European Economic and Social Committee · Web viewEU:ssa on lisättävä merkittävästi toimia vielä olemassa olevien luonnonvarojen suojelemiseksi ja muun muassa toteutettava jatkuvia

FI

Bryssel 22. lokakuuta 2020

TÄYSISTUNNOSSA

16., 17. JA 18. SYYSKUUTA 2020

ANNETUT LAUSUNNOT

Tämä asiakirja on saatavana unionin virallisilla kielillä komitean internetsivuilla osoitteessa

https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/plenary-session-summaries

Mainitut lausunnot ovat haettavissa sähköisessä muodossa komitean hakukoneella

https://dmsearch.eesc.europa.eu/search/opinion

https://dmsearch.eesc.europa.eu/search/opinion

https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/plenary-session-summaries

Sisällys

1. YHTENÄISMARKKINAT, TUOTANTO JA KULUTUS......................................................3

2. TALOUS- JA RAHALIITTO, TALOUDELLINEN JA SOSIAALINEN YHTEENKUULUVUUS..............................................................................................................8

3. TYÖLLISYYS, SOSIAALIASIAT JA KANSALAISUUS.....................................................18

4. NEUVOA-ANTAVA VALIOKUNTA ”TEOLLISUUDEN MUUTOKSET”......................25

5. MAATALOUS, MAASEUDUN KEHITTÄMINEN JA YMPÄRISTÖ...............................28

6. LIIKENNE, ENERGIA, PERUSRAKENTEET, TIETOYHTEISKUNTA.........................37

7. ULKOSUHTEET.......................................................................................................................44

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 2/52

Syyskuun 16., 17. ja 18. päivänä 2020 järjestetyn täysistunnon yhteydessä pidettiin toimikauden päätöstilaisuus, jossa esitettiin videopuheenviestejä Euroopan komission puheenjohtajalta Ursula von der Leyenilta, Euroopan parlamentin puhemieheltä David Sassolilta sekä Euroopan komission varapuheenjohtajalta Maroš Šefčovičilta. Täysistuntoon osallistuivat Euroopan parlamentin varapuhemies Klara Dobrev ja kirjailija ja toimittaja, Volta-ajatushautomon perustaja ja puheenjohtaja Giuliano da Empoli.

Täysistunnossa hyväksyttiin seuraavat lausunnot:

1. YHTENÄISMARKKINAT, TUOTANTO JA KULUTUS

Digitaaliset sisämarkkinat – suuntauksia ja mahdollisuuksia pk-yrityksille

Esittelijä: Pedro Almeida Freire (työnantajat – PT)

Viite: oma-aloitteinen lausuntoEESC-2017-01768-00-01-AC

Keskeiset kohdat:

ETSK totesi DESI-indeksin vuoden 2019 tulosten perusteella valituissa maissa (Belgia, Saksa, Portugali ja Romania) toteuttamissaan kuulemisissa, että digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto on monissa eurooppalaisissa pk-yrityksissä ja varsinkin mikro- ja pienyrityksissä (93 prosenttia Euroopan yrityksistä) jäänyt myöhäiseksi. Ne, jotka ovat siirtyneet käyttämään digitaalisia ratkaisuja, ilmoittivat kohdanneensa monia ongelmia niiden käyttöönotossa.

ETSK

˗ suosittaa, että pyritään kaikin keinoin poistamaan ensimmäinen este eli laajakaistaverkon puutteellinen alueellinen kattavuus.

˗ suosittaa, että kouluopetukseen sisällytetään pakollisia digitaaliteknologiakursseja ja että pk-yrityksille tarjotaan koulutusta näiden välineiden käytöstä. Lisäksi on tuettava paremmin ja edistettävä itsenäisille ammatinharjoittajille, pk-yritysten johtajille ja niiden työntekijöille suunnattua täydennyskoulutusta, joka vastaa niiden tarpeisiin ja on kohtuuhintaista.

˗ kehottaa yhdenmukaistamaan verotusta tällä alalla, sillä tasapuolisen kilpailun varmistaminen pk-yritysten ja suuryritysten välillä on olennaisen tärkeää sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta.

˗ katsoo, että on ensisijaisen tärkeää tarjota pk-yrityksille tukirahoitusta investointeihin, joiden avulla ne voivat sopeutua yhteiskunnan, kaupan ja kulutustottumusten digitalisoitumiseen sekä kauppavaihdon kansainvälistymiseen.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 3/52

Yhteyshenkilö: Silvia Staffa(P. +32 25468378 – sähköposti: [email protected])

Pk-yritysstrategia

Esittelijä: Milena Angelova (työnantajat – BG)

Toinen esittelijä: Panagiotis Gkofas (moninainen Eurooppa – EL)

Viite: COM(2020) 103 finalEESC-2020-01450-00-01-AC

Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ kehottaa Euroopan komissiota panemaan strategian täytäntöön johdonmukaisesti, yhdennetysti ja monialaisesti niin, että pk-yrityksille annetaan keskeinen sija kaikissa tärkeimmissä poliittisissa päätöksissä, kuten vihreän kehityksen ohjelmassa ja teollisuusstrategiassa, sekä laadittaessa EU:n talousarviota ja annettaessa käyttövoimaa Euroopan elpymissuunnitelmalle.

˗ kannattaa monitasoisen hallinnon soveltamista. Eri pääosastojen edustajia käsittävän sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän tulee huolehtia EU-tasolla siitä, että

o pienet ensin -periaatetta sovelletaan kaikilla pk-yrityksiin vaikuttavilla politiikanaloilla ja erityisesti Euroopan elpymissuunnitelman, InvestEU-ohjelman, vakavaraisuustukivälineen ja Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman yhteydessä

o ”seuraavan sukupolven pk-yritysstrategia” ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja täytäntöönpanoa arvioidaan EU-ohjausjakson yhteydessä ja jo käytössä olevassa pk-yritysten tulostaulussa

o jäsenvaltiot sitoutuvat vahvasti pk-yritysstrategian täytäntöönpanoon, sillä monet EU:n toimintapolitiikat ovat epäonnistuneet jäsenvaltiotason kielteisten reaktioiden, toimimattomuuden, kiertelyn tai ylisääntelyn vuoksi

o pk-yrityksiä ja työmarkkinaosapuolia edustavilla järjestöillä on keskeinen ja entistä merkittävämpi rooli ja ne voivat antaa rakentavan panoksen, sillä tähän ei juuri kiinnitetä huomiota komission nykyisessä ehdotuksessa

o ekosysteemit rahoituksen painopistealueena otetaan käyttöön vasta Euroopan tason, valtakunnallisten ja alueellisten pk-yritysjärjestöjen perusteellisen kuulemisen jälkeen, jotta voidaan olla varmoja siitä, että kyseinen käsite kuvastaa asianmukaisesti pk-

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 4/52

mailto:[email protected]

yritysten todellista tilannetta, sillä ekosysteemien painottaminen vaikuttaa liian rohkealta askeleelta.

˗ kehottaa komissiota laatimaan ”seuraavan sukupolven pk-yritysstrategian”. Siinä tulee arvioida Euroopan elpymissuunnitelmaan sisältyviä tukitoimenpiteitä, joiden avulla pk-yrityksiä autetaan hillitsemään sulkutoimien sekä sosiaalisen kanssakäymisen vähentämiseen ja terveysturvallisuuteen liittyvien toimien kielteisiä vaikutuksia liiketoimintaansa ja pääsemään nopeasti takaisin jaloilleen.

Yhteyshenkilö: Silvia Staffa(P. +32 25468378 – sähköposti: [email protected])

Entistä vahvemmat voittoa tavoittelemattomat yhteiskunnalliset yritykset

Esittelijä: Krzysztof Stanisław Balon (moninainen Eurooppa – PL)

Viite: valmisteleva lausuntoEESC-2020-01962-00-01-AC

Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ kehottaa vahvistamaan ja tukemaan kohdennetusti etenkin sellaisia yhteiskunnallisia yrityksiä ja muita yhteisötalouden organisaatioita, jotka sijoittavat mahdolliset voittonsa kokonaisuudessaan takaisin julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

˗ katsoo, että Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) olisi liitettävä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja käsittelevän pöytäkirjan N:o 26 tapainen pöytäkirja yritysmuotojen moninaisuudesta. Siinä voitaisiin määritellä erikseen, mitä voittoa tavoittelemattomalla yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan.

˗ katsoo, että voittoa tavoittelemattomien yhteisötalouden organisaatioiden tukemista olisi tarkasteltava talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon liittyvässä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa.

Yhteyshenkilö: Marie-Laurence Drillon(P. +32 25468320 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 5/52



Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen

Esittelijä: Panagiotis Gkofas (moninainen Eurooppa – EL)


Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ katsoo, että Euroopan komission tiedonantoa COM(2020) 550 final tulisi käyttää strategisena politiikan välineenä EU:n kestäväpohjaisen matkailu- ja liikennemallin uudelleentarkastelua varten.

˗ peräänkuuluttaa kattavaa toimenpidepakettia suuntaviivoineen ja suosituksineen, joilla tähdätään seuraaviin tavoitteisiin:

o Palautetaan turvallisella tavalla liikenne ja yhteydet sen jälkeen, kun kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet yhteisen poliittisen puitesopimuksen.

o Laaditaan EU:n yhteinen strategiasuunnitelma, jolla autetaan jäsenvaltioita toteuttamaan matkailualalla toimiville pk-yrityksille, ravintoloille, hotelleille, matkatoimistoille, matkaoppaille jne. tarkoitettuja taloudellisia ja tukea antavia toimenpiteitä.

o Rokotetta odotettaessa otetaan käyttöön EU:n terveyspassi, johon kuuluu yhdenmukaistettu matkustajalomake ja QR-koodit ja yhteentoimiva monikielinen terveysapualusta.

o Otetaan välittömästi käyttöön eurooppalainen mekanismi pk-yrityksille ja työntekijöille suunnattujen tukitoimenpiteiden täytäntöönpanon seuraamiseksi erityisesti maksuvalmiuden, lainanannon ja tukitoimenpiteiden avoimuuden osalta.

˗ katsoo, että tarvitaan kiireesti työmarkkinaosapuolten intensiivistä vuoropuhelua ja jämerää toimintapoliittista ohjelmaa, jotta matkailu- ja liikennealalle voidaan neuvotella ajantasaiset alakohtaiset työehtosopimukset. Näissä ovat osallisina myös covid-19-kriisin eniten koettelemat pk-yritykset ja niiden edustavat etujärjestöt.

Yhteyshenkilö: Alice Tétu(P. 32 25468286 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 6/52


Pakollinen huolellisuusvelvoite

Esittelijä: Thomas Wagnsonner (työntekijät – AT)

Toinen esittelijä: Emmanuelle Butaud-Stubbs (työnantajat – FR)


Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ vahvistaa, että Euroopan komission on aika tehdä jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille pakollista huolellisuusvelvoitetta koskeva lainsäädäntöehdotus, jossa tunnustetaan nykyisiin normeihin perustuva vastuu ja tarjotaan eurooppalaisille yrityksille selkeä ja varma oikeudellinen kehys.

˗ katsoo, että huolellisuusvelvoitteen olisi katettava erityisesti ympäristövaikutukset. Niitä olisi pidettävä kestävän yritystoiminnan kannalta erittäin merkittävänä asiana, jonka olisi oltava tärkeä painopiste globaaleissa arvoketjuissa.

˗ katsoo, että pakollista huolellisuusvelvoitetta koskevat puitteet toteutettaisiin yhdessä sovitulla normilla, jonka noudattamista valvottaisiin oikeasuhteisilla, tehokkailla ja varoittavilla seuraamuksilla, kun taas vastuuvelvollisuuden olisi perustuttava selkeästi määriteltyjen ihmisoikeuksien rikkomiseen.

˗ korostaa, että sitovan säädöksen on täytettävä seuraavat laatuvaatimukset:

o selkeät määritelmät ja ymmärrettävä kieli

o oikeusvarmuuden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen erityisesti sovellettavan lain osalta, ja oikeutetun liikesalaisuuden mukaiset oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

Yhteyshenkilö: Claudia Drewes-Wran(P. +32 25468067 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 7/52


2. TALOUS- JA RAHALIITTO, TALOUDELLINEN JA SOSIAALINEN YHTEENKUULUVUUS

Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu 2020

Esittelijä: Judith Vorbach (työntekijät – AT)Toinen esittelijä: Tommaso Di Fazio (moninainen Eurooppa – IT)

Viite: COM(2020) 55 final EESC-2020-00732-00-00-AC

Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ suhtautuu myönteisesti tähän uudelleentarkasteluun ja kehottaa toteuttamaan uudistuksen, jolla luodaan vaurauteen keskittyvä talouden ohjausjärjestelmä, jossa keskitytään useisiin keskeisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten kestävään ja osallistavaan kasvuun, täystyöllisyyteen ja ihmisarvoiseen työhön, ja vältetään epäsymmetriset vaikutukset jäsenvaltioissa.

˗ katsoo, että vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen tulevan deaktivoinnin jälkeen paras tapa edetä ei olisi palata normaalitilaan vaan ottaa uusi suunta kohti tarkistettua ja uudelleen tasapainotettua talouden ohjausjärjestelmää seuraavasti:

o Varmistetaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä ja poistetaan makrotalouden epätasapaino tunnustamalla, että talousvaikeudet tekevät julkisen talouden vakauttamisesta vaikeaa; asettamalla etusijalle kestävä ja osallistava kasvu samalla kun otetaan huomioon finanssipoliittiset kertoimet; varmistamalla riittävät tulot torjumalla aggressiivista verosuunnittelua ja veropetoksia; ottamalla käyttöön symmetrisiä indikaattoreita, jotka osoittavat sekä ylijäämiä että alijäämiä; lisäämällä työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen painoarvoa makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä.

o Varmistetaan, että finanssipolitiikalla turvataan kestävyys ja mahdollistetaan samalla lyhyen aikavälin vakauttaminen heikentämällä voimakkaasti taloudellisesti ja teknisesti kyseenalaisten indikaattoreiden vaikutusta; antamalla enemmän painoarvoa tulojen kasvulle; tekemällä lisäanalyysejä merkittävien poikkeamien tapauksessa.

o Toteutetaan keskeisiä uudistuksia ja edistetään kestäviä investointeja soveltamalla ”kultaista sääntöä” ja turvaamalla julkiset varat, jotka tarvitaan tulevan tuottavuuden ja vaurauden takaamiseksi; toteuttamalla strateginen investointisuunnitelma; asettamalla kestävät ja sosiaaliset kriteerit julkisen tuen ehdoksi.

o Luodaan vastuulliseen solidaarisuuteen perustuva talouden ohjausjärjestelmä kehittämällä tasavertaisesti yhdessä asianomaisten maiden kanssa ratkaisuja merkittävissä

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 8/52

poikkeamistapauksissa; vahvistamalla Euroopan parlamentin roolia; lisäämällä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista; tekemällä ETSK:n kuuleminen pakolliseksi.

o Syvennetään talous- ja rahaliittoa seuraavilla aloilla: vakautusjärjestelyn toteuttaminen yhteisen suhdanteita tasoittavan politiikan täytäntöönpanemiseksi; covid-19-kriisin tuhoisten seurausten torjuminen solidaarisuuteen perustuvalla tavalla; pitkän aikavälin yhteisen velkainstrumentin liikkeeseenlasku ja toimenpiteet verorasituksen jakamiseksi oikeudenmukaisesti; pankki- ja pääomamarkkinaunionin syventäminen sisämarkkinoiden lujittamiseksi entisestään ottamalla käyttöön tehokasta sääntelyä.

