdollisti kaupunki- ja viljelykulttuurin kehittymisen autiomaan keskellä jo

varhain vuosituhansia ennen ajanlaskun alkua. Se pitää sitä yllä edelleen, vaikka joki on valjastettu padoilla.

Pohjoisessa Välimereen laskeva vuolas virta ja aina pohjoisesta etelään purjeisiin puhaltava tuuli teki liikkumisesta

ja kuljetuksesta helppoa. Vuosittaiset Niilin tulvat levittivät hedelmällistä lietettä laajalle alueelle Niilin uomassa ja

avasivat kulkuväyliä kivilouhoksille itä-länsisuunnassa.

Joen murroskohtia kutsutaan katarakteiksi. Niissä joen virta murtuu maan pintaan nousevaa peruskalliota ja sen

irtokiviä vasten muodostaen putouksia ja koskia. Niilissä on kuusi suurta kataraktia. Ensimmäinen katarakti sijaitsee

Egyptissä Assuanin eteläpuolella, mihin britit rakensivat ensimmäisen suuren padon 1899–1902. Toinen katarakti

Sudanin pohjoisrajalla on jäänyt Nasserin tekojärven alle, kun Neuvostoliiton avulla rakennettiin Assuanin uusi suuri

pato 1960–1970 muutamaa kilometriä vanhan padon eteläpuolelle. Muut kataraktit ovat Sudanin puolella.

Niili on asiantuntijoiden mukaan

maailman pisin joki, lähes 7000

km. (Sen kanssa kilpailee vain

Amazon, jota jotkut arviot

pitävät vielä pidempänä. Tarkat

mittaukset vielä puuttuvat

molemmista.) Vesimäärältään

se on kuitenkin vain puolet

Amazonista. Sen päähaara,

Valkoinen Niili, saa alkunsa

Itä-Afrikan Victoria-järveen

laskevista joista. Sudanin

pääkaupungin Khartumin

kohdalla siihen liittyy Etiopian

Tanajärvestä laskeutuva

Sininen Niili. Jokihaarojen

varsille jää 3,2 miljoonan

neliökilometrin valuma-alue,

joka kattaa kymmenesosan

Afrikan pinta-alasta. Alueella ja

sen rajoilla sijaitsee kymmenen

valtiota.

1. PäIvä: hELsINkI–kAIRO (TO 24.10.2019)

Lennämme Helsingistä illalla, teemme välilaskun Istanbuliin ja saavumme Kairoon yöllä.

Kuljetus hotelliin omalla linja-autolla. Kirjaudumme hotelliin.

2. PäIvä: kAIRO (PE 25.10.2019)

Lähdemme hotellilta iltapäivällä tutustumaan islamilaisen Kairon nähtävyyksiin, Saladinin

1176–84 ristiretkeläisiä vastaan rakennuttamaan linnakkeeseen Citadeliin ja Muhammed Alin

1828–48 rakennuttamaan osmanityyliseen Alabasterimoskeijaan. Tutustumme myös alempana

Vanhassa Kairossa sijaitsevaan jo 879 valmistuneeseen abbasidien samarratyyliseen Ibn

Tulunin vanhaan moskeijaan. Nautimme myöhäisen lounaan ravintolassa. Lopun aikamme

vietämme Khan el-Khalilin sukissa eli basaarissa eli ’ostoskeskuksessa’, joka 1500-luvulla oli

karavanserai eli kauppakaravaanien levähdys- ja yöpymispaikka.

6/7

7/13

3. PäIvä: GIzAN TAsANkO – sAkkARA – mEmFIs (LA 26.10.2020)

Vierailemme aluksi suurilla pyramideilla, aurinkolaivalla ja vanhan valtakunnan ylhäisten ja

virkamiesten haudoilla Gizassa ja Sakkarassa.

