Ei mikään hullumpi paikka! Kurkistus Törnävän arkeen s. 4-7 ... · Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Rakennetaan yhdessä eteläpohjalaista hyvinvointia •

• �Pohjanmaa-hankkeen 2005–2014 tiedotuslehti

��

Ei mikään hullumpi paikka! Kurkistus Törnävän arkeen s. 4-7

• Elämänkoulussa oppii arvostamaan välittämistä s. 8-9

• Synnyttäneiden äitien masennus on yleistä s. 10-11

• Kokemusasiantuntija on oman tarinansa tähti s. 12-13

• Ikääntyminen ja alkoholi s. 14-15

Kauhajoki

Isojoki

Karijoki

Jalasjärvi

Kurikka

TeuvaAlavus Ähtäri

KuortaneIlmajoki

Lapua

Seinäjoki

Isokyrö Alajärvi

KauhavaVimpeli

Lappajärvi

Evijärvi

Töysä

Soini

ETELÄPOHJALAISTA HYVINVOINTIA • 2011

• Päätoimittajat:�Antero Lassilaja Tuire Hautala

• Toimitus:�Diana Hakasaari, Mervi Ropponen, Terhi Hyväkkä,Etelä-Pohjanmaan kokemusasian-tuntijat, Liisa Rauhala, Mauri Aaltoja Asko Peltola.

• Kansikuva: Tuire Hautala

•� Taitto:�Mainostoimisto Henrix, Kokkola

• Paino:�Multiprint Oy

• Painos: 90 000

• Jakelu: Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiirin kotitaloudet

ETELÄPOHJALAISTA HYVINVOINTIAon Pohjanmaa-hankkeen tiedotuslehti. Postitamme lehden Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jokaiseen kotitalouteen. Lehdentarkoituksena on tarjota tietoa päihde- ja mielenterveysasioista sekäesitellä keinoja oman mielenterveyden ja terveellisen elämänedistämiseen. Eteläpohjalaista hyvinvointia -lehti on luettavissa myösosoitteessa www.pohjanmaahanke.fi

Pohjanmaa-hanke 2005–2014�on päihde- ja mielenterveystyönkehittämishanke Etelä-Pohjanmaan alueella. Pohjanmaa-hanke toimiitällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman mukaisessaVälittäjä 2009 -hankkeessa.

Pohjanmaa-hanke 2005–2014• Tukee kuntia mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä• Edistää työhyvinvointia, ennaltaehkäisyä ja varhaista auttamista

päihde- ja mielenterveystyössä• Tarjoaa työvälineitä hoito- ja palveluketjujen sekä kuntoutuksen

kehittämiseen• Edistää verkostojen syntymistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä

sekä välittää päihde- ja mielenterveystyön uusinta tietoa

Välittäjä 2009 -hanke on Väli-Suomen alueella toimiva päihde-ja mielenterveystyön kehittämishanke. Sen tavoitteet ovat:

• Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen jajalkauttaminen

• Asiakkaiden osallisuuden lisääminen

• Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen jajuurruttaminen

• Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen

• Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin

• Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen

��

Pohjanmaa-hankkeen 2005–2014

tiedotuslehti

��

S I S Ä L L Y S :3 Pääkirjoitus:

Rakennetaan yhdessäeteläpohjalaista hyvinvointia

4-7 Ei mikään hullumpi paikka!Kurkistus Törnävän arkeen

8-9 Elämänkoulussa oppiiarvostamaan välittämistä

10-11 Synnyttäneiden äitienmasennus on yleistä

12-13 Kokemusasiantuntija onoman tarinansa tähti

14-15 Ikääntyminen ja alkoholi

15 Mielen hyvinvointia


Hyvinvoinnilla on paljon eri ulottuvuuksia, niin yksilönkuin kehittämisen näkökulmasta. Terveys on yksi tekijä,johon voimme itsekin osittain vaikuttaa. Eteläpohjalai-sittain on huolestuttavaa, että olemme arveluttavastikärkisijoilla monissa sairastavuustilastoissa. Haasteitariittää niin fyysisen kuin henkisenkin hyvinvoinninkohentamisessa.

Ennaltaehkäisyllä on suuri merkitys hyvinvoinnin kan-nalta. Kyse ei ole vain yksilön omista toimista vaanyhteiskunnan suunnittelusta laajemminkin. Esimerkiksikaavoituksella vaikutetaan välillisesti ja kauaskantoisestiihmisten lähiympäristöön.

Hyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen on haettavamyös uusia toimintatapoja. Yhä vahvemmin halutaanosallistaa kansalaisia ympäristön ja palveluiden suun-nitteluun. Tulevaisuudessa järjestöillä ja niiden luomallayhteisöllisyydellä on yhä tärkeämpi rooli hyvinvointimmerakentamisessa.

Jokainen meistä voi vaikuttaa sekä omaan että toistem-me hyvinvointiin. Kyse on pienistä asioista: kiitoksesta,hymystä, kuuntelemisesta, ajan antamisesta, lähimmäi-sen huomioimisesta. Rakennetaan yhdessä parempaahyvinvointia ja autetaan muitakin voimaan hyvin!

Etelä-Pohjanmaan liitto vastaa kuntayhtymänä omanalueensa kehittämisestä. Liitto tekee erilaisia strategioita,joista keskeisin on valtuustokauden mittainen maakun-taohjelma. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–-2014 korostaa hyvinvointia. Yksi kolmesta toimintalin-jasta on "hyvinvoiva ja osaava eteläpohjalainen".Tavoitteina siihen sisältyvät koulutuksen ja tutkimuksenvaikuttavuuden lisääminen, työllisyyden edistäminen,

kansalaisten toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistami-nen sekä Etelä-Pohjanmaan vetovoiman ja viihtyisyydenlisääminen.

Pitkän aikavälin visio Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudestaon kiteytetty maakuntasuunnitelmassa 2030: Hyvin-vointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti veto-voimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta.