˗ kehottaa keskustelemaan tulevassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa siitä keskeisestä kysymyksestä, miten talouden ohjausjärjestelmää koskevia SEUT-sopimuksen määräyksiä tulisi mukauttaa EU:n nykyiseen taloustilanteeseen.

Yhteyshenkilö: Alexander Alexandrov(P. +32 25469805 – sähköposti: [email protected])

EU:n alueellisen toimintasuunnitelman, Leipzigin peruskirjan ja EU:n kaupunkiagendan tarkistaminen

Esittelijä: Petr Zahradník (työnantajat – CZ) Toinen esittelijä: Roman Haken (moninainen Eurooppa – CZ)


Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ suosittaa, että uuden Leipzigin peruskirjan sisällössä huomioidaan kaikki nykyisen peruskirjan soveltamisen aikana esiin tulleet uudet seikat ja muuttujat (ks. jäljempänä kohta 2.2), jotta peruskirja olisi toiminnallisesti yhteensopiva EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen ja sen EU-ohjausjaksoprosessiin nivomisen kanssa. Siinä olisi myös otettava huomioon jäsenvaltioiden taloudelliseen, sosiaaliseen, ympäristö- ja alueelliseen kehitykseen liittyvät covid-19-pandemian vaikutukset ja seuraukset.

˗ kiinnittää huomiota siihen, että (talouteen, terveyteen, ympäristöön, kyberturvallisuuteen jne. liittyvät) häiriöt ja riskit tulevat todennäköisesti lisääntymään, ja ehdottaa, että uudessa EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevässä Leipzigin peruskirjassa korostettaisiin erikseen tarvetta ottaa häiriönsieto- ja palautumiskyky järjestelmällisesti huomioon.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 9/52


˗ suhtautuu myönteisesti vuoteen 2030 ulottuvan alueellisen toimintasuunnitelman tekstiin ja sen peruspilareihin, joiden lähtökohtina ovat oikeudenmukaisuus, ympäristönäkökohtien painottaminen ja tarve ottaa alueellinen ulottuvuus huomioon kaikilla asiaankuuluvilla julkishallinnon aloilla.

˗ on iloinen vuoteen 2030 ulottuvassa alueellisessa toimintasuunnitelmassa komitealle kaavaillusta mahdollisuudesta osallistua sen täytäntöönpanoprosessiin.

˗ tiedostaa mittavat mahdollisuudet toteuttaa alue- ja kaupunkikehitystä yhdennetysti sekä hyödyt, joita tällä tavoin voidaan saavuttaa tuettavien hankkeiden synergiavaikutusten, kustannussäästöjen ja keskinäisten toiminnallisten yhteyksien muodossa.

˗ muistuttaa, että yhdennettyä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös yhdistämällä julkista ja yksityistä rahoitusta kapasiteetin lisäämiseksi ja riskien jakamiseksi niin alueellisen kuin kaupunkikehityksenkin hyväksi. Tämä edellyttää demokraattista valvontaa, avointa hallintotapaa ja vastuuvelvollisuutta.

˗ kannattaa varauksetta sitä, että alue- ja kaupunkikehitysvälineitä käytettäessä pyritään erityyppisten alueiden väliseen tasapainoon. Komitea kehottaa hyödyntämään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kulloisellekin aluetyypille parhaiten soveltuvia tukivälineitä.

˗ korostaa kaupunkitaajamien ja suurkaupunkialueiden uusien kehittämismallien ja kehittämiseen liittyvien näkökohtien merkitystä avaintekijöinä EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantamiseksi siten, että hyödynnetään tällaisten taajamien ja alueiden avoimuutta.

˗ on kuitenkin myös hyvin tietoinen siitä, miten tärkeää on suojella ja tukea pääasiassa maaseudulla sijaitsevia syrjäisiä ja eristyneitä alueita, jotta ne saataisiin mukaan nykyaikaiseen ja kestävään aluekehitykseen.

˗ suosittaakin, että kaupunkiagendaa koordinoidaan mahdollisimman tehokkaasti alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan kanssa. Tämä voidaan saavuttaa kaupunki- ja maaseutualueiden toiminnallisilla kumppanuuksilla ja integroiduilla hankkeilla, joilla parannetaan kaupunkien, niiden toiminnallisten alueiden ja kaupunkeja ympäröivien maaseutualueiden paikallisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöjärjestelmien kestävyyttä ja sieto- ja palautumiskykyä.

˗ kehottaa Euroopan komissiota edistämään kokemusten vaihtoa, jonka perusteella voidaan vähitellen alkaa antaa menetelmäsuosituksia siitä, miten uudet riskit ja sieto- ja palautumiskyky voidaan ottaa huomioon, kun laaditaan ja arvioidaan kaupunki- ja aluetason kehittämissuunnitelmia.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 10/52

˗ toteaa yhtäältä, että suurkaupunkialueille ja kaupunkitaajamiin on muodostunut resurssien keskittymisen ja taloudellisen toiminnan monipuolistumisen ansiosta olosuhteet, jotka suosivat niiden kehittymistä koko kansantalouden kasvukeskuksiksi ja yhteyspisteiksi talouden avoimuuden lisääntyessä ja globalisaation edetessä, mutta on toisaalta täysin tietoinen tarpeesta kehittää entistä tasapainoisemmin koko kansantaloutta, maaseutualueet ja syrjäiset alueet mukaan luettuina.

˗ vaatii tasapainottamaan eri tahojen edustusta kaupunkien ja alueiden kehittämisessä kumppanuusperiaatteen puitteissa.

˗ toteaa, että yhdennettyä alueellista lähestymistapaa sovelletaan käytännössä lähinnä maaseutualueilla (Leader-/CLLD-toiminta) sekä toiminnallisilla kaupunki- ja suurkaupunkialueilla.

Yhteyshenkilö: Georgios Meleas(P. +32 25469795 – sähköposti: [email protected])

Veropetosten, veronkierron ja rahanpesun torjunta

Esittelijä: Javier Doz Orrit (työntekijät – ES)


Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ ehdottaa eurooppalaisen sopimuksen luomista veropetosten, veronkierron ja verojen välttelyn sekä rahanpesun torjumiseksi tehokkaasti.

˗ pyytää EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita osoittamaan tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit voimassa olevan unionin lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

˗ katsoo, että veroparatiisien rikollisen toiminnan kitkemisen tulisi olla EU:n ensisijainen tavoite.

˗ kannattaa uutta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa toimintasuunnitelmaa ja katsoo, että se olisi toteutettava kiireellisesti.

˗ kannattaa ehdotettuja toimenpiteitä, kuten yhden yhteisen EU:n säännöstön luomista ja sellaisen eurooppalaisen valvontaelimen perustamista, jolla on suorat valtuudet valvoa ja tutkia ilmoitusvelvollisia.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 11/52


˗ toivoo EU:n ja jäsenvaltioiden esiintyvän yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla, kuten rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisessa OECD:n toimintaryhmässä (FATF), G20-ryhmässä ja YK:ssa.

˗ vaatii, että käyttöön otettavissa toimenpiteissä otetaan huomioon EU:n tietosuojalainsäädäntö ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä varmistettava, että niistä jäsenvaltioille ja ilmoitusvelvollisille aiheutuvat taloudelliset ja hallinnolliset lisärasitteet ovat mahdollisimman vähäisiä.

˗ pyytää Euroopan komissiota arvioimaan nykyistä luetteloa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista ja tarkastelemaan mahdollisuutta asettaa lisäkriteerejä.

˗ pitää tervetulleena verotusta koskevien indikaattoreiden sisällyttämistä eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

˗ vaatii, että poistetaan asteittain tietyissä jäsenvaltioissa käyttöönotetut investointien vastineeksi myönnettävät kansalaisuus- tai oleskeluoikeusjärjestelyt.

˗ kannattaa kokonaisvaltaista ratkaisua OECD:n puitteissa sellaisten yritysten verotukseen, joilla on merkittävä digitaalinen läsnäolo, mutta jos sopimukseen ei päästä vuoden 2020 loppuun mennessä, EU:n olisi esitettävä uudelleen suurten digitaaliyritysten verotusta koskeva aloitteensa.

˗ pitää tarpeellisena muuttaa veronkierron vastaista ATA-direktiiviä niin, että siihen sisällytetään säännöksiä verokohtelusta alhaisen verotuksen lainkäyttöalueiden yhteydessä sekä sellaisten osinkojen tai pääomavoittojen kotiuttamisesta, joita ei ole verotettu ulkomailla.

˗ pyytää komissiota tekemään tutkimuksen postilaatikkoyhtiöiden roolista veropetoksissa, veronkierrossa, verojen välttelyssä ja rahanpesussa sekä reagoimaan tuloksiin asianmukaisilla säädöksillä.

˗ kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan yritysvoittojen tosiasiallista vähimmäisverotusta ja sen täytäntöönpanomahdollisuutta.

˗ ehdottaa, että EU:n kauppa- ja taloussopimuksiin sisällytetään WTO:n periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti luku, jossa on lausekkeet verorikoksen, rahanpesun ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumisesta sekä veroviranomaisten välisestä yhteistyöstä.

Yhteyshenkilö: Gerald Klec(P. +32 25469909 – sähköposti: [email protected])

Oikeusvaltioperiaate ja sen vaikutukset talouskasvuun

Esittelijä: Jukka Ahtela (työnantajat – FI)

Viite: oma-aloitteinen lausunto

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 12/52


EESC-2020-01261-00-01-AC

Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ korostaa, että oikeusvaltioperiaatteen heikentyminen vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan, perusoikeuksiin, kansalaisyhteiskuntaan ja talouteen.

˗ kehottaa Euroopan komissiota toteuttamaan toimia oikeusvaltion taloudellisten vaikutusten mittaamiseksi siten, että siinä otetaan huomioon sekä oikeusvaltioperiaatteen aineellinen puoli että sen menettelyllinen puoli.

˗ pitää myönteisinä Euroopan komission ja muiden toimielinten pyrkimyksiä kehittää sopivia välineitä unionin arvojen puolustamiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kulttuurin edistämiseksi.

˗ katsoo, että nykyisiä välineitä voidaan edelleen tehostaa ja niitä olisi täydennettävä toimenpiteillä, joissa keskitytään oikeusvaltioperiaatteeseen mutta otetaan taloudelliset näkökohdat paremmin huomioon.

˗ kehottaa komissiota korostamaan entistä ponnekkaammin eurooppalaisessa ohjausjaksossa oikeusvaltion merkitystä yhtenä kilpailukykyisen ja kestävän talouden keskeisenä osatekijänä.

˗ suosittaa, että kehitetään kansallisia seuranta- ja arviointiprosesseja, joissa on mukana kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten edustajia.

˗ toistaa ehdotuksensa järjestää kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vuotuinen foorumi, joka antaisi monipuolisen edustuksensa pohjalta panoksen oikeusvaltioperiaatteen vuotuiseen arviointikierrokseen.

˗ kehottaa antamaan oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien puolustamiseen ja edistämiseen osallistuville organisaatioille nykyistä enemmän taloudellista ja substanssitukea.

˗ korostaa, että on tärkeää määrätä seuraamuksia oikeusvaltioperiaatteen noudattamatta jättämisestä, sillä muussa tapauksessa EU-jäsenyyden arvo kaikille sitä noudattaville jäsenille vähenee.

˗ peräänkuuluttaa pysyvää tiedotusstrategiaa oikeusvaltion ratkaisevan merkityksen tähdentämiseksi unionin kansalaisille.

Yhteyshenkilö: Krisztina Perlaky-Tóth(P. +32 25469740 – sähköposti: [email protected])

Koheesiopolitiikan rooli talouden siirtymässä

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 13/52


Esittelijä: Gonçalo Lobo Xavier (työnantajat – PT)


Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ kehottaa Euroopan komissiota käsittelemään koheesiopolitiikkaa olennaisena välineenä koronaviruspandemian aiheuttamien valtavien haasteiden ratkaisemisessa. Tilanteeseen on vastattava nopeasti, ja varat jäsenvaltioiden auttamiseksi ja tukemiseksi on jaettava asiaankuuluvien kriteerien mukaisesti, mutta myös rohkeasti.

˗ on yhtä mieltä siitä, että Saksan puheenjohtajakauden painopisteiden on keskityttävä tähän uuteen tilanteeseen, ja vaatii toimia työllisyyden ja sosiaalisten oikeuksien suojelemiseksi kaikkialla unionissa.

˗ katsoo, että Euroopan elpymissuunnitelmassa täytyy pitää mielessä tämän kriisin seuraukset ja eritoten Euroopan riippuvuus muista talousalueista tiettyjen tuotteiden ja palvelujen osalta. On selvää, että Euroopan täytyy tarkastella kauppapolitiikkaansa, tehostaa innovointia ja hyödyntää älykkään erikoistumisen strategiaansa, joka perustuu alueisiin ja alakohtaiseen teolliseen lähestymistapaan.

˗ katsoo, että palvelujen digitalisaation on oltava yhä yksi kaikkien jäsenvaltioiden ensisijaisista tavoitteista. Kriisi on osoittanut, että tarvitaan yksinkertaisempia ja kattavampia palveluita kaikkien eurooppalaisten tukemiseksi, ja erityisesti niiden, jotka tarvitsevat lisätukea.

˗ on yhtä mieltä tarpeesta investoida edelleen laajakaistajärjestelmiin, jotta maaseutualueilla voidaan kehittää nykyaikaista maataloutta ja matkailutoimintaa. Koheesiopolitiikan välineissä tämä tarve on laiminlyöty, tai ainakin jäsenvaltioiden huomio on kääntynyt pois rahoitusohjelmien olemassa olevista mahdollisuuksista.

˗ on vahvasti sitä mieltä, että sähköinen liiketoiminta on perustavan tärkeää covid-19:n yhteiskunnallisten ja talousvaikutusten luomassa ”uudessa normaalitilanteessa”. Sekä yrityksille että kuluttajille on tarjottava erilaisia vaihtoehtoja. Pk-yritykset voivat myös hyötyä tästä uudesta lähestymistavasta, joten rakennerahastojen varoja on kohdennettava siten, että yritykset voivat löytää uusia markkinoita ja uusia mahdollisuuksia.

˗ katsoo, että pk-yritykset ja niiden kestävyys on turvattava kiireellisesti. Siksi on hyödynnettävä tavanomaisia, olemassa olevia eurooppalaisia välineitä, kuten Euroopan sosiaalirahastoa.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 14/52

˗ kiinnittää huomion tarpeeseen lisätä julkisia investointeja elinikäisen koulutuksen järjestelmiin ja luoda niiden kehittämiselle suotuisat olosuhteet sekä niitä tukevia mekanismeja, jotta ihmiset voisivat mukauttaa osaamistaan nykymarkkinoiden tarpeisiin ja jotta voidaan lisäksi valmistautua tarjoamaan tuleville sukupolville uusia taitoja.

˗ on myös yhtä mieltä siitä, että vihreän kehityksen ohjelmaa tulee tukea, ja kehottaa Euroopan komissiota toimittamaan jäsenvaltioille lisätietoa esimerkiksi siitä, millä tavoin oikeudenmukaisen siirtymän rahaston 40 miljardia euroa voidaan käyttää vähähiilisen talouden edistämiseen.