Egyptin vanhassa pääkaupungissa ja uskonnollisessa keskuksessa Memfisisssä

(muinaisegyptiksi Hikuptah ”Ptah-jumalan lahja”, minkä kreikkalaiset väänsivät muotoon

Aigyptos) luojajumala oli usein sinisenä, kaljuna ja liikkumattomana jalat yhdessä kuvattu

Ptah. Näemme siellä Ramses II:n jättiläispatsaan. Mahtava farao on kuvattu elävänä ja

liikkuvana. Hän ottaa askelen vasen jalka edellä. Jalkojen juuressa on pienempänä reliefinä

hänen lempivaimonsa Nefertari, joka koskettaa kädellään hellästi miehensä pohjetta.

Yritämme myös ratkaista kuuluisan alabasterisfinksin arvoituksen. Miksi temppeliä

vartioineella sfinksillä on koukkuparta, mikä yleensä esiintyy vain hautausmaita

vartioivilla sfinkseillä ja vainajilla?

4. PäIvä: EGYPTILäINEN musEO – ”RIIPPuvA kIRkkO” – Abu sARGA – bEN EzRA (su 27.10.2019)

Tutustumme Kairon egyptiläisen museon Egyptin vanhan, keski- ja uuden valtakunnan

arkeologisiin löytöihin, mm. Tutankhamonin haudan siellä olevaan esineistöön (osa on

siirretty muihin museoihin tai on maailmaa kiertävässä näyttelyssä). Tutustumme myös

Kairon vanhaan kristilliseen kaupunginosaan ja sen koptilaisiin nähtävyyksiin, museoon,

Babylonin linnakkeen päällä ”Riippuvaan kirkkoon” ja Abu Sargan (Pyhään Sergiuksen)

kirkkoon. Pyhä perhe pakeni Jeesuksen syntymän jälkeen kuningas Herodeksen

8/7

lastensurmaa Egyptiin, ja kerrotaan, että se yöpyi paikalla, jonka päälle rakennettiin myöhemmin

kirkko.

Pistäydymme entisen juutalaisten korttelin Ben Ezran synagogassa, joka on rakennettu 700-luvulla

kristillisen Mikaelin basilikakirkon tilalle. Sen luona Niilin rannalla faraon tyttären kerrotaan löytäneen

pienen Mooseksen kaislakorissa. Synagoga on restauroitu Egyptin viranomaisten toimesta. Edellisten

restaurointitöiden yhteydessä 1894 sen seinästä löytyi geniza, eli käytöstä poistettujen kuluneiden

juutalaisten pyhien kirjoitusten kätköpaikka. Tämä kuuluisa ”Kairon Geniza sisälsi n. 200.000

varhaista pergamenttifragmenttia” hepreaksi, arameaksi ja arabiaksi. Niistä suuri osa sisälsi Tanakin

eli juutalaisten Vanhan testamentin varhaisemman tekstimuodon kuin 800-ja 1000-luvulta peräisin

oleva kanonisoitu masoreettinen Vanhan testamentin hepreankielinen versio.

Otamme yöjunan uuden valtakunnan pääkaupunkiin Luxoriin eli kreikkalaisittain Thebaan,

(muinaisegyptiksi Waset tai Nut ”kaupunki”).

5. PäIvä: LuxOR – kuNINkAIDEN JA kuNINGATARTEN LAAksO (mA 28.10.2019)

Tutustumme koko päivän länsirannalla uuden valtakunnan faraoiden kuolintemppeleihin ja

kalliohautoihin. Ohjelmassa ovat farao Amenhotep III:n kuolintemppelin ”Memnonin kolossit”, Ramses

III:n ja Hatsepsutin temppelit sekä kuningatarten laakson prinssien haudat. Kuninkaiden laaksossa

käymme joissakin faraoiden haudoissa, joista viimeisenä ohjelmassa on ainoa lähes koskemattomana

säilynyt Tutakhamonin hauta. Kuningashautoja on löydetty kaikkiaan 64. Muinaista arkea ja juhlaa

meille esitellään aatelisten haudoissa. Astumme jokilaivaan, jossa vietämme seuraavat neljä yötä,

päivällinen laivassa. Illalla on vielä mahdollisuus nauttia Karnakin temppelin tunnelmallisesta ’Ääni ja

valo’-tapahtumasta.

