1

Naammassisaqarniarluta suleqatigiissaagut

Taama oqaaseqarluni siulittaasup Danmarkimi suleqatigut nunallu allat aallartitaat ukiortaami pilluaq-quai angusaqarluaqqullugillu. Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfi ilasseqatigiinnissamut piareersaanermi peqataavoq aammalu oqariar-tuutinik pingaaruteqartunik oqariatuuteqarnermi avatangiiseqatitsinissamut atatillugu. Siulittaasutsinnik ikorfartuinissaq aammalu ukiortaaq nalliussiniarlugu ilasseqatigiissitsinerup nuannersuutinnissaa iluat-silluarnissaalu uatsinnut pingaaruteqarpoq. Assit takusassiat nutaarsiassaniittut ersarissumik takutippaat, ilasseqatigiissitsinerni marluusuni nuan-nersumik misigiffiusimasoq, ataatsimut katillugit qaaqqusat 200 sinnerlugit najuupput. Siulittaasup oqalugiaataani oqariartuutit pingaarutillit apuunneput, tassani qulakkeerneqarluni, ikinngu-titta suleqatittalu politikkikkut oqaluuserisat ullutsinni nunatsinni sammineqartut paasineqarnissaannut. Tassalu ilinniarneq suli tunngavissiissaaq ineriartornitsinnut.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen oqalugiartoq

F E B R U A R 2 0 1 7

'Nap' - Bryggen

Qaaqqusat Ukiortaarsiorluni aqqissuussinerup aappaani Kim Kielsen-ip oqalugiaataa tusarnaarpaat

Lida Skifte Lennert, Vittus Qujaukitsoq aamma Sara Olsvig

2

Inuussutissarsiutit siuariartorfiusut inerisarneqassapput ani-ngaasaliinikkut, pingaartumik angallannermi attaveqaatini. Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut siuariarfiusimavoq. Nunat allat uatsinnik soqutiginninnerat annertusiartorpoq, taamaat-tumik namminersorlutik oqartussat sinniisoqarfii Kalaallit Nunaannut pingaarutilimmik inissisimaffeqarput, tamanna ilutigalugu nunat amerliartortut inertornitsinnik malunnartumik soqutiginnillutik malinnaapput aammalu aningaasaqarnikkut, kultureqarnikkut ilisimatusarnikkullu attaveqarnerit iluaquser-niarlugit nunatsinni generalkonsulinik toqqaneq aqqutigalugu. København-imi pisartut ileqquliussat amerlapput, tamakku sinniisoqarfimmi pisortatut misigisimavakka, immikkut december aamma januarimi. Maani ilasseqatigiinnernut arla-linnut peqataasimavunga, tamakku iluaqutaapput attaveqaatinik pilersitsinissamut attassinissamullu. Pisuni taama ittuni ilaatigut statsministerimik taassumalu ministeriinik, departementschef-inik, nunanit allanit tikeraanik isumaginnittunik, nunat allat aallartitaannik aallartitaqarfinnilu sulisunik minnerunngitsumillu suliffeqarfiit suleqatitta sinniisuinik naapitsinissamut. Tama-tuma saniatigut siulittaasup Ataqqinartorsuaq Kunngissarlu ilassiartorsimavai, tamatuma ersersippaa Kunngikkormiunut qanilaartumik attaveqarnerput. Taamatut oqaaseqarlunga kikkut tamaasa ukiumi nutaami ajunngitsunik suleqatigiiffiusumillu kissaappakka tamaasalu qujaffigalugit. Immikkullu qujaffiginiarpakka Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani suleqatit sulisullu ataatsimoorfigalugu nunarput saqqumilaartinneqarmat. Taamatuttaaq pisussaaffimmik immersuineq pillugu, soorlu tamatuminnga København-imiit suliassinneqarsimasugut. Ukioq pissanganartoq pulaffigaarput. Ukiortaarsiorluni ilassinninneq

Lida Skifte Lennert ammaalluni oqaaseqarpoq

Illu Atlantikumi katerisimaartarfik qaaqqusanik nuannaartunik ulikkaarpoq

3 Naalakkersuisut Siulittaasuat ukiortaami 12. januar ilassinninnissamut qaaqqusivoq. Ukiuni siuliini pisartut malillugit ilasseqatigiissitsineq marlunut immikkoortunngorlugu ingerlanneqarpoq, siulleq ministerinut, nunat allat aallartitaannut, siulersuisuni siulittaasunut, aappaalu suleqatinut allanut tunngatinneqarpoq, kulturikkut ilisimaneqartunut, Nersornaammik tunineqarsimasunut aammalu Kalaallit Nunatta ikinngutaanut. Ukiortaarsiorluni ilassinninneq - immikkoortua 1:

Danmark-p Nunanut Allanut Ministeria Anders Samuelsen

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen nunat aallartitaannut oqalugiarpoq. Naalakkersuísoq Sara Olsvig assip talerpia tungaaniippoq

Kim Kielsen selfieqatigineqartoq

Lida Skifte Lennert aamma Sara Olsvig tikilluaqqusipput Kim Kielsen, Nuka Møller, Judithe Kielsen, Jakob Rohmann Hardt Dines Mikaelsen-lu

4

Kim Kielsen aamma Mette Frederiksen Kim Kielsen nuannarineqartoq selfieqatigeqqinneqartoq

Mette Frederiksen, Lars-Emil Johansen aamma Vittus Qujaukitsoq

Aavaat qaaqqusanik tikilluaqqusillutik erinarsorput

Mette Holm, Ambassadør Benedikt Wechsler Schweiz-meersoq aamma Ambassadør Liu Biwei Kina-meersoq

Aaja Chemnitz Larsen

Qaaqqusat Aavaat tusarnaaraat

Qaaqqusat nuannisartut

5

Hofmarskal Michael Ehrenreich, Vittus Qujaukitsoq Kim Kielsen-lu

Lida Skifte Lennert aamma Sara Olsvig Nunanut allanut minister Anders Samuelsen tikilluaqquaat

Bo Lidegaard, Vittus Qujaukitsoq, Lars-Emil Johansen aamma Ambassadør Benedikt Wechsler Schweiz-meersoq

Tamuaassat mamartut ilaatigut saarulliit savaaqqallu neqaa Mette Frederiksen aamma Judithe Kielsen nuannisartut

Tamuaassat mamartut saniatigut sukkulaatit, paarnat imigassallu

6 Ukiortaarsiorluni ilasseqatigiinneq - immikkoortua 2

Qaaqqusat Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalugiarnera tusarnaaraat