˗ suhtautuu myönteisesti REACT-ohjelmaan, jonka puitteissa tullaan investoimaan 55 miljardia euroa koheesiopolitiikan tukemiseen, mutta se pyytää Euroopan komissiota tiedottamaan nopeasti jäsenvaltioille ja antamaan lisävalaistusta varojen jakamisen ehdoista ja perusteista pitäen mielessä, että nämä varat on kohdennettava vuoden 2022 loppuun mennessä.

˗ katsoo, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuuleminen ja laaja osallistuminen alueellisten politiikkojen määrittämiseen on varmistettava.


Covid-19: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen, EAKR:n ja koheesiorahaston muutokset

Esittelijä: Mihai Ivașcu (moninainen Eurooppa – RO)

Viite: COM(2020) 452 final – 2018/0196 COD COM(2020) 450 final – 2018/0197 CODEESC-2020-02766-00-01-AC

Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ antaa täyden tukensa komission aloitteelle hyödyntää EU:n talousarviota mobilisoitaessa investointeja ja tarjottaessa rahoitustukea covid-19-kriisin jälkeisessä elpymisessä.

˗ pitää tiettyjä muutoksia yhteisiä säännöksiä koskevaan ehdotukseen ehdottoman välttämättöminä ja on tyytyväinen aikomukseen lisätä seitsemän yhteistyössä hallinnoidun rahaston yksinkertaistamista ja joustavuutta.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 15/52


˗ katsoo, että ehdotetut joustot ovat oikea toimintatapa monimutkaisessa taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa ja että ne antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden hyödyntää käytettävissä olevia varoja siellä, missä niitä tarvitaan eniten. Covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen olisi tukeuduttava kestäväpohjaisiin periaatteisiin ja Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja muiden eurooppalaisten ohjelmien toimien yhdistämiseen.

˗ on kuitenkin tyytymätön siihen, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen ja osallistaminen kumppanuussopimusten valmisteluun, ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä seurantakomiteoiden työskentelyyn vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain.

˗ katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota covid-19-kriisin vakavasti koettelemiin alueisiin, joilla on eniten vaikeuksia käynnistää kestävä talouden elpyminen. Sosiaalinen osallisuus ja erojen vähentäminen sekä jäsenvaltioiden että eri alueiden välillä ovat ja niiden tulee olla koheesiorahaston ensisijaisia painopisteitä.

˗ on samaa mieltä siitä, että ajallinen lisäjousto on ehdottoman välttämätön, ja kannattaa ehdotusta, jonka mukaan varojen siirrot voidaan tehdä ohjelmakauden alussa tai milloin tahansa täytäntöönpanovaiheen aikana.

˗ katsoo, että tilapäisten toimenpiteiden varmistaminen rahastojen käytön mahdollistamiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa lisää luottamusta ja korjaa talouden epätasapainoa. Odotettavissa oleva korkea julkinen velka vaikuttaa merkittävästi talouteen, jos sitä ei tueta tehokkaasti kaikin tarvittavin keinoin.

˗ katsoo, että EU:n talousarvion on ehdottomasti voitava olla joustavampi vastattaessa erityisesti muista kuin taloudellisista syistä johtuviin negatiivisiin taloudellisiin sokkeihin.

˗ suosittaa, että EU pyrkii tehostamaan rajatylittävää yhteistyötä kriisiaikoina. Paremmilla käytännöillä ja tehokkaammalla yhteistyöllä voitaisiin mahdollistaa selkeät ja välittömät unionin toimet kaikenlaisissa katastrofitilanteissa.


Julkisen sektorin lainajärjestely ja muutos oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon

Esittelijä: Petr Zahradník (työnantajat – CZ)

Viite: COM(2020) 453 final – 2020/0100 COD COM(2020) 460 final – 2020/0006 CODEESC-2020-02765-00-00-AC

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 16/52


Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ pitää erittäin tervetulleena oikeudenmukaisen siirtymän rahaston määrärahojen huomattavaa lisäämistä, jotta helpotetaan siirtymistä hiili-intensiivisestä taloudesta ja yhteiskunnasta modernimpaan, kestävämpään ja monipuolisempaan suuntaan.

˗ on syvästi vakuuttunut siitä, että ihanteellisen tuloksen saavuttaminen oikeudenmukaisen siirtymän prosessissa edellyttää tarkkaan määriteltyihin tukialoihin suunnattujen riittävien ja ajanmukaisten taloudellisten resurssien ohella myös valtiontukisääntöjen joustavaa tulkintaa.

˗ on tyytyväinen ehdotukseen julkisen sektorin lainajärjestelystä: se on innovatiivinen, omaperäinen ja julkisen sektorin kannalta hyvin tarpeellinen väline ilmastosiirtymän toteuttamisessa.

˗ korostaa, että elpymissuunnitelmaa ja Next Generation EU -ohjelmaa koskevien uusien ehdotusten valossa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista voi tulla todella merkittävä väline tulevassa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä, sillä se ei edistä ainoastaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa vaan myös covid-19-pandemian jälkeistä elpymistä ja jälleenrakennusta.

˗ kehottaa asianomaisia EU:n toimielimiä vauhdittamaan mukautetun oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin valmistelua, hyväksymistä ja täytäntöönpanoa kaikin tavoin, jotta se saataisiin toimintaan mahdollisimman pian. Tässä yhteydessä aika on elintärkeä tekijä.

˗ suhtautuu myönteisesti siihen, että vähemmän kehittyneille alueille suunnattuun julkisen sektorin lainajärjestelyyn on oikeudenmukaisessa siirtymässä kiinnitetty erityistä huomiota.

˗ on vakuuttunut siitä, että julkisen sektorin lainajärjestelyn taustalla oleva innovatiivinen idea soveltuu innoituksen lähteeksi vastaavien rahoitustuotteiden kehittelyyn jäsenvaltiotasolla.

˗ pitää tukikelpoisuuden valintakriteerejä ja ehdotettuja investointialoja oikeudenmukaisen siirtymän kannalta erittäin merkittävinä.

˗ kannattaa ja tukee myös lisärahoituksen myöntämistä InvestEU-ohjelmalle ja siihen kuuluvalle oikeudenmukaisen siirtymän järjestelylle, sillä näin lisätään rahoitusvälineiden hyödyntämismahdollisuuksia oikeudenmukaisen siirtymän prosessissa.


EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 17/52


3. TYÖLLISYYS, SOSIAALIASIAT JA KANSALAISUUS

Kohtuulliset vähimmäispalkat kaikkialle Eurooppaan

Esittelijät: Stefano Mallia (työnantajat – MT) Oliver Röpke (työntekijät – AT)

Viite: valmisteleva lausuntoEESC-2020-00358-00-00-AC-TRA

Keskeiset kohdat:

ETSK

˗ korostaa, että covid-19-pandemiaa seuraavan taloudellisen taantuman kontekstissa tarvitaan koordinoitua ja päättäväistä lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimintapolitiikkaa työllisyyden ja tulojen turvaamiseksi sekä taloudellisen toiminnan, kilpailukyvyn ja toimivan sosiaalisen ja taloudellisen mallin nopean ja kestävän elpymisen varmistamiseksi. Osana ratkaisua tarvitaan laadukkaita työpaikkoja ja oikeudenmukaista palkkaa – myös kohtuullisia vähimmäispalkkoja kaikkialle Eurooppaan. Myös taloudelliset tekijät, kuten tuottavuus ja yritysten kestävyys, on otettava huomioon.

˗ korostaa, että palkat, myös vähimmäispalkat, ovat tärkeä osa Euroopan unionin sosiaalista markkinatalousmallia ja että kohtuullisten vähimmäispalkkojen turvaaminen kaikissa jäsenvaltioissa auttaisi saavuttamaan useita EU:n tavoitteita. Palkat ovat yhteydessä kunkin maan, alueen tai sektorin taloudelliseen tilanteeseen ja muutoksilla voi olla vaikutusta työllisyyteen, kilpailukykyyn ja makrotaloudelliseen kysyntään.

˗ toteaa, että EU:n mahdolliset toimet tällä alalla herättävät tiettyä huolta. Keskeisiä huolenaiheita ovat muun muassa se, että EU:lla ei ole toimivaltaa puuttua palkka-asioihin, ei myöskään palkkatasoon, ja että tällaiset toimet voisivat heikentää työmarkkinaosapuolten itsemääräämisoikeutta ja haitata työehtosopimusneuvottelujärjestelmiä.

˗ on tyytyväinen komission toteamukseen, että EU:n toimin on mahdollista edistää kollektiivisen neuvottelumenettelyn roolia vähimmäispalkan riittävyyden ja kattavuuden tukemisessa. Vähimmäispalkkoja koskeviin EU:n toimiin voitaisiin sisällyttää työehtosopimusneuvotteluja tukevia toimenpiteitä noudattaen kuitenkin erilaisia maakohtaisia työmarkkinasuhteiden järjestelmiä.

˗ suhtautuu myönteisesti tähän tilaisuuteen osallistua jatkuvasti keskusteluun siitä, mihin toimiin voitaisiin ryhtyä Euroopan tasolla ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet ja toimivallan jako EU:n ja kansallisen tason välillä.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 18/52

˗ katsoo, että tehokkain tapa vähentää työssäkäyvien köyhyyttä on kohtuullinen vähimmäispalkka sekä ihmiskeskeinen, yhdennetty ja aktiivinen osallistamispolitiikka, jolla edistetään mahdollisuutta riittävään vähimmäistuloon, työvoimapalveluihin ja laadukkaisiin työpaikkoihin sekä välttämättömien perussosiaalipalvelujen saamiseen.

˗ ymmärtää täysin tähän keskusteluun liittyvien kysymysten monimutkaisuuden ja toteaa, että vähimmäispalkat eivät ole ihmelääke, joka ratkaisee kaikki ongelmat. EU:n yhteisellä lähestymistavalla ja selkeillä poliittisilla tavoitteilla, jotka jäsenvaltiot saavuttavat eri keinoin ja joilla varmistetaan työmarkkinaosapuolten osallistuminen osana toimivia kollektiivisten neuvottelujen järjestelmiä, voitaisiin kuitenkin turvata niin työntekijöiden oikeudet kohtuulliseen palkkaan ja näiden järjestäytymisvapaus kuin työnantajien tarpeet tuottavuuden ja kilpailukyvyn osalta.

Yhteyshenkilöt: June Bedaton ja Sophie Zimmer(P. +32 25468134 – sähköposti: [email protected]) (P. +32 25469564 – sähköposti: [email protected])

Yksin maahan tulevien alaikäisten suojelu Euroopassa

Esittelijä: Özlem Yildirim (työntekijät – FR)


Keskeiset kohdat:

ETSK

- on huolissaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten tilanteesta, sillä he ovat yksi haavoittuvimmista maahanmuuttajaryhmistä.

- suosittaa painokkaasti, että "lapsen edun" periaatetta pidetään ensisijaisena kaikkeen kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön nähden.

- kehottaa EU:ta kehittämään johdonmukaisen ja yhtenäisen lähestymistavan ilman huoltajaa olevien alaikäisten suojeluun Euroopassa.

- kehottaa komissiota laatimaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten suojelua varten direktiivin, joka palvelee lasten etua.

- toistaa jäsenvaltioille esittämänsä pyynnön varmistaa, että paperittomia maahanmuuttajalapsia suojellaan ensisijaisesti lapsina.

- kehottaa jäsenvaltioita ehkäisemään kaikkea maahantulijalapsiin kohdistuvaa väkivaltaa luomalla turvallisia, laillisia ja säännönmukaisia maahantulon väyliä.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 19/52



- huomauttaa, että lasten säilöönotto on heidän hallinnollisesta asemastaan riippumatta ehdottomasti kielletty, ja tuomitsee jyrkästi tämän käytännön.

- muistuttaa, että jokaiselle yksin maahan tulevalle alaikäiselle on osoitettava edunvalvoja.

- muistuttaa, että alaikäisenä esiintyvää nuorta on pidettävä alaikäisenä siihen asti, kun tuomioistuin on antanut lainvoimaisen päätöksen.

- kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan alaikäisyyttä useiden todisteiden pohjalta, mutta kehottaa luustotestit, koska ne eivät ole luotettavia.

- aikoo tehdä useita seurantatutkimuksia, joissa keskitytään tiettyihin alateemoihin, koska käsillä olevassa lausunnossa ei ole mahdollista käsitellä kaikkia ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin liittyviä kysymyksiä.

Yhteyshenkilö: Annemarie Wiersma(P. +32 25469376 – sähköposti: [email protected])

Oikeudenmukainen työ alustataloudessa

Esittelijä: Carlos Manuel Trindade (työntekijät – PT)


Keskeiset kohdat:

ETSK

- toteaa, että alustatyöhön liittyviä kysymyksiä on käsiteltävä ja ratkottava erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden, digitaalistrategian ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta.

- huomauttaa, että alustatalouden painoarvo on vielä vähäinen, mutta sillä on kasvupotentiaalia.

- huomauttaa, että verkkoalustojen vaikutukset talouteen ovat yleensä myönteisiä1, sillä ne edistävät työllisyyttä ja innovointia, tarjoavat joustavuutta ja itsenäisyyttä työntekijöille ja turvaavat työntekijöiden tulot (usein täydentävästi) sekä mahdollistavat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osallistumisen työelämään.

- toteaa, että on olemassa riskejä, joita ei saa vähätellä: i) työntekijän kannalta perusoikeuksien, muun muassa järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden, epääminen; epävarmat työsuhteet; alhaiset tulot; työtahdin tiivistyminen; työn liiallinen pirstaloituminen maailmanlaajuisella tasolla; työntekijöiden jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle; ii)

1 EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 20/52

https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2016:303:SOM:FI:HTML


yhteiskunnan kannalta kasvanut riski kilpailusta, joka perustuu sosiaalisten normien heikkenemiseen, millä on haitallisia vaikutuksia myös työnantajille, joihin kohdistuu kestämättömiä kilpailupaineita, sekä jäsenvaltioille, jotka menettävät verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja.

- on tietoinen erimielisyydestä alustatalouden käsitteiden suhteen. Tämä koskee erityisesti alustoja ”työnantajina” eikä ”tarjonnan ja kysynnän välittäjinä” sekä ”palkattuja työntekijöitä” ja ”itsenäisiä ammatinharjoittajia”, sillä käsitteillä on vaikutuksia näiden oikeuksiin.

- kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään selkeyttämään edellä mainittuja käsitteitä ja asettaa tavoitteeksi käsitteiden yhdenmukaistaminen, jotta alustatalouden työstä tulisi oikeudenmukaista.

- suosittaa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeus sosiaaliasioissa huomioon ottaen laatimaan suuntaviivat, jotta voidaan auttaa selkiyttämään ammattiasemaa alustatyössä. ETSK katsoo, että alustataloudessa on taattava, että kaikilla työntekijöillä on tietyt oikeudet ja suoja riippumatta ammattiasemasta tai sopimustyypistä. Näin varmistetaan, että osa toimijoista ei voi saada kilpailuetua laiminlyömällä velvoitteita ja vastuita.

- suosittaa selkiyttämään kaikkien osapuolten vastuualueita terveyden ja turvallisuuden, tietosuojan, vakuutusten ja oikeudellisen vastuun aloilla, jotta voidaan arvioida, mukauttaa ja yhdenmukaistaa voimassa olevia säännöksiä.

- korostaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla ja työehtosopimusneuvotteluilla tulee olla keskeinen rooli kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta tulee kunnioittaa kaikilta osin.

- pitää tarpeellisena varmistaa, että alustat tarjoavat tietoa, joka mahdollistaa avoimuuden ja ennakoitavuuden kaikkien osapuolten kannalta. Alustat olisikin rekisteröitävä jäsenvaltioissa, ja EU:hun olisi perustettava tietokanta alustatalouden kehityksen seuraamiseksi.

Yhteyshenkilö: Ana Dumitrache (P. +32 25468131 – sähköposti: [email protected])

ESR+ – muutettu ehdotus

Yleisesittelijä: Krzysztof BALON (moninainen Eurooppa – PL)

Toinen yleisesittelijä: Carlos Manuel Trindade (työntekijät – PT)

Viite: COM(2020) 447 final – 2018/0206 CODEESC-2020-02948-00-00-AC

Keskeiset kohdat:

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 21/52


ESR+-rahaston tukena ei ole riittävää rahoitusta, jotta sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan tarpeet kyettäisiin täyttämään. Siksi ETSK vastustaa voimakkaasti ESR+:n kokonaismäärärahojen vähentämistä kaudella 2021–2027.

Sen sijaan ETSK toistaa kehotuksensa osoittaa 30 prosenttia kaikista taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistävän politiikan varoista ESR+:lle ja varata 30 prosenttia ESR+:n nykyisistä varoista sosiaalista osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin.

ETSK kannattaa sitä, että ESR+:n toimien yhteisrahoitus elpymis- ja palautumistukivälineen avulla sallitaan. ESR+:sta rahoitettavissa vihreän ja digitaalisen siirtymän tukitoimissa olisi keskityttävä täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, niin että rahastoa käytetään muita monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvia eurooppalaisia rahastoja sekä elpymis- ja palautumistukivälinettä täydentävällä tavalla.

Vaikka 5 prosentin määrärahaosuuden kohdentaminen lapsiköyhyyden torjumiseen on ehdoton vähimmäisvaatimus, ETSK kannattaa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien osallistamiseen osoitettavien määrärahojen vähimmäisosuuden nostamista 15 prosenttiin.

Koska ESR+:lla on oma roolinsa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa, ETSK kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota seuraamaan paremmin jäsenvaltioiden sosiaalista tilannetta eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja ottamaan sitä varten käyttöön asianmukaiset sosiaaliset indikaattorit.

ETSK vaatii asianmukaista rahoitusta sellaisten työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittämistä varten, jotka tarjoavat ESR+:n rahoittamia palveluita.

ETSK toistaa vaatimuksensa, että yhteisötalouden toimintaan suunnatusta tuesta olisi tehtävä ESR+:n itsenäinen erityistavoite.

Rahastosta on tarkoitus poistaa terveysalan toimintalohko, ja tässä yhteydessä on tarpeen määritellä omaishoitajat ESR+:n nimenomaiseksi kohderyhmäksi.

ETSK suosittelee, että ehdotettuun asetukseen lisätään johdanto-osan kappale, jossa selvennetään, että EU:n säädökset eivät rajoita pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muuttajien mahdollisuuksia päästä ESR+:n rahoittamien toimien piiriin.

Yhteyshenkilö: Judite Berkemeier(P. +32 25469897 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 22/52


EU4Health

Yleisesittelijä: Antonello Pezzini (työnantajat – IT)

Toinen yleisesittelijä: Alain Coheur (moninainen Eurooppa – BE)

Viite: COM(2020)405 final – 2020/0102 CODEESC-2020-02821-00-01-AC

Keskeiset kohdat:

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita osoittamaan poliittista tahtoa sellaisen Euroopan tulevaisuutta tukevan terveyssopimuksen toteuttamiseksi, joka on Euroopan unionin perusarvojen, myös eurooppalaisen solidaarisuuden, mukainen ja vastaa sekä kansainvälisellä että Euroopan tasolla tehtyjä sitoumuksia.

ETSK kehottaa Euroopan parlamenttia neuvottelemaan neuvoston kanssa terveysohjelmaa ja muita terveysalan synergiaa edistäviä välineitä varten suunnattujen määrärahojen lisäämisestä sekä Euroopan vakausmekanismin varojen erityiskäytöstä, jotta päästään eroon säästötoimista.

ETSK kehottaa antamaan eurooppalaisia suuntaviivoja, jotta voidaan vastata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tarpeisiin. Tämä koskee vähävaraisia, iäkkäitä ja vammaisia henkilöitä – varsinkin niitä, jotka joutuvat asumaan suurissa hoitokodeissa, joita pandemia ja sen seuraukset ovat erityisesti koetelleet kaikkialla Euroopassa.

ETSK ehdottaa, että otettaisiin mahdollisimman pian käyttöön eurooppalainen koordinointi- ja nopean toiminnan mekanismi.

On perustettava pikaisesti asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka koordinoi tietämystä ja resursseja johtavien virologia- ja epidemiologiakeskusten ja parhaan diagnosointiosaamisen verkoston luomiseksi.

ETSK katsoo, että EU4Health-ohjelmalla voidaan saada aikaan konkreettisia tuloksia vain soveltamalla osallistavaa toimintamallia, johon nivotaan kansainväliset organisaatiot (mm. Maailman terveysjärjestö), yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja terveysalan toimijat, jotka tuntevat parhaiten ihmisten tilanteen. Lisäksi on arvioitava säännöllisesti tavoitteita.

ETSK painottaa terveydenhuoltohenkilöstön arvoa ja kehottaa kiinnittämään jatkuvaa huomiota koulutukseen, rakenteisiin, suojavarusteisiin sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvien vaatimusten ennakointiin kyseisellä alalla.

ETSK kannattaa lämpimästi toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen esimerkin mukaisia terveydenhuoltoalan eurooppalaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja tukee yhteisiä toimia, joilla pyritään kehittämään Euroopan teknologista ja tuotannollista ulottuvuutta vahvistamalla eurooppalaisten tiede- ja terveysalan yhteisöjen sitoutumista todellisen eurooppalaisen terveysalueen toteuttamiseen.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 23/52

Yhteyshenkilö: Valeria Atzori(P. +32 25468774 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 24/52


4. NEUVOA-ANTAVA VALIOKUNTA ”TEOLLISUUDEN MUUTOKSET”

Siivous- ja kiinteistöpalvelujen alan julkiset hankinnat

Esittelijä: Diego Dutto (moninainen Eurooppa – IT)Toinen esittelijä: Nicola Konstantinou (kat. 2 – EL)


Keskeiset kohdat:

Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on kehitettävä tarvittavat tukivälineet, joilla edistetään strategisten julkisten hankintojen käyttöä ja siten kestävien, avoimien, kunnianhimoisten ja täytäntöönpanokelpoisten strategisten kriteerien järjestelmällistä soveltamista, jotta voidaan varmistaa korkeammat sosiaaliset ja laatuvaatimukset julkisissa hankinnoissa.

Jotta varmistetaan, että siivouspalveluissa keskitytään laatuun eikä hintaan, sekä asiakkaan että urakoitsijan on noudatettava avoimuusperiaatetta.

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä aloite pimeän työn kitkemiseksi siivousalalta ja alan työolojen ja -ehtojen parantamiseksi entisestään. Vahvemmalla sääntelyllä ja tehokkaammilla sääntöjen noudattamisen valvontamekanismeilla, kuten palkkakriteereillä ja alakohtaisilla työehtosopimusneuvotteluilla, voidaan edistää oikeudenmukaista kilpailua, kohottaa sosiaalinormeja ja lisätä laadukkaita työpaikkoja.

ETSK katsoo, että työehtosopimusten lisäksi olisi kehitettävä lisätakeita syrjimättömyyden ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden kunnioittamiseksi.

ETSK suosittaa, että kestävyysperiaatteita koskevia ehtoja, työntekijöiden oikeuksia ja yleissitovia työehtosopimuksia noudatetaan koko alihankintaketjussa.

ETSK kehottaa jäsenvaltioita – mikäli ne eivät jo menettele siten – kiinnittämään erityistä huomiota kaikkiin sosiaali-, ympäristö- ja kestävyysnäkökohtia koskeviin lakisääteisiin ja sopimusperusteisiin sekä työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviin velvoitteisiin ja valvomaan tehokkaasti niiden noudattamista siivousalan julkisten hankintojen toteutusvaiheessa.

ETSK suosittaa, että EU:n hankintadirektiiveissä jäsenvaltioilta edellytettäisiin tai vaadittaisiin, että sopimuksia tehtäessä ei sovelleta halvimman hinnan kriteeriä. Samassa yhteydessä olisi myös asetettava 30 prosentin yläraja hinnan osuudelle verrattuna laatupisteisiin. Lisäksi pitäisi edellyttää tai vaatia, että jäsenvaltiot varmistavat erityisten sosiaalilausekkeiden avulla tarjouksen mukaista työtä tekevän henkilöstön työpaikkojen pysyvyyden, kulloisenkin yrityksen työjärjestelyt sekä työehtosopimukset.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 25/52

Euroopan komission olisi kehotettava jäsenvaltioita käynnistämään akkreditointimenettely tai kelpuuttamisjärjestelmä toimeksisaajille, jotka haluavat tulla otetuiksi huomioon julkisten siivoussopimusten tekomenettelyissä.

ETSK:n mielestä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten olisi omaksuttava siivouspalvelujen hankinnassa kokonaisvaltainen lähestymistapa eli pidätyttävä ympäristönäkökohtien ja työolojen ja -ehtojen välisistä kompromisseista ja pyrittävä sen sijaan edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, työnormeja, sukupuolten tasa-arvoa ja Euroopan komission esittämän vihreän kehityksen ohjelman mukaisia ympäristötavoitteita.

Yhteyshenkilö: Amelia Muñoz Cabezón(P. +32 25468373 – sähköposti: [email protected])

Digitaalinen kaivostoiminta Euroopassa: uusia ratkaisuja kestäväpohjaista raaka-ainetuotantoa varten

Esittelijä: Marian Krzaklewski (työntekijät – PL)Toinen esittelijä: Hilde Van Laere (kat. 1 – BE)


Keskeiset kohdat:

EU:n raaka-ainealan digitalisaatio tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden parantaa EU:n teollisten toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja mineraalialan ympäristötehokkuutta sekä lisätä avoimuutta ja vuoropuhelua kaivostoiminnan vaikutuspiiriin kuuluvien kansalaisten ja yhteisöjen kanssa.

Digitalisaation aloittaneissa kaivosyhtiöissä on tapahtunut parannuksia turvallisuudessa, kestävyydessä, tuottavuudessa ja marginaaleissa. Paremman yhteenliitettävyyden, liikkuvuuden, koneoppimisen ja autonomisten toimintojen yhdistelmä herättää kuitenkin eettisiä, sosiaalisia ja sääntelyyn liittyviä kysymyksiä.

ETSK katsoo, että on tärkeää luoda kattava mineraaleja koskeva globaali tietoverkko tukemaan digitalisaatiota ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa EU:n tasolla. ETSK on tyytyväinen Yhteisen tutkimuskeskuksen pyrkimyksiin luoda raaka-aineita koskeva eurooppalainen tietojärjestelmä ja pitää sitä yllä.

ETSK katsoo, että EU:n raaka-ainealan digitalisaation yhteydessä olisi toteutettava tietosuojatoimenpiteitä, ja toteaa, että arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi tarvitaan tiukasti noudatettavia järjestelyjä.

ETSK suosittelee, että laaditaan EU:n sääntelyn etenemissuunnitelma, jossa puututaan raaka-ainealan digitalisaation asettamiin haasteisiin ja tarkastellaan muun muassa kyberturvallisuutta, tekoälyä, automaatiota, monitasoista hallintoa sekä merellä ja avaruudessa tapahtuvaa kaivostoimintaa.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 26/52


ETSK katsoo, että mineraaliraaka-aineteollisuuden digitalisaatio on ratkaisevan tärkeää covid-19-pandemian aiheuttaman talouskriisin ratkaisemiseksi sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n elpymissuunnitelman täytäntöönpanon edistämiseksi. Tässä yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää edistää investointeja primaaristen (kaivostoiminta) ja sekundaaristen (kierrätys) mineraaliraaka-aineiden louhinnan ja jalostuksen digitalisointiin.

ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että EU:n toimielimet osallistavat kaivos- ja kaivannaisteollisuuden työmarkkinaosapuolet ja kuulevat niitä päätöksentekoprosessissa ja kaikissa mineraaliraaka-ainealaan vaikuttavissa EU:n aloitteissa.

Yhteyshenkilö: Amelia Muñoz Cabezón(P. +32 25468373 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 27/52


5. MAATALOUS, MAASEUDUN KEHITTÄMINEN JA YMPÄRISTÖ

Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia

Esittelijä: Antonello Pezzini (työnantajat – IT)Toinen esittelijä: Lutz Ribbe (moninainen Eurooppa – DE)


Keskeiset kohdat:

ETSK on tyytyväinen Euroopan komission pyrkimyksiin laatia vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia, jolla osaltaan edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa esitettyä maailmanlaajuista biodiversiteettikehystä.

EU:ssa on lisättävä merkittävästi toimia vielä olemassa olevien luonnonvarojen suojelemiseksi ja muun muassa toteutettava jatkuvia suurelle yleisölle ja erityisesti nuorille suunnattuja valveuttamis- ja tiedotustoimia korostaen tässä yhteydessä suojelutoimien myönteisiä näkökohtia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ETSK katsoo, että yhteisymmärryksessä Euroopan komission kanssa on laajennettava suojeltujen alueiden kokoa ja erityisesti tiukasti suojeltujen alueiden tapauksessa, ja rajoitettava tästä maatalouteen ja metsätalouteen kohdistuvia vaikutuksia niin paljon kuin mahdollista. Tämä ei tosin missään tapauksessa riitä pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä. ETSK:n mielestä onkin lisättävä huomattavasti toimia luontotyyppien ennallistamiseksi ja lajien vähenemisen torjumiseksi. Nykytilanne johtuu pääasiassa oikeudellisen kehyksen puutteellisesta täytäntöönpanosta ja tarvittavien toimenpiteiden riittämättömästä rahoituksesta.

ETSK pitää valitettavana, ettei EU:n uudessa rahoituskehyksessä 2021–2027 ole viitteitä biologisen monimuotoisuuden tinkimättömästä, tehokkaasta ja johdonmukaisesta huomioon ottamisesta, ja pitää tätä huolestuttavana merkkinä siitä, että sanojen ja tekojen välillä on jälleen kerran suuria eroja.

ETSK painottaa, ettei biologisen monimuotoisuuden suojelua tule sälyttää taloudellisesti maataloustuottajien ja metsänomistajien kannettavaksi. Tämän ”julkishyödykkeen ja julkisen arvon” käyttöön asettamisesta on pikemminkin tultava maataloustuottajille ja metsänomistajille mielenkiintoinen tulonhankintamahdollisuus.