9/13

6. PäIvä: LuxOR – RIsTEILY EDFuuN (TI 29.10.2019)

Aamulla perehdymme itärannan Egyptin uuden valtakunnan suurimpiin rakennuksiin Karnakin ja Luxorin

temppeleihin. Karnakin temppeliä kreikkalaiset kutsuivat Homeroksesta lähtien sataporttiseksi

Thebaksi. Se oli oma alun perin paikalliselle luojajumalalle Ammonille pyhitetty uskonnollinen

kaupunkinsa pääkaupungin sisällä. Ammon yhdistettiin eteläisen Assuanin luojajumalaan Khnumiin, jolta

hän sain tunnuseläimekseen oinaan eli pässin. Myöhemmin Ammon yhdistettiin pohjoisen Heliopoliksen

ylimpään kuolemattomaan jumalaan ja auringonjumalaan (Ra) ja nimeksi annettiin Ammon-Ra.

Karnakin temppelistä löytyi 1903 maanalainen kätkö, jonne oli haudattu 750 rikkoutunutta veistosta.

Samanlainen kätkö löytyi 1989 Luxorin temppelistä. Siellä oli piilossa 26 täysin ehjää veistosta,

jotka nyt ovat Luxorin museossa. Luxorin temppelin pyloneissa eli porttirakennelmissa täytemaana

käytetyistä palasista Ehknatonin aikaisista rikotuista reliefeistä on tehty palapeli museon seinälle.

Jokilaivamme vie meidät Niilin varrella olevien suurten temppeleiden (Edfun Horuksen temppeli

ja Kom Ombossa sijaitseva Ra-Horakhten eli ”Ran – kahden horisontin Horuksen” ja Sobekin eli

krokotiilijumalan kaksoistemppeli) kautta Assuaniin. Risteilyn aikana on mahdollisuus auringosta

nauttien seurata rantatörmien pienten yhteisöjen arkipäiväistä

elämää ja ihailla jokimaisemia. Yöpyminen laivalla Edfussa.

7. PäIvä: EDFu – kOm OmbO – AssuAN (kE 30.10.2019)

Ptolemaiosten aikainen Horuksen temppeli Edfussa on parhaiten

säilynyt egyptiläinen temppeli. Horus kuului Heliopoliksen

jumalperheeseen Ran lapsenlapsiin. Kuolemattoman

auringonjumalan lapsista Osiris oli naimisissa sisarensa Isiksen

kanssa ja hallitsi järjestäytynyttä maailaa, kun taas Seth oli

naimisissa sisarensa Nefthysin kanssa ja hallitsi kaaostilaa

maailman ulkopuolella. Seth oli kateellinen ja tyytymätön

osaansa. Hän surmasi ja paloitteli veljensä Osiriksen. Isiksellä oli

taikavoimia, koska hän ainoana tiesi isänsä Ran oikean nimen.

Hän keräsi puolisonsa palat yhteen ja puhalsi Osirikseen hengen.

10/13

Uutena hääyönä Isis tuli raskaaksi ja synnytti ainoan poikansa Horuksen ”haukan”. Kuollut

Osiris siirtyi hallitsemaan vainajia. Siksi hänet kuvataan koukkupartaisena Osiris-asennossa,

liikkumattomana jalat yhdessä ja kädet rinnalla. Horus kosti isänsä murhan, tappoi ja

paloitteli Sethin, joka kuvataan usein myös krokotiilina tai virtahepona. Tapahtuma on kuvattu

sarjakuvana Edfun temppelin pitkällä sisäseinällä. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi ole kerännyt

paloja yhteen, sillä Nefthys hylkäsi pahan puolisonsa ja siirtyi järjestäytyneen maailman

puolelle. Kaaos oli siis voitettu, mutta se saattaa aika ajoin tulla esiin, etenkin öisin.

8. PäIvä: AssuAN – PhILAEN TEmPPELI (TO 31.10.2019)

Perillä Assuanissa (muinaisegyptiksi Abu ”elefantti” tai Swenet, kreikaksi Elefantine tai Syene)

näemme sekä vanhan (1902, 2 km x 54 m.) että uuden suuren padon (1970, 4 km x 111 m.).

