Upload
jovan
View
42
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
ET ja arviointi perusopetuksessa LO ET valinnaiskurssi ja AO ET OAK. Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos. Arviointia määrittävät tekijät. Opettajan etiikka ja ammattitaito Arvioinnin funktiot Opetussuunnitelma. Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet (OAJ) - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
ET ja arviointi perusopetuksessa
LO ET valinnaiskurssi ja AO ET OAK
Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos
Arviointia määrittävät tekijät
Opettajan etiikka ja ammattitaito
Arvioinnin funktiot
Opetussuunnitelma
Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet (OAJ)
Opettajan ammatti on itsenäinen professio ja vaativa
asiantuntijatehtävä. Tällaisen professioammatin
luonteeseen kuuluu ammattietiikka, joka on tuotu esiin
opettajan eettisissä periaatteissa. Ammattietiikka on osa
ammattikunnan omaa laadunvalvontaa, ja sen avulla
pyritään vastaamaan yhteiskunnan osoittamaan
luottamukseen.
Etiikka/OAJ, opettaja ja oppija (jatkoa)
Opettajan tehtävään kuuluu myös oppijoiden
kasvattaminen yhteistyöhön ja hyviksi yhteiskunnan
jäseniksi. Myös luottamuksen ja hyvien ihmissuhteiden
rakentaminen kuuluu opettajan työhön. Opettajan vastuu oppijasta on sitä suurempi mitä
nuoremman oppijan kanssa hän työskentelee. Opettaja
toimii yhteistyössä lapsesta vastuussa olevien aikuisten
kanssa. kotien saama arviointi (ei pelkkää negatiivista
palautetta!) mahdolliset ongelmat, kun arvioinnit erilaisia
Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot
IHMISARVO Eettisten periaatteiden lähtökohtana on ihmisen kohteleminen
itseisarvona. Siihen kuuluu että oppija nähdään ajattelevana ja
oppivana persoonana. Ihmisarvoa tulee kunnioittaa riippumatta
ihmisen sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta,
ulkonäöstä, iästä, uskonnosta, yhteiskunnallisesta asemasta,
alkuperästä, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista.
TOTUUDELLISUUS Totuudellisuus on keskeinen arvo opettajan perustehtävässä,
jossa hän ohjaa oppijaa elämän ja ympäristön kohtaamiseen. Tutkiva lähestymistapa edellyttää avointa keskustelua ja
totuuden etsimistä. Rehellisyys itselle ja muille sekä keskinäinen kunnioitus
kaikessa vuorovaikutuksessa kuuluu opettajan työn perustaan.
Opettajan eettisten periaatteiden arvot (jatkoa)
OIKEUDENMUKAISUUS Yksittäisen oppijan ja ryhmän kohtaamisessa sekä muun
työyhteisön toiminnassa oikeudenmukaisuuden toteutuminen on tärkeää.
Oikeudenmukaisuuteen kuuluu erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä syrjinnän ja suosimisen välttäminen.
Oikeudenmukaisuuden tulee toteutua myös etujen ja rasitteiden jaossa, rikkomusten ja ristiriitojen käsittelyssä sekä oppijan arvioinnissa. Kysymys oikeudenmukai-suudesta sisältyy aina opettajan antamaan arviointiin.
VASTUU JA VAPAUS Opettajalla on oikeus omaan arvomaailmaansa, mutta
opetustyössä opettajan vastuu on sidoksissa perustehtävään ja sitä määrittelevään normistoon, esim. lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin.
Opettajan eettiset periaatteet (OAJ)
OPETTAJA JA OPPIJA Opettaja hyväksyy ja ottaa huomioon oppijan ainutkertaisena
ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu
häneen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Opettaja pyrkii oppijan lähtökohtien, ajattelun ja mielipiteiden
ymmärtämiseen sekä käsittelee tahdikkaasti oppijan
persoonaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita. .... kysymys privaatin alueesta, ei "nahan alle menemistä”
Opettaja ottaa erityisesti huomioon huolenpitoa ja suojelua
tarvitsevat oppijat, eikä hyväksy missään muodossa esiintyvää
kiusaamista tai toisen ihmisen hyväksikäyttöä.
