KOMPLEKSI 2/15

JÄNNITTÄVÄ PSYKOLOGINEN TUTKIMUS:NARSISTIEXÄSI PAINAANAPPIA KUTEN SINÄKIN

EPÄILYTTÄVÄÄ TOIMINTAA PENKEREELLÄ

VARJOTUTOREITA NÄHTY!

OPISKELIJA SAI MAUKKAASTI-LOUNAAN EDULLI-SEN HINNALLAAPUA!! KESÄ?!?!?

HURJA PAINONPUDOTUS

VAIHTOI TENTTIKIRJAT FACEBOOKKAAMISEEN

MENIKO TÄMÄ LIIAN PITKÄLLE???

2 KOMPLEKSI 2/15

KOMPLEKSI2/2015

Päätoimittaja

Varpu Palkki

Taitto ja ulkoasuVarpu Palkki

Vilja Helminen

KansikuvaVarpu Palkki

Vilja Helminen

KirjoittajatAleksi RantalaRiina KujanpääEmma TalvitieVarpu Palkki

Vilja HelminenTero PulkkinenJoonas AnttilaMinna Lehto

Anna ÄrmänenViviána SavanderHanna Leinonen

Tutorit 2015

Kuvitus ja valokuvatRiina Kujanpää

Julia KärnäVarpu PalkkiEino Uotila

Vilja HelminenSirkku KivistöEmma TalvitieMinna LehtoTutorit 2015

PainettuPackageMedia Oy

Painosmäärä 200

Julkaisun ISSN-tunnus:ISSN-L 2242-0584

ISSN 2242-0584 (painettu)ISSN 2242-0592 (verkkojulkaisu)

Helsingin yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejärjestölehti KOMPLEKSI ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kompleksi-lehti on tuotettu HYY:n lehtituen avulla.

Tässä lehdessä:Pääkirjoitus 3

Toimitus 4

Säläpalsta 5

PJ-palsta 6

Tutorit 2015 7

10 vinkkiä vapuksi 11

Psykologiaa opiskelemalla et (ehkä) opi

totuuksia ihmisestä 12

Fuksikilpailu 13

Kompleksi-lehti työelämässä 16

Unelma 17

Psykologisia elokuvavinkkejä 18

Fuksin ABC 20

Psykologianopiskelija pakolaisleirissä 22

Penkereen kuvakierros 25

Psykologi nähty rikospaikalla 26

Lukijan kuvat 27

Puuhanurkka 28

3

Juhlan tuntua

Hei, luet juuri Kompleksi-lehden yhdistettyä vappu- ja fuksi-numeroa. Jos olet fuksi, vappu on mennyt jo aikoja sitten, mutta sinullakin on varmaasti vähän juhlan tuntua elämässäsi juuri nyt – olet saanut opiskelupaikan. Onneksi olkoon! Toivottavasti paikka Helsingissä on juuri se mieluisin.Tässä lehdessä kansi ei vastaakaan sisältöä, mutta tulet silti löytämään mielenkiintoisia juttuja aina mediapsykologin haastattelusta leffavinkkeihin. Erityisellä tarkkuudella kannattaa lukea tu-tor-esittely, sillä siinä on ihmiset, joihin tulet varmasti tutustumaan syksyn tullen, sekä täydentää tietoja opiskelijaelämästä lehden oman Fuksin ABC:n avulla.

Jos taas luet tätä lehteä heti ilmestymisen jälkeen, mahtavaa vappua! Vuoden parasta juhlaa, jos vaan et odota siltä liikoja. Sää voi olla mikä on, mutta jos kävisikin niin että aurinko vähän pilkah-taisi, harvoin näkee niin hilpeää kansaa kuin silloin ulkona. Itse olen syntynyt vapun alla, joten suhteeni vappupalloihin ja tippaleipiin voi tästäkin syystä olla hiukan läheisempi. Opiskelijavappu on vaan parantanut juhlahumua enkä malta odottaa tämän vuoden uusia tapahtumia.

Toivon että tästä lehdestä välittyy edes vähän sitä intoa, mitä kevät on tekijöihin luonut. Tämä on vuoden toinen lehti, eli puolivälissä ollaan. Seuraavaksi lehtikin menee kesälomalle ja palataan asiaan sitten syksymmälle toivottavasti monien uusien naamojen voimin. Onko heti jotain sanot-tavaa lehdestä? Palautetta saa lähettää ja toivotaankin osoitteeseen kompleksilehti@gmail.com.

Päätoimittaja aikoo nyt vähän juhlia sitäkin, että tämä lehti tuli valmiiksi!

Varpu

fuksi -12

Salkkaritähtiä stalkannut sai tuomion - ”nainen oli psykolo-

gian opiskelija, siihen on aina syynsä”

4 KOMPLEKSI 2/15

TOIMITUS”Minkä kohuotsikon näkisitte itsestänne lehden kannessa?”

Aleksi, fuksi -12Nörtiltä kauhea paljastus kännissä: ”Star Wars -esi-

osat ovat ihan hyviä!”

Riina, fuksi -12Suomeen palanneen

toimittajan raju tilitys: ”Hollanti on paska

maa!”

Vilja, fuksi -11”Netflixin eteen jumiutu-minen koitui kohtaloksi -

muurahaiset söivät aivot”

Emma, fuksi -12“Vain kompleksilehdessä: hups taas vilahti!

Nuori tutkijalupaus unohti alusvaatteet sitseillä! Katso kuvat!”

Tero, fuksi -14”Opiskelija söi kolme

litraa mansikoita - katso kuvat!”

5

SÄLÄPALSTA

KuultuaKeskustellaan viinien terveysvaikutuksista”Ainiin eihän sitä punkkuakaan saa juoda raskaana”- anoonyymi psykologian opiskelija

”Ois epäreilua sanoa, että ruikula ei saa maitoa ja pullukka saa!”- Pere, Tilastotieteen jatkokurssi

Hei kompleksilainen! Nyt korvat auki jakuultua-juttuja osoitteeseenkompleksilehti@gmail.com

Tiedätkö millaisen ainejärjestön riveissä seisot? Kompleksi-lehti teki yhteenvedon Kompleksi ry:n tär-keimmistä virallisista päätöksistä viime vuosina. Järjestön kyseiset kannat on muodostettu hallituksen sitsikokouksissa, ja lähteinä ovat toimineet kokousten pöytäkirjat (ja omat hämärät muistikuvat)

Ben & Jerry’s on parempaa jäätelöä kuin Aino. (10/2010) Daniel Craig on parempi James Bond kuin Pierce Brosnan. (12/2012)Elokuvaan Kaunis mieli ei tule viitata elokuvana ”joka jokaisen psykologin tulee nähdä”. (12/2014)Espoo on parempi kuin Vantaa. (5/2014)Jacob Black on parempi kuin Edward Cullen. (10/2010)Jersey Shore on parempi kuin Viidakon tähtöset. (12/2013)Kanada on aina vastaus kaikkeen. (10/2010)Karhukopla on Milla Magiaa suurempi uhka Roope Ankan onnenlantille. (10/2009)Makkara tulee juuston alle. (10/2009)Oikis on parempi kuin lääkis. (5/2014)Pokémon on parempi kuin Digimon. (12/2014)Punaviini on parempaa kuin valkoviini. (5/2014)Riisifrutti on hyvää. (5/2013)Ruokaruokaa voi syödä aamiaiseksi. (5/2013)Simpsonit on parempi kuin Frendit. (10/2009)Stalin on parempi kuin Hitler. (5/2014)Teekkarit on parempia kuin matlu. (12/2014)Vergi on parempaa kuin kossu. (12/2014)

Kompleksi-lehti on Helsingin psykologian opiskelijoiden ainejärjestölehti, joka ilmestyy 4 kertaa vuo-dessa. Lehden tekemiseen voivat osallistua kaikki. Lehden suunnittelu aloitetaan aina lehtikokouksessa, jonne mukaan tulemalla ei sitoudu mihinkään. Tekemään voi tulla oman kiinnostuksen mukaan, vaikka vain yhden jutun tai kuvitusta. Kompleksi-lehden on tarkoitus olla meidän näköinen!Uuden lehden voi noutaa ilmaiseksi kahvihuoneelta, ja vanhoja lehtiä löytyy Kompleksin nettisivuilta .Tykkää meistä myös Facebookissa!

Info

6 KOMPLEKSI 2/15

PJ-palstaOnneksi olkoon, fuksi! Voimakastahtoinen uurastuksesi palkittiin, ja paksu kirjelähetys tupsahti postilaa-tikkoosi. Kenties epätodellisen tuntuisessa hetkessä raastava epävarmuus vaihtui riemuun ja helpotukseen*. Pääsykokeen metkut alkavat olla vain kesäauringon haalistama kaukainen muisto. Nyt ehtii hyvin nojata taaksepäin, nauttia kesäloman loppupäivistä kevein mielin ja samalla valmistautua fuksisyksyn alun rientoi-hin. Olet astumassa hienoon maailmaan.

Ensimmäinen päivä yliopistolla säilyy kirkkaana mielessä. Oma tapahtumamuistoni alkaa astellessani reip-paasti ylös Siltavuorenpenkereelle, missä tutorit liloissa haalareissaan jo odottavat ja näyttävät tien sisälle. Siellä ensikohtaaminen tulevien kavereiden kanssa tuntuu näin jälkikäteen muisteltuna hupaisalta: hiljaista seisoskelua ja varovaisia katseita aulassa.Vaikka olo on melko luottavainen, eräs kysymys pitää minut varpail-lani. Lähteekö juttu luistamaan muiden kanssa?

Liialliselta itsetiedostukselta on vaikea välttyä; kuinka itsepintainen onkaan vaikutelma, että ketään muuta ei hermostuta kuin itseä. Pitkän päivän kääntyessä iltaan jännitys oli kuitenkin jo hiipumaan päin. Vaikka en vielä ollut ehtinyt tutustua kuin omaan tutorryhmääni, totesin huojentuneena tulleeni aivan oikeaan paik-kaan. Uuden alku on stressaavaa ja hapuilevaa, mutta toivon kaikilla olevan iltojen päätteeksi levollinen olo.

Ensimmäiset viikot fuksina ovat oikea rautaisannos opiskelijuuden iloja, eikä niiden aikana ehdi (eikä on-neksi vielä tarvikaan) paljoa muuta miettiä. Kannattaa antautua mukaan ja nauttia kyydistä, totta kai oman ehtimisen ja jaksamisen rajoissa. Opiskelijan arjen alkamistakaan sitten joskus ei tarvitse kauan surra, sillä silloin voi tulla mukaan ainejärjestömme ympärivuotisiin hauskuuksiin! Ja kyllä ne opinnotkin ovat aika kutkuttavia.