Asko PeltolaMaakuntajohtaja

Etelä-Pohjanmaan liitto

Rakennetaan yhdessäeteläpohjalaista hyvinvointia

• PÄÄKIRJOITUS:

Eteläpohjalaisten hyvinvointia seurataan monin

eri tavoin. Selvitysten perusteella hyvinvointim-

me näyttää olevan "keskivertoa" muuhun maa-

han verrattuna. Ikäihmiset vaikuttavat olevan

kaikkein tyytyväisimpiä, kun taas keski-ikäiset

löytävät eniten parannettavaa.

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoin Pohjanmaa-hanketekee työtä eteläpohjalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

� ETELÄPOHJALAISTA HYVINVOINTIA • 2011

ahdistuneisuus, masennus, itse-tuhoisuus ja psykoosit sekäniihin liittyvät päihdeongel-mat ovat yleisiä.– Akuuttipsykiatrianpoliklinikalla tarjo-taan akuuttivai-heen hoitoa. Setarkoittaa esi-merkiksi lääk-keiden aloitusta,pahimpien ma-sennusoireidenlievittämistä jaunettomuudenhoitoa. Itsetu-

Lapset voivat leikkiäleluilla vanhempienpolikliniikkakäynninaikana.

Kauniilla Törnävän alueella sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatrian osastot.

Tervetuloa tutustumaan sairaalan hoitoon ja kuntoutukseen kanssamme.

Kurkistus Törnävän arkeenEi mikään hullumpi paikka!Joni Viljanen, Kirsi Kuusinen ja Marjo Ojala toivottavat tervetulleeksi akuuttipsykiatrian poliklinikalle.

Teksti: Antero Lassila ja Tuire Hautala Kuvat: Tuire Hautala

Portti sairaalahoitoon

Keskussairaalan psykiatrisilla osastoilla tarjotaan hoitoasilloin, kun tavanomaiset erkoissaairaanhoidon avopal-velut eivät ole riittäviä. Sairalahoitoon tullaan lääkärinkirjoittamalla lähetteellä. Lähetteen saanut tapaa sai-raalaan saapuessaan ensimmäisenä akuuttipsykiatrianpoliklinikan henkilökunnan.– Potilaan tullessa poliklinikalle, haastattelemme hänet,teemme arviota aikaisemmasta historiasta, diagnoosistaja suunnittelemme hoidon, mielenterveyshoitaja MarjoOjala kertoo.

Osa sairaalaan saapuvista potilaista siirtyy poliklinikaltaosastohoitoon. Toiset jatkavat hoitoaan avohoidossa,esimerkiksi akuuttipsykiatrian poliklinikalla.

Hoitoa tarvitaan monesta eri syystä. Elämän kriisitilanteet,

�ETELÄPOHJALAISTA HYVINVOINTIA • 2011

hoisia ajatuksia yritetään myössaada väistymään, lääkäri JoniViljanen kertoo.– Monet käyttävät avohoitopalvelujaja ovat töissä tai koulussa, sai-raanhoitaja Kirsi Kuusinen kertoo.Normaalin arjen pyöriminen ontärkeää.

Alkuarvioinnin jälkeen potilaan hoitovoi jatkua esimerkiksi osastolla T8.

Kriisi-masennusosasto

T8-osastolla tarjotaan lyhytaikai-sempaa hoitoa kriisiytyneissä ti-lanteissa, joissa masennus, päih-deongelmat ja itsetuhoisuus näky-vät monesti taustalla.– Osaston ikäjakauma on 18–80vuotta eli täällä on myös iäkkäämpiämasennusta sairastavia potilaita,mielenterveyshoitaja Laura Sa-ranpää taustoittaa.

Jokaisella potilaalla on kaksi oma-hoitajaa, joiden kanssa osastonlääkäri suunnittelee ja toteuttaahoitoa. Omahoitajakeskustelut jaerilaiset ryhmät ovat tärkeitä toi-pumisessa. Läheiset voivat vieraillaosastolla ja hoidon aikana voiviettää toisinaan viikonloppujakotona.

Hoitoon hakeutuminen saattaa joskus viivästyä turhienennakkoasenteiden ja pelkojen vuoksi. Mielenterveys-hoitaja Seppo Ojalan mukaan potilaat ovat yllättyneetsiitä, minkälaista osastolla on. Moni on toivonut jälki-käteen, että olisi tullut jo aikaisemmin.

Hoitoon kannattaa hakea ajoissa, sillä se lyhentääyleensä sairauden kestoa ja oireetkin pysyvät lievempinä.Osastoaika kestää noin kolme viikkoa ja jatkohoitojärjestetään yleensä kotipaikkakunnan poliklinikalla.

Nuoriso-osasto

Nuoriso-osasto T19 sijaitsee kolmikerroksisessa kivira-kennuksessa Törnävän alueen eteläisessä reunassa.Kodinomainen tunnelma toivottaa vierailijan tervetul-

leeksi osastolle. Eteisessä roikkuu takkeja ja lattiallalojuu muutama kenkäpari. Aulaa ympäröivät useat ovet,on lääkärin, hoitajan ja psykologin vastaanottotilat.Käytävää pitkin pääsee keittiöön ja olohuoneeseen.Portaat johdattavat alakerran harraste- ja pesutiloihin,yläkerrasta löytyvät nuorten omat huoneet.

Nuoriso-osastolla hoidetaan ja tutkitaan 13–17-vuotiaitatyttöjä ja poikia. Ongelmat koulussa ja jatkuvat poissaolotovat yleisiä osastolle tulevien nuorten keskuudessa.– Selvittelemme täällä esimerkiksi syitä siihen, miksinuori ei käy koulua. Heillä voi olla masennusta taiahdistusta ja koulukiusaaminenkin on yleistä, mielen-terveyshoitaja Janne Järvenpää luettelee. Joskuskotiolot heijastuvat nuoreen.