Arvioinnin funktiot
Oppimista tukeva funktio osaamisen määrittäminen opiskelun motivoiminen muoto riippuu käytännössä opetusmuodosta
Valikoiva funktio koululaitos on moniportainen instituutio: myöhempiin opintoi-
hin valikoidutaan (osin) aiempien suoritusten perusteella esim. yhteisvalinta
oppilaan kannalta kysymys uravalinnasta ja
elämänsuunnitelmasta yhteiskunnan kannalta kysymys on voimavarojen ohjailusta kriittisesti arvioiden 'estableshmentin' kannalta kysymys on
asemaan sosiaalistamisesta (vanhempien sosioekonomisen
aseman huikea ennustavuus koulumenestyksen suhteen)
Arviointi POPS-perusteissa 2004
Lähtökohtana oppilaan aktiivisuutta ja tiedon rakentamista
korostava oppimiskäsitys (POPS-perusteet, 16).
Hybridi-malli Oppilaan arviointi jaetaan
1. arviointiin opintojen aikana
2. päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät (POPS-perusteet, 260).
Arviointi opintojen aikana
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja
kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on
saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet.
Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan
realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja
siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.
Johtoajatus: kannustavuus, joka sisältää totuudellisuuden
Päättöarviointi
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin
oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut
perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.
Johtoajatus: oikeudenmukaisuus (valtakunnallinen
vertailtavuus)
Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustiedon opetusmuodot ovat monipuolisia
ja dialogisia (esim. keskustelua, ongelmanratkaisua,
toiminnallisuutta)
Oppilaan kehitystä tuetaan kohti itsenäisyyttä ja kykyä kulttuurin uusintamiseen luovuutta ja vastuullisuutta suvaitsevaisuutta ja kriittisyyttä arvostelukykyä
ET taidot arvioitavina
Tunneherkkyyteen ja itseilmaisuun liittyvät taidot erilaisuuden hyväksyminen, toisten kunnioittaminen
ja kuunteleminen itseilmaisu
Filosofiset ajatteluntaidot kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä selvennetään ja tarkennetaan käsitteitä ja
kielenkäyttöä perustellaan väitteitä
Oppilaan arvomaailman arviointi
ET:ssä opetetaan arvoja (tasa-arvo, vapaus jne) ja
asenteita (suvaitsevaisuus, vastuullisuus jne.) Opettaja yrittää korjata oppilaan käsityksen, jos se sattuu
olemaan 2+2=5. Samanlainen yritys on syytä kohdistaa
esim. mielipiteeseen "mutakuonot on tyhmiä" Olennaista tässä ei ole filosofinen arvo-objektivismi tai
arvosubjektivismi vaan OPS:n arvoperusta Suuri haaste on välttää normalisoivaa manipulaatiota
("ymmärrät kai itsekin, että kunnon ihmiset eivät tee noin
ja haluat kai olla kunnollinen"). Sen sijaan tarvitaan reilua
(ja ikäkauden huomioiden mahdollisimman perusteltua)
korjaavaa palautetta käyttäytymisestä ja arvoihin
kohdistuvasta ajattelusta
Oppilaan yksityisyys
Myös lapsella on oikeus yksiyisyyteen Monet ET:ssä opetettavat ja opittavat asiat ovat lähellä
oppilaan persoonallisuutta, myös sellaisia piirteitä, joihin
koulu ei saa edes puuttua, saati sitten arvostella niitä. Tätä ns. ”oppilaan nahan alle menemistä” pitää välttää. Koska ET asiat kuitenkin usein vaikuttavat oppilaan
samoihin käyttäytymispiirteisiin kuin nämä
henkilökohtaiset asiat, eron tekeminen voi olla (lähes)
mahdotonta.
Arviointi ja yhdysryhmät
Huom. yhdysryhmäopetuksen ydinhaaste: Opetuksen on
vaihduttava vuosittain/kausittain on olennainen myös
arvioinnille. Yksiläksyisten ryhmienkin arvioinnissa voi olla omia
ongelmiaan (oppilaiden kehitysasteen vaikutus, erit. 1. ja
2. lk. välillä sekä 5/6 palkkiongelma) Useiden eri läksyalueiden yhtäaikainen arviointi vaatii
opettajalta paljon. Se, että asian yhteinen käsittely lyhyempi kuin yhden
läksyryhmän opetuksessa, pitää huomioida myös
arvioinnissa.