Syksyn alussa tietoa hyökyy mieleen aika tavalla, ja uudet kuviot hahmottuvat pieni palanen ker-rallaan. Jälkikäteen onkin hauska huomata, miten ensivaikutelmat jäävät hataruudessaan loppujen lopuksi melko irrallisiksi myöhemmästä todelli-suudesta. Ensisilmäyksellä ei vielä aavista, miten kampusten eksyttävät käytävät ovat myöhemmin edustettuna mielensisäisessä kartassasi. Eikä varsinkaan, kuka paljastuu sukulaissieluksesi. Tällainen arvaamattomuus tekee elämästä kieh-tovaa.

Lämpimästi tervetuloa opiskelemaan psykolo-giaa!

KUVA: Julia Kärnä

* Paitsi jos kävi niin kuin minulle, joka jostain syystä kielsin nimeni julkaisemisen sisään päässeiden listassa. Olin hyväksymiskirjeen saapuessa viettämässä ensim-mäisistä armeijapäiviäni, ja odotin tietoa tekstiviestillä. Oli aika dissosiatiivista lukea uupuneena peräkkäin sekä onnittelu- että osanottoviesti ja miettiä joidenkin sekuntien ajan, mikä oikein on totta ja mikä ei!

Joonas Anttila

Ensikosketus uljaisiin haalareihin villitsi fuksin.

7

Tutorit 20 15

TEKSTI JA KUVAT: Tutorit 2015

KOONNUT: Aku Vähätalo

Hanna Laakso (1991, Helsinki)

Asia, jota en yleensä kerro ensitapaa-misella: Tavallaan ehkä tällaisia asioita ei vaan ole. Filtterit on taidettu unohtaa asentaa kokoamisvaiheessaLuotettava tutkimustulos: (siis joku netistä revitty) Punaviini voi estää ma-sennusta: Punaviinin nauttimisen hyödyl-lisyys mielialan suhteen on nyt tieteelli-sesti todistettu. (http://www.iltalehti.fi/terveys/2015040219461222_tr.shtml)Kun sain tietää päässeeni psykalle... Loi-kin. Ja sitten päivitin facebook-statuksenKuvaava coping –keino: HuumoriEn osaa: Olla hiljaa. Enkä vastata näi-hin kysymyksiin. Enkä ihan aina erottaa vasenta ja oikeaa toisistaanIntohimo: Ruoka, viini, kahvi ja suklaaParas fuksimuisto: Megaeeppiset haa-laribileet. Koettakaahan pistää parem-maksi

Aku Vähätalo (1990, Helsinki) tutor-vastaava

Asia, jota en yleensä kerro ensitapaamisella: vois olla psykasta kirjotettu arvosana A. Paitsi että kerron kuitenkiKuvaava coping-keino: ehdottomasti välttely viimeseen asti, ja sen yli. Todettu äärimmäisen epätoimivaksi. #5/5 #suosittelenIntohimo: märehtiminenKun sain tietää päässeeni psykalle... en mennytkään nukkumaan alamaissa vaan kiljuttiin tyttöystävän kanssa ja lähdettiin Lissabonin yöhön. No regerts*!Paras fuksimuisto: ekan päivän revelaatio että täällähän on törkeen kivoja tyyppejä laidasta laitaan! Ja pitää vielä lisätä et odotuksetki oli korkeella, mut ne ylitty heittämällä heti kättelyssä. Ja havainto osottautunu oikeeks vähä pidemmälläki aikavälillä tarkasteltuna!Luotettava tutkimustulos: ”Et ole metsuriseksuaali. Saatat olla oikea metsuri, mutta metsuriseksuaali et ole. (nyt.fi; 2014)

8 KOMPLEKSI 2/15

Veera Åberg (1994, Helsinki) Asia, jota en yleensä kerro ensitapaamisella: Minulla on vaikeuksia muistaa milloin Suomi itse-näistyi. Luotettava tutkimustulos: Olen 17% kyylä (http://www.testimaa.com/testi.php?t=kyyla) Kun sain tietää päässeeni psykalle... Hakkasin enteriä keskiyöllä, itkin, hihkuin, tärisin, heitin läppärin sylistä ja menin huutoitkunauramaan vanhemmilleni. Join skumppaa Espalla, sain onnit-teluruusun ja -kakun ystävältäni ja vastaan tullut ohikulkija antoi oivan vinkin: ala koiraterapeutiksi (niin tulee kuulemma rikkaaksi). Kuvaava coping-keino: Ystävät ja tunteenpurkauk-set, lenkkeily endorfiinihumalassa tai vaihtoehtoi-sesti suklaaöverit. Aika defenssimeininkiä kuitenkin välillä (tai aina) Intohimo: Kehityspsyka Paras fuksimuisto: Haalaribileet ja päivä, jona taistelimme Homoncumulusta vastaan foliohatut päässä.

Lotta Moisala (1994, Lahti)

Kun sain tietää päässeeni psykalle: Itkin, nauroin, huusin, join skumppaa, soittelin ympäriinsä keskellä yötä ja epäilin hetken, että on tapahtunut virhe.Kuvaava coping-keino: HaaveiluAsia, jota en yleensä kerro ensitapaamisella: Seuraan Insta-gramissa liikaa vauva- ja koiranpentuprofiileja (aww!)En osaa: välillä olla miettimättä mitä muut ajattelevat.Luotettava testitulos: Olen 22 % psykopaatti.

Pekka Freese (1994, Helsinki)

Kuvaava Copingkeino: savusauna ja avantouinti. Mikään muu ei rauhoita yhtä moniaistisestiKun sain tietää päässeeni psykalle... Kun pääsin psykalle huusin. Huusin aika paljon. Tai itseasiassa niin paljon että en usko että yhdellekään lauttasaarelaiselle olisi jäänyt epä-selväksi että mihin pääsin. Huutamisen jälkeen löysin itseni tuijottelemasta nousevaa aurinkoa ja aamuista Helsinkiä ajatellen että elämä on kyllä aika siisti juttuAsia, jota en yleensä kerro ensitapaamisella: Ikääni. Har-vemmin on mielestäni edes kiinnostavaa tietää ihmisen ikää ja koen että monille ihmisille ikä on varsin määrittelevä tekijä.. Intohimo: Ruoka. Sen laittaminen, tekeminen, valmistami-nen, kokkaaminen, syöminen, ihmetteleminen, myyminen, ostaminen, haisteleminen, katseleminen ja nauttiminen sen kaikissa muodoissaMilka Nurminen (1991, Helsinki)

Kun sain tietää päässeeni psykalle: Kiljuin täysiä kerrostalo-asunnossa aamukuudelta enkä voinut lopettaa hymyilemistä koko päivänä.En osaa: Heiluttaa korvia, vaikka harjoittelin pienenä tuntikau-sia peilin edessä. :DParas fuksimuisto: Niitä on hirveen monia, mutta yks parhaista hetkistä oli haalaribileissä, kun saatii vihdoin omat lilat haalarit jalkaan!Asia jota en yleensä kerro ensitapaamisella: En yleensä kerro, että olen ollut aikaisemmin tosi ujo.Kuvaava coping-keino: Koiran rapsuttelu. Ja koiranpentuvideoiden katselu youtubesta. Ja kissavideoidenLuotettava tutkimustulos: Olen 38% tosimies. (http://www.testimaa.com/testi.php?t=tosimies)

9

Emma Peltomaa (1993, Lempäälä) Asia, jota en yleensä kerro ensi-tapaamisella: Mulla on järkyttävä rattiraivo. Ajan ihan nätisti, mutta meuhkaaminen autossa alkaa yleensä jo parin kilometrin jälkeen. Luotettava tutkimustulos: Tee ainoastaan niin kuin sydämesi sanoo. (MTV. (2015). Mikä naisel-linen viisaus kuvaa elämääsi?) TAI Olet pölyhuisku (MTV. (2015). Mikä siivousväline olet?) Kun sain tietää päässeeni psy-kalle... Itkin ystäväni olohuoneen lattialla samalla kun hän tarjoili mustikkashotteja. Sitten soitin yöllä äitille ja me molemmat itkettiin. :D Kuvaava coping-keino: Vollotus ja parku. Makaaminen sohvalla sikiöasennossa sipsipussi ja kissa kainalossa. En osaa: Tehdä kunnolista pizza-pohjaa. Se taikina ei koskaan kohoa ja pohjasta tulee kerta toisensa jälkeen ohut lätty.

Laura Haveri (1994, Porvoo)

Asia, jota en yleensä kerro ensitapaamisella: Olen hävin-nyt (nerokkaalle) 10-vuotiaalle shakissa, vaikka yritin tosissaniLuotettava tutkimustulos: Sieluni silmän väri on kujeileva oranssi (MTV. (2015). Minkä värinen on sielusi silmä?)Kun sain tietää päässeeni psy-kalle... Häkellyin sen verran, etten voinut muuta kuin jatkaa aamupuuron syömistä. Sen jälkeen riemuitsin ja onnistuin soittamaan äidilleKuvaava coping-keino: Ostan motivaation puutteessa uusia kyniä ja vihkoja, muuten tis-kaaminen, sillä aina voi tiskataEn osaa: Olla kauhean selkeäIntohimo: Aamukahvi, päivä-kahvi, iltapäiväkahvi ja joskus harvoin iltakahvi, pimeinä aikoina myös välikahvi

Milla Heikkonen (1995, Espoo)

Paras fuksimuisto: Tutkimusbi-leet oli älyttömän hauskat (toisilla enemmän ja toisilla vielä enemmän) sekä ensimmäiset sitsit mahtavi-ne perinteineen. Muistan olleeni onnellinen myös tanssimassa pimeässä mökissä aamuyön aikaan vain strobovalon (lue: valomiekan) välkkeeseen, mitä en olisi aikaisem-min kuvitellut tekeväni.Kuvaava coping-keino: Autoon, musat täysille ja laulaminen (kailot-taminen) sydämen pohjasta! ”Muu-taman” kerran aiheuttanut vaivalloi-sia katseita liikennevaloissa.. Myös Frendit -sarjan katsominen miljoo-natta kertaa ja vuorosanoille naura-minen (menee jo ulkomuistista). Asia, jota en yleensä kerro ensita-paamisella: Minulla on ollut ura pu-helinmyyjänä. Se kesti neljä päivää. Tuutorparini: Vilmassa parasta on innostuvuus sekä heittäytymiskyky. Lapin hullu.Luotettava tutkimustulos: ”Sinulla on manipuloimisen voima!” https://fi.what-character-are-you.com/d/fi/1765/result/10731.html

Vilma Kinnunen (1994, Kemi)

Asia, jota en yleensä kerro ensitapaamisella: Olen aikoi-naan elänyt kaksoiselämää. Toinen minäni esiintyi silloin tällöin Prisman pihalla Onni Oravaksi muuntautuneena...Luotettava tutkimustulos: Luotettavan tutkimuksen mu-kaan sopiva kesäheila minulle olisi Matti Nykänen. Tulos oli tilastollisesti erittäin merkitse-vä. (http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288700258686.html)Kun sain tietää päässeeni psykalle: Aloin itkemään ja heitin mun kännykän äidille ja käskin sen tarkistaa, että siinä varmasti lukee hyväksytty. Aamulla sitten hymy korvissa Fazerin aamupalalleEn osaa: Iskeä silmää. Kai mul-ta sitten puuttuu jonkinlainen silmäniskugeeni!Paras fuksimuisto: Paras ja samalla noloin fuksimuisto on ehdottomasti tutkimusbileet! Ps. Ei kannata pelata ihan koko iltaa putkeen juomapelejä... Ainakaan viinillä...