Yhteyshenkilö: Conrad Ganslandt(P. +32 25468275 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 28/52


Pellolta pöytään: kestäväpohjainen elintarvikestrategia

Esittelijä: Peter Schmidt (työntekijät – DE)Toinen esittelijä: Jarmila Dubravská (työnantajat – SK)


Keskeiset kohdat:

Jotta siirtymistä kestäviin elintarvikejärjestelmiin voidaan vauhdittaa, tarvitaan kattavaa EU:n elintarvikepolitiikkaa, jonka avulla pitäisi ETSK:n mielestä päästä seuraaviin tavoitteisiin: i) taloudellinen, ekologinen ja sosiokulttuurinen kestävyys, ii) eri sektoreiden, politiikanalojen ja hallintotasojen tiiviimpi nivoutuminen toisiinsa, iii) osallistavat päätöksentekoprosessit sekä iv) velvoittavien toimenpiteiden (säännökset ja verot) ja kannustimien (hinnanlisät, luotonsaanti, resurssit ja vakuutus) yhdistelmä. Ehdotetussa strategiassa ei oteta näitä tavoitteita riittävästi huomioon.

Elintarvikkeiden oikeudenmukaiset hinnat (jotka heijastavat ympäristölle ja yhteiskunnalle koituvia todellisia tuotantokustannuksia) ovat ainoa keino saada elintarvikejärjestelmät kestävälle pohjalle pitkällä aikavälillä. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että tuottajahinnat pysyvät tuotantokustannuksia korkeampina ja että terveellisiä ruokavalioita on nykyistä helpompi noudattaa. Tätä varten on tarpeen ottaa käyttöön kaikki julkisen vallan välineet kovista veropoliittisista toimenpiteistä aina tietopainotteisiin toimintatapoihin asti, jotta todelliset kustannukset saadaan näkyviin.

Pellolta pöytään -strategian tavoitteita ei saavuteta, ellei EU:n kauppapolitikkaa ei muuteta. Komitea kehottaa EU:ta huolehtimaan normien todellisesta vastavuoroisuudesta etuuskohtelukauppaa koskevissa sopimuksissa.

Yhteyshenkilö: Arturo Iniguez(P. +32 25468768 – sähköposti: [email protected])

Kohti nuorten järjestelmällistä osallistamista ilmastoa ja kestävää kehitystä koskevissa asioissa

Esittelijä: Cillian Lohan (moninainen Eurooppa – IE)


Keskeiset kohdat:

Ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskeviin toimintapolitiikkoihin ja täytäntöönpanomekanismeihin liittyvän sukupolvien välisen näkökulman on merkittävä nuorten

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 29/52


vahvaa osallistamista EU:n päätöksentekoprosessien kaikkiin vaiheisiin lainsäädäntöehdotusten ja aloitteiden laatimisesta täytäntöönpanoon, seurantaan ja jatkotoimiin.

Kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla edellyttää uutta lähestymistapaa, johon kuuluu sellainen osallistavampi useiden sidosryhmien hallintomalli, jossa nuoret asetetaan osallistamisprosessin ytimeen ja joka käsittää muutakin kuin aihekohtaisia kokouksia ja pelkkiä kuulemispyyntöjä.

ETSK ehdottaa, että ryhdytään toteuttamaan nuorille suunnattuja ilmastoa ja kestävää kehitystä koskevia pyöreän pöydän keskusteluja, joita ETSK isännöi yhteistyössä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa.

ETSK ehdottaa myös nuorison edustajan asettamista EU:n viralliseen valtuuskuntaan, joka osallistuu YK:n ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin kokouksiin. Lisäksi ETSK ehdottaa nuorison edustajan ottamista ETSK:n valtuuskuntaan lisäjäseneksi, jolla on tarkkailijan asema kyseisenlaisissa tilaisuuksissa.

ETSK pyrkii tuomaan paremmin kuuluville nuorten ja nuorisojärjestöjen ääntä ottamalla näiden mielipiteet huomioon ilmastoon ja kestävyyteen liittyvissä lausunnoissa, pyytämällä aktiivisesti nuorten edustajilta palautetta ja kutsumalla heitä säännöllisesti puhujiksi ETSK:n tapahtumiin. ETSK pyytää myös, että nuorten edustajille annetaan samat kuulluksi tulemisen mahdollisuudet muissa EU:n toimielimissä, esimerkiksi Euroopan parlamentissa.

Yhteyshenkilö: Stella Brozek-Everaert (P. +32 25469202 – sähköposti: [email protected])

Kohti kestävää kulutusta koskevaa EU:n strategiaa

Esittelijä: Peter Schmidt (työntekijät – DE)


Keskeiset kohdat:

Nykyinen tapamme kuluttaa – nopeassa tahdissa ja lineaarista mallia ”ota, valmista, hävitä” seuraten – on planeettamme kantokyvyn kannalta kestämätön.

Vaikka EU:lla on useita asianmukaisia toimintapoliittisia välineitä, joihin se voi tukeutua, siltä puuttuu edelleen kestävää kulutusta koskeva kattava lähestymistapa, jonka tulisi olla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ytimessä.

Lausunnossa on tarkoitus esittää suosituksia sellaisen kattavan, kestävää kulutusta koskevan eurooppalaisen toimintapolitiikan laatimiseksi, joka käsittää esimerkiksi ravitsemuksen, liikkuvuuden, asumisen ja elämäntavat ja jonka on tarkoitus olla osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 30/52


täydentää kiertotalouspakettia. Lausunnossa kiinnitetään erityistä huomiota tällaisen toimintapolitiikan vaikutuksiin heikossa asemassa oleviin väestönosiin ja pienituloisiin kotitalouksiin.

Kestävää kulutusta koskeva strategia on tarpeen puitteiden luomiseksi jäsenvaltioille ja yksityiselle sektorille, jotta voidaan puuttua sekä kotitalouksien että julkisen sektorin kulutukseen. Lausunnossa painotetaan sitä, että tällaisessa politiikassa olisi tasapainotettava huolellisesti kestävyyden kolme ulottuvuutta ja edistettävä näin paitsi kestävän kehityksen tavoitetta 12 myös kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Kulutuksen kestävyyden lisääminen ei saisi tapahtua muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun, kustannuksella.

Yhteyshenkilö: Monica Guarinoni(P. +32 25468127 – sähköposti: [email protected])

Yhdennetty toimintamalli muita heikommassa asemassa olevia EU:n alueita varten

Esittelijä: Josep Puxeu Rocamora (työnantajat – ES)Toinen esittelijä: Dilyana Slavova (moninainen Eurooppa – BG)


Keskeiset kohdat:

Maaseutu- ja vuoristoalueiden syrjäseuduilla sekä syrjäisillä, ja syrjäisimmillä ja arktisilla alueilla on objektiivisia rajoittavia tekijöitä, kuten kriittisen massan puuttuminen (väestöllisesti tai taloudellisesti) ja heikot kulkuyhteydet. Lisäksi käänteisesti tämä pahentaa kaupunkialueiden ruuhkautumista ja luonnonvaroihin (ilma, vesi, maaperä) kohdistuvia paineita.

Yhteistä maatalouspolitiikkaa on käytettävä tiiviissä yhteistyössä alue- ja koheesiopolitiikan kanssa, jotta tasapainoinen aluekehitys otetaan huomioon kaikissa paikallistasoon vaikuttavissa poliittisissa päätöksissä ja asetetaan niiden edellytykseksi.


EU:n kauppapolitiikan yhteensopivuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa

Esittelijä: John Bryan (moninainen Eurooppa – IE)


EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 31/52



Keskeiset kohdat:

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja erityisesti Pellolta pöytään -strategiaan ja biodiversiteettistrategiaan. Ne ovat kunnianhimoisia, ja niillä tulee olemaan merkittävä vaikutus EU:n maatalouteen ja maatalouselintarvikealaan sekä keskeinen rooli tulevissa kauppasopimuksissa.

ETSK katsoo, että EU:n tulee reagoida covid-19-kriisiin panemalla kiireellisesti täytäntöön esitetty Euroopan elpymissuunnitelma, jotta unionin talous saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin käyntiin ja täyteen vauhtiin siten, että terveys- ja ympäristöriskit otetaan huomioon. Vihreän kehityksen ohjelman olisi oltava erottamaton osa elpymistä.

Maailmantaloutta varjostaa covid-19-kriisin takia ennennäkemättömän taantuman uhka, ja oikeudenmukainen, sääntöihin perustuva ja tasapuolisten toimintaedellytysten pohjalta käytävä kauppa on tässä tilanteessa tärkeämpää kuin koskaan talouden elvyttämiseksi. Toimivat ja avoimet EU:n sisämarkkinat ja kansainvälinen kauppa ovat olennaisen tärkeitä. ETSK:n mielestä unionin ei pidä antaa kauppapolitiikkansa luisua puolustuskannalle.

EU:n on opittava covid-19-kriisistä muun muassa seuraavat perustavanlaatuiset seikat:

- ”Yhteinen terveys” -malli, ruokaturva ja elintarvikeomavaraisuus ovat Euroopalle ratkaisevan tärkeitä.

- Unioni tarvitsee vahvan yhteisen maatalouspolitiikan sekä kestäväpohjaisen ja häiriöitä sietävän elintarvikkeiden ja keskeisten terveydenhuollon tarvikkeiden toimitusketjun.

- EU:lla tulee olla vankka ja hyvin resursoitu omiin varoihin pohjautuva talousarvio kriisien hoitoa varten.

- Kauppa ja EU:n sisämarkkinoiden suojeleminen ovat tärkeitä uudelleenkansallistamisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät brexitin kaltaiset tapahtumat toistu.

ETSK edellyttää, että vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioiden kaikki vaikutukset EU:n kauppasopimuksiin, maatalouteen ja maatalouselintarvikealaan arvioidaan yksityiskohtaisessa vaikutustenarvioinnissa.

On yleisesti tunnustettua, että maataloustuotteiden kauppa on useimpia kestävän kehityksen tavoitteita tai jopa kaikkia niitä toteutettaessa keskeisessä asemassa, että WTO:lla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja että kyseisiin tavoitteisiin pääseminen olisi paljon vaikeampaa ilman tehokasta monenvälistä kauppajärjestelmää.

ETSK ehdottaa, että vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategiat otettaisiin huomioon kaikissa tulevissa EU:n kauppasopimuksissa maailmanlaajuisina kestävyysnormeina. Komitea tiedostaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden ja tiukempien normien sisällyttäminen monenvälisiin kauppasopimuksiin ja niiden täytäntöönpano sopimusten yhteydessä on äärimmäisen haastavaa. Kahdenvälisissä kauppasopimuksissa näyttäisi

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 32/52

lyhyellä aikavälillä olevan mahdollista edistyä enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden ja keskeisten ympäristö- ja sosiaalinormien saavuttamisessa.

EU:n on huolehdittava siitä, ettei kauppasopimuksilla ulkoisteta ongelmia ja lisätä metsäkatoa muissa maissa.

ETSK pitää oleellisen tärkeänä huolehtia siitä, etteivät vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvistä Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioista – joita kilpailijat eivät halua omaksua ja soveltaa – johtuvat korkeammat kustannukset ja tiukemmat normit heikennä EU:n maatalouden ja maatalouselintarvikealan kannattavuutta ja kilpailukykyä.

ETSK katsoo, että vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioiden, yhteisen maatalouspolitiikan, kauppapolitiikan ja sosiaalipolitiikan kaltaisten EU:n politiikkojen johdonmukaisuutta ja koordinointia tulee parantaa huomattavasti.

EU:n perhetilamallin mukaisella maataloudella on keskeinen rooli vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioiden täytäntöönpanossa, ja on ensiarvoisen tärkeää, että yhteisellä maatalouspolitiikalla on riittävät määrärahat viljelijöille asetettavien lisävaatimusten kattamiseksi.

Maa-alueiden luonnonmukaiseen tuotantoon siirtämisen tuotantoa vähentävät vaikutukset on arvioitava. On tehostettava tutkimusta, jotta voidaan määritellä paremmin, mitä ”luonnonmukaisella” tarkoitetaan, ja arvioida luonnonmukaisen maataloustuotannon todellista nettovaikutusta maailmanlaajuiseen kestävyyteen, myös luonnon monimuotoisuuteen.

Kaikissa EU:n kauppasopimuksissa on noudatettava unionin terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiä ja ennalta varautumisen periaatetta.

Yhteyshenkilö: Monica Guarinoni(P. +32 25468127 – sähköposti: [email protected])

Tarkastusten vastaavuus: viljakasvien siemenet Ukrainassa

Ainoa esittelijä: Arnold Puech d'Alissac (työnantajat – FR)


Keskeiset kohdat:

ETSK toteaa, että osa säännöksistä poikkeaa jonkin verran Euroopan unionin vaatimuksista. Nämä liittyvät erityisesti varmennettujen durransiementen eristysetäisyyteen, joka on pienempi, maissin hybridisiementen tuotantoon käytettävien vanhemmaislinjojen lajipuhtauteen sekä muiden lajien siementen enimmäismäärään varmennetuissa maissinsiemenissä. ETSK hyväksyy käsiteltävänä olevan lainsäädäntöehdotuksen, edellyttäen kuitenkin, että saadaan etukäteen tarvittavat takeet siitä, että

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 33/52


tarkastuskertomuksessa havaitut puutteet on korjattu, että Ukrainan tuotantovaatimukset ovat vastedes täysin EU:n vaatimusten mukaisia ja että epäreilun kilpailun mahdollisuus on poissuljettu.

Ukrainalaiset tuottajat saavat käyttää tiettyjä Euroopan unionissa kiellettyjä molekyylejä. Nämä erot aiheuttavat kilpailun vääristymistä ja mahdollistaisivat sellaisten tuotteiden tuomisen Euroopan unionin alueelle, jotka eivät noudata unionin terveys- ja ympäristövaatimuksia. Merkittävimmät erot koskevat esimerkiksi mahdollisuutta käyttää eräitä tehoaineita rikkakasvien hävittämiseen viljelylohkoilta, kuten atratsiinia (kielletty EU:ssa vuodesta 2003) ja asetoklooria (kielletty EU:ssa vuodesta 2012). Tuholaistorjunnassa ukrainalaiset tuottajat voivat puolestaan edelleen käyttää neonikotinoidien ryhmään kuuluvia tehoaineita, joista osa on kielletty EU:ssa, kuten klotianidiini, tiametoksaami ja hyvin pian tiaklopridi.


Digitalisaatio ja kestävyys – nykytilanne ja toimien tarve kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta

Esittelijä: Peter Schmidt (työntekijät – DE)Toinen esittelijä: István Komoróczki (työnantajat – HU)


Keskeiset kohdat:

ETSK peräänkuuluttaa politiikkoja, joilla edistetään yhteiskunnallisia arvojamme vastaavaa digitaalitaloutta ja varmistetaan siten, että digitaalinen hyvinvointitalous on mahdollisimman osallistava ja että työntekijät, kuluttajat, pk-yritykset, suuret yritykset ja voittoa tavoittelemattomat talouden toimijat voivat kaikki hyötyä siitä erityisesti myös maaseutualueilla. Tällaisia politiikkoja ovat muun muassa seuraavat:

- veropolitiikan kehittäminen sen varmistamiseksi, että digitaalialan yritykset maksavat oman osuutensa veroista

- yleiseen tietosuoja-asetukseen pohjautuvan, erillisen, tietosuojaa työpaikalla koskevan lain laatiminen

- nykyisen lainsäädännön mukauttaminen digitaaliseen aikakauteen digitaalisten alustojen markkinoiden sääntelemiseksi

- avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja sovellusten edistäminen

- ”julkista rahaa – julkista dataa” koskevan lähestymistavan soveltaminen siten, että julkisin varoin rahoitetut tutkimustiedot ovat julkisesti saatavilla

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 34/52


- strategisen tietojen hallintapolitiikan kehittäminen, johon sisältyy ”julkisia tietovarantoja”.