Vanha pato oli valmistuessaan maailman suurin ja uusikin kuuluu edelleen maailman suurimpiin.

Teemme lyhyen jokimatkan moottorialuksella Isis-jumalattaren Philaen temppeliin, joka on

Egyptin temppeleistä parhaiten säilyneitä. Se on veden noustua vanhan padon yläpuolella ja

lähes peitettyä temppelin siirretty kivi kiveltä viereiselle Agilkian saarelle 1972. Palatessamme

kaupunkiin käymme graniittilouhoksilla katsomassa keskeneräistä Egyptin suurinta obeliskia

(42 metriä, yli tuhat tonnia) ja käymme pienessä nubialaisessa museossa. Iltapäivällä

teemme purjehduksen Niilillä paikallisilla perinteisillä felukka-aluksilla. Veneen ja purjeen

malli on tuhansien vuosien takaa muinaisesta Egyptistä. Assuanin paikallinen luojajumala oli

oinaspäiseksi kuvattu Khnum. Suuri suosio oli myös Niilin jumalalla, joka tunnettiin nimellä

Hapi. Hän edusti molempia sukupuolia. Yöpyminen laivassa.

11/13

9. PäIvä: Abu sImbEL (PE 1.11.2019)

Assuanista käsin teemme kokopäivän retken bussilla autiomaan halki Egyptin etelärajalle,

Abu Simbelin temppeleille. Kaksi Ramses II:n kallioon koverruttamaa temppeliä, isompi

hänelle itselleen ja pienempi lempivaimo Nefertarille, on pala palalta (à 20 tonnia) nostettu

turvaan suuren padon nostattaman Nasser-järven tieltä. Temppelit perustettiin Egyptin

etelärajalle varoitukseksi mahdollisille maahan tunkeutujille, sen jälkeen kun Ramses II

oli palannut ”voitokkaalta” Syyrian sotaretkeltään heettiläisiä vastaan 1274 eaa. Antiikin

suurimpiin kuuluva Kadeshin taistelu, johon osallistui 5000 sotavaunua ja joka on kuvattu

suuren temppelin sisäseinälle päättyi kuitenkin muiden lähteiden mukaan ratkaisemattomana.

Jättiläiskokoisten Ramsesta esittävien patsaitten jalkoihin on kautta aikain raapustettu

kirjoituksia. Monet niistä ovat kreikkaa, Anatolian kaariaa ja Lähi-idän foinikiaa ja ne

sisältävät farao Psammetikhos II:n sotajoukossa palvelleiden palkkasotilaiden nimiä ja

joukko-osastoja. Ne kuuluvat vanhimpiin meille säilyneisiin kreikkalaisiin piirtokirjoituksiin

vuodelta 592. Tuolloin farao teki pitkän sotaretken etelään aikaisemmin Ylä-Egyptiä

hallinneita ”etiopialaisia” vastaan. Suuri temppeli on pyhitetty Ra-Horakhtelle (”Ra kahden

horisontin Horus”) ja pienempi haukkajumalan Horuksen puolisolle lehmäjumalatar Hathorille.

Johann Ludwig Burckhardt löysi temppelit länsimaailmalle vuonna 1813 (vuoden kuluttua

siitä, kun hän oli löytänyt Petran rauniokaupungin). Usean yrityksen jälkeen temppelit

kaivettiin lopullisesti esiin paksusta hiekkapeitosta vasta 1909. Ajomatka on pitkä n.

300 km. Sen aikana asiantuntijamme kertoo tarinoita muinaisen Egyptin historiasta ja

kulttuurista. Lennämme iltalennolla Kairoon.

10. PäIvä: kAIRO (LA 2.11.2019)

Aamiaisen jälkeen lähdemme kotimatkalle, lennämme Istanbulin kautta Helsinkiin.