10 KOMPLEKSI 2/15

Vilja Kaarento (1995, Espoo) kv-tu-tor

Kun sain tietää päässeeni psykalle... Oltiin just Pariisissa poikaystävän kanssa kun tulokset tuli. H-hetki oli sekava: kiljuttiin ja riehuttiin ja itkettiin, kävin huutamassa ikkunas-ta ohikulkijoille ”BOJOUR!!!”, soitin kaikki läheiset läpi, kuuntelin kave-reiden lähettämät känniset ”Paljon onnea vaan”-ääniviestit whatsapis-sa ja aamulla sain kakkuaamiaisen sänkyyn. Kuvaava coping-keino: Paras kaveri, viini ja ruoka En osaa: vaihtaa imurin pölypussia ilman opastusta ja tukea Paras fuksimuisto: Voi niitä on mo-nia! Yksi on ainakin meidän kreisit haalaribileet, joiden järkkäämiseen käytettiin paljon aikaa ja rakkautta Luotettava tutkimustulos: Olen hemmottelijamummo. (”Millainen isovanhempi olet”-testi www.stu-dio55.fi)

Vilma Virta (1993, Helsinki) kv-tutor

Asia jota en yleensä kerro ensitapaamisella: kävin Ressun lukion.Kun kuulin päässeeni psykalle: laitoin poikaystävälle tekstarin ja pelkäsin menettäväni paikan kun ne tajuu että se olikin joku virhe.En osaa: sukeltaa pitämättä nenästä kiinniIntohimo: sinihomejuustoKuvaava coping-keino: liittyy yleensä joko syömiseen tai juomiseenParas fuksimuisto: muistot aika hämäriä tältä jaksolta

Kristiina Hollström kv-tutor

Mahtavaa ja mystistä vahvistustamme kasvatustieteiden puolelta ei harmillisesti saatu aikataulurajoituk-sista johtuen mukaan juttuun. Kristiina saapui monien käänteiden kautta auttamaan kansainvälisyysteh-tävissä ja toteuttamaan ennennäkemätönta poikkitieteellistä kv-tutortoimintaa! Kyseiset kasvot varmasti tulevat tutuiksi syksyn aikana!

11

10 vinkkiä vapuksi

1. Mitä parempi suojakänni sitä pidempi vappu!2. Älä säästele aattona! Et kuitenkaan jaksa juoda seuraavana päivänä (tai ainakaan kukaan seuralaisistasi ei ole enää hengissä).3. Käy kaupassa valmiiksi ennen vappua! Osta darrapäivänkin sapuskat. Vappupäivänä vain Siwa on auki ja kaikki mitä sieltä saa maistuu kuitenkin vaan pashalta ja on överikallista.4. Vapun keep cup: palautusjuomasheikkeri! a. Takeaway-coctail ! Vappuaatto on mukava aloittaa terävästi ja maukkaasti (ks. mojitoresepti). b. Kun olo alkaa tuntua heikolta, täytä sheikkeri vedellä; juo – olet voittanut jo puolet aamun darrasta! c. Saat tarpeeksi aamukahvia mukaan suhteessa darran määrään. 5. Jos haluat hyvän paikan vappupäivänä kaivarista, suuntaa jo illalla sinne nukkumaan ja herää aamulla free-sinä (samoilla silmillä) paraatipaikalta! 6. Ota tussi mukaan! Kanssa vappuilijoiden haalareiden ja kasvojen töhertäminen onnistuu helposti ja saat kiinnostavat puhelinnumerot vaivatta talteen.7. Jos haluat omaan kotiin yöksi, ompele haalareiden valetaskut kiinni, niin ei jää puhelin tai avaimet matkan varrelle eivätkä liian vilkkaat kädet kyseenalaista harkintakykyäsi!8. Ajoita illan korkein humalapiikkisi vasta tuomiokirkon portaiden jälkeen! Matka alas voi olla pitkä, kivinen ja lasinsiruinen - pahimmillaan tanssijalkaa ei enää vipata eikä jatkoille lähdetä kuin ambulassissa.9. Pidä kaverit ja kiikarissa olevat näköyhteyden päässä! Et halua kentän puuttumisen tai puhelimien hukku-misen pilaavan vappuasi.10. Aloita viimeistään viikkoa ennen suhteiden lämmittely kaikkiin keskustassa asuviin opiskelutoverehin! Vappuna ei ole olemassa siistejä tai jonottomia yleisiä vessoja.

Anna Ärmänen & Viviána Savander

Mojito 0.5l eli sheikkeri

1dl Rommia (Bacardi tai Havanna)3/4 lime 1 oksa minttua (mm. Kaisaniemen Hauler)4 dl Spriteä(ruokosokeria)

Ohje: Pilko lime lohkoihin, purista sheikkeriin ja laita myös lohkot sinne. Mojiton salaisuus on hyvä minttu esim. marokkolainen, panosta siihen! Laita sheikkeriin minttua ja jos pidät todella makeasta lisää vähän ruo-kosokeria. Painele lusikalla tai nuijalla mausteita, jotta mintustakin tarttuisi makua. Lisää alkoholi ja täytä loppu tila spritellä.

Vinkki: Jos budjetti on tiukka, voi juomaan käyttää ihan viinaakin. Sillon hyvänä blandiksena toimii inkivääri limonadi (mm. Jamaica ginger beer Hakenie-men Vii Voanista). Tällöin juoma on kyllä enemmän Moskow Meowl mintulla.

Vappu -14

12 KOMPLEKSI 2/15

Psykologiaa opiskelemalla et (ehkä) opi totuuksia ihmisestä

Tero PulkkinenKUVA: Vilja Helminen

On mielekästä olettaa, että psykologia tieteenä edistyy ja että ymmärrämme nyt ihmisiä paremmin kuin vaikka kaksi-kymmentä vuotta sitten. Samalla on mielekästä uskoa tämän kehityskulun jatkuvan. Kenties kahden vuosikymmenen päästä meidän nykyinen ymmärryksemme näyttää jo monin paikoin vanhentuneelta – ehkä jopa siinä määrin, että monien nykyään laajalti hyväksyttyjen teorioiden voi sanoa olevan joiltain merkittäviltä osin väärässä. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen: jos ymmärryksemme kehittyy jatkuvasti ja vanhat teoriat osoittautuvat epätosiksi, voim-meko koskaan sanoa psykologian teorioiden olevan tosia?

Tieteenfilosofiassa kantoja siitä, että parhaat tieteelliset teoriat ovat tosia tai likimain tosia kutsutaan tieteelliseksi realismiksi, kun taas vastakkaisia kantoja nimitetään tieteelliseksi antirealismiksi. Monille tietei-den totuudenmukaisuus tuntuu suorastaan itsestäänselvyydeltä, jolloin jonkinlainen tieteellinen realismi otetaan annettuna. Näin ajatteleva henkilö voisi esimerkiksi kysyä, miten epätodet teoriat muka onnistuisi-vat tekemään toisinaan hyvinkin tarkkoja ennustuksia tulevaisuuden tapahtumista tai miten muuten tieteillä olisi niin paljon käytännön sovellutuksia? Ongelmaksi tie-teelliselle realismille kuitenkin muodostuu muun muassa jo edellä mainittu teorioiden muutoksien selittäminen: jos tieteen parhaat teoriat ovat tosia, kuinka tieteen historiassa lukuisat laajalti hyväksytyistä teorioista ovat osoittautuneet epätosiksi?

Filosofiassa voi olla melko varma ainakin siitä, että runsaasti keskustelua herättänyt idea on saanut osakseen myös painavaa kritiikkiä, eikä lopullisen vastauksen etsiminen filosofisesta kirjallisuudesta taatusti ole helppoa (jos se yli-päänsä on lainkaan mahdollista tai mielekästä). Täten myöskään tieteellisen realismin kysymyksessä ei ole filosofisesti ongelmatonta omaksua mitään yksittäistä näkemystä. Turvallista lienee kuitenkin pitää auki mahdollisuus, että ainakin jotkut keskeisimmistäkin teorioista voivat osoittautua puutteellisiksi eivätkä likimainkaan tosiksi.

Psykologian ollessa kyseessä on mahdollista, että lukumäärällisesti useatkin nykyisistä teorioista tulevat ajan kuluessa hylätyiksi – ja onpa vielä sekin mahdollista, että tämä aika on yllättävän lyhyt. Tieteen tutkimuksessa on jo pitkään1 pyöritelty ajatusta niin sanotusta ”tiedon puoliintumisajasta”, eli ajasta jossa puolet alansa asiantuntijan tietomäärästä tulee vanhentuneeksi uuden tutkimustiedon ilmaantumisen myötä, ehdolla ettei asiantuntija päivitä tietojaan. Hil-jattain2 tehdyn arvion mukaan psykologian alalla tiedon puoliintumisaika olisi keskimäärin vajaa yksitoista (10,59) vuotta, eri psykologian osa-alueiden puoliintumisaikojen vaihdellessa reilusta seitsemästä vuodesta vajaaseen kahdek-saantoista vuoteen. Samaisen arvion mukaan puoliintumisaika pienentyy kiihtyvän julkaisutahdin myötä edelleen. Jos nämä otaksumat pitävät paikkaansa ja jos tiedot vanhentuvat tasaisesti riippumatta teorian ”hyvyydestä”, tarkoittaa tämä sitä, että kymmenvuotiseksi venähtävä yliopiston kahvihuoneella istuksiminen voi muuttaa suurimman osan fuk-sivuotena kartutetusta tietotaidosta vanhentuneeksi ja täten kukaties ainakin joiltain osin epätodeksi.

Näin ollen, jos olisikin niin onnekkaasti, että tieteellisistä teorioistamme ainakin jotkut ovat tieteellisen realismin

13

näkemyksen mukaisesti likimain tosia, kohtuullinen prosentti luultavasti ei ole. Ehkäpä psykologiaa opiskeleva ei siis ole kovin monessa ihmistä koskevassa kysymyksessä aivan täysin oikeassa; mutta ehkä räikeitä epätotuuksia voi silti parhaiten välttää pysymällä ajan tasalla tieteen kehityksessä ja selvittämällä, mikä ei ainakaan ole totta.