ETSK kehottaa keskus- ja paikallishallintoa tukemaan yhteistoiminnallisia jakamisalustoja. Komitea kehottaa myös luomaan avoimia, oikeudenmukaisia ja ympäristömyötäisiä tietoja viestintätekniikan tuotantoketjuja ja kunnianhimoisia energiastandardeja sekä laajentamaan ekologista suunnittelua koskevaa EU:n direktiiviä, ja pyytää Euroopan komissiota

- mukauttamaan EU:n lainsäädäntöä siten, että verkko-ostoksista tehdään kestävyysperiaatteiden mukaisempia, ja kehittämään pakkauksia, toimituksia ja pakettien palauttamista koskevia vastuullisia toimintapolitiikkoja

- suojelemaan markkinoiden pieniä toimijoita monopolistisia alustoja vastaan

- kehittämään kattavan joukon kriteerejä ja indikaattoreita kestävyysajattelua noudattavia ohjelmistotuotteita varten sekä digitaalisen tuotepassin

- parantamaan yleistä tietosuoja-asetusta tietojen riittävyyden ja tietojen yhdistämisen osalta

- asettamaan rajoituksia verkkomainonnalle mainoksista vapaiden tilojen luomiseksi.

Covid-19-pandemia johti kuljetusten, tuotannon ja kulutuksen äkilliseen ja merkittävään vähenemiseen. Tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntyminen syrjäytti energiaintensiivisiä työ- ja elämäntapoja. ETSK kehottaa toteuttamaan asianmukaisia poliittisia toimenpiteitä näiden myönteisten seikkojen vakiinnuttamiseksi pandemian jälkeen. Tämä herättää luonnollisesti laajempia kysymyksiä pilvipalvelujen ja niitä ylläpitävien datakeskusten energiatehokkuudesta. Esimerkiksi tulisi

- laatia (energiatehokkuuden, elinkaaren, rakennusmateriaalit jne. kattava) EU:n inventaario datakeskuksista ja top runner -järjestelmä sen varmistamiseksi, että energiatehokkaimmista datakeskuksista tulee normi

- vaatia, että uusien datakeskusten on oltava sataprosenttisesti energiatehokkaita

- käyttää tekoälyä ilmasto- ja energiasiirtymän tukemiseen

- ehdottaa toimenpiteitä kestäväpohjaisten tekoälyratkaisujen hyväksi.

ETSK antaa tunnustusta nykyisille EU-hankkeille, joita ovat esimerkiksi REMOURBAN ja MAtchUP, ja toteaa älykkäiden kaupunkien kestävän kehityksen keskeisen merkityksen, mukaan luettuina integroitua liikkuvuutta, energiaa ja matkailua koskevat innovatiiviset lähestymistavat.

Yhteyshenkilö: Anna Cameron (P. +32 25468228 – sähköposti: [email protected])

NAFOn säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 35/52


Esittelijä: Gabriel Sarró Iparraguirre (moninainen Eurooppa – ES)


Keskeiset kohdat:

ETSK:n mielestä on välttämätöntä, että Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) hyväksymät säilyttämis- ja valvontatoimenpiteet saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä, jotta voidaan varmistaa niiden yhtenäinen ja tehokas täytäntöönpano EU:ssa.

ETSK katsoo kuitenkin, että esitettyyn ehdotukseen ei sisälly sujuvaa mekanismia NAFOn hyväksymien sääntöjen saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä eikä se ratkaise tarvetta saattaa ne vuosittain ajan tasalle.

Komitea kannattaa sujuvampaa ja yksinkertaisempaa mekanismia. Se ehdottaakin, että laaditaan asetus, joka käsittää vain yhden artiklan, jossa säädetään, että Euroopan unionin on sovellettava kalastusaluksiinsa sitovasti NAFOn hyväksymiä sääntöjä.

ETSK painottaa vaaraa, joka liittyy siihen, että otetaan käyttöön delegoitujen säädösten järjestelmä, jossa komissiolle myönnetään toimivalta antaa lainsäädäntöä tarvitsematta noudattaa tavanomaisia menettelyjä.


EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 36/52


6. LIIKENNE, ENERGIA, PERUSRAKENTEET, TIETOYHTEISKUNTA

5G:n turvallinen käyttöönotto – EU:n välineistö

Esittelijä: Alberto Mazzola (työnantajat – IT)Toinen esittelijä: Dumitru Fornea (työntekijät – RO)


Keskeiset kohdat:

ETSK suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan komission aloitteeseen tarkistaa, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet 5G-ekosysteemin turvalliseen käyttöönottoon liittyviä strategisia, teknisiä ja avaintoimenpiteitä koskevan EU:n välineistön päätelmissä suositettujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

Koska 5G-sovellukset monimutkaistuvat ja niiden kirjo kasvaa jatkuvasti, ETSK katsoo, että tässä 5G-ekosysteemin tarkistuksessa sekä komission toimissa, jotka liittyvät 5G-verkkojen kyberturvallisuuden ja monipuolisen 5G-arvoketjun turvaamiseen, tekniseen standardointiin ja sertifiointiin, suoriin ulkomaisiin sijoituksiin, kaupan suojatoimiin ja kilpailuun, julkisen palvelun velvoitteisiin, julkisiin hankintoihin ja kyberdiplomatiaan, olisi kiinnitettävä huomiota geopoliittiseen turvallisuuteen, infrastruktuurin turvallisuuteen, tietoturvaan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti myös turvallisuuteen ihmisten terveyden kannalta.

ETSK pitää tärkeänä varmistaa Euroopan 5G-ekosysteemin yhteydessä eheys, luottamuksellisuus, hallinnolliset ja operatiiviset vastuut, turvallisuus, mahdollisuus korvata toimittaja toisella, laitteistojen ja ohjelmistojen yhteentoimivuus, yhteiset tekniset standardit, palvelun jatkuvuus, tietoliikenteen luotettavuus ja tietosuoja, kaikki – myös harvaan asutut – alueet kattavat palvelut, käyttäjäviestinnän selkeys (käyttäjät digitaalisten markkinoiden aktiivisina toimijoina) sekä Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn komitean antamien väestön terveyden suojelua koskevien ohjeiden dynaaminen noudattaminen ja vähentää säteilyä mahdollisimman paljon.

ETSK pyytää komissiota seuraamaan tarkasti 5G:n käyttöönoton ja tosiasiallisen käytön edistymistä ja kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan prosessia edelleen ja huolehtimaan vastuullisesta täytäntöönpanosta.

ETSK pitää erityisen tärkeänä arvioida laite- ja palvelutoimittajien riskiprofiilit ja soveltaa suuririskiksi katsottuihin toimittajiin asianmukaisia rajoituksia. ETSK toistaa myös ehdotuksensa siitä, että kussakin maassa olisi oltava vähintään kaksi toimittajaa, joista vähintään yksi on eurooppalainen, jotta voidaan taata poliittinen tietoturva ja terveysvaatimusten noudattaminen.

ETSK kehottaa tehostamaan EU:n teknologiadiplomatiaa sen varmistamiseksi, että kaupankäynti- ja investointiolosuhteista saadaan nykyistä tasapuolisemmat ja vastavuoroisemmat etenkin yritysten markkinoillepääsyn, tukien, julkisten hankintojen, teknologian siirron, teollisoikeuksien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 37/52

Yhteyshenkilö: Agota Bazsik(P. +32 25468658 – sähköposti: [email protected])

Naiset tasavertaisina toimijoina energia-asioissa 2000-luvulla

Esittelijä: Laure Batut (työntekijät – FR)Toinen esittelijä: Evangelia Kekeleki (moninainen Eurooppa – EL)


Keskeiset kohdat:

ETSK suosittaa, että komissio kannustaa kaikkia päätöksentekijöitä seuraaviin toimiin: luodaan edellytykset sille, että energiaa on kaikkien saatavilla, vähennetään energiaköyhyyttä ja kerätään laadullisia ja sukupuolittain eriteltyjä tietoja käyttäen asianmukaisia indikaattoreita; tehostetaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla voimassa olevaa lainsäädäntöä; laaditaan sukupuolten tasa-arvoon energia-alan ammateissa tähtäävä toimintapolitiikka.

Komitea kehottaa myös komissiota kannustamaan kaikkia päätöksentekijöitä luomaan jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla tasapuoliset edellytykset kouluttautua energia-alan ammatteihin ja perustamaan ”Euroopan LUMA-akatemia” (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) sekä luomaan energia-alan työmarkkinoille yhdenvertaisuuden edellytykset.

Energia-alan työmarkkinoihin liittyen ETSK kehottaa myös komissiota kannustamaan kaikkia päätöksentekijöitä esittämään energia-alan kaikkien sektoreiden tiedot, myös uusiutuvaa energiaa ja energiaköyhyyttä koskevat tiedot, sukupuolittain eriteltyinä, kiinnittämään huomiota naisille tarjoutuviin mahdollisuuksiin, mutta välttämään sitä, että energiakäänne ja digitalisaatio merkitsisivät naisille ura- ja palkkaloukkua; ottamaan käyttöön sitovia toimenpiteitä palkka-avoimuuden takaamiseksi, sillä se on edellytyksenä sukupuolten todellisen palkkatasa-arvon toteutumiselle kautta linjan; edellyttämään, että sukupuolet ovat yritysten hallituksissa tasapuolisesti edustettuina.

Lisäksi komitea suosittelee, että komissio kannustaa kaikkia päätöksentekijöitä kehittämän kaikkialla Euroopassa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimuksia tasa-arvon varmistamiseksi energia-alan yrityksissä; muuttamaan naisten ajattelutapoja esikuvien avulla ja perustamaan eurooppalainen tiedotustiimiverkosto. Samoin olisi toteutettava toimenpiteitä miesten ajattelutapojen ja johtajakoulutuksen muuttamiseksi.

Yhteyshenkilö: Laura Ernsteina(P. +32 25469194 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 38/52



Euroopan laajuinen superverkko ja paikalliset energiasaarekkeet

Esittelijä: Lutz Ribbe (moninainen Eurooppa – DE) Toinen esittelijä: Thomas Kattnig (työntekijät – AT)


Keskeiset kohdat:

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa, että energiakäänne ei ole pelkästään teknologinen kysymys vaan mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen ja poliittinen haaste. Tulevassa energiajärjestelmässä on sekä keskitettyjä että hajautettuja elementtejä, eikä sen rakennetta pidä jättää sattuman varaan. Keskitetyssä järjestelmässä arvonmuodostus keskittyy tyypillisesti pienelle määrälle toimijoita. Hajautetussa järjestelmässä arvonmuodostukseen voivat osallistua myös kuluttajat aktiivisina asiakkaina, kansalaisten energiayhteisöt, viljelijät, pk-yritykset ja kunnalliset yritykset. Näin ollen se, mihin muotoon uusi energiajärjestelmä kehitetään, on paljon enemmän kuin pelkkä tekninen kysymys. Se on pikemminkin erittäin poliittinen kysymys.

Talous- ja sosiaalipoliittisten vaikutusten osalta ETSK toistaa kantansa, jonka mukaan hajautetut energiajärjestelmät voivat antaa merkittävän sysäyksen aluekehitykselle ja tuoda alueille uusia, laadukkaita ja ammattitaitoa vaativia työpaikkoja. Peruskysymys on, kuuluisiko kriittinen sähköverkkoinfrastruktuuri luonnollisena monopolina ja kestävää toimitusvarmuutta ajatellen oikeastaan julkisiin käsiin, varsinkin kun se on luotu ja sitä on laajennettu mittavien julkisten varojen avulla.

Yhteyshenkilö: Alessandro Rizzi(P. +32 25468679 – sähköposti: [email protected])

Kaikille mahdollisuus kunnolliseen, kestävyysperiaatteiden mukaiseen ja pysyvästi kohtuuhintaiseen asumiseen

Esittelijä: Raymond Hencks (työntekijät – LU)Toinen esittelijä: András Edelényi (työnantajat – HU)


Keskeiset kohdat:

Covid-19-pandemian aiheuttama terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen kriisi on paljastanut jäsenvaltioissa vuosia jatkuneen kohtuuhintaista asumista koskevan kriisin vakavuuden. Vaikka asuntopolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, kunnollisten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute Euroopan unionissa edellyttää eurooppalaista asuntopoliittista toimintaohjelmaa, joka sisältää monenlaisia johdonmukaisia ja EU:n kansalaisille selkeitä toimenpiteitä unionin jäsenvaltioiden,

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 39/52


alueiden ja kaupunkien auttamiseksi sosiaalisin perustein osoitettavan asuntotarjonnan lisäämisessä pysyvästi.

EU:n tulee ennen kaikkea vahvistaa kaikille kuuluva todellinen oikeus asuntoon antamalla tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen alakohtainen asetus, jossa vahvistetaan kohtuuhintaisten ja kunnollisten asuntojen tarjoamista, rakennuttamista ja rahoittamista koskevat periaatteet ja ehdot EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan mukaisesti.

ETSK kannattaa tässä yhteydessä komission aloitetta yhteyden luomisesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja EU-ohjausjakson välille. Asuntopolitiikan alalla tämä tarkoittaisi sosiaalisen asuntopolitiikan uudistamisen, asuntojen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden sekä asumistukien jaon tehokkuuden parempaa seurantaa.

Kohtuuhintaista, kunnollista ja soveltuvaa asuntotarjontaa edistävän eurooppalaisen investointirahaston perustaminen auttamaan kohtuuhintaisen asuntotarjonnan luomisessa ja säilyttämisessä tekisi EU:n toiminnasta ja politiikasta läpinäkyvämpää ja johdonmukaisempaa EU:n kansalaisten silmissä, etenkin vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvän tulevan rakennusalan ohjelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan tulevan toimintasuunnitelman yhteydessä.

Euroopan komission on tehtävä mahdollisimman pian yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan päätöksen uudelleenarviointi sosiaalisen asuntotuotannon kohderyhmän osalta ja täsmennettävä, että asuntopolitiikan ainoa tavoite ei saa olla köyhyysriskirajan lähellä olevien ihmisten auttaminen vaan sen avulla on turvattava kunnollinen, kohtuuhintainen ja pysyvästi maksettavissa oleva asunto kaikille. Komission olisi tässä yhteydessä ehdotettava yhteistä määritelmää liian suurten asumiskustannusten käsitteelle, liiallisten asumiskustannusten yhdenmukaista arviointimenetelmää ja sitovia sääntöjä, joilla torjutaan tyhjien asuntojen ja rakentamattomien tonttien pitämistä poissa tarjonnasta keinottelutarkoituksessa, sekä säänneltävä kohtuuhintaisten asuntojen käyttämistä matkailijoiden lyhytaikaisina vuokra-asuntoina.

ETSK pyytää komissiota järjestämään vuosittain kohtuuhintaista asumista käsittelevän eurooppalaisen huippukokouksen, johon kokoontuvat kaikki sidosryhmät ja jossa tarkastellaan kohtuuhintaista asumista käsittelevän eurooppalaisen toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja jatkotoimia asumisen tilaa EU:ssa koskevan vuosikertomuksen pohjalta.

