Ekokaari 1/2003

Ekokaari - ympäristöasiaa kotikunnastasi

Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 1/2003Ilmestyy keväisin ja syksyisin.

● Oletko nähnyt liito-oravan?● Luontokoulu aloittaa syksyllä● Löytökoiria uhkaa lopetus● Kannettu vesi pysyy kuin pysyykin

kaivossa● Arjen näkymät ovat arvokasta

perintöä● Harrastajaviljelijä tietää mitä syö● Riihimäen keskusta alkaa hahmottua● Puutarhajätteiden käsittelyn

vaihtoehdot Riihimäellä● Kierrätyskeskus pesi kasvonsa● 101 arvokasta

rakennusperintökohdetta● Millaisia roskia kotona voikaan

polttaa?● EU-rahalla Räyskälään

ympäristösuunnitelma

● Oitin Umpisiin kuoriutui ulkoilukeskus● Sinä teet pihan● Hausjärvellä tempaistaan ympäristön

viihtyisyyden puolesta● Järvemme ahdingossa● Ekokuluttaja: Kuluttajan valinta● Yky-hankkeen ympäristökilpailu

päättyy kesäkuussa● Yritysten ympäristöpalvelu alkuun

syksyllä● Rannoille uimaan!● Paalijärvelle lintutorni● Luontoon liikkumaan!● Kotiseuturetkiä torstaisin● Reitistöprojekti parantaa

virkistysmahdollisuuksia

Anna juttuvinkki!

Toimitus ja ilmoitukset

Aikaisemmat lehdetEkokaari 2/2002Ekokaari 1/2002Ekokaari 2/2001Ekokaari 1/2001Ekokaari 2/2000

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/index.htm3.11.2004 10:51:19

Oletko nähnyt liito-oravan?


Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys on kesällä 2001 suorittanut kartoituksen liito-oravien esiintymisestä Riihimäellä yleisöltä saatujen vihjeiden pohjalta. Alueelta löytyi kymmenkunta varmaa pesintäaluetta ja ainakin saman verran mahdollisia pesimäalueita. Liito-oravaa esiintyy myös lähellä kaupungin keskusta-alueita runsaspuisilla omakotialueilla. Se ei kaihda ihmisasutusta, mutta yöeläimenä sen havaitseminen on vaikeaa.

Hopeanharmaa liito-orava on selvästi tavallista oravaa pienempi. Se kiipeilee ketterästi puissa ja liitelee puusta toiseen jopa kymmeniä

metrejä.

Liito-oravan tunnistaminen

Se on hopeanharmaa, selvästi tavallista oravaa pienempi laji, jolla on suuret, mustat silmät. Liitopoimu on etu- ja takajalkojen välissä, häntä on litteähkö. Liito-orava kiipeilee ketterästi puissa ohuillakin oksilla ja liitelee puusta toiseen jopa 40:n metrin matkoja. Maassa liikkuminen on sen sijaan kömpelöä, joten eläin ei pysty ylittämään laajoja aukeita alueita. Liito-orava liikkuu yleensä öisin lähes äänettömästi.

Elinympäristö

Liito-oravan elinympäristönä ovat yleensä varttuneet, kuusivaltaiset sekametsät. Järeitä haapoja tarvitaan kolopuiksi, koivuja ja leppiä ravintopuiksi. Muutama iso kuusi on tarpeen suojaksi petolinnuilta. Asuinpiirit ovat usein pienvesistöjen varsilla tai kalliojyrkänteiden juurella. Pellonreunojen haavikot, rauhalliset puistot ja suuripuiset omakotitalojen tontitkin kelpaavat. Naaraiden elinpiiri on 1-3 hehtaaria, koiraiden jopa 100 hehtaaria.

Ravinto

Liito-oravan ravintona ovat talvella pääasiassa koivujen ja leppien norkot, joita kerätään varastoihin. Kesällä eläimet syövät lehtipuiden lehtiä, marjoja ja kukkia. Siitepölyn takia talviset papanat ovat kellertäviä, kesällä ne ovat ruskeita. Riisinjyvän kokoisia papanoita löytyy ruokailu- ja pesäpuiden juurilta.

Pesiminen

Liito-oravalla on käytössä useita pesiä, osa on vanhoissa tikankoloissa, osa oravien risupesissä. Eläin voi pesiä myös 45 mm:n suuaukolla varustetussa kottaraispöntössä. Poikasia on 2-3. Poikueita voi olla kesän aikana kaksi, huhti-toukokuussa ja kesä-heinäkuussa. Kiima-aikana maalis-huhtikuussa liito-oravat liikkuvat päivisinkin, samoin keskikesällä poikasten lähtiessä ruuanhakuun.

Kannan vahvuus

Liito-orava on vuoden 2000 uhanalaisluokittelussa vaarantunut laji. Sekametsien hakkuiden vuoksi kannat ovat kaikilla elinalueilla heikentyneet. Lukumääräarviot vaihtelevat 10 000 - 30 000 yksilön/parin välillä.

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/liito-orava.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:21


Tarkempien tietojen saamiseksi on monilla alueilla käynnistetty kartoituksia. Varmoista liito-oravahavainnoista pitäisi ilmoittaa oman kunnan ympäristötoimistoon tai alueen ympäristökeskukseen.

Liito-oravan uhat

Liito-oravan pahimmat uhat ovat sopivien kolopuiden häviäminen hakkuissa, elinympäristöjen liiallinen harventaminen, elinalueiden välisten metsäyhteyksien tuhoutuminen hakkuissa, metsien kesäaikaiset hakkuut, haavan kasvava käyttö paperiteollisuudessa ja tiedon puute.

Lisätietoja voit saada osoitteesta www.amfibi.net/liito-oravayhdistys

Teksti: Aira KangasKuva: Heimo Rajaniemi

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/liito-orava.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:21

Löytökoiria uhkaa lopetus

Löytökoiria uhkaa lopetus

Eläinten Auttajat ry etsii kuumeisesti tiloja, joihin voitaisiin sijoittaa löytökoirat.

Nykyisin käytäntö on sellainen, että Riihimäen, Lopen, Hausjärven ja Hyvinkään löytökoirat sijoitetaan lakisääteiseksi 15 vuorokauden ajaksi Herajoelle Kennel Lagooniin, jonka kanssa kunnilla on hoitosopimus.

Määräajan umpeutumisen jälkeenkin isännättömiksi jääneet koirat ovat saaneet jäädä Lagooniin, sillä niin on sovittu Eläinten Auttajien kanssa. Heinäkuun alusta Kennel Lagoonin ja Eläinten Auttajien sopimus umpeutuu, eikä korvaavaa paikkaa näillä näkymin ole tiedossa.

”Ellemme löydä taloa tai tonttia, jolle voisimme rakentaa eläinten talon, vanhaa tai uutta omistajaa 15 päivän lakisääteisen säilytyksen jälkeen vaille jääneet löytökoirat ja muut kodittomat koirat on pakko lopettaa. Kysymys on vuodessa noin 70 koirasta, joten ongelma ei ole pieni”, murehtii Eläinten Auttajat ry:n rahastonhoitaja Riitta Lehtonen.

Kokonaistilannetta heikentää vielä se, että Eläinten Auttajien Arolammin kissahoitola on menossa remonttiin.

Kaupunki perui tonttilupauksen

Eläinten Auttajat ry:llä on ollut eläintalohankkeensa jo pari vuotta, ja Riihimäen kaupunki osoitti tarkoitukseen kerran tontinkin Herajoen pienteollisuusalueelta. Lupaus kuitenkin peruttiin, kun tontille oli toinen ostaja, eikä kaupunki ole sen jälkeen löytänyt uutta tonttia eläintalolle.

Elänten Auttajat suunnittelee eläintaloonsa löytökoirien ja –kissojen tilojen lisäksi koulutus- ja kokoontumistiloja, kissojen ja koirien hoitolaa sekä koirapuistoa.

Vielä jokin aika sitten Riihimäellä toimi kaksi alan yhdistystä, mutta nyt Riihimäen eläinsuojeluyhdistys on lopetettu ja yhdistyksen Herajoella ylläpitämä kissatalo on suljettu.

Teksti ja kuva Urpu-Kaarina Yli-Laurila

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/loytokoirat.htm3.11.2004 10:51:21

Kannettu vesi pysyy kuin pysyykin kaivossa


"Ei kannettu vesi kaivossa pysy”, väitettiin ennen vanhaan, mutta pysyy se, ainakin seuraavaan täyttöpäivään saakka.

Aamuvarhaisella palomies Peter Strömmer täytti paloauton 12 kuution säiliön. Aamukahvien jälkeen lähdettiin Oitin paloasemalta vajaan viiden kilometrin matkalle Torholaan, jossa maanviljelijä Heikki Myyrä jo odotteli. Tarve olikin melkoinen, sillä janoisia on myös navetassa.

Palomies Peter Strömmer ja isäntä Heikki Myyrä todistavat, että viimeinenkin vesipisara siirtyy paloautosta kaivon kautta

maahan ja siitä taas sitten kaivoon.