Omahoitajat, perhetyöntekijät, psykologi, erikoislääkärija sosiaalityöntekijät muodostavat nuoren hoitotiimin

Laura Saranpää, Jyrki Korhonen ja Seppo Ojala kehottavat hakemaan apuaajoissa.


ja yhteistyötä tehdään erityisesti perheen kanssa.– Jokaisella nuorella on omahoitaja, joka räätälöi jajärjestää neuvottelut hoidon aikana ja toimii terapeuttina.Hoito on verkosto- ja perhekeskeistä eli huomioimmenuoren elämänpiirin. Osa nuorista saa myös lääkehoitoa,Järvenpää tarkentaa.

Osastolle tullaan tavallisesti kuuden viikon mittaiselletutkimusjaksolle. Sen aikana selvitetään yhteistyössäperheen kanssa minkälaisesta hoidosta ja tuesta olisihyötyä. Kriisijakso on tutkimusjaksoa lyhyempi akuutti-hoitojakso. Kriisijaksolla tilannetta rauhoitellaan, selvi-tellään ja varmistetaan jatkohoito.

Kuntouttava osasto

T9 avokuntoutusosastolla tarjotaan palveluita kuntou-tujille, joiden toimintakyky on alentunut tai joilla onvaikeuksia selvitä arjesta. Kuntoutujat ovat sitoutuneitaja motivoituneita hoitoon. He ovat pääasiassa 18–30-vuotiaita– Osastollamme on viisiportainen kuntoutusohjelma.Ensimmäinen askel kestää noin viikon ja sen aikana

tutustutaan osastoon. Toiselle askeleelle noustaantutustumisjakson jälkeen ja se kestää kymmenen päivää,osastonhoitaja Marja Nordling kertoo.

Uusien askelten myötä kuntoutujan vapaudet ja vastuutkasvavat. Kuntoutuksen etenemistä ja päivittäistentehtävien tekemistä seurataan plus- ja h-merkinnöillä. – Merkinnät tukivat kuntoutumistani. Kun tulin osastolle,sairauteni oli siinä vaiheessa, että en muistanut pestäitseäni tai hampaitani. Arjen rutiinit täytyi opetellauudestaan. Tarvitsin rasti ruutuun -listaa, jotta saintehtyä asiat, Henna muistelee kuntoutuksen alkuaikoja.

Nyt Henna asuu Huipulla yhdessä kolmen muunkuntoutujan kanssa

Huipulla

Huippu on paikka, jossa harjoitellaan itsenäistä elämää.Henna, Kati ja Sanna siirtyivät Huipulle T9:ltä kuntou-tuksen edistyttyä riittävästi.– Tämä paikka on kuin pieni kommuuni. Täällä opitaanitsenäiseen elämään ja siihen, että hoitajan ei tarvitse

Osaston olohuone on hiljainen, koska nuorten koulupäivä on juuri alkanut. Sanna Ristilä ja Janne Järvenpääkeskustelevat sohvalla.


olla koko ajan vieressä, jos sattuisi tulemaanpaniikki. Olen oppinut luottamaan itseeni jaomaan pärjäämiseeni, Kati kertoo.

Naisten päivät täyttyvät erilaisista kuntoutta-vista askareista, ryhmätoiminnoista ja terapi-asta. Tehtävät ja toiminnot valmentavat heitäarjen kohtaamiseen. Siviilielämän suunnittelualoitetaan jo osastolla, ja työntekijöidenkanssa mietitään asumismuotoa ja raha-asioita. Osastoaikana voi hakea opiskelupaik-kaa ja osa kuntoutujista suorittaa opintojahoidon aikana.

Nordlingin mukaan monet oppivat kuntou-tuksen edetessä vastuuta omista valinnois-taan ja elämästään. Kuntoutuksen juju onsiinä, että ihmisen ajatuksissa ja asenteissatapahtuu muutos. Ihminen ei enää toistaniitä samoja asioita sairaalasta päästyä, mitkäovat toistuvasti hankaloittaneet elämää.– Olen melkein koko ikäni ja nuoruuteniyrittänyt räpiköidä ongelmien kanssa. Viidenkuukauden aikana ajatusmallini on muuttunutmelkein kokonaan. Täällä kiinnitetään huo-miota koko elämänpiiriin ja painotetaanratkaisukeskeisyyttä, eli mietitään mitä asiallevoisi tehdä juuri tällä hetkellä, Kati kiteyttää.

Marja Nordling esit-telee Huipun kodik-kaita huoneita.

Hoitajat, toimintate-rapeutti ja kuntou-tujat hengähtävätHuipun keittiössäennen toimintatera-pian alkua.

(Kuntoutujien nimet on muutettu)


Seinäjokelainen Olli Hakasaari vietti lapsuutensapääkaupunkiseudun pahamaineisessa lähiössä. Van-hemmilla oli keskinäisiä vakavia ongelmia ja päihteidensekakäyttöä. Isä kävi ahkerasti töissä ja äiti jäi kotonaneljän pienen lapsen kanssa vaille tukea. Arkea ja ren-toutumista siivittivät vanhempien juominen ja lääkkeidenkäyttö. Helpotusta äidin arkeen saatiin lähettämälläalle kouluikäiset lapset kauppaan ilman rahaa. Kaljaaoli pakko tuoda varastamalla tai sai imurinvarresta. Kotioli usein ryyppyporukoiden ohikulkupaikka tai musta-sukkaisuusdraaman näyttämö, jossa välillä heilui puukkoja välillä paras turva oli nukkua porraskäytävässä.