Yhteyshenkilö: Agota Bazsik(P. +32 25468658 – sähköposti: [email protected])

Euroopan datastrategia

Esittelijä: Antonio Garcìa del Riego (työnantajat – ES)


Keskeiset kohdat:

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 40/52


Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti datastrategiaa koskevaan komission ehdotukseen, jossa asetetaan etusijalle monialainen datan yhteiskäyttö ja parannetaan datan käyttöä, yhteiskäyttöä, saatavuutta ja hallintaa alakohtaisilla lainsäädäntötoimilla. Kunnianhimoisella datastrategialla voidaan vastata kriittiseen tarpeeseen parantaa EU:n datavalmiuksia.

ETSK kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan EU:n data-arkkitehtuurin kokonaisrakenteen avulla olisi voitava edistää sellaisten yksilöiden oikeuksien täytäntöönpanoa, jotka liittyvät heidän omien tietojensa käyttöön, suojaan ja valvontaan sekä lisätä yksilöiden tietoisuutta. ETSK kehottaa kuitenkin komissiota ottamaan käyttöön selkeämmän strategian, jolla edistetään sen datakehystä, ja ehdottaa myös strategian rahoitukseen sovellettavan lähestymistavan selventämistä entisestään ja suosittaa keinoja osaamisvajeen poistamiseksi.

ETSK katsoo, että kehitettäessä datavetoisia alustoja EU:ssa olisi otettava huomioon eurooppalaiset arvot, muun muassa yksilöiden asettaminen etusijalle. ETSK katsoo, että nykyinen kuluttajalähtöinen lähestymistapa olisi laajennettava ”ihminen määrää” -periaatteeseen perustuvaksi lähestymistavaksi, jossa tietojen käyttöön liittyy eettinen ulottuvuus.

Lisäksi komitea katsoo, että sisämarkkinoiden toteutuminen on ensisijainen edellytys yhteisten data-avaruuksien toimivuudelle. ETSK ottaa huomioon jaettavien tietojen arkaluonteisuuden ja korostaa, että yksilöiden tietosuoja on taattava suostumus-, valvonta-, seuraamus- ja seurantamekanismien avulla ja että on varmistettava, että data anonymisoidaan (eikä sitä voida jälleentunnistaa).

ETSK suosittelee, että komissio määrittelee strategiassa käsityksensä datan omistajuudesta. Käynnissä olevat oikeudelliset keskustelut aiheuttavat tällä hetkellä yksilöille epävarmuutta siitä, mitä vaatimuksia he voivat esittää.

ETSK kehottaa käymään kansalaisyhteiskunnan kanssa tiiviimpää vuoropuhelua ja muistuttaa tarpeesta antaa pk-yrityksille selkeämpiä ohjeita datan yhteiskäyttömekanismeista, sillä kummallakin näistä on keskeinen merkitys, jotta data-avaruuksiin voidaan osallistua laaja-alaisesti. Komitea kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että oikeudellinen kehys mahdollistaa kaikille yrityksille yhtäläisen datan saatavuuden niiden koosta riippumatta ja että sillä puututaan hallitsevien alustojen markkinavoimaan.

ETSK korostaa, että digitaalisia taitoja ja digitaalista lukutaitoa on parannettava kiireellisesti koulutuksen avulla muun muassa hyödyntämällä digitaalisten taitojen puitekehystä ja kannustamalla jäsenvaltioita parantamaan elinikäistä oppimista niiden taitojen osalta, joita tarvitaan eniten kaikilla koulutustasoilla. Lopuksi ETSK kehottaa komissiota selventämään ja vahvistamaan toimivaltaisten viranomaisten, kuluttajajärjestöjen ja riippumattomien elinten tärkeää roolia alakohtaisten aloitteiden hallinnoinnissa ja sen varmistamisessa, että yritykset noudattavat säännöksiä ja käyttäjiä ohjataan, neuvotaan ja koulutetaan.

Yhteyshenkilö: Laura Ernsteina(P. +32 25469194 – sähköposti: [email protected] )

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 41/52


EU:n lentoliikennealan tulevaisuus koronaviruskriisin aikana ja sen jälkeen

Esittelijä: Thomas Kropp (työnantajat – DE)

Viite: oma-aloitteinen lausunto EESC-2020-01239-00-00-AC

Keskeiset kohdat:

Ilmailu on yksi niistä aloista, joille koronaviruskriisillä on ollut suurimmat seuraukset vaikuttaen dramaattisesti ilmailun arvoketjun kaikkien sidosryhmien ja niiden työntekijöiden tuloihin.

EU:n jäsenvaltiot ovat halukkaita auttamaan kaikkia talouden aloja elpymisessä. On kuitenkin epätodennäköistä, että maailmanlaajuinen taloudellinen toiminta palautuu lähitulevaisuudessa koronaviruskriisiä edeltäneelle tasolle. Tämän vuoksi ETSK kehottaa komissiota laatimaan kattavan etenemissuunnitelman koko eurooppalaisen ilmailualan elpymistä varten. Tällaiseen toimintasuunnitelmaan olisi sisällyttävä erillisiä resursseja kaikkien alasektorien ja niiden työvoiman tukemiseksi.

Koronaviruskriisi edellyttää selkeän eron tekemistä ilmailualan lyhyen aikavälin elpymisvaiheen ja alan keskipitkän ja pitkän aikavälin kansainvälisen kilpailukyvyn ja tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamisen välillä.

Laadukkaiden työpaikkojen säilyttäminen ja asianmukaiset työolot ja -ehdot ovat keskeisiä edellytyksiä, jotta voidaan turvata ammattitaitoinen työvoima, jota ilman ei voida taata kestäväpohjaista kilpailukykyä. Pätevän työvoiman jatkuva rekrytointi ja koulutus ilmailun arvoketjussa ovat näin ollen ennakkoedellytys, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen ilmailun elpyminen.

Matkustajien on saatava varmuus ehdoista, joiden mukaisesti ennakkoon maksetuista lentolipuista saadaan hyvitys peruutustapauksissa kriisin aikana.

ETSK kehottaa komissiota pyrkimään hyvän tasapainon säilyttämiseen koronakriisin voittamiseksi tarvittavien elpymistoimien ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta johtuvien, rahoitussäännösten toivottujen mukautusten välillä. ETSK kehottaa komissiota välttämään ylimääräisten taloudellisten ja/tai sääntelyyn liittyvien rasitteiden määräämistä alalle etenkään elpymisvaiheessa, kun koko ala on taloudellisesti äärimmäisen heikentynyt.

Yhteyshenkilö: Antonio Ribeiro Pereira (P. +32 25469363 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 42/52


Sopimus kanaalin alittavan kiinteän yhteyden rakentamisesta ja käytöstä yksityisten käyttöoikeusurakoitsijoiden toimesta

Viite: ryhmään C kuuluva lausunto COM(2020) 622 final – 2020/0160 COD EESC-2020-03940-00-00-AC

Keskeiset kohdat:

ETSK päätti antaa esitetystä asiakirjasta myönteisen lausunnon.

Yhteyshenkilö: Birgit Fular(P. +32 25469044 – sähköposti: [email protected])

Kanaalin alittavaa kiinteää yhteyttä koskevat rautateiden turvallisuus- ja yhteentoimivuussäännöt

Viite: ryhmään C kuuluva lausunto COM(2020) 623 final – 2020/0161 COD EESC-2020-03941-00-00-AC

Keskeiset kohdat:

ETSK päätti antaa esitetystä asiakirjasta myönteisen lausunnon.

Yhteyshenkilö: Birgit Fular(P. +32 25469044 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 43/52



7. ULKOSUHTEET

EU ja Afrikka – kestävään kehitykseen ja yhteisiin arvoihin perustuvan tasavertaisen kehityskumppanuuden toteuttaminen

Esittelijät: Dimitris Dimitriadis (työnantajat – EL) Dilyana Slavova (moninainen Eurooppa – BG)Thomas Wagnsonner (työntekijät – AT)

Viite: oma-aloitteinen lausuntoEESC-2020-01715-00-01-AC-TRA

Keskeiset kohdat:

Yhdenvertaiseen kehityskumppanuuteen Afrikan kanssa johtavan EU:n poliittisen sitoutumisen perustana on oltava moniulotteinen lähestymistapa, joka käsittää kestävän kehityksen tavoitteet, yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kunnioittamisen, mukaan lukien perusoikeudet, oikeuden terveelliseen ympäristöön ja elinkeinovapauden.

ETSK kannattaa ihmisarvoisen elämän ja hyvien edellytysten edistämistä, keskiluokan luomista ja tasavertaisten kumppanuuksien tukemista vahvistamalla kestäviä sosiaaliliberaaleja demokraattisia rakenteita Afrikassa.

ETSK korostaa, että EU:n Afrikka-strategian painopisteen on oltava kehityksessä ja suhtautuu myönteisesti Afrikan vapaakauppa-alueeseen.

ETSK painottaa jälleen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tärkeää roolia tulevassa AKT–EU-kumppanuussopimuksessa.

ETSK korostaa, että pitkän aikavälin investoinnit Afrikan sisäiseen infrastruktuuriin ovat taloudellisesti järkeviä, ekologisesti kestäviä ja luovat tuotantokapasiteettia, kun taas pelkästään ulkomaanvientiin suuntautuva lähestymistapa on kestämätön, kun taas pelkästään muihin maanosiin suuntautuvaan vientiin tähtäävä lähestymistapa on kestämätön. Maanosien välisellä talousyhteistyöllä olisi ennen kaikkea edistettävä paikallista tuotantoa Afrikassa, missä tärkeimpien alojen olisi oltava kestävä maatalous, energia ja kiertotalous. Tässä yhteydessä arviointijärjestelmät, joissa järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on keskeisesti mukana, ovat ehdottoman tärkeitä.

Yhteyshenkilö: Cédric Cabanne(P. +32 25469355 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 44/52


Kansalaisyhteiskunnan panos Länsi-Balkanin vihreään toimintaohjelmaan ja kestävään kehitykseen EU-jäsenyysprosessin yhteydessä

Esittelijä: Dragica Martinović Džamonja (työnantajat – HR)Toinen esittelijä: Pierre-Jean Coulon (työntekijät – FR)


Keskeiset kohdat:

Lausunnossa käsitellään kahta keskeistä ajankohtaista aihetta: laajentumista ja vihreän kehityksen ohjelmaa uuden covid-19-kriisin huomioon ottaen, ja siinä korostetaan, että on tärkeää sisällyttää myös Länsi-Balkan eurooppalaiseen vihreän kehityksen ohjelmaan.

ETSK on tukenut ja kannattaa edelleen vahvasti Euroopan unionin laajentumista kuuteen Länsi-Balkanin maahan edellyttäen, että ne täyttävät jäsenyyskriteerit.

ETSK katsoo, että covid-19-kriisin jälkeisessä elpymisessä on tuettava vihreitä toimintapolitiikkoja ja että vihreän siirtymän on oltava erottamaton osa kattavaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa Länsi-Balkanin elpymissuunnitelmaa.

Koska tämä edellyttää huomattavia investointeja ja lainsäädännöllisiä muutoksia, ETSK on vahvasti sitä mieltä, että työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on erityisen tärkeä rooli siirryttäessä kohti vihreämpää ja kestävämpää yhteiskuntaa erityisesti Länsi-Balkanin valtioiden poliittisten tilanteiden vuoksi.

ETSK muistuttaa, että Länsi-Balkan on erittäin herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille, jotka voivat aiheuttaa haittaa kansanterveydelle ja taloudelle, ja että väestön ja erityisesti lasten ja nuorten elämänlaatua on kohennettava nopeasti siirtymällä oikeudenmukaisella tavalla vihreämpään malliin noudattaen periaatetta, jonka mukaan ketään ei saa jättää jälkeen.

ETSK vaatii, että tulevat toimet Länsi-Balkanin vihreän siirtymän edistämiseksi on sovitettava alueen erityishaasteisiin, joita ovat muun muassa asianmukainen sääntelykehys, rajatylittävät toimet, innovatiiviset teknologiset ratkaisut, paikallisesti tuotettu ja kulutettu energia sekä energiatehokkuus, kestävät kaupunkiliikenne-, tie- ja raideverkostot, julkiset ja yksityiset sitoumukset, tietoja viestintäteknologia ja nopean internetyhteyden käyttöönotto sekä maatalous- ja elintarvikealan toimenpiteet.

ETSK katsoo, että Länsi-Balkanin haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi investoimalla tutkimukseen ja innovointiin, oppimalla vaihtoehtoisista toimintamalleista ja ottamalla niitä käyttöön sekä toteuttamalla ratkaisuja, jotka tukevat kiertotaloutta, jätehuoltoa, vihreämpää energiaa ja yhteyksiä, ja aktiivisia toimenpiteitä alueen rikkaan biodiversiteetin suojelemiseksi.

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 45/52

ETSK painottaa, että vihreää osaamista on tärkeä kehittää aktiivisten kansallisten ja alueellisten koulutus- ja osaamisstrategioiden puitteissa kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon, tehden yhteistyötä alan toimijoiden kanssa ja käyden tehokasta työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua.

ETSK korostaa, että hyvä hallinto ja demokraattiset instituutiot, oikeusvaltioperiaate, tehokkaat korruption vastaiset toimet, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, ihmisoikeuksien kunnioitus ja turvallisuus on toteutettava Länsi-Balkanilla asianmukaisesti. Koska talouden viherryttäminen vaatii merkittäviä investointeja, on ehdottoman tärkeää muistaa, että oikeusvaltioperiaate on keskeinen edellytys toimivan liiketoimintaympäristön muodostumiselle ja yksityisten ja ulkomaisten suorien investointien houkuttelemiselle.

Yhteyshenkilö: Ana Dujmovic(P. +32 25468290 – sähköposti: [email protected])

Euroopan unionin sekä Kolumbian, Perun ja Ecuadorin välisen sopimuksen mukaiset osallistumisrakenteet – kansalaisyhteiskunnan roolin arviointi

Esittelijä: Giuseppe Iuliano (työntekijät – IT)

Viite: tiedonantoEESC-2020-01342-00-01-RI

Keskeiset kohdat:

Monenvälisen kauppasopimuksen arviointi on parhaillaan tekeillä. Euroopan komission on määrä hyväksyä se vuoden 2020 loppuun mennessä. Euroopan komission julkaisemien tietojen mukaan monenvälisen kauppasopimuksen taloudellinen puoli toimii hyvin ja EU:n kauppavaihdon määrä Kolumbian, Perun ja Ecuadorin kanssa on kasvanut vuonna 2017.

ETSK katsoo, että arvioinnissa on otettava tarkasti huomioon, edistääkö kauppasopimus ihmisoikeuksia sekä taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita sovitun mukaisesti. Tämä on johdonmukaista Euroopan parlamentille ja neuvostolle huhtikuussa 2019 annetun yhteisen tiedonannon ”Euroopan unioni, Latinalainen Amerikka ja Karibian alue: yhteistyötä yhteisen tulevaisuuden hyväksi” kanssa: siinä todetaan, että kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan edistäminen kauppasopimuksilla on ensisijainen kysymys.

ETSK panee merkille, että ILO:n tärkeimmissä yleissopimuksissa ja monenvälisen sopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa osastossa vahvistettuihin oikeuksiin liittyvien sitoumusten noudattaminen on puutteellista.

