Upload
vankhanh
View
215
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Asuntokysymys metropolialueella
Mari Vaattovaara
Kaupunkimaantieteen professori
Helsingin yliopisto
Neljä huomiota
- Kaupunkiseutujen kehittämisen ja suunnittelun olennaisista
ulottuvuuksista
- Strategiaprosessista – vaihtoehtoisista strategioista
- Helsingin seudun (asunto)tilanteesta
- Hallinnon vastauksesta
Tulevaisuuden suunnittelu ja ennakoiminen on
vaikeaa
Koko Suomen tasolla väestöennusteet heittelevät lähes
miljoonalla.
1970- luvulla pyrittiin ”yhdyskuntarakenteen kokonaisvaltainen
hallintaan (vrt. kestävä kehitys), mutta rationaalinen, poliittis-
hallinnollisen organisaation johtama asiantuntijasuunnittelu ei
johtanut ennakoituun lopputulokseen (ylimitoitus, kaupan
rakennemuutos, henkilöautoliikenteen voimakas kasvu ja
asukkaiden siirtyminen ympäryskuntiin heikensivät suunnitellun
keskusverkon toteuttamismahdollisuuksia, vrt. Ylönen 2012).
Kaupunkiseutujen kehittämisessä ja suunnittelussa
on useita olennaisia ulottuvuuksia (Patsy Healey)
1) Fyysinen rakenne - aluesuunnittelu
2) Valtio-kunta- väliset vastuunjaot
3) Jaetut poliittiset näkemykset tarvittavista
muutoksista
4) Olennaisten vuorovaikutussuhteiden hahmottaminen
(talous, asukkaat, yms.)
5) Ja niiden suhteen ja formaalin hallinnon (investoinnit,
regulaatio) yhteyksien ymmärtäminen
Kaupunkiseutujen strateginen suunnittelu ja
ohjaus voi siis olla
Fyysinen realiteetti – kartat ja rakenteet, toimintojen sijainti ja
toimintaympäristön tunnistaminen
Poliittinen prosessi, joka pyrkii mobilisoimaan huomiota,
vaihtamaan diskurssia ja toimintatapoja
Älyllinen projekti (intellectual project): missä rakennetaan
uudenlaista tietoa ja ymmärrystä, jonka perusteella poliittinen
prosessi täsmentyy ja pysyy hengissä
”to see and act differently, to innovate new governance practises and
new socio-spatial imaginations”
Strateginen suunnitelma voi prof. Ari Ylösen
korostamalla tavalla olla (vrt. Healey)
Fyysinen rakenne (kaava)
Orientoiva tavoite (ohjelmalliset linjaukset
kuten kasvun hallinta, kilpailukyky, vetovoima, sujuva arki tai
itsenäisten kuntien aktiivinen yhteistyö)
Projekti, esim. ilmastotavoitteisiin vastaaminen tai
seudullisen sosiaalisen asuntotuotannon järjestäminen.
Innostava Visio
Strategialla on muutospotentiaalia, kun sillä on
kyky murtaa vakiintuneita käytäntöjä
”Strategianlaadinnan – jota seutuyhteistyökin on – on
kyettävä matkustamaan läpi koko hallinnan maiseman.
Tämä edellyttää, että strategia on ladattu keskeisiin
toimijaryhmiin vetoavalla muutospotentiaalilla. Sen tulee
osoittaa näille voivansa vastata tulevaisuuden haasteisiin
(Healey 2007, Ylönen 2012) ”.
Paikallinen taso, kotitalouksien ja yritysten
päivittäiset miljööt ja toimintatavat unohtuvat
helposti seudullisissa suunnitelmissa ja
strategioissa. .. muuttuvat mekaanisiksi
määreiksi
”Kuitenkin nämä toimijat ovat vahvasti laatuorientoituneita
ja arvioivat suunnitelmia elämismaailmoidensa
värikylläistä viitekehystä vasten” (Ylönen 2012)
Osaamisperustaisen talouden avaintoimijat ovat yksityisiä
ihmisiä arvo- ja elämäntapaorientaatioineen, jotka olisi
hyvä tunnistaa myös seudullisessa strategisessa
suunnittelussa.
…prosessi itsessään on usein päämäärää tärkeämpi
Helsingin seudun (asunto)tilanteesta
Kaupungistumisen mallista
Sosiaalisesta sisällöstä
Asuntotuotannosta
Kaupungistumisen uusi malli?
Kaupungistuminen tapahtuu aiemmasta poikkeavalla tavalla - voimakas esikaupungistumisen aalto
Keskuskaupunkien, esim. Helsingin väestönkasvu on
varsin hidasta
Espoon ja Vantaa kasvu on hiukan ripeämpää. Alueen
kasvuhuippuja ovat Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi,
Sipoo ja Vihti
Myös Helsingin uudessa Maankäytön ja asumisen
toteutusohjelmassa (2008-2017) arvioidaan, että
vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia seudun
väestönkasvusta tapahtuu Helsingin ulkopuolella.