Olli oppi jo viisivuotiaana kulkemaan Helsingin raitio-vaunuissa ristiin rastiin ja pitämään huolta vain itsestään,liian aikaisin. Äiti oli väsynyt ja stressaantunut. Lapsetsaivat maksaa voimien puutteesta jäämällä paitsinormaalista lapselle kuuluvasta huolenpidosta. Ruokai-lutottumukset, säännöllinen lepo, oikean ja vääränoppiminen, suojaavien rajojen ymmärtäminen sekäsosiaalisten taitojen ja ihmissuhteiden opettelu ovatolleet koko elämän mittaisen etsinnän prosessi.

– Kyllä tällaiset lähtökohdat verottavat tunnepuolta,empatiaa ja sympatiaa. Ihmisestä kasvaa kova. Lapsivaistoaa sen, kuka auttaa. On selvittävä yksin. Melapsetkin luotimme vain toisiimme. Yhdessä mentiinja turva oli siinä, Olli muistelee.

Huostaanotto ei ainaratkaise lasten ongelmia

Ollin äiti uupui ja sairastui masennukseen. Lopultaäidillä todettiin tuberkuloosi ja hän menehtyi kauppa-matkalla verenvuotoon. Lapset oli sitä ennen jo otettuhuostaan ja sijoitettu kahden vuoden lastenkodissaolon jälkeen kasvatusperheeseen kauas maalle. Vali-tettavaa oli, että myös kasvatusisällä oli alkoholiongelmaja lapset kokivat eriarvoisuutta suhteessa kasvatusper-heen lapsiin. Jääkaapilla ei voinut käydä vapaasti,eivätkä sosiaaliviraston antamat harrastusvälineet nä-kyneet Ollin ja hänen sisarustensa elämässä. Sosiaali-viranomaisten tarkastuksilla lasten piti vaieta perheenalkoholinkäytöstä. Uhkana oli, että sisarukset erotettaisiintoisistaan, jos he joutuisivat muualle.

Teksti ja kuvat: Diana Hakasaari

Elämän-koulussa oppiiarvostamaanvälittämistä

Elämän-koulussa oppiiarvostamaanvälittämistä

�

– Muistan elävästi lastensuojelunväen käynnit. Hekävivät syksyisin ja keväisin katsomassa meitä. Totesivat,että hyvin menee ja mitään ei puutu. Ollaan hyviäesimerkkejä siitä, että apua ei tullut, vaikka sitä on ollutsaatavilla maailman alusta asti. Rahoja ei osattu koh-dentaa oikein, Olli muistelee.

Kaikesta huolimatta oikea isä ja äiti olivat Ollille tärkeitä.He rakastivat omalla tavallaan lapsiaan. Ollia harmittaase, että perhe hajosi huostaanotossa, kun lasten kannaltaeheyttävämpää olisi saattanut olla tuen tuominenperheen sisään.– Äiti söi särkylääkkeitä joka päivä hirveät määrät japoltti ketjussa. Hän ei pystynyt kipujensa takia liikkumaankodin ulkopuolella. Hän yritti hoitaa meitä neljää lasta,

eikä mennyt siksi sairaalaan. Äiti saattaisi olla tänäkinpäivänä elossa, jos olisi saanut tarpeeksi ajoissa apua,Olli pohtii.

Äidin vanhoista kirjeistä päätellen rakkautta lapsiakohtaan olisi riittänyt, vaikkei työvälineitä ja voimia olisiollutkaan. Vaikea elämäntilanne ja läheisten tuen puutesaivat äidin pinnan kiristymään, eikä ymmärrystä nor-maaliin kurinpitoon ollut. Alkoholi oli ainut lohduntuojaja voimanantaja, hetkellisesti. Lasten huostaanottomursi luultavasti äidin lopunkin halun elää. Isä ei omanisän mallin puuttuessa osannut ottaa vastuuta lastenkasvatuksesta. Tätä tuskaa isä lienee kantanut hiljaisuu-dessa sydänalassaan lopun ikäänsä. Hän menehtyisydänkohtaukseen muutama vuosi sitten.


Arvokkaita löytöjä arjesta

Elämä näytti entistä raaemmat kasvonsa mur-rosikään kasvaneelle pojanvintiölle, kun 15-vuotiaana vanha kotikaupunki kutsui etsimäänomaa itsenäisyyttä. Kaikki katastrofin aineksetoli jaettu ja niitä kokeiltiinkin kaikissa lajeissaan,kunnes se elämä oli nähty. Aikuisiällä tultiintienristeykseen, jossa joutuu valitsemaan uudellatavalla. Yhteiskunnan ja ihmisten tuomion pelkoeivät olisi saaneet ajattelemaan toisin. Merkit-tävämpää oli kokemuksen saaminen toisen-laisesta elämästä ja ihmisten keskinäisestävälittämisestä, jota ei halunnutkaan enää me-nettää.– Avioliitto ja lapset sekä läheiset ystävät antoivatpainoarvoa toisenlaiselle elämälle. Hengellisistäasioista sai voimaa kohdata uusia asioita javastustaa huonoja valintoja, Olli sanoo.

Lastenkasvatus vaimon kanssa saa miehensyttymään.– Onnistumisen kokemukset omassa per-heessä antavat paljon ja arvostan sitä, ettäjoku odottaa kotiin töistä. Vaimo muistuttaaaina, kuinka suuri asia on, että saa peitellälapset illalla nukkumaan hyvänyönpusujenkera.

Ollin tarinaa kuullessaan on pakko todeta,että toivoa on luvassa sinnekin, missä tuuleteivät ole aina olleet suotuisat.

�� ETELÄPOHJALAISTA HYVINVOINTIA • 2011

"Nuku, nuku, nurmilintu, väsy, väsy västäräkki”

Synnyttäneiden äitienmasennus on yleistäTeksti: Mervi Ropponen Kuva: Tuire Hautala

viesteihin ja tarpeisiin. Äitien univelka, väsymys ja uupumusmenevät ohi levolla ja nukkumisella sekä vauvan hoito-vastuun jakamisella. Sen sijaan masennukseen liittyvästäväsymyksestä ei pääse pelkällä unella, sillä se liittyymielialaan.