Talon nurkalla kököttävä kaivo on tähän mennessä turvannut 80 vuotta niin ihmisten kuin kotieläinten vedentarpeet, mutta helmikuun lopulla pumppu imaisi tyhjää, ja siitä lähtien on oltu kantoveden varassa. Joka kolmas päivä kunta rahtaa 12 kuutiota vettä tilan kaivoon. Isäntä laskee, että 300-400 euroa siinä siirtyy kunnan kassaan kuukaudessa. Ainakaan vielä hän ei valita, on se vesi semmoinen aines, että sen tuojalle osaa ihminen olla kiitollinen.

Punainen paloauto pakittaa pihaan. Kaivon päältä poistetaan kansi, ja paloletku ohjataan kaivoon. Jo alkaa elämän eliksiiri ryöpsytä putkesta. Ei aikaakaan, kun kaivo täyttyy, ja vettä alkaa valua yli. Se saa valua rauhassa, koko säiliö tähän tyhjennetään.

Saman verran saa ottaa kuin on tuotu

Veden liikkeet maaperässä ovat ihmeelliset. Pian on kaivon vesipinta taas laskenut niin, että vain puoli rengasta on peitossa, ja kaivon ympäristöön valunut vesi on imeytynyt maaperään. Isäntä Heikki Myyrä ja palomies Peter Strömmer vakuuttavat kuitenkin rauhallisesti, että kyllä se vesi hanasta laskettaessa sieltä kaivosta löytyy! Saman verran sieltä saa ottaa, kuin sinne on tuotu.

Heikki Myyrä suunnittelee syventävänsä kaivoa tai pistävänsä siihen putkea, koska pohjaveden pinta on alhaalla, ja lähitulevaisuuden näkymät ovat mitkä ovat.

Palomiehillä riittää näitä rauhallisempiakin vesikeikkoja. Tilaaja maksaa normaalin vesimaksun, 1.40 euroa kuutiolta. Lisäksi kuljetuksesta velotetaan 25 euroa tunnilta ja alvit päälle. Kolmessa päivässä ne iloliemet on juotu, ja tarvitaan uusi kaivollinen.

Hausjärven palokunnan vesipartiolla on 70 kohdetta. Keskimääräisen kaivon koko on 2-4 kuutiota. ”Joissakin vesi pysyy, toisissa ei”, kuittaa palomies Matti Koskinen. Veden kuskaus alkoi viime vuonna loppukesästä, eikä loppua näy. Moni uskoo, että vasta syksysateet auttavat tilannetta.

Peter Strömmer lähti Torholasta täyttämään autoaan Ryttylään saakka, kun Oitin paineensäätöasema oli juuri sen päivän remontissa. Hän toivoi, ettei hälytystä tulisi, kun auton

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/kannettuvesi.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:22


säiliö oli tyhjillään. Eikä sitten tullutkaan.

Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/kannettuvesi.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:22

Arjen näkymät ovat arvokasta perintöä

Arjen näkymät ovat arvokasta perintöä

Pääkirjoitus

Parhaillaan vietetään rakennusperinnön vuotta, ja ikään kuin sen kunniaksi on ilmestynyt Rakennettu Häme –teos. Se listaa Riihimäeltä, Hausjärveltä ja Lopelta peräti 101 arvokasta rakennusperintökohdetta. Moni asuu, tekee töitään ja elää arkeaan arvokkaan rakennusperinnön keskellä, ja lähes jokainen meistä näkee päivittäin arvokkaita kohteita ympärillään. Osaammeko antaa arvoa maisema- ja kyläkokonaisuuksille, kaupunkikeskustoille, omakotialueille, teollisuusympäristöille, vanhoille teille ja maaseudun rakennusryhmille? Osaammeko löytää hämäläisestä maisemastamme selvästi näkyvät kirkot, kartanot, suurtilat, ikiaikaiset maantiet, rautatiekulttuurin, puolustuksen historian, tiiliarkkitehtuurin ja keskiajan?Osaammeko arvostaa ja suojella arkinäkymiämme seuraavienkin polvien nautittavaksi?

***

Etusivullamme on kuva ja sisäsivulla artikkeli liito-oravasta, josta on tullut vahva vaikuttaja, onhan se pystynyt siirtämään jopa tielinjauksia. Suomi on ainoa EU-maa, jossa liito-oravaa esiintyy. EU:n luontodirektiivin mukaan se on yhteisön tärkeänä pitämä laji. Suomen lainsäädännössä se on otettu huomioon niin, että liito-oravan selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaan kiellettyä. Salaperäisen hämärän eläimen rauhoitus toimii kuitenkin valitettavan tehottomasti ja elinympäristöjä uhkaa edelleen usein tuhoutuminen. Vaikka liito-oravakanta on lajille sopivissa metsissä vielä kohtalainen, se on toisaalla huomattavasti vähentynyt tai jopa hävinnyt kokonaan. Riihimäen seudulla liito-oravaa on vielä jopa kaupungin keskustassa. Sekin on arjen ympäristöön kuuluvaa arvokasta perintöä.

***

Ensimmäinen Ekokaari ilmestyi syyskuussa 1996, joten seitsemän vuotta on täynnä. Iloista kesää kaikille lukijoille!

Urpu-Kaarina Yli-Laurila

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/paakirjoitus.htm3.11.2004 10:51:23

Harrastajaviljelijä tietää mitä syö


Riihimäkeläinen harrastajaviljelijä Terttu Tanner väittää elämäntapansa olevan protesti nyky-yhteiskunnalle, jossa ei ole syötäväksi tai juotavaksi tarjolla oikeastaan mitään täysin luonnonmukaista.

Tannereilla ei osteta talven mittaan muita ulkomaan hedelmiä kuin sitruunoita, banaaneja ja avokaadoja. Kesällä ostoslistalle lisätään meloni. Jokainen aamu aloitetaan kuitenkin vahvalla vitamiinipommilla, kun talouskone sekoittaa idätettyyn vehnään banaanin lisäksi itse kasvatettuja ja poimittuja mustaherukoita, aroniaa, omenoita, tyrniä, pihlajanmarjoja, mustikoita tai muita marjoja. Keittiössä kasvavat kohisten erilaiset versot ja idut.

Aiemmin emäntä jakoi aikansa kotipuutarhan ja mökkiviljelysten kesken, mutta nyt hän on jättänyt mökin seuraavalle sukupolvelle. Nyt hänellä on aikaa jopa istua puutarhassa ja nauttia näkemästään.

Kasvihuonetta käytetään keväällä hyödyksi taimikasvatuksessa, ja Terttu

Tanner saa kastella hentoja alkuja päivittäin.

Lumen lähdettyä alkaa kuopsutus

Terttu Tannerin puutarhakiireet alkavat lumen lähdettyä. Lehdet ja muut roskat haravoidaan komposteihin, joita tontilla on useita. Rinteessä on kököttänyt lasinen kasvihuone jo parikymmentä vuotta. Se on kunnostettu jo syksyllä. Sinne Terttu Tanner kantaa autotallista toistakymmentä vuotta vanhat pelargoniat jo maaliskuussa ja vaihtaa niihin mullat. Ne saavat vahvistua kasvihuoneen teholämmössä ennen ulkopaikoille siirtämistä. Lisälämpöä kasvihuoneeseen saadaan lämmittimistä. Kasvihuoneeseen siirretään myös sisätilat siihen saakka valloittaneet taimiruukut, joissa vahvistuvat tomaatit, kurkut, kurpitsat, sinappikaalit, salaatit, daaliat, gladiolukset, freesiat, liljat, mustanmerenruusut. Kun taimet on siirretty kasvupaikoilleen, kasvihuoneen lopullisia asukkaita ovat tomaatit ja kurkut. Orkideojen kanssa Terttu Tanner sanoo olevansa naimisissa, joten niitä on sekä talossa että kasvihuoneessa. Erityislava on niitä taimia varten, jotka Terttu Tanner myy toukokuussa kirpputorilla. Siitä on tullut joka keväinen ohjelma, jota monet ostajat jo odottavat.

Erikoisiakin vihannes- ja marjakokeiluja

Tänä kesänä Tannerin puutarhassa viljellään ainakin perunaa, porkkanaa, palsternakkaa, mustajuurta, valkosipulia, maa-artisokkaa, parsaa, purjoa. Juurekset säilyvät talven yli hiekkaan upotettuina autotallissa. Hapankaalia tehdään joka syksy monta pytyllistä, vaikka viime vuosina ei enää olekaan kasvatettu itse kaaleja. Hapankaaliin sekoitetaan kaikkia mahdollisia vihanneksia, hapattava bakteeri tulee kaalista, suolaakaan ei tarvita. Myös kuivuri on ahkerassa käytössä. Viime syksyn omenasato muuttui kuivurissa lastenlasten rakastamiksi omenasipseiksi. Kuivurikäsittelyn saavat myös nokkonen, peltokorte ja muut teeainekset. Seesamin siemenet idätetään ja kuivatetaan ennen kuin ne päätyvät ”korppujauhoiksi” kakkuvuoan reunoille. Puutarhan hedelmä-

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/harrastajaviljelija.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:24


ja marjalistalla ovat omenat, luumut, kirsikat, musta- ja punaherukat, karviaiset, marja-aroniat, karhunvatukat. Mustaseljakin tuotiin Ruotsista, ja vaikka sen marjat eivät meillä ehdi kypsyä, sen kukista saadaan ihanaa teetä.