Lähteet

1. Dubin, S., (1972). Obsolescence or lifelong education: A choice for the professional, The American Psychologist, 27: 486-498.

2. Neimeyer, G., Taylor, J., Rozensky, R., Cox, D., (2014). The diminishing durability of knowledge in professional psychology: A second look at specializations, Professional Psychology: Research and Practice, 45: 92-98.

F U K S I ! K U I N K A M O N TA KOMPLEKSI-LOGOA

LÖYDÄT TÄMÄN LEHDEN SIVUILTA?

Lehden taittaminen on stressaavaa puuhaa... Unettoman taittoyön päätteeksi päätoimittaja meni sekaisin kofeiinin yliannostuksesta ja alkoi piilottamaan lehden sivuille Kompleksin logoja. Las-ke, kuinka monta logoa päätoimittajalta on livahtanut lehteen ja lähetä vastauksesi meille! Oikein vastanneiden kesken arvotaan huikea* haalarimerkki palkinto.

Voit vastata kirjoittamalla oikean lukumäärän fuksikirjeen mukana tulevaan lomakkeeseen ja pa-lauttamalla sen normaalisti tuutoreille. Otamme voittajaan yhteyttä .

*Palkinnon huikeus on subjektiivista. Emme ota valituksia vastaan, mikäli sinun kokemuksesi palkinnosta ei ole huikea.

14 KOMPLEKSI 2/15

Kompleksi-lehti työelämässä Aleksi Rantala & Tero Pulkkinen KUVA: Eino Uotila

NäiNkiN voit työllistyä:PsykologiNa tosi-tv:ssä

Kompleksi-lehti löysi taas uuden esimerkin siitä, mihin kaikkeen psykologi voi työl-listyä. Laura Stenroos on Suomen johtava, ja ilmeisesti myös ainoa, tosi-tv-psy-kologi – vaikkei käsitteestä itse pidäkään. Kompleksi-lehti haastatteli Stenroosia ja kyseli häneltä hänen työurastaan, tosi-tv:stä ja julkisuudesta ylipäätään.

15

Stenroosin tosi-tv -uralla kaikki alkoi vuonna 2005, kun Suomessa alettiin kuvata Big Brotherin ensimmäistä tuotantokautta. Se oli ensimmäinen Suomessa tehty tosi-tv -ohjelma ja myös ensimmäisiä televisiossa näky-neitä. Stenroosia pyydettiin ohjelman tuotantotiimiin mukaan psykologiksi. Vaikka ensimmäinen reaktio oli ehdoton ei, hän kuitenkin järkeili, että ohjelma tehdään joka tapauksessa, joten on parempi jos se tehdään ammattitaidolla. Sen jälkeen kaikenlaiset tosi-tv-ohjelmat ovat työllistäneet häntä tähän päivään asti, esimer-kiksi Big Brotherin myöhemmät tuotantokaudet, Suurin pudottaja, Unelmien poikamies, Selviytyjät, Viida-kon tähtöset, Kakola, Iholla sekä jokunen ohjelma, joita ei koskaan päädytty näyttämään. Nytkin Stenroosilla on joku tai joitain rautoja tulessa, vaikkei hän saakaan niistä kertoa tarkemmin. Tosi-tv -töiden ohella hän on myös toiminut psykologina eri kouluissa ja oppilaitoksissa.

Mitä tosi-tv -ohjelmissa työskentelemiseen käytännössä on psykologille kuulunut? Riippuu toki ohjelmasta, mutta tärkeimpiä tehtäviä on Stenroosille ollut ohjelmaan hakevien osallistujien karsiminen eli casting. Vaik-ka castingin yksityiskohdat ovat ammattisalaisuus, kyseessä on Stenroosin mukaan monivaiheinen prosessi, jossa on tarkoitus karsia ohjelman osallistujiksi vain sellaiset ihmiset, jotka ohjelman paineet tulevat toden-näköisimmin kestämään - casting lähtee siis osallistujien eduista eikä suinkaan katsojien tai tuotantoyhtiön. Stenroos kertoo muutenkin olevansa töissään aina osallistujien puolella, ja työt ovatkin castingin lisäksi pit-kälti juuri osallistujien tukeminen ohjelman aikana ja mahdollisesti sen jälkeenkin. Tukea osallistujat todella tarvitsevatkin. Kuvausten aikana heille aiheuttavat stressiä sekä kiireinen ja nopeasti muuttuva ohjelmaympä-ristö että myös ohjelman ja julkisuuden tuomat psyykkiset paineet. Paljon töitä Stenroosille riittää pelkästään jo ohjelman menneiden ja tulevien tapahtumien ja niiden psyykkisten vaikutusten vääntämisessä rautalan-gasta osallistujille ja psyykkisten vaikutusten osalta jonkin verran myös ohjelman tuottajille. Tekemistä siis kyllä riittää. ”Katsojat eivät näe, mitä kulissien takana tapahtuu”, Stenroos myös lisää salaperäisesti.Stenroos kutsuu työtään avoimesti ”psykologin unelmatyöksi”. Se on hänen mukaansa mukavan sosiaalista tiimityötä, toisin kuin esimerkiksi hänen toinen työnsä psykologina lukiossa tai vastaavat mielenterveyspuo-len työt ylipäätään. Ryhmähenki työporukalla on hyvä, eikä Stenroosille psykologin roolissa oleminen tarkoi-ta millään lailla toisten yläpuolelle kohoamista, vaan kaikki ovat ennemmin yhtä suurta porukkaa. Hän on myös töidensä kautta päätynyt monenlaisiin seikkailuihin, muun muassa retkeilemään Thaimaan sademetsiin Viidakon tähtösten kuvauksissa.

Stenroos itse vaikuttaa suhtautuvan tosi-tv:hen kaiken kaikkiaan melko myönteisesti. Tosi-tv:lle selvästikin riittää kysyntää, eikä Stenroosin mielestä kenelläkään ole oikeutta ottaa ”paremman ihmisen” roolia ja neu-voa ”huonompia ihmisiä” eli tosi-tv:seen osallistujia tai sen katsojia siinä, miten he elävät omaa elämäänsä. Tietenkin kunhan vain osallistujia ei mitenkään huijata ohjelmiin mukaan, vaan heille kerrotaan selvästi mi-hin he ovat lähdössä mukaan, ja millaisia vaikutuksia sillä tulee olemaan heihin. ”Ei se ole niin mustavalkois-ta, että on iso paha mediatalo, joka hyväksikäyttää ihmisiä”, Stenroos huomauttaa. Hän myös kiistää huhut, että tosi-tv -ohjelmat olisivat jollain lailla käsikirjoitettuja tai niiden todeksi väitetyt tapahtumat keksittyjä. Hän myös vakuuttaa, ettei itse lähtisi mukaan mihinkään aidosti epäeettiseen ohjelmaan, jos sellaiseen häntä pyydettäisiin. ”Vaikka kyllähän minä elän tällaisessa omassa tosi-tv -kuplassani”, hän kuitenkin toteaa kyyni-sesti. Stenroos myös kertoo pitävänsä tosi-tv:n katsomisesta vapaa-ajallaan, ja katsookin läpi kaikki tietämän-sä tosi-tv -sarjat, joskin luonnollisesti hyvin eri näkökulmasta kuin tyypillinen katsoja. Hänen suosikkinsa on Beverly Hillsin täydelliset naiset.

Kaikki eivät tunnu ajattelevan tosi-tv:stä Stenroosin tavoin. Monien asenne siihen on paheksuva ja moralisoi-va, joskus jopa aggressiivinen. Työssään Stenroos on joutunut näkemään, kuinka raadollinen ihmisten asenne on tosi-tv -osallistujia kohtaan. Suurin osa osallistujista joutuu kohtaamaan kaikenlaisia kauheita komment-teja internetissä, televisiossa ja juorulehdissä – lähinnä siitä, miten he ovat huomionhakuisia “tyrkkyjä”, mutta myös pienistä yksityiskohdista, kuten rumasta nenästä. Tosi-tv -osallistujille kritiikki on erityisen kovaa, sillä se kohdistuu heihin itseensä eikä esimerkiski heidän töihinsä, kuten taiteilijoilla ja artisteilla. Ihmisistä tuntuu tulevan outoja hirviöitä internetissä, eikä vain keskenkasvuisista teineistä vaan hyvin monenlaisista ihmisistä kaikista ikäryhmistä ja sosiaaliluokista – se, mistä he tämän energian saavat, on mysteeri. Stenroos on joutunut huomaamaan tämän myös henkilökohtaisesti: psykologin osallistuminen tosi-tv -ohjelmien tuot-tamiseen on ollut monille niin kuohuttavaa, että hän on saanut osakseen paljon nimettömiä ja syyttelyitä ja haukkuja. ”Sitä jotenkin ajatellaan, että aina kun osallistuu tosi-tv:hen, on valmis ottamaan kaiken kritiikin,

16 KOMPLEKSI 2/15

kun ohjelmaan mennään vapaaehtoisesti. Mutta ei se niin mene, kyllä ne kommentit aina satuttaa enemmän kuin osaisi varautua”, Stenroos sanoo.

Tähän liittyen Stenroos antaakin vinkkinsä kaikille, jotka haluavat julkkiksiksi tai sellaisiksi tahtomattaan joutuvat: kuraa tullaan heittämään niskaan, ja se tulee sattumaan. ”Yhden negatiivisen kommentin neutraloi-miseksi tarvitaan sata positiivista”, hän sanoo. Tämän hän on joutunut huomaamaan lukuisten hänen asiak-kainaan olleiden tv-osallistujien kohdalla, sekä myös itse henkilökohtaisesti. Tämä kaikki pistää miettimään, että julkisuus ei ylipäätään taida olla kovin mukavaa. Stenroos tuntuu allekirjoittavan tämän ajatuksen. ”Niin se yleensä menee, että ensin julkisuus nostaa ja sitten se pudottaa.” Harvaa lukijaahan tämä ongelma tulee koskettamaan, vaikka toisaalta nimenomaan nykyaikana onkin jo mahdollista tehdä ”benjaminpeltoset” ja tulla vähintäänkin pikkujulkiseksi vahingossa esimerkiksi Instagrammin tai YouTube-kanavan kautta.Olipa tosi-tv -tähdillä tai benjaminpeltosilla miten vaikeaa tahansa julkisuutensa kanssa, ei luultavasti tu-levilla julkkispsykologeilla ihan samaa ole edessä. Kuten Stenroos toteaa, juuri tosi-tv -tähtiähän pidetään nykyajan pohjasakkana ja juuri heidän niskoilleen ajatellaan voitavan kaataa kaikkea. Kuitenkin toisinaan psykologitkin saavat mediassa kuraa niskaansa, esimerkiksi juuri tätä kirjoitettaessa on uutisoitu evoluutiop-sykologi Markus Rantalasta, joka on kertonut saaneensa uhkauksia ja vihapostia (kieltämättä provosoivasti esitettyjen) teorioidensa takia. Stenroos myös huomauttaa, että ikävistä kommenteista kärsivät ja pahoittavat mielensä kaikki koulutuksesta tai alasta riippumatta, myös psykologit, eikä kukaan voi nousta näiden mielen toiminnan lakien yläpuolelle.