Läheisten tuki auttaa

Masentuneelle äidille tuki ja ymmärrys ovat tärkeitä. Äidintäytyy saada tuntea, että hänen ristiriitaiset tunteensahyväksytään, neuvot ja ohjeet eivät juuri helpota. Isän jamuiden tukijoiden rooli on merkittävä, sillä he voivatauttaa kotitöissä ja vauvan hoitamisessa. Äitiä auttaa, kunhän saa puhua tilanteestaan ja tunteistaan usealle ihmiselle.Vieraalle puhuminen voi olla kuitenkin helpompaa kuintutuille.

Tarvittaessa voidaan käyttää apuna myös lääkitystä, jotaei tarvitse pelätä. Nykyisin synnytyksen jälkeisen masen-nuksen hoidossa käytetään lääkkeitä, jotka ovat vauvankinkannalta turvallisia; ne eivät huumaa eivätkä lamaa taiestä imettämistä.

Hilkan kokemuksia

Seinäjokelainen Hilkka Pyylampi on toiminut terveyden-hoitajana äitiys- ja lastenneuvolatyössä jo 26 vuotta. Hilkanmukaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta on puhuttulaajemmin vasta reilun viiden vuoden ajan.– Masentuneiden äitien on vaikea kertoa tuntemuksistaan,jos työntekijä ei ota asiaa puheeksi. Äideillä saattaa ollaristiriitaisia tunteita lapsen syntymän jälkeen. Yöunienkatkonaisuus, vauvan sitovuus ja tarpeiden tulkitsemisenvaikeus sekä äidin yksinäisyyden kokemukset ovat tyypillisiäyhteistä alkua kuormittavia tekijöitä. Odotusvaiheen mie-likuvat vaihtuvat toisinaan hyvin alakuloiseen arkeen,Hilkka toteaa.

EPDS-seula on oiva apuväline, jonka avulla voidaanselvittää äidin tuntemuksia synnytyksen jälkeen. Kysymys-ten avulla on helppo tunnistaa, onko kyse unen puutteesta

Arvioiden mukaan noin joka kymmenes äiti Suomessa kokee synnytyksen jälkeisen masennuksen,

joka vaikuttaa hänen oman elämänsä lisäksi vauvan, perheen ja koko lähipiirin elämään.

Vasta viime vuosina on ymmärretty ongelman yleisyys jasiihen liittyvä inhimillisen hädän ja kärsimyksen laajuus.Ei ole yhtä ainoaa synnytyksen jälkeisen masennuksenselittäjää. Vastasynnyttänyt äiti voi olla masentunut monistasyistä.

Naisen synnytyksen jälkeinen psyykkinen oirehdinta eivälttämättä ole masennusta. Synnytyksen jälkeen suurinosa naisista kokee herkistymistä, joka auttaa äitiä virittymäänpienen vauvan maailmaan, hienovaraisiin ja hauraisiin

Hilkka Pyylammi tapaa Elinan ja vauvan vastaanotolla.Kaikkien äitien kanssa keskustellaan masennuksestaEPDS-seulan avulla vauvan täyttäessä kaksi kuukautta.Elinalla on alku sujunut hienosti vauvan kanssa.

��ETELÄPOHJALAISTA HYVINVOINTIA • 2011

tai fyysisestä väsymyksestä ja miten äidin toipuminensynnytyksestä on edennyt. Seinäjoen terveyskeskuksessaEPDS-seula on säännöllisessä käytössä.– Seulan palautusvaiheessa monet äidit ovat antaneethyvää palautetta siitä, että myös heidän voinnistaanhuolehditaan ja ollaan kiinnostuneita. Parhaimmillaanterveydenhoitaja voi tukea ja kannatella yhdessä muidenammattilaisten kanssa äidin ja koko perheen selviytymistäjo vauvaa odotettaessa sekä lapsen syntymän jälkeen,Hilkka kertoo.

Terhin tarinaKurikkalainen TerhiHyväkkä on kokenutsynnytyksen jälkeisenmasennuksen jasen yllätyksellisyyden.

"27-vuotiaana pitkän parisuh-teen kunniaksi totesimme, ettänyt on aika perheenlisäykselle.Työni kätilönä ei suojannutminua "puun takaa" tulleelleahdistusmuotoiselle synnytyksenjälkeiselle masennukselle. Kos-kaan aikaisemmin en ollut oireillut psyykkisesti jaoloni oli kaamea oikeastaan saman tien, kun kotiu-duimme vierihoito-osastolta. En pystynyt syömäänenkä nukkumaan. Suunnaton ahdistus puristi kaikenaikaa ja pisti yökkäilemään ja ripuloimaan vajaanvuoden ajan lapsen syntymän jälkeen. Mies olitukena, mutta ihan ihmeissään voinnistani. Lapsihuusi yötä päivää yli vuoden ikään asti. Kun lapsialkoi nukkua, ahdistus ja unettomuus jatkuivat,mikään ei auttanut. Jouduin turvautumaan lääkkeisiin,että saisin nukuttua.

Toipuminen kesti kauan ja sitä hidastivat lähiomaistenkuolemat. Pääsin psykiatriselle osastolle, jossa sainlevätä ja purkaa ahdistustani. Mies hoiti mallikkaasti

lapsen, kodin ja omassa työssäjaksamisensa, minusta ei siihentukea ollut. Hitaasti, mutta varmastialoin toipua. Löysin ihmeellisenihanan aarteeni: lapseni johon enollut pystynyt aikaisemmin tu-tustuman sairauteni vuoksi. Enhäpeä sairastumistani – se eikerta kaikkiaan ole oman tahdonvallassa. Suuren avun löysinvertaistukea tarjoavasta ÄimäRy:stä (äidit irti synnytysma-sennuksesta ry). Aloitin aktii-visen toiminnan yhdistyksessävaltakunnallisena puhelinpäi-vystäjänä ja Seinäjoen ver-

taistukiryhmän vetäjänä sairaudesta toivuttuani."