Siemeniä voi kerätä itsekin

Siemeniä Terttu Tanner hankkii alan messuilta, mutta syksyisin hän jättää myös omista kasveistaan, esimerkiksi mustajuuresta ja valkosipulista, muutaman yksilön kukkimaan, ja siinä sitten kehittyvät seuraavan vuoden siemenet. Etanoita puutarhassa on ollut, mutta ei juuri muita tuholaisia eikä tauteja. Jäniksiä ja räkättejä karkotetaan puihin ripustetuilla vanhoilla cd-levyillä ja videokasettinauhoilla, jotka välkkyvät auringossa ja liikkuvat tuulessa. Tontilla vierailee oravia ja jäniksiä, ja sillä asustaa parikymmentä siiliä, joita varten on rakennettu useita suojaisia ruokapaikkoja ja pikkutaloja. Lintuja on paljon. Mustarastas on tavallinen näky. Eräänä päivänä haukka söi pihalla pulua. Pihapiiriä asustaa omassa talossaan myös Muru-kissa, jonka varalta lintujen talvinen ruokintapaikka pitää aidata korkealla verkkoaidalla.

Kasveilla, eläimillä ja ihmisillä hyvä olla

”Meillä on myös hirveästi perhosia”, Terttu Tanner kertoo. Hän on huomannut, että punahattu kerää perhosia vallan erityisesti. Muita puutarhan kukkia ovat sinivuokot, pionit, ruusut, ritarinkannukset, salkoruusut, leimukukat, pallohortensiat, kultapallot. Rinteessä kasvaa myös paljon luonnonkukkia, sellaisia kuin kylmänkukka, kullero, kurjenkello, kissankäpälä sekä sini-, valko- ja keltavuokot. Yrttejä on ripoteltu sinne tänne. Sireenit, tuomi, tammi ja koivut nousevat korkeuksiinsa. Köynnöshortensia kiipeää koivun runkoa pitkin ja tuoksukuusama peittää männyn rungon. Kesällä kurpitsa kruunaa kompostin. Vasta ilta-aterialla Tannerilla syödään vihannesten, marjojen ja hedelmien lisäksi kalaa, kanaa, kalkkunaa tai lihaa. Terttu Tanner on havainnut, että heikko selkä, sydänvaivat ja muut sairaudet ovat parantuneet terveellisten ruokatottumusten ansiosta. ”Pääasia on kuunnella itseään. Olen etsinyt vaihtoehtoja ja olen selvinnyt ihmeellisistä asioista”.

Teksti ja kuvat: Urpu-Kaarina Yli-Laurila

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/harrastajaviljelija.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:24

Riihimäen keskusta alkaa hahmottua

Riihimäen keskusta alkaa hahmottua

Monien vaiheiden jälkeen ollaan Riihimäellä tilanteessa, että ehdotus kävelykeskustan asemakaavan muutoksesta tulee nähtäville ja lausunnoille touko-kesäkuussa. Jos kaupunginvaltuusto hankkeen hyväksyy, kävelykatua voitaisiin alkaa rakentaa ensi vuoden keväällä mahdollisesti EU-tuen turvin.

Kaava koskee vain Hämeenkadun keskeistä aluetta ja Kauppakujaa, mutta kokonaisuuteen on ajateltu kuuluvan keskeisenä osana toriaukea Valtakadun-Kauppakujan risteysalueella.

Keskustan ja asemanseudun yhteyksiä pyritään tulevissa suunnitelmissa niinikään parantamaan. Ensimmäisen asemalaiturin ulottuessa lähelle Peltosaaren siltaa matkaa asemalta keskusaukiolle on vain noin 200 metriä!

Kävelykeskustasta voisi tulla kaikkien kaupunkilaisten viihtyisä “olohuone”. Keskustan kauppiaat hyötyvät kasvavista jalankulkuvirroista ja voivat vähitellen monipuolistaa tarjontaansa, mikä taas lisää kiinnostusta asioida keskustassa.

Koko keskustan kehittämiskeskustelun ajan kävelyajatuksella on ollut vahvat puolustajansa ja vastustajansa. Viihtyisän ja elävän keskustan vastustajia tuskin on, keinoista vain vallitsee erimielisyyksiä.

Kaupunkikeskusta luo kaupungin julkista kuvaa, imagoa, ja voi sinällään olla markkinointivaltti, kun uusia asukkaita ja yrityksiä houkutellaan kaupunkiimme.

Raija Niemi

Kirjoittaja on Riihimäen kaupungin asemakaava-arkkitehti

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/riihimaenkeskusta.htm3.11.2004 10:51:24

Puutarhajätteiden käsittelyn vaihtoehdot Riihimäellä

Puutarhajätteiden käsittelyn vaihtoehdot Riihimäellä

Kompostoimalla ravinteet palautuvat luontoon

Ehdottomasti paras tapa käsitellä maatuvia puutarhajätteitä on kompostoida ne ja näin palauttaa kasvien ravinteet maaperään. Talousjäte on haittojen ehkäisemiseksi kompostoitava aina jyrsijä- ja lämpöeristetyssä kompostisäiliössä. Puutarhajätteen voi sen sijaan kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kompostikehikossa. Kompostointiohjeita saat kaupungin kierrätyskeskuksesta tai ympäristönsuojeluyksiköstä.

Puutarhajätteiden vastaanottopaikat RiihimäelläRiihimäkeläiset voivat toimittaa puutarhajätteitäänJOKO KORTTIOMÄEN MAANKAATOPAIKALLE- veloituksetta pienet määrät (henkilöauton peräkärryllinen) - vain puiden lehtiä ja ruohonleikkuujätettä, ei oksia tai risujaavoinna ma-to klo 7-16 ja pe klo 7-14.TAI KIERTOKAPULAN JÄTTEENKÄSITTELYALUEELLE- kaikkia puutarhajätteitä, myös oksia ja risujaavoinna ma-pe klo 7-19, 19.4.-25.5.2003 myös la klo 9-14- myös Hausjärven ja Lopen asukkaille

Puutarhajäte järjestetyssä jätteenkuljetuksessa- pakattava mustiin, korkeintaan 75 litran kokoisiin muovipusseihin- jäteastian ulkopuolelle jätetyistä muovipusseista kaupunki perii taksan mukaisen irtojätemaksun, suuret erät kuljetettava itse

Puutarhajätteiden avopoltto - sallittu vain taajama-alueen ulkopuolella, ilmoitettava ennen polton aloittamista Riihimäen paloasemalle virka-aikana puh. (019) 741 7678.

Elina Mäenpää ympäristönsuojelusuunnittelija

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/puutarhajate.htm3.11.2004 10:51:25

Kierrätyskeskus pesi kasvonsa


Riihimäen kierrätyskeskus Mattilan pienteollisuusalueella on pessyt kasvonsa. Enää tavarat eivät loju epämääräisesti ympäriinsä, vaan kaikella on oma paikkansa. Koko yleiskuva on muuttunut. Ja todella myönteiseen suuntaan. ”Olemme pyrkineet yhdenmukaiseen ulkoasuun. Kaikki tämä on rakennettu itse”, sanoo kierrätyskeskuksen hoitaja Jyri Lindblom esitellessään uusia hyllyjä, nauloja, lokerikkoja. Nyt kaikella on omat paikkansa: patjoilla, matoilla, lampuilla, astioilla, kirjoilla, tuoleilla. Kodinkoneosasto on omassa rivissään ja muu tekninen puoli hyllyissään ja laatikoissaan.

"Nyt meillä viihtyvät entistä paremmin asiakkaat ja työntekijät”, Jyri Lindblom kuvaa siistiytynyttä

kierrätyskeskustaan.

Korjatuilla polkupyörillä on kokonaan oma huone. Vanhoista pakastimista rakennetut kompostorit valloittavat kevään mittaan entistä enemmän tilaa.Pieni, mutta oleellinen uudistus oli hintalapun lävistimen hankinta. Nyt asiakkaan on helppo nähdä, mitä mikin tuote maksaa. Sekin muutti kierrätyskeskuksen enemmän myymälämäiseksi.Jyri Lindblom on toiminut kierrätyskeskuksen hoitajana kaksi vuotta. Hän ja muu henkilökunta – myyjä ja korjaamotyöntekijä – sanovat, että on kiva tehdä töitä, kun on siistiä. Asiakkaatkin tuntuvat viihtyvän entistä paremmin, ja kauppa käy.Edelleen kierrätyskeskuksessa on kuitenkin liian täyttä. Noin 300 neliöön mahtuvat myymälä, varasto ja korjaamo, joten lisää tilaa tarvittaisiin.