Helsingin kaupunkiseudun kasvu 1950- 2010
(Vaattovaara 2011 )
1950
Espoo, Kauniainen
ja Vantaa
40 193
8 %Helsinki
375 981
73 %
Kehyskunnat
99 826
19 %
1970
Helsinki
522 235
61 %
Espoo, Kauniainen
ja Vantaa
170 978
20 %
Kehyskunnat
169 587
20 %
Helsinki
490 872
47 %
Espoo, Kauniainen
ja Vantaa
330 010
31 %
1990
Kehyskunnat
230 360
22 %
Helsinki
583 350
43 %
Espoo, Kauniainen
ja Vantaa
450 583
34 %
2010
Kehyskunnat
301 433
23 %
Kehyskunnat = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi,
Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti
"Kaupunkisuunnittelun ja hallinnos suuri(n)
haaste on ymmärtää ja ottaa haltuun
kaupunkien muutos hajaantuviksi
metropoleiksi”
“Vaiheittain kehittynyt kaupunkirakenteemme näyttää näennäisen
jäsentymättömältä,… ei vastaa suunnitteluihanteita” (Joutsiniemi 2010)
Anssi Joutsiniemi:
Becoming metropolis 2010
Hyvät pyrkimykset ohjata kehitystä lähtevät usein toiveista ja olettamuksista, haastaen jopa kaupunkikehityksen ”lainalaisuudet”
Toisin kun maakunnalliset suunnitelmat uskovat - noin 80 prosenttia yritystoiminnasta hakeutuu muutamiin yritystoiminnan alueellisiin keskittymiin, paikallisiin klustereihin
16
• Tällä hetkellä Helsingin seudun työpaikoista 50 % sijaitsee 1,2 % maa-alalla ja jopa 80 % tiivistymissä tai klustereissa, jotka kattavat vain 4,7 % seudun alueesta (Laakso & al. 2010)
• Viimevuosien muutokset ovat edelleen vahvistaneet yritystoiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudun suurimpiin ja jo ennestään henkilöstöltään tiheimpiin työpaikka-alueisiin ja –vyöhykkeisiin (Laakso & al 2010).
• Uudenmaan maakuntakaava 2012 Sormimalli B2 – Pohjoisrata /
Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua
Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata
Päätie
Uusi tai rakenteilla oleva rata
Tavaraliikenteen rata
Suojelu- tai virkistysalue
Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua
Myös oletukset työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä kaikilla uusilla asuinalueilla tuottavat erikoisen kuvan todellisuudesta. Eri mallien tuottamat erot maakuntatasolla ovat huomattavan pieniä –vaikka todellisuudessa tilanne oli toinen
Dynaamisuus unohtuu usein lähes kokonaan
Muutto kaupunkiseutujen sisällä on ennätysmäisen
vilkasta !!!
2000-luvulla joka viides pääkaupunkiseutulainen on
muuttanut vuoden aikana uuteen asuntoon, 20-29-
vuotiaista joka toinen.
Kun huomioidaan tämän lisäksi toimipaikkojen sijainnin
muutokset (10- 15 % vuosi)
Työpaikkojen vaihtuvuus (tietoammattilaisista 50 %
aikoo vaihtaa 5 vuoden aikaa (Kepsu & Vaattovaara 2009)
on käsillä dynaaminen malli, jossa eri alueiden
saavutettavuus ja ”optimi” näyttää kokonaan
toisenlaiselta
Kysymykset optimisijainnista ja saavutettavuudesta on avattava uudelleen. Kaupunkirakenteen todellisuus ja suunnittelun normatiiviset ihanteet ovat jo hyvän aikaa erkaantuneet toisistaan.
Kauppakeskusten saavutettavuus henkilöautolla ja julkisella liikenteellä. Kumulatiiviset käyrät kuvaavat asukaskertymää tietyn todellisen matka-ajan sisällä eri kulkumuodoilla (Salonen, Toivonen, Vaattovaara 2012).
Sosiaalisesta sisällöstä
Paitsi, että väestö vanhenee ennätysvauhdilla
(McKinsey 2010)
Alueellinen eriytymisen luonne on muuttunut
Se ei enää liity vain toimialarakenteen muutokseen ja sosiaaliseen nousun epätasapainoisen alueellistumiseen (ja/tai tämän hallinnointiin). Eriytyminen on muuttunut vakavaksi hyvinvointiongelmaksi. Samalla se on saanut paikoin selvästi itseään ruokkivan luonteen.