Äimä ry on toiminut vuodesta 1998 ja se järjestääerilaisia vapaaehtoisten vetämiä vertaistukiryhmiä.Jäsenille on viikonlopputapaamisia, äitien lepolau-antaita, seniori- ja vapaaehtoisten tapaamisia sekäuusien jäsenten tutustumistapahtumia. Äimä Ry:nyhteistyökumppanina toimii Ensi- ja turvakotien liitto.Äimällä on myös läpi vuoden toimiva vertaistukipu-helinpäivystys (040 746 7424), josta vastaavatvapaaehtoiset toimijat, jotka ovat itse läpikäyneetja toipuneet synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.Lisätietoja Seinäjoen alueen toiminnasta saa TerhiHyväkältä numerosta 040 544 4824.

Lähteet:• Juutilainen, K. Masentuneiden äitien tunnistaminen jahoitoketjujen rakentaminen. Tukipilari 2003–2005.• Sarkkinen, M. & Juutilainen, K. 2007. Vauvaperheen ma-sentunut äiti neuvolassa.• Hermanson, E. 2008. Synnyttäneen äidin herkistyminen jamasennus. Lapsiperheen oma kirja. Duodecim, terveyskirjasto.

Kuva: Mervi Ropponen

TyövälineitämasennuksentunnistamiseksiEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alu-eella on huomioitu raskauden aikainenja synnytyksen jälkeinen masennuksentunnistaminen kehittämällä uusia työmuo-toja. Pikkulapsipsykiatrian poliklinikkakoordinoi alueellisen hoitoketjun raken-tamisen. Pohjanmaa-hanke on järjestänytkaksi laajaa koulutuskokonaisuutta, jotkakeskittyvät masennuksen tunnistamiseen,hoitoon ja vuorovaikutusriskien huomioi-miseen.


Teksti: Kokemusasiantuntijat, Tuire Hautala ja Liisa Rauhala Kuvat: Tuire Hautala

Kokemusasiantuntijaon oman tarinansa tähtiJalasjärveläinen Soili tietää mitä masennus on ja hän on valmis kertomaan siitä muille. Soili on

yksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kokemusasiantuntijoista.

Kaikki alkoi noin vuosi sitten, kun Soili kuuli kokemus-asiantuntijakoulutuksesta Jalasjärven mielenterveystoi-miston masennuskouluryhmässä. – Sain tietää koulutuksesta vasta viikkoa ennen kuinhakemus piti jättää. Ajattelin, että tässä on sitä jotain,mitä olen etsinyt. Panostin hakemukseen ja minuthyväksyttiin, Soili muistelee.

Koulutus oli avoin kaikille, joilla on kokemuksia päihde-tai mielenterveysongelmista. Hakemusten perusteellavalikoitui 20 tulevaa asiantuntijaa.

Vuoden mittaisessa kokemusasiantuntijakoulutuksessakäsiteltiin erilaisia asiakokonaisuuksia. Koulutuksessatyöstettiin omaa tarinaa ja perehdyttiin muun muassapsyykkisiin häiriöihin ja sairauksiin, mielenterveystyöhön,psykiatriseen hoitoon ja päihteisiin. Lisäksi opiskeltiinpedagogisia valmiuksia, mediataitoja ja vertaisryhmänvetämistä.

– Koulutus oli tosi mahtava ja sain paljon tietoa päihde-ja mielenterveysasioista. Pystyin käsittelemään jopavanhoja lapsuudenaikaisia asioitani koulutuksen aikana.Asiat pitää mielestäni käsitellä, ennen kuin tervehtymi-nen on mahdollista. Muiden kertomukset ja keskustelutantoivat aineksia ja ajatuksia omaan elämään, Soilijatkaa.

Jotain ainutlaatuista

Kokemustieto on Soilin mukaan ainutkertaista tietoa,jota ei opita kirjoista. Se syntyy oman historian jaelettyjen asioiden myötä. Kokemustietoa ja selviytymis-tarinoita tarvitaan, jotta asenteet muuttuvat nykyistämyönteisemmiksi mielenterveys- ja päihdehäiriöitäkohtaan. – Esimerkiksi masennuksesta puhutaan vielä vähän,vaikka se on yleistä. Hoitoon hakeutuminen ei oleitsestään selvää, koska ihminen ei välttämättä tiedä

Kokemusasiantuntijakoulutuksen opiskelijat ja kouluttajat kokoontuivat ryhmäkuvaan koulutuspäivän alkaessa.


olevansa masentunut. Kun masennuksesta tulee hel-pompi puheenaihe, siihen on myös helpompi puuttua,Soili arvioi.

Vain muutama Soilin lähipiirissä tiesi hänen sairaudes-taan ennen kokemusasiantuntijakoulutuksen alkua.– Ihmiset ovat suhtautuneet tietoon positiivisesti. Välillä

sairaudesta on syntynyt pitkiä keskusteluja myös vie-raiden ihmisten kanssa. Moni on kertonut omistakokemuksistaan ja lapsen tai puolison sairastumisesta.Ihmisillä on tarve puhua, Soili kiteyttää.

Soili haluaisi kertoa omaa tarinaansa ja auttaa koke-muksiensa avulla muita ihmisiä. Hän voi esimerkiksiluennoida työnantajille masennuksesta ja paluustatakaisin töihin sairausloman jälkeen tai esiintyä oppi-laitoksissa.