Monenlaista yhteistyötä

Riihimäen seudulla on pitkään puhuttu kierrätyskeskuksen alueellisesta yhteistyöstä, mutta hanke ei ole edistynyt. Sen sijaan muuta yhteistyötä tehdään. Jyri Lindblom on mukana muun muassa Kiertokapulan vetämässä ETENE-ekotehokkuusneuvontaprojektissa, johon hän on voinut tuoda näkemyksiä kierrätyskeskuksen näkökulmasta.Ruohonjuuritason yhteistyötä tehdään nuorten työttömien Riva-projektin kanssa. Projektin nuoret ovat olleet kierrätyskeskuksessa kunnostamassa tavaraa ja apuna tavaran noutokeikoilla.”Kaupungin perusturvakin on löytänyt meidät. Ensimmäisen kerran meidän puoleemme käännyttiin, kun perusturvatoimi kalusti kotia asiakkaalleen”, Jyri Lindblom iloitsee.

Ovet avoinna 5 päivää viikossa

Riihimäen kierrätyskeskus on toukokuun loppuun saakka kiinni maanantaisin ja avoinna tiistaista perjantaihin klo 10-17, paitsi keskiviikkona klo 10-18. Lauantaina ovi on avoinna klo 10-13.Kesä-, heinä- ja elokuussa kierrätyskeskus on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10-17 ja suljettuna lauantaisin.

Kun kunnostat taloa, kierrätyskeskuksesta saatat löytää kohtuuhintaan:

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/kierratyskeskus.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:26


- ovien kahvat, vetimet, saranat- lukot- väliovet- levytavaraa- sähköasennustarvikkeita (vanhoja vanhaan taloon)- yksittäisiä keittiökaappeja- liesiä- lavuaareja- tiskipöydän kansia- hanoja ja muita lvi-tarvikkeita- kesämökin pihakeittiön tarvikkeet

Teksti ja kuvat: Urpu-Kaarina Yli-Laurila

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/kierratyskeskus.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:26

101 arvokasta rakennusperintökohdetta


Parhaillaan vietetään rakennusperinnön vuotta, ja ikään kuin sen kunniaksi on ilmestynyt Rakennettu Häme –teos. Kirjan on julkaissut Hämeen liitto ja kustantanut Rakennustieto Oy. Kirja luetteloi Hämeen maakunnallisesti arvokkaan rakennusperinnön tutkija Lauri Putkosen inventoimana.Hausjärvellä maakunnallisesti arvokkaita rakennusperintökohteita on kirjan mukaan 39, Lopella 35 ja Riihimäellä 27, yhteensä se tekee 101 kohdetta.Rakennusperintö on läsnä jokapäiväisessä asumisessa, työnteossa ja vapaa-ajassa. Arvokasta rakennusperintöä ovat maisema- ja kyläkokonaisuudet, kaupunkikeskustat, omakotialueet, teollisuusympäristöt, vanhat tiet ja maaseudun rakennusryhmät. Hämeen maisemassa näkyvät keskiaika, kirkot, kartanot, suurtilat, ikiaikaiset maantiet, rautatiekulttuuri, puolustuksen historia ja tiiliarkkitehtuuri.

Hausjärvellä 39…

Hausjärveltä ovat valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi yltäneet Kirkonkylän-Hikiän, Erkylän kartanon, Karhin kylän, Lavinnon kylän ja Turkhaudan kylän kulttuurimaisemat sekä Hikiän ja Oitin rautatieasemat. Maakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat lisäksi Hausjärven kirkko, kirkonkylän pitäjänmakasiini, entinen kunnantalo, entinen kirkkoherranpappila, pikkupappila, entinen kunnalliskoti, Hikiän rautatieasema, Hikiän Kalkee, Selänojan kylä- ja kulttuurimaisema, Eskon koulu, Oma Koti, Kurun kylä ja kulttuurimaisema, Vanha Hämeentie, Ryttylän kartano ja kulttuurimaisema, Ryttylän koulu, Ryttylän entinen rautatieasema ja asemanseutu, Karan kartano ja kulttuurimaisema, Oitin entinen rautatieasema, Oitin Huvilammen ympäristö, Oitin työväentalo, Oitin-Torholan vpk:n talo, Oitin Lokinperä, Oitin koulu, Torholan Mattila, Torholan kulttuurimaisema, Varunteen myllymaisema, Puujaan kylä ja kulttuurimaisema, Puujaan koulu, Retuskallio, Haminankylän kulttuurimaisema sekä Maitosten ja Rutajärven kyläasutukset.

…Lopella 35…

Lopella valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia ympäristöjä ovat Kirkonkylän, Santamäen kartanon, Topenon kylän, Vojakkalan kylän ja Salon kartanon kulttuurimaisemat sekä Hämeen Härkätie. Maakunnallisesti arvokkaita rakennusperintökohteita ovat Lopen vanha kirkko, Lopen museo, kirkkoherran pappila, Lopen uusi kirkko, rantatie Pälsi-Leppälahti-Vanhakoski, Joentaan Haapamaja, Sajaniemen kansakoulu, Sajaniemen Koivuniemi, kappalaisenpappila, Joentaan Konkkala, Ojajoki, Launosten rautatieasema, Läyliäisten Viedahl, Mustalahti, Rekola ja Patoja, Läyliäisten entinen kansakoulu, Linnamäen entinen pysäkki, Salon Leppäniemi, Vojakkalan Seppälä, Marskin maja, Salmion kartano kulttuurimaisemineen, Rautakosken historiallinen teollisuusmiljöö, Pilpalan mylly, Pilpalan Hyrry, Hunsalan entinen rautatieasema ja työväentalo sekä Vanha Meritie.

…Riihimäellä 27

Riihimäeltä valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi on mainittu asemanseutu ja Rautatienpuisto, Riihimäen Lasi Oy:n työväenasuntoalue ja Suomen lasimuseo sekä Riihimäen varuskunta-alue.Riihimäen maakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat lisäksi rautatieasema, VR:n veturitallit ja konepaja, Keskuskirkko, Kappelikirkko, Hämeenkadun, Kauppakadun ja Keskuskadun liikerakennukset, Allinna, Vesilinna ja Urheilupuisto, Kansalaisopisto, Työväentalomuseo, Sakon

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/rakennuskohteet.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:26


teollisuusalue, Keskusvankila, Arolammin kylä, Arolammin Rauhasaari, Pitkäsen kulma, Herajoen työväentalo ympäristöineen, Paloheimonkadun varsi, Koivistonmäki, Hirsimäen eteläosa, Aseveljentien asevelitalot, Petsamon ja Juppalan pientaloalueet sekä Riihiviidan kartanon, Herajoen kylän, Hiivolan ja Isolan kartanon kulttuurimaisemat.

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/rakennuskohteet.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:26

Millaisia roskia kotona voikaan polttaa?


Kaikkien palavien jätteiden poltto oli vielä muutama vuosi sitten varsin yleinen jätteiden käsittelytapa haettaessa vapautusta jätteenkuljetukseen liittymisvelvoitteesta. Riihimäellä vapautuksia ei kuitenkaan ole enää vuosiin myönnetty, mikä osaltaan lienee edesauttanut epäasianmukaisen jätteenpolton vähenemistä. Ympäristönsuojeluyksikköön tulleiden yhteydenottojen määrän väheneminen kertoo osaltaan epäasianmukaisen jätteen polton vähenemisestä. Edelleen valituksia savuhaitoista kuitenkin harvakseltaan tulee, joten lienee syytä kerrata jätteiden kotipolttoa koskevat periaatteet.

Polttaa saa vain puuta ja paperia

Riihimäen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset määrittelevät millaisia jätteitä kotiuunissa saa polttaa. Lähtökohtana poltossa on, että vain tiettyjä jätejakeita voidaan turvallisesti polttaa kotiuuneissa, ja niitäkin ainoastaan kiinteistön lämmityksen yhteydessä, muun kiinteän polttoaineen joukossa. Riihimäellä näin saa polttaa ainoastaan käsittelemätöntä puujätettä sekä vähäisessä määrin puhdasta ja kuivaa paperi- ja pahvijätettä. Muiden jätteiden poltto on kielletty.

Oikeat palamisolosuhteet tärkeät

Jätteiden polton edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. Jätteen haitaton polttaminen puolestaan edellyttää hyviä palamisolosuhteita. Poltettavien materiaalien pitää olla kuivia ja puhtaita, ne eivät saa sisältää esimerkiksi ruokajätteitä. Kosteus alentaa palamislämpötilaa jolloin palaminen on epätäydellistä ja saastuttavaa. Ruuantähteiden sisältämästä suolasta puolestaan syntyy poltossa suolahappoa ja pieniä määriä orgaanisia klooriyhdisteitä, kuten erittäin myrkyllisiä dioksiineja ja furaaneja. Suolahappo syövyttää vähitellen hormia ja voi johtaa kalliiseen remonttiin tai jopa tulipaloon.

