Embed Size (px)
Citation preview
KESKISUOMALAINEN | 13LAUANTAINA 20.8.2011
TALOUSEsimies:
Jorma Rahkonen (014) 622 276uutispäivystys: 622 276
sähköposti: [email protected]
faksi: 622 272osoite:
Talous, PL 159, 40101 Jyväskylä.
Lue lisää Keskisuomalaisesta huomennaRabbe Grönblom haluaa kasvattaa Omeahotelli-ketjun 28 hotellin kokonaisuudeksi Suomessa.c
Suomen suurimman betoniele-menttien valmistajan Parma Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu. Yhtiötä vuodesta 2006 johtanut Jarmo Murtonen jää eläkkeelle tämän vuoden lopussa. Yhtiön hallitus on nimittänyt varatoi-mitusjohtaja Hannu Tuukka-lan uudeksi toimitusjohtajaksi 1.10. alkaen. Murtonen jatkaa Parman johdon tukena eläk-
keelle siirtymiseensä saakka.Tuukkala aloitti neljä kuu-
kautta sitten Parman myynnistä ja markkinoinnista vastaavana varatoimitusjohtajana. Hän toimi aiemmin Fenestrassa ja Metsäliitto Finnforestissa.
Kansainväliseen Consolis-konserniin kuuluvalla Parmalla on elementtitehdas Uuraisten Kangashäkissä.
Tuukkala Parmantoimitusjohtajaksi
NIMITYKSET
HELSINKI
Heino Ylisipola
Säästöpankkiliiton markki-nastrategi Miska Kuhalampi muistuttaa sijoittajille, että nyt ei kannata hötkyillä. Hän arvi-oi, että pörssikurssien syöksyis-sä lähestytään pohjaa. Myydä ei enää kannata, vaan hyviä yhtiö-tä kannattaa ostaa.
Kuhalampi syyttää EU:n ja Suomen poliitikkoja päättämät-tömyydestä. Kukaan ei tee pää-töksiä, joilla valtioiden velkaan-tuminen saataisiin katkaistuksi ja tervehtyminen käyntiin.
– Olemme eläneet heinä-kuusta poliittisista syistä johtu-vaa pörssiromahdusta. EU:n tar-koitus oli lisätä kilpailua, mutta nyt sitä rajoitetaan kovalla sään-telyllä. Ongelmana ei ole se, että sääntöjä ei ole tarpeeksi, vaan se että niitä ei noudateta.
Kuhalammen mukaan euro-alueesta ja Suomesta uhkaa tul-la tytäryhtiötalous.
– Otetaan vaan pörssiverot käyttöön, kun pörssissä ei käy-dä kauppaa. Jos Suomeen tulee pörssivero, Nokian osakkeiden kaupankäynti siirtyy heti sinne, missä ei ole veroja. Jos pankit ei-vät luota toisiinsa lainamarkki-noilla, niin pannaan niille vie-lä pankkivero, jotta toiminta vaikeutuisi entisestään. Näyte-tään maailmalle päästökaupas-sa esimerkkiä. Maailma para-nee, kun työ teetetään muualla kuin EU:ssa.
Hän arvioi, että raaka-ainei-den hinnat ovat huippulukemis-saan ja tulevat alaspäin. Kuha-lampi uskoo öljyn hinnan las-kuun, mikä elvyttää talouksia.
Alempana käydäänSampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ei täysin jaa Kuhalammen varovaisen op-timistista markkinanäkemystä pörssin kehityksestä.
– Pahoin pelkää, että käymme niin Helsingin kuin maailmankin
pörsseissä vielä alempana. Nyt ovat tulleet alas sekä huonojen että hyvien yhtiöiden osakkeet. Hyvien yhtiöiden ostoaika voi-si olla käsillä, muotoilee Kuop-pamäki.
Hän yhtyy Kuhalammen ar-vioon, perimmäinen syy Eu-roopan kriisiin on poliitikkojen päättämättömyys ja päämäärät-tömyys.