Lapsiköyhyys pääkaupunkiseudulla v. 1995-2008
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
16,0
18,0
20,0
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
Espoo
Helsinki
Vantaa
Koko maa
Pienituloisuus: Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-
kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta.
Lasten pienituloisuus: Alle 18-vuotiaat lapset, jotka
asuvat em. pienituloisissa asuntokunnissa.
• MetrOP - Educational outcomes and health of children in the differentiating Helsinki Metropolitan Area (ennakkotuloksia)
(Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Hannu Oja, Lotta Alho;
Mari Vaattovaara, Venla Bernelius; Sirkku Kupiainen,
Jarkko Hautamäki, Airi Hautamäki; Jorma Kuusela;
Sakari Karvonen. Timo Kauppinen, Timo Ståhl, Vesa
Saaristo)
Proportion (%) of daily smokers 8th and 9th graders by school Comprehensive schools Helsinki Metropolitan area
Päivittäin tupakoivien oppilaiden %-osuus
0 5 10 15 20 25 30 35
%
School Health Promotion Survey
2%-30%
School
• Jos tulokset yhdistää, saa kokonaiskuvan: • (1) Huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen on
huono-osaisille itselleen ongelma: se syventää ja vaikeuttaa huono-osaisuutta (ja sen hoitamista).
• (2) Perheellinen keskiluokka pyrkii välttämään ja väistämään alueita, joilla asuu pysyvästi syrjäytyneitä ja/tai etnisiä vähemmistöjä.
• (3) Tällainen muuttotappio syventää ja laajentaa huono-osaisuuden alueellista kasautumista (seurauksineen).
• (4) Palvelujärjestelmä (koulut ja terveysasemat) näyttää olevan vaikeuksissa seurausten kanssa.
• (2) Mitä tämä merkitsee hallinnan ja ohjauksen
kannalta?
• Se että alueelliseen eriytymiseen liittyvät ongelmat
ovat muuttuneet vakaviksi, väestön hyvinvointiin
liittyviksi ongelmiksi, pakottaa avaamaan monet vanhat
ajattelutavat ja ratkaisut pohdittaviksi uudestaan.
• Esimerkki: ns. yhteisvastuullinen seudullinen
asuntopolitiikka.
• Ajatus siitä, että kunnat jakavat taakan tasan, on
kohtuullinen ,jos kysymystä ajatellaan hallinnon
näkökulmasta.
Jos väestön hyvinvointiin liittyvät ongelmat otetaan lukuun, tällainen johtoajatus näyttää kuitenkin hyvin ongelmalliselta.
On vahvaa näyttöä siitä, että tuettuun asumiseen liittyvä huono-osaisuus on sitä vaikeampaa ja syvempää mitä kauempana seudun reunoilla se sijaitsee (Vaattovaara ym. 2009, tutkimus Peltosaaren kaupunginosasta Riihimäellä).
Kauempana sijaitsevat huono-osaistuneet alueet putosivat 1990 –luvun alun lamassa mutta ne eivät ole päässeet lainkaan nousuun mukaan (Vaattovaara ym. 2010). Tässä ne eroavat lähempänä kasvukeskuksen ydintä sijaitsevista vastaavista alueista.
Tästä näkökulmasta huono-osaisuuden hajasijoittaminen seudun reunoille (esim. sellaisen seudullisen asuntopolitiikan kautta, jossa kaikilla on velvollisuus tuottaa tasasuuruinen osuus ARA –tuotantoa) ei suinkaan ratkaise segregaatio-ongelmaa vaan syventää sitä.
On tuskin tarkoituksenmukaista yrittää monistaa peltosaaria seudun reunoille.
Iso haaste on siinä, mikä tällaisessa tilanteessa olisi viisasta.
Tärkein segregaation vastainen politiikka ei ole löydettävissä asunto- tai kaupunkipoliittisista ohjelmista vaan pikemminkin yleisestä sosiaalipolitiikasta.
Nykyinen tilanne on syntynyt kansallisen tason muutosten seurauksena (vrt. köyhyyden ja etnisten vähemmistöjen kasvu), ongelma on pudonnut yksittäisiin kuntiin joissa se ilmenee yksittäisten kuntien ja kaupunkiseutujen sisäisinä ongelmina, eri kunnissa eri mitassa ja eri tavoin (Vaattovaara & Kortteinen & Schulman 2011).
• Politiikan toteuttamisessa olisi siirryttävä alue- ja ryhmäkohtaiseen harkintaan.