Muovien polttoa vältettävä

Muovien polttoon on syytä suhtautua aina varauksella, koska muovien polttoon tarvittavia olosuhteita, kuten riittävän korkeaa lämpötilaa sekä tehokasta ja nopeaa palamista, ei useinkaan synny saunan uunissa tai hellassa. Muovin poltossa tarvittava korkea lämpötila puolestaan saattaa vahingoittaa kotiuunin rakenteita. Polton haittojen takia muovijätteen poltto ei ole Riihimäellä sallittua. Huuhdotut ja kuivatut maitotölkit voi sen sijaan polttaa hyvässä tulessa, sytykkeenä niitä ei ole hyvä käyttää.

Risujen avopoltto taajamassa kielletty

Taajama-alueella puutarhajätteiden avopoltto on Riihimäellä kielletty. Taajaman ulkopuolella sen sijaan voi polttaa avopolttona vähäisiä määriä oksia, risuja tai olkia. Avopoltosta on ilmoitettava etukäteen Riihimäen paloasemalle päivystävälle esimiehelle virka-aikana puh. (019) 741 7678. Koska puutarhajätteet palavat usein huonosti, on kosteiden puutarhajätteiden oikea paikka komposti – ei kaatopaikka eikä käryävä nuotio!

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/roskanpoltto.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:26


Elina Mäenpääympäristönsuojelusuunnittelija

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/roskanpoltto.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:26

EU-rahalla Räyskälään ympäristösuunnitelma


Ympäristö huomioidaan Räyskälän ilmailukeskuksessa

Räyskälän ilmailukeskuksen historia alkaa jo välirauhan ajalta 1941. Silloiset epävarmat ajat vaativat lentokentän sijoittamista myös kauas itärajasta, ilmeisesti Hangon tienoille tehtävän maihinnousun pelossa. Onneksi kenttää ei lopulta alkuperäiseen tarkoitukseen tarvittu, ja sodan päätyttyä se jäi vähitellen tarpeettomaksi ja alkoi metsittyä. Vuonna 1963 eli 40 vuotta sitten purjelentäjät raivasivat kentän uudelleen ilmailukäyttöön sopivaksi ja aloittivat ilmailutoiminnan jo saman vuoden keväällä. Siitä alkoi kehitys, joka on nostanut Räyskälän yhdeksi Euroopan parhaista ilmailukeskuksista.

Räyskälää on vuosien varrella rakennettu tarpeen mukaan ilman erityisiä pitkän tähtäyksen suunnitelmia ja yleensä edullisia ratkaisuja etsien. Vaikka tehdyt ratkaisut olivatkin toimivia, ne eivät enää kaikilta osin täytä nykyajan vaatimuksia. Siksi paikkaa ylläpitävä Räyskälä-Säätiö päätti hyödyntää Lopen pääsyn EU:n 2-tukialueeksi ja laati oman ympäristösuunnitelman. Hankkeen kustannusarvio oli noin 170 000 silloista markkaa, ja sille saatiin tukea ALMAn eli alueellisen maaseutuohjelman kautta. Rahoituspäätös saatiin vuoden 2001 lopussa, ja työ valmistui seuraavan vuoden syksyllä.

Hankkeen käytännön toteuttajaksi palkattiin ympäristöteknologian opiskelija Jussi Seppänen. Tehtävä oli laaja ja monipuolinen, koska ilmailukeskuksen toiminta on monitahoista, alkaen normaaleista toimistorutiineista monipuoliseen ilmailukoulutukseen. Myös monet suuret yleisötapahtumat asettavat omat vaatimuksensa ympäristöasioiden huomioimiseen. Tapahtuman järjestäjän ympäristöopas olikin yksi merkittävä osa ympäristöohjelmaa.

Lentomelu on yhdelle ongelma, toiselle ei

Lentopaikkojen yhteydessä yleensä nousee esiin lentomelu. Sen määrää selvitettiin Jyväskylän Yliopiston ympäristöosaston suorittamilla mittauksilla. Lentomelu on siinä mielessä ongelmallinen, että se koetaan hyvin eri tavalla. Joillekin ihmisille riittää pelkkä lentokoneen näkeminen haitan kokemiseen, ja joku toinen ei noteeraa edes suuren matkustajakoneen lentoonlähdön aiheuttamaa melua.

Ilmailukeskuksen ympäristöön on etenkin viime vuosina keskittynyt huomattava kesäasukkaiden määrä. Vaikka suurin osa heistä on tiennyt muuttavansa lentokentän viereen, on toiminnan vilkkaus ilmeisesti yllättänyt, ja valituksia lentomelusta on tullut.

Vaikka purjelentokoneet ja laskuvarjohyppääjät eivät aiheutakaan ilmavirran suhinaa suurempaa ääntä, kummankin ryhmän taivaalle saamiseen tarvitaan moottorikäyttöisiä koneita. Lentomelun pienentämiseksi ei kovin suuria mahdollisuuksia ole, tekniset ratkaisut ovat vähäisiä ja kalliita, parempaan tulokseen päästään menetelmiä ja reittejä kehittämällä. Siksi yhtenä suurena osana ympäristöohjelmaa olikin käsikirjojen tekeminen hinaus- ja hyppylentäjille.

Vesihuoltosuunnitelma jumissa

Myös jätevesien käsittely haluttiin saattaa nykyaikaiselle tasolle. Neuvotteluissa kunnan kanssa todettiin että koko Kaartjärven ympäristö kaipaa järjestettyä vesihuoltoa, ja siksi kunta

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/rayskala.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:27


käynnistikin koko aluetta koskevan vesihuoltosuunnitelman tekemisen. Miljoonan euron hankkeelle saatiin myös valtion vesihuoltorahoitusta noin 500 000 euroa, ja Hämeen ympäristökeskuskin ymmärsi hankkeen tärkeyden koko läntisen Lopen alueelle ja myönsi ympäristöluvan hankkeen jätevedenpuhdistamolle.

Yllätys olikin melkoinen, kun Topenon kyläläiset eivät halunneetkaan kylänsä läpi kulkevan joen veden laadun paranevan, vaan tekivät päätöksestä valituksen, ja niin hankkeelle saatu rahoitus menetettiin, ja toteutus siirtyy pitkälle tulevaisuuteen.

Joka tapauksessa Ilmailukeskuksen kehitys näyttää hyvältä. Toiminta vilkastuu ja monipuolistuu tasaisesti, ja myös kansainvälisyys lisääntyy. Ja nyt entistä paremmin ympäristö huomioiden.

Teksti Jorma LaineKuva Räyskälä-Säätiön arkisto

Kirjoittaja on Räyskälä-Säätiön toiminnanjohtaja

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/rayskala.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:27

Oitin Umpisiin kouriutui ulkoilukeskus

Oitin Umpisiin kuoriutui ulkoilukeskus

Surullisen kuuluisasta vanhasta Umpisten kaatopaikasta on Oitissa kuoriutunut varsinainen kaunotar. Yhä parempaa on luvassa, kunhan alueelle suunnitellut vapaa-ajan toiminnot saadaan käyntiin.

Vielä muutama vuosi sitten Umpisten kaatopaikka paistatteli jopa valtakunnallisissa uutisissa paikkana, johon oli ajettu muun muassa pesulajätteitä, jotka saastuttivat Oitin pohjaveden. Kun entisen kaatopaikan rinteillä ensi talvena lasketaan mäkeä ja nautitaan muutenkin koko perheen voimin ulkoelämästä, sopisi kutsua paikalle toimittajat tekemään juttua siitä, miten asia sittenkin sai onnellisemman käänteen.

Mäntyjen keskellä mahtava monttu

Umpisten entinen kaatopaikka on jo muotoiltu loivaseinämäiseksi kattilaksi keskellä mäntykangasta. Siitä on ideoitu lapsille ja aikuisille talvista tapahtumapaikkaa pulkka- ja kumparemäkineen, mutta mikään ei tietenkään estä käyttämästä sitä jo kesäisiinkin ulkoiluharrastuksiin.

Umpisten liikuntamontun sijainti on mainio, Oitinharjun uusi asuinalue on aivan vieressä, ja toisella puolella on Oitin vanha asuinalue. Paikalle voi kulkea polkua pitkin turvallisesti erillään moottoriliikenteestä.

”Otamme mielellämme vastaan nimiehdotuksia ja ideoita tulevilta käyttäjiltä”, sanoo työnsuunnittelija Jukka Heikkilä Hausjärven kunnan tekniseltä toimialalta. Hänen mukaansa paikalle rakennetaan tulevan kesän aikana laavu ja valaistusta, ehkä myös pieniä hyppyreitä.

Nyt Umpisten liikuntamontussa näyttää paljon kesäisemmältä, mutta seuraavilla lumilla se on jo vilkkaassa käytössä. Jukka Heikkilä toivoo yleisöltä ideoita alueen käytöstä ja

nimestä.

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/monttu.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:28

Oitin Umpisiin kouriutui ulkoilukeskus

Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/monttu.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:28

Sinä teet pihan!

Sinä teet pihan!