Koulutusta kokemusten tueksi

Kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuneet koulut-tautuivat päihdeongelmien ja mielenterveyden koke-musasiantuntijoiksi. He toimivat tulevaisuudessa muunmuassa Etelä-Pohjanmaan psykiatrian toiminta-alueellavertaistoimijoina vetäen erilaisia ryhmiä yhdessä am-mattihenkilöstön kanssa. Lisäksi kokemusasiantuntijatkouluttavat ja osallistuvat palvelujärjestelmän kehittä-mistehtäviin.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella kokemus-asiantuntijoiksi valmistui keväällä 2011 kaikkiaan kak-sikymmentä mielenterveys-, tai päihdekuntoutujaa jaomaista. Seuraava koulutus käynnistyy syksyllä 2011,hakuaika päättyy 10.6.2011. Lisätietoja osoitteestawww.pohjanmaahanke.fi

Halu auttaa muita sairastuneita innosti Soilia hakemaankokemusasiantuntijakoulutukseen.

Kokemusasiantuntija on kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyt henkilö,jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmasta jokoniitä sairastavana, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä, omaisenatai läheisenä. Hän toimii palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä,arvioinnissa, vertaistoimijana tai kokemuskouluttajana.

Vertaistoimija on henkilö, joka oman kokemukseensa ja kokemus-asiantuntijakoulutukseen tukemana toimii palvelujärjestelmässäasiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena, vertaisryhmissä taivertaistukihenkilönä.

Kokemuskouluttaja on henkilö, joka oman kokemustiedonperustalta ja kokemusasiantuntijaksi kouluttautuneena voi toimiaerilaisissa opetus- ja koulutustehtävissä.(Lähde: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma)

Kokemusasiantuntijakoulutusta koordinoivaa Kokemuksesta oppia– vertaisuudesta voimaa kehittämishanketta toteuttavat Välittäjä2009:n Pohjanmaa-hanke ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.

Alkoholinkäyttö on vähäisempää ikääntyneillä. Tähänon monta syytä. Vanhemmat ihmiset ovat ehkä use-ammin viisaampia ja varovaisempia alkoholinkäytönkanssa kuin nuoremmat. Lisäksi ne, jotka käyttävätalkoholia runsaasti nuoruudessa tai keski-iässä kuolevatnoin 10 vuotta nuorempina kuin muu väestö.

Ikäihminen ei kuitenkaan ole turvassa alkoholin liika-käytöltä tai edes sen vaikeimmalta muodolta alkoholi-riippuvuudelta. Kolmasosalla niistä yli 65-vuotiasta,joilla todetaan alkoholiriippuvuus, se on kehittynytvasta vanhemmalla iällä.

Ikä ei tule yksin

Ikääntymiseen liittyy elimistön muutoksia, jotka voimis-tavat alkoholin vaikutuksia. Yksi näistä on ihmisen”kuivuminen” iän myötä. Tämän vuoksi saman pai-noisen nuoren ja vanhemman ihmisen kehossaon eri määrät vettä. Tämä on tärkeä seikka,koska alkoholi jakautuu kehossa veteen.Mitä pienempään vesitilavuuteen alkoholijakautuu, sen suurempi alkoholipitoisuusja haittojen mahdollisuus. ”Kuivu-misen” vaikutus veren alkoholipi-toisuuteen on hyvin suuri. Esi-merkiksi jos keskikokoinen 20-vuotias nuorimies on juonutpullon viiniä tavanomaiseensuomalaiseen tahtiin, hän on 1,2promillen humalassa. Samanpainoinen 70-vuotias mies tuleepullollisesta viiniä 1,6 promillenhumalaan.

Ikääntymisen myötä aivot ja muuthermoston osat muuttuvat her-kemmäksi alkoholin vaikutuksille.Tämän takia esimerkiksi alhaisempi

veren alkoholipitoisuus aiheuttaa ikääntyneille krapu-laoireita tai vakavan myrkytyksen.

Alkoholi ja lääkkeet

Sairaudet ja lääkkeiden käyttö lisääntyvät ikääntymisenmyötä. Pitkäaikaissairauksien lääkityksissä alkoholin-

Ikääntyminen ja alkoholiTeksti: Mauri Aalto, ylilääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Ikääntymiseen liittyy tekijöitä, jotka altistavat alkoholin aiheuttamille haitoille. Näitä ovat esimer-

kiksi kehon nestetilavuuden pieneneminen, hermoston muutokset ja lisääntynyt lääkitys.

�� ETELÄPOHJALAISTA HYVINVOINTIA • 2011

��ETELÄPOHJALAISTA HYVINVOINTIA • 2011

1. Puhu tunteistasiOngelmat voivat aiheuttaa jos-kus huolta ja yksinäisyyttä.Tunteiden jakaminen muidenkanssa auttaa.

2. Pysy aktiivisenaLiikkuminen vaikuttaa myön-teisesti myös mielialaan. Seauttaa keskittymään, nukku-maan ja olosi tuntuu parem-malta. Liikkuminen antaa si-nulle lisää energiaa! Nautiliikunnasta päivittäin.

3. Syö hyvinRuualla ja ruokailutilanteillaon vaikutusta mielialaasi. Ai-vosi tarvitsevat erilaisia ravin-toaineita pysyäkseen terveenäja toimiakseen hyvin. Ruoka-valio, joka on hyväksi fyysiselleterveydellesi, tekee hyväämyös mielenterveydellesi!

4. Käytä alkoholiavain kohtuudellaAlkoholi on huono tapa selvitäikävistä tunteista. Jotkut ihmi-set juovat tullakseen toimeenpelkojensa tai yksinäisyydenkanssa, mutta alkoholin hel-pottava vaikutus on vain väli-aikaista. Käytä alkoholia mal-tillisesti ja vältä humala-hakuista juomista.

5. Pidä yhteyttälähimmäisiisiHyvät ihmissuhteet auttavatsinua kohtaamaan elämänstressitilanteita. Sosiaaliseenverkostoosi voivat kuulua per-he, ystävät, tuttavat tai vaikkaharrastustesi parissa tapaama-si ihmiset.