Rakennetun ympäristön tilasta ja kehityksestä
Pientaloasumisen ja kerrostaloasumisen välinen ero on vain jyrkentymässä (1970-2011)
Asuinkerrostalot: 51 54,8 56,3 55,8 55,8 55,8 55,8 55,8
55,9 55,9 55,9 56 56 56 56,1 56,1 56,1 56,2 56,2 56,2
56,2 56,3 56,4 56,4 56,5 56,5 56,5
Pientalot 66 83,6 92,8 93,8 94,9 95,3 96,6 97,1
98 98,7 99,2 99,7 100,1 100,6 101,1 101,9
102,6 103,5 104,1 104,9 105,3 106,5 107,1
107,8 108 108,4 109
(Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan
1970-2011)
Uusiin kansainvälisiin ja kotimaisiin osaajiin paneutunut tutkimuksemme kiinnitti huomiota samaan seikkaan…
“ “Työnantaja itse asiassa hankki asunnon minulle,
mutta se oli 18 m2 suuruinen asunto,
ja vaikka tulen Tokiosta, se oli silti niinkuin […] ‘Mitä?
Oletatteko minun tosiaan asuvan täällä?’”
Kansainvälinen osaaja, markkinointi, 2008
…, ja osoitti kuinka asukkaat pitävät kerrostalorakentamista varsin monotonisena
“Voisi sanoa, ettei (uusissa taloissa) ole luonnetta, ne
ovat kaikki saman näköisiä ja myös pohjaratkaisut
ovat samoja. Ne näyttävät aivan päällekkäin
kasatuilta legopalikoilta. ” “Sarah, marketing and
business consultancy”
Myös Annika Airaksen tekeillä oleva
väitöstutkimus historiallisten sisävesisatamien
rakentumisesta, kiinnittää huomiota samaan
seikkaan
Lahti
Jyväskyl
ä
Lahti
Jyväskylä
Jyväskylä
Tampere
Lappeenranta
Entäpä sitten Kauniainen?
”Kauniainen edustaa nykyaikaista pientä viihtyisää
puutarhakaupunkia. Tämän päivän kaupunkisuunnittelu
tähtää yllä mainittujen arvojen säilyttämiseen”
?.....”
Tästä näkökulmasta ei ehkä ole edes yllättävää, että
47 % kerrostaloasukkaista pitää kerrostaloa toivetalotyyppinään ( YM Asukasbarometri 2012)
Samalla pientaloteollisuus tuntuu unohtaneen
kaupungistumisen haasteen ja keskittyy
lähinnä omien erillisten talomallistojen
kehittelyyn
”Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot
metropoliratkaisuksi…. alueen yhteisen suunnittelun ja
ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja
liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja
segregaation ehkäisemiseksi”.
Hallinnon vastauksena…..
Lisäksi selvityshenkilöiden tulee arvioida ehdotusten vaikutuksia soveltuvin osin mm. seuraavista näkökulmista:
Taloudelliset vaikutukset
Vaikutukset kilpailukykyyn ja yritysten toimintaedellytyksiin
Vaikutukset maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen
Vaikutukset viranomaisten toimintaan sisältäen mm. vaikutukset
viranomaisten tehtäviin sekä valtion ja kuntien väliseen
tehtävänjakoon
Ympäristövaikutukset sisältäen mm. vaikutukset
yhdyskuntarakenteeseen ja ilmastoon
Yhteiskunnalliset vaikutukset sisältäen mm. vaikutukset eri
kansalaisryhmien asemaan, kuten ruotsinkielisiin, vaikutukset
työllisyyteen ja aluekehitykseen
Vaikutukset palvelujen järjestämiseen, Hallinnolliset vaikutukset
Vaikutukset demokratiaan ja kunnalliseen itsehallintoon
Suunnitelmataloutta?
Kunnianhimoiset ylevät ja samalla yleiset tavoitteet, jotka
ovat hyvin lähellä niitä, joita annetaan myös yksittäisten
asuinalueidenkin suunnittelun lähtökohdiksi
Mikä on keino, millä mahdolliseen kehitykseen päästään
käsiksi?
Kuntien strategioilla tai päätöksillä ei suoraan voida ohjata
yksilöiden tai yritysten valintoja tai väestönkehitystä
Missä on innostava visio?
Missä on asuntomarkkinat?
Missä on kilpailu?
Missä kysynnän jousto?
Samalla kun on hyvä muistaa, että suvereniteetilla
(itsemääräämisoikeudella) on keskeinen rooli
länsimaisissa sivistysyhteiskunnissa, ei
kaupunkikehityksen vaikeisiin kysymyksiin voi jättää
vastaamatta.
Onko Kuuma kunnilla jokin omintakeinen tapa vastata
paitsi asuntokysynnän yleisiin haasteisiin, edullisemman
ja joustavamman (kohtuuhintaisen/vuokra/?)
asuntotuotannon vaateeseen?