Koko perheen PIHA -messut Riihimäellä

Puutarha vaatii tänä keväänä ja kesänä vettä, mutta muuta pihalla tarvittavaa voit hakea 13. PIHA-messuilta Riihimäeltä 23.-25. Tarjolla on tietoa ja paljon ohjelmaa. Asiantuntijat neuvovat eri päivinä kuinka pihalampi rakennetaan ja kuinka nurmikko ja omenapuut pidetään kunnossa.PIHA-messuilla on lukuisia työnäytöksiä. Siellä neuvotaan kuinka taimet pitää istuttaa, kuinka saat kesäkukista iloa koko kesäksi pihalle ja parvekkeelle tai miten ladotaan pihakivetys. Jaakko Kolmonen kertoo lauantaina ja sunnuntaina savustamisesta ja kaasugrillin käytöstä. Saat myös uusimmat niksit kalan käsittelyyn sekä fileiden ja paistien esikäsittelyyn ennen grillaamista.

Näytä ja kysy

Ota mukaan näyte kasvista, josta haluat tietää enemmän. Pentti Alanko auttaa tunnistamaan ja hoitoon liittyvissä asioissa perjantaina ja sunnuntaina.

Pihasuunnittelun vihjekurssi

PIHA-messuilla vihersuunnittelija Tuulikki Knuutila neuvoo ja opastaa pihasuunnittelussa. Hän kertoo kuinka otat pihallasi huomioon vuodenajat, lähimaiseman ja kasvillisuuden. Minne kannattaa laittaa kasvimaa tai komposti? Kurssilla laaditaan suunnitelma siitä, mistä on viisasta aloittaa pihan rakentaminen. Kaikkea ei tarvitse tehdä yhtenä keväänä. Ilmoittaudu puh. (019) 716 260, faksi (019) 725 523

Tarkat ohjelma-ajat löydät nettisivuilta www.riihimaenmessut.fi

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/pihamessut.htm3.11.2004 10:51:28

Hausjärvellä tempaistaan ympäristön viihtyisyyden puolesta

Hausjärvellä tempaistaan ympäristön viihtyisyyden puolesta

Hausjärvi-Seura järjestää tempauksen ympäristöviihtyisyyden puolesta. Tempaus ei ole varsinainen pihakilpailu, vaan sillä halutaan antaa tunnustusta pihojen toimivuudesta ja viihtyvyydestä. Ei siis kannata pelätä osallistua tempaukseen! Vielä on yllin kyllin aikaa kohentaa omaa pihaa, sillä h-hetki on vasta loppukesällä.

Huomiota kiinnitetään muun muassa siisteys-, jäte- ja kompostointiasioihin, kuivaus- ja tappaustelineiden sijaintiin sekä siihen, miten pihan alkuperäistä luontoa on käytetty hyväksi. Maatilojen, omakotitalojen, taloyhtiöiden ja julkisten rakennusten pihoja katsastetaan eri ryhminä elokuussa.

Tempaukseen voi ilmoittautua Hausjärvi-Seuran puheenjohtajalle Reijo Kurhilalle (puh. (019) 768 932 tai 044 560 9122), sihteerille Olli Pakkalalle (puh.(019) 768 222 tai 050 553 9404), Elina Pietilälle (puh. (019) 782 209) tai Hausjärven kunnan palvelupisteeseen.

Pihan voi ilmoittaa mukaan omistaja tai omistajan suostumuksella joku muu. Tempaukseen toivotaan osallistuttavan rohkeasti. Lisätietoja saa Elina Pietilältä, puh. (019) 782 209.

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/hausjarvi_tempaus.htm3.11.2004 10:51:29

Järvemme ahdingossa


Koko kevään ajan kuultiin huonoja uutisia järvien tilasta. Talven aikana kalat kuolivat Lopella Erävisjärvestä ja Riihimäellä Paali- ja Vähäjärvestä sekä Juppalan lammesta. Osittaisia kalakuolemia havaittiin myös mm. Lopen Sääksjärvellä, Hankalammilla, Hirsijärvellä sekä Yli- ja Ali-Heinijärvellä. Hausjärvellä ei kalakuolemia onneksi tullut lainkaan viranomaisten tietoon.

Laajoista kalakuolemista on syytetty poikkeuksellisia sääoloja. Syksyllä aikaisin tullut jääpeite esti hapen liukenemisen niihin vähiin vesiin, mitä järvissä kuivan kesän jäljiltä oli. Talven edetessä happi kului loppuun ja happikato vapautti lisää ravinteita pohjasta pahentaen tilannetta. Keväällä sulamisvesiä oli vähä, ja sateita saatiin niukasti, joten vesi ei vaihtunut kunnolla järvissä. Ravinnetasot saattavat jäädä monessa järvessä koholle moneksi vuodeksi.

Kalanraatoja, YÄK!

Kalakuolemia oli talven aikana etenkin matalissa ja rehevissä järvissä. Hapen loputtua kuollutta kalaa ajautui suliin paikkoihin koko kevään ajan. Jäiden sulaessa jo aiemmin talvella kuolleet ja jäähän juuttuneet kalanraadot paljastuivat inhasti lemuten.

Järven pohjaan hajoava kalamassa lisää ravinnekuormitusta entisestään, joten kalojen poisto oli järkevää paitsi hygieniasyistä myös rehevöitymisen ehkäisemiseksi. Järviensuojeluyhdistykset, ranta-asukkaat ja kunnat toimittivat kaloja biojätekeräykseen ja niitä kompostoitiin.

Päästäänkö kesällä uimaan?

Kesän sinileväkukintojen tilannetta ei kukaan pysty ennustamaan. Järvien korkea ravinnetaso ei lähtökohtana tietenkään ole hyvä juttu. Jos sinileväkukintoja esiintyy, alkavat ne yleensä heinä-elokuussa. Osa esiintymistä on haitallisia ihmiselle, eikä vippaskonsteja myrkkylevän erottamiseen haitattomasta ole.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveysosasto ottaa vesinäytteitä yleisiltä uimarannoilta koko uimakauden ajan. Jos veden mikrobiologinen laatu tai levätilanne sitä edellyttää, osasto antaa toimintaohjeita ja asettaa tarvittaessa käyttörajoituksia uimarannoille.

Kunnostus on jatkuvaa puuhaa

Talven kalakuolemista on syytetty sääolosuhteita, mutta unohtaa ei kuitenkaan pidä sitä, että happikadosta kärsineet järvet ovat reheviä ja yleensä rankasti jäte- ja valumavesillä kuormitettuja. Järven pohjassa saattaa olla mehevät kerrostumat vuosien takaa, joten ylijäämäravinteita riittää pitkälle tulevaisuuteen.

Järvien kunnossa pitäminen vaatii jatkuvaa huomiota ja toimenpiteitä. Onneksi monilla kantahämäläisillä järvillä on jo aloitettu pitkäjänteinen kunnostus- ja hoitotyö. Tulevaksi kesäksi on järviensuojeluyhdistyksillä tiedossa mm. vesikasvien niittoa, kalaston hoitoa sekä ravinteita pidättävien laskeutusaltaiden ja kosteikkojen tekoa.

Ei niin pahaa etteikö jotakin hyvääkin

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/jarvemme.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:29


Talven poikkeuksellinen tilanne on aktivoinut monen järven ranta-asukkaat yhteistoimintaan.

Toivottavasti kalakuolemat tai uutiset niistä antavat kaikilla järvillä sykäyksen oman järven suojeluun. Rehevillä järvillä motivaatio on helppo hakea läheltä, mutta myös vielä hyvässä kunnossa olevista järvistä on pidettävä huolta, jotta tulevaisuuskin näyttäisi yhtä ruusuiselta.

Mirkka Anttalainen

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/jarvemme.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:29

Kuluttajan valinta

Kuluttajan valinta

Jokainen kuluttaja voi vaikuttaa valinnoillaan ympäristön tilaan. Näin voi tehdä esimerkiksi vähentämällä jätemääräänsä, kierrättämällä, suosimalla joukkoliikennettä ja palveluita, ostamalla vain välttämättömät hyödykkeet sekä suosimalla ympäristöystävällisiä tuotteita.

Ekotuotteet ovat ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita kuin muut markkinoilla olevat samanlaiset tuotteet. Ekotuotteiden koko elinkaaressa valmistuksesta kauppaan ja käytöstä kierrätykseen on mietitty ympäristönäkökulmaa enemmän kuin laki vaatii.

Kuitenkin täytyy muistaa, että täydellisiä ekotuotteita, jotka eivät saastuta tai kuluta luontoa, ei olekaan. Ekotuotteelle ei ole virallista määritelmää tai normia, mutta kuluttajasuojalain mukaan markkinointi ei saa olla kuluttajan kannalta sopimatonta, totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa. Kuluttaja-asiamies on myös antanut ohjeet ympäristömarkkinointiin, joita elinkeinoharjoittajien tulee noudattaa.

Tuoteselosteet eivät kerro tuotteen valmistuksen, raaka-aineiden hankinnan tai eri ainesosien vaikutuksista luontoon. Myös tuotteen valmistus saattaa olla tosi rasittavaa luonnolle, vaikka tuote olisi ympäristöä säästävä käytössä tai hävitettäessä.