Julkisuuden huonoilla puolilla on kuitenkin myös kääntöpuoli: kun joku joutuu julkisuuteen mitä kautta ta-hansa, tarkoituksella tai tahtomattaan, luultavasti hän kuitenkin myös unohtuu ja pääsee rauhaan melko pian – tuskin moni enää muistaa ollenkaan Big Brotherin aikaisempien kausien osallistujia. Unohdetuksi tulemi-nen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että julkisuuden jättämät henkiset arvet unohtuisivat samalla.Ajattelipa psykologien osuudesta tosi-tv:hen mitä tahansa, mikään iso yhteiskunnallinen kysymys se ei ole, ainakaan vielä. Muita tosi-tv:n parissa työskenteleviä psykologeja ei Suomessa Stenroosin lisäksi hänen mu-kaansa ole, ja televisio-ohjelmissa psykologeja on ylipäätään hyvin vähän. Alasta kiinnostuneille ei juuri ole omia kursseja, jatkokoulutuksia tai harjottelupaikkoja (niin, hyvä lukija, Stenroosin mukaan valitettavasti et voi suorittaa työharjoittelua BB-talossa). Toisaalta esimerkiski Yhdysvalloissa televisio-ohjelmat työllistävät jo selvästi enemmän psykologeja.

Millainen on sitten tosi-tv:n tulevaisuus, ja psykologien rooli siellä? Sitä on vaikea ennustaa, sillä jo viimei-sen kymmenen vuoden aikana tosi-tv on kehittynyt valtavasti alkuajoistaan eli Big Brotherin ensimmäisis-tä kausista. Nykyään tosi-tv -sarjoja on valtavasti erilaisia, ja onkin vaikea nähdä mikä on se tosi-tv:yden faktori, joka yhdistää vaikkapa dokumentaarista Iholla-sarjaa, hyvän mielen kilpailuja kuten Tähdet, tähdet -sarjaa ja Big Brotheria. Stenroosin mukaan se iso muutos on alkanut tapahtua tosi-tv:ssä, että iloiset ja aidot sarjat ovat alkaneet saada suosiota, menestyneimpänä sarjana Vain elämää. Hän uskoo, että shokeeraavuu-dessa ja ihmisten nöyryyttämisessä on tosi-tv:ssä menty jo niin pitkälle, ettei se keino enää oikein uppoa. Olipa kehityssuunta mikä tahansa, luultavasti tosi-tv tulee olemaan osa yhteiskuntaa vielä jonkin aikaa. Kaikkia se ei miellytä, ja heidän kannattaa muista Stenroosin vinkki: jos et pidä tosi-tv:stä, älä katso sitä. Tarjonta kyllä loppuu silloin kun kysyntäkin loppuu.

17

Unelma Syksy symboloi uutta alkua ainakin minulle. Mielessä saattaa vilistä kymmeniä skenaarioita siitä, mitä tuleman pitää. Harvemmin kuitenkaan yksikään niistä on se, mitä todellisuudessa tulee tapahtumaan. Heinäkuussa 2014 uskalsin vain toivoa, että pääsisin opiskelemaan psykologiaa. Melko varmana siitä, että hylkäämiskirje odottaisi postilaatikossa, tein suunnitelmia alkavalle välivuodelle. Alaahan en vaihtaisi, vaikka istuisin tekemässä pääsykoetta jokaisena toukokuuna seuraavat 10 vuotta, ajattelin. Tunne olikin aivan mieletön, kun näin keskiyöllä netistä, että minut oli hyväksytty psykologian opiskelijaksi Helsingin yliopistoon. Olin yksin kotona, joten nappasin kännykän kouraani ja soitin siskolleni. Hänen vastattuaan rääkäisin salamana: ”Mä pääsin Helsingin yliopistoon lukee psykaa!” Vastaanotto oli hätääntynyt: ”Mikä hätänä? Onks siellä varkai-ta!?” Siihen vastasin jo hieman rauhallisemmin ja selkeämmin: ”Ei, kun mä pääsin Helsingin yliopistoon lukee psykaa!” Itku oli monesti hyvin lähellä, kun kuuntelin ylpeiden läheisteni kommentteja saavutuksestani. Oli huojentavaa, että sivusta seuranneena joku ymmärsi pääsykoerumban haasteet ja oli mukana tanssimassa voitontanssia ollessani askeleen lähempänä unelmaani. Opiskelupaikan saaminen itsessään oli suuri muutos, ja se toi mukanaan mo-nia muita muutoksia, joista kaikki eivät välttämättä olleet niin mieluisia. Niiden vähemmän mukavien muutosten kanssa pystyy kuitenkin elämään, kun muutosten takana on peruskoulun aikana syntynyt kutsumus ja unelma psykologin ammatista. Tulevana syksynä uudet fuksit ovat kanssam-me toteuttamassa omia unelmiaan. Ja parasta on, että sen unelman voi jakaa yhdessä ystävien kanssa!

Minna Lehto

18 KOMPLEKSI 2/15

Kompleksi-lehden psykologisia elokuvavinkkejä eri kursseille

Eikö aika riitä kurssikirjojen läpilukemiseen tai luennoilla käymiseen? Ei hätää, Kompleksi-lehti on listannut eri kursseille sopivia psykologisia elokuvia, jotka katsomalla pääset ainakin vähän perille kurssin asioista kirjoja lukematta ja luennoilla käymättä! Kaikki alla olevat leffat ovat vieläpä muu-tenkin hyviä ja suositeltavia katsottavaksi, ellei toisin mainita. Mukaan on otettu kaikki kandivaiheen perus- ja aineopintokurssit, joissa on tentti (metodiopintoihin eivät leffat auta!). Katselemisen iloa!

Kehityspsykologia I: Kehitystarinaleffoja on tehty ties miten monta, joten valinnanvaraa kyllä riittää. Paras ja uskottavin kasvutarina lienee uskomattoman realistinen Boyhood, jota on kuvattu oikeasti 12 vuotta putkeen! (Tai sitten vain menet tenttiin lukiotiedoilla.)

Kliininen psykologia I: Mielenterveyden häiriöistä on hyviä elokuvia tehty vaikka millä mitoin, joten tälläkin kurssilla on oikein runsauden pulaa – tässä mainitaan vain parhaita esimerkkejä. Kaunis mieli kertoo skitsofreniasta (ks. s.3), Sademies autismista, Unelmien sielunmessu ja Trainspotting päihde-häiriöistä, aina yhtä hämmentävä The Machinist uni- ja syömishäiriöistä molemmista, ja loistava mind-fuck-leffa Lost Highway (oletettavasti?) dissosiatiivisesta persoonallisuushäiriöstä.

Kliininen psykologia II: Kuudes aisti. Ihan perusovela kauhuleffa, jossa päähenkilö on psykoterapeutti. Vaikka Sternbergin karisma saattaakin innostaa erikoistumaan kliiniselle puolelle, tämän leffan jälkeen tutkijantyöhön erikoistuminen tuntuukin ihan turvalliselta vaihtoehdolta.

Elokuvakriitikko Teodoro Tappisolu

19

Kriminaalipsykologia: Vapaavalintainen kurssi, mutta jos tämän käyt niin vanha kunnon Uhrilampaat on jännittävä, pelottava ja psykologisesti kiinnostava ja päähenkilönä on vieläpä kriminaalipsykologi!

Neuro- ja kognitiivinen psykologia I: Tahattomasti hauska toimintasekoilu Lucy osoittaa, että Petri Paavilainen on väärässä: ihminen käyttää aivoistaan vain 10 %!

Kognitiivinen psykologia II: Tämä on aika paha; suun- ja käsiennykymisistä kun on vähän hankala leffoja tehdä. Mutta kurssin tietoisuusaihetta ajatellen ainakin Terminator II saa pohtimaan sitä, mitä tietoisuus oikein pohjimmiltaan on. Ja tekosyitähän katsoa Terminator II uudestaan ei voi olla liikaa.

Neuropsykologia II: Tämä kurssi on sisällöltään vähän sillisalaatti; aiheisiin kuuluvat mm. syöminen ja uni. Syömispuoleen voi perehtyä varaamalla leffaevääksi paljon ruokaa, ja kiinnostavia uniaiheisia leffoja on onneksi myös monia. Jännittävään ja hämmentävään Inceptioniin voi aina luottaa, ja myös vähemmän kuuluisat mutta silti loistavat Paprika ja Waking Life saavat pohtimaan unien syvintä juon-netta.

Neuropsykologia III: Vaikka neuropsykologiset häiriöt eivät ole yhtä suosittu elokuvien aihe kuin mie-lenterveyden häiriöt, onneksi on Memento. Se kertoo melko uskottavasti ja jännittävästi anterogradi-sesta amnesiasta ja pistää katsojan aivot tosissaan töihin.

Persoonallisuuspsykologia I: Persoonallisuuspsykologia on pitkälti eri teorioiden historiaa, joten voit vaikka katsoa tyylikkään (mutta raa’an!) Kellopeliappelsiinin. Elokuvan yksi luoja-ties-kuinka-monista teemoista on se, kuinka mieli toimii behavioristien mielestä, ja kubrickeja toki katsoo aina mielelään muutenkin.

Persoonallisuuspsykologia II: Dangerous Method ei ole kummoinenkaan leffa, mutta on siinä sentään Freud ja Jung! Elokuvasta saa myös osviittaa psykologian epämääräisestä ja ei kovin tieteellisestä alku-historiasta.

Psykologisen tutkimuksen perusteet: Das Experiment on paitsi sosiaalipsykologisesti kiinnostava, se kertoo myös Philip Zimbardon kuuluisasta ja epäilyttävästä vankilatutkimuksesta ja pistää miettimään psykologisen tutkimuksen etiikkaa.

Havaintopsykologia: Sarveiskalvoista ja korvakäytävistä ei ymmärrettävästi ole juuri elokuvia tehty, joten tällä kurssilla täytyy vain lukea se kirja. Sorry.