Jens Heinrich, Mininnguaq Kleist aamma Hans Jakob Helms

Ulf Fleischer, Gukki Møller, Nuka Godtfredsen aamma Rasmus Lybert

Rasmus Lyberth aamma Aviaja Helms Margit Motzfeldt aamma Inge Lynge

Uiloq Mulvad Jessen, Rebecca Lynge, Nauja Bianco

Naalakkersuisoq Sara Olsvig, Bibi Chemnitz aamma David Røgilds

Natuk Rosing Fleischer, Anne-Katrine Brandt, Uiloq Mulvad Jessen aamma Nauja Bianco

7

Karen Motzfeldt-ip Aavaakkormiut oqaloqatigigai

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen, tusagassiortoq Martin Breum

Susanne Martens, Kirsten Bitsch aamma Estrid Janussen Kontreadmiral Nils Wang aamma Johnny Fredericia

Morten Leth, Frank Sonne og Uiloq Mulvad Jessen

Ane Rohbeck aamma Hendrik Lennert

Morten Leth, Frank Sonne Uiloq Mulvad Jessen-ilu

Steen Malmquist nulialu

Katinka Boysen-Kleist aamma Emilé Péronard Sara Olsvig aamma Robert Pedersen

8 Siulittaasup ministeriunerullu akornanni ataatsimiinneq.

Januarip qaammataani siulittaasup ministeriunerullu akornanni ataatsi-miinneq ingerlanneqarpoq. Ataatsi-moorluni tusagassiortunik katersor-titsinermi ersarissarneqarpoq ataatsi-miinneq ajunngitsunik anguaniaga-qarpalaartumillu ingerlanneqarsimasoq. Ataatsimiinneq iluaqu-taasutut isigineqarpoq suleqatigiinnerit amerlasuut isiginiassagaanni, tassani pingaaruteqarpoq ataatsimut oqaluuserissallugit periarfissat unamminartitallu. Qanimut tatiginnittumillu oqaloqatigiinnikkut sulineq ingerlanniarneqarpoq.

International Pressecenter København-imi tusagassiortunik katersortitsineq Naalakkersuisut Siulittaasut Kim Kiel-sen tusagassiortunik katersortitsinermi, tassani tusagassiortut nunanit assigiin-ngitsuneersut 20 miss. peqataapput. Kim Kielsen-ip naalakkersuisooqati-giinnissamut isumaqatigiissut, aatsitas-sanut politikki, attaveqaatit namminii-livinissarlu pillugit apeqqutit akivai.

Kim Kielsen-p Statsminister Lars Løkke Rasmussen naapippaa

Nutserisoq Nuka Møller aamma Kim Kielsen International Pressecenteri København-mi tusagassiortunik katersortitsinermi.

9 Kalaallit savalimmiormiullu ataatsimoorlutik Nunat Avannarliit Siunnersuisoo-qatigiivinut sinniisuutitanik piukkunneqartunillu tikilluaqqusinerat

Savalimmiuni lagmand-i Aksel Johannesen aamma sinniisoqarfim-mi pisortaq Lida Lennert nunat avannarliit siunnersuisooqatigiivisa katersuunnerannut sinniisiminnik tikilluaqqusipput, matumunnga ilanngullugit savalimmiormiut kalaallillu nunat avannarliit siunner-suisooqatigiivisa ataqqinaasiinissaannut piukkussaat. Tamanna pivoq Nunat Avannarliit Siunnersuisooqatigiivisa kater-suunnerannut atatillugu ingerlataq malillugu, matumani sinniisit tamarmik immikkut aallartitaqarfimminnut qaaqquneqaramik. Kalaallit Nunaanni politikkikkut pisoqarnera pissutigalugu kalaallit politikeriinik peqataasoqanngilaq taamaattumik Lida Kalaallit Nunaat sinnerlugu tikilluaqqusivoq. Matumani taassuma immikkut taavaa ilasseqatigiissitsineq periarfissiilluartoq immitsinnut naape-

qatigiinnissamut katersuunnermi ingerlanneqartussat pissangar-tut pilersinnagit.

Taassuma Savalimmiut qujaffigai najuuffiusinnaasumik atugassiinerat pillugu, tassani Illu Atlantikumi oqalut-tuarisaanikkut kusanartunillu avatangiiseqartinneqarpugut tamatta akuunerput pillugu tulluusimaarutiginnaa-satsinnik. Quersuup oqaluttuarisaanerami peqataavoq kulturitta immikkuullarissut maani inuiaqatigiinnut apuunnerannut aammalu peqataalluta suleqatigiinnitsinnut. Naalagaaffeqatigiinnermi peqataaffigisatta ilaa ingerlaavartumik annertusiartortumillu oqaluuserineqartarpoq. Taamaattumik maani najuuttariaqarpugut. Uagut niperput aammalu uagut immikkut soqutigisanut isumatsinnik saqqummiinerput pingaaruteqarpoq. Tamatuma kingorna taassuma peqataasut tamaasa ataatsimooqatigiilluarnissaannik kissappai lagmand-ilu ilisaritillugu, taassuma aammattaaq najuuttut tamaasa qamannga pisumik ilasseqatigiissitsinitsinnut tikilluaqquai.

Nunani Avannarlerni Ministerit Siunner-suisooqatigiivisa nunat avannarliit kina-miullu akornanni pisut pillugit 18. januar 2017 isumasioqatigiissitsinerat Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiivi nunat avannarliit-kinamiullu akornanni pisut pillugit 18. januar 2017 isumasiortitsimmata Jørgen S. Sønder-gaard, Ole Fjordgaard Kjær aamma Adam Worm peqa-taapput. Tamatumunnga tunuliaqutaavoq kinamiut ukiuni kingullerni oqaatigisarsimammassuk aaqqissuus-saanerusumik nunanik avannarlernik attuumassuteqa-lernissartik Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersui-

sooqatigiivini.