ETSK pitää erityisen vakavana sitä, että väkivaltaisuudet ovat jälleen leimahtaneet Kolumbiassa tilanteen mentyä parempaan suuntaan useamman vuoden ajan. Kansainvälinen yhteisö suhtautui toiveikkaasti rauhansopimuksen allekirjoittamiseen FARC-järjestön kanssa vuonna 2016, mutta monet

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 46/52


kolumbialaiset organisaatiot pitävät rauhaa hauraana ja vaativat uutta hallitusta vastuuseen siitä, että 777 ihmistä – ammattiyhdistysaktiiveja, yhteiskunnallisia johtohahmoja ja ihmisoikeuksien puolustajia – on tapettu Kolumbiassa vuosina 2016–2019.

ETSK katsoo, että monenväliseen kauppasopimukseen sisältyviä nykyisiä kansalaisyhteiskunnan osallistumismekanismeja on tehostettava.

ETSK pitää valitettavana, että Andien maiden hallitukset ovat viivyttäneet sisäisten neuvoa-antavien ryhmien muodostamista ja aseman tunnustamista, että niiden jäsenille ei ole annettu taloudellisia resursseja kokouksiin matkustamista varten ja että Perun hallitus ei tue riippumattoman sisäisen neuvoa-antavan ryhmän asettamista.

ETSK arvostaa sitä, että Euroopan komissio on sitoutunut kansalaisyhteiskunnan osallistumisen edistämiseen ja tukee sitä henkilöstöresurssein ja aineellisesti. Komitea katsoo, että Euroopan komission on vaadittava Andien maiden hallituksia ottamaan vastuun maidensa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toiminnasta ja niiden edustajien matkustusmahdollisuuksista.

ETSK pyytää, että arvioinnissa otetaan huomioon tarve tunnustaa virallisesti sopimuksen neljän osapuolen sisäisten neuvoa-antavien ryhmien vuosittaiset yhteiskokoukset ja että kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kutsuu vuosittain koolle kaikki sisäiset neuvoa-antavat ryhmät käymään institutionaalista vuoropuhelua ja vastaamaan virallisesti kaikkiin mahdollisiin sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kysymyksiin.

Covid-19-pandemia aiheuttaa niin Euroopassa kuin Andien maissakin suuria terveyshaittoja miljoonille ihmisille ja edellyttää toimenpiteitä terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien vahvistamiseksi. Vapaan liikkuvuuden tilapäinen rajoittaminen ei saa johtaa kenenkään, kuten maahanmuuttajien tai muita heikommassa asemassa olevien, syrjintään eikä heikentää mahdollisuuksia vuoropuheluun.

ETSK katsoo, että EU:n ja Andien maiden hallitusten tulee kaikin tavoin pyrkiä varmistamaan, että pandemia ei estä kansalaisyhteiskunnan osallistumista sopimukseen, ja tarjota kuulemismahdollisuuksia etäyhteyksien kautta, kun kokouksia ei pystytä järjestämään kasvokkain. Kansalaisyhteiskunnalla ja sen organisaatioilla on ratkaisevan tärkeä rooli pandemian maailmanlaajuisessa torjunnassa, joten niiden osallisuudesta on nyt huolehdittava enemmän kuin koskaan.

Yhteyshenkilö: Sara Nanino(P. +32 25468878 – sähköposti: [email protected])

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 47/52


Hiilimarkkinoiden syntyminen, markkinoiden rakenteellinen organisointi ja Euroopan teollisuudelle aiheutuvat haasteet

Esittelijä: Emmanuelle Butaud-Stubbs (työnantajat – FR)


Keskeiset kohdat:

Maailmassa on lukuisia hiilimarkkinoita, eikä EU:n päästökauppajärjestelmä toimi eristyksissä.

Euroopan komission tulisi seurata näitä paikallisia hiilimarkkinoita sellaisten parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi, jotka voivat olla hyödyksi päästökauppajärjestelmän ja energiadirektiivin tarkistamisessa.

Tämä tietämys ja ymmärrys muista hiilimarkkinoista on myös avainasemassa, kun kalibroidaan hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia, jota tulisi soveltaa eri tavoin maihin, joilla on hiilimarkkinat, ja maihin, joilla ei ole hiilimarkkinoita.

Meneillään oleva covid-19-pandemia ei saa hidastaa ilmastotoimien toteuttamista Euroopassa eikä kansainvälisellä tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on toteutettava suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Vähäinenkin viivästyminen vie meidät kauemmaksi tavoitteesta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Vielä tärkeämpää on, että elvytyspaketit ovat EU:n ilmastotavoitteiden mukaisia ja että niissä noudatetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta.

ETSK katsoo, että Pariisin sopimuksen 6 artiklan hyväksyminen on merkittävä tilaisuus vahvistaa vuoden 2020 jälkeisiä ilmastotoimia. ETSK kehottaakin komissiota hankkimaan jäsenvaltioilta selkeän valtuutuksen päästä tarvittavaan kompromissiin 6 artiklaa koskevien ohjeiden hyväksymiseksi COP26-kokouksessa vuonna 2021.

ETSK tukee vihreän kehityksen ohjelmapolitiikkaa ja kehottaa Euroopan komissiota esittämään ehdotuksensa, myös hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia koskevan ehdotuksen, suunnitelmien mukaan tulevina kuukausina. Tällaisella mekanismilla voitaisiin luoda tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n kaikkein hiili-intensiivisimmille aloille.

Kun EU:ssa tarkastellaan sen päästökauppajärjestelmään tulevaisuudessa tehtäviä muutoksia, olisi kiinnitettävä tarkkaan huomiota Pohjois-Amerikan alueellisten päästökauppajärjestelmien markkinarakenteeseen ja toiminnasta saatuihin kokemuksiin.

ETSK kannattaa vuoropuhelun aloittamista kolmansien maiden kanssa, jotta voitaisiin keskustella hiilitullitoimenpiteiden sisällöstä ja niiden vaikutuksista EU:hun suuntautuvaan vientiin. Vuoropuhelun tulisi olla erilaista niiden maiden kanssa, joiden ilmastopolitiikka on kunnianhimoista

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 48/52

(kuten Kanada), ja niiden maiden kanssa, jotka eivät harjoita yhtä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa (Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä).

ETSK korostaa, että ilmastokriisin torjumiseksi on tarpeen yhdistää ja yhdenmukaistaa erilaisia käytettävissä olevia välineitä, ja kannattaa eri oikeudenkäyttöalueiden lähestymistapojen yhdenmukaistamista, mikä johtaisi lopulta eri oikeudenkäyttöalueiden vertailukelpoiseen hintasignaaliin.

Yhteyshenkilö: Maarit Laurila(P. +32 25469739 – sähköposti: [email protected])

Kestävyysperiaatteiden mukaiset toimitusketjut ja ihmisarvoinen työ kansainvälisessä kaupassa

Esittelijä: Tanja Buzek (työntekijät – DE)


Keskeiset kohdat:

Maailmanlaajuisten toimitusketjujen toiminnoilla on keskeinen ja monitahoinen merkitys taloudelliselle toiminnalle kaikkialla maailmassa ja globaalissa kaupassa. Talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja yrittäjyyteen liittyy myös eräissä toimitusketjuissa kiistanalaisia piirteitä työoloihin ja -ehtoihin ja kestävään kehitykseen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vuoksi.

Covid-19-kriisi on paljastanut pilkkoutuneiden ja yksipuolisten toimitusketjujen huolestuttavia puutteita. Se on paljastanut työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden haavoittuvuuden ja nostanut esiin ihmisoikeusrikkomuksia. Kaupalla on oltava keskeinen asema kestävän talouden elpymisen edistämisessä. Entistä vahvemmilla välineillä on kuitenkin saatava aikaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta vastuullinen yritystoiminta-, kauppa- ja investointiohjelma.

Maailmanlaajuisista toimitusketjuista on tehtävä häiriönsietokykyisempiä, monipuolisempia ja vastuullisempia ja kunnianhimoisilla toimilla on varmistettava, että niillä edistetään entistä oikeudenmukaisempaa talous- ja yhteiskuntamallia, joka perustuu kestävyyteen ja ihmisarvoiseen työhön.

Monet EU:n yritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksiin, kestävään kehitykseen ja yritysten yhteiskuntavastuuseen ja panevat täytäntöön kansainvälisiä suuntaviivoja ja periaatteita. Nämä vapaaehtoiset toimenpiteet ovat johtaneet myönteiseen muutokseen toimintatavoissa, mutta parempaa tarvitaan.

Tämä edellyttää kuitenkin pikaisesti tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa sääntelykehystä ihmisarvoisen työn, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja globaalien arvo- ja toimitusketjujen kestävyyden saavuttamiseksi ja maailmanlaajuisten ja EU:n sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden sekä

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 49/52


talouden toimijoiden välisen reilun kilpailun edistämiseksi ja Euroopan taloudellisen toiminnan tukemiseksi.

ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan ihmisoikeuksia, ihmisarvoista työtä ja kestävyyttä maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman, joka perustuu työmarkkinaosapuolten väliseen vuoropuheluun ja useiden sidosryhmien väliseen lähestymistapaan. Kyseisen toimintasuunnitelman olisi toimittava yleisenä kehyksenä sekä poliittisille että lainsäädäntöaloitteille ja näin ollen

- sen on oltava kunnianhimoinen, kattava ja laaja-alainen ja siinä olisi tunnustettava alan eri toimijoiden toisiaan täydentävät roolit.

- sen olisi katettava ihmisoikeuksien laajan määritelmän, myös työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeudet, ja sen olisi perustuttava useisiin kansainvälisiin välineisiin, erityisesti ILO:n yleissopimuksiin.

- sen on edistettävä vastuullista yritystoimintaa, ihmisoikeuksien sekä EU:n sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden kunnioittamista yritystoiminnassa ja sen toimitusketjuissa.

- sen on tuettava yrityksiä ja pk-yrityksiä vastuullista yritystoimintaa koskevan lähestymistavan omaksumisessa ja varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille.

ETSK katsoo, että EU:lla on ainutlaatuiset edellytykset edistää monenvälisen kehityksen prosessia tällä alalla, ja vaatii tehokkaampia ja sitovampia kansainvälisiä välineitä ja kannattaa erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien sitovaa sopimusta yrityksistä ja ihmisoikeuksista sekä ILO:n yleissopimusta ihmisarvoisesta työstä globaaleissa toimitusketjuissa.

Euroopan toimintasuunnitelman tulee etupäässä olla sitova monialainen lainsäädäntöaloite ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteesta ja vastuullisesta yritystoiminnasta, joka tarjoaa oikeussuojakeinoja ja välineitä määräysten noudattamisen valvomiseksi sekä kattaa kaikki EU:n alueelle sijoittuneet ja siellä toimivat yritykset sekä julkisen sektorin, ja sen olisi vastattava pk-yritysten erityistarpeisiin ja otettava huomioon niiden rajoitteet. Huolellisuusvelvoitteen olisi katettava nimenomaisesti ammattiliittojen ja työntekijöiden oikeudet, jotka muodostavat olennaisen osan ihmisarvoista työtä. Huolellisuusvelvoitteen erityispiirteitä, myös yritysten vastuuta, käsitellään erillisessä ETSK:n lausunnossa, joka on määrä hyväksyä samassa täysistunnossa.

Muiden EU:n lainsäädäntöaloitteiden osalta toimintasuunnitelmaan olisi sisällyttävä erityisesti seuraavat toimet:

- muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annetun direktiivin kunnianhimoinen tarkistus

- lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotka koskevat yrityksen hallituksen tehtäviä

- ehtoja ja kannustimia, jotka on linkitetty kaikissa elpymisvälineissä ja EU:n rahoitusvälineissä

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 50/52

- sen varmistaminen, että julkisia hankintoja koskevilla menettelyillä todellakin tuetaan ja edistetään ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja yritysten vastuullista menettelyä liiketoiminnassaan ja niiden toimitusketjuissa, ihmisarvoinen työ mukaan luettuna.

Toimintasuunnitelmaan olisi sisällyttävä myös muita kuin EU:n lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, kuten aloitteita, joilla lisätään kuluttajien, sijoittajien ja muiden sidosryhmien tietoisuutta, sekä kannustimia vastuullisille yrityksille, joiden toimet ulottuvat oikeudellisia velvoitteita pidemmälle, sekä pk-yrityksille annettavaa erityistä tukea huolellisuusvelvollisuutta koskevien toimintamallien käyttöönottamiseksi.

Eurooppalaisen monialaisen ja alakohtaisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja kansallisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun olisi autettava tämän pyrkimyksen täytäntöönpanossa. Työntekijöiden ja ammattiliittojen on oltava osa ratkaisua.

Toimintasuunnitelman tavoitteiden kaupalliset osatekijät olisi otettava huomioon uudessa EU:n kauppastrategian arvioinnissa. Kaupalla ja investointipolitiikalla voidaan tehostaa sitä, että sekä sijoittajat että julkinen valta panevat normit entistä tasapuolisemmin täytäntöön, ja varmistaa tämä. Ulkomaisten sijoittajien olisi noudatettava huolellisuusvelvoitetta, ennen kuin ne voivat hyötyä kansainvälisestä investointisopimuksesta.

- Vapaakauppasopimuksilla on edistettävä parhaita käytäntöjä siitä, miten ympäristökriteerit ja sosiaaliset kriteerit sisällytetään julkisiin hankintoihin, eikä niillä pidä millään tavoin rajoittaa kriteerien soveltamista.

- Uudella kauppasopimusten noudattamisen ja täytäntöönpanon valvojalla on oltava vahvemmat välineet kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanemiseksi.

- Uudistetun asiantuntijapaneelin olisi voitava käynnistää sopimusvaltion välinen riitojenratkaisumekanismi, joka tarjoaa mahdollisuuden määrätä taloudellisia seuraamuksia tai sanktioita sekä tarjota oikeussuojakeinoja vahinkoa kärsineelle osapuolelle.

- Riippumattoman työoikeussihteeristön ja kollektiivisen valitusmekanismin olisi täydennettävä kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevien lukujen täytäntöönpanoa.

- Sisäisen neuvoa-antavan ryhmän suositusten vaikutusta kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevien lukujen rikkomusten tutkintaan on vahvistettava huomattavasti.

- Työriitoja koskevissa uusissa lähestymistavoissa olisi tarkasteltava muutoksenhakukeinoja vaatimustenvastaisesti toimivia yrityksiä vastaan sekä järjestelmää, joka perustuu EU:n polkumyynninvastaisiin toimenpiteisiin sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi.

- ETSK ehdottaa tariffinalennusten yhdistämistä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

- Lisäksi EU:n olisi varmistettava, että kumppanit ratifioivat Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukset ennen kauppasopimusten tekemistä, jotta ILO:n sopimukset voivat olla niiden

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 51/52

erottamaton osa. Keskeisiä osia koskeva lauseke olisi ulotettava koskemaan myös ILO:n tärkeimpien tähänastisten, kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ratifioimien yleissopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa, ja ILO olisi liitettävä mukaan vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurantaan.

Yhteyshenkilö: Delphine Galon (P. +32 25469206 – sähköposti: [email protected])

____________

EESC-2020-03595-00-01-TCD-TRA (EN) 52/52


Documents

European Economic and Social Committee · Web viewEU:ssa on lisättävä merkittävästi toimia vielä olemassa olevien luonnonvarojen suojelemiseksi ja muun muassa toteutettava jatkuvia