20 KOMPLEKSI 2/15

Fuksin ABC - se inhorealistinen versio

Niin Kompleksi kuin lukuisat muutkin järjestöt ovat tahoillaan laatineet fukseja varten aakkostoja, joiden tar-koitus on auttaa uusia opiskelijoita hahmottamaan, mitä heillä on opiskelujen myötä edessään. Kompleksi-lehden toimituksessa olemme kuitenkin todenneet järjestömme kotisivuilta löytyvän Fuksin ABC:n sisällöltään jopa tur-hankin asiapitoiseksi. Tunnettuina hupiveikkoina päätim-mekin yhdistetyssä vappu- ja fuksinumerossamme hieman tuulettaa aakkosiamme ja näin tarjota tuleville psyka-laisille raikkaan, mutta edelleen realistisen näkökulman vääjäämättömään kohtaloonsa.

A - AleksandriaOsoitteessa Fabianinkatu 28 sijaitseva oppimiskeskus, joka tarjoaa ”oppimiseen” paitsi kolmen kerroksen edestä erilaisia opiskelutiloja, myös sangen sallivat aukioloajat. Yökäyttöavai-men omistajatkaan eivät kuitenkaan enää saa viipyä Allussa kuin yhteen saakka, joten aamun ensimmäistä bussia joutuu nykyään venaamaan jossakin muualla.

B - BuranaJa sitähän muuten kuluu.

C - CondusKäyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden yhteistyö-järjestö, jonka helmoissa voit tutustua syvällisemmin muihin Penkereellä palloilijoihin. Kuten asia sitsilaulussa ilmaistaan, Condus ”ei oo sukupuolitauti, mut en silti siitä nauti”.

D - DarraOlotila, jota useat tulevat opiskelu-uransa jossakin vaiheessa potemaan myös luennolla. Onneksi jaettu kärsimys on kaksin-kert.. ööh, unohda.

E - EtappiTutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä, jonka puitteissa tiedekunta hätyyttelee tietyt edistymistavoitteet alitta-neita opiskelijoita. Joten jos normatiivinen opinnoissa etenemi-sen tahti ei ole juttusi, tarkkaile tällöin postiasi.

F - FlammaHelsingin yliopiston mitä hyödyllisin ja käyttäjäystävällisin intranet. Jos haluat salata jotakin koko ihmiskunnalta ikuisiksi ajoiksi, suosittelemme sen kätkemistä Flamman uumeniin.

G - GraduYhdelle kuin urheilusuoritus, toiselle lapsen korvike - vain harva suhtautuu graduun puhtaan neutraalisti opinnäytetyönä. Villeimpien huhujen mukaan on olemassa myös ihmisiä, joiden gradunteko etenee sujuvasti ja aikataulussa, mutta tällaisiin puheisiin tulee suhtautua äärimmäisen varautuneesti.

H - HaalaritUnivormu, jonka uniikin värin ansiosta psykologian opiskelijan tunnistaa jo kaukaa. Kiusallista tästä tekee se, että haalareihin pukeutuminen ei kovin usein ole yhteydessä edustuskunnossa olemiseen.

I - IlmoittautuminenMonien kurssien ja tapahtumien kohdalla mukaan mahtuminen vaatii olympiatason sorminäppäryyttä. Koska ilmoittautumis-lomakkeiden täyttämisessä tärkeintä on nopeus, hoituu sisällön puutteiden korjailu usein jälkeenpäin. Oman nimen oikein kirjoittamisesta plussaa.

J - JalluTulee opiskelijalle liiankin tutuksi viimeistään sitseillä, niin nestemäisessä kuin lauletussakin muodossa. Varaudu kiistele-mään tähtien oikeaoppisesta lukumäärästä.

K - KahvihuoneKoti, pakopaikka, turvasatama, prokrastinaation olympiatason harjoitusleiri.. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kahvihuo-neelta löydät vastaukset niin opiskelua kuin elämän tarkoitus-takin koskeviin kysymyksiisi, tarjoiltuna lämpöisen kahvikup-posen ja validoinnin kera. Varoitus: keskusteluilla on tapana päätyä hämmentäville sivuraiteille, jotka saattavat järkyttää herkkäsieluisimpia yksilöitä.

L - LuentoPyhä riitti, jonka yhteydessä opiskelijat kerääntyvät kuulemaan salin etuosassa kyyhöttävän hahmon esoteerista mongerrusta. Osallistumisen on huhuttu edesauttavan opinnoissa menesty-mistä, mutta ilman omakohtaisia kokemuksia emme uskalla allekirjoittaa väitettä.

M - MoodleVerkko-oppimisympäristö, jota käytetään useilla kursseilla esi-merkiksi tehtävien palautukseen ja keskusteluun. Toim. huom.: kurssien lopputöiden palauttaminen yli viisi minuuttia ennen palautuslaatikon sulkeutumista on ylisuorittajien ja muiden neurootikoiden hommaa.

N - n. opiskeluvuosiNiitä lurjuksia, joilla on otsaa olla valmistumatta maisteriksi 5,5 vuoden tavoiteajan puitteissa, on perinteisesti ollut tapana siunata arvonimellä “n:nnen vuoden opiskelija”. Syitä valmis-tumisen viivästymiseen on monia, kuten työssäkäynti, lisään-tyminen, järjestöaktiivisuuden krooniset muodot sekä yleinen lusmuilu ja prokrastinaatio. Valitse huumeesi ja liity vanhojen partojen kumaraselkäiseen joukkoon.

O - Opintopisteet ja -tukiYksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Esimer-

21

kiksi iki-ihana, viiden opintopisteen laajuinen Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet-kurssi syöksee useimmat jo heti fuksisyksyn alkaessa yhteensä 135 tunniksi SPSS:n syöve-reihin. Opintopisteiden kertyessä Kelalta olisi tarkoitus herua myös opintotukea, mutta silkan opiskelun lisäksi tuen saaminen vaatii useiden opiskelijoiden kohdalla melkoista laskelmointia ja paperisodankäyntiä. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan esimerkiksi työssäkäynti ahkeran opiskelun ohella todellinen kuolemansynti.

P - Pub PetePub Pete sijaitsee osoitteessa Hietaniemenkatu 7. Sinne on kätevää pyrähtää nauttimaan ansaitut kokouskaljat tai kohen-tamaan veren alkoholipitoisuutta Rex-bileiden aikana omien juomavarantojen ehdyttyä.

R - RajatilabileetNämä useimmiten teemalliset kemut kuuluvat psykalaisten vuoden kohokohtiin. Rajiksiin osallistutaan yli ainejärjestö-rajojen, mikä usein houkuttelee erityisesti psykologimiesten harvalukuisuudesta huolestuneita kompleksilaissinkkuja. Tarina kertookin, että rakkaudenjanoiset sydämet ovat aikojen saatossa löytäneet Rajiksista niin päiväkahvi- kuin pitempiaikaistakin seuraa.

S - SiltavuorenpengerA.k.a Siltavuorenperkele, tukikohtamme. Täällä majailevat muun muassa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja Käyttäyty-mistieteiden laitos, joiden siipien suojaan myös me psykologian opiskelijat kuulumme. Paikan kompaktista koosta huolimatta Penkereellä voi eksyä vuosien opiskelun jälkeenkin, joten älä kiiruhda diagnosoimaan itselläsi spatiaalisen hahmottamisen häiriöitä.

T - TilastotiedeTutkintomme suola, joka jättää vain harvan psykalaisen tunteet kylmiksi. Psykologian maisteriksi halajavan tulee tutkintonsa saamiseksi selättää tilastoja vähintään 50 opintopisteen edestä. Huoleen ei kuitenkaan ole syytä, sillä Jari Lipsanen ja muut laitoksemme elävät psykometriikkalegendat kyllä luotsaavat jo-kaisen lempein ottein kursseista läpi. Vanhan kunnon Tilastotie-teen jatkokurssin suorittamiseen emme sen sijaan voi toivottaa muuta kuin todennäköisyyden jumalien siunausta. Vinkki: tilas-totieteen osaajana voit kätevästi naamioitua alan opiskelijaksi bileissä, kun “Ai oot psykalta, osaatko lukea ajatuksia”-läpät alkavat kyllästyttää.

U - UniCaféUnkka tarjoaa kattavan valikoiman masuntäytettä edulliseen hintaan. Siltavuorenpenkereellä sijaitsee kotiruokalamme Oli-via, jonka sulkeuduttua voi suunnata Ylioppilasaukiolle, jossa nälkäisiä opiskelijoita palvellaan iltaan saakka sekä arkena että lauantaisin. Keskustakampuksella hyörivän on helppo nauttia myös esimerkiksi Metsätalon, Porthanian tai Päärakennuksen antimista. Villeinä kortteina suosittelemme Musiikkitalon opis-kelijaruokalaa ja Hämäläisen osakunnan osakuntabaaria, jotka tarjoavat myöskin opiskelijahintaista, mutta astetta parempaa ruokaa. Rafloihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.hyyravintolat.fi, ja lounaslistat löytyvät kätevästi esimerkiksi osoitteesta www.varjocafe.net.

V - VappuTyöväen ja opiskelijoiden riemujuhla. Vappuaattona komplek-silaiset kerääntyvät koolle nauttimaan vaihtelevasta säästä, rakkaiden opiskelijatovereiden seurasta sekä perinteisistä seu-raleikeistä, kuten munanryöstöstä ja Huttusen juonnista. Aaton tukikohtana ovat perinteisesti toimineet Herttoniemenrannan kalliot, mutta viime vuosina Tervasaari on noussut kilpailemaan tästä kunniasta. Vapunpäivänä psykalaisetkin raahautuvat toki edelleen Ullanlinnanmäelle.

W - WebOodiWebOodissa hoituvat muun muassa kurssi-, tentti- ja lukuvuo-si-ilmoittautumiset, ja sinne putkahtavat myös merkinnät niin opintosuorituksista kuin hylkäyksistäkin. Opinto-oppaat ja muu WebOodista löytyvä informaatio puolestaan mahdollistavat kaikenlaisen omia opintoja koskevan ruminoinnin.

Y - Yksillä käyminenViittaa aikomukseen nauttia noin yksi (1) alkoholijuoma, suositeltavasti myös hyvässä seurassa. Usein tilanne kuitenkin eskaloituu odottamattomasti, jolloin lopputuloksena voi olla mitä vain pienen itsekurista lipsahtamisen ja Jaskan Grillin jonossa aamuneljältä tappelemisen väliltä.

Å - Åbo AkademiI vårt tvåspråkigt land kan man också bli psykolog på svenska. För många är den obligatoriska kursen i det andra inhemska språket ändå tillräckligt svårt att klara.

Ä - ÄitiKosteiden opiskelijarientojen venyessä aamuhämäriin voi pakkomielteinen tarve itku-, rakkaudentunnustus- tai muiden avautumispuheluiden soittamiseen iskeä yllättäen. Kiintymys-suhteen laadusta riippumatta emme suosittele kohdistamaan näitä vuodatuksia äitiisi, sillä psykologian opiskelijan kasvatet-tuaan hän on todennäköisesti saanut kestää elämässään jo aivan tarpeeksi. Perhemuotojen moninaisuuden nimissä neuvomme jättämään äitien lisäksi myös muut ensisijaiset huoltajat rau-haan.