Lida Skifte Lennert tikilluaqqusivoq

Lida aamma savalimmiuni Lagmand Aksel V. Johannesen

Aaja Chemnitz Larsen Riddersalen-imi Christiansborg

10 Matumani siunertaavoq ministerit siunnersuisooqatigiivini kinami pissutsit pillugit ilisimasat nutarsarnissaat. Isumasioqatigiinnermi kinamiut kulturiannik paasinninneq sammineqarpoq, Kina-p naalagaaffittut pissaanilittut imminut taasalernera pillugu, nunat avannarliit politikkikkut aningaasaqarnikkullu Kina-mut attuumaneri kiisalu Kina-p nunanut allanut politikkimut sakkussatut aningaasanik sunniiniutitut atuinera. Isumasioqatigiinnermi sammineqarpoq Kina-mut tunngatillugu nunat avannarliit iluaqutigalugu ataatsimoorsinnaanerlutik. Isumasioqatigiinnermi nunat avannarliit iluaqutaasumik Kina-mut tunngatillugu ataatsimoorlutik saaffiginnittar-sinnaanerat sammineqarpoq. Nordisk Investerings Bank-p ukiut 40-t nalliussillugit isumasioqatigiissitsinera Nunat avannarliit siunnersuisooqatigiivisa katersuun-nerannut atatillugu Nordisk Investeringsbank ukiut 40 angusat nalliussillugit Christiansborg-p Landstings-sal-iani isumasioqatigiissitsivoq. Lida aamma Jacob Isbosethsen Nunanut Allanut Pisortaqarfimmeersut peqataapput. Isumasioqatigiinnermi Nordisk Investe-rings Bank-p præsidentia danskiusoq Henrk Norman aningaaseriviup atuunnera suliniutaalu pillugit oqaa-seqarpoq. Isumasioqatigiinnerup ingerlanerani Nor-disk Inves-teringsbank-p præsidentia danskiusoq Henrik Nor-man, aningaaseriviup inissisimanera suliutaalu oqaluuserai. Aningaaseriviup suliniutit aningaasaliif-figisarpai unammillersinnaanermut aammalu nunani avannarlerni nunanilu baltiskiusuni avatangiisinik pitsanngorsaataasut. Suliniutit taperser-sorneqartut nunat ilaasortat unammillersinnaaneri pitsanngorsassavaat tunisassiornermi angusat annertusarnissaannut tapiissuteqarnikkut, teknikkikkut siuarsaa-neq nutaaliornerlu atorlugu, sulisorisat ineriartortinnerisigut, attaveqaatit pitsanngorsar-nerisigut aammalu niuernikkut naammassisaqarsinnaanerup annertusarneratigut. Sullitaminut namminersortunut pisortallu suliffe-qarfiiniittunut aningaaserivik sivisuumik taarsersugassanik atukkiisarpoq aammalu qularnaveeqqusiisarluni niuernikkut atugassarititaasut unammillerluarsinnaasunik atorlugit. Suliniutit aningaasaliiffigissallugit piukkueqartut, imminut atasinnaasumik ineriartornermik isiginnittaaseq malillugu nalilersorneqartarput. Aningaaserivik Danmark-imit, Estland-imit, Finland-imit, Island-imit, Letland-imit, Litauen-imit, Norge-mit Sverige-millu pigineqartoq nunani assigiinngitsuni aningaasaliisarfittut ingerlanneqarpoq.

Lida Skifte Lennert aamma Hakun Djurhuus, Riddersalen - Christiansborg

Fakta boks: Namminersorlutik Oqartussat ukiut amerlasuut ingerlaneranni aningaaserivimmik niuernikkut suleqateqarsimavoq. Suleqatigiinnermi imeq atorlugu nukissiorfiit immikkut pingaartinneqarsimapput. Utoqqarmiut Kangerluarsun-nguanni nukissiorfik sananeqarmat NIB atukkiisut annersaasa tullerisimavaat, nunatta karsianut 600 mio. kr.-nik atukkiineratigut.

11 Frederiksberg Slot, EPPR reception ”Emergency, prevention, preparedness and response” pillugu suleqatigiissitaliaq decemberip qaammataata aallartinnerani ataatsimiippoq, tamanna pivoq Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani aammalu Illu Atlantikumi. Tamatumunnga atatillugu sinniisoqarfimmi pisortatut periarfissaqarsimavunga ataatsimiinnermi aallartitat ilassinissaannut Frederiksberg Slot-imi ataatsimoortumik ilasseqatigiissitsinerup pinerani. Namminersorlutik Oqartussanit peqaataapput Brian Kipenich aamma Christian Hjerrild Ovesen Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmeersut, taakku naapinnissaannut periarfissaqarsimavunga ataatsimiinnerit nalaanni aammali ilassinninnermi. Tassani Frederiksberg Slot-imi angalaartinneqarpugut, siulittaasup ilasseqatigiissitsinermilu qaaqqusisup oqalugiannginnerani, taassuma Kalaallit Nunarput qujaniarfigaa suleqatigiissitaliap ataatsimiiffigisinnaasaanik atugassiisimanera pillugu.

FN byen, Naalagaaffiit Peqatigiit imminut atasinnaassuseqarneq pillugu nunar-suarmiut anguniagaat 17-t pillugit sammisaqartitsineq, 31. okt. 2016 Nunat Avannarliit Siunnersuisooqatigiivisa katersuunnerannut aallartitat tamarmik immikkut qaaqquneqarput ’FN byen’-imi paasisimasallit oqallinnissaannut peqataaqqullugit. Lida Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia sinnerlugu peqataavoq. FN byen-imi Naalagaaffit Peqatigiivisa (FN) ingerlatsisoqarfiini assigiinngitsuni aqqanilinnut agguataarsimasut inuit 1400 sulisorineqarput. Paasisimasallit oqallinneranni sammineqarpoq imminut atasinnaasumik ineriartor-nermut nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkanut atulersitsinermut nunat avannarliit peqataanerat. Nunat Avan-narliit Siunnersuisooqatigiinni præsident-i Henrik Dam Kristensen aammalu Naalagaaffiit Peqatigiit under-generalsekretæriat Grete Faremo ammaallutik oqaaseqarput. Tamatuma kingorna nunarsuaq tamakkerlugu imminut atasinnaassuseqarnermik anguniakkat pinngortinniar-nerini nunat avannarliit qanoq iliorsimanerat pillugu apeqqutit saqqummiinerillu pipput aammalu anguniakkat atulersinneqarnissaat pillugit innuttaasut akornanni oqallinnerup siuarsarniarlugu qanoq iliortoqarsinnaanersoq. Ikittunnguakkuutaarluta qinnuigineqarpugut oqaluusereqqullugu ineriartornermut apeqqutit assigiinngitsut, tassani issiaqatigaakka Mogens Jensen, S aamma atorfilik Finland-imiu. Mogens qinnuigineqarput peqataa-sunut tamanut saqqummiuteqqullugu oqaluuserisimasavut pillugit, matumani aamma pineqarput Kalaallit Nunatsinni aningaasaqarnikkut ineriartornikkut apeqqutit aammalu nalaagaaffeqatigiinnermi suleqatigiinneq pillugu.

Fakta boks: FN-p ingerlatsivii aqqanilli, allaffeqatigiissut tassaapput UNOPS (FN-p suliniutinik aqutsinermut allaffia), UNIDO (FN-p suliffissuaqarnikkut ineriartortitsinermut ingerlatsivia), UNDP (FN-p Ineriartortitsinermut ingerlataa), WHO (FN-p Peqqissutsimut ingerlatsivia), UNICEF (FN-p Meeqqanut aningaasaateqarfia), WFP (FN-p Inuussutissat pillugu ingerlata), UNFPA (FN-p Innuttaasunut aningaasaateqarfia), UNEP (FN-p Avatangiisit pillugu ingerlataa), UNHCR (FN-p Qimaasut pillugit qullersaqarfia), UN WOMEN (FN-p naligiissitaaneq aamma arnat atugaannik pitsanngorsaaneq pillugu ingerlatsivik) aamma IOM (International Organization for Migration).