– Suomen osatta talouske-hitys oli hyvä kesäkuuhun asti. Suomen ongelmat tulevat meil-le rajojemme ulkopuolelta kuten syksyllä 2008, jolloin talous ro-mahti parissa kuukaudessa. Nyt en usko sellaiseen kehitykseen. Pankit ja yritykset ovat parem-min varautuneita tilanteeseen. Lisäksi Euroopan keskuspank-ki pitää rahahanansa löysällä, pohtii Kuoppamäki.
Kuhalammen tietojen mukaan Suomi oli huhti-kesäkuussa no-peimmin kasvava euromaa. Se merkitsee, että Suomella on ta-lousratkaisujen avaimet omissa käsissä.
Esille myöhemminKuhalampi arvostelee Suomen ja Kreikan solmimaa vakuusjär-jestelyä.
– Suomi vuoti liian aikaisin alustavan neuvottelutuloksen Kreikka-paketistaan. Nyt ilmes-tyy koko ajan uusia maita vaa-timaan vakuuksia Kreikka-lai-noilleen.
Kuhalampi arvioi, että Kreikan valtionlainoista leikataan ensin 21 prosenttia sovitusti pois ja sen osuuden sijoittajat menettä-vät, jos Suomen oma paketti ei sotke järjestelyitä.
Todellinen testi Kreikan sel-viytymistaistelussa tulee Kuha-lammen mukaan vasta marras-kuussa, jolloin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tarkas-tajat saapuvat Kreikkaan.
– Jos Kreikka ei ole saanut ta-louttaan paranemisuralle, IMF vetäytyy hankkeesta ja tukipa-ketit kaatuvat.
Euroopan syytä lopettaa maailman parantaminenSäästöpankkiryhmä: osakkeet ovat historiallisen halpoja.
Janne Arola
Tässä jutussa jossitellaan. Mutta ihan tosissaan.
Suomen vakuusvaa-timukset Kreikalta ovat nostattaneet kritiikkiä
kotimaassa ja muualla Euroo-passa.
Esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituk-sen professori Vesa Puttonen to-tesi keskiviikon Keskisuomalai-sessa, että ”Suomen käytös voi johtaa siihen, että joudumme eroamaan eurosta, ainakin Suo-men pitäisi valmistautua siihen teknisesti kaiken varalta”.
Keskisuomalainen selvitti, mi-ten eurosta eroaminen tapahtui-si ja mitä vaikutuksia sillä olisi.
1. Poliittinen päätösEnsimmäisenä merkittävänä toi-menpiteenä pääministeri nimit-täisi virkamiehistä koostuvan ryhmän, jonka tehtävänä olisi kartoittaa rahaliitosta eroami-sen vaikutuksia.
Jos ryhmä tulee siihen tulok-seen, että eroaminen on mah-dollista ja kannattavaa, hakee hallitus eduskunnalta luvan läh-teä neuvottelemaan asiasta EU-tasolla.
– Eroamistahan ei ole millään tavalla määritelty EU:n perussopi-muksissa. Ei siis ole olemassa sää-döksiä, miten se tapahtuisi, muis-tuttaa Helsingin yliopiston Eu-rooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma.
Jos EU-neuvotteluissa pääs-tään yhteisymmärrykseen ja Suomi haluaa lopullisesti ir-
ti euroalueesta, pitää eduskun-nan päättää asiasta hallituksen esityksestä. Aunesluoma ei usko, että järjestettäisiin kansanäänes-tystä, kuten ei tehty Emuun lii-tyttäessäkään.
Samalla pitäisi säätää uusia lakeja, koska valuutta Suomes-sa vaihtuisi. Myös Suomen Pan-kin asema pitäisi määritellä uu-delleen, koska se ei enää kuului-si Euroopan keskuspankkijärjes-telmään.
– Kun euro otettiin käyttöön, se oli hallittu ja vaiheittainen proses-si. En tiedä, miten tällainen olisi mahdollista kertarysäyksellä tai kuinka pitkä aika kaikkeen tarvit-taisiin, Aunesluoma pohtii.