6. Pyydä apuaKun asiat menevät huonosti,voivat väsyminen ja paha mielivallata ajatukset. Jos et selviä,pyydä apua ystäviltä, perheeltätai muilta tahoilta.

7. Tauko tekee hyvääAsioiden uudelleen arviointija hiljentyminen tekevät hyväämielenterveydellesi. Suunnit-tele asiat niin, että voit levätätarvittaessa kunnolla. Yritä löy-tää aikaa levolle myös arjenkeskellä. Tee asioita, joistanautit ja joiden parissa rentou-dut.

8. Tee jotain,missä olet hyväKun nautit olostasi, stressi vä-henee. Harrasta jotain, mistäpidät. Onnistumiset kohenta-vat itsetuntoasi!

9. Hyväksy itsesiOlemme kaikki erilaisia. Usko-muksemme, kulttuurimme,uskontomme, seksuaalisuu-temme ja oma elämänhistori-amme tekevät meistä sen,mitä olemme. Hyvä itsetuntoauttaa sinua selviytymään, kunelämässä tapahtuu jotain vai-keaa. Ole ylpeä siitä, kuka olet.

10. Pidetäänhuolta toisistammeLäheisissä ihmissuhteissa janiiden ylläpitämisessä on tär-keää toisesta välittäminen.Näytä myös läheisellesi, ettävälität.

Mielen hyvinvointiaOn tärkeää, että pidät huolta itsestäsi ja nautitelämästäsi! Tässä on 10 käytännöllistä ehdotusta,joiden avulla voit huolehtia mielesi terveydestä.

Teksti on käännetty ja muokattuMental Health foundationinmateriaalista.

käyttöä joudutaan arvioimaan eri lähtökohdistakuin lyhytaikaisissa lääkityksissä. Lyhytaikaisenlääkityksen aikana on ehkä helpompi ollailman alkoholia kuin pohtia yhteisvaikutuksia.Mikäli tähän ei yrityksestä huolimatta pysty,on syytä hakea apua, koska kyseessä voi ollaalkoholiriippuvuus.

Tietoa lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuk-sista saa lääkäriltä, apteekista tai lääkkeenpakkausselosteesta. Yhteisvaikutus riippuukäytetystä lääkkeestä ja annoksesta, käytetynalkoholin määrästä ja siitä, onko kysymysalkoholin kertakäytöstä vai jatkuvasta käytöstä.Yhteisvaikutus voi olla kahdenlaista: alkoholimuuttaa lääkkeen vaikutuksia tai lääke muuttaaalkoholin vaikutuksia. Alkoholi voi esimerkiksiheikentää lääkkeen tehoa, jolloin lääke eivaikuta suunnitellulla tavalla.

Pahimmillaan yhteisvaikutukset ovat vaarallisia.Lääkkeillä ja pienillä alkoholimäärillä on kui-tenkin harvoin vaarallisia yhteisvaikutuksia,mutta vaikutukset voivat silti olla hankalia javaikeasti ennakoitavissa. On joitakin lääkkeitä,joiden kanssa ei tule käyttää alkoholia. Esi-merkiksi rauhoittavia lääkkeitä ja unilääkkeitäkäytettäessä alkoholia ei tulisi käyttää lainkaan.

Miksi terveydenhuollossakysytään alkoholinkäytöstä?

Myös ikääntyneiltä kysytään terveydenhuollos-sa heidän alkoholinkäytöstään. Yksi syy on se,että potilaille määrätään lääkkeitä ja halutaanhuolehtia siitä, että lääkehoito on turvallista.Lisäksi alkoholin liikakäyttö voi aiheuttaa noin60 erilaista sairaustilaa.

Suomessa on kymmeniätuhansia ikääntyneitäalkoholin liikakäyttäjiä. Suurimmalla osallaliikakäyttö on sen luonteista, että se ei selviäkatsomalla potilasta tai tule esille laboratorio-kokeissa. Tämän takia lääkärien ja hoitajientulee kysyä potilaiden alkoholinkäytöstä japotilaiden tulee vastata mahdollisimman tar-kasti. Kysyminen ei välttämättä tarkoita sitä,että lääkäri tai hoitaja epäilisi potilaalla olevanalkoholin liikakäyttöä. On hyvä myös muistaa,että terveydenhuollossa ei tehdä moraalisiaarvioita potilaiden elämäntavoista.

www.pohjanmaahanke.fi

P o h j a n m a a - h a n k e / V ä l i t t ä j ä 2 0 0 9 - h a n k e • K e s k u s k a t u 1 3 A , 3 . k r s , 6 0 1 0 0 S e i n ä j o k i

KERÄÄMMEPALAUTETTALEHDESTÄ JA HALUAI-SIMME KUULLA JUURISINUN MIELIPITEESI!Piditkö erityisesti jostain jutusta, vaiolisiko jotain aihetta voinutkäsitellä toisin? Sana on vapaa,palautteesi on tärkeää meille.

Palautteen

aika!

Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneidenkesken arvomme 15 lahjakorttia Mielenterveydenensiapu®2 -koulutukseen. Järjestämme kolme iltaakestävän koulutuksen Seinäjoella 22., 25. ja 29.8.2011.Koulutusta ei voi vaihtaa rahaksi.

Voit lähettää palautetta sähköpostitse osoitteeseen:

[email protected]

tai postitse osoitteeseen

Pohjanmaa-hanke / Välittäjä 2009 -hanke

(Lukijapalaute)

Keskuskatu 13 A, 3. krs

60100 Seinäjoki

Ilmoitamme lahjakortin voittaneille henkilökohtaisesti.

Documents

Ei mikään hullumpi paikka! Kurkistus Törnävän arkeen s. 4-7 ... · Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Rakennetaan yhdessä eteläpohjalaista hyvinvointia •