ET arvioinnin perusteita
Arviointi on jatkuvaa ja siihen osallistuvat opettajan ohella
myös lapset ja heidän huoltajansa Arviointi lähtee suunnittelusta
tavoite – sisällöt/menetelmät/keinot – arviointi yhteissuunnittelu, jossa sovitaan arvioinnista oppilaiden omat, itselle asetetut oppimistavoitteet
Arvioija ja kohde eivät ole erillisiä vuorovaikutteinen arviointi sekä opettajan että oppilaiden itsearviointi
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota taitojen kehittymiseen oppilaan ja ryhmän dialogiset taidot (esim. osaako
pyytää ja odottaa puheenvuoroa) toisia kunnioittavat asenteet ja ilmapiiri (esim. että
oppilaat kuuntelevat kaikkia muita oppilaita)
Vuorovaikutteinen arviointi
toteutetaan osana ryhmäopetusta erilliset ja säännölliset oppilasryhmän kanssa järjestetyt
palaute- ja arviointikeskustelut tuotetaan yhteisistä kokemuksista monipuolista palautetta
piirrokset, sarjakuvat, tarinat, laulut ym. Esim. opintokäynnin tai ryhmätyön jälkeen projekti
arvioidaan (mikä onnistui, mikä ei; sekä
kokemuksellinen että tavoitteiden saavuttamisen
näkökulma)
Arvioinnin kohteita
Yhteistä toimintaa arvioitaessa voidaan huomiota kiinnittää
esimerkiksi yhteistyön sujumiseen rakentavien ehdotusten tekemiseen keskusteluun osallistumiseen erilaisten mielipiteitten tuottamiseen ja näkökulmien
esittämiseen ehdotusten ja mielipiteitten perustelemiseen toisten kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen kykyyn ymmärtää toisen näkökulmaa kykyyn asettua toisen asemaan käsiteltyjen aiheitten kiinnostavuuteen ryhmän jäsenten tasapuoliseen kohteluun yhteisen toiminnan tuottamaan iloon
Oppilaan itsearviointi (POPS-perusteet 2004)
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä
itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea
oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä.
Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana
sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen
myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle
asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja
säätelemään oppimisprosessiaan.
Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan
oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.
Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen
työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan
monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.
Oppilaan itsearviointi ja ET
ET:ssä oppilaan itsearvioinnissa on hyvin monipuoliset
tavoitteet, erityistä ET:lle esim. ET:n oppimistavoitteet ovat hyvin refleksiivisiä
(oppijaan ja hänen katsomukseensa suuntautuneita)
siksi niiden saavuttaminen edellyttää itsearviointi-
kyvyn kehittymistä (itsenäisyys, arvostelukyky jne.) ET-oppilaan arvioinnissa (esim. arvot ja asenteet)
ollaan usein hyvin lähellä "nahan alle menemistä"
itsearviointi on yksi keino välttää tätä ongelmaa
(mutta huom. manipuloinnin vaara)
Opettajan itsearviointi ET:ssä
Manipuloinnin välttäminen edellyttää opettajan jatkuvaa
itsearviointia.
Myös katsomusvapauden toteutuminen edellyttää
opettajan itsearviointia.
Vanhempien ja kollegojen rooli? ET opettaja on sitoutunut OPS:n arvoperustaan,
mutta hänenkään ei tarvitse alistua normalisoivaan
manipulointiin
ET ja hyvän osaamisen kriteerit
Yleisiä haasteita
5. luokan nivelkohta ja yhdysryhmäopetus
ET ja 5-6 palkkiongelma
Aine Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.
Tunteja yhteensä 6 5 11
Malli 1
Elämänkatsomustieto
Malli 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Elämänkatsomustieto
(Uskonto)
Malli 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Elämänkatsomustieto
(Uskonto)
Päättöarvioinnin painottaminen
Kursseittain rakentuva oppiaine: OPS:ssa ei juuri
spiraaliperiaatetta vaan eri vuosina erilaiset sisällöt ja
POPS teksti (s. 264):
"Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä
oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen
perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9." Kun ET:ssä yleensä 2/5 6-9:n OPS-sisällöistä opetetaan
aiemmin ja hyvän osaamisen kriteereissä kursseilla on
samanlaiset painotukset, tässä on selvästi ongelma
(esimerkiksi se mitkä kaksi kurssia sattuvat 8-9:lle voi
vaihdella). Ratkaisut? (Ratkaisu pitäisi löytyä koulun
OPS:sta!)