2. Valuutan vaihtoJos Suomi eroaisi eurosta, olisi todennäköisintä, että käyttöön otettaisiin jälleen markat.
Elinkeinoelämän tutkimus-laitoksen Etlan tutkimusjohtaja, valtiotieteiden tohtori Markku Kotilainen toteaa, että maamme hyvän taloustilanteen takia paluu markkaan ei aiheuttaisi painetta devalvoida eli heikentää rahan
arvoa tarkoituksellisesti.– Velat eivät pomppaisi kan-
sallisessa valuutassa mitenkään korkealle. Meillä olisi kelluva va-luutta, ja markkinat määräisivät sen arvon, Kotilainen sanoo.
– Velkojen ja saatavien arvot pitäisi kuitenkin määritellä uu-delleen. Ainakin ulkomaiset ve-lat olisivat varmaankin euroissa. Voin kuvitella vaihtoehdon, et-tä euro toimisi jonkinlaisena rin-nakkaisvaluuttana Suomessa.
Entä jos Suomi ottaisi käyt-töön jonkin muun valuutan kuin markan? Esimerkiksi keskustan presidenttiehdokkaaksi hamua-va Paavo Väyrynen on ehdotta-nut, että Suomi perustaisi yhdes-sä Viron kanssa kruunualueen, jossa valuutan arvo olisi aluksi sama kuin euron.
Kotilainen ei näe muiden va-luuttojen käyttöönottoa Suo-messa todennäköisenä.
– Viron jättäisin kokonaan pois. Se ei varmaankaan vähällä lähtisi pohjoismaiseen alueeseen.
– Suomen ja Ruotsin välillä on samantyyppinen tuotantoraken-ne ja poliittinen kulttuuri. Mut-ta hahmotelma on ihan teoreet-tinen. Todennäköisintä on, että kurssit ovat kelluvat ja heijasta-vat kunkin maan taloustilannet-ta ja kilpailukykyä.
3. Rahan tekeminenKoska entiset Suomen markat on euroon siirtymisen myötä pääosin hävitetty, pitäisi rahat tehdä uudestaan. Suomen Ra-hapaja Oy:n toimitusjohtajan Paul Gustafssonin mukaan ko-likot saataisiin liikkeelle muuta-
massa kuukaudessa.Rahapaja löi kolikot Viroon
viime vuonna, kun maa päätti siirtyä euroon.
– Lopullinen päätös siitä teh-tiin heinäkuun alkupuolella, ja lokakuussa Viron pankki aloit-ti rahan jakelun pankkeihin ja kauppaliikkeisiin. Vuoden-vaihteessa euro otettiin käyt-töön. Prosessi olisi vastaavan-lainen Suomessakin, Gustafs-
son sanoo.Rahan tekeminen ei siis olisi on-
gelma. Suuri haaste on kuitenkin sen laskeminen liikkeelle, koska esimerkiksi pankkiautomaattei-hin ja tietoteknisiin järjestelmiin pitäisi tehdä muutoksia.
4. KansantalousKansantaloustieteen professo-ri Kari Heimonen Jyväskylän kauppakorkeakoulusta arve-lee, että markan arvo suhteessa euroon saattaisi jopa vahvistua. Se johtaisi viennin heikkenemi-seen. Tuontitavaroiden hinnat sen sijaan halpenisivat.
– Lyhyellä aikavälillä kansa-laisten ostovoima lisääntyisi, koska meille tulee paljon tava-raa ulkomailta, Heimonen sa-
noo.Valuutan vaihtamiseen liittyy
myös kustannuksia.– Kun kuluja tulee, niin kyllä-
hän ne hintoihin laitetaan.– Lisäksi läpinäkyvyys kato-
aisi. Nyt olemme nähneet, mi-tä auto maksaa Saksassa ja kan-nattaako sitä lähteä ostamaan.
Heimonen muistuttaa, että Suomen Pankin taloudellinen ja poliittinen rooli kasvaisi uuteen mittaan, koska kelluvan valuu-tan myötä talouspoliittiset pää-tökset tehdään pitkälti rahapo-litiikan kautta.