Jotta kuluttaja huomaisi markkinoilla ekotuotteen, on kehitelty erilaisia ympäristömerkkejä. Tunnetuin merkki on pohjoismainen Joutsenmerkki. Yhdenkin kuluttajan valinta vaikuttaa, vaikuta sinäkin valitsemalla ekotuote.

Sari Honkonenkuluttajaneuvojaharjoittelija

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/kuluttajan.htm3.11.2004 10:51:30

Yky-hankkeen ympäristökilpailu päättyy kesäkuussa

Yky-hankkeen ympäristökilpailu päättyy kesäkuussa

Riihimäen kaupungin koordinoima EU-hanke yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyön kehittämiseksi (YKY) on järjestänyt yritysten ympäristökilpailun.

Ympäristökilpailuun osallistui Hausjärveltä, Lopelta ja Riihimäeltä seuraavat 24 yritystä: Etelä-Hämeen Kunnossapito Oy, Fysioline Pharma Oy, HF-Autohuolto Oy, Janavalo Oy, K-Extra Linnala, K-H Toimistopiste Oy, K-Supermarket Kontio, Lempivaara Matkailukeskus, LVI-Dahl Oy, LYTH-Instrument Oy, Marskin Maja, Master Builders Oy, Metsi Oy, Muoviura Oy, Muovix Oy, Nelipyörä Oy, Oitin Valu Oy, Owens-Illinois Plastics Oy, Paloheimo Wood Oy, Purso Tools Oy, Riihimäen Messut Oy, TRV-Vahtero Oy, Vepro Oy ja Würth Oy.

Ympäristökonsulttitoimisto Polstop Oy teki kilpailuun osallistuville yrityksille ympäristökatselmuksen, jonka perusteella valitaan voittaja sekä kaksi kunniamaininnan ansainnutta.

Kilpailun palkintojenjakotilaisuus järjestetään Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2003 Riihimäellä.

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/yky_hanke.htm3.11.2004 10:51:30

Yritysten ympäristöpalvelu alkuun syksyllä

Yritysten ympäristöpalvelu alkuun syksyllä

Osana Yky-hanketta on suunniteltu alueellista yritysten ympäristöpalvelua.

Ympäristöpalvelu tarjoaisi Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen pk-yrityksille asiantuntija-apua ympäristöasioissa, tukea yritysten ympäristöosaamisen kehittämiseen sekä toimialakohtaista ympäristötietoa internetin, sähköpostin ja koulutustilaisuuksien kautta.

Yritysten ympäristöpalvelun tavoitteena on saada pk-yritykset kiinnostumaan ympäristöasioista merkittävänä liiketoimintansa osana.

Yrityksille tarjottaviksi palveluiksi on suunniteltu seuraavia kokonaisuuksia:

Alustava ympäristökatselmusKatselmuksessa yrityksen edustajan kanssa perehdytään yrityksen toimintaan ja sen ympäristövaikutuksiin. Yritys saa katselmusraportin.

Ympäristöriskien alkukartoitusValmiin arviointimallin pohjalta käydään lävitse mahdollisia ympäristöriskikohteita. Yhdessä yrityksen edustajan kanssa arvioidaan niitä riskikohteita, joita yrityksen kannattaa selvittää tarkemmin.

NeuvontapalveluYritystä avustetaan mahdollisten ympäristöasioiden hoitoon liittyvien ongelmien selvittämisessä.

TietopalvelutYritys voi liittyä pääosin sähköpostitse tapahtuvaan ajankohtaisten ympäristöasioiden tiedotuspalvelun asiakkaaksi. Tietopalvelun kautta välitetään tietoa koulutuksista, tapahtumista, uusista laeista ja määräyksistä sekä alueella tehtävistä kartoituksista ja selvityksistä.

Palvelun on suunniteltu käynnistyvän syksyllä 2003.

Lisätietoa: Riihimäen kaupunki, Yky-hanke, Tarinka Ringvall, puh. (019) 741 558, gsm 050 352 8036, sähköposti: [email protected]

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/ymparistopalvelu.htm3.11.2004 10:51:30

Rannoille uimaan!

Rannoille uimaan!

Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia!

RIIHIMÄKI

Paalijärven uimarantaVesimajantie, Riihimäeltä 12 km.

Hirvijärven uimarantaJänissaarentie, Riihimäeltä 13 km.

Riihisalon virkistysalue Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km.

Viralan virkistysalue Viralanjärven rannalla Janakkalassa. Riihimäeltä 25 km.

Lisätietoja Pentti Ojala, p. 741 391, 0500 485 758

HAUSJÄRVI

Haminankylän uimapaikkanopeasti syvenevä ranta, pukukoppi, puusee, uppotukkeja

Kolmilammin uimapaikka, Ryttylämatala hiekkaranta, ei pukukoppia eikä puuceetä

Pursijärven uimapaikka, Oittimatala hiekkaranta, pukukoppi, puucee

Puujoen uimapaikka, Oittimatala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee

Puujoen uimapaikka, Ryttylämatala hiekkaranta, pukukopit, puucee

Valkjärven uimapaikka, Puujaamatala hiekkaranta, pukukopit, puucee

Valkjärven leirialue, Puujaasyvenevä ranta, saunatilat, sisäwc

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/rannoille.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:31

Rannoille uimaan!

Lisätietoja: Hausjärven liikuntatoimi, Jari Kovanen, 786 1278 tai [email protected]

LOPPI

Ojajärven uimarantaKirkonkylä, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet

Vanhan kirkon uimarantaKirkonkylä, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä

Launosten uimarantaKesijärven rannalla, uimakopit, puuceet

Sajaniemen uimaranta Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä

Heratuksen uimaranta Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet, välittömässä läheisyydessä pienoisgolfkenttä

Läyliäisten uimarantaLoppijärven rannalla. Matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen paikoitusalue.

Vojakkalan uimaranta Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava.

Lisätietoja Sisko Keskitalo p. 019-4563 251, 040 5131 398

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/rannoille.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:31

Paalijärvelle lintutorni EU-tuella

Paalijärvelle lintutorni EU-tuella

Hiivolan-Vatsian metsästysseura käynnisti Hiivolan luonto- ja eräkouluhankkeen

Paalijärven rannalle, Riihimäen kaupungin maalle, on tulevan kesän aikana, ilmeisesti elokuussa, nousemassa lintutorni. Asialla on Hiivolan-Vatsian Metsästysseura, joka panostaa voimakkaasti riistanhoitoon. EU-rahoitusta hankkeeseen on saatu Hyvinkään-Riihimäen Seudun Yhteistoimintayhdistyksen YliSetin kautta.

”Paalijärvellä on yllättävän runsaasti lintuja”, kuvailee tilannetta Hiivolan-Vatsian Metsästysseuran puheenjohtaja Vilho Ylönen. Hän kertoo, että metsästysseuralaiset ovat osallistuneet vesilintujen seurantaan rannalta jo vuosia. Kun torni valmistuu, harrastukseen saadaan vallan uusi näkökulma.

Joka vuosi käydään arvioimassa seudun linnut. Ensimmäinen arviointi on huhtikuun lopulla, kun jäät ovat lähteneet ja muuttolinnut ovat tulleet. Toinen vaihe on kesäkuun alussa, kun poikueet ovat uimakelpoisia. Heinäkuun lopulla arvioidaan miten poikueet ovat pysyneet koossa.

Metsän elämä tutuksi kaupunkilaisille

Lintutornin rakentaminen on vain osa Hiivolan-Vatsian metsästysseuran EU-projektia. Hankkeen avulla seura haluaa avoimesti esitellä nykyaikaista metsästystä, riistanhoitoa, riistan merkitystä metsille sekä jokamiehen oikeuksia kaupunkilaisille ja nuorille.

Hanke käsittää kaksi tilaisuutta tai tapahtumaa vuodessa. Alkukeväästä järjestettiin jo pönttö- ja pienpetoloukkutalkoot, ja syksyllä ovat vuorossa hirvenkeittopäivät. Ensi vuonna kaivetaan kosteikkoa Ojalan maille ja kohennetaan laavun ympäristöä. Lisäksi ohjelmassa on monia lajeja hyödyntävän ruokintapaikan rakentaminen.

”Punaisena lankana on se, että seuramme haluaa esitellä toimintaansa ja tarjota metsästykseen liittyvää tietotaitoa kaupunkilaisille. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki luonnosta kiinnostuneet riihimäkeläiset ja erikoisesti Hiivolan kylän väki”, Vilho Ylönen selvittää.

Koko hankkeen kustannukset ovat lähes 6 800 euroa. EU on myöntänyt hankkeeseen 1066 euroa, valtio 1776 euroa ja Riihimäen kaupunki 711 euroa. Yksityistä rahoitusta hankkeessa on 3230 euroa. Hanke jatkuu heinäkuun loppuun 2005. Paljon tehdään talkoilla.

Teksti: Urpu-Kaarina Yli-Laurila

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/paalijarvi.htm3.11.2004 10:51:31

Luontoon liikkumaan!