12/13

hOTELLIT:Kairo: 3 yötä Meridien Pyramids Hotel *****

1 yö Meridien Airport, Sonesta Cairo tai vastaava

LENTOAJAT:TK1764 24OCT HEL–IST 19:00–22:25TK 694 25OCT IST–CAI 00:30–01:55TK 691 02NOV CAI–IST 09:35–13:05TK1763 02NOV IST–HEL 14:45–17:15

mATkAN hINTA:Matkan hinta on 2995 euroa/henkilö kahden hengen huoneessa. Pyynnöstä järjestämme myös yhden hengen huoneita. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 565 euroa. Yhden hengen huoneita on rajoitettu määrä. Hinta perustuu 1.2.2019 vaihtokurssiin. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin johtuen valuuttakursseista, veroista, lentojen hinnoista, polttoaineen hinnasta, maahantulomääräyksistä tai muusta vastaavasta meistä riippumattomista syistä.

mATkAN hINTAAN sIsäLTYY:

•Lennot Helsinki–Kairo meno-paluu •Kaikki retket kuljetuksineen, sisäänpääsyt,

paikallinen englanninkielinen opas ja suomenkielinen asiantuntijaselostus

•Kuljetukset ohjelman mukaisesti•Junamatka Kairo – Luxor makuuvaunussa, yhteinen wc•Sisäinen lento Assuan – Kairo•Aamiaisbuffet kaikkina päivinä (junassa kevyt aamupala),

8 lounasta ja 8 päivällistä•Juomarahat varustamolle, hotelleihin, kuljettajille ja

paikallisoppaalle•Hotellit ja risteily egyptiläisellä 5 tähden luokituksella

– 3 yötä Meridien Pyramids hotellissa – 4 yötä laivalla m/s Esplanade, varustamon kotisivut: www.sabenagroup.com– 1 yö hotellissa lähellä Kairon lentokenttää, Meridien Airport Hotel, Sonesta Cairo tai vastaava

•Matkanjohtaja ja asiantuntijaopas Alumniyhdistyksestä

mATkAN hINTAAN EI sIsäLLY:•Matkavakuutus ja peruutusturva•Ruokajuomat, henkilökohtaiset menot (esim. baarivirvokkeet)•Ruokailut, joita ei ole ohjelmassa mainittu•Viisumi•Ääni- ja valo iltashow Karnakissa•Menot, joita ei ole matkaohjelmassa mainittu

mATkAEhDOT:

•Varataan oikeus matkaohjelman muutokseen

•Viimeinen ilmoittautumispäivä 24.6.2019

•Osallistujien vähimmäismäärä 28 henkilöä

•Ilmoittautumismaksu on 200 euroa, loppulasku erääntyy noin 6 viikkoa ennen lähtöä

TIETOA mATkAsTA

13/13

PERuuTusEhDOT:24.6.–24.7.2019 25% matkasta hinnasta veloitetaan25.7.–24.8.2019 50% matkan hinnasta veloitetaan25.8.–23.9.2019 75% matkan hinnasta veloitetaan24.9.–7.10.2019 90% matkan hinnasta veloitetaan8.10.2019 jälkeen 100% matkan hinnasta veloitetaan

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin sekä muutoksiin, jotka eivät johdu meistä, esimerkiksi paikalliset vero- tai valuuttakurssimuutokset, polttoaineen hinnat, maahantulo-määräykset, lentojen hinnat. Matkanjärjestäjän erityisehtojen vuoksi pyydämme tarkistamaan jo varausvaiheessa, että matkavakuutuksenne ja peruutusturvanne kattavat tämän matkan peruutusehdot.

vIIsumI JA PAssI:Suomen kansalainen tarvitsee Egyptiin matkustusasiakirjaksi passin, jonka tulee olla voimassa 6 kuukautta maasta poistumisen jälkeen. Egypti on ottamassa käyttöön elektronisen viisumin, jonka matkustaja hakee itse. Jos elektroniset viisumit eivät ole käytössä vielä lokakuussa 2019, järjestetään ”visa upon arrival” EU-kansalaisille, jonka kustannus on noin 25 euroa.

LIsäTIEDOT JA vARAuksET:Varaukset ensisijaisesti sähköpostitse alumni@axtours.fi tai puhelimitse 040 483 4950.

Esitteen mustavalkoiset kuvat ovat Göran Schildtin Niilin matkalta. Lähde: Christine och Göran Schildts stiftelse.