Frederiksbergs Slot-imi ataatsimiittarfik Dronning Margrethe-mik qalipagaq Ilasseqatiginnittarfik

12

Rummet kalder Arktis Nunanut Allanut Ministereqarfiup 29. november 2016 ataatsimeersuarneq ”Rummet kalder Arktis” ingerlap-paa, tassani Adam Worm peqataavoq. Atatsimeersuarneq pivoq DTU-Space-p nalunaarusiaa ”Satellitter og droner i Arktis” kiisalu Folketingip danskit avataarsuaq pillugu inatsisssaattut akuerisaa tunuliaqutaralugu. Ataatsimeersuarnermi oqaluuserineqarput teknologi nutaap attaveqaqatigiissinnaanermut, sumiissusersiorner-mut aammalu nakkutilliinermut il.il. periarfissat pilersitai. Tamatuma saniatigut ataatsimeersuarnermi sammi-neqarput danskit teknikkikkut immikkut qaffasissumik suliffeqarfiinut niuernissamut periarfissat ammaanneqartut pillugit. Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni isumaqatigiissut - atsiorneqarpoq Ambassadør-ip Rufus Gifford, USA aamma sinniisoqarfimmi pisortap Lida Skifte Lennert-ip 16. januar 2017

USA-p aamma Kalaallit Nunaata akornanni FATCA pillugu isumaqatigiissut atsiorpaat – Aningaaserivinni uninngasuutit pillugit paasissutissanik paarlaas-seqatigiittarnissamut isumaqatigiissut. Isumaqatigiissummi tunngavigineqar-poq amerikami inatsisit tamatumalu kingunerissallugu, amerikami innuttaasut Kalaallit Nunaanni uninngasuutaat pillugit kalaallit aningaaseriviisa paasis-sutissanik nalunaartarnissaat aammalu amerikami oqartussaasut taamatuttaaq kalaallit innuttaasa imaluunniit suliffeqarfiisa amerikami aningaaserivinni uninngasuutaat pillugit paasissu-tissanik tunineqartarnissaat. Isu-maqatigiissut pillugu isumaqati-giinniarnerit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit isumagine-qarsimapput.

Arctic 5 Workshop 7.-8. december 2016 Naalagaaffiit tallimat issittumi sinerialinneersut ilisimatuut inat- sisilerituullu Arctic 5 workshop-tinneqarmata GEUS-mi 7-8. december 2016 Jacob Isbosethsen (NAP), Jens Hesseldahl

Lida Skifte Lennert aamma amerikap Ambassadørerisimasaa Rufus Gifford

Asseq uannga: http://www.altinget.dk/artikel/danmark-goer-krav-paa-nordpolen

13 (Inuussutissarsiornermut naalakkersuisoqarfik) aamma Adam Worm (Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia) peqa-taapput. Workshop-imi nunat assigiinngitsut nunaviup imaani ikkannera annertunerusoq pillugu akuersititsi-niaalluni sulissutaasa killiffia pillugu ilisimatitsisoqarpoq kiisalu ilisimatuutut misissuilluni suliniutit nangil-lugit ingerlannarneqartut pillugit. Inatsisilerituut apeqqutit inatsisinut tunngassutillit takkussortut oqaluuseraat, maannami nunat amerlanerit nunaviup imaani ikkanneranik piumasaqaatiminnik tunniussisimalermata, asser-suutigalugu nunaviup imaani ikkanneranik annertunerusumik piumasaqaateqarfiusunut ilisimatuutut misis-suinissamut akuersinissamut piginnaatitaaneq pillugu. Aallartitanik ilisimatitsineq

Naalakkersuisunut ilaasortap Sara Olsvig-ip Sinniisoqarfik peqatigalugu aallartitat arlallit qaaqquai politikkik-kut akisussaaffini pillugit ilisimatitsiniarluni kiisalu Siumut, IA-p aamma Partii Naleqqap nutaamik naalakker-suisooqatigiinnerat pillugu. Aallartitanit assut aperiumasoqarpoq, namminersorneq namminiilivinnissarlu pillugit, aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaaneq kiisalu attaveqaatinut aningaasaliissutit aammalu Kalaallit Nunatta ineriartortinnissaa pillugu pilersaarutit pillugit. Nordmin - 26. januar 2017 Svenskit 2013-mi siulittaasuutitaqarneranni suli-niut NordMin naggataarutaasumik København-imi 26. januar ataatsimeersuarpoq. Inuus-sutissarsiornermut, Niuernermut Nukissi-ornermullu Naalakkersuisoqarfiup Namminer-sorlutik Oqartussat tassani sinnerlugit peqataa-voq. Suliniummi siunertaavoq nunat avannarliit aatsitassarsiornikkut atortussiatigullu suliffis-suaqarnerat imminut atasinnaasumik ineriartor-

Sinniisut saamia tungaanit: Russit aallartitaat Mikhail V. Vanin, Issittumut aallartitaq Hanne Fugl Eskjær, amerikamiut sinniisaat Jeffrey A. Young, Finlandip sinniisaa Kirsty Pohjankukka, tysket sinniisaat Monika Köller, canadimiut Aallartitaat Emi Furuya, svensket sinniisaat Carina Mårtensson, Naalakkersuisoq Sara Olsvig, norsket aallartitaat Ingvard Havnen, tuluit sinniisaat Jeppe Helsted, Island-p Aallartitaa Benedikt Jónsson aamma Sinniisoqarfimmi Pisortaq Lida Skifte Lennert