Ö - ÖrdääminenUrbaanin sanakirjan mukaan ”ördätä” tarkoittaa samaa kuin ”olla tolkuttomassa kännissä, öristä ja puhua tai tehdä typeriä”. Sen, minkä verran tällä kuvauksella on yhtäläisyyksiä käsitteen ”olla fuksi” määritelmän kanssa, määrität sinä itse.

22 KOMPLEKSI 2/15

Psykologianopiskelija pakolaisleirissä

- eli orientoiva harjoittelu Psykologien Sosiaalisen Vas-tuun ja libanonilaisen NISCVT- yhteistyöjärjestön ohjaamana

Opiskeltuaan psykologiaa Helsingin yliopistolla kolme vuotta on päässyt osallistumaan useisiin ekskursi-oihin perehtymään psykologien erilaisiin työympäristöihin - mutta tämä oli erikoisinta mihin olen tähän mennessä päätynyt.

Olin puolisentoista viikkoa Beirutissa, Libanonissa, perehtymässä paikallisten psykologien työskentelymetodeihin ja työ-ympäristöön palestiinalaispakolaisleireissä. Erityisesti minua kiinnostivat erot työsken-telyssä Suomeen verrattuna ja potilasväestön erityispiirteet. Harva työskentelee pahimmil-laan koko ikänsä pakolaisuudessa eläneiden ihmisten kanssa, joista monet ovat joutuneet kokemaan myös paljon traumaattisia koke-muksia ja läheistensä menetyksiä.

Keitä nämä pakolaiset sitten ovat? Pieni katsaus historiaan ehkä valottaa hieman taustoja: palestiinan pakolaisuus syntyi, kun Palestiinan sodan eli Israelin itsenäistymisso-dan yhteydessä yli 700 000 Palestiinan arabia pakeni tai karkotettiin kodeistaan vuosina 1947–1949. Vain kymmenisen prosenttia is-raelilaisten valtaaman alueen arabiasukkaista jäi paikoilleen, suurin osa pakeni naapuri-maihin Israelin selvitessä voittajana sekä si-sällissodasta että sitä seuranneesta valtioiden välisestä sodasta. Sodan jälkeen palestiina-laispakolaisten ei sallittu enää palata entisille asuinsijoilleen, joten he jäivät hajalleen ilman paikkaa mihin palata. Telttakylien tilalle rakennettiin samalle paikalle asuintaloja, joiden myötä pienelle alueelle kerääntyi yhä enemmän ja enemmän asukkaita. Myöhemmin edelleen riehuvan Syyrian sisällisodan ja äärijärjestöjen toiminnan myötä pakolaisten määrä on kasvanut entisestään, kun monet joutuvat jättämään kotinsa uudelleen turvallisemman elämän toivossa. Libanoniin paenneista suurin osa elää pakolaisleireillä vaihtelevissa olosuhteissa ilman useimpia perusoikeuksia. Valtio ei myönnä palestiinalaispakolaisille kansalaisuutta, eivätkä he saa omistaa maata tai kiinteistöjä. Useat ammatit, etenkin akateemista koulutusta vaativat, ovat pannassa. He eivät myöskään kuulu maan sosiaaliturvan piiriin. Libanonin pales-tiinalaisten koulutus ja terveyspalvelut ovat olleet vuosikymmeniä YK:n humanitaarisen avun, UNRWAN, ja erinäisten kansalaisjärjestöjen varassa. Palestiinalaispakolaiset ovat jääneet loukkuun Lähi-idän poliittisen pelin keskelle.

Pakolaisten asunnot ovat betonitaloja, joista saattaa löytyä muutama ikkuna tai ikkuna-aukko. Eristys on huono, joten kosteus, kylmyys ja kuumuus pääsevät taloihin. Sähkökatkoja on päivittäin, eikä kaikilla ole jatkuvasti pääsyä puhtaa-seen veteen. Kaikilla ei edes asuntoa ole, vaan osa perheistä asuu toisen asunnon yksittäisessä huoneessa tai vaikkapa toiselta perheestä vuokratussa autotallissa. Monella on terveyden kanssa ongelmia johtuen nopeasta päällekkäisestä rakentamisesta ja materiaalien huonosta laadusta.Psykologien Sosiaalinen Vastuu eli PSV on mukana tarjoamassa humanitaarista apua libanonis-palestiinalaisen Beit

Hanna LeinonenKUVAT: Sirkku Kivistö

23

Atfal Assumoud (BAS) -järjestön kanssa. PSV:n toimintaan kuuluu muun muassa eteläisen perheneuvolan tukeminen rahallisesti ja erinäiset projektit, joihin kuuluvat muun muassa kummilapsitoiminta ja solidaarisuussilmukat.

PSV:n kautta yhdellätoista kehitysvammaisella palestiinalaislapsella on kuntoutuskummit Suomesta. Kummit maksavat koulumaksut, joiden avulla lapset saavat tarpeisiinsa sopivaa koulutusta ja mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään. Solidaarisuussilmukat taas neulovat lämpimiä neuleita pakolaisten lämmöksi - korkeiden betonitalojen keskellä on kylmä lämpimilläkin keleillä.Harjoitteluni aikana pääsin seuraamaan potilastyötä ja toimintaa perheneuvoloissa käytännössä näissä olosuhteissa. Psykologin ja sosiaalityöntekijän lisäksi sain myös tilaisuuden seurata psykomotorisen terapeutin työskentelyä, mil-laista Suomessa ei ainakaan tietääkseni ole. Psykomotorisessa terapiassa pyritään lapsilähtöisesti helpottamaan lapsen ongelmia esimerkiksi keskittymisen, itsetunnon, lukemisen tai rentoutumisen kanssa motorisin keinoin erilaisten leik-kien ja harjoitusten varjolla. Samalla hiotaan ongelmia hienomotoriikan, kehonkuvan, karkeamotoriikan tai vaikkapa tähtäämisen kanssa. Avainasemassa on järjestelmällisyyden tunteen tuominen kaoottiseen leirielämään: vain yhdellä le-lulla leikitään kerrallaan, aiempi lelu siivotaan takaisin paikalleen, terapia-aktiviteetit sovitaan yhdessä istunnon aluksi ja lopuksi muistellaan, mitä sillä kerralla on saatu aikaiseksi.

Eräs tapaus jota seurasin, oli pieni poika jonka on vaikeaa keskittyä yhteen asiaan ja ymmärtää lukuja käsitteinä. Poikaa on pahoinpidelty pahoin lapsena, eikä isää ollut näkynyt kuvioissa useampaan vuoteen pojan ollessa pieni. Terapiassa poika ensin piirsi sekavia piirustuksia, jotka hän leikkasi paloiksi tai tuhosi muunlaisin keinoin. Terapeutin kanssa sitten harjoiteltiin keskittymään järjestelmällisyyteen ja yhteen asiaan kerrallaan, piirtämällä suunnitellut aktiviteetit kuviksi ja kääntämällä ympäri harjoituksen ollessa ohi. Sekavat, leikellyt piirustukset teipattiin takaisin yhteen ja nidot-tiin kuntoon, eikä poika enää lopulta halunnutkaan leikata piirtämiään kuvia paloiksi. Yksi pojan lempiharjoituksia on rentoutuminen, jossa saa maata hiljaa huoneessa selällään rauhallisen musiikin soidessa ja terapeutti painelee käsiä ja jalkoja hierontapallolla.Lisäksi haastattelin useita psykologeja perhekeskuksessa. Muun muassa Saidan perhekeskuksessa haastattelin psykologi Dima Saadia tämän työstä ja käyttämistä menetelmistä. Dima on työskennellyt kaksi vuotta perhekeskuksessa, tarjoten sekä terapiaa että psykologisia arviointeja. Tapaukset ovat rankkoja, komorbiditeetti yleistä ja asiakkaita yli kapasitee-tin. Yleisimmät ongelmat koskevat sotatraumoja, perheväkivaltaa, ylivilkkautta, oppimisvaikeuksia, puhevaikeuksia ja kehitysviivästymiä. Kotona koettu jatkuva stressi ja köyhyys rasittavat koko populaatiota.

Kaikkien haastateltujen mukaan työ on kuitenkin mielenkiintoista ja motivoivaa, ja apua pääsee tarjoamaan juuri niille henkilöille joilla tarve siihen on suurin. Ylipäänsä haastatteluista nousi ilmi palo psykologina työskentelyyn ja kiinnos-tus moniammatilliseen, yhteisölähtöiseen työskentelymalliin. Kokonaisuudessaan yllätyin hieman siitä, miten paljon pakolaisleiripsykologin työ muistuttaa psykologin työtä Suomessa. Merkittävimmät erot tuntuivat olevan lähinnä käy-tettävissä olevat resurssit, suurempi potilasmäärä (noin kuudesta kahdeksaan potilasta päivässä), lyhyempi tapaamisen kesto (terapia 45min, arviointi noin tunnin) ja vähäinen työntekijämäärä (yksi tai kaksi psykologia vastaa leirin kaikista

3-18 vuotiaista). Psykoana-lyyttinen näkökulma on maan keskeisin lähestysmistapa, joten teoriassa kaikki terapia on pitkäkestoista, parhaim-millaan jopa vuoden kestävää psykoterapiaa. Suomen tapaan perhekeskuksessa käytetään moniammatillista lähestysmis-mallia (useimmiten psykiatri, psykomotorinen terapeutti, puheterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä) pyrkien ot-tamaan koko perheen tarpeet huomioon. Isät ovat kuitenkin perhekeskuksen henkilö-kunnan mukaan haluttomia osallistumaan terapiaan, joten käytännössä usein hoidetaan vain lapsia äiteineen tai pelkkiä lapsia ilman vanhempiaan.

24 KOMPLEKSI 2/15

Paljon hyötyä perheneuvoloiden toiminnalle on ollut myös yhteistyökumppanien toimittamista koulutuksista ja tekniikoista. Yksi PSV:n järjestölle tuomista työskentelytekniikoista on sadutus, jossa tarjotaan lapselle tai nuorelle mahdollisuus kuulevaan ja kuuntelevaan aikuiseen. Sadutuksessa lapsi tai nuori saa kertoa itse tarinan haluamansa mukaan, ja aikuinen kirjoittaa sen ylös sanasta sanaan juuri kuten se hänelle kerrotaan. Tarinan kerrottuaan aikui-nen lukee sen takaisin hänelle juuri sellaisena kuin hänelle se kerrottiin, ja sadunkertoja saa halutessaan vielä korjata tarinaa kuten haluaa. Sadutus on narratiivinen menetelmä, jossa uusi satu tai tarina syntyy kertojan ja saduttajan välillä. Menetelmä on osoittautunut sopivan kenelle vain iästä ja kulttuurista riippumatta. Eniten sitä on käytetty lasten kanssa, mutta myös nuorten, aikuisten ja vanhusten kanssa. Se poikkeaa sadunkerronnasta siinä, että lapsen tai lapsiryhmän kertoessa aikuinen kirjaa tarinan sellaisenaan ja lukee sen kertojalle, jotta tämä voi tehdä korjauksia, mikäli haluaa.Sadutuksen idea on antaa lapselle tai muulle kertojalle mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan. Aikuinen tai kir-jaaja puolestaan haluaa aidosti kuunnella, mitä lapsi tai kertoja haluaa kertoa juuri sillä hetkellä. Jokaisen ajatukset ja ideat ovat arvokkaita, kuunneltavia.