ET teema-alueet
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Ihminen ja maailma
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Hyvä osaaminen 5. lk päättyessä: Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten
tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta
ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon
ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja
hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten
teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun
kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Hyvä osaaminen 5. lk päättyessä: Oppilas tunnistaa katsomuksellisia
kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen kes-
keisiä käsitteitä (elämänkatso-mus, kulttuuri, vähemmistö)
rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten
maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja
kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin
ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Hyvä osaaminen 5. lk
päättyessä: Oppilas
tuntee ihmisoikeuksien,
suvaitsevaisuuden ja
oikeudenmukaisuuden
periaatteita
ymmärtää yhteisten
sääntöjen merkityksen
ymmärtää yksilöllisen
vastuullisuuden ja sen,
että yksilö kuuluu erilaisiin
yhteisöihin.
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Oppilas tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pää-
piirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman
suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja
velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia
yhteiskunnallisia näkemyksiä tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien
loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ
OSAAMISESTA 5.
LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee erilaisia maailmaa ja
ihmisen paikkaa koskevia
selityksiä ymmärtää luonnon ja
ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa
kunnioittaen ja on omaksunut
kestävän kehityksen
periaatteita.
PÄÄTTÖARVIOINNIN
KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas ymmärtää kestävän kehityksen
periaatteita tuntee ympäristöetiikan
lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä
näkökulmaa suhteessa
ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten
ratkaisujen pitkän tähtäimen
vaikutuksia.
ET käsitteistö
ET:llä ei ole yhtä taustatiedettä, mutta kyky käyttää tiettyä
katsomuksellista käsitteistöä kuvaa ET-osaamista Avainkäsitteitä ovat ainakin:
ihminen (yksilö – yhteisö, ihminen – luonto, identiteetti,
rajallisuus, tarve jne.) katsomus (maailman- ja elämänkatsomus, maailmankuva,
uskonnollisuus ~ ateismi, sekulaari humanismi) hyvä elämä (elämäntapa ja –tyyli, itseilmaisu, onnellisuus,
rakkaus, haaveet jne.) etiikka (oikein/väärin, arvostelukyky, vastuullisuus, harkinta,
deskriptiivisen ja normatiivisen ero) kulttuuri (suvaitsevaisuus, sivistys, monikulttuurisuus) ajattelun taidot (perusteleminen, argumentaatio,
johdonmukaisuus, retoriikka vakuuttaminen jne.)
ET käsitteistön oppiminen
ET käsitteitä ei ole tarkoitus oppia listana. Käsitteiden käyttö kehittyy vähitellen yhteisissä
keskusteluissa kuuntelemisen, argumentoinnin ja
harjoittelun kautta. Olennaista on katsomuksellisen ja moraalisen
näkökulman ymmärtäminen ja ajatteleminen.
ET käsitteistön osaamisen arvioiminen
ET käsitteistön esiintyminen tai esiintymisen puute
oppilaan vastauksissa ja kirjallisissa töissä on yksi tapa
arvioida nimenomaan ET-osaamista. Alaluokilla on tavoitteena juuri tunnistaa näiden
elämänpiirien olemassaolo ja yleinen ominaislaatu sekä
osata soveltaa peruskäsitteitä (suvaitsevaisuus,
onnellisuus, moraalinen vastuu) omaan elämään. Ylemmillä luokilla mukaan tulee käsitteistön soveltaminen
yleisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja muihin
kulttuureihin.
ET ja kokeet
Katsomusaineiden aliarvostettu asema kytkeytyy osittain vaatimattomiin työ- ja osaamisvelvotteisiin.
Siksi on perusteltua antaa läksyjä ja pitää kokeita. Leijonanosan arvioinnista tulisi kuitenkin rakentua edellä
mainittujen havainnointiin, projekti- ja itsearviointiin pohjalle, joten alakoulussa kokeet eivät välttämättä ole tarpeen.
Koulun OPS (ja koulun yhteisesti sovitut muut käytännöt) kuitenkin viiem kädessä ratkaisevat asian (esim. viimeistään 5:llä on helposti pakko pitää kokeita).
Olennaista kokeissa on saada ikäkauteen ja kehitystasoon soveltuvat ET-taidot arviointiin.
Kokeet tulle suunnitella jo kurssin alussa ja yhdysryhmissa jopa useamman vuoden perspektiivillä.
Toisaalta pitää kysyä keskeisiä taitoja, toisaalta pitää varoa backwash-efektiä eli (pelkkiin) kokeisiin opettamista.