Naalakkersuisoq Sara Olsvig saqqummiisoq

14

Fakta boks: "Det Grønlandske Selskab 1905-mi pilersinneqarpoq. Peqatigiiffiup siunertaraa nunatsinnik malinnaanissaq pitsaasumillu attaveqalerniarnissaq. Sammisaqartitsinerni taamaattumik siunertaavoq nunatsinni inuiaqatigiinnut ilisimanninnerup pingaarnertut annertusarnissaa, kisiannili aamma issittumi pissutsit ataatsimut isigalugit, kiisalu danskit-kalaallit suleqatigiinnerat nakussassassallugu, tamatumalu malitsigisaanik nunarput pillugu soqutiginnittunik pitsaasumik ataatsimoorfeqarnissaq pilersissallugu." http://dgls.dk/om/

tinneqarnissaat unammillersinnaaneq siuariartornerlu pitsanngorsarniarlugu. NordMin immikkut ilisimasalinnik katitigaavoq taakku Luleå Tekniske Universitet Sverige-miittumi inissisimapput. Attaveqatiinnermi universitet-it, ilisimatusarfiit, suliffeqarfiit allallu sammisaqartut katersorneqarsimapput, taakku nunat avannarliit aatsitassarsiornikkut atortussiatigullu suliffissuaqarnermut peqataasut allatigulluunniit attuumassuteqartut. Kalaallit Nunaanni suleqataalluni peqataavoq Sisimiuni Aatsitassalerinermi Ilinniarfik. Ataatsimeersuarnermi erserpoq suliaq manna aallartissimasoq, assigiinngitsutigullu ingerlaqqissasoq inuit suliffeqarfiillu peqataasut akornanni suleqatigiinnikkut. Kommunalbestyrelsinut ilagiillu sinniisoqarfiinut qinersinissaq 4. april 2017

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia siusinnerusukkut pisareersutut kommunalbestyrelsenut ilagiillu sinniisissaannik qinersinissa-mut 2017-mi qinersisarfittut piginnaaffilerneqarpoq. Kalaallit qinersisartut sivikinnerusumik Danmark-imiikkallartut, kisiannili Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugallit allakkatigut qinersisinnaapput. Allakkatigut qinersineq Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianut saaffiginninnikkut pissaaq. Tamatuma saniatigut qinersisartut sivikinnerusumik Danmark-

imiittut kommunit Borgerservice-ni allakkatigut qinersisinnaapput. Allakkat Kalaallit Nunaannut apuunniar-tarneri tunngavigalugit allakkatigut taasinerit ulloq taasiffissaq kingusinnerpaamik ullunik 14-nik sioqqullugu tunniuttariaqarput. Det Grønlandske Selskab

11. januar 2017 Naalakkersuisoq Sara Olsvig København-imi Det Grønlandske Selskab-mut aggersarneqarpoq ”Kalaallit Nunaanni ullutsinni pisut atuuttut unamminartitallu” pillugit oqalugiaqqullugu. Sara Olsvig pissanganartumik isumassar-sinartumillu saqqummiussivoq naalakkersuisooqatigiinnissa-mut isumaqatigiissut aallaavigalu-gu aammalu nunatsinni meeqqat inussuttullu atugaat immikkut sammillugit. Det Grønlandske Selskab-imi ilaasortat amerlasuut najuuttut unnummi sammineqartumut assut soqutiginnipput najuuttullu assut apeqqutissaqarlutik. Najuuttut Naalakkersuisoq inuummarissoq naapippaat, taassuma ersarissumik oqaa-tigaa, kalaallit meerartaat tas-saasut siunissami inersima-suusussat. Ikku siunissami inersimasuusussat ineriar-torneq periarfissallu atorluar-tariaqarpaat nunatsinni nunanilu allani suliffinni

assigiinngeqisuni peqataajumagunik. Innuttaasut allat assigalugit inuiaqatigiinni inissatik nassaariniartariaqarpaat, pikkoriffitillu atorlugit.

15 Dansk Industri-mi Kalaallit Nunaat sammillugu isumasioqatigiissitsineq 24. oktober 2016 Dansk Industri Kalaallit Nunaat sammilugu ataatsimeersuartitsivoq. Tassani peqataapput aalajangiisartut arlalissuit, aningaasaliisartut, suliffeqarfiit aatsitassarsiornermi inerisaasartut, politikerit allallu Kalaallit Nunaanni niuerfiusinnaasunik oqaluuserinninnissamut soqutigisaqartut. Aqutsisup Martin Breum-ip peqataasut aquppai paasisimasallit saqqummiinerini oqallinnernilu. Tulliullugit taaneqartut pingaarnertut oqaaseqarput: - Karsten Dybvad, Dansk Industri-mi pisortaq. - Vittus Qujaukitsoq, Naalakkersuisoq - Hanne Fugl Eskjær, Nunanut Allanut Ministereqarfiup Issittumut Aallartitaa - Brian Buus Pedersen, GE-mi pisortaq - Jørgen T. Hammeken-Holm, Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq - Flemming Knudsen, Hudson Resources - Eldur Olafsson, Arctic Resources - Mark Fedikow, North American Nickel - Stephen Hart, den Europæiske Investerings Bank.

Vittus Qujaukitsoq saqqummiisoq

Mark Fedikow, North American Nickel Ilisimasallit oqallinnerat (saamerlermiit): Martin Breum (moderator), Christian Motzfeldt, Minik Rosing, Gilbert Clark, Anders Nørby-Lie

16 Tamalaat aallartitanit

Belgiap Ambassadøria Leo Peeters Polen-ip Ambassadørianit Henryka Móscika-Dendys (qeqqani) pulaarneqarneq, Artur Soroko (saamerleq, Special Advisor), aamma Lida Skifte Lennert

Japan-ip Ambassadør-ianit Toshiro Suzuki pulaarneqarneq

Ungarn-ip Ambassadøria László Hellebrandt

Makedoniap Ambassadøria Naim Memeti

Saamerlermit: Adam Worm, Lida Skifte Lennert, Islandsk Konsul Pétur Ásgeirsson nulialu, talerperlermi Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen

Korea Kujalliup Ambassadøria Choi Jai-Chul Aallartitat allassimaffiata saqqaa, allassimaffik aaneqarsinnaavoq uani: www.um.dk