LOPPISu 15.6.2003 Naisten Nasta KymppiKirkonkylän koulukeskuksessa klo 12.Oheistoiminnat käyntiin klo 10.30.Reitistöt 7 ja 10 km Lopen kulttuurimaisemassa.Ilm. 4.6. mennessä 12 €, tapahtumapaikalla 17 €.Maksulla saa T-paidan, leivän, huollon,peseytymismahdollisuuden, kevyen aterian, tuotepaketteja,osallistumisen palkintojen arvontaan.

Su 28.9.2003 PoronpolkuLähtöpaikka Riihisalo.Lähdöt klo 9-12. Osallistumismaksu 5 € aikuiset, 1 € lapsetReittivaihtoehdot: 5 km perhepolku, 13 km, 18 km, 24 km 30 km,sisältävät salmen ylityksen kapulalossilla tai soutuveneellä.Reitin varrella maksulliset huoltopisteet, Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja, elämyksiä. Riihisalossa saunat kuumana, tuotetori, sieninäyttely, hernerokkaa soppatykistä, oheistoimintaa lapsille.Lisätietoja: Sisko Keskitalo 040-513 1398

HAUSJÄRVISu 8.6. Kylärinki-Pyöräily klo 8.30-13.

La 19.7. Mommilanjärven Soutelu klo 9 alkaen Lisätietoja: Hausjärven liikuntatoimi, Jari Kovanen, 786 1278 tai [email protected]

RIIHIMÄKI10.-25.5. Pyörillä ilman moottoria Järj. Ri Kiista-Veikot ja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimisto.

Su 11.5. äitienpäiväpyöräilyLähtö Topparoikalta klo 9. Järj. Riihimäen Kiista-Veikot ja Riihimäen Retkeilijät

Keskiviikkopyöräilyt alkavat toukokuussa.Kokoontuminen Topparoikalla klo 18. Järj. Riihimäen Retkeilijät

Torstaiset sauvakävelyt jatkuvat toukokuun ajan, ohjaajana Eila Rekola. Kokoontuminen Uimahallin pihalla klo 18.30. Omat sauvat mukaan. Järj. Riihilatu.

Metsämörrikoulu 5-7 vuotiaille, kokoontuu maanantaisin 2.6. saakka klo 17.30-19 metsässä Uhkolan kioskilta Koivurannantietä noin kilometri. Lisätietoja Päivi Jantuselta 0400-889217. Järj. RiihilatuLisätietoja: Riihimäen kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, puh. 019-7411.

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/luontoon.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:31


http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/luontoon.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:31

Kotiseuturetkiä torstaisin


Kotiseuturetket ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Järjestäjinä ovat Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys, Riihimäki-Seura ja Riihilatu. Retket järjestetään torstai-iltaisin klo 18, poikkeuksellisesti 5.6. klo 22 ja 19.6. klo 17.45.

15.5. Keskuskirkko ja seurakuntakotiMahdollisuus kiivetä kirkontorniin. Kokoontuminen kirkon edessä. Esittelijänä kirkkoherra Kalervo Huttunen

22.5. Käräjäkosken luontopolku ja kalastoLähtö pyörillä Uhkolan kioskilta, vetäjänä Tarja Heikkonen. Riihimäen Perhokalastajat esittelevät kalastoa

5.6. YölaulajaretkiLähtö klo 22.00 jätevedenpuhdistamon portilta, Puhdistamontie 1. Reitti peltojen ja metsikön kautta Herajoen vedenottamolle. Vetäjänä Pekka Koski.

12.6. Suomen HöyhenKokoontuminen tehtaan edustalla Petsamonkatu 83. Esittelijänä Erkki Juhonen.

19.6. KeskustakävelyTutustutaan uuteen keskustasuunnitelmaan. Kokoontuminen Virikkeen toimistoon Majakkaan klo 17.45. Vetajinä Sinikka Tenkanen ja Raija Niemi.

26.6. Arolammin kylän historiaa ja luontoaLähtö pyörillä Herajoen koulun pysäköintialueelta. Vetäjinä Mikko Järvinen ja Jorma Heikkilä.

3.7. Suo- ja metsäkävely Kiskon majalta LempivaaraanKokoontuminen Kiskon Tapiolan majalla Hiihtomajantien päässä. Vetäjänä Tarja Heikkonen. Lempivaaran lomakylässä kahvimahdollisuus.

31.7. Paalijärven luontopolun ja järven tilan esittelyKokoontuminen kaupungin uimarannan pysäköintialueella. Luontopolkua esittelee Aira Kangas, järven tilaa kalastuskunta. Paalituvalla voi paistaa makkaraa.

7.8. Peltosaaren kosteikko ja ratapihan kasvillisuusKokoontuminen jäähallin pysäköintialueella. Vetäjät Tarja Heikkonen ja Aira Kangas.

14.8. Würthin tehdasKokoontuminen tehtaan pysäköintialueella Vanhalla Herajoentiellä. Esittelijänä Juhani Suontausta

21.8. Käsintehdystä elementteihinRiihimäkeläistä rakentamista 1950-70-luvuilla. Lähtö pyörillä kaupungintalon edestä. Vetäjänä Heikki Saros.

28.8. Junalla ja raitiovaunullaRiihimäen liikennehistoriaa. Kokoontuminen rautatieaseman pohjoispäässä. Vetäjänä Timo

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/kotiseuturetki.htm (1 / 2)3.11.2004 10:51:32


Salminen

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/kotiseuturetki.htm (2 / 2)3.11.2004 10:51:32

Reitistöprojekti parantaa virkistysmahdollisuuksia

Reitistöprojekti parantaa virkistysmahdollisuuksia

Kasvavan ulkoilu- ja liikuntaharrastuksen myötä kaikkien kolmen Riihimäen seudun kunnan, Hausjärven, Lopen ja Riihimäen, alueilla on tarvetta rakentaa lisää retkeilyreittejä ja parantaa niiden palvelutasoa. Näihin tarpeisiin vastaamaan on Riihimäen seudun kuntarajat ylittävänä yhteistyönä nyt aloitettu Reitistö merkkituotteeksi –projekti, jolle on myönnetty toteuttamisaikaa 31.12.2004 saakka. Seutukunnan eri toimijoilla on nyt erinomaiset mahdollisuudet rakentaa yhdessä luontoreittejä asukkaiden virkistyskäyttöön sekä tukemaan luontomatkailutoimintaa ja siten palvelemaan myös alueelle tulevia vierailijoita.

Pian voi patikoida paremmilla ulkoilureiteillä

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 160.000 €. Pääosan hankkeen kustannuksista rahoittavat Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto ja kolme osallistujakuntaa. Jäljelle jäävä rahoitusosuus on tarkoitus kasata paikallisin voimin tehtävällä talkootyöllä sekä yksityisellä sponsorirahoituksella. Yhteistyöhön mukaan ovat lupautuneet muun muassa Ekokem ja Lopen Osuuspankki.

Reitistö merkkituotteeksi –projekti jatkaa Riihimäen seutukunnalla jo tehtyä ulkoilu- ja retkeilyreitistöjen kehittämistyötä. Tarkoituksena on rakentaa melonta-, vaellus-, maastopyöräily- ja hiihtoreittejä sekä maastonelikkoreitti ohjattuun safarikäyttöön. Reitistöjen varteen rakennetaan useita taukopaikkoja palveluvarustuksineen. Varustukseen kuuluvat esimerkiksi kota tai laavu, tulentekopiste, puuceet ja jäteastiat sekä melontareiteillä lisäksi vesillelaskupaikka ja trailereiden/autojen paikoitusalue.

Hankkeen tuloksena Riihimäen seudun retkeilyreitistöt monipuolistuvat ja palvelutaso paranee. Reittien käyttäjäkunta laajenee, koska hankkeen suunnittelutyössä esimerkiksi taukopaikkojen osalta otetaan huomioon myös erityisryhmät, kuten liikuntarajoitteiset.

Teksti: Elina PekkarinenKuva: Marjatta Hinkkala

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/reitistoprojekti.htm3.11.2004 10:51:33

Toimitus ja ilmoitukset

Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille)

Toimitus ja ilmoitukset:

EkokaariPL 15, 11111 RIIHIMÄKIpuh. 019-765 488gsm 050 5211 666faksi 019-765 411www.hyrinet.fi/ekokaari

Toimituskunta:

Mirkka AnttalainenRiihimäen ympäristö[email protected]

Päätoimittaja:Urpu-Kaarina [email protected]

Kaisu AnttonenRiihimäen ympäristönsuojelupäällikkö[email protected]

Taitto:Sirpa [email protected]

Minna KarhunenHausjärven ympäristö[email protected]

Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2003

Elina MäenpääRiihimäen ympäristö[email protected]

Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta.

Maija VenäläinenHämyn projektipäällikkö[email protected]

Jakelu 23 000 kplPaino: Keski-Uusimaa Oy 2003

Juha ViinikkaLopen ympäristö[email protected]

EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN

http://kunta.hyrinet.fi/Ekokaari1_2003/toimitus.htm3.11.2004 10:51:35

Documents

Ekokaari 1/2003