– Mutta talouspolitiikan reu-naehdot eivät muuttuisi. Talous on silti pidettävä kestävällä poh-jalla, hän toteaa.
Professorin mielestä Euroopan velkakriisin yhteydessä on unoh-dettu euroalueen hyvät puolet.
– Laajoista valuutta-alueista on selvää hyötyä talouden kas-vun kannalta. Se kuulostaa täs-sä velkatilanteessa tietysti usko-mattomalta.
5. PörssiHelsingin pörssin kannalta mer-kittävintä olisivat luultavasti markan arvon mahdolliset muu-tokset.
– Ulkomaisilla sijoittajilla tän-ne sijoittamisessa olisi valuutta-riski, jos euro olisi edelleen suuri valuutta ja me kuuluisimme pie-neen valuuttaan, sanoo Pörssi-säätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
– Se ainakin vaikuttaisi jollain lailla sijoituskäyttäytymiseen.
Lounasmeri ei kuitenkaan osaa arvioida, lisäisikö valuutta-
riski epävarmuutta osakemark-kinoilla tai vähentäisikö se si-joittamista.
– Ennen euroakin ulkomaisia sijoituksia on ollut paljon.
Tällä hetkellä Helsingin pörs-sissä karkeasti noin puolet osa-keomistuksista on ulkomailla ja puolet kotimaassa.
Lounasmeri nostaa esiin myös arvopapereihin liittyvän lainsää-dännön, jota pyritään EU-tasol-la yhtenäistämään. Jos Suomi ei olisi mukana euroalueessa, se saattaisi lisätä byrokratiaa.
Pörssisäätiön tehtävänä on edistää arvopaperisäästämistä ja kehittää arvopaperimarkki-noita Suomessa.
Puoliksi raskaana?Aalto-yliopiston Puttonen kir-joitti toukokuussa Velka tikit-tää -raportissaan, että esimer-kiksi Kreikka ei voisi nykytilan-teessa erota eurosta. Eroaminen aiheuttaisi talletuspaon maasta ja johtaisi pankkien konkurs-seihin. Tätä seuraavalla domi-noefektillä olisi rajuja vaikutuk-sia koko euroalueeseen.
Suomen tilanne on erilainen, koska taloutemme on huomat-tavasti vahvemmassa kunnossa. Puttosen mielestä tekniset vaati-mukset eurosta eroamiseen pitäisi selvittää hyvissä ajoin etukäteen.
– Kukaan ei ole varmaan kos-kaan miettinyt, mitä se käytän-nössä tarkoittaisi, hän toteaa.
– Tämä on puoliksi raskaana olemista. Olemme mukana, mut-ta haraamme vastaan ja ajamme omaa etua koko ajan. Tämä on mielestäni kaikista huonoin tie.
Suomen eroaminen eurosta tarkoittaisi paluuta vahvaan markkaan. Ehkä.
Entä jos?
1EUROOPAN VELKAKRIISI
”Velat eivät pomppaisi kan-sallisessa valuu-tassa mitenkään korkealle.”Markku Kotilainen
”Lyhyellä aika-välillä kansalaisten ostovoima lisään-tyisi.”Kari Heimonen
Kuppi kahvia –yksitoista markkaa.
Yksitoista markkaa!Jaa, no – eihänse ole kuin parimummoneuroa.
DOWN LEIKKONEN
HELSINKI
STT, Reuters
Kreikan valtionlainojen korot kääntyivät perjantaina nousuun, kun Suomen sopimista Kreikka-vakuuksista syntynyt kiista he-rätti markkinoilla pelkoja koko Kreikan seuraavan tukipaketin kaatumisesta.
Kreikan kymmenen vuoden velkakirjojen korko nousi ilta-päivällä yli 16,5 prosenttiin, eli lähes 0,4 prosenttiyksikköä tors-taita ylemmäs.
Itävalta taas esitti uutta ratkai-sua, joka sallisi vakuudet Suo-melle ja esimerkiksi juuri Itäval-lalle, mutta ei Saksan ja Ranskan kaltaisille suurille euromaille.