Sadutus sopiikin hyvin pakolaisleirillä ilmeneviin vaikeisiin tilanteisiin. Ongelma- ja kriisitilanteessa on tärkeää olla toisen lähellä, kuunnella ja puhua. Tärkeintä on osoittaa välittämistä ja kohdata toinen. Sitä voi tehdä sadutuksen avulla, jonka avulla kuunnellaan lasta, nuorta tai aikuista. Sadutus antaa läheisyyden ja turvallisuuden tunteen juuri tässä hetkessä ja onnistumisen kokemuksen - minäkin osaan kertoa tarinan.

Maailmassa, jossa tulevaisuus on epävarma ja aikuisten on tehtävä hyvin paljon töitä taatakseen ruuan itselleen ja lapsilleen on valitettavan vähän aikaa oikeasti kuunnella lasta - keskittyä siihen mitä hänellä on sanottavaa. Monilla lapsista on taustallaan traumoja ja väkivaltaa. Useiden sukulaiset tai ystävät ovat kuolleet tai joutuneet muuttamaan muualle. Jos lapsi ei pääse purkamaan näitä tuntemuksia minnekkään, lapsi alkaa oireilla.Hoidettavan väestön erityispiirteet ovat näkyvinä arkipäivässä ja vastaanotolla. Monet lapsista elävät ja nukkuvat samassa pienessä huoneessa koko muun laajan suvun kanssa. Tilaa leikkiä, pelata pallopelejä tai opiskella rauhassa ei juuri ole. Tällainen ahtaus ja rauhattomuus heijastuu lapsiin muun muassa yli-vilkkautena ja oppimisvaikeuksina, mikä nousi esiin myös haastatteluissa.

Kaiken kaikkiaan harjoittelu oli avartava kokemus. Opin paljon uutta kansalaisjärjestöjen toiminnasta kriisialueilla, palestiinalaisten tilanteesta ja traumap-sykologiasta ylipäänsä. Kiinnostuitko? Pidin harjoit-telun ajan blogia osoitteessa ruohonjuuriterapiaa.blogspot.com - käy vilkaisemassa!

Lopputuloksena täytyy todeta, että psykologi voi työskennellä eri puolilla maapalloa hyvin erilaisissa työoloissa, mutta olla silti psykologi. Perimmäiset pyrkimykset pyrkiä ymmärtämään ja helpottamaan ihmisten elämää näkyvät selkeästi myös Libanonin pakolaisleireissä, vaikka työskentelytavat ja ympäris-töt saattavatkin olla hyvin erilaisia. Oikeus mielenter-veyteen on kaikilla ja kaikkialla maailmassa.

25

Penkereen kuvakierros - Kilpailu

Siltavuorenpenger, tuo sokkeloinen tiedon pyhättö täynnä salareittejä ja pimeitä nurkkauksia. Tilauu-distus tekee tuloaan, joten Kompleksi-lehti päätti jalkautua Penkereen käytäville vielä kerran vanhojen hyvien aikojen muistoksi. Lukijoiden iloksi kuvasimme parhaat palat ja omituisimmat löydöt. Testaa tietosi - onnistutko löytämään missä alla olevat kuvat on otettu? Fuksikin voi lähteä seikkailuun heti Penkereelle päästyään! Laita vastauksen osoitteeseen: kompleksilehti@gmail.com, oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto.

Vastaukset julkaistaan myöhemmin Kompleksi-lehden Facebook-sivulla

Salli Tuominen & Vilja Helminen

2. 1.

3.

4.

5. 6.

26 KOMPLEKSI 2/15

Eihän rikossarja ole kiinnostava, jos pahikset eivät ole jonkun sortin psykopaatteja, joiden mielenmaisemalla halutaan päästä mässäilemään. Siksi jokaisessa kunnon rikossarjassa on mukana joku ainakin psykologiasta kiinnostunut, joka heittää oikeaan väliin psykoanalyyttista tulkintaa. Paras esimerkki on varmaankin Cri-minal Minds, jossa profiloidaan rikollisia. Sarjan epäuskottavin, mutta samalla tietysti sympaattisin, hahmo Dr. Reid on psykologian kandi! Siis kaikkien muiden tutkintojensa ohella, mutta silti tuohan sekin jotain lohtua elämään että joku, edes fiktiivinen hahmo, tekee tällä tutkinnolla jotain. Myös Bones-sarjassa on niin sympaattinen (ja yhtä mahdoton nuori agentti/nero) psykologi Dr. Sweets, joka ainakin allekirjoittaneen piti sarjan äärellä 9. kaudelle asti. Eteenpäin tästä omalla vastuulla.

CSI-sarjoja olen pitänyt erityisen tylsinä ja oudon värisinä tähän asti, mutta tänä vuonna Yhdysvalloissa alkoi uusi CSI: Cyber -ni-meä kantava spin-off. Cyber nimellä hetken hekoteltuani tietysti tutkin asiaa enemmän ja kas kummaa sarjan pääosassa on kyberp-sykologi ja vielä nainen! Wau, ihan kyberpsykologiaa. Termi ei ole ihan suomeksi tainnut vakiintua, mutta se on niin hieno että itse aion sitä käyttää tässä yhteydessä. Päähenkilö Avery Ryan pohjau-tuu ihan oikeaan irlantilaiseen kyberpsykologi Mary Aikeniin, joka tosin ei suoranaisesti tee agentin hommia, mutta rikoksien kanssa on ollut tekemisissä. Ja häntä näyttelee juuri Oscarin napannut Pat-ricia Arquette. Elämä television edessä ei voisi näyttää paremmalta... Tai sitten voisi. CSI; Cyber on kuitenkin perinteistä CSI-höttöä, jossa kaikki on tosi dramaattista ihan siinä määrin, että se vaikuttaa jo pa-rodialta. FBI:n cyber crime division on aika huvittava asetta heilutellen muistitikkuja pelastava ryhmä, jonka jäsenten taustat ovat hyvin traagisia. Ryan oli ennen psykologi, joka piti potilaidensa tietoja koneella, kunnes joku tiedot hakkeroi ja potilas kuoli. Tämä tietysti on ajanut Ryanin selvittämään näitä deep webin hakkereiden tekemiä rikoksia. Jopa Arquetten näyttelemisen katsominen on tuskaisaa, kun on tottunut näkemään hänet paljon luontevampana Medium-ri-kossarjassa. Tähän mennessä CSI: Cyber on tarjonnut vain huumoria, kun se niin selvästi yrittää vedota kaikkiin teknologiaan liittyviin pelkoihin. ”It can happen to you ” kuten joka jakson alussa kuiskataan. Vaikea uskoa, että sarja pitkään pyörisi.

Jos et kaipaa huumoria elämääsi tai huumorisi on erikoisempaa, niin hieno rikossarja on myös Hannibal. Sarjassa Hannibal Lecter pitää huolta rikollisten profiloijan Will Grahamin psyykkeestä todella huonosti. Lecter on psykiatri ja kannibaali sarjamur-haaja itse, että mitä nyt voidaan olettaakaan. Mukana menossa on myös ihana Alana Bloom, jota joissain lähteissä väitetään psykiatriksi, mutta varmasti on psykologi. Hannibalia ei voi suositella kovin herkkänah-kaisille kauhuelementtejensä takia, mutta kaikille niille, joiden maha kestää Lecterin harrastukset, on sarja mitä paras näyttämään miten terapiaa ei tehdä.

Varpu Palkki

PSYKOLOGI NÄHTY RIKOSPAIKALLA

27

Kompleksi-lehden toimittajien vaiettu alkoholiongelma - aloitel-leet huhtisitsejä varten jo syk-systä 2012! ”Kiellämme jyrkästi alkoholin osuuden lehtijuttujemme synnyssä.”

Tähtipoika Sigmund~ olen 158-vuotias~ olen 172 cm pitkä ja painan 0 kg (koska olen kuollut ja matojen syömä)~ horoskooppimerkkini on härkä~ naisihanteeni on genitaalivaiheeseen kypsynyt naa-ras~ harrastan vaeltamista, sienien keräilyä ja sikarin tupruttelua (lähde: http://www.uselessdaily.com/his-tory/which-were-the-hobbies-of-freud/)~ lempileffani on Hysteria~ lempikirjani on 50 Shades of Grey~ ottaisin autiolle saarelle mukaan divaanin ja tuhdin satsin kokaiinia~lempilainaukseni: “Sometimes a cigar is just a cigar” by me~ parasta minussa on: idin, egon ja superegon voima-suhteiden tasapaino~ idolini on: oma äitini

Kuvan lähteet: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/com-mons/1/12/Sigmund_Freud_LIFE.jpg http://static1.artfire.com/uploads/product/7/917/21917/6921917/6921917/large/sexy_hot_body_for_men_black_magick_spell_weight_loss_fit_cast_eb168e94.jpg

”Pysy housuissasi, Taylor Swift! Pop-taivaan kuumin tähti nähtiin laajen-tamassa heilakatalogiaan Prodekon, EKY:n ja Kompleksin yhteissitseillä Otaniemessä. Varokaa pojat, tämä syöjätär ei pelleile!”

“Sietäisit hävetä, Joonas Anttila! Aiemmin niin puhtoisena pidetty Kompleksi r.y.:n puheenjohtaja Joonas Anttila unohti KeepCupin kotiin ja syyllistyi näin vakavaan ympäristörikok-seen nauttimalla kahvin sen sijaan kertakäyttömu-kista. Tämän anteeksiantamattoman teon myötä Kompleksi-lehti vaatii Anttilan syrjäyttämistä virastaan.”

Lukijan kuvat

Tähtipoika

100e

2e

15e

a) Täyteen ahdetut baarijatkot b) Herttoniemenranta/Tervasaari c) Putka d) Jatkojenjatkot jonkun randomin kämpillä e) Ullanlinnanmäki f) Narnia g) Mantan lakitus

Auta fuksia viettämään vappua oikeaoppisessa järjestyksessä yhdistämällä numeroidut kuvavihjeet niitä vastaaviin paikkoihin tai tilanteisiin.