17 Frederik Harhoff-ip allattugaatai Professor emeritus Frederik Harhoff ilaatigut Kalaallit Nu-naannut tunngatillugu ilisimaneqarpoq Namminersorneruneq pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata suliarine-qarneranut atatillugu, taanna torersaasimavoq. Ulloq 21. no-vember sikkilerluni takkuppoq tunniullugulu karsi atuakka-nik, assammik allattukkanik assigisaannillu oqaluttuarisaanik-kut Kalaallit Nunaannut soqutiginaatilinnik imalik. Sinniisoqarfiup pisortaata tunniunneqartut qujassutigai neri-orsuillunilu tamakku Kalaallit Nunaanni inunnut suliffeqar-finnullu attuumassutilinnut ingerlateqqinneqarnissaat isumaginiarlugu. Knud Rasmussen, Hundested-imi sammisaqartitsivik. Oktobarip aappaani Halsnæs Kommune sulianik sam-misaqartunut, tusagassiortunut, kattuffiit sinniisuinut aammalu allanut soqutiginnittunut ataatsimeersuar-titsivoq Hundested-imi issittoq pillugu sammisaqar-titsiveqalersinnaaneq pillugu. Ataatsimeersuarnermi illussanik titartaasartut CEB-RA-meersut takutippaat isumartik malillugu issittoq pillugu sammisassaqartitsivik siunissami qanoq isikkoqarsinnaanersoq. Issittoq pillugu sammisassa-qartitsivissamut titartagassamut siunnersuutip takutinnerata saniatigut, ataatsimeersuarnermi sammi-neqarput piviusorpalaartumik misigisaqarsinnaanerup naleqassusia aammalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni sunniivigeqatigiinneq. Ataatsimeersuarnermi paasisimasalinnik oqaaseqartitsisoqarpoq, taakku immikkuutaarlutik isummatik saqqummiuppaat piviusorsiorpalaartumik misigisaqarsinnaanerup naleqassusia pillugu, qanoq issava Hundested-imi issittoq pillugu orninneqartartussamik peqartuuppat, aammalu sooq isumassarsiaq taama ittoq naleqquttuunersoq pillugu. Paasisimasallit assigiinngitsut ilaatigut ukuupput Nils Natorp Geocenter Møns Klint-imeersoq, taassuma oqaluuseraa piviusorsiorpalaartumik migisaqarsinnaanerup naleqassusia, Kontreadmiral Niels Wang saqqummiinermini sammivaa Naalagaaffeqatigiinnerup Issittortaani sillimanissamut politikkikkut apeqqutit pillugit aamma uanga Nunatta Sinniisoqarfianit saq-qummiuppara Kalaallit Nunaata Danmark-illu akornanni atassuteqarneq pillugu, aammalu tamatuma malitsigisaanik unamminartut periarfissallu piusut pillugit. Unnummi ingerlatsisuullunilu aqutsisuuvoq tusagassiortoq Martin Breum. Inuit 100 missaaniittut Gjethuset, Frederiksværk-imi kulturip illuani peqataapput.

PAME Suleqatigiissitaliaq PAME (Protection of the Arctic Marine Environement) Issittumi Siunnersuisooqatigiit ataanni inissisimasoq København-imi ulluni 30. januar – 1. februar ataatsimiippoq. Tamatumunnga atatillugu Namminii-livinnermut, Pinngortitamut, Avatan-giisinut Nunalerinermullu Naalakker-

suisoqarfik Sinniisoqarfillu ulloq 31. januar ilasseqatigiissitsinermut uatsinni qaaqqusipput.

Prof.Dr.Jur. Frederik Harhoff aamma Lida

Ilisimasallit oqallinnerat tusagassiortoq Martin Breum aqutsisoralugu

Ilasseqatigiinneq

Misigisaqartitsivik pillugu pissanganartumik saqqum-miineq

18 Arktisk Institut-imi novembarip aappaani 2016 atuakkiaq tunngavigalugu ataat-simiinneq: Naalagaaffeqatigiinnerup naaffissaa qanoq ililluta kinguartissinnaa-varput?

Ataatsimiinneq peqataaffigilluarneqartoq 100 missaaniittunit peqa-taaffigineqarpoq. Ulrik Pram Gad-ip atuakkiamini “National Identity Politics and Postcolonial Sovereignty games” pingaarnertut isum-mersuutit oqaatigai. Taassuma ilaatigut tikkuarpaa EU peqatigalugu pingasoqiusaaneq isumassassiorfigineqarsinnaasoq, tassani Kalaallit Nunaat namminerisaminik oqaaseqarsinnaatitaassalluni. Taassuma inerniliilluni taavaa Naalagaaffeqatigiinneq taamaallaat sivisuumik atasinnaassasoq, Kalaallit Nunaat annertunerusumik piginnaatitaaf-filerneqarpat. Taanna malillugu pisariaqartinneqarpoq allamik ator-fissaqartitsinerup assigiinngisitaartunngorlugu ersersinnissaa, tassami Danmark assut initugami sutigut tamatigut. Iliuutsit ilagisinnaavaat Kalaallit Nunaata maannamut sanilliullugu annertunerusumik nunanik allanik niuerneq pillugu isumaqatigiissusiorsinnaasuuppat.

Mininnguaq Kleist-ip isumaa malillugu kalaallinut tunngasoq atuakkami amigaataasoq, ilaatigut naalagaaffe-qatigiinnerup atuuttup siunissamilu qanoq isikkoqarnissaanik suut eqqarsaatit, misigissutsit aamma kissaatit kalaallit pigineraat pillugit. Danmark-Kalaallillu Nunaata akornanni piginnaatitsinermut tunngatilugu, tamatu-munnga atatillugu kalaallinit kissaatigineqarpoq assersuutigalugu nunanut allanut apeqqutinut kiffaanngissu-seqarnerunissaq. Taassuma oqaatigaa misilittagaasoq, namminersorluni oqartussaaneq (kimigiisernikkut) ajor-naatsumik annertusineqarsinnaasoq, kisiannili naalagaaffeqatigiinnerup iluani ”free association” tunngaviga-lugu aaqqissuussineq periarfissat ilagigaat. Tassa imaappoq ”namminersorluni oqartussaaneq killormoor-tillugu” tassani Kalaallit Nunaata oqartussaaffiit immikkut aalajangersakkat Danmark-imut tunniuttassagai. Kirsten Thisted-ip tikkuarpaa misissueqqissaarnermi naalagaaffiit pissusii-nik ilisimatusarnermi misissueriaatsit kisiisa atortariaqanngitsut, kisianili aamma kulturi tunngavigalugu suleriaatsit atorneqarsinnaasut. Jens Heinrich-ip oqaluttuarisaanikkut isiginnittariaaseq aallaavigaa tikkuar-lugulu, naak ukiuni 30-mi namminersorneruneq aammalu ukiuni arfineq marlunni namminersorneq ingerlanneqarsimagaluartoq suli amerlasuut danskiunermut/danskinut sanilliullutik inornerusutut misigisimasut. Malitsigisaanik oqallinnermi ilaatigut apeqqut saqqummiunneqarpoq: Sooq-una Nunanut Allanut Ministereqarfiup issittumut aallartitaat kalaali-unngitsoq – Namminersorluni oqartussaaneq qanoq angusaqartigisinnaava, allaffeqarfik suli annertuumik danskinik ilinniarsimasunik/danskisut oqaasilinnik tunngaveqarpat? Ulrik Pram Gad-ip oqaatigaa kalaallit namminiilivissinnaanermut tunngavilersuutiginiakkat oqaasinngorlugit taasariaqaraat. Mininnguaq Kleist isumaqarpoq free association tunngavigineqassappat kalaallit isummertaasiat ilaasariaqartoq. Kalaallit nuannaartorisaqarnerat europamiuninngaanniit allaaneruvoq, assersuutigalugu arfanniarnermut tunngatillugu. Kalaallit Nunaat nunanut allanut apeqqutini ingerlata-qarusuppoq, Danmark tamatigut peqataajuarnera pinngikkaluarlugu. Naalagaaffiit tunngavigalugit naala-

gaaffeqatigiittoqassappat Danmark annertunerusumik naalagaaffiup avannarpasittortaanut tusaaniarnerusaria-qarpoq. Kirsten Thisted isumaqarpoq kulturinik allatut paasin-nittarneq akuersaarinnittarnerlu pingaaruteqartoq. Kalaallit saqqummiussisartut takutereerpaat ajornanngit-soq danskit inuiaqatigiivinut nuna tamakkerlugu ilisima-neqalersinnaaneq kalaallit kulturiat tunngavigalugu.