Malli kytkisi Kreikan muille euromaille myöntämät kahden-väliset vakuudet siihen, kuin-ka suurella osuudella kunkin maan yksityinen sektori osallis-tuu Kreikan tukipakettiin.
Valtiovarainministeri Maria
Fekterin mukaan Itävalta on toimittanut ehdotuksensa muil-le euromaille, jotka eivät kuiten-kaan heti kommentoineet asiaa. Euromaiden edustajat käsitteli-vät asiaa Brysselissä järjestetyssä virkamiestason kokouksessa.
Kiistassa on kyse siitä, että Suomen alkuviikosta Kreikan kanssa tekemä vakuussopimus vaatii myös muiden euromaiden hyväksynnän.
Itävallan lisäksi ainakin myös Hollanti ja Slovakia haluavat vakuudet Kreikka-tuelleen, jos Suomikin saa.
Fekterin mukaan Suomi on sopinut, että saisi Kreikalta va-kuusrahana käteistä 20 prosent-tia antamansa tukilainan arvos-ta. Jos joka maa vaatisi yhtä pal-jon, koko paketin rahoitus tulisi mahdottomaksi, hän sanoi.
Itävallan mallilla Kreikka mak-saisi vakuuksia vain niille euro-maille, joiden pankkisektorin Kreikka-riskit ovat vähäiset.
Vakuuskiista nostiKreikan korkoja
VUOKRATURVA
Välityspalkkioille huutiaVuokraturva arvostelee, että asuntojen hintojen nousu on nostanut kiinteistönvälittäjien prosenttiperusteiset palkkiot ”poskettomiksi”. Yhtiön mukaan esimerkiksi 35 neliön yksiöstä Helsingin Kalliossa tyypillinen välityspalkkio on yli 7 000 euroa, vaikka asunto voi mennä kaupaksi jo ennen ensi esittelyä.
Vuokraturva alkaa vastais-
kuksi myydä kolmioita 4 920 euron palkkiolla. Yksiöistä palkkio on 2 460 ja kaksiosta 3 690 euroa arvonlisäveroi-neen. Vuokraturvan hallituk-sen puheenjohtaja Timo Met-sola kertoo, että toiminnasta jää kiinteillä palkkioilla noin 20 prosentin liikevoitto.
– Tämä on konkreettinen osoitus siitä, millä tasolla palk-kiot olisivat terveellä pohjalla,
hän sanoo tiedotteessa.Metsola vakuuttaa, että he
myyvät kenen tahansa asunto-ja ja välityspalvelun sisältö on sama kuin muillakin.
– Huvittavinta on, että jopa välittäjät itse ovat käyttäneet meitä omistamiensa asuntojen myymiseen.
Vuokraturvan pääbisnes ovat vuokravälitys ja asuntosi-joituspalvelut.
AUTOTEOLLISUUS
Ulosottaja alkoi jäädyttää Saabin varojaRuotsin ulosottoviranomainen on alkanut jäädyttää autonval-mistaja Saabin varoja velkojien pyynnöstä. Kruununvouti yrittää hankkia viisi miljoonaa kruunua eli reilut 500 000 euroa Saabin alihankkijoille. SEB-pankki on jo suostunut jäädyt-tämään yhtiön omaisuutta.
Ulosottovirkailija Hans Ry-bergin mukaan kruununvouti
voi nyt ottaa haltuun kaiken Saabin pankkitileillä olevan käteisen rahan. Yhtiön johto ei kommentoinut ulosottoa, mutta ilmoitti ponnistelevansa kovasti lisärahoituksen saamiseksi.
Rahapulasta kärsivän Saabin seuraava koettelemus on luvassa tämän kuun lopussa, kun sen pitäisi maksaa palkat yli 3 600 työntekijälleen.
Tulos,euroa/osake
Perjantain osavuosiluvut
Tammi-kesäkuuLiikevaihto, Me2011 2010
Tulos ennenveroja, Me
2011 2010 2011 2010Fingrid 39,6232,7 8 832
STT
242,6 7 02231,5