Strandgade-mi Arktisk Institut

Ulrik Pram Gad-ip atuakkiaa

Ulrik Pram Gad-ip kinaanera pillugu paasissutissat

19 Institut for Eskimologi Københavns Universitets Institut for Eskimologi-meersut ilinniartut Kalaallit Nunaata Sinnissoqarfiani Namminersorluni Oqartussaaneq Sinniisoqarfiullu suliai pillugit oqalugiarfigineqarput. Lida saqqum-miussivoq tamatumalu kingorna apeqqutit amerlasuut saqqummiunneqarput ilaatigut nammisorluni oqar-tussani atorfinissinnaaneq nunanut allanut tunnga-sunik sulianik ilaqartut pillugit, naalagaaffe-qatigiinnermi suleqatigiinneq pillugu apeqqutit aammalu ullutsinni nunatsinni politikkikkut sammineqartut pillugit.

Copenhagen Business School, Kalaallit Nunaat pillugu oqallinneq

Copenhagen Business School-imi ilinniartut unnukkut aaqqissuussami oqallitsinneqarput, tassani Lida Namminersorlutik Oqartussat aammalu sinniisoqarfiup suliaat pillugit saqqummiussivoq. Ilisimasallit saqqummiisut tamatuma saniatigut Europæiske Miljø Agentur-imeersoq kiisalu DIIS-mi ilisima-tusartoq peqataapput. Jesper Larsen Avatan-giisit pillugit Naalakkersuisoqarfimmeersoq peqataavoq. Oqallinnerit aallaavigaat silap pissusiisa allanngoriartorneri, nunarsuarmi suleqatigiin-neq, avatangiisitigut unamminartitat kiisalu

namminersorluni oqartussat nunarsuarmi nunanut allanut pisinnaatitaaffii suleqatiginninnerilu. Forsvarets officersskole Søværnets Officersskole – ornigupput 16. november 2016: Søværnets Officersskole maanga ornigupput Adam Worm-ip nunatta politikkikkut oqaluttuassartaa nutaanerusoq pillugu saqqummiinera tusarnaariartorlugu. Officersskole-meersut apeqqutigaat nunaviup imaani ikkannera pillugu, qalasersuaq avannarleq, Thule-mi sakkutooqarfik (kalaallit amerikamiunut qanoq pissuseqarpat), namminiilivinnissaq, oqaatsit (dansk, tuluttut akerlia tuluttut), Canadami nunap inoqqaavi akerliani Canadamiut, aatsitassarsiorneq matumunnga ilanngullugu uran. Suut oqartussaaffiit Kalaallit Nunaannit tiguneqarsimappat.

Jesper Bistrup (saarlermi saamiata tungaani) aamma Lida (saarlermi talerpiata tungaani) saqqummiinerit malinnaaffigaat.

Forsvarets Officersskole aamma Adam Worm

Eskimologi-mi ilinniartut ilinniartitsisorlu kiisalu Lida talerperlermi.

20 Københavns Universitet-ianit naalagaaffiit pissusaannik ilinniartut pulaarnerat

Adam Worm inunnut 30-nut Political Science-mik København-ip Universitet-ani ilinniartunut saqqummiivoq. Adam Worm-ip saqqummiinermini aallaa-vigaa Kalaallit Nunaata oqaluttuari-saanera pisoqaanerusoq politikkikkut isiginnittaaseq aallaavigalugu. Kalaallit Nunaata nuna-siaatinngornera qanoq isumaqarpa? Kalaallit Nunaata 1953-mi naalagaaffimmi immikkoor-tunngornera qanoq isumaqarpa? 1979-mi Kalaallit Nunaat namminersornerulermat suut kingunerai aammalu qanoq isumaqarpa Kalaallit Nunaat 2009-mi namminer-sulermat. Ilinniartut soqutiginnittut arlalliit Danmark-ip Kalaallillu Nunaata akornanni pissutsit pillugit aperisoqarpoq. Danmark Kalaallillu

Nunaat oqaluttuarisaanermi tujorminartunik pisoqarfiusarsimavoq. Matumani taaneqarpoq meeqqat 22-it pinngitsaalisaallutik ilaquttaminnit peersitaaneri – tamannaanerpoq kalaallit assersuutitut atorneraat Danmark-imit avissaarniarnerminnut.

Apeqqutit annertuut aamma ilagaat Kalaallit Nunaat naalagaaffimmit tapiissutinik pisarnani imminut napa-tissinnaanersoq – kisiannili matumani aatsitassarsiorneq, aalisarneq takor-nariaqarnerlu pingaartillugit taaneqar-put, rakettisut pingasoqiusatut Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut aqqu-tissiuisussatut.

Forsvaret / Sirius Patruljen-imit pulaarneqarneq Marie Heilmann akileraartarnermut aqutsiso-qarfimmeersoq Forsvarets Siriuspatrulje-mit pulaarneqarpoq. Sirius Patruljen Kalaallit Nunaanni alapernaar-suinermi nalaani kalaallit akileraartarnermut aaq-qissuussinerat pillugu paasissutissanik pisarialin-nik paasitinneqartussaavoq. Sirius Patruljen-imut immikkut ittunik atuuttunik maleruagassaqarpoq, tassami taakku Kalaallit Nunaanni Nunami Eqqissisimatitami najugaqarlutillu sulimmata.

Københavns Universitet-imi ilinniartunut Adam Worm saqqummiussivoq.

Adam Worm peqataasunit aperineqartarpoq. Iliniartut akornanni 2/3 nunanit allaneersuupput aamma 1/3 danskiullutik. Marc Jacobsen Københavns Universitet-imeersoq Political Science-mi ilinniartitsisuuvoq.

Marie Heilmann Møller Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmeersoq Forsvaret-imeersunut saqqummiivoq.

21 Sulisunit nutaarsiassat Sinniisoqarfimmi avatangiisit pillugit ilisimatitsineq Ulloq 18. november 2016 Jesper Bidstrup Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmeersoq Aatsitassarsiornermut sammisa-qarfik pillugu saqqummiivoq. Tassani Sinniisoqarfimmi sulisut aatsitassarsiornermi suliniutit suut pilersaarutaanersut oqalut-tuarfigai kiisalu suliniutit suut aallartililersut pillugit. Nunatta Sinniisoqarfiani sulisut apeqqutissaqaqisut Jesper Bidstrup-imit paasissutissarsiatik assut nuannaarutigaat.

Leif Scharling-imik inuulluaqqusineq Leif Scharling Nunamut Namminermut Pissutsinut Allattoqarfimmi siunnersuunertut ukiorpassuarni atorfe-qarsimasoq naggammik sulivoq 15. december. Leif-ip naamma piffissaq atortussanngorpaa Norge-mi sisorar-nermut, Storebæltimi aasarsiortarfiup qanitaani qajartuar-tarnissamut, utoqqarnut volley-rnissamut nuliaminillu Frederikke-mik nuannisaaqateqarnissamut. Qularnanngi-vissumik soraarnerit allat assigalugit ingerlaannaq tupigusuutigissagunarpaa sulinissaminut qanoq ililluni piffissaqarsimanini pillugu

Antuup ukiunik 40-nngortorsiornera Fuldmægtig, sulisoqarnermut suliaqartoq aamma nutserisoq Anthon Møller ukiunik 40-nngortorsiorluni 2016-mi nalliut-torsiorpoq. Naak allagaatinut qanikkaluarluni, ulloq eqqortoq nalornissu-taalaarsivoq, tassami Antuut piffissap ilaani ilinniarnerminut atatillugu suliffeqartarsimammat. Ukiuni 40-ni kommunini namminersornerusuni/namminersortuni sulisimaneq pingaarpoq malunnarsisissallugu, allagartarlu tak-kummat pissusissamisoortumik tunniunneqarpoq tallimanngor-nermi ullaakkorsiornermut atatillugu, tassani ulloq nalliussini-arlugu immikkut iliortoqarpoq qallersuutit wienerbrødillu ilanngunneqarmata.

Jesper Bistrup Sinniisoqarfimmi sulisunut saqqummiivoq

Sinniisoqarfimmi sulisut nunatsinni aatsitassarsiorneq pillugit suliniutinut ilisimasaqarnerulerput.

Leif Scharling-ip Sinniisoqarfimmi sulisunit tunissut ammarpaa – isersimmatit

Antuup suleqatiminit tunissutisiai – isersimmatit

22 Sinniisoqarfiup initaani eqqumiitsuliaq nutaaq Rikke Diemer aamma Niels Bennetzen takkupput Ka-laallit Nunaata Sinniisoqarfianut tunissut nas-sarlugu.

Tassaavoq kusanartumik naqitaq angisooq Sermitsiaq assiliartaralugu Anne Birthe Hove-p eqqumiitsuliaa. Taanna kingumut qiviarluni saqqum-mersitsinermit ”Anne-Birthe Hove 1951-2012”-imit allisillugu naqitaavoq Rikke Diemer Illu Atlantiku-meersumit, København (2015), Bornholms Kunstmu-seum-imit (2015), Nuuk Kunstmuseum-imit (2016) aammalu Nordatlantisk Hus-imit, Odense (2016-2017) saqqummersitassanngorlugit toqqakkaneersuulluni. Eqqumiitsuliavittaa angissuseqarpoq 24x41 cm. (2003): periuseq atorne-qartoq fotogravure-/-ætsning ”Sermit-

siaq VII”, ”Sermitsiaq” pillugu sulianeersoq.

Sinniisoqarfimmi sulisut Kim Kielsen 50-lilluni inuissiornerani tunissutaat – tunissut aammattaaq Siulittaasup Naalakkersuisoqarfimmeersuuvoq

Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmeersut Marie Heilmann Møller suleqatigisimasaminit Ole Hellmann orninneqarluni ikiorneqartoq.

Sinniisoqarfimmi sulisut inuuissiortoq Lida erinarsorfigigaat.

Assiliisoq: Mikisoq Hove Lynge

23 Sinniisoqarfimmi Juullimut atatillugu nereqatigiinnerat Københavnimi Sinniisoqarfimmi juullimut atatillugu nereqatigiinneq pivoq 16. december 2016. Tamanna nuannersumik juullisiorneruvoq nammineq nerisassiarpassuarnik mamartunik neriffiulluni. Tassani tunissutissanik pilerngunnertalimmik aaqqissuussisoqarpoq aammalu erinarsuutinik juullisiutinik erinarsortoqangaatsiavissorluni.

Saamerlermit: Jesper Bistrup, Ole Fjordgaard Kjær, Helle Bonde, Marie Heilmann Møller, Jørgen Emborg Pedersen, Laila Lennert Juul, Anthon Møller aamma Else Olrik

Nerisassat juullisiutit torrallatat – Sinniisoqarfimmi sulisunit aaqqissuullugillu piareersakkat

Hans Bak, Christine Arendt, Lone Nukaaraq Møller, Else Olrik aamma Anthon Møller

Jørgen S. Søndergaard mamartunik fiskefileliortoq

Dorte Søgaard, Rikke Guldborg Hansen, Eva Garde, Mads Peter Heide Jørgensen aamma Christine Arendt – tamarmik Pinngortitalerfimmeersut

Sinniisoqarfimmi sulisut jullisioqatigiilluni nereqatigiilluartut

24

Naalakkersuisut tikeraarneri Tulliullugit taaneqartut København-imiissimapput ataatsimiigiarlutik, aaqqissuussinernut peqataaniarlutik imaluunniit allanut angalanerminnut atatillugu aqqusaarsimallutik:

22. - 25. november Vittus Qujaukitsoq

24. - 25. november Muté B. Egede

01. - 05. december Suka Frederiksen

02. - 06. december Sara Olsvig

06. - 09. december Kim Kielsen

09. - 16. december Doris Jakobsen

06. - 27. januar Kim Kielsen

10. - 12. januar Doris Jakobsen

10. - 13. januar Vittus Qujaukitsoq

10. - 13. januar Sara Olsvig

20. - 30. januar Agathe Fontain

'NAP' - BRYGGEN OKTOBER 2016

Hotel Scandic Front Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata ungasinngi-saani Hotel Scandic Front inissisimavoq. Hoteli taanna illoqarfiup qeqqaniittoq Namminersorlutik Oqartussanit isumaqatigiissuteqarfiginikuuvoq. Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianit sulissagaanni tassani nujugassarsineq tamanna paasinarluarpoq.

Kongens Nytorv-imit Hotel Scandic Front-imut (meqqut) aqqut; ammalortup nalunaarpaa Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata inissisimanera.

Sinniisoqarfimmit (ammalortoq) Hotel Scandic Front (meqqut) aqqut – Inderhavnsbro nutaaq aqqutigalugu.

Hotel Scandic Front